Sote vai Tete? #Uusimaa2019

#turvallinensiirtymä

#rohkeauudistuminen

Pirjo Marjamäki, Osallisuusjohtaja

THL 11.1.2018

Etunimi Sukunimi

Uudenmaan maakunta

#Uusimaa2019

#Nyland2019

Missä mennään Uudellamaalla?

• Järjestämistoimintoja valmistelemassa jo noin 100 henkeä

• Maakunnan sote-liikelaitoksen perustamista valmistelee oma tiiminsä

• Uudenmaan palvelutuotanto tullee jakautumaan ensi vaiheessa viiteen alueeseen: Helsinki, Vantaa, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Itä-uusimaa

• Uusimaa haluaa mahdollisimman paljon liikkumavaraa valinnanvapauden käytössä, haluaa edetä varovaisesti (kts. tiedote 8.1./Sovala, Aronkytö)

• Sosiaalipalvelujen valinnanvapaudesta ei keskustella eikä se sisälly maakunnan julkisiin kannanottoihin.

• Kaiken huomion jokapäiväisessä keskustelussa vie tete-keskukset ja HUS

• Kasvupalvelujen organisointi vielä avoinna, todennäköisintä lienee erillisen kuntayhtymän perustaminen. Kuntayhtymä nähdään puhtaasti elinvoimanäkökulmasta, ei pitkäaikaistyöttömyyden näkökulmasta

• MILLÄ PUHUMATTOMUUS VOITAISIIN MURTAA?

Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 tehtävittäin, 1000 €

62 % toiminnasta on

muuta kuin

erikoissairaanhoitoa

ja siirtyy useista

organisaatioista

Näkymätön näkyväksi

- tunnusluvut kertovat että asiakaskunta on olemassa

6

138

936

735

87 66

412

51

1073

35

271

780 839

293

66

565

635

202

107

532

73

144

1113

584

98

681

552

57 47

298

44

823

35

227

633 666

221

60

419 483

153

86

462

69 137

833

410

0

200

400

600

800

1000

1200

Kau

nia

ine

n

Kir

kko

nu

mm

i

Ker

ava

Ask

ola

Lap

injä

rvi

Lovi

isa

Myr

skyl

ä

Po

rvo

o

Pu

kkila

Sip

oo

Hyv

inkä

ä

Järv

enp

ää

Män

tsäl

ä

Po

rnai

ne

n

Nu

rmijä

rvi

Tuu

sula

Han

ko

Inko

o

Raa

sep

ori

Siu

nti

o

Kar

kkila

Loh

ja

Vih

ti

Pitkäaikaistyöttömät kunnittain lokakuun 2016 ja 2017 lopussa Uudellamaalla

38987

18232

6026 4992

29504

13731

4591 3688

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

KokoUusimaa

Helsinki Espoo Vantaa

Pitkäaik. TyöttömätLokakuu 2016 Uudenmaan Ely-Keskus, työllisyyskatsaus, lokakuu 2016 ja 2017.

! Uudellamaalla oli

lokakuun 2017

lopussa 77 215

työtöntä

työnhakijaa, joista

miltei 30 000 on

pitkäaikaistyöttömi

ä. Ulkomaalaisia

työttömiä oli 13

759, yli

kymmenyksen

vähemmän kuin

lokakuussa 2016.

Työttömyyden

laskuvauhti on

kuitenkin

hidastunut. Lisäksi

yli 50-vuotiaiden

työttömyys

suhteellisesti

kasvaa. !

Liite 5

7

7,5

8

8,5

9

9,5

10

2014 2015 2016

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet

(% 25-64-v. väestöstä)

Koko maa

22

8 8

60

82

69

2

14

15

16

17

18

19

2014 2015 2016

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa

saaneet (25-64-v./1000 vastaavan ikäistä)

524

491

150

815 5

20

314

52

2 7

06

144

636

Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-

2017.

9,2

11,6

7,3

9,0

8,3

10,3

6

7

8

9

10

11

12

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-v. (%) v. 2015 9 022

7 137

Liite 9

24 623

henkeä

18 717

henkeä

43 340

henkeä

16 159

henkeä

7

! Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on yksi merkittävimmistä

syrjäytymisen syistä. Nuorten aikuisten ikäryhmä on tärkein

kohderyhmä aikuisten sosiaalipalveluissa. Ennaltaehkäisevä työ

vähentää syrjäytymistä ja mielenterveydellisiä ongelmia

yhteiskunnassa. !

144

933

26

6 4

98

26

2 9

85

84

66

8

71

86

9

330 259

112 236 63

914 34

694

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

Perustoimeentulon saajat tammi-

marraskuu 2017, Suomen ja muiden maiden kansalaiset

Suomen kansalaiset

Muiden maiden kansalaiset

23,6 %

www.kelasto.f

i

7,2 7,4

8,1 8,3

6,5

7

7,5

8

8,5

2014 2015

Toimeentulotukea saaneet 25-64-v (% vastaavan ikäisistä)

2,3 2,4 3,1 3,3

0

5

2014 2015

Pitkäaikaista toimeentuloa

saaneet (25-64-v), % vastaavan

ikäisistä

Koko maa

Uusimaa

Lähde:

TH

L, T

ilasto

- ja

indik

aattoripankki S

otk

anet.fi 2

005

-2017.

Toimeentulotuen tunnusluvut Liite 10

8

! Vasemman puolen taulukot kertovat

kuntien maksamista eri toimeentulotuen

muodoista vuosina 2014 ja 2015 ja

oikean puoleinen vuoden 2017 alusta

Kelan maksamaksi siirtyneestä

toimeentulotuesta. Varsinkin

pitkäaikainen toimeentulotuen tarve

kertoo rakenteelliseksi muodostuneesta

köyhyydestä, jota ei ole omin keinoin,

ilman sosiaalipalvelun tukea, helppo

ratkaista.

Vuoden 2017 alusta Kelalle siirtyneen

perustoimeentulotuen myötä on

yhteistyö kuntien ja Kelan viranomaisten

kesken parantunut huomattavasti.

Maahanmuuttajien korkeampi

prosenttiosuus perustoimeentulotuen

saajissa Uudellamaalla selittyy

ulkomaalaisten suurella määrällä. !

19,4

%

20

4 1

26

71

43

9

20

9 2

57

65

20

7

27

34

1

67

86

7

29

34

2

Lähde: www.kelasto.fi Sa

aja

t

Sa

ajie

n

os

uu

s

vä

es

tös

tä, %

Etelä-Karjala 4 440 3,4

Etelä-Pohjanmaa 4 611 2,4

Etelä-Savo 4 700 3,2

Kainuu 2 130 2,9

Kanta-Häme 6 441 3,7

Keski-Pohjanmaa 1 508 2,2

Keski-Suomi 11 291 4,1

Kymenlaakso 7 425 4,2

Lappi 5 175 2,9

Pirkanmaa 20 960 4,1

Pohjanmaa 5 045 2,8

Pohjois-Karjala 6 353 3,9

Pohjois-Pohjanmaa 11 490 2,8

Pohjois-Savo 9 852 4,0

Päijät-Häme 9 530 4,7

Satakunta 5 572 2,5

Uusimaa 90 146 5,4

Varsinais-Suomi 16 454 3,4

Yhteensä 223 123 4,0

Perustoimeentulotuen saajat ja

saajien osuus väestöstä (tilastointijakso 2017/10)

Uusimaa,

kunnittain

Saa

jat

Saa

jien

osu

us

väes

töst

ä, %

Askola 85 1,7

Espoo 14 922 5,4

Hanko 287 3,4

Helsinki 41 794 6,5

Hyvinkää 2 042 4,4

Inkoo 75 1,4

Järvenpää 1 996 4,7

Karkkila 328 3,7

Kauniainen 232 2,4

Kerava 2 099 5,9

Kirkkonummi 1 568 4

Lapinjärvi 64 2,3

Lohja 1 552 3,3

Loviisa 445 2,9

Myrskylä 56 2,8

Mäntsälä 460 2,2

Nurmijärvi 1 021 2,4

Pornainen 72 1,4

Porvoo 1 929 3,8

Pukkila 50 2,6

Raasepori 1 024 3,7

Sipoo 346 1,7

Siuntio 75 1,2

Tuusula 763 2

Vantaa 15 889 7,1

Vihti 972 3,3

Uusimaa 90 146 5,4

Perustoimeentulotuen

saajat ja saajien osuus

väestöstä (tilastointijakso: 2017-

10)

Liite 11

9

! Suomen korkeimman

elintason

maakunnassa on

suhteellisesti

korkein perustoimeentulotuen

saajien osuus. Uudellamaalla

asuu yli 40 % kaikista

perustoimeentulon saajista.

Suhteellisesti eniten heitä

asuu maakunnan suurissa

kaupungeissa sekä

pienemmissä radan varren

kaupungeissa. !

Aikuisten palvelujen valmistelu

Uudellamaalla

• käynnistyi viiveellä, koska maakunnan

valmistelussa ei asiakasryhmää tunnistettu

• loppuraportti valmistunut vuoden vaihteessa,

tarjoaa kattavan kuvauksen nykytilasta ja tekee

esitykset jatkotyöstä

• ei kuitenkaan käsittele suhdetta

työllisyyspalveluihin/kasvupalveluihin tai

nykyisiin Typpeihin. Tunnistaa kyllä

yhdyspinnan.

Tulevaisuutta valmistellaan työryhmissä

Sote-järjestäminen (ml. ruotsinkielisten palvelujen

turvaaminen)

Ikäihmiset

Vammaisten palvelut

Lapset, nuoret, perheet

Päihde- ja mielenterveys-palvelut

Suun terveyden-

huolto

Työterveyshuolto

Opetus, tutkimus,

kehitys

Sote-päivystys*

Suoran valinnan palvelut

(Sote-keskus)

Sote-tiimi

Sote-muutosjohtaja,

Sote-johtajat &

valmisteluryhmien

pj:t

ICT

Aikuissosiaalityö

Aikuisten sosiaalipalvelut -valmisteluryhmä

Puheenjohtaja Erja Pentti, Keski-Uudenmaan sote

Varapuheenjohtaja Tapio E. Nieminen, Espoo

• Tapio E. Nieminen, Espoo, varalla Pasi Sipola

• Maarit Sulavuori, Helsinki, varalla Leena Luhtasela

• Tuula Määttä, Inkoo/Raasepori/Hanko, varalla Sonja Nyström

• Anders Mickos, Itä-Uusimaa, varalla Teija Hakulinen

• Jaana Myhrberg, Kauniainen, varalla Ulla Tikkanen

• Erja Rainio, Kerava, varalla Ritva Toivio

• Erja Pentti, Keski-Uusimaa, varalla Tiina Salminen

• Pia Sandström-Hentilä, Kirkkonummi, varalla Sirkku Pekkarinen-Keto

• Heli Ranta-Salonen, Lohja/Siuntio/Perusturvayhtymä Karviainen, varalla Mikaela

Heinonen-Lindholm

• Assi Sihvonen, Vantaa, varalla Kati Villgren

• Pirjo Holm, HUS, varalla Miia Ståhle

• Anita Vohlonen, KELA, varalla Hanna Dogan

12

Media ja

some

Aikuisten Sosiaalipalveluiden keskeiset sidosryhmät

Asumine

n

Opetus- kulttuuri-

ja liikuntatoimi

Asuntotoim

i

Tulkkipalvel

ut

O p p i l a i t o k s e t

ICT- ja muut

tukipalvelut

Yksityinen

terveyden-

hoito

Hautaustoimi

Apteekit

läheiset,

lähiyhteisö

, some

A i k u i n e n

Työ,

Talou

s

Kuntoutus Psykososiaaline

n tuki

Terveys

ja

toiminta-

kyky

Päivystys

TE-

toimisto

Typ

Asumispalvelut Lastensuojelu

Lapsiperheiden palvelut

Ikääntyneiden

sosiaalityö

Sote-

keskukset

Talous- ja

velkaneuvonta Mielenterveystyö

Ulosotto

Edunvalvonta

Vammaistyö Kriisityö

Kotouttaminen

Vuokranantajat

Poliisi

Lakitoimistot

Oikeusapu-

toimistot

Kriminaali-

huolto

Viestintä

Seurakunnat

Kolmas sektori

Isännöinti

Tukihenkilöt ja

-perheet

Elämän osa-

alueet

Politiikk

a

Tyypillisimmät

sosiaalipalvelut

Sidosryhmät ja kumppanuudet

Arki

Osaaminen Sosiaaliset suhteet

naapurit

työyhteisö

valmentajat

/vetäjät

läheiset,

lähiyhteisö, some

läheiset

läheiset

läheiset

Kela

Yksityinen päivähoito

Erikois-

sairaanhoit

o

Sosiaaliohjaus

Sosiaaliohjaus

Sosiaaliohjaus

Sosiaaliohjaus

Sosiaaliohjaus

Sosiaaliohjaus

Sosiaaliohjaus

Palveluasuminen

Päihdety

ö

Maakunta-

hallinto

STM, THL,

Kuntaliitto Media

ja

some

Neuvolat

Kasvupalvelut

ELY-

Keskukset

Suun terv.hoito

Maankäyttö

Pelastuslaitos

Työllistämis-

toiminta

työväenopistot

ME-säätiö

Työllisyys-

palvelut

SPR

Kuljetuspalvelut

HUS

Peliklinikka

A-Klinikka

Asukastalot

Koulut

Tukihenkilöt ja

-perheet

Kela

Kela

Kela

Uskonnolliset yhteisöt lähiympärist

ö

Digiosaaminen ja -

ohjaus

kurssi- ym.

kaverit tukihenkilö

omaiset

työkaverit

toiminta

! Lähtökohtana

on aina

aikuisen oma

lähiympäristö

poimittuna

elämän eri osa-

alueilta. !

! Tyypillisimmät

sosiaalipalvelu

t sekä

tarvittavat

sidosryhmät

painottuvat

asiakkaan

palvelutarpee

n mukaisesti.

!

13

Vammaisten

palvelut, …

Perhepalvelut

Sosiaali-

palvelut

Päihde, ym.

Monialainen yhteistyö Fron

t

des

k asiakaspolkuja

Välittämisen palvelumalli

! Aikuissosiaalityön palveluketju muodostuu ennaltaehkäisevästä sosiaaliohjauksesta (sisältäen etsivän sosiaaliohjauksen),

tavoitteellisesta sosiaalityöstä sekä palvelutarpeen arvioinnista. Valmisteluryhmän näkemyksen mukaan sosiaalityö

organisoidaan yhden luukun (front desk) mallilla, joka hahmottuu vahvasti yleissosiaalityön kautta. Asiakas ohjautuu

sosiaalipalveluihin pääsääntöisesti yhden palvelupisteen kautta, joskin suoratkin polut erityispalveluihin ovat mahdollisia.

Malli sisältää lukuisia hyviä puolia: Asiakkaan ei tarvitse itse tietää mitä tarvitsee - Asiakaslähtöisyys - Selkeä myös

yhteistyökumppaneille ! Mahdollistaa palveluohjauksellisen työotteen - Palveluiden markkinointi helpottuu

Etsivä työ hoituu luontevasti sen osana - Matala kynnys - Sisältää sekä

sosiaaliohjauksen että sosiaalityön

14

Uhat

Mahdollisuudet

Heikkoudet

Vahvuudet

Muutosvisio: menestystekijät

Henkilöstön osaaminen ja pysyvyys.

Henkilöstön saatavuus.

Jalkautuvat, liikuteltavat lähipalvelut.

Keskittyminen. Keskittäminen.

Eriarvoistuminen henkilöstön sisällä.

Henkilöstön saatavuus.

Digipalvelut.

Taloudellisten asioiden osaaminen. Erityisosaamista pienissä

kunnissa vähän.

Alueelliset yhteistyörakenteet.

Perustoimeentulotukeen liittyvä Kela-yhteistyö.

Kela-yhteistyön laajeneminen.

Yhteistyötahojen paljous ja

suhteiden monimutkaisuus.

Aktiivinen palvelukenttä.

Ei palveluiden alas-ajon pelkoa.

Tarpeiden ja rahoituksen välinen ristiriita.

Palveluiden alueellinen tasa-arvoistaminen.

Palveluiden alueellinen tasa-arvoistaminen

Keskittäminen mahdollistaa erikoistumisen.

Asiakkaan osallistaminen.

Reagointikyky.

Paikallinen ja yksilöllinen räätälöinti.

Isolla vahvempi brändi

Etsivä työ mahdollistuu; hyvien mallien (käytäntöjen)

leviäminen; yhteiskunnallinen raportointi.

”Palvelushoppailun” väheneminen kuntien välillä.

Yhdistyvien osaamiskeskusten hyödyntäminen?

Yhteinen koulutustoiminta,

tietotuotanto.

Selkeämmät palveluprosessit.

Muiden kustannusten kasvu

vaarantaa sosiaalipalvelut.

Kilpailutus voi huonontaa palveluita.

Ohjauksen ja neuvonnan tarpeen huima

kasvu – vaatii laajaa osaamista.

Sähköisten palveluiden osaaminen.

Verkostojohtamisen lisääntyminen. Kasvupalveluiden jakautuminen monelle osapuolelle.

Maahanmuuttoon leveämmät hartiat.

Palveluiden erilaisuus eri alueilla.

Lähellä asiakkaita: matala kynnys.

Kehittynyt, monipuolinen palvelurakenne.

Elämisen kalleus. 15

Miltä tilanne vaikuttaa?

• Ilmassa ei ole sellaista pakottavaa akuuttia muutosvaatimusta kuin terveydenhuollossa. Uhkakuvana kuitenkin on sosiaalipalvelujen vähittäinen, täydellinen pirstoutuminen, jos ei aktiivisesti pyritä muuhun.

• Kysymys kuitenkin ihmisitä, joilla paljon palvelujen tarvetta, joiden toimintakyky on heikko ja siksi tarvitsevat pitkäaikaista ja monenlaista tukea. Juuri se porukka, johon kaikki huomio pitäisi suunnata. Missä näistä ihmisistä otetaan vastuu?

• Uhkana on, että nykyisten sosiaalipalvelutoimistojen henkilöstöä ryhdytään sijoittamaan muiden palvelujen yhteyteen (kuntien elinvoimapalveluihin, tete-keskuksiin, Kelaan, sosiaalipäivystykseen, erityispalveluihin….)?

• Sote-keskus ei synny sillä, että terveyskeskukseen palkataan pari sosiaalityöntekijää tai sillä että sosiaalityön erityisosaajat jalkautuvat sinne. Ratkaisua on etsittävä muualta.

• Tietopohja ja osaaminen voi kehittyä vain riittävän vahvasti organisoituneessa palvelussa. Varsinainen haaste olisi sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien kehittäminen.

• Sosiaalialan oman väen keskuudesta ei ole (ainakaan vahvasti) noussut esiin tarvetta työvoimapalvelujen ja sosiaalipalvelujen yhteistä palvelurakenteesta. Miksi?

•

Kuka ottaa vastuun?

Miten saadaan agendalle?

• Kasvupalveluja koskeva lainsäädäntö?

• Juho Saaren työryhmän ehdotukset?

• THL? STM? Valinnanvapauslaki?

• Sosiaalialan osaamiskeskukset? ProSos-hanke, tavoitteena aikuissosiaalityön vahvistaminen.

• Soccassa hyvää työtä aikuissosiaalityön vaikuttavuusmittarin kehittämisessä (Petteri Paasio ja Rosa Hossain-Karhu).

• mikä saisi maakunnat havahtumaan asiaan?

www.uusimaa2019.fi • @Uusimaa2019 • #Uusimaa2019

Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun