Yleisten valmiussuunnitelmien strategia Tekniset …...Sars-epidemian myötä kävi ilmi, että...

- 1 -

EUROOPAN KOMISSIO TERVEYS- JA KULUTTAJA-ASIOIDEN PÄÄOSASTO Kansanterveys ja riskinarviointi Terveysuhat

Yleisten valmiussuunnitelmien strategia

Tekniset ohjeet kansanterveydellisiä hätätilanteita koskevia yleisiä valmiussuunnitelmia varten

1.12.2009

Johdanto

Nykyiset ja tulevat terveysuhat pakottavat maailman valtioita tarkistamaan ja mukauttamaan kansanterveydellisiä hätätilanteita koskevia laaja-alaisia suunnitelmia. Aiemmissa suunnitelmissa keskityttiin usein tiettyihin tauteihin tai muihin terveysuhkiin liittyvien tilanteiden seurausten hallintaan. Sen jälkeen keskityttiin painokkaasti tehostamaan suunnitelmia, joissa varauduttiin kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinaineiden (CBRN) tahalliseen levittämiseen terroritekojen yhteydessä.

Sars-epidemian myötä kävi ilmi, että paljon uhreja ja valtavia taloudellisia menetyksiä aiheuttavat uudet ja aiemmin tuntemattomat uhat voivat toteutua. Laajat tulvat ja helleaallot ovat osoittaneet, mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella on kansanterveyteen. Lisäksi influenssapandemia aiheuttaa jatkuvasti huolta maailman terveysviranomaisille, ja äskettäinen H1N1-pandemia osoitti, että valvontatoimenpiteiden onnistuminen edellyttää keskitettyä lähestymistapaa ja tarkoin määriteltyjä ja viimeisteltyjä rakenteita. On hyvin tärkeää järjestää suojatoimia ja valmistautua tällaisia kovin erilaisia uhkatekijöitä vastaan. Nopeasti ymmärrettiin, että samaa henkilöstöä ja samoja voimavaroja jouduttaisiin käyttämään näin erilaisissa hätätilanteissa. Kävi selväksi, että tarvitaan yleinen valmiussuunnitelma hätätilanteita varten ja että siihen olisi liitettävä mahdollisimman monia viimeisteltyjä ja yhdenmukaistettuja osia, joilla voidaan kattaa eri hätätilanteita, kuten CBRN-tilanteita, ympäristöuhkia ja muita kansanterveyttä uhkaavia tilanteita.

Neuvosto tunnusti nämä haasteet ja pyysi 6. toukokuuta 2003 ja 2. kesäkuuta 2003 pidetyissä kokouksissaan komissiota harkitsemaan tartuntatauteja ja terveysuhkia koskevan yleisen valmiussuunnitelman laatimista.

Vuonna 2005 komissio julkaisi tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kansanterveydellisiä hätätilanteita koskevien yleisten valmiussuunnitelmien koordinoinnin vahvistamisesta EU:n tasolla. Tähän tiedonantoon liittyi tekninen ohjeasiakirja ”Strategy towards Generic Preparedness Planning” (yleisiin valmiussuunnitelmiin tähtäävä strategia), jossa keskitytään erityisesti tartuntatauteihin.

Tartuntatautien ja biologisten uhkien lisäksi on monenlaisia muitakin uhkia. Kemialliset uhat katsotaan kansanterveyden kannalta entistä vakavammiksi. Teollisuus valmistaa päivittäin valtavasti erilaisia kemiallisia aineita, joita kuljetetaan ja varastoidaan merkittäviä määriä asutuilla alueilla kaikkialla Euroopassa ja muualla maailmassa. Samaan aikaan kansanterveysammattilaiset ovat yleensä heikosti valmistautuneita toimimaan kemiallisissa hätätilanteissa, sillä useimmat EU:n jäsenvaltioiden kansanterveyslaitokset ovat keskittyneet torjumaan tartuntatauteja. Sama pätee radioaktiivisiin hätätilanteisiin ja muun muassa ilmastonmuutoksesta johtuviin terveysuhkiin.

Muilla huolta aiheuttavilla aloilla on edistytty. Tästä esimerkkinä on kemiallista, biologista, säteily- ja ydinturvallisuutta koskeva Euroopan komission toimenpidepakettiin kuuluva EU:n toimintasuunnitelma

- 2 -

CBRN-uhkien ehkäisemiseksi. Muita esimerkkejä ovat unionin pelastuspalvelumekanismi ja pelastuspalvelun rahoitusväline.

Vuonna 2005 annettua tiedonantoa on nyt tarkistettu tapahtuneen kehityksen ja saadun kokemuksen perusteella. Tarkistetussa asiakirjassa keskitytään yleisiin näkökulmiin ja joidenkin lukujen lopussa on jaksoja, joissa tarkastellaan biologisia, kemiallisia, radioaktiivisia ja ilmastonmuutokseen liittyviä näkökohtia.

Tämä asiakirja on tarkoitettu käytettäväksi suunnittelutyössä sekä EU:n tasolla että sen jäsenvaltioissa. Asiakirjan on laatinut Euroopan komissio, joka on kuullut jäsenvaltioita terveysturvakomiteassa ja sen jaostoissa, erityisesti yleistä valmiussuunnitelmaa käsittelevässä jaostossa.

Yleisen valmiussuunnitelman soveltamisala ja tavoitteet

Useimmilla jäsenvaltioilla on hätä-, varautumis- ja kriisinhallintasuunnitelmat (joihin kuuluu myös toiminnan jatkuvuussuunnitelma), joita voidaan yleisesti soveltaa erityistilanteisiin ja uhkiin, kuten luonnonkatastrofeihin, teollisuus- ja kuljetusonnettomuuksiin, suurtulipaloihin tai muihin ihmisen tahallisesti tai tahattomasti aiheuttamiin tilanteisiin. Hätätilanteiden yleinen hallintasuunnitelma käsittää erilaisia toimia, joilla suojellaan yhteisöjä, omaisuutta ja ympäristöä. Se perustuu yleensä kattavaan lähestymistapaan, kaikki vaaratekijät huomioon ottavaan lähestymistapaan sekä monialaiseen ja alojenväliseen (toisin sanoen kaikki virastot kattavaan tai integroituun) lähestymistapaan. Se sisältää kaikki tärkeät osa-alueet, joilla varmistetaan, että jäsenvaltioilla on hätätilanteisiin varautunut yhteisö. Kansanterveydellisiä hätätilanteita koskevat valmiussuunnitelmat muodostavat olennaisen ja merkittävän osan hätätilanteiden yleisiä hallintasuunnitelmia.

Suunnittelulla voidaan osaltaan vähentää terveysuhkiin liittyvää rasitetta, kuten kuolleisuutta, sairastuvuutta, sairaalahoitoa sekä terveydenhuollon tarvikkeiden ja palvelujen käyttöä, säilyttää tärkeimmät palvelut, suojella heikossa asemassa olevia ryhmiä, vähentää taloudelliset ja sosiaaliset häiriöt minimiin ja mahdollistaa nopea paluu normaalioloihin. Jäsenvaltiot ovat kehittäneet eriasteisina valmiuksiaan tulevaa ennakkosuunnittelua ja nopeita vastatoimia vaativiin terveysuhkiin reagoimista varten. EU:n yleisissä valmiussuunnitelmissa käsitellään EU:ta koskevia uhkia ja hätätilanteita, kuten useissa jäsenvaltioissa kansanterveyden vaarantavia tai mahdollisesti vaarantavia tapahtumia ja olosuhteita. Niissä käsitellään myös tilanteita, jotka edellyttävät rajatylittävää yhteistyötä ja koordinointia.

EU:n yleisten kansanterveyden valmiussuunnitelmien yleisenä tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita kehittämään omia suunnitelmiaan ja sovittamaan ne eri alojen EU-lainsäädäntöön, jota sovelletaan hätätilasuunnitelmiin. Tässä asiakirjassa esitetyn strategian tarkoituksena on tarjota perusta kansallisten suunnitelmien keskeisten osien laatimiseen, jotta erityyppisiin terveysuhkiin voidaan puuttua, olivatpa ne sitten ennakoituja (kuten influenssapandemiat, elintarvikkeiden toksinen tai mikrobiologinen saastuminen tai vaarallisten aineiden päästöt) tai ennakoimattomia (esim. sars-tyyppiset epidemiat). Niihin voi liittyä biologisia, kemiallisia, fysikaalisia tai radioaktiivisia tekijöitä sekä tahallisia, tahattomia tai luonnonoloista johtuvia tilanteita. Strategian tarkoituksena on varmistaa, että kansalliset suunnitelmat ovat yhteentoimivia. Siihen pyritään lähinnä luomalla koordinointimekanismit ja analyysi- ja viestintävälineet jäsenvaltioiden ja komission tärkeimpien toimijoiden välisen yhteistyön tehostamiseksi.

- 3 -

Kuvan käännös: Prepare and respond = Valmistaudu ja reagoi Status assesment = Tilanteen arviointi Impact = Vaikutus Threat = Uhka Recover = Korjaa Follow-up&plan = Seuraa ja suunnittele Respond = Reagoi Prevent = Ehkäise Mitigate = Lievennä Damage = Vaurio Event = Tapahtuma

Tätä strategiaa noudattavassa toiminnassa keskitytään vertailuun, tarkistuslistojen (tavoitteiden) laatimiseen, mekanismien laatimiseen tarkastuksia, validointia ja testejä varten sekä suositusten laatimiseen kansallisten suunnitelmien ja EU:n menettelyjen parantamiseksi ja viimeistelemiseksi, jotta haavoittuvuutta ja ristiriitoja voitaisiin vähentää. Strategiaa noudattaen voidaan suunnitella kansallisia toimenpiteitä ja laatia suosituksia ja perustaa EU:n laajuinen koordinointi- ja viestintäjärjestelmä, joihin kuuluu sovittuja menettelyjä ja mekanismeja. Tässä yhteydessä kunkin toimijan (Euroopan komission ja jäsenvaltioiden) asema on vahvistettava etukäteen. EU:ssa olisi otettava huomioon asiaa hoitavat virastot, kuten Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC), Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), Euroopan elintarvikevirasto (EFSA), Euroopan lääkevirasto (EMA) ja Europol (josta tuli virasto vuoden 2010 alussa).

Yleisten valmiussuunnitelmien tavoitteet EU:n tasolla ovat seuraavat:

kunkin jäsenvaltion suunnitelmassa huomioon otettavien kansanterveydellisten vähimmäisseikkojen korostaminen

painopisteiden määrittäminen Euroopan komissiota ja virastoja varten sekä organisaation ja menettelyjen löytäminen jäsenvaltioiden suunnitelmien tueksi

jäsenvaltioiden keskinäisen tietoisuuden lisääminen toistensa suunnitelmista sekä niiden vertailu ja seuranta

suunnitelman esittäminen eri terveysuhkiin liittyvien perusseikkojen kehittämisestä ja tarkastusluettelon toimittaminen hyvistä valmiuskäytänteistä

eri alojen hätätilasuunnitelmiin vaikuttavan EU:n säännöstön huomioon ottaminen ja kansallisten suunnitelmien yhteentoimivuuden aikaan saaminen

kansanterveydellisiä hätätilanteita koskevan suunnittelun ja koordinoinnin tarpeiden ja tavoitteiden selventäminen: kansanterveyden hätätilanteita hallitsevat pääasiallisesti ihmisestä toiseen siirtyvät taudit,

- 4 -

elintarvikkeista tai muista tuotteista tai kasveista tai eläimistä siirtyvät taudit tai taudit, joiden aiheuttajina ovat biologiset, kemialliset, fyysiset tai radioaktiiviset tekijät suoraan tai luonnon katastrofit. Tässä suunnittelussa on myös otettava huomioon nykyiset tieteelliset mekanismit sekä elintarvikkeita, tuotteita, kasveja ja eläinten terveyttä koskeva kansainvälinen, kansallinen ja unionin lainsäädäntö ja aineiden vapauttamista ympäristöön koskevat mekanismit ja lainsäädäntö.

alojen välisen yhteistyön tarpeen selventäminen ja selvittäminen ja parhaiden käytänteiden ehdottaminen jäsenvaltioiden auttamiseksi kehittämään suunnitelmiaan kaikki vaaratilanteet kattaviksi

asianmukaisen toiminnan määritteleminen EU:n tasolla, jotta pystyttäisiin reagoimaan kaiken tyyppisiin kansainvälisiä vaikutuksia aiheuttaviin kansanterveydellisiin hätätilanteisiin.

Yleisten valmiussuunnitelmien menetelmät ja välineet EU:ssa

Kokemus on osoittanut, että asioiden käsittely ennalta ja koordinoitujen toimien perustaminen vaikuttavat voimakkaasti kykyyn reagoida kansainväliseen terveysuhkaan. Tässä asiakirjassa käsitellään suunnitelmia, joita tarvitaan, jotta Euroopan unionissa pystyttäisiin havaitsemaan terveysuhat ja reagoimaan niihin tehokkaasti. Asianmukainen reagoiminen Euroopan unionissa ilmeneviin uhkiin edellyttää jäsenvaltioilta säännöllisesti päivitettyjä kansallisia valmiussuunnitelmia.

Valmiussuunnitelmiin olisi liitettävä osia, joissa käsitellään perusasioita resurssien järjestämiseksi koordinoituja, tehokkaita ja kustannustehokkaita toimia varten hätätilanteissa. Kunkin ratkaisevan seikan kohdalla olisi kiinnitettävä huomiota kohtiin, joita olisi tarkasteltava erityisen huolellisesti etukäteen, ja asianmukaiset järjestelyt olisi suoritettava, jotta suunnitellut toimet kyettäisiin toteuttamaan. Tämän vuoksi olisi erittäin hyödyllistä laatia valmiuksien tarkistuslista, jossa esitettäisiin jäsenvaltioiden, komission ja terveydensuojelua käsittelevien unionin virastojen valmiutta koskevat vähimmäisseikat. Tarkistuslistalla ei pyritä korvaamaan valmiussuunnitelmia, vaan pikemminkin ohjaamaan valmiussuunnitelmien kattavuuden kehittämistä, tarkistamista ja arvioimista.

Valmiussuunnitelmien kussakin keskeisessä osassa on käsiteltävä seuraavia neljää seikkaa:

- odotettu tulos, joka suunnitelmilla olisi saavutettava, kun kaikki niiden osat on perustettu

- jäsenvaltioiden, Euroopan komission ja virastojen asema tuloksen saavuttamisessa: kullekin kuuluvat tehtävät torjuntatoimissa

- keskinäisen riippuvuuden aste ja yhteistyön lisäarvo, EU:n ja kansainväliset sitoumukset, kuten esimerkiksi hyvät yhteystiedot ja oppaat

- tarkennetut menettelyt yhteyden saamiseksi jäsenvaltioiden vastuuviranomaisiin.

Yleisten valmiussuunnitelmien yhteistyön kehykseen kuuluu kolme perustoimintoa:

• ensiksi kansallisten suunnitelmien yhdistäminen ja vertaileminen, arviointi ja parantaminen painopisteiden ja tarkistuslistojen perusteella

• toiseksi unionin lainsäädännön ja järjestelyjen osuuden ja aseman määrittäminen niin, että ne otetaan täysin huomioon suunnitelmissa, ja tulevien toimenpiteiden tarpeen tarkastelu

• kolmanneksi asianmukaisten järjestelyjen ja kaavioiden laatiminen tilanteiden seurauksia ja toimia varten niin, että suunnitelmat ja reaktiot toimivat ja sopivat yhteen.

Valmiussuunnitelmien laatimiseen kuluu aikaa: olisi epärealistista ajatella, että yksityiskohtainen, kattava ja toteutettava yleinen terveydenhuollon hätätilasuunnitelma saataisiin aikaan viikoissa tai edes kuukausissa. Näiden suunnitelmien laatimiseen tarvitaan aikaa kahdesta syystä. Ensiksi tarvitaan monialainen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon terveysviranomaiset ja määritellään tarkasti niiden asema kullakin alalla, lainsäädännössä ja suunnitelmassa. Toiseksi on varmistettava asianmukainen osallistuminen näiden suunnitelmien toteuttamiseen hallinnon kaikilla tasoilla ja kansalaisyhteiskunnassa sekä unionissa.

Monialainen lähestymistapa tarkoittaa hallituksen ja kansalaisten eri tasojen osallistumista omine taitoineen, myös toimintaperiaatteiden kehittämistä, lainsäädännön tarkistamista ja laatimista, elintarvikkeiden, eläinten ja kasvien terveyden, kansalaisten terveyden, sairaanhoidon, laboratoriodiagnoosien ja laboratoriotestien kehittämistä, viestinnän asiantuntemusta ja katastrofien hallintaa. Unionin osallistuminen tarkoittaa

- 5 -

osaamisen, asiantuntemuksen, resurssien ja verkostojen optimaalista käyttöä paikallistasolla. Vain näin poliittisille päätöksille saadaan tukea.

EU-tason yleisillä valmiussuunnitelmilla voidaan auttaa kehittämään kansallisia suunnitelmia. Niissä ehdotetaan painopisteitä hätätilanteiden varalle ja torjuntatoimiksi ja tunnistetaan kunkin toimijan merkitys EU:n tasolla. Samanaikaisesti näiden suunnitelmien EU-osissa ja EU:n voimassa olevassa lainsäädännössä (kaikilla asiaan liittyvillä aloilla, kuten terveydenhuollon, elintarviketurvallisuuden, eläinlääkintäalan jne. lainsäädännön yhteensovittamisessa ja tutkimisessa) osoitetaan, mitä EU:n olisi tehtävä vakavissa kansanterveydellisissä hätätilanteissa. On myös erittäin tärkeää ottaa huomioon kansainvälinen lainsäädäntö, kuten kansainvälinen terveyssäännöstö (WHO 2005).

Tässä asiakirjassa keskitytään kansanterveyteen ja käsitellään yleisten valmiussuunnitelmien painopisteitä, joita ovat tiedonhallinta, viestintä, tieteellinen ja näyttöön perustuva neuvonta, terveyskriisien hallintarakenteet, terveydenhoitoalan valmiudet, alojen välinen yhteistyö ja suunnitelmien hallinta. Kutakin tärkeintä seikkaa käsitellään erillisessä luvussa. Kussakin luvussa selvitetään kansanterveydelliset perustehtävät yksityiskohtaisemmin ottaen huomioon, että niistä vastuussa olevat osastot vaihtelevat jäsenvaltioittain.

Kuvan käännös: public health tasks = kansanterveydelliset tehtävät other department = toinen osasto department in charge = vastuussa oleva osasto sending = lähettää public health department = kansanterveyden osasto receiving = vastaanottaa

Opastusta annetaan luvuissa, joissa käsitellään kunkin alan periaatteita sekä välineiden ja prosessien valintaa ja tarvittaessa oikeudellista kehystä. Kuhunkin lukuun lisätään tarvittaessa jaksoja, joissa esitetään erityisiä ajatuksia biologisiin, kemiallisiin ja radioaktiivisiin tekijöihin sekä ilmastonmuutokseen liittyvistä tapahtumista. Liitteessä 4 annetaan esimerkkejä asiaan sovellettavasta oikeudellisesta kehyksestä.

Terveysuhkien hallinta toteutetaan vaiheittain: uhka tunnistetaan, hätätilanteeseen joutuneita autetaan, taudin leviäminen estetään ja uhka poistetaan.

Näiden vaiheiden toteuttamisessa käytettävissä olevien välineiden arvioimiseksi ja uusien välineiden löytämiseksi tarvitaan tutkimusta. Välineitä ei yleensä kehitetä tavanomaisissa tutkimusohjelmissa, tai ainakin ne on mukautettava terveysuhkien hallinnan erityisiin vaatimuksiin. Erityisten vaatimusten tunnistamiseksi, käyttökelpoisten sovellusten löytämiseksi ja niiden mukauttamiseksi terveysuhkien hallintaan tarvitaan erityisiä menettelyjä.

Tutkimusta voidaan osittain toteuttaa jo valmisteluvaiheessa, mutta uusien uhkien hyvin erityisestä ja arvaamattomasta luonteesta johtuen suuri osa tutkimusta voidaan toteuttaa vasta hätätilanteen vallitessa ja sen jälkeen. Suunnitelmat edistävät kehittämistä ja auttavat rahoitusvarojen nopeaa saamista. Erityisen huomionarvoinen ala on lääkkeiden kehittäminen. Tässä ohjeasiakirjassa ei kuitenkaan käsitellä erityisesti tutkimusjärjestelyjä.

- 6 -

Sisällysluettelo

YLEISTEN VALMIUSSUUNNITELMIEN STRATEGIA................................................................................... 1 TEKNISET OHJEET KANSANTERVEYDELLISIÄ HÄTÄTILANTEITA KOSKEVIA YLEISIÄ VALMIUSSUUNNITELMIA VARTEN 1 JOHDANTO ............................................................................................................................................. 1 YLEISEN VALMIUSSUUNNITELMAN SOVELTAMISALA JA TAVOITTEET.................................................... 2 YLEISTEN VALMIUSSUUNNITELMIEN MENETELMÄT JA VÄLINEET EU:SSA............................................. 4

1 TIEDONHALLINTA ..................................................................................................8 1.1 TAPAHTUMAA EDELTÄVÄ SEURANTA .............................................................................................. 8 1.2 RISKINARVIOINTI, JOSSA KÄYTETÄÄN LÄÄKETIETEELLISESTÄ TIEDUSTELUSTA, VALVONNASTA JA MUISTA

TIETOLÄHTEISTÄ SAATUJA TAPAHTUMAA EDELTÄVÄN VALVONNAN TIETOJA ........................ 9 1.3 TAPAHTUMAN JÄLKEINEN VALVONTA ........................................................................................... 10 1.4 KLIINISIIN JA LABORATORIOTUTKIMUKSIIN PERUSTUVAT DIAGNOOSIT ......................................... 11 1.5 NÄYTTEIDENOTTO YMPÄRISTÖSTÄ ................................................................................................ 13 1.6 TOIMIEN SIVUVAIKUTUSTEN SEURANTA TERVEYSUHAN TORJUMISEKSI ........................................ 13 1.7 ASIAKIRJOJEN LAJITTELUN, DOKUMENTOINNIN JA ARKISTOINNIN HALLINTA ................................ 14

2 VIESTINTÄ ...............................................................................................................15 2.1 RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄT JA -MENETTELYT.............................................................................. 15 2.2 TIEDONVÄLITYS- JA ENNAKKOKONSULTOINTIVELVOITE / TIEDOT TORJUNTATOIMISTA................. 16 2.3 TIETOLIIKENNE JA TIEDONHALLINTA ............................................................................................. 17 2.4 ERI TOIMIJOIDEN VÄLINEN VIESTINTÄ ........................................................................................... 18 2.5 RISKI- TAI KRIISIVIESTINTÄ VIESTIMIEN JA KANSALAISRYHMIEN KANSSA ..................................... 18 2.6 POLIITTINEN NEUVOTTELEMINEN .................................................................................................. 21

3 TIETEELLINEN JA NÄYTTÖÖN PERUSTUVA NEUVONTA ........................23 3.1 NOPEA (ASIANTUNTIJOIDEN, ASIANTUNTIJAELINTEN) KONSULTOINTI NEUVOJEN SAAMISEKSI ...... 23 3.2 MÄÄRÄLLINEN ARVIOINTI — MALLINTAMINEN................................................................... 24 3.3 HAAVOITTUVUUSARVIOINTI .......................................................................................................... 26 3.4 RISKINARVIOINTI JA MAHDOLLISET TORJUNTATOIMET (VALVONTAPERIAATTEET)........................ 27 3.5 KOLLEKTIIVISEN SUOJAN MÄÄRITTÄMINEN (KANSAINVÄLINEN ULOTTUVUUS)............................. 28 3.6 AIHEELLISTEN TOIMIEN, TOIMINTARESURSSIEN JA TOIMIEN TOTEUTTAMISTAPOJEN MÄÄRITTÄMINEN 28

4 TERVEYSKRIISIN HALLINTARAKENTEET....................................................30 4.1 LUOKITTELU: HÄLYTYKSEN TOIMITTAMINEN TOIMIVALTAISILLE VIRANOMAISILLE (JÄSENVALTIOISSA, EUROOPAN

KOMISSIOSSA, EU:N VIRASTOISSA)....................................................................................... 31 4.2 LUOKITTELU: TORJUNTATOIMISTA PÄÄTTÄMINEN......................................................................... 31 4.3 TORJUNTATOIMET: JOHTAMISJÄRJESTELYT ................................................................................... 33 4.4 YHTEYDET TERVEYDELLISEN HÄTÄTILANTEEN VASTUUHENKILÖIHIN........................................... 34 4.5 TERVEYSUHKIEN KOORDINOINTIRYHMÄ (HEOF).......................................................................... 36 4.6 BIOLOGISTEN, KEMIALLISTEN, RADIOAKTIIVISTEN JA ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVIEN TAPAHTUMIEN

ERITYISPIIRTEITÄ.................................................................................................................. 37 4.7 JOHTAMISJÄRJESTELYJEN TARKISTUSLISTA ................................................................................... 38

5 TERVEYDENHOITOALAN VALMIUSTOIMET ...............................................39 5.1 TUTKIMINEN .................................................................................................................................. 39 5.2 TAPAHTUMIEN HALLINTA .............................................................................................................. 39 5.3 SAIRAALOIDEN VALMIUDET........................................................................................................... 42 5.4 KUOLLEISUUDEN HALLINTA ................................................................................................. 45 5.5 BIOLOGISTEN TAPAHTUMIEN ERITYISIÄ PIIRTEITÄ................................................................ 45 5.6 KEMIALLISTEN TAPAHTUMIEN ERITYISPIIRTEITÄ ................................................................. 47 5.7 RADIOAKTIIVISTEN TAPAHTUMIEN ERITYISPIIRTEITÄ........................................................... 49 5.8 ILMASTONMUUTOSTAPAHTUMIEN ERITYISIÄ PIIRTEITÄ........................................................ 51

6 ALOJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ .........................................................................52 6.1. HÄTÄTILANNE- JA TOIMENPIDESUUNNITELMA ............................................................................. 52 6.2 ERI ALOJEN TOIMINNAN YHDISTÄMINEN........................................................................................ 53 6.3 TURVALLISUUDEN JA TERVEYDEN YHDISTÄMINEN........................................................................ 54 6.4 TOIMINNAN JATKUVUUSSUUNNITELMA ......................................................................................... 56 6.5 NÄYTTEIDEN KULJETUS ................................................................................................................. 57 6.6 TORJUNTATOIMENPITEIDEN EETTISET VAIKUTUKSET .................................................................... 57

7 SUUNNITELMIEN HALLINTA.............................................................................59 7.1 SUUNNITELMIEN SEURANTA JA TARKASTAMINEN.......................................................................... 59 7.2 KOULUTUS..................................................................................................................................... 59 7.3 SUUNNITELMIEN JA HARJOITUSTEN TESTAUS JA ARVIOINTI ........................................................... 60 7.4 REAGOINTIAJAN TAVOITTEET ........................................................................................................ 60 7.5 KATTAVUUSTAVOITTEET............................................................................................................... 61 7.6 VERTAILUANALYYSI...................................................................................................................... 61

- 7 -

7.7 TAPAHTUMIEN JA HARJOITUSTEN ARVIOINTI JA SEURANTA ........................................................... 61 LIITE 1: KRIISITILOJEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET...................................................63 LIITE 2: LUETTELO ASIAKIRJASSA KÄYTETYISTÄ LYHENTEISTÄ.........................67 LIITE 3: MÄÄRITELMÄT .........................................................................................................69 LIITE 4: OIKEUDELLINEN KEHYS........................................................................................73 LIITE 5: UNIONIN KRIISINHALLINTAKAPASITEETTI ...................................................75

- 8 -

1 Tiedonhallinta

Tiedonhallinnassa kerätään, käsitellään, käytetään ja jaetaan tietoja hätätilanteesta: seuranta ennen hätätilannetta ja sen jälkeen, riskianalyysi, näytteiden kliininen analysointi, laboratorio- ja ympäristöanalyysi, sivuvaikutusten seuranta ja arkistointi. Kaikki asiaan liittyvä tieto olisi yhdistettävä yhdeksi kokonaisuudeksi.

1.1 Tapahtumaa edeltävä seuranta

Odotettu tulos

Jotta mahdolliset kansanterveydelliset ongelmat ja kansainvälisesti merkittävät hätätilanteet, joista voi kehittyä vakava yleinen kriisi, voitaisiin tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, käytössä on oltava välineet ja mekanismi ennalta tehtävää seurantaa varten. Näiden välineiden ja mekanismien avulla voidaan päättää, onko kaikkien toimijoiden kaikki huomio kiinnitettävä kyseiseen tapahtumaan. Niihin kuuluu tietojen kerääminen, yhdistäminen, analysointi ja tulkitseminen ja niiden levittäminen tahoille, jotka tarvitsevat niitä voidakseen toimia.

Komissio tarjoaa foorumin menetelmien ja välineiden vaihdolle, ja jäsenvaltiot päättävät toteuttamisesta. Kansanterveysalalla on johtava asema mahdollisten kansanterveysongelmien ja kansainvälisesti merkittävien hätätilanteiden, joista voi kehittyä vakava yleinen kriisi, varhaisessa havaitsemisessa. On myös otettava huomioon, että ensimmäiset merkit tulevasta tapahtumasta voivat olla näkyvissä muualla kuin kansanterveysalalla: viestimissä, muilla aloilla, kuten pelastuspalvelussa, elintarvikkeissa ja kotieläimissä, lainvalvonta- ja turvallisuuspalveluissa jne. Tarvitaan laaja verkko tietojen kartoittamiseksi, todentamiseksi ja jakamiseksi (mukaan lukien mekanismi luottamuksellisten tietojen jakamista varten).

Tartuntataudit ja biologiset uhat ovat tunnustettuja uhkia, mutta hyvin monet uhat katsotaan yhä useammin vakavaksi kansanterveysuhaksi. Teollisuus valmistaa päivittäin kemiallisia ja radioaktiivisia aineita, joita kuljetetaan ja varastoidaan merkittäviä määriä asutuilla alueilla kaikkialla Euroopassa. Samaan aikaan kansanterveysammattilaiset ovat yleensä heikosti valmistautuneita toimimaan kemiallisissa hätätilanteissa, sillä useimmat EU:n jäsenvaltioiden kansanterveyslaitokset ovat keskittyneet torjumaan tartuntatauteja. Muut huomioon otettavat suurkatastrofien lähteet liittyvät tapahtumiin ympäristössä (tulvat, lumi- ja mutavyöryt, maanjäristykset), suuriin räjähdyksiin, laajamittaisiin liikenneonnettomuuksiin ja tulipaloihin (joissa on paljon palovamman saaneita uhreja).

Katso myös kohta 2.1 Raportointijärjestelmät ja -menettelyt

Jäsenvaltiot, komissio ja virastot

Kansanterveydellisiä vaikutuksia aiheuttavaa tapahtumaa edeltävän seurannan tarkistuslista � Vähimmäisvaatimukset:

� järjestelmä, jonka avulla lääkärit ja terveydenhoitolaitokset voivat todeta tapahtuman varhaisessa vaiheessa � kansanterveydellisten uhkien havaitseminen ja todentaminen � viestimien ja muiden tietolähteiden yhdistäminen, kartoitus, analysointi, arviointi ja seulonta sekä epidemia-

ja taudinseurantatietojen raportointi, mihin liittyy kyky havaita epäilyttäviä tapahtumia � huhujen tarkastusjärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida ja todentaa mahdolliset kansanterveysuhan

aiheuttavat tapahtumat � korkealaatuisten laboratoriovälineiden käyttömahdollisuus diagnoosin (esim. biologisten, kemiallisten ja

radioaktiivisten tekijöiden) vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi � ohjeet tutkimusta ja raportointia varten, tutkimusta ja asianmukaista seurantaa varten (nämä voivat olla

pitkäaikaisia) sekä kriteerit molempia tilanteita varten silloin, kun on ne tunnustettu mahdollisiksi terroritekojen tai muun vastaavan tapahtuman aiheuttajiksi

� asiantuntemuksen saatavuus raporttien yhdistämistä ja tulkitsemista ja lisätutkimusten käynnistämistä varten � yhteydet kansallisiin kansanterveydellisiin rakenteisiin ja niiden välillä sen varmistamiseksi, että raporteista

seuraa asianmukaisia ja oikea-aikaisia reaktioita, ja asiaa hoitaville viranomaisille kohdennetun oikea-aikaisen raportoinnin järjestelmä

� Toimivaltaiset viranomaiset ja rakenteet ja niiden käytettävyys tunnetaan. � Kansanterveydelliset seikat on yhdistetty tapahtuman hallintaan ottaen huomioon yhdistämisperusta ja vuokaavio. � Toiminnalliset yhteydet ovat käytettävissä ja niitä käytetään yhdessä epidemiologisessa seurannassa toimivaltaisten

viranomaisten ja rakenteiden kanssa. � Toiminnalliset yhteydet ovat käytettävissä, ja niitä käytetään yhdessä pelastuspalvelujen kanssa. � Toiminnalliset yhteydet ovat käytettävissä, ja niitä käytetään yhdessä kotieläimistä, kasveista ja elintarvikkeista

vastuussa olevien viranomaisten ja yksiköiden kanssa.

- 9 -

� Toiminnalliset yhteydet ovat käytettävissä, ja niitä käytetään yhdessä kemiallisten tai radioaktiivisten tapahtumien hallinnasta vastuussa olevien viranomaisten ja rakenteiden kanssa.

� Toiminnalliset yhteydet ovat käytettävissä, ja niitä käytetään yhdessä WHO:n ja muiden kansainvälisten terveysjärjestöjen kanssa.

� Toiminnalliset yhteydet on perustettu myös lainvalvontaviranomaisiin ja rakenteisiin. Määritetään toimenpiteiden pakollisuus.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen tiedonvaihto edellyttää: � toiminnallisia yhteyksiä EU:hun ja epidemiologisesta seurannassa päätöksen 2119/98EY nojalla toimivaltaisiin

viranomaisiin ja rakenteisiin (päätöksen 1 artiklassa annetun määritelmän mukaisesti) � toiminnallisia yhteyksiä WHO:hon (mukaan lukien kansainvälinen terveyssäännöstö ja kansalliset yhteystahot) ja

muihin asiaa käsitteleviin kansainvälisiin järjestöihin � toiminnallisia yhteyksiä eläinten terveyttä, kasveja, elintarvikkeita, pelastuspalveluja, säteilyä ja lainvalvontaa

koskeviin EU:n mekanismeihin ja Europoliin � toiminnallisia yhteyksiä EU:n virastoihin (esim. ECDC, ECHA, EFSA) (epidemiologinen tiedustelu ja

riskinarviointi).

1.2 Riskinarviointi, jossa käytetään lääketieteellisestä tiedustelusta, valvonnasta ja muista tietolähteistä saatuja tapahtumaa edeltävän valvonnan tietoja

Odotettu tulos

Jotta havaittuihin terveysuhkiin voitaisiin kehittää yhteinen lähestymistapa, eri lähteistä (lääketieteellisestä tiedustelusta, valvonnasta, alojen välisestä vaihdosta) ja asiaa käsitteleviltä sidosryhmiltä saadut tiedot yhdistetään EU:n tasolla, ja niitä täydennetään käytössä olevin teknisin resurssein ja EU-tasolla käytettävissä olevalla asiantuntemuksella käyttäen tätä tarkoitusta varten kehitettyjä yhteisiä välineitä.

Käytettävissä on välineitä taudinpurkauksia ja kansanterveysuhkia koskevien vahvistamattomien huhujen arvioimiseksi ja todentamiseksi.

Sähköistä lääketieteellistä tiedusteluvälinettä voidaan käyttää kiinnostavien artikkelien, jotka on valittu monikielisten ja maailmanlaajuisessa käytössä olevien hakusanojen perusteella, luettelon tarkastamiseksi useaan kertaan päivässä. Asianmukaiset hakusanat olisi valittava niin, että ne kattavat kaikentyyppiset terveysuhat, kuten tartuntataudit, kemialliset, radioaktiiviset ja ilmastonmuutoksesta johtuvat uhat. Tähän sähköiseen verkkovalvontavälineeseen voidaan yhdistää analyyttisiä piirteitä ja väline taudinpurkausten, kansanterveydellisten kriisien ja mahdollisten terveysuhkien nopeaksi tunnistamiseksi.

Käytettävissä olevien valvontatietojen tarkassa analysoinnissa havaitaan nykyisten valvontavälineiden avulla (erikoistunut valvontaverkko) tilapäiset ja maantieteelliset muutokset, esimerkiksi epidemiaksi tai pandemiaksi mahdollisesti muuttuvien tunnettujen tautien epideeminen taso. Käynnissä oleva tietojen järjestelmällinen kerääminen, yhdistäminen, analysointi ja tulkitseminen johtaa raportoitujen tietojen standardointiin, ajantasaisuuteen ja kattavuuteen. Järjestelmä tarjoaa yksityiskohtaisen kuvauksen tapausklustereista ajankohdan, paikan ja kohteina olleiden henkilöiden mukaan.

Toistaiseksi ei ole olemassa valvontajärjestelmää kemiallisen ja radioaktiivisen altistumisen havaitsemiseksi. Tosin unionin tutkimusprojekteissa tutkitaan esimerkiksi mahdollisuutta käyttää Euroopan eri myrkytystietokeskusten tietoja klustereiden tunnistamiseksi kemiallisissa tapahtumissa ja uhkien varhaista havaitsemista oireyhtymien valvontajärjestelmissä.

Kaikentyyppisissä tapahtumissa (kuten biologisissa, kemiallisissa, radioaktiivisissa ja luonnontapahtumissa, esim. ilmastonmuutosasioissa) on tärkeää määrittää kunkin jäsenvaltion asiaa hoitava virasto tai viranomainen, joka on vastuussa ihmisille koituvista terveysvaikutuksista ja jonka on reagoitava tapahtumiin sen mukaan. Ympäristöepidemiologian ja -toksikologian asiantuntijoista on pula maailmanlaajuisesti. Heitä on yleensä akateemisissa ja tutkimuspiireissä. EU:n tasolla ollaan kehittämässä yhteistä asiantuntijaverkkoa rajatylittävän yhteistyön ja asiantuntemuksen vaihdon tehostamiseksi ja helpottamiseksi.

Kutakin havaittua tapahtumaa arvioidaan sen mahdollisesti aiheuttaman uhan perusteella käyttäen samoja kriteerejä ja EU:ssa ennalta yhteisesti määriteltyjä luokkia.

- 10 -

Kukin arviointivaihe johtaa samaan pistemäärään, jonka jokaisen henkilöstön jäsenen olisi kyettävä laskemaan. Arviointivaiheesta siirrytään uhan arviointiin ja tarvittaessa reagointimekanismin käynnistämiseen.

Järjestelmän toteuttamisen laajuus kussakin jäsenvaltiossa perustuu käytettävissä oleviin varoihin ja havaittuun tarpeeseen. Yhdistämällä kaikki tämän alan resurssit EU:ssa ja täydentämällä niitä EU:n resursseilla saadaan tehokas riskianalyysiväline. Näillä perusresursseilla voitaisiin kehittää yhteistä lähestymistapaa kansainvälisistä tapahtumista EU:n jäsenvaltioille aiheutuvaan uhkaan.


Tarkistuslista sellaista riskianalyysiä varten, jossa käytetään lääketieteellisestä tiedustelusta, valvonnasta ja muista tietolähteistä saatuja tapahtumaa edeltävän valvonnan tietoja. Vähimmäisvaatimukset: � yhteys tiedusteluanalyysistä vastuussa oleviin virastoihin (päivittäin/rutiininomaisesti) � EU:ssa sovitut kaikkia terveysuhkia (biologisia, kemiallisia, radioaktiivisia, teknisiä ja luonnonuhkia) koskevat

uhanarviointiperiaatteet � riskianalyysin resurssien kartoitus ja eri toimintojen koordinointirakenne � oikea-aikaisen kansallisen riskianalyysin resurssit � asianmukaisten yhteystahojen määrittäminen kussakin jäsenvaltiossa ja kansainvälisen järjestön määrittäminen eri

terveysuhkia varten � yhteistyö muiden kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa tarvittavien tietojen ja analyysien vaihtoa

varten.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � yhteistyömenettelyjen perustamiseen (yhteysverkot ja ilmoitusmenetelmät) lukuisten riskianalyysin alan toimijoiden

kanssa, jotta voitaisiin kattaa kaikentyyppiset uhat � uhanarviointiperiaatteista sopimiseen ja parhaiden käytänteiden yhdistämiseen � tarvittavien välineiden kehittämiseen komission ja EU:n virastojen (esim. ECDC, ECHA, EFSA) teknisellä

asiantuntemuksella � EU:n riskinanalyysin rakenteiden ja tarvittaessa valmiuksien kehittämiseen EU:n virastoissa (esim. ECDC)

kansallisten järjestelmien tehostamiseksi � toiminnallisiin yhteyksiin WHO:hon (mukaan lukien kansainvälinen terveyssäännöstö ja kansalliset yhteystahot) ja

muihin asiaa käsitteleviin kansainvälisiin järjestöihin � toiminnallisiin yhteyksiin muihin kuin EU:n virastoihin ja muihin kansainvälisiin toimijoihin (esim.

maailmanlaajuisen terveysturvan toimintaryhmään, GHSAG)

1.3 Tapahtuman jälkeinen valvonta

Odotettu tulos

Kun tapahtuma on tunnistettu, epidemiologista tiedustelu- ja valvontatoimintaa on keskitettävä ja sen ensisijaiset kohteet on mukautettava tunnistetun uhan luonteeseen ja siihen liittyviin tarpeisiin (esim. tapausten havaitseminen, leviämisen seuranta, vakavuus, riskiryhmät jne.).

Kansanterveysjärjestelmien (laitosten ja alan ammattilaisten) olisi kyettävä valvomaan kaiken tyyppisiä tekijöitä ja tapahtumia. Perustetaan asianmukaiset valvontajärjestelmät, yleensä tilapäisiksi, ottaen huomioon tapahtumasta kärsineen väestön ominaispiirteet. Kansanterveysjärjestelmät voivat joutua tukeutumaan ja pitämään yhteyttä eri lähteisiin (eri laboratorioihin, oikeuslääketieteen ja patologian osastoihin jne.) saadakseen tietoja eri tapauksista. Lisäksi EU:ssa tapahtumaa käsittelemään voidaan ottaa lisää toimijoita, kuten pelastuspalvelu, EU:n virastot jne.

Perustetaan tietovirta, johon kuuluvat laboratorioselosteet ja erityiset valvontatoimet. Tiedot kootaan tiettyyn paikkaan ja esitetään kansalaisille ja poliittisille päätöksentekijöille helposti ymmärrettävällä tavalla.

Tässä vaiheessa jäsenvaltiot sovittavat yhteen toimintansa EU:ssa käyttäen määriteltyjä menettelyjä muun muassa tiedonvaihtoon, torjuntatoimien koordinointiin, yhdistettyjen tietojen arviointiin. Laaditaan yhteiset normit eri aloilla (kansanterveyden ja eläintenterveyden) tehtävää valvontaa varten ja määritellään tapaukset. Euroopan komissio ja ECDC muodostavat kansanterveyteen liittyvän toiminnan eri tasojen koordinointielimen ja tukevat jäsenvaltioita rajatylittävässä toiminnassa, joka koskee uhan arviointia ja valvontaa. Mukaan otetaan muita virastoja uhan luonteen ja toteutettavien toimenpiteiden mukaan (esim. EMA lääke- ja rokotusasioissa, EFSA elintarviketurvallisuusasioissa).

- 11 -


Tapahtuman jälkeisen valvonnan tarkistuslista. Vähimmäisvaatimukset: � Perustetaan yhteydet muilla kuin kansanterveyden aloilla tehtävään valvontaan (eläintenterveys, ympäristö,

myrkytystietokeskukset jne.). � CBRN-tapahtumia varten perustetaan yhteydet virastoon ja armeijaan nopean ja asiallisen hajautetun arvioinnin

aikaan saamiseksi. � Perustetaan menettelyt aktiivisen valvonnan nopeaksi käynnistämiseksi ja tarvittavien perusteiden määrittämiseksi. � Perustetaan menettelyt valvonnan nopeaksi muuttamiseksi (tilanteeseen mukautumiseksi). � Perustetaan yksilöllisten tapausten kliininen valvonta, mukaan lukien ikäryhmittäinen sairastuvuus ja kuolleisuus,

sekä sairaalahoidon asteet ottaen huomioon biologiset, kemialliset, radioaktiiviset ja muut tekijät. � Perustetaan epidemiologinen valvonta, mukaan lukien valmius kenttätutkimuksiin ja kontaktien jäljitykseen. � Ennalta ehkäisevien ohjelmien, esim. rokotusten, vaikutusta (myös haitallisia vaikutuksia) ja muita ennalta

ehkäiseviä ohjelmia arvioidaan säännöllisesti. � Mahdollistetaan joustava muutos erityisraportoinnista tavanomaiseen (ylityönä tehtävän valvonnan tai raportoinnin

muuttuminen).

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � yhteistyömenettelyjen perustamiseen lukuisten toimijoiden kanssa CBRN-aloilla

� hajautetun arvioinnin yhteisiin menettelyihin � WHO:n ja asiaa hoitavien virastojen (esim. ECDC ja ECHA) ja toimivaltaisten uhan tunnistavien elinten mukaan

ottamiseen EU:n tapahtuman jälkeisen valvontaohjelmaan, mikä edellyttää: � EU:n laajuisten valvontatoimien nopeaa perustamista niin, että niillä on yhteinen formaatti � tietojen arviointia, seulontaa ja todentamista � lääketieteellisten tiedustelu- ja tautien valvontatietojen yhdistämistä, kartoitusta, analysointia, arviointia ja

raportointia � yhteistyön varmistamista EU:ssa yksittäisten jäsenvaltioiden tukemiseksi � perustettujen menettelyjen käyttämistä ja tukeutumista tarvittaviin laitteisiin, joilla vahinkoa ja uhrien määrää

voidaan rajoittaa � EU:n virastojen (esim. ECDC:n) toteuttamaan uhan arviointiin ja aktivointimekanismien, viestintälinjojen ja

logistiikan kehittämiseen � toiminnallisiin yhteyksiin WHO:hon (mukaan lukien kansainvälinen terveyssäännöstö ja kansalliset yhteystahot) ja

muihin asiaa käsitteleviin kansainvälisiin järjestöihin � toiminnallisiin yhteyksiin muihin kuin EU:n virastoihin ja muihin kansainvälisiin toimijoihin (esim.

maailmanlaajuiseen terveysturvan toimintaryhmään, GHSAG).

1.4 Kliinisiin ja laboratoriotutkimuksiin perustuvat diagnoosit

Odotettu tulos

Kansanterveysuhkien yhteydessä on erittäin tärkeää tunnistaa ja vahvistaa niihin liittyvät tekijät. Suunnitelmaan olisi aina sisällytettävä tuntemattomien tekijöiden tunnistaminen, tunnettujen tekijöiden vahvistaminen ja kapasiteetin laajentaminen niissä jäsenvaltioissa, joiden laboratoriot ovat ylikuormitettuja.

Laboratorioita koskevissa suunnitelmissa olisi täytettävä edellä mainitut tarpeet sekä kliinisiä että ympäristönäytteiden ottoa varten ja sovitettava yhteen eri tekijöitä yhdistävät mekanismit, jos tekijöitä on useita. Myöhemmin nämä kaksoistoimet (kliinisten ja ympäristönäytteiden analysointi) olisi aina muistettava.

Laboratoriotyöhön olisi aina sisällytettävä laboratorioselosteet, tulosten vahvistaminen (toisessa laboratoriossa, toisessa maassa) ja laatutakuu. Kliinisellä puolella lääkäreiden olisi kyettävä tunnistamaan oireet, ja järjestelmän olisi tarjottava heille nopeasti aiheelliset ohjeet.

Tuntemattomien tekijöiden tapauksissa kansainvälinen järjestelmä on osoittautunut tärkeäksi, kun halutaan sopia nopeasti laboratoriomenettelyistä ja yhdistää kliiniset tiedot. Vakavan uhan sisältävien tunnettujen tekijöiden tapauksissa kansainvälisellä tasolla tehtävillä sekundaarisilla vahvistuksilla voitaisiin lisätä luottamusta tehtyyn diagnoosiin. Jos yhdessä maassa syntyy näyteruuhka, sitä olisi tuettava kansallisten ja kansainvälisten laboratorioiden verkottumisen avulla. Näillä verkoilla on tarvittaessa myös oltava yhteiset laadunvarmistusjärjestelmät.

- 12 -

Jäsenvaltiot auttavat toisiaan kansallisen laboratoriokapasiteetin ylittävissä asioissa, tai kun kansallista kapasiteettia ei ole, yhteistyötä voidaan järjestää unionin laboratorioiden välille EU:n yhdistettyjen resurssien käytön optimoimiseksi.


Kliinisiin ja laboratoriotutkimuksiin perustuvien diagnoosien tarkistuslista. Vähimmäisvaatimukset: � verkko, laboratorioiden välinen vaihto (tehtävien määrittely) � käytettävissä olevat resurssit � rakenteet laboratorioiden ja lääkäreiden väliseen viestintään ja laboratorioiden taudinmääritysraporttien

viranomaisille lähettämisen varmistaminen � menettelyt tuntemattomien taudinaiheuttajien tai tekijöiden nopeaksi tunnistamiseksi tapahtuman aikana kliinisten ja

ympäristönäytteiden avulla � kliinisten oireiden kuvaus: sopiminen tulevista analyyseista ja tutkimuksista, mihin kuuluu muun muassa

taudinaiheuttajien ja vasta-aineiden etsiminen elimistön nesteissä (esim. veressä, seerumissa, plasmassa, vedessä, ulosteissa, lavaationesteissä, biopsiamateriaaleissa tai virtsassa)

� Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vaarallisia tekijöitä käsitellään laboratoriossa, jossa on asianmukainen turvataso (bioturvatasosta sovitaan jäsenvaltioiden kesken, ja se on niissä kaikissa sama).

� menettelyt tunnettujen haitallisten tekijöiden nopeaksi vahvistamiseksi tapahtuman aikana kliinisten ja ympäristönäytteiden perusteella � Jäsenvaltiot määrittävät ja nimeävät vertailulaboratorion tai -laboratoriot tutkimaan tätä haitallista tekijää.

Kun uhka on vakava tai hyvin vakava, aineet, potilasmateriaali tai eristetty aine lähetetään vertailulaboratorioon, jossa määritetään genotyyppi ja perustetaan asianmukainen varasto elävälle kannalle (kannan keräys).

� Haitallisen materiaalin kuljetuksessa noudatetaan sovittuja menettelyjä, joissa otetaan huomioon YK:n ja IATA:n säännökset.

� Jäsenvaltiot ovat perustaneet menettelyjä valmiustilan ja vaatimusten käsittelemiseksi pystyäkseen vastaamaan kysynnän suureen kasvuun, jolloin paikallisissa ja jopa kansallisissa laboratorioissa voi olla potilasnäytteiden ruuhkautumista.

� mahdollisuus laatia ja jakaa tapahtuman aikana nopeasti ohjeita laboratorioille ja lääkäreille tapausten diagnosointia ja taudinaiheuttajien eristämistä varten

� kansainvälinen sopimus tekijöistä, joiden suhteen kansallinen kapasiteetti ei riitä, ja vakavan uhan taudinaiheuttajien ja muiden ympäristötekijöiden sekundaariseksi vahvistamiseksi.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � EU:n virastojen (esim. ECDC:n) ja toimivaltaisten kansallisten elinten yhteiseen EU:n laajuiseen ohjelmaan, jolla

perustetaan nopeasti EU:n yhteisten menettelyjen rakenne tapahtuman aikana tehtävää taudin diagnosointia ja vahvistamista ja tekijöiden eristämistä varten � menettelyihin näytteiden ottamiseksi (ja kuljettamiseksi): kliiniset ja laboratorioasiantuntijat neuvovat

näytteenottoasioissa havaitun oireyhtymän mukaan � bioturvallisuuden tasosta sopimiseen jäsenvaltioiden kesken niin, että se on niissä kaikissa sama � vertailulaboratorioiden määrittämiseen lueteltuja vaarallisia aineita varten ja yhteyksien järjestämiseen

WHO:hon � vahvistamiseen: jos laboratorioanalyysissä tunnistetaan erittäin vakavaan uhkaan liittyvä taudinaiheuttaja eikä

sen tahallista vapauttamista voida sulkea pois, positiivisen laboratoriotuloksen vahvistaminen on arkaluontoinen asia. Se olisi tehtävä riippumattomassa menettelyssä, josta on sovittu unionissa.

� Komissio avustaa kahden- ja monenvälisten sopimusten tekemisessä varmistaakseen tulosten huipputasoisen vahvistamisen ja tarjoaa tietoja viestintäfoorumit.

� menettelyihin sopimuksen tekemiseksi monenlaisesta laboratorioyhteistyöstä korkean uhkatason tekijöiden tapauksissa

� ECDC kehittää biologisia tekijöitä varten, mukaan lukien tartuntataudit, aktivointimekanismia, viestintälinjoja ja logistiikkaa ja komissiolle annettavaa tukea kahden- ja monenvälisten sopimusten tekemiseksi, jos jäsenvaltiot sitä haluavat. ECDC kehittää ja tukee myös koulutusta ja laajentamiskapasiteetin aikaan saamista laboratorioiden työtaakan helpottamiseksi

� tiedonkeruuta ja -vaihtoa varten järjestettyihin foorumeihin � EU-ohjelmaan, joka tarjoaa rakenteen EU:n laajuisten menettelyjen nopeaksi perustamiseksi laadun takaamiseksi ja

diagnostiikkaa varten tarkoitettujen laitteiden herkkyyden ja erityisyyden varmistamiseksi. Tällaisia laitteita ei yleensä ole kaupallisessa jakelussa.

- 13 -

� EU-ohjelmaan, joka tarjoaa rakenteen tutkimusryhmien nopeaksi perustamiseksi silloin, kun tarvitaan tukea paikan päällä varmistamaan epidemiologinen tuki tietojen keruulle, yhdistämiselle ja analysoinnille tapahtuman aikana.

1.5 Näytteidenotto ympäristöstä

Odotettu tulos

Kussakin jäsenvaltiossa laaditaan kansalliset suunnitelmat ja perustetaan menettelyt näytteiden saamiseksi ympäristöstä. Näihin suunnitelmiin sisältyy toimenpiteitä kansalaisten ja tutkimushenkilöstön suojaamiseksi, tekijöiden ja niiden aseman määritteleminen, luettelo välttämättömästä vähimmäislaitteistosta ja käytännöt ympäristöstä otettujen näytteiden lähettämiseksi ja analysoimiseksi laboratorioissa.

Komission perustama työryhmä laatii jäsenvaltioille suositukset ympäristöstä otettuja näytteitä koskevien menettelyjen ja käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Ympäristöstä kerätyt näytteet vaarallisten tekijöiden määrittämiseksi pakataan asianmukaisesti, merkitään, leimataan ja kuljetetaan asiaan sovellettavien kansallisten ja kansainvälisten säännösten mukaisesti.


Ympäristöstä tehdyn näytteidenoton tarkistuslista. Vähimmäisvaatimukset: � Näytteenottostrategia

� näytteenottostrategian päämäärä on määritelty tarkoituksen, näytteenottomenetelmän ja näytteiden määrän mukaan

� asiaa koskevan tiedon saanti rakennuksista sekä teknisistä ja johtorakenteista (esim. tuulettimet, suodattimet, putkisto, ilmastointijärjestelmä jne.)

� riskirajojen määritteleminen � maantieteellisten raja-alueiden määritteleminen ja välineiden siirtäminen näytteenottopaikalle � kielteisen valvonnan osuus (tyhjät kentät) kaikista näytteistä ja miten ne on saatu.

� Kokoomanäytteiden otto: kokoomanäytteet voivat auttaa tutkijoita luonnehtimaan saastumisen rakennusmateriaaleissa, kuten lattianpäällysteissä, pölypallot ilmansuodattimissa, tiivistynyt pöly (esim. pöly paarteissa) ja toimistolaitteissa. Koska esimerkiksi itiöiden erottaminen kokoomanäytteistä voi altistaa laboratorion henkilöstön, olisi toteutettava asianmukaiset varotoimet (kuten näytteiden kaksoispakkaukset) itiöiden sekundaarisen leviämisen estämiseksi saastuneista kokoomanäytteistä.

� havainnointirajojen määritteleminen � menettelyjen määritteleminen kokoomanäytteiden ottamista varten

� Näytteidenotto pinnoista pyyhkimällä tai siirtämällä (pintanäytteet kerätään pyyhkimällä tai siirtämällä kostea, imukykyinen väline yli tiiviin pinnan)

� laboratorion analyyttisiin menettelyihin sopivan välineen määritteleminen � HEPA-suodattimella varustetulla imurilla kerätyt pintanäytteet (imuroimalla tehdyn keräämisen hyötynä on, että se

kattaa laajat ja pölyiset, kiinteät pinnat, kuten lattiapäällysteet, kattotiilet, tuuletusjärjestelmien suodattimet ja päällystetyt istuimet)

� menetelmien määritteleminen eri pinnoille ja materiaaleille � Ilmasta otetut näytteet

� menettelyjen määritteleminen eri saasteiden keräämistä varten

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa yhteisiin standardeihin, jotka koskevat asianmukaista näytteidenottoa ja sitä seuraavia dekontaminaatio- ja kuljetusmenettelyjä, joista on sovittu terveysviranomaisten ja/tai muiden toimivaltaisten viranomaisten kesken.

1.6 Toimien sivuvaikutusten seuranta terveysuhan torjumiseksi

Odotettu tulos

Oikeudellinen kehys ja menettelyt antavat mahdollisuuden reaaliaikaiseen tiedonkeruuseen.

Terveysuhan torjumiseksi toteutetut toimenpiteet kattavat eri alat, mahdollisesti myös tartunnan rajoittamisstrategiat, kontaktien jäljityksen, tapausten eristämisen, dekontaminaation sekä sairaanhoidon ja rokotukset. Eri toimenpiteiden luonteen mukaan mahdollisia kielteisiä seurauksia ja haittatapahtumia on seurattava tarkoin ja ajoissa ja arvioitava sekä kansallisella että unionin tasolla.

Hälytystilanteen ja lääkkeiden mukaan laitteet ja muut tuotteet, joita käytetään terveysuhan torjumiseksi, sekä haitallisesta tapahtumasta tiedottavat laitokset voivat vaihdella jäsenvaltioittain.

- 14 -

Perustetaan sivuvaikutusten seurantajärjestelmä, johon kuuluu yhteinen tietokanta (tietojen syöttämistä varten) ja yhdistetty tietojen tuottaminen, määritelmät (tapausten määritteleminen, valintaperusteet, inokulaatiomenettelyt, rokotukset, luettelo vasta-aiheista), tunnistetut muuntujat ja yhteystahot sekä mahdolliset hoitosuositukset. On erittäin tärkeää, että lisenssien ulkopuolella käytettyjen harvinaislääkkeiden, esim. vastalääkkeiden, sivuvaikutusten seuranta katetaan kansallisessa lainsäädännössä ja muissa asiaan kuuluvissa järjestelmissä, esimerkiksi lääketurvatoiminnan mekanismilla.


Haittatapahtumien seurannan tarkistuslista. Vähimmäisvaatimukset: � Kansallisiin suunnitelmiin kuuluu haittatapahtumien seurantaa koskevien järjestelmien perustaminen ja

laajentaminen.

Yhteentoimivuus

� EU:n haittatapahtumien seuranta toteutetaan biologisten tekijöiden, myös tartuntatautien osalta ECDC:ssä (lukuun

ottamatta farmakologisia haittatapahtumia, jotka kuuluvat EMA:n vastuualueeseen) yhdessä kansallisten toimivaltaisten elinten kanssa ja yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

1.7 Asiakirjojen lajittelun, dokumentoinnin ja arkistoinnin hallinta

Odotettu tulos

Terveyskriisin oloissa (kuten taudinpurkauksissa, kansalaisten joukkoaltistumisessa jne.) tiedot muuttuvat erittäin nopeasti, ja vastatoimien jäljittäminen voi olla ongelmallista. Olisi perustettava tiedonkeruukomissioita tilanteen korjaamisen jälkeen. Siihen tarvitaan tapahtuman aikana toimivia asianmukaisia tallentamiskäytänteitä. Suunnitelmissa olisi kuvattava järjestelyt, joilla varmistetaan, että asiaan kuuluvat tiedot (myös tietolähteet) tallennetaan ja niitä säilytetään käytettäviksi hätätilanteen jälkeisissä arvioinneissa ja pitkän aikavälin terveystilanteen seurannassa ja mahdollisesti altistuneiden hätäpalvelutyöntekijöiden ja kansalaisten seurannassa.


Asiakirjojen lajittelun, dokumentoinnin ja arkistoinnin hallinnan tarkistuslista. Vähimmäisvaatimukset: � Saapuvat tiedot ja niihin reagoiminen tallennetaan päivittäin ja järjestelmällisesti. � Kuvataan paikallista ja alueiden välistä koordinointia.

Yhteentoimivuus � Kansalliset ja EU-koordinointiyhteydet tunnetaan. � Tapahtumaa arvioidaan jälkikäteen aktiivisesti. � Järjestetään unionitason koordinointi käytössä olevista asiakirjojen lajittelujärjestelmistä ja määritellään kunkin

viraston asema.

- 15 -

2 Viestintä

Täsmällisten ja oikea-aikaisten tietojen jakaminen kaikilla tasoilla on ehdottoman tärkeää, jotta voidaan minimoida kielteiset ja ennalta arvaamattomat yhteiskunnallisen toiminnan häiriöt ja taloudelliset seuraukset ja maksimoida torjuntatoimien vaikuttavuus. Edellisessä jaksossa kuvattua tiedonhallintaa ei voida saavuttaa ilman täsmällistä ja oikea-aikaista tiedonjakelua seuraavista viestintätehtävistä ja -järjestelmistä: raportointijärjestelmät ja -menettelyt, tiedonvälitystä ja konsultointia koskevat säännöt, tietoliikenne, toimijoiden välinen toiminnallinen viestintä ja hallinta sekä riskistä tai kriisistä tiedottaminen viestimille ja kansalaisille.

Tehokas viestintä on välttämätön osa hätätilanteen hallintaa, samoin kuin kansalaisten saaminen

omaksumaan suojautumiskäyttäytyminen. Proaktiivinen viestintä voi helpottaa tapausten raportointia ja

tietoisuutta torjuntatoimista vastaavien tärkeimpien henkilöiden keskuudessa, vähentää hämmennystä ja

mahdollistaa resurssien parhaan käytön. Kaikkia näitä toimia tarvitaan tehokkaiden torjuntatoimien aikaan

saamiseksi. Tehokas viestintä auttaa myös säilyttämään kansalaisten luottamuksen terveysviranomaisiin

tapahtuman aikana ja vähentämään mahdolliset sosiaaliset ja taloudelliset häiriöt minimiin.

Hyvän riskiviestinnän periaatteita on noudatettava viestimille ja kansalaisille suunnatussa viestinnässä.

2.1 Raportointijärjestelmät ja -menettelyt

Odotettu tulos

Viestien välittäjät ja vastaanottajat sekä viestinnän hierarkia määritetään, samoin selkeä tiedonsyötön virta, tietovirta ja tiedonsiirto sekä yksilöllinen vastuu seuranta- ja/tai tietoliikenteen valvontatietojen keruussa, analysoinnissa ja raportoinnissa. Todennäköisiä tuloksia ovat vakioidut toimintaohjeet, ohjelmistot ja sopimukset.

Viestinnän sisältävä koordinointisuunnitelma on merkittävä osa yleistä valmiussuunnitelmaa.

Tällaiseen välineeseen olisi yhdistettävä poikkeavien tapahtumien ja terveysuhkien havaitseminen, mikä perustuu seuraaviin seikkoihin:

avoimet tietolähteet (MedISys-järjestelmän ja muiden vastaavien tietolähteiden käyttö), joista välitetään hälytykset ja varhaisvaroitukset (EWRS, RAS BICHAT, RAS CHEM, RASFF, RAPEX ja muut terveyskriisiin liittyvät toimet, kuten kansainvälinen terveyssäännöstö)

yhteinen verkkofoorumi kriisinhallintaa varten (HEDIS), jossa terveysviranomaiset voivat tutustua tilanteisiin ja toimintaraportteihin, tilannekarttoihin ja kaikkeen aiheelliseen tietoon, josta voi olla hyötyä päätöksenteossa.

Näiden välineiden on oltava saatavilla vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä.


Huomioon on tilanteen vakavuuden mukaan otettava kolme järjestelmää: � nopea varoitus- ja ilmoitusjärjestelmä � varhaisvaroitusjärjestelmä � kriisinhallinnan tukijärjestelmät.

Kaikissa tapauksissa järjestelmien on oltava luotettavia, joustavia, suojattuja ja käytettävissä ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Tämä edellyttää seuraavien periaatteiden noudattamista: � Määritetään raportoinnista vastaavat viranomaiset, rakenteet ja palvelut. Liitetään kansanterveysosio muihin

järjestelmiin ja päinvastoin. � Vakioituja toimintaohjeita, myös asiaan liittyviä algoritmeja, on kehitettävä varhaisessa vaiheessa, ja ne on

toteutettava ja kaikkien asianomaisten toimijoiden on noudatettava niitä. On suunniteltava, miten hälytys- ja varoitusviestit välitetään paikallisilta viranomaisilta kansallisille viranomaisille ja maan rajojen ulkopuolelle (esim. EU:hun ja WHO:hon).

� Osapuolten on sovittava ilmoittamisperusteista. � Päivystävän vastuuviranomaisen järjestelmä voidaan toteuttaa. � Kaksisuuntainen (kaksois-) viestintäkanava on välttämätön (sillä vältetään tiedon häviämistä) ja siihen on otettava

mukaan toimivaltaiset viranomaiset ja vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä toimivat yhteystahot.

- 16 -

� Tehtävänjako: toimivaltainen viranomainen on ministeriön tai laitoksen korkea-arvoinen virkamies, jolla on valtuudet tehdä ja toteuttaa päätöksiä. Vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä toimivat toiminnalliset yhteystahot välittävät kaikki hälytykset toimivaltaisille viranomaisille.

� Samoja periaatteita sovelletaan komission erityisyksikköihin, jotka toimivat toimivaltaisina viranomaisina, ja Brysselissä sijaitsevaan ja yhteystahona vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä toimivaan turvallisuuden osastoon.

� Pitkälle kehitetyn teknologian käyttöön liitetään nopea tiedonvaihto ja luottamuksellisuus (ks. liite 1). � Varmistamisvälineet on oltava käytettävissä. � Käyttöaika määrätään verkon kohteen ja ulottuvuuden perusteella. � Järjestelmää kehitettäessä on otettava huomioon hyvin arkaluonteisten tietojen välittäminen. Tällä tarkoitetaan eri

tietoja, kuten luokittelemattomia tietoja tapahtumista (arkaluonteiset tiedot) ja luokiteltuja tietoja (kuten luokat RESTREINT UE, CONFIDENTIEL UE, SECRET UE tai kansallisen lainsäädännön mukaa luokitellut tiedot).

� Kaikkien järjestelmien on perustuttava viestintäkäytäntöjen luottamuksellisuuteen, luotettavuuteen, vastuullisuuteen, saatavuuteen, kestävyyteen, luotettavuuteen ja varmuuteen (varmuuteen siitä, että viestit kulkevat).

� On laadittava mukautetut ilmoituslomakkeet, joissa otetaan huomioon tarvittavien torjuntatoimien monitahoisuus.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäisessä raportoinnissa ja menettelyissä toteutetaan seuraavat toimet: � Unionin hälytys- ja varhaisvaroitusmekanismeille ilmoitetaan asiaa hoitamaan nimetty toimivaltainen viranomainen

ja vuorokauden ympäri vuoden jokaisen päivänä toimivat yhteystahot. � Jäsenvaltioille ja Brysseliin sijoittautuneelle turvallisuuden osastolle (ja/tai keskitetylle asiointipisteelle), joka toimii

yhteystahona vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä, ilmoitetaan perustetuista varoitusjärjestelmistä vastuussa olevat yhteystahot.

� Otetaan huomioon erityisten verkkojen osallistuminen, kuten elintarvike, rehu, kasvienterveys, eläintenterveys, pelastuspalvelu, kemiallisten ja radioaktiivisten aineiden seuranta ja torjuntaelimet, lainvalvontaverkot ja muut erityisverkot jne. � Tällaisia verkkoja on jo toiminnassa, ja niillä saadaan yhteys komissioon, jäsenvaltioiden asiaa hoitaviin

ministeriöihin sekä kansainvälisiin terveydensuojeluorganisaatioihin (WHO1, Euroopan neuvosto, OECD, IAEA, OPCW, FAO, OIE, GHSI2 jne.).

2.2 Tiedonvälitys- ja ennakkokonsultointivelvoite / tiedot torjuntatoimista

Odotettu tulos

EU:n rakenteellinen kehys raportoi välittömästi ja konsultoi terveysuhista, tapahtumista ja EU:n sekä kansainvälisistä vastatoimista.

Viestintä (varoittaminen) terveysuhista terveysviranomaisten tai -rakenteiden kesken toteutetaan oikea-aikaisesti ja suunnataan asianomaisille viranomaisille niin, että nämä voivat aktivoida valmiussuunnitelmansa. Erityistä huomiota kiinnitetään kansainvälisen terveyssäännöstön mekanismin asemaan ja profiiliin.

Jäsenvaltiot raportoivat välittömästi tapahtumista ja torjuntatoimista ja ovat yhteydessä komissioon ja toisiin jäsenvaltioihin, jotta ne itse ja EU voivat ryhtyä ajoissa torjuntatoimiin (esim. tartuntatautien tapauksissa), muihin maihin leviämisen estämiseksi. Jäsenvaltiot ryhtyvät vastatoimiin, mutta jos nämä toimet vaikuttavat esimerkiksi matkailijoihin, asiasta tiedotetaan ennalta toisille jäsenvaltioille.

Komission toimivaltaiset yksiköt vastaanottavat ilmoituksen torjuntatoimista ja varmistavat seurannan jäsenvaltioiden muissa sidosryhmissä ja komission muissa yksiköissä ja niiden erityisrakenteissa. EU:n ennakkotiedotus- ja konsultointimenettely täyttää unionin toimielinten oikeudellisen toimeksiannon ja kansanterveyden ja eläinten- ja kasvienterveyden rajoitukset. Oikeudellinen kehys on tärkeä, sillä torjuntatoimet voivat vahingoittaa unionin sisämarkkinoiden toimintaa. Ohjeista, jotka koskevat uhkatasoja ja uhan laajuutta, sekä yhteisistä menetelmistä ja terminologiasta sovitaan.

Jäsenvaltiot, komissio ja virastot � Sovitaan ja toteutetaan seuraavaa:

1 Erityistä huomiota kiinnitetään kansainvälisen terveyssäännöstön yhteysviranomaisten asemaan ja profiiliin. Kaikki jäsenvaltiot ovat määrittäneet nämä tietokeskukset kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) mukaisiksi kansallisiksi yhteystahoiksi. 2 GHSI: maailmanlaajuinen terveysturva-aloite.

- 17 -

� uhkatasoja ja uhan laajuutta koskevat ohjeet ja yhteiset menetelmät ja terminologia � luettelo torjuntatoimista (joista on ilmoitettava ja välitettävä tieto) � torjuntatoimien viestintä- ja konsultointimenettely (tätä koskeva työ on käynnissä: komission päätökset

päivystysilmoituksesta ja torjuntatoimista) � mahdollisuuksien mukaan kunkin tilanteen algoritmit

� tiedonvaihdon ja yhteistyön menettelyt eläintenterveyttä, elintarvikkeita, kasvienterveyttä ja kansalaisten terveydensuojelua käsittelevien osastojen välillä � Asiaa koskevissa menettelyissä otetaan kansalaisten terveydenhuolto järjestelmällisesti huomioon.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen tiedonsiirto ja konsultointi edellyttävät seuraavia seikkoja: � Perustetaan oikeudellinen kehys komission kahden päätöksen perusteella (ehdotus komission päätökseksi

konsultointi- ja tiedotusmenettelyn perustamisesta ja yhteistyöstä ja ehdotus komission päätökseksi unionin laajuisen hälytyksen nopeasta julistamisesta, mihin tarvitaan unionissa poikkeuksellisesti ja tilapäisesti yhdistettyjä toimia unionin epidemiologisessa seuranta- ja tarkastusverkossa).

� Perustetaan komission toimivaltaisten yksiköiden kanssa järjestelyt kauppaan, talouteen, sosiaaliseen elämään jne. mahdollisesti vaikuttavia torjuntatoimia koskevien päätösten tekemiseksi (ARGUS ja keskitetty hätäkeskus).

� Komission toimivaltaiset yksiköt vastaanottavat ilmoituksen suunnitelluista torjuntatoimista ja varmistavat seurannan jäsenvaltioissa toimivien sidosryhmiensä ja komission muiden yksiköiden kanssa.

� Mukaan otetaan tarvittaessa WHO ja tarkistettu kansainvälinen terveyssäännöstö.

2.3 Tietoliikenne ja tiedonhallinta

Odotettu tulos

Selkeä tiedonsyöttövirta, tietovirta ja tiedonsiirto, yksilöllinen vastuu seuranta- ja/tai valvontatietojen keräämisessä, analysoinnissa ja raportoinnissa aina ensimmäisestä ilmoituksesta terveyskriisin hallintarakenteisiin saakka (ks. 4 luku). Vakioidut toimintaohjeet, ohjelmistot ja sopimukset ovat todennäköisiä tuloksia. Tarvittaessa turvallisuus on monien muiden linjojen lisäksi sisällytettävä järjestelmään jo suunnitteluvaiheessa. Sen tarkoituksena on ehkäistä ja torjua verkkohyökkäykset ja korjata niiden aiheuttama vahinko. Myös riskianalyysi on suoritettava.

Paikalliset, kansalliset ja EU-tason kumppanit tunnistetaan ja jaetaan asiaa koskevat tiedot ja tietosisältö.

Nopea havainnointi on erittäin tärkeää, ja sitäkin tärkeämpää on hälytysten ja tietojen nopea yhdistäminen. Viestintävälineiden ja -menettelyjen lisäksi on varmistettava vaihdetun tiedon luotettavuus, validoitava sen sisältö, varmistettava lähettäjän aitous ja todennettava lähetetyn viestin vastaanotto. Ennalta määrätyt ilmoituslomakkeet voivat nopeuttaa tiedonsiirtoa ja selkeyttää jaettua tietoa. Mekanismiin olisi sisällytettävä hakuun perustuva arkistointi, ja komissiolle olisi annettava uutisryhmän toimittajan asema.


Jäsenvaltiot, komission ja virastot yhdistäviä viestintävälineitä ja -menettelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset: � ennalta määrätyt ilmoituslomakkeet (joilla selkeät viestit välitetään nopeasti) � turvallisten viestintäkanavien perustaminen arkaluonteisia ja luokiteltuja tietoja varten � lähettäjän aitouden varmistaminen � sisällön validoiminen � lähetetyn viestin vastaanoton todentaminen � turvatoimenpiteet, joilla varmistetaan palvelujen ja tietojen saatavuus, tietojen luotettavuus, solmujen aitouden

todentaminen ja turvallisuus � Nämä vaatimukset täytetään palveluissa, jotka käsittelevät neljää eri uhkaa (biologinen, säteily-, ydin- ja

kemiallinen uhka).

Yhteentoimivuus

Kansanterveysuhkia koskevien tietojen siirto ja hallinta edellyttää unionilta vähintään seuraavia seikkoja: � Ylläpidetään foorumia (HEDIS-portaali3), jolla vahvistetaan ja päivitetään säännöllisesti seuraavia seikkoja:

3 HEDIS= Health Emergency and Disease Information System (terveydellisten hätätilanteiden ja tautien tietojärjestelmä).

- 18 -

� Laaditaan kerättyjä epidemiologisia tietoja ja tuloksia koskevat vaatimukset (näitä kehitetään parhaillaan ECDC:n TESSY:ssä ja EPIS:ssä).

� Perustetaan turvalliset viestintäkanavat arkaluontoisille tiedoille. � Laaditaan kerättyjä laboratoriotietoja ja -tulosten sähköistä raportointia koskevat vaatimukset. � Laaditaan tietojen reititystä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset. � Kehitetään yhteiset metatiedon kuvaukset. � Yhdistetään eri tietolähteistä tulevat tiedot ja säilytetään yhteydet tahojen, tavoitteiden ja tapahtumien välillä. � Kehitetään vakiotietojen esittämistapa, mukaan lukien tilanneraportit, toimintaraportit, tulevien tapahtumien

aikataulut vahvistetuin päivittäismenetelmin toistuvia toimia varten. � Varmistetaan, että foorumille osallistuvat sellaiset kumppanit kuin kansalliset terveysviranomaiset, kansalliset

toimivaltaiset viranomaiset, unionin virastot, komission osastot ja kansainväliset kumppanit. � Varmistetaan yhteys- ja valvontarakenteet kunkin kumppanin sijaintipaikoissa.

2.4 Eri toimijoiden välinen viestintä

Odotettu tulos

Eri toimijoiden välisen viestinnän menettelyt tarjoavat tarkkoja ja oikea-aikaisia tietoja kaikilla tasoilla. Kansanterveysala on tärkeässä asemassa tärkeimpänä tiedonvälittäjänä.


Toimijoiden välinen hyvä viestintä kansanterveysuhan yhteydessä edellyttää mekanismin perustamista oikea-aikaisen ja johdonmukaisen tiedon levittämiseksi: � kansallisten ja alueellisten viranomaisten kesken, mikä tarkoittaa kaikkien saatavilla olevien tietojen, erityisesti

terveystilannetta koskevien tietojen välittämistä kaikille merkittäville yksiköille � aluetasolta paikallistasolle ja yksittäisille terveydenhuoltopalveluille, joita voidaan perustaa unioniin näiden tietojen

välittämistä varten.

Yhteentoimivuus

Unionin hyvän sisäisen viestinnän vaatimukset: � erityiset verkkosivut, joihin on rajoitettu pääsy vain terveysalan ammattilaisille ja muille ryhmille

(päätöksentekijöille) � vakioidut toimintaohjeet analysointia varten ja tiedon välittämiseksi toimivaltaisille rakenteille ja viranomaisille

jäsenvaltioiden välisen tiedonvaihdon varmistamiseksi � säännölliset päivitykset kaikkia sidosryhmiä varten.

2.5 Riski- tai kriisiviestintä viestimien ja kansalaisryhmien kanssa

Odotettu tulos

Vaikka riskiviestintä ja kriisiviestintä poikkeavat täysin toisistaan, niillä on usein yhteiset tavoitteet. Riski- ja kriisitapahtumia käsiteltäessä tärkeintä viestinnässä on varmistaa oikea-aikaisten, tarkoituksenmukaisten ja tarkkojen tietojen lähettäminen oikeille henkilöille.

Riskiviestinnässä tarkoituksenmukaisia tietoja riskeistä vaihdetaan ja levitetään, jotta päätöksentekijät, sidosryhmät ja kansalaiset voisivat tehdä oikeat päätökset. Tämän viestinnän avulla riski voidaan helpommin määritellä järjestelmällisesti, arvioida ja ottaa huomioon sidosryhmien käyttäytyminen ja psykososiaaliset näkymät päätöksenteossa ja viestinnässä ja kannustaa tehokasta viestinnän suunnittelua ja sanomanvälitystä.

Riskiviestinnän periaatteita voidaan soveltaa myös muunnellussa ja lyhennetyssä muodossa kriisi- ja hätäviestintään. Samoin kuin riskiviestinnässä, kriisi- ja hätäviestinnän olisi muodostettava erottamaton osa riskinhallintaa.

Kriisiviestintään kuuluu viestintä tilanteessa, jossa yleinen käsitys sopivuudesta, perinteistä, arvoista, turvallisuudesta, terveydenhuollosta, varmuudesta ja hallituksen luotettavuudesta horjuu.

Hätäviestinnässä valitulle ryhmälle on nopeasti välitettävä tieto poikkeavasta tilanteesta, joka edellyttää pikaisia, tavanomaisesta poikkeavia toimia, joilla rajoitetaan henkilöiden loukkaantumisia sekä henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkoja. Viestintä on tällöin yleensä hyvin toimivaa ja palvelee ja ohjaa nopeita ja välittömiä toimia.

- 19 -

Viestintä tunnustetaan nykyään enemmän kuin koskaan ennen olennaiseksi osaksi järjestöjen ja hallitusten mahdollisuuksia tehokkaaseen riskinhallintaan. Tämän vuoksi viestinnällä on oltava tärkeä asema hätätilanteiden ja terveyskriisien eri valmistelu-, ehkäisy- ja korjaamisvaiheissa.

Riskin luonne on muuttunut merkittävästi. Uudet riskit syntyvät tieteen ja teknologian kentän nopeista muutoksista, talouden ja viestinnän maailmanlaajuisesta yhdentymisestä ja kansalaisten odotuksista, jotka koskevat riskien vähenemistä ja tehokkaampaa riskille altistumisen valvontaa.

Kansanterveyden riskit, kuten influenssapandemia sekä kemialliset, biologiset ja radioaktiiviset tapahtumat, muodostavat valtavan resurssipaineen. Näiden tapahtumien hallinta perustuu suuresti kansalaisten tietoisuuteen, sitoutumiseen ja yhteistyöhaluun. Helpottamalla vuoropuhelua ja olennaisten tietojen vaihtoa sidosryhmien ja viranomaisten kesken riskiviestintä edistää avoimuutta ja rakentaa luottamusta ja lisää viranomaisten uskottavuutta ja keskinäistä kunnioitusta.

Viestimet on otettava varhaisessa vaiheessa mukaan hätätilanteen valmiussuunnitelmien laadintaan. Hyvillä ja vankoilla suhteilla viestimet voivat antaa merkittävää apua torjuntatoimien toteuttamisvaiheessa. Viestinten tärkeitä tehtäviä ovat seuraavat:

• nopea tiedotus kansalaisille yleiskielellä • kansalaisten auttaminen riskien vähentämisessä • yhteiskunnan mobilisointi • vastustusta herättävien valvontatoimenpiteiden selostaminen ja kansalaisten vakuuttaminen niiden

tarpeellisuudesta • kansalaisten äänen esille tuominen • taustatietojen ja tilanteen yleiskuvan antaminen.


Jotta riski- ja kriisiviestintä olisi tehokasta, on perustettava vahva viestintäryhmä määrältään ja valmiuksiltaan asianmukaisin henkilöresurssein (monialaiset tiedot, taidot ja tarvittava koulutus). Kriisitilanteessa viestintäryhmiä on voitava vahvistaa nopeasti kansainvälisin voimin ja eri osastojen, virastojen ja laitosten keskinäisellä avunannolla.

Kaikkiin suunnitelmiin on sisällytettävä viestintästrategia seuraavin ominaisuuksin:

Tapahtumaa edeltävä vaihe � viestintäkeskuksen määrittäminen ja varustaminen � tilojen löytäminen ja varustaminen viestintähenkilöstölle � viestintäverkkojen perustaminen ja ylläpitäminen � viestinnän perushenkilöstön ja varahenkilöstön määrittäminen ja aseman määrittäminen toimimaan

kansanterveydellisten asioiden tiedottajina hätätilanteen aikana eri kohderyhmille ja formaateille (tiedottajat edustavat etnisiä ryhmiä, viestimiä, yhteisökokousten puhujia jne.)

� vahvan sisäisen selostus- ja yhteysjärjestelmän kehittäminen � tiedottajien roolin määrittäminen kriisinhallintatilanteessa (esim. tiiviiksi osaksi hätätilanteen hallintaryhmää,

organisatorisen uskottavuuden ja luottamuksen valvojiksi, viestintästrategioiden suunnittelijoiksi, kansalaisten edustajiksi ylemmän tason hallinnon kokouksissa)

� WHO:n kehittämien viestintäohjeiden vahvistaminen (luottamus, varhainen ilmoittaminen, avoimuus) ja niiden mukaan toimiminen

� luettelon laatiminen tärkeimmistä viesteistä ja niiden käytöstä kriisitilanteessa � tiedotteiden ja lausuntojen hahmotteleminen (tärkeimmistä viesteistä) � usein esitettyjen kysymysten ja vastausten laatiminen (tärkeimmistä viesteistä) � kriisissä käytettävän tiedotusmateriaalin laatiminen � internetissä esitettävän tiedon laatiminen niin, että se voidaan tarvittaessa julkaista välittömästi � kerättävien tietojen määrittäminen, tiedonkeruu ja tietojen yhdistäminen � sidosryhmien ja kansalaisten huolenaiheiden arvioiminen ja ymmärtäminen � välitettävien tietojen valitseminen, tiedon kohteiden määrittäminen, viestien laatiminen ja validoiminen � luettelon laatiminen tärkeimmistä viestimistä (erityisviestimet ja perusviestimet) � suhteiden vahvistaminen viestimiin (yhteyksien perustaminen tärkeimpiin viestintähenkilöihin, heidän

työmenetelmiensä ymmärtäminen, heidän roolinsa selvittäminen heille ja heidän yhteistyömahdollisuuksiensa määrittäminen).

- 20 -

Kaikkien sidosryhmien toiminnan, menettelyjen ja käytäntöjen viimeisteleminen on tehtävä kaikilla kriisinhallinnan tasoilla (paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, hallitusten ja eri alojen välillä).

Harjoitusten ja koulutuksen olisi oltava olennainen osa hätätilannetta koskevaa suunnittelua. Asianmukainen henkilöstö on koulutettava omiin rooleihinsa ennen harjoittelun suunnittelemista. Viestinnän tärkeimmän henkilöstön ja heidän varajäsentensä kouluttamiseen voi kuulua seuraavia seikkoja:

� kirjallisen ilmaisun taito (esim. selostusten, tiedotteiden ja lausuntojen jne. laatiminen) � verkkosivujen ylläpitäminen � viestinten kattavuuden arvioiminen � internetin tehokas käyttö � sosiaalisen verkon käyttäminen viestinnässä � käytössä olevat menettelyt ja toimintatavat.

Tapahtumavaihe

Henkilö, joka on nimetty vastaamaan suhteista viestimiin, koordinoi myös väestölle tiedottamista ja vastaa suoraan hätätilanteen valvojalle ja päällikölle. Tiedotuskoordinaattorin tehtäviin kuuluu:

� tiedotusryhmän auktoriteetti- ja vastuulinjojen hallinta � viraston johtajan, hätätilanteen toimintakeskuksen johdon ja ylemmän johdon kanssa tehtävät

tilanneselostukset, joissa päivitetään ja arvioidaan tietoja, jotka on tarkoitus välittää, tapahtumakohtaisia erityisiä toimintaperiaatteita, tutkimusta ja tilannetta

� aikataulun laatiminen hätätilannetietojen levittämiseksi, mukaan lukien tiedotteet hätätilanteen hälytysprosesseista (radiossa ja televisiossa) ja tunnuskuvista

� viestien esittäminen viestintäpakettina, johon kuuluvat tunnisteet, taustatiedot ja viestit ja mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan ääni ja/tai kuvanauhat

� neuvottelut hätätilanteen hallintaviranomaisten kanssa tärkeimpien seikkojen ja tärkeysjärjestyksen määrittämiseksi ja profiilin laatimiseksi kohdeyleisöstä

� työtä ja avustustoimia koskevasta tiedottamisesta vastuussa olevan ryhmän toiminnan ajoittaminen toteutettavaksi vuorokauden ympäri useiden päivien ajan (2–3 päivittäistä työvuoroa).

Tiedottamisessa on myös valvottava viestimiä ja varmistettava informaation perillemeno. Tähän toimintaan kuuluvat seuraavat seikat:

� viestinten esittämien pyyntöjen ja kyselyjen luokittelu � reagoiminen viestinten pyyntöihin (esim. päivittäiset lehdistötilaisuudet, verkkosivujen päivittäminen) � viestimille tarkoitettujen ilmoitusten, lehdistötiedotteiden, tietosivujen ja taustatietojen tuottaminen � viestinten seuranta ympäristö- ja trendianalyysein (esim. klipeillä, uutisten kattavuuden seuranta, MedISys ja

muut vastaavat tietolähteet) viestien tarpeen, oikaistavien väärien tietojen, viestinten huolenaiheiden ja mielenkiinnon määrittämiseksi kriisin aikana

� käytettävissä olevan puhelinkapasiteetin arvioiminen, jotta tiedettäisiin lisälinjojen tarve hätätilanteessa � vastausten toimittaminen kansalaisille, jotka pyytävät tietoja virastolta, puhelimitse (esim. päivystävä puhelin),

kirjallisesti ja sähköpostitse � verkkosivuilla julkaistavien tietojen oikea-aikaisuus ja tarkkuus � viraston yhteystietojen julkaiseminen � kansalaisten seuranta ympäristö- ja trendianalyysein viestien tarpeen, oikaistavien väärien tietojen, viestinten

huolenaiheiden ja mielenkiinnon määrittämiseksi kriisin aikana � käännöspalvelujen käyttöönottovalmius � verkkosivujen ajantasaisuus (hakemisto, tilanneraportit, ilmoitukset, kartat).

Tapahtuman jälkeinen vaihe:

Viestintäsuunnitelmaan on sisällytettävä mahdollisuus tapahtuman eri näkökulmien jälkiselvittelyyn ja analysointiin ja saatujen opetusten käyttöön hätäviestintäsuunnitelman viimeistelemiseksi.

Tähän toimintaan olisi sisällytettävä seuraavat seikat: � Mietitään, mikä toimi ja mitkä pienet asiat todella merkitsivät tai olisivat merkinneet, jos olisivat olleet

käytettävissä. � Tutkitaan, miten hyvin viestintäsuunnitelma toimi. � Arvioidaan uutisten kattavuus ja vaikutukset.

- 21 -

Yhteentoimivuus

Aikaa myöten on syntynyt laaja yhteisymmärrys siitä, että jos EU joutuu kohtaamaan vakavan terveysuhan, EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi löydettävä keskitetty toimintamalli viestintään. Tämän vuoksi on perustettu terveysturvan tiedotusverkosto, joka yhdistää kansalliset riskinhallintaviranomaiset, asiaa hoitavat unionin virastot ja Euroopan komission. Verkoston jäsenet jakavat kokemuksiaan ja parhaita käytänteitä riski- ja kriisiviestinnässä ja välittävät tietoja kriisinhallinnan toimenpiteistä, terveydenhuollon suosituksista ja riskinhallinnasta.

Verkkoa hoitaa ja sen toimintaa tukee komissio. Verkossa: � käsitellään yhteisiä viestinnän valmiusseikkoja, jotka koskevat terveysuhkia, mukaan lukien

CBRN, influenssapandemia ja muiden vakavien tartuntatautien purkauksia. � tiedotetaan kriisinhallinnan toimenpiteistä, terveydenhuollon suosituksista ja riskinhallinnasta. � laaditaan tiettyyn tapahtumaan liittyviä internet-julkaisuja, vaihdetaan ja mahdollisuuksien

mukaan yhdenmukaistetaan viestejä, joita tapahtuman aikana voidaan käyttää. � perustetaan vahvat linkit verkon jäsenten välille ja rakennetaan luottamusta kumppanien

kesken. � välitetään päätöksentekijöille kriisiviestinnästä saatuja kokemuksia ja annetaan ohjeita, esim.

terveydenhuollon toimenpiteiden esittämisestä kansalaisille. � autetaan määrittelemään yleinen viestintästrategia terveysturvakomitean, komission ja ECDC:n

sekä muiden unionnin virastojen tunnistamien terveysuhkien hallintaa varten. � terveyskriisin aikana kumppanit pohtivat ennalta viesteihin liittyviä kysymyksiä komission

HEDIS-portaalissa. � seurataan viestinten reaktioita kriisin aikana ja välitetään palautetta verkkoon. � varmistetaan riskinarviointivirastojen ja niiden viestintätoiminnan yhtenäisyys.

Tehtäviin kuuluu: � tietojenvaihtomenettelyjen perustaminen (tietojenvaihdon ajankohta ja sisältö) � yhteistyökäytäntöjen (yhteinen analyysi tapahtumasta, sanamuotojen ymmärtäminen, noudatettavasta linjasta

sopiminen, toiminnan oikea-aikaisuudesta sopiminen) ja koordinoinnin (ryhmätyön) kehittäminen � viestintästrategioiden yhdistäminen, mihin kuuluvat lehdistötiedotteet, tilanneselostukset ja kansalaisten

huolenaiheet kussakin maassa � yhteystiedot sisältävän luettelon kehittäminen ja ylläpitäminen � kumppaneiden välisten viestintävälineiden määrittäminen (sähköposti, verkkoportaalit, audio- ja

videokokoukset jne.) � johdonmukaisuuden varmistaminen suhtautumisessa viestimiin eri jäsenvaltioissa � käännösten toimittaminen verkon kysymyksiä ja vastauksia osioon � verkkoja sanomalehtisisällön vertaileminen kaikissa jäsenvaltioissa � yhteisten vaatimusten laatiminen � eri jäsenvaltioissa saatujen opetusten yhdistäminen.

2.6 Poliittinen neuvotteleminen

Odotettu tulos

Viestinnän on sujuttava toimijoilta poliittisille viranomaisille, jotta tarkkoja ja oikea-aikaisia viestejä kyetään välittämään. Poliittiset viranomaiset saavat tietoonsa suunnitelmat ja pyytävät tietoja tapahtumista sovittuja kanavia käyttäen ennen päätösten tekemistä ja ennen vastausten antamista tapahtumaan liittyviin poliittisiin kysymyksiin.


Kussakin suunnitelmassa on varmistettava, että poliittinen johto: � saa säännöllisesti päivitettyjä tietoja eri toimijoiden ja yhteystahojen suunnitelmista, merkityksestä ja pätevyydestä. � tuntee hätätilanteen torjuntaryhmän tärkeimmät jäsenet. � ymmärtää käytössä olevia kriisitapahtumien selvittämisen järjestelmiä ja prosesseja. � käyttää kanavia, joilta saa oikea-aikaisia ja tarkkoja tietoja päätösten tekemistä varten.

Unionin sisäiset poliittisen neuvottelun keinot:

- 22 -

� Neuvosto ja komissio saavat oikea-aikaisia tietoja unionia koskevista päätöksistä. � Tarvittaessa vauhditetaan asiaa käsitteleviä neuvoston kokouksia, joissa tehdään unionin kannalta tärkeitä päätöksiä.

- 23 -

3 Tieteellinen ja näyttöön perustuva neuvonta

Tässä yhteydessä tieteellinen ja näyttöön perustuva neuvonta merkitsee tietojen yhdistämistä nopealla konsultoinnilla sekä haavoittuvuuden tunnistamista ja mahdollisten torjuntatoimien määrittämistä riskinarvioinnin avulla ja tukemalla aiheellisen toiminnan ja torjuntatoimenpiteiden määrittämistä sekä tarvittavien resurssien ja toiminnan toteuttamistapojen löytämistä.

3.1 Nopea (asiantuntijoiden, asiantuntijaelinten) konsultointi neuvojen saamiseksi

Odotettu tulos

Perustetaan asiantuntijoiden neuvontajärjestelmä jäsenvaltioihin ja EU:hun. Järjestelmä on jäsenvaltioiden ministeriöiden ja muiden asiaa käsittelevien elinten käytettävissä nimetyn kansallisen asiantuntijuuden kokoamiseksi yhteen, jäsenvaltioiden keskinäisen avun tehostamiseksi ja EU:n yhteisten torjuntatoimien helpottamiseksi kansanterveyskriisissä. Perustetaan tilapäisen (kauko-ohjatun tai paikalla toteutettavan) verkkokonsultoinnin järjestelyt ja kokoustilat. Laadittaessa asiantuntijaluetteloita huomiota on kiinnitettävä siihen, nimeävätkö jäsenvaltiot vai EU asiantuntijat. On myös varottava ylirasittamasta asiantuntijoita edellyttämällä heidän toimivan sekä jäsenvaltioiden että EU:n (ja mahdollisesti vielä WHO:n jne.) asiantuntijoina.

Käytössä olevia menettelyjä noudattaen perustetaan asiantuntijatahot, komiteat (esim. terveysturvakomitea, EWRS:n yhteystahot) ja mahdolliset uudet tiedekomiteat.

Menettelyt on perustettava myös kaikenlaisia muita uhkia, kuten kemiallisia ja säteilyuhkia varten.


Nopean konsultoinnin tarkistuslista kansanterveydellisiä seurauksia aiheuttavia tapahtumia varten: � Luettelot yksittäisistä asiantuntijoista on laadittu. � Luettelot yhteystahoista on laadittu. � Kiireellisyysmenettelyt asiantuntijoiden nopeaa konsultointia varten on perustettu. � Näissä menettelyssä otetaan huomioon:

� eri seikkoihin (kuten uhan- ja riskinarviointiin, valmiuksiin ja torjuntatoimiin) erikoistuneet kansanterveyden asiantuntijat

� toksikologian asiantuntijat � erityisesti myrkkyihin perehtyneet asiantuntijat � säteilystä aiheutuvien terveysvaikutusten hallintaan erikoistuneet asiantuntijat.

� Toiminnalliset yhteydet epidemiologian, laboratorioiden, eläintenterveyden, kasvienterveyden ja elintarviketurvallisuuden asiantuntijoiden kuulemiseksi on perustettu.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäiset toiminnalliset yhteydet asiantuntijoiden vaihtoa tai konsultointia varten edellyttävät: � järjestelyjä yksittäisten asiantuntijoiden konsultoimiseksi kussakin erillisessä tapahtumassa

� luetteloja (hakemistoa, rekisteriä, kartoitusta) käytettävissä olevista kansallisista asiantuntijoista ja yhteystahoista CBRN-tapahtuman (kemiallisen, biologisen, radioaktiivisen), luonnontapahtuman (esim. ilmastonmuutoksesta aiheutuvan tapahtuman) yhteydessä tai infrastruktuurissa tapahtuvan häiriön yhteydessä

� unionin yhteystahoista asiantuntijoiden löytämiseksi tai muita vastaavia luetteloita � EU:n virastojen (esim. ECDC:n) määrittelemistä kansanterveyden asiantuntijoiden yhteystahoksi ja niiden aseman

määrittelemistä kansanterveyden asiantuntijaluettelon hallinnassa ja hoitamisessa � toiminnallisia yhteyksiä EU:n rakenteisiin ja niiden välillä lähialojen, kuten eläintenterveyden, kasvinsuojelun,

elintarviketurvallisuuden, pelastustoimien ja säteilyasioiden asiantuntijaelinten kokoamiseksi yhteen � toiminnallisia yhteyksiä ECDC:ssä ja kuluttajansuoja-, kansanterveys ja ympäristöasioiden tiedekomiteoissa (päätös

2004/210/EY), kuten kehittymässä olevia ja vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevässä tiedekomiteassa käytettävissä olevien asiantuntijoihin ja heidän välillään

� kiireellisiä menettelyjä rakenteiden nopeaksi sopimiseksi päätöksen 2119/98/EY mukaisesti, kuten seurantaelin ESCON, tai nimettyjen asiantuntijaryhmien perustamiseksi (kuten aikoinaan sars-työryhmä)

� toiminnallisia yhteyksiä WHO:hon, maailmanlaajuiseen terveysturvan toimintaryhmään ja muihin asiaa käsitteleviin kansainvälisiin järjestöihin.

- 24 -

3.2 Määrällinen arviointi — Mallintaminen

Kaikkia tässä jaksossa käsiteltäviä seikkoja voidaan periaatteessa soveltaa tartuntatauteihin, ilmastonmuutoksesta aiheutuviin sekä biologisiin, kemiallisiin ja radioaktiivisiin tapahtumiin.

Viime vuosina on käytetty matemaattisia malleja analysoitaessa tartuntatautien leviämistä ja valvontaa terveysuhkina ja neuvottaessa päätöksentekijöitä kansanterveydellisessä valmiudessa, riskinarvioinnissa ja kriisinhallinnassa. Malleilla voidaan myös tuottaa määrällistä arviointia taudinpurkauksesta, ja niitä voidaan käyttää suunniteltujen torjuntatoimenpiteiden tehokkuuden ennustamisessa. Tartunnanaiheuttajien mallintamisesta on nopeasti tullut erittäin tärkeä väline kansanterveyteen liittyvässä päätöksenteossa ottaen huomioon alan asiantuntijoiden vähäinen määrä. Asiaan liittyvän EU:n keskitetyn toimintamallin lisäarvo on merkittävä.

Kaukohavaintotekniikan, paikkatietojärjestelmien (GIS), aluetilastojen tekniikan ja matemaattisten mallien yhdistetty käyttö voi auttaa a) viimeistelemään vektorina toimivien lajien mallien jakelun, b) tunnistamaan uusien vektorien valtauksen suhteen korkeimman riskin alueet, c) tunnistamaan vektorit, jotka aiheuttavat vakavimman uhan tietyllä alueella ja d) mallintamaan, miten vektorit, loiset ja ihmisisännät vaikuttavat toisiinsa äärimmäisen vaihtelevissa ilmasto-oloissa ja ilmastonmuutoksen oloissa.

Kemiallisten aineiden leviämisen mallintaminen on pidemmälle kehittynyttä kuin tartunta-aineiden mallintaminen. Kemiallisen (tahattoman tai tahallisen) tapahtuman jälkeisen kemiallisen pilven leviämisen mallintaminen on katsottu arvokkaaksi välineeksi pelastuspalvelun kriisinhallinnassa, sillä altistuvan väestön arvioiminen on erittäin tärkeää aiheellisten torjuntatoimien (esim. evakuoinnin) suunnittelussa. Riskialueiden mallintaminen kuuluu nykyään Seveso-direktiivin (2003/105/EY) mukaisten turvallisuussuunnitelmien kemiallisia laitoksia koskeviin vaatimuksiin.

Säteilyn leviämisen mallintamista on kehitetty säteilysuojan alalla, ja komissio on toteuttanut useita toimia, joissa yhteinen tutkimuskeskus (JRC) on toimittanut teknistä ja tieteellistä osaamista yhdessä energian ja liikenteen pääosaston, ulkosuhteiden pääosaston sekä oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston kanssa.

Kapasiteetin ja asiantuntijuuden aikaan saaminen näillä aloilla on välttämätöntä, jotta unioni voisi tehokkaasti käsitellä haitallisille aineille altistumisen kansanterveydellisiä ja ihmisille aiheutuvia vaikutuksia.

Mallintamista ja tulosten tulkitsemista varten ja niiden käyttämiseksi torjuntatoimien optimoinnissa on oltava käytettävissä luotettavia välineitä. Mallintamisella on katettava kaksi eri alaa: 1) haitallisten aineiden ympäristöön leviämisen mallintaminen ja 2) väestön haitalliselle aineelle altistumisen mallintaminen.

Odotettu tulos

Vahvistetaan mallintamiskapasiteettia ja siihen liittyen Eurooppaan kohdistuvien terveysuhkien määrällistä arviointia, mukaan lukien tartuntataudit, ilmastonmuutoksesta aiheutuvat sekä biologiset, kemialliset ja radioaktiiviset tapahtumat.

Perustetaan matemaattisen mallintamisen eurooppalainen verkko (NEMO) epidemiologisen mallintamiskapasiteetin yhdistämiseksi Euroopassa ja mallintamisvälineiden ansioiden ulottamiseksi jäsenvaltioihin, joilla tätä kapasiteettia on vähän tai ei lainkaan. NEMO-verkko voi toimia asiantuntijoiden neuvontaryhmänä kriisinhallinnassa kansanterveysasioista päättäville viranomaisille jäsenvaltioissa ja EU:ssa. Jäsenvaltioiden, terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston, ECDC:n, EFSA:n ja yhteisen tutkimuskeskuksen välinen yhteistyö on välttämätöntä tarvittavan infrastruktuurin perustamiseksi operatiiviselle mallintamisverkolle unioniin. Verkko toimii käsiteltävän aiheen mukaan muuttuvin osin foorumina kaikille edellä mainituille terveysuhille, tartuntataudeille, ilmastonmuutoksesta aiheutuville, biologisille ja radioaktiivisille tapahtumille.

Kemiallisten uhkien yhteydessä tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten, jäsenvaltioiden, kansallisten torjuntakeskusten (esim. Euroopan myrkytystietokeskusten ja kliinisten toksikologien yhdistyksen EAPCCT:ssä ja kansallisissa kansanterveyslaitoksissa), terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston ja yhteisen tutkimuskeskuksen välillä asianmukaisten mallien ja viestintämenettelyjen laatimiseksi unionin operatiiviselle verkolle.

Väestön haitallisille aineille altistumisen mallintaminen on erittäin tärkeää, jotta viranomaisille ja pääasiallisille vastuutahoille voidaan toimittaa luotettavia ennusteita uhrien määrästä ja terveysvaikutusten vakavuudesta. Nämä tiedot vaikuttavat myös torjuntaryhmien turvallisuuteen.

- 25 -

Parannetaan haitallisten aineiden leviämistä koskevaa määrällistä arviointia ja laaditaan luotettavia ennusteita niiden vaikutuksesta altistuneelle väestölle. Leviämisalleilla ei kuitenkaan voida korvata saastumisesta tapahtuman jälkeen paikan päällä asianmukaisilla analyyttisillä välineillä tehtäviä mittauksia.

Säteilyuhan suhteen tarvitaan myös tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden eri viranomaisten, kansallisten atomikomiteoiden, terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston, EU:n virastojen ja yhteisen tiedekomitean välillä asianmukaisten mallien ja viestintämenettelyjen laatimiseksi unionin operatiiviselle verkolle.

Kokonaisvaltaisella tuloksella voitaisiin lisätä kansallisten viranomaisten ja EU:n päätöksenteon tarpeisiin räätälöityjen luotettavien ja validoitujen mallintamisvälineiden saatavuutta.

Jäsenvaltiot

Kansanterveydellisiä seurauksia aiheuttavien tapahtumien mallintamisen tarkistuslista: � Mallintaminen (tartuntataudit, ilmastonmuutokseen liittyvät, kemialliset ja radioaktiiviset tapahtumat) liitetään

kansalliseen suunnitteluun. � Terveysuhkien mallintamiskapasiteetti määritetään kansallisella tasolla (riskin- ja kriisinhallintaelimissä,

yliopistoissa ja muissa tutkimuslaitoksissa). � Määritetään määrällisen arvioinnin kansallinen asiantuntijataso. � Toteutetaan nykyiset (ja kehitteillä olevat uudet) tulevien terveysuhkien määrällisen arvioinnin mallit ja menetelmät. � Määritellään matemaattisen mallintamisen ja yleensä määrällisen arvioinnin koulutusmahdollisuudet. � Määritellään nykyisten ja mahdollisesti uusien mallien käyttämisessä välttämättömät tietokokonaisuudet. Tähän

voidaan tarvita olennaista tutkimusta ja eri alojen yhteistyötä kansallisella tasolla. � Perustetaan järjestelmät, jotka ovat valmiit ottamaan vastaan ja jakamaan tietoja ennen tapahtumaa ja sen jälkeen. � Perustetaan välineet tulosten välittämiseksi ja osaamisen ja menetelmien jakamiseksi toisten jäsenvaltioiden

kansanterveysviranomaisten kesken. � Hankitaan määrälliselle arvioinnille tyydyttävä asiantuntijataso. � Mietitään käytettävissä olevien välineiden luotettavuutta ja niiden soveltuvuutta haitallisten aineiden aiheuttamiin

uhkiin ja oloihin (esim. viheralueet, kaupunkialueet, suljetut alueet, kuten metroasemat, stadionit jne.) � Rakennetaan kapasiteettia lähes reaaliaikaisen mallintamisen validoimiseksi, millä tuetaan torjuntatoimia ja

leviämisen mallintamista eri aloilla (esim. veden saastumisessa). � Hankitaan määrälliselle arvioinnille tyydyttävä asiantuntijataso.

Virastot � Perustetaan tiedonhankintajärjestelmä ja mahdollisesti Euroopan laajuinen seuranta ja EU-tason asianmukaiset

tietokokonaisuudet. � Perustetaan järjestelmä, joka on valmis ottamaan vastaan ja jakamaan tietoja ennen purkauksia tai hätätilaa ja niiden

jälkeen. � Asianmukaisia tietoja on saatavilla mallintamisen toimintamalleja ja myöhempää määrällistä arviointia varten. � Lisätään tieteellisen neuvonnan ja mallintamisen tulkitsemiskapasiteettia. � Perustetaan laadullinen riskinarviointi. � Annetaan neuvoja haitallisten aineiden altistumispoluista sekä ennustetuista tai arvioiduista annoksista eri

väestönosille kansanterveydellisen turvatoimien käynnistämiseksi. � Lisätään tieteellisen neuvonnan asiantuntijuutta ja haitallisille aineille altistumisesta aiheutuvien terveysvaikutusten

ymmärtämistä.

Komissio

Kansanterveydellisiä seurauksia aiheuttavien tapahtumien tarkistuslista: � Mallintaminen (tartuntataudit, ilmastonmuutokseen liittyvät, kemialliset ja radioaktiiviset tapahtumat) liitetään

suunnitteluun. � Perustetaan mahdollisten nopeasti kehittyvien vakavien terveysuhkien siirtymisdynamiikka ja valvonnan

eurooppalainen verkko (terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto ja yhteinen tutkimuskeskus) ja huolehditaan koordinoinnista.

� Määritellään (tartuntataudeista, ilmastonmuutoksesta aiheutuvista, kemiallisista ja radioaktiivisista tapahtumista aiheutuvien) terveysuhkien mallintamisen nykykapasiteetti unionin 27 jäsenvaltiossa, erityisesti jäsenvaltioiden riskin- ja kriisinhallintaelimissä ja valitaan asiaa hoitavat kansalliset kansanterveyslaitokset.

� Järjestetään kokouksia, joissa esitellään ja käsitellään alalla tapahtunutta uutta kehitystä (1-2 työryhmäkokousta vuodessa).

� Perustetaan jäsenvaltioiden välille yhteydet mallintamistietojen ja -osaamisen vaihtoa varten.

- 26 -

� Toteutetaan tulevien terveysuhkien nykyiset (ja kehitteillä olevat uudet) määrällisen arvioinnin mallit ja menetelmät. � Määritellään matemaattisen mallintamisen ja yleensä määrällisen arvioinnin koulutusmahdollisuudet ilman

kapasiteettia olevien jäsenvaltioiden tutkijoita varten. � Lisätään epidemiologisen mallintamisen ja määrällisen arvioinnin asiantuntemusta ja kapasiteettia komissiossa

(yhteisessä tutkimuskeskuksessa ja terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastossa). � Määritellään akuutit altistumistasot väestön (mukaan lukien riskialttiit ryhmät, kuten lapset, iäkkäät henkilöt ja

raskaana olevat naiset) ja pelastustyöntekijöiden suojelemista varten. � Määritellään sovittu luettelo ensisijaisista tekijöistä ja tutkitaan EU-hankkeiden tuloksia. � Rakennetaan kapasiteettia lähes reaaliaikaisen mallintamisen validoimiseksi ja tuetaan torjuntatoimia ja leviämisen

mallintamista eri aloilla (esim. veden saastumisessa). � Mietitään käytettävissä olevien välineiden luotettavuutta ja niiden soveltuvuutta haitallisten aineiden aiheuttamiin

uhkiin ja oloihin (esim. viheralueet, kaupunkialueet, suljetut alueet, kuten metroasemat, stadionit jne..). Yhdistetään tämä työ mahdollisten EU-hankkeiden tuloksiin.

� Rakennetaan kapasiteettia lähes reaaliaikaisen mallintamisen validoimiseksi, millä tuetaan torjuntatoimia ja leviämisen mallintamista eri aloilla (esim. veden saastumisessa).

Yhteentoimivuus

Toiminnalliset yhteydet unionin ennustemallintamisen valmiuksiin edellyttävät: � unionin määrällisen arvioinnin asiantuntijoiden foorumia asiantuntijaverkon muodossa � EU:n virastojen määrittelemistä yhteystahoiksi unionissa toteutettavassa valvonnassa, kansanterveyden

asiantuntijuudessa ja laadullisessa riskiarvioinnissa. Toimitetaan asianmukaisia tietoja mallintamisolettamuksia varten.

� yhteisen tutkimuskeskuksen määrittelemistä unionin yhteystahoksi määrällisessä riskinarvioinnissa, tieteellisessä neuvonnassa, joka liittyy erityisesti mallintamiseen, ja asiantuntijaverkon koordinoinnissa unionin tasolla

� unionin sisäisen tulosvirran suuntaamista terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastoon, joka vastaa unionin riskinhallinnasta

� mallien, käyttäjien ja viranomaisten tiedonvaihdon yhteisen formaatin kehittämistä tietojensyötölle, tuloksille ja perusolettamuksille

� yhdenmukaistettuja määritelmiä � mallien, käyttäjien ja viranomaisten tiedonvaihdon yhteisen formaatin kehittämistä tietojensyötölle, tuloksille ja

perusolettamuksille.

3.3 Haavoittuvuusarviointi

Odotettu tulos

Kansallisiin suunnitelmiin sisällytetään unionissa ennalta sovittujen yhteisten vaatimusten mukaiset kansallisten rakenteiden ja järjestelmien haavoittuvuuden arviointivalmiudet. Arviointi hyväksytään unionin mekanismia käyttäen.


Kansanterveydellisiä seurauksia aiheuttavien tapahtumien haavoittuvuusarvioinnin tarkistuslista: � Jäsenvaltiot nimeävät asiantuntijansa, jotka osallistuvat asiantuntijoiden konsultointi- ja käyttöjärjestelmään.

Jäsenvaltiot kehittävät haavoittuvuuden arviointiprosesseja ottaen huomioon eri muuttujat myös turvallisuus ja turva-asioissa.

� Kukin jäsenvaltio on sisällyttänyt kansallisiin suunnitelmiinsa kapasiteetin arvioida kansallisten rakenteidensa ja järjestelmiensä haavoittuvuutta. Kansalliset arvioinnit hyväksytään yhteisesti unionissa yhdessä sovittujen haavoittuvuusarviointia koskevien vaatimusten perusteella.

� elintärkeä infrastruktuuri, kuten vesihuolto, elintarvikkeiden jakelu ja hiukkasiksi muuttuvien taudinaiheuttajien uhka

� Kansallisissa suunnitelmissa haavoittuvuusarviointitietoihin sisällytetään tiedot kemiallisista laitoksista (tuotanto ja varastointi, esim. Seveso-laitteet tai OPCW:n kansalliset yhteystahot) alojen välisessä yhteistyössä asianmukaisten viranomaisten kanssa.

� Määritetään elintärkeän infrastruktuurin haavoittuvuusarviointi. � haavoittuvuusarvioinnin vähimmäisvakiovaatimukset � haavoittuvuusarviointiprosessi � akkreditointijärjestelmä � kansanterveysrakenteiden, -viranomaisten ja muiden rakenteiden ja palvelujen kytkentäverkosto ja yhteistyö.

- 27 -

Yhteentoimivuus

Toiminnalliset yhteydet unionin haavoittuvuusarviointia varten edellyttävät: � päätöksen 2004/210/EY nojalla perustettujen tiedekomiteoiden tieteellistä asiantuntemusta ja ECDC:n ehdotuksia

elintärkeiksi infrastruktuureiksi ja jäsenvaltioiden haavoittuvuusarvioinnin vähimmäisvakiovaatimuksiksi � kansallisten arviointien hyväksymistä yhteisesti unionissa yhdessä sovittujen haavoittuvuusarvioinnin normien

perusteella ja unionin mekanismia arviointien hyväksymiseksi. � yhteistyötä Seveso-direktiivien soveltamista valvovan ympäristöasioiden pääosaston ja kemiallisia onnettomuuksia

tutkivan yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa ja välttämättömien tietojen (karttojen, onnettomuuksista saatujen opetusten jne.) vaihtoa

� yhteistyötä ja ehdotusten tekemistä terrorismintorjunnan sisäisiä seikkoja koskevan neuvoston strategian ja elintärkeitä infrastruktuureja koskevan komission strategian perusteella oikeus- ja sisäasioiden pääosaston johdolla (elintärkeiden infrastruktuurien suojelua koskeva eurooppalainen ohjelma) (vuonna 2004 julkaistu tiedonanto elintärkeiden infrastruktuurin suojelusta terrorismintorjunnassa)

� haavoittuvuusarviointiprosessin ja akkreditointimekanismin sisällyttämistä asiaa koskevaan lainsäädäntöön.

3.4 Riskinarviointi ja mahdolliset torjuntatoimet (valvontaperiaatteet)

Odotettu tulos

Unioniin saadaan mekanismi ja päätöksentekoprosessi unionin laajuisen hälytyksen julistamiseksi ja parhaiden torjuntatoimien valitsemiseksi mahdollista uhkaa vastaan. Järjestelmän avulla tieto kulkee nopeasti jäsenvaltioiden ja komission välillä. Sitä voidaan käyttää hätätilanteen alkupäivinä yhdistämään terveysuhkien tiedonhallintayksiköt, teleneuvottelut ja jäsenvaltioiden ja komission väliset nopeat konsultoinnit. Erityiskäyttöön tarkoitetulla suojatulla sähköpostilla tai verkkosivuilla helpotetaan tiedon jakamisen hallintaa tapahtuman kulun mukaan. Kansanterveydelliset (torjunta)toimet taudinvalvonnassa vaihtelevat väistämättä valtioittain terveyden infrastruktuurien ja tapahtuman luonteen mukaan (biologinen, kemiallinen, ympäristöä koskeva, luonnonkatastrofiin tai mutkikkaaseen tilanteeseen liittyvä jne.). Näihin toimiin voivat kuulua kontaktien tunnistaminen ja niihin liittyvä karanteeni, sosiaalisen välimatkan kasvattamiseen tähtäävät toimenpiteet, oireiden ilmaantumisesta sairastuneiden potilaiden eristämiseen kuluvan ajan supistaminen, desinfiointi, matkustusrajoitukset, saapumis- ja poistumistarkastukset, vektorivalvonta jne.

Kansanterveydellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvitaan tieteellistä ja epidemiologista näyttöä sosiaalisten, taloudellisten ja logististen havaintojen lisäksi. Tässä riskinhallinnan vaiheessa tekniset ja päätöksentekoryhmät kokoontuvat tutkimaan käytettävissä olevia hallintavaihtoehtoja, vertailemaan ja punnitsemaan eri terveysriskejä taloudellisten, poliittisten ja sosiaalisten tekijöiden lisäksi. Päätöksenteon kriteereinä voidaan käyttää kustannus-hyötytutkimuksia, kustannustehokkuuden analyysejä, riski-hyötytutkimuksia ja vertailevaa riskianalyysiä.

Kehitetään tietoja, ohjeita ja tieteellistä näyttöä yleisistä ja erityisistä valvontatoimenpiteistä, joita suunnitellaan käytettäviksi kansanterveydellisissä hätätilanteissa.


Kansanterveydellisiä seurauksia aiheuttavien tapahtumien riskinarvioinnin ja torjuntatoimien tarkistuslista: � Tieteelliseen ja epidemiologiseen näyttöön perustuva päätöksenteko kansanterveydellisistä torjuntatoimista

� Kansanterveyden rakenteet otetaan huomioon. � Yhdistetään sosiaaliset, taloudelliset ja logistiset havainnot kansanterveydellisten toimenpiteiden

toteuttamiseksi. � Perustetaan torjuntatoimien toteuttamista koskeva oikeudellinen varmuusjärjestelmä muilla kuin kansanterveyden

aloilla. � Vahvistetaan ilmoittamista ja yhteistyötä koskevat kansainväliset sitoumukset, mukaan lukien kansainvälinen

terveyssäännöstö.

Yhteentoimivuus

Toiminnalliset yhteydet unionin sisäisissä valmiuksissa tieteellisen näytön toimittamiseksi päätöksentekijöille edellyttävät:

- 28 -

� komission päätöstä/päätöksiä tiedotus-, konsultointi- ja yhteistyömenettelyjen perustamisesta tartuntatautien valvonnan ja ehkäisemisen koordinoimiseksi unionin verkossa (päätös ennakkotiedoista)

� komission päätöstä menettelystä, jolla julistetaan nopeasti kansanterveyttä koskeva unioninlaajuinen hälytys, joka edellyttää poikkeuksellisia ja väliaikaisia yhtenäisiä toimia unionissa tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston kautta (päätöksen 2119/98/EY nojalla) (ja lääkelainsäädännön nojalla) (varallaolojulistus)

� yhteisiä tietoja, ohjeita ja tieteellistä näyttöä kansanterveydellisessä hätätilanteessa käytettäviksi suunnitelluista yleisistä ja erityisistä valvontatoimenpiteistä

� päätöksen 2119/98/EY mukaisia kokouksia (ESCON, EWRS) — komission päätöksiä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmästä (EWRS)

� kokouksia muiden rakenteiden kanssa (esim. pysyvän eläinlääkintäkomitean ja terveysturvakomitean kanssa) � ECDC:n, tiedekomiteoiden, EFSA:n, EMA:n jne. antamaa neuvontaa � unionin kriisikeskuksia, joilla on yhteys asiaa käsitteleviin tieteellisiin rakenteisiin, ARGUS:iin ja komission tai

neuvoston keskuskriisiyksikköön (sitä ennen yhteys ulkosuhteiden pääosaston kriisikeskukseen, seuranta- ja tiedotuskeskukseen, oikeusasioiden pääosaston kriisikeskukseen jne.)

� yhteyttä jäsenvaltioihin ja unionin terveydellisen hätätilan toimintakeskukseen ja ECDC:n aseman huomioon ottamista

� terrorismintorjunnan sisäisiä seikkoja koskevaan strategiaan perustuvaa ohjelmaa (neuvosto — komissio — EU:n terrorismintorjunnan koordinaattori)

� CBRN-ohjelmaa � pelastuspalvelumekanismia (neuvoston päätös 2001/792/EY, tehty 23 päivänä lokakuuta 2001, yhteisön

mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa) � yhteistyötä WHO:n kanssa unionin tartuntatautien verkon kautta.

3.5 Kollektiivisen suojan määrittäminen (kansainvälinen ulottuvuus)

Odotettu tulos

Perustetaan yhteiset ohjeet lähetystöihin, kansainväliseen miehistöön ja kuljetuksiin sovellettavia yleisiä ja erityisiä torjuntatoimia koskevasta keskinäisestä ennalta ilmoittamisesta. Nämä ohjeet auttavat eritasoisten viranomaisten päätösten tekemistä uhan ilmaantuessa. Päätökset vaihtelevat väestöä koskevista suosituksista (esimerkiksi joukkokokoontumisten mahdollista peruuttamista, koulujen ja julkisten paikkojen mahdollista sulkemista) yksittäisiin toimenpiteisiin, kuten lentoyhtiöiden miehistöä tai kansalaisia yleisesti koskevat suositukset.


Ohjeiden käytön tarkistuslista � ohjeiden välittäminen asia hoitaville viranomaisille ja niiden päivittäminen � keskushallinnolle (jäsenvaltioille — komissiolle) annettava palaute.

Yhteentoimivuus � EU:n virastojen (esim. ECDC:n ja ECHA:n) asema neuvonnassa � yhteys asiaa hoitaviin komission yksikköihin muun muassa energian sekä liikenteen ja liikkumisen pääosastossa —

työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosastossa — ulkosuhteiden pääosastossa � yhteys WHO:hon — kansainvälinen terveyssäännöstöön nopeaa päivittämistä varten.

3.6 Aiheellisten toimien, toimintaresurssien ja toimien toteuttamistapojen määrittäminen

Odotettu tulos

Kun valvontaperiaatteet on määritetty (ks. kohta 3.5), on syytä yhdistää tiedot ja resurssit, tieteellisesti ja logistisesti vastaaville toimille ja yhdistää toteuttamistavat. Tarvittaessa käsitellään kysymyksiä torjuntatoimista, pelastustoimista, lainvalvonnasta, sotilasasioista jne. vastaavien viranomaisten kanssa. Kun asioista on sovittu, ja ne on käsitelty jäsenvaltioissa, komissio täyttää puutteet niiltä osin, joissa unionin toimintamallilla on lisäarvoa. Unionissa toimivista organisaatioista on luettelot, joissa annetaan tietoja niiden valmiuksista auttaa hätätilannetta koskevissa toimissa ja korjaamistoimissa. Luettelot laaditaan korjaamistoimista, joita ei ole saatavilla paikallisyhteisössä ja jotka on hankittava ulkomailta. Tiedot tulli- ja verosäännöksistä, joita sovelletaan torjunta- ja korjaamislaitteiden (ja muiden) maahantuontiin ja kauttakuljetukseen, saadaan nopeasti. Saatavilla on tietoja tärkeimmistä torjunta- ja korjaamisresursseista, joiden avulla torjuntatoimia voidaan nopeasti toteuttaa, esim. vesihuoltojärjestelmät,

- 29 -

puhtaanapitojärjestelmät, terveydenhoidon verkot, vaihtoehtoiset suojapaikat ja materiaalit, satamat ja liikenneverkot, varastot ja viestintäjärjestelmät.


Kansanterveydellisiä seurauksia aiheuttavien tapahtumien tarkistuslista: � luettelo avustusten (seurausten) hallinnasta vastaavista viranomaisista ja rakenteista � luettelo yhteystahoista � luettelo, jossa kuvataan vaiheittain toteutettavat pakolliset toimet tapahtuman laajuuden mukaan (esim.

näytteenottoon tarvitaan yhteystahojen laitteita, rikospaikalla tarvitaan lainvalvontaviranomaisten toimia) � edellä mainittuihin kohtiin sisältyy yhteys kansanterveyden rakenteisiin ja viranomaisiin.

Yhteentoimivuus

Toiminnalliset yhteydet torjuntatoimien määrittämiseksi unionin tasolla edellyttävät: � luetteloa unionissa toimivista organisaatioista ja tietoja niiden valmiuksista auttaa hätätilanteen torjunta- ja

korjaamistoimissa � luetteloa korjaamistoimista, joita ei ole saatavilla paikallisyhteisössä ja jotka olisi hankittava ulkomailta tai joita

voitaisiin tukea unionin aloitteella � tietoja tulli- ja verosäännöstöstä, joka kattaa muun muassa torjunta- ja korjaamislaitteiden maahantuonnin ja

kauttakuljetuksen � tietoja tärkeimmistä torjunta- ja korjaamisresursseista, joiden avulla torjuntatoimia voidaan toteuttaa nopeasti, esim.

vesihuoltojärjestelmät, puhtaanapitojärjestelmät, terveydenhoidon verkot, vaihtoehtoiset suojapaikat ja materiaalit, satamat ja liikenneverkot, varastot ja viestintäjärjestelmät. (elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelma EPCIP)

� yhteyksiä Europoliin (lainvalvontaverkko) � muita torjuntamekanismeja: pelastuspalvelumekanismi, EMA, tutkimuksen pääosasto � yhteyksiä armeijaan � strategiaohjelmia…(ks. edellä) � yhteyksiä kansainvälisiin organisaatioihin, mukaan lukien WHO, OIE, WHO:n kansainvälinen

kemikaaliturvallisuusohjelma, OPCW.

- 30 -

4 Terveyskriisin hallintarakenteet

Periaatteessa kukin jäsenvaltio vastaa EY:n perustamissopimuksen 152 artiklan nojalla terveyskriisin, erityisesti tartuntatautien aiheuttaman kriisin hallinnasta omalla alueellaan. Kriisitilanteissa välttämättömän kiireellisen valvonnan koordinoimiseksi perustetut erityiset menetelmät säilytetään turvautuen tarvittaessa toimintaryhmiltä saatavaan apuun.

Terveyskriisin hallintarakenteita järjestettäessä olisi otettava huomioon, että EU:lla on eri lainsäädäntö elintarvikkeista tai muista tuotteista, tai suoraan kasveista, eläimistä tai kemiallisista, fysikaalisista tai radioaktiivista tekijöistä tarttuneille taudeille. Jos biologinen uhka on havaittu, terveydenhoitoalan on asetuttava kriisinhallinnan johtoon, kun taas kemialliseen tai radioaktiiviseen tapahtumaan liittyvä tilanne voi vaihdella jäsenvaltioittain. Tässä tapauksessa terveydenhoitoala on yleensä vastuussa tilanteen seurauksista, kuten uhreista, kuolemantapauksista ja väestölle yleensä aiheutuneista terveysvaikutuksista.

Tartuntatauteja koskevaksi asianmukaiseksi riskinhallinnan koordinointivälineeksi on unionin tasolla perustettu tartuntatautien seurannan ja valvonnan verkosto (päätös 2119/98/EY) ja yleisemmällä tasolla terveysturvakomitea (puheenjohtajan päätelmät, Eurooppa-neuvoston 2384. kokous (terveysasiat). 15. marraskuuta 2001, neuvoston päätelmät, 22. helmikuuta 2007 (6226/07) ja neuvoston päätelmät, 16. joulukuuta 2008 (työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston 2916. kokous). Näiden välityksellä Euroopan komissio ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset terveysviranomaiset, jotka vastaavat kansanterveyden suojelemiseksi mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden päättämisestä, ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa.

Jäsenvaltioiden harkinnassa on päättää, onko uhka niin suuri, että kansalliset kriisinhallinnan johtamisjärjestelyt on aktivoitava. Johtamisjärjestelyjen aktivoinnista päätettäessä olisi otettava huomioon useita tekijöitä, kuten nopeat hälytysjärjestelmät, laajennetun tiedottamisen tarve, konsultointi ja koordinointi ja näin ollen pidennetty työaika.

Selkeiden ja oikea-aikaisten toimijoihin ja sidosryhmiin liittyvien päätösten tekemiseksi on tiedettävä uhan hallinnan ja valvonnan vastuuhenkilöt. Mahdolliset oikeudelliset hankaluudet erityisesti rajatylittävässä yhteistyössä olisi myös tunnistettava ja poistettava. Tämän vuoksi olisi perustettava kansanterveysasioiden oikeudellinen kehys (esim. epidemioita, pandemioita, rokotuskampanjoita, matkustusrajoituksia, hoitoa ja hätätilanteita varten).

Kansallisissa suunnitelmissa olisi selvitettävä eri tapahtumien (tartuntatautien, CBRN-purkauksien, ilmastonmuutokseen liittyvien tapahtumien, tulvien) suhteen päätöksen teon vastuuhenkilöt, kenellä on kansallistason valmius muuttaa päätökset toimenpiteiksi ja kuka on yhteydessä kansainvälisiin organisaatioihin ja toisiin jäsenvaltioihin. Tiedotusverkosto vastaa tiedonvälittämisestä viestimille ja kansalaisille (ks. 2 luku). Näitä rakenteita perustaessaan jäsenvaltioiden olisi otettava erityisesti huomioon muodolliset yhteydet kansainvälisiin organisaatioihin (esim. WHO:n ja kansallisten tietokeskusten väliset suhteet, jotka perustuvat kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005)) ja liitettävä nämä rakenteet johtamisjärjestelyihin. On myös syytä miettiä, kuka vastaa kriisin alirakenteista (kuten luokittelusta, tapahtuman ja tai purkausten tutkinnasta, kauppakielloista, matkustusohjeista, liikenteen rajoituksista jne.). Tähän tarvitaan yhteysrakenteet, joiden avulla voidaan: i) määritellä koordinoidun toimintamallin vähimmäistoimet ja seurattavat vaiheet, ii) antaa logistista tukea koordinoidun toimintamallin johtamisjärjestelyille ja iii) seurata niiden toteuttamista tapahtuman eri vaiheissa.

Jäsenvaltioiden terveysuhan torjuntatoimet on koordinoitava.

Tämän vuoksi EU:ssa on aktivoitava yhteysrakenne ja oltava jatkuvassa yhteydessä: i) jäsenvaltioiden johtamisjärjestelyihin niiden kansanterveysosion (= terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto, terveysuhkien koordinointiryhmä) välityksellä ja

(ii) Euroopan komission yhteysrakenteeseen (= ARGUS).

EU:ssa molemmat yhteysrakenteet ovat pysyvässä yhteydessä toisiinsa ja tarvittaessa WHO:hon.

Tärkeää on myös varmistaa nopeat ja oikeat yhteystahot niin, ettei ole epäilystä siitä, miten toisiin toimijoihin tai sidosryhmiin saadaan yhteys.

- 31 -

4.1 Luokittelu: Hälytyksen toimittaminen toimivaltaisille viranomaisille (jäsenvaltioissa, Euroopan komissiossa, EU:n virastoissa)

Kansanterveydellisiä hätätilanteita koskevat suunnitelmat

Kussakin jäsenvaltiossa ja Euroopan komissiossa olisi oltava terveydellistä hätätilannetta koskevan suunnittelun hallinnollisista asioista vastaavat yhteysviranomaiset. Nämä keskukset vastaavat jäsenvaltioissa ja Euroopan komissio unionissa hallinnosta, luetteloiden päivityksistä jne., ja näitä toimia toteutetaan vain virka-aikana.

On suositeltavaa käyttää jo perustettuja rakenteita ja välttää toisentasoisia yhteystahoja tässä työssä. Jos eri aloilla (terveysturvakomitea, kansainvälinen terveyssäännöstö jne.) on omat yhteystahonsa, yksi niistä voitaisiin nimetä terveydellisten hätätilanteiden hallinnolliseksi yhteystahoksi.

Terveydellisten hätätilanteiden hallinnollinen yhteystaho vastaa yhteyksistä muihin yhteystahoihin.

Nimi: Terveydellisten hätätilanteiden hallinnollinen yhteystaho.

Toimiva ja välitön yhteydensaanti terveydellisen hätätilanteen vastuurakenteisiin

Kussakin jäsenvaltiossa, Euroopan komissiossa ja EU:n virastoissa olisi oltava vuoden jokaisena päivänä vuorokauden ympäri toimiva yhteystaho, johon otetaan yhteyttä terveydellisessä hätätilanteessa, sellaisissa tilanteissa, joita EU:n erityislainsäädäntö tai järjestelmät eivät kata, toisin sanoen epäselvissä tapauksissa. Muissa tapauksissa käytetään varsinaisia rakenteita.

Kun tähän vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden toimivaan yhteystahoon otetaan yhteyttä, se välittää tiedon tietystä erityisestä tapahtumasta vastuussa olevasta operatiivisesta elimestä.

Jos eri aloilla (nopeat hälytysjärjestelmät, BICHAT-ohjelma, RASFF, ECURIE, RAS-CHEM, RAPEX, varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä, kansainvälinen terveyssäännöstö jne.) on omat yhteystahonsa, yksi niistä voitaisiin nimetä tällaiseksi vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden toimivaksi yhteystahoksi.

Nimi: Hätätilanteissa vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden toimiva yhteystaho

Terveydellisen hätätilanteen vastuuhenkilö

Käynnissä olevan uhan hoitamisesta terveydenhoidon kannalta vastuussa olevaan rakenteeseen/ viranomaiseen/ keskusjohtoon, joka näin ollen myös vastaa johtamisjärjestelyistä, viitataan jäljempänä tässä luvussa ilmauksella “terveydellisen hätätilanteen vastuuhenkilö”.

Kansallisissa suunnitelmissa on hahmoteltava tämä rakenne, viranomainen ja keskusjohto asiaa koskevien säännösten tai perustuslain perusteella.

Nimi: terveydellisen hätätilanteen vastuuhenkilö.

4.2 Luokittelu: torjuntatoimista päättäminen

Odotettu tulos

Perustetaan rakenteet ja menettelyt tarvittavien taustatietojen saamiseksi uhan torjuntatoimien käynnistämiseksi ja tiedon välittämiseksi ajoissa.

Nämä tiedot johtavat jäsenvaltioissa ja EU:ssa asianmukaiseen päätöksentekoon, joka perustuu uhan luonteeseen, laajuuteen ja muihin piirteisiin ja johtaa tarvittaviin toimiin.

Kun uhka on havaittu kansallisessa järjestelmässä, se merkitään ja käynnistetään vakavuuden mukaan määritelty toimintataso. Tapahtumia, jotka käynnistävät tietyn toimintatason, ovat esimerkiksi tuntemattoman taudin unioninlaajuinen suuri ja laajeneva purkaus, vakava kemiallinen, biologinen tai radioaktiivinen saastuminen (joka koskee kansalliset rajat ylittävää vesihuoltojärjestelmää, säteilylähteen katoamista tai tahatonta säteilyn vapautumista, joka liittyy kahteen tai useampaan jäsenvaltioon), influenssapandemia (vaikka tälle tapahtumalle onkin laadittu erityiset suunnitelmat), vakavien CBRN-tekijöiden (kemiallisten, biologisten ja radioaktiivisten tekijöiden) vahvistettu tahallinen tai tahaton vapautuminen jne. Tämä uhkataso on merkitty kansainvälisessä terveyssäännöstössä (2005) nimikkeellä PHEIC (kansainvälisesti merkittävä

- 32 -

kansanterveydellinen hätätilanne) ja siitä on ilmoitettava WHO:lle käyttäen yhteyttä, jota on pidettävä yllä kansainvälisessä terveyssäännöstössä vaaditun ajan.

Torjuntatoimet (joita kuvataan jäljempänä esitettävissä luvuissa) perustuvat riskinarviointiin, riskinhallintaan ja viestintään, ja niiden avulla voidaan välittömästi harkita kaikkia välttämättömiä vaihtoehtoja toimenpiteiksi, jotka kuuluvat asiaa hoitavien palveluiden ja viranomaisten toimivaltaan. Tähän mekanismiin osallistuvat Euroopan komission ja jäsenvaltioiden asiaa hoitavat osastot ja sitä sovelletaan terveysalaan kuuluviin ja kuulumattomiin aloihin.

Mekanismilla voidaan koordinoida jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja rakenteiden toimia ja niiden välisiä toimia välttämättömän toiminnan toteuttamiseksi ja resurssien saamiseksi uhan torjuntaa varten.

Vaatimukset

Nämä vaatimukset katsotaan vähimmäisvaatimuksiksi. Ne koskevat pääasiallisesti logistiikkaa, infrastruktuureja ja henkilöresursseja.

Jäsenvaltiot

� Perustetaan asiaa hoitavat, vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä toimivat valvonta-, ilmoitus- ja

epideemisen tiedustelun järjestelmät. � Perustetaan menettelyt, joissa sovitaan ajoissa tarpeesta käynnistää tunnistetun tai nimetyn uhan torjuntatoimet. � Perustetaan selvät menettelyt hälytyksen oikea-aikaiseksi välittämiseksi kaikille asianomaisille kansallisille ja

alueellisille yksiköille. � Perustetaan selvät ohjeet eri toimijoiden vastuusta ja vakioidut toimintaohjeet torjuntatoimien aloittamiseksi (kunkin

paikan tarkistuslistat) kullekin uhalle omansa (esim. biologiselle, kemialliselle, radioaktiiviselle, luonnonuhalle). � Perustetaan sopivat yhteydet eri poliittisten yksiköiden tai sidosryhmien (kansallisten, alueellisten, paikallisten)

välisin sopimuksin, oikeustoimin tai yhteistyömuistioin. � Menettelyjä päivitetään säännöllisesti ja infrastruktuurit säilytetään. � Asiaa hoitava henkilöstöä koulutetaan (kriisinhallinnon perusperiaatteet). � Järjestetään valtakunnalliset harjoitukset järjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi

ja osallistutaan kansainvälisiin harjoituksiin. � Varmistetaan toimivat yhteydet WHO:hon (käyttäen kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) mukaisesti kehitettyjä

rakenteita).

Virastot

� Toteutetaan asiaankuuluvat, vuoden jokaisena päivänä vuorokauden ympäri toimivat valvonta- ja epideemiset

tiedustelujärjestelmät (esim. kansainvälinen terveyssäännöstö 2005, varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä, RAS-BICHAT).

� Perustetaan uhan arvioinnin kriteerit (vaiheittaiset, EU:n lisäarvo, yhteydet kyseisiin jäsenvaltioihin, asiantuntijat). � Perustetaan selvät ohjeet asiaa hoitavan henkilöstön vastuusta ja vakioidut toimintaohjeet torjuntatoimien

aloittamiseksi (kunkin paikan tarkistusluettelot) kunkin uhkatyypin (esim. biologisen, kemiallisen, radioaktiivisen uhan tai luonnonuhan) mukaan.

� Menettelyjä päivitetään säännöllisesti ja infrastruktuurit säilytetään. � Asiaa hoitavaa henkilöstöä koulutetaan (kriisinhallinnon perusperiaatteet). � Järjestetään sisäiset harjoitukset virastojen järjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden säilyttämiseksi ja

parantamiseksi. � Kehitetään välineitä, joilla jäsenvaltioita tuetaan toiminnan käynnistämisessä tehdyn analyysin perusteella.

Euroopan komissio

� Perustetaan vuoden jokaisena päivänä vuorokauden ympäri toimiva tiedonhankintaryhmä. � Perustetaan menettelyt, joissa sovitaan ajoissa tarpeesta käynnistää tunnistetun tai nimetyn uhan torjuntatoimet. � Perustetaan selvät ohjeet asiaa hoitavan henkilöstön asemasta ja vastuusta ja vakioidut toimintaohjeet

torjuntatoimien aloittamiseksi (kunkin paikan tarkistusluettelot) kunkin uhkatyypin (esim. biologisen, kemiallisen, radioaktiivisen uhan tai luonnonuhan) mukaan.

� Menettelyjä päivitetään säännöllisesti ja infrastruktuurit säilytetään. � Asiaa hoitavaa henkilöstöä koulutetaan (kriisinhallinta).

- 33 -

� Järjestetään sisäiset harjoitukset järjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi. � Järjestetään EU:n laajuiset harjoitukset (jopa täysimittaisina) järjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden

säilyttämiseksi ja parantamiseksi. � Parannetaan lainsäädäntöä yhteentoimivuuden tehostamiseksi (ottaen huomioon kansainvälinen terveyssäännöstö

(2005))

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � torjuntatoimia koskevien menettelyjen perustamiseen � uhkaluokkien ja laajuuden virheettömään merkitsemiseen kaikissa jäsenvaltioissa � torjuntatoimien käynnistämismenettelyjen analysointiin kaikissa jäsenvaltioissa yhteentoimivuuden lisäämiseksi � EU:n virastojen (esim. ECDC:n, ECHA:n, Euratomin) vastuun määrittelemiseen tällä alalla aktivointi- ja

hälytysmenettelyissä, viestintälinjoissa ja logistiikassa. � tiedon välittämiseen toisille jäsenvaltioille kussakin jäsenvaltiossa käytetyistä menettelyistä, organisaatiokaavioista

ja algoritmeista yhteentoimivuuden lisäämiseksi (ks. kohta 4.1.1) � EU:n virastojen (esim. ECDC:n) vastuun määrittelemiseen tällä alalla (aktivointi- ja hälytysmenettelyissä,

viestintälinjoissa ja logistiikassa) � torjuntatoimien käynnistämismenettelyjen analysointiin kaikissa jäsenvaltioissa yhteentoimivuuden lisäämiseksi � EU:n virastojen (esim. ECDC:n) vastuun määrittämiseen tällä alalla � EU:n laajuisten harjoitusten järjestämiseen (jopa täysimittaisina) yhteentoimivuuden parantamiseksi � lainsäädännön parantamiseen yhteentoimivuuden tehostamiseksi (ottaen huomioon kansainvälinen

terveyssäännöstö, 2005).

4.3 Torjuntatoimet: johtamisjärjestelyt

Katso myös kohta 4.5 Terveysuhkien koordinointiryhmä

Odotettu tulos

Hätätilanteen hallinta on hyvin monitahoinen tehtävä, ja siinä pyritään tekemään parhaat mahdolliset päätökset ja myöntämään vähäiset varat ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tämän monitahoisuuden vuoksi järjestelmän tehokkuutta voidaan suuresti lisätä selkeillä (mahdollisimman yksinkertaisilla ja helppokäyttöisillä) menettelyillä ja välineillä. Työryhmien käytön optimoiminen edellyttää asianmukaista valvontaa, henkilöstön koordinointia ja keskinäistä vastuuvelvollisuutta. Kaikkien sidosryhmien olisi kehitettävä ja arvioitava näitä seikkoja.

Joustavilla ja mukautuvilla organisatorisilla rakenteilla voidaan minimoida väistämättömien satunnaistapahtumien ja -vaikutusten seurauksia.

Kunkin sidosryhmän jäsenen olisi oltava teknisesti taitava ja tuntea hyvin organisaationsa ja välineensä voidakseen käyttää niitä täysimääräisesti.

Erityiset kriisirakenteet olisi liitettävä päivittäisiin ja tavanomaisiin hallintotoimiin.

Jäsenvaltiot (kriisinhallintarakenteet=johtamisjärjestelyt), virastot (terveysuhkien

tiedonhallintayksikkö) ja Euroopan komissio (terveysuhkien koordinointiryhmä)

� Johtamisjärjestelyjen, terveysuhkien tiedonhallintayksikön ja terveysuhkien koordinointiryhmän

vähimmäisvaatimukset ovat seuraavat (ks. yksityiskohtaisempi tarkistuslista): � Asiaa hoitava nimetty henkilöstö saadaan paikalle lyhyellä varoitusajalla. � Koko henkilöstö on tietoinen tilanteesta ja koulutettu siihen. � Järjestetään henkilöstön lisä- ja täydennysvuoroja, jos kriisi edellyttää ympärivuorokautisia toimia usean

päivän ajan. � Kaikki asiaa hoitavat sidosryhmät pääsevät kriisinhallinnalle varattuun rakennukseen ja tiloihin kaikkina

vuorokauden aikoina ja jokaisena päivänä vuodessa. � Kaikkien toimintojen vakioidut toimintamenettelyt on kuvattu.

- 34 -

� Elintärkeiden menettelyjen tarkistuslistat ovat helposti saatavilla. � Luettelot yhteystahoista on laadittu. � Tapahtuman yhteydessä otetaan käyttöön erityinen työpäiväkirja asianmukaisen dokumentoinnin

varmistamiseksi. � Johtamisjärjestelyjen, terveysuhkien tiedonhallintayksikön, terveysuhkien koordinointiryhmän ja nopean

hälytysjärjestelmän (varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä jne.) väliset viestintäyhteydet on perustettu, niitä on testattu, ja ne ovat luotettavat, eikä niihin sisälly ylikuormituksen riskiä vilkkaan tietoliikenteen tai teknisten ongelmien vuoksi.

� Varmistetaan suorat puhelinyhteydet. � Määritetään ja nimetään vaihtoehtoiset välineet, joilla operaatioiden jatkuvuus varmistetaan silloin, kun

tavanomainen väline ei toimi. � Puhelin- ja videokokousten käyttö tunnetaan ja varmistetaan johtamisjärjestelyissä nimettyjen asemien

mukaan. � Perustetaan toimiva sähköpostiosoite käynnissä olevaa kriisiä varten. � Järjestelmä jaetaan vaiheisiin resurssi-intensiivisyyden lisäämisen ja vähentämisen tarpeiden mukaan. � torjuntatoimet � Järjestelmä kykenee reagoimaan joustavasti yllättäviin muuntujiin. Terveysriskin vastuuhenkilöt voivat

reagoida itsenäisesti vaihtuviin oloihin toimittaen tiedot toimista ylemmille tasoille. � Välineet henkilöstön perustarpeiden täyttämiseksi toimitetaan samaan rakennukseen tai kerrokseen. � Kehitetään ratkaisuja äärimmäisiä olosuhteita varten (toisin sanoen sähkökatkosten tai henkilöstövajeen yllättäessä

tai tietotekniikkajärjestelmän pettäessä)

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � parhaan mahdollisen standardointi- ja yhdenmukaistamistason saavuttamiseen terveyskriisin hallintarakenteissa

kaikkialla EU:ssa � kansallisten ja EU-tason harjoitusten järjestämiseen (mahdollisimman usein) � koulutuskurssien järjestämiseen kansallisella ja EU-tasolla � ajan, henkilöstön ja budjettien järjestämiseen harjoituksia ja koulutusta varten. Pätevä ja työlleen omistautunut

henkilöstö voi toimia tehokkaammin kuin tekniset laitteet.

4.4 Yhteydet terveydellisen hätätilanteen vastuuhenkilöihin

Odotettu tulos

Vahvistetaan (riskitiedotuksen analyysillä), että uhka voidaan merkitä vakavaksi tai suureksi, mikä johtaa i) edellä kuvattujen johtamisjärjestelyjen ja ii) jäljempänä kuvatun yhteysrakenteen aktivointiin.

Tämän vahvistuksen myötä uhka voidaan myös merkitä kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) mukaisesti luokkaan PHEIC ja sen perusteella aktivoida yhteys WHO:hon.

Euroopan komission yksiköt (terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto, HEOF ja muut asiaa hoitavat tahot) ottavat yhteyttä kyseisiin jäsenvaltioihin tilanteen arvioimiseksi (tiedot uhkatilanteesta, tilanteen mahdollinen tai odotettu kehittyminen jne.).

Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston ja HEOF:n yhteysrakenteet toimittavat sen jälkeen virtuaaliset tai paikan päällä toimivat yhteistyövälineet, joiden avulla voidaan: i) kerätä ja jakaa kaikkia saatavilla olevat, asiaa koskevat tiedot, ii) parantaa kerättyjen tietojen arviointia ja iii) tunnistaa asianmukaiset riskinhallintamahdollisuudet.

Näiden rakenteiden päätarkoituksena on pitää yllä jatkuvaa viestintää asiaankuuluvista arvioinnin näkökohdista ja terveysuhan hallinnasta, jotta saataisiin aikaan unionin kokonaisvaltainen näkemys tilanteesta ja tuettaisiin terveydellisen hätätilanteen vastuuhenkilöitä heidän tehtävissään.

Alkuvaiheen jälkeen määritetään kriisin “toimintatahti”, jossa noudatetaan yhdessä sovittua aikataulua. Toteutetaan päivittäisaikataulua, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden välisen tiedonvaihdon aikavälit.

Tätä ei-sitovaa työaikataulua voidaan joutua mukauttamaan tilanteen mukaan ja menettelyä (pyynnöt, verkkotiedotus, audio- ja videokokoukset) voidaan parantaa monta kertaa päivässä tai harvemmin, ehkä joka toinen päivä jne. Jäsenvaltiot, jotka eivät kykene toimittamaan pyydettyjä tietoja ajoissa, voivat toimittaa ne seuraavana päivänä. Tietoja ei saa toimittaa audio- tai videokokouksen aikana.

- 35 -

Jäsenvaltiot

Vaatimukset � Johtamisjärjestelyt on perustettu, ja ne toimivat. � Suunnitelma sisältää:

� hälytyksen kynnyksen ja asteikon, jotka johtavat hälytyksen aktivointiin kansallisella tasolla � Euroopan unionissa sovitut hälytyksen kynnykset ja tason, jotka johtavat unioninlaajuiseen aktivointiin � asteikon mukaan vakioidut toimintaohjeet kriisitilan, -henkilöstön ja -laitteiden aktivoimiseksi ja

terveystilanteeseen liittyvän tapahtuman vastuuhenkilön nimeämiseksi vastaamaan johtamisjärjestelyistä. � Tiedon nopean kulun varmistamiseksi kriisitilanteessa nimetään johtamisjärjestelyjen ryhmän jäsen (joka ei

ole terveydellisen hätätilanteen vastuuhenkilö) johtamaan hälytysjärjestelmiä (esim. varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää).

� Kuhunkin suunnitelmaan sisällytetään terveysriskin vastuuhenkilön ja hänen sijaisensa sitoutuminen unioninlaajuiseen yhteistyöhön.

� Kuhunkin suunnitelmaan sisällytetään asiaankuuluvan viraston (tai virastojen yhdistelmän) osallistuminen terveydellisten vaikutusten hallintaan tunnistetun uhkatyypin mukaan.

� Perustetaan kansallinen yhteysrakenne tukemaan johtamisjärjestelyjä kriisin vaikutusten kansallisessa hallinnassa toisilla tasoilla (paikallisella tai alueellisella tasolla) ja toisilla aloilla (poliisi-, liikenne-, matkustus- ja opetusasioissa ja elintarvikehuollossa) ja käsittelemään luokittelutoimia, tapahtuman ja tai purkausten tutkimista, kauppakieltoja, matkustusilmoituksia ja liikkumisen rajoituksia. � Asteikon ja vaikutusten mukaan määritellään vakioidut toimintaohjeet kansallisten yhteysrakenteiden

aktivoimiseksi tai deaktivoimiseksi muille aloille, määritetään selvästi poliittiset viranomaiset, vastuuketjut ja tehtävänimitykset eri rakenteiden välillä (erityisesti terveysriskiä koskevassa päätöksenteossa), ja kaikki sidosryhmät testaavat ne.

� Laaditaan vakioidut toimintaohjeet yhteyden saamiseksi tarvittaessa Euroopan komission yksiköiden koordinointiverkkoon.

� Varmistetaan suunnitelman kaikki oikeudelliset näkökohdat.

Virastot

Vaatimukset � Kriisinhallintarakenne on perustettu ja se toimii. � Suunnitelma sisältää:

� Euroopan unionissa sovitut hälytyksen kynnykset ja tason, jotka johtavat unioninlaajuiseen aktivointiin � asteikon mukaan vakioidut toimintaohjeet kriisitilan, -henkilöstön ja -laitteiden aktivoimiseksi tai

deaktivoimiseksi ja niitä vastaavan terveydellisen hätätilanteen vastuuhenkilön nimeämisen � torjuntatoimien kokonaisjohdosta vastaavan viranomaisen ja yksittäisistä osista vastaavan viranomaisen

määrittämisen � suunnitelman luotettavat oikeudelliset näkökohdat (joista selviää varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän

viestintään liittyvien tietojen luottamuksellisuus).

Euroopan komissio

Vaatimukset � Kriisinhallintarakenne on perustettu ja se toimii. � Suunnitelma sisältää:

� Euroopan unionissa sovitut hälytyksen kynnykset ja tason, jotka johtavat unioninlaajuiseen aktivointiin. � asteikon mukaan vakioidut toimintaohjeet terveysuhkien koordinointiryhmän aktivoimiseksi tai

deaktivoimiseksi terveysuhan torjuntatoimenpiteiden koordinointia varten � vakioidut toimintaohjeet virtuaalisten tai paikalla toimivien yhteistyövalmiuksien perustamiseksi, jotta kaikki asiaa

koskevat saatavilla olevat tiedot voidaan kerätä ja jakaa kaikille kumppaneille jäsenvaltioissa helposti ymmärrettävällä ja hyödyllisellä tavalla, parantaa kerättyjen tietojen arviointia ja ehdottaa asianmukaisia riskinhallintamahdollisuuksia

� vakioidut toimintaohjeet tiedon toimittamiseksi jäsenvaltioille ja EU:n toimivaltaisille virastoille kyseisen yhteysrakenteen aktivoimisesta

� suunnitelman oikeudellisten näkökohtien varmistamisen � Euroopan komission verkko (ARGUS) tukee jäsenvaltioiden toimintaa koordinoimalla eri palveluja.

� Vakioiduissa toimintaohjeissa Euroopan komission koordinointi (ARGUS) aktivoidaan asteikon ja vaikutusten mukaan.

� Määritetään torjuntatoimien yleisjohdosta vastaava poliittinen viranomainen ja yksittäisistä osista vastaava poliittinen viranomainen.

� Hallitaan perustiedot terveysriskin hallintarakenteista kussakin jäsenvaltiossa (ks. kohta 4.1.1). � Nopean hälytysjärjestelmän verkkosivuja parannetaan.

- 36 -

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � asiaan liittyvien jäsenvaltioiden terveystilanteeseen liittyvän tapahtuman johdosta vastaavan henkilön, Euroopan

komission osastojen ja virastojen välisten yhteysrakenteiden toimintaan käytännössä. Tätä varten Euroopan komission kansanterveydellisistä asioista vastaavat yksiköt: � kehittävät virtuaalivalmiuksia (HEDIS-portaali). � järjestävät kansallisen ja EU-tason koulutuskursseja ja harjoituksia (mahdollisimman usein). � Myöntävät aikaa, henkilöstöä ja budjettivaroja harjoituksiin ja koulutukseen.

4.5 Terveysuhkien koordinointiryhmä (HEOF)

Odotettu tulos

Terveyskriisin yhteysrakenne on Luxemburgissa toimiva komission terveysuhkien koordinointiryhmä (HEOF). Ryhmän toiminnasta on sovittu unionin tasolla, ja se on vahvistettu muodollisesti toissijaisuusperiaatteita noudattaen. Terveydellisen hätätilanteen vastuuhenkilöt toimivat tarvittaessa yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten ja muiden kuin kansanterveyden osastojen kanssa kansallisten suunnitelmiensa mukaan.

Terveysuhkien koordinointiryhmä toimii keskitettyjen kansallisten ja unionin kriisinhallintarakenteiden kansanterveyden yhteyskeskuksena. Kaikki sidosryhmät toimittavat tietoja toisilleen. Ne voivat syöttää yhteysrakenteen valvomilta turvallisilta verkkosivuilta saadut tiedot päätöksentekoprosesseihinsa.

Terveysuhkien koordinointiryhmä tarjoaa päätöksentekijöille välineen:

i) nopeaan ja kattavaan kansainvälisen tilanteen tuntemiseen ja analysointiin

ii) tiedonsiirtoon jäsenvaltioissa toteutetuista toimenpiteistä

iii) torjuntatoimien tehokkaaseen koordinointiin.

Jäsenvaltiot

Vaatimukset: � Kukin suunnitelma sisältää sitoutumisen unioninlaajuiseen yhteistyöhön terveysriskin- ja kriisinhallinnassa. � vakioidut toimintaohjeet yhteyden ylläpitämiseksi terveysuhkien koordinointiryhmään ja terveysuhkien

tiedonhallintayksikköön � vakioidut toimintaohjeet asiaa koskevien tietojen toimittamisesta tarvittaessa Euroopan komission välineille:

nopeaan hälytysjärjestelmään ja virtuaalisiin yhteistyövalmiuksiin (HEDIS-portaaliin) � komission vastuun siirtämisen tarvittaessa asiantuntijalle (yhteystaholle) (esim. Luxemburgissa toimivalle

terveysuhkien koordinointiryhmälle) yhteistoiminnan parantamiseksi jäsenvaltioiden kanssa.

Virastot

Vaatimukset: � vakioidut toimintaohjeet yhteyden saamiseksi sidosryhmiin (jäsenvaltioihin, terveysuhkien koordinointiryhmään,

terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastoon, ARGUS:iin) � vakioidut toimintaohjeet asiaa koskevien tietojen toimittamisesta tarvittaessa Euroopan komissiolle: nopeaan

hälytysjärjestelmään ja virtuaalisiin yhteistyövalmiuksiin (HEDIS-portaaliin). � Selvät valtuudet ECDC:tä ja muita asiaa hoitavia virastoja varten:

� riskinarviointi, jota päivitetään riskin kehittyessä, ja torjuntatoimien toteuttaminen � Euroopan komissiolle toimitetaan pyynnöstä suosituksia riskinhallinnasta:

i) tieteellisen neuvonnan vaihto: tilapäinen ja reaaliaikainen konsultointi varoja valvontatoimia varten (esim. epidemiologisen tutkimuksen avustaminen) ii) tietojen keruu ja analysointi, mukaan lukien asiantuntijaryhmiltä saadut tiedot (esim. eristysmenettelyistä)

- 37 -

� komission vastuun siirtäminen tarvittaessa asiantuntijalle (yhteystaholle) (esim. Luxemburgissa toimivalle terveysuhkien koordinointiryhmälle) yhteistoiminnan parantamiseksi jäsenvaltioiden kanssa.

Euroopan komissio

Vaatimukset: � vakioidut toimintaohjeet yhteyden saamiseksi (esim. terveysuhkien koordinointiryhmä) jäsenvaltioihin ja EU:n

virastoihin. Tämä on erittäin tärkeää, jotta yksikön toiminta voidaan sovittaa jäsenvaltioiden tarpeisiin kriisiaikoina. � vakioidut toimintaohjeet yhteyden saamiseksi terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastoon ja ARGUS:iin � Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän ja RAS-BICHAT:n kautta välitetään tieto, jonka mukaan kyseisen kriisin

seuranta toteutetaan tältä osin vain HEDIS-portaalissa. � Tilanneselostus: kehitetään nykyisiä virtuaalivalmiuksia (HEDIS-portaali) kriisin ja toimintatahdin mukaan, mihin

sisältyy seuraavia seikkoja: � asiaan kuuluvien (tieteellisten ja/tai toiminnallisten) tietojen keruu, minkä avulla käynnissä olevaa

kansanterveysuhkaa voidaan hallita tehokkaasti � tietolähteiden ja tietojen validoinnin valvonta (koskee esim. jäsenvaltiolta ja/tai virastoilta saatuja tietoja).

Jäsenvaltioiden on voitava luottaa näihin tietoihin ja mukautettava torjuntatoimensa niihin. � tietojen analysointi torjuntatoimien koordinoinnin valvomiseksi EU:n alueella � tietojen nopea ja vilkas toimittaminen (vakioitujen toimintaohjeiden mukaan, esim. lähteen tunnistaminen)

helposti tunnistettavalla ja heti paikallistettavalla tavalla; vakioidut toimintaohjeet tietojen jakamisesta virastojen (esim. ECDC:n) ja organisaatioiden (esim. WHO:n) kanssa ja näiden tietojen syöttäminen verkkosivuille.

� Toimintaraportti: vakioidut toimintaohjeet torjuntatoimien koordinoimiseksi EU:n alueella, mikä sisältää seuraavat seikat: � Määritetään käytettävissä olevat vaihtoehdot kansanterveysriskin ehkäisemiseksi, poistamiseksi tai

supistamiseksi hyväksyttävälle tasolle, ja näitä vaihtoehtoja päivitetään käytettävissä olevien uusien tietojen ja tilanteen kehittymisen mukaan.

� Vältetään ristiriitoja eri kansallisten strategioiden toteuttamisessa. � Järjestetään koko uhan ajan jatkuvaa logistista tukea suunnitelluille toimille. � Kansalaisille välitetään tietoja tilanteeseen liittyvistä riskeistä ja toteutetuista toimista terveysturvakomitean

tiedotusverkon avulla (ks. 2.5 Riski- tai kriisiviestintä viestimien ja kansalaisryhmien kanssa). � Kehitetään kartoitusta, sillä siitä saadaan erinomainen yleiskatsaus tilanteeseen. Karttoja päivitetään jatkuvasti ja

niillä toimitetaan selviä ja tärkeitä (epidemiologisia ja/tai toiminnallisia) tietoja.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa terveysuhkien koordinointiryhmän tehokkuuden paranemiseen: � määritetään verkkosivujen (HEDIS-portaalin) mahdollisten käyttäjien vaatimukset ja tarpeet (HEDIS), esim.

tekemällä kartoitus sidosryhmien keskuudessa: jäsenvaltiot, terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto, terveysuhkien koordinointiryhmä, ECDC, WHO.

� Tutkitaan ja käsitellään kaikkia teknisiä seikkoja kaikkien sidosryhmien kanssa: � ohjelmistovaatimukset verkkosivujen käyttöä varten, mukaan lukien tiedot siitä i) missä ja miten tietoja

voidaan löytää ja ladata turvallisesti ja ii) milloin niitä olisi päivitettävä. � palvelinasiat (nopeus) � salasana-asiat: salasanan palauttaminen ja muistuttaminen � järjestelmän kyky kestää ylikuormitusta

� Sidosryhmille tiedotetaan säännöllisesti välineiden uudesta kehityksestä. � Kaikille mahdollisille käyttäjille järjestetään säännöllistä koulutusta ja harjoituksia.

4.6 Biologisten, kemiallisten, radioaktiivisten ja ilmastonmuutokseen liittyvien tapahtumien erityispiirteitä

Hallintarakenteita on näitä tapahtumia varten täydennettävä tilanteen mukaan eri alojen asiantuntijoilla. Näihin tapahtumiin liittyvillä hallintarakenteilla ei ole muita erityisiä lisätarpeita.

- 38 -

4.7 Johtamisjärjestelyjen tarkistuslista

Henkilöstöhallinta

Henkilöstöhallinta on kriisiajan kulmakivi. Pätevä ja työlleen omistautunut henkilöstö voi osoittautua teknisiä laitteita tehokkaammaksi. Henkilöstöhallinta sisältää seuraavat seikat:

� Johtamisjärjestelyjen henkilöstön olisi perehdyttävä seuraaviin toiminnan osioihin: strategiaan, toiminnallisiin

seikkoihin, logistiikkaan, hallintoon, rahoitukseen ja viestimille suunnattuun viestintään. � Kaikkien johtamisjärjestelyissä toimivien henkilöstötasojen olisi saatava koulutusta ja oltava päteviä toimissaan. � Heidän olisi käytettävä heille tuttua terminologiaa ja teknologiaa. � Tietovirran avulla kunkin henkilöstön jäsenen olisi voitava suorittaa hänelle osoitettuja tehtäviä olosuhteiden

vaatimusten mukaisesti ja välitettävä tietoja tehokkaasti. � Jos työvuoroissa on kouluttamatonta henkilöstöä (toisessa tai kolmannessa vuorossa, odottamattomia vaikeuksia, eri

järjestöjen tai virastojen jäseniä), toimitetaan tietoja, joilla helpotetaan kouluttamattoman henkilöstön tehtävien suorittamista: helposti ymmärrettäviä käsikirjoja, tarkistuslistoja, kenttäoppaita, tehtäväorientaatiota ja vakiotoimintamenettelyjen opaskirjoja.

� Tilanteenhallintavalmiuksien parantamiseksi harkitaan ryhmien perustamista. Henkilöt, jotka ovat tottuneet työskentelemään yhdessä, eivät helposti stressaannu.

Vakioidut toimintamenettelyt (toimintaohjeet)

Hyvin laadittujen vakioitujen toimintaohjeiden ansiosta henkilöstön suorituskyky pääsee oikeuksiinsa ja johtaa nopeaan toimintaan kriisinhallinnassa. � Kaikki asiaa hoitavat sidosryhmät ovat osallistuneet vakioitujen toimintaohjeiden laatimiseen ja testaamiseen. � Kunkin toiminnon vastuu ja tehtävät on kuvattu selvästi (strateginen, toiminnallinen, logistinen, hallinnollinen,

rahoituksellinen ja viestimille suunnattu viestintä). � Sidosryhmien hierarkkiset rakenteet on kuvattu. � Hierarkkisten alojen väliset suhteet on kuvattu. � Päätöksenteon vuokaavio ja kunkin osaston vastuulle kuuluvat toimenpiteet on perustettu. � Terveydenhoidon ja muiden hätätilanteeseen liittyvien alojen väliset suhteet ja yhteydet (kansallisella ja

kansainvälisellä tasolla) on kuvattu. � Puhelin- ja videokokousten järjestelyjen yhteydessä olisi määriteltävä menettelyistä vastuussa oleva henkilö,

kokoustilat ja käytettävä järjestelmä (välineet). � Vakioidut toimintaohjeet sisältävät tehostettavien ja heikennettävien resurssi-intensiivisten torjuntatoimien eri

vaiheet (vuorotteleva henkilöstö, laitteet, välineet, rahoitus). � Vakioidut toimintaohjeet sisältävät henkilöstön uudelleen nimeämisen (saamaan tai eri osastoon) tarpeen mukaan ja

varmistavat perustoimintojen jatkuvuuden. � Ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä toimivan huoltoryhmän olisi tunnettava johtamisjärjestelyihin

pääsyä koskevat vakioidut toimintaohjeet.

Logistiset ja tekniset seikat

Katso myös asiakirja ”Kriisitilojen vähimmäisvaatimukset” liitteessä 1. � Valvontalaitteen aktivointi ja tunnistuskortti varmistavat henkilöstön jäsenten pääsyn johtamisjärjestelyjen rakennukseen ja

tiloihin. � Asiaan liittyvät tarkistuslistat ovat helposti saatavilla (henkilöstö tietää niiden sijainnin). � Elintärkeiden menettelyjen tarkistuslistoja päivitetään säännöllisesti. � Yhteystietoluettelojen säännöllinen päivittäminen on hankalaa (myös huoltoryhmälle). � Yleiskäyttöisen työpäiväkirjan malli on laadittu. � Tekninen huoltoryhmä on tavoitettavissa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. � Johtamisjärjestelyjen suorat puhelinnumerot olisi hankittava kahdelta eri operaattorilta yhteyskatkosten

välttämiseksi. � Henkilöstön taukotiloissa olisi oltava saatavilla syötävää ja juomista. � Henkilöstölle olisi järjestettävä lepo-, nukkumis- ja peseytymistilat puuttumatta toiminnalliseen tukeen.

- 39 -

5 Terveydenhoitoalan valmiustoimet

Kansanterveyteen liittyvä tapahtuma aiheuttaa lähes aina lisärasitteita terveydenhoitoalalle, joten valmiustoimia ja suunnitelmia tarvitaan sopeuduttaessa uusiin vaatimuksiin. Kriisinhallinnan periaatteet vaihtelevat eittämättä maittain terveydenhoitoalan infrastruktuurin mukaan. Näin ollen laajojen kansanterveydellisten tapahtumien hallintakyky vaihtelee myös. Kun rajatylittävää tukea tarvitaan, on syytä tuntea vastaanottavassa maassa käytettävät menettelyt. Näiden tietojen saamiseksi olisi luotava valtioiden rajat ylittävät viestintäverkot ja jaettava tietoja suunnitelluista toimista, mikä helpottaisi uusien kansallisten suunnitelmien laatimista. Komissiossa ja joissakin jäsenvaltioissa pelastuspalvelut vastaavat ensihoitoon kuuluvista terveyspalveluista.

5.1 Tutkiminen

Odotettu tulos

Kansanterveysuhan hoitaminen edellyttää tapahtuman tutkimista ja tarvittavien torjuntatoimien arviointia. Tähän tarvittavat resurssit on varmistettava ennen tapahtumaa, ja niiden käyttöä koskevia menettelyjä on kehitettävä. Tutkimusresurssien yhdistäminen lisää EU:n ulkopuolella toteutuvan suurtapahtuman kansainvälisten torjuntatoimien valmiuksia ja mahdollisuuksia.


Tutkimus- ja torjuntaryhmien tarkistuslista: � Kansalliset suunnitelmat sisältävät määräyksiä tutkimus- ja torjuntaryhmien nopeasta käynnistämisestä. � Vahvistetaan kansainvälisten toimien pääperiaatteet. � Määritetään toimivaltaiset viranomaiset ja rakenteet. � Tapahtuman yhteydessä otetaan huomioon myös muut kuin kansanterveydelliset seikat, kuten poliisi-, turvallisuus-

ja muut asiat. � Toiminnalliset yhteydet WHO:hon ja muihin kansanterveydellisiin järjestöihin on perustettu, ja ne ovat käytössä.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � EU:n reagointivalmiuksien toimivuuteen EU:n ja kansainvälisissä toimissa � toiminnallisiin yhteyksiin EU:n, WHO:n ja muiden asiaa hoitavien elinten yhteysviranomaisten kanssa (esim.

ESCON, eläintenterveyttä, kasveja, elintarvikkeita, pelastuspalveluja, radioaktiivisia aineita, lainvalvontaa koskevat EU:n mekanismit, Europol, WHO:n ylläpitämä maailmanlaajuinen taudinpuhkeamistapauksia koskeva varoitus- ja reagointiverkoston luettelo, WHO:n kansainvälinen terveyssäännöstö jne.)

� ECDC:n aseman selkeään määrittelemiseen prosessin koordinaattorina ja arvioijana tartuntatautien puhkeamisen yhteydessä

� ECDC:n kehittämiin aktivointimekanismiin, viestintälinjoihin ja logistiikkaan, joita käytetään tartuntatautien yhteydessä

� ECDC:n perustamaan mekanismiin, jolla tunnistetaan tehtävänkuvaukset ja tilapäiset ryhmät, jotka toimivat tartuntatautien torjunnassa.

5.2 Tapahtumien hallinta

Tässä jaksossa käsitellään terveydenhoitoalalta tapahtuman kuluessa edellettyä toimintaa.

5.2.1 Tapahtuman hallinta sairaaloiden ulkopuolella

5.2.1.1 Ensiapu ja ambulanssihoito

Odotettu tulos

Ensihoito on tärkeässä asemassa eloonjäämisketjussa. Kansallisissa suunnitelmissa olisi annettava selvä kuva käytössä olevasta järjestelmästä, joka koskee ensiavun antamista, elämän perustekijöiden tukemista ja ambulanssipalvelujen toteuttamista, mukaan lukien hälytykset ja toiminnan käynnistäminen. Toimijoiden asema ja vastuu ja käytettävissä olevat resurssit kuvataan. Ambulanssihoidon asema määritellään, samoin

- 40 -

kuin sen käyttöä koskevat edellytykset kriisin ja hätätilanteen hallintajärjestelmän luonteen mukaan. Kansallisissa suunnitelmissa olisi myös keskityttävä rajatylittävän yhteistyön nykyiseen asemaan kiireellisen sairaanhoidon antamisessa.


Ensiavun ja ambulanssihoidon tarkistuslista: � Kansalliset suunnitelmat sisältävät ensiavun järjestelyt. Niissä määritellään hallituksen rakenteiden ja hallituksesta

riippumattomien järjestöjen asema, myös hälytyksessä ja toiminnan käynnistämisessä. � Järjestetään tarvittaessa terveydenhoito- ja pelastuspalvelujen välinen yhteistyö. � Kansallisissa suunnitelmissa kuvataan päivystyspalvelujen asema kriisitilanteessa ja hätätilanteen hallinnassa. � Päivystyspalveluilta vaaditaan lainsäädännössä kriisi- ja hätätilavalmiuksia, ja ne on perustettu. � Päivystyspalvelujen henkilöstö on koulutettu kriisin ja hätätilanteen hallintaan. � Potilasturvallisuustoimenpiteet (potilasrannekkeet, luokituskortit jne.) on toteutettu.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � kansainvälisiin yhteistyösopimuksiin (käytäntöihin) muiden maiden kanssa toteutettavista kiireellisestä

sairaanhoidosta, vähintään vastavuoroisessa rajatylittävässä yhteistyössä � Euroopan laajuisen hätänumeron 112 käyttöönottoon.

5.2.1.2 Yleislääkärit ja perusterveydenhuollon ammattilaiset

Odotettu tulos

Yleislääkärit ja perusterveydenhuollon ammattilaiset joutuvat usein johtamaan toimintaa tietyissä kansanterveyteen liittyvissä tapahtumissa, kuten epideemisissä hengitystieoireissa, influenssapandemioissa tai helleaallon aiheuttamissa seurauksissa. Kansallisissa suunnitelmissa olisi kuvattava selvästi näiden tapahtumien hallinnosta vastuussa olevien toimijoiden asema ja vastuu sekä käytettävissä olevat resurssit ja organisaatio, samoin kuin se, miten yleislääkäreiden kanssa saadaan nopeasti aikaan tehokas vuoropuhelu.


Yleislääkäreiden ja perusterveydenhuollon ammattilaisten tarkistuslista: � Kansalliset suunnitelmat sisältävät yleislääkäreitä ja perusterveydenhuollon ammattilaisia koskevat järjestelyt,

joihin kuuluu myös joustavuus ja vuoropuhelu. Niissä määritellään myös asema, vastuu ja tarvittaessa erityiset vakuutukset näissä olosuhteissa.

� Laaditaan kansalliset ohjeet eri uhkia varten, ja ne toimitetaan terveydenhuollon ammattilaisille. � Kehitetään opetussuunnitelma, koulutuskurssit sekä tiedotus- ja hallintasuositukset, ja tehdään niistä ehdotus. � Henkilösuojaimet ovat saatavilla, ja niitä tarjotaan myös näille ryhmille.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa seuraavaan: � Yhdistämällä eri jäsenvaltioiden ohjeet voidaan saada aikaa parhaita käytänteitä. � EU:n virastojen (esim. ECDC:n) asema prosessin avustajana ja arvioijana on määritelty selvästi.

5.2.2. Lukuisten tapausten luokittelu ja hallinta

Odotettu tulos

Useat tapaukset voidaan hoitaa joko terveydenhoitojärjestelmän päivystystiloissa tai muissa tiloissa, jonne potilaat ohjataan, tai mahdollisen tai todellisen altistumisen tapahtumapaikalla. Luokitteleminen ja luokittelumenettelyt ovat erittäin tärkeitä asianmukaisen hoidon antamiseksi useille potilaille heidän sijainnistaan riippumatta. Ambulanssin käyttösuunnitelmat yhdistetään tiiviisti luokittelusuunnitelmiin, ja ne olisi katsottava toimintakokonaisuuksiksi, joita varten tarvitaan samaa kehittelyä ja yhteistyötä. Nykyään menettelyt vaihtelevat jäsenvaltioittain paikallisten perinteiden ja terveydenhuoltojärjestelmien mukaan.

- 41 -

Komissio kannustaa jäsenvaltioita kehittämään useiden tapausten luokittelu- ja hallintajärjestelmiä, jotka perustuvat kansainvälisesti tunnustettuihin vaatimuksiin, ohjeisiin ja menettelyihin. Komissio tukee raja-alueita kehittämään suunnitelmia yhteistyössä toteutettavasta suurtapahtumien hallinnasta, myös sairaaloissa.


Useiden tapausten luokittelun ja hallinnan tarkistuslista � Vähimmäisvaatimukset:

� Kansallisiin katastrofeihin ja/tai kiireelliseen sairaanhoitoon erikoistuneet ammattilaiset tai yhteisöt ovat laatineet luokittelumenettelyt kansainvälisten ohjeiden mukaan.

� Koko henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua näitä menetelmiä koskevaan koulutukseen. � Raja-alueiden sairaalat ovat kehittäneet yhteistyötä naapurivaltioiden terveysviranomaisten kanssa. � Potilaiden jäljitysjärjestelmät ovat toimivia ja sopivat yhteen kadonneiden henkilöiden etsimisjärjestelmien

kanssa. � Tapahtumaa koskevat suunnitelmat kattavat myös muut kuin kansanterveydelliset seikat, kuten

pelastuspalveluryhmät ja muut seikat.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � raja-alueiden tukemiseen kehittämään yhteistyösuunnitelmia suurtapahtumien hallintaa varten � koordinointikeskusteluihin luokittelujärjestelmistä ja hoitosuunnitelmista.

5.2.3 Psykososiaalinen tuki

Odotettu tulos

Kansallisista ja kansainvälisistä kriiseistä saadussa kokemuksessa on korostunut, että väestö yleensä ja terveydenhoidon henkilöstö erityisesti ja aivan erityisesti ensiavun antajat kärsivät merkittävästä stressistä tapahtuman aikana ja sen jälkeen. Neuvontapalvelujen olisi oltava saatavilla kriisitilanteen kaikissa vaiheissa, esim. valmiusvaiheessa, kriisin aikana ja sen jälkeen, väestön ja terveydenhuollon asianmukaisten henkilöstötasojen mielialan säilyttämiseksi.

Suurtapahtumassa tarvitaan kansallisia resursseja ja alueellisia suunnitelmia näiden seikkojen kattamiseksi. Kansallisten ja alueellisten viranomaisten välittämät tiedot ovat tärkeä osa tätä menettelyä. Tämä toiminta sovitetaan paikallisiin tilanteisiin. Mahdollisuudet resurssien yhdistämiseksi yli valtionrajojen ovat kriisitilanteissa rajalliset. Järjestetään harjoituksia näiden resurssien toimittamista koskevien kokemusten yhdistämiseksi suunnitteluvaiheessa ja suunnitelman toteuttamisvaiheessa.


Psykososiaalisen tuen tarkistuslista. Vähimmäisvaatimukset: � Kansalliset resurssit ja ohjeet ovat käytettävissä, mukaan lukien posttraumaattisten stressioireiden hoito. � Ohjeissa näkyvät väestön stressireaktioiden kielelliset, kulttuuriset, sosiaaliset ja uskonnolliset erityispiirteet. � Muodostetaan kiireellisen psykososiaalisen tuen ryhmät, jotka toimivat kansallisella, alueellisella ja/tai paikallisella

tasolla.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � psykososiaalisen tuen ohjeiden kehittämisen ja kokemusten vaihdon tukemiseen.

5.2.4 Riittävien elintärkeiden välineiden varmistaminen terveydenhoitoalalle

Odotettu tulos

Terveydenhoitotarvikkeita koskevilla kansallisilla suunnitelmilla varmistetaan, että kaikki tarvittavat välineet ovat käytettävissä kriisin aikana. Tarvikkeiden lajeista ja määristä olisi keskusteltava paikallisten viranomaisten kanssa sen varmistamiseksi, että terveydenhoitovälineitä koskevat tarpeet sisällytetään koko yhteiskuntaa koskeviin yleisiin valmiussuunnitelmiin.

- 42 -

Kansallisilla suunnitelmilla varmistetaan terveydenhoitopalvelujen tarvitsemien suojainten, lääkkeiden ja tarvikkeiden (mukaan lukien varastot) nopea saatavuus paikalla ja niiden säilyttäminen yhteisissä tiloissa, kuten perusterveydenhuollon sairaaloissa.

Kansanterveyden työpanosta tarvitaan keskusteltaessa yhteiskunnan valmiuksista jäsenvaltioissa ja EU:ssa.


Terveydenhoitoalan tarvikkeiden riittävyyden tarkistuslista. Vähimmäisvaatimukset: � Kansalliset ohjeet terveydenhoitopalvelujen tarvikkeista hätätilanteita varten on laadittu. � Yleiset valmiussuunnitelmat sisältävät kriisiajan terveydenhoitopalvelut. � Suunnitelmat sisältävät mahdollisuudet varastoida ylimääräisiä lääkkeitä ja tarvikkeita, mukaan lukien

henkilösuojaimet, ja niissä osoitetaan lisätarvikkeiden lähteet, mukaan lukien lääkkeiden ja tarvikkeiden turvallinen jakelu.

� Suunnitelmissa otetaan huomioon tautien hoidossa käytettävien ja komplikaatioiden hoidossa tarvittavien tärkeimpien lääkkeiden (antibiootit, sydän- ja verisuonilääkkeet jne.) ylimääräinen tarve.

� Suunnitelmissa määritetään vaihtoehtoisissa terveydenhoitopalveluissa mahdollisesti tarjotun hoidon taso, ja ne sisältävät varautumissuunnitelman, joka koskee näiden vaihtoehtoisten hoitopalvelujen tarjoamista ja niiden hoitotason mukaisia laitteita ja välineitä.

� Yleiset valmiussuunnitelmat sisältävät tarvikkeiden jakelun kriisiajan yhteisiin tiloihin. � Suunnitelmat sisältävät varastoitujen lääkkeiden ja tarvikkeiden jakelua ja lääkevarastojen organisoimista

koskevan strategian. � Lääkevarastojen henkilöstö on saanut ohjeet ja koulutuksen. � Lääkkeiden jakelun oikeudelliset näkökohdat on otettu asianmukaisesti huomioon. � Heikommassa asemassa olevien, asunnottomien ja vastaavien ryhmien hoitoon pääsy sisältyy suunnitelmiin. � Jakelutiloihin saapuvien oireilevien henkilöiden kuljetus hoitokeskuksiin on järjestetty. � Palautteen saanti hoidon saatavuudesta on järjestetty.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � EU:n virastojen (esim. ECDC:n) aseman selkeään määrittelemiseen prosessin avustajina ja arvioijina. � unionin mekanismien osallistumiseen varaston toiminnalliseen puoleen (yhdessä terveydenhoitopalvelujen, EMA:n,

ympäristöasioiden pääosaston jne. kanssa) � kokemusten yhdistämiseen.

5.3 Sairaaloiden valmiudet

5.3.1 Sairaaloiden yleisten valmiussuunnitelmien varmistaminen (ks. myös 7. luku Suunnitelmien hallinta)

Odotettu tulos

Kansallisissa suunnitelmissa määritetään ja todennetaan yhdessä sovitut EU:n vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat terveydenhoitopalveluja. Terveydenhoitopalveluja koskevaan hätätilanteen hallintaan kuuluvat vaikutusten lieventäminen, valmiudet, torjuntatoimet ja korjaamistoimet. Näissä suunnitelmissa olisi otettava huomioon sellaiset tekijät kuin fyysisten tilojen, organisatoristen rakenteiden, inhimillisten voimavarojen ja viestintäjärjestelmien asianmukaisuus ja soveltuvuus.

Terveydenhoidon infrastruktuuri on tullut entistä riippuvaisemmaksi muista infrastruktuurijärjestelmistä, joten terveydenhoitoalan valmiuksien on katettava tämä riippuvuus. Riski- ja haavoittuvuusanalyysin olisi sisällettävä valmiudet useiden infrastruktuurijärjestelmien ulkoisia ja sisäisiä häiriötilanteita varten (turvalliset sairaalat) ja tarve tuottaa palveluja oikea-aikaisesti ja ympäri vuorokauden (kriisistä huolimatta), jopa pitkäaikaisesti (toiminnan jatkuvuussuunnitelma: ks. myös kohta 6.3). Erityisesti olisi otettava huomioon sähkö- ja vesihuolto, lääkekaasun toimittaminen ja tiedotusjärjestelmät. Muita turvallisiin sairaaloihin liittyviä seikkoja ovat sairaaloiden valmiudet tulipalon ja tulvien varalta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sairaaloiden suojaamiseen myrkyllisiltä kemikaaleilta ja tartuntaa välittävien aineiden leviämiseltä jne. muun muassa viimeistelemällä tuuletusjärjestelmät. Varmuus saavutetaan sisällyttämällä kyseiset seikat riski- ja haavoittuvuusanalyysiin, sairaanhoidon tiloja koskeviin suunnitelmiin, ulkoisia ja sisäisiä häiriöitä ja niistä johtuvaa toimintaa koskeviin valmiussuunnitelmiin.

- 43 -

Tarkistuslista sisältää arviointiin ja kyseisissä tiloissa sekä paikallisesti ja kauempanakin toimivien sidosryhmien kanssa käytävään vuoropuheluun kannustavia kysymyksiä.


Vähimmäisvaatimukset: � Terveydenhoitopalvelujen valmiussuunnitelma hätätilanteita varten on kansallisten ohjeiden mukainen. � Katastrofikomitea on perustettu, se on monialainen ja siihen kuuluu hallinnollisia jäseniä. � Suunnitelman laatimista varten on tehty riski- ja haavoittuvuusanalyysi. � Sairaaloilla on toimivat ja sitovat katastrofikoulutusohjelmat. � Sähköä, lämmitystä, vesihuoltoa ja kaikkia lääke- ja sairaalatarpeita varten on olemassa varmuusvarastot. � Tuuletusjärjestelmät on asennettu estämään myrkyllisten aineiden (kemiallisten, biologisten ja radioaktiivisten

aineiden jne.) leviäminen. � Suunnitelmat sisältävät kaikkien muiden kuin kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden ja vierailijoiden turvallisen

etäisyyden ensiapuosastosta, elektiivisen hoitoon ja kirurgisiin toimenpiteisiin pääsyn peruuttamisen ja nopeasti käyttöön saatavien tai avointen vuodepaikkojen määrittämisen.

� Koko sairaalaa ja kutakin osastoa varten on kehitetty vakioidut toimintaohjeet palvelujen tuottamisen jatkamiseksi ympäri vuorokauden (kriisistä huolimatta), jopa pitkäaikaisesti (toiminnan jatkuvuussuunnitelma, ks. myös kohta 6.3).

� Potilaskertomukset ja hoito-osastot on organisoitu käsittelemään suuria potilasmääriä. � Sairaala on nimennyt hätätilanteen toimintakeskuksen tai terveydellisen hätätilanteen vastuuhenkilön, joka vastaa

sairaalan torjuntatoimista suunnitelman aktivointijakson ajan. � Kaikille katastrofin torjuntaan osallistuville henkilöille on laadittu työnkuvat ja asemaa kuvaavat kortit. � Henkilöstön kanssa tehdään jälkiarviointi. � Yhteydet toisiin sairaaloihin on varmistettu. � Luettelo eristystilasta ja alipainehuoneista on laadittu.

5.3.2 Hoitokapasiteetti

Odotettu tulos

Jos uhreja on paljon, sairaalan tai sairaanhoitopalvelujen (yleislääkäreiden ja perusterveydenhuollosta vastaavien lääkäreiden jne.) hoitokapasiteetti ylikuormittuu. Kysynnän kasvaessa jyrkästi varoista ja laitteista syntyy pula. Monissa maissa tärkein rajoittava tekijä on henkilöstön saatavuus.

Pienemmissä tapahtumissa noudatetaan potilaiden rutiinisijoittamismenettelyjä. Ennakkosuunnitelmissa noudatetaan ohjeita ja käytetään vaihtoehtoja silloin, kun terveydenhoitoon hakeutuvien potilaiden määrä on liian suuri. Nämä suunnitelmat sisältävät samanlaisista oireista kärsivien potilaiden seurannan (sairastuneet potilasryhmät ohjataan määrättyihin tiloihin) ja vaihtoehtoisten hoitomenetelmien perustamisen. Ohjeet sisältävät myös henkilöstön uudelleensijoittamisen ja tarvittavan lisäkapasiteetin suuruuden. Ohjeita annetaan myös tärkeysjärjestyksen laatimiseksi, kun ratkaistaan, missä tiloissa kutakin potilasryhmää hoidetaan.

Potilaiden siirtäminen jäsenvaltiosta toiseen on jo aloitettu akuutissa hoidossa (lähinnä palovammoissa) ja suunnitelluissa hoitotoimissa. Resurssien siirtämistä, esim. liikkuvien sairaaloiden käyttöä, on kehitetty pääasiallisesti sotilastarpeisiin. On tutkittava, riittävätkö resurssit määrällisesti ja ajallisesti jäsenvaltioiden auttamiseen suurtapahtuman yhteydessä.


Hoitokapasiteetin tarkistuslista. Vähimmäisvaatimukset: � Ohjeet on laadittu laajentamiskapasiteettia varten. � � Menettelyt potilaiden siirtämiseksi maasta toiseen on perustettu (ja niihin sisältyvät tiedot potilasmääristä) ja niissä

on otettu huomioon kansallisten sairausvakuutusjärjestelmien myöntämä rahoitustuki. � Tiedot hoitokapasiteetista on vaihdettu jäsenvaltioiden kesken. � Kansalliset suunnitelmat sisältävät hoitotilojen koordinoinnin ja viestinnän, mihin kuuluvat muun muassa:

� määritetyt alueelliset hoitokeskukset, jotka soveltuvat parhaiten oireenmukaisten potilaiden hoitamiseen � määritetyt vaihtoehtoiset hoitotilat oireenmukaisten potilaiden hoitamista varten � järjestelmä diagnosoitujen ja epäiltyjen tapausten nopeaksi ja ajantasaiseksi raportoimiseksi

paikallisviranomaisille � sellaisten hoitokeskusten raportointijärjestelmien edistymisen seuranta, jotka toistaiseksi eivät kykene

raportoimaan ajantasaisesti diagnosoitujen ja epäiltyjen tapausten määriä paikallisviranomaisille � epidemiologit, jotka auttavat epidemiologista tutkimusta kentällä, sekä toksikologit ja säteilyasiantuntijat,

jotka auttavat lääkäreitä uhrien hallinnassa

- 44 -

� viestintälaitteet, joilla varmistetaan hoitokeskusten nopea raportointi potilaiden määristä � kuhunkin hoitokeskukseen yhteydenottoa varten nimetty koordinaattori.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � kansainvälisiin siirtomenettelyihin, joissa keskitytään akuutteihin tapauksiin.

5.3.3 Päivystysosastot

Odotettu tulos

Kaikkien sairaaloiden päivystysosastot voivat joutua kohtaamaan spontaanin hoitoon hakeutuvien virran laaja-alaisten tapahtumien yhteydessä (toisin sanoen potilaiden saapumisen päivystysosastolle ilman ennakkovaroitusta), jolloin tarvitaan sairaalan ulkopuolisia luokittelujärjestelyjä. Päivystysosastojen ja teho-osastojen työnjako voi vaihdella tuntuvasti, kuten muutkin seikat. Kansalliset erot ovat suuria. Potilasvirrat ohjataan suuriin pisteisiin, joista otetaan yhteyttä vastuussa olevien toimijoiden asiantuntijoihin. Edellä kuvattu luokittelutoimien koordinointi on myös tärkeää.

Mahdollisuudet siirtää päivystysosastojen resursseja ovat rajalliset järjestelmien välisten erojen vuoksi. Päivystysosastoilla työskentelevien henkilöiden siirtyminen jäsenvaltiosta toiseen osoittaa, että joitakin resursseja voidaan siirtää. Kansallisten järjestelmien organisointi yhdistetään ja resurssien siirtomahdollisuudet tunnistetaan.


Päivystysosastojen tarkistuslista � Vähimmäisvaatimukset:

� Päivystysosastoilla on suunnitelmat kansanterveydellisten suurtapahtumien hoitamiseksi, ja ne kuuluvat tai osallistuvat sairaaloiden kriisivalmius- ja hätätilanteen valmiussuunnitelmiin.

� Päivystysosastojen koordinointirakenteet sairaalan ulkopuolisen toiminnan kanssa on perustettu, ja niillä valvotaan tapahtumaa, myös sairaalan ulkopuolista toimintaa.

� Suunnitelmat kattavat myös muut kuin kansanterveydelliset seikat, muun muassa pelastuspalveluryhmät. � Päivystysosastoilta on edellytetty kriisi- ja hätätilavalmiussuunnitelmia, ja ne on laadittu. � Päivystysosastojen henkilöstön koulutussuunnitelma kriisin- ja hätätilanhallintaa varten on laadittu. � Potilasturvallisuus- ja dokumentointitoimenpiteet (potilasrannekkeet, luokittelukortit jne.) on toteutettu. � Sairaaloiden ulkopuolisen luokittelun menettelyt on laadittu.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa seuraavaan: � Kansallisten järjestelmien sisältämät päivystysosastojen kuvaukset on yhdistetty. � Mahdollisuuksia resurssien ja kliinisten tietojen yhdistämiseen määriteltyihin suunnitelmiin rajatylittävissä

tapahtumissa on arvioitu.

5.3.4 Tehohoitoyksiköt

Odotettu tulos

Tehohoitoyksiköillä on selvä asema useissa suunnitelmissa, jotka yleisten valmiussuunnitelmien olisi katettava. Niiden mahdollisuudet ovat rajalliset ja laitteet kalliita, ja niihin tarvitaan pitkälle koulutettua ja ammattitaitoista henkilöstöä. On selvää, että kysyntä ylittää usein käytettävissä olevat varat. Kullakin maalla on oltava suunnitelma näiden resurssien maksimaaliseksi lisäämiseksi. Niillä on oltava myös hätätilanteessa käytettävien ylimääräisten laitteiden ja lääkkeiden varastot. Vaikka nämä mahdollisuudet olisivatkin käytettävissä, tarvitaan vielä suunnitelmia potilaiden tärkeysjärjestyksen laatimiseksi.

Kansallisissa ohjeissa määritellään, kuinka paljon sairaaloiden olisi lisättävä kapasiteettiaan potilaiden hoitamiseksi teho-osastoilla ja miten tärkeysjärjestys laaditaan. Resurssien mukauttamiseksi suurten uhrimäärien hallintaan tarvitaan kansallista koordinointia ja kansainvälistä kokemusten yhdistämistä. Jäsenvaltioissa on harkittu resurssien yhdistämistä raja-alueiden pienten potilasmäärien hoitamiseksi, ja menettelyt on perustettu näitä siirtoja varten. Liikkuvat resurssit voisivat olla sopiva ratkaisu joissakin yhteyksissä, ja resurssien kansainvälistä yhdistämistä voitaisiin myös tutkia.

- 45 -


Tehohoitoyksikköjen tarkistuslista. Vähimmäisvaatimukset: � Kansalliset ohjeet on laadittu tehohoitoyksikköjen aseman määrittelemiseksi kansanterveydellisissä hätätilanteissa. � Raja-alueiden sairaalat ovat kehittäneet yhteistyötä naapurivaltioiden terveysviranomaisten kanssa.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � suunnittelemaan toimintaa, jolla voidaan kehittää toisten jäsenvaltioiden kanssa sopimus ja edellytykset resurssien

ja henkilöstön yhdistämiseksi. � tehohoitoyksiköiden verkottumiseen ja tietojenvaihtoon suurten potilasmäärien ja rajoittamistoimien yhteydessä.

5.4 Kuolleisuuden hallinta

Odotettu tulos

Kuolleisuuden hallitsemiseksi lukuisia uhreja vaativissa tapahtumissa on pohdittava useita seikkoja. Monialaiset (terveydenhoito, lainvalvonta, pelastuspalvelut, rikostutkinta) ja monikulttuuriset toimintamenetelmät ovat ehdottoman välttämättömiä. Suunnitelmilla varmistetaan lisäresurssien saanti silloin, kun tapausten määrä ylikuormittaa järjestelmän. Kuolemantapauksia aiheuttavat tekijät voivat vaatia ruumiiden erityistä käsittelyä henkilöstön suojaamiseksi ja tartuntatekijöiden ympäristöön leviämisen ehkäisemiseksi. Tapahtuma voi koskea useiden maiden kansalaisia, minkä vuoksi kansallisten suunnitelmien olisi katettava uhrien hallinta kunkin jäsenvaltion lainsäädännön ominaispiirteiden mukaisesti.

Tätä toimintaa ja siihen liittyviä muodollisuuksia koordinoidaan EU:ssa.


Kuolleisuuden hallinnan tarkistuslista

Vähimmäisvaatimukset: � Suuren kuolleisuusmäärän hallintaa koskevat suunnitelmat on laadittu, ja niissä otetaan mahdollisuuksien mukaan

huomioon uskonnolliset ja muut kulttuuriset hautauskäytännöt. � Kansalliset ohjeet ulkomaiden kansalaisten siirtämiseksi omiin maihinsa on laadittu. � Kansallisissa suunnitelmissa otetaan huomioon kuoleman jälkeiset toimet ja tiedotetaan patologian osastoille ja

kliinisille laboratorioille näytteiden toimittamisesta tutkimista tai hävittämistä varten sekä henkilösuojainten käytöstä ja vaatimuksista.

� Oikeuspatologien saamat hyödylliset tiedot välitetään asiaa hoitaville viranomaisille, myös terveysviranomaisille. � Ohjeet kuolemantapausten käsittelemiseksi tartuntatekijöiden varalta on laadittu.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � monialaisiin toimintatapoihin.

5.5 Biologisten tapahtumien erityisiä piirteitä

Biologisiin tapahtumiin liittyy erityisiä tarpeita. Näitä ovat asiantuntijoiden neuvojen lisäksi kontaktien jäljittäminen, infektioiden valvonta, henkilökohtaiset suojaamistoimenpiteet ja eristämismenettelyt.

5.5.1 Kontaktien jäljittäminen

Odotettu tulos

Kontaktien jäljittämismenettelyt muodostavat tärkeän yhteyden terveydenhoidon ja valvonnan välille. Niihin kuuluu monenlaisia toimia ja toimijoita, jotka vaihtelevat tilanteen ja tekijöiden mukaan. Niiden tarkoituksena on löytää tapahtuman syyt ja supistaa sen vaikutukset minimiin. Kontaktien jäljittäminen voi kuitenkin olla liian mutkikas menettely, ja sitä olisi tarkennettava kohtuulliseksi. Jäsenvaltioilla on laaja kokemus kontaktien jäljittämisestä, ja tarkat menettelyt perustuvat paljolti kansallisiin järjestelmiin, lakeihin ja henkilötietosuojan noudattamiseen (ks. myös kohta 6.4 Matkustajatiedotus). Taudin kansainvälinen leviäminen mutkistaa tilannetta entisestään, vaikka tietyistä taudeista on jo saatu kokemusta.

- 46 -

Kansainvälisiin tapahtumiin liittyvää toimintaa koordinoidaan, järjestelmien väliset erot tunnetaan ja otetaan huomioon, ja määritelmistä sovitaan jäljitettäviä kontakteja varten. Menettelyillä kyetään jäljittämään kontakteja maasta ja maanosasta toiseen matkustavien henkilöiden keskuudessa ja tehostamaan EU:n valmiuksia.


Kontaktien jäljittämisen tarkistuslista � Vähimmäisvaatimukset:

� Kontaktien jäljittämistä edellyttävät tapahtumat on määritelty. � Vastuu on määritelty � Tietovirtaan liittyvä prosessi on määritelty jäsenvaltioissa. � Kansainväliset yhteydet kansainvälistä kontaktien jäljittämistä varten on perustettu.

� Päämäärien ja mahdollisen saturaation välinen tasapaino on otettu huomioon. � Tapahtumaan liittyvät muut kuin kansanterveydelliset seikat on otettu huomioon, muun muassa poliisiasiat.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa seuraavaan: � Kansainvälisen kontaktien jäljittämisen menettelyt on perustettu noudattaen tietosuojasääntöjä ja -säännöstöjä. � EU:n laajuisen kontaktien jäljittämisen nopea koordinointi on perustettu (EWRS, ECDC).

5.5.2 Infektioiden hallinta / henkilökohtaiset suojaamistoimenpiteet

Odotettu tulos

Kansanterveydellisen tapahtuman varautumissuunnitelmassa huomioon otettavien monien tekijöiden lisäksi on pohdittava esim. henkilökohtaisia suojaamistoimenpiteitä ja infektioiden valvontaa. Erityisiä varotoimia voidaan joutua toteuttamaan, jotta vähennettäisiin tartunnan siirtymistä ja otettaisiin huomioon tiettyihin tauteihin mahdollisesti liittyvät ylimääräiset eristämisvaatimukset. Lisätoimenpiteiden tunteminen ja arviointi kerätään yhteen ja niitä kehitetään EU:ssa. Kehitettyjen menetelmien käyttö mukautetaan kansallisiin tilanteisiin. Näissä menetelmissä voidaan joskus joutua käyttämään erityisiä laitteita tai lääkkeitä altistumista edeltävää ja altistumisen jälkeistä estolääkitystä varten. Tällöin laaditaan kansalliset ohjeet ja järjestetään resurssit laitteiden varastointia varten ja niiden käyttöä koskevien koulutusohjelmien kehittämistä varten. Keskinäistä avunantoa edellyttävien suurtapahtumien yhteydessä pohditaan kansainvälisiä sopimuksia näiden laitteiden käytöstä.


Infektioiden valvonnan ja henkilökohtaisten suojaamistoimenpiteiden tarkistuslista. Vähimmäistoimenpiteet: � Kansalliset ohjeet kansanterveydellisiin tapahtumiin liittyvistä infektioiden valvonnasta ja henkilökohtaisista

suojaamistoimenpiteistä, jotka koskevat erityisiä toimijoita sekä sairaalalääkäreitä ja perusterveydenhoidon lääkäreitä (yleislääkärit ja terveydenhoitohenkilökunta, päivystyspalvelut) on laadittu.

� Henkilösuojainten kansalliset, alueelliset ja paikalliset varastot on perustettu ja niiden jakelu järjestetty. � Jätehuolto (käsineet, hengityssuojaimet jne.) on perustettu.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � suunnitteluprosessiin, jossa määritellään sopimus varojen ja henkilöstön yhteiskäytöstä toisten jäsenvaltioiden

kanssa ja siihen liittyvät edellytykset. � jäsenvaltioiden väliseen verkottumiseen menettelyjen ja ohjeiden kehittämiseksi erityisiä toimijoita varten � ECDC:n aseman määrittelemiseen selvästi määritellyn prosessin koordinaattorina ja arvioijana; sovitun luettelon

kehittämiseen altistumista edeltävistä ja sen jälkeisistä estolääkitystoimenpiteistä � infektioiden valvonnan vastuuhenkilöille tarkoitettuihin vaatimuksiin ja ohjeisiin.

5.5.3 Eristämis- ja karanteenitoimenpiteet

Odotettu tulos

Kansanterveydellisissä vaaratilanteissa potilaiden eristäminen ja karanteenitoimenpiteet ovat tärkeitä torjuntatoimenpiteitä. Niillä rajoitetaan taudin leviämistä henkilöstöön ja muihin potilaisiin. Joitakin tauteja varten eristämistoimenpiteistä ja niiden käyttöönotosta on jo sovittu, ja siinä yhteydessä on määritelty

- 47 -

eristämistä vaativat tapaukset ja eristämisen kesto. Toisia tauteja varten niitä ei ole vielä kehitetty. Joillakin aloilla tarvitaan erityisiä resursseja, ja tarvittavia määriä varten laaditaan kansallisia ohjeita. Uusia tauteja varten on perustettu menettelyt EU:ssa sovittujen ohjeiden nopeaksi laatimiseksi ottaen huomioon WHO:n kansainvälinen terveyssäännöstö. Kansallisia mukautuksia voidaan joutua tekemään.


Eristämistoimenpiteiden tarkistuslista. Vähimmäisvaatimukset: � Kansalliset ohjeet ovat saatavilla, ja niissä on otettu huomioon säädöskehys. � Tietoja eristämis- ja karanteenitoimenpiteisiin tarvittavista varoista on saatavilla.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � eristämistoimenpiteitä koskeviin yhteisiin ohjeisiin � eri hankkeista saatavaan tukeen yhteisten ohjeiden kehittämistä varten.

5.6 Kemiallisten tapahtumien erityispiirteitä

Kemiallisiin tapahtumiin liittyy erityisiä tarpeita: henkilöiden altistumiseen johtaneen tekijän löytäminen, potilaiden dekontaminaatio, henkilösuojaimet, myrkytystietokeskusten ja muiden asiaa käsittelevien tahojen asiantuntijoiden antamat neuvot ja terveydenhoitotilojen suojaaminen kemiallisten pilvien saasteelta ja uhrien tai potilaiden aiheuttamalta sekundaariselta saastumiselta (ks. kohta 5.3 Sairaaloiden valmiudet turvallisten sairaaloiden näkökohtien suhteen). Muiden alojen tapaan käsitellä ympäristön ja elintarvikkeiden saastumista olisi myös kiinnitettävä huomiota (ks. myös luku 6 Alojen välinen yhteistyö).

5.6.1 Henkilöiden altistumiseen johtaneen tekijän löytäminen

Odotettu tulos

Voidaan joutua tutkimaan, onko henkilö altistunut ja tarvitaanko dekontaminaatiota tai muita toimia. Jäsenvaltiot kehittävät menettelyt, joilla henkilöiden altistumiseen johtaneen tekijän löytämis- ja tunnistamistarve määritetään ja ryhdytään tarvittaviin toimiin. Jäsenvaltioiden välisellä tietojenvaihdolla kriteereistä ja löytämis- ja tunnistamismenettelyistä voidaan parantaa mahdollisuuksia yhdistää resurssit yli valtion rajojen henkilöiden altistumiseen johtavan tekijän löytämiseksi.


Henkilöiden altistumiseen johtaneen tekijän löytämisen tarkistuslista � Vähimmäisvaatimukset:

� Kansalliset suunnitelmat sisältävät ohjeita ja menettelyjä henkilöiden altistumiseen johtaneen tekijän havaitsemiseksi ensi- ja sairaalahoidossa.

� Kansalliset suunnitelmat sisältävät ohjeita ja menettelyjä tekijän löytämiseksi ambulanssi- ja sairaalahenkilöstöstä, ambulansseista ja terveydenhoitotiloista.

� Menettelyt on kehitetty erittäin monia uhkia varten (esim. CBRN). � Säännöllisesti järjestettävissä harjoituksissa testataan valmiuksien ajantasaisuutta ja muita seikkoja. � Tiedot tekijöiden löytämiskapasiteetista on yhdistetty kansallisella ja alueellisella tasolla.

� Toimivaltaiset viranomaiset ja rakenteet on määritetty. � Varautumissuunnitelmassa on otettu huomioon tapahtumaan liittyvät muut kuin kansanterveydelliset näkökohdat,

esim. pelastuspalvelut (myös palokunta) ja poliisin näytteenottoryhmät.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � jäsenvaltioiden yhteisiin ohjeisiin ja tekijöiden löytämismenetelmiin, jotka voivat johtaa parhaisiin käytänteisiin � löytämismenetelmien yhteisin validointitietoihin � mahdollisuuksien arviointiin resurssien yhdistämiseksi yli valtioiden rajojen � asiaa käsitelevän EU:n viraston aseman selkeään määrittelemiseen prosessin arvioinnissa � asiaa käsitelevän EU:n viraston tarpeeseen saada tietoja toiminnan mahdollisesta koordinoinnista.

- 48 -

5.6.2 Potilaiden dekontaminaatio

Odotettu tulos

Altistuneet henkilöt voidaan joutua dekontaminoimaan ennen heidän vastaanottamistaan terveydenhoitotiloihin, jotta hoidon aikana varmistettaisiin potilaiden ja henkilöstön turvallisuus. Jäsenvaltiot kehittävät toimenpiteitä, joilla määritetään dekontaminaatiotarve ja valmiudet tarvittaviin toimiin. Jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto kriteereistä ja dekontaminaatiomenettelyistä parantaisi mahdollisuuksia dekontaminaatioresurssien valtioiden rajat ylittävään yhdistämiseen. Ympäristön dekontaminaatiosta vastaavien tahojen kanssa olisi saatava aikaan tiivis yhteistyö.


Potilaiden dekontaminaation tarkistuslista � Vähimmäisvaatimukset:

� Kansalliset suunnitelmat sisältävät ohjeet ja menettelyt o altistuneiden henkilöiden dekontaminaatiota varten ensi- ja sairaalahoidossa o ambulanssi- ja sairaalahenkilöstön, ambulanssien ja terveydenhoitotilojen dekontaminaatiota varten.

� Menettelyt on kehitetty erittäin monia uhkia varten (esim. CBRN). � Säännöllisesti järjestettävissä harjoituksissa testataan valmiuksien ajantasaisuutta ja muita seikkoja. � Tiedot dekontaminaatiokapasiteetista yhdistetään kansallisella ja alueellisella tasolla.

� Toimivaltaiset viranomaiset ja rakenteet on määritetty ja yhteistyö varmistettu. � Varautumissuunnitelmassa on otettu huomioon tapahtumaan liittyvät muut kuin kansanterveydelliset näkökohdat,

muun muassa näytteenottoryhmät.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � jäsenvaltioiden yhteisiin ohjeisiin ja dekontaminaatiomenetelmiin, jotka voivat johtaa parhaisiin käytänteisiin � yhteisin validointitietoihin dekontaminaatiomenetelmistä � mahdollisuuksien arviointiin resurssien yhdistämiseksi yli valtioiden rajojen � asiaa käsitelevien EU:n viranomaisten aseman selkeään määrittelemiseen prosessin arvioinnissa.

5.6.3 Henkilösuojaimet

Odotettu tulos

Erityisesti kemiallisissa (sekä biologisissa ja radioaktiivissa) tapahtumissa pelastustyöntekijöiden ja terveydenhoitajien on suojattava itsensä altistumiselta. Suojaamista tarvitaan paikalla, kuljetuksen yhteydessä ja terveydenhoitotiloissa ennen potilaan asianmukaista dekontaminaatiota. Jäsenvaltiot kehittävät menettelyt henkilöstön suojaamiseksi. Jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto laitteista ja niiden käyttöä koskevista kriteereistä parantaa mahdollisuuksia resurssien yhdistämiseen yli valtioiden rajojen.


Henkilösuojaimien tarkistuslista � Vähimmäisvaatimukset:

� Kansalliset suunnitelmat sisältävät henkilösuojaimia koskevat ohjeet. � Kansalliset suunnitelmat sisältävät ambulanssien ja sairaaloiden henkilöstölle tarkoitetut ohjeet ja menettelyt

henkilösuojaimien käyttöä varten. � Menettelyt on kehitetty erittäin monia uhkia varten (esim. CBRN). � Säännöllisesti järjestettävissä harjoituksissa testataan valmiuksien ajantasaisuutta ja muita seikkoja. � Tiedot henkilösuojaimien kapasiteetista ja saatavuudesta yhdistetään kansallisella ja alueellisella tasolla.


esim. poliisi, pelastuspalvelut jne.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � jäsenvaltioiden yhteisiin ohjeisiin henkilösuojaimia koskevista standardeista ja validointitedoista, jotka voivat johtaa

parhaisiin käytänteisiin � mahdollisuuksien arviointiin resurssien yhdistämiseksi yli valtioiden rajojen � asiaa käsittelevien EU:n viranomaisten aseman selkeään määrittelemiseen prosessin arvioinnissa

- 49 -

� jätehuoltoon (käsineet, hengityssuojaimet jne.).

5.6.4 Myrkytystietokeskusten ja muiden asiaa käsittelevien elinten tieteellinen ja näyttöön perustuva neuvonta

Odotettu tulos

Myrkytystietokeskusten ja muiden asiaa käsittelevien elinten asiantuntemus parantaa kemiallisten tapahtumien torjunta- ja hoitokapasiteettia. Myrkytystietokeskukset voivat tarjota erityistä asiantuntemusta pelastustyöntekijöille ja muille ensiapuosastoille, tehohoitoyksiköille jne., ja ne voivat auttaa ylimääräisten vasta-aineiden hankinnassa.

Jäsenvaltiot, komissio ja virastot � Tieteellisen ja näyttöön perustuvan neuvonnan asiantuntijaelinten määrittäminen

� EU:n virastot � myrkytystietokeskukset � kansainvälinen kemikaaliturvallisuusohjelma ja sitä avustavat toimijat, laitokset ja selvitysmenetelmät � Euroopan kemianteollisuuden järjestö (Cefic) � korkeakoulut, kansalliset ja kansainväliset virastot, joilla on kemikaalien erityisosaamista � pelastuspalvelurakenteet

� Myrkytystietokeskuskusten tarkistuslista. Vähimmäisvaatimukset: � Suunnitelmissa otetaan huomioon myrkytystietokeskukset, jotka antavat asiantuntija-apua kriisin

torjuntavaiheessa ja riskinarvioinnissa suunnitteluvaiheen aikana. � Myrkytystietokeskukset vaihtavat tietoja terveydellisen tapahtuman vastuuhenkilön ja yleensä

kansanterveysalan kanssa. � Myrkytystietokeskukset voivat kerätä tietoja oireista ja olla yhteistyössä asiaa käsittelevien kansanterveyden

rakenteiden kanssa terveysuhkien tunnistamiseksi ja valvomiseksi.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � suunnitteluprosessiin, jossa määritellään sopimus varojen ja henkilöstön yhteiskäytöstä toisten jäsenvaltioiden

kanssa ja siihen liittyvät edellytykset � jäsenvaltioiden väliseen verkottumiseen menettelyjen ja ohjeiden kehittämiseksi erityisiä toimijoita varten.

5.7 Radioaktiivisten tapahtumien erityispiirteitä

Radioaktiiviseen tapahtumaan liittyy erityisiä tarpeita, kuten asiantuntijoiden antama neuvonta, radioaktiivisten tekijöiden löytäminen ja tunnistaminen, potilaiden dekontaminaatio, henkilösuojaimet, säteilysairauksien hoidon osaamista ja valmiuksia. Tiivis yhteistyö toisten sektorien kanssa on tärkeää. Muiden alojen tapaan käsitellä ympäristön ja elintarvikkeiden saastumista (ks. myös 6. luku Alojen välinen yhteistyö) ja turvallisen sairaalan näkökohtiin (ks. jakso 5.3 Sairaaloiden valmiudet) olisi myös kiinnitettävä huomiota.

5.7.1 Henkilöiden altistumiseen johtaneen tekijän löytäminen

Odotettu tulos

Voidaan joutua tutkimaan, onko henkilö altistunut ja tarvitaanko dekontaminaatiota. Jäsenvaltiot kehittävät menettelyt, joilla henkilöiden altistumiseen johtaneen tekijän löytämis- ja tunnistamistarve määritetään ja ryhdytään tarvittaviin toimiin. Jäsenvaltioiden välisellä tietojenvaihdolla kriteereistä ja löytämis- ja tunnistamismenettelyistä voidaan parantaa mahdollisuuksia yhdistää resurssit yli valtion rajojen henkilöiden altistumiseen johtavan tekijän löytämiseksi.


Henkilöiden altistumiseen johtaneen tekijän löytämisen tarkistuslista

- 50 -

� Vähimmäisvaatimukset: � Kansalliset suunnitelmat sisältävät ohjeita ja menettelyjä henkilöiden altistumiseen johtaneen tekijän

löytämiseksi o ensi- ja sairaalahoidossa o ambulanssi- ja sairaalahenkilöstöstä, ambulansseista ja terveydenhoitotiloista.

� Valitut löytämismenetelmät on validoitu. � Menettelyt on kehitetty erittäin monia uhkia varten (esim. CBRN). � Säännöllisesti järjestettävissä harjoituksissa testataan valmiuksien ajantasaisuutta ja muita seikkoja. � Tiedot löytämiskapasiteetista yhdistetään kansallisella ja alueellisella tasolla.


esim. pelastuspalvelut (mukaan lukien palokunta) ja poliisin näytteenottoryhmät.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � jäsenvaltioiden yhteisiin ohjeisiin ja löytämismenetelmiin, jotka voivat johtaa parhaisiin käytänteisiin � yhteisiin validointitietoihin löytämismenetelmistä � mahdollisuuksien arviointiin resurssien yhdistämiseksi yli valtioiden rajojen � asiaa käsittelevien EU:n viranomaisten aseman selkeään määrittelemiseen prosessin arvioinnissa � asiaa käsittelevien EU:n viranomaisten tarpeeseen saada tietoja toiminnan mahdollisesta koordinoinnista.

5.7.2 Potilaiden dekontaminaatio

Odotettu tulos

Altistuneet henkilöt voidaan joutua dekontaminoimaan ennen heidän vastaanottamistaan terveydenhoitotiloihin, jotta hoidon aikana varmistettaisiin potilaiden ja henkilöstön turvallisuus. Jäsenvaltiot kehittävät toimenpiteitä, joilla määritetään dekontaminaatiotarve ja valmiudet tarvittaviin toimiin. Jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto kriteereistä ja dekontaminaatiomenettelyistä parantaisi mahdollisuuksia dekontaminaatioresurssien valtioiden rajat ylittävään yhdistämiseen.


Potilaiden dekontaminaation tarkistuslista � Vähimmäisvaatimukset:

� Kansalliset suunnitelmat sisältävät ohjeita ja menettelyjä altistuneiden henkilöiden dekontaminaatiota varten ensi- ja sairaalahoidossa.

� Kansalliset suunnitelmat sisältävät ohjeita ja menettelyjä ambulanssi- ja sairaalahenkilöstön, ambulanssien ja terveydenhoitotilojen dekontaminaatiota varten.

� Menettelyt on kehitetty erittäin monia uhkia varten (esim. CBRN). � Säännöllisesti järjestettävissä harjoituksissa testataan valmiuksien ajantasaisuutta ja muita seikkoja. � Tiedot dekontaminaatiokapasiteetista yhdistetään kansallisella ja alueellisella tasolla.


esim. näytteenottoryhmät ja muut.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � jäsenvaltioiden yhteisiin ohjeisiin ja dekontaminaatiomenetelmiin, jotka voivat johtaa parhaisiin käytänteisiin � yhteisiin validointitietoihin dekontaminaatiomenetelmistä � mahdollisuuksien arviointiin resurssien yhdistämiseksi yli valtioiden rajojen � asiaa käsittelevien EU:n viranomaisten aseman selkeään määrittelemiseen prosessin arvioinnissa.

5.7.3 Henkilösuojaimet

Odotettu tulos

Erityisesti kemiallisissa (sekä biologisissa ja radioaktiivissa) tapahtumissa pelastustyöntekijöiden ja terveydenhoitajien on suojattava itsensä altistumiselta. Suojaamista tarvitaan paikalla, kuljetuksen yhteydessä

- 51 -

ja terveydenhoitotiloissa ennen potilaan asianmukaista dekontaminaatiota. Jäsenvaltiot kehittävät menettelyt henkilöstön suojaamiseksi. Jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto laitteista ja niiden käyttöä koskevista kriteereistä parantaa mahdollisuuksia resurssien yhdistämiseen yli valtioiden rajojen.


Tarkistuslista � Vähimmäisvaatimukset:

� Kansalliset suunnitelmat sisältävät henkilösuojaimia koskevat ohjeet. � Kansalliset suunnitelmat sisältävät ambulanssien ja sairaaloiden henkilöstölle tarkoitetut ohjeet ja menettelyt

henkilösuojaimien käyttöä varten. � Menettelyt on kehitetty erittäin monia uhkia varten (esim. CBRN) � Säännöllisesti järjestettävissä harjoituksissa testataan valmiuksien ajantasaisuutta ja muita seikkoja. � Tiedot henkilösuojaimien kapasiteetista ja saatavuudesta yhdistetään kansallisella ja alueellisella tasolla.


esim. poliisi, pelastuspalvelut jne.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � jäsenvaltioiden yhteisiin vaatimuksiin ja validointitietoihin, jotka voivat johtaa parhaisiin käytänteisiin � mahdollisuuksien arviointiin resurssien yhdistämiseksi yli valtioiden rajojen � asiaa käsittelevien EU:n viranomaisten aseman selkeään määrittelemiseen prosessin arvioinnissa � jätehuoltoon (käsineet, hengityssuojaimet jne.).

5.7.4 Säteilysairaus

Säteilylle vakavasti altistuneet henkilöt voivat sairastua harvinaiseen säteilysairauteen. Näiden henkilöiden hoidossa tarvitaan asiantuntijoiden neuvoja. Heidät on myös suojattava mahdollisilta infektioilta.


Potilaiden eristämisen tarkistuslista. Vähimmäisvaatimukset: � Kansallisissa suunnitelmissa otetaan huomioon säteilysairauksien hoidon asiantuntijoiden saatavuus. � Kansalliset suunnitelmat sisältävät ohjeet säteilysairauteen sairastuneiden suurten määrien hallintaan, jossa otetaan

huomion myös eristämisen ja erityisten lääkkeiden tarve (esim. sytokiinit).

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � säteilysairauksien asiantuntijoiden verkottumiseen.

5.8 Ilmastonmuutostapahtumien erityisiä piirteitä

Terveydenhoitoalan kriisinhallinnan valmiussuunnitelmissa olisi otettava huomioon äärimmäiset säätilat yhdessä riski- ja haavoittuvuusanalyysin kanssa. Muiden alojen ja toimijoiden kanssa on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Terveydenhoitohenkilöstölle olisi järjestettävä koulutusta. Sairaaloiden ulkopuolella hoitoa saavien henkilöiden tunnistaminen ja asianmukainen tukeminen on varmistettava, ja on varmistettava valmius heikommassa asemassa oleville ryhmille annettavaan sairaanhoitoon. Valmiuteen on liitettävä sairaalatilojen varmuus ja tärkeimpien tavaroiden saatavuus, sillä äärimmäiset sääolot voivat häiritä elintärkeää infrastruktuuria. On järjestettävä valmius hallita suurta kuolleiden määrää. Ruumishuoneita olisi tarvittaessa voitava laajentaa jäähdytyskonteilla tai muulla tavoin, ja yhteistyötä toisten alojen kanssa olisi harkittava. Sairaaloille ja muille lääkintätiloille on laadittava evakuointisuunnitelmat.

- 52 -

6 Alojen välinen yhteistyö

Tässä luvussa kuvataan lyhyesti hätätilanne- ja toimenpidesuunnitelmia, joita olisi oltava jokaisessa jäsenvaltiossa kansanterveydellisten suurtapahtumien hallintaa varten. Tärkeä osa alojen välistä yhteistyötä on laadittujen mallien käyttö ja rinnakkaisrakenteiden ja päällekkäisen työn välttäminen.

Luvussa kuvataan myös eri aloja yhdistäviä prosesseja, joissa

• käsitellään terveystapahtumien hallintaa muuallakin kuin terveydenhoitoalalla, jotta asianomaiset tahot voivat auttaa terveydenhoitoalan kumppaneitaan

• valmistetaan terveydenhoitoalan kumppanit käyttämään lievittämistoimia, joista yleensä huolehditaan muissa osastoissa.

Hyvissä valmiussuunnitelmissa esitetään (kansan)terveydelliset suositukset elintärkeiden pelastustoimien toteuttamista varten kansanterveydellisissä suurtapahtumissa.

Tärkeän seikan tässä yhteydessä muodostavat lainvalvonta- ja terveydenhoitoalan väliset suhteet, ja erityisessä jaksossa käsitellään turvallisuus- ja terveystoimien yhdistämistä.

Liitteessä 5 esitetään tiivistelmä Euroopan unionin kriisinhallintakapasiteetin kartoituksesta, joka tehtiin vuonna 2009. Siinä kuvataan aiheen monitahoisuutta Euroopan komissiossa ja alojen välisen yhteistyön merkitystä.

6.1. Hätätilanne- ja toimenpidesuunnitelma

Odotettu tulos

Kansallisissa hätätilanne- ja toimenpidesuunnitelmissa kuvataan selvästi turva-alueiden (erityisvyöhykkeiden) välitöntä perustamista koskevat ja terveydelliseen uhkaan mukautetut menettelyt ja kriteerit. Näiden alueiden tarkoituksena on i) rajoittaa uhan esiintymistä, ii) antaa toimivaltaiselle henkilöstölle mahdollisuus pelastaa uhrit, iii) suojata pelastushenkilöstöä, iv) sallia asianmukaiset torjuntatoimet lähiseudun väestön suojaamiseksi, vi) mahdollistaa ympäristövaikutusten asianmukainen valvonta, vii) mahdollistaa lainvalvontatoimenpiteet ja viii) estää viestimien paikalle pääsy.

Vakioiduissa toimintaohjeissa kuvataan tarkasti, mille alueelle mikäkin henkilöstö pääsee ja millä edellytyksillä. Koko pelastushenkilöstö koulutetaan tuntemaan nämä menettelyt. Perustetaan järjestelmä pelastushenkilöstön nopeaksi tunnistamiseksi (erityisasut, värilliset kypärät, liivit). Määritellään toisten toimijoiden kanssa dekontaminaatiomenettelyissä toteutettavat yhteistoimet.

Jäsenvaltiot

Kansallinen hätätilanne- ja toimenpidesuunnitelma sisältää: � selvän tehtävänjaon pelastusalojen välillä (lääkintä, ihmisten ja ympäristön dekontaminaatio, jätehuolto, jätteiden

hävittäminen) � tarkat vakioidut toimintaohjeet vyöhykkeiden määrittämistä varten (erityisvyöhykkeiden perustaminen,

pelastushenkilöstön pääsy alueelle ja toimintapisteet, toiminnalliset komentopaikat, dekontaminaatioyksiköt, vaativan tason lääkintäasemat, kentällä toimiva kriisikeskus, viestintä ja logistinen tuki). Väestöltä ja viestimiltä estetään pääsy näille alueille. Alueilla voidaan tarvita lainvalvontatoimenpiteitä ja ympäristöä koskevia torjuntatoimia.

� tarkat vakioidut toimintaohjeet eri aloille (yhteisten koodien ja kielen ymmärtäminen, hyväksytyt komentomenettelyt, koordinointi, yhteiset ja yhteensopivat viestintäjärjestelmät)

� terveydenhuoltolaitosten hätätilannesuunnitelmat, jotka aktivoidaan kansallisessa lainsäädännössä määriteltyjen kriteerien ja kynnyksen mukaan

� vakioidut toimintaohjeet myönnettävien resurssien lisäämiseksi ja vähentämiseksi � selvät valtuudet omaisuuden (maan, ajoneuvojen, laboratorioiden, sairaaloiden, lääkkeiden) pakkoluovutuksia

varten, mihin liittyvät selvät oikeudelliset ja taloudelliset seuraukset � kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) täytäntöönpano ja kansainvälisen terveyssäännöstön kansallisten

yhteysviranomaisten yhteydet WHO:hon � varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän yhteysviranomaisten toiminnalliset yhteydet komissioon.

- 53 -

Virastot

� Tieteellinen neuvonta ja uhan arviointi.

Euroopan komissio

Kansanterveydellisiä seurauksia aiheuttavan tapahtuman tarkistuslista: � torjunta- ja pelastustoimien hallinnan henkilöstöresurssien ja materiaalin kasvavan tarpeen luettelointi ja kartoitus � vakioidut toimintaohjeet kapasiteetin tehostamista ja lisäämistä varten � menettelyt jäsenvaltioiden välisen avun koordinoimiseksi.

Yhteentoimivuus

Toiminnalliset yhteydet toimenpiteiden helpottamiseksi unionissa: � sopimukset rajatylittävästä koordinoinnista ja harjoituksista, joihin osallistuvat eri alat � suunnittelijoiden työpajat.

6.2 Eri alojen toiminnan yhdistäminen

Odotettu tulos

Valmius edellyttää kaikkien vakavien terveysuhkien hallintaan osallistuvien alojen ja sidosryhmien selvää määrittämistä.

Asiaa käsittelevien eri poliittisten tasojen sidosryhmien välillä laaditaan sopimuksia, menettelytapasääntöjä ja muita sääntöjä, päivitetään yhdistettyjä menettelyjä ja koulutetaan henkilöstöä niiden täytäntöönpanoa varten.

Komission pääosastojen ja unionin virastojen vastuu määritellään selvästi. Komissiossa ja joissakin jäsenvaltioissa ensihoitoa koskevista terveysasioista vastaavat pelastuspalvelut.

Kansallisilla viranomaisilla on saapumispaikoilla asianmukaiset jäljittämistoimenpiteet ja -sopimukset sekä oikeudellinen kehys matkustajatietojen saamiseksi lentoyhtiöiltä, joilla on säännölliset lähtö- ja saapumispaikat lentokentillä, ja matkatoimistoilta, matkanjärjestäjiltä ja laivaristeilyjä järjestäviltä yrityksiltä.

Kansallisissa suunnitelmissa otetaan huomioon yleistietojen toimittaminen matkailijoille ennen matkaa ja sen aikana (esim. julisteita ja lehtisiä saapumispaikoilla, tietoja matkatavaroiden tarkastuksista jne.), ja nämä tiedot toimitetaan lentoyhtiöille, matkatoimistoille, matkanjärjestäjille ja laivaristeilyjä järjestäville yrityksille (ohjeiden antaminen matkustajille lipunoston yhteydessä).

Jäsenvaltiot

Muiden kuin terveydenhuoltoalan välisen yhteisen toiminnan määrittäminen ja toteuttaminen: � Pelastustoimet: palokunta, pelastuspalvelut, poliisi, uhrintunnistustoiminta (DVI) � Kuljetusala, matkustusneuvonta ja toimenpiteet saapumispaikoilla:

� vakioidut toimintaohjeet ja oikeudellinen kehys matkustajien jäljittämistä varten o saapumispaikkojen viranomaisille o kuljetusyhtiöille

� vakioidut toimintaohjeet matkustajille saapumispaikoilla jaettavia tietoja varten � toiminnallinen verkko asiaa käsitteleville toimijoille tarkoitettujen tietojen oikea-aikaista jakamista varten � luettelo paikallisista, alueellisista, kansallisista ja kansainvälisistä yhteystahoista � matkustamiseen liittyvä neuvonta ja toimenpiteet saapumispaikoilla kuuluvat kansallisten kriisisuunnitelmien

tehostamisprosessiin � kansanterveyden (kansallisten ja kansainvälisten) asiantuntijoiden antamat neuvot, jotka kansalliset

terveysviranomaiset vahvistavat � saapumispaikkoja (kansainvälinen terveyssäännöstö 2005 ym.) ja tietosuojaa koskevan lainsäädännön

noudattaminen.

Virastot

� Muiden kuin terveydenhoitoalan EU:n virastojen määrittäminen

- 54 -

� yhteistyö unionin verkon kanssa � menettely jäsenvaltioiden auttamiseksi, pyynnöstä, matkustajien jäljittämisessä � oikeudellinen kehys aiheellisten tietojen välittämiseksi asiaa käsitteleville toimijoille matkustajien

jäljittämismenettelyissä � turvalliset välineet ja vakioidut toimintaohjeet tietojen välittämiseksi matkustajien jäljittämismenettelyissä � luettelo paikallisista, alueellisista, kansallisista ja kansainvälisistä yhteystahoista � tieteellinen neuvonta ja riskinarviointi vaarallisten aineiden kuljetusten yhteydessä � tuen antaminen tiettyyn tarkoitukseen sopivimman laboratorion löytämiseksi EU:ssa � EU:ssa toimivien laboratorioiden verkottuminen.

Euroopan komissio

Toiminnalliset yhteydet toimenpiteiden helpottamiseksi unionissa: � Jäsenvaltioita autetaan soveltamaan jäljittämismenettelyjä. � Jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa perustetaan matkustusalaa koskevat menettelyt. � unionin oikeuskehys aiheellisten tietojen jakamiseksi matkustajien jäljittämismenettelyjä käsitteleville toimijoille � turvalliset välineet toimenpiteiden koordinoimiseksi laaja-alaisissa matkustajien jäljittämismenettelyissä � luettelo paikallisista, alueellisista, kansallisista ja kansainvälisistä yhteystahoista � saapumispaikoilla toteutettavien toimenpiteiden koordinointi � yhteistyö tiedotusverkoston kanssa.

Yhteentoimivuus � Komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten väliset yhteistyömenettelyt � unionin oikeuskehys aiheellisten tietojen jakamiseksi matkustajien jäljittämismenettelyjä käsitteleville toimijoille � EU:n vuoropuhelufoorumi terveydenhoitoalaa ja yksityisiä matkayhtiöitä (lentokenttiä, lentoyhtiöitä,

matkatoimistoja ja muita sidosryhmiä ja toimijoita) varten � kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) toteuttaminen � asiaa käsittelevien unionin viranomaisten välinen yhteistyö (Europol, terveydenhoito, kuljetus, oikeus, talous) � kansainvälisellä tasolla järjestettävä keskustelu: IATA, WHO, ynnä muut.

6.3 Turvallisuuden ja terveyden yhdistäminen

Odotettu tulos

Jäsenvaltiot perustavat koordinointi- ja viestintämekanismit kansallisten terveys-, lainvalvonta- ja pelastuspalveluviranomaisten välille kansanterveystoimenpiteiden tehostamiseksi. Kukin toimivaltainen viranomainen pitää muiden jäsenvaltioiden kollegansa ja komission ajan tasalla.

Jäsenvaltiot liittävät suunnitelmiinsa epidemiologiset ja lainvalvontaa koskevat tutkimukset.

Komissio, ECDC ja Europol tukevat yhteistyöaloitetta, sillä moniin torjuntatoimenpiteisiin liittyy lainvalvonta- ja pelastustoimia. Kansalliset johtamis- ja valvontarakenteet sekä EU:n yhteys- ja valvontarakenteet tukevat tätä toimintaa. Lisätietoja annetaan 16.6.2009 julkaistussa komission valmisteluasiakirjassa SEC(2009) 874.

(http://s-sanco-europa/health/ph_threats/com/preparedness/prephome/cbrn_en.htm)

Jäsenvaltiot

Kansanterveydellisiä seurauksia aiheuttavien tapahtumien tarkistuslista: � Tapahtumaa edeltävässä vaiheessa noudatetaan alustavia käytänteitä, kriteerejä ja edellytyksiä, joiden avulla

lainvalvonta- ja terveydenhoitoelimet voivat vuorovaikutuksessa: � kehittää yhteisiä työsuhteita ennen tapahtumaa � hallita yhteisiä tutkimuksia � perustaa synergian lainvalvontaa ja kansanterveyttä koskevien tutkimusten välille.

� Riskin- ja uhanarviointia, tietojenvaihtoa ja yhteistyötä järjestetään ennen tapahtumaa. � Määritellään uhka ja riski sekä periaatteet uhan- ja riskinarvioinnin soveltamiseksi. � Varmistetaan kansanterveysalan ja lainvalvonta-alan vuorovaikutus riskin ja uhan torjuntatoimissa. � Määritetään tietojenvaihdon esteet ja kehitetään ratkaisut. � Kehitetään yhteisiä työsuhteita ja hallitaan yhteisiä tutkimuksia.

� Eri laitosten henkilöstön turvallisuus ja hallinta � Työnantajilla on velvollisuus valvoa ja tukea henkilöstöä suojaamalla vaarallisten aineiden säilytystilat ja

noudattamalla tehostettuja turvatoimenpiteitä, jotka koskevat vaarallisten aineiden suojaamista ja niistä tiedottamista.

- 55 -

� Henkilöstö tarkastetaan ja altistuneille alueille saapuville vierailijoille tehdään tarkastukset. � Biologisen materiaalin turvallisuus ja hallinta

� Ymmärretään julkisissa, opetus- ja teollisuuslaitoksissa yhteisesti varastoidun ja käytetyn biologisen materiaalin väärinkäytöstä mahdollisesti aiheutuvaa yleistä riskiä käsittelevien kasanterveys- ja lainvalvontaviranomaisten eri näkökulmat.

� Kohtuulliset turvatasot ymmärretään yleisesti samoin kuin se, että niitä voidaan joutua muuttamaan uhkatasojen muuttuessa.

� Kehitetään yhteisiä työohjelmia erityisesti biologisen materiaalin turvallisuuden tehostamiseksi � Kuljetuksen turvallisuus, materiaalin tarkastaminen ja vastuuvelvollisuus

� Valmistellaan näytteet lisätutkimuksiin kuljettamista varten. � Määritellään vaatimukset materiaalin turvallisuuden varmistamiseksi kauttakuljetuksen aikana. � Kansainvälisiä säännöksiä sovelletaan erikseen biologisen materiaalin kauttakuljetusta varten. � Koulutetaan vaarallisten aineiden kauttakuljetukseen osallistuvaa henkilöstöä. � Jäljitetään ja turvataan kauttakuljetuksessa olevat aineet varmistamalla vastaanottajien legitiimiys ja lähettyjen

näytteiden asianmukainen vastaanottaminen. � Epäilyttäviin tapahtumiin liittyvä yhteinen riskin- ja uhanarviointi

� Kansanterveysviranomaiset tunnistavat tapahtumat, jotka olisi siirrettävä lainvalvonta- tai muiden toimivaltaisten viranomaisten vastuulle.

� Lainvalvonta- ja muut toimivaltaiset viranomaiset tunnistavat tapahtumat, jotka olisi siirrettävä kansanterveysviranomaisten vastuulle.

� Henkilösuojaimet � Vaara arvioidaan ja toimitetaan asianmukaiset henkilösuojaimet. � Viestintää rajoitetaan. � Fyysisen suorituskyvyn ja laitteiden kestävyys tai heikentyminen määritetään. � Henkilösuojainkokonaisuudet standardoidaan (varmistetaan yhteentoimivuus) ja toisaalta vahvistetaan eri

henkilösuojaimille omat standardit eri työkäytäntöjä varten � Henkilösuojaimet jaetaan. � Tarkastetaan henkilösuojainten tarjoama suoja ja rauhoitetaan henkilöstöä. � Järjestetään dekontaminaatiotilat toimivaltaisten kansanterveys- ja lainvalvontaviranomaisten operatiivista

henkilöstöä varten. � Tutkimustarkoituksia varten määritellään ja järjestetään turva-alueet ja korkean turvallisuustason alueet.

� Määritellään turva-alueet. � Lainsäädännöllä tuetaan tapahtumiin liittyvää työtä. � Tutkijoiden työlle perustetaan turvajärjestelmät. � Varmistetaan erityisvyöhykkeet sekä tilojen ja yleinen turvallisuus. � Järjestetään turva- ja valvontatoimenpiteiden hallinta ja määritetään niistä vastaavat viranomaiset.

� Laboratorioissa säilytetään näyttöketju. � Tunnistetaan ja luokitellaan vaarat. � Rikostutkintaa varten tehtyä näytteidenottoa koskevat periaatteet (näytteenottajat ja näytteet) määritellään. � Kehitetään laboratoriopolut.

� Laboratoriot nimetään, akkreditoidaan, niiden laatu varmistetaan ja täytetään diagnostiikan rikostutkinnalliset vaatimukset ja vahvistetaan diagnostiikka. � Ymmärretään diagnostiikassa käytetyt eri asemat ja prosessit, ja laboratorioita suljetaan pois ja vahvistetaan. � Määritellään asianmukaiset asiantuntijat ja viitelaboratoriot. � Määritetään edellytykset sellaisten laboratorioiden käytölle, joita ei yleensä ole akkreditoitu rikostutkintaan. � Ymmärretään eri todisteprosessit ja -tasot, joita käytetään taudin kliinisen epäilyn kehittämisessä, kliinisen

vahvistuksen saamisessa ja tyydyttävien tautitodisteiden hankkimisessa näyttöön perustuvia standardeja varten.

� Järjestetään todistuskappaleiden säilyttäminen. � Järjestetään todisteiden vaarallisten jäännösten hävittäminen.

� Viestimet ja suhdetoiminta � Asioista tiedotetaan ja kansalaisten luottamus säilytetään varmistamalla varhaisessa vaiheessa annetut

ilmoitukset, avoimuus ja kansalaisten tarpeiden ja riskien ymmärtäminen. � Ehkäistään paniikin ja yleisten häiriöiden syntyminen. � Rauhoitetaan ja valvotaan kansalaisia ja tiedotetaan asioista. � Varmistetaan, että kansalaiset toimivat tavalla, joka lievittää tapahtuman seurauksia ja vähentää ne minimiin. � Varmistetaan, että kansalaiset osallistuvat rikosten ehkäisyyn ja paljastamiseen. � Järjestetään mahdollisimman nopea paluu normaalioloihin. � Varmistetaan viestinten oikeudet ja velvollisuudet tiedottaa kansalaisille.

� Koulutus ja harjoitukset � Koulutusta järjestetään säännöllisesti ja tehokkaasti. � Hallinnan eri tasoille voidaan joutua järjestämään eri koulutusta.

- 56 -

� Järjestetään virastojen välinen ja sisäinen koulutus. � Tärkeimmät virkailijat tarvitsevat paikalla toteutettavaa koulutusta. � Teknisen ja ammattihenkilöstön tietoisuuden merkitystä on korostettava.

Euroopan komissio � Käytettävissä olevat EU:n ja kansainväliset hälytys- ja lääkinnälliset tiedonhankintavälineet ja niiden käyttö

� Varmistetaan, että asianmukaiset henkilöt pääsevät tutustumaan EU:n julkisiin ja rajoitettuihin tietolähteisiin. � Varmistetaan näille henkilöille mahdollisuus analysoida näistä lähteistä saatuja tietoja omien kansallisten

tarpeiden ja haavoittuvuuden perusteella. � On perustettava kansalliset tiedotus- ja hälytysjärjestelmät, joilla varmistetaan, että näistä lähteistä hankittujen

tietojen mukaan myös toimitaan. � Kansanterveysalan olisi toimittava muodollisessa yhteistyössä lainvalvontaviranomaisten kanssa, jotta

erillisten organisaatioiden eri analyyttiset taidot voidaan yhdistää kerättävän tietomäärän ja niistä tehtävien analyysien laadun maksimoimiseksi.

� Tähän yhteistyöhön osallistuvien kansanterveysvirastojen on varmistettava, että niiden yhteyshenkilöstö noudattaa sovittuja turvatoimenpiteitä arkaluonteisen tiedon turvalliseksi käsittelemiseksi, teettää asianmukaisen turvallisuusselvityksen ja toimittaa lainvalvontaviranomaisille laatua koskevan riskinarvioinnin.

6.4 Toiminnan jatkuvuussuunnitelma

Odotettu tulos

Varmistetaan, että tärkeimmät palvelut jatkuvat myös vakavassa hätätilanteessa ja että henkilöstöä vähennetään vain noin 30 prosenttia. Kussakin jäsenvaltiossa tunnistetaan terveydenhoitoalan ja muiden alojen elintärkeät rakenteet. Yksiköiden itsensä olisi laadittava yhteistyössä asiaa käsittelevien viranomaisten kanssa suunnitelmat osaksi hätätilannesuunnitelmia.

Jäsenvaltiot

� Jäsenvaltiot määrittävät kaikki elintärkeät palvelut ja rakenteet. � Jäsenvaltiot laativat toiminnan jatkuvuussuunnitelman vakavia terveydellisiä kriisejä varten ja määrittelevät

kansanterveysviranomaisten ja -laitosten aseman ja elintärkeät resurssit.

Virastot � Perustetaan menettelyt jäsenvaltioiden auttamiseksi pyynnöstä toiminnan jatkuvuussuunnitelman toteuttamisessa. � Järjestetään elintärkeitä rakenteita ja palveluja koskeva tieteellinen neuvonta ja riskinarviointi

Euroopan komissio

Unionin toiminta johtaa: � torjuntatoimenpiteiden koordinointiin toiminnan jatkuvuussuunnitelmaa varten.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � elintärkeistä palveluista sopimiseen toiminnan jatkuvuussuunnitelman toteuttamista varten � tavanomaisen elintärkeän toiminnan mahdollisimman tehokkaaseen hallintaan ja vain noin 30 prosentin

henkilöstövähennyksiin.

- 57 -

6.5 Näytteiden kuljetus

Odotettu tulos

Jäsenvaltiot tarkentavat suunnitelmissaan vaarallisten taudinaiheuttajien kuljettamistavat maan sisällä ja sieltä pois. Toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät laboratoriot laativat keskinäiset kuljetussopimukset. Tullille välitetään tiedot kansanterveydellisiä hätätilanteita varten nimettyjen kansallisten laboratorioiden välisistä vaatimusten mukaisista kuljetuksista.

Unionin asiaa käsittelevä lainsäädäntö kattaa potilas- ja ympäristönäytteiden kuljetukset kansanterveydellisissä hätätilanteissa. Vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevaa unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä mukautetaan säännöllisesti kansainvälisten järjestöjen ilmoittamiin muuttuviin tieteellisiin ja teknologisiin olosuhteisiin.

Suojaamistoimenpiteistä laaditaan lainsäädäntö ja ohjeet.


Kansanterveydellisiä seurauksia aiheuttavien tapahtumien tarkistuslista: � Kuljetusta koskevat (kansainvälisten vaatimusten mukaiset) turvatoimenpiteet

� pelastuspalvelu ja akkreditoidut tai hyväksytyt kuljetusyhtiöt � koulutettu henkilöstö ja tärkeimmät laitteet � yhteysluettelot ja vakioidut toimintaohjeet kuljetettavan aineen mukaan

� Viranomaisten, laboratorioiden ja kuljetusyhtiöiden väliset sopimukset � Lainsäädännössä otetaan huomioon hätätilanne:

� tullia � kuljetuksia � nimettyjä laboratorioita varten.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäisten kuljetusten toiminnalliset yhteydet edellyttävät seuraavia toimia: � Luotettava kuljetusliike on määritetty mahdollisia kuljetustarpeita varten. � Kuljetusliike on testannut, että lähetykset todella menevät perille. � Määräpaikassa on varmistettu asianmukainen vastaanotto. � Testauksesta, maksuista ja luottamuksellisista seikoista on tehty sopimus. � Asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä toteutetaan potilas- ja ympäristönäytteiden kuljetuksissa

kansanterveydellisissä hätätilanteissa. � Vaarallisten aineiden kuljetus on järjestetty. � Suojatoimenpiteitä koskeva kansallinen lainsäädäntö ja ohjeet on annettu. � Asiaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia (esim. IATA tai WHO) toteutetaan potilas- ja ympäristönäytteiden

kuljetuksissa kansanterveydellisissä hätätilanteissa.

6.6 Torjuntatoimenpiteiden eettiset vaikutukset

Odotettu tulos

Eettiset kysymykset liittyvät tiiviisti oikeudellisiin seikkoihin, kuten edellä on todettu, ja kuuluvat välttämättömään kehykseen arvioitaessa kulttuurista suhtautumista karanteenin ja ennalta määritettyjen riskiryhmien immunisoinnin kaltaisiin toimenpiteisiin. Eettiset näkökohdat tulevat esiin, kun keinot eivät riitä koko väestön huomioon ottamiseksi ja kun käytettävissä olevia varoja voidaan käyttää vain valikoituja ryhmiä varten.

Kansalliset suunnitelmat sisältävät kansanterveydellisten kriisien torjuntaa koskevan eettisen ohjeistuksen. Kansalliset suunnitelmat sisältävät myös todentamisprosessin, jolla varmistetaan, että poliittisten päätösten eettiset näkökohdat tarjoavat taudinpurkauksen yhteydessä yksilön oikeuksien ja väestön oikeuksien välille tasapainon.


Torjuntatoimenpiteiden eettisten vaikutusten tarkistuslista

- 58 -

� Kansallisissa suunnitelmissa otetaan huomioon � eettiset kysymykset, jotka liittyvät vähäisten resurssien saatavuuden rajoittamiseen, kuten rajoitetut

diagnostiset laboratoriotestit, rokotukset, viruslääkkeet ja muut lääkkeet ja laitteet � ensihoidon antajien, terveydenhoitoalan työntekijöiden ja yhteisön tärkeimpien palvelujen tuottajien

pakolliseen rokottamiseen liittyvät seikat � yksilönvapauden rajoittaminen, jota voi tapahtua eristämis- ja karanteenioloissa � tutkimuksen eettisen kehyksen perustamisen erityisesti, kun kyseessä on ihmisiin kohdistuva tutkimus.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � Komission yksiköiden ja asiaa käsittelevien sidosryhmien väliseen foorumiin, jossa:

� tunnistetaan eettisiä vaikutuksia aiheuttavat seikat � tarjotaan kehys eettisten näkökohtien huomioon ottamisen arvioinnille � annetaan suosituksia.

- 59 -

7 Suunnitelmien hallinta

Tässä luvussa kuvataan laadittujen suunnitelmien käsittelemisessä edellytettyjä prosesseja, joiden avulla arviointi, kouluttaminen, jakelu ja testaaminen voidaan toteuttaa yhdessä huolellisesti.

7.1 Suunnitelmien seuranta ja tarkastaminen

Yhteentoimivuus

Tämän ehdotetun suunnitteluprosessin jälkeen on toimittava sen varmistamiseksi, että välttämättömät rakenteet, lainsäädäntö, järjestelyt ja resurssit on toteutettu. Suunnitelman vastuuhenkilöt on tiedettävä, ja suunnitelman tarkistus- ja päivitysmekanismista ja -tiheydestä on sovittava. Jakeluluetteloita on päivitettävä jatkuvasti. Nämä unionin suunnitelmat voivat tarjota mallin tapahtumakohtaisille suunnitelmille, ja niiden avulla voidaan kehittää ja päivittää kansallisia ja alueellisia suunnitelmia, jotka eivät tietenkään voi olla ristiriidassa unionin suunnitelmien kanssa. Suunnitelmien olisi tämän vuoksi sisällettävä viittauksia toisiinsa. Suunnitelmien vastuuhenkilöiden olisi valvottava ja varmistettava kansallisten suunnitelmien tekemistä ja osallistuttava niiden kehittämiseen ja päivittämiseen. Tämän vuoksi kaikki kansalliset suunnitelmat olisi yhdistettävä ja validoitava sovittua mekanismia noudattaen.

Suunnitelmien valvonnassa EU:ssa on noudatettava huolellista harkintaa, sillä asia on poliittisesti arkaluonteinen.


Suunnitelmien seurannan tarkistuslista. Vähimmäisvaatimukset: � Kansanterveysviranomaiset tai toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että välttämättömät rakenteet, lainsäädäntö,

järjestelyt ja resurssit on järjestetty kansallisia, alueellisia ja paikallisia suunnitelmia varten. � Suunnitelmaan, sen tarkastamismekanismiin ja -tiheyteen liittyvästä vastuusta on sovittu. � Suunnitelmat sisältävät jakeluluettelon, jota päivitetään. � Kansanterveysviranomaiset tai toimivaltaiset viranomaiset esittävät useita suunnitelmia vertaiskokonaisuutena

varmistaakseen kansallisten, alueellisten ja paikallisten suunnitelmien koordinoinnin eri tasoilla. � Kansallisten suunnitelmien analysointi-, vertailu- ja arviointimekanismeista sovitaan.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa seuraavaan: � Kansanterveysviranomaiset tai toimivaltaiset viranomaiset yhdistävät suunnitelmansa ja esittävät useita

suunnitelmia vertaiskokonaisuutena varmistaakseen kansallisten, alueellisten ja paikallisten suunnitelmien koordinoinnin eri jäsenvaltioissa.

� Järjestetään kansallisten suunnitelmien kartoitus ja tietokanta. � Jäsenvaltiot sopivat kansallisten suunnitelmien keskinäisen yhteensopivuuden analysointi-, vertailu-, arviointi- ja

tarkastusmekanismista.

7.2 Koulutus

Odotettu tulos

Sopivin koulutusmalli EU:ssa voisi olla kouluttajakoulutus, jolla autetaan kansallisten kurssien toteuttamista. Tällä tavalla voitaisiin täyttää koulutusmateriaalin (kurssien, kuvamateriaalin, tapaustutkimusten) ja/tai kouluttajien mahdolliset puutteet. Tässä tarkoituksessa menettelyjä ja rakenteita kehitetään ja käytetään yhteisiä materiaaleja, luodaan kouluttajien ohjeet ja annetaan myös muille kuin maan kansalaisille mahdollisuus osallistua kursseille.


Koulutuksen tarkistuslista. Vähimmäisvaatimukset: � Koulutusohjeet on laadittu koko henkilöstöä, myös hallinnasta vastaavia henkilöitä varten. � Suunnitelmat sisältävät asiaan liittyvät koulutusohjelmat kaikkia tasoja varten.

- 60 -


Unionin sisäinen toiminta johtaa: � kouluttajakoulutuksen moduuleihin, joilla tuetaan asiaan liittyviä kansallisia kursseja ja toimitetaan

koulutusmateriaalia (kursseja, kuvamateriaalia, tapaustutkimuksia) � koulutusmateriaalin kehittämismenettelyihin ja -rakenteisiin ja kouluttajien ohjeisiin, joilla autetaan

koulutusmateriaalin ja kurssien kehittämisessä � jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostamiseen ja koulutusmoduulien, kokemusten jne. vaihtoon.

7.3 Suunnitelmien ja harjoitusten testaus ja arviointi

Odotettu tulos

Kun valmiussuunnitelman rakenne ja sisältö on saatu valmiiksi, suunnitelmaa on testattava ja arvioitava. Harjoituksia järjestetään säännöllisesti suunnitelmien yhtenäisyyden ja toteutettavuuden tarkastamiseksi.

Ensimmäisessä harjoituksessa voitaisiin suunnitelma käydä läpi järjestelmällisesti ottaen huomioon useiden suunnitelmaan osallistuneiden tärkeiden toimijoiden hankkimat viimeisimmät kokemukset.

Toisessa vaiheessa voitaisiin suunnitelma käydä läpi tärkeimpien toimijoiden kanssa simuloiden eri tilanteita. Harjoituksia olisi toteutettava kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla suunnitelmien testaamiseksi. Arvioinnilla ja saadulla kokemuksella suunnitelmia voidaan parantaa tehokkaasti.


Suunnitelmien testauksen ja arvioinnin tarkistuslista � Harjoitusohjeet on laadittu. � Suunnitelmat sisältävät harjoitusprosesseja ja hankittua kokemusta. � Harjoituksissa asiaan liittyvät toimijat voivat testata ja arvioida laadittuja suunnitelmia.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � tilanteiden säännölliseen testaukseen EU:n laajuisesti � mahdollisimman monien (muidenkin kuin lääkintäalan) toimijoiden (paikallisten, alueellisten, kansallisten, EU:ssa

toimivien, kansainvälisten kumppaneiden) huomioon ottamiseen suunnitelmissa � saadun kokemuksen yhdistämiseen � mahdollisuuksien kehittämiseen unionin hyvien käytänteiden ja ohjeiden perustamiseksi.

7.4 Reagointiajan tavoitteet

Odotettu tulos

Reagointiajan tavoitteet tarkoittavat ehdotettuja aikarajoja valikoitujen elintärkeiden torjuntatoimien tai -tehtävien toteuttamiseksi. Nämä tavoitteet kuuluvat reagointivalmiudelle asetettuihin tavoitteisiin. Niitä olisi käytettävä harjoituksissa arviointikriteereinä.


Reagointiajan tavoitteiden tarkistuslista. Vähimmäisvaatimukset: � Suunnitelmat sisältävät asianmukaiset indikaattorit ja reagointiajan tavoitteet, mukaan lukien reagointiajan testaus,

jossa lasketaan aika, joka kuluu: � hätätilanteen hallintatoimien perustamiseen � terveysuhkien tiedonhallintayksikön aktivoimiseen � terveysuhkien tiedonhallintayksikön täyden toimivuuden aikaan saamiseen (kaikkien edustettujen

organisaatioiden osallistuessa)

- 61 -

� paikallisille, kansallisille ja EU:n kumppaneille ilmoittamiseen � lievitystoimien aloittamiseen ja teknisen avun antamiseen paikalla toimiville hoitotyöntekijöille � erityisalueen perustamiseen � pikaisten suojaamistoimien suosittelemiseen kansalaisille � valmistautumiseen ensihoidon antamista varten päivystysosastoilla.

� Reagointiaikaa testataan eri tasoilla.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � saatujen kokemusten ja suunnitelmien tehokkuuden yhdistämiseen.

7.5 Kattavuustavoitteet

Odotettu tulos

Elintärkeiden reagointitoimien ja -tehtävien kattavuustavoitteilla tarkastetaan suunnitelmien toteuttamista eri osastojen välillä. Nämä tavoitteet kuuluvat reagointivalmiuksien tavoitteisiin, ja niitä olisi käytettävä arviointikriteereinä. Kun erityiset ammatilliset kohderyhmät katetaan erityissairauksia koskevissa kansallisissa suunnitelmissa (esim. influenssarokotukset, kollektiivisten ja henkilösuojaimien saatavuus jne.), suunnitelmista vastuussa olevat henkilöt voivat arvioida, miten hyvin suunnitelmat on toteutettu.


Kattavuustavoitteiden tarkistuslista. Vähimmäisvaatimukset: � Suunnitelmat sisältävät asianmukaiset indikaattorit ja kattavuustavoitteet, mukaan lukien mittausmenettelyt, jotka

koskevat: � hätätilanteen hallintatoimien kattavuutta � ammatillisten kohderyhmien kattavuutta (esim. pelastuspalvelut, kuljetus jne.)

� Näiden tavoitteiden saavuttamiseen kuluvaa aikaa testataan eri tasoilla.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � saatujen kokemusten ja suunnitelmien tehokkuuden yhdistämiseen.

7.6 Vertailuanalyysi

Odotettu tulos

Suunnitteluprosessin helpottamiseksi ja EU:n yhteisten vähimmäisvaatimusten kehittämiseksi valmiussuunnitelmia varten komission olisi sisällytettävä yhteistyöjärjestelyihin vuosittain järjestettävä vertailuanalyysifoorumi.

7.7 Tapahtumien ja harjoitusten arviointi ja seuranta

Odotettu tulos

Tärkeä väline valmiuden ja suunnittelun parantamisessa on tapahtumien ja harjoitusten arviointi, jossa tunnistetaan parannusta vaativat alat sekä hyvin toimivat alat.

- 62 -

Jäsenvaltiot, komissio ja virastot � Vähimmäisvaatimukset:

� Tapahtuman seurannan ja analysoinnin rakenne on perustettu. � Harjoitusten seurannan ja analysoinnin rakenne on perustettu. � Rakenne saatujen kokemusten ja palautteen yhdistämiseksi aiempiin kokemuksiin on perustettu.

Yhteentoimivuus

Unionin sisäinen toiminta johtaa: � jäsenvaltioiden kokemusten ja parhaiden käytänteiden yhdistämiseen � eri alojen kokemusten ja parhaiden käytänteiden yhdistämiseen.

- 63 -

LIITE 1: Kriisitilojen vähimmäisvaatimukset

1. Taustaa

Euroopan unionissa kiinnitetään yhä enemmän huomiota kansanterveydellisten hätätilanteiden koordinointiin ja hallintaan. Terveysturvakomitea on valmiuden ja torjuntatoimien päätekijä terveyskriiseissä. Tässä ominaisuudessa se on valtuuttanut yleisten valmiussuunnitelmien osaston päivittämään asiaa käsittelevää vuoden 2005 teknistä asiakirjaa, joka sisältää myös kriisitilojen vähimmäisvaatimukset.

Terveysturvaa koskeviin tapahtumiin kuuluvat tartuntatautien puhkeaminen ja riskialttiiden elintarvikkeiden, tuotteiden, eläinten tai kasvien tahi ympäristöön levinneiden kemiallisten, biologisten, radioaktiivisten tai ydinaineiden aiheuttama saastuminen.

Nopea tietojenvaihto tilanteen kehittymisestä, tietoisuus toisissa maissa toteutetuista tai suunnitelluista toimenpiteistä ja toimenpiteiden ja torjuntatoimien koordinointikyky ovat erittäin tärkeässä asemassa kriisinhallinnan onnistumisen suhteen. Näihin toimiin kuuluu sopiminen tärkeistä viesteistä ja yhteisistä linjoista viestimien suhteen.

Perustamalla erityiset kriisitilat jäsenvaltioiden terveysministeriöihin ja/tai muiden toimivaltaisten viranomaisten tiloihin parannetaan yhteyksiä kaikkien suurtapahtumia koskevaan riskinarviointiin ja -hallintaan osallistuvien sidosryhmien välillä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Tämä asiakirja perustuu terveysuhkien koordinointiryhmässä toimivan terveysuhkayksikön viime vuosina saamiin kokemuksiin, ja siinä esitetään välineet ja rakenteet, jotka olisi syytä perustaa viestinnän järjestämiseksi. Luettelo on vain viitteellinen, oppaaksi tarkoitettu eikä suinkaan velvoittava. Siinä ei käsitellä eri maissa voimassa olevia tavanomaisia terveys- ja hygieniasäännöksiä, joita on joka tapauksessa noudatettava.

2. Kriisitilojen tarkoitus

Tärkeimpänä tarkoituksena on viestinnän, yhteistyön ja koordinoinnin tehostaminen tapahtuman hallintaan osallistuvien muiden kumppanien kanssa, jolloin tilanne tunnettaisiin paremmin, siitä saataisiin yhteinen kuva, yhdistettäisiin ja tarkistettaisiin tietoja, varmistettaisiin toteutettujen toimenpiteiden johdonmukaisuus ja helpotettaisiin päätöksentekoa.

Kriisitilojen teknisillä laitteilla henkilöstön pitäisi saada yhteys muissa hätätilanteen toiminnallisissa tiloissa toimiviin kumppaneihin kansallisella tasolla (esim. toiminnan muilla aloilla) tai kansainvälisellä tasolla [Euroopan komissio, EU:n virastot (esim. ECDC, EMA) ja kansainväliset organisaatiot kuten WHO jne.] ja yhdistää terveydellisen hätätilanteen hallintayhteisö ja saada yhteyksiä kyseisen alan asiantuntijoihin.

3. Rakenne / Tilat

Tilojen on oltava riittävän suuret, jota niihin voitaisiin sijoittaa hyvin henkilöt, joiden on tarkoitus työskennellä niissä kriisin aikana. Niissä olisi oltava myös erisuuruisia kokoustiloja, kuten:

päätöksentekohuone kriisin vastuuhenkilöille ja korkeammille virkailijoille

operatiivinen viestintäkeskus, joka välittää tietoja niitä keräävälle erityisryhmälle

kokoushuone, jossa pidetään paikalla toteutettavat ja virtuaalikokoukset (audio- ja videokokoukset)

koordinointihuone, jossa tilannetta ja mahdollisia toimenpiteitä arvioidaan ja käsitellään

erityishuone viestimille suunnatusta tiedottamisesta vastaavalle ryhmälle, joka voisi pitää näissä tiloissa myös lehdistötilaisuuksia

toimittajille tarkoitettu viestintähuone (jos kriisikeskuksella on oikeus kääntyä suoraan lehdistön puoleen). Näiden tilojen on kuitenkin luottamuksellisuuden vuoksi oltava erillään itse kriisitiloista.

- 64 -

asiantuntijahuoneet

tukialue (sihteeristölle ja logistiikalle)

Kokoushuoneiden olisi oltava erikokoisia, tehokkain ilmanvaihtojärjestelmin varustettuja ja asianmukaisesti valaistuja. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kalusteiden ja istuinten ergonomiaan.

Henkilöstön on päästävä taukotiloihin, työvuorojen mukaan (päivä- ja yövuorot ja niiden kesto). Näissä tiloissa heidän olisi saatava ruokaa ja juomista (keittiö?) ja voitava rentoutua.

Koska kriisinhallintatilojen järjestäminen maksaa, olisi tavanomaiset toimintatilat voitava muuttaa nopeasti vastaamaan suurtapahtumien tarpeisiin.

Tässä yhteydessä olisi harkittava eritasoista aktivointia, esim.:

vihreä taso — päivittäisen toiminnan valvonta

keltainen taso — osittainen aktivointi, kun huolestuttava tapahtuma on havaittu

punainen taso — täysimääräistä aktivointia varten kaikkine ensisijaisine ja tukitoimintoineen, joilla reagoidaan tehokkaasti tunnistettuun uhkaan

Muita huomioon otettavia turvallisuusseikkoja: kriisitilojen olisi mieluimmin sijaittava alueella, jonne pääsy on rajoitettu ja jossa on kulunvalvontajärjestelmä, palontorjunta- ja valvonta (kamerat ja vartijat).

4. Laitteet

Laitteet voidaan hankkia yhdessä toisten sidosryhmien kanssa (esim. sisäministeriön tai pelastuspalveluhenkilöstön kanssa) ja laatia niiden kanssa yhteisymmärryspöytäkirja.

Vähimmäislaitteet Osittainen kokoonpano Ihanteellinen kokoonpano

IT � tietokoneet

asianmukaisin ohjelmistoin (jotka sopivat yhteen muiden sidosryhmien laitteiden kanssa, esim. Microsoft Office)

� tietokoneet asianmukaisin ohjelmistoin (jotka sopivat yhteen muiden sidosryhmien laitteiden kanssa, esim. Microsoft Office)

� tietokoneet asianmukaisin ohjelmistoin (jotka sopivat yhteen muiden sidosryhmien laitteiden kanssa, esim. Microsoft Office)

� mustavalkoiset tulostimet

� mustavalkoiset tulostimet � väritulostimet

� mustavalkoiset tulostimet � väritulostimet � karttapiirturi

(suurkokotulostin) � verkkoasema ryhmien

väliseen työskentelyyn

� verkkoasema ryhmien väliseen työskentelyyn

� asiakirjahallintajärjestelmä

� verkkoasema ryhmien väliseen työskentelyyn

� asiakirjahallintajärjestelmä � kriisinhallintaohjelmisto

� palomuuri � palomuuri � palomuuri � tietoturvaohjelmisto

(virustentorjunta jne.) � tietoturvaohjelmisto

(virustentorjunta jne.) � tietoturvaohjelmisto

(virustentorjunta jne.) � erityinen lähiverkko � erityinen lähiverkko � erityinen lähiverkko � it-tuki � it-tuki � it-tuki

Viestintä

- 65 -

Luokiteltujen tietojen käsittelemistä varten olisi oltava vähintään yksi tekninen järjestelmä (vähimmäislaitteet):

RESTREINT UE, CONFIDENTIAL UE ja SECRET UE tai vastaavat kansallisen lainsäädännön mukaan luokitellut tiedot. � puhelimet � mahdollisesti salatut

puhelimet, jollei muita järjestelmiä luokiteltujen tietojen käsittelemiseksi ole

� vaihtoehtoiset viestintävälineet

� puhelimet � matkapuhelimet

� vaihtoehtoiset viestintävälineet

� puhelimet � matkapuhelimet � satelliittipuhelimet � salatut puhelimet

� � tallennusjärjestelmä

� faksi � mahdollisesti salattu

faksi tai tietokone, jollei muita järjestelmiä luokiteltujen tietojen käsittelemiseksi ole

� faksi � faksi � salattu faksi tai tietokone

� pääsy internetiin � pääsy internetiin � pääsy internetiin � � pääsy satelliittiviestimiin � pääsy satelliittiviestimiin � erilliset toimivat

sähköpostiosoitteet � erilliset toimivat

sähköpostiosoitteet � erilliset toimivat

sähköpostiosoitteet � � erillinen kriisin

intranetsivusto � erillinen kriisin intranet- ja

intranetsivusto � langaton verkkoyhteys � langaton verkkoyhteys � langaton verkkoyhteys � � � pääsy ulkoisiin

palvelupuhelimiin � audiokokouslaitteet � audiokokouslaitteet

� yhteys ulkoiseen audiokokousten toimittajaan, myös hallintavälineeseen

� audiokokouslaitteet � yhteys ulkoiseen

audiokokousten toimittajaan, myös hallintavälineeseen

� kahdenvälinen videokokousjärjestelmä (ISDN /IP)

� video 8 kokousjärjestelmä (ISDN /IP)

� video 32 kokousjärjestelmä (ISDN /IP)

� laajakuvanäytöllä varustettu projektori


� LCD-näyttö


� LCD-näyttö

� vuorovaikutteiset

kirjoitustaulut

� � automaattisten

lyhytsanomien ja ääniviestin lähettäminen (mistä huolehtivat ulkoiset toimittajat tai erityinen järjestelmä)

Muu materiaali � turvallisuus � turvallisuus � turvallisuus

� paperisilppuri � paperisilppuri

� valokopiolaite � valokopiolaite � valokopiolaite (mustavalkoinen tai väri)

� varavoima � varavoima � varavoima, vaihtoehtoisin ratkaisuin, jos

- 66 -

pääasiallinen sähköntoimitus katkeaa – generaattori tai katkeamaton sähkönsyötön järjestelmä, jonka avulla voidaan työskennellä useita tunteja.

5. Pääsy erityisiin ohjelmistoihin ja erillisille verkkosivuille

Kustakin järjestelmästä vastaavalla henkilöstöllä on kriisitiloissa pääsy kansallisiin, unionin ja kansainvälisiin hälytys- ja/tai tietojärjestelmiin.

EU:n tasolla tämä tarkoittaa myös terveysministeriön ja toimivaltaisten viranomaisten pääsyä seuraaviin järjestelmiin:

• HEDIS-portaali (terveydellisten hätätilanteiden ja tautien tietojärjestelmä) tilanteen tiedostamista ja kriisinhallintaa varten

• EWRS (varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä tarttuvia tauteja varten)

• RAS BICHAT (nopea hälytysjärjestelmä biologisiin ja kemiallisiin hyökkäyksiin varautumiseksi)

• MedISys (lääketieteellinen tiedustelujärjestelmä)

Kriisikeskuksessa olisi oltava saatavilla seuraavia välineitä:

• kartoitusohjelmisto

• mallintamisohjelmisto

• sääennusteiden saanti.

6. Muita seikkoja

Muita tärkeitä seikkoja, jotka on otettava huomioon kriisitiloja perustettaessa:

a. henkilöstön koulutus

b. vakioitujen toimintaohjeiden laatiminen hälytyksiä ja torjuntatoimia varten

c. säännöllisesti järjestettävät harjoitukset suunnitelmien toimivuudesta, vakioidut toimintaohjeet sekä tiedotus- ja viestintävälineet

d. kaikkien välineiden ja järjestelmien säännöllinen testaus ja päivittäinen käyttö

e. kriisikeskuksen yhteydet ja sisällyttäminen yleisiin valmiussuunnitelmiin

f. varmistaudutaan pelastussuunnitelmin sellaisia tilanteita varten, joissa keskus ei yllättäen voisikaan antaa odotettua tukea kriisinhallinnalle (varajärjestelyt jne.).

- 67 -

Liite 2: Luettelo asiakirjassa käytetyistä lyhenteistä

ARGUS Euroopan komission yhteysrakenne

BICHAT toimintaohjelma biologisiin ja kemiallisiin hyökkäyksiin varautumiseksi

CBRN kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinaineet

Cefic Euroopan kemianteollisuuden järjestö

DSN erillinen valvontaverkko

DVI uhrintunnistustoiminta

EAPCCT myrkytystietokeskusten ja kliinisten toksikologien eurooppalainen yhdistys

ECDC Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus

ECHA Euroopan kemikaalivirasto

ECHO humanitaarisen avun toimisto

EDQM lääkkeiden ja terveydenhuollon eurooppalainen laatutyöelin

EFSA Euroopan elintarvikevirasto

EISS eurooppalainen influenssan valvonta-ohjelma

EMEA4 Euroopan lääkearviointivirasto

EMPL työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

ENV ympäristöasioiden pääosasto

EPCIP Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelma

ESCON maailmanlaajuiseen terveysturvan toimintaryhmä

EU Euroopan unioni

EU-27 Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota

EUCURIE Euroopan yhteisön säteilyhätätilanteita koskeva nopean tietojenvaihdon järjestelmä

EUNID infektiolääkäreiden eurooppalainen verkko

EUPHIN Euroopan kansanterveyden tietoverkosto

Euratom Euroopan atomienergiayhteisö

EVM Euroopan rokotevalmistajat

EWRS varhaisvaroitus ja -reagointijärjestelmä

FAO elintarvike- ja maatalousjärjestö

GHSAG maailmanlaajuinen terveysturvan toimintaryhmä

GHSI maailmanlaajuinen terveysturva-aloite

GIS paikkatietojärjestelmä

GOARN WHO:n ylläpitämä maailmanlaajuinen taudinpuhkeamistapauksia koskeva varoitus- ja reagointiverkoston luettelo

GSCT yleistilanne – terroristien vapauttamien kemikaalien uhka (terveysohjelmahanke)

HEDIS terveydellisten hätätilanteiden ja tautien tietojärjestelmä

HEOF terveysuhkien koordinointiryhmä

4 helmikuusta 2010 alkaen Euroopan lääkevirasto EMA

- 68 -

HEPA-suodatin mikrosuodatin

IAEA kansainvälinen atomienergiajärjestö

IATA kansainvälinen ilmakuljetusliitto

ICAO kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö

IP internet-protokolla

IPCS kansainvälinen kemikaaliturvallisuusohjelma

ISDN digitaalinen monipalveluverkko

JLS5 oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosasto

JRC yhteinen tutkimuskeskus

LAN lähiverkko

LEN Euroopan lainvalvontaviranomaisten verkosto

MedISys lääketieteellisen tiedustelun järjestelmä

MIC valvonta- ja tiedotuskeskus

NATO Pohjois-Atlantin puolustusliitto

NEMO matemaattisen mallintamisen verkko

OECD taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö

OIE kansainvälinen eläintautivirasto

OPCW kemiallisten aseiden kieltojärjestö

PDA kämmentietokone

PHEIC kansainvälisesti merkittävä kansanterveydellinen hätätilanne

PO pääosasto

RAPEX nopea tietojenvaihtojärjestelmä vaarallisista aineista

RAS- BICHAT nopea hälytysjärjestelmä biologisiin ja kemiallisiin hyökkäyksiin varautumiseksi

RAS-CHEM nopea hälytysjärjestelmä kemiallisiin hyökkäyksiin varautumiseksi

RASFF elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä

TK tutkimus ja kehittäminen

RELEX ulkosuhteiden pääosasto

SANCO terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto

Sars vakava äkillinen hengitystieoireyhtymä

SCENIHR kehittymässä olevia ja vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevä tiedekomitea

TESSY eurooppalainen valvontajärjestelmä

TREN6 energian ja liikenteen pääosasto

UPS varavirtajärjestelmä

WATA World Association of Travel Agencies (matkatoimistojen maailmanjärjestö)

WHO Maailman terveysjärjestö

5 helmikuusta 2010 alkaen sisäasioiden pääosasto (HOME) 6 Vuoden 2010 alussa TREN jaettiin kahdeksi pääosastoksi: liikenteen ja liikkumisen pääosasto (MOVE) ja energian pääosasto (ENER).

- 69 -

Liite 3: Määritelmät Taustaa Terveydenhoitoalan valmiussuunnitelmissa esiintyvät toistuvasti termit, jotka ovat suhteellisen tarkasti määriteltyjä. Näiden termien merkityksestä on voitava olla yksimielisiä, jotta suunniteltua toimintaa voitaisiin vertailla sen eri vaiheissa. Tässä asiakirjassa esitetyissä termeissä ei oteta huomioon kansallisia suunnitelmia eikä asiayhteyttä, jossa termit esiintyvät. Tavoitteena on saada aikaan yhteisymmärrys eri maissa käytetyistä termeistä ja helpottaa suunnitelmia koskevaa ja kriisin aikana toteutettavaa tietojenvaihtoa. Yleisesti ottaen olisi käytettävä kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) 1 artiklassa annettuja määritelmiä.

lähettäjän tunnistus Sähköisten tietojen toimittajan henkilöys todetaan.

käyttäjän valtuutus Varmennetaan käyttäjän oikeudet. Tässä yhteydessä sovelletaan pienimmän valtuuden periaatetta henkilöihin ja koneisiin, jolloin valtuudet oikeuttavat vain tehtävien täyttämisen. Näin toimien ehkäistään tietojen ylikuormitus sekä tietovuodoista, luvattomasta tietojen kulusta ja arkaluonteisten tietojen levittämisestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ja turvataan maksimaalisesti potilaiden yksityisyys silloin, kun henkilötietoja välitetään verkossa.

bioturvallisuuden taso biologiseen eristykseen liittyvät varotoimet vaarallisten biologisten aineiden eristämiseksi suljettuihin tiloihin

tilojen sulkeminen Toimenpiteellä vähennetään henkilöiden väliset kontaktit minimiin, missä yhteydessä julkiset tilat, kuten koulut tai tietyt työpaikat jne. voidaan sulkea.

kontaktit (isorokon

ilmaantumisen yhteydessä)

Primaarikontakteina ovat henkilöt, jotka ovat olleet tekemisissä vahvistetun tai mahdollisen tapauksen kanssa ajanjaksona, joka alkaa 24 tuntia ennen oireiden ilmaantumista tapauskohtaisten määritelmien mukaan ja päättyy rokkojen häviämiseen asti. Toinen kontaktiryhmä ovat henkilöt, jotka ovat olleet kosketuksissa tarttuviin aineisiin. Kontaktit voidaan jakaa kahteen ryhmään:

A Kontaktit kotioloissa ja henkilöt, jotka ovat tavanneet sairastuneen (suora kosketusyhteys) tai olleet läheisessä yhteydessä häneen, mihin liittyy hengitysteitse tapahtuva taudin siirtyminen. Kontaktit tartuntaa aiheuttavien materiaalien kanssa.

B Henkilöt, jotka ovat olleet samoissa tiloissa sairastuneen kanssa tai samaan ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvissa tiloissa. Tähän ryhmään kuuluvat samassa lentokoneessa matkustaneet.

Sekundaariset kontaktit ja kontaktit kontaktien kanssa

Henkilöt, jotka ovat olleet kotioloissa kontaktissa tai kohdanneet henkilökohtaisesti primaarityyppi A:n kanssa kontaktissa olleen henkilön.

eritysvyöhyke mahdolliseksi tartunnan saaneeksi maantieteelliseksi alueeksi määritellyn alueen eristäminen henkilöiden liikkumisen estämiseksi alueella ja mahdollisesti sieltä pois

kriisi luonnonkatastrofista tai ihmisen aiheuttamasta katastrofista johtuva vakava, yllättävä ja usein vaarallinen tilanne, joka edellyttää oikea-aikaisia toimia; tällainen tilanne voi olla hengenvaarallinen, vaaraksi ympäristölle, elintärkeille infrastruktuureille tai yhteiskunnan perustoiminnoille

kriisiviestintä viestintä tilanteessa, joka voi olla ristiriidassa kansalaisten sopivuuskäsitteiden, perinteiden, arvojen, turvallisuuden, terveyden, varmuuden tai hallituksen yhtenäisyyden kanssa

dekontaminaatio eli puhdistus ks. kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) 1 artikla. Puhdistus tarkoittaa menettelyä, jossa ryhdytään terveystoimiin mahdollisesti

- 70 -

kansanterveysuhan aiheuttavan tarttuvan taudinaiheuttajan tai myrkyllisen aineen poistamiseksi ihmisen tai eläimen keholta, nautittavaksi tarkoitetusta tuotteesta tai muusta elottomasta esineestä, kuljetusvälineet mukaan lukien.

hätäviestintä asianmukaisia toimia edellyttävän poikkeuksellisen tilanteen johdosta tehtävä kiireellinen viestintä valikoidulle ryhmälle henkilöitä käyttäen muita kuin tavanomaisia menettelyjä loukkaantumisten, ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle aiheutuvien vahinkojen ja kuoleman tapausten rajoittamiseksi. Viestintä toimii yleensä hyvin, ja sen tarkoituksena on saada aikaan nopeita toimia tai opastaa välittömiin toimiin.

varhaisvaroitusjärjestelmä Tällä järjestelmällä tunnistetaan mahdollinen kriisi, ja siinä käytetään pääasiallisesti tiedotuslehtiä, ennusteita ja varoituksia.

evakuointi Näillä toimilla rakennus tyhjennetään siellä olevista henkilöistä tai nämä siirretään muihin tiloihin. Nämä toimet voivat koskea myös vaaralliseksi katsotun alueen asukkaiden siirtämistä turvallisempaan paikkaan tai turvallisemmalle seudulle. Tähän prosessiin kuuluu myös loukkaantuneiden henkilöiden kuljettaminen ensihoitokeskuksiin.

riskialttiit ryhmät

(isorokkotapauksissa)

Tietyissä suunnitelmissa näistä ryhmistä käytetään nimitystä pelastustyöntekijät, ja nämä ovat yleensä erityisiä ryhmiä, jotka on perustettu isorokon ensimmäisten tapausten hallintaa varten. Tällainen henkilö voi olla kuka tahansa, joka todennäköisesti joutuu ensimmäisenä kohtaamaan isorokkotapauksia kyseisessä maassa. Yleensä tähän ryhmään kuuluu päivystysosastojen ja ambulanssien terveydenhoitohenkilöstö. Tilanteen mukaan huomioon olisi otettava myös poliisi-, tulli- ja muut raja-asemavirkailijat.

tietojen luotettavuus Tietojen luotettavuus edellyttää, että järjestelmän kautta kulkevat ja siinä säilytettävät tiedot pitävät paikkansa eikä niitä muunnella. Tietojen siirrossa tapahtuvaa satunnaista tietojen turmeltumista olisi käsiteltävä protokollatasolla ja siihen olisi sisällytettävä sisäinen virheiden korjaus. Tietojen tarkoituksellisen turmelemisen torjumiseksi sovelletaan toiminnallista periaatetta, jonka mukaan jokainen tiedonsiirto suojataan, sillä verkot ovat hyvin dynaamisia vertaisverkkoja.

eristäminen Kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) 1 artiklan mukaan eristäminen tarkoittaa sairaiden tai kontaminoituneiden henkilöiden tai vaikutuksen kohteiksi joutuneiden matkatavaroiden, konttien, kuljetusvälineiden, tavaroiden tai postipakettien eristämistä muista tavalla, joka ehkäisee tartunnan tai leviämisen.

laajamittainen hätätilanne Laajamittainen hätätilanne koskee suurta määrää ihmisiä ja on poikkeuksellisen laaja (kooltaan ja ajallisesti) lääkinnällisiltä ja psykososiaalisilta tarpeiltaan samoin kuin reagointikapasiteetiltaan.

katastrofi Katastrofilla tarkoitetaan hätätilannetta, jossa normaalielämä häiriintyy äkillisesti. Tällöin väestö tarvitsee suojaa, elintarvikkeita, vaatteita, suojapaikkoja, sairaanhoitoa, sosiaalista tai muuta tärkeää apua.

lääketieteellinen tiedustelu Lääketieteellinen tiedustelu sisältää ulkomailta tulleiden biotieteellisten ja ympäristöä koskevien tietojen keräämistä, arviointia, analysointia ja tulkitsemista. Näillä tiedoilla on merkitystä strategisen ja sotilaslääkinnällisen suunnittelun kannalta ja sellaisia operaatioita varten, joilla pyritään säilyttämään ystävällismielisten voimien taistelukyky ja kouluttamaan ne ulkomaisen lääketieteellisen kapasiteetin arviointiin sekä sotilas- että siviilialoilla.

toimija Toimijalla tarkoitetaan hallinnollisia osastoja ja viranomaisia, laitoksia ja yhteisön palveluja (esim. sairaaloita, pelastustyöntekijöitä, elementtien hallintaosastoja jne.) toiminnan eri tasoilla. Näillä toimijoilla on erittäin tärkeä asema tapahtuman arvioinnissa ja hallinnassa.

- 71 -

valmius Valmiudella tarkoitetaan hallitusten, ammatillisten torjunta- ja pelastusjärjestöjen, yhteisöjen ja yksilöiden kehittämää osaamista ja kapasiteettia mahdollisen, uhkaavan tai tapahtuneen kriisin torjumiseksi ja sen aiheuttamien seurausten korjaamiseksi.

valmiussuunnitelmat Valmiussuunnitelmat tarkoittavat paikallisesti, kansallisesti ja EU:n tasolla tehtyjä suunnitelmia eri aloja varten, joita hätätilanne voi koskea: perustetaan perusrakenne tärkeimpien seikkojen kehittämiseksi eri terveysuhkia varten ja parannetaan näiden suunnitelmien yhteentoimivuutta, käsitellään uhkia ja hätätilanteita, jotka uhkaavat tai voivat uhata kansanterveyttä useammassa jäsenvaltiossa.

ensisijaiset lääkkeet Ensisijaiset lääkkeet tarkoittavat kansanterveyden tai hoitonäkymien kannalta välttämättömiä lääkkeitä, joita ei ole saatavilla tai joita ei kehitetä, koska niille ei ole markkinoita. Termillä tarkoitetaan harvinaislääkkeitä, lasten ja vanhusten lääkkeitä sekä rokotteita tartuntatautien tai bioterrorismin aiheuttamia vakavia terveysuhkia vastaan.

kansanterveysuhka Kansanterveysuhalla tarkoitetaan tapahtumaa, olotilaa tai tekijää, joka voi aiheuttaa sille altistuneelle väestölle nopeasti, suoraan tai välillisesti niin suurta vahinkoa, että se johtaa kriisiin.

kansanterveyskriisi Kansanterveyskriisillä tarkoitetaan tapahtumasarjaa, josta seuraa kansanterveysuhka, jossa päätösten tekemiseen on vähän aikaa, ja suuri epävarmuus johtaa tavanomaisen torjuntakapasiteetin ylikuormittumiseen ja uhkaa viranomaisten arvovaltaa.

karanteeni Kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) 1 artiklan mukaan karanteeni tarkoittaa epäilyksenalaisten henkilöiden, matkatavaroiden, konttien, kuljetusvälineiden tai tavaroiden liikkumisen rajoittamista ja/tai erottamista muista tartunnan tai kontaminaation mahdollisen leviämisen estämiseksi.

nopea hälytys- ja

ilmoitusjärjestelmä Tätä järjestelmää käytetään pääasiallisesti nopeaan ilmoittamiseen

hätätilanteista ja vakavista tapahtumista Euroopan unionin ja

jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä ja joskus

myös EU:n täytäntöönpano- ja keskustelukumppaneiden välillä.

korjaaminen Korjaaminen tarkoittaa kriisin kokeneiden yhteisöjen tilojen, toimeentulon ja elinolojen palauttamista ennalleen ja tarvittaessa niiden parantamista sekä pyrkimyksiä kriisin riskitekijöiden vähentämiseen.

reagointi Reagointi tarkoittaa ensihoitopalvelujen ja yleisen avun tarjoamista kriisin aikana ja välittömästi sen jälkeen ihmishenkien pelastamiseksi, terveydelle, ympäristölle ja yhteiskunnalle aiheutuvien seurausten vähentämiseksi ja kriisistä kärsineiden henkilöiden perustarpeiden tyydyttämiseksi.

liikkumisen rajoittaminen Liikkumisen rajoittaminen tarkoittaa toimenpiteitä, joilla julkinen liikenne lopetetaan (lentokentät, rautatiet jne. suljetaan) taudin leviämisen estämiseksi.

kehärokotus eli etsintä- ja

rajoittamisstrategia

Kyseessä on WHO:n isorokon hävittämisen yhteydessä kehittämä strategia, jota yleisesti kutsutaan etsintä- ja rajoittamisstrategiaksi. Strategian päätarkoituksena on havaita ja eristää tapaukset varhaisessa vaiheessa, etsiä aktiivisesti ja rokottaa kaikki kontaktit ja seurata näitä kontakteja tautioireiden varhaiseksi havaitsemiseksi ja niiden eristämiseksi varhaisessa vaiheessa.

riski Riski tarkoittaa mahdollisen kriisin ja sen kielteisten seurausten yhdistelmää.

riskinarviointi Riskinarviointi tarkoittaa tieteellistä prosessia, joka koostuu seuraavista vaiheista: i) vaaran tunnistaminen, ii) vaaran luonnehtiminen, iii) altistumisen arviointi ja iv) riskin luonnehdinta.

riskiviestintä Riskiviestintä tarkoittaa asiallisten tietojen vaihtoa ja levittämistä riskistä, jotta päätöksentekijät, sidosryhmät ja kansalaiset voisivat tehdä asianmukaisia päätöksiä.

- 72 -

riskinhallinta Riskinhallinta ei tarkoita samaa kuin riskinarviointi. Kyseessä on prosessi, jossa pohditaan toiminnan vaihtoehtoja, kuullaan osapuolia, joita asia koskee, pohditaan riskinarviointia ja muita kuluttajien terveyttä suojaavia tekijöitä ja edistetään reilun kaupan käytänteitä ja tarvittaessa valitaan aiheelliset ehkäisy- ja valvontatoimet.

pysyvä ryhmä Pysyvä ryhmä voi osallistua kokouksiin hyvin nopealla varoitusajalla (ympärivuorokautisen päivystyksen puitteissa).

uhka-alue Uhka-alue tarkoittaa teknistä aluetta, kuten ympäristöä, ja asiantuntemusta, joita voidaan tarvita biologisen, kemiallisen tai radioaktiivisen uhan aiheuttamien seurausten käsittelemiseksi.

taso Taso tarkoittaa tietyn hallinnon tason tärkeimpien toimijoiden ryhmää. Laaja-alaisen tapahtuman aikana on usein perustettava kansallinen taso, hallitsemaan laajempia kuin kansallisia strategisia kysymyksiä. Suurtapahtumissa tällainen taso on terveysuhkayksikkö, terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto.

Nyt käsiteltävänä olevassa toiminnassa on otettava huomioon neljä tasoa:

• EU:n koordinointirakenteet ja komiteat

• jäsenvaltioissa esim. terveysministeriöt, kansanterveyslaitokset, muut toimivaltaiset elimet, laboratoriot, tiedemaailma

• alueellisesta, maakunnallisesta ja valtakunnallisesta tasosta päättää kukin jäsenvaltio

paikallinen taso tai yksikkö, esim. operatiiviset yksiköt, kuten sairaalat.

haavoittuvuus Haavoittuvuus tarkoittaa yhteisön, järjestelmän tai omaisuuden ominaispiirteitä ja olosuhteita, joiden vuoksi ne altistuvat kriisin aiheuttamalle vahingolle.

- 73 -

Liite 4: Oikeudellinen kehys Oikeudellinen kehys kansanterveydellisiä hätätilanteita koskevia valmiussuunnitelmia ja reagointia varten Kansainvälinen terveyssäännöstö. WHO 2005. Euroopan yhteisön perustamissopimus, XIII osasto, Kansanterveys, 152 artikla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 851/2004 (ECDC) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2119/1998/EY, tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston perustamisesta yhteisöön neuvoston päätelmät, 17.12.2001: terveysministerien ja terveys- ja kuluttaja-asioista vastaava komission jäsenen epävirallinen yhteistyö- ja koordinaatioelin neuvoston päätelmät, 22.2.2007: terveysturvakomitean toimeksiannon väliaikainen jatkaminen vuosille 2007–2009 neuvoston päätelmät, 16.12.2008 (Angersissa 8–9.9.2008 pidetyn terveysministerien epävirallisen kokouksen jälkeen), terveysturvakomitean oikeudellinen perusta; lainsäädäntöaloite terveysturvakomitean aseman mukauttamisesta vastaamaan terveydellisiä haasteita komission päätös N:o 57/2000/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1999, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 2119/98/EY säädetystä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmästä (EWRS). komission päätöksen N:o 96/2000/EY liite 1 Yhteisön verkoston piiriin asteittain otettavat tartuntataudit ja erityiset terveysasiat komission päätös N:o 253/2002/EY tehty 19 päivänä maaliskuuta 2002, tapausmäärittelyjen vahvistamisesta tartuntatautien ilmoittamiseksi yhteisön verkostolle komission päätös N:o 2004/210/EY, tehty 3 päivänä maaliskuuta 2004, tiedekomiteoiden perustamisesta kuluttajien turvallisuuden, kansanterveyden ja ympäristön aloilla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta komission direktiivi 94/3/EY, annettu 21 päivänä tammikuuta 1994, kolmannesta maasta tulevan välittömästi kasvien terveyttä uhkaavan lähetyksen tai haitallisen organismin pysäyttämistä koskevasta ilmoitusmenettelystä. KOM(2004)698, terrori-iskujen ehkäiseminen, niihin varautuminen ja reagoiminen KOM(2004)701, terrorismin torjuntavalmius ja seurausten hallinta KOM (2009)273 CBRN-paketti – annettu kesäkuussa 2009 Horisontaalinen tiedonanto kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinturvallisuuden parantamisesta Euroopan unionissa.

EU:n toimintasuunnitelma, joka sisältää erityisiä toimenpiteitä yksittäisiä CBRN-osa-alueita (biovalmius, radioaktiivisen ja ydinriskin vähentäminen, kemialliset uhat) ehkäisemisen, havaitsemisen ja reagoimisen aloilla sekä horisontaalisten toimien monialaisen kokoelman (tiedonannon liite).

- 74 -

Valmisteluasiakirja Turvallisuuden ja terveyden yhdistäminen, jossa esitetään parhaita käytänteitä lainvalvontaviranomaisten ja terveysviranomaisten yhteistyöstä CBRN-tapahtumien torjuntatoimissa.

direktiivi 95/50/EY, annettu 6 päivänä joulukuuta 1995, yhtenäisestä menettelystä vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastuksissa Seveso II direktiivissä (96/82/EY) säädetään suuria määriä vaarallisia aineita varastoivien kiinteiden laitosten turvallisuudesta ja suuronnettomuuksien vaaran valvonnasta. ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskeva direktiivi (85/337/ETY) ja YVA-direktiivin muuttamista koskeva direktiivi (97/11/EY) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (SEA-direktiivi), EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2003, vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 648/2005 (yhteisön tullikoodeksista) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 REACH (kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista) neuvoston päätös 2007/162/EY, Euratom, tehty 5 päivänä maaliskuuta 2007, pelastuspalvelun rahoitusvälineen perustamisesta, EUVL L 71, 10.3.2007, s. 9 neuvoston päätös 2007/779/EY, Euratom, tehty 8 päivänä marraskuuta 2007, yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamisesta (uudelleen laadittu toisinto), EUVL L 314, 1.12.2007, s. 9 komission päätös 2004/277/EY, Euratom tehty 29 päivänä joulukuuta 2003, yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa annetun neuvoston päätöksen 2001/792/EY, Euratom täytäntöönpanosäännöistä neuvoston direktiivi 2008/114/EY, annettu 8 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista neuvoston direktiivi 89/618/Euratom, annettu 27 päivänä marraskuuta 1989, säteilyvaaratilanteessa tarvittavia suojelutoimenpiteitä ja noudatettavia ohjeita koskevien tietojen antamisesta väestölle neuvoston direktiivi 96/29/Euratom, annettu 13 päivänä toukokuuta 1996, perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1592/2002, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2002, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta

neuvoston asetus (Euratom) N:o 3954/87, annettu 22 päivänä joulukuuta 1987, elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallituista enimmäistasoista ydinonnettomuuden tai muun säteilytilan jälkeen neuvoston päätös 87/600/Euratom, tehty 14 päivänä joulukuuta 1987, yhteisön järjestelyistä nopeaksi tietojenvaihdoksi säteilytilanteen yhteydessä.

- 75 -

Liite 5: Unionin kriisinhallintakapasiteetti

Euroopan komission ja EU:n virastojen kriisinhallintakapasiteetin kartoitus (2009)

Tämä kartoitus tehtiin vuonna 2009 ja siitä saa kokonaisvaltaisen kuvan kriisinhallinasta, joka perustuu yli 20 Euroopan unionin yksikössä ja lukuisissa virastoissa käytettävissä olevaan kapasiteettiin ja välineisiin. Kartoituksessa tarkastellaan koko sykliä: katastrofien ehkäisyä, niihin varautumista ja reagoimista ja niiden seurauksien korjaamista. Siihen sisältyy kapasiteetti, joka kohdistetaan sekä Euroopan unionissa että sen ulkopuolella esiintyviin kriiseihin. Siinä sovelletaan kaikki vaaratekijät huomioon ottavaa lähestymistapaa: nykyiset kriisit ovat yhä useammin moniulotteisia, ja siksi niihin reagoimisenkin on oltava moniulotteista. Kapasiteettia ei ole kartoitettu aloittain vaan toiminnoittain; toisin sanoen kartoitus ei perustu eri vastuualueisiin tai -henkilöihin, vaan keinoihin käsitellä tiettyjä ongelmia.

Tämä taulukko on otos kyseisestä kartoituksesta, ja siihen on otettu mukaan terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston vastuulle kuuluvat toiminnot.

Toiminto Johtavat pääosastot

Osallistuvat pääosastot

Osallistuvat virastot

Kriisitilanteet EU:ssa

Ehkäiseminen riskinarviointi ja suunnittelu

(ENV7) ECHO (JLS) HOME, JRC, REGIO, SANCO, TAXUD

FRONTEX

terveysturvallisuus, mukaan lukien nopeasti kehittyvät vakavat terveysuhat

SANCO JRC, (JLS) HOME ECDC

terrorismin torjunta (JLS) HOME SANCO, (ENV) ECHO, JRC, MARKT, TAXUD

Europol

vaaralliset aineet (JLS) HOME, SANCO

(TREN) ENER, ENTR, JRC, ENV, TAXUD

Europol

Valmius terveysturvallisuus, mukaan lukien nopeasti kehittyvät vakavat terveysuhat

SANCO (JLS) HOME, JRC, (ENV) ECHO, TAXUD

ECDC, Europol

terrorismin torjunta (JLS) HOME SANCO, (ENV) ECHO, (TREN) ENER, JRC

Europol

vaaralliset aineet (JLS) HOME, ECHO

(TREN) ENER, JRC, SANCO, TAXUD

Europol, ECDC

Reagointi terveysturvallisuus, mukaan lukien nopeasti kehittyvät vakavat terveysuhat

SANCO (ENV) ECHO, (JLS) HOME, JRC, AGRI, TAXUD

ECDC, EFSA, Europol

hätätilanteen hallinta SG, ENV, SANCO JRC, (TREN) ENER, MOVE, (JLS) HOME, INFSO

ECDC, EMSA, FRONTEX

Kriisitilanteet EU:n ulkopuolella

7 Pelastuspalvelut siirrettiin helmikuussa 2010 ympäristöasioiden pääosastolta (ENV) humanitaarisen avun toimistolle (ECHO).

- 76 -

Ehkäiseminen alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö naapurimaissa ja niiden välillä

ELARG, RELEX REGIO, (ENV) ECHO, SANCO

Valmius katastrofivalmius ja katastrofien lievittäminen

ECHO (ENV), AIDCO, DEV, (JLS) HOME, SANCO

Reagointi hätätilanteen hallinta- ja koordinointikapasiteetti tärkeimmissä elimissä

SG, RELEX, ECHO, (ENV) SANCO

ELARG, DEV, JRC, (TREN) MOVE, ENER

ECDC, EMSA, EFSA, FRONTEX, ENISA

Pääosasto (PO)

AGRI maatalouden ja maaseudun kehittämisen PO

AIDCO yhteistyötoimisto Europe Aid

DEV kehitysasioiden PO

ECHO humanitaarisen avun toimisto

ELARG laajentumisasioiden PO

ENTR yritys- ja teollisuustoiminnan PO

ENV ympäristöasioiden PO

INFSO tietoyhteiskunnan ja viestinten PO

JLS oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden PO

JRC yhteinen tutkimuskeskus

MARKT sisämarkkinoiden ja palvelujen PO

REGIO aluepolitiikan PO

RELEX ulkosuhteiden PO

SANCO terveys- ja kuluttaja-asioiden PO

TAXUD verotuksen ja tulliliiton PO

TREN energian ja liikenteen PO

Oikaisu (2010):

ECHO vastaa nykyään pelastuspalveluista (jotka ennen kuuluivat ympäristöasioiden pääosaston vastuulle)

Energian ja liikenteen PO (TREN) on jaettu liikenteen ja liikkumisen pääosastoksi (MOVE) ja energian pääosastoksi (ENER).

Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosasto (JLS) on jaettu kahdeksi uudeksi pääosastoksi: sisäasioiden pääosasto (HOME) ja oikeusasioiden pääosasto (JUSTICE).

Euroopan unionin virastot

ECDC Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus

EFSA Euroopan elintarvikevirasto

EMSA Euroopan meriturvallisuusvirasto

ENISA Euroopan verkkoja tietoturvavirasto

Europol Euroopan poliisivirasto (josta tuli Euroopan unionin virasto vuonna 2010)

FRONTEX Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto

Oikaisu (2010):

- 77 -

ECHA: Euroopan kemikaalivirasto

EMA: Euroopan lääkevirasto

Yleisten valmiussuunnitelmien strategia Tekniset …...Sars-epidemian myötä kävi ilmi, että...

Documents

Transcript of Yleisten valmiussuunnitelmien strategia Tekniset …...Sars-epidemian myötä kävi ilmi, että...