VALTAKUNNALLINEN TAKO-SEMINAARI28.1.2013

SUOMEN KANSALLISMUSEO

TAKO – POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN

ELÄMÄ

Poolin yleisteemat

Dokumentoinnin kohteena erilaiset toimijat yhteiskunnassa: yksilöt, yhteisöt, julkisen vallan edustajat/ organisaatiot

Yhteiskunnalliset verkostot, erilaisten toimijoiden keskinäiset suhteet, toimintatavat

Poolin kaksi ensimmäistä hanketta kohdistunut suomalaiseen yhteiskuntaan ja monikulttuurisuuteen

Poolin jäsenet

Hangon kaupunginmuseoHelinä Rautavaaran museoHelsingin kaupunginmuseoMuseoviraston kuvakokoelmatPohjois-Karjalan museoTornionlaakson maakuntamuseoTyöväenmuseo Werstas

Poolin toiminta vuonna 2012

Kaksi poolikokousta: 23.4. ja 10.9. Helsingin kaupunginmuseolla

Vuoden 2012 teemoja Nykydokumentointihankkeen suunnittelu ja toteutus Valtakunnallisen tallennustyönjaon määrittely oman

museon ja poolin näkökulmasta

”Erilaisia Suomi-kuvia” jatkohanke

Pooli toteutti ensimmäisen yhteisen nykydokumentointihankkeensa otsikolla ”Erilaisia Suomi-kuvia” Stereotypia perinteisestä ja erityisestä Suomi-kuvasta Minkälainen on 2010-luvun Suomi-kuva/ -kuvat? Monikulttuurisuus Suomessa ennen ja nyt

Hanke oli onnistunut ja museoille jäi halu laajentaa/ syventää näkemystä aihepiiriin

Siten vuoden 2012 hankkeeksi valittiin saman teeman jatkohanke

Hangon museo

Ensimmäisessä hankkeessa tutkimuskohteena suomenruotsalaiset perheet

Jatkohankkeessa kohteena nuoret hankolaisetYhteistyössä kolmen koulun kanssa

Hankoniemen lukio Hangö högstadium Hangö gymnasium

Oppilaat kirjoittivat ajatuksia omasta kielenkäytöstään, eri kieliryhmistä ja niiden kanssakäymisestä sekä kaksikielisestä Hangosta

Hangon museo

Oppilaat kirjoittivat äidinkielentunnilla aiheesta aineen. Hangon museo sai yhteensä 153 kirjoitusta, jotka vaihtelivat pituudeltaan muutamista riveistä muutamiin sivuihin

Hankkeen yhteydessä Helkama lahjoitti museon kokoelmiin vaaleanpunaisen Jopo-polkupyörän

Klassikkopyörästä on tullut hankolaisten lasten ja nuorten ehdoton suosikki. Hankkeessa tallennettiin kuvin myös tätä nuorten muoti-ilmiötä

Hangon museo

Helinä Rautavaaran museo

Ensimmäisessä hankkeessa kohteena pääkaupunkiseudun, erityisesti Espoon alueen ensimmäisen polven maahanmuuttajat Erityiskohteena yhteiskunnallisesti ”näkymättömät”

lapsiaan kotona hoitavat naiset

Jatkohankkeessa jatkettiin maahanmuuttajataustaisten suomalaisten arjen ja juhlan tallentamista osallistavasti

Pohjois-Karjalan museo

Ensimmäisessä hankkeessa tutkimuskohteena Joensuun suurin maahanmuuttajaryhmä, venäläiset Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli tuolloin koti ja sen esineistö

Jatkohankkeessa tutkimuskohteeksi valikoitui venäläistaustaiset nuoret ja heidän elämänsä Suomessa Miten nuoret ovat sopeutuneet suomalaiseen kulttuuriin ja

yhteiskuntaan Millaista on ollut varttua maahanmuuttajana tai

maahanmuuttajan lapsena Suomessa Miten nuori kokee oman identiteettinsä Miten venäläisyys tai venäläinen kulttuuri näkyvät nuorten

elämässä

Pohjois-Karjalan museo

Tutkimustapa: haastattelut ja valokuvaus Haastateltavina kolme eri-ikäistä nuorta: Darja 13

vuotta, Kristian 17 vuotta ja Anna 22 vuotta

Yhteensä kuusi haastattelukertaa. Haastattelut litteroitu

Haastateltavien elämästä ja heidän kodeistaan otettiin yhteensä 100 valokuvaa, joista 63 valikoitiin museon valokuva-arkistoon

Pohjois-Karjalan museo

Darja Soliev ystävänsä kanssaortodoksisen seurakunnan kerhossa Joensuussa. Darja kuvassa vasemmalla

Pohjois-Karjalan museo

Kristian soittaa kotonaan Joensuussakannelta. Hän on itse rakentanutkanteleen koulussa.

Pohjois-Karjalan museo

Anna Aho omassa huoneessa Joensuussa. Käsissä olevan kirjan ”Missä on muuttolinnun kotimaa” Anna on saanut äidiltään

Tornionlaakson maakuntamuseo

Museo tutkii Suomen ja Ruotsin tornionlaaksolaisten kansallista ja alueellista identiteettiä Torniossa ja Haaparannalla

Ensimmäisessä hankkeessa haastateltiin kymmenen syntyperäistä Suomen tornionlaaksolaista

Haastattelujen yhteydessä tallennettiin museon kokoelmiin informantteihin ja heidän eläämänsä liittyviä esineitä ja valokuvia

Tornionlaakson maakuntamuseo

Jatkohankkeessa museo kohdisti huomionsa syntyperäisiin Ruotsin tornionlaaksolaisiin

Haastateltavia oli yhteensä seitsemänHaastateltavien valinnassa kolme kriteeriä:

Haastateltavan ja vähintään hänen toisen vanhempansa tuli olla syntynyt Tornionlaakson alueella

Haastateltavan tuli olla syntynyt Ruotsin puolella Haastateltava ei mielellään saanut toimia aktiivisesti

rajaan liittyvässä yhteistyössä

Haastateltavat olivat iältään 40-69 vuotiaita

Tornionlaakson maakuntamuseo

Kuten ensimmäisessäkin hankkeessa, myös jatkohanke keskittyi tarkastelemaan ihmisten käsityksiä omasta alueellisesta ja kansallisesta identiteetistään

Informantit pohtivat paitsi omaa identiteettiään, mutta tekivät myös laajempia vertailuja suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden välillä

Pohdinnassa kantavana teemana oli rajaseutu ja sen omanlaisensa merkitys yksilön identiteetin rakentumiselle

Työväenmuseo Werstas

Ensimmäisen hankkeen teemana maahanmuuttajat työelämässä

Museo tutki siivousalaa, jonka piirissä on runsaasti maahanmuuttajataustaisia työläisiä

Jatkohankkeessa oli tarkoitus tarkastella nuoria maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja heidän kouluttautumistaan työelämään

Yhteistyökumppanina hankkeessa oli Tampereen ammattiopisto TAO

Työväenmuseo Werstas

Hanke ei toteutunut suunnitellusti, ongelmaksi nousi informanttien löytäminen

Ongelma ei johtunut yhteistyökumppanista, TAO oli suhtautui toimintaan erittäin positiivisesti Tuttu yhteistyökumppani museolle muistakin projekteista,

mm. Mestariduunari-toimintaTAO:n organisaatio on valtava, joten se asettaa

haasteita sopivien kontaktihenkilöiden löytämiselle

Myös museon olisi pitänyt aktiivisemmin jalkautua TAO:n toimintaan etsimään informantteja

Vaikka hanke ei toteutunutkaan, tuotti se oppia nykydokumentoinnin suunnittelusta

Helsingin kaupunginmuseo

Helsingin kaupunginmuseolla ei ollut omaa osahanketta Erilaisia Suomi-kuvia jatkohankkeessa

Museo osallistui jatkohankkeen suunnitteluun ja oli mukana kommentoimassa hankekokonaisuutta

Pooli 2 ja vuosi 2013

Pooli kokoaa kahdessa hankkeessa tuotetun tiedon ja tulokset kirjalliseen loppuraporttiin

Vuonna 2013 analysoidaan poolin kahta ensimmäistä hanketta sekä poolin tähänastista toimintaa. Tavoitteena tuottaa väliyhteenveto poolitoiminnasta

Vuonna 2013 mietitään poolin tulevaisuutta lähinnä uusien hankkeiden näkökulmasta sekä kehitetään omaa toimintaa väliyhteenvedon perusteella