Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen...
-
Upload
natural-resources-institute-finland-luke -
Category
Science
-
view
91 -
download
2
Transcript of Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen...
![Page 1: Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto](https://reader030.fdocuments.net/reader030/viewer/2022020102/55c82960bb61eb924d8b4670/html5/thumbnails/1.jpg)
Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto [email protected]
![Page 2: Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto](https://reader030.fdocuments.net/reader030/viewer/2022020102/55c82960bb61eb924d8b4670/html5/thumbnails/2.jpg)
Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja ilmakuvaus).
Tapahtuu yleisimmin lentokoneesta
Laitteisto lähettää valopulssin ja mittaa ajan, joka kestää ennen kuin tältä pulssilta
saadaan takaisin kaiku (se osui kohteeseen).
Tämän jälkeen lasketaan sijainti (XYZ), josta tämä kaiku tuli.
Uusimmat laitteet lähettävät jopa 500 000 pulssia / sekunti, joista jokaisesta saadaan 1 – 4 kaikua.
Lopputuote on dataa, jota kutsutaan pistepilveksi.
- Tiheä pistepilvi, jonka jokaisen pisteen XYZ-sijainti tunnetaan
![Page 3: Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto](https://reader030.fdocuments.net/reader030/viewer/2022020102/55c82960bb61eb924d8b4670/html5/thumbnails/3.jpg)
Kuvina:
Laserkeilaus pähkinänkuoressa
Jari Vauhkonen (UEF-Metsä)
![Page 4: Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto](https://reader030.fdocuments.net/reader030/viewer/2022020102/55c82960bb61eb924d8b4670/html5/thumbnails/4.jpg)
Aineistojen yhdistäminen:
25m
![Page 5: Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto](https://reader030.fdocuments.net/reader030/viewer/2022020102/55c82960bb61eb924d8b4670/html5/thumbnails/5.jpg)
Hirven talvi- ja kesäelinympäristöjen rakenteen analysointi ja elinympäristömallinnus. Kuinka soveltuva alue X on hirven kesä/talvi elinympäristöksi.
Hirven käyttäytyminen lämpöstressin aikana.
Näkyykö hirven käytöksessä/elinympäristövalinnassa kesälämpötilojen vaihtelu välillä 10 – 30 astetta? Näkyy
Eroaako tämä niiden hirvien välillä, jotka elävät sisämaassa tai merenrannalla? Eroaa
Metsän rakenteen merkitys elinympäristövalinnassa vuoden sisällä.
Milloin hirvi vaihtaa elinympäristöään vuodenaikojen mukaan ja millaiseen metsään se tällöin menee? Mitä tämä valinta kertoo sen ekologiasta?
Kuinka tämä valinta vaihtelee urosten sekä vasallisten ja vasattomien naaraiden välillä?
Naaraiden elinympäristövalinta vasomisaikaan. Millaisilla alueilla naaraat synnyttävät? Minne ne vievät vastasyntyneen vasan?
Hirvituhojen tunnistaminen laserdatasta.
Aiemmin tehtyä:
![Page 6: Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto](https://reader030.fdocuments.net/reader030/viewer/2022020102/55c82960bb61eb924d8b4670/html5/thumbnails/6.jpg)
365 päivää hirven jäljillä (etänä) Seuranta aloitettiin huhtikuun lopussa (ennen vasojen syntymää) ja sitä jatkettiin
seuraavan vuoden huhtikuuhun asti.
Aineistot yhdistämällä (laser + GPS) tiesimme millaisessa metsässä hirvet olivat olleet minäkin ajanhetkenä.
Urokset, vasattomat naaraat ja vasalliset naaraat tutkittiin erikseen.
Vasomisaika selvitettiin analysoimalla tiineiden naaraiden liikkeitä tunti tunnilta huhtikuun lopulta kesäkuun puoleenväliin. Toukokuun ensimmäisellä puoliskolla liikkuminen oli vähäistä Välillä 3. – 9.5 kaikilla naarailla oli 2-3 vrk ajanjakso, jolloin nbe olivat käytännössä pysähdyksissä
ja pysyttelivät yhdellä alueella. Tämän jälkeen liikkuminen alkoi ja liikemäärät jatkoivat kasvuaan tasaisesti. Todennäköinen vasomisaika 3. – 9.5, joka useiden käytännön tutkimusten mukaan ei ole
aikainen (lisäksi vasalle tuoretta ravintoa).
Seuraavaksi laserdata leikattiin jokaisen sijainnin ympäriltä.
![Page 7: Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto](https://reader030.fdocuments.net/reader030/viewer/2022020102/55c82960bb61eb924d8b4670/html5/thumbnails/7.jpg)
…hirven jäljillä
Kuvasimme metsän käyttöä muuttujilla, jotka kertoivat kuinka tiheässä, korkeassa tai avarassa metsässä hirvi kulloinkin liikkui: canopy – yli viiden metrin korkeudesta tulleiden kaikujen osuus (puuston korkeus ja tiheys). shrub – väliltä 0.5 – 5 metriä tulleiden kaikujen osuus (aluskasvillisuus, taimikot). ground – maahan osuneiden kaikujen osuus (maiseman avoimuus).
Tarkastelimme siis näiden muuttujien hirvien sijainneissa eri vuoden aikoina.
Millaisia eroja vuodenajat, sukupuoli ja mukana liikkuva vasa aiheuttavat?
![Page 8: Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto](https://reader030.fdocuments.net/reader030/viewer/2022020102/55c82960bb61eb924d8b4670/html5/thumbnails/8.jpg)
Tuloksia lyhyesti:
Vuoden kierto: Urokset Vasattomat naaraat Vasalliset naaraat
![Page 9: Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto](https://reader030.fdocuments.net/reader030/viewer/2022020102/55c82960bb61eb924d8b4670/html5/thumbnails/9.jpg)
Tuloksia lyhyesti:
Vasomisaika: Urokset Vasattomat naaraat Vasalliset naaraat
![Page 10: Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto](https://reader030.fdocuments.net/reader030/viewer/2022020102/55c82960bb61eb924d8b4670/html5/thumbnails/10.jpg)
Hirvituhot – Testausasteella
Miltä tällaiset erot näyttäisivät laserpistepilvessä?
![Page 11: Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto](https://reader030.fdocuments.net/reader030/viewer/2022020102/55c82960bb61eb924d8b4670/html5/thumbnails/11.jpg)
Hirvituho muuttaa taimikon rakennetta selvästi (latvat taittuvat, oksat ja neulaset häviävät).
Tämä rakenteellinen ero on tunnistettavissa laserdatasta? Aineisto:
Kuusamoon Yhteismetsä Metsikkökuviot, sekä terveet että tuhotut, jaettiin 15 x 15 metrin soluihin. Laserdata leikattiin näiden solujen sisältä ja pistepilven geometria/rakenne analysoitiin useilla
eri muuttujilla. Laskettujen muuttujien toivottiin paljastavan hirvituhot. Laadittiin malli, joka analysoi laserdataa solu kerrallaan ja ennusti tuhon vakavuuden ko. solulle. 17 000 tuhosolua ja 168 000 tervettä solua rakenteeltaan samankaltaisissa metsiköissä ~ 33 000 000 laserkaikua.
Hirveät tuhot
![Page 12: Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto](https://reader030.fdocuments.net/reader030/viewer/2022020102/55c82960bb61eb924d8b4670/html5/thumbnails/12.jpg)
Esimerkki tuloksista kartalla:
Hirveät tuhot
![Page 13: Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto](https://reader030.fdocuments.net/reader030/viewer/2022020102/55c82960bb61eb924d8b4670/html5/thumbnails/13.jpg)
€ Laserdataa kerätään joka tapauksessa. Mahdolliset
ekologiset sovellukset ovat vain plussaa.
Suomessa MML:n laserdata on avoin kenelle tahansa, ilmaiseksi.
Antaa erittäin tarkkaa ja muuten vaikeasti mitattavaa tietoa metsän, sen latvuston ja kasvillisuuden rakenteesta. Kuten myös alueen topografiasta.
Nämä tutkimukset osoittavat, että menetelmä toimii, mutta
kaikki on vasta alussa.
Muuta
![Page 14: Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto](https://reader030.fdocuments.net/reader030/viewer/2022020102/55c82960bb61eb924d8b4670/html5/thumbnails/14.jpg)
Kiitokset! Alfred Kordelinin Säätiö. www.kordelin.fi Kuusamon Yhteismetsä – Jarmo Korhonen Tutkimusryhmä:
Petteri Packalen. Kaukokartoitus, laser, ohjelmointi, algoritmit. [email protected] Lauri Mehtätalo. Tilastotiede ja mallinnus. [email protected] Juho Matala. Hirvet ja hirvituhot. [email protected] Jyrki Pusenius. Hirvet ja pantahirviaineisto. [email protected]