Työmaana maailma 1/2014

AJATELTAVAA KAIKEN MAAILMAN POMOILLE JA DUUNAREILLE SASK – SUOMEN AMMATTILIITTOJEN SOLIDAARISUUSKESKUS

TYÖMAANAMAAILMA

1/2014

KANSANLIIKE SEN TEKI

Indonesiassa ay-järjestöjen johtama kansanliike sai aikaan

merkittävän parannuksen sosiaaliturvaan ja työntekijöiden oikeuksiin,

kertoo keskusjärjestön puheenjohtaja Said Iqbal.

AKTIIVIT KOHTASIVAT SOLIDAARISUUSPÄIVILLÄ

HAAVISTO: LISÄÄ VEROTULOJA KEHITYSMAILLE

LÄNSI-AFRIKASTA YRITYSTEN VEROPARATIISI

MAALISKUU 2014

ToimitusJukka Pääkkönen

vastaava päätoimittaja

Aleksi Vienonentoimitussihteeri

TuotantoUnionimedia / Risto Paananen

UlkoasuUnionimedia / Mikko Taipale

Kannen kuvaOlli Häkämies

KirjapainoMiktor Oy, Vammala 2014

Painos 9 000 kpl

Julkaisija

3 Pääkirjoitus: Pallo maalissa Brasiliassa?

4 Ajankohtaista

7 Aleksi Vienosen kolumni: Kuluttaja ei ole enää kuningas

8 Said Iqbal, Indonesia: Kansanliikkeen avulla tuloksia

10 Solidaarisuuspäivät kokosi 400 aktiivia Hämeenlinnaan

12 Sutinaa banderollipajassa

14 Pekka Haavisto: Kehitysmaille lisää verotuloja

16 Verohelpotusten villi Länsi-Afrikka

18 Perustulon kokeilusta rohkaisevia tuloksia

20 Mosambikin Kosonen ei palvo enää materiaa

22 Ellinoora Vesala: Jäsenet halusivat liittyä SASKiin

23 Tulossa

Sisältö 1/2014

Luovuus päästettiin valloilleen Solidaarisuuspäivien banderollityöpajassa.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry,

Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinkip. 0207 6998 20fax 09 4789 2222

[email protected]

Osoitteenmuutokset ja tilaukset: [email protected]

ISSN 1456-2030

Työmaana Maailma postitetaan SASKin kannatusjäsenille ja jäsenjärjestöille,

jäsenjärjestöjen aktiiveille sekä lehden yksityistilaajille. Lehti on tilaajille maksuton.

Lehden tuotantoon ja julkaisemiseen on saatu Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötiedotustukea.

Pääkirjoitus /// Jukka Pääkkönen

Pallo maalissa Brasiliassa?Brasilialaiset ammattiliitot ennakoivat pian alkavia jalkapallon

maailmanmestaruuskisoja seremonialla, jonka keskiössä ovat kisapyhättöjä pystyttäneiden rakentajien työolot. Salvadorissa,

Bahian osavaltiossa järjestettävä tapahtuma summaa, miten rakennus-alan ammattiliitot ja niiden kansainväliset kumppanit ovat onnistuneet omassa, jo neljä vuotta kestäneessä hyökkäys- ja puo-lustuspelissään. Sen tavoitteena on ollut varmistaa, että MM-kisojen rakentajat voisivat tehdä työnsä säällisissä työoloissa ja elämiseen riittävällä palkalla.

Myös Suomesta rahoitusta saanut kampanja* pystyy osoittamaan useita kouraantuntuvia tulok-sia. Neljän vuoden aikana Brasilian rakennusalan ammattiliittoihin on liittynyt joukoittain uusia jäseniä. Kasvaneen voimansa ansiosta liitot ovat kyenneet neuvottelemaan rakentajille tuntuvia palkankorotuksia ja parannuksia työehtoihin. Ne ovat kouluttaneet mittavan joukon työsuojeluval-tuutettuja ja painostaneet rakennusyhtiöitä toteut-tamaan alan kansallisia työturvallisuusmääräyksiä myös käytännössä.

Jalkapallon maailmamestaruudesta pelataan Brasi-liassa peräti 12 eri kaupungissa. Kaikissa on toteutettu kisojen takia näyttäviä ja kalliita rakennushankkeita. Ne ovat kasvattaneet alan liikevaihtoa ja työllisyyttä, mutta avanneet myös ovia epäterveille lieveilmiöille.

Juuri siksi ammattiliitot ovat ottaneet kopin urheilun suurkisoista. Massiivisen rakennusbuumin aikana syntyneet työelämän käytännöt tapaavat vakiintua ja levitä myös muille kuin kisastadionien työmaille. On siis kyettävä estämään kisakiireen varjolla tehtävät työolojen huo-nonnukset. On pystyttävä synnyttämään uusia, parempia käytäntöjä, vaikka urheilujuhlan mediahuomiota hyödyntäen.

Jalkapallon käyttövoimaa työntekijöiden oikeuksien puolustami-sessa kokeiltiin edellisen kerran Etelä-Afrikan MM-kisojen alla. Siellä ammattiliitot onnistuivat parin vuoden kampanjan avulla nostamaan alan palkkatasoa ja parantamaan stadionien rakentajiksi värvättyjen siirtotyöläisten asemaa. Etelä-Afrikasta viestikapula siirtyi Brasili-

aan, jossa ammattiliittojen voima on suurempi ja toimintaedellytykset paremmat kuin keskimäärin globaalissa etelässä.

Brasiliassa jalkapallojuhlia seuraavat heti vuo-den 2016 kesäolympialaiset Rio de Janeirossa. Niiden jälkeen pelin vaikeusaste kasvaa ammattiliittojen kannalta merkittävästi.

Brasilian liitoilta kunnon työn viestikapula siirtyy venäläisille sisarjärjestöille. Sotshin talviolympialais-ten rakennusprojekteista kantautuneet tiedot eivät lupaa helppoa tehtävää niille, joiden pitäisi valvoa työoloja vuoden 2018 jalkapallokisojen rakennustyö-mailla eri puolilla Venäjää.

Vielä synkempänä kohteena siintää näköpiirissä työntekijöiden oikeuksia häikäilemättä polkeva Qatar. Sen isännöimät kisat ovat vasta kahdeksan vuoden kuluttua, mutta jalkapallostadionien rakennustyö-mailla lasketaan jo ruumiita. Ei ole tiedossa, montako lisää tarvitaan, ennen kuin kisaoikeudet omistava kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA laskeutuu alas

tornistaan ja myöntyy ammattiliittojen vaatimukseen: Ei uusia kisoja ilman takeita työntekijöiden oikeuksista. TM

*) Rakennusalan kansainvälisen ammattiliiton BWI:n Decent Work -hanketta Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa ovat Suomesta tukeneet SASK ja Rakennusliitto.

Jukka Pääkkönen

Viestintäpäällikkö

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014 3

[ Ajankohtaista ]

TYÖMAANA MAAILMA 1/20144

Tutkimus kertoo siirtotyöläisten syrjinnästäSASK: Siirtotyöläisillä oltava oikeus järjestäytymiseen.

Kansalaisjärjestö Finnwatch julkisti tammikuussa seurantatutkimuksen, jossa Suomessa toimivien kauppa-

ketjujen omien tuotemerkkien alla myytävien hedelmämehujen taustalta löytyi jälleen vakavaa työntekijöiden perusoikeuksien ja ihmisoikeuk-sien polkemista.

Tutkimus on jatkoa vuosi sitten julkaistulle selvitykselle, joka paljasti, että muun muassa Rainbow- ja Pirkka-mehujen raaka-aine tuote-taan hyvin huonoissa työoloissa thaimaalaisella Natural Fruit -tehtaalla.

SASKin toiminnanjohtajan Janne Ron-kaisen mielestä julkisuuteen jälleen nousseet puutteet Thaimaan elintarviketehtailla kertovat ensisijaisesti siirtotyöläisten syrjinnästä ja sii-tä, että heidän mahdollisuutensa järjestäytyä ammatillisesti on tehty mahdottomaksi.

– Siirtotyöläiset ovat globaalisti kaikkein

haavoittuvin ryhmä. YK:n arvioiden mukaan maailman työväestöstä heitä on noin kymmenen prosenttia, Ronkainen sanoo.

Paras keino siirtotyöläisten aseman turvaa-miseksi olisi Ronkaisen mielestä ay-liikkeen tukeminen kehittyvissä maissa. Lisäksi siir-totyöläisten järjestäytyminen olisi tehtävä paikallisessa lainsäädännössä mahdolliseksi.

Ilmiö näkyy myös stadiontyömailla

Siirtotyöläisten oikeuksien polkeminen näkyy Ronkaisen mielestä myös vuoden 2022 Qatarin jalkapallokisojen rakennustyömailla. Työmailla on ollut viitteitä pakkotyöstä ja muusta vaka-vasta työntekijöiden ihmisoikeuksien polke-misesta. Asiasta uutisoitiin kansainvälisesti ja myös Suomessa laajasti syyskuussa.

Qatarin rakennustyömailla ja majoitus-leirien epäinhimillisissä oloissa on kansain-

välisten ammattijärjestöjen tilaston mukaan kuollut yksin viime vuoden aikana vähintään kolmesataa työntekijää. Sorretut työntekijät ovat pääosin Nepalista ja muista Aasian maista tulleita siirtotyöläisiä.

Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty on kiin-nittänyt huomiota Qatarin stadiontyömaiden ihmisoikeusloukkauksiin.

Qatarissa näyttäytyy koko karuudessaan siir-totyöläisten asema globaaleilla työmarkkinoilla.

– Siirtotyövoiman käyttö lisääntyy, mutta useimmissa maailman maissa siirtotyöläiset ovat oikeudetonta kastia, Ronkainen luonneh-tii. TM

Teksti: Aleksi Vienonen

Kuva: Meeri Koutaniemi

Meeri Koutaniemen kuvaama Thaimaan kohutehtaan työntekijä ei halunnut kasvojaan julkisuuteen, vaan piiloutui paperilapun taakse.


SASKin perhe kasvoi kahdellaSuomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on nyt entistä voi-makkaammin koko suomalaisen palkansaajakentän kumppani kansain-välisessä edunvalvonnassa, kun Toimihenkilöliitto ERTOn sekä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn jäsenyydet SASKissa varmistuivat.

Jyty liittyi SASKiin virallisesti marraskuussa, kun Jytyn hallintoelimet ja SASKin hallitus hyväksyivät liiton jäsenhakemuksen. ERTOn jäsenyys varmistui SASKin joulukuun hallituksen kokouksessa 12. joulukuuta.

STTK:laisista ammattiliitoista SASKiin kuuluvat Ammattiliitto Pro, Nordea Unioni Suomi, Palkansaajajärjestö Pardia, Tehy ja Vakuutusväen liitto VvL sekä nyt liittyneet ERTO ja Jyty.

Akavalaisista liitoista SASKiin kuuluvat Akavan Erityisalat, Tieteen-tekijöiden liitto, Specia – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt, Insi-nööriliitto sekä Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL. SAK:laisista liitoista käytännössä kaikki kuuluvat SASKiin. Palkansaajakeskusjärjes-töistä SASKiin kuuluvat SAK sekä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK. TM

Lue lisää: www.sask.fi

Kannatusjäsenmaksu nouseeSASKin hallitus päätti syyskokouksessaan nostaa kanna-tusjäsenmaksun 40 euroon vuodessa. Ammattiosastojen kannatusjäsenmaksu on tästä vuodesta alkaen 0,50 euroa per maksava jäsen per vuosi. Jäsenmaksu peritään loppukeväästä.

Kannatusjäsenmaksun nostoa perusteltiin sillä, että kan-natusjäsenyyden hoitoon liittyvät kiinteät kustannukset ovat nousseet. Muun muassa postimaksut ja painokustannukset ovat kasvaneet.

– Samalla kannatusjäsenyyttä aiotaan kehittää. Kannatus-jäsenille järjestetään 9.-10. toukokuuta koulutustapahtuma, jonka tavoitteena on tehdä osasta kannatusjäsenistämme ”SASK-lähettiläitä”. Heidän tehtävänään on viedä tietoa SASKista omille työpaikoilleen ja ammattiosastoihinsa, viestintäkoordinaattori Katri Blomster kertoo.

Lisäksi myös muita kannatusjäsenille suunnattuja palve-luja kehitetään. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät Decent Work -klubit räätälöidään entistä selvemmin kannatusjäse-nille. Jos et vielä ole kannatusjäsen, voit liittyä osoitteessa www.sask.fi/liity.


Allekirjoita työolo- vetoomus Alkolle!Jopa puolet Suomessa nautituista viineistä tuodaan Chilestä, Etelä-Afrikasta ja Argentiinasta. Silti harva suomalainen tietää näiden maiden viinitilojen työoloista.

Reilut rypäleet -kampanjalla halutaan herättää keskus-telua viinintuotantoon liittyvistä ihmisoikeusrikkomuk-sista kehittyvissä maissa ja kannustaa Alkoa panostamaan enemmän näiden ongelmien kitkemiseen.

Kampanjaverkostossa ovat mukana Eettisen kaupan puo-lesta ry, Kalevi Sorsa -säätiö, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK. Vetoomuksessa kerätyt allekirjoitukset luovutetaan Alkon johdolle toukokuun ensimmäisellä viikolla. Vetoomuskam-panja päättyy 2. toukokuuta 2014.

Allekirjoita nettivetoomus jo tänään osoitteessa: http://tinyurl.com/viinikampanja TM


Kambodžan ay-aktiivien vaino jatkuuVähintään neljä ihmistä sai surmansa ja 39 haavoittui tammikuussa Kambodžan pääkaupungissa Phnom Penhissä, kun valtion turvalli-suusjoukot hyökkäsivät mieltään osoittaneita työntekijöitä vastaan. Poliisi pidätti lisäksi 23 ihmistä, joiden joukossa on lukuisia ay-aktiiveja.

Pitkin syksyä jatkuneet mielenosoitukset kärjistyivät joulukuussa, kun valtio ilmoitti nostavansa vähimmäispalkan sataan dollariin kuu-kaudessa. Summa jäi kauas odotetusta, eikä se riitä kattamaan nousevia elinkustannuksia. Päätöksen seurauksena työntekijät jäivät lakkoon 24. joulukuuta vaatiakseen elämiseen riittävää palkkaa. Valtio kieltäytyi neuvotteluista ja avasi tulen lakkoilevia työntekijöitä vastaan.

Ay-liikkeen kansainväliset kattojärjestöt IndustriALL, UNI Global Union ja ITUC tuomitsevat jyrkästi väkivaltaisuudet ja vaativat valtiota palaamaan neuvottelupöytään sekä vapauttamaan vangitut mielen-osoittajat.

Allekirjoita IndustriALLin vetoomus Kambodžan työntekijöiden oikeuksien puolesta nettiosoitteessa: http://tinyurl.com/kambodza. TM



Karvas kauppasopimus

Maailman kauppajärjestö WTO jä-senmaineen riemuitsi viime jou-lukuussa päästessään sopuun kau-

pan esteiden poistamisesta. Historialliseksi luonnehdittu kauppasopimus muun muassa parantaa maiden välisen kaupan sujuvuutta ja alentaa kaupankäynnin kustannuksia.

Myös Suomessa sopimus otettiin tyytyväi-senä vastaan, sillä se tuo helpotuksia Venäjän-kauppaan. Esimerkiksi tullimenettelyjen hel-pottuminen nopeuttaa liikennettä ja vähentää paperityötä.

Filippiiniläiset ammattiyhdistysaktiivit Daday Bati-On ja Edwin Bustillos ovat sitä mieltä, että sopimus hyödyttää vain kehittyneitä ja rikkaita maita sekä monikansallisia yrityksiä. Kehittyville ja köyhille maille, kuten Filippii-neille, se tuo heidän mukaansa vain vahinkoa.

WTO:n yhdeksäs ministerikokous järjestet-tiin Indonesian Balilla viime joulukuussa. Bati-On ja Bustillos matkustivat sinne Filippiineiltä

osallistuakseen WTO:n vastaisen kansalaisliik-keen toimintaan. Bati-On osallistui tapahtu-maan ensi kertaa. Hän työskentelee koulutta-jana Filippiinien ammattiliittojen koulutus- ja tutkimusverkostossa LEARNissa.

– Olemme järjestäneet useita keskustelu-tilaisuuksia ja tavanneet myös muutamia Eu-roopan parlamentin jäseniä, kuvailee Bati-On tapahtumia stadionilla, joka oli varattu kansa-laisliikkeen käyttöön.

Maanviljelijät vaarassa

Filippiinien edistyksellisen ammattiliiton APL-SENTROn pääsihteeri Edwin Bustillos oli yksi kansalaisjärjestöjen edustajista WTO:n järjes-tämässä kuulemistilaisuudessa. Siihen osallis-tui lähes 700 kansalaisjärjestöaktiivia 346 eri järjestöstä ja 66 eri maasta.

WTO:n vastaisen kansalaisliikkeen edusta-jat järjestivät tilaisuudessa muun muassa flash mob -tapahtumia, joilla he halusivat kiinnittää

Filippiinien ay-aktiivit eivät lämpene kaupan esteitä raivaavalle WTO-sopimukselle.

päättäjien huomion kauppasopimuksen vahin-gollisuuteen kehittyville maille.

– Olemme täällä vastustaaksemme Balin minipaketin hyväksymistä, mutta lopullise-na tavoitteenamme on, että WTO järjestönä lopetetaan. Se palvelee vain Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin intressejä, linjaa Bustillos.

Filippiinit on maatalousvaltainen saari-valtio, jonka maanviljelijöiden ja kalastajien elinkeinon kauppasopimus Bustilloksen mu-kaan vaarantaa.

Kehittyvien maiden näkökulmasta katsot-tuna kaupan esteiden purkaminen hyödyttää vain suuria monikansallisia yrityksiä, joiden pääsy kehittyvien maiden markkinoille helpot-tuu entisestään.

Tuontiruoka koetaan uhkaksi

WTO-sopimuksen myötä kehittyvien maiden mahdollisuus rajoittaa esimerkiksi elintarvik-keiden maahantuontia vaikeutuu. Sopimus aset-

[ Ajankohtaista ]

Luulitko, että kuluttaja on kuningas?Huomasitko, että suomalainen ay-liike teki historiaa 12. helmikuuta? Tuskin et, mutta muutos on merkittävä. Tuona ajankohtana Palvelualojen ammattiliitto PAM ilmoitti, että SOK:n, Keskon ja Tuko Logisticisin PAMilaiset varastotyön-tekijät asettavat ”kyseenalaisissa olosuhteissa valmistetut ananasmehut” käsit-telykieltoon kolmeksi päiväksi.

Tempauksen tarkoituksena oli parantaa thaimaalaisten tehdastyöntekijöiden asemaa.

Tapaus oli historiallinen, koska tiettävästi koskaan aikaisemmin suomainen ay-liike ei ole käyttänyt painostustoimia protestina oman työnantajansa puut-teellisia yritysvastuukäytäntöjä kohtaan. Tähän saakka yritysvastuuseen on pyritty pääosin vaikuttamaan kampanjoimalla ja tiedottamalla. Kansalaisjärjestöt ja erilaiset verkostot ovat yrittäneet viestiä kuluttajille, että kuluttamalla voit vaikuttaa.

Kuluttajavaikuttamisen tie on nyt kuitenkin kuljettu loppuun, tunnustavat jo monet kansalaisjärjestöaktiivitkin.

Kuluttajaviestintään perustuva kampanjointi on tuomittu epäonnistumaan, koska lahjoitusten ja pienten EU-tukien varassa pyörivät kansalaisjärjestöt ja verkostot eivät enää pärjää suuryritysten massiivisille viestintäkoneille.

Mutta ei hätää! Viisas tekee välttämättömyydestä hyveen. Koska kuluttajavaikut-taminen ei näytä toimivan, on jälleen oivallettu, että paras tapa parantaa työolo-suhteita löytyykin poliittisesta vaikuttamisesta – ja sen tukena ay-vaikuttamisesta.

Globaalisti yritysvastuukampanjointi suunnataan nykyään enemmän kansa-laisiin ja vähemmän kuluttajiin. Ja kansalaisia vaaditaan toimimaan yhdessä ja yksilöinä, jotta saadaan aikaan pysyviä muutoksia: uusia lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia.

Yksilön sijaan on alettu jälleen vannoa joukon voimaan. Ja maailman suu-rin poliittinen joukkoliike on edelleen ay-liike. Todennäköisesti PAMilaisten varastotyöntekijöiden tempaus sai aikaan enemmän vipinää kauppaketjujen hankintakäytäntöjen parantamisessa, kuin mihin aneemiseksi kuihtunut ku-luttajaliike olisi koskaan pystynyt.

Kuluttaja ei olekaan kuningas. TM

Aleksi Vienonen

Kirjoittaja on SASKin toimittaja-tiedottaja.

[ Kolumni ]”Loppu WTO:lle”, vaati Social Movements for an Alternative Asia -kansalaisliike Indonesian Balilla viime joulukuussa.

///////////////////////////////////////”WTO palvelee vain

Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin

intressejä.”


taa myös rajoituksia niiden mahdollisuuksiin antaa tukea omille pienviljelijöilleen.

Pelkona on, että yhä useammat maanviljelijät joutuvat lopettamaan toimintansa ja myymään maansa. Lopulta maan ruokaturvallisuus on maahantuonnin armoilla.

Daday Bati-Onin ja Edwin Bustilloksen mie-lestä WTO jälleen kerran osoitti, että se on kehit-tyneiden maiden ja monikansallisten yritysten etujärjestö, joka puskee vapaata kauppaa eteen-päin, joka puolestaan hyödyttää vain rikkaita ja keskittää varallisuutta muutamien käsiin.

– Se ei ole koskaan tuottanut, eikä tule tuot-tamaan hyvinvointia ja tasa-arvoa ihmisille, sanovat he yhteen ääneen. TM

Teksti ja kuva: Stoorisoppi

[ Solidaarisuuspäivät ]


TEKSTI: ANTTI HALONEN KUVA: OLLI HÄKÄMIES

Indonesian ay-pomo Said Iqbal:

“We can do!”Indonesiassa sosiaaliturvaa on laajennettu merkittävästi ja työntekijöiden oikeuksiin kuuluu nyt minimipalkka. Ay-johtaja Said Iqbal korostaa, että muutokset ovat tulosta laajasta yhteistyöstä.

Indonesia on ottanut valtaisan niskalen-kin solidaarisuuden ja työväen oikeuksien puolesta. Tammikuun alusta lähtien kaikki

Indonesian työläiset ja heidän perheensä ovat kattavan sairausvakuutuksen piirissä koko elämänsä ajan.

– Työläiset maksavat sairausvakuutuksesta 0,5 prosenttia palkastaan ja työnantajan osuus on neljä prosenttia. Hallitus maksaa loput. Tämä on valtava uudistus, iloitsee Indonesian Ammat-tiliittojen Keskusjärjestön (KSPI) ja Indonesian Metallityöväen Liiton (FSPMI) puheenjohtaja Said Iqbal.

Uudet minimipalkat astuivat voimaan sa-maan aikaan. Ne ovat nousseet vuodesta 2012 30–50 prosenttia. Minimipalkka vaihtelee Indonesian 33 provinssissa. Kalliimmassa Ja-kartan provinssissa minimi on noin 150 euroa kuukaudessa, halvemmassa Läntisessä Nusa Tenggarassa se on noin 75 euroa.

– Matalat palkat olivat 15–20 vuotta sitten hallituksen poliittinen valttikortti, jolla houku-teltiin sijoittajia. Kyllä, tarvitsimme pääomaa, mutta tarvitsimme myös paremman elämän. Kyse on ostovoimasta. Jos työn korvaus ei riitä elämiseen, minimipalkkaa on parannettava, 45-vuotias Iqbal sanoo.

Vuoden 2015 heinäkuun alussa tulee voimaan pakollinen eläkejärjestelmä. Työläiset maksa-vat vähintään kolme prosenttia palkastaan ja työnantajat 7–8 prosenttia.

– Työnantajat ovat vihaisia, mutta köyhät ja työläiset ovat onnellisia. He saavat rahaa itsensä ja perheensä elättämiseen päivätyön jälkeenkin.

Maa on rikas, ihmiset eivät

Jakartalainen Said Iqbal on opiskellut tekniikkaa ja hänellä on myös kauppatieteiden maisterin tutkinto. Ammattiliittovelvollisuuksien ohella hän työskentelee Panasonicilla.

– Panasonic on hyvä esimerkki muille yrityk-sille. He antavat minun ja muutaman kollegani ottaa osaa liittojen toimintaan työn ohessa. Se parantaa työntekijöiden työnantajauskollisuutta ja tuottavuutta.

Iqbal aloitti uransa ay-liikkeessä vuonna 1992. Hän työskenteli ensin paikallisjärjestöissä, sit-ten hänestä tuli Indonesian Metalliliiton sihteeri kansallisella tasolla ja lopulta puheenjohtaja vuonna 2006. KSPI:n puheenjohtajuuden hän saavutti vuonna 2012.

Iqbal huomauttaa, että Indonesia on iso ja rikas maa, joka vaurastuu jatkuvasti. Indonesian talouskasvu oli viime vuonna toiseksi suurinta koko maailmassa, edellä oli vain Kiina.

– Indonesia on tärkeä G20-maa. Meillä on noin 250 miljoonaa asukasta, se on maailman viidenneksi suurin väkiluku. Bruttokansantuot-teemme oli viime vuonna sijalla 16, tänä vuonna se on sijalla 15. Hallituksen tavoite on se, että vuonna 2025 olemme sijalla 10.

Iqbal huomauttaa, että vaikka maan mak-rotalouden lukemat näyttävät hyviltä, maan vaurastuminen on työväen ja köyhien kannal-ta ristiriitaista. Rahat ovat jakautuneet hyvin pienelle rikkaalle eliitille.

– Taistelemme oikeudenmukaisuuden puo-lesta. Miksi meillä on niin paljon köyhiä samaan aikaan, kun talouskasvumme on toiseksi suurin-ta koko maailmassa? Jos maalla menisi huonosti, työväki ei vaatisi samalla tavalla oikeuksiaan.

Ensin suunnitelma, sitten toiminta

Ensimmäinen askel ammattijärjestöjen taiste-lussa työväen, keskiluokan ja köyhien oikeuksien puolesta oli nostaa tärkeimmät prioriteetit esiin.

– Ensimmäinen prioriteetti oli sosiaalitur-vauudistus, toinen matalien palkkojen vastus-taminen, kolmas ulkoistamisen vastustaminen ja neljäs sukupuolinäkökulman valtavirtaista-minen, Said Iqbal listaa.

Iqbalin mukaan sosiaaliturvauudistusta tar-vittiin kipeästi. Aikaisemmin työntekijät olivat sairausvakuutuksen piirissä vain työsuhteensa aikana. Valtion, armeijan ja poliisin työnteki-jöillä ja heidän perheillään taas oli kaiken kat-tava sairausvakuutus työsuhteen päättymisen jälkeenkin.

– Työläiset maksavat samalla tavalla veroja, miksi heillä pitäisi olla erilainen sairasvakuutus? 99,5 prosentilla työläisistä ei myöskään ollut eläkejärjestelmää toisin kuin valtion, armeijan ja poliisin työntekijöillä. Heistä tuli päivätyön jälkeen köyhiä vailla tulevaisuutta.

Iqbal kertoo, että ay-liikkeen strategia koostui konseptoinnista, lobbaamisesta ja toiminnasta.

– Perustimme kansalaisliikkeen. Siihen kuu-lui muun muassa kalastajien, maanviljelijöiden ja opiskelijoiden järjestöjä. Kun konsepti oli valmis, veimme sen kansanedustajille, hallituk-selle ja yliopistoille ja selitimme mistä on kyse.

Jyrkkä vastustus

Parlamentti ja työnantajat vastustivat uudis-tuksia viimeiseen asti. Vappuna 2012 puoli miljoonaa työntekijää jalkautui pääkaupunki Jakartan kaduille osoittamaan mieltään.

– Myöhemmin samana vuonna järjestettiin

Said Iqbal puhui SASKin Solidaarisuuspäivillä helmikuussa. Hän haluaisi, että Indonesia ottaisi

oppia Suomen avoimesta ja tasa-arvoisesta sosiaalidialogista.

Suomalaiset taas voisivat ehkä ottaa oppia Indonesian

työväenliikkeen dynaamisuudesta.


kansallislakko, johon osallistui kaksi miljoonaa työläistä. Sen jälkeen hallituksen oli pakko tai-pua. Työnantajien oli seurattava, sillä he ovat riippuvaisia hallituksesta, eivät pelkästään In-donesiassa vaan kaikkialla Kaakkois-Aasiassa. Malesiassa, Thaimaassa ja jopa Singaporessa, Iqbal sanoo.

Hänen mukaansa Indonesian työväestä tulee askel askeleelta voimakkaampi liike, joka pys-tyy yhdessä kansalaisten kanssa taistelemaan paremman elämän puolesta. Vaikka työ ei ole helppoa, hän sanoo, että ”we can do!”

– Poliisi ja armeija eivät hyökkää kimppuum-me. Jos he tekisivät niin, se olisi ihmisoikeus-rikos ja kansainvälinen asia. Sen sijaan työn-antajat maksavat mafialle siitä, että he käyvät kimppuumme.

Iqbal on puhunut Indonesian kenraaleille, viranomaisille, päättäjille ja työnantajille. Hän sanoo, että maa tarvitsee myös kansainvälis-tä solidaarisuutta ja painostusta hallitusta ja työnantajia kohtaan.

– Valtiovallan ja työnantajien pitäisi auttaa meitä eikä käydä meitä vastaan. Jos työvoimal-la ja kansalla on asiat huonosti, tehtailla on asiat huonosti. Jos rikkaat haluavat tuottoa, heidän pitäisi olla valmis jakamaan sitä myös työläisille. Ilman työläisiä he eivät saisi tuottoa ensinkään. TM

Indonesia● Valtiomuoto: Tasavalta● Pääkaupunki: Jakarta● Pinta-ala: 1,904,569 neliökilometriä● Väkiluku: 251,160,124 (heinäkuu 2013)● Virallinen kieli: Indonesia● Valuutta: Rupia (IDR)● Bruttokansantuote: 878 miljardia dollaria● BKT:n jakautuminen aloittain: Maatalous 14,4 %, teollisuus 47 % ja palvelut 38,6 % (2012)● Maataloustuotteet: Kumi, palmuöljy, siipikarja, karja, metsätuotteet,

katkaravut, kaakao, kahvi, kala, eteerinen öljy, mausteet ● Elinkeinot: Petroli, maakaasu, tekstiili, elektroniikka, jalkineet, kaivostoiminta, sementti, lääkkeet, käsityöt, kemikaalilannoitteet, vaneri, jatkokäsitelty ruoka-, kumi, jalokivet sekä turismi

Lähde: CIA The World Fact Book

[ Solidaarisuuspäivät ]TEKSTI: ALEKSI VIENONEN /SASK KUVAT: OLLI HÄKÄMIES

Elintarviketyöläisten maailmanliiton Geraldo Iglesias puhui pakkotahtisen työn ongelmista Brasilian lihateollisuudessa.

IndustriALLin Jyrki Raina huomautti, että vain 5–7 prosenttia maailman työväestöstä kuuluu liittoon.


Maailman meno kiinnosti 400 ay-aktiiviaSASKin Solidaarisuuspäiviä vietettiin Hämeenlinnan Verkatehtaalla helmikuussa. Yleisö koostui muun muassa ay-aktiiveista ja -päättäjistä, ammattiliittojen henkilöstöstä, SASKin kannatusjäsenistä sekä mediasta.

Solidaarisyyspäivien avauspuheenvuo-ron piti kehitysministeri Pekka Haa-visto (vihr.), joka korosti ay-liikkeen

roolia tulonjaon tasaajana kehittyvissä maissa. Puheessaan Haavisto kertoi tammikuisesta

vierailustaan Tansaniaan ja Etiopiaan. Matkal-la hän keskusteli paikallisten nuorten kanssa heidän kotimaansa kehityksestä. Eräs nuorista oli kysynyt, voiko Tansania kaatua.

– Jos nuorten tarpeita ei huomioida, ihmisiä syrjitään, eikä tuoda kehitystä, valitettavasti valtion voi kaataa. Kun mietin Pohjois-Afrikkaa, on kuin siihen olisi ohjekirja olemassa ja monet valtiomiehet sitä noudattaneet, Haavisto pohti.

Vaikeneminen ei ole kultaa

Tilaisuuden kansainvälisistä vieraista lauan-tain kärkinimi oli Indonesian metalliliiton

puheenjohtaja Said Iqbal. Hän korosti, että hiljaisuudella ei saavuteta mitään.

– Vaikenemisen on loputtava. Jos olemme hiljaa, emme voi muuttaa seuraavan sukupolven olosuhteita, vaan sama tilanne jatkuu, Iqbal sanoi.

Iqbalin mielestä indonesialaisen yhteiskun-nan päättäjät alkavat ymmärtää, että ammat-tiliittoja kannattaa kuunnella, jotta ihmisten

Indonesian metalliliiton Said Iqbal kiinnosti Solidaarisuuspäivien yleisöä.


elinolosuhteita voidaan kohentaa.– Mutta työnantajien edustajat eivät tätä

ymmärrä.

Lapset kouluun

Sunnuntaina toimittaja Timo Harakan ve-tämässä paneelissa kehitysmaiden slummeja kierrellyt tv-tuottaja Arman Alizad pohti kur-juuden ja sosiaalisen epätasa-arvon kysymyksiä.

Hän korosti koulutuksen merkitystä.– Asiat, mitä pidämme täällä itsestäänsel-

vyyksinä, ovat muualla kaukaisia unelmia. Ke-hitysmaissa on iso ongelma, että lapsia ei saada kouluun, koska kouluja ei ole, Alizad sanoi.

Matkoillaan häntä on hätkähdyttänyt eniten ihmiskauppa.

– Jos on riittävän köyhää, vanhemmat alkavat myydä lapsiaan.

Iso rooli työturvallisuuden kehittäjänäSunnuntaiaamupäivän kolmantena panelistina esiintynyt Geraldo Iglesias kansainväli-

sestä elintarviketyöläisten liitosta painotti, että ay-liike on Latinalaisessa Amerikassa saa-

nut paljon aikaan työturvallisuuden ja työolosuhteiden saralla. Etenkin Brasilian liha- ja

broileriteollisuudessa Brasiliassa tulokset ovat olleet rohkaisevia.

– Muun muassa SASK ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ovat olleet tukemassa

hanketta, jonka tulokset ovat upeita. Hankkeessa saatiin aikaiseksi laki, joka parantaa

huomattavasti lihanleikkaamojen työoloja, Iglesias sanoi.

Hän kertoi useita yleisöä hätkähdyttäneitä tarinoita lihanleikkaamojen työolosuh-

teista. Pakkotahtinen kylmätyö on johtanut esimerkiksi siihen, että vuosikaudet tehtailla

työskennelleet eivät pysty enää halaamaan. Heidän käsivarsiensa iho eivätkä heidän

nivelensä enää taivu halaukseen.

– Näiden lasten suurin haave on, että he pääsisivät kouluun.

Missä ay-liike piileksii?

Matkoillaan maailman kurjimmissa paikoissa Arman Alizad ei nähnyt vilaustakaan ammat-tiliitoista.

Toisena sunnuntain panelistina istunut teollisuusalojen ammattiliittojen maailman-järjestön IndustriALLin pääsihteeri Jyrki Raina huomautti, että vaikka ay-liike ei ole Alizadin kiertämissä slummeissa näkynyt, se yrittää kuitenkin saada muutoksia aikaan myös maailman köyhimmissä paikoissa. Hän muistutti, että maailmalla järjestäytymisaste on keskimäärin vain 5–7 prosenttia.

Esimerkkinä ay-liikkeen aikaansaamista uu-distuksista hän nosti kansainvälisiä yrityksiä laillisesti sitovan sopimuksen, jolla pyritään parantamaan Bangladeshin tekstiilityöläisten työolosuhteita.

– Mutta tämäkään ei edennyt ennen kuin Bangladeshin tekstiilitehtaiden työolot alkoi-vat saada näkyvyyttä toukokuussa, Raina sanoi viitaten viime vuoden helmikuun lopun tapah-tumiin, jossa Rana Plazan tehdasonnettomuus vei satojen bangladeshilaisten hengen.

Onnettomuus on yksi historian pahimmista tehdasonnettomuuksista. TM

Sutinaa banderollipajassaSolidaarisuuspäivien banderollityöpajassa ajatukset lensivät ja pensselit sutivat, kun ay-aktiivit askartelivat luovan työnsä tuloksia paperille.

Jos internetiin ja sosiaaliseen mediaan ei ole pääsyä, viesti pitää möykätä perille etelän ammattiyhdistysaktiivien lailla

muilla konsteilla. Solidaarisuuspäivien banderollityöpajassa

ryhmät valitsivat aiheekseen vaate- tai elekt-roniikkateollisuuden työolot kehitysmaissa, ammattiyhdistysliikkeen ja ympäristön, kun-non työn tai järjestäytymisoikeuden. Aiheen valinta ei ollut helppoa. ”Jotain pitäisi varmaan keksiä”, kuului monesta tiimistä.

Luonnoksia alkoi kuitenkin syntyä nopeas-ti, ja sen jälkeen ryhmien maalarit pukivatkin suojahaalareita päälleen.

AKT:n ryhmän maalari Päivi Viljasalo ker-too, että he valitsivat kunnon työ -aiheeseen-

sa paritusteeman. Banderollissa luki valtavin kirjaimin ”Älä myy mua! Orjatyön aika on ohi – vuokratyö historiaan!”

– Olen vääntänyt työpaikallani neljä vuot-ta vuokratyöasioiden parissa. Meillä on vähän tällainen pimppausteema, itseään saa myydä, mutta jos joku vetää välistä, se on laitonta.

AKT:n banderolli äänestettiin Solidaarisuus-päivien parhaaksi.

Ay-liike on globaali

PAMilaiset lähtivät innoissaan jopa sekoitta-maan värejä. Ryhmä maalasi maapallon venee-seen. Tekstissä luki: ”Soutajia kaivataan. Ay-liike on sun mela.”

– Ajatus heräsi siitä, että olemme kaikki

[ Solidaarisuuspäivät ]

samassa veneessä. Aaltoihin kirjoitamme mo-nikansallisten yritysten nimiä, jotka polkevat työntekijöiden oikeuksia. Ay-liike on globaali liike, ja siksi se on veneen mela, kertoo Kati Suominen.

– Ensin meillä ei ollut mitään ja sitten meillä olikin koko maailma! Olen ylpeä meistä. Ve-neen nimi on SASK, mutta sillä ei ole suinkaan tarkoitus kalastella ääniä, Eveliina Reponen naurahtaa.

PAMin toinen ryhmä sai ideansa Finnwatchin mehuraportista. Ananasmehupurkkiin kirjoi-tettiin suurimpien tuottajien Rainbown, Pirkan ja Eldoradon nimet. Banderollissa luki isolla ”Tipaton helmikuu.”

– Ananasmehun tuotanto-olosuhteissa on


TEKSTI: ANTTI HALONEN KUVAT: OLLI HÄKÄMIES

PAMilaisten banderolli. Koko maapallo on SASK -nimisessä veneessä ay-liike melanaan. Kylmässä meressä on suuryritysten nimiä, joiden toiminnasta on tullut julkisuuteen ikäviä uutisia.

PAMin Tanja Suomilammi (vas.), Raphael Tsanga, Eveliina Reponen ja Kati Saarinen työn touhussa. ”Olemme kaikki samassa veneessä. Ay-liike on globaali liike. Siksi se on meidän ja maapallon mela”, perustelee Saarinen.

Iskulauseella tuloksia

parantamisen varaa. Banderollin tarkoitus ei ole julistaa boikottia, sillä se ei paranna tilan-netta. Tavoite on herättää keskustelua, Heidi Lehikoinen sanoo.

Työelämäkin on rosoista

Yksi ryhmä haki inspiraatiota Putous-sketsiohjel-masta. Ryhmä teippasi maalarinteipillä tekstin ”Kato mä en voi sulle nyt orjaks muuttua”, maalasi mustalla päälle ja poisti sitten teippaukset.

– Tämä on hienompi näin. Teippauksilla on helppo saada rouheutta. Eihän työelämäkään ole sileää, sanoo Esko Tattari Puu- ja erityis-alojen liitosta.

– Puuliitossa on vaalitkin tulossa ja rosoisuus tukee tätä hyvin. Se, miltä tämä näyttää isona on toinen kysymys, naurahtaa Riikka Vasama.

Securitaksen pääluottamusmies Kalle Ky-röhonka sanoo, että idea tuli ”puupäiltä”. Ban-derollin alalaatikon linkki liittovalvoo.com oli taas hänen ideansa.

– Ideoitahan meillä oli paljon, toteutus vain oli eeppisen vaikeaa. Mutta hyvin se meni! TM

Mainostoimisto Raudan mainonnansuunnittelijan Tapio

Heickellin mukaan hyvän banderollin tai iskulauseen määrit-

telee tavoite.

– Banderollin ja sloganin lähtökohta on se, mitä sillä halu-

taan saada aikaan. Se, että banderolli saa ihmiset tekemään

jotakin, on vaikeampi tavoite kuin tiedon levittäminen.

Tavoite voi olla vaikka pöhinän nostaminen sosiaalisessa

mediassa tai toimittajien ja poliitikkojen kiinnostuksen herät-

täminen.

– Pienet pensselin sivallukset eivät näy sadan metrin pää-

hän, ja televisiossa teksti ei välttämättä erotu. Selkeyttä voi

hakea väreillä ja kontrastilla, Heickell neuvoo.

Heickellin mukaan banderollit ja sloganit jäävät helpommin

mieleen, jos niissä on hyvä sanallinen viesti. Sitä voi tukea

sanaleikillä tai hauskalla koukulla.

– Ei ole olemassa viestiä, joka uppoaisi kaikkiin. Slogania

voi kokeilla esittämällä sen henkilölle, joka voisi kuulua kohde-

ryhmään.


AKT:n Paul Lindholm (vas.), Päivi Viljasalo ja Veli-Pekka Ranta rinnastivat vuokratyön paritukseen. Idea toimi, sillä banderolli valittiin seminaarin parhaaksi.

PAMin Kati Saarinen (vas.), Tanja Suomilammi, Raphael Tsanga ja Eveliina Reponen olivat tyytyväisiä ryhmänsä suoritukseen. ”Tästä tuli todella hyvä”, Tsanga iloitsi. ”Hyvä meidän joukkue!”, hihkaisi Reponen.

Pekka Haavisto:

Kehitysmaille lisää verotuloja

TEKSTI: ANTTI HALONEN KUVAT: OLLI HÄKÄMIES

Kehitysministeri Pekka Haavisto arvioi, että Suomen suurin apu kehitysmaille voisi olla koulutus- ja verotusjärjestelmien parantaminen.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn mu-kaan lähes 400 miljoonaa työläistä elää alle dollarilla päivässä. Luku on

pienentynyt 2000-luvun alun 600 miljoonasta, mutta myönteinen kehitys on hidastunut.

Maailmassa on työttömiä hieman yli 200 miljoonaa, ja heistä joka kolmas on nuori. Ke-hitysministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo, että työttömyys ja työ, jolla ei pysty elantoa hankkimaan tai nousemaan köyhyydestä, ovat kansainvälisiä ongelmia.

– Tämä ei ole vain talouskysymys. Kyse on yhteiskuntien vakaudesta ja kehityssuunnista. Pohjois-Afrikassa nuori sukupolvi etsii kaupun-

geista työtä eikä löydä sitä. Koulutuksen ja työn puute houkuttelee rikollisuuteen.

Haavisto haluaisi herättää keskustelua in-novatiivisista rahoituslähteistä kuten lento-, polttoaine-, luonnonvara- ja satamaverosta.

”Merirosvouksella tienaa parhaiten”

Haavisto vieraili Somalian Puntmaassa me-rirosvoalueiden lähellä. Hän keskusteli myös paikallisen kylän teinipoikien kanssa. Kaikki halusivat merirosvoiksi, koska sillä tienaa parhaiten.

Merirosvolle, joka kiipeää ryöstettävään lai-

vaan ensimmäisenä, voidaan maksaa 100 000 dollaria, toiselle 50 000 ja kolmannelle 25 000.

– Jos onnistuu kaksi kertaa, on tienannut rahat loppuelämäksi. Ammutuksi tulemisen riski kannattaa kuulemma ottaa.

Suomalainen miinalaiva Pohjanmaa osal-listui Atalanta-operaatioon ja turvasi merelli-siä kuljetuksia. Haavisto kysyy, mitä tehdään kuivalla maalla.

– Mitkä ovat rikollisuuden ja terrorismin perussyyt? Mitä tarjoamme merirosvojen rek-rytointipohjalle kylissä? Kansainvälisiä toimia ja kehitysyhteistyötä tarvitaan, mutta maiden omaa vastuuta omista nuorista ei saa aliarvioida.

Eritreassa nuoret loistavat poissaolollaan pääkaupunki Asmarassa. Kahdeksan vuoden asepalvelus on pakollinen niin pojille kuin ty-töille. Jos nuoret eivät ole armeijassa, he ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi tai paenneet rajan yli. Matkarahat saadaan pahimmillaan elinkaupalla.

– Maan johtajat sanoivat, että heillä on aikaa odottaa. Sanoin, että nuorilla ei ole aikaa. He eivät voi kouluttautua tai perustaa perhettä. Heidät ajetaan vaarallisille teille. Eritrea ei ole valitettavasti ainoa maa, jossa sukupolvien välinen kuilu on valtava.

Raaka-aineita voisi verottaa

YK:n vuosituhattavoitteiden määräaika um-peutuu vuonna 2015. Pekka Haaviston mukaan tavoitteet täyttyvät koulutuksen osalta monissa maissa määrällisesti, mutta eivät laadullisesti. Vaikka 95 prosenttia seitsemänvuotiaista lap-

Ay-liikettä kuunnellaanUlkoministeriön kehitysyhteistyöosasto ja ay-liikkeen edustajat pitävät kevään

aikana palaverin, jossa mietitään, miten ammattijärjestöjen oikeuksia voisi parantaa

kehitysmaissa.

– Olen puhunut asiasta SASKin edustajien kanssa. Katsomme maailmankartalta

maita, joissa Suomella on omia kahdenvälisiä hankkeita, Pekka Haavisto sanoo.

Suomi on vähentänyt ensisijaisten kohdemaiden määrää, jotta resurssit ja työ

voidaan kohdentaa tehokkaammin. Aasiassa Suomi keskittyy Nepaliin, Afganistaniin

ja Myanmariin. Afrikassa pääkohteina ovat Mosambik, Tansania, Kenia, Etiopia, Sam-

bia, Somalia ja Etelä-Sudan.

Haaviston mukaan kehitysmaiden ongelmat ovat samankaltaisia kaikkialla,

missä sananvapautta ja toimintaa rajoitetaan. Eräs pakistanilainen aktivisti kertoi

hänelle, että maan suurin ympäristöongelma on sananvapauden puute.

– Asioihin ei pysty vaikuttamaan, jos on poliisin väkivallan uhan alla. Paikkakun-

nan eliitti jahtaa niitä, jotka nostavat esiin saastumisongelmia tai tehtaiden väärin-

käytöksiä.”


sista pääsee kouluun, heiltä puuttuvat pätevät opettajat, oppimateriaalit tai luokkahuoneet.

– Lapsi ei välttämättä opi peruskoulussa lukemaan tai kirjoittamaan. Ammatilliseen ja korkeakoulutukseen ei ole oikein mahdol-lisuuksia. Valtion eliitti lähettää lapsensa Eu-rooppaan tai Pohjois-Amerikkaan yliopistoihin. Sama pieni piiri pyörittää maata, jossa köyhillä ei ole mahdollisuutta kulkea koko koulutietä.

Haavisto muistuttaa, että Suomen koulu-tusmalleilla on kysyntää maailmalla.

– Indonesian ulkoministeri Marty Natale-gawa kyseli, miten Suomen ammattikoulutus on niin vetovoimaista. Aasian ammatillinen koulutus on aliarvostettua, eikä sen jälkeen ole juurikaan jatkokoulutusmahdollisuuksia.

Haavisto kertoo, että Tansaniassa lähes kaikki hammaslääkärit ovat suomalaisten kouluttamia. Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn taas on opiskellut Tampereella vesi-insinööriksi. Hän on asunut Hervannassa ja ollut Tampereen vesilaitoksella kesätöissä.

Tietoliikenneyhteydet tuovat mahdollisuuksia

Aasiassa teollinen infrastruktuuri on kasvanut nopeasti, mutta se on tuonut mukanaan työnte-kijöiden oikeuksiin liittyviä ongelmia. Esimer-kiksi Bangladeshissa ja Kiinassa on ongelmia palkoissa, työajoissa ja työturvallisuudessa.

– Afrikan haaste on saada teollista toimintaa ylipäätään syntymään. Tapasin suomalaisen, joka on asunut Somaliassa sandaalitehtaan vieressä. Hän sanoi, että sandaalit vaativat työvoimaa, sähköä, vettä, liimaa, nahkaa ja kuljetusyhteyksiä. Jos on liimaa, ei ole nahkaa. Jos on sähköä, ei ole vettä.

Haavisto sanoo, että Afrikan taloudellisen tilanteen parantuminen vaatii, että maatalous-yhteiskunnista löytyisi omaa tuotantoa.

– Osa Aasian tuotannosta alkaa siirtyä Af-rikkaan. Jos Afrikan maihin syntyy järkevää raaka-aineiden jatkojalostusteollisuutta, se on heille hyvä asia. Silloin he eivät ole enää pelkkiä raaka-ainetuottajia.

Taitavat huijarit kunnon töihin?

Afrikan maat alkavat olla kytkettyinä nopei-siin tietoliikenneyhteyksiin. Se tarjoaa uusia mahdollisuuksia uusille sukupolville. Monet käyttävät jo nyt esimerkiksi verkkopankkia kän-nykän avulla. Valitettavasti yhteyksiä käytetään myös rikolliseen toimintaan.

– Nigeriasta lähetetään kirjeitä ja sähkö-posteja, joissa huijataan ihmisiä lähettämään rahaa, jonka saisi moninkertaisesti myöhemmin takaisin. Olin Lagosin nettikahviloissa ja näin, kun nuoret jätkät niitä lähettivät.

Lähettäjät osaavat hyvin englantia, tekevät viesteistään aidon liikekirjeen näköisiä ja jopa lavastavat konttorihuoneita ja esiintyvät pan-kinjohtajina. Haavisto pohtii, voisiko heidän osaamistaan kohdistaa kepulipelin sijaan uusiin työpaikkoihin it-sektorilla. Uusi Afrikka voi syntyä siitä. TM

Pekka Haavisto toivoo, että Nigeriassa huijauskirjeitä väsäävät nuoret löytäisivät osaamistaan vastaavia töitä Afrikan nousevalta it-alalta.


Verohelpotusten villi Länsi-Afrikka

TEKSTI: KUUTTI KOSKI KUVAT: ISTOCKPHOTO JA KUUTTI KOSKI

Togo houkuttelee ulkomaisia yrityksiä tarjoamalla verohelpotuksia ja poikkeuksia työlainsäädännössä.

Jotkut yritykset ovat nauttineet Togossa verovapauksia 25 vuotta. Se on hulluutta, Joseph Toë puuskahtaa. Hän on vapaa-

tuotantoalueiden taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksin erikoistunut ammattiliittojen maa-ilmanjärjestön ITUCin koordinaattori.

Vapaatuotantoalueet ovat teollisuusalueita, joihin valtiot houkuttelevat yrityksiä tarjoamalla verohelpotuksia. Alueilla on usein myös poik-keuksia työlainsäädännössä.

Togo perusti vapaatuotantoalueensa Länsi-Afrikan maiden eturintamassa vuonna 1989. Niissä toimii esimerkiksi elintarvike-, muovi-, metalli- ja tekstiiliteollisuutta sekä kosmetiik-ka- ja lääkealan yrityksiä. Noin 60 prosenttia alueiden työntekijöistä on naisia.

Togon vapaatuotantoalueiden yritykset ovat ensimmäiset kymmenen vuotta vapautettuja yritysverosta ja kaikista tullimaksuista. Kym-menen vuoden jälkeen yritysvero nousee nol-lasta 15 prosenttiin. Muita teollisuusyrityksiä verotetaan Togossa 37 prosentin verokannalla.

– On mahdotonta sanoa, kuinka paljon siinä on menetetty varoja vuosien saatossa, Toë toteaa.

Työntekijöillä heikommat oikeudet

Veromenetykset eivät ole ainoa syy, miksi To-gon vapaatuotantoalueita on kritisoitu. Nii-den työolot ovat usein ongelmallisia. Togon vapaatuotantoalueiden työlainsäädännössä on poikkeuksia esimerkiksi irtisanomissuojassa ja sovintomenettelyissä.

Joseph Toën mukaan pahimmat ongelmat johtuvat kuitenkin siitä, etteivät vapaatuotan-toalueiden yritykset piittaa työlainsäädännöstä. ITUC on raportoinut jatkuvasti laittomista irti-sanomisista ja ylitöistä, lakisääteisten lomien ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyömisestä sekä ammattiliittojen toiminnan estämisestä.

Tilanne ei kuitenkaan ole niin huono kuin muutama vuosi sitten. Aiemmin vapaatuotanto-alueiden työntekijöiden oli mahdotonta järjes-täytyä. Nyt heillä on kolme omaa ammattiliittoa.

– Yritysten johtajat vain eivät välttämättä tunnusta liittojen oikeuksia. Suhteet ovat usein huonot.

Toën mukaan vapaatuotantoalueiden vää-rinkäytökset ovat mahdollisia, koska niiden valvonta on hyvin puutteellista.

– Tarkastajat ovat matalapalkkaisia virkamie-hiä, joten korruptio on varsin yleistä, hän kertoo.

Yritysten toimintaa katsotaan korkeammal-

lakin tasolla läpi sormien. – Päättäjiä tuntuisi kiinnostavan vain työ-

paikkojen määrä, ei se minkälaisista työpai-koista on kyse, Toë harmittelee.

”Tarvitsemme ihmisarvoisia työpaikkoja”

Togon vapaatuotantoalueet perustettiin aikoi-naan Yhdysvaltojen ja YK:n tuella. Alueiden puolustajat perustelevat niitä työpaikkojen lisäksi teknologian ja osaamisen siirtymisellä.

Togossa suurin osa firmoista on kuitenkin ulkomaisia yrityksiä, joiden toiminta rajoittuu verrattain vähän osaamista vaativiin matalapalk-ka-aloihin. Vain pieni osa vapaatuotantoalueiden yrityksistä on togolaisia, Joseph Toë kertoo.

Esimerkiksi ranskalaiset, libanonilaiset, kiinalaiset ja intialaiset yritykset ovat tehneet investointeja Togon vapaatuotantoalueille. Paikalliset toimivat lähinnä halpana työvoi-maresurssina.

Vapaatuotantoalueiden idea on, että muuta-man vuoden ”vapaa-ajan” jälkeen yritykset jat-kaisivat toimintaansa normaaliehdoin. Togossa yrityksille on kuitenkin annettu ensimmäisen kymmenen vuoden nollaverotuksen jälkeenkin määrittelemättömäksi ajaksi reilut verohelpo-tukset.

Kaksi kolmasosaa Togon väestöstä elää al-le kahdella dollarissa päivässä. 70 prosenttia työikäisestä väestöstä on virallisten työmark-kinoiden ulkopuolella. Toën arvion mukaan luku kasvaa koko ajan.

– Vapaatuotantoalueiden yritykset ovat val-tavia toimijoita Togon kokoisessa taloudessa. Ne tuottavat noin 15 prosenttia Togon brutto-kansantuotteesta ja työllistävät 9 000 ihmistä.

ITUCin koordinaattorin Joseph Toën mielestä vapaatuotantoalueiden yrityksille voitaisiin myöntää verohelpotuksia ensimmäiselle viidelle vuodelle.


– Mutta tarvitsemme ihmisarvoisia työpaik-koja, Toë huomauttaa.

Sopimukset uusiksi

Länsi-Afrikan vapaatuotantoalueita on kri-tisoitu monelta suunnalta. Niiden määrä on kuitenkin lisääntynyt vuosi vuodelta.

Joseph Toë ei tyrmää täysin ajatusta ul-komaisten investointien houkuttelemisesta verohelpotuksilla. Hänen mielestään Togon vapaatuotantoalueista pitäisi kuitenkin teh-dä riippumaton arviointi ja sopimukset tulisi neuvotella uusiksi.

– Verohelpotuksia ensimmäiselle viidelle vuodelle ja normaali veroaste sen jälkeen, se voisi olla ihan toimiva sopimus.

Togo ei ole ainoa verohelpotuksilla houkut-telija alueella. Vuonna 2011 yhdessätoista Länsi-Afrikan valtioissa oli vapaatuotantoalueita.

Erityisesti vientiin panostavat Länsi-Af-rikan rannikkovaltiot kilpailevat keskenään tarjoamalla toinen toistaan houkuttelevampia sopimuksia ulkomaisille yrityksille. Esimer-kiksi Togon länsinaapuri Ghana on perustanut

VapaatuotantoalueetErikoistalousalueet, vapaasatamat, vapaakauppa-alueet, vapaatuotantopisteet…

Näillä termeillä viitataan taloudellisiin poikkeusalueisiin, joita kutsutaan useimmiten

yleistermillä vapaatuotantoalueet.

Ne ovat valtioiden keino houkutella ulkomaisia investointeja. Sopimukset sisältä-

vät yleensä mittavia verohelpotuksia sekä poikkeuksia työlainsäädännössä. Alueita

ryhdyttiin perustamaan laajamittaisesti 1970-luvulla, erityisesti Aasiaan ja Latinalai-

seen Amerikkaan.

Varsinainen buumi alkoi kuitenkin 1980-luvun loppupuolella. 1980-luvun puolivä-

lissä maailmassa oli kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan 176 vapaatuotantoalu-

etta 47 maassa. 2000-luvun puolivälissä niitä oli jo yhteensä noin 3 500 kappaletta

130 maassa.

Vapaatuotantoalueita on usein perustettu osana kansainvälistä kehitysyhteis-

työtä. Länsi-Afrikan maissa alueet muistuttavat paljolti toisiaan, mikä johtuu osittain

siitä, että niitä ovat olleet suunnittelemassa samat eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset

konsulttiyritykset.

vapaatuotantoalueiden lisäksi kaksi vapaasata-maa kilpailemaan Togon pääkaupungin Lomén vapaasataman kanssa.

Kansainvälinen verokilpailu on viheliäinen mittelö: verotulot vähenevät ja kaikki valtiot ovat

loppujen lopuksi häviäjiä. Toë myöntää, etteivät kansalliset toimet riitä ongelman suitsimiseksi.

– Vapaatuotantoalueiden sääntelyyn tarvit-taisiin ehdottomasti alueellisia sopimuksia, hän sanoo. TM

Togo Lions Clubin balettiseurue esiintyy Lomén vapaasatamassa.


Köyhiinkin pitää luottaa

TEKSTI: VEERA VEHKASALO KUVA: MIRVA HELENIUS

Kokeilu Intiassa sai ammattiliiton tutkijan vakuuttumaan perustulon mahdollisuuksista.

On naurettavaa sanoa, että köyhät eivät tiedä, miten käyttää rahaa, sanoo so-siologi Sarath Davala.

Intialainen Davala oli Helsingissä kertomas-sa itsensä työllistävien naisten ammattiliiton SEWAn juuri päättyneestä perustulokokeilusta.

– Kokeilumme tulos oli, että on hyvää kehi-tys- ja ammattiliittopolitiikkaa luottaa ihmisiin ja heidän kykyynsä hallita omaa talouttaan. Perustulo voi olla hyvin vahva työkalu köy-hyyden vähentämiseen, tiivistää tutkimusta johtanut Davala.

Nykyinen apu ei saavuta kohteitaan

Yksi kokeilun motivaatioista oli se, että epäsuo-ruus ja ehdollisuus tuovat monia mutkia tuen

matkaan. Intiassa kuluu laskelmien mukaan nyt 3,65 rupiaa siihen, että yhden rupian avustus saavuttaa avunsaajan.

– Köyhille tarkoitetut etuudet eivät saavuta köyhiä. On vakava ongelma, että vaikka Intian sosiaalimenot ovat nousseet, putket, joita pitkin apu virtaa, ovat yhä samat – ja ne ovat tukossa, Sarath Davala sanoo.

Viime vuonna Intia siirtyi joissakin sosiaa-lituissa kokeilemaan suoria rahasiirtoja, mutta Davalan mukaan keskustelu on vasta alkuteki-jöissään ja vastustus suurta.

Hän uskoo, että suorilla rahansiirroilla voi-daan iskeä juuri kehityspolitiikan keskeisten haasteiden, eli byrokratian ja korruption yti-meen.

Kokeilusta rohkaisevia tuloksia

UNICEFin rahoittamassa kokeilussa valittujen kylien asukkaille annettiin kuukausittain sama rahasumma, eikä heiltä vaadittu mitään. Kyse oli siis paikallisesti universaalista ja vastikkeet-tomasta perustulosta.

– Summa vastasi arviolta 10–20 prosenttia köyhien perheiden tuloista. Emme tahtoneet rahamäärän tekevän työnteosta kannattama-tonta, mutta emme myöskään halunneet sen olevan liian matala ollakseen hyödyllinen, Sarath Davala sanoo.

Perustuloa jaettiin noin puolentoista vuoden ajan kahdeksassa kylässä Madhya Paradeshin osavaltiossa. SEWA teki aiemmin samankal-taisen kokeilun Delhin seudulla, ja nyt myös

////////////////////////////////”Köyhille tarkoitetut

etuudet eivät saavuta köyhiä.”

Perustulo ei ole hyväntekeväisyyttä vaan talouskasvun edistämistä, sosiologi Sarath Davala korostaa.


Perustulo vai toimeentulotuki?Perustulo määritellään perinteisesti niin, että kaikille kansalaisille vau-

vasta vaariin, köyhästä rikkaaseen maksetaan vastikkeettomasti saman-

suuruinen summa.

SEWAn esimerkki perustulokokeilusta Intiassa on rohkaiseva. Muuta-

massa kylässä kaikille asukkaille annettiin käteen sama summa rahaa.

Se osoittaa, että yksinkertaisin keino köyhyyden poistamiseksi voikin

olla kaikkein paras. Köyhyyden perussyy on, että ei ole rahaa. Sen voi

kuitata antamalla setelin. Köyhä tietää parhaiten, miten tuo raha kan-

nattaa käyttää. Eikä se keskituloisellakaan mene hukkaan, vaan kiertää

takaisin talouteen – ja ehkäpä kylän köyhimmän taskuun.

Kuten Sarath Sevala sanoo, ilmainen raha ei passivoi, vaan aktivoi.

Joku saattaa säästää rahat ja ostaa niillä koneen tai laitteen, jolla voi

valmistaa jotakin – vaikkapa ompelukoneen. Lopputuloksena on par-

haimmillaan pääsy köyhyyskierteestä.

Kuitenkin se, että perustulomalli näyttää toimivan Intiassa, ei tarkoita,

että se olisi hyvä malli myös Suomessa. Perustulomalli voi olla hyvä

keino luoda sosiaaliturvaa maassa, jossa sosiaaliturvaa ei ole käytän-

nössä lainkaan. Meillä perinteinen tulonsiirtoihin pohjautuva sosiaali-

turva voi edelleen Intian kokemuksista huolimatta olla huomattavasti

parempi kuin perustulomalli.

ALEKSI VIENONEN

toisen pilotin alkuperäisväestön asuinalueella.Davalan mukaan perustulokylissä tapahtui

kokeilun aikana paljon: ravitsemus, asumiso-lot sekä tarvittavan lääkityksen säännöllisyys paranivat, säästämisaste kasvoi ja velkaantu-minen väheni.

Palkkatyössä siirryttiin enemmän töihin, joissa työolot olivat paremmat. Perustulon saajat perustivat enemmän yrityksiä, käyttivät enemmän aikaa oman maansa viljelemiseen ja ostivat lisää karjaa.

– Jopa pienviljelijät ajattelivat investointi-mielessä. Olemmekin iloisia voidessamme sanoa Intian kasvusta huolehtivalle hallitukselle, että perustulossa ei ole kyse hyväntekeväisyydestä vaan talouskasvun edistämisestä, Davala toteaa.

Ensin haavoittuvimmat ryhmät

Vaikka Sarath Davala ei löydäkään tutkimuksesta negatiivisia tuloksia, hän ei väitä, että perustulo yksin korjaisi kaikki ongelmat.

– Täytyy pitää huolta siitä, että infrastruk-tuuri on kunnossa. Rahansiirrot tukivat hieman siirtymää yksityisiin kouluihin, koska niiden uskottiin olevan parempia. Kunnollisen julkisen terveydenhuollon puutteessa ihmiset maksavat puoskareille.

Toistaiseksi SEWA kehottaa aloittamaan pe-rustulon jakamisen tietyille haavoittuvimmille ryhmille, kuten vammaisille, alkuperäiskansoi-hin kuuluville ja daliteille eli niin kutsutuille kastittomille. Näissä ryhmissä kohdistamisen ongelmaa ei ole: jos heille antaa tukea, se tulee

todella tarpeeseen. – Nyt 1,2 miljardin ihmisen maassa olisi

umpikuja alkaa puhua universaalin perustulon puolesta. Ensin pyrimme edes käyttämään pe-rustuloa terminä vain teknisesti rahansiirroista puhumisen sijaan, Davala sanoo.

Hän mukaansa perustuloa karsastetaan, kos-ka köyhiin ei luoteta, rahan käyttökohdetta halutaan kontrolloida ja koska vain palkkatyön kautta ansaitsemista pidetään arvokkaana.

Pysyvät työpaikat katoavat

Naisten ammattiliitolle perustulo on tärkeä ajatus osin siksi, että se antaisi taloudellisen arvon sille ”näkymättömien kätten” työlle, joka on useimmiten naisten, lasten ja vanhusten tekemää.

– Vastikkeeton perustulo tarjoaa taloudellisen kansalaisuuden näillekin osille yhteiskuntaa ja nostaa omanarvontuntoa, Sarath Davala sanoo.

SEWAn 1,7 miljoonaa naisjäsentä työllistä-vät itse itsensä yrityksen tai oman työn kautta – ilman vakituista työtä, kuukausipalkkaa ja sopimusten tuomaa sosiaaliturvaa.

Samassa tilanteessa on liiton mukaan jopa 93 prosenttia Intian työvoimasta. Perustulo toisi myös jonkinlaisen turvan tälle massalle, joka ei näytä olevan häviämässä, Davala muistuttaa.

– Pysyvä työpaikka alkaa olla katoava luon-nonvara kaikkialla ja epävirallisesta on tulossa normaalia.

– Tällaisessa tilanteessa sosiaalisten toimi-joiden, myös ammattiliittojen, pitäisi alkaa miettiä hyvinvointijärjestelmää kansalais- ja välittämiskeskeisestä, ei vain työläiskeskeisestä näkökulmasta.

Davala vieraili Kansainvälinen solidaarisuus-työ ry:n seminaarissa tammikuussa. SEWAn tutkimus julkaistaan loppukeväästä. TM


Mosambikin Kosonen

TEKSTI: KATRI BLOMSTER KUVAT: OLLI HÄKÄMIES

Rahaa ei pitäisi syytää kehittyviin maihin, kun Suomessakin on asiat rempallaan. Näin ajatteli Lassi Kosonen, 38, pääluottamusmies ja koneenkuljettaja Fjäder Group Oy:ssä.

Oli marraskuu Mynämäessä, hyytävää ja mustaa, kun Lassi Kosonen pani talonrakennuspuuhat jäihin ja lähti

talkoomatkalle Mosambikiin. Perheen tulevan kodin vesijärjestelmä oli asennettu ja ulkotyöt tehty. Villat oli laitettu seiniin, jotta talo pärjäisi vaikka pakastaisi.

Päätös lähteä reissuun kesken rakennusura-kan oli vaikea, mutta se kannatti. Kosonen ei kadu.

Jaguarin ratissa Mynämäellä

Eteläkarjalaisen pienyrittäjäperheen vesa ei olisi välttämättä päätynyt Mynämäeltä Mosambikiin vielä pari vuotta sitten. Silloin hän haki nautin-

toa vaatteista ja hienosta autosta – Jaguarista, jolla kelpasi huristella pitkin Varsinais-Suomen teitä.

Jossain vaiheessa arvot alkoivat muuttua, vaikka siitä puhuminen huvittaa Lassi Kososta.

– Tästä saa kuvan, että jätkä on ihan hattara-husaari. Että nytkö se vasta on itsensä löytänyt.

Ei mies silti eilisen teeren pojalta vaikuta. Viimeiset neljä vuotta on hurahtanut pääluot-tamusmiehenä ja kaksi vuotta Turun alueen maanrakentajien ammattiosaston puheenjoh-tajana. Sydän sykkii myös EU-vaikuttamiselle.

– Onhan se välillä tuuleen huutamista, Ko-sonen puhahtaa, kun puhe kääntyy luottamus-miehen arkeen.

Ihmiset eivät enää tunne järjestäytymisen hyötyjä. Kun Kosonen seilasi kahdeksan vuotta merillä laivakokkina, kaikki kuuluivat liittoon. Muuten ei ollut kauhaan tarttuminen. Nyky-päivänä ay-jäsenyys ei samalla tavalla yhdistä ammattiryhmiä.

– Sitä sanotaan aina, että pitää olla ammat-tiylpeyttä, mutta oikeasti kaivataan ammatti-yhdistysylpeyttä, Kosonen huomauttaa.

– Lisäksi koko ay-liikkeelle pitäisi tehdä nuorennusleikkaus.

Tila-auton kyydissä Maputossa

Talkoomatkalla Lassi Kosonen ja 14 muuta ay-aktiivia tutustuivat Mosambikin työelämään ja ammattiyhdistystoimintaan. Tila-auto vei reissulaisia rakennustyömaalle, paloasemalle, ammattiliittoihin ja lähetystöön. Mieleen jäi paitsi läkähdyttävä kuumuus, katukauppiaat ja lasinsirut tienvarsissa, myös työelämän erot Suomeen nähden.

– Meillä työehtosopimus on paksu lämiskä, ja neuvotteluissa viilataan kahta virkettä. Siellä yritetään saada edes minimipalkka, Kosonen sanoo.

Talkoomatkalla riitti ohjelmaa aamusta il-taan. Vahvin kokemus tuli silti satunnaisesta

Ammattiosastojen kannatusjäsenyysAmmattiosastot voivat tukea SASKin työtä maailmalla liittymällä kannatusjäseneksi.

Ammattiosaston jäsenmaksu on 0,50 € / maksava jäsen / vuosi.

Liittyäkseen jäseneksi ammattiosaston tulee hyväksyttää asia

hallituksen kokouksessaan.

Lue lisää kannatusjäsenyydestä www.sask.fi

SASKin opintomatkat maailmalle

Talkoomatka on osallistujien itsensä kustantama solidaarisuusmatka, jonka

ohjelman järjestävät SASKin paikalliset kumppanit. Talkoomatkalle valitaan

ammattiliittojen jäseniä, jotka ovat kiinnostuneita kasvattamaan tietämys-

tään kehitysmaiden arjesta ja työelämästä sekä ay-liikkeen kehitysyhteis-

työstä.

Vuonna 2014 talkoomatka suuntaa Filippiineille. Haku avataan kevään

aikana. Seuraa ilmoittelua!

///////////////////////////////////////”Täytyy käydä

Mosambikissa asti ymmärtääkseen,

ettei kaikkea tarvitse rahalla veivata.”


Lassi Kososen arvomaailma on muuttunut vähemmän

materialistiseksi. Nyt hän kiertää puhumassa

talkoomatkoista ja kehitysyhteistyöstä.

kohtaamisesta toimistojen ja kokoushuoneiden ulkopuolelta. Viimeisenä päivänä matkalaisia kyydinnyt kuski halusi esitellä kotinsa ja vas-tasyntyneen lapsensa.

– Kuski toisti koko ajan ylpeänä, miten hy-vällä paikalla koti on. Sitten ajetaan harmaan maalaamattoman tiilimökin pihaan, ja vaimo tulee vastaan kaksikiloinen sylissä. Kaikki oli suomalaisen mittapuun mukaan tosi vaatima-tonta, Kosonen kertoo.

– Siinä näki konkreettisesti, miten heidän hyvästään on pitkä matka meidän yltäkylläi-syyteen.

Matkan jälkeen kotona

Lassi Kosonen uskoo, että talkoomatka ruokki hänen arvomaailmansa muutosta: jos ennen tuli haettua nautintoa materialismista, nyt hän keskittyy enemmän siihen, mitä ympärillä jo on. Pieniä ilonaiheita, joita ei voi ostaa.

– Jonkun täytyy käydä Mosambikissa asti, ennen kuin ymmärtää, ettei kaikkea tarvitse rahalla veivata, Kosonen naurahtaa.

Myös käsitys kehitysyhteistyöstä on muuttu-nut. Kosonen uskoo nyt, että rahat menevät sinne minne pitääkin. Vuoden alusta Turun alueen maanrakentajien ammattiosasto liittyi Kososen ehdotuksesta SASKin kannatusjäseneksi.

– Kun käyn puhumassa talkoomatkasta, ihmiset kyselevät, että mistä tommonen idea tuli. Työpiireissä solidaarisuustyö on aika tun-tematonta. Työsarkaa olisi.

Tontilla rakennustyöt on saatu päätökseen ja tulevalla viikolla tehdään muuttotarkastus. Sen jälkeen perhe pääsee uuteen kotiin.

– Mullehan ei kelvannut pakettiratkaisu, vaan piti olla tornitalo, Kosonen tuumii.

– Nyt tuntuu, että ilman torniakin olisi pär-jännyt. TM


Jyty● 65 000 jäsentä, joista 87 prosenttia naisia.

● Entinen kunnallisvirkamiesliitto KVL.

● Edustaa kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja näillä aloilla toimien

yksityisten yritysten sekä kolmannen sektorin palveluksessa olevia.

● Puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.

TEKSTI: MIKA PELTONEN KUVA: PEKKA SIPOLA

[ Jäsenliitto ]

”Jäsenistö toivoi liittymistä”Toimihenkilöjärjestön jäsenet odottavat SASKilta vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia.

STTK:lainen Julkis- ja yksityisalojen toi-mihenkilöliitto Jyty on ollut SASKin jäsenenä tämän vuoden alusta lukien.

– Jäsenistöltä tuli vahvaa viestiä, jossa toi-vottiin liittymistä, Jytyn suunnittelija Ellinoora Vesala kertoo.

Liitolla oli ollut yhteistyötä SASKin kanssa jo aikaisemminkin.

– SASKin edustajat olivat vierailleet monissa tapahtumissamme ja olemme olleet mukana Maailma kylässä -festivaaleilla toimihenkilö-keskusjärjestö STTK:n kautta.

Jäsenten toivomus liittymisestä lähti Vesa-lan mukaan kiinnostuksesta kansainvälisiin työoloihin. Myös ay-liikkeen työ maailmalla kiinnosti.

Toiminnallisuus viehättää

Ellinoora Vesalan mukaan jytyläiset odottavat SASKilta lisää sisältöä toimintaansa sekä vai-kutus- ja osallistumismahdollisuuksia.

– Jäsenemme kaipaavat myös tietoa. SASKi-laisia on käynyt puhumassa tilaisuuksissamme esimerkiksi maailman vaateteollisuuden oloista. Ay-liikkeen rooli ja vaikutusmahdollisuudet eivät välttämättä ole olleet jäsenille laajasti tuttuja aiemmin.

Tähän mennessä Jyty on toiminut Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistyksessä

FIPSUssa ja pohjoismaisessa järjestössä NTR:ssä. – SASKissa jäsenistöä viehättivät ennen

kaikkea toiminnallisuus, tiedonsaanti sekä kansainvälisten asioiden ja globaalien työolojen tuominen vahvemmin mukaan Jytyn järjestä-miin tilaisuuksiin, Vesala sanoo.

Jytyn jäsenet toivovat Vesalan mukaan SAS-Kilta koulutusta ja tapahtumia, joihin pääsee osallistumaan. Hän toivoo, että jytyläiset kiin-

nostuvat myös talkoomatkoista. Vesala arvioi, että alkuvaiheessa yhteistyö

SASKin kanssa tulee keskittymään järjestötoi-mintaan ja kotimaassa tapahtuvaan solidaari-suustyöhön.

Kun SASKista tuli sydämen asia

Ellinoora Vesalalle SASKin toiminta oli tut-tua jo hänen aiemmasta työstään SAK:laisessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa JHL:ssä.

– Olin JHL:n kansainvälisessä yksikössä vas-taamassa kotimaan solidaarisuustoiminnasta. Tein silloin paljon yhteistyötä SASKin kanssa.

Vesala kertoo olleensa parin vuoden työru-peaman aikana mukana muutamassa SASKin hankkeessakin.

– Sillä tavalla SASK on tullut lähelle sy-däntä. TM

Ellinoora Vesala toivoo, että jytyläiset kiinnostuvat SASKin talkoomatkoista.


[ Tulossa ]

Decent Work Club HelsingissäDecent Work Club valtaa Café Mascotin Helsingin Hakanie-messä perjantaina 9. toukokuuta. Lavalle nousevat railakas Jaakko Laitinen & Väärä Raha sekä SASKin oma house band Komea Seppo & Rytmiorkesteri. Klubi on maksuton ja kaikille avoin. Tervetuloa mukaan! TM

Katso lisätietoja: www.sask.fi/tulossa.

Mikä SASK?Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suo-

malaisen ay-liikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuus-

järjestö. SASKin näkemyksen mukaan kestävin tapa vähentää

köyhyyttä on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen

riittävää palkkaa. Tämän edistämiseksi kehittyviin maihin tar-

vitaan vahvoja ammattiliittoja.

SASK toteuttaa vapaata ja demokraattista ammattiyhdis-

tysliikettä tukevia hankkeita kehittyvissä maissa sekä toimii

jäsenjärjestöjensä välineenä kotimaan ja kansainvälisessä

kehityspoliittisessa vaikuttamisessa.

Tutustu SASKin tavoitteisiin ja kehityspoliittiseen ohjelmaan täällä: www.sask.fi/info.

Talkoomatka tulee, oletko valmis?Haku SASKin talkoomatkalle Filippiineille on nyt auki! Viimeinen hakupäivä on 31. maaliskuuta. Matkaan lähdetään marraskuussa, ja matka kestää pari viikkoa.

Lue tarkemmat tiedot SASKin verkkosivuilta osoitteesta www.sask.fi/toiminta/talkoomatkat.

SASK on järjestänyt matkoja muun muassa Nicaragu-aan, Dominikaaniseen tasavaltaan, Tansaniaan, Namibiaan, Ghanaan, Uruguayhin, Brasilian Amazonasille ja Nepaliin. Vuonna 2013 matka suuntautui Mosambikiin.

Talkoomatkalle valitaan ammattiliittojen jäseniä, jotka ovat kiinnostuneita kasvattamaan tietämystään kehitys-maiden arjesta ja työelämästä sekä ay-liikkeen kehitysyh-teistyöstä.

Suuren suosion takia matkalle valitaan vain henkilöitä, jotka ovat SASKin maksavia kannatusjäseniä tai jättäneet kannatusjäsenhakemuksen talkoomatkan hakuajan päätty-miseen mennessä. Kannatusjäseneksi voit liittyä osoitteessa www.sask.fi/liity.

Ryhmissä on mahdollisimman tasapuolisesti eri ammat-tialoja ja -liittoja edustavia sekä eri-ikäisiä naisia ja miehiä eri puolilta Suomea. Matkalaisille järjestetään ennen lähtöä valmennuskurssi. TM

Ennen matkalle hakemista kannattaa lukea edellisvuoden talkoomatkan blogia osoitteessa: http://talkoomosambik.blogspot.fi/

Haluatko SASK-lähettilääksi?Koulutamme solidaarisuudesta ja kansainvälisestä vaikuttamisesta kiinnostuneita ay-jäseniä perjantaista lauantaihin 9.–10. toukokuuta 2014 Helsingissä. Hae mukaan!

Kiinnostaako kampanjointi, globaalit työmarkkinat ja ihmisoikeu-det? SASK tarjoaa ohjelman, majoitukset ja ruoan 50 osallistujalle. TM

Haku koulutukseen avataan pian. Pysy kuulolla ja seuraa SASKin verkkosivuja www.sask.fi.

Kiinnostaako Mahdollisuuksien tori?SASK on tänä vuonna mukana Mahdollisuuksien tori -tapahtumissa, joita järjestetään noin 20 paikkakunnalla ympäri Suomen. Torit ovat kaikille avoimia ilmaistapahtumia, joissa pohditaan globaaleja kehi-tyskysymyksiä (lue lisää: www.mahdollisuuksientori.fi). Tänä vuonna teemana on nuoret ja työ. TM

Kiinnostaako sinua osallistua Mahdollisuuksien toriin paikkakunnallasi? Seuraa ilmoittelua tai ole suoraan yhteydessä meihin [email protected].


LIITY KANNATUSJÄSENEKSI!

www.sask.fi

decent_work_tyomaanamaailma_215x280.indd 1 4.12.2012 10.30

Työmaana maailma 1/2014

Documents

Transcript of Työmaana maailma 1/2014