Suomen sosiaaliset ihmisoikeudet suhteessa Euroopan Neuvoston ja YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeviin sopimuksiin (peruskirja/TSS –sopimus)

Sosiaaliset oikeudet ja säästötoimet Kelan auditorio 10.11.2015

Yrjö Mattila, Johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto

Euroopan Neuvoston sosiaalinen peruskirja

• Muodostaa Euroopan neuvoston ihmisoikeusulottuvuuden sosiaalisen puolen (toinen on Euroopan ihmisoikeussopimus)

• Sopimuksen tavoitteena on turvata ja edistää sosiaalisia oikeuksia Euroopassa asettamalla sopimusvaltiolle vähimmäisvaatimuksia, joihin on sitouduttava

• Jäsenmaat voivat valita, mihin artikloihin sitoutuvat. Suomikaan ei ole ratifioinut kaikkia artikloja

• Sopimus sisältää sekä sosiaalisia ja työelämään liittyviä periaatteita että määräyksiä oikeuksien toteuttamisesta

• Sopimuksen rikkomisesta ei ole sanktioita, mutta Euroopan Neuvoston ministerikomitea voi antaa suosituksia

Sosiaalinen peruskirja Suomessa

• Peruskirja Suomessa voimaan 2002, Suomi ei ratifioinut kaikkia artikloita (opt-in,opt-out)

• Artikla 12 sääntelee sosiaaliturvaa, artikla 13 sosiaaliavustuksia ja artikla 23 ikääntyneiden oikeutta sosiaaliturvaan

• Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea valvoo sopimuksen noudattamista

• Jäsenmaat raportoivat säännöllisesti sosiaalisten oikeuksien komitealle

• Suomen yleisesti katsottu noudattaneen sopimusta, poikkeuksena vähimmäisetuudet ja työntekijän irtisanomissuoja

• Valtakunnalliset järjestöt voivat tehdä kanteluja komitealle sopimuksen noudattamisesta

• Suomesta viimeksi kantelun tehneet Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry ja Suomen sosiaalioikeudellinen seura

Toinen peruskirja: Yhdistyneiden kansakuntien sopimus taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista

• Suomi ratifioi v. 1976

• Art. 11: Jokaisella oikeus tyydyttävään elintasoon ja elinehtojen jatkuvaan parantamiseen

• Jäsenvaltiot raportoivat sopimuksen noudattamisesta YK:n TSS –komitealle

• Komitea valvoo sopimuksen noudattamista

• Periaatteena ”oikeuksien vähittäinen voimaansaattaminen”

• Valtion velvollisuutena on keskittää saatavilla olevat resurssit oikeuksien toteuttamiseen

• ”Sopimus sitoo ylimpiä valtioelimiä täysimääräisesti jo sillä perusteella, että se on ratifioitu” (Heikki Karapuu 1987)

Valitusmenettely YK:n TSS –sopimukseen

• Vuonna 2013 TSS –sopimuksessa tuli voimaan valinnainen pöytäkirja, joka mahdollistaa valitusmenettelyn

• Ratifioitu Suomessa: Komitea voi ottaa vastaan ja käsitellä valituksia

• Valituksia voivat tehdä yksityishenkilöt /ryhmät

• Peruste: Sopimusvaltio on loukannut heidän sopimuksen mukaisia taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksiaan

• Ennen valitusta kaikki kansalliset oikeussuojakeinot käytettävä

• Valitus on jätettävä vuoden kuluessa oikeussuojakeinojen käyttämisestä

• Valittajan tulee olla kärsinyt selkeästä haitasta, ellei valitus nosta vakavaa, yleisesti merkittävää seikkaa

• ”Kohtuullisuusmenettelyä” valituksen tutkinnassa

• Valtioiden tulee ottaa komitean näkemykset sekä mahdolliset suositukset huomioon

• Toimitettava kuuden kuukauden kuluessa kirjallinen vastaus toimenpiteistä, joihin on ryhdytty komitean näkemysten ja suositusten perusteella.

• Valtioiden on tiedotettava komitean päätöksistä

Euroopan Neuvosto, Suomen järjestökantelut 1: Omaishoitajat ja läheiset -liiton

kantelu nro 70/2011

• Liitto: Suomi rikkonut ikääntyneiden oikeutta sosiaaliturvaan

(artikla 23)

• Omaishoitajat ovat epätasa-arvoisessa asemassa kunnasta

riippuen

• Riittämätön rahoituksen varaaminen omaishoidon tukeen

• Määrärahat ovat loppuneet kesken kalenterivuoden Vantaalla,

Espoossa. Kokemäellä jne. omaishoidon sopimuksia

irtisanottiin, eikä tarjottu vaihtoehtoista palvelua, kriteerejä

muutettiin, monet jäivät ilman sopimusta

• Eduskunnan oikeusasiamies: Kunnilla oikeus itsehallintonsa

perusteella päättää määrärahoista

Komitean päätös

• Rahoituksen/määrärahojen erilaisuudesta johtuva vanhuspalvelujen erilaisuus maan eri puolella ei sinällään riko peruskirjan artiklaa 23.

• Kuitenkin se seikka että lainsäädäntö sallii osan vanhusväestöstä jää omaishoidon tuen tai muun vaihtoehtoisen tuen ulkopuolelle rikkoo tätä artiklaa vastaan.

• Peruskirjan artiklaa 23 (ikääntyneiden oikeudet) on rikottu.

Euroopan Neuvosto, Suomen järjestökantelut, Omaishoitajaliitto 2: Palvelutalossa asumisen maksut (71/2011)

• Palveluasumisessa tai tehostetussa palveluasumisessa asukkaat maksavat erikseen asumisesta, ruuasta, palveluista, terveydenhoidosta, lääkkeistä jne.

• Ei valtakunnallisia maksusäännöksiä, kunnat päättävät maksuista

• Kokonaiskustannus voi nousta jopa EUR 4000/kk, (keskimääräinen eläke Suomessa noin EUR 1500/kk)

• Palveluasumispaikkoja liian vähän tarpeeseen nähden • Epäyhtenäinen käytäntö aiheuttaa epävarmuutta vanhusten

keskuudessa, kotona ja omaishoidossa ollaan liian kauan maksujen pelossa.

• Monet joutuvat jonottamaan, kun paikkoja ei ole • Liitto: Väljä maksupolitiikka ja paikkojen vähäisyys rikkoo

vanhusten art. 23 säänneltyjä oikeuksia

Komitean päätös

Riittämätön maksujen sääntely yhdistettynä siihen tosiasiaan, että näiden palvelujen kysyntä ylittää tarjonnan ei täytä niitä edellytyksiä jotka on sanottu artikla 23:ssa siltä osin:

1) kuin ne aiheuttavat epävarmuutta hoidon tarpeessa olevalle ikääntyneille henkilöille kirjavan ja monimutkaisen maksupolitiikan vuoksi

2) ei ole mitään tehokkaita suojakeinoja sen varmistamiseksi että tehokas pääsy palveluihin on taattu jokaiselle ikääntyneelle henkilölle hänen tarvitessaan kuntonsa mukaisia palveluja

3) muodostaa esteen oikeudelle saada informaatiota palveluista ja apuvälineistä, jotka ovat ikääntyneiden henkilöiden käytettävissä ja estää heitä käyttämästä näitä palveluja. Johtopäätös: Artiklaa 23 on rikottu

Suomen sosiaalioikeudellisen seuran kantelu perusturvasta 88/2012

• SSOS seura kanteli: • A) Suomen perusturvaetuudet

(takuueläke, minimitasoinen sairaus- äitiys- ja kuntoutusraha, työttömysturvan peruspäiväraha) alittavat peruskirjan art. 12 § edellyttämän tason

• Art. 12: Sopimuspuolet sitoutuvat luomaan sosiaaliturvajärjestelmän ja pitämään sitä yllä.

• B) Suomi ei ole kehittänyt sosiaaliturvaa peruskirjan edellyttämällä tavalla, peruskirjan art. 12§3

• Art. 12 §3: Sopimuspuolet sitoutuvat pyrkimään asteittain nostamaan sosiaaliturvajärjestelmänsä tasoa

• C) Sosiaaliavustukset (toimeentulotuki ja työmarkkinatuki) alittavat peruskirjan art. 13.1 tason

• Artikla 13§1: Sopimusvaltion tulee varmistaa, että jokaiselle, jolla ei ole riittäviä tuloja, annetaan riittävää apua ja sairaustapauksissa riittävää hoitoa

• >vrt. perustuslain 19 §: Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Komitean käyttämä ekvivalentti mediaanitulo peruskirjan art. 12.1. perusturvan riittävyyttä

määriteltäessä • Ekvivalentti mediaanitulo saadaan

jakamalla kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kotitalouden kulutusyksiköiden (henkilöiden) määrällä.

• Kulutusyksikköasteikossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5 ja lapset (0–13-vuotiaat) saavat painon 0,3.

• Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa.

• Käytettävissä olevat rahatulot (nettotulo) saadaan, kun bruttotuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot (välittömät verot, sosiaaliturvamaksut ja pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut)

• Tulot ovat kyseisen vuoden aikana kertyneet käytettävissä olevat tulot yhteensä.

• Ekvivalentti mediaanitulo Suomessa v. 2013 oli 1940 €/kk

Komitean näkemyksiä

Peruskirjan artiklan 12§1 mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvan tasoa verrataan kunkin jäsenmaan ekvivalenttiin mediaanituloon Sosiaaliturvaetuudet määritellään peruskirjan art. 12 § mukaan ja sosiaaliavustukset peruskirjan art. 13 § mukaan

Etuuksien tason tulee sekä sosiaaliturvaetuuksissa että sosiaaliavustuksissa olla vähintään 40-50 % mediaanitulosta Vuonna 2013 oli Suomessa 50 % ekvivalentista mediaanitulosta 970 €/kk yhdelle hengelle. ja 40 % oli 776€/kk (komitean ehdoton minimi)

Komitea Suomen perusturvan tasosta

• Minimisairauspäiväraha vuonna 2013 oli 23,77 € tai 594 €/kk

• Vastaa 31 % ekvivalentista mediaanitulosta, mutta nettosumma 20 % veron jälkeen 475 €/kk

• Vastaa 24 % ekvivalentista. mediaanitulosta

• Minimiäitiysraha ja -kuntoutusraha sama

• Vastaa 24 % ekvivalentista mediaanitulosta

• Työttömän peruspäiväraha oli 32,46 € tai 698 €/kk

• Vastaa 36 % ekvivalentista mediaanitulosta, mutta nettosumma 20 % veron jälkeen 558 €/kk,

• Vastaa 29 % mediaanitulosta

• Takuueläke oli 738,82 €/kk

• Vastaa 38 % ekvivalentista mediaanitulosta (ei veroa)

Komitean johtopäätös

• Kaikkien perusturvasosiaalituuksien:

• (takuueläke, minimitasoinen sairaus- äitiys- ja kuntoutusraha, työttömysturvan peruspäiväraha)

• taso jää alle 40 % ekvivalentista mediaanitulosta.

• Taso on riittämätön artiklan 12§1 mukaan

• Komitean ei tarvitse harkita lisäetuuksien kuten:

• sosiaaliavustusten ja asumistuen

• mahdollista vaikutusta.

• Peruskirjan artiklaa 12§1 on rikottu.

Komitean päätös työmarkkinatuesta

• Työmarkkinatuen nettoarvo 558 €/kk, 29 % ekvivalentista mediaanitulosta on korkeampi kuin toimeentulotuen perusosa,

• Kuitenkin komitean asettaman 50 % kynnyksen alapuolella.

• Työmarkkinatuen saajat voivat olla oikeutettuja sekä asumistukeen että toimeentulotukeen kattamaan asumiskustannuksia asumistuen lisäksi.

• Hallitus ei ollut tuonut informaatiota niistä asumistuen määristä ja siitä toimeentulotuesta, joita on maksettu työmarkkinatuen saajille.

• Työmarkkinatuki yhdessä muiden etuuksien kanssa ei saavuta 50 % ekvivalentista mediaanitulosta (970 €/kk)

• Komitea totesi peruskirjan art. 13.1 rikkomuksen

Komitean päätös toimeentulotuesta

• Sosiaaliavustuksen, (toimeentulotuki, työmarkkinatuki) on oltava riittäviä,

• Tulee tehdä mahdolliseksi saajalleen elää kohtuullista elämää ja kattaa heidän perustarpeensa.

• Vuonna 2013 toimeentulotuen perusosa oli 477,26 €/kk,

• Vastaa vähemmän kuin 25 % ekvivalentista mediaanitulosta.

• Toimeentulotukilain 7 b §;n mukaan ”muut peruskulut” kuten asumiskulut, sähkö, kotivakuutus ja tietyt terveydenhuoltokulut saatetaan kattaa ”tarpeellisen suuruisina”

• Komitea katsoi, ”ettei voida pitää varmana, että kaikki tarpeessa olevat henkilöt saavat riittävästi toimeentulotukea, vaikka osa saakin lisäksi harkinnanvaraista tukea”

• Komitea totesi peruskirjan art. 13.1 rikkomuksen

Artiklan 12.3 rikkomusta ei todettu. Visiointia tulevaisuuteen

• Komitea katsoi, että artiklan 12§ 3 rikkomusta ei ollut tapahtunut

• Suomen katsottiin pyrkineen kehittämään sosiaaliturvajärjestelmää, vaikka perusturvaetuuksissa olikin huomattavaa alitusta

• Pääsyynä olivat vuosina 2011 – 2013 tapahtuneet perusturvan parannukset

• Erityisesti: • puolison tulon poisto

työmarkkinatuessa • takuueläkkeen

omaksuminen • Tuen saajilla mahdollisuus

pieniin lisäansioihin sosiaalietuuksien poistumatta

• Entä tilanne uusien leikkausten jälkeen?

STM ja UM tiedotteessa 11.2.2015 toista mieltä kuin komitea

• Yksittäisen etuuden taso ei ole hyvä mittari tuen riittävyydelle, koska Suomessa toimeentulo voi koostua esimerkiksi työmarkkinatuesta, asumistuesta ja toimeentulotuesta.

• Suomi arvioi vähimmäisturvan

riittävyyttä toisin, koska Suomessa sosiaalietuudet, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja erilaiset maksukatot muodostavat kokonaisuuden.

• Lisäksi muun muassa julkisilla terveyspalveluilla ja reseptilääkkeillä on omat maksukattonsa, jotka rajaavat asiakkaan terveydenhuoltokustannukset kohtuulliselle tasolle.

• Komitea tarkasteli ratkaisussaan toimeentulotuen määrää ainoastaan toimeentulotuen perusosan perusteella eikä ottanut arviossaan huomioon lähes poikkeuksetta maksettavia toimeentulotuen muita osia.

• Kuitenkin: perusturvan arviointiraportti 2015:

• Perusturvan varassa olevien tulotaso ei riitä kattamaan viitebudjetin mukaista kohtuullista kulutusta

• Vuoden perusturvan 2014 tulotaso kattoi 71 prosenttia kohtuullisesta vähimmäiskulutuksesta

Jatkotoimet

• Omaishoitajien eriarvoisuus, Kantelu 70/2011: Keväällä 2014 jätti mietintönsä kansallisen omaishoidon ohjelmaa valmisteleva työryhmä. Esitysten toteuttaminen lisäisi tasa-arvoa omaishoitajien kesken

• Omaishoidon kehittäminen on Sipilän hallituksen kärkihankkeita

• Palveluasumisen asiakasmaksut, Kantelu 71/2011: Työryhmä ehdottanut mm. että asumispalveluihin säädettäisiin valtakunnallisesti yhdenmukaiset asiakasmaksujen määräytymisperusteet

• Tehostetun palveluasumisen maksut tulisi yhtenäistää

• Palvelumaksujen lainsäädännöllinen yhtenäistäminen sisältyy Sipilän hallituksen ohjelmaan

• Kantelu 88/2012: Perusturvaetuuksien korotus ei ole Sipilän hallituksen listalla, paitsi:

• - takuueläkettä korotetaan 23 eurolla

• Voitaisiinko 50 % tasoa perusturvaetuuksissa kokeilla v. 2017 rinnan perustulokokeilun kanssa ja verrata henkilöiden hyvinvointia: perustuloryhmä > < perusturvaryhmä?

Komitean tulkintoja sosiaaliturvan supistuksista taloudellisista syistä

• Artiklan 12.3 edellyttää valtioiden parantavan sosiaaliturvajärjestelmäänsä

• Supistava kehityskään sosiaaliturvajärjestelmässä ei automaattisesti ole artiklan 12§3 vastaista.

• Talouden ja sosiaalisten oikeuksien välillä vallitsevasta läheinen suhde,

• Tämän vuoksi pyrkimys taloudellisiin tavoitteisiin ei ole yhteen sovittamaton artiklan 12 kanssa.

Komitean kannanottoja II

• Muutosten, olivatpa ne millaisia tahansa, tulee varmistaa perustavanlaatuisen sosiaaliturvajärjestelmän ylläpito ja järjestelmän tulee olla riittävän laaja

• Supistukset ja rajoitukset sosiaaliturvassa ovat yhteensopivia peruskirjan kanssa niin pitkälle kuin:

• ne ovat tarpeellisia varmistamaan tietyn sosiaaliturvan ylläpidon eivätkä estä yhteiskunnan jäseniä saamaan tehokasta suojaa sosiaalisia ja taloudellisia riskejä vastaan. (indeksijäädytykset tulisi toteuttaa vain sen pituisina kuin taloudellinen tilanne edellyttää (vrt. lapsilisät ja opintuki, pysyviä muutoksia)

• Mitkään muutokset eivät saa olla sellaisia, että ne muuttavat sosiaaliturvajärjestelmää sosiaaliavustusjärjestelmäksi (vrt. työttömyysturvan 100 pv. leikkaus)

• Perusturvan taso on aina säilytettävä:

• Komitean päätös Kreikan eläketurvan leikkauksista: Peruskirjaa rikottiin, kun eläkkeitä leikattiin niin paljon, että osa eläkeläisistä vajosi köyhyyteen.

Palvelumaksut oltava kohtuullisia

• ”Sosiaalipalvelut voivat olla maksullisia, kiinteähintaisia tai hinnaltaan vaihtelevia, mutta ne eivät saa olla niin korkeita, että ne estävät tehokkaan palvelujen saatavuuden”.

• ”Niille henkilöille, joilta puuttuvat riittävä rahoitusmahdollisuudet, tulisi palvelut tarjota maksuttomina”

•

• Vrt. Eduskunnan perustuslakivaliokunta 10/2009 :

• ”Perustuslain 19 §:n 3 momenttiin kiinnittyvät sosiaali- ja terveyspalveluista perittävät asiakasmaksut eivät suuruudeltaan saa siirtää palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin”.

• Otetaanko nämä periaatteet huomioon maksuja korotettaessa?

Muutokset ja mahdolliset leikkaukset <>peruskirja ja YK TSS-sopimus

• Sote –uudistus (peruskirja art. 11, 13 ja 23, TSS art. 12 d)

• Yksityisellä lääkärillä ja hammaslääkärillä käynnin korvausten supistaminen (peruskirja art. 11 ja 13, TSS art. 12 d )

• Lääke- ja matkakorvausten muutokset (peruskirja art. 11, 12, 13 ja 23, TSS art. 12)

• Lapsilisät ja opintotuki , indeksin poistaminen (peruskirja art. 12, 13, 17 ja 30 (komitean kannanotot), TSS art. 4, 7, 10 ja 11

• Muiden sosiaalietuuksien paitsi toimeentulotuen indeksien jäädyttäminen (peruskirja art. 12 1-3, 13, komitean kannanotot, TSS art. 4, 9 ja 11)

• Työeläkkeiden indeksikorotusten puolitus peruskirja art. 12 (2 ja 3), 23 (komitean kannanotot)

• Hoivahenkilökunnan vähimmäissuosituksen supistaminen, Peruskirja art. 23 (komitean kannanotot)

• Työttömyysturvan ansiopäivien supistaminen 100 päivällä (peruskirja art.12 2, 13 (komitean kannanotot)

• Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusten supistaminen (peruskirja 23)

• Asiakasmaksujen korotus (peruskirja 23, komitean kannanotot, TSS art. 9)

• Eläkeläisten asumistuen pienentäminen (peruskirja 23, 31, TSS art. 9 ja 11)

• Sairauspäivärahojen laskennan muutos (peruskirja 12 (2), TSS art. 10 (2)

Johtopäätöksiä

• Sosiaaliset ihmisoikeudet perustuvat Suomen ratifioimiin sopimuksiin ja sitovat Suomea

• Peruskirja ja TSS –sopimus sisältävät kansalaisten sosiaalisiin oikeuksiin liittyviä säännöksiä

• Sopimukset ovat laintasoisena voimassa Suomessa ja sitovat valtiota lainsäädäntötoiminnassa

• Kansalaisilla on oikeus vedota peruskirjan ja TSS –sopimuksen artikloihin ja komitean kannanottoihin viranomaisissa ja tuomioistuimissa

• Perustuslakivaliokunta voisi leikkauksia käsitellessään ottaa huomioon kansainvälisten sopimusten ja sosiaalisten ihmisoikeuksien asettamat velvoitteet.

• Kuitenkin paljon ongelmia:

• Peruskirja ja TSS –sopimus Suomessa vain ”pienen piirin” asioita

• Media ei ole ollut kiinnostunut, komitean päätökset eivät saaneet julkisuutta

• Lainvalmistelussa kansainvälisiä sosiaalisia ihmisoikeuksia ei oteta huomioon

• Haasteena onkin lisätä sosiaalisten ihmisoikeuksien tietämystä ja vaikuttavuutta Suomessa.

• SOTE –uudistuksessa sosiaaliset ihmisoikeudet keskiöön!