Tärinä hallintaan

Tärinä hallintaan!

Riitta Sauni, ylilääkäri

STM Työsuojeluosasto

2

TÄRINÄTAUDIN VERISUONIPERÄISET

OIREET, VALKOSORMISUUS

18.10.2015 Työperäisten sairauksien rekisteri Lea Palo

Eräitä ammattitauteja ja ammattitauti-epäilyjä

Muut ammattitaudit ja ammatti-tautiepäilyt

tautiryhmästä 1999-2012

3

Käsiin kohdistuva tärinä voi vaikuttaa

Verenkiertoon

– valkosormisuus

– yläraajan trombit

Hermostoon

– Yläraajan monihermovaurio

– Hienomotoriikan vaikeudet eli sormien kömpelyys

– Käden puristusvoiman heikentyminen

– Käsien kivut, puutuneisuus

– Alttius rannekanavaoireyhtymälle

Luustoon ja niveliin

– Käden pikkunivelten ennenaikaiset kulumamuutokset

13.10.2014 Riitta Sauni

Tärinäaltistuminen lisää meluvammariskiä

(Turcot ym. 2015)


Kädet koholla työskentely ja tärinä yhdessä

heikentävät sormien verenkiertoa (Ye ym.

2015)


Paljonko on paljon? HSE:n tuore katsaus tärinän

vaikutuksista

http://www.hse.gov.uk/research/rrpdf/rr1060.pdf

Annos-vastesuhde: ei voida antaa tarkkaa arvioita

tärinäaltistumisen ja sen terveyshaittojen välillä,

vaikka ISO 5349-1:2001 Annex C antaa viitteellisiä

arvioita.

On näyttöä, että verisuoniperäiset oireet voivat

osittain palautua altistumisen loputtua.

On hyvin rajallista näyttöä siitä, että hermoperäiset

oireet eivät palaudu.


http://www.hse.gov.uk/research/rrpdf/rr1060.pdf

Onko turvallista rajaa altistumiselle?

Brammer 1981: 1m/s2 < ak < 2m/s2

ISO 5349-1:2001

– tärinätauti on harvinainen, jos altistuminen on

< 2m/s2

– tärinätautia ei raportoida, jos altistuminen on

< 1m/s2


Mistä tarvitaan lisää tietoa?

Miten määrällisesti arvioidaan altistuminen: miten

tärinän voimakkuus ja altistumisen kesto yhdistetään

niin, että se parhaiten vastaa terveysvaikutusten

riskiä?

Miten altistumisarvioinneissa otetaan huomioon

kumulatiivinen altistuminen, nykyinen altistuminen ja

altistumattomat jaksot?

Miten otetaan huomioon tärinäaltistumisen luonne,

esim. tärinän taajuus tai impulssimaisuus?


Tärinä ja työkyky

Tärinälle altistuneet arvioivat työkykynsä

heikommaksi kuin ei-altistuneet (5,6 vs. 8,6)

Heikentyneeseen työkykyarvioon vaikuttivat eniten

vastaajan ikä, stressaantuneisuus ja käsien kivut

(Gerhardsson ja Hagberg 2014)

Yli 50% tärinätautipotilaista oli suuria vaikeuksia tai

he eivät pystyneet suorittamaan tiettyjä lihasvoimaa

vaativia tehtäviä.

Vain 6%:lla ei ollut mitään rajoitteita jokapäiväisissä

työ- ja vapaa-ajan tehtävissä (Buhaug ym. 2014)


Kysely 1990-2008 TTL:lla Helsingissä tai

Tampereella tärinätautidiagnoosin saaneille (Sauni ym. 2015)

n=241

TTL Helsinki 203

TTL Tampere 38

kyselyyn vastanneita 150 (62%)

miehiä 141, naisia 8

Tutkimuskysymyksiä: tärinätaudin vaikutus

työkykyyn, yleiseen terveydentilan arvioon,

elämänlaatuun, työpaikan interventioiden vaikutus

työkykyyn ja oireisiin

18.10.2015 11

Tärinätaudin oireiden vaikutus työkykyyn

18.10.2015 12

Tärinätaudin oireiden vaikutus yleiseen

terveydentilaan

18.10.2015 13

Tärinätaudin oireiden vaikutus elämänlaatuun

(EQ-5D)

18.10.2015 14

Tärinätaudin oireiden vaikutus arvioon

työkyvystä 2v kuluttua

18.10.2015 15

16

Muuttuivatko työtehtävänne tärinätauti-diagnoosin jälkeen?

(vastanneita 99)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Tekee samaa työtä kuin

tärinätaudin toteamisen

aikoihin

Työtehtäviä muutettiin

tärinätaudin vuoksi

Kouluttautunut toiseen

ammattiin tärinätaudin vuoksi

Vaihtanut työpaikkaani

tärinätaudin vuoksi

(Osa)työkyvyttömyyseläkkeellä

Muulla (osa-aika)eläkkeellä

17

Jos ette enää ole ansiotyössä, mikä oli työnteon lopettamisen

syy (yksi tai useampia vaihtoehtoja)? (vastanneita 87)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Vanhuuseläke

Työkyvyttömyyseläke

Työttömyyseläke

Yksilöllisellä varhaiseläke

Työtön

Lomautettu

Uudelleenkoulutuksessa

Omaishoitaja

Muu syy

Tiedotus puree!


Kysely Suomen metalli- ja rakennusalan

työsuojelu-valtuutetuille ja -päälliköille

Työturvallisuuskeskuksen rekisterin

perusteella kaikille rakennus- ja metallialan

työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäälliköille

kysely 12/2010 (n=1887)

Samalla lähetettiin tietokortti tärinästä ja

tärinätikku

Ensimmäiseen kyselyyn vastanneille

lähetettiin seurantakysely 12/2011 (n=961,

50,4%)

Toiseen kyselyyn vastanneita 563 (59%)

18.10.2015 19

Tiedotuksen ansiosta tapahtui parannusta

Tärinäaltistuminen huomioitiin riskinarvioinneissa

Tärinäaltistumisen tärkeys

Työntekijöiden tärinäaltistuminen arvioitu

Tehty toimenpiteitä tärinäaltistumisen

vähentämiseksi

Laadittu tärinäntorjuntaohjelma

EI vaikutusta:

– huomioidaanko koneiden tärinätaso niitä ostettaessa

– ovatko työntekijät ilmoittaneet tärinään liittyvistä oireista


Eroja eri alojen välillä v. 2011:

Päivittäisen tärinäaltistumisen arviointi

18.10.2015 21

Riskien hallinnan indikaattorit (HSE)

http://www.hse.gov.uk/foi/internalops/fod/inspe

ct/hav.pdf

1. Onko tärinäaltistuminen saatu niin vähäiseksi kuin

käytännössä on mahdollista järkevästi saada

vaihtoehtoisilla työtavoilla (tai onko

toteuttamiskelpoinen suunnitelma tähän)?

2. Onko mahdollinen jäännösriski hallinnassa? Esim.

- työvälineiden valinta ja kunnossapito

- käyttäjien koulutus

- altistumisen keston hallintakeinot

3. Jääkö altistuminen asetuksen antamiin rajoihin?

4. Onko työntekijöiden terveyden seurannasta

sovittu? (terveystarkastus-suunnitelma)


http://www.hse.gov.uk/foi/internalops/fod/inspect/hav.pdf

Riskien arviointi ja toimintasuunnitelma

Selvitettävä, ketkä työntekijät altistuvat tärinälle

Arvioitava heidän altistumisensa (ylittääkö toiminta-

arvon 2,5 m/s2 tai raja-arvon 5 m/s2)

Ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin, jos raja-arvo

ylittyy

Otettava huomioon saatavilla olevat ja mahdolliset

keinot hallita riskiä

Tehtävä tärinäntorjuntaohjelma, jos toiminta-arvo

ylittyy ja seurattava sen toteutumista

Arviointi on uusittava säännöllisesti ja päivitettävä

toimenpiteet uusien keinojen tullessa mahdollisiksi


Esimerkkejä koneiden tärinätasoista

Koneen tyyppi Ylimmän

neljänneksen

tärinätaso (m/s2)

Aika, jolloin

saavutetaan toiminta-

arvo (2,5m/s2A(8h))

Moottorisaha 7 1 h

Piikkauskone 15 <15 min

Raivaussaha 5 2 h

Piikkausvasara 18 <10 min

Suorahiomakone 6 1h 20min

Kulmahiomakone 7 1h

Mutterinväännin 9 40 min

Neulahakkuri 7 1h

Katupora 17 10min

Kivi/kalliopora 20 <10min

Hiomakone 9 40min


Tärinää vaimentavat käsineet (Hewitt ym. 2015)

Käsineiden vaimennusteho on todettu heikoksi.

Käsineet vaimentavat paremmin kämmeneen kuin

sormiin kohdistuvaa tärinää.

Paksumpi käsinemateriaali tai pehmeämpi eristys

lisäisivät tärinää vaimentavia ominaisuuksia, mutta

– on vaikea käyttää työvälinettä, jos siihen ei saa kunnon otetta

– heikentynyt kontakti vaatii lisäämään puristusotetta, mikä voi

johtaa käden väsymiseen ja vammoihin

– jos käsine on liian paksu, se haittaa käytännössä. Mitä

paksumpi käsine, sitä suurempaa puristusvoimaa tarvitaan.


Riskimatriisi (HSE)

Vaikutus Tulkinta Todennäköisyys

Todennä-

köinen

Mahdolli-

nen

Vähäinen Epätoden-

näköinen

Vakava

terveys-

haitta

Työkyvyt-

tömyyteen

johtava

tärinätauti

ennen

eläkeikää

Altistumi-

nen paljon

suurempi

kuin

toiminta-

arvo 2,5

m/s2 A(8)

Altistumi-

nen ylittää

toiminta-

arvon 2,5

m/s2 A(8)

Altistumi-

nen

vähäisem-

pi kuin 2,5

m/s2 A(8)

Altistumi-

nen alle 1

m/s2 A(8)


18.10.2015 28

KIITOS!

Tärinä hallintaan

News & Politics

Transcript of Tärinä hallintaan