Työhyvinvointia yhteistyöllä Kestäviä työuria ja tuloksellisuutta kuntiin

Tilaisuuden avaus

• Kuntaryhmä

• Tavoitteena

– Keskustella työhyvinvointiin liittyvistä ajankohtaisista asioista

– Tarjota tukea työhyvinvointia edistävien prosessien käynnistämiseen

2

TSuu 280911

3 4

Kunta-alan asiantuntijat (3, HTa & AKo & TSu )

Työpaikat- työsuojeluhenkilöstö- työterveyshenkilöstö- linjajohto, henkilöstö

JUKO ry

Kunta-alan unioni

ry

KT

Kuntatyönantajat

TNJ ry

KTN ry

TTK/ kuntaryhmä - koulutus - aineistotuotanto

- tiedotus - työsuojeluhenkilörekisteri-Asiantuntijapalvelut

- Työhyvinvointipalvelut

TTK 09/11 ORGANISAATIO

AsiantuntijatTehy, Jyty, KiT, Keva

Tilaisuuden avaus

• Työskentelytapa

– Tietoiskut

– Keskustella hyvistä käytännöistä

• Yhteistoiminnallisuus

4

TYÖTURVALLISUUS JA –TERVEYS TYÖPAIKALLA

Työpaikka

•Työnantajan vastuu, osa johtamista:

• riskinarviointi

• työolojen seuranta

• toimenpiteet

•Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet

•Yhteistoiminnassa toimiminen

Työturvallisuuslaki (738/2002)

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Edistää vuorovaikutusta, takaa työntekijöiden

osallistumisen. Välitön & edustuksellinen.

Työsuojeluviranomaisen neuvonta ja valvonta

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

työsuojelun yhteistoiminnasta (44/2006)

Kunta-alan

työsuojelun

Yhteistoiminta-

sopimus.

Työterveyshuolto •Työpaikkaselvitykset •Ennaltaehkäisevä työ •Työkyvyn seuranta ja

tukeminen -----------------------

Muu sairaanhoito Työterveyshuoltolaki(1383/2001) ja lain nojalla annetut asetukset

Kirkon YT-

sopimus

5

Työnantaja Työntekijät

Työterveyshuolto

Yhdistys- toiminta

Yhteis- toiminta

Työsuojelu- yhteistyö

Luottamus- miestoiminta

Työnjako

Tiedonvälitys Tuki

Yhteistyö

Yhteistoiminta eri tahojen kesken

6

MIKSI TYÖHYVINVOINTIA KANNATTAA KEHITTÄÄ?

7

Työhyvinvoinnin määritelmä

Työhyvinvointi tarkoittaa:

• turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota

• ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät

• hyvin johdetussa organisaatiossa

• työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja

• työ tukee heidän elämänhallintaansa

(Työhyvinvointi – uudistuksia ja hyviä käytäntöjä,

TTL/EU Progress –rahoitusohjelma 2009).

8

Tulokselli-nen työ

Työhyvinvoinnin osa-alueet

9

Yksilön terveys ja työkyky Työ-

ympäristö

Osaaminen kehittymis-mahdolli-

suus

Työ, työn mitoitus ja organisointi

Työyhteisö-taidot

Sosiaaliset suhteet

Johtaminen Tiedonkulku

Työhyvin-vointi

Työhyvinvoinnilla tulosta

Työhyvinvointi tuo tuloksellisuutta

• Työtyytyväisyys paranee

• Motivaatio paranee

• Työilmapiiri paranee

• Asiakastyytyväisyys kasvaa

• Sairauskulut pienenevät

• Kustannustehokkuus paranee

10

Työhyvinvoinnilla tulosta

Työhyvinvoinnin kehittäminen on

• Suunnitelmallista, ennakoivaa ja arvioivaa • Henkilöstövoimavarojen näkökulman sisällyttämistä

kaikkeen organisaation strategiseen suunnitteluun ja toteutukseen

• Työhyvinvoinnin kehittäminen luo työurien pidentämisen perustan – Hyvinvointia tukevien toimintatapojen ja rakenteiden

kehittäminen – Varhainen ja tehostettu tuki viiveettä – Työssä jatkaminen heikentyneestä työkyvystä huolimatta

(ammatillinen kuntoutus, osatyökyvyttömyyseläke)

11

Työhyvinvoinnin kehittäminen on yhteinen prosessi

4.5.2011

Keva

12

Lähiesimiehet ja työyhteisö -toteutettava

taso

•Vastaa työyksikön toiminnan sujuvuudesta ja arvioinnista

•Ennakoi ja tukee aktiivisesti työhyvinvoinnin edistämistä

•Osallistaa työn-tekijöitä työn ja työhyvinvoinnin kehittämiseen

Henkilöstö- ja toimiala-

johto -mahdollis-tava taso

•Valmistelee linjaukset

•Huolehtii linjausten toteuttamisesta

•Kehittää seuranta- ja arviointivälineitätiedon tuottamiseksi strategiselle tasolle

•Huolehtii yhteisten käytäntöjen kehittämisestä

•Luo edellytykset henkilöstön osallistumiselle

Poliittinen johto –

strateginen taso

• Päättää tavoitteista, linjauksista ja resursseista

• Seuraa ja arvioi henkilöstön hyvinvointia

12 Lähde Keva 2011

Työhyvinvoinnin kehittäminen hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa

• Työntekijän näkökulmasta

– Motivointi, työtyytyväisyys

– Jatkaminen voi tarkoittaa pysymistä työssä alentuneesta työkyvystä huolimatta tai työuran jatkamista yli oman eläkeiän

• Työnantajan näkökulmasta

– Tuloksellisuus paranee

– Työssä jatkamista tukemalla turvata työvoiman riittävyyttä

– Säästää merkittävästi henkilöstökuluissaan investoimalla työssä jatkamiseen

13

Työkyvyttömyyden riski kasvaa iän myötä

21.11.2011

Kuntien eläkevakuutus

14 14

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–

Henk.

Vuotta

2008 2009 2010 Alkaneita eläketapahtumia n. 5200/v

Lähde Keva 2011

Esimerkkitapaus

SAIRAANHOITAJA, 50 v.

• Pohjakoulutus ylioppilastutkinto, suorittanut erikoissairaanhoitajan tutkinnon 80-luvulla

• työhistoriaa terveyskeskuksen vuodeosastolta n. 10 vuoden ajalta, aiemmin mm. päivystyspoliklinikalta ja avoterveydenhuollosta

• tuki- ja liikuntaelinongelmia

• suoritti lisäopintoja, siirtyi osastonhoitajan tehtäviin

• palkka n. 2800 €/kk, eläke n. 1680 €/kk, varhe-maksua olisi kertynyt yht.n. 77 000 € (36kk:n aikana)

15 15 Lähde Keva 2011

Ammatillinen kuntoutus kannattaa

• 80% kuntoutuksen suorittaneista palaa takaisin työelämään

• Viiden vuoden kuluttua kuntoutuksen loppuunsaattamisesta

– 68% oli kuntatyössä

– 5% oli siirtynyt vanhuuseläkkeelle

– 18% oli siirtynyt osatyökyvyttömyyseläkkeelle

– 19% oli siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle

(Kevan seurantatutkimus 2011)

16

Lähde Keva 2011

Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset

• 2010 kunnat ja kuntayhtymät maksoivat 190 milj. euroa varhaiseläkemenoperusteista maksua Kevalle (v. 2011 kerättävä maksu on 153 milj.€)

• Kunta maksaa varhemaksua 36 kk:n ajan työntekijästä, joka ensimmäistä kertaa jää ennenaikaiselle eläkkeelle

• Työnantaja voi alentaa varhemaksua tukemalla työntekijän palaamista työhön

– osatyökyvyttömyyseläkkeestä ei mene maksua

– Osatyöllistäminen kannattaa

17 17

Lähde Keva 2011

Työkyvyttömyysriskit ammattiryhmittäin

21.11.2011

Kuntien eläkevakuutus

18 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 2,2 2,4

Sairaala- ja hoitoapulaiset

Kodinhoitajat ja kotiavustajat

Maatalouslomittajat

Siivoojat

Kiinteistöhuoltomiehet

Ravintola- ja suurtalousesimiehet

Muut toimistotyöntekijät

Perhepäivähoitajat ym.

Keittiöapulaiset

Hammashoitajat

Kokit, keittäjät ja kylmäköt

Kirjasto-, arkisto- ja …

Perushoitajat ja lähihoitajat

Laboratoriohoitajat

Kaikki

Henkilökohtaiset avustajat ym.

Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset

Sihteerit (ml. johdon sihteerit)

Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat

Sosiaalityöntekijät

Terveydenhoitajat

Sairaanhoitajat

Aineenopettajat ja lehtorit

Lastentarhanopettajat

Lääkärit

Alkavuus, %

2010

Vertailussa ei ole huomioitu ammattiryhmän keski-iän

vaikutusta. Lähde Keva 2011

Työelämän "kauhun tasapaino" Suomessa

Koulutus Työterveyshuolto

Työkyvyn edistäminen Virkistys ja kulttuuri

Liikunta Tiedotus

Ennenaikaiset eläkkeet

Sairauspoissaolot Työtapaturmat

****

2,1 mrd e/v , 861€/hlö/v

25 mrd e/v

Lähde: Guy Ahonen ym 2011 19

Työhyvinvoinnin arviointi työyhteisön kehittämiseksi, esimerkiksi

1. Työn ja toimintaympäristön mittarit – Riskienarviointi – Läheltä-piti -tilanteet – Tapaturmatilastot: määrät ja kustannukset

2. Yksilön ja työyhteisön mittarit – Kehityskeskustelut – Johtamisarvioinnit – Työkykyisyys esim. työkykyindeksi – Ilmapiiri- ja työviihtyvyyskyselyt – Kuormitusarvioinnit – Vaihtuvuustilastot, palveluksessaoloaika ja

lähtökeskustelut – Sairauspoissaolot – Eläköityminen – Työterveyshuollon vaikuttavuus

3. Taloudelliset mittarit

20

TYÖHYVINVOINNIN PERUSTA KUNTOON - MITEN LÄHDETÄÄN

LIIKKEELLE?

21

8 § työnantajan huolehtimisvelvoite 10 § vaarojen selvittäminen ja arviointi 12 § työympäristön suunnittelu 13 § työn suunnittelu 14 § perehdyttäminen 16 § työnantajan sijainen (esimies) 17 § yhteistoiminta 18 § työntekijän vastuut

22

Säädökset johtamisen tukena, työturvallisuuslain sovellutus

Toiminnalle tukea säädöksistä

Työympäristön on oltava kunnossa • Työturvallisuuslaki ja sen nojalla annetut

säädökset • Alakohtaiset säädökset

Roolit ja vastuut • Työturvallisuuslaki • Työsopimuslaki/laki viranhaltijoista • Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

työsuojeluyhteistoiminnasta • Kunta-alan yhteistoimintalaki • Yhdenvertaisuuslaki, laki yksityisyyden suojasta,

tasa-arvolaki • Työterveyshuoltolaki

Työelämälait oltava nähtävissä työpaikalla

23

Suojaa

Ohjaa kehittämään

Määrittää minimitason

Korjaa ja korvaa

Velvoittaa

24

Yhteiset riskit

Työyhteisö- kysely

Työn ja työympäristön jatkuva tarkkailu/ tarkastukset

Seuranta 1 v 2 v 3 v Tark.

häiriö- ilmoitus

ENNAKOIDAAN JA SELVITETÄÄN

Työpiste / tehtävä

VAAROJEN ARVIONTIKIERROS

Tark. Tark.

häiriö- ilmoitus

Häiriö- ilmoitus häiriö-

ilmoitus

häiriö- ilmoitus

Häiriö- ilmoitus häiriö-

ilmoitus

häiriö- ilmoitus

Häiriö- ilmoitus

Työyhteisö- kysely

Työyhteisö- kysely

KEKE KEKE KEKE

TP-selvitys

KI- VA

KI- VA

Mistä liikkeelle

Työntekijän työhyvinvointiin vaikuttaa

• Oma perustehtävä on selvillä

• Osaamista vastaavat työtehtävät

• Mahdollisuus oppia ja kehittyä

• Jaksamista tukevat joustot

• Aloitteellisuus, aktiivisuus

• Työmotivaatio, arvot, asenteet

• Osallistuu työkykyä ylläpitävään toimintaan

• Huolehtii osaltaan työhyvinvoinnistaan

25

Työnantaja vaikuttaa työhyvinvointiin

• Lakisääteiset velvoitteet täytetään

• Työhyvinvointia kehitetään kokonaisvaltaisesti ja strategisesti (suunnitelma, tavoitteet, toteutus, arviointi)

• Osaamista kehitetään jatkuvasti

• Johtamista ja esimiestyötä kehitetään

• Ilmapiiriä, yhteisöllistä toimintakulttuuria kehitetään

• Henkilöstön terveyttä ja työkykyä edistetään

– Mm. aktiivisen tuen toimintamalli

• Työympäristöä kehitetään

• Työn sisältöjä kehitetään

• Arviointi- ja seurantajärjestelmät ovat kunnossa ja niitä käytetään

26

Mistä liikkeelle

Työympäristön kehittäminen

27

Huoltotiloihin hankittiin säädettävä pöytä, jolloin ehkäistiin työntekijän selkävaivojen syntymistä. Pöytä maksoi n. 2000€ (Sesonkiaikana useita leikkureita huollossa päivittäin).

Työterveyshuolto tukena

• Työterveyshuolto on resurssi - ei ainoastaan kustannuserä

• Työterveyshuollon tärkein tehtävä on ehkäistä ennalta terveyden menettämistä (lakisääteinen tehtävä)

• Vapaaehtoinen sairaanhoito tukee ennaltaehkäisevää työtä

• Työterveyshuolto on tärkeä tuki johdolle työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämisessä

– tuki- ja liikuntaelinten sairaudet

– ammattitaudit,

– työtapaturmat,

– pitkät sairauspoissaolot

– uudelleensijoitus

28

Työterveyshuolto tukena • Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö perustuu

yhteisesti tehtyyn tarvearvioon sekä sovittaviin toimenpiteisiin

• Taustatukena vaarojen selvittämisen ja työpaikkaselvityksen tiedot

• Työterveyshuoltosopimus, työterveyshuollon toimintasuunnitelma

• Työkyvyn edistäminen ja työssä jatkamisen mahdollistaminen edellyttävät työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivistä yhteistyötä.

29

KELA -korvaustäsmennys 2011 alkaen (SVL 13 luku 5§)

• Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista korvataan 60% työnantajille, jotka ovat sopineet yhdessä työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikalla.

• Lisäksi edellytetään, että työpaikalla on käytössä sairauspoissaolojen seurantajärjestelmä.

• Säädösmuutos 2012 – 8 luku 5a §: Työterveyshuollon lausunto KELAlle 90 arkipäivän sl:n

jälkeen

– 12 luku 6 §: Kuntoutusmahdollisuuksien selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus/työssä jatkamismahdollisuudet on selvitetty 90 arkipäivän sl:n jälkeen

30