TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEET

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti 1

TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEET

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa



• Materiaali -teksti ja opetus luokkahuoneessa -diaesitys -opettajan havainnollinen opastus

työsalissa

• Työturvallisuustesti -testiin kuuluu 15 kysymystä ja jokaiseen kysymykseen 3 väittämää -testi on hyväksytty, kun 80% on oikein



•Tavoitteet:– turvallinen asenne ja vastuu

»työsuorituksesta » työkaverista ja hänen toiminnasta»työyhteisön omaisuudesta

– saada aikaan halu toimia oikein»halu toimia turvallisesti

•Turvallinen toiminta on kilpailuetu työmarkkinoilla!


TYÖTURVALLISUUSKORTTI

• teollisuuden yhteisillä työpaikoilla• voimassa 5 vuotta


Esimerkki työturvallisuus-onnettomuudesta


1 TYÖSUOJELU

Tavoite:• edistää työnteon ja työyhteisön

terveellisyyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja työntekijän hyvinvointia

• ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja• luoda nuorille ammattiin opiskelun myötä

myönteinen ja aktiivinen työsuojeluasenne


1 TYÖTURVALLISUUS-TOIMINTA

• parantaa työskentelyolosuhteita• ennaltaehkäisee tapaturmia ->

riskikartoitus• takaa työssäoppimispaikan

turvallisuuden


1 TYÖTURVALLISUUS-TOIMINTA

Tehtäväalueet

• työturvallisuustoiminta• työpaikkasuojelu• työsuhdesuojelu• työterveyshuolto


1 TYÖPAIKKASUOJELU

• varautuu onnettomuus- ja katastrofitilanteiden torjuntaan

• ylläpitää työsuojelu-organisaatiota


1 TYÖSUHDESUOJELU

• työehtosopimuksien ja työlain säädännön noudattaminen

• työelämätietouden lisääminen


1 TYÖTERVEYSHUOLTO

• terveystarkastukset• kouluun- ja työhöntulotarkastukset• terveysneuvonta• tyky-toiminta


2 TERVEYS JA TYÖKYKY

• ominaisuus• ihannetila• kyky toimia• työkyky• voimavara• hyvinvointi muodostuu työn ja

vapaa-ajan tasapainosta


2.1 MITÄ TERVEYS ON?

• fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys perustuu työn ja vapaa-ajan tasapainoiselle jakautumiselle

• terveelliset elintavat, mielekkäät harrastukset ja läheiset ihmis-suhteet ovat vastapaino työn rasituksille


2.2 TYÖKYKY

• ihmisen voimavarojen ja työn yhteensopivuus ja tasapainoisuus

• päävastuu yksilöllä itsellään, mutta myös työympäristön edistettävä työkyvyn ylläpitoa

• osa-alueet: ihmisen terveydentila (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen), opiskelu- ja työskentely-ympäristö, ammatillinen osaaminen, arvot, asenteet, motivaatio


2.3 FYYSISET TEKIJÄT

Säännöllinen yöuni• nuoren yöunen tarve 8-10 tuntia• liian lyhyt yöuni

– vaikeuttaa keskittymistä, – tekee rauhattomaksi, ärtyneeksi ja– vihamieliseksi– kaksinkertaistaa esim. diabetekseen

sairastumisriskin – pitkittyessään altistaa

mielenterveysongelmille


2.3.2 RUOKAILUTOTTUMUKSET

• riittävän päivittäisen ravintoaineiden saannin takaavat

• aamupala ja kouluruokailu (2/3 päivän energiansaannista)

• kevyt päivällinen ja pari välipalaa• monipuolinen,tukeva aamupala takaa

riittävän verensokeritason, antaa voimia koulu-ja työpäivään, ehkäisee tapaturmia– ”roskaruoka” sisältää liikaa tyydyttyneitä

rasvahappoja, suolaa ja sokeria ->vakava terveysuhka


2.3.3 LIIKUNTA

• tavoitteet: - fyysinen kunto - henkinen hyvinvointi - koulussa ja työssä jaksaminen• monipuolista liikuntaa, myös ns.

hyöty- liikuntaa muutama tunti viikossa


2.3.4 TUPAKOINTI

• välittömät haitat:– hengityselinten oireilu,flunssa-alttius

• pidempiaikaiset haitat:– keuhkosyöpä- ja sydänsairausriskin

moninkertaistuminen– ns. kylmäsormisuus

• joskus jopa este työnsaannille työturvallisuus-riskin vuoksi


2.3.5 PÄIHTEET – kuula himmeenä

• alkoholi ja huumeet - riippuvuus, huumeidenkäytössä jo ensimmäisestä kokeilukerrasta - terveyshaitat: fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset - työkyvyn lasku ja

tapaturma-alttiuden lisääntyminen


2.4 PSYYKKISET TEKIJÄT

• henkinen hyvinvointi

• henkinen väkivalta – kiusaaminen

• kiire saa aikaan uupumisen


2.4.1 HENKINEN HYVINVOINTI

• elämisen kokeminen myönteiseksi sekä koulussa että vapaa-aikana

• tunnusmerkkejä: tyytyväisyys elämään,aktiivisuus, myönteinen perusasenne,

• epävarmuuden ja vastoinkäymisten sietäminen, oman itsensä hyväksyminen


2.4.2 HENKINEN VÄKIVALTAKIUSAAMINEN

• jatkuva, systemaattisesti toistuva kiusaaminen, sortaminen tai muuta kielteinen käyttäytyminen, jonka kohteeksi joutuva ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi

• aiheuttaa kiusatulle monenlaisia ongelmia ja traumoja, pahimmillaan elämänhalun menetyksen ja itsemurhan


2.4.3 KIIRE SAA AIKAAN UUPUMUKSEN

• kiire ja henkinen paine kuluttavat työntekijän voimia

• ääri-ilmiöinä loppuunpalaminen eli burn out ja masennus eli depressio

• vaativat ammattiauttajan apua


2.5. SOSIAALISET TEKIJÄT

Hyvässä työyhteisössä on• toimivat ihmissuhteet• tasa-arvoinen, avoin ilmapiiri• hyvä me-henki• henkilöstöllä

koulutusmahdollisuuksia • työ- ja perhe-elämä on joustavasti

yhteensovitettavissa• hyvät työskentelyolosuhteet


3 TYÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TYÖNTEKIJÄSTÄ

JOHTUVAT SEIKAT• erilaisissa sairauksissa ja vammoissa on

erityispiirteitä, jotka voivat vaikuttaa työn tekemiseen ja työturvallisuuteen koulussa ja työpaikalla

• opettajan ja työpaikkaohjaajan on hyvä tietää opiskelijan sairauksista tai erityisen tuen tarpeista voidakseen varmistaa hänen turvallisen työskentelynsä


3.1 SAIRAUKSISTA ILMOITTAMINEN

Seuraavista sairauksista pitäisi ilmoittaa opettajalle ja työpaikkaohjaajalle:– allergia ja astma– diabetes– epilepsia– huonokuuloisuus– mielenterveysongelmat


3.2 TARTTUVAT TAUDIT

• pisaratartunnalla tarttuvia maksasairauksia A- ja B-hepatiitti

• vakavimman tartuntavaaran muodostavat veren välityksellä leviävät C-hepatiitti ja HIV

• yleisvaarallisista tartuntataudeista salmonella leviää ihmisen tai eläimen ulosteen saastuttaman elintarvikkeen tai veden välityksellä


3.3 RASKAUS

• eräät työaltisteet saattavat vaikuttaa haitallisesti sikiön kehitykseen, raskauden kulkuun ja miehen tai naisen lisääntymiskykyyn

• jos työtehtävissä on vaaratekijöitä, on henkilö siirrettävä sopivampaan työtehtävään


3.4 ERILAINEN OPPIJA, ERITYISOPISKELIJA

• opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelijan tarvitsema tuki ja ohjaus

3.5 PUUTTEELLINEN KIELITAITO• opiskeluun ja työssäoppimiseen

perehdyttäminen tapahtuu henkilökohtaisesti

• käytetään selkeää puhekieltä ja kirjalliset ohjeet selkokielellä


4. TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT

TYÖYMPÄRISTÖTEKIJÄT4.1 FYYSISET TEKIJÄT

– valaistus– melu– tärinä– lämpötila, ilmastointi ja ilmankosteus

4.2 BIOLOGISET TEKIJÄT– mikro-organismit: bakteerit, virukset, sienet,

loiset– altistuminen lähinnä hengitysteitse, ihon ja

ruuansulatuselimistön kautta


4.1 VALAISTUS

• mitä valo on?• valaistuksen avulla tietoa ympäristöstä• riittävä valaistus• yleisvalo / kohdevalaistus / lisävalo• valaistusvoimakkuus• hyvä valaistus – riittämätön valaistus • yleisvalo 750 luxia

– esim. luonnonvalolamput• vältä heijastumat ja häikäisy verhoilla• vältä suuria kirkkauseroja


4.1 MELU

• ääni on ilmassa aaltoliikkeenä etenevää värähtelyä

• melu – häiritsevää, epämiellyttävää• melun voimakkuutta mitataan

äänenpainetasona dB• melunvoimakkuus - melutaso enintään 85

dB• kuulovaurio• melutasot eri toiminnoissa• melun vähentäminen


4.1 TÄRINÄ

• tärinä on kiinteissä kappaleissa etenevää värähtelyä

• kohdistuu joko ihmisen koko kehoon tai pelkästään yläraajoihin

• tärinätauti• tärinää voi vähentää:

– poistamalla tärinän lähteet tai pienentämällä niiden voimakkuutta

– välttämällä resonansseja– eristämällä tai vaimentamalla värähtelyt


4.1 LÄMPÖTILA

• lämpöviihtyvyys• lämpösuositukset:

– kevyt toimistotyö 21-25 Cº– kevyt tehdastyö 18-20 Cº– tavallinen tehdastyö 17-19 Cº– raskas tehdastyö 15-17 Cº

• liian korkea lämpötila aiheuttaa:– työsuoritusten huononemista– virheiden ja tapaturmien lisääntymistä– väsymystä– vapinaa, sydämen tykytystä

• liian alhainen lämpötila aiheuttaa– jäsenten ja lihasten kankeutta– vedon tunnetta


4.1 ILMASTOINTI

• ilmastointi: mieluiten koneellinen, ikkunoissa tuuletusluukut

• ilmastoinnin tarkoitus– poistaa ilman epäpuhtaudet– edistää lämmön johtumista– säätää sopivaksi ilman puhtaus,

kosteus, lämpötila ja virtaamisnopeus– hien haihtuminen

• ilmankosteus: suositus 30-70%


5. ERGONOMIA

1. MITÄ ERGONOMIA ON?• kitkan poistamista työn ja työntekijän väliltä• työvälineet ja työympäristö sovitetaan

ihmisen edellytysten ja vaatimusten mukaisiksi

• tärkeä osa suunnitteluvaihetta• ergonomia koostuu seuraavista osa-alueista:

Organisaatio-psykologia

Tekniikka Psykologia

Fysiologia

ERGONOMIA


5. ERGONOMIA

2. ERGONOMIA TYÖSSÄ• työ- ja apuvälineiden käyttö• oikeat työasennot ja työtavat• hyvä peruskunto, vapaa-ajalla liikkuminen• työn oikea tauotus• elpymisliikunta• istumatyö• seisomatyö• nostotekniikat


6. JÄRJESTYS JA SIISTEYS

Työturvallisuus alkaa sinusta itsestäsi.

Noudata yleistä järjestystä siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta!

• siivoa päivittäin käyttämäsi työskentelypaikka ja puhdista koneet sekä vie työvälineet niille varatuille paikoille

• ilmoita työympäristön vaaratekijöistä vastuuhenkilöille


6 JÄRJESTYS JA SIISTEYS• Mitä

turvallisuusriskejä löydät kuvasta ?

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________


7 PALONTORJUNTA

1. Tulipalon uhka on melkoinen vallankin työnopetustiloissa, joissa tehdään tulitöitä.

Tulipalo voi syttyä muuallakin, riittää kun on herkästi syttyvä aine ja kipinä. Esimerkiksi; puupöly ja rasvapata syttyvät herkästi.

2. Suojelusuunnitelma on toimintaohje tulipalon tai muun suuren onnettomuuden sattuessa

Tupakointi ja tulenkäsittely ovat sallittuja vain niille varatuissa paikoissa


7.3 POISTUMISTIET

• tulipalon uhatessa on tärkeää poistua rakennuksesta mahdollisimman nopeasti suojelusuunnitelmassa mainittuun paikkaan.

• Rakennuksen poistumistiet on merkitty vihreä-valkoisella opasteella

• Poistumisteiden eteen eikä sähkötaulujen edustalle saa varastoida mitään tavaroita


7.4 ALKUSAMMUTUSKALUSTO

Jokaisella työpaikalla on oltava palotarkastuksessa määritelty

alkusammutuskalusto.

• yleensä 1kpl 12 kg:n käsisammutin ja toinen välittömässä läheisyydessä

• muita yleisiä alkusammuttimia ovat: pikapaloposti ja sammutuspeite

• sammuttimien paikka on merkitty punakeltaisella merkillä ja niiden

luokse on oltava vapaa pääsy• sammuttimen käyttö opetetaan tulityökurssilla


7.5 TULITYÖT

• tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Esimerkiksi kaikenlainen hitsaus ja hiominen on tulitöitä.

• tulitöitä saa tehdä ilman erillistä lupaa vakinaisella tulityöpaikalla ottaen huomioon turvallisuusohjeet


7.5 TULITYÖT

• tulitöiden tekemiseen työpajan ulkopuolella tarvitaan tulityölupa ja tulityökortti.

• tulityökortin saat tulityökurssilla, joita järjestetään tekniikan ja liikenteen koulutusaloilla.


7.6 TOIMENPITEET TULIPALON SATTUESSA

• pelasta ensin loukkaantuneet ja vaarassa olevat ihmiset, kehota muita poistumaan palopaikalta

• ilmoita lähimmällä puhelimella palosta aluehälytyskeskukseen, numero 112

• sammuta palo alkusammuttimella, jos arvioit sen mahdolliseksi

• rajoita palo, jos et saa sitä sammumaan, sulkemalla ovet ja ja ikkunat ja pysäyttämällä ilman vaihto

• opasta palokunta paikalle ja varmista paloauton pääsy palopaikalle


7.6 TOIMENPITEET TULIPALON SATTUESSA

1. PELASTAE ensin loukkaantuneet ja vaarassa olevatvarmista, ettei kukaan ole jäänyt palavaan tilaankehota muita poistumaan palopaikalta

2. ILMOITA lähimmällä puhelimalla palosta hätäkeskuksen numeroon 112

3. SAMMUTA

palo alkusammuttimella, jos arvioit sen mahdolliseksi. tulipalo on sammutettavissa kotikonstein viiden ensimmäisen minuutin kuluessa sen syttymisestä.

4. RAJOITA jos et saa paloa sammumaan, sulje viereisiin tiloihin johtavat ovet ja ikkunat pysäytä ilmanvaihto ja siirry ulos palavasta kohteesta

5. OPASTA palokunta palopaikalle varmistu, että paloauto pääsee esteettä paikalle noudata tämän jälkeen palopäällikön ohjeita


7.7 HÄTÄILMOITUS

• yleinen hätänumero on 112• soita hätäpuhelu itse jos voit • kerro mitä on tapahtunut• kerro tarkka osoite ja kunta• vastaa kysymyksiin• toimi annettujen ohjeiden mukaisesti• lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan• muista: hätäpuhelimiin voit soittaa kolikko-

ja korttipuhelimista ilman puhelinkorttia ja rahaa ja matkapuhelimesta ilmaan SIM-korttia


7.8 TOIMENPITEET SAIRASKOHTAUKSISSA

• selvitä mitä on tapahtunut • tarkista potilaan tila

• tee hätäilmoitus numeroon 112• aloita elvytys, vuorotellen 2 puhallusta ja

15 painallusta• tyrehdytä verenvuoto• tarkkaile potilasta • opasta ambulanssi paikalle ja kerro

pelastajille mitä on tapahtunut ja onko ensiapua annettu


8 SÄHKÖTURVALLISUUS

• sähkö on turvallista, kun siihen suhtautuu varovaisuudella

• verkkovirrasta (230 V) saatu sähköisku on vaarallinen ja voi johtaa kuolemaan

• mikäli sähköisku johtaa sydänkammiovärinään on annettava ensiapua ja hälytettävä ambulanssi


8 SÄHKÖTURVALLISUUS

• sähkön käytölle vaarallisia käyttöympäristöjä on esim. kostea ja hyvin sähköä johtava tila kuten: kellari, keittiö, kylpyhuone ja säiliöt

• sähköiskun voi saada viallisesta sähkölaitteesta ja rikkoutuneesta sähköjohdosta


8.1 SÄHKÖÄ TURVALLISESTI

• vaaran paikkoja ovat – sähköistetyt ratapihat ja avojohtimet– ulkona olevat suurjännitejohtimet

20 000 V– suurjännitejohtojen läheisyydessä

sähköiskun saattaa saada valokaaresta (huom! turvaväli)


8.2 SÄHKÖISKU

• sähköiskun voimakkuus riippuu käyttöympäristöstä

• vaarallisia tiloja ovat keittiö, kosteat tilat ja ulkotilat

• sähköiskun saa yleisimmin rikkoutuneesta laitteesta tai sähköjohdosta

• ihmiskeho johtaa hyvin sähköä -> auttajan on katkaistava virta tai irrotettava uhri verkosta kuivan puukappaleen avulla


8.3 SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSMENETELMÄT

• suojamaadoitus; sähkökojeen sähköä johtavat metalliosat on kytketty suojajohtimen kautta rakennuksen maadoitukseen

• suojaeristys; sähkölaitteen kuori on sähköä johtamatonta ainetta, esim: porakoneet pölyimurit

• suojajännite; sähkölaitteen käyttöjännite on alle 25 V, esim; lelut, joulukoristeet, jne.

• vikavirtasuojakytkin; lisäsuojalaite, jota käytetään sähkön käytölle vaarallisissa tiloissa kuten keittiössä, kylpyhuoneessa ja ulkona


8.4 SULAKKEET

• sulake on virtapiirin turvalaite, joka estää sähköjohtoa kuumenemasta liikaa

• sulake toimii myös oikosulun sattuessa, estäen käyttäjää saamasta sähköiskua

• sähkönkäyttäjä voi vaihtaa palaneen sulakkeen uuden samankokoisen sulakkeen, jos sähkökaapin saa auki ilman avainta

• sulakkeen vaihtamisen ajaksi on sähkövirta katkaistava pääkytkimestä

• automaattisulakkeen toimittua, sen saa toimintakuntoon nostamalla sulakevivun ylös


8.5 SÄHKÖNKÄYTTÖ ULKONA

• ulkona on sähkönkäytölle vaaralliset olosuhteet

• älä käytä ulkona kiinteitä sähkölaitteita, jollei ne ole koteloitu sateenpitäväksi

• ulkona käytettävien sähkölaitteiden tulee olla, joko suojamaadoitettuja, suojaeristettyjä tai suojajännitteellä varustettuja

• vikavirtasuojakytkin ulkopistorasioissa antaa lisäturvaa

• autojen lämmityslaitteen pistorasiana ei saa käyttää sisätiloissa olevaa 0-luokan pistorasiaa hengenvaara


8.6 KÄYTTÄJÄLLE SALLITUT SÄHKÖTYÖT

• sähkötöitä saa tehdä vain sähköalan ammattilaiset

• sähkönkäyttäjä saa tehdä pienehköjä sähkötöitä jos hän on perehtynyt ja varmasti tietää osaavansa työn

• sallittuja ovat mm. seuraavat työt:• sulakkeen vaihto asunnossa • lampun ja sytyttimen vaihto• yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko• sähkölaitteen rikkoutuneen johdon uusiminen• autosähkötyöt valmistajan ohjeen mukaisesti


9 TERVEYDELLE VAARALLISET KEMIKAALIT

1 On tärkeää tuntea käyttämänsä kemikaalit, jotta osaa suojautua niiden aiheuttamilta vaaroilta ja käyttää niitä oikein.

2 Haitalliset kemikaalit kulkeutuvat pääasiassa elimistöön hengitysteitse. Myrkyt ja hapot joutuvat nieltynä ruuansulatuselimistöön ja liuttomet, hapot ja emäkset imeytyvät ihon läpi. ->Aineiden vaikutus riippuu siitä, kuinka myrkyllisiä ne ovat ja kuinka helposti ne pääsevät elimistöön.


3 Terveydelle vaarallisten aineiden pakkauksissa on tärkeimmät tiedot varoitusmerkinnöin. – R-lausekkeet ovat vaaraa osoittavia– S-lausekkeet ovat turvallisuustoimia

osoittavia

4 ASA-tiedostoon kerätään luettelo syöpävaaraa aiheuttaville aineille altistuvista työntekijöistä

5 Käyttöturvallisuustiedotteet on oltava nähtävissä kaikista terveydelle vaarallisista kemikaaleista


10 TERVEYDELLE VAARALLISTEN AINEIDEN PÄÄLLYSMERKINNÄT


11 HENKILÖNSUOJAIMET

• Työntekijän on noudatettava työnantajan antamia toimivallan mukaisia ohjeita ja määräyksiä.

• Työntekijän on ohjeiden mukaisesti käytettävä hänelle annettuja henkilösuojaimia ja varusteita



Työnantajan on järjestelmällisesti• arvioitava• selvitettävä ja• tunnistettava työpaikan vaaratekijät



Jäljellejäävien vaaratekijöiden merkitys työntekijöille• arvioidaan ja• haittatekijät minimoidaan mm.

suojainten avulla• SMT-fysikaalisten vaaratekijöiden

arviointilomake



Työntekijän on• noudatettava ohjeita ja määräyksiä• ohjeiden mukaisesti käytettävä

annettuja henkilönsuojaimia ja varusteita



Suomessa käytettävien suojainten on täytettävä• valtioneuvoston päätöksen 1406/1993

vaatimukset ja• oltava CE-merkittyjä


11.1 SILMIEN SUOJAIMET

Silmäsuojainten käyttö on pakollista:• hiontatöissä• talttaus-, tiivistys- ja vasaroimistöissä• hitsaus- ja polttoleikkaustöissä• koneistustöissä• ruosteen harjaus- ja puhdistustöissä• puhdistettaessa paineilmalla koneita• louhinta- ja kivitöissä• rakennusten puhdistus- ja piikkaustöissä• sekä töissä, joissa silmien vahingoittumisen

vaara on olemassa


11.2 HENGITYKSEN SUOJAIMET

• Pölyn suodattimet, jotka on jaettu kolmeen luokkaan suodatustehon perusteella

• Kaasun suodattimet, jotka testataan standardin EN 141-mukaisesti ja merkitään:A,B,E ja K sekä teho ilmoitetaan 1,2,3

• Moottoroidut hengityksen suodattimet


11.3 KUULONSUOJAIMET

• Pitkäaikainen altistus 85 dB:n melulle saa aikaan kuulovaurion, joka on peruuttamaton

• Kuulonsuojaimia on kahta tyyppiä:– korvan sisään laitettava ja – korvan ulkopuolelle tuleva kuppisuojain


11.4 SUOJAKÄSINEET

Suojakäsineitä käytetään suojaamaan käsiä• ruhjevammoilta• viilto- ja leikkuuvammoilta• kuumuudelta• kemikaalien syövyttävältä vaikutukselta• tartunnoilta• sekä infektion leviämiseltä


11.4 SUOJAKÄSINEET

Suojakäsineitä valmistetaan eri materiaaleista eri käyttötarkoituksiin• kangaskäsineet • nahkakäsineet • kumikäsineet • muovikäsineet • kertakäyttöiset suojakäsineet


11.5 SUOJAJALKINEET

Suojajalkineet valitaan tehtävän työn mukaan • keittiössä kengänpohja ei saa olla liukas• eläinten hoidossa jalkineiden on oltava

pestävät• rakennustöissä on valittava

turvajalkineet• hitsaustöissä jalkineen on suojattava

kuumilta roiskeilta jne


11.6 SUOJAVAATETUS

Suojavaatetus valitaan tehtävän työn mukaan • sairaanhoitaja • kokki• palomies• metallimies jne


12 NUORTEN TYÖNTEKIJÄIN SUOJELU

LainsäädäntöäNuorityöntekijä on 15-18 vuotias

• Nuorella työntekijällä ei saa teettää töitä, jotka ovat ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingollisia tai

• jotka vaativat häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista


12.1 KIELLETYT TYÖT

Nuorta työntekijää (alle 18-vuotiasta) ei saa käyttää töissä, jotka ovat nuoren ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi tahi, jotka vaativat häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista


12.2 VAARALLISET TYÖT

• alle 16-vuotiasta työntekijää ei saa käyttää ns. vaarallisissa töissä

• vaarallisista töistä luettelo• jos 16-vuotiasta nuorta käytetään

vaarallisiin töihin, on tästä tehtävä ilmoitus ko. työpaikkaa valvovalle työsuojelupiirille


12.3 ESIMERKKEJÄ NUORILLE TYÖNTEKIJÖILLE

VAARALLISISTA TÖISTÄ1. Mekaaniset vaaratekijät2. Kemialliset vaaratekijät3. Fysikaaliset vaaratekijät4. Sähköiset vaaratekijät5. Ruumiillinen liikarasitus6. Biologiset vaaratekijät7. Eräät muut työt


13.1 NUORTEN TYÖNTEKIJÄIN TYÖAJAT

13 – 15 v. 15 – 17 v. Huom!

Säännöllinen työaika

Loma-aikana:7h/vrk35 h/vrk

8h/ vrk40 h/ vko

KouluaikanaVapaapäivinä 7h/ vrk

13 – 15v. Koulupäivän ja työajan pituus enintään 8h / vrk (poikkeuslupa ammatillisen kehityksen takia).

Ylityö KiellettyEnintään 80h/v(poikkeusluvalla lisäksi 40h/v) 48h/vko

15 – 17 v.Työaika enintään 9h/vrk

Työajansijoittelu

Klo. 8 – 20(kotitaloustyössä klo 23 asti).

Klo. 6 – 22(kotitaloustyössäklo. 23 asti)

15 –v. Täyttänyt2 – vuorotyössä ammattikoulutuksessa enint. 01 -saakka

Ruokatauko1/2h, jos työaika yli 4 ½ h/vrk

Kuten aikuisilla

Keskeytymätönvuorokausilepo

14h/vrk 12h/vrk

Viikkolepo 38h/vrk Kuten aikuisilla


13.2 TYÖAJAN SIJOITTELU

• alle 15-vuotiaan nuoren työaika tulee sijoittaa pääsääntöisesti kello 8:n ja 20:n väliseen aikaan

• 15-17 -vuotiailla työaika klo 6-22• 15 vuotta täyttäneillä ammatillisen

koulutuksen takia 2-vuorotyössä työaika enintään klo 01 asti


13.3 YLITYÖT

• Alle 15-vuotias ei saa tehdä ylitöitä• 15-18-vuotiasta saa hänen

suostumuksellaan pitää ylitöissä enintään 8 ylityötuntia / vko


13.4 LEPOAJAT

• Alle 15-vuotiaan tulee saada vähintään 14 tuntia keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa

• 15-17 vuotiaille 12 tuntia / vrk


13.5 POIKKEAMAT TYÖAJOISSA

Työsuojelupiiriin erityisluvalla voidaan poiketa näistä työajoista


14 OPISKELUTAPATURMIEN KORVAAMINEN

• ammatillisissa koulutuksissa ja näyttötutkintoon osallistuvalle maksetaan korvausta tapaturmasta, joka on aiheuttanut vamman tai sairauden

• korvauksen maksamisen edellytyksiä on, että opiskelija on osallistunut käytännön opetukseen


15 JÄTEHUOLTO JA KESTÄVÄKEHITYS

• jätteet lajitellaan jo työpajassa tai keittiössä niille varattuihin astioihin ja viedään ulos jäteastioihin

• biojätteet kerätään erillisiin astioihin kompostoitavaksi

• ongelmajätteitä, kuten paristot ja akut, ei saa heittää sekajätteisiin

• jäteöljyt ja liuottimet kerätään erillisiin säiliöihin edelleen hävitettäviksi

• toimintaa, jossa jätteet käytetään uudelleen raaka-aineeksi, kutsutaan kierrätykseksi


16 LIIKENNE-KÄYTTÄYTYMINEN

• liikennetapaturmat ovat yleisin vammautumisen ja kuoleman aiheuttaja nuorten keskuudessa

• väärä asennoituminen liikennesääntöihin ja liikenteeseen on usein tapaturman syynä

• rikkomalla yleisiä liikennesääntöjä aiheutat vahinkoja itsellesi ja toisille

• liikennesäännöt koskevat kaikkia liikenteessä olevia, myös jalankulkijoita


17 TYÖPAIKKAAN PEREHDYTTÄMINEN

• Perehdyttämisellä tarkoitetaan tapahtumaa, jolloin uusi työntekijä saa mahdollisuuden oppia uuden tehtävänsä ja yrityksen toimintakulttuurin.

• Koulussa oppilas perehdytetään koulun sääntöihin ja ohjeisiin luokanvalvojan johdolla ensimmäisten viikkojen aikana.

• Työsalissa opiskelija perehdytetään uusien koneiden ja laitteiden turvalliseen käyttöön tapaturmien välttämiseksi.


• Kiitos, luento on loppunut• Menestystä kokeeseen.

TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEET

Documents

Transcript of TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEET