KansantaloustiedeTampereen ammattiopistoSammonkatuLukuvuosi 2009-2010

Taloudellinen toimintaympäristömme 1

S Ä ÄNNÖT luen tosa l i s sa

1.Ajoissa paikalle2.Hiljaisuus/kuuntelu3.Annetaan muille

työrauha4.Ei nuuskaa, ei pipoja5.Ei kiroilua

Rangaistus=> ULOS LUOKASTA

KOKEET:

Har jo i tukse t

Taloudel l inen toimintaympäristömme 1

1.Taloudellinen toiminta

2.Kansantalouden tilinpito

3.Kotitalouksien tulot

4. Yrittäjyyden merkitys kansantaloudessa

5.Hyödykemarkkinat

6.Kilpailumuodot

7.Rahan tehtävät

8.Rahoitus- ja valuuttamarkkinat

9.Talouselämän vaihtelut ja häiriöt 2

→ Taloudellinen kasvu

→ Suhdannevaihtelut

→ Työttömyys

→ Inflaatio

→ Deflaatio

→ Ulkomaankaupan epätasapainot

10. Talouspolitiikka

→ Julkiset tulot ja menot

→ Verotus

→ Työmarkkinajärjestöt

11. Tulevaisuuden näkymät

→ Uhkatekijät

→ Taloudellisen kasvun rajat

ALKUTUOTANTO

JALOSTUS

PALVELU

Maatalous

Metsätalous

Metsästys ja kalastus

Metalliteollisuus

Elektroniikka – ja sähköteollisuus

MetsäteollisuusKemianteollisuus

Julkiset palvelutKiinteistöjen hoito

Rakentaminen

Kaupan palvelut

Liikenne ja RahoitusMajoitus ja Ravintolat

TilatukiLuonnonhaittakorvausPohjoinen tukiVientituki

Tekstiiliteollisuus

TietoyhteiskuntaTeknologian kehitystaso kasvanut

Koulutukseen ja osaamiseen

perustuva

=> jakaa ihmisiä luokkaan

Työllisyys?

Työpaikkojen sijainti

Yhteiskunnan haavoittuvuus

Tiedon (ei aineen) käsittelyä.

Taloudellisen toiminnan perusteet

Ihmisen tarpeet

Hyödykkeet

Tuotannontekijät

Investoinnit

Miten niukkuus vaikuttaa edellisiin?

Ihmisillä on enemmän tarpeita

kuin mahdollisuuksia

niiden tyydyttämiseen.

Kulutushyödykkeet jaTuotantohyödykkeet

LopputuotteetVälituotteet

Kansantalouden tilinpito= koko kansantalouden tuotanto + palkat

Bruttokansantuote (BKT)

KansantuloPalkat, yrittäjätulot, omaisuustulot, voitto

Miten elintasoa mitataan?

Myyjä Ostaja Myyntihinta Välituotekäyttö ArvonlisäMaanviljelijä Mylly 500,0 € 0,0 € 500,0 €Mylly Leipomo 1 300,0 € 500,0 € 800,0 €Leipomo Kuluttaja 2 000,0 € 1 300,0 € 700,0 €

BKT 2 000,0 €

BKT

Vuoden aikana tuotetut tavarat ja

palvelut ovat laskettu yhteen euroina

- poislukien ns. välituotteet (eli leipä-jauhot)

Julkisten palvelujen arvo määräytyy

tuotantokustannusten mukaan

Mukana vain markkinoilla vaihdetut

tuotteet, ei kotitalouksissa omaan

käyttöön valmistetut tuotteet

Vihreä BKT

Yleistymään päin

Luonnonvarojen väheneminen

Ympäristön tuhoutuminen

Kotitalouksien työ

YK:n kehittämä mittari

Inhimillisen kehityksen mittari

HDI (Human Development Index)

Kotitalouksien kulutus ja säästäminen=> Kotitalouksien ja yritysten väliset tuotannontekijä- ja tulovirrat

Myyntitulot eli kotitalouksien ostokset Euroina

Tuotannontekijätuloteli palkat

Hyödykkeet

Tuotannontekijät

Koti-taloudet

Yritykset

Kansantalouden toimijat ja niiden välinen tulon kiertokulku

Yritykset huolehtivat tuotannosta ja Kotitalouksien tehtävänä on hankkia tuloja (palkka).

Kotitaloudet omistavat tuotannontekijät

Säästäminen ja investoinnit ja julkisyhteisöt

Myyntitulot

Tuotannon-tekijätulot

Koti-taloudet

Yritykset

Pankki

Rahoitus

Säästöt

VEROT

TUKIPALKKIOT

TULONSIIRROT

VEROT

Muita kansantalouden toimijoita ovat pankit ja rahoituslaitokset ja

eduskunta.

Valtio ja kunnat myös tuottavat ja ostavat!

Kotitaloudet säästävät osan

palkastaan.

Yritykset joutuvat tekemään investointeja=> reaalipääoma lisääntyy=> tuotanto kasvaa

Ulkomaat ja EU?

Myyntitulot

Tuotannon-tekijätulot

Koti-taloudet

Yritykset

Pankki

Rahoitus

Säästöt

VEROT

TUKIPALKKIOT

TULONSIIRROT

VEROT

EU

Henkilön kulutusmenot1. Ruoka

2. Alkoholi ja tupakka

3. Vaatteet ja jalkineet

4. Asuminen ja energia

5. Kalusteet ja koneet

6. Terveys

7. Liikenne

8. Tietoliikenne

9. Kulttuuri ja vapaa-aika

10. Koulutus

11. Hotellit, ravintolat

12. Muut tavarat ja palvelut

30,1%15,2 %10,6 %9,6 %

9,4 %

7,2 %

4,2 %

4,2 %

3,9 %

2,8 %

2,6 %

0,2 %

4.

7.

1.

12.9.

11.5.

8.

2.

3.

6.

10.

Yritys ja yrittäjyys

Oikeus harjoittaa elinkeinoa oman

valintansa mukaan

=> mutta ei suinkaan kaikkia?

Yrityksistä 44 % on osakeyhtiöitä

ja 41% on ammatinharjoittajia=> Mitä yrittäjyyden muotoja on?

Yritykset kokoluokittain henkilöstön lukumäärän mukaan v. 2006 (yht 236 435 yritystä)

%

0-9 93,1

10-49 5,7

50-249 1,0

250-499 0,1

500- 0,1

100 %

Yrittäjyyden muotoja:

Sisäinen yrittäjyys

UusyrittäjyysUusosuuskunnat

Hoivayrittäjyys ja kotipalvelu

Franchising-yrittäjyys

Osaamispohjainen yrittäjyys

LuonneOsaaminenRahoitus

IdeaRiskiVoitto

Edellytykset yrittäjäksi ryhtymiselle ja

Yrittäjyyden erityispiirteet

Yrittäjyyden merkitys kansantaloudessa

Hyödykkeiden tuottaminen

Arvonlisän tuottaminen

Työllistäminen

Investoinnit

Verojen maksaminen

Tuoteideat

HINNAT MÄÄRÄYTYVÄT MARKKINOILLA

Kotitalouksien osto riippuu:

• hyödykkeen hinnasta

=> mitä korkeampi hinta, sitä vähemmän

menee kaupaksi

Yrityksien myynti riippuu:

• hyödykkeen hinnasta

=> mitä alhaisempi hinta, sitä vähemmän

tuotetaan

Kysyntäriippuu

Tarjontariippuu

-Hyödykkeen hinnasta

-Kotitalouksien

käytettävissä

olevista tuloista

-Muiden

hyödykkeiden

hinnoista

-Kuluttajien mausta

Hinnan määräytyminen markkinoilla Hinta ja kysyntä

Kysynnällä tarkoitetaan sitä

hyödykemäärää, jonka

kuluttajat haluavat ostaa tietyllä

hinnalla

Yrityksen tarjonta

Tarjonnalla tarkoitetaan sitä

hyödykemäärää, jonka

yritykset haluavat tuoda

markkinoille tietyllä hinnalla.

6,0

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

10 20 30 40 50

60 70

6,0

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

10 20 30 40 50

60 70

Markkinatasapaino?

€

€M

M

H= tuotteen hinta (p)M= tuotteiden määrä (q)

KYSYNTÄKÄYRÄ

TARJONTAKÄYRÄ

6,0

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

10 20 30 40 50

60 70

6,0

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

10 20 30 40 50

60 70

Kysynnän vahvistuminen ja heikkeneminen

Tarjonnan vahvistuminen ja heikkeneminen

6,0

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

10 20 30 40 50

60 70

Markkinoiden Tasapaino

H= tuotteen hintaM= tuotteiden määrä

€

M

6,0

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

10 20 30 40 50

60 70

6,0

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

10 20 30 40 50

60 70

Kysynnän vahvistuminen ja heikkeneminen

Tarjonnan vahvistuminen ja heikkeneminen

€

M

€

M

• muiden tuotteiden hinnat ja kuluttajien maku vaikuttavat kysyntää nostavasti tai laskevasti=> tuotetta joko ostetaan enemmän tai vähemmän samalla hinnalla=> kysyntäkäyrä siirtyy

• tarjontakäyrän siirtymiseen vaikuttavat tekniikan kehittyminen, muiden hyödykkeiden hintojen muutokset samoin kuin tuotannontekijöiden hintojen ja luonnonolojen muutokset.• Tekniikan kehittyminen pienentää tuotanto-kustannuksia, joten kannattaa tuottaa enemmän samalla hinnalla.=> tarjontakäyrä siirtyy

6,0

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

10 20 30 40 50

60 70

Markkinoiden tasapaino siirtyy

€

M

Kysyntä vahvistuu

Tarjonta vahvistuu

Kysyntäheikkenee

Uusi hinta ja määrä!

6,0

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

10 20 30 40 50

60 70

Markkinoiden tasapaino siirtyy

€

M

Esim1:Yrittäjä nostaa tuotteen hinnan 5€.

Kysyntä ja Tarjonta palaavat ”aina” tasapainoon

Mutta kuluttajat haluavat maksaa vain 4€.Tuotetta jää varastoon.=> Hintoja on laskettava.Esim2: Yrittäjä laskee tuotteen hintaa 3€.Tuotteen kysyntä kasvaa.Tuotteesta tulee ylikysyntää => Hintoja on nostettava.

MarkkinatalousMarkkinatasapaino on mahdollista vain

markkinatalousjärjestelmässä

Valtio ei puutu markkinoiden toimintaan

Yritykset päättävät mitä tuottavatYrittäjien tavoitteena on saada mahdollisimman suuri voitto, ja mahdollisimman pienillä kustannuksilla

Kotitaloudet päättävät kulutuksestaan

KilpailumuodotTäydellinen kilpailu

Paljon myyjiä ja paljon ostajia (tavaratalot)

MonopoliVain yksi myyjä ja paljon ostajia (alko)

Myytävä tuote on ainutlaatuinen

OligopoliVain muutama myyjä ja jäykät hinnat (bensa)

Monopolistinen kilpailuUseita myyjiä, mutta erilaistetut tuotteet

(merkkimyymälät)

MonopolioLakiinoPatenttioikeusoLuonnonvaratoTekninen osaaminenoSuurissa erissä

OligopolioHintojen jäykkyysoHintajohtajuus => Jos yksi yritys laskee hintoja, on todennäköistä, että muut seuraavat perässä

SuuretVoitotHoukuttelevat!

Raha ja sen tehtävät

Vaihdon väline

Arvon mitta, Tilinpidot

Arvon säilyttäjäSuomi sai oman rahan 1860Vuonna 1877 siirryttiin kultakantaan

Mitä tapahtui markalle vuonna 1963?

Milloin Euro otettiin käyttöön?

Talous ja rahaliitto EMU

Valuuttakurssimuutosten aiheuttamien

riskien poistuminen

Valuutan vaihtoon liittyvät kustannukset

Maiden väliset hintavertailut helpottuivat

=> johti kilpailun kiristymiseen

=> tuotannon tehostuminen

=> kustannusten laskeminen

Rahoitusmarkkinoiden rakenne

Suora rahoitustai

RahamarkkinatPääomamarkkinat

Lainanottajat

Epäsuora rahoitustai

PankitMuut rahoituslaitokset

Säästäjät

PankitMuut luottolaitokset

SijoitusrahastotVakuutusyhtiöt

rahoitusylijäämää rahoitusalijäämää

korkotuloa korkomenoa

Koron määräytyminen

Korko on rahan hinta

Korko on tuloa lainaajalle

Korko on menoa lainan ottajalle

Viitekorko

Lainan korko voi olla kiinteä tai sidottu

johonkin viitekorkoon (vaihtuva korko)

Mm. Euriborkorot, primekorot

Euribor-koron vaihtelu

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 20082.0

2.5

3.0

3.5

4.0

4.5

5.0

1 kk (tod.pv/360)

3 kk (tod.pv/360)

6 kk (tod.pv/360)

12 kk (tod.pv/360)

Euribor-korot lasketaan euroalueella toimivien parhaiksi luokiteltujen suurten pankkien (n. 50 kpl) klo 12 Suomen aikaa antamien noteerausten pohjalta. Suomesta laskennassa on mukana Nordea. Laskennassa jätetään 15 % alimmista ja ylimmistä tarjouksista huomioimatta, ja lopuista lasketaan painottamaton keskiarvo.

Euribor 12 kk =>1.235%. Euribor 6 kk => 1.004%. Euribor 3 kk => 0.722%

Euroopan keskuspankkitalous- ja rahaliittoon kuuluvilla mailla on yhteinen raha, yhteinen keskuspankki ja yhteinen rahapolitiikka

Eurojärjestelmä (EKP + kansalliset pankit)

ÞPäättää euroalueen yhteisestä rahapolitiikasta

ÞHuolehtii eurojen valmistamisestaÞHoitaa valuuttavarantoaÞRahan arvon vakaana pitäminen, siis inflaation estäminen (tavoite inflaatio alle 2%)

Rahapolitiikka

ÞRahan määrän säätelyä

ÞRahan määrän kasvu merkitsee

rahapääoman tarjonnan lisääntymistä

=> johtaa korkojen alenemiseen

ÞUlkomaankaupan kehitys vaikuttaa

rahan määrään. Jos vienti on suurempi

kuin tuonti. Rahamäärä kasvaa.

Valuuttamarkkinat

Vapaasti muuttuvat kurssitValuutta vahvistuu, jos kyseisessä maassa tai alueella viennillä ansaitaan enemmän kuin tuonnista on maksettava.

Kiinteiden kurssien järjestelmäMaan keskuspankki sääntelee kurssin vakaiksi.

Keskuspankin on pidettävä valuuttavarantoa, jotta se voi tarvittaessa myydä ja ostaa asiakkailleen.

Euron ulkoisen arvon kehitys

Yhdysvaltojen vahva talous, ja euroalueen tuotannon kasvu oli hitaampaa. Ja USA:n korkotaso oli EURO alueen korkotasoa korkeampi.

EU:n talouskehitys oli suotuisa ja USA:n talous oli epävarma ja inflaatio kiihtyi, mutta kurssi laski, koska USA:n korkotaso oli korkeampi kuin EU:n

Euro alkoi vahvistua, syynä oli USA:n kauppataseen alijäämä, joka huolestuttu sijoittajia ja heikensi dollaria. V. 2003 vaikutti myös Irakin sota, joka aiheutti epävarmuutta.

Euron kurssi 5. 6. = 1,4177 30.10= 1,4316

2004 alkuvuonna Euro laski, koska Yhdysvaltojen talouden kasvu oli nopeampaa kuin EU:n talouden kasvu.

2005 alussa euron kurssi lähti laskuun, koska USA:n korkotaso kohosi ja se teki dollarin houkuttelevaksi.