Ratkaisuja huonokuuloisten työntekijöiden kuulonkuntoutuksen ja työkyvyn tukemiseen

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä

Ratkaisuja huonokuuloisten työntekijöiden kuulonkuntoutuksen ja työkyvyn tukemiseen

Perjantai-meetingit 27.9.2013

Inka Koskela, tutkija, Työterveyslaitos


I Mitä tutkimus kertoo?

2

Hankkeen loppuraporttiin

II Mitä käytännön merkitystä tuloksilla onkuulonkuntoutuksen ja työkyvyn tukemisen kannalta työterveyshuolloissaja työpaikoilla?

http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Kuulokojeen_kayttajat_tyoelamassa.aspx


Kuulon heikkeneminen vaikeuttaa työssä suoriutumista ja aiheuttaa työntekijälle kuormittumista.

Huono kuulo voi heikentää paitsi työntekijän työkykyä, myös työturvallisuutta.

Huono kuulo ja siitä juontuvat seuraukset ilmenevät suhteessa ihmisen sosiaaliseen ympäristöön.

27.9.2013 3

Huonokuuloisuus ja työelämä


Huonokuuloisuus

27.9.2013 4


Mitä hankkeessa tehtiin?

• kuvattiin ja tyypiteltiin 13 huonokuuloisen työntekijän kuntoutus- ja kuulokojeen käyttöönottoprosessia tapauskohtaisesti.

• etsittiin tekijöitä, jotka estävät tai edistävät kuulokojeen käyttöönottoprosessia ja kuulokojeen käyttöä työtehtäviä hoidettaessa.

• kartoitettiin kuulokojeen käyttäjien selviytymiskeinoja työelämävuorovaikutuksessa.

• tutkittiin kuulokojeen käyttäjien työpaikoilla käytössä olevia mukauttamisratkaisuja sekä työterveyshuollon osaamista kuulonkuntoutuksesta ja sen roolia työolosuhteiden mukauttamisessa.

27.9.2013 5I


www.ttl.fi/kuuletyossa

27.9.2013 6

http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/esteeton_tyoelama/kuulo/sivut/default.aspx


Tutkimusasetelma

27.9.2013 7


Kuulonkuntoutuksen onnistumisen esteitä

• Huonokuuloisuuden kehittyminen pitkän ajan kuluessa • Omat ennakkoasenteet – uhka minäkäsitykselle heikko

motivaatio kuntoutuksen aloitukseen• Ongelman mitätöinti, pärjääminen huonon kuulon kanssa• Epärealistiset odotukset kuulokojeen tuomasta äänimaailman

muutoksesta • Leimautumisen ja leimaamisen pelko kojeen käytön peittely ja

piilottaminen• Informaation puutteellisuus esim. valitun kojeen soveltumisesta

työhön• Päätöksenteko koje-, ym. valinnoissa• Asiakkaan toiveet ajavat työn vaatimusten edelle kojeen

valinnassa • Kuulonkuntoutuksen ammattilaisten sekä muiden toimijoiden

vuorovaikutuksen vahva asiantuntijavetoisuus ja tekninen orientaatio

• Työnantajien ja työterveyshuoltojen heikko tiedontaso mukauttamisratkaisuista, apuvälineistä sekä taloudellisista tukimuodoista.

• Katkonainen tiedon kulku kuntoutusprosessin eri osapuolten välillä (ESHP-työterveyshuolto- työpaikka).

27.9.2013 8


Kuulonkuntoutuksen onnistumisen edisteitä

• Kuulonkuntoutujan realistiset odotukset – ei odota normaalikuuloa vastaavaa äänimaailmaa

• Kuulonkuntoutujan oma aktiivisuus kuntoutusprosessissa• Rutiinitarkastukset työterveyshuollossa• Vertaistuki• Muiden ongelmaton suhtautuminen• Oma ongelmaton/avoin suhtautuminen • Yleisten asenteiden muuttuminen kuulokojeelle

myönteisemmäksi• Havainnot siitä, että kuulokoje auttaa kuulemista• Kuulokojeen käyttöä helpottavat mukauttamisratkaisut

töissä• työtehtävät oikein mitoitettu kuulemisen kannalta• työn joustot, kuten etätyömahdollisuus• mahdollisuus hiljaisiin työskentelytiloihin /omaan työtilaan. • mahdollisuus vaikuttaa omaan työtahtiin ja määrään

• Työtovereiden tieto kuulokojeesta auttaa heitä mukauttamaan vuorovaikutustaan

27.9.2013 9


Ratkaisuja?Työterveyshuolto kuulonkuntoutuksen tukena

1. Varhainen havaitseminen

2. Oikea-aikainen, tarpeenmukainen kuntoutukseen ohjaus

3. Seuranta ja yhteistyö työpaikalla

27.9.2013 10



• Ei ole helppoa: asiakkaat eivät välttämättä tunnista huonokuuloisuutta itse

• Jos tunnistavat, hyväksyminen voi olla vaikeaa

• Taustalla voi olla leimautumisen pelko• Pitkän ajan saatossa vakiintuneet

toimintatavat ja selviytymisen keinot:• pärjäämisen eetos, henkilökohtainen ongelma• sinnittely• joissakin kommunikointitilanteissa pärjää,

joissakin ei

• Huono kuulo voi olla muiden oireiden kuten väsymyksen, työssä pärjäämisen ongelmien taustalla ja piiloutua niiden alle.

27.9.2013 11



Arvioinnin apuna• Audiologinen diagnostiikka• Myös asiakkaan subjektiivinen kokemus omasta

kuulosta• esim. kyselylomakkeella• avoimella kysymyksellä (Miten pärjäät työssä ja kotona

kuulosi kanssa?)• asiakas kertoo oma-aloitteisesti kuulemisen

ongelmista.

• havainnointi

Kuuntele, mitä asiakas kertoo. Voit käyttää asiakkaan kokemusta motivoinnin pohjana.

27.9.2013 12



• Vastaanotolla tehdyt havainnot• Kuuleeko asiakas kutsun vastaanotto-

huoneeseen?• Syntyykö asiakkaan kanssa keskusteltaessa

kommunikoinnin ongelmia tai katkoksia? • Asiakas ei vastaa kysymyksiin, pyytää

toistamaan, vaihtaa puheenaihetta, viivyttelee vastausta, nojaa kohti puhujaa

• Pystyykö asiakas seuraamaan keskustelua myös silloin, kun olet poispäin kääntyneenä ja huulioluku ei ole mahdollinen?

• Video

27.9.2013 13

http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/esteeton_tyoelama/kuulo/opi/tyoelama/huonokuuloisen_tyokaveri/sivut/default.aspx


2. Oikea-aikainen kuntoutukseen ohjaus

JE: […] sitä apua tarvii ennen ku on oikeesti kuuro. Ja niitä on erilaisia niitä ongelmia. Et se kuulokäyrä ei sinällään välttämättä kerro sitä koko totuutta. Et must tuntuu et siinä siinä oli ainakin omalla kohdalla se että siellä oli muutama poikkeama mutta ei, ei hirveitä. Ja sitte jos ne poikkeamat on oikeessa kohdassa niin kyllä ne vaan oikee- oikeetaongelmaa aiheuttaa. Ehkä sitä ei niinku ymmärretty.

Jenni, haastattelu

27.9.2013 14


2. Oikea-aikainen kuntoutukseen ohjausMilloin lähete?

Kuulokojekuntoutuksen edellytyksenä on, että potilaalla on kuulovika, joka vaikeuttaa kommunikaatiota, työtä tai

opiskelua.

Lisäksi kuntoutuksen perusteena on äänesaudiometria, jossa on määritetty paremman korvan puhealueen

(0.5, 1, 2, 4 kHz) kuulokynnyksen keskiarvo (dB HL).

Ohjeellisia raja-arvoja kuulokojeen saamiselle:

työn, opiskelun tai näihin rinnastettavien tehtävien vuoksi kuulokojetta tarvitsevat vähintään 30 dB

muusta syystä kuulokojetta tarvitsevat vähintään 30-40 dB.

27.9.2013 15


2. Oikea-aikainen kuntoutukseen ohjausMilloin lähete?

• Kuulokynnykset eivät vaikuta suoraviivaisesti kojeen saantiin, vaan päätökseen vaikuttavat myös asiakkaan henkilökohtainen tarve, työnteko ja harrastukset. Tärkeä kriteeri kuulokojeen myöntämisessä on asiakkaan oma motivaatio apuvälineen käyttöön.

27.9.2013 16


2. Oikea-aikainen kuntoutukseen ohjausMillainen lähete?

”Multa kysyttiin että minkälaiset sä haluat mäsanoin että mm mm semmoset mahdollisimman huomaamattomat tietenki että en mä halua et ne näkyy ja lapset kysyy et mitä noi o sun korvissa ja … ja sit mä sanoin että no, ne korvakäytäväkojeet näyttää kaikkein pienimmältä et semmoset”” mutta mul ei kukaan missään vaiheessa niinkukertonu että minkälainen laite mulle sopis, kukaan ei käyny keskustelua siitä mun kanssa .hh mitä se oikeesti se mun kuulolaitteeni tarvii pystyä tekee.”

Mia, haastattelu

27.9.2013 17


3. SeurantaTyökyvyn tuki, apuvälineiden ja mukautusten tarpeen arviointi

• Kuulokoje ei palauta menetettyä kuuloa.

• Kuulokoje auttaa usein kompensoimaan huonosta kuulosta aiheutuvia ongelmia.

• Jossain tapauksissa tarvitaan muita työn muokkauksia, jotta työ sujuisi hyvin.

• Kuulossa voi tapahtua edelleen muutoksia.

• Työ/työolosuhteet muuttuvat.apuvälineiden ja työolosuhteiden

mukautustarpeiden arviointi on jatkuvaa

27.9.2013 18


Työolosuhteiden mukauttaminen

• Mitä muutoksia työhösi tarvitset, jotta työsi sujuu hyvin?

• Työolosuhteiden mukauttaminen on prosessi, jossa tarvitaan monien eri osapuolien tietoa ja osaamista sekä osapuolien keskinäistä yhteistyötä toimivan ratkaisun löytämiseksi.

• Mukauttamiseen osallistuvat • työntekijä, työnantaja, työterveyshuolto,

kuntoutusohjaaja, sairaalan moniammatillinentyökykyryhmä, työyhteisö, laitevalmistajat

• tarvittaessa apuna myös vammaisjärjestöt, KELA, TE-toimisto

27.9.2013 19


Työolosuhteiden mukauttaminen yhteistyönä

27.9.2013 20

• Minkälaisia toiminnan rajoitteitakuuloviasta aiheutuu?

• Mikä on työntekijän oma kokemuskuuloviasta aiheutuvistarajoitteista tai ongelmista?

• Mistä työtehtävistä työntekijäsuoriutuu huonosta kuulostahuolimatta?

• Missä työtehtävissä aiheutuunykytilanteessa ongelmia?

• Mitä työn tai työolosuhteidenmuutoksia voidaan tehdä jottatyöstä suoriutuminenmahdollistuu?

Arviointi jaratkaisujen valinta

yhteistyössä

Vastuidenjakaminen,rahoitus,

aikataulutus

Seurantamitä tehtiin,

miten työ nyt sujuu


Kommunikointi ja keskusteluKuulemisen apuvälineitä

• ryhmäkuuntelulaitteet (esim. FM-laitteet)• esim. ryhmäkeskusteluihin, kokouksiin, koulutuksiin,

autoon

• puhelimen lisälaitteet• vahvistinpuhelin/puhelinvahvistin • matkapuhelimen langattomat lisälaitteet

• lisäkaiuttimet, langattomat kuulokkeet • induktiosilmukka (kiinteä, siirrettävä)• langattomat kuulemisen apuvälineet

27.9.2013 21


Kommunikointi ja keskustelu

Työyhteisön toimintatapojen muokkaaminen• Kokoustekniikka

• esim. kokousesityslistat, muistiot,

• Kommunikointitavat • esim. kirjallisen viestinnän painotus viestinnässä

(tekstiviestit, sähköposti)

• Avokonttorissa kommunikointi- ja käyttäytymissäännöt

• Tasaveroista kohtelua edistävä toimintakulttuuri • ohjeistukset perehdytystilanteissa, avun saaminen

tarvittaessa, työkykykysymyksistä keskusteleminen, monimuotoisuuden edistäminen

27.9.2013 22

http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/esteeton_tyoelama/kuulo/opi/tyoelama/huonokuuloisen_tyokaveri/sivut/default.aspx

http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/esteeton_tyoelama/kuulo/toimi/kuulo_tyonantaja/tarkistuslista/sivut/default.aspx


Työturvallisuus

• Huono kuulo lisää tapaturmariskiä.

• henkilökohtaiset suojaimet• valittava yksilöllisesti• jäljellä olevaa kuuloa suojattava• puheen ymmärrettävyys turvattava• varoitusäänien kuuluminen varmistettava

• hälytysjärjestelmä• hälytyksen valo-/tärinäsignaali• visuaaliset opasteet

27.9.2013 23


Esteettömän kuuntelu-ympäristön ratkaisuja• kaikuisuuden ja taustamelun vaikutuksen

vähentäminen työ-, koulutus- ja sosiaalitiloissa• akustoinnilla (sermit, tekstiilit, vaimentimet ja

rakenteisiin asennettavat elementit)• valaistuksen säätämisellä• toimintojen, välineiden ja koneiden uudelleen

sijoittamisella• työpistettä siirtämällä

• työympäristön rauhoittaminen • oma työtila• mahdollisuus keskittyä ilman keskeytystä

27.9.2013 24


Työaikajärjestelyt ja työtehtävien organisointi• Työn joustot

• lyhennetty työaika• etätyö • joustava työaika• osa-aikatyö

• Joustavat ratkaisut työtehtävien organisoinnissa• työtehtävien muokkaaminen, räätälöinti,

tasaaminen, rajaaminen• työtehtävät ilman aikataulua• omassa tahdissa työskentely• parityöskentely• kuulemista vaativien tehtävien jaksottaminen

27.9.2013 25


Tiivistelmä

• Ikäkuulo on aikuisiän yleisin kuulovian aiheuttaja ja työkykyä uhkaava tekijä.

• Työurien pidentyessä työpaikoilla on tarvetta kiinnittää entistä enemmän huomiota esteettömään kuulemisen ympäristöön.

• Melulle altistuvien kuulon seulonta toimii Työterveyshuollossa systemaattisilla alku- ja määräaikaistarkastuksilla. Nyt on tarpeen kiinnittää huomiota myös muiden kuin melulle altistuvien työikäisen kuuloon.

• Kojesovituksessa teknisen orientaation rinnalle tarvitaan entistä vahvemmin myös sellaista kuntoutusohjausta, joka keskittyy kuulokojeen käyttöön liittyviin sosiaalisiin tekijöihin, kuten minäkuvan murrokseen, osallistumisen esteiden poistamiseen ja työssä pärjäämisen mahdollistamiseen.

• Työikäisten kuulokojeen käyttäjien seurantaa voitaisiin toteuttaa työterveyshuollon palveluissa osana ennaltaehkäisevää toimintaa.

27.9.2013 26


KiitoksetSuomen Akatemian rahoittama hanke Kommunikointi kuulokojeen avulla.Vertaileva tutkimus kuulovikaisten henkilöiden kuulokojekuntoutuksentuloksellisuudesta ja kuulokojeen käytöstä vuorovaikutustilanteissa (SA140317), vastuullinen johtaja dosentti Minna Laakso, hankkeen tutkijat FLEila Lonka, YTT Tarja Aaltonen, professori Johanna Ruusuvuori ja FMInkeri Salmenlinna sekä aineiston kerääjät/litteroijat Vappu Carlson,Mervi Karhunen, Vilma Martikainen, Tiina Pakka, JuhaRanta, Kati Turunen ja Teija Vaittinen.

Työsuojelurahaston tuella toteutettu hanke Kuulovikaisten työssäolontukeminen. Kuulokojeen käytön esteet ja edisteet työelämässä, vastuullinenjohtaja Päivi Husman, tieteellinen johtaja Johanna Ruusuvuori, tutkijaInka Koskela, asiantuntijat Nina Nevala ja Pirjo Juvonen-Posti sekäaineiston kerääjät/litteroijat Sanna Mäkynen, Susanna Koski, Aija Logrenja Juha Ranta.

HUS, Silmä-korvasairaala, kuulokeskus TAYS, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuulotekniikka, Tampere Kuuloliitto ry

Ratkaisuja huonokuuloisten työntekijöiden kuulonkuntoutuksen ja työkyvyn tukemiseen

Education

Transcript of Ratkaisuja huonokuuloisten työntekijöiden kuulonkuntoutuksen ja työkyvyn tukemiseen