VAV 1VAVVVAVAVVAVVAVVAVAAVAVVVVVVAVVAVVVAVVAVVAVVAVVAVAVAVVAVVAVVAVVAVVVAVVAV 11111111111111111111111111111111

-viesti

Kaupunginosat esittelyssä

TERVETULOA MYYRMÄKEEN SIVU 12

Sirpa sisustaasydämellä SIVU 4

Tulossa on noin

400 uutta asuntoa

SIVU 19

V A V A s u n n o t O y | A S U K A S L E H T I | w w w . v a v . f i | n u m e r o 1 | 2 0 1 3

VAV2

PÄÄKIRJOITUS

KEVÄÄLLÄ alkaa uuden aika. Jonkinlainen keväthuuma ilmoit-taa itsestään eri ihmisissä eri ta-voin. Siivous- ja sisustusinto iskee joillekin, joku haluaa hankkia uusia kuteita ja toinen saa auto-kuumeen – vanha haluttaisi vaih-taa toiseen, vaikka tarvetta ei niin olisikaan. Lisääntyvä auringonvalo ja sen huima hohde hangilla on kuin lääkettä pitkän talvipimeän jälkeen. Auringonvalo paljas-taa myös armottomasti likaiset ikkunat ja pihoille heitetyt roskat sulavan lumen alta. Kaiken sortti-selle siivoukselle ja puhdistukselle on tarvetta siellä sun täällä.

Kiinteistöillä lähestyvät kevät-talkoot ja silloin on hyvä yhtei-sesti siistiä oman kodin pihapiiri asialliseen kuntoon. Parasta olisi, ettei mitään roskia olisi pihoille heitettykään, vaan omaa ja toisen kodin ympäristöä olisi kunnioitet-tu siistillä käytöksellä.

Oman kodin siisteydestä on jokainen itse vastuussa. On hienoa käydä kodissa, jota asukas arvos-taa ja pitää puhtaana ja järjestyk-sessä, mutta on kurjaa nähdä koti, jossa puhtaudesta ei ole tietoa-kaan. Se, että tavarat ovat vähän hujan hajan, ei haittaa, mutta jaksan ihmetellä, miten likaisissa asunnoissa monet ilkeävät asua. Puhumattakaan siitä, miten jotkut kehtaavat jättää jälkensä uuden asukkaan siivottavaksi. Onko heis-tä itsestään sitten kiva muuttaa toisten lian keskelle?

Kun opiskelujen ja perheen perus-tamisen takia itse tulin aikanani muuttaneeksi ahkerasti asunnosta toiseen, muistan sen harmituksen, kun ensin olin siivonnut puti-puhtaaksi omat jälkeni edellisessä asunnossa ja sen jälkeen sain tehdä kaksi kertaa kovemman työn siivo-takseni uudesta kodista edellisten asukkaiden sotkut. Olisin tuntenut melkoista häpeää, jos olisin jättänyt arkielämäni jäljet muiden puunat-tavaksi. Jälkikäteen myös mieltä lämmitti, kun pariin kertaan sattui niin, että uusi asukas erikseen kiit-teli siistiksi jätetystä asunnosta.

Keväällä syttyvään haluun hankkia uutta auttaa usein se, että siivoaa kotinsa, järjestää tavarat ja karsii pois tarpeettomat kapineet. Tällöin käy usein niin, että uutta ei enää kaipaakaan. Ja se tyytyväisyyden tunne, kun on suoriutunut siivouk-sesta, saa kevään tuntumaan vielä kirkkaammalta.

Kevätauringon paistetta lukijoillemme!Teija Ojankoski

SIIVOAMALLA KOHTI KEVÄTTÄAuringonvalo

on kuin lääkettäpitkän talvipimeän

jälkeen

VAV 3

VAV-VIESTI 1 • 2013

2 Pääkirjoitus

4 Sirpa sisustaa sydämellä Korsossa asuva Sirpa Riikonen tekee kierrätysmateriaa-

leista kauniita sisustuselementtejä.

9 VAV selvittää asuntojen luvatonta jälleenvuokrausta Väestörekisterin tietoja verrataan VAV:n omiin

vuokralaistietoihin.

10 Energisenä eläkkeelle Lähikuvassa Vantaan kaupungin vuokra-asuntopäällikkö

Marja-Leena Metsä

12 Kaupunginosat esittelyssä Myyrmäen pitkä ja mielenkiintoinen historia

16 Aika vilskettä on ollut Uusi rakennuttajapäällikkö Kari Nauska

19 Vuoden 2012 tilinpäätös 21 VAV:n hallituksen asukasjäsenet sekä

asukastilintarkastaja valitaan keväällä

22 Vastuunjakotaulukko Tärkeää tietoa huoneiston korjaus- ja huoltotehtävistä

23 Pidä huolta pesukoneiden putkista ja liitännöistä

23 Lyhyesti

24 Isännöitsijätiedot ja palvelunumerot

sisältö

4 23

12

16

Kukahoitaaasunnonkorjaukset s.22

VAV Asunnot Oy:n kotisivut:

www.vav.fi

VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyö-kumppaneille. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2013.

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA.

Päätoimittaja: Teija OjankoskiToimitussihteeri: Tuomas Alho

Toimituskunta: Jukka Aalto, Tuomas Alho, Marja Kousa, Liisa Kälvälä,Tuula Montonen, Teija Ojankoski, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala(Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä)

Tuotanto: Omnipress Oy/Suomen LehtiyhtymäTuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, Puh. 045 675 7122, kari.martiala@omnipress.fi Kansikuva: Timo PorthanUlkoasu: Vaula AunolaKirjapaino Uusimaa, Porvoo, 2013Painos: 10 300 kpl

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV4

MEIDÄN KOTONAa

Sirpa sisustaa sydämellä

TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: TIMO PORTHAN

S irpa Riikonen muutti 25 vuotta sitten VAV:n taloon Korson Siilitielle. Alkutaival ei tuntunut helpolta oudos-sa ympäristössä, ja omien

sanojensa mukaan Sirpa eksyi jo lähes kauppamatkalla. Myös muuttaminen maatason asuntoon hiukan arvelutti, mutta luonnon läheisyys ja kiva asunto houkuttivat ja ”koukuttivat”. Lapsen ja koirien kanssa oli mukava ulkoilla, ja pian ympäristö kävi jo tutuksi perheel-le.

– Olemme täällä siis alkuperäisiä asukkaita ja viihdymme yhä erinomai-sesti tässä taloyhtiössä, hän sanoo.

Sirpan perheeseen kuuluvat aviomies ja ”pesästään muuttanut” jo aikuinen ty-tär perheineen. Puoliso pitää jääkiekosta ja Sirpa taas sisustamisesta.

4 VAV

Korsossa asuvan Sirpa Riikosen kodissa voi nähdä huikeita

oivalluksia sekä persoonallisia taide- ja käyttöesineitä.

Pulppuavia ideoita syntyy milloin mistäkin, ja Sirpa kertoo olevansa

erityisesti kierrätyksen ystävä.

Sirpa Riikonen ja hänen perheen-sä ovat Korson Siilitien alkupe-räisiä asukkaita. Peilit olohuoneen ikkunattomalla seinällä tuovat avaruutta ja valoi-suutta huonee-seen.

(oikealla) Seinään kiinnitetty hylly pikkuesineineen tuo ilmettä keittiöön. Hyllyn reunusta on koristeltu kierrätyskeskuslöydöllä. - Laattoja käytetään kai kaakelien aluslevyinä, en todellakaan tiennyt ostaessani mihin näitä tarvitsen, mutta minua kiinnostivat näiden väri ja se, että niitä oli paljon, Sirpa kertoo.

VAV 5

VAV6

– Hullaannun vauvojen ihanista vaatteista, ja nautin kirpputoreilla käynneistä. Sieltä on löytynyt paljon ihania pikkuväen aarteita. Nyt sisustus onkin saanut tehdä tilaa näille tyttären perheen tulevan vauvan vaate- ja tarvi-kehankinnoille, hän jatkaa.

Aihio ideoilleSirpan perheeseen kuuluvat myös iäkkäät valkoiset länsiylämaanterrierit Oskari ja Daisy – hellyttävät isä ja tytär.

– Olen aina pitänyt sisustamisesta ja

ideoinnista. Kun kiireinen työelämä jäi taakse vakavan sairastumisen jälkeen, innostuin luovuudesta toden teolla. Joskus näen jossakin materiaalissa mah-tavan aihion, ja joskus taas tartun vain hetkeen ja teen jotain, mistä innostun, hän kuvailee.

Muuttaessaan uuteen valoisaan kotiin ei Sirpa halunnut ikkunoilleen perintei-siä, huonetta tummentavia verhoja.

– Isäni tuli kylään ja silmäili paljaita ikkunoita, joissa toki oli kaihtimet, mutta ei verhoja. Hän sanoi saman tien

spontaanisti: ”paljonko tarvitset rahaa verhoihin?”

Sälekaihtimien uusi elämäSirpan isä on myös vuosien varrella tuonut kaikenlaisia mukavia sisustus-materiaaleja, ja tästä on tullut samalla vähän niin kuin yhteinen juttu. Joskus tyttären ystävät ovat ”tehneet kiinnityk-sen” johonkin Sirpan ideaan ja hän on sitten tehnyt heille samanlaisen.

– Joskus taas käyn myymässä tapah-tumissa kransseja ja muita pienempiä sisustusjuttuja – sekin on hauskaa, hän lisää.

Sirpan makuuhuoneessa on mielen-kiintoinen tilataideteos. Se sai alkunsa keittiön rikkinäisistä mustista sälekaih-timista, joiden tie olisi päätynyt metalli-keräyspisteeseen. Toisin kävi. Sälekaih-timet saivat uuden elämän ja katsojan mielikuvitus saa niistä joko linnan tai itämaisen muurin. Sirpa lähetti kuvan valmiista työstään myös Avotakka-lehteen, jossa työ valittiin kuukauden ideaksi.

Samoin tiensä päähän tulleet rappu-valot saivat kodin Sirpan eteisessä.

Selkeät värit ja suorat linjatMillaisia vaikutteita on sitten talon emännällä?

Sirpa pitää funkkiksesta ja art decosta sekä selkeistä linjoista ja ehkä hiukan koruttomuudestakin.

– Tyylini on jopa ehkä hiukan mas-kuliininen ja hiukan myös rock –henki-nen. Pidän erityisesti mustan, valkoisen ja harmaan sävyjen yhdistämisestä, ja kaikista huonetiloista löytyy myös jotain punaista. Joskus ideat saavat sormet syyhyämään heti – ja sitten ryhdytään tuumasta toimeen. Toisinaan idea muhii kaapissa ja saa sitten myöhemmin val-miin muodon, hän kertoo.

Kylpyhuoneessa säilyy järjestys, kun jokaisella tavaralla on paikkansa. Seiniä koristavat sisustustarrat.

Musta ja valkoinen ovat kodin päävärit. Ne antavat hyvän taustan värikkäille yksityiskohdille.

Rikkoutuneista sälekaihtimista

makuuhuoneen seinälle loihdittu koristelu valittiin Avotakka-lehden

kuukauden ideaksi.

VAV 7

Sirpa kertoo, että useat vaihtavat sisustuksen värejä vuodenajan mukaan. Sirpa on tyylilleen ja väreilleen uskolli-nen.

Hän myös maalaa mielellään, ja moni Sirpan valaisimista onkin saanut uuden kuosin ja näin uuden ilmeen. Esimerkik-si eteisessä on Ikean valloittavia ötökkä-valaisimia, mutta mustina ja valkoisina niissä on aivan eri henki. Keittiön nurkassa taas kurkistelee Valion ikoni – pingviini – mutta sinivalkoinen pingvii-ni on Sirpan kodissa mustavalkoinen.

– Joistakin sisustuselementeistä tykkään vuodesta toiseen, ja joskus taas luomisen vimma muuttuu purkamisen vimmaksi. Nykyään kuitenkin otan va-lokuvia – näin jäävät menneetkin ideat kuvina muistoiksi, hän kertoo.

Sirpa sanoo, että yksi mahtava mate-riaali on kontaktimuovi, jota hän ostaa mielellään rullakaupalla esimerkiksi rautakaupasta. Samoin spray-maaleja.

Rohkeutta sisutamiseen– Kannustan ihmisiä rohkeaan sisusta-miseen ja ideointiin. Ideoiden ei tarvitse olla kalliita vaan kaikenlaisia materiaale-ja ja esineitä voi hyödyntää maalaamalla, tuunaamalla tai vaikka verhoilemalla. Ja ennen kaikkea kodin pitää olla oman

Isännöitsijän luvalla porraskäytävään tarroilla toteutetusta puutarhasta nauttivat myös naapurit ja vieraat.

Tikkataulusta syntyi kesäinen muistilapputeline keittiön seinälle.- Linnunpöntön tein itse pahvista. Näin samantyyppisen yhdessä sisustuskaupassa, mutta se maksoi liikaa, noin 50 euroa, eli päätin tehdä oman version, Sirpa kertoo.

Persoonallinen lipasto eteisessä ottaa vieraat vastaan. -Ostin valmiina vain peilin, loput on tehty itse, Sirpa kertoo.

VAV8

itsensä ja perheen kannalta mieleinen, hän painottaa.

Sirpan kodissa kaikki yksityiskohdat on tarkoin harkittuja ja ne ovat kuin tarinoita luonnosta, eläimistä, fantasi-asta tai miksei elokuvankin maailmasta. Sommitelmat tukevat toinen toistaan ja pienessäkin tilassa on katseen vangitse-via hauskoja ja koukuttavia sekä varsin kekseliäitä yksityiskohtia.

Seinät vaan tuntuvat hänen mielestä loppuvan kesken.

– Laajensin luomisvimmaani myös rapun puolelle. Tein kontaktimuovista fantasiatyön, jolle sain luvan myös isän-nöitsijältä. Rappukin saa mielestäni olla kiva ja houkutteleva, mutta tietenkin taloyhtiön sääntöihin nojautuva, hän jatkaa.

Sirpan kodin ulko-ovea koristaa iha-na perhonen. Samantapainen on myös naapurin ovessa. Sekin on Sirpan teke-mä. Se tuo hyvää mieltä ja iloa silmille sekä osoittaa, että luovuus kukoistaa VAV-kodissa muidenkin riemuksi. Hy-vää voi tehdä myös naapureille. •

SUUNNITTELETKO ISOMPAA MUUTOSTA SISUSTUKSEEN?- OTA ENSIN YHTEYTTÄ ISÄNNÖITSIJÄÄN

VAV:n isännöitsijä Hanna Pölkki on tyytyväinen, että kauniiseen sisustukseen on tarjolla useita eri vaihtoehtoja.VAV tarjoaa asukkailleen turvallisen ja viihtyisän asunnon, josta asukkaat itse tekevät kodin.– Kodin sisustamisessa on tärkeää muistaa, että esimerkiksi kovin tummaksi tapetoidut tai maalatut seinät on asukkaan palautettava entiselleen ennen poismuuttoa. Kotia koskevista remontti- tai muutostöistä tulee aina neuvotella ensin oman isännöitsijän kanssa. Tämä on tärkeää, vahinkojen ja väärinkäsitysten välttämiseksi, hän sanoo..

Rapun vanhat ovivalot saivat Sirpan kodissa uuden elämän.

Parturi-kampaamon tuoli luo mukavasti nostalgiaa. Sirot kruunut naulakoissa kertovat: kuka tahansa voi olla prinsessa.

Keittiössä voi vaikka "haarukoida" laatikon auki.

Valkoiset kaapistot saavat pirteyttä tarrateksteillä — ideoi sesongin

tai mielentilan mukaan. Anna mielikuvituksen laukata.

VAV 9

VAV selvittää asuntojen luvatonta

jälleenvuokrausta

TEKSTI: TUOMAS ALHO

Viime aikoina on käynyt ilmi tapauksia, joissa VAV Asunnot Oy:n vuokralainen on ilman lupaa luovuttanut asuntonsa eteenpäin toiselle henkilölle. VAV:n asuntoja ei saa antaa toisen ihmisen käyttöön luvatta,

ja tällainen luvaton jälleenvuokraus johtaa vuokrasuhteen päättämiseen. VAV selvittää luvattomia luovutustapauksia vertaamalla väestörekisterin

tietoja omiin vuokralaistietoihinsa.

Milloin asunnon saa luvallisesti luovuttaa?

Vuokralainen voi luovuttaa asuntonsa tilapäisesti toiselle henkilölle silloin, jos hän joutuu työn, opiskelun, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi asumaan ti-lapäisesti toisella paikkakunnalla.

Tällaisen tilapäisen luovutuksen voi tehdä korkeintaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja vuokralaisen on ilmoitet-tava siitä kirjallisesti VAV:lle. Ilmoi-tuksen lisäksi hänen pitää toimittaa VAV:lle todistus työstä, opiskelusta, tai muusta tekijästä, jonka vuoksi hän jou-tuu asumaan toisella paikkakunnalla.

Asunnon alkuperäinen vuokralai-nen voi tehdä väliaikaisen asukkaan kanssa alivuokrasopimuksen. Hän ei kuitenkaan saa pyytää alivuokralaiselta enempää vuokraa, kuin mitä VAV:n il-moittama virallinen vuokrasumma on. Vaikka alkuperäinen vuokralainen ei asu asunnossa, hän on myös tilapäisen luovutuksen aikana viime kädessä vas-tuussa vuokrasuhteen velvoitteista. Jos esimerkiksi asunnon vuokra jää tilapäi-sen luovutuksen aikana maksamatta, VAV perii rästit alkuperäiseltä vuokra-laiselta, ei tilapäiseltä asukkaalta.

Luvattomalla jälleenvuokrauksella on ikävät seuraukset

Luvaton jälleenvuokraus on kyseessä, jos vuokralainen ei itse asu huoneis-tossa vaan on luovuttanut sen ilman vuokranantajan lupaa toiselle henki-lölle. Jälleenvuokraus on luvaton, jos se ei johdu yllämainituista syistä (työ, opiskelu, sairaus tai vastaava) eikä asiasta ole ilmoitettu VAV:lle. Vaikka alkuperäinen vuokralainen olisi tehnyt uuden asukkaan kanssa alivuokrasopi-muksen, jälleenvuokraus on luvaton, jos se ei täytä näitä ehtoja.

Luvattomien vuokrausten estämiseksi VAV on alkanut verrata väestörekisteris-tä saatuja asumistietoja omiin vuok-ralaistietoihinsa. Jos väestörekisterin tiedot osoittavat, että vuokralainen ei itse asu asunnossa, häneltä pyydetään selvitystä asiasta. Jos selvitystä ei saada tai selvityksen perusteella luovutus ei täytä luvallisen luovutuksen ehtoja, VAV voi päättää vuokrasuhteen.

Kun vuokrasuhde päättyy luvattoman jälleenvuokrauksen vuoksi, myös asun-nossa tilapäisesti asuva henkilö joutuu muuttamaan pois. Päättämisen aiheutta-mat kustannukset VAV perii alkuperäi-

seltä vuokralaiselta, ja tämä vastaa myös mahdollisista vuokrarästeistä.

Seuraukset vuokralaiselle ovat siis ikävät, jos hän ilman lupaa vuokraa tai luovuttaa VAV:n asunnon eteenpäin. Tilanne voi olla ikävä myös uudelle asukkaalle, joka ei välttämättä edes tie-dä asuvansa huoneistossa luvatta. Siksi asunnon luovutustapauksissa kannattaa aina olla yhteydessä VAV:hen ja var-mistaa, että asia on hoidettu sääntöjen mukaisesti. •

VAV TIEDOTTAA

VAV10

Energisenä eläkkeelle

LÄHIKUVASSA

TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVA: TIMO PORTHAN

Vantaan kaupungin vuokra-asuntopäällikkö

Marja-Leena Metsä sai jo lapsena

vanhemmiltaan parhaan mahdollisen elämänohjeen; kaikki työt on tehtävä hyvin.

Se on ollutkin kaikessa hänen mottonsa.

H einäkuun alusta eläkkeelle siirtyvä Marja-Leena Met-sä aikoo nauttia tulevista eläkevuosistaan täysin siemauksin. Siihen on

syytäkin, sillä vuosikymmenet ovat vierähtäneet varsin nopeasti Vantaan kaupungin palveluksessa, jossa hän on ollut aina vuodesta 1979 lähtien.

– Lapsesta lähtien olen kuullut aina vanhempieni sanovan, että työ kuin työ pitää tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, eikä mistään saa tinkiä. En ole kuitenkaan itse paras ihminen sano-maan olenko toiminut työssäni saamie-ni oppien mukaisesti, mutta ainakin olen siihen aina vilpittömästi pyrkinyt, hän pohtii.

Metsä on myös saanut tunnustusta työstään Tasavallan Presidentti myönsi hänelle vuonna 2009 Suomen valkoisen ruusun 1. luokan mitalin kultaristein.

Usein kuulee sanonnan; ”sitä vain ajautuu työhönsä”. Ja näin kävi aikoi-naan myös Marja-Leena Metsällekin.

– Tulin ensin työhön osa-aikaiseksi kaavoitus- ja kiinteistövirastoon isännöitsijäosastolle, josta siirryin sosiaaliviraston sosiaalisuunnitteluun elokuussa 1986. Vuosikymmenten välein tehtävänkuvat ovat aina jotenkin

muuttuneet. En ole uinut vastavirtaan vaan mennyt aina muutoksen mukana. 1990-luvun alusta siirryin Vantaan kau-pungin asuntovirastoon. Moni asia on muuttunut ja töitä paloiteltu eri puolille Vantaata, mutta samoja töitä tehdään edelleenkin.

Itsehoitoa ja arkielämää Marja-Leena Metsän mukaan pitkäkes-toiseen työuraan ja ennen kaikkea siinä viihtymiseen ei ole olemassa mitään tiettyä reseptiä. Hän kuitenkin sanoo, et-tä omasta terveydestä huolehtiminen on oleellista ja vaikuttaa elämänlaatuun.

– Minulle työ on aina ollut kuitenkin vain työtä ja arkielämä, sekä perhe ovat olleet arvomaailmassani ja sydämessäni ykköset. Työhön olen aina lähtenyt hy-villä mielin, mutta yhtä lailla kotiin on ollut aina ihana palata, hän kertoo.

– Arvostan rehtiyttä ja oikeudenmu-kaisuutta. Itselläni ei ole ollut kauhean monia esimiehiä, mutta kaikki ovat olleet luottamuksen arvoisia. Alleviivaan myös sen ajatuksen, että yhteistyötä on pystyttävä tekemään kaikkien kanssa työyhteisössä – vaikka henkilökemiat eivät ehkä kohtaisikaan.

– Pidän myös yhteyttä entisiin työ-kavereihini ja saatamme joskus käydä

Uusi aikakausi alkaa, ja odotan sitä enemmän kuin innolla.

VAV 11

kahvilla tai syömässä. Meillä on ollut paljon yhteisiä kokemuksia.

– Erityisen lämpimästi jään muiste-lemaan esimiestäni Teija Ojankoskea, jonka rehtiys ja suoraselkäisyys ovat olleet vertaansa vailla – vaikeissakin tilanteissa, hän sanoo.Ojankoski oli Metsän esimies ennen siirtymistään VAV Asunnot Oy:n toimi-tusjohtajaksi.

Asiakaspalvelun keskiössäMarja-Leena Metsä sanoo, että vaikka asiakaspalvelu olisi kuinka sydämen asia, yhteiskunta on muuttunut ja ihmi-set sen myötä.

– Asumiseen liittyy niin paljon tunteita. Siinä koetaan toiveita ja pettymyksiä, odotuksia ja saavutuksia. Tunteet käyvät kuumina, ja toisaalta taas monelle saatu vuokrakoti on kuin lottovoitto, hän miettii.

Metsä toivookin, että vaikeissakin tilanteissa ihmiset jaksaisivat säilyttää mielenmalttinsa.

– Ylipäätään palvelualoilla – jul-kisella ja yksityisellä sektorilla – ovat käytöstavat välillä hakusessa ja se huolestuttaa. Se on ilmiönä yleistynyt ja näkyy jo koulumaailmassakin, hän kertoo.

Myös asumisen laatuvaatimukset ovat tiukentuneet.

– Ja samalla meillä on tuhansia on-nellisia esimerkkejä, tyytyväisiä asukkai-ta ja perheitä, jotka ovat jo kolmannen polven vantaalaisia.

Virikkeitä vapaa-ajalleKriteereitä aikoinaan työpaikan va-linnassa olivat Metsälle kohtuullinen työmatka ja työaika. Nämä kriteerit täyt-tyivät hyvin ja ovat olleet yhtenä syynä pitkään työuraan.

– Viihdyn hyvin kotona. Se on mi-nulle tärkeä ja rentouttava paikka. Luen mielelläni ja harrastan käsitöitä.

Hän hymyilee ja kertoo etenkin virk-kauksen olevan rentouttavaa.

– Saa nähdä, koska ystävät jo sanovat, että nyt riittää virkattujen pöytäliinojen antaminen. Virkkaan ja kudon myös hy-väntekeväisyyteen esimerkiksi sukkia ja tämä tuo myös hyvää mieltä, hän jatkaa.

Käsitöissäänkään Metsä ei hyväksy huonoa jälkeä.

– Kyllä on tullut eräskin kerta pu-rettua silmukoita, jos laatu ei ole ollut tasaista, hän naurahtaa.

Hän kuuntelee myös musiikkia ajaes-saan kuntopyörällä.

– Elämän kaikki osa-alueet ovat olleet

kunnossa ja samoin arvomaailmani. Näin ihmisellä on myös sielussaan hyvä ja rauhallista olla – ei tarvitse tyytyä komp-romisseihin, eikä tarvitse antaa periksi arvoistaan. Tämän viestin haluan sanoa kaikille nuorille niin kuin olen pojalleni-kin sanonut, hän toteaa.

Huumori ei ole Metsän mukaan myös-kään pahitteeksi työelämässä.

– Se pitää mielen virkeänä ja auttaa monella tapaa. Loppujen lopuksi työssä jaksamisen eväät ovat käsissämme ja mielessämme hyvinkin valmiina. Kun tekee työnsä parhaalla mahdollisella tavalla, huolehtii itsestään ja läheisistään, se antaa jo paljon.

Hän sanookin, että nykyaikana ei enää ole välttämättä mahdollisuuksia vuosikymmenien työsuhteeseen, mutta tässäkin ajassa kannattaa pitää oma mieli ja asenne kunnossa.

– Jään eläkkeelle heinäkuun alusta ja sitä ennen on vielä lomia pidettävänä. Uusi aikakausi alkaa ja odotan sitä enem-män kuin innolla. En kaipaile tai haikaile töiden perään, vaan annan nyt itselleni ja läheisilleni aikaa, ja katson avoimin mielin tulevaisuuteen. Vantaalla on mo-nipuolinen asuntotarjonta, ja Vantaa on vahvasti kasvava kaupunki, hän sanoo. •

- Saa nähdä koska ystävät sanovat, että nyt riittää virkattujen pöytäliinojen antaminen, himovirkkaajana tunnettu Marja-Leena Metsä sanoo.

VAV12

MYYRMHyvä paikka asua jo kivikaudella

TEKSTI: TAPIO ROSENGREN // KUVAT: VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

KAUPUNGINOSAT

VAV 13

MÄKI K

un Tikkurilaa pidetään itäisen Vantaan keskuksena kaup-poineen ja ennen kaikkea kunnallispalveluineen, on Myyrmäestä jo alusta alkaen

rakennettu vastaavaa läntisen Vantaan keskusta.

Jo 1950-luvulla päättäjät laativat suun-nitelmia Myyrmäen rakentamisesta ja 1960-luvulla käynnistynyt alueen raken-taminen jatkuu vielä tänäkin päivänä.

Myyrmäen aluekeskuksen suunnitte-lusta järjestettiin pohjoismainen arkki-tehtikilpailu, ja vuonna 1975 valmistunut asemakaava on saanut vahvoja vaikutteita kilpailun voittaneesta suunnitelmasta.

Helsingin ja Vantaan rajalla sijaitseva Myyrmäki on kasvanut vuoteen 2013 mennessä pinta-alaltaan kaikkein suurimmaksi Vantaan kaupunginosista. Samalla se on myös kaupungin kaikkein tiheimmin asutettu kaupunginosa.

Myyrmäen kaupunginosa kasvoi Vantaan suurimmaksi nopean rakentamisen

ja kiihtyneen maaltamuuton

ansiosta. Koulu alkaa Uomarinteen ala-

asteella Myyrmäessä1980-luvulla.

Pienoismalli Myyrmäestä 1970-luvulta. Ajatus junaradan yhdistämästä Nauhakaupungista Pohjois-Helsingin ja Vantaan kaupunginosien välillä vaikutti Myyrmäen suunnitteluun.

Myyrmäen asema 1980-luvulla. Kuva: Ilppo Pohjola.

VAV14

Ensimmäisenä Myyrmäkeen valmistui Louhelan alue, ja tämän jälkeen kaupunginosa laajeni pikku-hiljaa pohjoisesta kohti etelää. Vuosina 1965–1968 rakennettu Louhela on yksi Vantaan vanhimmista kaupunginosis-ta. Louhelan rakentamisen aikaan, vuonna 1967 valmistui myös Myyrmä-en ensimmäinen ostoskeskus. Aluera-kentamisen tyyli keskittyi tiukkaan, ruutumaiseen kerrostalorakentami-seen. Rakentaminen on jatkunut tähän päivään asti niin, että 2007 aloitettiin Myyrmäen viimeisimmän alueen eli Kilterinmäen rakentaminen.

Maaltamuutto loi paineita1960-luvulla maaltamuuton kiihtymi-sestä johtuneet moninkertaistuneet kasvuennusteet pääkaupunkiseudun asukasmääristä johtivat ajatukseen nauhakaupungista. Nauhakaupunkimal-lissa Huopalahdesta pohjoiseen lähtevä junarata yhdisti Helsingin Kannelmäen, Malminkartanon ja Pohjois-Haagan Vantaan lähiöihin radan jatkuessa aina Myyrmäen, Malminkartanon ja Mylly-mäen kautta Kivistöön asti.

Junaradan varrelle laskettiin asutet-tavan jopa 130 000 ihmistä. Aiempien vaiheiden viivästymisen vuoksi kesti kuitenkin seitsemän vuotta ennen kuin

junayhteys Myyrmäen asemalle avattiin 1.6.1975. Tästäkin kului vielä kolme vuotta ennen kuin yhteys Martinlaak-soon oli valmis ja sen asema avattiin 1978.

Tämän jälkeen muuttoliike maalta kaupunkiin alkoi hidastua, ja myös junaradan rakentaminen keskeytyi yli kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Tästä pienenä poikkeuksena yhdistettiin Van-taankosken asema junarataan 1991. Nyt rakentaminen on jälleen ajankohtaista, kun Kehäradan rakentaminen aloitet-tiin Kivistöstä vuonna 2009. Kehärata kulkee suunnitelmien mukaan lento-kentän kautta aina Tikkurilaan asti ja rata valmistuu arvion mukaan vuonna 2015.

Kehäradan on arvioitu synnyttävän uusia asuinalueita jopa 50 000 asuk-kaalle ja uusia työpaikkoja 60 000.

Myyrmäestä löytyy kaikkiKoska Myyrmäestä haluttiin rakentaa läntisen Vantaan keskus, kaupungin-osaan oli jo alusta alkaen suunniteltu rakennettavan asuntojen lisäksi myös kunnallisia ja muita palveluita. Myyr-mäessä on kaksi isoa kauppakeskusta, Myyrmanni ja Isomyyri. Myyrmäkitalo on niin myyrmäkeläisten, kuin luon-nollisesti myös muiden vantaalaisten

kulttuuri- ja monitoimikeskus. Myyr-mäkitalossa ovat kirjasto, elokuvateat-teri, taidemuseo ja kaupungin yhteis-palvelupiste. Nuorisotila Arkki ja lasten taidetalo Toteemi tarjoavat tapahtumia perheiden lapsille.

Läntisen Vantaan koulutuspalvelut-kin löytyvät nimenomaan Myyrmäestä. Peruskoulujen ja lukion lisäksi Vantaan ammattiopisto Varialla ja ammattikor-keakoulu Metropolialla on toimipisteet Myyrmäessä.

Myyrmäen kirkko valmistui 1984, ja sen on suunnitellut arkkitehti Juha Lei-viskä. Valon kirkoksi kutsutun kirkon sisäpuolella ulkoa tuleva valo muodos-taa päivän kuluessa erilaisia kuvioita kirkon sisätiloihin.

Koska Myyrmäki on rakennettu tiiviiksi kokonaisuudeksi, kaupungin päättäjät halusivat luoda kaupungin-osan, joka hengittää luonnon kautta. Ympäristöstä löytyy metsäalueita, joissa asukas voi hiljentyä seuraamaan ympärillään olevaa luontoa. Myyrmäki ja sen reuna-alueet ovat myös täynnä ulkoilureittejä, joita pitkin kävellessä arkiset huolet on hetkeksi mahdollista unohtaa.

Alueella voi harrastaa monenlaisia liikuntamuotoja, joille vaihteleva luon-to, lenkkipolut ja urheiluhallit tarjoa-

Ilmakuva Myyrmäestä kesäkuussa 1969. Etualalla Louhela, josta länteen päin kaartuu Uomatie kohti Myyrmäen kerrostalojen rakennustyö-maata. Kuvausaika: 1969 kesäkuu. Kuva: Oy Kunnallistekniikka Ab / Vantaan kaupunginmuseo.

VAV 1515VAV

vat hyvät puitteet. Myyrmäen urhei-luseuratoiminta on myös aktiivista ja jos jokin mieleinen laji puuttuu alueen tarjonnasta, hyvät kulkuyhteydet tuo-vat ratkaisun tähänkin ongelmaan.

Kasvava kaupunginosaMyyrmäki on koko ajan kasvava asuinalue ja sinne muuttaa jatkuvasti lisää asukkaita. Alueella on runsaasti työpaikkoja, joista yli 80 prosenttia pal-velusektorilla. Myyrmäen asukasluku oli vuoden 2012 alussa 15 495.

Myyrmäen asemanaluetta kehitetään ja sen viihtyisyyteen tullaan panosta-maan edelleen. Asema tulee olemaan keskeinen kohtauspaikka pääkaupun-

kiseudun liikenteessä, kun kehärata valmistuu.

Vanhan Louhelan ostoskeskuksen paikalle rakennetaan uusi ostoskeskus. Myyrmäen länsipuolella olevasta urhei-lupuistosta on tarkoitus kasvattaa iso toimintakeskus, jolloin harrastusmah-dollisuudet vain kasvavat kaupungin-osan asukkaille.

Jatkuvasti kehittyvässä kaupungin-osassa asukkailla on hyvät mahdollisuu-det asua, työskennellä ja harrastaa. Jos haluat asua keskeisellä paikalla hyvien yhteyksien varrella, tuntea muinaisen historian havinan ympärilläsi ja hiljen-tyä välillä luonnon rauhaan, tervetuloa Myyrmäkeen. •

HARVA Myyrmäessä nykyisin asuva tietää, että Myyrmäki on kautta aikain Vantaan ensimmäisiä asuttuja paikkoja. Alueella tehtyjen kaivausten mukaan Myyrmäellä on asuttu seitsemäntuhatta vuotta sitten eli kivikaudella, jolloin alue oli vielä merenpinnan yläpuolella olevaa saaristoa.

Kaupunginosan alueelta on löydetty merkkejä asutuksesta aina vuodelta 5500 ennen ajanlaskun alkua eli Suomusjärven kulttuurin ajalta. Suomusjärven kulttuuriksi nimitetään aikaa 6500–4200 eKr. Ajan ihmiset olivat metsästäjäkansaa, jotka liikkuivat saaliin perässä vaihtaen asuin-paikkaansa vuodenaikojen määrittämän riistanvaelluksen mukaan.

Kun Myyrmäen alueella aloitettiin arke-ologiset kaivaukset 1970-luvun alkupuo-lella, löydettiin Jönsaksen mäeltä merk-kejä kivikautisesta asutuksesta. Löytyneet kaksikymmentäkolme punamultahautaa ovat Suomen vanhimpia hautoja ja yksi niistä oli täysin ainutlaatuinen muihin alueelta ja muualta Suomesta löydettyi-hin hautoihin verrattuna. Haudasta löytyi työkalu, eli muinainen kivikirveenterä. Muista Suomusjärven kulttuurin aikaisista haudoista ei ole löydetty työkaluja, mistä asiantuntijat ovat päätelleet, ettei työ-välineiden hautaaminen ollut kulttuurille tunnusomaista. Ainoat yleisesti haudoista löydetyt esineet ovat olleet sileitä, veden hiomia kiviä.

Tätä ainutlaatuista löytöä voi käydä ihailemassa Myyrmäkitalossa, jonne kau-punginmuseo on rekonstruoinut punamul-tahaudan. Punamultahautaus oli Suomus-järven kulttuurille ominainen hautaustapa, jossa vainaja peitettiin joko osittain tai kokonaan punamullalla.

Museoiden lisäksi Myyrmäen kivikauti-sesta historiasta meitä muistuttavat myös katujen nimet, kuten esimerkiksi Punamul-tapolku, Ruukuntekijäntie ja Kivikirveenku-ja. Emme aina pysähdy miettimään, mistä esimerkiksi oman kotikatumme nimi on syntynyt. Myyrmäellä katujen nimien takaa kuuluu historia ja seudulla liikkuva voi tuntea kävelevänsä samalla paikalla kuin muinainen metsästäjä jo tuhansia vuosia sitten.

Kerrostaloja rakennetaan Vaskivuorentienpohjoispuolelle vuonna 1973. Kuva: Kari Hakli

Kivikautinen kaupunginosa

Jönsaksen mäeltä löytyi

merkkejä kivikautisesta asutuksesta.

Jönsaksen kaivaukset Myyrmäessä vuonna 1973. Arkeologiset kaivaukset nykyisen Myyr-mannin kohdalla. Kaivauksia tehtiin kaksikymmentä vuotta ja osa löydöistä oli ainutlaatuisia. Kuva: Kari Hakli

15

VAV16

”Aika vilskettä on ollut”

UUSI KASVO

TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVA: TIMO PORTHAN

Työ on imaissut heti mukaansa

VAV:n uuden rakennuttajapäälli-kön Kari Nauskan. Hän on ollut muka-

na juuri valmistu-neessa Ilolan Satu-

kujan kohteessa.

–A lku on ollut työntäyteis-tä, kun uusia kohteita on käynnistynyt, toteaa Kari Nauska muuta-masta ensimmäisestä

kuukaudestaan. Hän aloitti työnsä viime joulukuun alussa.

Aikaa on kulunut kohteisiin ja talon tapoihin tutustumiseen. Rakennusalal-la eri toimijoilla on erilaisia toiminta-tapoja.

Tapaan Nauskan Ilolassa, osoitteessa Satukuja 1 sijaitsevassa uudessa kohtees-sa. Lehden ilmestyessä uudet asukkaat ovat juuri päässeet muuttamaan näihin pieniin, värikkäisiin kerrostaloihin. Sisä-tilat ovat täysin valmiit, mutta pihat ovat vielä keskeneräisiä talven jäljiltä.

– Rakennustyöt täällä sujuivat normaalisti. Kuluneen ja viime talven runsas lumentulo ainoastaan hieman hidasti töitä, Nauska sanoo.

Toinen vastikään valmistunut VAV:n kohde on Pähkinärinteessä sijaitseva erityisryhmille suunnattu kohde. Sinne voivat hakea esimerkiksi vammaiset asunnontarvitsijat, ja haku tapahtuu Vantaan sosiaaliviraston kautta.

VAV:ille valmistuu vuosittain noin 200–300 uutta asuntoa. Tänä vuonna määrä jää keskimääräistä pienemmäksi, ensi vuonna se ylitetään.

– Tänä vuonna käynnistyy monta uutta rakennustyömaata. Parhaimmil-

laan syksyllä tulee olemaan 8 kohdetta rakenteilla, jos kaikki etenee suunnitel-lusti, Nauska kertoo.

Rakentaminen ei saa maksaa liikaaSatukujan pienet, erilliset talot, joita on yhteensä 9 kappaletta, ovat poikkeuk-sellinen kohde VAV:n uudistuotannoksi. Yleensä pyritään rakentamaan suu-rehko, yhtenäinen kerrostalo, jota on helpompi huoltaa.

– Täällä tontin kaavoitus määräsi sen, millaista voi rakentaa. Se ei jättänyt hirveän paljon valinnanvaraa. Ympäris-tökin on täynnä pieniä, matalia taloja.

Kaavoitus onkin yksi tärkeimpiä ohjenuoria, joka säätelee rakennuttaja-päällikön työn liikkumavaraa.

– Kaavat ovat yksityiskohtaisia. Nii-den sisällä voi tehdä päätöksiä pienissä asioissa.

Päätöksentekoa ohjaa ennen kaikkea kustannusten kurissa pitäminen. VAV:n periaatteena on tarjota kohtuuhintaisia asuntoja, joten hintoja ei saa päästää karkaamaan.

– Vuokralaiset maksavat rakenta-mamme asunnot.

Kari Nauskan työtehtäviin kuuluu kaavoitukseen liittyvien asioiden lisäksi muun muassa urakoiden suunnittelua ja tonttien hankkimista. Hän kokee teke-vänsä monipuolista työtä ja viihtyy siinä.

VAV 17

Tässä työssä on tärkeää tulla toimeen ihmisten kanssa.

– Tiesin aina, että minusta

tulee insinööri, VAV:n Kari

Nauska kertoo.

VAV18

Nauskan lisäksi rakennuttamiseen liittyvissä tehtävissä työskentelee valvoja ja rakennuttaja-asiamies. Muun muassa Satukujalla valvoja on hoitanut ura-koitsijana toimineen Lujatalon töiden seuraamisen, mutta Nauska itse käy kohteissa harvemmin.

Uusien kohteiden rakennuttamisen lisäksi Nauskan työhön liittyy korjaus-rakentaminen. Hän itse vastaa VAV:n kohteiden peruskorjauksista, ja vuosi-korjauksista vastaa kiinteistönpito.

Kaikkia hankkeita hän kuvaa tii-mihommaksi, jossa yhteistyön täytyy pelata.

– Tässä työssä on tärkeää tulla toimeen ihmisten kanssa. Muuten ei

pärjää. Asiat riitelevät, eivät ihmiset.

Syntynyt insinööriksiUuteen työhönsä VAV Asuntojen raken-nuttajapäällikkönä Nauskan ei tarvinnut hakea, vaan hänelle soitettiin ja kysyttiin kiinnostusta.

– Olen tehnyt aiemmin samantyyp-pistä työtä Helsingissä, ja lisäksi VAVissa oli vanhastaan tuttuja, hyviä työntekijöi-tä. Oli helppo vastata myöntävästi.

Hänen edellinen työpaikkansa oli projektijohtajana Helsingin kaupungin rakennusvirastossa. Työhön kuuluivat muiden muassa koulujen laajat perus-korjaukset ja infrahankkeet.

Sitä ennen Nauska oli Helsingin

UUDET asukkaat pääsivät muuttamaan Ilolaan Satukuja 1:een maaliskuun lopulla. Kohteessa on yhteensä 9 taloa, joissa on 58 asuntoa. Kodit ovat perheasuntoja, muun muassa kolmioita ja tilavia kaksioita. Aivan pieniä asuntoja Satukujalla ei ole. Kaksikerroksiset kerrostalot ovat värikkäitä julkisivultaan, ja talojen toisella sivulla on luhtikäytävät.

Kari Nauska kertoo, että asuntojen varustelutaso on normaali, nykymääräykset täyttävä. Lattiat ovat laminaattia ja seinät valkoiseksi maalatut. Sähkörasioita ja atk-pisteitä on runsaasti. Kylpyhuoneet on laatoitettu ja ne ovat hyvin tilavat, tar-vittaessa pyörätuolin käyttäjällekin sopivat. Esteettömyysnäkökohta on huomioitu muuallakin, esimerkiksi matalissa kynnyksissä.

Kahdessa talossa on saunat, joihin voi varata oman vuoron.Ilolan alueella on muun muassa koulu ja ABC-huoltoasema. Aikanaan valmis-

tuva kehärata tulee vilkastuttamaan aluetta ja lisäämään palveluja. Vuonna 2015 avataan ensimmäiset asemat kehäradalle, joka on pääradan, lentoaseman ja Vantaankosken radan yhdistävä lähiliikenteen kaupunkijunarata.

Talot kuin värikkäästä sadusta

Asuntotuotantotoimistossa ATT:ssa ra-kennuttamassa vastaavia asuntokohteita.

Kari Nauska on koulutukseltaan rakennusinsinööri. Hän kävi koulunsa Oulussa, kunnes muutti 1980-luvulla Helsinkiin.

– Tiesin aina, että minusta tulee insinööri. Rakennusalalle ajauduin, kun olin kouluaikoina kesät rakennuksilla.

Nauska asuu Helsingin Kivikossa omassa kerrostaloasunnossa vaimonsa kanssa. Hänellä on myös kaksi aikuista lasta. Kotona lempipaikka on sauna, jossa tulee otettua löylyjä pari kertaa viikossa. Kesällä pyöräily on mieluinen harrastus, kun taas talvella maistuvat paremmin kävely- ja juoksulenkit. •

Satukujan asuntojen ulkopinnoista löytyy väriä

mutta sisällä värit ovat neutraalit ja pintaratkaisut

sopivat monelle. Seinät ovat valkoiset ja lattiat

laminaattia.

VAV 19

VAV:n talous on vakaa,

voimavarat kohdennettava

järkevästi

TEKSTI: TUOMAS ALHO // KUVAT: ISTOCKPHOTO

VAV:n luottamushenkilöt kokoontuivat 12. helmikuuta perinteiseen tilinpäätösiltaan, jossa yhtiön johto esitteli edellisen vuoden tilinpäätöstä. Tilaisuudessa käsiteltiin

myös VAV:n toimintaan vaikuttavia tulevaisuuden haasteita. Johdon viesti oli selkeä: yhtiön tila on vakaa, mutta erityisesti rakentamis- ja korjaustoiminnan osalta

vastassa on suuria haasteita.

Vuoden 2012 tilinpäätös

T ilinpäätösillassa VAV:n toi-mitusjohtaja Teija Ojankos-ki kertoi yhtiölle valmistu-neen viime vuonna 86 uutta asuntoa kahteen kohtee-

seen. Näistä Kolohongankuja 6 Ku-ninkaanmäessä on normaali pienker-rostalokohde, ja Osmankäämintien 28 Viertolassa uudella moduulitekniikalla rakennettu pioneerihanke. Moduuli-rakentamisessa talo kootaan valmiiksi tehtaalla rakennetuista moduuleista kuin legopalikoista ikään, ja Osman-käämintien kohde oli ensimmäisiä laatuaan Suomessa. Uraauurtava hanke herätti paljon kiinnostusta, aina

Yhdysvaltain suurlähettilästä myöten.Toimitusjohtaja Ojankoski kom-

mentoi myös viime aikojen vilkasta keskustelua pääkaupunkiseudun vuokra-asuntopulasta. Hänen mu-kaansa eräs keskeinen syy siihen, että varsinkin kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on huutava pula, löytyy valtion tukijärjestelmästä. VAV:n kaltaisille yleishyödyllisille vuokra-taloyhtiöille tarkoitettu ARAVA- ja korkotukijärjestelmä on jäänyt ajasta jälkeen, eikä se enää tänä päivänä tue kohtuuhintaista vuokra-asun-torakentamista niin kuin tarkoitus olisi. Ojankoski kertoi, että on itse

VAV TIEDOTTAA

VAV20

ollut mukana eri asuntopoliittisilla areenoilla ajamassa tukijärjestelmän uudistamista.

Positiivisena uutisena Ojankoski toi esille sen, että VAV:lle on lähivuosina valmistumassa suurehko määrä uusia asuntoja helpottamaan asuntopulaa. Yhtiöllä oli helmikuussa rakenteilla tai suunnitteilla noin 400 uutta asuntoa, joista enemmistön arvioidaan valmis-tuvan vuonna 2014.

Luottotappiot ja häädöt vähentyneetTalouspäällikkö Liisa Kälvälä kertoi luottamushenkilöille VAV:n vuoden 2012 talousluvuista. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 76,2 miljoonaa, josta asuntojen vuokraustoiminta muodosti 98 prosenttia. VAV:n asuntojen keski-vuokra oli 1.3.2012 alkaen 10,58 euroa neliöltä.

Vantaan ja pääkaupunkiseudun kova vuokra-asuntokysyntä näkyi myös VAV:n asuntojen vuokrausas-teessa. Koko vuoden aikana keski-määrin 99,24 prosenttia asunnoista oli vuokrattuina, eli ainoastaan 0,76 % niistä oli vailla asukasta. Tästäkin pienestä asuntotyhjyyksien määräs-tä yli 30 prosenttia selittyi sillä, että asunto oli remontissa. Myös asukkai-den vaihtuvuus säilyi melko pienenä, sillä vuonna 2012 vuokralainen vaihtui 12,2 prosentissa kaikista VAV:n asun-noista. Näistä vaihdoista 20 prosentis-sa vuokralainen muutti yhdestä VAV:n

asunnosta toiseen. Luvuista voi siis päätellä, että VAV:n asunnot ovat suosittuja ja niissä halutaan asua pitkään.

Erittäin myönteisenä kehitykse-nä talouspäällikkö Kälvälä piti sitä, että VAV:n saatavien periminen oli tehostunut ja luottotappioiden määrä oli saatu laskemaan. Luottotappioita oli viime vuonna 8 prosenttia vä-hemmän kuin vuonna 2011. Kälvälä kertoi, että VAV:n asuntosihteerit ja asumisneuvojat ovat myös onnistuneet vähentämään vuokrarästeistä johtuvi-en haasteiden ja häätöjen lukumäärää. Häätö on aina ikävä asia niin vuok-ralaiselle kuin vuokranantajallekin. Siksi VAV pyrkii aina neuvottelemaan vuokranmaksuvaikeuksissa olevien asukkaidensa kanssa, jotta maksuasiat saataisiin kuntoon ja häädöltä vältyt-täisiin.

Kälvälä mainitsi myös, että korjaus-kulujen osuus VAV:n budjetista kasvoi edelleen vuonna 2012. Vuonna 2010 korjauskulujen osuus VAV:n keski-vuokrasta oli 17 prosenttia, vuonna 2011 se nousi 20 prosenttiin ja viime vuonna 21 prosenttiin. Korjauskulu-jen nousupaineista kertoi tarkemmin kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto.

Korjaukset suunniteltava tarkkaanViime vuonna VAV:n palveluksessa aloittanut kiinteistöpäällikkö Aalto selitti, että korjauskulujen nousuun

vaikuttaa ennen kaikkea 1990-luvun alkupuolella rakennettujen kiinteis-töjen suuri määrä. 90-luvun lama-vuosina rakentaminen oli edullista, ja VAV:kin rakennutti ennätysmäärän taloja. Nämä parinkymmenen vuoden ikäiset kiinteistöt alkavat nyt tulla pe-ruskorjausikään. VAV:n kiinteistönpi-don haasteena on se, miten korjaukset toteutetaan tässä talojoukossa ilman että korjauskustannukset muodostavat liian suuren rasitteen VAV:n budjetille.

Korjauskustannusten hallinnassa tärkeässä asemassa on ollut korjausten priorisointi, eli voimavarojen järkevä kohdentaminen. Esimerkiksi kylpy-huonekorjauksia priorisoitaessa ei lasketa mekaanisesti kylpyhuoneiden keskimääräistä käyttöikää, vaan tut-kitaan ja arvioidaan, missä kohteissa korjauksia tarvitaan milloinkin eniten. Priorisoinnin avuksi VAV otti vuonna 2012 käyttöön niin sanotun rullaavan budjetin. Rullaavaa budjettia ei tehdä kerralla koko vuodelle vaan neljän kuukauden jaksolle, jolloin korjauksia voidaan tarpeen vaatiessa kohdentaa uudelleen myös budjettivuoden sisällä.

Vuoden 2012 tilinpäätös ei tuonut esille suuria yllätyksiä, vaan osoitti VAV:n toiminnan olevan taloudel-lisesti vakaata. Tilinpäätösillassa VAV:n johto korosti, että vaikka suuria haasteita on edessä, yhtiö selviää niistä järkevällä ja suunnitelmallisella toiminnalla ja pysyy näin vakaana tulevinakin vuosina. •

Yhtiöllä oli helmikuussa rakenteilla tai suunnitteilla noin 400 uutta asuntoa, joista enemmistön arvioidaan valmistuvan vuonna 2014.

VAV 21

VAV:n hallituksen asukasjäsenet sekä asukastilintarkastaja valitaan keväällä

TEKSTI: TUOMAS ALHO

VAV Asunnot Oy:n hallitukseen kuuluu kaksi asukasjäsentä, jotka istuvat hallituksessa kahden vuoden ajan. Tänä keväänä on taas aika valita asukasjäsenet sekä heille varajäsenet kaudelle 2013–2015. Jäsenet valitaan asukaskokousten ehdottamien henkilöiden joukosta toukokuussa pidettävässä vaalikokouksessa. Myös uusi asukastilintarkastaja kaudelle 2013–2015 valitaan keväällä.

Asukasjäsenten valinta

T oukokuun vaalikokoukses-sa valitaan VAV Asunnot Oy:n hallitukseen kaksi jäsentä ja heille kaksi varajäsentä. Hallitus ohjaa

päätöksillään yhtiön toimintaa, ja vali-tut kaksi jäsentä edustavat siinä VAV:n asukkaita.

Vaalien ehdokkaat valitaan siten, et-tä kultakin VAV:n kahdeltatoista suur-alueelta (YTE-alueelta) on korkeintaan neljä henkilöä ehdolla hallitukseen. Alkuvuodesta VAV:n kohteissa pidetyt asukaskokoukset ovat voineet esittää korkeintaan kahta henkilöä VAV:n hallitukseen. Jos näiden esitysten perusteella joltain VAV:n suuralueesta löytyy enemmän kuin neljä ehdokasta hallitukseen, henkilölista lähetetään alueellisen yhteistyöelimen (YTE) ko-koukseen. YTE-kokous valitsee näistä ehdolla olevista neljä, jotka ovat siis YTE-alueen viralliset ehdokkaat.

YTE-kokousten jälkeen esitetyt ehdokkaat listataan ja lista toimite-taan vaalikokoukseen, joka pidetään maanantaina 6.5. Vaalikokoukseen kutsutaan jokaisesta VAV:n kohteesta luottamushenkilö tai varaluottamus-henkilö. Vaaliin voi osallistua vain yk-si edustaja kohteesta. Vaali suoritetaan enemmistövaalina. Ensimmäisellä kierroksella ehdotetaan kahta varsi-naista jäsentä ja toisella kierroksella kahta varajäsentä yhtiön hallitukseen. Vaalitulosten perusteella VAV:n yhtiö-

kokous nimeää virallisesti hallituksen asukasjäsenet ja varajäsenet. Yhtiöko-kous pidetään 13.5.

Asukastilintarkastajan valintaVAV:n asukastilintarkastajan tehtävä on tarkastella yhtiön taloutta VAV:n asukkaiden näkökulmasta. Asu-kaskokoukset ovat esittäneet asukas-tilintarkastajaa kokouksiin toimitetun henkilölistan mukaan. Kun kaikki asukaskokoukset on pidetty, niiden esitykset kerätään yhteen ja lasketaan. Laskennan tulos toimitetaan alueellis-ten yhteistyöelinten puheenjohtajistol-le. YTE-puheenjohtajisto esittää tulok-sen perusteella asukastilintarkastajaa VAV:n yhtiökokoukselle. Esityksen perusteella yhtiökokous nimeää viral-lisesti uuden asukastilintarkastajan.

Sekä hallituksen asukasjäsenet että asukastilintarkastaja aloittavat teh-tävänsä heti yhtiökokouksen jälkeen. Tehtäviin valitut henkilöt julkistetaan VAV-viestin seuraavassa numerossa. •

VAV TIEDOTTAA

VAV22

KUKA HOITAA JA MAKSAA KORJAUKSET

HUOLTO = huoltoyhtiö hoitaa asukkaan ilmoituksen perusteella.VAV = VAV hoitaa.ASUKAS = vuokralainen hoitaa ja maksaa.ASUKAS/HUOLTO = vuokralainen maksaa, yhteys ensin huoltoyhtiöön.ASUKAS/VAV = vuokralainen maksaa, yhteys ensin VAV:hen.

Isännöitsijöille ja huoltoyhtiöille tulee jonkin verran pyyntöjä korjaus- ja huoltotehtävistä, joiden hoitami-nen on asukkaan itsensä vastuulla. He kyllä opastavat asukasta tämän tyyppisissä asioissa, mutta vastuunja-on voi tarkistaa myös oheisesta taulukosta.

Taulukkoon on merkitty, mitkä tehtävät kuuluvat huoltoyhtiölle, mitkä VAV:lle ja mitkä asukkaalle. Asukkaalle kuuluvat tehtävät on hoidettava omatoi-

misesti ja omalla kustannuksella. Muistattehan, että myös huollolle ja VAV:lle kuuluvat tehtävät eivät ole ilmaisia, vaan nämä kustannukset kerätään asukkailta vuokrissa.

Huoneiston hyvä ja huolellinen hoito sekä ilmen-neiden vikojen välitön ilmoittaminen huoltoliikkeelle on pitkällä tähtäimellä ennen kaikkea asukkaan oman edun mukaista.

Vastuunjakotaulukko

LÄMMITYSlämpöpatterin ilmaus HUOLTOpatteriventtiilin korjaus HUOLTOlämpöpatterin korjaus HUOLTOhuoneiston lämpötilan mittaus (ensimmäisen mittauksen tekee asukas) HUOLTOhuoneiston lämpötilan perussäätö VAV

ILMANVAIHTOliesikuvun tai tuulettimen huolto HUOLTOasukkaan oman liesikuvun tai tuulettimen huolto ASUKASliesikupu, vakiovaruste HUOLTOpoistoventtiilien puhdistus 3 kk välein ASUKASpoistoventtiilin korjaus HUOLTOliesikuvun rasvasuodattimen puhdistus 3 kk välein ASUKASasuntokohtaiset ja talon ilmastointikoneet HUOLTOilmanvaihtohormien puhdistus VAVilmanvaihtojärjestelmän säätö VAVkorvausilmaventtiilien puhdistus keväällä ja syksyllä ASUKAS

VESI- JA VIEMÄRILAITTEETvesihanan tiivisteet HUOLTOvesihanan vaihtaminen HUOLTOvesikalusteiden lisäasennukset ASUKAS/ HUOLTOpesukoneen tai astianpesukoneen liittäminen (asukas tilaa putkiliikkeen) ASUKASkäsisuihkuletkun uusiminen ASUKASpesualtaiden tulpat ASUKASpesualtaiden, lattiakaivojen ja hajulukkojen puhdistus ASUKASviemärin avaus ASUKAS/ HUOLTOputkistovuodot HUOLTOwc-laitteet HUOLTO

IKKUNAT JA OVETikkunoiden lasit (ei itse rikotut) HUOLTOikkunoiden lasit (itse rikotut) ASUKAS/HUOLTOikkunoiden kiinteät tiivisteet HUOLTOaukipitolaitteet HUOLTOikkunapuitteiden ja helojen korjaus HUOLTOsälekaihtimet (jätettävä paikalleen pois muutettaessa) ASUKAShuoneistojen ulko-ovet HUOLTOpostiluukku ja ovikello HUOLTOulko-oven nimikilpi HUOLTOulko-oven sarjamuutos ASUKAS/HUOLTOlukot/helat HUOLTOsisäovien korjaus HUOLTOulko-oven varmuuslukko ja ovisilmä ASUKAS

SÄHKÖLAITTEEThuoneiston sulakkeet ASUKAShuoneiston noususulake HUOLTOsähköjohdot (alkuperäiset) HUOLTOvalaisimien kuvut ja lamput (asumisaikana) ASUKASvalaisimien kuvut ja lamput (asukkaan vaihtuessa) HUOLTOvalokatkaisijat ja pistorasiat HUOLTOantenni- ja puhelinpistorasiat HUOLTOantenniliitosjohto ASUKASlisäsähköasennukset ASUKAS/HUOLTOsaunan kiuas HUOLTOkiuaskivien uusiminen, talosauna HUOLTOkiuaskivien uusiminen, huoneistosauna ASUKAS

AVAIMETlisäavaimet ASUKAS/HUOLTOvioittuneen avaimen vaihto HUOLTOkadonneet avaimet ASUKASkadonneet avaimet, lukkojen sarjoitus ASUKAS/HUOLTO

KIINTEÄT KALUSTEETkaapistot sekä niiden hyllyt ja helat HUOLTOvaatenaulakko HUOLTOpeilit, vakiovarusteet HUOLTOjääkaapin/pakastimen korjaus, vakiovarusteet HUOLTOasukkaan hankkima lisälaite ASUKASliesi, liesikupu HUOLTOtakka, tuhkan poisto ASUKASastiankuivauskaapin ritilähyllyt HUOLTO

SISÄPUOLISET PINNOITTEETkattojen/seinien maalaus tai tapetointi VAV tai ASUKAS/VAVlattiapäällysteet VAV

PIHA-ALUEhuoneistopihan nurmikko, reunapensaiden sisäpuoli ASUKAShuoneistopihan istutukset ASUKAS

VAV 23

lyhyestiVAV:n luottamushenkilöille ja muille asukasaktiiveille on tänä keväänä luvassa seuraavaa ohjelmaa:

Hallituksen asukasjäsenten vaalit 6.5. klo 17.30., seurakuntien talon auditorio Tikkurilassa, Unikkotie 5 C. Tilaisuudessa äänestetään asukaskokousten nimeämien ehdokkaiden joukosta VAV:n hallitukseen kaksi asukasjäsentä ja kaksi varajäsentä.

Suojelujohtajien ja väestönsuojan valvojien koulutus 14.–16.5. klo 17.30, VAV:n toimisto Tikkurilassa, Veturikuja 7.Lakisääteinen suojelukoulutus on kaksipäiväinen kiinteistön väestönsuojan valvojille ja kolmipäiväinen suojelujohtajille.

Luottamushenkilöiden koulutus 21.5. klo 17.30., seurakuntien talon auditorio Tikkurilassa, Unikkotie 5 C. Luottamushenkilöiden koulutuksessa perehdytään muun muassa kokoustekniikkaan sekä sähköiseen viestintään.

VAV lähettää kunkin koulutuksen kutsut erikseen postissa, minkä lisäksi koulutustiedot löytyvät VAV:n kotisivuilta www.vav.fi kohdasta ”Asukastoiminta”. Tervetuloa mukaan!

Astianpesukoneen ja pyy-kinpesukoneen vesijohto-liitännät ja kytkennät ovat asukkaan vastuulla, ja ne on tehtävä olemassa olevi-en ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Vahinkojen välttämiseksi työ kannattaa teettää asiantuntijaliikkeellä. Vakuutus ei korvaa virheel-lisestä asennuksesta johtuvia astianpesukoneen tai pyy-kinpesukoneen vuotoja eikä niistä aiheutuvia vahinkoja.

Pesukoneen hana tulee sulkea aina silloin, kun pesukone ei ole käytössä. Vedenpaine saattaa rik-koa vesiletkun ja aiheuttaa vesivahingon. Pesukoneita ei myöskään tule jättää käy-mään itsekseen, kun poistuu asunnosta.

Pidä huolta pesukoneiden putkista ja liitännöistä

Kun irrotat astianpesuko-neen tai pyykinpesukoneen liitännät, muista tulpata vedenotto- ja poistoputkien päät. Tulpat voi hankkia rautakaupasta. Vedenot-to- ja poistoputkien päiden tulppaukset ovat asukkaan vastuulla.

.

Muista kotivakuutus!

VAV:n asukasaktiivien kevään kalenteri

Vahinkotapauksissa VAV Asunnot Oy:n oma va-kuutus korvaa ainoastaan kiinteistölle

aiheutuneet vahingot. VAV:n vakuutus ei korvaa asukkaan huonekaluihin tai muuhun henkilökoh-

taiseen omaisuuteen kohdistuneita vahinkoja eikä mahdollisia tilapäisasumisen kustannuksia.

Tämän vuoksi asukkaan tulee itse huolehtia kodin ja sen irtaimiston vakuutusturvasta.

Jos sinulla ei ole jo kotivakuutusta, kannattaa ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön ja selvittää oma

vakuutusturvasi.

Senioripysäkki tarjoaa syrjäytymisvaarassa oleville, yli 60-vuotiaille eläkeläisille maksuttomia ja luottamuksellisia keskusteluryhmiä, jotka toimivat Vantaalla kerran viikossa 1,5 tunnin ajan. Keskusteluryhmään ovat tervetulleita kaikki vanhukset, jotka kokevat masentuneisuutta, yksinäisyyttä, ihmissuhdeongelmia, ahdistusta tai pelkoa.

Senioripysäkki on Helsinkimission kehittämä ryhmäterapiasovellus, joka toimii jo lähes 30 paikkakunnalla. Toiminta on käynnistetty vuonna 2001 RAY:n (Raha-automaattiyhdistys) tuella Sörnäisissä ja työtä tehdään jatkuvassa yhteistyössä myös Helsingin kaupungin kanssa.

Senioripysäkki-ryhmässä olennaisinta on omien kokemuksien, tunteiden ja ajatuksien jakaminen ja uuden näkökulman saaminen omiin kokemuksiin ryhmän vuorovaikutuksessa. Ryhmäterapian tavoitteena on myös uusien ihmissuhteiden luominen ja sosiaalisten kontaktien lisääminen.

Lisätietoja: Helsinkimissio, p. 045 341 0506senioripysakki@helsinkimissio.fi | www.senioripysakki.fi

Senioripysäkki

Oma isännöitsijäsi

Toimiston asiakaspalvelu

Ma–to: klo 9.00–15.00Pe: klo 9.00–13.00

PuhelinajatMa–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00Pe: klo 9.00–12.00

Puhelin: 010 235 1450Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

Asukasvalinta

Sähköposti: asukasvalinta@vav.fi Faksi: 010 235 1491Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

Vuokravalvonta

PuhelinajatMa–to: klo 10.00–14.00Pe: klo 10.00–13.00

Puhelin: 010 235 1460Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Asumisneuvonta

PuhelinajatMa–to: klo 10.00–14.00Pe: klo 10.00–13.00

Puhelin: 010 235 1470Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Isännöitsijä Jorma MannerAlue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola sekä Karsikkokuja 13, Merjantie 10, Takojantie 1p 010 235 1482Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

Isännöitsijä Maarit RantsiAlue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, RuskeasantaP. 010 235 1486Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi

Isännöitsijä Maria UronenAlue: Hakunila, LänsimäkiP. 010 235 1487Sähköposti: maria.uronen@vav.fi

Isännöitsijä Hanna PölkkiAlue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki, VallinojaP. 010 235 1485Sähköposti: hanna.polkki@vav.fi

Isännöitsijä Susanna KasonenAlue: Hämeenkylä, Pähkinärinne sekä Harppuu-napolku 1, Lautamiehentie 22–24, Pehtoorintie 11, Viikinkitie 2P. 010 235 1481Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi

Isännöitsijä Katri VatanenAlue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä sekä Kallioimarteentie 10, Orvokkirinne 4, Sorakuja 4P. 010 235 1488Sähköposti: katri.vatanen@vav.fi

Isännöitsijä Jaana OksanenAlue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, YlästöP. 010 235 1484Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451

Isännöitsijöiden puhelinpäivystysVAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

VAV palvelee