1

HANKASALMEN KUNNAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

1.8.2017 ALKAEN

Päivitetty 25.4.2019

2

SISÄLTÖ

LUKU 1. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA PAIKALLISET VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAT 3

LUKU 2. VARHAISKASVATUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 7

LUKU 3. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 17

LUKU 4. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN 20

LUKU 5. LAPSEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI 25

LUKU 6. VAIHTOEHTOISEEN PEDAGOGIIKKAAN TAI ERITYISEEN KATSOMUKSEEN PERUSTUVA VARHAISKASVATUS 33

LUKU 7. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSESSA 33

LIITTEET

LIITE 1 VARHAISKASVATUKSEN ARVOPERUSTA

LIITE 2 OPPIMISKÄSITYS VARHAISKASVATUKSESSA

LIITE 3 ARVIOINNIN VUOSIKELLO

LIITE 4 ARVIOINNIN TAULUKKO

3

LUKU 1. VARHAISKASVATUS-

SUUNNITELMAN PERUSTEET JA

PAIKALLISET VARHAISKASVATUS-

SUUNNITELMAT (s. 8)

ESITYS SISÄLLÖSTÄ

1. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa ja hyväksymisessä käytetyt kielet

Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään suomen kielellä.

2. Laaditaanko varhaiskasvatus-suunnitelma kokonaan tai osittain järjestäjä-, yksikkö-, ryhmä-, toimin-tamuotokohtaisina tai alueellisina suunnitelmina?

Suunnitelma on kuntakohtainen.

3. Varhaiskasvatussuunnitelman rakenne, asioiden käsittelyjärjestys ja julkaisutapa

Suunnitelman rakenne ja käsittelyjärjestys perustuvat valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Se julkaistaan kirjalli-

sena ja sähköisenä versiona kunnan nettisivuilla. Paikallinen suunnitelma tarkentaa valtakunnallisia perusteita ja sitä käytetään

valtakunnallisten perusteiden ohella.

4. Varhaiskasvatuksen henkilöstön, lasten ja huoltajien osallistuminen varhaiskasvatussuunnitelman laa-timiseen, arviointiin ja kehittämi-seen

Koko varhaiskasvatuksen henkilöstö on osallistettu yhteisten työpajapäivien ja työryhmien kautta varhaiskasvatussuunnitelman

tekemiseen. Kaikille huoltajille on lähetetty kirjallinen kysely ja halukkaille on tarjottu mahdollisuus osallistua sähköisen työs-

kentelyn kautta suunnitelman tekemiseen. Työryhmien kokoontumisissa on ollut huoltajia mukana, joten huoltajien näkökulma

on ollut mukana koko työskentelyprosessin ajan.

Jatkossa osallistamme huoltajia ja lapsia suunnitelman arviointiin ja kehittämiseen esimerkiksi toiminnallisissa perheilloissa,

Vasu-keskusteluissa ja asiakaskysejyiden avulla.

5. Yhteistyön toteuttaminen esi-opetuksen, perusopetuksen ja sosi-aali- ja terveystoimen asiantuntijoi-den sekä muiden tarvittavien yh-teistyökumppaneiden kanssa

Hankasalmella varhaiskasvatuksen esiopetuksessa työskentelevät työntekijät ovat olleet mukana työstämässä kunnan varhais-

kasvatussuunnitelmaa.

Perusopetuksen, sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoilla ja evankelisluterilaisen seurakunnan lapsityöntekijöillä on ollut mah-

dollisuus kommentoida varhaiskasvatussuunnitelmaa sähköisesti.

4

6. Miten paikalliset erityispiirteet, varhaiskasvatuksen erilaiset järjes-tämisen tavat, kehittämisen tavoit-teet sekä lapsia koskevat muut paikalliset suunnitelmat otetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa laa-dittaessa huomioon?

Hankasalmen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu koskemaan kaikkia varhaiskasvatuksen toimintamuotoja, myös

kunnan valvomaa yksityistä lasten perhepäivähoitoa. Kunnassa on kolme taajamaa, joissa kaikissa on pieni päiväkotiyksikkö:

Sinisiipi koulun yhteydessä, Metsätähti palvelutalon yhteydessä ja Sillankorva välittömässä palvelutalojen yhteydessä. Kaikkien

päiväkotien esiopetus toimii koulujen yhteydessä. Kunnan perhepäivähoito jakautuu tasaisesti kunnan taajamiin ja haja-

asutusalueille. Varhaiskasvatuksen toiminnalliseksi tavoitteeksi on kirjattu kunnallisen perhepäivähoidon säilyttäminen ja kehit-

täminen yhdessä muun varhaiskasvatuksen kanssa. Koko varhaiskasvatuksen henkilöstö ja yksityinen perhepäivähoitaja ovat

olleet mukana varhaiskasvatussuunnitelma- prosessissa.

Hankasalmen kunnassa on käytössä muun muassa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen paikalliset opetussuun-

nitelmat, kotoutumissuunnitelma, kulttuuriopetussuunnitelma sekä lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointi-

suunnitelma, johon sisältyy yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma. Nämä asiakirjat on huomioitu laadit-

taessa kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tavoitteena on luoda opetussuunnitelmallinen ja toimintakulttuurinen jatkumo

lapsen eheän oppimisen polun turvaamiseksi.

Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma on velvoittava ja sitä arvioidaan ja kehitetään yhteistyössä kaikkien tahojen kanssa.

7. Varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen sekä sen toteutumisen arvioiminen ja suunnitelman kehit-täminen

Hankasalmen varhaiskasvatussuunnitelma on kuntatasoinen ja velvoittaa henkilöstöä toimimaan suunnitelman mukaisesti kai-

kissa kunnan varhaiskasvatuspalveluiden toimintamuodoissa ja -yksiköissä.

Varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu sähköiseen muotoon. Suunnitelmaa päivitetään ja täydennetään. Arjessa kehitetyt ja

hyväksi havaitut käytännöt ohjaavat suunnitelman kehittämistä.

Hankasalmen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta on vastannut ohjausryhmä, jonka jäseninä on varhaiskasvatuspäällik-

kö, päiväkodinjohtajia ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Ohjausryhmän työn tukena on ollut vastuuryhmät, joiden vetäjinä

toimivat varhaiskasvatuksen opettajat. Vastuuryhmiin on kuulunut koko varhaiskasvatuksen henkilöstö. Vastuuryhmät arvioivat

ja kehittävät jatkossa varhaiskasvatussuunnitelmaa.

Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon lasten ja huoltajien osallisuus esimerkiksi lasten kokouksissa, kyselyissä, varhais-

kasvatussuunnitelmakeskusteluissa ja arjen tilanteissa. Suunnitelmatyön tueksi voidaan järjestää esimerkiksi toiminnallisia per-

he- ja / tai vanhempainiltoja. Palveluohjauksessa annetaan huoltajille tietoa varhaiskasvatuksen eri yksiköiden toiminnasta ja

erityispiirteistä.

Hankasalmen paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaa ovat ohjanneet seuraavat Hankasalmen kunnan asiakirjat:

● Kuntastrategia

● Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

● Esiopetuksen opetussuunnitelma

5

● Perusopetuksen opetussuunnitelma

● Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma

● Yhdenvertaisuussuunnitelma

● Varhaisen tuen toimintamalli

● Päivähoidon turvallisuussuunnitelma

● Lääkehoitosuunnitelma

● Vuorohoidon linjaukset kunnassa

● Päivähoidon yhteiset toimintaohjeet erityisen tuen tarpeessa olevien lasten kanssa toimimiseen

● Lapsen varhaiskasvatuksen aloitusta edeltävä keskustelu

8. Lapsen varhaiskasvatussuunni-telman rakenteeseen, sen laatimi-seen ja arviointiin liittyvät käytän-nöt

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen VASU) laaditaan seutukunnallisena yhteistyönä Hankasalmen, Muuramen, Uurais-

ten, Toivakan, Laukaan, Luhangan ja Petäjäveden kuntien edustajista koostuvassa työryhmässä. Rakenteeltaan lapsen vasu on

lomakemuotoinen tiivis kokonaisuus, joka noudattaa valtakunnallisten perusteiden asettamia tavoitteita ja velvoitteita. Lapsen

varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa hyödynnetään uusinta tutkimuksellista tietoa. Lomake on tulevaisuudessa siirrettä-

vissä sähköiseen muotoon.

Lapsen VASU on pedagogisesti etenevä prosessi. Lapsen VASU luo pohjan suunnitelmalliselle ja tavoitteelliselle pedagogiselle

toiminnalle. Se haastaa etsimään toimintamalleja, joiden myötä lapsen yksilöllisyys pystytään huomioimaan. Jokaiselle lapselle

laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma yleensä kolmen kuukauden kuluessa hoidon aloituksesta yhteistyössä huoltajien kanssa.

Henkilöstön vastuulla on valita kullekin lapselle soveltuva tapa saada lapsen mielipide ja toiveet kuuluviin sekä huomioida ne

suunnitelmassa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan huoltajien ja henkilöstön kanssa käytävässä keskustelussa

vähintään kerran vuodessa. Suunnitelmaa tarkistetaan aina, kun lapsen tarpeet sen edellyttävät. Arviointi kohdistuu erityisesti

toiminnan järjestelyihin ja pedagogiikan toteutumiseen.

Lapsen VASUn laadinnasta ja arvioinnista vastaa varhaiskasvatuksen opettaja. Lapsen VASU-keskustelun voi käydä varhaiskas-

vatuksen opettaja tai - sosionomi, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja ja tarpeen vaatiessa siihen voi osallistua useampi varhais-

kasvatuksen työntekijä. Ennen varsinaista Vasu-keskustelua henkilöstö käy läpi lasta koskevat havainnot. Keskustelun jälkeen

lapsen vasuun tehdyt kirjaukset käydään henkilöstön kesken läpi. Perhepäivähoitaja saa tukea VASU-kirjauksiin ja keskustelui-

hin esimieheltään tai varhaiskasvatuksen erityisopettajalta. Yksityisen perhepäivähoidon osalta varhaiskasvatuspäällikkö ohjeis-

taa työntekijöitä. Lapsen VASUN tekemisen tukena kunnassa on nimetty vasu-agentiksi varhaiskasvatuksen opettaja.

Lapsella, joka on sekä varhaiskasvatuksessa että esiopetuksessa, lapsen VASUn korvaa lapsen henkilökohtainen esiopetussuun-

nitelma.

6

Lapsen VASU on asiakirja, jonka alkuperäinen versio säilytetään varhaiskasvatuksessa kunnan arkistonmuodostussuunnitelman

mukaisesti. Asiakirjasta annetaan kopio huoltajalle.

Salassa pidettävien tietojen siirtämiseen ja vaihtamiseen liittyvät käytännöt:

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) salassapitoa ja asianosaisen tiedonsaantioikeutta sekä tiedon

antamista salassa pidettävistä asiakirjoista koskevia säännöksiä sovelletaan myös yksityisen palveluntuottajan järjestämässä tai

tuottamassa varhaiskasvatuksessa.

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, lapsen tuen tarvetta, tukitoimia ja niiden

toteuttamista koskevat tiedot sekä lapsen henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointia koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä.

Tämän lain 23 §:ssä tarkoitettu lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on salassa pidettävä.

Oikeus poiketa salassapitovelvoitteista:

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä ja tuottajalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta lapsen varhaiskasva-

tuksen järjestämiseksi ja tuottamiseksi välttämättömät tiedot lapsen huoltajilta, opetustoimen viranomaisilta, sosiaali- ja ter-

veydenhuollon viranomaisilta, muilta varhaiskasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuottajilta sekä sosiaali- ja ter-

veydenhuollon ammattihenkilöiltä.

Lapsen varhaiskasvatuksesta vastaavilla henkilöillä ja tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin osal-

listuvilla henkilöillä on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä varhaiskasvatuk-

sen järjestäjälle ja tuottajalle sellaiset tiedot, jotka ovat varhaiskasvatuksen järjestämisen, tuottamisen ja tuen arvioinnin kan-

nalta välttämättömiä.

Jos lapsi siirtyy toisen varhaiskasvatuksen järjestäjän tämän lain mukaisesti järjestämään varhaiskasvatukseen tai perusopetus-

lain mukaiseen esiopetukseen tai perusopetukseen, aikaisemman varhaiskasvatuksen järjestäjän on salassapitosäännösten es-

tämättä viipymättä toimitettava lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle varhaiskasva-

tuksen järjestäjälle taikka varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot esiopetuksen tai pe-

rusopetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestä-

jän pyynnöstä.

Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai ter-

veyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan

on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.

Tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi muodostettaviin rekistereihin sisältyviä tietoja voidaan luovuttaa tietoon oikeu-

tetulle teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja luovuttavan on varmistuttava siitä,

7

että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

LUKU 2. VARHAISKASVATUKSEN

TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET

(s. 14)

1. Varhaiskasvatuksen järjestämistä koskevat velvoitteet ja toiminta-muodot

Varhaiskasvatuslain § 48 mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on:

1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia;

2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista;

3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja

mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset;

4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö;

5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilös-

tön välillä;

6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-

arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnol-

lista ja katsomuksellista taustaa;

7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvit-

taessa monialaisessa yhteistyössä;

8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulli-

seen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen;

9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin;

10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisval-

taisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

Järjestämisen toimintamuodot:

Hankasalmen kunnassa varhaiskasvatuspalvelut ovat osa sivistyspalveluita. Varhaiskasvatus muodostaa luonnollisen kasvun ja

oppimisen polun yhdessä esiopetuksen ja perusopetuksen kanssa.

Varhaiskasvatusta järjestetään kolmessa kunnallisessa päiväkodissa ja perhepäivähoitona sekä kunnallisesti että yksityisesti.

8

Varhaiskasvatusta järjestetään myös koulujen yhteydessä tai läheisyydessä sijaitsevissa esiopetusryhmissä.

Hoitajan kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoa järjestetään sekä taajamissa että haja-asutusalueella. Perhepäivähoidon pieni

ryhmä tarjoaa varhaiskasvatusta turvallisessa ja kodinomaisessa ympäristössä, jossa jokainen lapsi saa yksilöllistä hoitoa ja kas-

vatusta.

Metsätähden päiväkoti Hankasalmen asemalla toimii samassa rakennuksessa Metsätähden palvelutalon kanssa. Metsätähteen

on keskitetty koko kunnan vuorohoito. Hankasalmen suurin varhaiskasvatusyksikkö, Sillankorvan päiväkoti, sijaitsee kirkonky-

län taajamassa. Sinisiiven päiväkoti sijaitsee Niemisjärvellä samassa rakennuksessa koulun ja kirjaston kanssa. Päiväkodeissa

hyödynnetään pienryhmiä, jotka muodostetaan huomioiden lasten ikä, sisarussuhteet, kehitykselliset tarpeet ja päiväkodin

tilat.

Hankasalmella esiopetus on osa sivistyspalveluita ja sitä järjestetään sekä varhaiskasvatuksen että opetustoimen alaisuudessa.

Esiopetusta järjestetään Aseman koulun pikkukoululla, Kuuhankaveden koulun läheisyydessä monitoimitalolla kirkonkylällä,

Niemisjärven koululla sekä Ristimäen koululla.

Esiopetuksen järjestämistä ja toteuttamista säätelevät perusopetusta koskevat lait ja asetukset, varhaiskasvatuslaki ja esiope-

tussuunnitelman perusteet sekä kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma. Hankasalmen kunnan esiopetussuunnitelmassa ku-

vataan tarkemmin esiopetuksen toteuttamisen periaatteet. Lapsella on oikeus saada maksutonta esiopetusta oppivelvollisuutta

edeltävänä vuonna. Esiopetukseen haetaan alkuvuodesta ja hakulomakkeet lähetetään tulevan esikoululaisen kotiin.

Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukijärjestelmä on osa varhaiskasvatuspalveluiden kokonaisuutta. Se antaa huoltajille mahdolli-

suuden valita hoitojärjestelyiksi lapsen ja perheen kannalta toimivan vaihtoehdon.

Varhaiskasvatuslaki määrittelee henkilöstön määrän suhteessa lapsilukuun. Hankasalmella suhdeluku on 1:8 yli kolmevuotiailla

ja 1:4 alle kolmevuotiailla. Henkilöstön koulutus- ja kelpoisuusvaatimukset pohjautuvat varhaiskasvatuslakiin. Päiväkodeissa

toimitaan joko kahden tai kolmen kasvattajan ryhmissä huomioiden lapsiryhmien koot. Perhepäivähoidossa ryhmäkoko on

enimmillään neljä kokopäiväistä ja yksi osapäiväinen esiopetusikäinen lapsi.

Vuorohoidolla tarkoitetaan aamuisin, iltaisin, öisin, viikonloppuisin, arki- ja juhlapyhäisin sekä ympärivuorokautisesti järjestet-

tävää hoitoa. Hankasalmella vuorohoitoa järjestetään Metsätähden päiväkodissa. Lisätietoa vuorohoidon linjauksista ja muusta

varhaiskasvatukseen liittyvästä on saatavilla Hankasalmen kunnan internet-sivuilta www.hankasalmi.fi sekä pedanetistä

www.peda.net/hankasalmi/varhaiskasvatus

Ohjausta ja neuvontaa varhaiskasvatuksen ominaispiirteistä ja toiminnan sisällöistä saa varhaiskasvatuspäälliköltä. Myös päivä-

kodeista saa lisätietoa päiväkotien toiminnasta.

Jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on

oikeus, mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti, opiskelevat päätoimisesti tai toimivat yrittä-

jänä. Lapsella on kuitenkin oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen, jos se on tarpeen lapsen kehityksen tai perheen olosuh-

9

teiden takia tai se on muutoin lapsen edun mukaista.

Hankasalmi on mukana kehittämässä ja järjestämässä varhaiskasvatuspalveluita seudullisesti seitsemän muun kunnan yhteis-

työnä. Hankasalmen lisäksi seutuyhteistyössä ovat mukana Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Luhanka ja Uu-

rainen.

2. Yhteistyö eri toimintamuotojen kesken

Eri toimintayksiköt tekevät yhteistyötä hoidon järjestelyissä, esimerkiksi varahoidon ja koulujen loma-aikojen supistetun toi-

minnan järjestelyissä.

Perhepäivähoitajilla on yhteiset, säännöllisesti kokoontuvat tiimit ja työkokoukset, joissa käsitellään yhdessä asioita. Päiväko-

deissa on nimetyt yhteyshenkilöt, jotka pitävät yhteyttä alueensa perhepäivähoitajiin. Hoitajat voivat osallistua alueensa päivä-

kotien tapahtumiin ja juhliin sekä vierailla esimerkiksi pihamaalla.

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekee säännöllisesti yhteistyötä päiväkotien kanssa konsultoimalla ja ohjaamalla pienryh-

miä. Lasten sijoittumisista ryhmiin ja ryhmien rakenteista keskustellaan päiväkotien henkilöstön kanssa. Tarvittaessa varhais-

kasvatuksen erityisopettaja konsultoi perhepäivähoitajia tukea tarvitsevien lasten asioissa. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

tekee säännöllistä monialaista yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa. Hän on mukana tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevi-

en lasten varhaiskasvatussuunnitelma keskusteluissa.

Koko varhaiskasvatuksen henkilöstö työskentelee tarvittaessa eri yksiköissä. Varhaiskasvatuksessa on resurssityöntekijöitä,

joiden työpanosta käytetään niissä yksiköissä, joissa sille on eniten tarvetta.

Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus tekevät päivittäistä yhteistyötä yhteisissä tiloissa ja yhteistä henkilöstöä käyttämällä.

Koko henkilöstöllä on yhteisiä koulutuksia ja työyhteisön kehittämispäiviä. Varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan ja päivite-

tään vastuuryhmissä ja ohjausryhmässä säännöllisesti.

Päivähoidon johtoryhmä, johon kuuluvat päiväkotien johtajat ja varhaiskasvatuspäällikkö ja toimialajohtaja, organisoi, arvioi ja

kehittää Hankasalmen varhaiskasvatusta. Johtoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useammin.

Varhaiskasvatuspäällikkö, joka on myös perhepäivähoidon ohjaaja käy säännölisesti perhepäivähoitajien luona, yhteinen työko-

kous pidetään joka toinen kuukausi ja lisäksi hoitajilla on oma tiimipalaveri. Lisäksi varhaiskasvatuspäällikkö käy kerran kuu-

kaudessa päiväkotien työkokouksissa. Yhteyttä pidetään tiiviisti puhelimitse ja sähköpostilla.

3. Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua

Lapsen elämässä lapsen kasvun ja oppimisen polku muodostaa luonnollisen jatkumon. Oppimisen polussa ovat mukana varhais-

kasvatus, esiopetus ja perusopetus. Erilaisiin siirtymävaiheisiin on luotu yhtenäisiä käytänteitä.

Hankasalmella varhaiskasvatuksen alkaessa ja siirryttäessä kotoa varhaiskasvatukseen tai lapsen siirtyessä toimintayksiköstä

toiseen, ovat käytössä hyvän alun käytänteet. Aloituskeskustelun tarkoituksena on, että huoltajat voivat kertoa lapsestaan tär-

keitä asioita ja samalla perhe ja henkilökunta tutustuvat toisiinsa. Huoltaja ja työntekijä täyttävät yhdessä myös palvelusopi-

10

muksen. Aloituskeskustelu voidaan käydä joko lapsen kotona tai varhaiskasvatuspaikassa. Aloituskeskustelussa sovitaan lisäksi

tutustumiskäynnin ajankohta.

Tutustumiskäynnillä perheet tutustuvat varhaiskasvatuspaikan tiloihin ja kasvattajiin. Yhdessä käydään lävitse myös varhaiskas-

vatuspaikan käytäntöjä. Lapsi voi totutella varhaiskasvatuspaikkaan vähitellen ennen hoidon aloitusta. Tututstumiskäyntejä voi

olla useampia perheiden tarpeen mukaan. Ensimmäisinä hoitopäivinä pyritään siihen, että tuttu aikuinen on paikalla luomassa

turvallisuuden tunnetta. Konkreettiset asiat, kuten oma unilelu tai valokuvat voivat helpottaa hoidon aloitusta.

Varhaiskasvatuksen aikana lapselle voi tulla siirtymiä esimerkiksi siirryttäessä perhepäivähoitopaikasta toiseen, perhepäivähoi-

dosta päiväkotiin, päiväkodista toiseen päiväkotiin ja päiväkodin sisällä ryhmästä toiseen. Myös varahoito, päivystysaika ja tila-

päinen vuorohoito toisessa yksikössä voivat aiheuttaa siirtymiä. Lähipäiväkoti toimii pääsääntöisesti perhepäivähoidon varahoi-

topaikkana.

Perusopetuksen loma-aikoina varhaiskasvatusta järjestetään Hankasalmella päivystysluonteisesti päivystävässä tai päivystävis-

sä päiväkodeissa lasten hoidontarpeen mukaan. Perheillä on mahdollisuus käydä tutustumassa päivystävään yksikköön etukä-

teen. Huoltajat ja henkilökunta kuvaavat lapsen arjen tapoja ja tottumuksia kirjallisesti. Henkilökunta varmistaa tarvittavan

perehdytyksen. Päivystysaikoina toimitaan yhteisellä henkilöstöllä ja päivystävässä päiväkodissa on henkilökuntaa jokaisesta

päiväkodista. Näin pyritään varmistamaan lapsille tuttujen aikuisten läsnäolo. Työntekijöiden työpanosta hyödynnetään siellä,

missä sille on eniten tarvetta.

Yhteistyö ja tiedonsiirto neuvolan kanssa on säännöllistä.

Siirtymäkäytänteet varhaiskasvatuksesta esiopetukseen vaihtelevat varhaiskasvatuspaikan ja esiopetusryhmän mukaan. Päivä-

kodista esiopetukseen siirryttäessä pidetään tiedonsiirtopalaveri, jossa myös huoltajat ja monialaiset yhteiskumppanit voivat

olla mukana mahdollisuuksien mukaan.

Siirtymäkäytänteet esiopetuksesta perusopetukseen kuvataan Hankasalmen esiopetuksen opetussuunnitelmassa.

Kaikissa lapsen siirtymävaiheissa varmistetaan lapsen kasvun ja oppimisen kannalta välttämättömien ja tarvittavien tietojen

siirtyminen. Huoltajille kerrotaan tiedon siirtämisestä. ( Laki tiedon siirtämisestä: lapsen kehityksen kannalta välttämätön tieto

voidaan siirtää ilman huoltajan lupaa.) Tiedonsiirto voi tapahtua joko kirjallisesti, puhelimitse tai tiedonsiirtopalaverissa. Tie-

donsiirrosta vastaa lähettävä varhaiskasvatusyksikkö.

Mahdollisuuksien mukaan tuleva esiopettaja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja vierailevat päiväkodissa tulevien esioppilai-

den ryhmässä esiopetusvuotta edeltävän kevään aikana. Tulevat esioppilaat käyvät tutustumassa esiopetusympäristöön tutus-

tumispäivänä toukokuun aikana yhdessä huoltajan kanssa. Lisäksi tehdään vierailuja/muuta yhteistyötä esiopetuksen ja var-

haiskasvatuksen välillä.

Kaikissa siirtymävaiheissa kiinnitetään huomiota lapsen sopeutumiseen uuteen ryhmään. Oppilashuoltotyöryhmän toiminta on

11

määritelty Hankasalmen esiopetussuunnitelmassa.

4. Varhaiskasvatuksen arvoperusta Hankasalmen kunnan tavoite on "hyvän arjen Hankasalmi", Hankasalmi tarjoaa hyvän ympäristön asua, kasvaa, kasvattaa,

ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja harrastaa. Tämä ilmenee varhaiskasvatuksessa siten, että toiminnassa painotetaan vastuulli-

suutta, osallistamista ja turvallisuutta. Hankasalmen kunnan varhaiskasvatuksessa painopistealueena ovat leikki, luonto ja pe-

rushoito.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus hyvin-

vointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioon ottaminen sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun

vaatimus ja lapsen syrjintäkielto YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen, varhaiskasvatuslain ja YK:n vammaisten henkilöiden oike-

uksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti.

Lapsuuden itseisarvo

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on suojella ja edistää lasten oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Varhaiskasvatus perus-

tuu käsitykseen lapsuuden itseisarvosta. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lap-

sella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisönsä jäsenenä.

Ihmisenä kasvaminen

Varhaiskasvatus perustuu elämän, kestävän elämäntavan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä ihmisarvon loukkaamatto-

muuteen. Henkilöstö tukee lasten kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeu-

denmukaisuuteen ja rauhaan. Varhaiskasvatuksessa arvostetaan sivistystä, mikä ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ih-

misiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia oikein. Henkilöstö ohjaa lapsia toimimaan arvoperustan mukai-

sesti sekä keskustelemaan arvoista ja ihanteista. Varhaiskasvatuksessa kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa ei hyväksytä missään

muodossa eikä keneltäkään.

Lapsen oikeudet

Lapsella on oikeus ilmaista itseään, mielipiteitään ja ajatuksiaan sekä tulla ymmärretyksi niillä ilmaisun keinoilla, joita hänellä

on. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen, huolenpitoon ja kannustavaan palautteeseen. Lapsella on oikeus leikkiä,

oppia leikkien ja iloita oppimastaan sekä rakentaa käsitystä itsestään, identiteetistään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mu-

kaisesti. Lapsella on oikeus yhteisöllisyyteen ja ryhmään kuulumiseen. Lapsella on oikeus saada tietoa monipuolisesti, käsitellä

tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusia asioita.

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus

Varhaiskasvatus edistää suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuut-

12

ta. Lapsilla tulee olla mahdollisuus kehittää taitojaan ja tehdä valintoja esimerkiksi sukupuolesta, syntyperästä, kulttuuritaustas-

ta tai muista henkilöön liittyvistä syistä riippumatta. Henkilöstön tulee luoda moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri. Varhaiskas-

vatus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle, joka muotoutuu edelleen lasten, heidän huoltajiensa sekä henki-

löstön vuorovaikutuksessa.

Perheiden monimuotoisuus

Ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin ja perheiden erilaisiin kieliin, kulttuureihin, kat-

somuksiin ja uskontoihin, perinteisiin sekä kasvatusnäkemyksiin luo edellytyksiä hyvälle kasvatusyhteistyölle. Lasten perheiden-

titeettiä ja perhesuhteita tuetaan siten, että jokainen lapsi voi kokea oman perheensä arvokkaaksi.

Terveellinen ja kestävä elämäntapa

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on ohjata lapsia terveyttä ja hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin. Lapsille tarjotaan mahdolli-

suuksia kehittää tunnetaitojaan ja esteettistä ajatteluaan. Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan ja noudatetaan kestävän elämän-

tavan periaatteita niin, että sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus huomioidaan. Varhaiskasvatus luo

perustaa ekososiaaliselle sivistykselle niin, että ihminen ymmärtää ekologisen kestävyyden olevan edellytys sosiaaliselle kestä-

vyydelle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.

Lapsen oikeuksien sopimus kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta:

https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/

LIITE 1 VARHAISKASVATUKSEN ARVOPERUSTA

5. Oppimiskäsitys varhaiskasvatuk-sessa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset kasvavat, kehittyvät

sekä oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Oppimiskäsitys pohjautuu myös näkemykseen lap-

sesta aktiivisena toimijana. Lapset ovat synnynnäisesti uteliaita ja haluavat oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on

kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Siinä yhdistyvät tiedot, taidot, toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset koke-

mukset, kieli ja ajattelu. Oppimista tapahtuu muun muassa lasten havainnoidessa ja tarkkaillessa ympäristöään sekä jäljitellessä

muiden toimintaa. Lapset oppivat myös leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin

perustuvassa toiminnassa.

Varhaiskasvatuksessa oppimisen lähtökohtana ovat lasten aiemmat kokemukset, heidän mielenkiinnon kohteensa ja osaami-

sensa. On tärkeää, että uusilla opittavilla asioilla on yhteys lasten kehittyviin valmiuksiin sekä muuhun kokemusmaailmaan ja

kulttuuriseen taustaan. Lapset oppivat parhaiten voidessaan hyvin ja kokiessaan olonsa turvalliseksi. Myönteiset tunnekoke-

mukset ja vuorovaikutussuhteet edistävät oppimista. Vertaisryhmä ja kokemus yhteisöön kuulumisesta ovat lapsen oppimisen

ja osallisuuden kannalta keskeisiä. Lasten tulee saada oppimiseensa henkilöstön ohjausta ja tukea. Lapsia kiinnostava, tavoit-

teellinen ja sopivasti haastava toiminta innostaa oppimaan lisää. Jokaisen lapsen tulee saada onnistumisen kokemuksia ja iloa

13

omasta toiminnastaan sekä itsestään oppijana.

Leikki on varhaiskasvatusikäisten lasten oppimiselle merkityksellistä. Se on lasta motivoivaa ja iloa tuottavaa toimintaa, jossa

lapset samalla oppivat monia taitoja ja omaksuvat tietoa. Varhaiskasvatuksessa tulee ymmärtää leikin itseisarvo lapselle sekä

sen pedagoginen merkitys oppimisessa ja lasten kokonaisvaltaisessa kehityksessä ja hyvinvoinnissa.

LIITE 2 OPPIMISKÄSITYS VARHAISKASVATUKSESSA

6. Pedagogisesti painottunut kasva-tuksen, opetuksen ja hoidon koko-naisuus

Varhaiskasvatuksessa huomioidaan kokonaisvaltaisuus, jossa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden.

Kasvatus

On toimintaa, jonka myötä kulttuuriset arvot, tavat ja normit välittyvät, muovautuvat ja uudistuvat. Osaltaan kasvatuksen ta-

voite on siirtää kulttuuriperintöä sekä tärkeinä pidettyjä arvoja ja traditioita seuraavalle sukupolvelle. Kasvatuksen avulla ohja-

taan lapsia muodostamaan omia mielipiteitään ja arvioimaan kriittisesti vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja sekä toimimaan

eettisesti kestävällä tavalla. Kasvatuksen sivistystehtävänä on ohjata tietoisesti lasten yksilöllisen identiteetin muotoutumista

siten, että lapset oppivat havaitsemaan oman toimintansa vaikutukset toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lasten kehitystä tue-

taan niin, että he oppivat toimimaan sekä käyttämään osaamistaan myös toisten hyväksi.

Opetus

Opetuksen lähtökohtana on varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määritelty oppimiskäsitys. Opetuksen tarkoitus on edis-

tää lasten oppimista ja auttaa lapsia luomaan merkityksiä itsestään, toisista ihmisistä sekä ympäröivästä maailmasta. Varhais-

kasvatuksessa lapsia innostetaan ja motivoidaan opettelemaan uusia asioita sekä ohjataan käyttämään erilaisia oppimisen ta-

poja. Opetus tukee ja siinä hyödynnetään lasten luontaista uteliaisuutta ja tutkimisen halua. Opetuksessa otetaan huomioon

lasten kehittyvät taidot, mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja yksilöllisen tuen tarpeet. Lisäksi opetuksen perustana ovat oppi-

misympäristöille, laaja-alaiselle osaamiselle ja pedagogiselle toiminnalle asetetut tavoitteet.

Hoito

On fyysisistä perustarpeista huolehtimista sekä tunnepohjaista välittämistä. Tavoitteena on, että lapsi tuntee itsensä arvoste-

tuksi ja ymmärretyksi sekä kokee olevansa yhteydessä toisiin ihmisiin. Vastavuoroinen ja kunnioittava vuorovaikutussuhde sekä

myönteinen kosketus ja läheisyys muodostavat perustan hyvälle hoidolle ja huolenpidolle. Päivittäin toistuvat tilanteet, kuten

ruokailu, pukeminen ja riisuminen, lepo ja hygieniasta huolehtiminen, ovat keskeinen osa lapsen päivää. Varhaiskasvatuksen

hoivatilanteet ovat aina samanaikaisesti kasvatus- ja opetustilanteita, joissa opitaan esimerkiksi vuorovaikutustaitoja, itsestä

huolehtimisen taitoja, ajan hallintaa sekä omaksutaan hyviä tottumuksia.

Perushoito luo tärkeän pohjan oppimiselle ja kasvamiselle. Päivittäiset rutiinit luovat turvallisuutta ja itsestä huolehtimisen

taitoja harjoitellaan arjessa. Vuorovaikutus toisten lasten ja aikuisten kanssa luo yhteisöllisen kasvuympäristön. Leikin tärkeys

korostuu, kun asioita opitaan leikin kautta. Hankasalmen kaunista luontoa ja sen läheisyyttä käytetään monipuolisesti hyväksi

14

kasvatuksessa ja opetuksessa.

Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä pitää olla riittävästi tietoa yksittäisestä lapsesta ja yleisesti lasten hyvinvoinnista ja oppimises-

ta sekä yhdessä mietitty ymmärrys, miten niitä voidaan parhaalla tavalla edistää. Varhaiskasvattajalta vaaditaan herkkyyttä ja

aitoa välittämistä sekä lapsen tasolle menemistä. Hyvä perushoito, lasta kunnioittava toimintatapa sekä ”suuri sydän” kuuluvat

arkeen varhaiskasvatuksessa. Myös kokonaisuuksien hahmottaminen on toiminnassa tärkeää. Henkilökunta on ammattitaitois-

ta ja kouluttautuu lisää jatkuvasti.

7. Laaja-alaisen osaamisen tavoit-teet

Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen,

arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilan-

teen edellyttämällä tavalla. Tietojen ja taitojen käyttämiseen vaikuttavat lasten omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia.

Laaja-alaisen osaamisen tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansa-

laisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista. Laaja-alaisen

osaamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä. Osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuu-

dessa ja jatkuu läpi elämän. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet kulkevat jatkumona varhaiskasvatussuunnitelman perusteista

esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ovat ohjanneet valtakunnallisen

varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden valmistelua, ja ne tulee ottaa huomioon paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa.

Laadukas pedagoginen toiminta vahvistaa lasten laaja-alaista osaamista. Laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa se,

miten varhaiskasvatuksessa toimitaan, miten eri oppimisympäristöjä käytetään sekä miten lasten hyvinvointia ja oppimista

tuetaan. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet otetaan huomioon toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittämisessä sekä

kasvatuksessa, opetuksessa ja hoidossa. Oppimisen alueiden tehtävänä on edistää lasten laaja-alaista osaamista.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan viisi toisiinsa liittyvää laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta:

• ajattelu ja oppiminen

• kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

• itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

• monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

• osallistuminen ja vaikuttaminen.

Seuraavaksi kuvataan, mitä laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueilla tarkoitetaan. Lisäksi määritellään varhaiskasvatuksen tehtä-

vä kullakin osa-alueella.

15

Ajattelu ja oppiminen

Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa ja muodostavat perustan

muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luo-

vaa ja kriittistä ajattelua, jonka perustaa luodaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelun ja

oppimisen taitoja. Lasten ajattelu ja oppiminen kehittyvät monipuolisten ja merkityksellisten kokemusten avulla. Ihmettelylle,

oivaltamiselle sekä oppimisen ilolle tulee olla tilaa. Leikissä lapsilla on mahdollisuus käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan,

kokeilla yhdessä ideoitaan ja tutkia maailmaa. Lasten taitoja jäsentää, nimetä ja kuvata ympäristöä ja sen ilmiöitä tuetaan las-

ten iän ja kehityksen mukaisesti. Lapsia rohkaistaan kysymään ja kyseenalaistamaan. Heidän kanssaan iloitaan onnistumisista ja

opetellaan kannustamaan toisia. Lapsia kannustetaan myös sinnikkyyteen ja olemaan lannistumatta epäonnistumisista sekä

keksimään ratkaisuja eri tilanteissa. Heitä ohjataan suuntaamaan ja ylläpitämään tarkkaavaisuuttaan. Päivittäinen, riittävä fyy-

sinen aktiivisuus tukee lasten ajattelua ja oppimista. Toiminnan pedagoginen dokumentointi sekä yhteinen pohdinta auttavat

lapsia havaitsemaan oppimistaan ja tunnistamaan vahvuuksiaan. Tämä vahvistaa lasten uskoa omiin kykyihinsä.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Tämä korostaa sosiaalisten ja vuoro-

vaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näke-

myksiä sekä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita. Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muita

on tärkeä merkitys identiteetille, toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Toimiva vuorovaikutus erilaisista kulttuuri- ja katsomustaus-

toista tulevien ihmisten kanssa edellyttää oman ja muiden kulttuurin ja katsomuksellisen taustan ymmärtämistä ja kunnioitta-

mista. Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kulttuurista osaamista sekä heidän vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojaan. Lap-

sia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin. Henkilöstö toimii mallina lapsille toisten ihmisten sekä kie-

lellisen, kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden myönteisessä kohtaamisessa. Lapsia ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin

tapoihin. Yhteistyöhön perustuva toiminta luo mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja eri tilanteissa ja eri-

laisten ihmisten kanssa. Lasten kanssa harjoitellaan asettumista toisen asemaan, opetellaan tarkastelemaan asioita eri näkö-

kulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. Tämä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja. Lapsia tuetaan kulttuuri-

identiteettien rakentamisessa. Varhaiskasvatuksessa saadut kokemukset, tiedot ja taidot kulttuuriperinnöstä vahvistavat lapsen

kykyä omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuuria. Esimerkiksi leikit, ruokailuhetket ja juhlat tarjoavat tilaisuuksia jakaa kokemuksia

erilaisista perinteistä ja tavoista. Lapsia tuetaan myönteisen suhteen luomisessa moninaiseen ympäristöön.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vah-

vistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valinto-

ja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen. Lasten itsenäisyyden asteittaista lisääntymis-

tä tuetaan. Lapsia autetaan ja heitä kannustetaan pyytämään apua sitä tarvitessaan. Lasten kanssa harjoitellaan erilaisia taitoja

16

kuten pukeutumista, ruokailua sekä henkilökohtaisesta hygieniasta ja omista tavaroista huolehtimista. Lapsia ohjataan toimi-

maan vastuullisesti ja turvallisesti varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä, kuten lähiluonnossa ja liikenteessä. Lasten kanssa

käsitellään heidän hyvinvointiaan edistäviä asioita kuten levon, ravinnon, liikunnan ja mielen hyvinvoinnin merkitystä. Lapsia

autetaan tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lasten tunnetaidot vahvistuvat, kun heidän kanssaan opetellaan havaitsemaan,

tiedostamaan ja nimeämään tunteita. Lapsia ohjataan myös kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisten kehoa.

Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovai-

kutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät

lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä.

Monilukutaito on kulttuurisesti moninaisten viestien ja ympäröivän maailman ymmärtämisen sekä vuorovaikutuksen näkökul-

masta keskeinen perustaito. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Monilukutaidon

perustana on laaja tekstikäsitys, jonka mukaan erilaiset tekstit voivat olla muun muassa kirjoitetussa, puhutussa, audiovisuaali-

sessa tai digitaalisessa muodossa. Siihen sisältyy erilaisia lukutaitoja kuten kuvanlukutaito, numeerinen lukutaito, medialukutai-

to ja peruslukutaito. Monilukutaito liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisen taitoihin. Lasten kanssa nimetään asioita ja esineitä

sekä opetellaan erilaisia käsitteitä. Lapsia innostetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa, myös digitaali-

sissa, ympäristöissä. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten

tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja.

Lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tieto- ja viestintäteknologian roolia arkielämässä sekä tutustutaan erilaisiin tieto- ja

viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin. Digitaalista dokumentointia hyödynnetään leikeissä, tutkimisessa, liik-

kumisessa sekä taiteellisessa kokemisessa ja tuottamisessa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa sisältöjä itse ja yhdessä muiden

lasten kanssa käyttäen apuna tieto- ja viestintäteknologiaa edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja sekä

lukutaitoa. Henkilöstö ohjaa lapsia tieto- ja viestintäteknologian monipuoliseen ja turvalliseen käyttöön.

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä

edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten

oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Varhaiskasvatuksessa kunnioitetaan

näitä demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kehittyviä osallistumisen ja

vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen. Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen

ja aloitteisiin vastaaminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset suunnittelevat, toteuttavat ja ar-

vioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Samalla lapset oppivat vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten sääntöjen, sopimus-

17

ten ja luottamuksen merkitystä. Henkilöstö huolehtii siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Osal-

listumisen ja vaikuttamisen kautta lasten käsitys itsestään kehittyy, itseluottamus kasvaa ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset

taidot muovautuvat.

8. Tavoitteiden toteutumisen arvi-oinnissa ja kehittämisessä käytettä-vät toimenpiteet

Tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa ja kehittämisessä käytettäviä toimenpiteitä kuvataan luvussa 7.

LUKU 3. VARHAISKASVATUKSEN

TOIMINTAKULTTUURI (s. 28)

1. Varhaiskasvatuksen toimintakult-tuurin kehittämisen tavoitteet ja arvioinnin käytännöt

Hankasalmella varhaiskasvatuksessa kaiken toiminnan lähtökohtana on lapsen etu ja lapsen kuuleminen. Käytännössä tämä

tarkoittaa sitä, että lapsi osallistuu toimintaan omien kykyjensä ja taitojensa mukaan. Toimintaan osallistumista mahdolliste-

taan tarvittaessa kuvien ja viittomien avulla. Lisäksi lapsen tulee tuntea olonsa niin turvalliseksi, että hän uskaltaa ilmaista mie-

lipiteensä ja tuntemuksensa. Tavoitteena ovat myös pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Tämä otetaan huomioon siten, että

ryhmät ovat pysyviä niin lasten kuin aikuistenkin osalta, kuitenkin tapauskohtaisesti ottaen huomioon muuttuvat olosuhteet.

Hankasalmella varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kolme tärkeintä painotusta ovat vuorovaikutukseen kannustava yhteisö,

leikkiin kannustava yhteisö ja sensitiivinen työote. Vuorovaikutusta varhaiskasvatuksessa on monien eri tahojen välillä: työyh-

teisön kesken, huoltajien kanssa sekä yhteistyötahojen kanssa. Vuorovaikutukseen kannustavassa yhteisössä opitaan asioita

yhdessä ja toisilta.

Yksi tärkeä tavoite on luottamuksellisen suhteen luominen huoltajiin ja tärkeä osa sen luomisessa on aloituskeskustelu. Vuoro-

vaikutuksen toteutumista arvioidaan muun muassa aloituskeskustelussa pyydetyllä palautteella. Lisäksi vuorovaikutuksen to-

teutumista arvioi henkilökunta yksittäin ja yhdessä, ja säännöllisillä asiakastyytyväisyyskyselyillä. Myös lapsilta saatu palaute on

tärkeää ja tietoa lapsilta saadaan lapsia havainnoimalla ja esim. lasten kokousten kautta.

Leikkiin kannustavan yhteisön tärkeimpiä tavoitteita on leikin mahdollistaminen. Leikissä tulee ottaa huomioon lapsen mielipi-

de ja kiinnostuksen kohteet. Aikuisen on tärkeää olla saatavilla ja joskus aikuisen läsnäolo on tärkeää esimerkiksi leikin aloitta-

jana. Aikuisen tehtävänä on myös havainnoida ja dokumentoida leikkiä. Havainnoinnin avulla varmistetaan muun muassa kave-

risuhteiden solmiminen ja ryhmäytymisen onnistuminen.

Sensitiivinen työote näkyy varhaiskasvatuksessa siten, että lapsi hyväksytään sellaisena kuin hän on, ja vahvistetaan lapsen itse-

tunnon kehittymistä. Aikuinen on aidosti läsnä ja kohtaa lapsen ja kaikki tämän tunteet. Sensitiivinen työote tarkoittaa virittäy-

tymistä lapsen tunnetilaan. Sensitiivisen työotteen toteutumista arvioidaan muun muassa arjessa lapselta, huoltajilta, työparil-

ta, työyhteisöltä ja perhepäivähoitajat tiimeiltä saadulla palautteella. Jokainen työntekijä tahollaan arvioi omaa toimintaansa ja

kehityskeskustelussa oman esimiehensä kanssa.

18

2. Varhaiskasvatuksessa käytettävät oppimisympäristöt sekä niiden ar-viointiin liittyvät käytännöt

Oppimisympäristöt sisältävät fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Fyysiseen ulottuvuuteen kuuluvat tilat, turvalli-

suus, liikunnan korostaminen, tapaturmien ehkäisy ja ohjeistukset. Psyykkiseen ulottuvuuteen kuuluvat kiusaamisen ehkäise-

minen ja siihen puuttuminen ja kestävän elämäntavan mallin korostaminen. Sosiaaliseen ulottuvuuteen kuuluvat vuorovaiku-

tukseen liittyvät asiat. Hankasalmen varhaiskasvatuksessa on hyvin monenlaisia oppimisympäristöjä. Kuitenkin luonto on yksi

tärkeä osa kaikkia oppimisympäristöjä. Toiminnassa hyödynnetään ympäristön palveluja ja luontoa, esimerkiksi kirjastoa ja

liikuntatiloja. Varhaiskasvatuksessa positiivinen, lämmin ja rauhoittava ilmapiiri on tärkeä.

Arviointia suoritetaan omavalvontana. Toiminnan suunnittelussa pyritään huomioimaan huoltajien ja lasten mielipiteet ja toi-

mintaa muokataan heiltä saadun palautteen pohjalta.

3. Huoltajien kanssa tehtävän yh-teistyön tavoitteet ja käytännöt

Hankasalmen varhaiskasvatuksessa tehdään vuorovaikutuksellista yhteistyötä huoltajien kanssa. Yhteistyö perustuu keskinäi-

seen luottamukseen, kunnioitukseen ja keskusteluun. Kasvatusyhteistyössä huomioidaan perheiden moninaisuus ja tarpeet.

Esimerkiksi tulkkia käytetään tarvittaessa. Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu, kun lapsessa jokin herättää

huolenaiheita. Kasvatusyhteistyö laajenee silloin, kun lapsi tarvitsee erityistä tukea ja saa tukipalveluita eri palveluntuottajilta.

Yhteistyötahojen lisääntyessä huoltajien asiantuntijuus korostuu.

Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on huoltajien ja varhaiskasvatushenkilöstön yhteinen päämäärä luoda lapsel-

le parhaat edellytykset kasvaa ja oppia huomioiden lapsen yksilölliset tarpeet. Huoltajat ovat lapsensa parhaimmat asiantuntijat

ja heillä on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on koulutuksen ja kokemuksen kautta saa-

tu ammatillinen tieto ja osaaminen. Kasvatusyhteistyössä molempien osapuolten asiantuntemus yhdistyy tasavertaisessa vuo-

rovaikutuksessa. Tärkeää on antaa huoltajille kannustavaa ja myönteistä palautetta lapsesta.

Huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä oleellista on myös saada kynnystä matalammaksi. Esimerkiksi perheneuvolan ja per-

hetyöntekijän palveluita halutaan tuoda lähemmäs perheitä. Vanhemmille annetaan tarvittaessa tietoa näistä palveluista ja

heitä ohjataan palveluiden pariin.

Yhteistyöllä on erilaisia muotoja lapsen varhaiskasvatuksen aikana. Aloituskeskustelu käydään varhaiskasvatusyksikössä tutus-

tumiskäynnin/-käyntien yhteydessä, ennen varsinaisen varhaiskasvatuksen aloittamista. Aloituskeskustelu on osa lapsen var-

haiskasvatussuunnitelmaa, joka laaditaan lapselle yhdessä huoltajien kanssa. Lasten päivittäiset tapahtumat ja kokemukset

jaetaan huoltajien kanssa haku- ja tuontitilanteissa. Yhteiselle keskustelulle on tärkeää varata aikaa. Tarvittaessa tehdään myös

kotikäyntejä.

Yhteistyön merkitys korostuu siirtymävaiheissa, kuten lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa, lapsen vaihtaessa varhaiskasva-

tuspaikkaa tai aloittaessa esiopetuksen. Toimivan yhteistyön ja tiedonsiirron merkitys korostuu myös vuorohoidossa.

Kasvatusyhteistyö on myös huoltajien välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on huoltajien verkostoituminen ja mahdollisuuksien

mukaan esimerkiksi päivähoitoneuvoston perustaminen. Neuvosto koostuu vapaaehtoisista huoltajista ja yhdestä varhaiskasva-

tuksen työntekijästä ja sen tehtävänä on tukea varhaiskasvatusyksikön toimintaa. Tällä hetkellä toimii Metsätähden päiväkodin

19

neuvosto. Varhaiskasvatuksen henkilöstö voi olla osaltaan tukemassa huoltajien verkostoitumista. Huoltajilla on myös mahdol-

lisuus osallistua varhaiskasvatuksen yhteiseen suunnitteluun ja arviointiin. Perheille järjestetään vanhempainiltoja sekä yhteisiä

tapahtumia, esimerkiksi joulu- ja kevätjuhlia. Huoltajia kutsutaan myös osallistumaan varhaiskasvatuksen arkeen erilaisissa

arjen tapahtumissa. Tästä esimerkkinä on järjestetty yhteinen pilkkiretki lasten, vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön

kanssa. Huoltajat voivat vierailla varhaiskasvatuksessa esimerkiksi esitellen lapsille omaa ammattiaan, harrastustaan tai kult-

tuuriaan.

Hankasalmella varhaiskasvatuksessa käytetään tiedottamiseen ja viestintään sekä sähköistä tietojärjestelmää peda.net:ä että

perinteisiä paperilomakkeita.

4. Monialaisen yhteistyön tavoit-teet, rakenteet, toimintatavat ja arviointi

Monialaiseen yhteistyöhön kuuluu yhteistyö lastenneuvolan, perheneuvolan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan, puhe- fysio-

ja toimintaterapeuttien, perhetyöntekijän, sosiaalityöntekijän, koulujen ja varhaiskasvatuksen muiden yksiköiden kanssa. Yksi

monialaisen yhteistyön muoto on kuntoutustyöryhmä.

Monialaisen yhteistyön tavoitteita ovat tiedonkulku eri tahojen välillä, toiminnan avoimuus ja kouluttautuminen, jota toteute-

taan konsultaatioiden kautta. Monialaisen yhteistyön avulla myös suunnitellaan toimintaa. Vuorovaikutuksessa eri tahojen

kanssa korostuu vastuu omasta oppimisesta, vertaistuki, toisen kunnioittaminen ja tasa-arvoisuus. Monialainen yhteistyö mer-

kitsee välillä myös omalta mukavuusalueelta poistumista. Monialainen yhteistyö mahdollistaa myös lasten laaja-alaisen havain-

noinnin ja lapsen äänen kuulemisen. Lisäksi sen ansiosta on mahdollista keskittyä yhteen lapseen kerrallaan.

Lastenneuvolan kanssa yhteistyö on säännöllistä. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja käy varhaiskasvatuksen eri yksiköissä vii-

koittain. Koulujen kanssa tehdään yhteistyötä esimerkiksi erityisopetuksen kanssa, tilojen yhteiskäytön, yhteisten työpajojen ja

tapahtumien avulla. Terapeuttien palveluita käytetään tarvittaessa.

Monialaisen yhteistyön välineitä ovat ryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Do-

kumentointi tehdään sähköisesti kirjaamalla ja erilaisten muiden dokumentointivälineiden avulla. Dokumentointi voi olla esi-

merkiksi valokuvausta, videointia, kirjaamista tai piirtämistä.

Monialaisen yhteistyön arvioinnissa on tärkeää valita sopiva aika ja paikka. Arviointi tapahtuu säännöllisesti ja sitä toteutetaan

itsearviointina sähköisillä kyselyillä ja kehityskeskusteluilla. Lisäksi ryhmä arvioi toimintaansa kuukausittain. Lasten mielipidettä

tiedustellaan lasten kokouksissa ja haastattelemalla lapsia.

Hankasalmella varhaiskasvatuksessa yhteistyötä tehdään lisäksi muun muassa, Kulttuuriaitan, evankelisluterilaisen seurakun-

nan sekä kirjaston kanssa. Perhepäivähoidolla ja päiväkodeilla on yhteistyötä esimerkiksi yhteisten esitysten ja Kulttuuriaitan

kanssa projektien muodossa. Evankelisluterilaisen seurakunnan työntekijä käy pitämässä päiväkodeilla tuokioita liittyen suoma-

laiseen kulttuuriperinteeseen, juhliin, eettisiin arvoihin. Kirjastolla käydään esimerkiksi satutunneilla, erilaisissa näyttelyissä,

hyödynnetään tiloja ja lainataan materiaalia.

20

5. Kiusaamisen, väkivallan ja häirin-nän ehkäisy

Hankasalmen kunnassa on tehty Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma.

Kohteena ovat yhteisön yhteistyö- ja vuorovaikutussuhteiden kehittäminen ja se miten kiusaamista voidaan vähentää ja miten

kiusaamistilanteisiin voidaan puuttua.

Tavoitteena on luoda turvallinen ympäristö, jossa voidaan vaikuttaa lapsen hyvinvointiosaamiseen ja saada koko kunnan var-

haiskasvatuksen henkilöstö sitoutumaan kiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen. Samalla tavoitteena on kehittää vanhempien

ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä, osallistamalla perheet mukaan kehittämään varhaiskasvatuksen kiusaamista ehkäise-

vää toimintaa.

Suunnitelman avulla pyritään luomaan positiivista varhaiskasvatuksen kulttuuria, jossa toiminta itsessään on jo kiusaamista

ehkäisevää. Toiminnassa keskeinen ajatus on vaikuttaa myönteisen hyväksyvän ryhmähengen luomiseen. Tavoitteena on osal-

listaa lapset kiusaamista ehkäisevään toimintaan ”kaikki otetaan mukaan leikkiin” ja ”kiva kaveri” periaatteella.

LUKU 4. VARHAISKASVATUKSEN

PEDAGOGISEN TOIMINNAN

SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMI-

NEN (s. 36)

1. Pedagogisen toiminnan suunnit-

telun ja toteuttamisen periaatteet

sekä seurannan ja arvioinnin käy-

tännöt

Hankasalmella varhaiskasvatuksessa kehitetään lapsilähtöistä pedagogiikkaa. Keskeistä toiminnassa on jokaisen lapsen oppimi-

sen ja hyvinvoinnin tukeminen. Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on toimintakulttuurin jatkuva kehittäminen ja lapsen osalli-

suuden vahvistaminen. Arjessa lasten osallisuus toteutuu, kun toimintaa suunnitellaan lasten kanssa yhdessä ja lapset tulevat

kuulluiksi. Suunnittelun lähtökohtana ovat lapselle merkitykselliset asiat ja mielenkiinnon kohteet yhdistettynä kasvattajan

tietämykseen lapsen kehityksellisistä tarpeista.

Hankasalmella varhaiskasvatustoiminnassa oppimisympäristöt mahdollistavat liikunta- ja luontopainotteisuuden ja näitä mah-

dollisuuksia hyödynnetään toiminnassa ja sen jatkuvassa kehittämisessä.

Keskeinen toimintatapa varhaiskasvatuksessa on leikki- ja pienryhmätoiminta. Leikeille annetaan tilaa, omaehtoista leikkiä tue-

taan ja leikkejä pyritään rikastuttamaan esimerkiksi leikkialuetoiminnan avulla.

Pienryhmä on pienempi lapsiryhmä, jota muodostettaessa tavoitteena on lapsen yksilöllisempi huomiointi ja toiminnalle suun-

nattujen opetuksellisten tavoitteiden toteutuminen. Pienryhmissä mahdollistetaan kiinteä kasvattajan, lapsen ja lasten välinen

vuorovaikutus. Pedagogista pienryhmätoimintaa ovat muun muassa Kuttu eli kuvin tuettu leikki, vuorovaikutusleikki, tunnetai-

toryhmät, kielellisiä taitoja sekä puheen tuottamisen taitoja harjaannuttavat ryhmät. Näiden lisäksi pienryhmätoimintaa ovat

myös kaikki pienryhmissä toteutettavat toiminnallisen oppimisen ryhmät, esimerkiksi satuhetket/sadutus, askartelu, hienomo-

toriset harjoitteet, liikuntaleikit, musiikkihetket, tunnetuokiot.

21

Lasten hyvinvointia tuetaan kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Hyvinvoinnin tukemiseen sisältyy tunne- ja turvataitojen opet-

taminen , joiden opettaminen ja harjoittelu etenee varhaiskasvatuksesta jatkumona perusopetukseen.

Sosiaalista osaamista ja kaveritaitoja harjoitellaan päivän eri tilanteissa aikuisten ja toisten lasten kanssa. Tunne-ja turvataito-

jen sisältöalueita ovat muun muassa itsetuntemus, ryhmässä toimiminen, kaveritaidot, empatia ja tunteiden tunnistaminen,

tunteiden ilmaisu ja nimeäminen, siisteyskasvatus ja päivärytmin tunnistaminen.

Toiminnan suunnitelmallinen porrastaminen ja struktuuri jäsentävät lapsen päivää. Tilanteiden ennakoitavuus luo turvallisuu-

den tunnetta. Ympäristöä järjestelemällä mahdollistetaan lapselle monipuolisia luontevia oppimisen tapoja, esimerkiksi tutki-

minen. Tärkeää on päivän eri tilanteissa sensitiivisen kasvattajan läsnäolo. Kasvattajan on tärkeää tiedostaa päivän eri tilantei-

den mahdollisuudet lapsen oppimisen tukemiselle.

Arviointia Hankasalmella toteutetaan jatkuvana arviointina lapsilta ja huoltajilta saatavien palautteiden pohjalta. Palautetta

saadaan sekä päivittäisten keskustelujen, lapsen vasu-keskustelujen että huoltajille suunnattujen arviointikyselyjen avulla. Toi-

mintaa kehitetään lisäksi myös kasvattajien itsearvioinnin ja yhteisen arvioinnin pohjalta. Lapsen oman arvioinnin tueksi mene-

telmiä kehitetään.

2. Varhaiskasvatuksen pedagogisen

dokumentoinnin periaatteita ja

käytäntöjä

Varhaiskasvatuksen jokainen yksikkö valitsee pedagogisen dokumentoinnin välineet. Havaintojen kohteena ovat lapsen vah-

vuudet, työskentely, toiminta päivän eri tilanteissa, käyttäytyminen ja lapsen oppiminen. Havaintojen kirjaaminen ja niiden

näkyväksi tekeminen on tärkeää, jotta lapsen kehityksestä saadaan jatkuvaa tietoa. Tämän tiedon pohjalle on suunnitelmia ja

tavoitteita helpompi rakentaa. Dokumentoinnin avulla saatuja tietoja ja ymmärrystä hyödynnetään esimerkiksi työtapojen,

oppimisympäristöjen, toiminnan tavoitteiden, menetelmien ja sisältöjen jatkuvassa muokkaamisessa lasten kiinnostusta ja tar-

peita vastaavaksi. Pedagogisen dokumentoinnin välineitä ovat lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, kasvun kansiot, valokuvaus,

videointi, lasten piirrokset, varhaiskasvattajien ylläpitämät havaintovihkot, kyselyt ja haastattelut - esimerkiksi tähtihenkilö,

jossa kuullaan huoltajien kertomuksia lapsesta. Myös lapsi itse voi kertoa haastattelussa itsestään. Lisäksi hyödynnetään säh-

köisiä dokumentoinnin välineitä, esimerkiksi tablettia. Sähköisissä kasvun kansioissa dokumentoinnit ovat myös huoltajien näh-

tävillä.

Pedagogisen dokumentoinnin periaatteena on jatkuva havainnointi. Kasvattajat keskustelevat havainnoista yhdessä työtiimeis-

sä. Havainnot ovat pohjana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjaamisessa. Myös ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma voi

olla käytössä, johon kirjatut havainnot auttavat koko ryhmälle asetettujen tavoitteiden ja suunnitelmien laadintaa. Arjen ha-

vainnoista keskustellaan päivittäin vanhempien kanssa, jolloin havaintoihin yhdistyvä vanhempien tietämys omasta lapsestaan,

auttaa toimimaan johdonmukaisesti.

22

3. Monipuolisten työtapojen valin-

taa ja käyttöä ohjaavia periaatteita

Työtapojen valintaa ohjaa lasten osallisuus. Työtapoja suunnitellaan yhdessä lasten aloitteiden ja mielenkiinnon mukaisesti

huomioiden varhaiskasvatukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten ikä ja edellytykset.

Ympäristöä muokkaamalla tarjotaan ja mahdollistetaan vaihtelevia työtapoja lapsen kehitysikä huomioiden. Tärkeää on osalli-

suuden tukeminen ja yhteisöllisyyden kokeminen. Onnistumisen kokemusten huomioiminen päivittäisissä toiminnoissa innos-

taa lasta oppimaan lisää.

Monipuolisten työtapojen käyttöä hyödynnetään lisäksi erilaisissa oppimisympäristöissä päiväkodin ulkopuolella. Toiminnallisia

ja luovia työtapoja suositaan ja annetaan lapsille mahdollisuus oppimiseen kaikilla aisteilla, esimerkiksi retkien, pajatoiminnan

ja esitysten avulla. Kaikenikäisten lasten kanssa oppimisen teemoiksi nostetaan kiinnostavia ilmiöitä, joista keskustellaan ja

yhdessä oivalletaan asioita. Kasvattaja ei anna valmiita vastauksia, vaan motivoi lapsia kokeilemaan ja pohtimaan lisää. Projek-

tityyppinen toiminta ja kokonaisuudet rikastuttavat toimintaa ja niissä voidaan hyödyntää myös ulkopuolisia osaajia, vanhem-

pia, isovanhempia ja yhteistyötahoja.

Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaisesti huomioiden lasten kiinnostus ja tulevaisuudessa tar-

vittavat taidot. Tieto- ja viestintäteknologiasta voidaan hyödyntää esimerkiksi kuvakoosteita ja elokuvia. Erilaiset työtavat ovat

myös opettelun kohde, ja nämä taidot kehittyvät vähitellen yhdessä tehden.

4. Käytäntöjä, jotka tukevat lasten

leikkejä

Hankasalmella varhaiskasvatuksessa tuetaan monipuolisia leikkejä muokkaamalla ympäristöä, jotta sen avulla voidaan rikastut-

taa lasten leikkejä. Edellytystensä mukaisesti lapsi osallistuu itsekin leikkiympäristöjen luomiseen ja valintaan. Leikkivälineiden

tulee olla lasten saatavilla ja niiden tulee herättää leikkijöiden mielenkiinto. Lapsia kannustetaan leikeissä omatoimisuuteen.

Läsnäoleva kasvattaja huomioi leikkivien lasten tarpeet ja aistii oman roolinsa lasten leikeissä.

Esimerkiksi leikkialuetoiminnan avulla lapsille tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja leikkiin. Tällöin lapsi saa valita leikin, leikkikaverit

ja leikkipaikan itselleen. Sosiaaliset taidot harjaantuvat, kun lapset saavat mahdollisuuden leikkiä erilaisissa kokoonpanoissa.

Lapsi leikkii valitsemaansa leikkiä leikkiin varatun ajan, mikä vähentää vaeltelua leikistä toiseen ja lisää leikin juonellisuutta.

Leikkialuetoiminta mahdollistaa leikin ja vuorovaikutussuhteiden rikastuttamisen. Lisäksi se tukee ja mahdollistaa pitkäkestois-

ta leikkiä sekä kasvattajan systemaattisten havaintojen tekemistä leikeistä.

Lasten leikkejä dokumentoidaan säännöllisesti, jolloin leikin kehittymistä voidaan arvioida pidemmälläkin aikavälillä. Lasten

mielenkiinnon kohteet huomioidaan ja huolehditaan kaikkien lasten mahdollisuudesta osallistua leikkeihin omien kykyjensä

mukaisesti. Ympäristön järjestelyssä huomioidaan leikkijöiden erilaisia tarpeita. Ryhmäleikkien lisäksi mahdollistetaan yksilölli-

siä lasten tarpeita kuten mahdollisuutta rauhoittumiseen, yksin leikkimiseen ja turvallinen paikka vauhdikkaampiin peuhuleik-

keihin.

23

5. Oppimisen alueiden tavoitteita ja

sisältöjä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden oppimisen alueet:

● kielten rikas maailma

● ilmaisun monet muodot

● minä ja meidän yhteisömme

● tutkin ja toimin ympäristössäni

● kasvan, liikun ja kehityn.

Oppimisen alueiden tavoitteet ja sisällöt ohjaavat kasvattajia monipuolisten ja eheytettyjen oppimiskokonaisuuksien suunnitte-

lussa ja toteuttamisessa yhdessä lasten kanssa. Lasten mielenkiinnon kohteet, osallisuus sekä yksilölliset tarpeet luovat perus-

tan pedagogiselle suunnittelulle ja toteutukselle.

Monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä tarjotaan oppimisen eri osa-alueilla, yhdistäen niitä toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi

ryhmän tarpeiden ja mielenkiinnon mukaan. Kasvattajalta vaaditaan sensitiivisyyttä sekä asettumista havainnoimaan, kuule-

maan ja olemaan päivän eri tilanteissa läsnä ja vuorovaikutuksessa lasten kanssa.

Hankasalmella korostetaan sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen oppimista. Keskeistä oppimisen kannalta ovat lapsen koke-

mukset kuulluksi tulemisesta ja vaikutusmahdollisuuksistaan ryhmässä. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan siten, että lapsi oppii toi-

mimaan yhdessä toisten kanssa sovittujen sääntöjen ohjaamana. Samalla opitaan ja koetaan yhdessä elämisen taitoja. Lasta

ohjataan hyviin tapoihin sekä arvostamaan itseään ja toisiaan. Tunne- ja turvataitoja käydään säännöllisesti läpi sekä arjen ti-

lanteissa että tunnetuokioilla erilaisten tunne -ja turvataitomateriaalien avulla.

Lapsen kokonaisvaltaista kehitystä vahvistetaan ja luodaan pohjaa terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle elämäntavalle. Lapsia

innostetaan liikkumaan monipuolisesti ja kokemaan liikunnan iloa. Hankasalmella luonto on lähellä ja se mahdollistaa retkeilyn

ja lähiympäristön tutkimisen, jota hyödynnetään varhaiskasvatuksen arjessa. Tavoitteena on fyysisen aktiivisuuden lisääminen

uusien varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaisesti.

Ruokakasvatuksen tavoitteena on edistää myönteistä suhtautumista ruokaan ja tukea terveellisiä ruokatottumuksia. Eri aistien

avulla tutkimalla tutustutaan ruokiin. Hankasalmella varhaiskasvatuksessa käytetään Sapere -menetelmää.

Lapselle mahdollistetaan monipuolisten kokemusten ja elämysten saaminen musiikillisen, kuvallisen, sanallisen ja kehollisen

ilmaisun avulla. Hankasalmen varhaiskasvatus tekee yhteistyötä Kulttuuriaitan kanssa monipuolisten esitysten ja työpajojen

muodossa.

Hyviä käytänteitä osallistavista työtavoista

Lapsen mielipiteitä ja toiveita toiminnan suunnittelua varten voidaan kysyä esimerkiksi lasten kokouksissa. Lisäksi toiveita voi-

daan selvittää toivomuspuun sekä toivomuspäivien avulla.

24

Osallistavista työtavoista on hyviksi käytänteiksi todettu erilaiset retket, esimerkiksi metsäretket ja vierailut paikallisiin kohtei-

siin. Myös ulkopuolisia osaajia ja vanhempia voidaan hyödyntää näissä. Osallistavia toimintatapoja ovat myös erilaiset esitykset

kuten teatteri ja musiikkiesitykset. Hankasalmella varhaiskasvatuksessa toteutetaan erilaisia projekteja yhteistyössä Kulttuuriai-

tan ja koulun kanssa, muun muassa pajatoimintana. Näissä toimintamuodoissa lapsen osallisuus korostuu toiminnassa ja suun-

nittelussa.

Toimintaan kuuluvat erilaiset teemapäivät esimerkiksi liikunnan ja eri kulttuurien ja perinteiden ympärille.

Myös sadutusta, satuhierontaa ja luovia esityksiä käytetään osallistamaan lapsia.

Osallisuus toteutuu arjen toiminnoissa. Ruokakasvatuksessa Hankasalmella on käytössä Sapere-ruokakasvatusmenetelmä. Ruo-

kailussa lapset opettelevat ottamaan itse annoksensa ja tunnistamaan oman ravinnon tarpeensa. Näin opetellaan omatoimi-

suutta. Lisäksi lapset osallistuvat arjen toimintoihin esimerkiksi toimimalla apuna siivouksessa tai pöydän kattamisessa. Tämä

lisää omatoimisuutta ja lapset oppivat tärkeitä työtapoja.

Terveyden edistämisessä lapsia osallistetaan erilaisten liikuntamuotojen kautta. Liikunta on varhaiskasvatuksessa monipuolista,

esimerkiksi kävelyretkiä, saliliikuntaa sekä luistelua ja hiihtoa talvella.

Tärkeä osallistamisen muoto on leikki. Leikille annetaan aikaa ja varhaiskasvattajan tehtävänä on havainnoida ja dokumentoida

leikkiä. Roolileikkejä toteutetaan lasten toiveiden mukaisesti ja aikuinen osallistuu leikkiin, mikäli lapsi niin haluaa. Sääntöleik-

kien avulla puolestaan opetellaan toimimaan tiettyjen sovittujen sääntöjen mukaan. Loru- ja laululeikit ovat tärkeitä jo aivan

pienimmille lapsille. Leikki tukee lapsen kasvua ja kehitystä ja niiden kautta lapsi oppii myös toimimaan toisten lasten kanssa.

Osallistamiseen kuuluu myös huoltajien osallistaminen varhaiskasvatuksen toimintaan. Esimerkiksi perheilloissa huoltajia kan-

nustetaan yhteisiin toimintoihin lasten ja varhaiskasvatuksen kanssa. Arviointia huoltajat voivat tehdä esimerkiksi arjen toimin-

tojen ohessa, kuten huoltajille järjestetyissä tilaisuuksissa. Hakutilanteissa voidaan arvioinnissa hyödyntää esim. rataa, jossa

kävellään rastilta toiselle. Rasteilla on tehtäviä, joissa kysytään toteutuuko jokin tietty asia varhaiskasvatustoiminnassa. Vasta-

ukset voidaan antaa esimerkiksi hymynaamoilla, jolloin lastenkin on helppo osallistua arviointiin.

7. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä

tarkentavia näkökulmia

Hankasalmella vieras- ja monikielisten lasten varhaiskasvatus järjestetään joko päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Maa-

hanmuuttajalasten todennäköisin hoitovaihtoehto on integroitu perhepäivähoito tai päiväkotihoito yhdessä suomalaisten las-

ten kanssa.

Vasu-keskustelussa huoltajien kanssa keskustellaan perheen kulttuurista ja siitä, miten huoltajat toivovat sitä huomioitavan

varhaiskasvatuksen arjessa. Vasu-keskustelussa nostetaan esille lapsen kielitausta ja kotoutumista tukevat asiat.

Kotoutumisen edistämiseksi tuetaan kahteen kulttuuriin kasvamista sekä oman äidinkielen säilyttämistä ja suomen kielen

oppimista. Koko ryhmän toimintaa rikastuttamaan sisällytetään tutustuminen lasten eri kieli- ja kulttuuritaustaustoihin, ja tässä

toiminnassa myös huoltajat voivat olla mukana. Toiminta voi olla esimerkiksi tanssia, ruokakulttuuriin tutustumista, kansal-

25

lisurheilua tai kirjainmerkkien tutkimista.

Toiminnan suunnittelussa huomioidaan suomi toisena kielenä (S2) -opetus. Varhaiskasvatuspäivän eri tilanteissa tuetaan kielen

kehitystä ja vuorovaikutusta. Apuna kielen opetuksessa käytetään kuvia. Lisäksi kieltä opetellaan ohjatusti pienemmissä ryh-

missä. Varhaiskasvattajilla on käytössä kielellisten taitojen tukemiseen suunnattuja materiaaleja, joita käytetään kielenkehityk-

sen seurantaan, arviointiin ja opetuksen suunnitteluun. Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tueksi voidaan käyttää tarvitta-

essa myös tulkkipalveluita.

LUKU 5. LAPSEN KEHITYKSEN JA

OPPIMISEN TUKI (s. 52)

1. Kehityksen ja oppimisen tuen

järjestämistä ohjaavat periaatteet

ja käytännöt

Hankasalmen varhaiskasvatuksessa on käytössä sama kolmiportaisen tuen malli (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) kuin

perusopetuksessa ja esiopetuksessa. Käsitteiden yhtenäisyys helpottaa kasvattajien keskinäistä yhteistyötä.

Hankasalmella käytetään seudullista lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Hankasalmella ei ole tukea tarvitseville lapsille

pienryhmiä, vaan lapsen tarvitsema, riittävä tuki tarjotaan yleisen varhaiskasvatuksen ryhmissä. Tukea tarvitsevan lapsen si-

joittamista päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmään harkitaan tarkasti huomioiden muun muassa lapsen ikä ja tarpeet. Näin

Hankasalmella toteutuu inkluusion periaate.

Lapsen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen ja kehitykseen liittyvät tarpeet. Lapsen tuen

tarpeita arvioidaan säännöllisesti havainnoiden ja dokumentoiden. Näiden dokumenttien ja havaintojen pohjalta suunnitellaan

lapsiryhmän toimintaa yksiköiden ryhmävasuihin. Ryhmävasuihin kirjataan mm. vuorovaikutukseen, osallisuuteen ja oppimi-

sen eri osa-alueisiin liittyvät asiat.

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja työskentelee kaikissa lapsiryhmissä konsultoiden ja / tai tarjoten tukea lapsille tuen eri ta-

soilla.

26

27

2. Lapsen tuen tarpeen arviointiin

liittyvät käytännöt

Tuen tarpeen havainnointi, dokumentointi, tuen antaminen ja arviointi kuuluu koko varhaiskasvatuksen henkilöstölle yhteis-

työssä lapsen ja huoltajien kanssa. Lapsi osallistuu mahdollisuuksien mukaan tuen suunnitteluun ja arviointiin hyödyntäen

mm. ennakkohaastattelua, kuvia ja piirtämistä. Tuen tarpeen arvioinnissa hyödynnetään varhaiskasvatuksen erityisopettajan,

neuvolan terveydenhoitajan ja muiden lapsen kanssa työtä tekevien yhteistyötahojen asiantuntijuutta.

3. Tuen toteuttaminen varhaiskas-

vatuksessa: pedagogiset, raken-

teelliset ja hyvinvointia tukevat

järjestelyt

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sisältävät pedagogisen, rakenteellisen ja hoidollisen tuen muotoja.

Yleinen tuki kuuluu kaikille lapsille. Lapsi voi tarvita tukea kehityksen eri osa-alueille eri pituisia jaksoja. Yleisen tuen suunnit-

telua varten lasta havainnoidaan erilaisissa arjen tilanteissa, ja oppimisympäristöjä sekä toimintatapoja arvioidaan tarvitta-

essa.

Yleiseen pedagogiseen tukeen kuuluu ensisijaisesti arjen tilanteiden (esim. leikki, ruokailu, siirtymät) hyödyntäminen. Pohja-

na on laadukas varhaiskasvatus. Arjen tilanteet mahdollistavat monipuolisen motoristen, sosiaalisten ja kielellisten taitojen

oppimisen ja kehityksen, ja näissä tilanteissa aikuisen herkkyys kuulla lasta korostuu. Arjen ja toimintojen strukturointi aut-

taa kaikkia lapsia. Päivärytmin läpikäymisessä, siirtymätilanteissa ja muussakin kommunikoinnissa käytetään erilaisia tukevia

menetelmiä kuten kuvia ja tukiviittomia. Lisäksi tukena voidaan käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa. Yleiseen tukee kuuluu

myös pienryhmätoiminta, esimerkiksi erilaiset leikkikerhot. Yleisessä pedagogisessa tuessa voidaan hyödyntää varhaiskasva-

tuksen erityisopettajan konsultointia ja jaksottaista tukea.

Rakenteellinen tuki käsittää oppimisympäristön ja tilojen muokkaamisen sellaisiksi, että ne tukevat lasten hyvinvointia, kehi-

tystä ja oppimista.

Hoidollista tukea toteutetaan huomioimalla lapsen yksilölliset tarpeet päivittäisissä toiminnoissa, esimerkiksi kuivaksi oppi-

misessa tai terveellisen ravinnon turvaamisessa lapselle. Pitkäaikaissairauksien, esimerkiksi diabeteksen tai epilepsian, hoi-

dosta huolehditaan asianmukaisesti ja huoltajien kanssa yhdessä tehdyn suunnitelman ja sopimuksen (turvallisuussuunni-

telman liite) mukaisesti. Jotta lapsen hyvinvointia tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla, tekevät varhaiskasvattajat sään-

nöllistä yhteistyötä neuvolan terveydenhoitajan ja muiden lapsen asioiden hoidossa mukana olevien tahojen kanssa. Han-

kasalmella varhaiskasvatuksessa on käytössä lääkesuunnitelma, lääkepoikkeamien seurantalomake ja ilmoitus erityisruoka-

valiosta, jotka löytyvät turvallisuussuunnitelmien liitteenä.

Vahva yleinen tuki on perusta tehostetun ja erityisen tuen suunnittelulle.

Tehostettua tukea järjestetään lapselle, joka tarvitsee yksilöllistä tukea usealla kehityksen osa-alueella tai laaja-alaista tukea

yhdellä kehityksen osa-alueella. Tehostettu tuki sisältää yleisen tuen muodot, mutta niitä tehostetaan, tarkennetaan, yksilöllis-

tetään ja toteutetaan vahvempana ja säännöllisesti pidemmän aikaa.

Tehostettuun tukeen siirrytään vasta, kun yleisen tuen menetelmät on todettu riittämättömiksi. Tehostettu tuki suunnitellaan

28

yksittäistä lasta varten yhdessä vanhempien, kasvattajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan sekä mahdollisuuksien mu-

kaan lapsen kanssa. Tarvittaessa tukea on suunnittelemassa myös muita asiantuntijoita. Ryhmä suunnittelee tehostetun tuen

käytännön järjestämisen ja kirjaa muuttuvat käytännöt lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tehostetussa tuessa perheen

mukana olo, monialainen yhteistyö sekä nivelvaiheiden suunnittelu ja toteuttaminen tiivistyy. Lapsen kuuleminen ja osallista-

minen toteutetaan mahdollisuuksien mukaan, esim. havainnoinnin, ennakkohaastattelun, kuvien, viittomien tai piirtämisen

avulla.

Tehostetussa tuessa pedagoginen tuki tarkoittaa sopivia opetusmenetelmiä ja toimintatapoja, joilla tuetaan lapsen laaja-

alaista oppimista sekä kehitystä. Käytännössä tämä tarkoittaa kommunikaation, arjessa selviytymisen, uuden oppimisen ja

ryhmän jäsenenä toimimisen tukemista. Toiminnassa huomioidaan lapsen kiinnostuksen kohteet, sillä ne motivoivat ja osallis-

tavat lasta. Vuorovaikutuksen ja uuden taidon opettelussa hyödynnetään jokapäiväisiä, usein toistuvia tilanteita. Kommuni-

kaation kehittymistä tukemaan käytetään kommunikaatiokansiota tai muuta kommunikointia tukevaa menetelmää.

Tehostetun tuen hoidollinen tuki perustuu siihen, että lapsen yksilöllisen hoidon tarpeeseen vastataan, esimerkiksi pitkäaikais-

sairauksien hoidossa. Lapsen perushoidossa huomioidaan esimerkiksi ruokailuun, hygieniaan, ulkoiluun tai lepoon liittyvät eri-

tyispiirteet.

Rakenteellinen tuki tarkoittaa käytännössä pienennettyä lapsiryhmää, henkilöresurssin lisäämistä sekä muuta taloudellista

panostusta.

Erityinen tuki perustuu aina lapsen vanhempien ja eri asiantuntijoiden kanssa laadittuun yksilölliseen suunnitelmaan, joka kir-

jataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Pedagoginen, kasvatuksellinen ja hoidollinen tuki vahvistuu ja monipuolistuu

entisestään.

Erityisessä tuessa rakenteellisen tuen osuus korostuu. Henkilökohtaisen avun tarve on lähes kokoaikaista. Henkilöstöresurssia

lisätään tarpeen mukaan, joko niin, että ryhmään sijoitetaan lisää henkilöstöä tai ryhmässä hoidettavien lasten määrää vähen-

netään.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat mm. näkö- tai kuulovammaiset sekä

muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Suosituksen pidennetystä op-

pivelvollisuudesta tekee keskussairaalan psykologi tai lääkäri lapsen laaja-alaisen tutkimisen jälkeen. Tämän jälkeen vanhem-

mat hakevat lapselleen siirtoa erityisopetukseen, pidennettyä oppivelvollisuutta ja mahdollisesti oppivelvollisuutta edeltävän

esiopetuksen aloittamista Hankasalmen sivistystoimenjohtajalta, joka tekee viranhaltijapäätöksen perustuen näihin asiantunti-

jalausuntoihin. Pidennetty oppivelvollisuus voidaan suorittaa kolmella tavalla. Suoritustavat löytyvät opetushallituksen sivuilta

ja vanhemmat päättävät, millä tavalla heidän lapsensa sen suorittaa.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus (sinä vuonna, kun lapsi täyttää 5 v.)

29

toteutetaan Hankasalmella pääsääntöisesti päiväkodin lapsiryhmässä. Lapselle tarjottava tuki suunnitellaan, toteutetaan ja

arvioidaan mahdollisuuksien mukaan lapsen, lapsen huoltajien, varhaiskasvattajien ja lapsen kanssa työtä tekevien muiden

asiantuntijoiden kanssa. Tuki kirjataan esiopetuksen Hojks –lomakkeelle. Tuen suunnittelussa, toteutuksessa (1 h/vko) ja arvi-

oinnissa on mukana edellä mainittujen tahojen lisäksi myös lapsen lähikoulun erityisopettaja. Varhennetun esiopetusvuoden

jälkeen pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva lapsi aloittaa esiopetuksen ja oppivelvollisuuden (ks. Hankasalmen esiope-

tussuunnitelma).

Erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuus osallistua ryhmän toimintaan tasavertaisena jäsenenä vaatii kaikilta ryhmän

työntekijöiltä tiivistä yhteistyötä ja sitoutumista tukitoimien toteuttamiseen.

30

4. Lapsen varhaiskasvatussuunni-

telman rakenne ja sen laatimiseen

ja arviointiin liittyvät käytännöt

tuen aikana

Hankasalmella lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja arvioinnista vastaa varhaiskasvattaja yhdessä lapsen huol-

tajien kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran toimintavuoden aikana ja tarvittaessa use-

ammin.

Tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen kohdalla voi tarvittaessa mukana olla myös varhaiskasvatuksen erityisopet-

taja sekä muita lapsen kanssa työskenteleviä asiantuntijoita. Tämä on mahdollista huoltajien ehdotuksesta ja suostumuksella.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen tukeen liittyvät käytännöt: mitä tuki on, milloin tuki alkaa, kuinka

usein tukitoimia annetaan, kuka tuesta vastaa ja miten tuesta saatua apua arvioidaan ja tarkistetaan.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattujen tarpeiden ja tavoitteiden sekä henkilöstön ammatillisen tiedon pohjalta

kasvattajat suunnittelevat ja sopivat, miten lapsen kanssa toimitaan päivittäin. Samalla koko henkilöstö sitoutuu toteutta-

maan lapsen tarvitsemaa tukea.

5. Lasten ja huoltajien kanssa teh-

tävän yhteistyön käytännöt tuen

aikana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinta, seuranta ja arviointi ovat tärkeä varhaiskasvattajien, lapsen ja huoltajien väli-

nen yhteistyömuoto. Lapsen ja huoltajien havaintoja ja ajatuksia kuunnellaan ja arvostetaan tuen suunnittelun ja arvioinnin

aikana.

Yhteistyövälineenä ja lapsen tuen muotona kodin ja varhaiskasvatuksen välillä voi toimia myös reissuvihko joko kirjoitettuna

tai kuvina.

Tarvittaessa huoltajien ja lapsen kanssa kehitetään muita yhteistyömuotoja.

6. Monialainen yhteistyö, vastuut

ja työnjako eri toimijoiden kesken

tuen järjestämisessä sekä tuen

vaikutusten seurannassa ja arvi-

oinnissa

Monialaista yhteistyötä yleisen tuen aikana varhaiskasvatuksen työntekijä tekee vähintään kerran toimintavuodessa ja tarvit-

taessa useammin varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja/tai neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Tämä yhteistyö koskee kaik-

kien ryhmän lasten asioita. Tällöin lapsen huoltajien on hyvä olla tietoisia tiedonsiirrosta, vaikka varhaiskasvatuksen järjestä-

misen ja tuen arvioinnin kannalta välttämätön tieto voidaan siirtää ilman huoltajien suostumusta. (Varhaiskasvatuslaki 41 §)

Tehostetussa ja erityisessä tuessa järjestetään yhteistyöpalavereita varhaiskasvatuksen työntekijöiden, lapsen huoltajien ja

muiden lapsen kanssa työtä tekevien asiantuntijoiden kesken vähintään kerran toimintavuodessa, tarvittaessa useammin.

Palaverin koolle kutsujana toimii lapsiryhmästä vastaava varhaiskasvatuksen työntekijä. Palaverissa päivitetään lapsen var-

haiskasvatussuunnitelma, suunnitellaan tukea ja arvioidaan tuen tavoitteiden toteutumista.

Kuntoutustyöryhmä/monialainen verkostotapaaminen on monialainen ryhmä, joka kokoontuu tarvittaessa lapsikohtaisesti

suunnittelemaan lapsen tukea. Ryhmässä pyritään luomaan kokonaisnäkemys lapsen tuen tarpeista, suunnittelemaan tarvit-

tavat tuki- ja jatkotoimenpiteet sekä tekemään kuntoutussuunnitelma (lääkäri tekee). Ryhmän kokoontumisessa ovat paikalla

mahdollisuuksien mukaan lääkäri (joka toimii pj:na, jos paikalla) ja neuvolan terveydenhoitaja (pj, jos lääkäri ei paikalla), var-

haiskasvatuksen erityisopettaja, psykologi, lapsen huoltajat ja tarvittaessa muut lapsen kanssa työskentelevät asiantuntijat,

31

esimerkiksi terapeutit ja/tai sosiaalityöntekijä. Koollekutsujana on erityistyöntekijä, esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityis-

opettaja. Mikäli lääkäri on mukana vähintään 2 viikkoa ennen kuntoutustyöryhmän kokoontumista lääkärille lähetetään pa-

laute lapsen varhaiskasvatuspaikasta ja erityistyöntekijöiltä. Tavoite olisi, että lääkäri tapaa lapsen ennen kuntoutustyöryh-

mää. Lääkäriajan varaavat lapsen huoltajat.

Varhaiskasvatuksen työntekijä on tarvittaessa mukana sosiaalitoimen palvelutarpeen kartoi-

tuspalaverissa tai keskussairaalan tutkimusjakson päätöskeskustelussa.

7. Toiminta siirtymävaiheissa ja

tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt

varhaiskasvatuksen aikana ja siir-

ryttäessä esiopetukseen

Siirtymä- ja nivelvaiheella tarkoitetaan siirtymistä kotoa varhaiskasvatukseen, perhepäivähoidosta päiväkotiin, päiväkodin

ryhmästä toiseen, päiväkodista toiseen ja varhaiskasvatuksesta esiopetukseen tai perusopetukseen.

Nivelvaiheissa on tärkeää järjestää aina aloituskeskustelu lapsen huoltajien kanssa.

Keväisin järjestetään varhaiskasvattajien ja esiopettajan kanssa yhteistyöpalaveri, jossa siirretään oleellinen tieto lapsesta

esiopetuksen opettajalle. Tiedonsiirtoon tarvitaan lupa lapsen huoltajilta. Lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta välttämä-

tön tieto voidaan siirtää ilman huoltajien suostumusta.

Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta aloitetaan yhteistyö tulevan esiopettajan kanssa hyvissä ajoin ennen

esiopetuksen alkua. Viimeistään keväällä järjestetään yhteistyöpalaveri, johon kutsutaan varhaiskasvatuksen työntekijä, var-

haiskasvatuksen erityisopettaja, lapsen huoltajat ja muut lapsen kanssa työskentelevät yhteistyötahot - esimerkiksi neuvolan

terveydenhoitaja, terapeutit ja psykologi. Koollekutsujana toimii päiväkodin johtaja.

Perhepäivähoidosta päiväkotiin tai toisesta päiväkodista toiseen siirryttäessä siirtyvästä ryhmästä työntekijä huolehtii, että

oleellinen tieto siirtyy ryhmästä toiseen, esim. lomakkeen tai palaverin kautta. Työntekijä täyttää lomakkeen havainnoistaan

tai pidetään tiedonsiirtopalaveri. Lomake siirtyy tai palaveri toteutetaan huoltajien suostumuksella tai välityksellä.

8. Tulkitsemis- ja avustamispalve-

luihin sekä apuvälineisiin liittyvät

hallinnolliset käytänteet

Jos lapsi tarvitsee apuvälineitä varhaiskasvatuksessa, hankitaan niitä yhteistyössä vanhempien kanssa. Apuvälineitä voidaan

hankkia olemassa olevan talousarvion puitteissa kustannuspaikkakohtaisesti ostamalla tai lainaamalla.

Mikäli lapsi ei pärjää varhaiskasvatuksessa kuvien, viittomien tai muiden vuorovaikutusta ja kommunikointia tukevien mene-

telmien avulla, järjestetään hänelle tulkki- tai avustamispalveluita.

Tulkkipalvelun kautta voidaan hankkia tulkki esimerkiksi muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville vanhemmille lapsen

palavereihin.

32

LUKU 6. VAIHTOEHTOISEEN PEDA-

GOGIIKKAAN TAI ERITYISEEN KAT-

SOMUKSEEN PERUSTUVA VAR-

HAISKASVATUS (s. 58)

Hankasalmen kunta ei varhaiskasvatuksen järjestäjänä tarjoa vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen pe-

rustuvaa varhaiskasvatusta.

LUKU 7. TOIMINNAN ARVIOINTI JA

KEHITTÄMINEN VARHAISKASVA-

TUKSESSA (s. 60)

1. Varhaiskasvatussuunnitelman

toteutumisen seuranta, arviointi ja

kehittäminen varhaiskasvatuksen

eri toimintamuodoissa

Arviointi on asioiden näkyväksi tekemistä ja tiedostamista ja osa jatkuvaa varhaiskasvatuksen kehittämistä. Toiminnan arvioin-

nin tarkoituksena on varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamisen sekä varhaiskasvatuksen kehittämisen

tukeminen. Toiminnan arviointi on oma-aloitteista, suunnitelmallista sekä säännöllistä. Arvioinnin tarkoituksena on myös taata

tasalaatuinen varhaiskasvatus. Arvioinnissa tunnistetaan Hankasalmella jo olemassa olevia vahvuuksia ja pyritään tunnistamaan

kehittämiskohteita. Henkilöstön rooli on keskeinen laadukkaan varhaiskasvatuksen saavuttamisessa. Henkilöstöllä on vastuu

lapsen osallistamisesta, pedagogisesta dokumentoinnista sekä toiminnan arvioinnista.

Arviointiin liittyy oleellisesti toiminnan arvioinnin lisäksi arviointilukutaidon kehittäminen, henkilökunnan jatkuva kouluttautu-

minen sekä palautteeseen suhtautuminen avoimesti.

Varhaiskasvatuksessa toteutetaan jatkuvaa arviointia. Arvioinnin kohteena Hankasalmella ovat henkilöstön vuorovaikutus las-

ten kanssa, työilmapiiri ja ilmapiiri lapsiryhmässä, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö ja oppimisympäristö. Kehityskeskus-

telut ovat työntekijälähtöisiä ja mahdollisuutta niihin tarjotaan johdon taholta. Aiheet kehityskeskusteluun nousevat työnteki-

jän itsearvionnissa ilmenneistä tarpeista. Lisäksi työntekijät tekevät itsearviointia omasta toiminnastaan, tiimit ja työparit ar-

vioivat toisiaan, ja perhepäivähoitajat arvioivat toimintaansa tiimipalavereissa. Tavoitteet asetetaan henkilökunnalle ja pedago-

giselle toiminnalle, ei lapselle. Arviointiin kuuluu myös tarkastella, toteutuvatko lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjatut

tavoitteet.

Henkilökunnan työkokouksissa arvioidaan omaa ja työyhteisön toimintaa sekä mietitään yhdessä ratkaisuja haastaviin tilantei-

siin. Työkokouksissa työntekijöiden on mahdollista purkaa ajatuksiaan ja samalla oppia uutta toisilta työntekijöiltä. Työkokous

järjestetään vähintään kerran kuukaudessa.

Varhaiskasvatuksen johtaminen on aina pedagogista johtamista. Pedagoginen johtajuus on jatkuvan muutoksen ja oppimisen

johtamista. Arviointi on nimenomaan varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen - ei lasten - arviointia. Johtaja

kantaa päävastuun varhaiskasvatussuunnitelman arkeen siirtämisestä ja toteutumisen arvioinnista. Varhaiskasvatuksen toimin-

taa koskevien ratkaisujen tekeminen ja varhaiskasvatuksen laadun varmistaminen on johdon vastuulla.

Siitä, vastaako paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman linjauksia, vastaa ohjaus-

33

ryhmänä toimiva varhaiskasvatuksen johtoryhmä. Päivitetyt varhaiskasvatussuunnitelmat hyväksyy lautakunta.

2. Lapsilta, huoltajilta ja muilta yh-

teistyötahoilta saadun palautteen

kerääminen ja hyödyntäminen laa-

dun ylläpitämisessä ja parantami-

sessa

Hankasalmella varhaiskasvatuksessa arviointia tehdään säännöllisesti kyselyillä huoltajille. Palautetta kerätään myös varhais-

kasvatussuunnitelmakeskusteluissa, missä samalla voidaan tutustua huoltajien ajatuksiin ja arvoihin. Päivittäinen vuorovaikutus

vanhempien kanssa on tärkeä osa arviointia. Toiminnalliset vanhempainillat ja palautelaatikot toimivat myös huoltajilta saata-

van palautteen keräämisen välineinä.

Lapsen ja huoltajien näkemykset kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsi otetaan mukaan varhaiskasvatussuunni-

telman laadinnan ja arvioinnin kaikkiin vaiheisiin, lapsen ikätaso huomioiden. Huoltajille annetaan tietoa toimintamuotojen

sisällöistä pedanetin ja päiväkotien seinällä olevien viikko-ohjelmien kautta.

Yhteistyötahoilta saatu palaute huomioidaan osana toiminnan arviointia. Hankasalmen uuden varhaiskasvatussuunnitelman

laatimisessa ovat mukana myös perhetyöntekijä sekä johtava sosiaalityöntekijä, jotka kommentoivat suunnitelmaan. Menetel-

miä lapsilta saatavan palautteen keräämiseen kehitetään. Henkilöstöllä tulee olla jatkuva herkkyys tuntea ja tunnistaa lasten

kiinnostuksen kohteita ja tarpeita.

3. Arvioinnin keskeisten tulosten

julkistaminen

Järjestäjätason arvioinnin keskeiset tulokset julkistetaan yhteenvetona huoltajille.

LIITE 3 ARVIOINNIN VUOSIKELLO

LIITE 4 ARVIOINNIN TAULUKKO

Jokainen varhaiskasvatuksen yksikkö tekee arvioinnin vuosikellon tai taulukon omien käytäntöjen mukaan.

34

35

36

37

Milloin Mitä Miten

Elokuu · Tutustuminen lapsiryhmään (las-

ten tavat ja tottumukset)

· Aloituskeskustelut

· Havainnointi

Syyskuu

· Lasten toiveet ja tarpeet · Vanhampainilta / perheilta (dokumentointi)

· Lapsen haastattelu

· Havainnointi

· Työyhteisön suunnitteluilta: vuorovaikutus, ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan si-

sältö, oppimisympäristö

Lokakuu · Lasten vasut

· Lasten vasut yhdessä vanhempien kanssa ja lapsi mukana osan aikaa

· Tiimien palaverit

Marraskuu · Ryhmäytymisen tarkastelu · Lapsen haastattelu

· Työyhteisön kehityskeskustelut (itsearvioinnin läpikäynnit)

Joulukuu

Tammikuu

Helmikuu · Palautteet toteutetusta toimin-

nasta

· Lapset : haastattelut, havainnointi

· Vanhemmat: palautekysely

· Dokumentointi!

Maaliskuu

Huhtikuu · Toimintakauden arviointi: lasten

ja vanhempien palautteet, henki-

löstön oma arviointi

· Tiimien keskustelut: onnistumiset, haasteet?

Toukokuu · Yhteisarviointi · Työyhteisön yhteinen suunnitteluilta