VAV A s u n n ot oy: n A s u k A s l e h t i l 3.2012

www.vav.fi

Iloista syksyä!

2

ekovinkki

sisällys 4 VAV varautuu tuleviin kunnostuksiin Uusi kiinteistöpäällikkö Aalto esittelyssä

5 Vuokranmäärityksen aikataulu

6 Asukasvalinnan perusteet

7 Turvalliseen kokkaamiseen Näin vältät liesipalon

8 Kolohongankujalla kierrätyksen nykypäivää Uusi asuntokohde vastaa jo uuteen jätelakiin

10 Anna hyvän kiertää! Kierrätyskeskus ja Kontti-tavaratalo esittelyssä

12 Energiansäästöviikko tulee

14 Vessanpytty ei ole roskis

15 Uutta rakentuu ja valmistuu Ilolaan pienkerrostaloja, palvelutalo valmiiksi

16 Sieniaika parhaimmillaan Suppilovahverometsä kutsuu poimijoita

18 Sadonkorjuuaika Siilitiellä Asukkaiden oma kasvimaa yhteinen ilo

20 Tulppaanin tuhat vuotta

21 Naapuripäivästä hyvät kokemukset

22 Sosiaalinen luototus auttaa Pienituloisten ja vähävaraisten pankki

23 Uudet puhelinnumerot

24 Yhteystiedot

Oletko koskaan ajatellut, miten kier-rätetyn metallin erottaa uudesta? Niinpä niin, ei mitenkään. Siksi metal-lin kierrätys osuu naulan kantaan!.

Metallit eivät ole uusiutuvaa raaka-ainetta, kuten vaikkapa puut. Jos lisää tarvitaan, pitää avata uusi kaivos. Jo se itsessään rasittaa raskaasti luontoa. Metallien jalostamiseen kuluu hirmui-sesti energiaa.

Suomalaiset esimerkiksi ostavat vuosittain kaksi miljoonaa kännyk-

kää. Niistä saisi kierrättämällä talteen 30 kiloa kultaa, 600 kiloa hopeaa ja 20 000 kiloa kuparia. On siis monta hyvää syytä viedä kodin turha metal-li kierrätysastiaan.

Metallikierrätykseen voi viedä kaikki tuotteet, joista vähintäänkin puolet on metallia. Muoviosia ei tarvitse poistaa. Säilykepurkit ja foliot tulee huuhtaista, jolloin nekin joutavat kierrätykseen. Tuikkukynttilöiden steariinijämät eivät haittaa. Sähkö- ja elektroniikkaromun sekä käytetyt

patterit voi palauttaa niitä myyviin kauppoihin tai Vantaan Kierrätyskes-kukseen.

Osu naulan kantaan!

VAV Asunnot Oy:n kotisivu:

www.vav.fiVAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2012.

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA

Päätoimittaja: Teija Ojankoski

toimitussihteeri: Tuomas Alho

toimituskunta: Tuomas Alho, Timo Karén, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Liisa Holmberg, Sari Pulkkinen jaJukka Halonen (Mediataju Oy)

kustantaja/toteutus: Mediataju OyPL 20, 01391 VANTAA

kansikuva: Antti Halonen 2012

taitto: Matti Halonen, Mediataju Oy

kirjapaino:Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

Painos: 10 500

osoitteenmuutokset:VAV Asunnot Oy

pääkirjoitus

VAV 3. 2012 3

Kukaan ei halua asua paikassa, joka yleisesti leimataan ongelmaiseksi ja huonoksi, sillä siinä samalla leimataan siellä asuvien ihmisarvo. Parjaamista ja luokittelua tapahtuu kaikissa kaupungeissa, mutta tilanteeseen ei välttämättä tarvitse alistua.

Ruotsin Göteborgissa on onnistuttu siinä, missä useimmat ovat epäonnistuneet: siellä on saatu käännettyä huonomaineisten ja ongelmallisten asuinalueiden kielteinen kehityskierre myöntei-seksi. Käytetyt konstit ovat yksinkertaisia ja inhimillisiä, ja tärkeintä on ollut usko ja luottamus asuinalueiden ihmisiin ja kunnioitus heidän toiveitaan kohtaan. Asukkaat itse ovat lähteneet mukaan muuttamaan omaa elinpiiriään turvalli-semmaksi ja mukavammaksi elää, kun heille on annettu vähän alkuvauhtia.

Monet tietävät, että Ruotsissa suurten kaupunkien asuinalueet ovat hyvän ja huonon kehittymisen suhteen erkaantuneet ja vuosia. Tukholman lähiöistä Tensta ja Rinkeby ovat ainakin niminä usealle tuttuja. Göteborgissa nimet ovat toiset, mutta kaupunki on esiintynyt silloin tällöin uutisissa asuinalueilla esiintyneiden maahanmuut-tajamellakoiden takia. Kysymys on siis alueista, joiden asukkaat ovat voittopuolisesti maahan-muuttajataustaisia, joissa tulotaso on alhainen ja monelta puuttuu koulutus. Asuinalueet ovat ulkonäöltään usein rähjäisiä ja huonokuntoisia, talojen seinissä näkyy töhryjä ja siellä kulkeminen pelottaa siinä määrin, että se rajoittaa alueen ihmisten elämää.

Mitä Göteborgissa sitten tehtiin? Eräälle asuinalu-eelle palkattiin henkilö, joka lähti soittelemaan ihmisten ovikelloja ja pyytämään heitä mukaan miettimään mitä alueelle voitaisiin tehdä – ovat-han he alueensa parhaita asiantuntijoita. Häm-mennys oli aluksi iso, sillä asukkaat eivät olleet tottuneet siihen, että heidän toiveillaan ja ajatuk-sillaan olisi mitään vaikutusta, sillä viisautta oli aina tähän saakka yritetty kantaa alueelle ulkoa-päin. Asukkaiden mukaan houkuttelu oli hidas työ, mutta vähitellen joukon koko kasvoi.

Keskeisin toive oli turvallisuuden ja palveluiden parantaminen. Vuosien myötä taloja on korjattu, piha-alueita kohennettu ja eri-ikäisten toiveita pihatoiminnoista toteutettu, asukkaille on tarjottu

mahdollisuus omaan pieneen puutarhapalstaan, lapsille on erilaisia kerhoja ja nuorisolle etsitään työharjoittelupaikat alueen läheltä. Lisäksi alueelle on saatu luotua muutama sata työpaikkaa, mikä on parantanut alueen työllisyystilannetta. Asuk-kaat ovat nyt ylpeitä asuinalueestaan. He ovat tutustuneet erilaisista taustoista tuleviin naapu-reihinsa ja havainneet yleismaailmallisen totuu-den: vastassa on ihminen, joka haluaa elää tavallista elämää turvallisessa ympäristössä. Kaikenlainen aiemmin esiintynyt rikollinen toiminta on vähentynyt ja sosiaalinen kontrolli sen myönteisessä merkityksessä lisääntynyt. Apuna vuosien varrella on ollut alueen oma talonmies.

Tietenkin kaiken kohentamiseksi on tarvittu rahaa, mutta tärkein ja kauaskatseisesti halvin keino on ollut lähestyä suoraan asukkaita ja arvostaa heidän mielipidettään ja toiveitaan. Ihmisten arvostaminen asuinalueiden kehittämisyrityksissä usein unohtuu, sillä niissä on liian usein valmiiksi ajateltu ja yltiöidealistinen toimintamalli. Alueita lähdetään parantamaan ulkoapäin ja liian pienillä panoksilla, jolloin varsinaista vaivaa lähinnä laastaroidaan, mutta ei lähdetä parantamaan.

Jokainen meistäkin voi joka päivä tehdä oman asuinalueensa eteen hyvän teon ilman muiden pystyyn laittamia projektejakin. Olemalla hyvä naapuri, pitämällä huolta kotitalostaan ja sen ympäristöstä ja kunnioittamalla yhteisiä pelisääntö-jä saa jo myönteisyyden kierteen liikkeelle. Arvostus pitää aloittaa itsestä ja omasta ympäristöstä.

Syksy on taas kaunis ja raikas kaikkien nautittavaksi!

teija ojankoski

Arvostathan asuinaluettasi?

4

Jukka Aalto haki kiinteistö-päällikön työtä sen kiinnosta-vuuden vuoksi.

”Työ on haastavaa ja VAV:lla on talona hyvä maine. Toimen-kuva on laaja, tehtävä on moni-nainen ja se tuo hurjan paljon haasteita”, Espoon Niipperissä asuva Aalto sanoo.

Tutustuttuaan talon tapoihin Aalto aloitti työnsä kiertämällä kaikki VAV Asunnot Oy:n kiinteistöt läpi ja syventymällä niiden kuntoon. Hän sanoo, että VAV:n kiinteistöjen tilanne on samanlainen kuin muissa yleishyödyllisissä kaupunkien tai kuntien omistamissa kiin-teistöyhtiöissä.

”Kokonaistilanne on hyvä, jos miettii toimintaympäristöä. Tunnen Helsingin alueen mel-koisen hyvin, eikä meillä ole yhtään hävettävää. Tärkeää on tulevan ennakointi, suunnitel-mallisuus, jalkautuminen kiin-teistöihin ja huomioiden teke-minen.”

elinkaarikustannukset kokonaishallintaanNyt Aalto on alkanut jo miettiä tulevia suunnitelmia. Suurim-

Uusi kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto huolehtii VAV:n talojen kunnosta

Jukka Aalto, 50, aloitti VAV:n uutena kiinteistöpäällikkönä juhannuksen jälkeen. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat kiinteistö-jen kunnossa- ja ylläpito, vuosikorjauksista ja pitkän tähtäimensuunnitelmista vastaaminen, asukasdemokratia-asiat sekä isännöinnin esimiestehtävät.

”Tärkeintä on varautua tulevaan”

mat haasteet ovat tulevien kor-jausten ja kunnossapitokulujen hallinta ja priorisointi. Aalto kertoo, että pitkän tähtäimen suunnitelmat tehdään siltä pohjalta, että ne toteutetaan jatkossakin järkevästi ja kus-tannustehokkaasti.

”Iso osa kiinteistökannasta on 1990-luvulla rakennettu ja niistä ensimmäiset tulevat pe-ruskorjausikään. Vuosikorja-usasiat, kuten kylpyhuoneet ja keittiöt, syövät meiltä useita miljoonia euroja vuosittain. Niiden priorisointi ja korjaus-

ten oikea-aikaisuuden katso-minen ovat tärkeä asia tällä hetkellä”, Aalto sanoo.

Kustannustaso tulee nouse-maan tulevaisuudessa entises-tään. Kiinteistöt vanhenevat vuosi vuodelta, joten korjauk-set on osattava täsmentää mah-

Korjausten priorisointi sekä kunnossapitokulujen ja elinkaarikustannusten hallinta ovat suuri haaste.

VAV 3. 2012 5

Vuokranmäärityksen käsittelyaikataulu:

29.10. VAV lähettää vuoden 2013 vuokra-laskelmat kohteidensa asukastoimikunnille niiden lausuntoja varten.

30.10–16.11. Tämä aika on varattu asukas-toimikunnille siihen, että ne tutustuvat vuok-ralaskelmiin ja antavat niistä lausuntonsa. Samalla kaikilla YTE-alueilla järjestetään kokoukset, joissa YTE-puheenjohtaja käy läpi vuokranmääritystä yhdessä isännöitsijän kanssa.

23. –26.11. Asukastilintarkastaja KHT Heidi Vierros tutustuu vuokranmääritykseen ja antaa siitä tarkastusmuistion YTE-puheenjoh-tajistolle.

16.11. Viimeistään tähän päivään mennessä kunkin kohteen asukastoimikunnan tulee antaa lausuntonsa kohteen ensi vuoden vuokralaskelmasta. Tämän jälkeen isännöitsi-jät käsittelevät lausunnot ja vastaavat asukas-toimikunnille, miten lausunnoissa esitetyt asiat on voitu ottaa huomioon vuokralaskel-missa.

29.11. YTE-puheenjohtajisto antaa oman lausuntonsa vuokralaskelmista VAV Asunnot Oy:n hallitukselle.

11.12. VAV:n hallitus vahvistaa uudet vuok-rat, jotka astuvat voimaan 1.3.2013. Jos kohteen vuokra nousee, siitä lähetetään tiedote asukkaille joulukuun loppuun men-nessä. Myös VAV-viestin joulunumero sisältää kaikkien kohteiden uudet vuokrat. Lausun-non jättäneille asukastoimikunnille lähetetään tiedoksi vahvistetun vuokran mukainen vuokralaskelma.

dollisimman hyvin oikeisiin paikkoihin.

”Rakennusten elinkaarikus-tannukset ja niiden hallinta pyritään pitämään niin hyvällä tasolla kuin osaamme. Käyttö-kustannuksiin ja hoitokuluihin vaikuttaminen on myös iso asia, ja niihin sisältyvät ener-giakulut”, Aalto sanoo.

Velat täytyy maksaa

Aalto korostaa varautumisen merkitystä. Tuleviin peruskor-jauksiin on alettava keräämään rahaa kunnossapitokorjausten, vuosikorjausten ja uudistuo-tannon ohella.

”Tulevilta vuosilta ei voi um-mistaa silmiä. Yhtiön talous on isolta osin kiinni siitä, että omarahoitusosuus saadaan hoidettua. Lainaa ei voi ottaa aina vain lisää ja lisää. Täytyy muistaa, että velaksi on raken-nettu, ja se velka täytyy maksaa pois.”

VAV:lla on noin 200 kohdet-ta ympäri kaupunkia. Saman-ikäiset talot eivät välttämättä ole samassa kunnossa, toiset voivat olla kuluneempia kuin toiset ja vaativat enemmän kor-jausta.

”Eivät veljeksetkään ole sa-manlaisia, vaikka olisivat iäl-tään hyvin lähellä toisiaan. Sik-si priorisointia pitää tehdä.”

teknistä ja kaupallista osaamistaAikaisemmin Jukka Aalto on toiminut viisi vuotta Helsingin Roihuvuoren kiinteistöt Oy:n

toimitusjohtajana, joka muut-tui vuoden alussa Heka-Roihu-vuori Oy:ksi Sitä aikaisemmin hän taas on ollut kuusi vuotta Helsingin Asuntotuotantotoi-miston teknisenä tarkastajana, jolloin työkokemusta on kart-tunut muutamissa isoissa hel-sinkiläisissä kiinteistöyhtiöissä asiantuntijan tehtävistä. Työn-kuvaan kuuluivat omana työnä tehtävien peruskorjausten ra-kennuttaminen ja valvonta, vuosikorjausbudjetin laatimi-nen ja pts-suunnitelmien teko.

Ennen kiinteistöjen asian-tuntija- ja hallintotehtäviä Aal-to oli rakennustyömailla toista-kymmentä vuotta muun muassa vastaavana mestarina ja työpäällikkönä.

Aallolla on koulutustaustaa sekä tekniseltä että kaupalli-selta puolelta. Hän on valmis-tunut Tekusta, eli Helsingin teknisestä oppilaitoksesta. Kauppaopistosta hänellä on laskentatoimen merkonomin paperit. Monialaiseen tehtä-vään on siis monialainen kou-lutustausta.

Teksti: Antti HalonenKuvat: Henrik Kettunen

Kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto pitää VAV:n kiinteistöjen tilannetta hyvänä pääkaupunkiseudun mittapuulla.

6

VAV:n arava- ja korkotukiasuntojen asu-kasvalinnassa noudatetaan Asumisen ra-hoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ohjeita. Näiden ohjeiden mukaisesti tärkein perus-te asunnon myöntämiselle ei ole se, miten kauan hakija on asuntoa hakenut, vaan miten kiireellinen on hänen asunnontar-peensa.

kiireellisyys kriteerinä

Asuntohakemuksessa kerrottujen tietojen perusteella VAV:n asukasvalinta arvioi ha-kijan tilanteen kiireellisyyden, ja asettaa hänet yhteen kolmesta kiireellisyysluokas-ta. Nämä luokat perustuvat ARA:n anta-miin ohjeisiin.

Luokassa 1 ovat erittäin kiireellisesti asuntoa tarvitsevat hakijat, luokassa 2 kii-reellisesti asuntoa tarvitsevat ja luokassa 3 puolestaan ne hakijat, jotka haluavat pa-rantaa asumisolojaan. Kun asukasvalinta tekee päätöksiä asunnon myöntämisestä, on kiireellisyysluokka keskeisin peruste päätökselle.

Kiireellisyysluokkaan 1 kuuluvat ennen kaikkea ne hakijat, joilla ei ole asuntoa lainkaan. Erittäin kiireellisiksi hakijoiksi lasketaan myös ne, jotka elävät asuntolas-sa, laitoksessa tai muussa vakituiseen asu-miseen soveltumattomassa paikassa. Sa-moin erittäin kiireellisten luokkaan lasketaan ne hakijat, jotka joutuvat ilman omaa syytään muuttamaan pois nykyises-tä asunnostaan, sekä vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset henkilöt.

Luokkaan 1 kuuluvat myös sellaiset haki-jat, jotka muuttavat työn takia toiselta paik-kakunnalta Vantaalle. Edellisten lisäksi erittäin kiireellisiksi lasketaan erittäin ah-taasti asuvat hakijat. Erittäin ahtaaksi asu-miseksi katsotaan tilanne, jossa yhdessä asunnossa asuu yli kolme henkilöä huonet-ta kohden, keittiötä huoneeksi laskematta.

erilaisia elämäntilanteita

Kiireellisyysluokkaan 2 lasketaan ne hakijat, joilla on asunto mutta jotka tarvitsevat kii-reellisesti uutta. Kiireelliseksi perusteeksi

uuden asunnon saamiseen lasketaan esimer-kiksi avio- ja avioero tai tilanne, jossa hakijan nykyisen asunnon vuokra on kohtuuttoman suuri verrattuna hänen tuloihinsa.

Myös ahtaasti asuvat kuuluvat luokkaan 2; ahtaaksi asumiseksi lasketaan tässä ti-lanne, jossa asunnossa asuu yli kaksi hen-kilöä huonetta kohden.

Kiireellisyysluokkaan 3 kuuluvat ne ha-kijat, joilla ei ole kiireellistä syytä uuden asunnon saamiseen. Tällaisia hakijoita ovat muun muassa ne, jotka haluavat vaih-taa kaupunginosaa, muuttaa kerrostalosta rivitaloon tai vaihtaa saunattomasta asun-nosta saunalliseen.

Samoin luokkaan 3 kuuluvat ne hakijat, jotka ovat itse irtisanoneet nykyisen asun-tonsa. Koska tällaiset hakijat eivät joudu muuttamaan ilman omaa syytään vaan ovat itse päättäneet muutostaan, heitä ei lasketa kiireellisempiin luokkiin.

Hakijoiden jakaminen kiireellisyysluok-kiin ei kuitenkaan tarkoita, että ainoastaan luokkaan 1 kuuluvat hakijat saavat asunto-ja. Kiireellisimmät hakijat ovat etusijalla,

Asukasvalinta

VAV:n asiakaspalvelusta kysytään usein, millä perusteella asukkaat VAV:n asuntoihin valitaan. Usein kuulee puhuttavan ”asuntojonosta” tai asunnonhakijan ”paikasta jonossa”, mutta käsitys jonotusjärjestelmään perustuvasta asukasvalinnasta on virheellinen.

perustuu tarveharkintaan

VAV 3. 2012 7

Asukasvalintamutta kaikki muutkin hakijat otetaan aina huomioon asuntopäätöksiä tehtäessä. VAV:n asukkaan on siis täysin mahdollista saada vaihtoasunto, vaikka hänet laskettai-siin kiireellisyysluokkaan 3.

Koska erittäin kiireisiä asunnonhakijoita on kuitenkin tällä hetkellä paljon, kannattaa kiireettömien hakijoiden varautua siihen, että asunnon saamiseen voi mennä aikaa.

Muut asuntopäätökseen vaikuttavat asiatAsunnontarpeen kiireellisyyden lisäksi asuntopäätöksiin vaikuttavat keskeisesti hakijan tulot ja varallisuus. Jos hakijan va-rallisuus ylittää ARA:n määrittelemän ylä-rajan, hänelle ei voida myöntää arava- tai korkotukiasuntoa.

Tuloja koskevat ylärajat ovat poistuneet käytöstä, mutta ARA:n ohjeistuksen mu-kaan tulot tulee edelleen ottaa huomioon asuntopäätöksiä tehtäessä niin, että etusi-jalla ovat pienituloiset hakijat.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan myönnetyn asunnon tulee olla kohtuulli-sen kokoinen suhteessa hakijaruokakun-nan kokoon. Kolmen hengen perheelle ei voida myöntää ahdasta yksiötä eikä yksin asuntoa hakevalle kallista kolmiota, vaikka hakija itse näin haluaisi.

Nyrkkisääntönä VAV:lla on, että yksin asuntoa hakeville myönnetään yksiöitä ja pieniä kaksioita ja sitä suuremmille ruoka-kunnille asuntoja, joissa on huone henki-löä kohden, keittiö poisluettuna. Kahden hengen perheille myönnetään siis etusijas-sa kaksioita, kolmen hengen perheille kol-mioita ja neljän hengen perheille neliöitä.

Suurperheet asutetaan neliöihin ja viisi-öihin, sillä tätä suurempia asuntoja ei VAV:n rakennuskannassa ole. Poikkeuksia ”huone per henkilö” -sääntöön voidaan tehdä, jos hakija esimerkiksi tarvitsee liikuntarajoit-teisuuden vuoksi enemmän tilaa.

ARA:n ohjeiden mukaan hakijan hoita-mattomat vuokravelat voidaan laskea sel-laiseksi syyksi, joka estää asunnon saami-sen. Tätä periaatetta noudattaa myös VAV.

Jos hakijalla on vuokravelkoja toisella vuokranantajalle, häntä pyydetään toimitta-maan VAV:lle todistus velkojen maksamises-ta tai maksusuunnitelma. Jos hakija on vel-kaa VAV:lle, ei hänellä ole mahdollisuutta saada asuntoa ennen kuin velat on maksettu kokonaisuudessaan. Vaihtoa VAV:n asun-nosta toiseen hakevan asukkaan kannattaa siis tarkistaa, että hänen vuokranmaksunsa on kunnossa. Rästit estävät aina vaihdon.

Lisätietoja ARA:n asukasvalintaa koskevista ohjeista ja suosituksistalöydät sivuilta www.ara.fi.

Valvomaton ruuanlaitto useimmiten syynä liesipaloon

Liesi on päällä, kokki poistuu keittiöstä tai alkaa tehdä jotain aivan muuta. Näin saa useimmiten alkunsa liedestä alkanut palo. Sähköliedet ovat eniten sähköpaloja aiheuttavia sähkölaitteita Suomessa.

Vuosina 2010 ja 2011 sähköliedestä tai -uunista on syttynyt noin tuhat paloa vuodessa. Palojen syynä on ollut useimmiten valvomaton ruuan-laitto. Turvallisuus- ja kemikaaliviras-ton (Tukes) tiedossa ei ole yhtään viallisen lieden tai uunin aiheuttamaa tulipaloa.

Liesi voi unohduksen lisäksi mennä päälle myös kodin nelijalkaisten avustamana. Esimerkiksi liedelle jäänyttä ruokaa tavoittelevat koirat ovat kääntäneet lieden kytkimiä päälle. Ihmisetkin ovat panneet lieden päälle huomaamattaan, kun lieden ohi on kuljettu kiireellä tai esimerkiksi raskasta taakkaa kantaen.

Palo alkaa levitä, kun kuumat levyt sytyttävät lieden päällä tai läheisyy-dessä olevan materiaalin palamaan.

”Liettä käyttää ja sen läheisyydessä liikkuu erilaisia ihmisiä. Ikä voi vaikuttaa keskittymis- ja huomiokykyyn, lapset voivat oma-aloitteisesti säädellä lieden levyjä, aamutunneilla kotiin palaava voi innostua ruuanlaitosta, vaikka vireystila ja keskittymiskyky ovat alentuneet. Edellä mainitut asiat kannattaa pitää mielessä, kun suunnitellaan keittiön turvallisuutta”, ylitarkastaja Jukka lepistö Tukesista kertoo.

Joka kodin turvallisuuslaitteita ovat toimiva palovaroitin ja sammutuspei-te. Kotien sähköpaloturvallisuutta voidaan parantaa merkittävästi erikseen hankittavilla liesiturvalaitteil-la. Niitä voi kysyä sähköliikkeistä. Jos vahinko sattuu, kotivakuutuksen on oltava kunnossa. Muuten kaiken maksaa taatusti itse.

näin vältät liedestä tai uunista alkavan palon

• Kun valmistat ruokaa, keskity itse ruuanlaittoon. Levy saattaa jäädä helpos-ti päälle liian pitkäksi aikaa, jos ruuan laittaja tekee montaa asiaa yhtä aikaa.• Liesiturvalaitteet parantavat lieden paloturvallisuutta. Selvitä millainen laite tai laitekokonaisuus olisi lieden käyttäjän kannalta paras ratkaisu.• Älä jätä ruokaa valvomatta liedelle, jotta eläimet eivät aiheuta vaaratilan-teita yrittäessään tavoitella ruokaa.

perustuu tarveharkintaan

Piirros: Kerberos, Tukes

8

Kuninkaanmäen Kolohongan-kujalle valmistui yhteensä 33 uutta asuntoa. Kohteessa on kol-me asuinrakennusta, kaksi kak-sikerroksista ja yksi kolmiker-roksinen talo ja piharakennus. Asuntojen koot vastaavat ajan tarpeita, suurin osa huoneistois-ta on yksiöitä tai kaksioita. Kol-mikerroksisesta C-rakennukses-

ta löytyy viisi kolmiota.Kohteiden julkisivu on

enimmäkseen punaista tiiltä, joka sopii hyvin yhteen alueen metsien kanssa. Asuinraken-nuksissa on mielenkiintoisena elementtinä sivukäytävät, jotka tuovat taloihin avoimuutta. Myös terassit ovat avoimia. Asukkaat ovat päässeet jo

muuttamaan uusiin koteihinsa, ja he ovat viihtyneet hyvin.

Asunnoissa on huoneisto-kohtainen ilmanvaihtokone, joka on varustettu lämmön tal-teenotolla. Kiinteistö lämmite-tään kaukolämmöllä toimivilla kiertovesipattereilla. Kylpy-huoneiden lattialämmitys on liitetty huoneistojen sähkömit-

taukseen.Kohteessa on 50 lämmintä

autopaikkaa, 12 niistä sijaitsee katoksessa. Piha-alueella on myös lukittava pyörävaja. Ko-lohongankujasta suunniteltiin alun perin allergiataloa, mutta vähäisten hakemusten ja kiin-nostuksen vuoksi suunnitel-masta luovuttiin.

VAV vastaa pienten asuntojen tarpeeseen

VAV Asunnot Oy:n rakennuttama Kolohongankuja 6 valmistui heinäkuussa. Suurin osa asuinrakennusten huoneistoista on yksiöitä ja kaksioita, ja ne saivat nopeasti ensimmäiset asukkaansa. Kohteen jätelajittelu sujuu nykyaikaisim-malla tavalla.

KolohongAn-KujAllA

nykyajan kierrätystä

Kuninkaanmäkeen valmistunut Kolohongankuja 6 vastaa pienten asuntojen tarpeeseen. Suurin osa huoneistoista on yksiöitä ja kaksioita.

VAV 3. 2012 9

Jätehuolto tulevan lain tasolla

Piharakennuksen vierestä löy-tyvät syväjätesäiliöt sekajät-teelle, keräyspaperille, karton-gille, pienmetallille, lasille ja biojätteelle.

”Aikaisempi jätelaki vaati säiliöt vain sekajätteelle, kerä-yspaperille ja kartongille. Jäte-astiat laitettiin kerralla tulevan lain mukaiseen kuntoon”, VAV:n kiinteistöjohtaja Timo Karén sanoo.

Syväjätesäiliöt tuovat Karé-nin mukaan säästöä. Tavallisia pönttöjä pitää tyhjentää kaksi kertaa viikossa, mutta syväjä-tesäiliöiden tyhjennykseen riittää, jos ne tyhjennetään kerran viikossa tai kahdessa.

Karén muistuttaa, että koh-teen vuokra koostuu pääoma- ja hoitokuluista. Pääomame-not tarkoittavat käytännössä asuntojen lainoja, eivätkä asukkaat voi niihin vaikuttaa. Hoitomenoihin asukkaat taas voivat omalla asumisellaan vaikuttaa.

Hoitokustannuksista 30 prosenttia koostuu energiaku-luista. Yksi suurimmista yli-määräisistä kustannuksista energiakuluissa on se, ettei jä-tekatoksia pidetä siistinä. Jos jätteelle ei ole paikkaa jäteka-toksella, se on vietävä sortti-asemalle.

”Jätesäiliöiden aukot ovat pieniä ja lukollisia sen takia, että sinne ei mahdu vanhoja sohvia tai rikkinäisiä taulutele-visioita. Valitettavasti aina jos-kus joku asukas jättää niitä jä-tekatoksen edustalle lojumaan. Huoltoyhtiö tulee paikalle ja laskuttaa yhtiöltä autotunnit ja muutaman työtunnin.”

VAV on ohjeistanut aktiivi-asukkaitaan opastamaan asuk-kaita oman kohteensa jättei-den lajittelussa. Pitää muistaa, että siitä kaatopaikalle rouda-tusta sohvasta maksavat kaikki asukkaat yhteisesti, joten vä-linpitämättömyys kostautuu kaikille.

Teksti ja kuvat: Antti Halonen

kolohongankuja 6:n suunnittelijat:Arkkitehtisuunnittelu: Visionar Arkkitehdit OyRakennesuunnittelu: EJT-Rakennusinsinöörit OylViA-suunnittelu: Insinööritoimisto Esa Iivari Kysähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Natri OyPohjatutkimus: Geo-Juva Oy

Jätesäiliöihin kuulumaton jäte tulee viedä sorttiasemalle tai hävittää asianmukaisesti. Televisio ja mopokypärä eivät kuulu jätesäiliöihin, joten huoltoyhtiö laittaa ison laskun hakiessaan ne jätekatokselta pois.

Kiinteistöjohtaja Timo Karén esittelee uuden kiinteistön jäteastioita, jotka vastaavat tuoreen jätelain voimaan tulevia vaatimuksia jo etuajassa.

Vappuna 2012 voimaan tullut jätealan lainsäädännön kokonaisuudistus ajanmukaisti alan lainsäädännön vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia sekä EU-lainsäädännön vaatimuksia. Uuden jätelainsäädännön tavoitteena on, että Suomen jätehuolto toimii kokonaisuutena edistyksellisesti, materiaalitehokkaasti ja vastuullisesti.

Tavoite on, että vuonna 2016 Suomessa on käytössä monipuolinen valikoima vaihtoehtoisia jätteen käsittelymenetelmiä, joista toimijat valitsevat itselleen sopivan etusijajärjestyksen mukaisesti.

Yhdyskuntajätteestä vähintään 50 prosenttia on tarkoitus kierrättää vuoteen 2016 mennessä. Kierrätyk-seen soveltumaton jäte hyödynnetään energiana. Kaatopaikalle sijoitetaan enää hyvin vähän jätettä.

Jätteen haltijalla on päävastuu jätehuollon järjestä-misestä. Elinkeinoelämän jätteet, myös yhdyskuntajät-teet, ovat pääosin jätteen haltijan vastuulla.

Tuottajan vastuu pakkausjätteiden jätehuollon järjestämisestä muuttui täysimääräiseksi, samaan tapaan kuin autonromujen, sähkö- ja elektroniikkaro-mun, jätepaperin, renkaiden ja akkujen ja paristojen jätehuollossa. Täysi tuottajavastuu tarkoittaa sitä, että tuotteen tuottaja tai maahantuoja huolehtii tuotteesta syntyvän jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja hyödyn-tämisestä.

Kunta (Vantaan kaupunki) vastaa kotitalousjätteistä ja julkisen toiminnan yhdyskuntajätteistä. Myös yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelun sekä koulutuksen jätteiden jätehuollon järjestäminen kuuluu jatkossa kunnan vastuulle.

Yhä vastuullisempaa jätehuoltoa

10

Suomen Punainen Risti avasi Tikkurilan keskustassa elo-kuussa Kontti-kierrätystavara-talonsa, entisissä Anttilan kauppatiloissa 2500 neliön ti-loissa. Se on ensimmäinen ja ainakin toistaiseksi ainoa pää-kaupunkiseudulla. Muualla Suomessa Kontteja on ollut jo pitkään, Tikkurilan tavaratalo on nyt järjestyksessään kym-menes.

Kontti toimii monin tavoin hyvillä periaatteilla. Ensinnäkin sen tuotoista puolet ohjataan Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toimintaan, neljännes menee Punaisen Ris-

Kierrätyskeskuksessa ja Kontissa kannattaa käydäVanhassa vara parempi! Suomalaiset ovat tien-neet aina, että kierrättä-minen on viisasta. Vantaalla on nyt entistä parempia mahdollisuuk-sia tähän. Eikä se tarkoi-ta yksin jätteitä, vaan hyötytavaroita. Todellisia aarreaittoja on hyvin tarjolla!

Kontti on Punaisen Ristin tavaratalo, jossa myydään lahjoituksena saatuja vaatteita, huonekaluja ja kodin käyttötavaroita.

Kontin tuotto käytetään Punaisen Ristin avustustyöhön Suomessa ja maailmalla. Ostamalla ja lahjoittamalla olet mukana auttamassa.

tin katastrofirahastoon ja vii-meinen neljännes Kontti-toi-minnan kehittämiseen. Lisäksi osa Kontille lahjoitetuista vaat-teista ohjataan SPR:n logistiik-kakeskuksen kautta kansainvä-lisenä vaateapuna sotien ja

luonnonkatastrofien uhreille.Kontti-päällikkö Marje Ar-

visen mukaan Vantaan Kontti-tavaratalo on paitsi ketjun uu-sin, myös suurin tavaratalo. Vantaalla lanseerataan kaksi ketjun uutuutta, myymälätiloi-hin integroidun kansainvälisen vaateavun paalauspisteen ja sa-moin myymälässä tapahtuvan lahjoitustavaran esilajittelun. Vastaavia toimintoja ei ole käy-tössä muissa ketjun toimipis-teissä.

Vantaalla voi ostosten lomas-sa seurata myös kansainväli-seen vaateapuun menevien paalien kokoamista. Paaleihin valitaan vaatteet mm. niiden koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Valmiit vaatepaalit toimitetaan Vantaalta SPR:n logistiikkakeskukseen odotta-maan jatkolähetystä. Vuonna

2010 Suomen Punainen Risti toimitti vaatteita kuuteen eri maahan yhteensä yli 100 000 kiloa.

esilajittelun voi tehdä itseVantaan Kontissa lahjoittajat voivat itse ensimmäistä kertaa esilajitella lahjoitustavarat ta-varatalon lahjoituspisteessä myymäläopasteiden mukaan. Esilajitteluun saa tarvittaessa myös henkilökohtaista opas-tusta. Esilajittelun jälkeen tava-rat siirretään lajitteluosastolle, jossa tavarat tarkastetaan; vain puhtaat ja ehjät lahjoitukset pääsevät tuoteryhmien mukai-seen jatkokäsittelyyn, muun muassa hinnoitteluun.

”Tarkastuksen ja lajittelun jälkeen lahjoitettuja vaatteita ei

Anna hyvän kiertää!

VAV 3. 2012 11

Koivukylän KierrätyskeskusHosantie 2 (ent. Halmekuja)

Avoinna: ark. 10–20, la 9–15.Myymälä- ja tuotetiedustelut: 0400 348 113Rakennustarvikkeet: 0400 348 127Noutopalvelu Vantaa: (09) 310 177 15 ja 045 636 6307Liikenneyhteydet: 52, 53, 54, 71A sekä N ja K junat.

Esteetön kulku molempiin

Tikkurilan KonttiHorsmakuja 1

Avoinna: ark. 9-19, la 9-15Noutopalvelu: 040 5880 359Liikenneyhteydet: kaikki Tikkurilaan menevät

bussit ja junat

pestä, mutta tarvittaessa ne si-litetään ennen niiden viemistä myyntirekkiin. Myös muille tavaroille saatetaan tehdä pie-nimuotoista huoltoa, mutta ei varsinaisia korjaustoimenpitei-tä. Likaiset ja rikkinäiset tava-rat ovat jätettä, jota emme myy emmekä lähetä kriisialueille”, Arvinen kertoo.

Kontin ystävällinen henkilö-kunta koostuu noin 50 tuki-työllistetystä työntekijästä.

Pieni kierros kertoo, että Kontista löytyy runsaasti – ja edullisesti – kaikkea tarpeellis-ta. Siispä sekä sinne tuodut ja sieltä ostetut tavarat palvelevat hyviä tarkoituksia moninker-taisesti.

kierrätyskeskuksen ovet aukesivatVantaan Kierrätyskeskus teki pitkään muuttoa Tikkurilasta Koivukylään. Vihdoin uuden kaupan ovat on avattu. Uusissa tiloissa on peräti 3000 neliötä tilaa myytäville tai ilmaisille tavaroille.

Vantaan Koivukylän kauppa on täyden palvelun kierrätys-myymälä. Sieltä löytyy vaattei-den, pientavaroiden, astioiden, kirjojen, lelujen, harrastusväli-neiden ja huonekalujen lisäksi myös erilaisia rakennusosia, kuten ovia, ikkunoita, wc-istui-mia ja keittiön kaapistoja. Van-taalla on myös vaihteleva vali-koima takuukorjattuja ja huollettuja laitteita, kuten ste-reoita ja valaisimia. Maksulli-nen kotiinkuljetuspalvelu on

Kierrätyskeskuksessa on tilaa 3000 neliötä löytöjen tekemiseen.

Esimerkiksi Kierrätyskeskuksen kirjahyllyissä on runsaasti erittäin korkeatasoista luettavaa, ja kirjat ovat erinomaisessa kunnossa.

mahdollista. Maksuvälineinä käyvät käteinen, pankkikortti ja tavallisimmat luottokortit.

Vantaan kierrätyskeskukses-sa otetaan vastaan kaikkea käyttökelpoista tavaraa, käyttö-kelpoisia rakennusosia ja kai-kenlaisia ja kaikenkuntoisia sähkö- ja elektroniikkalaitteita (SER) jääkaapeista pesukonee-seen ja televisioista kahvinkeit-timeen. Turvallisuussyistä vain kokonaiset laitteet otetaan vas-taan.

Korjauskelpoiset laitteet py-ritään korjaamaan uudelleen-käyttöön. Korjauskelvottomat laitteet ohjataan valtuutetuille käsittelijöille, jotka erottelevat laitteista kaiken kierrätyskel-poisen hyötykäyttöön.

Kierrätyskeskuksen tarkoi-tuksena on vähentää kaatopai-kalle menevän jätteen määrää muun muassa pidentämällä ta-varoiden käyttöikää ja välittä-mällä toimivia laitteita eteen-päin. Kaikki myytävät laitteet testataan, huolletaan ja tarvit-taessa korjataan. Siten Kierrä-tyskeskus pystyy tarjoamaan asiakkailleen edullisia ja tur-vallisia kodinkoneita ja luo työ-paikkoja laitteiden korjaajille.

Pääkaupunkiseudun Kierrä-tyskeskus Oy on voittoa tavoit-telematon yleishyödyllinen

yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantami-nen jätteen määrää vähentä-mällä ja ympäristötietoisuutta lisäämällä.

Koivukylän yhteydessä toi-mii myös HSY:n aluekeräyspis-te, jonne otetaan kotitalouksil-ta vastaan lasia (erikseen värillinen ja väritön), keräys-kartonkia, paristoja, paperia, pienmetallia sekä ongelmajät-teitä.

1212

Jokainen meistä voi vaikuttaa sähkön kulutukseen. Usein se on pienistä arkisista asioista kiinni. Energiansäästöviikko opastaa tähän!

Energiansäästöviikko on vuosittain viikolla 41 toistuva kampanja, jonka aikana kiin-nitetään huomioita energian-säästöön ja tottumuksiin käyttää energiaa. Teemakam-panjalla pyritään saamaan viikon aikana harjoiteltuja energiansäästökeinoja osaksi arkea, niin että niistä tulisi itsestäänselvyyksiä.

Energiansäästäjä on oman taloutensa isäntä. Jokainen säästetty kilowatti, kertyypä se sitten kodin lämmityksestä, sähkönkäytöstä tai lämpimän käyttöveden kulutuksesta, on kotiin päin. Erityisen kannatta-vaksi säästämisen tekee se, että energian hintaan kohdistuu

energiankulutus kotona

Lämmitys ja ilmastointi

Käyttöveden lämmitys

Kotitaloussähkö

Lähde: Adato Energia, Kodin energiaopas, 2006

Sähköistä tunnelmaa!

vaihtelevasti, mutta pääpiirteit-täin jakauma säilyy ennallaan. Kotitaloussähkö sisältää esi-merkiksi valaistuksen, ruoan-valmistuksen, kylmäsäilytyk-sen ja pyykkäyksen sekä viihdelaitteiden kulutuksen.

toistuvasti nostopaineita.Taloudenpito on vahva vetu-

ri kodin energiansäästössä, mutta maapallon mittakaavas-sa tärkeintä ovat yhdessä saa-vuttamamme energiankäytön tehostamisen vaikutukset il-mastoon ja ympäristöön.

Yksistään Suomessa on lähes

2,5 miljoonaa kotitaloutta, joten esimerkiksi uusiutuvan energi-an suosiminen lämmityksessä ja rakennusten lämmitystarvet-ta vähentävät toimenpiteet edis-tävät energiatehokkuutta ja pie-nentävät hiilijalanjälkeä.

Elämä on energiaa. Erilaisis-sa kodeissa energiaa kuluu

Energiansäästö-viikko tarjoaa:

VAV 3. 2012 13

Energiansäästöviikko 8.-14.10.2012 on erin-omainen tapa nostaa esiin kiinteistöyhtiössä tai kotona ympäri vuoden tehtävää energia- ja ma-teriaalitehokkuustyötä. Silloin asukkaita kan-nustetaan kiinnittämään huomio oman toimin-nan vaikutuksiin sekä etsitään ja käynnistetään uusia tehostamistoimenpiteitä.

Energiansäästöviikko pitää ääntä meille kai-kille tärkeästä asiasta: kuinka energiaa ja mate-riaaleja järkevästi käyttämällä vähennämme hiilidioksidipäästöjä ja muita toimintamme ym-päristövaikutuksia. Kampanja nostaa puheen-aiheeksi suomalaisten energiankäytön ja lukui-

sat keinot tehostaa energiankulutustaEnergiansäästöviikkoa on vietetty jo vuodes-

ta 1997 alkaen. Perinteinen ajankohta on viikko 41, joka osuu tänä vuonna lokakuun toiselle viikolle.

”Kannattava ja tuloksellinen energiatehok-kuustyö perustuu jatkuvan parantamisen aja-tukseen. Viikon aikana organisaatioissa voi-daan käynnistää ja edistää isojakin energia- ja materiaalitehokkuuden projekteja, mutta jo-kaisen meistä on tärkeää oivaltaa oman toimin-nan ja valintojen vaikutus niin työssä kuin va-paa-ajallakin”, johtava asiantuntija Pertti koski Motivasta sanoo.

Erilaiset yritykset ja yhteisöt voivat liittyä mukaan energiansäästöviikolle. Ilmoittautu-

minen käy sutjakasti täyttämällä kampan-javiikon omilla nettisivuilla Osallistu-lo-makkeen. Saman tien saa sähköpostilla linkin, jolla aktivoidaan valitsemasi käyt-

täjätunnus ja salasana.Tämän jälkeen pääsee täydentämään Omat

tiedot -sivua. Yksittäiset kotitaloudet ovat eri-tyisen tervetulleita viettämään viikkoa Face-bookissa.

Pienistä päätöksistä se alkaaIsompia pihistelemättäkin jo-kainen pystyy vaikuttamaan kulutukseensa – asuupa yksin tai suurperheessä, pienemmäs-sä tai isossa talossa.

Yksinkertaisimmillaan kysy-myksessä on vain käyttö- ja kulutustottumusten järkeistä-minen:

l sammuta valot ja laitteet, kun et tarvitse niitäl hyödynnä energiatehokasta teknologiaa valaistuksessa, tietotekniikassa ja viihde- elektroniikassa sekä keittiölaitteissal sulje hana ja tuki vesivuodotl lämmitä ja viilennä viisaastil osta energiatehokasta ja ympäristömerkittyäl suosi julkista liikennettä ja jos ajat omalla, aja taloudellisesti.

www.facebook.com/ energiansaastoviikko

www.energiansaastoviikko.fi/

Vantaalaisten mahdollisuudet huolelliseen jätelajitteluun hel-pottuvat entisestään, kun Rus-

keasannan Sortti-asema val-mistuu 2014. Tällä hetkellä lähimmät vastaavat asemat

Roskien heittäminen vessan-pyttyyn aiheuttaa ongelmia sekä kiinteistöille että viemäri-verkostolle. Hygieniatuottei-den ja biojätteiden, kuten ruuantähteiden ja paistorasvan laittaminen pyttyyn voi aiheut-taa kalliin tukoksen kodin put-kistossa.

Useimmat viemäritukokset todetaan taloyhtiöiden omissa putkistoissa. Kun viemäri tuk-keutuu, vesi nousee nopeasti lattiakaivoista, pesualtaista ja wc-pytystä. Haju on kamala ja siivoaminen sotkuista puuhaa.

Roskat on syytä heittää laji-teltuna roskikseen. Ikäviltä ja kalliilta putkitöiltä voi välttyä laittamalla roskakorin kylpy-huoneeseen ja vessaan.

Pyttyyn ei myöskään saa heittää wc-paperirullia tai kui-tuliinoja, vaikka niissä olisi flushable-merkintä. Vessapa-peri ei aiheuta ongelmia, koska

se on valmistettu viemärissä hajoavaksi.

Rasva tukkii putkiston ja houkuttelee rottia Jos rasvaa joutuu viemäriin, se jähmettyy ja rasvatukos pitää pahimmillaan leikata putkis-tosta pois. Tämä vie ajan lisäk-si rahaa, ja maksumieheksi joutuu ongelman aiheuttaja.

Rasvan voi laittaa biojäteasti-aan esimerkiksi talouspaperiin imeytettynä. Isomman rasva-määrän voi kerätä tiiviiseen as-tiaan, kuten maitopurkkiin, ja heittää sen sekajätteisiin.

Rasvat ja muut kiinteät bio-jätteet ovat myös rotille kelpaa-vaa ravintoa. Pehmeät ruuan-tähteet kuten puurot ja keitot eivät tuki viemäreitä, mutta ovat herkkupaloja viemäriver-koston sivuputkissa liikkuville rotille.

Hyvä pyttyetiketti kunniaan!Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY muis-tuttaa hyvästä pyttyetiketistä. WC-pyttyä saa käyttää vain siihen, mihin se on tarkoitettu, ei roskiksena.

Vaaralliset jätteet eivät kuulu viemäriin WC-pyttyyn ja viemärikaivoon ei myöskään saa kaataa vaaral-lisia jätteitä, kuten maaleja, liu-ottimia tai lääkkeitä. Nekin voivat tukkia viemärin, mutta viemäristä läpi päästessään jä-tevedenpuhdistamolle ne häi-

ritsevät jätevedenpuhdistuksen biologista prosessia.

Kemikaalien kaataminen viemäriin lisää myös vesistöjen kuormitusta, sillä kaikkia vaa-rallisia jätteitä ei jätevedenpuh-distamolla pystytä puhdista-maan. Vessasta vedetyt vaaralliset jätteet päätyvät lo-pulta kuormittamaan Itämerta.

Pyttyetiketistä lisää tietoa:www.hsy.fi/vesi/kodinvesiasiat/pyttyetiketti

www.pytty.fi

Sortti-asema rakentuu Ruskeasantaanovat Helsingin puolella Kivi-kossa ja Konalassa sekä Espoon Ämmässuolla. Sortti-asemilla oli yli 330 000 käyntikertaa vuonna 2011.

Uusi Sortti-asema rakentuu Tuusulanväylän ja Helsinki-Vantaan lentoaseman väliin hyvien liikenneyhteyksien pää-hän. Kulku asemalla tulee ole-maan Koivukylän liittymän kautta.

Rakennustyöt on jo aloitettu. Tänä kesänä on tehty tontin valmistelutöitä, puhdistetaan maaperää ja rakennettu paino-

pengertä. Varsinainen rakenta-minen aloitetaan kesällä 2013 ja piha-alueen pitäisi valmistua tällöin. Rakentamisessa käyte-tään kierrätysmateriaalia mah-dollisuuksien mukaan. Raken-nuksiin tehdään viherkatot. Asema on valmis keväällä 2014.

Sortti-asemille voi tuoda ko-titalouksien hyötyjätteitä, puu-tarhajätteitä, vaarallisia jätteitä ja sekajätteitä henkilöautolla, peräkärryllä, pakettiautolla tai muulla kevyellä kuljetusväli-neellä.

14

VAV 3. 2012 15

VAV Asunnot Oy:n rakennuttama palvelutalo Osman-käämintiellä Viertolassa on valmistunut. Palvelutalon rakentamisessa käytettiin aivan uudenlaista, kustan-nustehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää moduulitekniikkaa.

Viertolan palvelutalo valmistuitehokkaasti uudella tekniikalla

Uusi kohde sijaitsee Ilolassa keskellä viihtyisää pientaloalu-etta, ja Satukujan punatiilisei-nät ja avoterassit sointuvatkin hyvin yhteen lähialueen talojen kanssa. Kohteen 58 asunnosta suurin osa on yksiöitä ja kaksi-oita, minkä lisäksi siihen val-mistuu seitsemän kolmiota.

Kiinteistön rakennusalue kattaa koko korttelin, jota pienkerrostalot reunustavat. Talojen keskelle jää näin suo-jaisa ja kookas piha-alue asuk-kaiden käyttöön. Piha-alueella on myös pyörävarasto ja leikki-paikka lapsille. Sähkölämmit-teisiä autopaikkoja kohteessa

on 62, joista kaksi on invami-toitettuja.

Satukujan arvioitu valmistu-misaika on maaliskuussa 2013. Kohteen asuntoja ei voi vielä hakea, vaan siihen järjestetään erillinen haku loppuvuodesta. Haun alkamisesta tiedotetaan erikseen VAV:n kotisivuilla ja

Vantaan Sanomissa. Myös koh-teen tarkemmat tiedot tulevat nähtäville kotisivuille lähem-pänä valmistumisajankohtaa.

Satukuja 3:n on suunnitellut Visionar Arkkitehdit Oy ja päärakennusurakoitsijana koh-teessa toimii Lujatalot Oy.

Ilolaan nousee uusipienkerrostalokohde

VAV Asunnot Oy:n seuraava vuokrakohde valmistuu maaliskuussa 2013 Ilolaan. Osoitteessa Satukuja 3 sijaitsevaan kohteeseen nousee yhdek-sän kaksikerroksista pienkerrostaloa, joissa on yhteensä 58 asuntoa.

Moduulirakentamisessa asun-not rakennetaan lähes valmiik-si tehtaalla ja kootaan yhteen rakennustyömaalla, kuin lego-palikat konsanaan. Tekniikkaa on aiemmin hyödynnetty lä-hinnä pientaloissa, mutta nyt se on kehittynyt niin hyväksi, että myös kerrostaloja voidaan rakentaa samalla periaatteella.

Yhteistyökumppani Neapo Oy:n käyttämän teräskenno-materiaali kuluttaa yli kolman-neksen vähemmän energiaa ja tuottaa yli puolet vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin pe-rinteisessä kerrostalorakenta-misessa.

Rakennustyöt alkoivat kesällä

2011 ja näin ollen Osmankää-mintie 28:n kolme kerrostaloa ja piharakennus valmistuivat reippaasti alle vuodessa. Talois-sa on yhteensä 53 huoneistoa, ja ne valmistuivat erityisasunto-käyttöön.. Osmankäämintie 28 on ensimmäinen VAV:n uuden tytäryhtiön VAV Palvelukodit Oy:n hallintaan valmistunut asuntokohde.

Osmankäämintie 28:n huo-neistot valmistuvat erityisasun-noiksi pitkäaikaisasunnottomil-le. Kohteeseen ei voi hakea VAV:n kautta, vaan asukasvalin-nat siihen tekee Vantaan kau-pungin sosiaali- ja terveystoimi.

Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck kävi tutustumassa uudenlaisen moduulitalon valmistumiseen sen rakennusvaiheessa

16

Suppilovahvero (Cantharellus tubaeformis) ei ole kaikille tut-tu sieni vieläkään, mutta yhä useampi sen tunnistaa ja lähtee kori kädessä sienijahtiin. Kan-tarellin serkku on kaikin puo-lin erinomainen poimittava: se on herkullinen eikä tarvitse esikäsittelyä. Se on helppo säi-löä eikä sienissä ole toukkia.

Suppilovahveroa ei juuri voi sekoittaa myrkyllisiin tai pa-hanmakuisiin sieniin. Sen tun-nistaa helposti kellertävän tai

harmahtavan ruskeasta lakista, jonka keskellä on selvä suppilo. Jalka on melko pitkä, keltainen, hoikka ja ontto. Alapinnan harvat helttamaiset poimut ovat leveitä, johteisia ja haa-roittuvia.

Vain kosteikkovahvero on samannäköinen, ja sekin on ruokasieni. Sen sijaan harvi-nainen, lahokannoissa kasvava kultaheltta tulee jättää poimi-matta.

Vielä yksi iloinen seikka liit-

tyy tähän sieneen: jos löytää yhden, löytää monta muutakin, sillä suppilovahverot kasvavat sammaleisissa havumetsissä useina ryppäinä.

erinomainen piilottelijaSuppilovahveroiden kanssa tu-leekin olla hoksnokka tarkka-na. Nimittäin sen ensimmäisen löytäminen on olennaista. Syk-syn pudonneet lehdet antavat

suppiksille oivat maastoutumi-sen mahdollisuuden ja usein paksu sammal edesauttaa kät-keytymistä.

Lokakuussa löytyy vielä kan-tarellejakin, joiden toinen nimi on keltavahvero. Mitä viileäm-mäksi säät käyvät, sitä kehnom-paan kuntoon kantarellit pää-sevät. Suppilovahveroille lokakuu on puolestaan parasta aikaa, ja kausi jatkuu marras-kuulle. Jäätyminen ei pilaa nii-tä, ahkerimmat keräävät suppi-

Sienimetsä ei ole välttämättä kaukana. Vantaan rajojen sisäpuoleltakin etsivä löytää suppilovahveronsa. Nämä poimittiin Korsontien varrelta.

Suppilo-vahveroita tarjolla

Talvi on vasta tulossa. Loppusyksy on parasta aikaa lähteä sienimetsään. Vantaalta ei tarvitse lähteä edes kauaksi ja suppilovahverot kurottavat vielä ensilumen altakin.

Jos metsään haluat mennä nyt…

VAV 3. 2012 17

Suppilo-vahveroita tarjolla

Mausteiset suppilovahverotn. 2 litraa suppilovahveroita3 keskikokoista sipulia

liemi:2 dl väkiviinaetikkaa2 dl vettä4 dl sokeria1 tl suolaa2 tl korianterin siemeniä2 kanelitankoan. 3 sentin pala tuoretta inkivääriähiukan muskottia

Puhdista sienet, kuori ja viipaloi sipulit ja leikkaa kuorit-tu inkivääri ohuiksi viipaleiksi. Kiehauta kaikki liemiai-nekset kattilassa. Lisää sienet ja sipuliviipaleet ja keitä niitä hiljalleen 25–30 minuuttia. Tölkitä kuumina ja sulje tölkit hyvin. Anna sienten maustua muutama vuorokau-si. Sienet säilyvät hyvin viileässä.

Ohjeet Marttojen nettisivuilta: www. martat.fi

Sienten kuivaaminen käy kätevästi sanomalehden päällä. Kuivattui-na suppilovahverot säilyvät pitkään.

Suppilovahverot eivät kasva kovin suuriksi. Lakin halkaisija jää useimmiten viiteen senttiin. Onneksi niitä on kuitenkin aina paljon samassa paikassa.

lovahveroita vielä lumen tultuakin.

Moni sienestäjä ei kaivele mielellään hirvikärpäsiä hiuk-sistaan. Mitä lähemmäksi talvi tulee, sitä vähemmän näitä ötö-köitä lentelee. Yksinkertaisim-millaan hirvikärpäsiä vastaan voi suojautua lippalakilla. Sen on vielä hyvä olla punainen tai muuten räikeän värinen, sillä metsästysaikaan puiden seassa liikkuu muitakin kuin sienestä-jiä. Punaväri toimii siksikin, että hirvikärpäset hakeutuvat luonnollisesti tummiin liikku-viin hahmoihin.

läheltä löytyy, ethän eksyKalastajat eivät mene merta edemmäs kalaan, eikä sienestä-jän ei tarvitse lähimetsiä kau-emmaksi. Nuuksio ja Sipoon-korpi ovat vain puolen tunnin päässä ja molemmat kohteet

taatusti palkitsevat poimijan.Tietysti teidenvarret on poi-

mittu ensimmäisenä. Pieni su-kellus syvemmälle metsään tuottaa paremman tuloksen. Muistathan kuitenkin, että metsässä eksyy helposti. Kun poistuu tien varrelta, kannattaa katsoa, mistä suunnasta aurin-ko paistaa (jos paistaa). Kom-passi tai vielä mieluummin GPS auttavat takaisin lähtö-paikkaan.

Kun sitten palataan hyvillä mielin kotiin, saalis on käsitel-tävä. Suppilovahverot voi yhtä lailla pakastaa (kiehauta pais-tinpannulla ensin neste pois), kuivata tai säilöä. Sen jälkeen on terveellisen ja herkullisen ravinnon nauttimisen vuoro.

Teksti: Jukka HalonenKuvat: Mediataju Oy:n arkisto

sienisalaattituoreita kantarelleja (tai suppilovahveroita)2-3 kevätsipulia tai 1/2 salaattisipuli2 dl kermaviiliäpersiljaa tai tilliäsuolaasitruunamehuapippuriasokeria

Leikkaa sienet karkeaksi silpuksi ja pane pannulle ilman rasvaa. Anna sienten kiehua jonkin aikaa omassa liemes-sään. Anna sienten jäähtyä.Hienonna sipulit ja maustevihannekset. Sekoita sipuli, kermaviili ja mausteet sienten joukkoon. Anna salaatin jäähtyä kunnolla jääkaapissa ennen tarjoamista.

1818

Siilitien kasvimaan mullasta nousee muun muassa salaattia, avomaakurkkua, naurista, per-siljaa, tilliä, porkkanaa, to-maattia, herneitä, ruohosipu-lia, basilikaa ja onpa kulmassa muutama perunakin. Tänä vuonna lantut ja punajuuret

olivat uusina juureksina muka-na.

”Pieniähän nämä ovat, mutta hyvänmakuisia! Nauriit ja lan-tut voi paistaa grillissä tai raas-taa, minä pesen, kuorin ja syön sellaisenaan. Tilli sopii hyvin lohen kanssa”, asukas Anneli

Salaattiainekset oman pihan kasvimaasta

Metsolan Siilitie 28-30:n asukkaiden yhteinen kasvimaa on tuottanut hyvän sadon viileästä kesästä huolimatta. Arja Enberg ja Anneli Remes pohtivat projektin onnistumista satoa korjatessaan.

Remes hehkuttaa.”Itse kokeilin avomaakurkku-

ja jauhelihakastikkeen kanssa ja hyvää oli. Olen tehnyt salaat-tiakin oman pihan antimista ilman, että olen itse lisännyt mi-tään. Sen vain huomasi, että salaattiainekset jäivät kaupan hyllylle”, luottamushenkilö Arja Enberg kertoo.

Asukkaat ujostelivat alkuunYhteinen kasvimaa on ollut asukkaiden suuressa suosiossa.

Aikaisemmin kesällä kasvaneet retiisit ja pinaatit kerättiin hy-vin nopeasti pois, ja herneet tekivät kauppansa läpi kasvu-kauden.

”Vein talojemme vanhuksille retiisejä parvekkeelle, kun hei-dän on vähän vaikea kävellä. He olivat hyvin onnellisia”, En-berg kertoo.

Kasvimaalla on riittänyt ute-liaita asukkaita siementen kyl-vämisestä lähtien. He kyselivät mitä maassa on kasvamassa, kävivät lukemassa istutuslap-puja ja seurasivat, miten istu-

Lanttu leikkaa taajama-alueillakin

Anneli Remes leikkasi pitkäksi kasvaneet persiljankukat.

VAV 3. 2012 19

tukset nousivat mullasta. Aluk-si ihan kaikki eivät tahtoneet uskoa, että kasvimaa on va-paasti kaikkien asukkaiden käytettävissä.

”Ensin kasvimaalla käytiin lähinnä yöaikaan, kun he eivät olleet varmoja, saako sieltä ot-taa. Nyt viesti on mennyt peril-le, että kasvimaalla saa käydä päivälläkin. Kasvimaa on asu-kastoimikunnan määrärahoilla rakennettu, ja asukkaat ovat sen ainoita omistajia”, Enberg sanoo.

”Minun ikkunastani näkee suoraan kasvimaalle. Katselin kerran telkkaria ja näin, kun kaksi poikaa käveli yöaikaan hernepensaaseen, söivät sen tyhjäksi ja siirtyivät seuraa-vaan. He kävivät koko penkin läpi”, Remes naurahtaa.

lapset näkevät missä ruoka kasvaaEnberg sanoo, että kasvimaan tarkoitus on se, että vihannek-sia saa vapaasti ottaa ja nauttia – niin aikuiset kuin lapset.

”Vanhemmat tulevat kasvi-maalle pienten lasten kanssa katselemaan ja maistelemaan. Tämä on edistynyt koko ajan, vielä kun vanhemmat kertoisi-vat lapsille, että viinimarjat on tarkoitettu syötäviksi, eikä pu-hallusputken ammuksiksi”, En-berg myhäilee.

Enberg jatkaa, että monia on hämmästyttänyt, että satoa saa pääkaupunkiseudun yhteispi-hastakin. Hänen mielestään on hyvä, että lapset näkevät, mistä ruoka tulee. Lapset maistelevat

yrttejä ja arvostelevat, ovatko ne väkeviä vai ei.”

”Kerran kaksi maahanmuut-tajapoikaa söi herneitä. Toinen sanoi yök ja toinen kehui, että ne olivat hyviä ja kehotti kave-riaan syömään lisää”, Remes muistelee.

yhteistä etua on kunnioitettuEnberg kehuu, että kasvimaa on pysynyt hyvässä kunnossa. Ilkivaltaakaan ei ole ollut.

”On upea nähdä, että yhteis-tä kasvimaata on osattu kunni-oittaa. Mitään ei ole revitty tai heitelty. Se on toiminut, että kasvimaan antimia saa syödä, muttei tuhota”, Enberg sanoo.

Kasvimaa perustettiin kaksi vuotta sitten. Enberg ja Remes kertovat, että perinnettä aio-taan pitää yllä seuraavinakin vuosina.

”Otamme asukkailta ideoita vastaan. Porkkanoita laitetaan varmaan ensi kesäksi vähän enemmän”, Enberg sanoo.

Vuosi 2012 laitetaan loka-kuun lopussa pakettiin syystal-koissa. Kasvimaa laitetaan sil-loin talvikuntoon.

”Tarkoitus olisi hommata tä-nä vuonna biokompostori, jon-ne kasvimaan jätteet voi laittaa. Siitä saisi tulevina vuosina taas uutta multaa. Käytämme kier-rätystaktiikkaa, ettei joka vuosi tarvitsisi ostaa aina uutta mul-taa. Syystä tai toisesta kasvimaa hupenee, vaikka sinne laittaisi kuinka paljon multaa.”

Teksti ja kuvat: Antti Halonen

Punajuuret olivat tänä vuonna uusi juttu kasvimaalla.Monet kasvimaan juureksista ovat pieniä, mutta sitäkin paremman makuisia.

Kelpo sato! Vati täyttyi nopeasti erilaisista kasviksista.

Siilitien kasvimaalla kasvaa vaikka mitä.

Siilitien istutusten iloisella vartijalla on sama nimi kuin niiden iloisella hoitajalla: Anneli.

20

Tulppaanin sipuleiden istutusaika on syksyllä ennen maan jäätymistä. Ne istutetaan ravinteikkaaseen puutarha-multaan. Sipulit tarvitsevat kolme viik-koa juurtumiseen, ennen kuin maa routaantuu. Kukkaan puhkeavien tulp-paanien väriloisto on kevään mieleen-painuva merkki.

Tulppaanit yhdistetään Hollantiin, mutta ne ovat kotoisin Lähi-Idän alu-eilta ja aina Himalajan vuoriston juu-relta saakka, jossa ne kasvoivat luon-nonvaraisina. Liljakasvien heimoon kuuluvia tulppaaneja löytyy noin sata erilaista lajia. Persialaiset aloittivat tulppaanien viljelyn jo tuhat vuotta sitten.

Persiassa tulppaania pidettiin täydelli-sen rakkauden vertauskuvana. Sieltä on lähtöisin legenda, jonka mukaan ensimmäinen tulppaani olisi versonut rakkaudessa pettyneen nuorukaisen veripisaroista.

Euroopan puolelle tulppaani ilmestyi jo 1100-luvulla, sillä tulppaanikuvioita löytyy italialaisen raamatun kuvituk-sessa.

Varsinainen Euroopan valloitusmatka alkoi 1559, jolloin Konstantinnopolista palannut Itävallan suurlähettiläs Ogier Ghislain de Busbecq toi tulppaanien sipuleita Wieniin. Ne päätyivät kasvi-tieteilijä Carolus Clusiukselle. Hän suo-ritti huolellisia risteytys- ja kylvökokei-ta eri lajeillaan.

Tulppaaneista tuli todellinen hittituote erityisesti Hollannissa, jonne Clusius sen toi. Puhuttiin tulppaanimaniasta. Eksoottisia, kalliita mutaatioita arvos-tettiin niiden kauneuden ja harvinai-suuden vuoksi. Kerrotaan tarinaa, että

Tulppaanin tuhat vuotta

20

viherpeukalo

yhden tulppaaninsipulin hinta olisi hy-vinkin vastannut vaihtokaupassa hevos-paria valjaineen ja vaunuineen. Toisen tiedon mukaan yhdestä sipulista makset-tiin 30 000 guldenia, ja vertailukohtana Amsterdamista sai tuolloin kivitalon ka-naalin rannalta 10 000 guldenilla.

Vuonna 1637 oli säädettävä laki, joka vakautti tulppaanien hinnan. Se myös köyhdytti ne kauppiaat, jotka olivat pis-täneet omaisuuksia sipulien hankintaan. Tilanne paheni hetkeksi 1700-luvulla, jol-loin narsissi valloitti markkinat. Monet tulppaaniviljelmät vaihtoivat omistajaa ja jälleen monet menettivät omaisuuksia.

Tulppaanien viljely yleistyi 1800-luvulla uudelleen. Vuonna 1815 markkinoille saatiin tärkeä viljelylajike Couleur Car-dinal, joka on edelleen jälkeläisineen vil-jelyssä oleva kaupallinen lajike. Ensim-mäinen hollantilainen kauppias lähti valtameren taakse Yhdysvaltoihin 1849 ja kauppa alkoi kukoistaa. Ensimmäinen

tuoksuva lajike Prins van Osteenrijk ja en-simmäinen kerrottukukkainen lajike Mu-rillo esiteltiin 1860.

Nykyisin viljeltyjä tulppaanilajikkeita on noin 5600 ja väriskaala on hyvin laaja. Tulppaanituotannon suurvalta on Alan-komaat, jossa tuotetaan yli puolet koko maapallon kukkasipuleista. Tulppaanit jaetaan ryhmiin esimerkiksi niiden ku-kinta-ajan, kukan muodon ja koon pe-rusteella. Yksinkertaiset aikaiset tulp-paanit edustavat vanhimpia lajikkeita

Vaikka tulppaanien väriloisto on runsas, tarunomaista mustaa tulppaania ei ole onnistuttu viljelemään. Yrityksiä toki tehdään edelleen. Lähimmäksi on jalos-tunut lajike Queen of Night, joka on viral-lisesti luokiteltu ”syvän samettimaisen punaisenruskeaksi”.

Lue lisää: www.tulppaani.info/kauppa-puutarhaliitto/tulppaani.nsf/

VAV 3. 2012 21

Naapuripäivän ajatuksena on tuoda saman talon asukkaat yhteen viettämään mukavaa aikaa keskenään. Se rakentaa myös yhteisöllisyyttä ja naapu-risopua- ja kunnioitusta.

Vapaaehtoiset asukasaktiivit järjestivät kaikkiaan 12 koh-teessa naapuripäivätapahtu-man kesäkuun alussa. Useim-missa ohjelmaan kuuluivat kahvittelun ja syömisen lisäksi pienet talkoot tai ohjelmaa pi-halla tai kerhohuoneella.

lämmin tunnelma sateesta huolimattaMyyrmäessä naapuripäivää juhlittiin naapuritaloissa Haka-maankuja 3:ssa ja Ojahaantie 1:ssä. Ensin laitettiin piha-alu-eet siistiksi kesää varten ja sen jälkeen nautittiin hyvää ruo-kaa. Valitettavasti juhlan koh-dalle osui hyvin sateinen ilta-päivä.

Talojen välillä oli ollut pu-hetta yhteisestä tilaisuudesta ulkona, mutta sään vuoksi kumpikin talo vietti juhlaa omissa tiloissaan, katoksen alla

VAV Asunnot Oy:n asukkai-den oma lehti VAV Viesti on saanut uuden tuottajan. VAV on tehnyt kilpailuttamisen jälkeen kolmivuotisen yhteis-työsopimuksen Lehtiyhtymä Oy:n kanssa. Tarjouskilpailun

valintaperusteena oli edulli-sin hinta.

Lehtiyhtymä Oy toteuttaa VAV Viestin avaimet käteen –periaatteella, huolehtien leh-den materiaalin kokoamises-ta, toimittamisesta, valoku-

vista ja painamisesta. Lehden päätoimittajana jatkaa VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojan-koski ja lehden suunnittelu tehdään VAV:n omassa toimi-tuskunnassa.

Tämä numero on viimei-

nen Mediataju Oy:n toimitta-ma numero. Mediataju Oy kiittää lämpimästi kaikkia asukkaita ja VAV:n henkilö-kuntaa pitkään jatkuneesta mukavasta yhteistyöstä.

Lehtiyhtymä uudeksi asukaslehden tekijäksi

Naapuripäivässä on kyse

yhdessäolostaVAV Asunnot Oy ja sen asukkaat viettivät tänä vuonna ensimmäistä kertaa kansainvälistä naapu-ripäivää. Virallinen asukkaiden yhdessäolon juhlapäivä on 1. kesäkuuta, ja sitä juhlittiin yh-teensä 12 VAV:n kohteessa ympäri kaupunkia.

tai sisällä. Tunnelma oli kuiten-kin tiivis.

”Osallistuminen oli sateesta huolimatta runsasta. Saimme mukaan sellaisiakin asukkaita, jotka olivat vasta muuttaneet taloon”, Hakamaankujan luot-tamushenkilö Sinikka Ropa kertoo.

Ropa arvioi, että naapuripäi-vän tutustumisen myötä ihmis-ten on helpompi tulla syystal-

koisiin, ja onpa talossa ollut puhetta myös asukkaiden yh-teisistä pikkujouluista.

kehäkukat kasvoivat hyvinVAV antoi naapuripäivää viet-täviin kohteisiin korin, jossa oli kahvia, keksejä ja liituja lapsil-le. Sateen vuoksi liidut päätet-tiin hyödyntää asfaltin koriste-

luun vasta myöhemmin. Korissa oli myös pussillinen kehäkukansiemeniä.

”Laitoimme ne maahan kas-vamaan ja ne voivat hienosti. Ohikulkevat ihmiset ovat jopa ottaneet niistä valokuvia. Sel-laista voisi olla enemmänkin”, Ropa iloitsee.

Naapuripäivää aiotaan viet-tää jatkossakin. Ropa toivoo, että päivä vain olisi hieman myöhemmin.

”Ymmärrän, että se on maa-ilmanlaajuinen päivämäärä, eikä sitä voi Suomen kesäsään takia lähteä muuttamaan. Jos VAV voi asiaan vaikuttaa, olisi hyvä, jos sitä voisi viettää hie-man myöhemmin.”

Teksti ja kuvat: Antti Halonen

Hakamaankujan naapuripäivää kerääntyi viettämään tuttuja aktiiveja ja hiljattain taloon muuttaneita uusia asukkaita.

22

Luotto on tarkoitettu henkilöille ja perheille, jotka eivät voi saada muuta luottoa kohtuullisilla eh-doilla esimerkiksi tulojen pie-nuuden, vakuuksien puuttumi-sen tai luottohäiriömerkinnän vuoksi. Luottoa voivat saada myös henkilöt, joilla ei ole riittä-västi tuloja ja varallisuutta me-nojen kattamiseen käteisellä tai säästämällä kohtuuajassa.

Vantaalla luototus toimii kaupungin sosiaalihuollossa. Luoton tarkoitus on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä sekä ylivelkaantumista.

”Sosiaalista luottoa käyte-tään tavallisesti asumiskustan-nusten, kuten takuuvuokrien, vuokrarästien tai muuttokus-tannusten maksamiseen, Van-

taan sosiaalisen luototuksen esimies Pirkko-Liisa Luoto-nen sanoo.

Jos kertyneet vuokrarästit ovat johtaneet häätöön, mutta häädetty on saanut uuden työ-paikan ja maksuvaraa, hän voi hakea sosiaalista luottoa ulos-ottovelkojen maksamiseen. Li-säksi luottoa voi käyttää pie-niin asunnon muutostöihin ja välttämättömiin kodinhankin-toihin, kuten pesukoneeseen tai huonekaluihin.

”Sosiaalista luottoa voi ottaa myös hankkiakseen työllisty-miseen liittyviä työvälineitä. Esimerkiksi jos auto on töihin kulkemisen kannalta välttämä-tön, siihen voi saada luottoa”, Luotonen sanoo.

oma talous tasapainoonLuottoa käytetään hyvin usein muiden velkojen maksuun ja lainojen uudelleenjärjestelyyn.

”Sosiaalisen luoton ideana on saada pienituloisten talous tasapainoon. Se ei ole toimeen-tulotuen korvaaja, vaan on tar-koitettu tarpeisiin joihin toi-meentulotukea ei saa. Kun vuokrien maksussa on ongel-mia, on yleensä muitakin ta-louden hallintaongelmia, Luo-tonen lisää.

Sosiaalinen luototus antaa vaihtoehdon pikavipeille, kor-keakorkoisille kulutusluotoille ja osamaksuille.

”Sosiaalinen luotto ei ole ker-

taluotto, vaan sitä voi ottaa uu-destaan. Katsomme vain, että hakija on edelleen pienituloi-nen, Luotonen sanoo. Luotto on kuitenkin aina käytettävä siihen tarkoitukseen, mihin luotto on alun perin myönnetty.

henkilökohtainen arvioperusteLuototuksen saaminen arvioi-daan henkilökohtaisesti. Luot-toa haetaan soittamalla Van-taan kaupungin sosiaalisen luototuksen ajanvaraus- ja neuvontanumeroon. Hakijan tulee varautua puhelinhaastat-teluun, jossa tuloja, menoja, velkoja, välttämättömiä elin-kustannuksia ja muita talou-

sosiaalinen luototus auttaa pienituloisia kotitalouksia

Sosiaalinen luototus on pienituloisten ja vähävaraisten pankki, josta saa lainaa välttämättömiin menoihin edullisesti.

VAV 3. 2012 23

VAV:n puhelinnumerot muuttuivat

VAV:n kaikki puhelinnumerot muuttuivat maanan-taina 17.9. Yhtiön vanhat 839-alkuiset puhelinnu-merot vaihtuivat uusiin 010-alkuisiin. Samalla VAV siirtyi pois Vantaan kaupungin vaihteen alta.

isännöinnillä ja asumisneuvonnalla uudet palvelunumerot

Uudistuksen myötä VAV:n isännöinti otti käyttöön yhteisen palvelunumeron ja sähköpostiosoitteen, joihin kuka tahan-sa VAV:n asukas voi ottaa yhteyttä isännöintiin liittyvissä asioissa. Palvelunumerossa vastaa päivystävä isännöitsijä.

Muutoksen tarkoituksen on tehostaa isännöinnin asia-kaspalvelua. Isännöitsijät ovat kiinteistökäyntien vuoksi usein pois VAV:n toimistolta, mutta palvelunumeroon soit-tamalla asukas saa aina yhteyden isännöintiin.

Isännöinnin uusi palvelunumero ja sähköposti ovat:p. 010 235 1480

isannointi@vav.fiPalvelunumero päivystää

maanantaista perjantaihin klo 9–12.

Myös VAV:n asumisneuvonta otti käyttöön yhteisen palve-lunumeron ja sähköpostiosoitteen, joihin vastaa päivystävä asumisneuvoja.

Asumisneuvonnan uusi palvelunumero ja sähköposti ovat:p. 010 235 1470

asumisneuvonta@vav.fiPalvelunumero päivystää

maanantaista torstaihin klo 10–14 ja perjantaisin klo 10–13.

Asiakaspalvelu ja vuokravalvonta

VAV:n asiakaspalvelun ja vuokravalvonnan puhelinpäivys-tykset toimivat uudistuksen jälkeen kuten ennenkin. Nii-den uudet puhelinnumerot ovat seuraavat:

Asiakaspalvelu: 010 235 1450Vuokravalvonta: 010 235 1460

Myös VAV:n faksinumerot vaihtuivat uusiin 010-alkuisiin. Kaikki uudet puhelin- ja faksinumerot löytyvät VAV:n ko-tisivuilta www.vav.fi kohdasta Yhteystiedot.

Puhelut 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat mat-kapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min.

delliseen asemaan vaikuttavia tekijöitä kysytään.

Näiden tietojen perusteella hakijalle tehdään alustava maksuvaralaskelma. Lisäksi varataan henkilökohtainen ta-paamisaika luototuksessa.

Puhelinhaastattelun jälkeen lähetetään kirje, jossa ovat ajanvarauksen vahvistus, luot-tohakemuslomake ja luoton hakemisohjeet kotiin.

luotto joustaa yllättävissä muutoksissa ”Luoton saamiseksi tulee toi-saalta olla tarpeeksi pienituloi-nen, mutta toisaalta jotain tu-loja tulee olla, jotta pystyy maksamaan luoton takaisin. Pelkällä toimeentulotuella elä-vät eivät ole oikeutettuja luot-toon, mutta esimerkiksi lapsi-lisillä, kodinhoidontuella,

eläkkeellä tai työtuloilla elävät voivat hakea luottoa.

Yrittäjät ja opiskelijat saavat luottoa vain poikkeustapauk-sissa. Omistusasunnossa asu-ville ei yleensä myönnetä sosi-aalista luottoa, koska asunto lasketaan varallisuudeksi.

Luotto joustaa elämäntilan-teiden muuttuessa, mutta asi-akkaan on ilmoitettava muu-toksesta luototukseen.

”Kehotamme asiakkaita otta-maan yhteyttä aina elämänti-lanteen muuttuessa. Luoton sääntöjen mukaan voi saada kaksi lyhennysvapaata kuu-kautta vuodessa, kun on pätevä syy. Tarvittaessa, esimerkiksi lomautuksen yhteydessä, olemme myöntäneet pitkänkin ajan lyhennysvapaaksi, Luoto-nen sanoo.

Teksti: Matleena KantolaKuva: Mediataju Oy

n Myönnetään vähävaraisille ja pienituloisille välttä mättömien menojen kattamiseksi.n Korko on 12 kuukauden euribor. Asiakas maksaa vain lainaamansa pääoman ja koron, eikä lainassa ole asiakaskohtaista marginaalia. Sosiaalisesta luotosta ei peritä muita luottokustannuksia. n Enimmäislaina-aika on viisi vuotta. n Luottoa pystyy ottamaan 200 – 10 000 euroa. n Takaisinmaksun viivästyminen voi johtaa perintään ja luoton irtisanomiseen. n Sosiaalinen luototus on lakiin perustuvaa toimintaa.

sosiaalista luottoa voi saada myösn Odottamattomien lisäverojen maksamiseenn Yllättävien perhetilanteiden sattuessa, esimerkiksi perheenjäsenen kuoleman ja hautajaiskulujen yhteydessän Terveydenhuoltomenoihinn Kodinperustamislainaksi

Lisätietoja www.vantaa.fi/sosiaalinenluototusAjanvaraus ja neuvonta: 09 839 20173

Ajanvaraus- ja asiakasneuvonta-ajat ovat

Maanantaisin klo 9.00 - 10.30 tiistaisin klo 14.00 - 15.30 keskiviikkoisin klo 9.00 - 10.30

Osoite: Lehdokkitie 2 B, 3. kerros, 01300 Vantaa

Mikä sosiaalinen luotto?

VAV PALVELEE

VAV Asunnot Oy, Pl 39, 01301 Vantaa / Veturikuja 7, 01300 VANTAA, www.vav.fi

ASUKASVALINTAe-mail asukasvalinta@vav.fi faksi 010 235 1491 hakuohjeet : www.vav.fi VUOKRAVALVONTApuhelinaika:ma-to klo 10.00-14.00, pe klo 10.00-13.00 e-mail vuokravalvonta@vav.fi puhelin 010 235 1460 faksi 010 235 1461

ma-to klo 9.00-15.00 pe klo 9.00-13.00Puhelinaikama-to klo 9.00-12.00 ja 13.00-15.00pe klo 9.00-12.00e-mail info@vav.fi

Puhelin 010 235 1450

ASIAKASPALVELU

isännöitsijä Jorma MannerAlue: nissas, Päiväkumpu,itä-hakkila, Mikkola Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

isännöitsijä Maarit RantsiAlue: tikkurila, tikkurilan ympäristö Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi

isännöitsijä Maria uronenAlue: hakunila, länsimäki Sähköposti: maria.uronen@vav.fi

isännöitsijä hanna PölkkiAlue: korso, nikinmäki Sähköposti: hanna.polkki@vav.fi

isännöitsijä Jukka MäkiAlue: Pähkinärinne ja sorakuja 4,esikkotie 3, kallioimarteentie 10, kielotie 25, Maitikkapolku 10, orvokkirinne 4, takojantie 1. Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

isännöitsijä katri VatanenAlue: Rekola, havukoski, ilola, Asola Sähköposti: katri.vatanen@vav.fi

isännöitsijä Jaana oksanenAlue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, seutula Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

Löydä oma isännöitsijäsi

FAksinuMeRo kAikille 010 235 1451

VAV:n isännöintip. 010 235 1480isannointi@vav.fi

Puhelinpäivystys maanantaista perjantaihin klo 9–12.