Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyö Sosiaalityön erityisasiantuntija Raimo Ojanlatva Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Terveydenhuollon hallinto ja sosiaaliturvajärjestelmä-koulutus 27.4.2016

Teemat

• Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön yhteistyövelvoitteet • Sosiaalihuoltolaki (1.4.2015) = sosiaalihuollon ”peruspalvelulaki” • Vanhuspalvelulaki Sairaalasta kotiuttaminen • Vammaispalvelulain haasteet erityislakina ; uudistaminen vireillä

Teema

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön yhteistyövelvoitteet

Yhteistyövelvoitteet sosiaali- ja terveyspalveluissa

Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat / potilaat tarvitsevat tehostettua ohjausta ja palveluiden koordinointia sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Asiakkaat, joilla erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja

kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, ikääntymisen aiheuttamien syiden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen vuoksi.

Lapset, joiden kasvuolosuhteet tai käyttäytyminen vaarantavat lapsen terveyttä ja kehitystä.

• terveydenhuoltoL 32 § 2 mom. (1.4.2015): terveydenhuollon henkilöstön on osallistuttava sosiaalihuollon työntekijän pyynnöstä asiakkaan

palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelman laatimiseen silloin kun asiakkaan palvelun toteuttaminen edellyttää terveydenhuollon palveluja

Yhteistyövelvoitteet lainsäädännössä

• Palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista.

• Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen.

• Sosiaalihuoltoa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siten että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Työntekijän on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin sekä tarvittaessa henkilön omaisiin ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin siten kuin tässä laissa tarkemmin säädetään.

• Tietojen antamisesta ilman asiakkaan suostumusta ja asiakastietojen kirjaamisesta monialaisessa yhteistyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa sekä sosiaalihuollon viranomaisen oikeudesta saada laissa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeellista virka-apua muilta viranomaisilta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa.

Yhteistyövelvoitteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut: Sovellettava niitä terveydenhuollon ja sosiaalihuollonsäädöksiä, jotka parhaiten turvaavat potilaan edun mukaiset palvelut ja lääketieteellisen hoidon (mm. terveydenhuoltoL 8 a § ).

Yhteistyövelvoitteet

STM: Sosiaalihuollon asiakasprosessi

Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi (shl 35 §)

• (Ilmoitus)velvolliset tahot: – terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori taikka sosiaalitoimen,

opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, tullin, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, työ- ja elinkeinoviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa oleva.

• On tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on

ilmeinen, hänen on: – ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai – henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnallisesta

sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin

• Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, ko. tahojen on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä.

• Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä ilmoituksen häntä

koskevien salassapitosäännösten estämättä.

Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi (shl 35 §)

• Yhteydenotto sosiaalihuoltoon korvaa yksittäistapauksessa

lastensuojeluilmoituksen ja ennakollisen lastensuojeluilmoituksen mikäli – Yhteydenotto on tehty viipymättä – Ilmoitettu yhteydenoton syyt Mikäli huoli lapsesta niin joko sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus tai perinteinen lastensuojeluilmoitus. Molemmat tutkitaan samalla tavalla.

• Iäkkään henkilön palvelutarpeesta ilmoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä vanhuspalvelulain 25 §:ssä säädetään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset rajapinnat

• Paljon monia sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät eri-ikäiset yhteiset asiakkaat (n. 10%)

mielenterveys- ja päihdeasiakkaat asiakas/ potilasryhmän yksiköllisten haasteiden haltuunottaminen

• Äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaat - ennaltaehkäisevä työote - ennaltaehkäisevä lastensuojelu siirtyy sosiaalihuoltolain mukaiseksi palvelutoiminnaksi 1.4.15 - kotipalvelua lapsiperheille

• Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen

- hoitavan lääkärin, kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja kotisairaalatoiminnan toimiva ja saumaton hoito- ja palveluketju

Vastuussa olevan työntekijän nimeäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä vaaditaan ns. vastuutyöntekijän nimeämistä ainakin paljon palveluita ja erityistä tukea tarvitseville asiakkaille / potilaille. Tehtävänä koordinoida asiakkaan

palvelukokonaisuutta. • sosiaalihuoltoL 42 § : omatyöntekijä • vanhuspalveluL 17 § : vastuutyöntekijä • lastensuojelulaki 13 b § : lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä • terveydenhuoltoL : omahoitaja

Sosiaalihuollon erityispiirteet

Sosiaalihuollon palveluista ja tukitoimista tulee aina tehdä muutoksenhakukelpoinen viranomaispäätös / päätöspakko.

muutoksenhaku oikaisuvaatimuksella sosiaali- ja terveyslautakunnalle /jaostolle (Oulussa hyvinvointilautakunnan yksilöasianjaosto)

jaoston päätöksestä voi hakea aina muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen, jonka päätöksestä edelleen voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai hakea valituslupaa KHO:lta

Terveydenhuollon päätökset ns. hoitopäätöksiä, joissa ei samanlaisia

muutoksenhalukeinoja kuin sosiaalihuollossa. Muistutus ja kantelumenettely käytössä.

Kuvastaa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon professioiden perinteistä

luonnetta.

Teema

Sosiaalihuoltolaki 1.4.2015

Sosiaalihuoltolaki (shl) 1.4.2015

Lain tarkoitus: 1) edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta; 2) vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta; 3) turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet; 4) edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa; 5) parantaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä em. tavoitteiden toteuttamiseksi

Sosiaalipalvelut (shl 14 §) 1) sosiaalityö 2) sosiaaliohjaus 3) sosiaalista kuntoutus 4) perhetyö 5) kotipalvelu 6) kotihoitoa 7) asumispalvelut 8) laitospalvelut 9) liikkumista tukevia palvelut 10) päihdetyö 11) mielenterveystyö 12) kasvatus- ja perheneuvonta 13) lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta 14) muita 11 §:n mukaisiin tarpeisiin vastaavia asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömiä palveluja ja tukitoimia perhehoito ”unohtunut” listauksesta; ollaan lisäämässä

Sosiaalihuoltolaki • Kunnallisina sosiaalipalveluina on huolehdittava myös

» kehitysvammaisten erityishuollosta (erityishuoltolaki) » vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (vpl) » toimeentulotuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle (toimeentulotukiL) /

perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle 1.1.2017 » sosiaalisen luoton myöntämisestä kunnan asukkaille (L sosiaalisesta luotosta) » kuntouttavasta työtoiminnasta (L kuntouttavasta työtoiminnasta) » päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvista palveluista (päihdeL) » omaishoidon tuen (L omaishoidontuesta), perhehoidon (perhehoitoL) » lasten ja nuorten huollon » lastensuojelun (lsl) » ottolapsineuvonnan, » perheasioiden sovittelun, » lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen vahvistamiseen ja ratkaisemiseen

liittyvien tehtävien sekä päätösten täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden

» ja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian tuomioistuinsovitteluun kuuluvien asiantuntijapalveluiden,

» isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvien tehtävien » sekä opiskeluhuollon järjestämisestä

Sosiaalihuoltolain mukaisia professioita

• Sosiaalityö (shl 15 §)

» Sosiaalityöllä tarkoitetaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta.

» Sosiaalityö on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä.

• Sosiaaliohjaus (SHL 16 §) » Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja

tukea palvelujen käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Tavoitteena on yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vahvistamalla elämänhallintaa ja toimintakykyä.

Sosiaalinen kuntoutus (shl 17 §)

• Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi.

• Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu:

1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen; 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet.

• Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä.

Perhetyö (shl 18 §)

• Tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa, joissa asiakas ja hänen perheensä tai asiakkaan hoidosta vastaava henkilö, tarvitsevat tukea ja ohjausta omien voimavarojen vahvistamiseksi ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseksi.

• Perhetyötä annetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden tai kehityksen

turvaamiseksi. • Ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta.

Kotipalvelu ja kotihoito (Shl 19 § JA 20 §)

• Kotipalvelulla (19§) tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.

• Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen

toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista.

• Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-, vaatehuolto- ja

siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. • Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi

välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista erityisen perhe- tai elämäntilanteen vuoksi.

• Kotihoidolla (20 §) tarkoitetaan kotipalvelun ja terveydenhuoltolain (1326/2010)

25 §:ään sisältyvien kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta. Palvelutarpeen arvioi lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.

• Kotipalvelu ei ole kuitenkaan ns. subjektiivinen oikeus.

Kotisairaalatoiminta

• Kotisairaalatoiminta on määräaikaista tehostettua kotisairaanhoitoa ; esh +/ perusterveydenhuolto (terveydenhuolL 25§ 2 mom.) - lääkkeet ja hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon

• Laitoshoidon vähentämistavoitteita voidaan tukea toimivalla ympärivuorokautisella lääkärijohtoisella kotisairaalatoiminnalla + yksilöllisen tarpeen mukaisilla sosiaalipalveluilla (kotipalvelu tukipalveluineen ym. sosiaalipalvelut)

• Varsinkin ikäihmisten hoitaminen omassa kodissa perusteltua, koska

laitoshoitojaksot heikentävät nopeasti edellytyksiä selvitä omassa kodissa • Kuntoutuksen järjestäminen keskeistä kotona asumisen turvaamiseksi • Kotisaattohoidon kehittäminen

Asumispalvelut (shl 21 §)

• Asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua.

• Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen

asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla.

• Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä

hoitoa ja huolenpitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista.

(vrt. vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen vaikeavammaisille) • Asumispalvelun tarpeen arviointi yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa-

ns. sas (selvitä-arvioi-sijoita)-prosessissa

- Arviointi, onko omassa kodissa selviytymisen suhteen tehty kaikki mahdollinen: lääkityksen arviointi, kuntoutus, ravitsemus yms.

Laitospalvelut (shl 22 §)

• Sosiaalihuollon laitospalveluilla tarkoitetaan hoidon ja kuntouttavan toiminnan

järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Voidaan järjestää lyhytaikaisesti tai jatkuvasti, päivisin, öisin tai ympärivuorokautisesti.

» Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoksessa vain, jos

se on henkilön terveyden tai turvallisuuden kannalta perusteltua, taikka siihen on muu laissa erikseen säädetty peruste.

» Lääkärin ja sosiaalipalveluiden yhteistyössä tehtävä perusteellinen

selvitys aina tarpeellinen

Liikkumisen tuki (shl 23 §)

• Esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen.

• Liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. (vrt. vpl:n mukainen kuljetuspalvelu vaikeavammaisille)

• Liikkumisen tukea voidaan järjestää seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä: » 1) julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella ja ohjatulla harjoittelulla; » 2) saattajapalveluna; » 3) ryhmäkuljetuksina; » 4) korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla

tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset; » 5) muulla soveltuvalla tavalla.

• Yksilöllisiä kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka on oikeutettu kuljetuksiin tai niiden kustannusten korvaamiseen muun lain nojalla, esim. terveydenhuollon matkat Kelan vastuulla

• Liikkumisen tuen hakemukseen vaaditaan yleensä lääkärin lausunto; arviointi siitä pystyykö käyttämään julkista liikennettä / rajankäynti vpl-kuljetuspalveluun mm. ikäihmisten kohdalla

Päihde- ja mielenterveystyö (shl 23-24 §) • Sosiaalihuollon päihdetyöhön kuuluu:

1) ohjaus ja neuvonta; 2) päihteiden ongelmakäyttäjille, heidän omaisilleen ja muille läheisilleen suunnatut

sosiaalihuollon erityispalvelut; 3) muut 14 §:n mukaiset päihteettömyyttä tukevat tai päihteiden ongelmakäytön

vuoksi tarvittavat sosiaalipalvelut.

• Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. Säännöksen lähtökohtana on henkilön oma hakeutuminen palvelujen piiriin

/ ei mahdollisuutta määrätä pakkohoitoon

• Mielenterveystyöllä (24 §) vahvistetaan yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavia tekijöitä sekä poistetaan ja vähennetään mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä.

• Mielenterveystyöhön kuuluu:

1) sosiaalipalveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki ja asumisen palvelut;

2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa

Kasvatus- ja perheneuvonta (shl 25 §)

• Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi.

• Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy lasten kasvuun ja kehitykseen, perhe-

elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa ja muuta tukea.

• Kasvatus- ja perheneuvontaa toteutetaan monialaisesti sosiaalityön,

psykologian ja lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa.

Lapsen tapaamiset (shl 27 §)

• Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnalla huolehditaan siitä, että lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti. Tapaamisten valvonta perustuu joko sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen, jossa määritellään tarvittavien toimenpiteiden sisältö.

• Valvotuissa vaihdoissa valvoja huolehtii, että lapsi siirtyy sopimuksen tai päätöksenmukaisesti vanhemmalta toiselle. Tuetuissa tapaamisissa valvoja on käytettävissä tapaamisen ajan. Valvotuissa tapaamisissa valvoja on tapaamisen ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja vanhempaan.

• Valvoja voi päättää, että tapaamista ei aloiteta tai vaihtoa ei suoriteta, tai keskeyttää tapaamisen, jos se on välttämätöntä lapsen edun vuoksi. Valvojan on annettava toimivaltaiselle lastenvalvojalle kirjallinen selvitys keskeyttämistään tai muusta syystä toteutumatta jääneistä sovituista tapaamisista.

• Valvojalla on oltava sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 11 §:n mukainen koulutus

Tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus

Sosiaalipäivystys (shl 29 §)

• Sosiaalipäivystys on järjestettävä ympärivuorokautisesti kiireellisen ja välttämättömän

avun turvaamiseksi. Päivystys on toteutettava siten, että palveluun voi saada yhteyden ympäri vuorokauden ja kiireelliset sosiaalipalvelut voidaan toteuttaa siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään.

» Päivystystyöhön kuuluu jatkopalveluihin ohjaaminen ja näiden palvelujen saatavuuden varmistaminen.

» Työntekijällä on oltava perusammattitaidon lisäksi riittävä kriisityön osaaminen.

• Sosiaalipäivystystä toteutettaessa on toimittava yhteistyössä terveydenhuollon päivystyksen, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa.

Teema

Vanhuspalvelulaki Sairaalasta kotiuttaminen

Vanhuspalvelulaki (ikälaki)

Monialaista asiantuntemusta palveluiden arvioinnissa • Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja

itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta.

• Erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen,

gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta.

Vanhuspalvelulaki (ikälaki)

Palveluntarpeisiin vastaamista ohjaavat yleiset periaatteet • Kunnan on järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat

hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. • Palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä,

toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Muun palveluntarpeen ennalta ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota erityisesti kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin.

Laitoshoito / vanhuspalveluL 14-15  § Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito

ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain tässä laissa säädetyillä perusteilla.

Pitkäaikaisen laitoshoidon edellytykset (14 a § Kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos

siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. LÄÄKÄRIN PERUSTEELLINEN ARVIOINTI.

Pitkäaikaisen laitoshoidon edellytysten selvittäminen (15 a §) Ennen hoidon ja huolenpidon toteuttamista pitkäaikaisena laitoshoitona kunnan on selvitettävä

mahdollisuudet vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla.

Selvitys on tehtävä myös silloin, kun iäkkään henkilön ympärivuorokautinen laitoshoito on jatkunut kolme kuukautta, eikä selvitystä ole aiemmin tehty.

Ratkaisu hoidon ja huolenpidon toteuttamisesta pitkäaikaisena laitoshoitona on perusteltava. SHL:n mukaisesta laitoshoidosta on tehtävä aina muutoksenhakukelpoinen päätös.

Palvelutarpeenselvitys/ vanhuspalveluL 15  §

Kunta vastaa siitä, että iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden

hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien.

Palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai

hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Palveluntarpeiden selvittämisestä vastaa työntekijä, jolla on laaja-alaista

asiantuntemusta sekä tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon tai terveydenhuollon kelpoisuus

Palvelusuunnitelma (vanhuspalveluL 16 § )

Palvelusuunnitelma • Kunta vastaa siitä, että iäkkäälle henkilölle laaditaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja

oikeuksista annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu suunnitelma (palvelusuunnitelma). Suunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun iäkkään henkilön palveluntarve on selvitetty, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta.

• Palvelusuunnitelmassa on määriteltävä iäkkään henkilön toimintakykyä koskevan arvion

perusteella, millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan hänen hyvinvointinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen suoriutumisensa tukemiseksi sekä hänen hyvän hoitonsa turvaamiseksi. Iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa on neuvoteltava vaihtoehdoista kokonaisuuden muodostamiseksi. Iäkkään henkilön näkemykset vaihtoehdoista on kirjattava suunnitelmaan.

• Palvelusuunnitelma on tarkistettava ilman aiheetonta viivytystä aina silloin, kun iäkkään henkilön

toimintakyvyssä tapahtuu hänen palveluntarpeeseensa vaikuttavia olennaisia muutoksia.

Vastuutyöntekijä (vanhuspalveluL 17 § )

Vastuutyöntekijä • Kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen

toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. • Vastuutyöntekijän tehtävänä on: • 1) seurata yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai hänelle

määrätyn edunvalvojan kanssa palvelusuunnitelman toteutumista sekä iäkkään henkilön palveluntarpeiden muutoksia;

• 2) olla tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaaviin ja muihin tahoihin iäkkään henkilön tarpeisiin vastaamiseksi; sekä

• 3) neuvoa ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. • Vastuutyöntekijällä on oltava iäkkään henkilön palvelukokonaisuuden kannalta

tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu kelpoisuus.

Sairaalasta kotiuttaminen

• sairaalasta kotiuttaminen suunniteltava huolellisesti ja terveydenhuollon on tehtävä asiassa ilmoitus hyvissä ajoin (vanhuspalvelulaki 25 § 2 mom.)

• sairaalan tulee varmistautua siitä, että asiakas / potilas saa kotona tarpeenmukaiset palvelut heti

kotiututtuaan • kotiutus vaatii sairaalan lääkärien, hoitajien ja kuntoutushenkilöstön sekä avopalveluista vastaavien

tahojen saumatonta palveluketjua / yhteistyötä • huomioitava, että kotiuttaminen ilman asianmukaista valmistautumista saattaa vaarantaa

asiakkaan elämäntilanteen pyöröovi-ilmiö

• tulisi tunnistaa ongelmat ns. kiireellisessä kotiuttamisessa perjantaina klo 15.00, viikonloppuisin tai yöllä !

Teema

Vammaispalvelulain haasteet Vammaislainsäädännön uudistus 2019 (nykyinen vammaispalvelulaki ja erityishuoltolaki yhdistetään yhdeksi erityislaiksi) tilanteessa, jossa taloudelliset reunaehdot haasteelliset

Vammaispalvelulain ydin

• Vammaispalvelulaki on erityislaki, jolla turvataan erityisesti asiakkaan vammasta johtuvia tarpeita ja kompensoidaan vamman aiheuttamia erityisiä pitkäaikaisia haittoja

• Vammaispalveluissa ei peritä asiakasmaksuja muutoin kuin kuljetuspalveluissa,

joissa julkisen liikenteen mukainen asiakasmaksu • Vammaispalvelulain mukaiset palvelut asiakkaalle ilmaisia ja sosiaalihuoltolain

palveluissa tulojen mukainen asiakasmaksu aiheuttaa painetta erityislainsäädännön piiriin pääsemiseksi

– Vammaispalvelut tiukan ”portin” takana, joka terveydenhuollossa syytä tiedostaa

Vammaispalvelulain mukaisia palveluita • Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle

– kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen – päivä- ja työtoimintaa – henkilökohtaista apua sekä – palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä

tarvitsee palvelua ympärivuorokautisesti suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Kaikki palveluasumiseen liittyvät palvelut maksuttomia mm. shl:n mukainen kotihoito.

Vammaispalvelulain haasteet

• Vammaispalvelulain mukaisiin hakemuksiin vaaditaan useimmiten lääkärinlausunto, josta tulee selvitä asiakkaan vamman aiheuttamat toimintakyvyn vajeet hänen arkielinpiirissä; vammaispalvelut eivät nykyisin ole enää vahvasti diagnoosipohjaisia ja myös muut kuin fyysiset elämän rajoitukset otetaan huomioon

• Keskeistä arviointi siitä onko asiakas haettuun etuuteen / palveluun nähden

vammaispalvelulain kriteerit täyttävä asiakas

• Tosiasiallisen toimintakyvyn arviointi

• Sosiaalihuoltolain ja muun ns. ensisijaisen lainsäädännön mukaiset palvelut ovat aina ensisijaisia ja mikäli ne eivät asiakkaan vammasta johtuen ole riittäviä harkitaan vpl:n mukaisia palveluita ja tukitoimia

Vammaispalveluiden arviointia / kuljetuspalvelut , liikkumisen tuki

• Kuljetuspalvelut on subjektiivinen oikeus liikkumisen suhteen vaikeavammaiselle

– onko vamma / sairaus pysyvä eli vähintään yli vuoden kestävä – kykeneekö asiakas käyttämään julkisia liikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria

vaikeuksia – kykeneekö asiakas käyttämään julkisia liikennevälineitä saattajan avustuksella – johtuuko palveluntarve normaalin ikääntymisen aiheuttamasta raihnaisuudesta ja iän tuomista

normaaleista sairauksista ja vaivoista; jos näin niin ei ole oikeutta vpl:n mukaiseen palveluun

Vammaispalveluiden arviointia / henkilökohtainen apu

• Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpidossa tarkoitettuja toimia suorittaessaan.

• Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa.

• Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen em. toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista.

• palvelu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaiselle

– onko vamma / sairaus pysyvä eli vähintään yli vuoden kestävä – kykeneekö asiakas määrittelemään jollakin kommunikointitavalla itsenäisesti avustajan

tarpeensa ja sen mihin toimiin hän palvelua tarvitsee – avun tarve ei ole pääasiassa kotipalvelua, hoitoa eikä valvontaa eikä asiakkaan puolesta

työskentelyä

Vammaispalveluiden arviointia / erilaiset apuvälineet

Rajapinta myönnetäänkö lääkinnällisenä kuntoutuksena vai vammaispalveluina.

Vammaispalvelulain 9 §:n mukaiset tukitoimet

Taloudelliset tukitoimet • Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen

mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista sekä ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat vamman tai sairauden edellyttämän vaatetuksen ja erityisravinnon hankkimisesta. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan.

• Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien

välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta kustannusten korvaamiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata

avohuollon toimenpitein.

Omaishoidontuki

– myönnetään kunnan hyväksymien kriteerien mukaan – lausunnossa arvio paljonko asiakas tarvitsee erilaista tukea, hoitoa ja valvontaa vuorokauden

eri aikoina – onko tuen tarve ympärivuorokautista vai vähäisempää – kauanko asiakas kykenee olemaan kotonaan yksin ilman toisen henkilön apua / tukea – asiakkaan tai hänen edustajansa tai kotihoidon etukäteen käyttämä hakemuslomake

helpottaa lääkärin työtä mikäli ei ole pitkää potilassuhdetta

Yhteistyötä tarvitaan Kiitos!