Varhaiskasvatusyksikkö Kumina-Pikkuprinssitoimintasuunnitelma

Pk Kumina Pk Pikkuprinssi

Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen

• Toimintasuunnitelmassa on kuvattu, miten varhaiskasvatusta vy Kumina-Pikkuprinssissä

pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön

varhaiskasvatustoiminnan kuvaus.

• Tämä Kumina-Pikkuprinssin toimintasuunnitelma kaudeksi 2017-2018 perustuu

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja Helsinki Vasuun.

• Toimintasuunnitelmassa kuvataan yksikön kehittämiskohteet: oppiva yhteisö toimintakulttuurin

ytimenä sekä kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

• Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon,

vy Kumina-Pikkuprinssin toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä

Vasu perusteisiin. Vanhemmat ovat osallistuneet molempien päiväkotien vanhempainilloissa

toiminnan suunnitteluun.

2

ToimintakulttuuriToimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa

toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa.

Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat

olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle,

hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä vy Kumina-

Pikkuprinssissä

Tavoitteet:

• Kiireettömyys toiminnassa

• Suunnitelmallinen pedagoginen pienryhmätoiminta

• Lapsella aikaa oppia ja oivaltaa itse

• Työrauha lapsiryhmissä

• Osaamisen jakaminen koko työyhteisössä, mm vihreä-lippu tapojen vieminen pk Kuminaan (pk Pikkuprinssi on vihreä lippu-päiväkoti)

• Lämmin ja turvallinen vuorovaikutus aikuisten ja lasten kesken

• Mahdollisuus kokeilla uudenlaisia toimintatapoja

Toimenpiteet:

• Aikuinen suunnittelee toiminnan lähtökohtana lasten kiinnostusten kohteet ja ottaa lapset mukaan toiminnan järjestelyihin ja toteutukseen

• Ryhmän toimintasuunnitelmat joka ryhmässä

• Pienryhmien kokoonpano harkitaan tarkoin

• Annetaan työrauha lapsille ja aikuisille

• Vastuutiimit ja henkilöt: s-2 vastaava, liikuntavastaava, ympäristövastaava- ekotukihenkilö, pedagoginen tiimi, työvuorotiimi yms

• Yhteiset lauluhetket, pihanvaihtopäivät, juhlat, tempaukset, pienet teatteriesitykset

• Työyhteisön pelisäännöt päivitetään ja ovat kaikkien tiedossa

Arviointi:

• Ryhmän toimintasuunnitelmat, onko tehty?

• Työyhteisön pelisäännöt, onko päivitetty?

• Pedagogiikan monipuolisuus, onko vahvuudet otettu käyttöön, jaettu yli ryhmärajojen osaamista?

• Onko aikuinen toiminut sensitiivisesti ja onko lasten mielipiteet ja toiveet tulleet huomioiduiksi toiminnassa?

• Arviointi joka kuukauden ensimmäisessä talon palaverissa sekä ryhmien tiimipalavereissa

4

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus vy Kumina-

Pikkuprinssissä

Molemmissa päiväkodeissa on useita eri kulttuuri- ja kielitaustasta tulevia lapsia, joten kehittämiskohde oli helppo valita.

Tavoitteet:

• Arjen toiminnassa näkyy lasten eri kulttuuri- ja kielitausta

• Aikuinen tukee lasten suomenkielentaidon kehitystä

• Aikuisten ja lasten osaaminen ja ymmärrys lisääntyy eri kulttuureista

Toimenpiteet:

• Joka ryhmässä esillä monikulttuurinen vuosikalenteri, jossa eri maiden juhlapyhät ja juhlapyhien huomiointi lasten kulttuuritaustan mukaan

Yhteiset juhlat, lauluhetket esim. yk:n päivä, joulujuhlat, kalevalanpäivä

• Suomi toisena kielenä toiminta sujuvasti arjessa, kaikessa toiminnassa on mahdollisuus suomenkielen vahvistamiseen

• Aikuinen antaa hyvän kielellisen mallin puhumalla selkeästi

• Aikuinen on aktiivinen ja haluaa oppia eri kulttuureista ja ymmärtää lapsen kotikielen merkityksen

• Kuvat aktiivisessa käytössä lapsen arjessa

• Aikuinen mallintaa ja sanoittaa eri tilanteita arjessa

• Lorut, laulut, sadut, erilaiset lautapelit, kielenkehitystä tukevat pelit (tabletit lasten käytössä)

Arviointi:

• Ovatko juhlat toteutuneet?

• S-2 opetus, onko ollut säännöllistä ja sisällettynä päivittäiseen / viikoittaiseen toimintaan?

• Ovatko kuvat aktiivisessa käytössä lapsen arjessa?

• Arviointi joka kuukauden ensimmäisessä talon yhteisessä palaverissa sekä tiimipalavereissa

5

Laaja-alainen osaaminenVarhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-

alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen

muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja

tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa

myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia

tilanteen edellyttämällä tavalla.

Ajattelu ja oppiminen

”Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa ja

muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon hankinta,

jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonka perustaa luodaan

varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelun ja oppimisen taitoja.”

Näin meidän yksikössä/ryhmässä :

• Lasta ohjataan ratkomaan pulmia, ei anneta heti vastauksia vaan annetaan aikaa itse oivaltaa ja kokea

oivaltamisen iloa

• Materiaalit ja tarvikkeet ovat lapsen saatavilla

• Iloitaan yhdessä kun oivalletaan uusia asioita tai opitaan uusia taitoja

• Toiminnassa lähtökohtana lasten kiinnostuksen kohteet, kysytään lapsilta ja vanhemmilta mikä juuri nyt

puhututtaa, havainnoidaan lapsia

• Lapset ovat mukana suunnittelemassa toimintaa esim. jumpat, lauluhetket

7

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

”Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Tämä korostaa

sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osaamiseen kuuluu taito

kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita. ”

Näin meidän yksikössä/ryhmässä :

• Eri kieli- ja kulttuuritaustaisia perheitä kannustetaan mukaan lapsen päivään esim. kertomaan omasta

lapsuudestaan, kulttuuristaan

• S-2 opettaja vierailee säännöllisesti päiväkodissa ja tukee henkilökuntaa toiminnan kehittämisessä

• Aikuinen toimii esimerkkinä

• Päiväkodissa huomioidaan myös suomalaiseen perinteeseen kuuluvia juhlia esim. joulu, pääsiäinen

( yhteistyössä srk:n kanssa) laskiainen, kalevalanpäivä

• Harjoitellaan toisten huomioonottamista ja hyviä tapoja kaikissa arjen tilanteissa, aikuinen toimii esimerkkinä

• Kiusaamiseen puututaan heti

.

8

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

”Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä.

Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä

ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten

myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen”

Näin meidän yksikössä/ryhmässä :

• Aikuinen toimii esimerkkinä ja opastaa konkreettisesti esim. käsienpesut, ruuan ottaminen ja

syöminen, pukeminen, omasta hygieniasta huolehtiminen, kaverin kanssa toimiminen

• Lapset otetaan mukaan arjen askareisiin esim. ruoka-apulaisen tehtävät, omista tavaroista

huolehtiminen

• Joka päivä ulkoillaan mahdollisuuksien mukaan sekä annetaan aikaa lepohetkelle

• Lapsia kannustetaan liikkumaan päivän aikana erilaissa tilanteissa

• Retkillä harjoitellaan liikennekäyttäytymistä ja huolehditaan ympäristöstä esim. mörri- ja metsäretket

• Opetellaan yhdessä tunnistamaan erilaisia tunnetiloja, apuina mm. tunnekello, pelit, leikit, keskustelut,

aikuinen sanoittaa lapsen tunnetiloja jos lapsen taidot eivät vielä riitä siihen

9

Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen

osaaminen

” Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa,

ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä

tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa.

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä.”

Näin meidän yksikössä/ryhmässä

• Tutustutaan tablettien käyttöön, aikuinen opastaa, tavoitteena joka ryhmässä tabletti lasten käytössä

• Lapsilla on mahdollisuus tehdä omia videoita, sadutuksia, äänittää, ottaa kuvia, harjoitella koodauksen

alkeita esim. liikkumalla

• Toimintaympäristössä on näkyvillä kirjaimia, numeroita

• Pysähdytään arjessa ihmettelemään ympäristössä olevia symboleja, liikennemerkkejä, kylttejä,

painettua tekstiä

• Lapsille luetaan satuja, katsotaan yhdessä kuvakirjoja, tutustutaan lastenkirjallisuuteen

• Otetaan eri aistit käyttöön, tutkitaan eri ilmiöitä

10

Osallistuminen ja vaikuttaminen

”Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle

tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta

omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan

elämään vaikuttavissa asioissa.”

Näin meidän yksikössä/ryhmässä

• Päiväkodissa on lastenkokouksia, aamupiirejä, ympäristöraateja, joissa lasten mielipiteet ja toiveet

tulevat kuulluksi

• Lapsen näkökulma otetaan vasun laadinnassa huomioon esim. haastatteluin, havainnointien kautta

• Lapsella on mahdollisuus olla oma itsensä, tehdä aloitteita ja ilmaista omia näkemyksiään sekä

vaikuttaa toimintaympäristöön ja ryhmän toimintaan

• Aikuinen toimii sensitiivisesti pienten lasten toiveiden ja tarpeiden kuuntelussa ja havainnoinnissa

• Toimintaa muutetaan/kehitetään lasten tarpeiden ja toiveiden mukaan, aikuinen kuitenkin vastuussa

• Lapset otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen esim. lauluhetket, jumppahetket,

leikkihetket, erilaiset pitkäkestoiset projektit ja vihreä lippu-toiminta

11

OppimisympäristöVarhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa

kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen

oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan

tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja

tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja

vuorovaikutusta.

Oppimisympäristö

• Kuminassa ja Pikkuprinssissä ovat kaikki tilat lasten käytössä pois lukien keittiö, henkilökunnan pukuhuone, wc tilat sekä siivous- ja

pyykinhuoltotilat

• Kaikkia tiloja käytetään joustavasti, vaikka ryhmille on nimetty omat ”kotitilansa”

• Salissa leikitään, jumpataan, levätään, järjestetään juhlia, tapahtumia, lauluhetkiä

• Lapsella on mahdollisuus leikkiä, liikkua, taiteilla ja tutkia

• Molemmissa päiväkodeissa on mahdollisuus pienryhmätoimintaan

• Osa musiikki- ja liikuntavälineistä sekä roolivaatteista on lasten saatavilla, aikuisen opastuksella

• Päiväkotien toimintavälineitä ja tiloja voidaan käyttää yli päiväkotirajojen eli Kuminan lapsiryhmä voi tulla Pikkuprinssiin ja

päinvastoin. Järjestämme vuosittain pihanvaihtopäiviä sekä viikoittain ohjattuja liikuntahetkiä päiväkodin pihalla

• Toiminta- ja oppimisympäristön järjestelyissä ja muokkaamisessa otamme lapset mukaan ja kuuntelemme heidän ideoitaan ja

toiveita. Huomioimme myös lasten ikätason ja tilojen pedagogisen käytön

• Huolehdimme, että tilat ovat turvallisia sekä sisällä että ulkona

• Päiväkodin pihat tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen toimintaan ja niitä käytetään myös toimintahetkissä

• Hyödynnämme lähiympäristöä aktiivisesti mm. mörriretket lähimetsään

• Huomioimme oppimisen kaikkiallisuuden, emme rajoita toimintaa vain sisätiloihin

• Retkeilemme Helsingin alueella ja seuraamme aktiivisesti alueen ja Helsingin kulttuuritarjontaa ja erilaisia mahdollisuuksia

maksuttomaan toimintaan

13

Leikki ja monipuoliset työtavatLeikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa

tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja

oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia

tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja

oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on

mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.

Leikki ja sen merkitys

• Lasten leikit saavat näkyä ja kuulua, leikin tuoma ilo on lapsen oikeus

• Aikuinen järjestää mahdollisuuden rauhalliseen leikkiin esim. jakamalla tiloja tarkoituksenmukaisesti sisällä ja

ulkona

• Lapsille annetaan leikkirauha, leikkiä kunnioitetaan

• Lapsella on myös oikeus omaan tilaan ja yksin leikkiin niin halutessaan

• Aikuisen tulee olla sensitiivinen ja huomata milloin lapsi tarvitsee apua leikkitaidoissa, leikkiin kiinnittymisessä

tai mukaan pääsemisessä

• Aikuinen rikastuttaa ja mallittaa leikkiä tarvittaessa, järjestää ohjattuja leikkituokioita, joissa on itse läsnä

• Päiväkodissa järjestetään ns leikkiviikkoja, erilaisia leikkipisteitä lasten mielenkiinnon kohteet huomioiden,

joissa lapset voivat käydä leikkimässä. Esim. kotileikki, autokorjaamo, kauppa jne

• Aikuinen havainnoi lasten leikkiä, videoi, valokuvaa

15

Toiminnan arviointi ja kehittäminenPedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on

varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja

oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on

oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin

toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua

dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa

varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen

toimintasuunnitelmaan.

Toiminnan arviointi ja kehittäminen

Mitä ja miten arvioimme sekä kehitämme toimintaamme?

• Ryhmien viikoittaisissa tiimipalavereissa arvioidaan ryhmän toimintaa, vastaako se lasten tarpeisiin, onko lasten

mielenkiinnonkohteet huomioitu, jatketaanko toimintaa vai muutetaanko sitä

• Aikuinen havainnoi lapsia, ryhmän ilmapiiriä, vuorovaikutusta ja ottaa asiat puheeksi omassa tiimissä sekä tarvittaessa

koko työyhteisössä

• Käytössä on lasten kasvunkansiot, vasut, reissuvihkot, kuvaaminen, ryhmän toimintasuunnitelmat jne

• Joka kuukauden ensimmäisessä talon palaverissa arvioidaan miten toiminta on toteutunut pedagogisesti vasun ja yksikön

toimintasuunnitelmaan laadittujen tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti

• Jokainen työntekijä on vastuussa toiminnan pedagogisesta toteutuksesta ja arvioi myös omaa toimintaansa

• Kehityskeskustelut käydään 1 kerta vuodessa esimiehen kanssa

• Jokainen työntekijä sitoutuu yhdessä sovittuihin asioihin ja vastuutiiminsä mukaisesti tehtäviin päiväkodin työyhteisössä

• 2 kertaa vuodessa henkilökunnan koulutus- kehittämispäivänä arvioidaan miten vasu ja toimintasuunnitelma on toteutunut

• Muutamme ja kehitämme toimintaa myös vanhempien ja lasten palautteiden avulla, esim. asiakastyytyväisyyskyselyt

17

Ryhmän toiminnan arviointiItsearviointi: jatkuvaa, päivittäistä

Ryhmässä: tiimit arvioivat toimimmeko pedagogisesti kaikissa tilanteissa vasun mukaisesti- velvoittavuus. Arviointi säännöllisesti

tiimipalavereissa väh. 1 kert/kk

Kuinka sovimme, että toimintaa, tapoja korjataan- miten otan asiat esille ammatillisesti, jos korjattavaa: Tiimit tekevät ryhmän

toimintasuunnitelman, jossa osana on myös tiimisopimus. Ryhmän toimintasuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti tiimipalavereissa ja toimintaa

kehitetään, muutetaan tarvittaessa. Joka kuukauden ensimmäisessä talon yhteisessä palaverissä arvioidaan toiminnan pedagogisuutta ja

kehittämisenkohteita yksikön toimintasuunnitelman pohjalta

Huoltajien palaute: kaikki palaute ja keskusteluissa nousseet ehdotukset otetaan ammatillisesti vastaan, toimintaa tarkastellaan vanhempien

näkökulmasta ja kehittämisehdotuksia kokeillaan

Toiminnan arvioinnin säännöllisyys, toiminnan tekeminen näkyväksi tärkeää

Arvioinnin mittarit

Huoltajille tehdyt kyselyt – niiden palautteiden huomioiminen arjessa

Arvioimme miten onnistumme:

Havainnoimme ja osallistumme lasten leikkiin, saamme tietoa lasten keskinäisestä

vuorovaikutuksesta, heidän kiinnostuksen kohteistaan ja elementtejä ryhmän varhaiskasvatuksellisiin

sisältöihin.

Osaamme perustella toimintamme pedagogisen sisällön.

Varmistamme, että toimintamme perustuu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteille.

Toimintamme vastaa laaja-alaisen osaamisen tavoitteita sisältäen monipuolisesti kaikki oppimisen eri

alueet.

Olemme dokumentoineet monipuolisesti lasten kanssa yhdessä toimintaamme

Arviointia tehdään säännöllisesti joka kuukauden ensimmäisessä talon viikkopalaverissa ja tiimien

omissa palavereissa. Toimintaa muutetaan / kehitetään tarvittaessa.

19

Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen

järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman

kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta,

opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja

suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen

järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä

toteutetaan monialaisesti.

Yhteistyö ja viestintä

• Huoltajien osallisuus • Vasukeskustelut ja niissä nousseet toiveet toiminnasta

• Päivittäiset keskustelut sekä sovitut tapaamiset tarvittaessa

• Toiminnalliset vanhempainillat sekä säännölliset kyselyt vanhemmille

• Vanhempaintoimikunnan toiminta molemmissa taloissa esim. tempaukset, myyjäiset

• Vanhempaintoimikunnan facebook-ryhmä, jossa mahdollisuus vaikuttaa toimintaan

• Mahdollisuus vierailla päiväkodin arjessa sekä osallistua toimintaan esim. retket

• Tiedottaminen perheille s-postilla ja tarvittaessa paperitiedotteilla

• Mahdollisuus ottaa yhteyttä henkilökuntaan ja päiväkodin johtajaan pienissäkin asioissa, vanhempien äänen

kuuleminen

• Yhteiset juhlat ja tapahtumat

• Monialainen yhteistyö• Kirjastot, kulttuuritoimi, leikkipuistot, neuvola, sekä muut lapsen hoitoon ja kasvatukseen osallistuvat

viranomaistahot

• Alueen s-2 opettaja ja kiertävä erityislastentarhanopettaja

• Vanhustentalo (yhteistyö pk Pikkuprinssin kanssa)

21

Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminenvy Kumina-Pikkuprinssissä

Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen

• Tutustuminen

• Ennen päiväkodissa aloittamista lapsi tulee tutustumaan yhdessä huoltajien kanssa päiväkotiin mahdollisuuksien mukaan.

• Tutustuminen aloitetaan sovitusti 1-2 viikkoa ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidossa riippuen lapsen iästä ja tarpeista

• Aluksi lapsi voi tulla leikkimään pihalle sekä sisälle, sen jälkeen päiviä pidennetään sovitusti. Huoltaja on lapsen mukana

tutustumisajan.

• Aloituskeskustelu

• Ryhmästä otetaan yhteyttä perheeseen ja sovitaan aloituskeskustelu käytäväksi kotona tai päivähoitopaikassa

• Aloituskeskustelu on perheen puheenvuoro, jossa he kertovat omasta lapsestaan ja toiveistaan henkilökunnalle

• Aloituskeskustelu käydään tutustumisjakson aikana

• Päivähoidon aloitus

• Vanhempien rooli on rohkaista lasta kaikissa päivän tilanteissa (ruokailu, lepohetki jne.)

• Päivähoidon aloituksen päätöspäivästä lähtien lapsella on mahdollisuus jäädä päivähoitoon yksin ilman vanhempia

• Tästä päivästä lähtien päivähoitomaksu ja vakuutukset ovat voimassa

• Siirtyminen toiseen ryhmään /päiväkotiin

• Keskustelun käy vanhan ja uuden ryhmän henkilökunta yhdessä huoltajien kanssa.

• Päiväkodin johtaja voi tehdä siirtohakemuksen vanhempien toiveesta toiseen yksikköön

• Perheen toiveita kuullaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kun lapsi siirtyy talon sisällä toiseen ryhmään

• Lapsen vasuprosessi

• Varhaiskasvatuskeskustelut ( lapsen vasu) käydään n. kuukauden päästä siitä kun lapsi on aloittanut päivähoidossa

• Jo samassa päiväkodissa olleiden lapsien varhaiskasvatuskeskustelut käydään lokakuun loppuun mennessä

• Lapsen vasua arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa aina kun lapsi siirtyy toiseen ryhmään, esiopetukseen, toiseen päiväkotiin tai aina

tarvittaessa. Muuten varhaiskasvatuskeskustelut arvioidaan seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä

• Varhaiskasvatuskeskustelut käydään ryhmän lastentarhanopettajan kanssa

23

Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017

• Varhaiskasvatus on mukana ”Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu” hankkeessa tiiviissä yhteistyössä

kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-

tapahtumaa vuoden 2017 aikana.

• Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua

varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa

toimintasuunnitelma tehdään.

24