Metsä Groupin Viesti 3 2014

METSÄT

Vinkkejä metsätalouden kannattavuuden parantamiseen. s. 20

PUUMARKKINAT

Metsänhoitopalveluja myyty ennätystahtiin. s. 14

METSÄ BOARD

Kartongin myynti kasvaa voimakkaasti Pohjois-Amerikassa. s. 44

JÄSENET

Säännöllinen puunmyyjä palkitaan. s. 34

M E T S Ä G R O U P I N

VIESTIOMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2014

Yrittäjä Arto Hakkarainen:

KONEELLISESTA IST U T UKSESTA ON SAAT U HYVIÄ KOKEMUKSIA s. 16

Apteeraus, ristiviilu, RFID, kevyt kartonki, puristekuviointi

ja Metsä ovat enemmän kuin päältä näyttää. Tutustu

toimintaamme ja kerro oma metsätarinasi osoitteessa

tree.metsagroup.com.

METSÄ ON ENEMMÄN KUIN PÄÄLTÄ NÄYTTÄÄ

PÄÄKIRJOITUS

metsä groupin viesti | 3

METSÄT

Vinkkejä metsätalouden kannattavuuden parantamiseen. s. 20

PUUMARKKINAT

Metsänhoitopalveluja myyty ennätystahtiin. s. 14

METSÄ BOARD

Kartongin myynti kasvaa voimakkaasti Pohjois-Amerikassa. s. 44

JÄSENET

Säännöllinen puunmyyjä palkitaan. s. 34

M E T S Ä G R O U P I N

VIESTIOMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2014

Yrittäjä Arto Hakkarainen:

KONEELLISESTA IST U T UKSESTA ON SAAT U HYVIÄ KOKEMUKSIA s. 16

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO

OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA

METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI.

LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA.

65. VUOSIKERTA.

JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.FI

PÄÄTOIMITTAJA REETA KAUKIAINEN [email protected]

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SIRKKU VANHATALO [email protected]

TOIMITUSNEUVOSTO SATU HOLM-JUMPPANEN, RIIKKA JOUKIO, JUHA JUMPPANEN, JUHA MÄNTYLÄ, MARKKU PAANANEN, AHTI SIPONEN

TOIMITUS

POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄKÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO

OSOITTEENMUUTOKSET:

JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 TELEFAX 01046 54401 [email protected]

MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM

ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711

ULKOASU WWW.BOTH.FI

KIRJAPAINO PUNAMUSTA

PAINOS 123 000

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²

PALAUTE [email protected]

KANNESSA: YRITTÄJÄ ARTO HAKKARAINEN

KERTOO KOKEMUKSISTAAN KONEELLISESTA

ISTUTUKSESTA. S. 16

Toimivat puumarkkinat ovat kaikkien etu

Metsä Groupin tammi–kesäkuun taloudellinen kehitys oli suunnitelmiemme mukaista. Sekä liikevaihto että liiketulos

paranivat hieman edellisvuodesta. Havusellun korkeammat markkinahinnat, taivekartongin ja valkopintaisten ensikuitulainerien toimitusmäärien kasvu, puutuotteiden myyntihintojen lievä nousu sekä toteutetut tehostamisohjelmat paransivat liiketulosta.

Euroopan talous käy edelleen matalilla kierroksilla, eikä Suomenkaan tilanne näytä elpyvän. Vienti ei vedä toivotulla tavalla, yritysten investointihalukkuus on vähäistä eikä uusia viennin kannalta merkittäviä avauksia ole pystytty luomaan.

Metsäteollisuudella on edelleen keskeinen asema Suomen kansantaloudessa, minkä vuoksi on ensiarvoisen tärkeää huolehtia toimialan kilpailukyvystä. Valtiovallan tehtävänä on luoda tasavertaiset puitteet kannattavalle liiketoiminnalle. Yritykset

vastaavat oman kilpailukykynsä kehittämisestä.

Metsä Groupissa uudistuminen, osaamisen jatkuva kehittäminen sekä tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen ovat osa jokapäiväistä työtämme kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Investoimme hankkeisiin, jotka tukevat menestystämme pitkällä aikavälillä. Äänekoskelle suunnitteilla oleva biotuotetehdas on tästä oiva esimerkki. Pakkauskartongin ja pehmopaperin kysyntänäkymät ovat hyvät, minkä ansiosta erityisesti havusellun kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Uusi tehdas vastaa tähän tarpeeseen ja laajentaa samalla metsäteollisuuden tuotevalikoimaa tarjoamalla erikokoisille yrityksille mahdollisuuden rakentaa tuotannon sivuvirroista uutta liiketoimintaa. Kasvava kuitupuun käyttö lisää myös omistajajäsenten puun kysyntää pitkälle tulevaisuuteen.

Puumarkkinoiden toimivuus on nyt ja tulevaisuudessa ensiarvoisen tärkeää. Sahat tarvitsevat tukkeja ja selluteollisuus kuitupuuta tasaisesti ympäri vuoden. Puumarkkinoilla on jo pitkään vallinnut hyvä ilmapiiri, jonka toivon jatkuvan vastakin. Vilkas puukauppa on sekä omistajajäsenten että Metsä Groupin etu.

Espoossa 9. syyskuuta 2014

KARI JORDANPÄÄJOHTAJAMETSÄ GROUP

PEFC/02-31-151

Investoimme hankkeisiin,

jotka tukevat menestystämme pitkällä aikavälillä.

METSÄ GROUPIN VIESTI 3/2014

4 | metsä groupin viesti

Ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo kertoo, miten paahderinteestä puita poistamalla voidaan parantaa uhanalaisten lajien elinoloja.

Lisää valoa ja lämpöä

uhanalaisille paahdelajeille.


METSÄT16 KANNESSA:

Yrittäjä Arto Hakkaraisella on neljän vuoden kokemus taimien koneellisesta istuttamisesta

20 VINKKEJÄ metsätalouden kannattavuuden parantamiseen

22 NIKLAS WESTERLUND palasi istutustyömaalleen

24 ERIKOISTUTKIJA Kari T. Korhonen kertoo Suomen metsien kasvuennusteista

26 NÄIN KUITUPUU mitataan Metsä Groupissa

KOLUMNI30 TIMO SORMUNEN

Toimittaja ja etämetsänomistaja

PÄÄKIRJOITUS 3 KARI JORDAN

Pääjohtaja

LYHYESTI 7 HENKILÖKUVASSA Timo Lähdekorpi

8 UUTISIA

TULOS 12 METSÄ GROUPIN tulos toiselta

vuosineljännekseltä

PUUMARKKINA- KATSAUS 14 JUHA MÄNTYLÄ Metsäjohtaja

LIIKETOIMINTA-ALUEET44 METSÄ BOARDIN kartongin

myynti kasvaa voimakkaasti Pohjois-Amerikassa

47 BIOTUOTETEHDAS-

HANKETTA viedään ripeästi eteenpäin

48 BIOTUOTEVALIKOIMA

kypsyy

50 METSÄ TISSUEN uudet tuotteet kaupoissa

52 METSÄ WOODIN

STRATEGIA: teollinen tehokkuus

54 OTA SAGA AVUKSI

syksyn sadon herkkujen valmistukseen

JÄSENET32 HALLINTONEUVOSTON

uusi jäsen Jari Lähteenoja esittelyssä

34 SÄÄNNÖLLINEN puunmyyjä palkitaan bonuksella

36 EDUSTAJISTOVAALIT

jälleen ensi vuonna

HYVIN TEHTY38 PAAHDERINTEEN

ennallistamiskoulutus alkaa

KESÄHARJOITTELU40 HARJOITTELUN kautta

metsäammattilaiseksi

TÖITÄ TEKIJÖILLE42 ANNE TEERINEN ja Riikka

Salonen kertovat työstään

20Metsäasiantuntija

Anu Rautiainen antaa vinkkejä

metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi.

14”Metsänhoitotöihin on

tekijöitä tarjolla.”JUHA MÄNTYLÄ

METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

Kim Lindströmin mukaan ensiharvennus on istutusmetsässä helpompaa kuin luontaisesti uudistetussa metsässä.

KUORMAINVAAKA-MITTAUS ON TAVALLISIN KUITUPUUN MITTAUSTAPA.

26

22

alennus Technical-raivaus-asusta Husqvarna 500-sarjan

raivaussahan ostajalle.**

50 %:n

TECHNICAL-RAIVAUSASU278 €

KAMPANJA!Lumilevy kaupan päälle.*Arvo alk. 460 €!

HUSQVARNA RIDER 216 AWDNelivedon edistyksellinen suorituskyky monipuoliseen, ympärivuotiseen käyttöön.

R216 AWD (sis. Combi 94 -leikkuulaitteen)

Suorituskykyä ja turvallisuuttavaativaan työhön.

Nyt voit hyödyntää puukauppabonuksesi myös Husqvarnan turvavarusteisiin!

5 250 €

HUSQVARNA 435Kevyt ja tehokas, erittäin helposti käynnistyvä ja käsiteltävä saha. Pienipäästöinen ja vähän kuluttava X-Torq-moottori.40,9 cm3, 1,6 kW, 4,2 kg.

HUSQVARNA 543 XP®

Helposti hallittavaa suorituskykyä vaativaan ammatti- ja maatilakäyttöön. Suuri ketjunopeus soveltuu eritoten karsintaan.43,1 cm3, 2,2 kW, 4,5 kg

595€

HUSQVARNA 545 FX / 555 FXVoimakas raivaussaha on tehty kokopäiväiseen, vaativaan metsänraivaustyöhön.53,3 cm3, 2,8 kW, 8,9 / 9,1 kg.

Alk. 840 €

* Husqvarna Rider 216 AWD, 320 AWD, 316T AWD, 316Ts AWD tai 316TXs AWD -ajoleikkurin ja leikkuulaitteen ostajalle lumilevy kaupan päälle, arvo alk. 460 €.**500-sarjan raivaussahan ostajalle 50 %:n alennus Technical-raivausasusta (pusero ja housut).

Tarjoukset ovat voimassa niin kauan kuin varastoa riittää ja enintään 31.12.2014 saakka.

299 €(norm. 360 €)

LYHYESTI


HENKILÖ KUVASSA-PALSTALL A TAPA AMME OMISTAJAJÄSENIÄ JA TOIMIHENKILÖITÄTEKSTI Outi Lahdenmäki KUVA Anu Mattila

MONI ei välttämättä tule ajatelleeksi, että omilla

metsänhoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa myös

riistalintukantoihin. Aikanaan raivasin huonokas-

vuisen kuusikon sijaan tilaa koivulle, joka on tee-

ren ruokapuu. Yksi metsäpalstani onkin satakun-

talaisittain harvinainen koivikko.

Passissa ehtii huomata, tarvitseeko metsä

kirvestä vai onko metsänhoitotyöt tehty ajallaan.

Hoidettu metsä on aina ilo silmälle. Loppuke-

sästä linnustusreitilleni osui myös myrskytuho:

syöksyvirtaus oli pyyhkäissyt mennessään puo-

len hehtaarin verran metsää. Tuon tiedon saa-

minen tietysti kiinnosti omistajia, jotka eivät olisi

muuten ehkä pitkään aikaan tulleet käyneeksi

metsässään.

Timo Lähdekorpi

Metsänomistaja

Suomen Metsästäjäliiton

Satakunnan piirin puheenjohtaja

Söörmarkku

PassipolullaPassipolullakin katson metsää monelta kantilta. Hyvä mieli tulee, kun huo-maan vaikkapa lepän, jossa pyy on ruokaillut tai josta se lennähtää juuri pois. Jos joskus saan sen kattilaan asti, niin hyvä.

LYHYESTI


Metsä Group. Metsäomaisuutesi hoitaja.

METSÄ -OMAISUUTESI

HOITOPALVELUT

METSÄN- JA LUONNONHOITO

• Metsänhoidon suunnittelu ja toimenpiteet

• Metsäpalstan perushuolto

• Metsäomaisuuden hoitosopimus

• Metsätuhojen torjunta

• Luonnonhoito ja vapaaehtoinen suojelu

PUUKAUPPA YMPÄRI SUOMEN

• Maksuton tilakäynti

• Hankinta- ja pystykauppa

• Korjuun suunnittelu ja toteutus

• Rahaliikenteen suunnittelu

• Bonukset

• Jäsenetusopimus

OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT

• Oma metsäasiantuntija

• Sijoitusmahdollisuudet

• Yksilöllinen metsäsuunnitelma

• Tila-arvio

• Metsäverkko-internetpalvelu

• Veroneuvonta

• Sukupolvenvaihdos

• Yhteismetsä Forestia

• Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti

TEKSTI Juho Rantala KUVAT Leena Hamberg, Metsäntutkimuslaitos JA Usewood Oy

Luonnon omilla keinoilla vesakkoa vastaan

Metsä Group kehittää biologista vesakon torjuntaa yhdessä Metlan, Verderan, Usewoodin ja muiden alan

toimijoiden kanssa. Kehitystyössä selvitetään, voidaanko kantojen uudelleenvesominen taimikon varhaisperkauksen jälkeen estää biologisella torjunnalla.

Hoitamattomien taimikoiden määrä on Suomessa jatkuvasti lisääntynyt ja on Metsäntutkimuslaitoksen toteuttaman Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan jo yli 700 000 hehtaaria. Rästit heikentävät merkittävästi metsänomistajien metsätalouden kannattavuutta.

Taimikonhoito kannattaa erinomaisesti nykyisilläkin menetelmillä, mutta rästien määrä kannustaa kehitystyöhön. Havupuutaimikoissa haasteena on lehtipuiden kyky kasvattaa nopeakasvuisia kantovesoja. Yleensä kuusi ja mäntytaimikot vaativatkin kaksi taimikonhoitokertaa, varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen.

Keväällä aloitetun yhteistyön tavoitteena on kehittää uusi ympäristöystävällinen ja kustannustehokas menetelmä, jota käyttäen taimikot saataisiin kerralla kuntoon. Kehitystyössä selvitetään taimikon koneellisen varhaisperkauksen yhteydessä tehdyn purppuranahakkakäsittelyn vaikutus lehtipuiden kantovesojen syntyyn ja kasvuun.

Maastokokeissa katkaistuille kantopinnoille levitetään varhaisperkauksen yhteydessä purppuranahakkasientä

sisältävää liuosta. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka suuri osa kannoista saa sienitartunnan ja kuinka hyvin sienen aiheuttama kantojen lahoaminen torjuu uudelleenvesomista.

Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että purppuranahakkakäsittely vähentää selvästi koivun vesomista: sekä kuolleiden kantojen määrä että elävien kantovesojen määrä per kanto vähenevät käsittelyn seurauksena.

Nyt tehtävissä kokeissa menetelmän toimivuutta testataan käytännön mittakaavassa normaalin koneellisen varhaisperkaustyön yhteydessä useilla työkohteilla ja eri ajankohtina. Varhaisperkaustyöt tehdään Usewood Oy:n kehittämällä taimikonhoitokoneella.

Purppuranahakka (Chondrostereum purpureum) on Suomen luonnossa yleisesti esiintyvä lehtipuita lahottava sieni, joka normaalisti leviää itiöidensä avulla tuulen mukana. Lehtipuut saavat sienitartunnan tuoreen kuoren rikkoutuman tai paljaan puuaineen kuten kantopinnan kautta. Sieni ei aiheuta haittaa vaurioitumattomille lehtipuille eikä havupuustolle.

Maastokokeissa purppuranahakkasientä sisältä-vää liuosta levitetään katkaistuille kantopinnoille koneellisesti tehtävän varhaisperkauksen yhtey-dessä useilla työkohteilla ja eri ajankohtina.


SUOMEN metsäkeskuksen ylläpitämän

Metsään.fi-palvelun sisältämät ajantasai-

set, julkiset metsävaratiedot kattavat noin

yli puolet maamme yksityismetsistä. Met-

sänomistaja voi tutustua palvelussa omiin

tietoihinsa ilmaiseksi seitsemän vuorokau-

den ajan.

”Olemme kannustaneet omistaja-

jäseniämme tutustumaan palveluun ja

merkitsemään samalla Metsä Groupin

palvelutarjoaja listalla yritykseksi, joka voi

nähdä heidän metsävaratietonsa ja/tai

saa luvan siirtää ne Metsäverkko-palve-

luumme”, jäsenpalvelupäällikkö Hannes

Vickholm kertoo.

Vickholm on tyytyväinen siihen tah-

tiin, jolla olemme ”kyllä-klikkauksia” saa-

neet. ”Metsävaratietojen avulla pystymme

parempaan ja kohdennetumpaan asiakas-

palveluun sekä puukaupassa että metsän-

hoitopalveluissa. Hienoa on se, että valta-

osalta suostumuksen antajista olemme

saaneet luvan siirtää tiedot Metsäverk-

koon, jolloin omistajajäsen saa hyvän työ-

kalun metsäomaisuutensa hallinnointiin.”

Kysy lisää metsäasiantuntijaltasi!

Palvelun osoite on www.metsaan.fi.

Salli mahdollisuus parempaan palveluun

Lähetä lehtipalautettaJA JUTTUIDEOITA marraskuun loppuun mennessä, niin olet mukana kolmen Metsä Tissuen tuotepake-tin arvonnassa. Lähetä postisi osoitteeseen Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 METSÄ tai [email protected]. Liitäthän viestiisi osoit-teesi ja puhelinnumerosi.

Tule tapaamaan meitä!OLEMME SYKSYLLÄ MUKANA SEURAAVISSA TAPAHTUMISSA:

Kone-Agria Jyväskylässä 8.–11. lokakuuta

Tule osastollemme keskustelemaan ajankohtaisista metsäasioista

asiantuntijoidemme kanssa. Sovi 30 minuutin tapaaminen

metsäasiantuntijan kanssa, niin lähetämme sinulle pääsylipun.

Varaukset viimeistään 29. syyskuuta sähköpostitse markku.

[email protected] tai puhelimitse 050 598 8966.

Metsämessut Helsingissä 7.–9. marraskuuta

Osastollamme voit tutustua laajaan palveluvalikoimaamme ja

keskustella vaikkapa metsäsi hoidosta. Sovi 30 minuutin tapaaminen

metsäasiantuntijan kanssa, niin lähetämme sinulle pääsylipun.

Varaukset viimeistään 30. lokakuuta sähköpostitse marja-liisa.

[email protected] tai 01046 54286.

Sijoitusmessut, Helsingissä 12.–13. marraskuuta

Esittelemme osastollamme osuussijoitusmahdollisuuksia ja

kerromme, kuinka voit maksimoida metsäomaisuutesi tuoton.

Ilmoittaudu messuille ennakkoon osoitteessa www.sijoitus-invest.fi.

Seuraa myös lehti-ilmoittelua paikallisista tapahtumistamme.

Ilmoita meille sähköposti- osoitteesiOMISTAJAJÄSEN, ilmoittamalla

meille sähköpostiosoitteesi yhteydenpito

oman metsäasian tuntijasi kanssa sujuvoituu

entisestään. Saat meiltä myös ajankohtaisia

uutisia ja tapahtumakutsuja sähköpostiisi.

Lähetä sähköpostiosoitteesi osoittee-

seen [email protected]. Ilmoita

samalla nimesi, postiosoitteesi ja jäsennume-

rosi, niin osaamme kohdistaa osoitteen jäsen-

tietoihisi. Jäsennumeron löydät esimerkiksi

tämän lehden takakannen osoitetiedoista.

Metsän mahdollisuudet jälleen esillä METSÄALAN yhteinen, alan koulutus- ja uravaihtoehtoja sekä

alan tarjontaa yhdeksäsluokkalaisille esittelevä Mahdollisuuk-

sien metsä -koulukampanja käynnistyy jälleen syys–lokakuun

vaihteessa. Tänä syksynä esittäydytään noin 350 koulussa.

Yli 130 Metsä Groupin koululähettilästä eri tehtävistä vierai-

lee kouluissa mukanaan muun muassa tuotesalkku, joka sisäl-

tää monipuolisesti puusta peräisin olevia tuotteita. Kampanja

huipentuu Helsingissä Metsämessuilla 7.11.2014, kun siihen liit-

tyvän kilpailun voittajaluokat palkitaan stipendein.

LYHYESTI


TEKSTI Sirkku Vanhatalo KUVITUS Jani Reinikainen

PEFC-sertifioinnin vaatimukset on päivitettyPEFC-metsäsertifiointi on tae metsien kestävästä käytöstä ja hoitamisesta. Se on kansainvälinen ja maailman suurin sertifiointijärjestelmä, jolla edistetään kestävää metsätaloutta. Suomen PEFC-vaatimusten sisältö tarkistetaan viiden vuoden välein.

Metsäsertifioinnissa metsänomistaja sitoutuu noudattamaan sertifiointistandardissa asetettuja hyvän metsänhoidon vaatimuksia eli kriteereitä.

Kesällä laajapohjainen työryhmä sai valmiiksi esityksen, jonka vaatimukset noudattavat PEFC:n nykyisiä kansainvälisiä vaatimuksia.

Selkeämpiä ja mitattavampia kriteereitä

”Kriteereistä haluttiin tehdä selkeämpiä ja mitattavampia, aidosti toteuttamiskelpoisia ja uskottavia”, Metsä Groupia uudistustyöryhmässä edustanut ympäristöpäällikkö

Janne Soimasuo sanoo. ”Kaikkia kriteereitä tarkennettiin jollakin tapaa, ja esityksessä on kaksi kokonaan uuttakin. Toinen edellyttää metsänhoitotöiden laadun varmistamista ja toinen kieltää roskaamisen metsätöiden yhteydessä.”

Metsien monimuotoisuuden säilymistä halutaan edistää hakkuissa jättämällä nykyistä enemmän säästö ja lahopuuta. Säästöpuita on jätettävä leimikkotasolla vähintään 10 kappaletta hehtaarille nykyisen viiden sijasta. Metsälajien monimuotoisuutta halutaan edistää myös luonnonhoidollisella kulotuksella.

”Lisäksi riistanhoito on nostettu kriteereissä korostetummin esiin”, Soimasuo kertoo. ”Riistan elinympäristöjä

parannetaan jättämällä hakkuissa enemmän tiheikköjä ja suojakaistoja.”

Koulutusmateriaalia valmistellaan

”Omaan toimintaamme uudet kriteerit tuovat päivitystarpeita esimerkiksi säästöpuiden ja vesistöjen suojavyöhykkeiden osalta. Valmistelemme sähköistä koulutusmateriaalia, jotta toimihenkilöillä ja työn suorittajilla on tarvittava osaaminen hallussaan. Tosin esimerkiksi metsänhoitotöissä meillä on jo käytössä oma laadunvarmistusjärjestelmämme”, Soimasuo toteaa.

Soimasuon mukaan metsänomistajan kannalta uudet vaatimukset ovat hyvin perusteltavissa. ”Suomessa PEFCmetsäsertifiointi on hyvä esimerkki siitä, että metsissä voidaan samanaikaisesti tuottaa puuta ja huolehtia metsien muusta käytöstä ja luontoarvoista. Jokainen meistä varmasti arvostaa puhdasta vettä ja sitä, että metsissä on eri lajeille sopivaa elinympäristöä. Samalla voidaan saavuttaa hyötyjä myös riistaa ja maisemaa ajatellen.”

Työryhmän tekemä esitys luovutettiin PEFC Suomelle kan

sainväliseen arviointiin toimitettavaksi – se valmistunee alkuvuodesta 2015. Tavoitteena on, että uudet kriteerit hyväksytään ensi kesänä, jolloin ne tulisivat käyttöön vuonna 2016.

Olemalla mukana metsäsertifioinnissa

metsänomistaja varmistaa metsänsä

puulle paremman menekin.

PÄÄTOIMITTAJALTA

NIMITYKSIÄ

Uudet metsäasiantuntijat

KESÄN jälkeen on nimitetty seuraavat

uudet puukaupan ja metsäpalveluiden

metsäasiantuntijat:

Juha Järvistö, Siikainen ja Pomarkun pohjoisosapuh. 0500 132 050

Henri Päivelin, Laitilapuh. 0500 536 453

Marco Svartsjö, Kokkolapuh. 040 635 3343


KäpykauppaaSIIS eikö täällä tarvita rahaa? Mistä tässä

oikein on kyse? Aivan mahtavaa! Tällaisia

tempauksia tarvitaan lisää!

Tässä muutama kommentti hämmäs-

tyneiltä ”asiakkailtamme”, jotka vierailivat

kesän aikana Metsä Groupin Käpy-kau-

passa, jossa vain käpy toimi valuuttana.

Myynnissä oli Metsä Groupin omia tuot-

teita ja muita metsä-aiheisia tuotteita

puuviivoittimesta relaskooppiin. Porissa,

Kotkassa ja Helsingissä toiminutta kaup-

paa markkinointiin sekä lehdissä että

radiossa. Myös moni omistajajäsenis-

tämme oli huomannut mainonnan ja

käväisi ostoksilla.

Markkinointitempauksemme tavoit-

teena oli tehdä Metsä Groupia tunnetuksi

niin tuotteiden kuin tarinoiden kautta tee-

malla ”Metsä on enemmän kuin päältä

näyttää”. Ja kauppahan toimi! Hyväntuuli-

sia asiakkaita riitti jonoiksi asti, ja asiakas-

tyytyväisyys oli sataprosenttista: kukin sai

itse valita mieleisensä tuotteen ja jokai-

nen lähti kaupasta hymy huulillaan. Hymy

oli herkässä myös kauppiailla, kun kuun-

telimme varttuneempien asiakkaiden

tarinoita siitä, miten nuorena ansaitsivat

ensimmäiset tienestinsä käpyjä kerää-

mällä.

Metsä Groupin tunnettuuden vahvis-

taminen ei pääty kesäkampanjaan. Tar-

koituksena on jatkaa aktiivista viestintää

myös jatkossa eri kanavissa ja tapahtu-

missa. Olemme tänäkin vuonna mukana

Metsäteollisuus ry:n organisoimassa ysi-

luokkalaisille suunnatussa koulukampan-

jassa ja tuttuun tapaan meidät voi tavata

Metsämessuilla marraskuussa.

Näitä odotellessa kannattaa käydä

tutustumassa uuteen verkkopalve-

luumme tree.metsagroup.com, jossa

videot ja lyhyet faktat kertovat, miten

Metsä on enemmän kuin päältä näyttää.

Palvelun yhteisö-osiossa voitte

myös itse osallistua Metsän

tarinan luomiseen jaka-

malla omia kokemuk-

sianne.

REETA KAUKIAINEN VIESTINTÄJOHTAJA

METSÄ GROUP

METSÄ Group tarjoaa metsänomistajille perin-

teisten hakkuumenetelmien lisäksi uuden

metsälain mukaisia poiminta- ja pienaukko-

hakkuita, jotka tähtäävät eri-ikäisrakenteisen

metsän kasvattamiseen.

”Vaihtoehtoisista hakkuumenetelmistä

keskusteltiin alkuvuonna vilkkaasti, ja ensim-

mäisiä poiminta- ja pienaukkohakkuukoh-

teita on ostettu kaikilla hankintapiireillämme.

Mitään suurta tarjontaryntäystä niiden osalta

ei kuitenkaan ole syntynyt”, ostopäällikkö

Janne Nissinen kertoo.

”Uusia asioitahan nämä menetelmät ovat

vielä meille kaikille. Kun kohteita ensi talven

aikana tulee työn alle, metsänomistajan

kanssa sovitaan etukäteen yhdessä tarkasti,

mitä hakkuulla tavoitellaan. Järjestämme koh-

teilla edelleen myös koulutusta sekä toimihen-

kilöillemme että hakkuukoneiden kuljettajille.”

Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita

metsälleen, joten Nissisen mukaan on tärkeää,

että tarjolla on koko metsälain sallima hakkuu-

valikoima. ”Metsänomistajan valinnanmah-

dollisuudet ovat nyt suuremmat. Hän voi esi-

merkiksi hoitaa osan kuvioista perinteisillä

hakkuumenetelmillä ja osan eri-ikäisrakentei-

seen metsään tähtäävillä menetelmillä.”

Nettisivuillamme voit tutustua siihen,

miten toteutamme pienaukko- ja poimintahak-

kuut: www.metsaforest.fi/puukauppa

Ensimmäisiä pienaukko- ja poimintahakkuita työn alle

Uuden metsänomistajan ilta Espoossa 18. marraskuuta

YLEISÖMENESTYSILTA saa jatkoa! Asi-

antuntijat kertovat muun muassa met-

säomaisuuden siirrosta seuraavalle

sukupolvelle sekä metsänomistajuu-

desta kuolinpesässä ja yhtymässä.

Tapahtumassa on myös uuden metsän-

omistajan starttiklinikka.

Ilta sopii erityisesti metsää juuri peri-

neille tai ostaneille. Metsä Groupin pää-

konttorissa Espoossa, Revontulenpuisto

2:ssa järjestettävä tilaisuus on maksuton.

Ilmoittaudu ennakkoon viimeistään

11. marraskuuta osoitteeseen:

[email protected] tai

puhelimitse 01046 54286.

Juuri nyt on hyvä aika:• Tilata maanmuokkaus avohakkuukohteille.

Muokkauksen ehtii vielä toteuttaa syksyn aikana, ja keväällä pääsee istutustöihin heti, kun maa on sulanut.

• Tilata ensi kevään taimet ja siemenet.

• Tarkistaa tänä vuonna istutettujen ja viime vuonna kylvettyjen taimikoiden uudistamis-tulos. Jos uudistaminen on jostakin syystä epäonnistunut, täydennysviljely kannattaa hoitaa mahdollisimman nopeasti.

• Tarkistaa taimikoiden tilanne kasvukauden jälkeen ja tehdä/tilata tarvittavat taimikon-hoitotyöt. Työt ehtii vielä toteuttaa ennen seuraavaa kasvukautta, jolloin arvopuut pääsevät uuteen kasvukauteen vapaana kilpailusta.

• Hyödyntää metsän tarjoamat investoin-timahdollisuudet ja tilata ensi vuoden lannoitukset.

• Käydä toteamassa metsän kasvu, kerätä sienet ja syksyn viimeiset marjat omasta metsästä ja nauttia metsänomistamisesta.

KONSERNIN TULOS


Puunhankinta ja metsä-palvelut• Liikevaihto tammi–kesäkuussa

814,4 miljoonaa euroa (1–6/2013: 815,1)

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 15,7 miljoonaa euroa (15,2)

• Liikevaihto huhti–kesäkuussa 379,5 miljoonaa euroa (4–6/2013: 392,2)


METSÄ FOREST osti kaikkia puutavaralajeja metsäenergia mukaan lukien sekä pysty että hankintakaupalla. Alkutalven kehnojen korjuukelien seurauksena talviharvennusleimikoiden ostoa jouduttiin kuitenkin rajoittamaan muilta kuin sopimusasiakkailta. Katsauskauden lopussa kysyntä painottui kesäkorjuukelpoisiin

harvennusleimikoihin, mänty ja koivutukkiin sekä metsäenergian osalta latvusmassaan.

Tammi–kesäkuussa puuta toimitettiin asiakkaille yhteensä 15,6 miljoonaa kuutiometriä (15,5). Metsänhoitopalveluiden myynti kasvoi poikkeuksellisen voimakkaasti.

Kuiva kevät helpotti puunkorjuuta Baltiassa ja Luoteis Venäjällä. Jakson lopussa havukuitupuusta ja sahahakkeesta oli ylitarjontaa. Koivukuitupuun kysyntä säilyi korkeana, ja tukista oli paikoin puutetta. PohjoisRuotsissa alkuvuoden myrskytuhojen korjuu toi hyvin puuta markkinoille koko kevään ajan.

Metsä Forest ostaa puuta koko maassa, ensisijaisesti sulan maan aikana korjattavia leimikoita.

Puutuote-teollisuus• Liikevaihto tammi–

kesäkuussa 473,7 miljoonaa euroa (1–6/2013: 477,2)




LIIKETULOS PARANI selvästi myyntihintojen lievän nousun ja viime vuonna toteutettujen tehostamisohjelmien ja kannattamattomien yksiköiden sulkemisten vuoksi.

Toisen vuosineljänneksen aikana sahatavaran markkinatasapaino säilyi kohtuullisena. Mäntysahatavaran toimitusmäärät olivat edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa pienemmät ja kuusisahatavaran

hieman vilkkaammat. Myyntihinnat olivat viime vuotta hieman korkeammat, minkä seurauksena sahauksen kannattavuus parani maltillisesti raakaaineen kohonneesta hinnasta huolimatta. Koivu ja havuvanerien kysyntä jatkui vakaana ja toimitusten keskihinnat toteutuivat hieman edellisvuoden vertailujaksoa korkeampana.

Virolaisen tytäryhtiön Metsä Wood Eesti AS:n koko osakekanta myytiin kesäkuussa paikalliselle puutuotealan yhtiölle. Yhteistoimintaneuvottelut Karihaaran sahan sulkemiseksi päättyivät 11. heinäkuuta, ja neuvotteluiden lopputuloksena saha päätettiin sulkea.

Puutuoteteollisuuden myynnin odotetaan kausiluontoisesti supistuvan kolmannella vuosineljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna. Erityisesti kuusisahatavaran kysyntänäkymä loppuvuodelle

Metsä Groupin liikevaihto tammi–kesäkuussa oli 2 519,2 miljoonaa euroa eli samalla tasolla kuin edellisen vuoden

vastaavalla ajanjaksolla (1–6/2013: 2 505,5 milj. euroa). Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 196,6 miljoonaa euroa (183,0).

”Euroopan taloustilanteessa ei vieläkään ole tapahtunut muutosta parempaan, joten oman toiminnan kilpailukyvystä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Metsä Groupissa tämä tarkoittaa osaamisen jatkuvaa kehittämistä, tuottavuuden ja tehokkuuden hakemista sekä investointeja tuotealueisiin, joiden kasvunäkymät ovat hyvät pitkällä aikavälillä. Metsä Woodin viime vuonna aloittama tehostamisohjelma ja huhtikuussa julkistamamme suunnitelma biotuotetehtaan rakentamiseksi

Äänekoskelle ovat konkreettisia esimerkkejä kehittämistoimenpiteistämme”, pääjohtaja Kari Jordan sanoo.

”Teollisuuden investointipäätökset tarvitsevat tuekseen myös valtiovallan toimia. Windfallveron peruminen on myönteinen asia, mutta se ei riitä. Rikkidirektiivin lisäksi EU:n energia ja ilmastopaketti 2030 näyttäisi toteutuessaan rasittavan merkittävästi niin teollisuutta kuin kotitalouksia. Päästöjen vähentäminen ja ilmastomuutoksen hillitseminen on meidän kaikkien etu, mutta niin on myös teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen.”

Metsä Groupin liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä olevan suunnilleen samalla tasolla verrattuna vuoden toiseen neljännekseen.

Konsernin toisen neljänneksen liiketulos ilman kertaluon-teisia eriä oli odotustemme mukaisesti hieman edellistä neljännestä heikompi. Tämä johtui pääasiassa osin tavan-omaista laajemmista vuosihuoltoseisokeista.

Tammi–kesäkuun tulos• Liikevaihto oli 2 519 miljoonaa

euroa (1–6/2013: 2 506 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluon-teisia eriä oli 197 miljoonaa euroa (183). Liiketulos sisäl-täen kertaluonteiset erät oli 230 miljoonaa euroa (184).

• Tulos ennen veroja ja ilman kertaluonteisia eriä oli 157 miljoonaa euroa (131). Sisäl-täen kertaluonteiset erät, tulos ennen veroja oli 183 mil-joonaa euroa (131).

Huhti–kesäkuun tulos • Liikevaihto oli 1 265 miljoonaa

euroa (4–6/2013: 1 242 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluontei-sia eriä oli 92 miljoonaa euroa (94). Liiketulos sisältäen ker-taluonteiset erät oli 160 mil-joonaa euroa (89).

• Tulos ennen veroja ja ilman kertaluonteisia eriä oli 77 mil-joonaa euroa (73). Sisältäen kertaluonteiset erät, tulos ennen veroja oli 146 miljoo-naa euroa (69).

METSÄ GROUPIN TULOS

Tammi–kesäkuun liikevaihto viimevuotisella tasolla


on heikentynyt kasvaneen tarjonnan takia. Vähäinen rakentaminen päämarkkinoilla vaikuttaa Kertotuotteiden toimitusmääriin kolmannella neljänneksellä. Muiden puutuotteiden markkinatilanne on kohtuullinen, ja koivuvanerin markkinatasapaino on hyvä.

Sellu teollisuus• Liikevaihto tammi–


• Liiketulos 91,3 miljoonaa euroa (94,8)



SELLUN MYYNTIMÄÄRÄ nousi viisi prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna ja oli 1 156 000 tonnia (1 101 000). Tulosta heikensivät katsauskaudelle ajoittuneet kahden tehtaan vuosihuoltoseisokit, joista toinen oli normaalia pidempi. Ko honneet sellun hinnat ja kemikaalihintojen lasku puolestaan paransivat tulosta.

Havusellun valuuttamääräiset markkinahinnat nousivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla 9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lehtisellun keskimääräiset hinnat laskivat 5 prosenttia. Yhdysvaltain dollarin keskikurssi heikkeni yli 4 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna vaikuttaen tulokseen negatiivisesti. Havusellun hinta Euroopassa oli katsauskauden alussa 908 dollaria tonnilta ja lopussa 926 dollaria. Lehtisellun vastaavat hinnat olivat 770 ja 742 dollaria.

Metsä Fibre valmistelee biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle. Lopullinen investointipäätös pyritään tekemään keväällä 2015.

Äänekosken ja Joutsenon tehtaiden vuosihuoltoseisokit ajoittuivat toiselle vuosineljännekselle.

Sellun maailmanlaajuisen kysynnän odotetaan jatkavan kasvuaan, ja havusellun kysynnän ja tarjonnan olevan tasapainossa myös lähiaikoina.

Kartonki ja paperi-teollisuus• Liikevaihto tammi–kesäkuussa

995,2 miljoonaa euroa (1–6/2013: 1 037,8)




ENSIMMÄISEN vuosipuoliskon liiketulosta ilman kertaluonteisia eriä edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna paransivat tuotantokustannusten aleneminen, taivekartongin ja valkopintaisten ensikuitulainereiden toimitusmäärien kasvu sekä Ruotsin kruunun heikkeneminen euroa vastaan. Liiketulosta puolestaan heikensivät etenkin päällystettyjen ja päällystämättömien paperien sekä taivekartongin alemmat

keskihinnat. Papereiden toimitusmäärät alenivat myös selvästi.

Metsä Boardin toisen vuosineljänneksen kannattavuutta rasittivat Husumin integraatin sekä Metsä Fibren Joutsenon ja Äänekosken sellutehtaiden huoltoseisokit.

Taivekartongin ja valkopintaisen ensikuitulainerin toimitusmäärien arvioidaan vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä nousevan hieman edelliseen neljännekseen verrattuna. Olennaisia hintamuutoksia ei ole näköpiirissä.

Päällystämättömän hienopaperin, päällystettyjen paperien sekä markkinasellun toimitusmäärien arvioidaan vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä olevan suunnilleen edellisen neljänneksen tasolla. Olennaisia paperin hinnanmuutoksia ei ole näköpiirissä.

Pehmo- ja ruoanlaitto-paperit• Liikevaihto tammi–





LIIKETULOSTA heikensivät muun muassa yleinen kustannustason nousu ja valuuttakurssimuutokset. Liikevaihdon nousu selittyy pääasiassa myyntimäärien kasvulla ja sillä, että osa Metsä Tissuen maaliskuussa ilmoittamista pehmopaperituotteiden hinnankorotuksista astui voimaan.

Mariestadin tehtaan uuden kuluttajatuotteiden jalostuslinjan ja tehtaan yhteyteen valmistuvan biovoimalaitoksen rakennustyöt etenivät suunnitellussa aikataulussa. Ne on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2014. Puolassa Krapkowicen tehtaalla otettiin kesäkuussa käyttöön uusi suurkuluttajatuotteiden jalostuslinja.

Pehmopaperimarkkinoilla kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan kaikilla markkinaalueilla, erityisesti itäisessä KeskiEuroopassa.

Pehmopaperin kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan

kaikilla markkina-alueilla.

PUUMARKKINAKATSAUS


Näin syksyllä metsänhoitotyöt painottuvat taimikonhoitoon ja maanmuokkaukseen. Teemme jonkun verran myös

syysistutuksia niihin soveltuvilla kohteilla. Jos esimerkiksi taimikoissa on hoitotarvetta, metsäasiantuntijamme kautta meiltä saa ammattilaisen työmaalle.

Syksyn puukauppa on lähtenyt jouhevasti liikkeelle, puun tarjonta on hyvä. Tämä on osoitus puukaupan mainion ilmapiirin jatkumisesta. Ostolistamme kärjessä ovat sulan maan aikana korjattavissa olevat leimikot, ja puutavaralajeista erityisesti mänty ja koivutukki. Kuusitukin ostossa meidän on seurattava tiiviisti kuusisahatavaran heikentyneitä markkinanäkymiä.

Talviharvennusleimikkojen oston osalta joudumme nyt alkusyksystä odottamaan nähdäksemme, millainen korjuutalvesta on kehittymässä. Osa viime talven harvennuksista jäi kelien takia tekemättä, emmekä voi varmuudella luvata, että nyt ostettavat pystyttäisiin alkavana talvena korjaamaan. Talviharvennustenkin osalta aktiivisesti kanssamme asioivat sopimusasiakkaat ovat etusijalla – heidän ansiostaan esimerkiksi puuvarantotilanteemme on nyt hyvä.

Energiapuun markkinatilanne on valitettavan huono koko Itämeren alueella, mikä heijastuu suoraan metsäenergian ostomahdollisuuksiimme. Baltiassa puukauppa on lähtenyt hyvin käyntiin, ja varsinkin havukuitupuuta on runsaasti

tarjolla. Tukista sen sijaan on niukkuutta. Venäjällä tukkitilanne on samansuuntainen, muuten markkinatilanne on siellä normaali. Ainakaan syyskuun alkuun mennessä kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne ei ole vaikuttanut puun tuontiin.

Ruotsissa kruunun heikentymisen seurauksena metsäteollisuuden kilpailukyky on hyvä, ja tuotantolaitokset pyörivät täysillä. Kun Norjassa on suljettu

puunjalostuslaitoksia, etenkin havukuitua virtaa Ruotsiin, missä puuta tulee markkinoille yhä myös kevään myrskytuhoalueilta. KeskiRuotsissa paloi kesällä 15 000 hehtaaria metsää, mikä vaikuttaa lähinnä energiapuumarkkinaan.

Olemme tehneet Äänekosken biotuotetehdasta varten puuvarasuunnittelua jo pitkään ja kartoittaneet yrittäjiemme halukkuutta laajentaa omaa toimintaansa, jos tehdas päätetään rakentaa. On ollut hienoa havaita, että

yrittäjäkumppanimme ovat selkeästi ilmaisseet ottavansa haasteen vastaan.

Sekä korjuukoneiden että puutavaraautojen kuljettajia tarvitaan pysyvästi enemmän, jos biotuotetehdas päätetään rakentaa. Yhdessä yrittäjien, koulutuksenjärjestäjien ja poliittisten päätöksentekijöiden kanssa pyrimme varmistamaan sen, että uusien kuljettajien koulutus voidaan aloittaa välittömästi investointipäätöksen jälkeen.

PEFCmetsäsertifioinnin toteutus muuttuu ensi vuonna, kun metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu – tähän saakka suurin osa metsänomistajista on ollut sertifioinnissa mukana metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta. Olemme alan toimijoiden kanssa tehneet työtä, jotta metsänomistajat voivat jatkossakin olla vaivattomasti mukana PEFCryhmäsertifioinnissa.

Perusteilla on rekisteri, johon metsänomistajat voivat ilmoittautua eri toimijoiden kautta. Näin esimerkiksi Metsä Groupin ryhmäsertifikaatissa mukana olevat omistajajäsenet siirrettäisiin automaattisesti perustettavaan rekisteriin. Muut jäsenemme voivat liittyä rekisteriin kauttamme myöhemmin.

Suomalaisista talousmetsistä 95 prosenttia on PEFCsertifioitua. On erittäin tärkeää varmistaa, että jokainen PEFCryhmäsertifioinnin piirissä oleva metsänomistaja voi edelleen osoittaa helpolla tavalla sitoutumisensa kestävään metsänhoitoon.

LÄNSI-SUOMI ITÄ-SUOMI POHJOIS-SUOMI

MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA

JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA METSÄ GROUP

Metsänhoitotöihin tekijöitä tarjollaOmistajajäsenet ovat edelleen ostaneet meiltä metsänhoitopalveluita ennätys tahtiin. Myös taimia toimitamme tänä vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

PUUN KYSYNTÄ

SYYSKUUN PUOLIVÄLISSÄ

Metsäasian-tuntijamme järjestää

ammattilaisen työmaallesi.


KONE VILJELEE VÄSYMÄT TÄ JA VIIVEE T TÄ

METSÄT

TEKSTI JA KUVAT Sami Karppinen

Kaivinkoneen kauhan paikalle asennettavalla laitteella tehdään ensin laikkumätäs, johon taimi tiivistyksen jälkeen istutetaan.


Koneellisesta istutuksesta on saatu hyviä tuloksia Pohjois-Savon vähäkivisillä uudistusaloilla.

Yrittäjä Arto Hakkarainen hyppää ketterästi ulos kaivinkoneensa hytistä Rautavaaralla PohjoisSavossa. Konetta ympäröi tasaisin välein tehdyt laikkumättäät, joihin on istutettu terhakoita kuusen alkuja.

”Brackeistutuskoneen makasiiniin mahtuu kerralla 72 tainta. Taimia pitää lisätä keskimäärin neljä kertaa tunnissa. Näissä itse tehdyissä telineissä kaivu

rin mukana kulkee yhdessä tuurissa tarvittava taimimäärä”, Hakkarainen kertoo asetellessaan taimia laitteeseen.

Yhden työvuoron aikana uudistusalalle syntyy olosuhteista riippuen 1 400–2 000 taimella varustettua mallikasta laikkumätästä. ”Teemme töitä kahdessa vuorossa, joten päivässä valmista syntyy parin hehtaarin verran.”

Hakkarainen on luotsannut Ristoisänsä vuonna 1990 perustamaa yritystä vuodesta 2012 alkaen nimellä Kaivinkoneurakointi Arto Hakkarainen. Nilsiässä kotipaikkaansa pitävä yritys tekee kaivinkonetöitä viiden ulkopuolisen työntekijän ja yhtä monen kaivinkoneen voimin PohjoisSavon ja PohjoisKarjalan alueilla.

”Metsä Groupin kanssa yhteistyömme alkoi jo isäni aikoina vuosikymmeniä sitten. Isä on toki sukupolvenvaihdoksen jälkeenkin yrityksen palkkalistoilla.”

Koneellisen istutuksen kohde

on valittava huolellisesti.


Kohde valittava huolelllisesti

Koneellisesta istuttamisesta Hakkaraisen yrityksellä on jo neljän vuoden kokemus. Vuosittain yritys on istuttanut koneella noin 300 000 tainta.

”Asiakkailtamme alkoi tulla kyselyitä koneistutukseen soveltuvasta kalustosta, joten halusimme lähteä rohkeasti kokeilemaan menetelmää”, yrittäjä taustoittaa.

Hakkaraisen käyttämä ruotsalainen Bracke on kaivinkoneen kauhan paikalle asennettava laite, jolla tehdään samalla kertaa laikkumätäs, tiivistetään se ja istutetaan siihen kuusen tai männyn taimi.

”Laitteen hankintahinta on kohtalaisen korkea, mutta se on osoittautunut säännöllisesti huollettuna varmatoimiseksi. Uusi työlaji tuo myös uutta mielenkiintoa ja vaihtelua omaan tekemiseen. Eikä istutuskone väsähdä iltapäivälläkään”, Hakkarainen toteaa hymyssä suin.

Metsä Groupin työmailla PohjoisSavossa menetelmä on ollut käytössä nyt kahden viljelykauden ajan. ”Koneellisesta istutuksesta saadut tulokset ovat olleet hyviä. Uskallan suositella menetelmää metsänomistajalle”, metsäasiantuntija Ari Tervonen Kuopion hankintapiiriltä sanoo.

Tervosen mukaan oikea kohdevalinta on erityisen tärkeää työn onnistumisen kannalta.

”Juuri muita rajoitteita ei ole, mutta kovin kivikkoiseen maastoon koneistutus ei sovellu. Kivisyys paitsi heikentää työjälkeä, myös asettaa kaluston turhan kovalle koetukselle. PohjoisSavosta ja Karjalasta löytyy onneksi luontaisesti paljon vähäkivisiä metsämaita, joille koneellinen istutus sopii erinomaisesti.”

METSÄT

Metsäasiantuntija Ari Tervonen (vas.) ja Arto Hakkarainen kertovat, että taimien kastelusta huolehditaan ennen istutusta. Hakkarainen on ideoinut siihenkin oman järjestelynsä.

”Menetelmä sopii myös turvemaalle, kunhan vesitalous laitetaan kuntoon ennen muokkausta ja istuttamista. Kunnostusojitus onnistuu kaivinkoneella samalla käynnillä”, Hakkarainen huomauttaa.

Oiva alusta taimelle

Koneellisen istutuksen suurimpia etuja on se, että viljely tapahtuu aina viiveettä.

Tuoreessa mättäässä on runsaasti kosteutta, mikä edistää taimen nopeaa kasvuunlähtöä. Uudistusala ei myöskään ehdi heinittyä, kun taimet istutetaan heti muokkauksen yhteydessä

Kuten kaikissa metsänhoitotöissä, myös koneellisessa istutuksessa, kuljettajan rooli on ratkaiseva. Esimerkiksi maalajia ja maaperän kosteusolojen vaihtelua on seurattava koko ajan.

”Hytistä on mättäälle erittäin hyvä näkyvyys, joten kuljettaja näkee varmasti sen, miten taimi maahan asettuu. Tarvittaessa esimerkiksi istutussyvyyttä voidaan säätää tai veden vaivaamiin kohtiin voidaan kaivaa naveroojaa”, Hakkarainen kuvailee.

Olosuhteet vaihtelevat usein samankin uudistusalan sisällä. Siksi Hakkaraisella miehineen on aina valmius napata pottiputki käteen ja hoitaa tarvittavat alueet perinteisesti miestyönä istuttaen.

”Juuri tämän vuoksi Arton kanssa on ollut helppoa lähteä kehittämään uusia työtapoja, sillä toimeksiantaja ja asiakas voivat olla varmoja siitä, että työ on toteutettu laadukkaasti”, Tervonen kiittelee pitkään jatkunutta yhteistyötä.

Järjestelmällistä laadunvalvontaa

Ari Tervosen mukaan koneellista istutusta voidaan tehdä koko kesäkauden ajan, kun käytetään


oikeanlaisia taimia. Elokuulta alkaen maahan laitetaan taimitarhalla lyhytpäiväkäsiteltyjä taimia, jotka sopeutuvat syksyn olosuhteisiin.

”Perinteisesti ajatellaan, että istutus on tehtävä keväällä, mutta istutusajankohdalla ei ole havaittu olevan merkittävää vaikutusta taimien kasvuun.”

Istutuskohteilla työn laatua seurataan systemaattisesti sekä kuljettajan että Metsä Groupin toimesta. Mobiilisovellus määrittelee kuljettajalle joka työmaalla omavalvontapisteet, joista työjälki tarkastetaan ja jonka tulokset raportoidaan Metsä Groupin järjestelmään. Samaisen sovelluksen kautta metsänomistajalle lähtee myös tekstiviesti, kun työt uudistusalalla ovat käynnistymässä.

”Saamme sovelluksella myös työohjelmat ja kartat suoraan koneeseen, mikä on helpottanut meidän työtämme huomattavasti. Metsä Groupin aktiivinen kehitystyö tietojärjestelmien osalta ansaitsee ehdottomasti hatunnoston”, Hakkarainen toteaa tyytyväisenä.

Kustannukset samaa tasoa Hakkaraisen mukaan Suomessa on tällä hetkellä työkäytössä kaikkiaan kolmisenkymmentä koneistutus

yksikköä. Kokemustensa myötä sekä Tervonen että Hakkarainen uskovat määrän kasvavan tulevaisuudessa.

”Toistaiseksi istutuskone on ollut näillä alueilla sen verran harvinainen näky, että metsänomistajia on käynyt usein hämmästelemässä työmaalla. Hyvä näin, sillä siten tieto menetelmän toimivuudesta tavoittaa ihmiset”, Hakkarainen sanoo.

Metsänomistajalle muokkauksesta ja istutuksesta koituvat kustannukset ovat nykyään koneellisessa istutuksessa samaa luokkaa kuin perinteisesti tehtävässä istutuksessa.

”Kenties laitteiden valmistusmäärien kasvaessa ja tekniikan kehittyessä kustannukset alenevat”, Tervonen arvioi.

KYSYIMME JÄSENILTÄ

Tärkeintä on laadukas työjälkiTEKSTI Juho Rantala, metsänhoitopäällikkö

Metsä Group ja Metsäntutkimuslaitos toteuttivat viime talvena kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin omistajajäsenten asennoitumista koneelliseen metsänhoitoon.

Yleisesti ottaen metsänomistajat suhtautuvat asiaan positiivisesti, kunhan työjälki on laadukasta.

Koneellinen metsänhoito on vielä melko harvinaista. Kyselyyn vastanneista yli 1 500 metsänomistajasta 15 prosentin metsässä oli tehty koneellista istutusta tai taimikonhoitoa.

Metsänomistajien omat kokemukset koneellisista metsänhoitotöistä olivat varsin positiivisia, ja lähes kaikki olivat valmiita suosittelemaan niitä muille metsänomistajille. Useampi kuin kaksi kolmesta vastaajasta onkin kiinnostunut kokeilemaan metsissään koneellista metsänhoitoa.

Ihminen uskoo vasta, kun itse näkee. Tämä vanha sanonta pätee myös koneellistumiseen epäilevästi suhtautuviin metsänomistajiin. Yleensä suurin vaikutus metsänomistajan mielikuvaan koneellisesta metsänhoidosta syntyy tutustumalla koneellisesti toteutettuun työkohteeseen ja osallistumisella työnäytökseen.

Metsäammattilaiset ovat uusien asioiden esittelyssä paljon vartijoina. Suurin osa metsänomistajista tekee päätökset metsänhoitotöistä metsäsuunnitelman perusteella ja hyödyntää lisäksi menetelmän valintaan liittyvässä päätöksenteossa metsäasiantuntijan ammattitaitoa.

Valtaosa metsänomistajista uskoo konetyön yleistyvän tulevaisuudessa myös metsänhoidossa, koska ammattitaitoinen metsurityövoima vähenee. Metsä Groupin teettämä erillinen selvitys metsuriresurssien riittävyydestä tulevaisuudessa ei anna syytä huoleen, mutta metsätalouden kannattavuuden kehittämiseksi tarvitaan jatkuvasti uusia ja entistä kustannustehokkaampia menetelmiä.

Joka tapauksessa tärkeintä metsänomistajille ja myös Metsä Groupille palvelutuottajana on laadukas työjälki riippumatta siitä, miten ja millä menetelmällä metsänhoitotyöt on tehty.

Yhden työvuoron aikana istutetaan olosuhteista riippuen 1 400–2 000 tainta.

Tuoreen mättään

kosteus edistää taimen nopeaa kasvuunlähtöä.

METSÄT


Paranna metsätaloutesi kannattavuuttaMoni haluaa metsästään taloudellista tuottoa. Aktiivinen ja suunnitelmallinen hoito takaa tulojen säännöllisyyden. Tulojen suuruuteen voi vaikuttaa monin eri tavoin.

Metsäomaisuudenhoidon asiantuntija Anu Rautiainen

Lappeenrannan hankintapiiriltä listasi asioita, joihin huomiota kiinnittämällä metsänomistaja voi saada enemmän tuottoa metsästään.

1NÄE METSÄNHOITO INVESTOINTINA,

ÄLÄ KULUERÄNÄ

Taimikot kannattaa huolehtia tuottaviksi alusta alkaen, ja tehdä perkaus aikaisessa vaiheessa. Esimerkiksi kuuselle uudistettu metsä kannattaa raivata heti, kun lehtipuut ovat kuroneet pituudessa taimien rinnalle eikä vasta sitten, kun ne jo varjostavat ja aiheuttavat kasvutappiota.

Harvennushakkuut on syytä tehdä ajallaan, myös yläharvennusta kannattaa harkita. Kuusikossa tukkipuun kertymää voi nostaa puusukupolven aikana jopa 30 prosenttia yläharvennuksella, joka tosin siirtää päätehakkuuta 5–10 vuotta. Se on taloudellisesti kannattava tapa pidentää kiertoaikaa. Yläharvennus sopii hoidettuun, tasaikäiseen, tervelatvaiseen ja hyvässä kasvussa olevaan kuusikkoon – ammattilaisemme osaavat arvioida kohteen sopivuuden.

Lannoitus on ehkä kaikkein tuottavin metsäinvestointi. Sille voi saada 10–20 prosentin sijoitetun pääoman tuoton.

Myös metsäteiden rakentaminen ja ylläpito pitää nähdä investointina, joka vaikuttaa tulevien puukauppojen arvoon.

2EI LIIAN PIENIÄ KUVIOITA

Hoito ja hakkuutöiden kustannukset pysyvät parhaiten kurissa, kun ne toteutetaan riittävän

suurina kokonaisuuksina. Puolen hehtaarin työmaa on viisasta yhdistää laajempaan kokonaisuuteen.

3ÄLÄ PITKITÄ

HAKKUUPÄÄTÖSTÄ

Metsä kannattaa uudistaa ajallaan, ettei sen arvokasvu pysähdy. Esimerkiksi hakkuukypsän kuusikon uudistamisen kanssa ei ole mitään syytä aikailla. Metsä kannattaa myös viljellä mahdollisimman nopeasti päätehakkuun jälkeen. Puusukupolven kierron nopeuttaminen lisää metsästä saatavaa vuosituottoa.

4SUOJAUDU RISKEILTÄ

Vaikka metsä on kohtalaisen vähäriskinen sijoitus, luonto järjestää metsänomistajalle yllätyk

siä. Siksi metsäomaisuus kannattaa vakuuttaa. Vakuutusta ottaessaan metsänomistajan on hyvä miettiä metsän rahallisen arvon lisäksi myös vakuutuksen korvaavuuden taso ja omavastuun suuruus.

Ajallaan tehdyt hoitotyöt ovat nekin riskien hallintaa. Oikeaaikaisesti harvennettu metsä kestää paremmin esimerkiksi lumi ja myrskytuhoja, kun jäljelle jääneet puut ovat saaneet tilaa kasvaa ja vankistua.

5LAITA METSÄRAHA TUOTTAMAAN

Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen voi kasvattaa metsäomaisuutensa arvoa osuussijoituk

sin. Puukauppatuloja voi sijoittaa Alisäosuuksiin, joiden korko on pysynyt hyvin kilpailukyisenä – viime vuodelta se oli viisi prosenttia. Pääomabonusta hyödyntämällä saat vielä tätäkin parempaa tuottoa.

TEKSTI Sirkku Vanhatalo KUVA Mika Pulkkinen

JÄSENET


Varhaisperkaus 5–7 vuotta taimien

istutuksen tai 6–7 vuotta kylvön

jälkeen.

Tähtäätkö taloudelliseen tuottoon?

Selkeästi taloudellista tuottoa hakevan metsänomistajan on hyvä asettaa tuottotavoitteet metsänomistukselleen. Esi

merkiksi eteläisessä Suomessa voi yleensä päästä viiden prosentin sijoitetun pääoman tuottoon”, Anu Rautiainen sanoo. Rautiainen hoitaa työkseen hoitosopimustiloja KaakkoisSuomessa pääsääntöisesti avaimet käteen periaatteella.

”Käymme asiakkaan kanssa vuosittain läpi tehdyt hakkuut ja hoitotyöt, ja mietimme samalla tulevaa vuotta ehdotusteni pohjalta ja sovimme vuosisuunnitelmasta. Katsomme toki aina myös kauemmas, sillä

kymmenkin vuotta on lyhyt aika metsätaloudessa. Tuottoa hakevan metsänomistajan kannalta suunnitelmallisuuden tärkeyttä ei voi liikaa korostaa.”

”Metsänhoito on mielipidelaji, yhtä totuutta ei ole. Osa asiakkaista tutkii ensin itse Metsäverkosta erilaisia vaihtoehtoja, joista sitten keskustelemme. Asiakas tietenkin aina päättää, mitä hänen metsissään tehdään”, Rautiainen painottaa.

Metsä Group avasi kaksi vuotta sitten Metsäverkkointernetpalveluun vaihtoehtolaskureita sopimusasiakkaidensa käyttöön. Niiden avulla tuottoa hakeva metsänomistaja voi vertailla, miten erilaiset tavat hoitaa metsää ja toimenpiteiden ajoitus vaikuttavat metsätuloihin ja

metsästä saatavaan korkotuottoon. Hän voi nähdä esimerkiksi, paljonko puuta ja euroja omista metsistä kertyisi heti tai myöhemmin hakattaessa – tulovirtoja

voi hahmotella vuosikymmentenkin päähän.

”Metsäverkon tarjoamia laskelmia voi tarkastella yksittäisen kuvion tasolla, mutta parasta on se, että tuloja ja menoja voi tutkia koko metsätilan tasolla. Näin tulevan

tuoton ja sen parantamismahdollisuuksien hahmottaminen on metsänomistajalle helpompaa.”

Metsäomaisuuden hoitosopimus on erityisen

sopiva taloudellista tuottoa haluavalle metsän-

omistajalle. Kysy lisää omalta metsäasiantun-

tijaltasi.

Aseta selkeä tuottotavoite.

Metsäomaisuudenhoidon asiantuntija Anu Rautiainen sanoo, että kuuselle uudistettu metsä pitäisi raivata heti, kun lehtipuut ovat kuroneet pituudessa taimien rinnalle.


Niklas Westerlund istutti 18-vuotiaana harjoittelijana urakkatyönä noin 20 000 kuusen- ja männyntainta. Loppukesästä hän seurasi vanhalla työmaallaan tehtyä ensiharvennusta.

Ohjeeksi sain istuttaa mäntyä karumpaan ja kuusta rehevämpään maastoon, eikä sen kummempaa. Hyväkuntoi

selle, paljon urheilua harrastavalle istutusurakka oli aika hyvä ansaintakeino. Menikin melko pitkään, ennen kuin pääsin yhtä suurille tuloille”, Niklas Westerlund muistelee nauraen.

”Niklas onnistui mainiosti urakassaan, jota en joutunut sen kummemmin ohjaamaan. Lisäksi taimet olivat hyvälaatuisia, ja ne lähtivät kasvamaan ripeästi”, kertoo Nils Sjöblom, joka oli saapunut seuraamaan harvennusta Paraisten Attuun. Sjöblom oli yli 20 vuotta sitten metsän omistavan Föreningen Konstsamfundetin metsäesimies.

Nykyinen metsäesimies Christofer

Westerback kehuu noin kymmenen hehtaarin metsäalan kasvaneen ripeästi. ”Hyvän maanmuokkauksen ansiosta taimet saivat kasvaa ensimmäiset vuotensa ilman kovin suurta kilpailua. Reilut

kymmenen vuotta sitten taimikko perattiin, ja nyt tehtiin ennakkoraivaus ennen koneellista harvennusta.”

”Odotamme saavamme ensiharvennuspuuta 35–40 kuutiometriä hehtaarilta, mutta tulevaisuuteenhan tällä hoitohakkuulla investoidaan. Metsänhoidossa pitää osata katsoa vuosikymmenten päähän.”

Föreningen Konstsamfundet omistaa eteläisessä Suomessa maata useita tuhansia hehtaareita, joista Paraisilla on metsää noin 300 hehtaaria. ”Metsiä hoidetaan metsätaloussuunnitelmien mukaan. Metsillä on suuri merkitys yhdistyksen varainhankinnassa, joten ne halutaan pitää tuottokunnossa”, Westerback kertoo.

Saaristometsällä omat piirteensä

Paraisilla Metsä Groupin metsäasiantuntijana työskentelevä Niklas Westerlund osti entisen työmaansa ensiharvennuksen osana isompaa puukauppaa, johon kuului harvennusta ja päätehakkuuta.

”Kokonaisuus on tyypillistä saaristometsää, joka yhdellä kuviolla voi vaihdella karusta liki lehtomaiseen metsään, ja tämän ensiharvennusleimikon keskelle mahtuu yksi isompi kalliokin. Näillä seuduilla uudistushakkuissa kuitupuun osuus kertymästä on usein tukkia suurempi, kun puut ovat hieman keskimääräistä oksaisempia ja lyhyempiäkin.”

Parforest on Metsä Groupin pitkäaikainen yhteistyökumppani Paraisten seudulla. Kim Lundström, 24, edustaa yrittäjäperheen kolmatta sukupolvea. Nuoresta iästään huolimatta hän tuntee alueen metsien korjuun haasteet.

”Kiertelen aina työmaata ensin jalkaisin. Hakkuun edetessä maaston vaihteluita pitää seurata tarkasti, sillä kuiva kangas voi muuttua hyvinkin nopeasti niin pehmeäksi, että työtä pitää siltä osin jatkaa talvisaikaan. Tänä vuonna helteiset säät kuitenkin helpottivat kesäaikaista korjuuta”, Lundström toteaa.

METSÄT

TEKSTI Sirkku Vanhatalo KUVAT Timo Jakonen

Paluu ensimmäiselle istutustyömaalle

Tee ensiharvennus ajallaan – tarkkaile latvuksiaMäntyvaltaisessa metsässä on ensiharvennuksen aika, kun vihreän, elin-

voimaisen latvuksen osuus on laskemassa alle puoleen rungon pituu-

desta. Muuten rungot alkavat kehittyä tupsulatvaisiksi, ja hidastuva kasvu

riukuunnuttaa metsän, eivätkä rungot järeydy.

Kuusikossa ja koivikossa ensiharvennus pitää tehdä vielä aikaisemmin.

Jos metsä harvennetaan liian myöhään, toimenpiteen aikaansaama kas-

vupyrähdys alkaa hitaammin ja myrsky- ja lumituhojen riski harvennuk-

sen jälkeen kasvaa.

Niklas Westerlund (vas.), Kim Lundström, Christoffer Westerback ja Nils Sjöblom arvioivat, että seuraavan kerran nyt ensiharvennettu metsä harvennetaan 13–15 vuoden kuluttua.


Myös harvennushakkuissa otetaan metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen huomioon. Se vaikuttaa muun muassa jätettävien puulajien valintaan ja suojavyöhykkeisiin.

Lundström ohjaa harvennukseen sopivankokoista hakkuukonettaan varmoin ottein. Hän poistaa elinvoimaisimpien runkojen ympäriltä kasvua haittaavat puut. Myös kaikki huonokuntoisilta vaikuttavat rungot hän nappaa koneensa kouraan. Puiden latvukset kertovat hänelle paljon.

”Ajouran havutus on tietysti tehtävä erityisen huolellisesti, jotta ura kestää painavan ajokoneenkin liikkumisen. Kesäkorjuussa kantokäsittely tehdään puun kaadon yhteydessä kaikilla havupuuvaltaisilla työmailla suojaamaan kannot juurikäävän tartunnalta.”

Ennakkoraivaus ennen harvennusta

Lundström sanoo, että ensiharvennustyömaalla huomaa helposti sen, onko

kyseessä luontainen uudistus vai onko metsä saanut alkunsa muokattuun maahan istutetuista taimista, joilla on ollut alussa vähemmän kilpailijoita. ”Luontaisesti uudistettu metsikkö on tiheämpää, josta kasvamaan jätettävien, elinvoimaisimpien runkojen arvioiminen ja löytämi

nen on hitaampaa kuin istutusmetsässä.”Ennakkoraivaus ennen koneellista har

vennusta on erittäin tärkeää – parasta olisi, jos se tehtäisiin jo 1–2 vuotta ennen hakkuuta. Raivatulla työmaalla kuljettajan on helpompi valita kasvamaan

jätettävät puut ja korjuun jälkikin paranee, kun hakkuissa ei tarvitse taistella risu koita vastaan. Lisäksi yrittäjällä on mahdollisuus parempaan työn tuottavuuteen.

Niklas Westerlund tutkii hakattujen mäntyjen kantoja, joiden vuosirenkaista puuston hyvä kasvu näkyy selvästi. Hän muistuttaa, että harvennus on ehkä metsänhoidon tärkein toimenpide, jolla vaikutetaan sekä metsän tulevaan kasvuun että tuottoon. ”Lisäksi oikeaan aikaan tehdyillä harvennuksella metsän kiertoaikaa voidaan lyhentää.”

Kasvupyrähdys tiedossa

Miehet arvioivat, että seuraavan kerran metsä harvennetaan 13–15 vuoden kuluttua. ”Puilla on nyt suotuisat olosuhteet voimistua ja järeytyä, joten tiedossa on kunnon kasvupyrähdys”, Christofer Westerback odottaa.

Ensiharvennusta seuraa kunnon kasvupyrähdys.


METSÄT

Suomessa on inventoitu metsiä eli arvioitu metsävaroja ja metsien tilaa valtakunnan tasolla jo 1920luvulta lähtien. Tuolloin puuston kokonaistilavuus oli 1,4

miljardia kuutiometriä. Viimeisimmän eli vuosina 2009–2013 toteutetun 11. valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) mukaan puuston määrä tällä hetkellä on noin 2,3 miljardia kuutiometriä. Vuotuinen kasvu on jo kivunnut 104,5 miljoonaan kuutiometriin.

”Metsien kasvun lisäyksen jatkuminen jo neljänkymmenen vuoden ajan on merkittävää, jopa hämmästyttävää”, erikoistutkija Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitokselta sanoo. Toinenkin asia hämmästyttää työkseen muun muassa metsien kasvua seuraavaa ja analysoivaa Korhosta, mutta palataan siihen myöhemmin.

Kestävän hakkuukertymän raja kaukana

Valtakunnan metsien inventointitulosten perusteella voidaan muun muassa arvioida puunkäytön kestäviä mahdollisuuksia. Ainespuun eli tukki ja kuitupuun suurin kestävä hakkuumahdollisuus vuosille 2010–2019 on Metsäntutkimuslaitoksen mukaan arviolta 72,7 miljoonaa kuutiometriä ja energiapuun kertymäarvio on vastaavasti 21,1 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Energiapuun kertymä on vahvasti riippuvainen ainespuuhakkuiden tasosta, koska energiapuusta noin 15 miljoonaa kuutiometriä kertyy hakkuutähteistä ja kannoista. Energiapuusta noin 5,8 miljoonaa kuutiometriä on ainespuun mitat täyttävää runkopuuta.

Kolmenkymmenen seuraavan vuoden kuluessa ainespuun suurin kestävä

kertymäarvio kasvaa 78,3 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Energiapuukertymä pysyy likimain 22 miljoonassa kuutiometrissä.

Metsäteollisuus käytti vuosina 2008–2012 tukki tai kuitupuun mitat täyttävää kotimaista raakapuuta keskimäärin 51 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

”Tukki ja kuitupuun kestävistä hakkuumahdollisuuksista on näin ollen käytössä vajaat 70 prosenttia. Puun käyttöä voidaan siis reilusti lisätä ilman, että kestävä metsien kasvu vaarantuu”, toteaa Korhonen.

Hoitorästit keventävät metsänomistajan kukkaroa

Jossakin määrin huolestuttavaa on, että nuorten metsien hoito on osin laiminlyöty, eikä tilanne ole osoittanut paranemisen merkkejä. Uusimpien tietojen mukaan Suomessa on yhteensä lähes 1,6 miljoonaa hehtaaria taimikoita tai nuoria metsiä, joissa taimikonhoito tai ensiharvennus on metsähoidollisessa mielessä myöhässä. Puuston liiallinen tiheys nuorissa metsissä hidastaa ainespuun järeytymistä ja pienentää siten puunmyyntituloja.

”Lisäksi hakkuukustannukset ovat korkeammat tulevissa metsänkäsittelyissä kuin jos metsänhoitotyöt olisi hoidettu ajallaan. Kokonaisuutta katsoen metsämme ovat kuitenkin hyvin hoidettuja”, Korhonen sanoo.

Metsiin kohdistuneet myrsky ja hyönteistuhot ovat viime aikoina saaneet paljon huomiota julkisuudessa. Voivatko metsät siis huonosti?

”Suomen metsien terveydentila on hyvä. Viime vuosien myrskytuhot ja niitä seuranneet kirjanpainajatuhot ovat olleet paikallisesti erittäin koettelevia ja merkinneet myös huomattavia taloudellisia

menetyksiä yksittäisille metsänomistajille. Tuhoja on kuitenkin sattunut vain häviävän pienelle osalle maamme metsäpintaalasta.”

Metsät tarkassa syynissä

Uusi metsälainsäädäntö ja tuoreet metsänhoitosuositukset tuovat oman lisänsä myös metsien inventointiin. Valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä seurataan jatkossa myös sitä, miten metsien käsittely uudessa tilanteessa muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on metsien pitkän aikavälin käyttömahdollisuuksiin. Millaisia vaikutuksia laki ja suositusuudistukset sitten voisivat tuoda mukanaan?

”Kauhuskenaariossa puustopääoman pieneneminen esimerkiksi voimakkaiden harsintahakkuiden takia voisi kääntää puuston kasvun laskuun aika nopeastikin – en tosin pidä tällaista kehityskulkua todennäköisenä. Kovin äkkinäisiin muutoksiin en ylipäätään usko, sillä metsien omistajia on Suomessa niin paljon, että metsien käsittely ei mene yhden mallin mukaan”, sanoo Korhonen.

Niin, ja mikä onkaan se toinen asia, joka Korhosta metsien kasvussa hämmästyttää? Se on kuusikoitten voimakas lisääntyminen – EteläSuomi on jo kuusivaltainen.

”Kuusen uudistaminen onnistuu hyvin, sillä vielä 1970luvulla kuusentaimen taipaleen katkaisseita keväthalloja ei enää juuri esiinny. Kuusi ei myöskään maistu hirville männyn ja koivun tapaan. Männystä saatiin aikoinaan muutenkin huonoja kokemuksia, kun sitä istutettiin liian reheville maille. Ei siis ihme, että kuusi on metsänomistajien suosiossa.”

TEKSTI Sanna Haanpää-Liukko KUVA Sampsa Geijer

Suomen metsien puuston määrä ja metsien kasvu ovat lisääntyneet 1970-luvulta lähtien. Puuston vuotuinen kasvu on jo pitkään ylittänyt

hakkuut, ja Suomessa on nyt puuta enemmän kuin sata vuotta sitten.

Metsää riittää


”Suomen metsien terveydentila on hyvä. Viime vuosien myrskytuhot ja niitä seuranneet kirjanpainajatu-hot ovat olleet paikallisesti erittäin koettelevia. Tuhoja on kuitenkin sat-tunut vain häviävän pienelle osalle maamme metsäpinta-alasta”, eri-koistutkija Kari T. Korhonen Metsän-tutkimuslaitokselta sanoo.

Valtakunnan metsien inventointi

Valtakunnan metsien inven-

tointi (VMI) on metsien ja met-

sävarojen seurantajärjestelmä,

joka tuottaa tietoa alueittai-

sista ja koko maan:

• metsävaroista eli puuston määrästä, kasvusta ja laadusta

• maankäytöstä ja metsien omistussuhteista

• metsien terveydentilasta

• metsien monimuotoisuudesta

• metsien hiilivaroista ja niiden muutoksista.

Suomen metsien inventoinnit

muodostavat ainutlaatuisen

aikasarjan metsien kehityk-

sestä, sillä ensimmäinen val-

takunnan metsien inventointi

tehtiin jo 1920-luvulla (VMI1

1921–1924). Siitä lähtien inven-

toinnit ovat toistuneet sään-

nöllisesti noin 5–10 vuoden

välein. Uusimmat metsävarati-

lastot perustuvat 11. inventoin-

tiin (VMI11), jonka maastotyöt

tehtiin vuosina 2009–2013.

Metsien inventoinnista vastaa

Metsäntutkimuslaitos.

INFO

Puun käyttöä voidaan lisätä reilusti ilman,

että kestävä metsien kasvu vaarantuu.

Tukki- ja kuitupuun

kestävistä hakkuu-

mahdollisuuksista

on käytössä vajaat

Metsät kasvavat

noin 80 päivää

kestävän

kasvukauden

aikana yli

päivässä


KUI T UPUU MUU TE TAAN KILOISTA KUU TIOIKSIVaaka on nykyään tärkein työkalu hankintakaupalla toimitettujen kuitupuiden mittauksessa. Puutavara-autojen kuormainvaa at ovat tehdasmittauksen rinnalla lisänneet mittauksen nopeutta ja joustavuutta. Pystykaupoissa mittausmenetelmäksi on vakiintunut hakkuukonemittaus.

Metsä Group hankkii vuosittain kotimaan yksityismetsistä 13–15 miljoonaa kuutio

metriä puuta. Tämä määrä puu tavaraautoihin lastattuna muodostaisi noin 6 600 kilometriä pitkän autoletkan.

”Metsä Groupin ja puuta myyvän osuuskunnan jäsenen

kannalta ei ole yhdentekevää, kuinka tämä puumäärä mitataan. Mittaus on tehtävä paitsi mahdollisimman tarkasti ja oikeudenmu

kaisesti,

myös joustavasti ja kustannustehokkaasti", kuvailee Mittaportti Oy:n toimitusjohtaja Teppo Oijala.Hänen vastuullaan on Metsä Groupin kuitupuuta käyttävän teollisuuden puunvastaanotto.

”Vuosittain mittaamme noin 13 miljoonaa kuutiometriä Metsä Groupin tuotantolaitoksille Kemiin, Äänekoskelle, Joutsenoon ja Raumalle tulevaa kuitupuuta ja haketta. Tehdasympäristössä puiden mittaus pystytään tekemään vakioiduissa ja tarkasti kontrolloiduissa olosuhteissa huippuammattilaisten toimesta.”

Hakkuukone mittaa pystykaupan puut

Metsä Groupin yksityismetsistä hankkimasta puumäärästä 80 prosenttia ostetaan pystykaupoilla, jolloin Metsä Groupin korjuuurakoitsijat vastaavat puunkorjuusta.

”Pystykaupoissa mittausmenetelmänä käytetään hakkuukonemittausta. Menetelmä on osoittanut vuosien varrella toimivuutensa ja saa

vuttanut kaikkien osapuolten luottamuksen”, Oijala kertoo.

Käytännössä hakkuukone mittaa jokaisen rungon

samalla kun karsii ja katkoo sen. Näin leimikolta

kertyneen puutavaran määrä tiedetään

tarkasti heti, kun hakkuukone on katkonut savotan viimeisen rungon. Oijalan mukaan sääolojen, puulajin ja vuodenajan aiheuttamat vaihtelut mittaustulokseen hallitaan nykyään hyvin.

”Lisäksi mittalaitteita kontrolloidaan säännöllisesti kuljettajan, Metsä Groupin ja ulkopuolisten tarkastajien toimesta. Laissa säädetty mittaustarkkuus on +4 prosenttia, mutta lähes aina tuloksessa päästään alle kahden prosentin tarkkuuteen.”

METSÄT

TEKSTI_JA_KUVA Sami Karppinen KUVITUS Suvi Segercrantz


Paino-otantamenetelmä käytetyin tehtaalla

Siinä missä hakkuukonemittaus on vakiinnuttanut asemansa pystykaupoissa, on hankintakaupoissa siirrytty tien varressa tapahtuvasta pinomittauksesta tehtaalla tai puutavaraauton kuormainvaa alla tapahtuvaan mittaukseen.

”Metsänomistajan hankintakaupalla toimittaman kuitupuun osalta Metsä Group käyttää myös näitä molempia mittaustapoja yhdistävää menetelmää. Siinä täydet kuitupuukuormat mitataan tehtaalla, mutta mahdollinen vajaa loppukuorma

voidaan mitata puutavaraauton omalla kuormainvaa alla”, Oijala selvittää.

Tehtaalla mittausmenetelmänä käytetyimmäksi on muodostunut painootantamittaus, jolla mitataan noin puolet Mittaportin vastaanottamasta puumäärästä.

Hankintaerien painootannassa kaikki yli 110 kuutiometrin kuitupuuerät menevät automaattisesti kauppakohtaiseen painootantamittaukseen. Siinä erän puut punnitaan, ja tilavuus kuutioina saadaan jakamalla mittauserän paino kyseisestä erästä arvotuista otantapuista saadulla tiheydellä (kg/m³).

”Jokaisesta kyseisen kaupan mittauserästä arvotaan vähintään kaksi otantanippua. Näiden nippujen tilavuus mitataan joko upottamalla puut altaaseen tai pölkyittäin mittalaitteilla. Tuloksen perusteella erälle määritetään tuoretiheys.”

Alle 110 kuutiometrin tehdasmittaerille käytetään tuoretiheyden määrittelyssä tehtaan liukuvaa tuoretiheyslukua. Näitä puutavarakohtaisia lukuja päivitetään jatkuvasti muun muassa mittausajankohdan ja olosuhteiden mukaan.

”Tuoretiheysluku päivittyy usein, joten samankin kaupan puilla voi olla joskus hieman erilaisia tuoretiheyslukuja, jos puut ovat tulleet tehtaalle useammassa erässä.”

Maksuliikenne nopeutuu

Metsänomistajan näkökulmasta tehdasmittauksen ja kuormainvaakamenetelmän käyttö on luotettavaa ja nopeaa. ”Kun erän mittaus hoituu tarvittaessa puutavaraauton kuljettajan tekemänä, voidaan puuta liikutella riippumatta esimerkiksi puutavarajunien aikatauluista. Näin myös maksuliikenne sekä metsänomistajan että autoyrittäjän suuntaan nopeutuu."

Metsänomistajat ovatkin Oijalan mukaan ottaneet uuden menetelmän positiivisesti vastaan.

”Tietysti moni kaipaa edelleen perinteistä pinomittausta metsäautotien varressa, mutta ehkä enem mänkin tapahtuman sosiaalisen luonteen vuoksi. Keväinen pinomitta ja kahvituokio metsäasiantuntijan kanssa papereita täytellen liittyvät tiiviisti itse kunkin puukauppamuistoihin”, Oijala naurahtaa.

Mittaus tehdään oikeuden mukaisesti

ja tarkasti.

Hakkuukonemittauksessa kuljettaja mittaa jokaisen rungon samalla kun hän karsii ja katkoo sen.

Kuormainvaakamittauksessa puutavara-auton kuljettaja punnitsee puut kuormaa lastatessaan.


METSÄNOMISTAJA on solminut hankintakau-

pan Metsä Groupin kanssa. Hakkuukohde on

Lahdessa sijaitseva kahden hehtaarin laajui-

nen männikön ensiharvennuskuvio. Kauppaa

tehdessä kuviolta arvioidaan kertyvän män-

tykuitupuuta 100 kuutiometriä. Kauppakir-

jalle erän mittausmenetelmäksi on sovittu

yhdistelmämittaus eli tehdas/kuormainvaa-

kamittaus, jonka lyhenne on TK.

METSÄNOMISTAJA hakkaa ja ajaa puut tien-

varteen elo- ja syyskuun aikana. Syyskuun

loppupuolella Metsä Groupin metsäasian-

tuntija Markus Huuskonen ottaa erän vas-

taan. Hän arvioi puuta kertyneen hakkuussa

noin 105 kuutiometriä. Määrä kirjataan

Metsä Groupin järjestelmään vastaanote-

tuksi, ja puutavara-autoilija Marko Mikkola

saa tilauksen ajaa puut tehtaalle.

AUTOILIJA hakee syyskuussa varastopaikalta

autokuorman ja vie puut Metsä Fibren teh-

taalle Joutsenoon. Tehtaalla kuorma punni-

taan Mittaportti Oy:n toimesta, ja painoksi

saadaan 44 120 kiloa. Mittaushetkellä teh-

taalla voimassa oleva liukuva tuoretiheysluku

tuoreelle mäntykuitupuulle on 881 kiloa kuu-

tiometriltä. Tehtaalle viedyn kuorman kuutio-

määräksi saadaan 50,1 kuutiometriä, kun

44 120 kiloa jaetaan tuoretiheysluvulla

881 kg/m3.

LOPUT puut autoilija hakee varastopaikalta

lokakuun ensimmäisellä viikolla. Tällä ker-

taa puut matkaavat Metsä Groupin Ääne-

kosken tehtaalle. Koska puut ajetaan ensin

rautatieterminaaliin eikä suoraan tehtaalle,

suorit taa Mikkola puiden punnituksen

auton kuormainvaa´alla. Ensimmäisen täy-

den kuorman tulokseksi tulee 43 720 kiloa

ja loppuerän 8 720 kiloa. Lokakuussa tuo-

retiheysluku Etelä-Suomen tuoreelle män-

tykuitupuulle on 912 kg/m3, joten kuormien

yhteiskuutiomääräksi muodostuu 57,5 m3.

NÄIN metsänomistajan toimittaman hankin-

taerän kokonaistilavuudeksi tulee 107,6 kuu-

tiometriä. Metsäasiantuntija Huuskonen

tekee metsänomistajalle mittaustodistuk-

sen, josta käy ilmi mittaustiedot ja puukaup-

parahojen maksuaikataulu.

Esimerkki hankintapuuerän mittauksesta yhdistelmämittauksena

Tehtaalle tulevan kuitupuun laadussa on harvoin

huomauttamista.

Nykyisin puunmyyjien kysymykset liittyvät useimmin tuoretiheyslukuihin tai siihen, kuinka eri myyjien puut pidetään erillään kuljetuksen ja mittauksen yhteydessä. Moni haluaa esimerkiksi tietää, miten tuoretiheys määritetään, jos puut ovat kuivuneet tien varressa tai palstalla tavanomaista kauemmin.

”Merkittävästi muusta tehtaalle sillä hetkellä tulevasta puusta poikkeava erä voidaan mitata pinomittauksena. Tällaisesta erästä saamme tiedon mittaasemalle jo etukäteen autoilijalta tai puut vastaanottaneelta metsäasiantuntijalta. Eri myyjien puut puolestaan pysyvät erillään autoilijan tekemän nippukaavion avulla”, Oijala vastaa.

Tehtaalle tulevan kuitupuun laadun suhteen ei ole Oijalan mukaan käytännössä juurikaan huomauttamista. ”Puunmyyjät ja korjuuyrittäjät ovat tässä suhteessa asiansa osaavia. On hyvin harvinaista, että kuitupuuerän mittaustuloksesta pitäisi laatutekijöiden vuoksi tehdä merkittäviä vähennyksiä.”

Metsänomistajan itse hakkaama, hankintakaupalla ostettu kuitupuu mitataan usein niin, että täydet kuitupuukuormat mitataan tehtaalla ja mahdolli-sesti yli jäävät puut kuormainvaa’alla, kun loppuerä lastataan puutavara-auton kyytiin.


HAKKUUKONEMITTAUS

Hakkuukoneen mittalaite mittaa puut puu-

tavaralajeittain leimikolla. Käytetään pysty-

kaupoissa.

KUORMAINVAAKAMITTAUS

Mittauserän paino muunnetaan kuutioiksi

puulajikohtaisilla alueellisilla kertoimilla,

jotka saadaan tilastoaineistoihin perustu-

vista Metsäntutkimuslaitoksen taulukoista.

PAINO-OTANTAMITTAUS

Tilavuus saadaan jakamalla mittauserän

paino (kg) edustavalla tuoretiheydellä

(kg/m3).

NIPPULUKUOTANTA

Nippujen lukumäärä lasketaan ja niiden

keskimääräinen tilavuus määritetään otan-

nalla. Tilavuus on nippujen lukumäärän ja

keskimääräisen tilavuuden tulo. Menetelmä

sopii suurille junamittauserille.

PINOMENETELMÄ

Puunipun kehys mitataan mittakepillä.

Nipulle määritetään kiintotilavuusprosentti.

Nipun tilavuus on kehystilavuuden ja kiinto-

tilavuusprosentin tulo.

KEHYSKUVAMENETELMÄT

Nippujen kehys mitataan lasereiden ja

videokameroiden avulla tehtaan vastaan-

otossa. Nipuille määritetään tiiviysprosentti,

ja nipun tilavuus on tiiviysprosentin ja kehys-

tilavuuden tulo.

Kuitupuun mittausmenetelmät Metsä Groupissa

Kiikarissa erinomainen vakuutus!

Metsänomistaja, tarkkaile vakuutusturvaasi.

Jos työskentelet omassa metsässäsi, työeläke- ja

tapaturmavakuutukset kannattaa ottaa Melasta.

Kiinnostuitko?


KOLUMNI

TIMO SORMUNENTOIMITTAJA JA VIESTINTÄKONSULTTI, JOLLA ON

PERITTY METSÄTILA POHJOIS-KARJALASSA.

SAMALLA POSITIIVISELLA MIELELLÄ suunnistin kesällä taimikoilleni. Ajatuksena oli perata muutaman vuoden ikäinen ja polvenkorkuiseksi varttunut taimikko entistä ehompaan kasvukuntoon. Homman piti sujua helteistä huolimatta kivuttomasti, olihan sen eteen vuodatettu hikipisaroita jo edellissyksynä ja kesänä.

YLLÄTYS OLIKIN AIKAMOINEN, kun kauniin taimikkorivistön sijaan edessä oli yli kaksimetrinen horsmaviidakko sekä ällistyttävällä vauhdilla eri puolille muutaman hehtaarin palstaa levittäytyneet vadelma ja pihlajapuskat. Samalla iski epätoivo: kesälomasta taimikonhoidolle etukäteen varaamani päivät osoittautuivat auttamatta riittämättömiksi, sillä työtä oli monin verroin oletettua enemmän.

LISÄVASTUKSENA oli myös helle. Palstoilta oli pakko häipyä viimeistään keskipäivällä, kun lämpömittari huiteli hellelukemissa ja paarmalaivueen hyökkäykset kävivät ylivoimaisiksi. Jos päivän aikana mieli saada edes jotain aikaiseksi, oli vesurin heiluttava ja raivaussahan päristävä viimeistään aamuseitsemältä.

SAMA KARSEA NÄKY ja loputtomalta tuntuva työmaa on todennäköisesti odottanut montaa muutakin etämetsänomistajaa, varsinkin jos palstat ovat sattuneet olemaan ItäSuomessa. Juttelin asiasta myös paikallisen metsäasiantuntijan kanssa. Hän kertoi, että takana on yksi pahimmista ”vesakkokesistä” pitkään aikaan. Taustalla olivat leuto ja vähäluminen talvi sekä lämpötilan ja sateiden osalta rikkakasveille hyvinkin passeli kevät, johon toukokuun lopun lämpöaalto toi vielä lisäpotkua.

TOKI PALSTAT VOI JÄTTÄÄ myös oman onnensa nojaan ja katsoa, jos aika parantaisi haavat. Mikäli tiluksilleen menee seuraavan kerran vaikkapa kuuden–seitsemän vuoden päästä, on osa kuusista todennäköisesti jo ottamassa selkävoittoa vesakoista. Valtaosa taimikosta sen sijaan jatkaa kamppailuaan ylivoimaista vastustajaa

vastaan. Näky olisi varsin roisi, ja taimikon kasvuvauhti – myöhemmin myös metsätulo – varmasti kaukana optimilukemista.

JOS TAIMIKON UUDISTAMINEN ja varhaishoito ovat jääneet kokonaan tekemättä, lisälaskua on huonolla tuurilla saattanut tulla myös paikalliselta metsäkeskukselta, joka tarkkailee taimikkopalstojen uudistamista päätehakkuun jälkeen pistokokeilla ja kei

lauskuvilla. Täysin laiminlyödyistä tiluksista rapsahtaa muistutuskirje ja lopuksi uhkasakko.

KUN PALSTOILLE ON MATKAA viitisensataa kilometriä suuntaansa, typistyvät taimikonhoitoreissut kesälomapäivien ohella muutamaan pidennettyyn viikonloppuun keväällä ja syksyllä. Silloinkin saa paljon aikaiseksi, jos säät suosivat ja tekniikka pelaa.

OLEN TÄHÄN SAAKKA hikoillut perintöpalstoillani ilomielin, sillä taimikonhoitotyöt ovat paitsi rehellistä ruumiillista raadantaa myös oiva irtaantumiskeino arkirutiineista.

TÄMÄN KESÄN JÄLKEEN aloin kuitenkin vakavasti pohtia, pitäisikö ainakin osa taimikonperkauksesta antaa alan ammattilaisille, joilla on siihen aikaa, osaamista ja kunnon työkalut. Todennäköisesti tämä tunne vain vahvistuu, kun menen seuraavan kerran palstoilleni syys–lokakuussa.

VARSINAINEN RAHALLINEN PALKINTO jää poimittavaksi seuraavalle sukupolvelle, mutta helpotusta tulisi minullekin. Muutaman satasen sijoituksella saisin taimikon, jossa silmä lepää ja jota voisi jatkohoitaa ilman tunnetta keskikesän pakkotyöleiristä. Ja ehkäpä tuo pieni investointi antaisi orastavaa metsänomistuskipinää myös perillisille, kun he pusikoiden sijaan näkevät, miten vihreä kulta alkaa kasvaa kiihtyvällä vauhdilla korkoa.

”Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt”, rallatellaan vanhassa lastenlaulussa.

Vesakonhoito vie mehut etämetsänomistajalta

SUOMALAISESTA PUUSTA RAKENNETAAN HYVIÄ KERROSTALOJA. NOSTETAAN PUUNKÄYTTÖ UUSIIN KORKEUKSIIN.”

”

MIKA AIRAKSELAPuukerrostalorakentamisen uranuurtaja,Toimitusjohtaja, RKL Reponen Oy

METSASAATIO.FI

METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA

RKL Reposen Vierumäelle rakentama Suomen ensimmäinen viisikerroksinen puukerrostalo sai Metsäsäätiön rahoittaman Puupalkinnon vuonna 2012. Rakennuksessa on käytetty paikallista puuta kattavasti ja konstailemattomasti.

Tee lahjoitus, maksa metsäsäätiömaksu puukaupan yhteydessä. Teollasi puhut metsän-omistajien ja koko metsäalan puolesta.

Hyvä, parempi, SAGAMe SAGAlla teemme kaikkemme, jotta sinulla olisimahdollisimman helppoa ja mukavaa keittiössä.

Siksi paransimme tutun SAGA Leivinpaperinkestävyyttä vielä entisestään.

Kokeile ja ihastu!

VALMISTETTU SUOMESSA

Tykkää meistä facebookissa!www.facebook.com/SAGAsuomi

HISTORIALLISELLA HETKELLÄ HALLINTO-

NEUVOSTOSSA

JARI LAINEENOJA

45-VUOTIAS agronomi Huittisista

RAHOITUSPÄÄLLIKKÖ, sivutoiminen maa- ja metsätalousyrittäjä

VALITTIIN piiritoimikuntaan 2007, edustajistoon 2011 ja

hallintoneuvostoon 2014

HARRASTAA lukemista, kuntoliikuntaa ja penkkiurheilua

MOTTO: Pitää tuntea historia, jotta voi ymmärtää nykyisyyttä.

JÄSENET


Hallintoneuvoston jäsen Jari Laineenoja sanoo Metsä Groupin suunnitelman rakentaa uusi biotuotetehdas Äänekoskelle olevan hyvä muistutus siitä, että Suomi seisoo yhä vahvasti puujaloilla.

Jälleen kerran hämmästelin maamme valtavia puuraakaainevaroja ajellessani reilun kolmensadan kilometrin matkan”, ensimmäiseen hallintoneuvoston kokoukseensa Huit

tisista Äänekoskelle saapunut Jari Laineenoja sanoo. ”On helppo uskoa, että metsissämme riittää puuta suunniteltavaa biotuotetehdasinvestointia varten.”

”Biotuotetehdas on todella isänmaallinen hanke, joka toteutuessaan säteilee monenlaisia positiivisia vaikutuksia niin osuuskunnan omistajajäsenille kuin erilaiselle yritystoiminnalle. Investointiaikeet ovat myös osoitus siitä, että Metsä Groupin johdossa on tehty vaikeina aikoina viisaita päätöksiä”, Laineenoja sanoo.

Huittisten Säästöpankin maa ja metsätalouspuolen rahoituspäällikkönä työskentelevä Laineenoja puhuu mielellään juuri kotimaisten yritysten ja yksittäisten ihmisten asenteiden merkityksestä taloudellemme.

”Olemme tunnollinen kansakunta, mutta suomalaisilla pitää olla myös tervettä itsekkyyttä ja uskallusta toteuttaa omaa osaamistaan ja viedä sitä maailmalle. Toivottavasti Metsä Groupin hanke vahvistaa osaltaan luottamuksen ilmapiiriä kotimaassa. Biotuotteiden ympärille syntynee jatkossa myös kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.”

Kotimaiset arvot kunniassa

Vaikka hallintoneuvoston jäsenyys on vielä tuore asia, Laineenojalla on takanaan pitkä yhteinen historia Metsä Groupin kanssa.

”Puukaupoissa jo isäni luotti Metsäliittoon, ja minä olen jatkanut samalla hyväksi havaitulla tiellä. Olen ollut Rauman hankintapiirin piiritoimikunnassa mukana vuodesta 2007 lähtien, ja edustajistossa vaikutin vuosina 2011–14, kunnes tänä keväänä tarjoutui mahdollisuus lähteä mukaan hallintoneuvostoon.”

Laineenoja on isännöinyt Huittisten Suttilan kylällä kotitilaansa vuodesta 1996 lähtien. Viljanviljely ja metsänhoito

päätyön ohessa pitävät Helsingin yliopistosta agronomiksi valmistuneen miehen kiireisenä, mutta Metsä Groupin luottamustehtäville kalenterista on löytynyt tilaa.

”Metsä Group edustaa niitä kotimaisia ja isänmaallisia arvoja, joita itsekin edustan. Sen vuoksi mukanaolo hallinnossa on ollut mieluisaa. Hallintoneuvostotyöskentelyn aloittamisen ajankohta on tietysti erityisen mielenkiintoinen historiallisen tehdashankkeen vuoksi.”

Pihkaa paidassa

Omien metsiensä taloudellista merkitystä Laineenoja kuvailee suhteellisen pieneksi, mutta metsän merkitys henkiselle hyvinvoinnille on sitäkin suurempi. Metsäala on muutenkin kiinnostanut Laineenojaa pienestä pitäen. Jopa siinä määrin, että hän pyrki aikoinaan opiskelemaan metsänhoitajaksi.

”Se haave jäi parin pisteen päähän, mutta opiskelin metsäpuolta maatalouden ohessa mahdollisimman paljon. Nykyään teen tilan metsänhoitotyöt itse, sillä ne tarjoavat erinomaista kuntoliikuntaa ja parasta vastapainoa päivätyölleni. Metsästä saan myös uutta näkökulmaa omaan työhöni asiakkaiden parissa.”

Metsäpintaalan kasvattaminen on käynyt aika ajoin miehen mielessä, mutta tilojen korkeahkot hinnat ja niukka tarjonta Satakunnassa pohdituttavat.

”Työssäni minulta kysytään usein, kuinka paljon metsästä kannattaa maksaa. Siihen minulla on vain yksi ohje: hinnan pitää olla sellainen, että ostajaehdokas on tarjouksensa kanssa sinut, syntyipä kauppoja tai ei. Viime kädessä kyse on siitä, mitä itse arvostaa.”

Rahoituspäällikön työ tarjoaa Laineenojalle näköalapaikan satakuntalaiseen

maa ja metsätalouteen. Mies on mukana myös erilaisissa maa ja metsätalouteen sekä maaseudun kehittämiseen liittyvissä luottamustehtävissä. Tapaamisissa asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa esille nousevat usein ajankohtaiset metsäaiheet.

”Toivon, että pystyn osaltani välittämään näitä kentän tuntoja hallintoneuvoston kautta Metsä Groupin päätöksenteon tueksi. Hallintoneuvostossa on kattava maantieteellinen edustus, joten meidän jäsenistöltä kokoamista tiedonjyvistä muodostunee kohtalaisen hyvä kokonaiskuva tilanteesta.”

Lähihistoriasta oikeat mittasuhteet

Vapaaajallaan Laineenoja pyrkii antamaan mahdollisimman paljon aikaa perheelleen, johon kuuluvat päiväkodin johtajana työskentelevä vaimo Minna sekä lapset Matias (15), Maria (12) ja Johannes

(9). Lasten harrastukset, kuntoliikunta ja penkkiurheilu kuuluvat nekin Laineenojan vapaaaikaan.

”Erityisen mielelläni syvennyn kirjojen maailmaan. Luen paljon elämäkertoja ja kotimaan historiaa viimeisten sadan

vuoden ajalta. Mielestäni pitää täysin paikkansa, että historiaan perehtyminen asettaa nykypäivän tapahtumat oikeaan mittakaavaan.”

Laineenoja muistuttaa, että Suomi on kehittynyt nykyiseksi hyvinvointivaltioksi vain yhden puusukupolven elinaikana. Tässä kehi

tyksessä metsällä on ollut keskeinen rooli. ”Jälleen näyttää siltä, että kotimai

nen metsäteollisuus on Metsä Groupin johdolla nousemassa talouden veturiksi. On todella mielenkiintoista seurata, mitä kaikkea ennen näkemätöntä konserni valmistaa puusta 10–15 vuoden kuluttua.”

TEKSTI JA KUVA Sami Karppinen

”On kiinnostavaa nähdä, mitä

konserni valmistaa puusta 10–15

vuoden kuluttua.”

JÄSENET


Metsä Group palkitsee säännölliset puunmyyjät, joten kauppojen keskittäminen omalle osuuskunnalle kannattaa.

Puukaupan bonus lasketaan neljän viimeisimmän vuoden aikana tehtyjen puukauppojen ja niistä vastaanotettujen puumäärien sekä asiakkuustason perusteella.

Kertynyt summa maksetaan erilliselle bonustilille, josta voit tulouttaa sen seuraavan puukaupan yhteydessä tai käyttää summan tekemiemme metsänhoitotöiden tai vaikkapa toimittamiemme taimien maksuna. Bonukselle ei makseta korkoa, mutta useat omistajajäsenet siirtävät bonuksen kasvamaan korkoa uuden puukaupan yhteydessä Metsäliitto Osuuskunnan Alisäosuuksiin.

Bonuksilla voit asioida verkkokaupassamme. Ostokset voit tuotteesta riippuen maksaa rahalla, bonuksilla tai niiden yhdistelmillä. Lehden takakannesta löydät tämänhetkiset verkkokauppatarjouksemme.

Muista hyödyntää bonuksesi

Bonusta maksetaan kaikista puukaupoista paitsi energiapuusta. Bonustilille maksetut eurot voit lunastaa tekemällä vähintään 100 kuutiometrin kokoisen pysty tai 50 kuutiometrin kokoisen hankintakaupan kanssamme.

Bonus on käytössä kolme täyttä kalenterivuotta maksutapahtuman jälkeen.

Tämän mukaisesti tänä vuonna sinun pitää hyödyntää vuonna 2011 kertyneet bonukset.

Bonustilille siirrettävää rahasummaa ei veroteta, mutta seuraavan puukaupan yhteydessä se on osa puukauppaa, josta maksat puun myyntituloveroa. Meiltä ostettujen hoitotöiden yhteydessä bonus verotetaan siten, että omistajajäsenen vähennyskelpoiset kulut ovat bonuksen verran pienemmät.

Puukaupan bonusoikeus ja kertyneet bonukset ovat omistajajäsenkohtaisia,

ja ne raukeavat jäsenyyden päättyessä. Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksessa molemmat voidaan kuitenkin siirtää metsätilan seuraavalle omistajalle.

Näin bonusta kertyy

Bonusta kertyy seuraavasti. Jos olet myynyt neljän viimeisen vuoden aikana meille puuta vaikkapa 1 501–2 500 kuutiometriä, saat uuden puukaupan yhteydessä bonustilillesi 30 senttiä jokaisesta vastaanottamastamme kuutiometristä.

Kaikkein aktiivisimmille omistajajäsenillemme, jäsenetusopimusasiakkaille ja metsäomaisuuden hoitosopimuksen tehneille jäsenille maksetaan korkeampaa bonusta. Näin halutaan palkita ne omistajajäsenet, jotka ovat halunneet sitoutua toimimaan puukaupassa ja/tai metsänhoitotöissä Metsä Groupin kanssa.

Sopimusasiakkailla on tärkeä rooli Metsä Groupin tuotantolaitosten puuhuollon turvaajina. Heiltä saataviin puuvirtoihin voi luottaa silloinkin, jos puukauppa maassamme on jostain syystä tavallista hankalampaa. Heidän puukaupallinen sitoutuneisuutensa on tärkeä asia myös korjuu ja kuljetusyrittäjiemme jatkuvan työllistämisen kannalta.

Sopimusasiakkuus edellyttää aktiivista ja säännöllistä puukauppaa. Näin ollen metsäomaisuuden täytyy olla sen kokoinen, että sieltä voi metsäsuunnitelman mukaan tehdä kauppoja liki vuosittain pysty tai hankintakauppana. Metsäasiantuntijamme kertovat mielellään sopimusasiakkuudesta.

Omistajajäsenenä saat puukaupastasi bonusta. Mitä enemmän myyt meille puuta, sitä enemmän sinulle kertyy bonusta uuden puukaupan yhteydessä.

TEKSTI Sirkku Vanhatalo

SÄÄNNÖLLINEN PUUNMYYJÄ PALKITAAN

Seuraa bonustilannettasiVoit tarkistaa bonustilisi saldon:

1. INTERNETISSÄ osoitteessa

www.metsaverkko.fi. Käytä

Metsäverkkoon kirjautumiseen meiltä

saamaasi tunnusta ja salasanaa

2. PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ

sopimuslomakkeista

3. POSTITSE tulleesta vuosi-ilmoituksesta

tai korkotodistuksesta. Olet saanut vuosi-

ilmoituksen edellisen kerran tammikuussa

ja korkotodistuksen touko–kesäkuun

vaihteessa

4. PUHELIMITSE

MetsäSoitto-palvelunumerosta

010 7770

0,20 €/m3

0,20 €/m3

ei bonusta

0,40 €/m3

0,30 €/m3

0,20 €/m3

0,60 €/m3

0,45 €/m3

0,30 €/m3

0,80 €/m3

0,60 €/m3

0,40 €/m3

500–1 500 m3

1 501–2 500 m3 yli 2 500 m3alle

500 m3

Vast

aano

tett

u pu

umää

rä n

eljä

n ed

ellis

en v

uode

n ai

kana

Omistajajäsen, jolla on metsäomaisuuden hoitosopimus

Omistajajäsen, jolla jäsenetusopimus

Omistajajäsen, ei sopimusta

Näin bonusta kertyy uuden puukaupan yhteydessä

Bonus maksetaan vastaanotetun puumäärän perusteella.

PUUKAUPAN JA

METSÄNHOITOTÖIDEN

KESKITTÄMINEN

KANNATTAA!

VOIT SIJOITTAA

BONUKSESI

LISÄOSUUKSIIMME

PUUKAUPAN

YHTEYDESSÄ.

KATSO

TAKAKANNESTA,

MITEN VOIT HYÖDYNTÄÄ

BONUKSESI

VERKKOKAUPASSA.

Metsäliitto Osuuskunnan edustajisto käyttää jäsenille kuuluvaa ylintä päätäntävaltaa lain ja sääntöjen mukaan

määrätyissä asioissa. Omistajajäsenenä voit asettua ehdolle tai toimia valitsijayhdistyksessä ja tietysti äänestää itse

vaalissa. Jos et jo ole jäsen ja haluat päästä vaikuttamaan, liity osuuskuntaan viimeistään 31.12.2014.

Edustajiston jäsenyys on todellinen näköalapaikka suomalaiseen metsäalaan. Jokainen osuuskunnan

omistajajäsen tai hänen puolisonsa voi asettua ehdolle. Nyt on aika harkita, lähdetkö ehdokkaaksi.

EHDOKASASETTELU ALKAA ENSI VUODEN ALUSSA.

Lisätietoa Metsä Groupin Viesti -lehden joulukuun numerossa.

Metsäliitto Osuuskunta on suomalaisten metsänomistajien 100 % omistama.

Edustajisto on Metsäliitto Osuuskunnan ylin päättävä elin. Seuraava edustajistovaali järjestetään keväällä 2015.

METSÄLIITTO OSUUSKUNTA

EDUSTAJISTO VAALI2015


Paremmat elinolosuhteet uhanalaisille paahdelajeilleElokuun alussa Karkkilassa ennallistettiin muutama aari harjanteen etelärinnettä niin, että uhanalaiset paahdela-jit saivat paremmat elinolosuhteet. 15 prosenttia uhan-alaisista metsälajeista on paahteisen kasvupaikan lajeja.

HYVIN TEHTY

TEKSTI Sirkku Vanhatalo KUVAT Seppo Samuli

Jyrkälle paahderinteelle oli kokoonnuttu ympäristöpäällikkö Janne

Soimasuon johdolla suunnittelemaan työmaasta koulutuskohdetta Metsä Groupin metsäasiantun

tijoille. Koulutusta järjestetään yhteistyössä WWF:n kanssa toimihenkilöille, joiden toimialueilla on paljon karua harjumaastoa.

Jyrkkä etelään viettävä paahderinne on elokuun alun helteessä nimensä mukainen. Aamupäivän aurinko porottaa pistävän kuumasti, mutta etenkin kuuset ja lehtipuut rinteen alaosassa varjostavat sitä.

”Paahderinteitä esiintyy esimerkiksi näillä Lohjan pohjoispuolen harjualueilla, jotka ovat luontaisia paikkoja paahdeympäristöille. Ikaalisten ja Kankaanpään seuduilla on paljon vastaavanlaisia harjuja, ja aivan pohjoisesta Suomestakin näitä löytyy”, Soimasuo esittelee.

Aiemmin metsäpalot pitivät huolta paahderinteiden avoimuudesta, mutta viime vuosikymmeninä ne ovat rehevöityneet puustokarikkeen ja ilmakehän typpilaskeuman takia. Paahderinteillä elävien kasvien ja hyönteisten elinolosuhteita voidaan kuitenkin parantaa lisäämällä alueen valoisuutta ja rikkomalla kivennäismaan pintaa niin, että siementen on helpompi itää. Hyönteisiä varten voidaan jättää muutamia puunrunkoja kelottumaan. Sen sijaan latvusmassa on hyvä kerätä pois rinteestä sen ravinteikkuuden takia.

Osaksi talousmetsien luonnonhoitoa

Karkkilan paahderinne havaittiin normaalin harvennushakkuun yhteydessä. Puita olisi voitu poistaa jo talvella tehdyissä hakkuissa, mutta nyt työn teki metsuri Raimo Kellokumpu Soimasuon ohjeiden mukaisesti. Rinteen alaosasta poistettiin sitä varjostavat puut ja itse rinteestä kuusien ja lehtipuiden lisäksi iso osa männyistäkin. ”Jotta valoa ja paahteisuutta saadaan lajien kannalta riittävästi, puita pitää poistaa rohkeasti.”

Rinteestä puita poistettiin myös siksi, että ravinteikasta kariketta syntyisi aiempaa vähemmän. Karujen ja kuivien olosuhteiden paahdelajistokasvit viihtyvät vähätyppisessä maastossa, eivätkä ne ole kovin hyviä kilpailemaan muun kasvillisuuden kanssa.

”Tämä kohde on Finsilva Oyj:n metsässä”, Soimasuo kertoo. ”Tavoitteemme on, että koulutuskierroksen jälkeen metsäasiantuntijat pystyvät tunnistamaan kohteet, jotka voisi käsitellä paahdelajeja ajatellen. Jo pienikin, parin aarin alue voi olla merkittävä lajien säilymisen kannalta. Tällainen toiminta on hyvää talousmetsien luonnonhoitoa, jota Metsä Groupin hakkuissa päämäärätietoisesti toteutetaan.”

”Suomen uhanalaisista metsälajeista 60 prosenttia elää rehevissä lehdoissa tai tällaisissa paahdeympäristöissä – ne ovat joko ravinteisuudeltaan tai paahteisuudeltaan ääripäitä. Lehtoja metsäpintaalasta on alle kaksi prosenttia, paahderinteitä ei ole edes sen vertaa. Siksi molempien elinympäristöjen käsittely

Asiakaspäällikkö Heikki Parpala (vas.) ja Pölkky Oy:n varatoimitus-johtaja Hannu Virranniemi kiittelevät metsänomistajia siitä, että Pohjois-Suomen puukauppa on sujunut viime vuodet jouhevasti.


ARTIKKELISARJASSA ESITELLÄÄN LUONNON JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN PUOLESTA TEHTYJÄ ASIOITA.

niin, että uhanalaiset lajit menestyvät myös talousmetsissä, on tärkeää.”

Nykytekniikka auttaa tunnistamista

Karun rinteen käsittelyllä paahdelajisto huomioon ottaen ei ole metsänomistajalle juurikaan taloudellista merkitystä. Sen puusto ei yleensä kehity ainespuun mittoihin, ja usein rinne voi olla liian jyrkkä konekorjuulle. Soimasuo huomauttaa, että pelkkä maan pinnan rikkominenkin avittaa paahderinteiden kasvustoa.

”Tällaiset kohteet pitää vain osata tunnistaa. Metsien laserkeilaus ja sen mukanaan tuomat maastomallit helpottavat paahderinteiden löytämistä. Laserkeilauksessa saadusta materiaalista voi helposti laskea maaston kaltevuuksia ja rinteen suuntia. Näin harjualueilta voidaan helposti paikallistaa tällaisia kohteita.”

Soimasuo muistuttaa, että harjumetsien hakkuissa täytyy aina ottaa huomioon myös maisemalliset näkökohdat.

Maan pintaa rikotaan

Teemu Lehtonen siirtyi paahderinteen viereiseltä maanmuokkaustyömaaltaan toviksi rikkomaan kaivinkoneella paahderinteen jäkälän peittämää maanpintaa. Jo pelkästään koneen ajoura avaa jäkälikköä, mutta Soimasuo ohjaa Lehtosta rikkomaan maata lisää myös uran ulkopuolelta.

”Jäkälä on sinnikäs kuivan maaperän kasvi, joka ei valtaamastaan elintilasta kovin helposti luovu”, Soimasuo tietää. ”Se estää tehokkaasti muiden kasvien itämisen, joten huonomman kilpailukyvyn kasvilajit saavat jo maanpinnan avaamisella otollisemmat itämisolosuhteet.”

Soimasuo aikoo palata Karkkilan työmaalle parin vuoden kuluttua. ”Jos hyvin käy, täältä löytyy vaikkapa kissankäpälää tai kangasajuruohoa. Kohde on lähellä maantietä, jonka kuivilla pientareilla elävät kasvit voivat hyvinkin levitä tänne otollisemmaksi luotuun kasvuympäristöön.”

Paahdeympäristöjen hoitokeinoja otetaan käyttöönMETSÄSSÄ paahteisia ja kuivia ympä-

ristöjä löytyy harjujen eteläpuolen rin-

teiltä. Harjumetsien paahdeympäristöt

ovat hiekkapohjaisia, mäntyvaltaisia ja

karuhkoja elinympäristöjä, joissa sin-

nittelee omaleimainen, niihin erikois-

tunut kasvi- ja hyönteislajisto. Monet

niistä ovat uhanalaisia.

Paahdelajistoon kuuluu esimerkiksi

useita putkilokasveja. Niistä tutuimpia

lienevät ahokissankäpälä ja kangas-

ajuruoho, joita tietyt hyönteislajit käyt-

tävät ravintonaan toukkavaiheessa.

Lämpimissä olosuhteissa viihtyvät

monet perhoset, pistiäiset ja kova-

kuoriaiset, esimerkiksi harjusinisiipi ja

palosirkka.

Monet hyönteislajit tarvitsevat elin-

ympäristöönsä paljasta hiekkaista

maata, johon on helppo kaivautua.

Lisäksi lahopuut ovat monen hyöntei-

sen kuten pistiäisten suosiossa.

Luontaisten paahdeympäristöjen

määrä on vähentynyt voimakkaasti vii-

meisten vuosikymmenten aikana. Nii-

den lajeja löytyy kuitenkin nykyään

myös ihmisten aikaansaamista elin-

ympäristöistä, kuten tienpientareilta ja

vanhojen sorakuoppien tienoilta.

Harjumetsien paahdeympäris-

töjen tilaa ja keinoja niiden hoitami-

seksi on selvitetty viime vuosina muun

muassa METSO-hankkeissa. Positiivi-

sia muutoksia on havaittu jo parin vuo-

den kuluttua paahdeympäristön käsit-

telyn jälkeen. Metsä Group hyödyntää

saatuja tutkimustuloksia omassa toi-

minnassaan.

INFO

Tero

Mak

kon

en/K

uva

liite

ri.fi

Kissankäpälä

Jyrkästi etelään viettävää paahderinnettä varjostavat varsinkin sen alalaidassa kasvavat lehti- ja kuusipuut.

Metsuri Raimo Kellokumpu poistaa puita myös rinteestä, jotta ravinteikasta kariketta syntyisi aiempaa vähemmän.

Teemu Lehtonen rikkoo jäkälän peittämää maanpintaa, jotta paahdelajit saavat otollisemmat itämisolosuhteet.


Piiripäällikkö Jussi Sairanen

Mikkelin hankintapiiriltä nimeää työharjoittelulle kaksi tavoitetta. ”Haluamme antaa

palkattavalle kokonaisnäkemyksen Metsä Groupin puunhankinnasta ja metsäpalveluista. Toisaalta harjoittelusta pitää olla hyötyä yrityksellekin.”

Mikkelin piiri pestaa vuosittain yleensä kaksi metsäharjoittelijaa, etusijalla ovat Mikkelin ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi opiskelevat. ”Teemme tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen kanssa, ja olemme vuosien varrella tarjonneet monelle opiskelijalle mahdollisuuden tehdä opinnäytetyönsä Metsä Groupille”, Sairanen kertoo.

”Lisäksi olemme antaneet pyynnöstä muun muassa lausuntoja siitä, millaisia asioita metsätalousinsinöörien opetussuunnitelmassa olisi hyvä olla mukana.”

Haku alkaa jo joulukuussa

Valtakunnallinen nettihaku Metsä Groupin harjoittelupaikkoihin käynnistyy jo joulukuussa. Ensimmäisen karsinnan läpäisseille pidetään työhaastattelut. ”Harjoittelijoiksi otetaan aktiivisesti asioihin tarttuvia ja omatoimisia tulevia metsäammattilaisia. Uteliaisuus, reippaus ja hyvät vuorovaikutustaidot ovat eduksi, samoin halu suoriutua tehtävistä hyvin.”

Harjoittelun kautta metsäammattilaiseksiOpiskeluun liittyvä harjoittelu on antanut monelle metsäammattilaiselle suunnan työelä-mään. Metsä Groupissa harjoittelijat valitaan tiukalla seulalla, ja heidän ohjaamiseensa kiinnitetään erityistä huomiota. Täyttä panosta odotetaan myös harjoittelijoilta.

Metsä Groupin puunhankinnan ja

metsänhoidon harjoittelupaikkoja haki tänä vuonna

kaikkiaan yli 600 nuorta.

Kesäkuussa työnsä metsäasiantunti-jana aloittanut Juho Levänen (vas.) teki Metsä Groupissa useamman harjoitte-lujakson, joiden perusteella piiripääl-likkö Jussi Sairasen oli helppo palkata tuttu mies töihin.

KESÄHARJOITTELU


”Harjoittelu vaikuttaa usein myös tuleviin rekrytointeihin, sillä harjoitteluaikana opiskelija pääsee näyttämään työelämätaitojaan ja kykynsä oppia uusia asioita.”

Henkilökohtaista ohjausta

Jokainen harjoittelija saa henkilökohtaisen ohjaajan, joka huolehtii siitä, että monipuolista tekemistä on sopivasti ja töiden vaativuus kasvaa kehittymisen myötä. Ohjaaja perehdyttää harjoittelijan hänelle annettuihin tehtäviin, ja tavoitteena on, että tekemisiä ei tarvitse jälkeenpäin korjailla.

”Harjoittelijan pitää myös uskaltaa kysyä, etteivät asiat jää puuttuvan tiedon takia kesken. Työt ovat ohjaajan tai tehtävän antajan vastuulla, siksi tiivis keskinäinen yhteydenpito on tärkeää.”

Harjoittelijat saavat opastuksen jälkeen tehdä hyvin itsenäisesti toimihenkilöiden töitä ja vapauttavat näin asiantuntijoita esimerkiksi markkinointityöhön. Markkinointitapahtumiinkin harjoittelija otetaan töihin mukaan, jos niitä sattuu omalle toimialueelle. Niissä on oiva tilaisuus tavata myös metsänomistajia.

Sairanen kertoo, että harjoittelija lähtee päiväksi puuta kuljettavan auton mukaan. ”Se on yksi keino nähdä, mistä puunhankinnassa oikein on kyse. Autonkuljettajan kyydissä paljastuu esimerkiksi kunnollisten kääntöpaikkojen ja puutavaravarastojen merkitys.”

Silmiä avaava kokemus

Harjoittelu on metsä opiskelijoille usein silmiä avaava kokemus. Käytännön töissä havaitsee, että koulussa kirjoista opituilla asioilla on oikeasti merkitystä. Lisäksi harjoittelussa töihin saa keskittyä kunnolla, arjessa kun pitää aikanaan tottua siihen, että uusia asioita vyöryy eteen jatkuvasti.

Keväällä metsätalousinsinööriksi valmistunut Juho Levänen sai toukokuussa työpaikan Metsä Groupin metsäasiantuntijana toimialueenaan Haukivuori ja Mikkelin pohjoisosa.

Ensimmäiset kosketukset yrityksestä Levänen oli saanut harjoittelussa. Viimeinen harjoittelujakso pidentyi normaalista, kun nuorimies sai hoitaakseen vakituisen toimihenkilön sairausloman

sijaisuuden. ”Koulussa opitaan perusteet, ja työ opettaa loput”, hän tuumaa.

Metsätalousinsinöörien laajan toimintakentän takia koulutus jää väistämättä yleispiirteiseksi.

Iso osa metsäammattilaisten työstä liittyy erilaisten tietojärjestelmien käyttöön, mutta kou

luissa tätä opetusta on Leväsen mukaan vähän. ”Tosin kovin syvällistä ei opetus voi ollakaan, kun jokaisella metsäorganisaatiolla on omat tietojärjestelmäratkaisunsa.”

”Harjoittelujakso on hyvä tapa oppia yrityksen käytäntöjä. Se helpottaa töihin kiinni pääsyä valmistumisen jälkeen”, Levänen sanoo.

TEKSTI Antti Äijö KUVAT Jere Lauha JA Antti Äijö

Käytännön työssä havaitsee, että

koulussa opituilla asioilla on oikeasti

merkitystä.

Uusi ura alkuun kolmekymppisenä

Varkautelainen Heikki Kanni-

ainen on opiskellut kolme vuotta metsätalousinsinöörin opintoja tavoitteenaan valmis

tua ensi keväänä. Ennen nykyisiä opintoja hän ehti tehdä kymmenen vuotta hitsaajan töitä.

”Metsäala kiinnosti jo nuorena, mutta opiskelu ei vielä silloin maistunut. Uuden uran ehtii hyvin aloittaa kolmekymppisenäkin.”

Kanniainen haki harjoittelijaksi moneen paikkaan, ja oli hyvin tyytyväinen päästessään neljäksi kuukaudeksi Metsä Groupille. ”Huomattavan moni opiskelijakaveri jäi jälleen ilman oman alan harjoittelumahdollisuutta.”

Kanniaisen harjoittelupesti Pieksämäen paikallistoimistolla alkoi jo huhtikuun alussa. ”Omat odotukseni

harjoittelun suhteen täyttyivät, sillä jaksoon mahtui hyvin monenlaisia tehtäviä.”

”Ensitöikseni mittasin myrskytuhoalojen laajuuksia. Touko–kesäkuu kului taimihuollon tehtävissä; sovin taimitoimituksista ja varmistin niiden perillemenon. Näissä yhteyksissä olin tekemisissä metsänomistajien kanssa, mikä oli kesän parhaita puolia.”

”Työhön sisältyi toki kaikenlaista toimistohommaakin, kuten metsäsuunnitteluun liittyvää kuviotietojen päivitystä. Lisäksi esimerkiksi kemerahakemusten laadinta tuli tutuksi.”

”Harjoitteluaika on ollut hyvin positiivinen kokemus, kesä kului todella nopeasti”, Kanniainen sanoo elokuussa viimeisenä työpäivänään. Se oli alkanut aikaisin aamulla leimikonrajauksella tulevaa puunkorjuuta varten.

TÖITÄ TEKIJÖILLE


TEKSTI Asta Hirvonen KUVAT Seppo Samuli JA Terho Poikolainen JUT TUSARJASSA ESITELL Ä ÄN METSÄ AL ALLE T YÖLLIST YNEITÄ NUORIA.

Olen metsäalalla sattuman kautta. Suoritin opintoihini

kuuluneen harjoittelun silloisen Metsäliitto-konsernin

henkilöstöhallinnossa. Harjoittelun aikana kiinnostuk-

seni henkilöstöhallinnon tehtäviin vahvistui.

Valmistuin vuonna 2011 tradenomiksi HAAGA-HELIA-

ammattikorkeakoulusta Helsingistä. Pääaineeni oli

viestintä.

Suoritin opintoihini kuuluneen harjoittelun konser-

nin henkilöstöhallinnossa, jossa toimin projektiassis-

tenttina uuden henkilötietojärjestelmän käyttöönot-

toprojektissa. Jatkoin projektissa vielä kesätöissä ja opintojen

ohessa. Mielekkäät työtehtävät ja mukavat työkaverit vakuut-

tivat siihen, että haluan työskennellä henkilöstöhallinnon teh-

tävissä jatkossakin. Valmistumiseni jälkeen siirryin liiketoimin-

nan henkilöstöhallintoon Metsä Woodille.

Työskentelen HR-asiantuntijana Metsä Woodin hen-

kilöstöhallinnossa, ja päivittäiset työtehtäväni liitty-

vät työntekijöiden työsuhteen elinkaaren eri vaihei-

siin. Tuen työntekijöitä ja esimiehiä työsuhdeasioihin liittyvissä

kysymyksissä, koordinoin rekrytointeja ja vastaan henkilötie-

tojärjestelmämme ylläpidosta ja eri raporttien tuottamisesta.

Olen mukana myös koordinoimassa palkkauksen ja palkit-

semisen sekä suorituksen johtamisen prosesseja. Työskente-

len sekä Suomen että ulkomaan yksiköiden henkilöstöasioi-

den parissa, ja vastuualueeni on painottunut toimihenkilöihin.

Tällä hetkellä isoin käynnissä oleva hanke on Työyhteisön

toimivuus -tutkimus, joka toteutetaan tänä vuonna ensim-

mäistä kertaa kaikissa Metsä Woodin yksiköissä Suomessa ja

ulkomailla.

Parasta työssäni ovat ihmiset ja kansainvälinen työyhteisö.

Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä.

Henkilöstöhallinnossa kevät on kiireisintä aikaa, kun

kehityskeskustelut ja palkkaus- ja palkitsemisproses-

sit ovat käynnissä. Silloin kiire ja stressi voivat seurata

myös kotiin ja vapaa-ajalle. Olen opetellut hyväksymään, että

kaikkea ei saa tehtyä kerralla.

Harrastan vapaa-ajalla liikuntaa, käyn ryhmäliikunta-

tunneilla ja kesäisin juoksemassa. Lisäksi vietän aikaa

avopuolisoni ja koiramme kanssa.

Metsäteollisuutta on saatettu pitää vanhanaikaisena

alana, mutta esimerkiksi Äänekosken biotuotetehdas-

hanke osoittaa, että ala uudistuu ja kehittyy.

Voin myös suositella Metsä Groupia työnantajana: sen

lisäksi, että konserni tarjoaa monipuolisia tehtäviä eri alojen

osaajille, täällä kannustetaan myös työssäoppimiseen ja oman

osaamisensa kehittämiseen. Koen, että olen itse oppinut pal-

jon tänä aikana, jonka olen ollut Metsä Groupissa töissä.

”Parasta työssäni on ihmiset ja kansainvälinen yhteistyö.”

1

3

4

5

6

7

Anne Teerinen, 27HR-asiantuntijaMetsä WoodEspoo

Opintoihin kuulunut harjoittelujakso vakuutti Anne Teerisen niin henkilöstöhallinnon työtehtävistä kuin Metsä Groupista työnantajana.

2

Investoinnit valavat uskoa metsäalaan


1. Mikä toi sinut alalle töihin?

2. Millainen koulutus sinulla on?

3. Miten päädyit nykyiseen työ paikkaasi?

4. Mitä teet, mikä on parasta työssäsi?

5. Mikä ei ehkä ole niin mukavaa?

6. Mitä teet vapaa-ajallasi?

7. Mitä sanot alalle mielivälle?

NÄITÄ KYSYIMME

Olen paljasjalkainen äänekoskelainen. Metsäteolli-

suudella on aina ollut vahva asema paikkakunnalla.

Isäni työskenteli pitkään prosessinhoitajana silloisen

M-realin Äänekosken paperitehtaalla. Kun sitten aikanaan pää-

sin ensimmäistä kertaa kesätöihin samalle tehtaalle, vahvisti

se urasuunnitelmiani ja innosti hakeutumaan alalle.

Valmistuin diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä

yliopistosta vuonna 2008. Pääaineeni oli paperinjalos-

tustekniikka.

Olin useana vuonna kesätöissä M-realin tehtailla Ääne-

koskella, Kirkniemessä ja Kyrossa sekä Gohrsmühlessä

Saksassa, jossa tein diplomityöni. Vuonna 2010 hakeu-

duin Metsäliiton trainee-ohjelmaan, ja sitä kautta tulin Äänekos-

kelle, ensin paperitehtaalle ja sitten kartonkitehtaalle.

Trainee-ohjelma oli hyvä väylä tulla työhön. Ohjelman aikana

sai laaja-alaista tietoa koko konsernista sekä mahdollisuuden

verkostoitua, ja harjoittelujaksoihin kuuluneet projektitehtävät

olivat hyvää harjoitusta nykyiseen projektityöskentelyyn.

Vastuullani on kartonkitehtaan arkkaamon laadukas

ja tehokas tuotanto. Arkkaamossa kartonkikoneelta

leikatut kartonkirullat arkitetaan asiakkaan toiveiden

mukaan, pinotaan, pakataan ja lähetetään asiakkaalle. Varmis-

tan, että tuotannossa riittää raaka-ainetta, pakkausmateriaa-

lia ja henkilöstöä. Kehitysinsinöörinä tehtäväni on myös nostaa

esiin tuotannon pullonkauloja ja etsiä niille ratkaisuja.

Minulla on 41 suoraa alaista, joten työhöni kuuluu myös

paljon henkilöstöasioiden hoitamista. Esimiesvastuu on työni

parhaita puolia, ja onnekseni minulla on motivoituneita, osaa-

via ja joustavia alaisia, joiden kanssa on helppo työskennellä.

Ja kaikkihan pitävät onnistumisista! Omassa työssäni ne

liittyvät ongelmanratkaisuun. Kun itse tai yhdessä toisten

kanssa löytää ratkaisun johonkin tuotantoon tai henkilöstöön

liittyvään asiaan, saa siitä aina hyvän mielen.

Tehtävien priorisointi on välillä hankalaa. Työt haluaisi

aina hoitaa kunnolla, mutta jotkut asiat jäävät pakosti

vähemmälle huomiolle ja siitä seuraa riittämättömyy-

den tunnetta. Välillä eteen tulee myös asioita, joista ei ole aiem-

paa kokemusta ja jotka siksi tuntuvat ensin epämukavilta.

Perheeseeni kuuluu puolison lisäksi 5- ja 2-vuotiaat

pojat, ja tässä vaiheessa elämää vapaa-aika kuluu pit-

kälti perheen kanssa.

Työporukalla pelaamme kerran viikossa kesäisin jalkapalloa

ja talvisin koripalloa. Välillä käyn keikuttamassa lanteita zum-

bassa tai kahvakuulailemassa.

Metsäteollisuus tarjoaa uramahdollisuuksia useiden eri

alojen osaajille. Opiskelut kannattaa hoitaa mallikkaasti

ja hakea aktiivisesti työ- ja harjoittelupaikkoja, niiden

avulla saa jalkaa oven väliin. Joustavuutta ja motivaatiota pitää

löytyä. Tärkeintä on kuitenkin uskoa itseensä.

Metsäteollisuuden tulevaisuus näyttää hyvältä. Uutinen

Äänekoskelle suunnitellusta biotuotetehtaasta on tästä hyvä

esimerkki.

”Vaikkapa tuotantoon liittyvän ongel-man ratkaisusta saa hyvän mielen.”

1

3

4

5

6

7

Riikka Salonen, 31KehitysinsinööriMetsä Board Äänekoski

Metsä Boardin Äänekosken tehdas tuli Riikka Saloselle tutuksi jo lapsena isän työpaikkana ja myöhemmin useamman vuoden kesätyöpaikkana. Nykyään hän vastaa kehi

tysinsinöörinä kartonkitehtaan arkkaamon tuotannosta.

2


Pohjoisamerikkalaiset asiakkaamme ovat tyytyväisiä kuullessaan, että tunnemme käyttämämme puuraakaaineen alkuperän kannolle saakka. Myös

kartongin kierrätettävyys on heille tärkeää, ja siksi se valitaankin usein esimerkiksi muovin sijaan pakkausmateriaaliksi”, Metsä Boardin kartonkimyynnistä PohjoisAmerikassa vastaava johtaja Mika

Paljakka kertoo. Lyömätön ympäristöargumentti on

myös Metsä Boardin kartonkien keveys. Niiden valmistuksessa tarvitaan vähemmän erilaisia raakaaineita, vettä ja energiaa. Niitä on kevyempää kuljettaa, ja niistä syntyy vähemmän jätettä.

”Asiakkaalle merkitystä on etenkin sillä, että kartonkiemme keveyden seurauksena he voivat pienentää oman toimintansa aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Kartonkimme ovat jopa yli 30 prosenttia kilpailevia tuotteita kevyempiä.”

Paljakan mukaan ympäristökysymykset nousevat PohjoisAmerikassa esiin yhä voimakkaampina. ”Täällä vaatimustaso ei ole viime vuosiin saakka ollut ehkä aivan yhtä tiukka kuin Euroopassa. Metsä Board on siinäkin mielessä hyvässä asemassa, että toiminnallamme on jo pitkät perinteet ympäristö ja resurssitehokkaana yrityksenä.”

Strateginen kasvumarkkina

Vuonna 2012 päättyneen investointiohjelman ansiosta Metsä Boardin vuotuinen taivekartongin valmistuskapasiteetti kasvoi 150 000 tonnilla 935 000 tonniin. Yhtiö on ollut jo pitkään taivekartongin markkinajohtaja Euroopassa, joten PohjoisAmerikka valittiin strategiseksi kasvumarkkinaksi. Asiakasyhteistyötä on kehitetty myös Aasiassa.

”Aloitimme vuoden 2012 lopulla voimakkaan markkinointityön. Metsä Board on toki ollut PohjoisAmerikan markkinoilla jo vuosikymmeniä, esimerkiksi Kemin tehtaan koko lainerikartongin viennistä tänne suuntautuu yli kolmannes. Metsä Board on PohjoisAmerikassa selkeä markkinajohtaja valkopintaisessa ensikuitulainerissa, ja vahva kasvu jatkuu myös sillä saralla.”

”Viime vuonna vahvistimme jo olemassa olleita tukkurisuhteita, sillä niiden kautta toimitettavia kartonkimääriä on nopeinta kasvattaa. Saavutimmekin ensimmäisen kasvutavoitteemme melko nopeasti, ja seuraavaksi lähdimme etsimään uusia asiakkaita painotaloista ja merkkituotevalmistajien joukosta. Tällaisten asiakkaiden kanssa tarvitaan lukuisia koeajoja sekä kartongin painatuksessa että pakkauslinjalla, jotta tuotteemme toimivuus tulee todistetuksi.”

Esimerkiksi suurten kansainvälisten merkkituotevalmistajien kartonkitoimittajaksi pääseminen vaatii monta kuukautta kestävän testausjakson, jonka aikana pakkausten teossa käytettäviä

työkaluja ja prosesseja hienosäädetään sopivaksi Metsä Boardin kartongille. Testausvaiheessa kartonkia saattaa kulua useita rekkalasteja.

Paljakka kertoo, että ripeimmin PohjoisAmerikassa on edetty sellaisten maailmanlaatuisten merkkituotevalmistajien kanssa, jotka ovat tuttuja asiakkaita Euroopan markkinoilla. ”Heille kevyet, ekologiset kartonkimme ovat jo näyttäneet vahvuutensa.”

”Näyttää siltä, että ylitämme tälle vuodelle asetetut myyntitavoitteet. Olemme aktiivisesti kertoneet hyviä markkinointiviestejämme, minkä seurauksena saamme jatkuvasti yhteydenottoja. Moni potentiaalinen asiakas on valmis kokeilemaan kartonkejamme.”

Paljakka huomauttaa, että asiakkaista ei kilpailla tuotteiden hinnoilla. ”Olemme korottaneet hintoja tänä vuonna kaksi kertaa. Keveyden ansiosta kartonkiemme kustannuskilpailukyky on asiakkaalle erittäin hyvä.”

Paikallinen asiakaspalvelu

”Metsäboardilaisia on PohjoisAmerikassa myynti ja asiakaspalvelutehtävissä kaikkiaan kolmisenkymmentä. Kemin tehtaan tuotteiden myynnistä vastaa edelleen pitkäaikainen yhteistyökumppanimme. Vastaavanlaiset agentuurit myyvät tuotteitamme myös EteläAmerikassa.”

Paljakka korostaa paikallisen asiakaspalvelun merkitystä. Jokaisella asiakkaalla on oma yhteyshenkilönsä, joka

METSÄ BOARDIN KARTONGIN MYYNTI VOIMAKKAASSA

KASVUSSA POHJOIS-AMERIKASSAMetsä Boardin taivekartongin ja ensikuitulainerin myynti Pohjois-Amerikkaan kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin kolmanneksen viime vuoden vastaavaan ajan-kohtaan verrattuna. Myyntivaltteja ovat kartonkien laatu, keveys, tuoteturvallisuus ja ylivoimaiset ympäristöargumentit.

LIIKETOIMINTA-ALUEET

TEKSTI Sirkku Vanhatalo KUVAT Metsä Group JA Seppo Samuli


”Kartonki valitaan usein

pakkausmateriaaliksi muovin sijaan”,

johtaja Mika Paljakka sanoo.



huolehtii tilauksista ja yhteydenpidosta asiakkaaseen. ”Logistiikkatiimi vastaa toimitusten sujuvuudesta ja tekninen asiakaspalveluryhmä esimerkiksi kartongin koeajojen järjestelyistä, asiakkaan perehdyttämisestä ja mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämisestä.”

”Poikkeamme eduksemme muista kartonkia PohjoisAmerikkaan tuovista yrityksistä juuri palvelumme paikallisuudella”, Paljakka painottaa.

Kaukaa valtameren takaa kartonkia tuova yritys joutuu toistuvasti kertomaan, miten toimitukset varmistetaan. ”Meillä on viikoittaiset laivaukset kahteen satamavarastoon itärannikolla: Philadelphiaan ja Baltimoreen. Varastoissa on riittävä määrä perustuotteita, joita saadaan toimitettua nopeasti tukkureille ja pienempiä eriä tarvitseville. Vuosien kokemuksella tiedämme, millaisia tuotteita varastoissa pitää olla nopeasti saatavissa. Varastokierron täytyy tietenkin pysyä hyvällä tasolla.”

Isoille asiakkaille – esimerkiksi merkkituotevalmistajille – rakennetaan oma toimitusputki. ”Kun ensimmäinen erä

on perillä, sen jälkeen toimitukset rullaavat niin, että kartonkia on aina liikkeessä jossakin toimitusputken osassa.”

”Vakioasiakkaillemme pystymme lupaamaan 48 tunnin toimitusajan satamavarastostamme, mikä on erittäin suuri kilpailuvaltti verrattuna paikallisiin taivekartongin tuottajiin sekä Kanadasta ja EteläAmerikasta tuleviin kilpailijoihimme.”

Uusia aluevaltauksia

”Potentiaalisten asiakkaiden määrä PohjoisAmerikassa on tietysti valtava. Usein etenemme niin, että Metsä Boardin tutkimus ja tuotekehitysosasto tutkii ja analysoi etukäteen kiinnostavan asiakkaan pakkauksen, josta tehdään vaihtoehtoinen ehdotus omasta kartongistamme valmistettuna. Näin herätämme kiinnostuksen, ja kun kerromme kartonkiimme liittyvät keveys ja ympäristöargumentit, olemme jo pitkällä kohti koeajoa, joka voi johtaa asiakassuhteen syntyyn.”

Metsä Board on tuonut markkinoille ripeässä tahdissa uusia tuotteita, joilla voi korvata muita pakkausmateriaaleja kuten muovia ja metalleja. Esimerkiksi Simpeleen tehtaan ruoan pakkaamiseen soveltuvat kartongit herättävät kiinnostusta myös pohjoisamerikkalaisilla valmisruokamarkkinoilla.

Simpeleen kartongit soveltuvat hyvin niin kuivaruoka kuin pakastepakkauksiin. Muovin käyttöä vähennetään

ympäristösyistä, ja ensikuidusta valmistettuihin kartonkipakkauksiin pakataan mieluummin myös siksi, ettei siitä siirry ruokaan haitallisia aineita.

”PohjoisAmerikassa ostetaan paljon valmiita ruokaannoksia, jotka lämmitetään mikrossa. Näiden pakkausten markkinoilla meillä on oivalliset etenemismahdollisuudet. Lisäsi meillä on jo ensimmäisiä merkittäviä asiakkaita, joille toimitamme uutta Carta Dedica kartonkiamme paperilautasten ja kuppien valmistukseen. Kertakäyttöastioidenkin valmistajat korvaavat muovin yhä useammin kartongilla”, Paljakka kertoo esimerkkejä.

Asiakaslupaukset pidettävä

”Nyt olennaista on kasvun hallinta ja asiakaslupausten tinkimätön pitäminen”, Mika Paljakka sanoo kahden menestyksekkään myyntivuoden jälkeen. ”PohjoisAmerikan markkinalla on keskeinen rooli Metsä Boardin parin vuoden takaisen lisäkapasiteetin käytön varmistajana. Samalla luomme omalta osaltamme edel

lytykset yhtiön kasvustrategian jatkolle.”

”Asiakkaidemme kannalta on tärkeää se, että tehtaiden tuotantoon investoidaan ja että tuotekehitys jatkuu aktiivisena ja innovatiivisena. Itse pyrimme pitämään asiakkaamme tyytyväisinä tiiviillä yhteistyöllä tukeaksemme heidän liiketoiminnallista menestystään.”

Taive- ja lainerikartongit TAIVEKARTONGISTA valmistettuihin pakkauksiin pakataan erilaisia kuluttajatuotteita.

Metsä Boardin puhtaasta ensikuidusta valmistamia keveitä kartonkeja käytetään esimer-

kiksi elintarvikkeiden, makeisten, lääkkeiden, kosmetiikan ja savukkeiden pakkaamiseen.

Lainerikartonkia käytetään etenkin aaltopahvipakkausten pintamateriaalina. Metsä

Boardin Kemin tehdas on maailman johtava päällystettyjen valkopintaisten ensikuitulaine-

rikartonkien valmistaja. Tuotteen painatusominaisuudet ovat erinomaiset: värit ja tekstit

toistuvat siinä tarkasti.

Metsä Boardin Husumin tehtaalla aloitettiin viime vuonna lainerikartongin valmistami-

nen erityisesti pakkauksiin, joissa tarvitaan ohut ja kevyt, mutta kestävä rakenne. Husu-

missa valmistettua laineria voidaan käyttää paitsi aaltopahvin pintalainerina myös tausta-

lainerina ja aallotuskartonkina niiden välissä.

INFO

Pohjoisamerikkalaiset elintarvikepakkaajat ja kertakäyttöastioiden

valmistajat ovat kiinnostuneita Metsä

Boardin uusista kartonkilajeista.

TEKSTI Kaisu Vaalto KUVAT Metsä Fibre JA Seppo Samuli


KOHTI INVESTOINTI-

PÄÄTÖSTÄMetsä Fibren biotuotetehtaan esisuunnittelu edistyy nopealla

aikataululla muutamalla päärintamalla. Päätös investoinnista voi-daan tehdä ensi keväänä, kun ympäristövaikutusten arviointipro-sessi ja tekninen konsepti on saatu valmiiksi vuodenvaihteessa.

Iso hanke pysyy koossa keskittymällä oikeisiin asioihin.

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS ETENEE

Ensimmäisen biotuotetehtaan rakentaminen kahdessa vuodessa edellyttää, että tämä syksy tehdään perusteellista valmistelutyötä – luodaan askelmerkkejä tulevaan. Suuri osa biotuotetehdasprojektin organisaatiosta suunnittelee parhaillaan tehtaan teknistä kokonai

suutta; neuvottelut päälaitetoimittajien kanssa ovat kiivaimmillaan. Projektijohtaja Timo Merikallion mukaan teknologiavalintoja ohjaavat energia, ympäristö ja resurssitehokkuus sekä luotettavuus.

”Nykypäivän peruslaiteratkaisut ovat samanlaisia kuin vaikkapa uudistettaessa Joutsenon tehdasta 2000luvun alussa, mutta teknologia on kehittynyt. Biotuotetehdas olisi esimerkiksi nykyistä Äänekosken tehdasta huomattavasti hajuttomampi”, Merikallio sanoo.

”Biotuotetehdas alittaa nykyisen tehtaan luparajat, koska pystymme sulkemaan sellunvalmistusprosessin tehokkaammin kuin missään on aikaisemmin tehty. Toinen syy biotuotetehtaan ympäristötehokkuuteen on erittäin tehokas jätevedenpuhdistus.”

Kokeneet tehtaantekijät

Merikallion mukaan Metsä Fibre on vahva, selkeisiin ratkaisuihin tähtäävä ja kokenut tehtaanrakentaja. ”Yhtiössämme on paljon kokemusta onnistuneista rakennushankkeista, tässäkin projektissa puolet noin 15henkisestä tiimistä on osallistunut isojen

sellutehtaiden rakentamiseen aikaisemmin. Ja vaikka ihmiset vaihtuvat, kulttuuri säilyy.”

Biotuotetehdas olisi noin kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin nykyinen Äänekosken sellutehdas, eli samaa suuruusluokkaa kuin uusimmat suomalaisinvestoinnit EteläAmerikassa. Iso hanke pysyy Merikallion mukaan oikealla uralla keskittymällä oikeisiin asioihin sekä noudattamalla hyvin tarkasti aikataulua ja tehtyjä suunnitelmia.

Sujuvaa yhteistyötä ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA)

Metsä Fibre on valmistellut ympäristövaikutusten arvioinnin selostuksen, jossa tulevan tehtaan ympäristövaikutuksia on mallinnettu ja arvioitu. YVAmenettely on ensiarvoisen tärkeä kanava sidosryhmien ja yksityishenkilöiden näkemysten esille saamiseksi.

”Tavoitteenamme on aktivoida eri sidosryhmiä avoimeen ja vuorovaikutteiseen keskusteluun hankkeen vaikutuksista. Arvokasta palautetta ovat antaneet yleisötilaisuudet sekä eri yhteisöjen edustajista koostuvan seurantaryhmän työskentely”, Merikallio kertoo.

Tavallisesti ympäristöluvan haku aloitetaan vasta ympäristövaikutusten arvioinnin päätyttyä, mutta viranomaisten pilottihankkeen ansiosta prosessit etenevät ensi kertaa samanaikaisesti. ”Viranomaisten yhteistyöllä on erittäin suuri merkitys prosessin sujuvuuteen”, Merikallio painottaa.


Harvinaisempien rinnakkaistuotteiden valmistus on ollut selluntuotannon yhteydessä mahdollista jo pitkään, esimerkiksi liiman raakaainetta valmistettiin Äänekosken sellutehtaalla muutamia vuosia 1980luvun alussa. Öljypohjaisten liimo

jen päihittäjäksi siitä ei vielä silloin ollut. Uusiutumattomille raakaaineille on kuitenkin löy

dyttävä vaihtoehtoja niin fossiilisten raakaaineiden niukkuuden kuin ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun takia. Suomen biotalousstrategian tavoitteena on kasvattaa biotalouden tuotos parin vuoden takaisesta noin 60 miljardista 100 miljardiin euroon noin kymmenessä vuodessa, ja luoda kasvun myötä 100 000 uutta työpaikkaa alalle.

”Puu on erittäin keskeinen voimavara suomalaista biotaloutta rakennettaessa, sillä nykyisin yli puolet siitä perustuu metsiin. Uskomme, että uusien biotuotteiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa, ja olemassa olevat tuotantolaitokset ovat luontevia paikkoja kehittää niitä”, Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn sanoo.

Äänekosken biotuotetehtaassa sellunvalmistuksen sivuvirroista aiotaan valmistaa korkean jalostusarvon uusia biotuotteita mäntyöljyn, tärpätin ja bioenergian rinnalla yhteistyössä mahdollisten kumppaneiden kanssa.

”Nykyiset rinnakkaistuotteemme muodostavat runsaat 10 prosenttia Metsä Fibren liikevaihdosta. Sellu on tulevaisuudessakin tärkein tuotteemme jo tuotantomäärän puolesta, mutta uskomme rinnakkaistuotteiden merkityksen kasvavan nykyisestä.”

Biotuotteet syntyvät yhteistyössä

Äänekoskelle suunniteltavaa sellutehdasta kutsutaan biotuotetehtaaksi muun muassa siksi, että uusien tuotteiden valmistuksella on merkittävä painoarvo, ja siksi niille varataan tilaa jo suunnittelu ja rakentamisvaiheessa. Näin sellutehdasta ei ole koskaan aikaisemmin toteutettu. Tehtaan ympärille syntyy ajan myötä

yhteisö, jonka eri osaajat muodostavat ainutlaatuisen biotalouden ekosysteemin.

Parhaillaan suunnitteluprojektissa arvioidaan, mitä uusia biotuotteita tehtaan sivuvirroista valmistettaisiin ja milloin niiden valmistus alkaisi. ”Oman suunnittelutyön ohella keskustellaan ja ideoidaan yhdessä potentiaalisimpien kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on tunnistaa sekä Metsä Fibreä että kumppaneita hyödyttäviä, kestävällä pohjalla olevia ratkaisuja, jotka sopivat omaan aikatauluumme.”

”Suunnittelussa luodaan tiekartta uusille biotuotteille, eli mitä tehtaalla valmistetaan sen käynnistyessä ja mitä esimerkiksi kaksi vuotta käynnistymisen jälkeen. Tässä vaiheessa kyse voi olla niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin tilan varaamisesta

tehtaan piirustuksissa tai höyryn tai muiden raakaaineiden riittävyyden laskemisesta.”

Biotuotekonsepti muodostuu ajan kanssa, asiat on valmisteltava huolella. Kaiken ei tarvitse olla valmista heti tehtaan käynnistyessä. Ensimmäinen suunnitelma uusista biotuotteista lukitaan viimeistään vuodenvaihteessa investointipäätöksen tekemisen tueksi.

BIOTUOTEVALIKOIMA KYPSYY Puussa on tuhansia yhdisteitä, joista tunnemme hyvin vain murto-osan. Puun hyödyntämistä uusiksi kilpailukykyisiksi biotuotteiksi öljypohjaisten

rinnalla on tutkittu vuosia. Uusiutuvista raaka-aineista valmistetaan tulevaisuudessa entistä enemmän biotuotteita ja -energiaa.

Tälle kehityspolulle Metsä Group on astunut.

Metsäteollisuudessa tutkitaan lukuisten

uusien biotuotteiden valmistusta.

Tämän kupin valmistusmate-riaali on syntynyt osana Fibic Oy:n juuri päättynyttä "Tule-vaisuuden biojalostamot"-tutkimuskokonaisuutta, jossa Metsä Forest, Metsä Fibre ja Metsä Board olivat mukana. VTT:n valmistama kuppi on tehty pääasiassa ligniinistä ja sellusta eli kyseessä on ns. komposiittimateriaali. Biopohjaisista tuotteista on tulossa todellinen vaihtoehto öljypohjaisten tilalle.


Mikä biotuote?BIOTUOTE tarkoittaa mistä tahansa biomassasta –

maatalouden, elintarvike- ja metsäteollisuuden raaka-

aineista – valmistettua tuotetta, samalla tavalla kuin

bioenergia on biomassasta valmistettua energiaa, bio-

energiaa. Perinteisten biotuotteiden, kuten sellun, raa-

kamäntyöljyn tai -tärpätin, rinnalle on syntymässä uusia

biotuotteita. Äänekosken biotuotetehdas valmistaisi

elinkaarensa aikana sekä perinteisiä että uusia biotuot-

teita.

Metsäteollisuudessa tutkitaan lukuisten uusien bio-

tuotteiden valmistusta, joista osa on edennyt kaupal-

liseen valmistukseen. Esimerkiksi sellunvalmistus-

prosessissa erotettavasta ligniinistä voisi valmistaa

liimatyyppisiä yhdisteitä, luonnonkuitukomposiitteja tai

liikenteen biopolttoaineita. Myös purusta voisi valmis-

taa bioetanolia liikenteen polttoaineeksi. Uusia kuitu-

tuotteita voisi syntyä vaateteollisuuden raaka-aineeksi.

Viimeaikaisia uusia suomalaisia biotuotteita ovat esi-

merkiksi Neste Oilin uusiutuva diesel, St1 Biofuelsin bio-

etanoli, Fortumin pyrolyysiöljy ja Metsä Fibren polysulfi-

disellu, jota valmistetaan Joutsenon tehtaalla.

INFO

Määrätietoisen suunnittelutyön tulos

Pohjan uusien biotuotteiden valmistukselle on luonut vuosien tutkimustyö. ”Äänekosken biotuotetehdaskonseptia suunniteltiin aktiivisesti runsaan vuoden ajan ennen hankkeen julkistusta. Suunnittelu perustui yhtiössä määrätietoisesti tehtyyn tutkimus ja kehitystoimintaan. Keskeisenä oppimisympäristönä toimi metsäalan perustaman Fibic Oy:n puitteissa vuonna 2009 käynnistetty viisivuotinen 'Uudet biojalostamot' yhteistutkimuskokonaisuus”, von Weymarn kertoo.

Kokonaisuuteen kuuluneissa tutkimusohjelmissa tutkittiin muun muassa puun oman liimaaineen, ligniinin, soveltamista ja kehitettiin uusia selluloosakuituja esimerkiksi tekstiilien valmistukseen.

2007METSÄKLUSTERI Oy (nykyisin Fibic Oy)

perustettiin. Sen omistajina on metsäteolli-

suusyrityksiä, metsäklusterin muita yrityk-

siä, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja.

2009METSÄ Fibre meni mukaan Fibic Oy:n viisivuo-

tiseen "Uudet biojalostamot" -yhteistutkimus-

kokonaisuuteen, jossa alettiin rakentaa uusien

biotuotteiden konsepteja, uusia liiketoimintamah-

dollisuuksia sekä tarvittavaa osaamispohjaa.

2013BIOTUOTETEHTAAN suunnittelu käynnistyi

pienessä tiimissä, jossa hahmotettiin uusia

tuotemahdollisuuksia.

2014BIOTUOTETEHDASHANKE julkistettiin, jonka jäl-

keen tehtaan biotuotekokonaisuuden suunnit-

telu alkoi ja neuvottelut mahdollisten kumppa-

neiden kanssa käynnistyivät.

2015PÄÄTÖS investointihankkeen toteuttamisesta

tehdään.

2017BIOTUOTETEHDAS käynnistyisi, jolloin osa biotuot-

teiden valmistuksesta alkaisi. Joidenkin valmis-

tus alkaisi vasta myöhemmin, kun teknologia ja

liiketoimintakonsepti kypsyvät, sopivat kumppa-

nit löytyvät ja tehdasalueelle saadaan lisää tilaa

vanhojen rakennusten purkamisen jälkeen.

Taustalla vuosien tutkimustyöMetsä Fibren biotuotetehdas on edennyt esisuunnitteluvaiheeseen, jossa luodaan perusta mahdolliselle investointipäätökselle. Sitä on edeltänyt vuosien tutkimustyö.


TEKSTI Anna-Kaisa Kontinaho KUVA Metsä Tissue

Uutta kauppoihin Metsä TissueltaKaupoissa on tänä syksynä monia uusia tai uudistettuja Metsä Tissuen tuotteita. Lambi wc-paperin, Serla-siivoustuotteiden ja Serla-nenäliinojen kehitystyötä ovat ohjanneet kuluttajien toiveet.

Lambi wc-paperi yhä pehmeämpääLambi wc-paperilaadun uudistus on tuotteen historian merkit-tävimpiä edistysaskelia. Mikä parasta, tämä erinomainen tuote valmistetaan Suomessa Mäntän tehtaalla.

Eron entiseen tuntee todella selvästi”, Lambin Suomenmarkkinoinnista vastaava Heini Mikkonen lupaa. ”Paperi on pehmeämpää,

paksumpaa ja käytössä entistä luotettavampaa. Uuden Lambin tavoitteena on olla markkinoiden laadukkain wcpaperi.”

”Lambi on aina symboloinut pehmeyttä, mutta viime vuosina myös moni kilpailija on tavoitellut samaa. Olemme iloisia voidessamme vastata kuluttajan toiveisiin viemällä pehmeyden nyt täysin uudelle tasolle. Suomessa myytävä Lambi tulee Mäntän tehtaalta, jossa uuden laadun onnistumiseksi on tehty mittavat investoinnit.”

Jokainen rulla on kaunis

Mikkonen on tyytyväinen myös uutuustuotteen pinnan kuviointiin. Puristekuvioinnilla on paperin laadun kannalta iso

merkitys. Kahden päällimmäisen kerroksen kuvioinnit tuovat syvyyttä, pehmeyttä ja antavat tuotteelle kauniin ilmeen. Kolmannen eli alimmaisen kerroksen tasainen pistekuviointi tuo tuotteelle kestävyyttä ja tukevan tuntuman.

”Jokaisessa arkissa on Lambilogo ja lammas, jotka tutkimusten mukaan symboloivat useimmille kuluttajille pehmeyttä ja miellyttävää käyttökokemusta. Samaa viestiä kertoo myös pakkausten tuttu pilvikuviointi.”

Lambi wcpaperia myydään täysin valkoisena useassa pakkauskoossa. Kuuden rullan pakkauksesta uusi laatu löytyy sinikuvioisena.

Lambi uudistamassa tv-viihdettä

Tämän syksyn viihdeuutuuksiin kuuluu Brändärittvsarja, jossa kuvitteellinen

mainostoimisto tekee todellisille brändeille todellisia mainoskampanjoita. Lambijakso esitetään sunnuntaina 12. lokakuuta. Jakso käynnistää samalla syksyn aikana monissa medioissa näkyvän Lambimainoskampanjan.

”Odotan mielenkiinnolla Brändäreistä starttaavan kampanjan tuloksia ja siitä kumpuavaa keskustelua”, Mikkonen sanoo. ”Tvsarjan konsepti on ihan uudenlainen, mikä sopii Lambille loistavasti, sillä luovat tavat tehdä markkinointia ovat meille tuttuja."

Suositut Lambituotteet syntyvät jatkuvasti ja aktiivisesti kuluttajia kuuntelemalla. Esimerkiksi Facebookissa Lambilla on aktiivinen keskusteluyhteisö, joka tuo arvokasta ensi käden tietoa kuluttajien näkemyksistä.

Serlaa helppoon ja nopeaan siivoukseenSiisti ja raikas koti on monen unelma. Serla-sii-voustuotteet ovat käteviä ja helppoja käyttää, joten ne soveltuvat mainiosti päivittäiseen siivoukseen.

Serlan uutuuskonseptiin sisältyy Serla Siivouspaperi, joka on kolminkertaista vahvaa paperia ja erittäin lujaa myös

märkänä. Täysin nukkaamatonta paperia voi siivouksen lisäksi käyttää esimerkiksi läikkyneiden nesteiden pyyhkimiseen, näkyvien tahrojen poistamiseen ja kiiltävien pintojen viimeistelyyn.

Toinen uutuustuote on Serla Kostea Siivousliina, joka soveltuu kaikille kosteutta kestäville pinnoille, ja sitä voi käyttää esimerkiksi keittiön ja kylpyhuoneen pinnoille, ikkunoille ja peileille.

Serla-siivoustuotteita on saatavissa kaikissa K-Citymarketeissa ja osassa muita K-kauppoja sekä useimmissa Prismoissa ja suurimmissa S-marketeissa. Molemmat tuotteet voi lajitella biojätteeseen.


Helpotusta syysflunssaanOletko jo kokeillut Serlan uusia nenäliinoja? Serla Silkinpehmeä sopii klassiseen makuun, Serla Jojoba-Balsam hellii rohtunutta nenää ja Serla Raikas Menthol auttaa nenän tukkoisuuteen. Nämäkin tuotteet valmistetaan Mäntän tehtaalla.

Uusilla liinoilla on ennenkokemattoman pehmeyden lisäksi enemmän kokoa ja näköä. ”Teimme nenäliinoihin lisää

niistämispintaalaa”, kategoriapäällikkö Pekka Lakso kertoo. ”Aiemmin pakkaus oli molemmilta sivuiltaan 25 senttimetriä, mutta nyt toisella sivulla on pituutta 2,5 senttiä enemmän. Jokaisen uuden nenäliinan leveämpään osaan on puristettu Serlan oravalogo.”

Uusi valikoima vastaa kansainvälisesti havaittuihin kuluttajatrendeihin. Kuluttajille tarjotaan yhä enemmän valinnanvaraa – myös nenäliinoissa.

”Serlanenäliinat ovat suosittu tuote, johon liittyen olemme saaneet kuluttajilta useita hyviä kehitysehdotuksia. On mukava todeta, että suuri osa niistä on voitu ottaa huomioon tässä

tuoteuudistuksessa”, brändijohtaja Mia

Ropponen sanoo.

Pehmeyttä ja tuoksua

Serla JojobaBalsam nenäliinan balsami pehmentää paperia ja helpottaa nenäliinan käyttöä flunssaaikoina. Nenäliina ei paranna rohtunutta nenää, mutta tekee niistämisestä miellyttävämpää. Serla Raikas Menthol nenäliinassa hyödynnetään flunssapotilaiden kautta aikojen rakastamaa mentholin tuoksua, joka saadaan aikaan minttuöljyillä.

Lisäksi myynnissä on Serla Nenäliina Säästöpakkaus, joka sisältää 150 perusnenäliinaa. Säästöpakkauksen liinat valmistetaan osittain kierrätyskuidusta. Kaikilla uusilla nenäliinoilla on niiden kotimaisuuden osoittava Avainlipputunnus.

Serla Raikas Menthol -nenäliinan tuoksu saadaan pysymään tuoreena pakkauksen erityisvalmisteisella muovilla.

Pakkaukset on helppo avata ja sulkea kätevällä klipillä, joka pitää huolta liino-jen hygieenisyydestä. Serla Silkinpeh-meä- ja Serla Jojoba-Balsam -nenäliinoilla on Allergia- ja astmaliiton hyväksynnän osoittava tunnus.

Vesi kuuluu olennaisesti moneen teolliseen tuotanto-prosessiin. Sellu-, kartonki- ja paperitehtaat sijaitsevat jokien tai järvien lähistöllä, jotta teh-taat saavat riittävästi vettä. Metsä Fibren Joutsenon sellu-tehtaan rannasta avautuu Suomen suurin järvi Saimaa.

Haluamme olla toimija, jonka tehtaan läheisyydessä asuvat ihmiset kokevat hyväksi ja vastuulliseksi

naapuriksi”, kertoo Mika Leino, Metsä Groupin ItäSuomen alueympäristöpäällikkö.

”Tehtaamme ovat jatkuvien investointien ansiosta teknisesti nykyaikaisia. Vedenkäyttöämme ja sen vaikutuksia ympäröivään luontoon valvotaan systemaattisesti, ja niistä raportoidaan viranomaisille tehtaan ympäristöluvan mukaisesti.”

Saimaan vesistön tilaa seurataan kalatalouden tarkkailuohjelmalla, jota

koordinoi EteläKarjalan kalatalouskeskus. ”Ohjelmassa seurataan säännöllisesti kalaston rakennetta ja erityisesti alueen tärkeimpien saalislajien, muikun ja siian esiintymistä. Tietoa kerätään tehtaan vaikutusalueella ja vertailualueilla koetroolauksien ja kirjanpitokalastuksen – kalastajien omaraportoinnin – avulla”, Leino tarkentaa.

”Jätevesiputken päästä voidaan hyvin luotettavasti mitata kuormitusta ja sen kehittymistä. Yhtä oleellista on mitata myös sitä, miten päästökuormitus vaikuttaa ympäröivään luontoon ja eliöstöön.”

Myös muilla EteläSaimaan alueella toimivilla tehtailla on vastaava velvoite osallistua kalatalouden tarkkailuohjelmaan. Kalakannan kehitys alueella tunnetaan tarkasti jo usealta vuosikymmeneltä. Biologisen jätevedenpuhdistuksen ja kehittyneiden prosessien ansiosta kalakannat ovat nykyisin hyvässä kunnossa. Ilahduttavan usein joutsenolaisten pyydyksiin uikin muikku tai siika.

Kalakanta on vesistöjen tilan luontainen mittariTEKSTI Outi Lahdenmäki KUVA Kimmo Metsälä


Teollinen tehokkuus, se on Metsä Woodin strategia kahdessa sanassa. Sitä kohti Metsä Woodin toimialajohtaja Esa Kaikkonen on joukkueineen edennyt nyt puolitoista vuotta. Se näkyy myös tuloksissa.

KAKSI SANAA

TEKSTI Tytti Hämäläinen KUVA Seppo Samuli


Metsä Wood on löytänyt kuvaavat sanat tähtäimelleen, mutta vain niitä toista

malla ei liiketoimintaa kehitetä. Siihen tarvitaan tekoja ja järjestelmällistä otetta.

”Pyrimme teolliseen tehokkuuteen kaikessa toiminnassamme, jotta pystymme tarjoamaan kilpailukykyisiä puutuotteita rakentamiseen, teollisuudelle ja jakelijoille. Lähestymme tätä kolmea kautta: molemminpuolisella kumppanuudella asiakkaiden kanssa, yksinkertaistetuilla toimintatavoilla ja tuotannon erinomaisuudella”, Metsä Woodin toimialajohtaja Esa Kaikko-

nen kertoo.Pähkinänkuoressa kaikki läh

tee asiakkaista, joita Metsä Wood

haluaa palvella entistä paremmin. ”Etsimme kumppaneita, jotka haluavat kasvaa yhdessä meidän kanssamme. Emme halua kilpailla asiakkaidemme kanssa, vaan tukea heitä heidän omassa liiketoiminnassaan. Näin me pystymme keskittymään omiin vahvuuksiimme ja he omiinsa.”

Kumppanuuksia haetaan päämarkkinaalue Euroopan lisäksi myös Aasiasta ja USA:sta, sillä näillä alueilla rakentaminen kasvaa Eurooppaa nopeammin. Aasian markkinat ovat kasvaneet vuosina 2013–14 merkittävästi, ja kasvun uskotaan jatkuvan. Aasiassa Metsä Woodin etuja ovat kestävästi hankittu raakaaine ja erityisesti vaalea kuusi.

”USA:ssa taas keskitymme tietyillä kilpailukykyisillä tuotteillamme itärannikolle, jonne pystymme viemään puutuotteita

logistisestikin järkevästi. Siellä esimerkiksi Kertotuotteemme ovat jo ennestään tunnettuja.”

Aasiassa ja USA:ssa edetään kannattavasti

Sekä Aasiassa että USA:ssa Metsä Wood etenee vähitellen ja kannattavasti. Kummallakin mantereella on nyt kahden hengen myyntikonttorit.

Myös johto on yhä enemmän mukana asiakastyössä, sillä erityisesti Aasiassa yrityksen johdon on tärkeä olla paikalla osoittamassa vahvaa sitoutumista. Shanghaissa Metsä Wood on järjestänyt johdon asiakaskäyntejä eli pyöreän pöydän tapaamisia.

"Ne ovat uusi tapa pitää asiakkaiden mielenkiinto yllä. Asiakkaat pitivät sitä kunniana, että heidät oli kutsuttu, ja he myös osallistuivat innokkaasti keskusteluihin.”


Sahoilta teknistä asiakaspalvelua

Metsä Wood aloitti vuoden 2014 alussa sahojen teknisen asiakaspalvelun tarjoamisen avainasiakkailleen. Tavoitteena on löytää koko toimitusketjun näkökulmasta tehokkaammin toimivia ja siten asiakkaalle lisäarvoa tuottavia ratkaisuja.

”Tarjoamalla lisäarvopalvelua toteutamme samalla Metsä Woodin teollisen tehokkuuden strategiaa, sillä tätä kautta kehitämme tuotteitamme entistä asiakaslähtöisemmin,” Esa Kaikkonen kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakkaiden kanssa on haettu juuri heidän tarpeitaan vastaava tuote, johon on käytetty kulloinkin tarkoituksenmukaisinta raakaainetta ja joka on tuotettu sekä toimitettu aina tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Koeajot sekä sahalla että asiakkaan tuotantolaitoksella testaavat uusien ratkaisujen toimivuuden käytännössä.

”Pystymme yhdessä parantamaan asiakkaan saantoa ja meillä raakaaineen tehokasta hyödyntämistä. Vastaanotto on ollut erittäin positiivista, ja tämä on koettu tervetulleeksi lisäarvopalveluksi.”

Vaikka Euroopan taloudellinen ja poliittinen vastatuuli on pitkällä tähtäimellä ohimenevää, muillekin markkinoille on katsottava. Euroopan julkinen sektori on velkaantunutta eikä väestökään kasva täällä, mikä vaikuttaa suoraan uudisrakentamisen tarpeeseen.

”Maailmanlaajuiset sahatavaramarkkinat kasvavat noin pari prosenttia vuodessa, vanerien noin 3,5 prosenttia”, Kaikkonen toteaa. Luottamusta markkinoihin siis on, mutta pärjätäkseen on oltava äärimmäisen tehokas.

Alan parasta työturvallisuutta

Toimialajohtajakautensa aikana Kaikkonen on uudistanut organisaation ja yksinkertaistanut toimintatapoja. ”Olemme vieneet johtamista yksinkertaisempaan suuntaan niin, että vastuut ovat selviä. Tuotanto tehostuu, materiaalihukka

pienenee, manuaalisen työn määrä vähenee ja toimitustavat ovat selkeämmät.”

Kaikkonen myöntää, että tässä on vielä tehtävää, mutta koska saatava hyöty on Metsä Woodille, asiakkaalle ja metsänomistajalle merkittävä, työtä jatketaan.

Tuotannossa on otettu tärkeitä askeleita muun muassa työtapaturmien vähentämiseksi. Vuoden aikana työtapaturmien määrä on laskenut 20 prosenttia – mutta matkaa nollaan tapaturmaan on vielä. ”Turvallisuus näkyy myös työtehokkuuden ja hyvinvoinnin paranemisena.”

Yksi kehityshanke on tavoiteorganisaatio, jonka tarkoituksena on varautua paremmin tulevaan miettimällä jo nyt millainen organisaatio ja johtamismalli vastaa tulevia tarpeita ja millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa.

”Teollinen tehokkuus tarkoittaa myös korkeaa tuottavuutta, jonka vuoksi pyrimme ennakointiin. Meidän tulee sijoittaa parhaat mahdolliset resurssit oikeille paikoille ja antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia ottaa vastuuta menestyksestämme.”

Henkilöstöltään Kaikkonen odottaa kaikkien sitoutumista jatkuvaan parantamiseen ja uudistumiseen. ”Siten meistä tulee edelläkävijöitä puun arvonlisäyksessä teollisessa mittakaavassa. Uskon, että tämä joukkue pystyy siihen.”

Tehokkuus tarkoittaa investointeja

Kesän seisokit ovat iso haaste Metsä Woodissa: kun Euroopassa rakennetaan, Suomessa on lomakausi, ja laitokset seisovat. ”Kun oletus on, että kotimaiseen teollisuuteen investoidaan merkittäviä summia, ei laitoksia voi seisottaa parhaimpaan sesonkiaikaan. Tuloksen tulee olla läpi vuoden hyvä.”

Investointeja toivotaan Äänekosken biotuotetehtaan lisäksi siis muitakin. ”Tarkoituksena on investoida muuallekin kuin Vilppulaan, joka on ollut hyvä esimerkki investoinneilla saavutettavista hyödyistä.” Kaikkonen muistuttaa myös Metsä Woodin toisesta tuoreesta investoinnista, Lohjan biovoimalaitoksesta, joka otettiin käyttöön vuoden 2012 lopussa.

”Tehokkuus edellyttää jatkossakin investointeja moderniin ja tehokkaaseen teknologiaan. Kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii onnistumista myös investoinneissa”, Kaikkonen toteaa ja lisää, että jokainen Metsä Groupin liiketoimintaalue tekee itse tuloksensa, josta maksavat omistajille tuottoa sekä rahoittavat investointinsa.

”Vaikka Metsä Woodin luvuissa näkyy valoa, tilaa parantamiselle on jatkuvasti. Porukkamme tietää varmasti, että huomisen menestys on ansaittava joka päivä uudestaan. Markkina vaihtuu nopeasti, ja kilpailu on kovaa."

"Etsimme kumppaneita, jotka haluavat kasvaa yhdessä kanssamme", toimialajohtaja Esa Kaikkonen sanoo.

Leivo syksyn sato herkuiksi SAGA LeivinpapereillaVUORAA uunivuoat ja pellit SAGA Leivinpaperilla, ja syksyiset herkut syntyvät ilman

ylimääräistä tiskiä. Voit myös tehdä papereista nyyttejä ja paketteja, joista annokset

voi tarjoilla sellaisenaan. Näin saat helposti näyttävyyttä kattaukseen.

SAGA jatkaa Serlan pitkää historiaa suomalaisten luotetuimpana leivinpaperina, ja haluamme olla ylivoi-

maisesti paras. Siksi uudistimme leivinpapereidemme laatua entisestään. Valitse SAGA ja onnistut aina!

Pieniä ihmeitä keittiössä www.sagacook.com

LEIKKAA leipä suuriksi kuutioiksi

(n. 3 x 3 cm) ja paista ne molemmin

puolin paistinpannulla öljyssä.

Kuori omenat ja poista siemen-

kodat. Leikkaa omenat isoiksi kuuti-

oiksi ja paloittele vuohenjuusto

suuriksi paloiksi.

Sekoita munanvalkuaiset, omena-

viinietikka, sokeri ja timjami kulhossa.

Lisää omena, juusto ja leipä-

kuutiot seokseen.

Vuoraa leivonta- tai muffinssi-

muotit SAGA Leivinpaperilla ja aseta

ne uunipellille. Täytä muotit seok-

sella ja paista 180-asteisessa uunissa

15–20 minuuttia.

Koristele ennen tarjoilua juok-

sevalla hunajalla, pähkinäöljyllä,

saksanpähkinöillä ja viimeistele

sitruunamelissan lehdillä.

Tarjoile annokset hauskasti ja

kätevästi leivinpaperissa.

4 viipaletta vaaleaa leipää ilman kuorta7 rkl pähkinä- tai oliiviöljyä4 pientä omenaa2 rkl ruokosokeria120 g vuohenjuustoa2 rkl omenaviinietikkaa2 munanvalkuaista1–2 tl tuoretta timjamia

KORISTEEKSI

juoksevaa hunajaa, saksanpähkinää ja tuoretta sitruunamelissaa.

Uuniomenoita ja vuohenjuustoa

Metsäomaisuuden hoitosopimuksella varmistat, että metsäsi on hyvässä kasvukunnossa ja pitkän

tähtäimen tavoitteesi toteutuvat. Tarjoamme avaimet käteen -palvelun metsävarallisuutesi hoitoon: oman

metsäasiantuntijan ja vuosisuunnitelman, laadukkaasti toteutetut metsänhoitotyöt, hakkuut ja raportoinnin

sekä Metsäverkko-palvelun. Mikä parasta, saat puukaupoillesi hinta- ja menekkitakuun sekä korkeimman

bonuksen. Hoitosopimusasiakkaanamme saat rahanarvoisia etuja jopa yli 10 euroa hehtaarilta joka vuosi

(esimerkki laskettu 100 hehtaarin tilalle, jolla 500 kuutiometrin vuotuinen hakkuumäärä)! Kysy lisää

metsäasiantuntijaltamme, www.metsaforest.fi. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

METSÄNI,

YLITETTÄISIINKÖ

JATKOSSA TUOTTO-

ODOTUKSET?

* Metsätalouden liiketulosten keskiarvovertailu Keski-Suomessa 2013, Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaat ja yksityismetsätaloudet.

Metsä-

talouden

liiketulokseen

jopa 30-40 %

kasvu!*

OSTOKSILLE VERKKOKAUPPAAN

Jos sinulle on kertynyt puukaupoista bonuksia, voit tehdä niillä ostoja verkkokau-passamme www.metsaverkko.fi > verkkokauppa. Verkkokauppa on bonusoikeu-dellisten omistajajäsentemme käytössä. Tuotteesta riippuen voit maksaa ostoksesi rahalla, bonuksilla tai niiden yhdistelmällä. Käytä kirjautumiseen meiltä saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

NYT VERKKOKAUPASSA!www.metsaverkko.fi

Husqvarnan etusetelitmoottori- ja raivaus-sahoihin sekä nyt myös turvavarusteisiin!

50 / 100 / 250 / 500 bonuseuroa

Vuoden 2011

puukaupoista

kertyneet bonukset

vanhenevat 31.12.2014.

Hyödynnä ne nyt

verkkokaupassa

esim. etuseteleihin:

* Hintaesimerkki, katso muut hintavaihtoehdot verkkokaupasta.

Profiforest Comfort takki

70 € +

70 bonuseuroa*

Fjällräven Drev -asu housut + takki

157 € + 259 €(yht. 416 €)

Meindl Taiga kengät

219 €

Metsä Groupin Viesti 3 2014

Documents

Transcript of Metsä Groupin Viesti 3 2014