Uusia näkökulmia johtamiseen ja strategiatyöhön –

Haamujohtamisesta tarinaindeksiin

Tommi Auvinen (KTT, MTI), yliopistonopettaja&

Pasi Sajasalo (KTT), dosentti, yliassistenttiJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)

Esityksen rakenne ja sisältö

Nostamme esiin uusia näkökulmia johtajuuteen ja strategia-ajatteluun– Kielellinen (narratiivinen) näkökulma: miksi? Milloin? Kenelle?

Miten?Orientaatio– Esittäytymiset– Keskustelua johtajuudesta

Lyhyt katsaus johtamisteorioihin– historia, nykyisyys ja tulevaisuus– Johtajuus suhteissa– haamujohtajuus

Lyhyt katsaus strategia-ajatteluun– Rationaalinen ja formaali top-down prosessi narratiivisuuden haastamana– Tieteellisen ja käytännön näkökulman yhdistäminen: tarinaindeksi

Loppuyhteenveto / keskustelua

EsittäytyminenTommi Pekka Auvinen (s. 1976 Jyväskylässä)– KTT; MTI, yliopistonopettaja– Työhistoriasta: UPM, yrittäjä, konsultointia– Opetuksen painopistealueet: HRM, organisoituminen ja

johtajuus, kandiseminaarit ja tutkimusmetodologia– Tutkimus: Diskursiivinen johtajuus ja valta, narratiivisuus ja

poikkitieteellisyys, sense making (johtajuus, organisaatiot, johdon laskentatoimi), rationaalisuus

EsittäytyminenPasi Sajasalo (s. 1969 Jyväskylässä)– KTT, dosentti, yliassistentti– Työhistoriasta: myyntityötä, opetusta, oma yritys,

konsultointia– Opetuksen painopiste-alueet: kansainvälinen liiketoiminta,

strategia, konsultointi– Tutkimuksen painopiste-alueet: kansainvälistyminen ja

strategiatutkimus (metsäteollisuus, media-ala), verkostotutkimus (koneenrakennus), managerial cognition, business intelligence

Johtajuutta on ollut yhtä kauan kuin inhimillistä toimintaa

Varhaisimmat johtajan symbolit kaksoisvirran maastaN. 300 ekr Hippokrates ja 50 jkr: Galenus: morfologiat (piirreteoria)Teollinen vallankumous 1700-l lopulta: organisaatiot kasvoivat, yhteiskunta muuttui, tarve ammattimaiselle johtajuudella (aluksi sosiaalisia kokeiluja yms.)– Johtajuus kuitenkin vanhempi ilmiö (esim. sepän paja)

1920-luvulla: hiekkalaatikkoleikit; nokkimisjärjestysPitkään (usein yhä?) piirreteoriat vahvassa asemassaTyyliteoriat 1960-70Tilanneteoriat 1970-80Kulttuuri 1980 – – Johtajuuden symboliikka– Diskursiiviset näkökulmat

Mistä ollaan tultu – ja mihin?

A) Autoritaarisuudesta ja käskyttämisestä (yksilökeskeinen; valta johtajan omaisuutena) B) vuorovaikutteiseen vaikuttamiseen (johtajuus suhteissa; verkostot)

A) Klassinen/moderni ajattelu (yksilökeskeinen)• Piirreteoriat• Tyyliteoriat• Tilanneteoriat

B) Johtajuus suhteena/sosiaalisesti rakentuneena• Kulttuurinäkökulma• Johtajuus suhteissa

• Diskursiivinen / narratiivinen

Management

Leadership

Viimeaikaisia näkökulmia johtajuuteen: diskursiivisuus ja

narratiivisuusMitä tarkoittaa diskursiivisuus?– Diskurssi (discourse; discours; discursus) puhuttu ja kirjoitettu

kommunikaatio– Sosiaaliseen toimintaan liittyvä yhtenäinen kielenkäyttö (esim.

Foucault: aikakauden kielellinen ymmärrys todellisuudesta)Rationaalisen ja objektiivisen tiedon, tieteen ja johtajuuden kritiikki; nykymaailmassa huomattu mahdottomaksi– Taustalla 1960-luvulla filosofian alalla käynnistynyt kielellinen

käänne– Keskeinen filosofia: (Berger & Luckman 1967) sosiaalinen

konstruktionismi – ”Kulttuuriparadigman” nousu 1980-luvulla liiketaloustieteissä

Kielellisen käänteen vaikutus johtamistutkimukselle

Narratiivisuus yritysten taloustieteen yhteydessä tarkoittaa johtamisen ja organisaatioiden tarkastelua kielenkäytön (erityisesti kertomusten näkökulmasta) ja vuorovaikutuksen ilmiöinäNarratiivisuuden ontologian näkökulma:– ”me kaikki – johtajat mukaan lukien – elämme,

monimutkaisessa tarinoiden verkostossa, johon olemme kietoutuneet niin ajattelussamme kuin toiminnassamme” (Boje 1991; 1995; 2008)

Narratiivisen johtajuuden käytännön näkökulma:– ”what really counts is that I’m Irish and I knows how to tell

stories” Jack Welch, CEO, GE

Homo economicus homo narrans

HaamujohtajuusVäitöskirjan eräs ”löydös”Johtajuus > johtajahenkilöAineisto:– Kohdeorganisaatio suuri suomalainen huipputeknologiaorg.– Pitkittäisaineisto; (uusi) johtaja ja 4 alaista haastateltu (2-4 krt)

Haamujohtajan muodot ja vaiheet:1. Ennen johtajan virallista saapumista disk. hahmona2. Johtajan ensimmäinen vuorovaikutus alaistensa kanssa;

johtajan viesti jo värittyy aiemman disk. hahmon kautta3. Johtaja muuttaa mieltään; alaiset mieltävät johtajan sellaisena

kuin tämä oli aiemmin ei reaaliaikaista ”minää”4. Epävirallinen johtaja nousee (organisatorinen vastustus)5. Johtaja lähtenyt pois organisaatiosta, hänen haamunsa pysyy

organisaatiossaLöydökset avaavat johtajuuden rakentumisen prosesseja ja ilmenemistä diskursiivisessa organisaatiotodellisuudessa

Strategia-ajattelun kehitys

Strategia tieteenalanaPitkä historia – 500 eKr...– Johdannainen sotatieteistä– Soveltava tieteenala– Poiminut ”rusinoita lukuisista pullista”– Lukuisia koulukuntia erilaisin näkökulmin ja

painotuksin

Strategia-ajattelun kehitys: perinteiden painolasti

Normatiivinen Deskriptiivinen

Strategiakonsepti Asema, suunnitelma, juoni

Toimintamalli, perspektiivi

Strategiaideaali Toteutuu aiottuna EsiinnousevaStrategiaprosessi Analyyttinen Intuitiivinen

Strategi Johtaja: top-down Toimijat: bottom-up

Käyttäytymis-oletus Rationaalisuus Rajallinen rationaalisuus, epärationaalisuus

Tarkasteluote Opastava ProblematisointiMaailmankuva Kapea Holistinen

Strategia käytäntönä

Strategia käytäntönä (strategy as practice) lähestyy strategiaa ihmisten toimintana/ luomuksena– Pyrkii karistamaan gloorian ja mystiikan strategian

ympäriltä– Strategia ei ole organisaation omaisuutta – syntyy

ja on olemassa vain ihmisten toiminnan tuloksena– Käytäntö, käytänteet, käytännön toimijat keskeisinä

vaikuttajina strategian luomisessaMuutoksen ja pysyvyyden suhteen tarkastelu

Strategia tarinana

Keskeiset ajatukset– Strategian luomisessa keskeistä tulevaisuuteen

suuntautuvan kehitystarinan luominen kielellä keskeinen rooli

– Tarina näyttelee merkittävä osaa niin itse strategian luonnissa kuin sen toteutuksessakin• Merkityksenanto (sense-giving) ja luominen

(sense-making) toiminnalle ja sen tavoitteille• Vaikuttaminen ja vakuuttaminen tarinan keinoin

– Abstraktin konkretisoiminen

Tarinaindeksi – miksi ja milloin?

Tarinaindeksi on organisaation johdon resurssi ja työkalu strategisten muutoshankkeiden johtamiseen– Fysiikassa läpinäkyvä aine (kuten ilma ja vesi) tehdään näkyväksi

värjäämällä– Organisaatioissa valta (ja toiminta) on näkymätöntä kunnes se

toteutuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja tehdään näkyväksi puheessa.

– Tarinaindeksi tekee organisaatioiden liikkeen, tavoitteet ja vastustuksen (rationaliteetit) näkyväksi ja havainnoitavaksi.

– Tämä mahdollistaa ymmärryksen siitä, mikä on ihmisille todellista ja tärkeää; ja edelleen havainnoitavaksi ja siten hallittavaksi sen, mikä on organisaation toimijoiden dynamiikan takana.

Tarinaindeksin käytettävyys ja hyödyt

Tarinaindeksi antaa tietoa strategian implementoinnin ja organisaatiokulttuurin sen hetkisestä tilastaErityisesti painotus on strategian ymmärryksessä ja tulkinnassa henkilöstön keskuudessaTiedon avulla voidaan strategian eteenpäinvientiä ohjata, sopeuttaa ja muovata tilanteen mukaiseksi, sekä parantaa organisaatiokulttuuria

Pohdittavaksi...

Strategian rakentaminen yliopistossa:– Top down vai bottom up?– Opiskelija asiakkaana:

• Yhdessä menestyminen• Millaista strategisesti merkityksellistä

informaatiota rakentuu opiskelijan ja työelämän rajapinnassa

• Miten välittyy (vai välittyykö?) yliopiston opetusstrategiaan?

Kiitos mielenkiinnosta!