Smk metsälakiseminaari-diat-221014

Metsälaki uudistui –

muuttuuko metsien käyttö? Suomen metsäkeskuksen seminaari uudistuneesta

metsälaista yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa

Lahdessa 22.10.2014

Viestiseinä

Osallistu kommentoimalla

keskusteluseinälle ja äänestämällä

osoitteessa www.viestiseina.fi/mk

tai tekstaamalla Mk (väli) viestisi

numeroon 12154

(norm. tekstiviestimaksu)

http://www.viestiseina.fi/mk

Ohjelma

9.00 Seminaarin avaus johtaja Ari Eini, Suomen metsäkeskus Ensikosketus metsälakiin – mitä lakiuudistuksella

tavoitellaan? metsäneuvos Marja Kokkonen, MMM Metsäammattilaisten asenteet uusia

metsänkäsittelymenetelmiä kohtaan vanhempi tutkija Sauli Valkonen, Metla

Onko uudistus vastannut metsänomistajien

odotuksia? asiantuntija Lea Jylhä, MTK 11.15 lounas

Metsälaki uudistui – muuttuuko

metsien käyttö?

Ari Eini

Suomen metsäkeskus

Lahti 22.10.2014

Kuvat: Wikipedia, Suomen Olympiakomitea, nopat.fi,

igs.kirjastot.fi, www3.jkl.fi

Suomalainen metsä

21.10.2014 Suomen metsäkeskus 7

A.K. Cajander

www.kuvakokoelmat.fi

Nils Arthur Osara

www.finna.fi

Urho Kekkonen

www.kansalliskirjasto.fi


Kaskiviljely


www.tyovaenperinne.fi


Dr. Alan Knight

www.dralanknight.com


www.pbfiles.net


Kataisen hallitus 2011

Kuva: Kari Kuukka / Yle


www.metla.fi

Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan

Metsäneuvos Marja Kokkonen

Maa- ja metsätalousministeriö

Luonnonvaraosasto

Metsä- ja bioenergiayksikkö

22.10.2014

15

Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus

Osaston toiminta-ajatuksena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja edellytysten luominen niihin perustuville elinkeinoille ja

hyvinvoinnille yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Luonnonvaraosaston strategiset päämäärät

1. Uusiutuvia luonnonvaroja hoidetaan ja käytetään kestävästi sekä niihin liittyvät riskit hallitaan

2. Metsät ovat tuottavia, vesivarojen käytettävyys on hyvä ja kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

3. Luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle on hyvät edellytykset

4. Käytön ja suojelun tarpeet sovitetaan yhteen siten, että luonnonvarojen hyödyntämistä arvostetaan

5. Luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla ja vahvistetaan ympäristöhyötyjä huolehtimalla elinympäristöistä ja luonnon monimuotoisuudesta

Metsäala muuttuu, myös lainsäädännön on sopeuduttava alan kehitykseen

Metsien aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle.

Merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien hoidossa taloudellisten tavoitteiden ohella myös virkistys-, luonnonsuojelu- ja maisemanäkökohtia.

Sen ohella suuri osa metsänomistajista edellyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa.

Koska metsänomistajien tavoitteet eroavat, aktiivinen metsien hoito edellyttää aikaisempaa monipuolisempia metsänkäsittelymenetelmiä. Metsien kestävää käyttöä haluttiin edistää.

Useissa tutkimuksissa oli myös osoitettu, että metsälaki rajoitti taloudellisesti perusteltua metsien käsittelyä.

18

Metsälain muutoksen taustaa…

Metsälain muutos toteutettiin osana hallitusohjelmaan kirjattua metsälainsäädännön kokonaisuudistuksen.

Hallitusohjelma:

• ” Metsätalouden ja metsäteollisuuden taloudellista toimintapohjaa on uudistettava metsälainsäädännön kokonaisuudistuksella, jolla turvataan niin luonnon monimuotoisuus ja monikäyttöisyys kuin kansantalouden, puunkäyttäjien ja metsänomistajan edut.”

• ”Uudistuksella edistetään kestävää ja nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa ja metsien uudistamista.”

• ”Kasvatuskelpoisen taimikon aikaansaamiseksi korostetaan määräaikojen ja ensiharvennuksen merkitystä.”

19

… Metsälain muutoksen taustaa

Kansallinen metsäohjelma 2015:

• ”Metsien käytön monipuolistuminen ja metsänomistajien erilaiset

tavoitteet metsiensä käytölle edellyttävät

metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista nykyisestä.

Monipuolistamisen tulee mahdollistaa hyvän metsänhoidon

periaatteiden mukaisesti sekä nykyistä tehokkaampi että

pehmeämpi metsien käsittely”

20

Metsälain muutoksen tavoitteita

Metsälainsäädännön uudistamisen keskeisenä päämääränä on lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossa.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa metsätalouden kannattavuutta, selkiyttää lainsäädäntöä ja parantaa oikeusturvaa, vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla alueilla ja motivoida metsänomistajia metsien hyvään hoitoon omien tavoitteidensa mukaisesti.

Vähentää tarpeetonta sääntelyä, joka rajoitta metsien rationaalista hoitoa ja käyttöä. Vastuu vähimmäisvaatimuksia paremmasta metsäomaisuuden hoidosta metsänomistajalle.

21

Metsien käsittelyn monipuolistuminen

Tarkoituksena oli aktivoida metsänhoitoon niitä metsänomistajia, jotka suhtautuvat kielteisesti tasaikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen ja uudistushakkuisiin => aktiivinen metsänhoito metsänomistajien omat tavoitteet huomioiden.

Metsänomistajat päättävät miten aktiivisesti eri-ikäisrakenteista metsänhoitoa käytetään. Markkinoilla määräytyy niiden määrä sekä pienaukkohakkuiden ja poimintahakkuiden kantohinta suhteessa tavallisiin kasvatushakkuisiin.

Kokemuksia uusista menetelmistä on vähän. Monet varmasti odottavat kokemuksia ja hyviä käytäntöjä ennen omakohtaista päätöksentekoa. Puunkorjuu uusissa menetelmissä haastavampaa, joten myös tämä arveluttaa metsänomistajia.

Hakkuut ovat olleet aktiivisia tämän vuoden aikana. Vuonna 2013 saavutettiin 65 milj. m³ hakkuukertymä ja tänä vuonna ollaan lähes samassa tahdissa.

22

23

Eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyn

osuus on selvästi alle 1 %:n tämän

vuoden metsänkäyttöilmoitusten pinta-

alasta.

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Lakimuutoksella pyrittiin luomaan edellytyksiä metsätalouden kannattavuuden parantamiselle.

Esimerkkejä muun muassa ikä- ja järeys kriteerien poisto, kasvatushakkuiden sääntelyn vähentäminen, luontaisen uudistamisen edellytysten parantaminen etenkin Pohjois-Suomessa ja uudistusvelvoitteen poistaminen heikkotuottoisilta ojitetuilta turvemailta.

Ikä- ja järeyskriteerien poistaminen mahdollistaa käsittelykoon kasvattamisen. Lisäksi puun tarjonnan rajoitteiden poistaminen tasapainottaa puumarkkinoiden toimintaa.

Yläharvennukset ovat useiden tutkimusten mukaan monesti taloudellisesti kannattavampia kuin alaharvennukset.

24

Metsälain uudistamisvelvoitteen täyttäminen

Metsän uudistamisvelvoite; taimikko alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen viimeistään 10–25 vuoden kuluessa velvoitteen muodostavan puunkorjuun päättymisestä.

Taimikon kriteerit; taimet ovat tasaisesti jakautuneina, niiden keskipituus on 0,5 metriä ja niiden kehittymistä ei uhkaa välittömästi muu kasvillisuus.

Yhteiset aikarajat ja kriteerit luontaiselle uudistamiselle ja metsänviljelylle asettavat menetelmät samanarvoiseen asetelmaan. Metsälain valvonnassa painopiste metsänuudistamisen tuloksen valvontaan.

Lisäksi puulajivalintaa väljennettiin. Hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta.

21.10.2014 25

Metsälain 10 §:n kohteet

Uudistuksessa täydennettiin metsälain mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen muodostamaa verkostoa. Uudet elinympäristöt; metsäkorte-, muurain- ja lähdekorvet sekä Lapin letot.

Erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteitä tarkennettiin ja niiden määrittelyyn lisättiin niiden pienialaisuus tai taloudellinen vähämerkityksellisyys.

Jo lakimuutoksen valmisteluvaiheessa linjattiin, että laajemmat kokonaisuudet suojellaan tarvittaessa luonnonsuojelulain nojalla. Määrittelyllä ei ollut kuitenkaan tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä tai supistaa olemassa olevien erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrää tai pinta-alaa.

Elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi. Tulkintaa ei siis ollut tarkoitus myöskään muuttaa esimerkiksi Pohjois-Suomessa koskien muun muassa kallioita, kivikoita tai vähäpuustoisia jouto- ja kitumaiden soita. 26

Leimikkosuunnittelijan vastuu

Metsälain 7 §:ssä säädetään myös leimikkosuunnittelijan vastuusta. Leimikkosuunnitelman tekijän vastuu rajoittuu suunnitelman laillisuuteen.

Myös aikaisemmin metsälain esitöissä tuotiin esiin, että vastuu voisi kohdistua myös leimikon suunnittelijaan. Tätä tulkintaa ei kuitenkaan aikaisempi sanamuoto mahdollistanut.

Muutos mahdollistaa puukaupan tehostamisen luomalla kysyntää esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten tai metsäpalveluyritysten uusille palvelutuotteille.

27

Kiitoksia.

28

Metsäammattilaisten

suhtautuminen

erirakenteiskasvatukseen

Zhuo Cheng & Sauli Valkonen

Metsäntutkimuslaitos

21.10.2014 30

Tutkimus

• eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat

• 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta vastasi = 78,3 %

• Lappeenranta, Seinäjoki, Kuopio, Kouvola, Joensuu,

Vaasa, Rovaniemi, Mikkeli

Metla/Erkki Oksanen

21.10.2014 31

Tutkimus

Kyselylomake

• 20 väittämää

• ”1 täysin eri mieltä, 2 eri mieltä, 3 ei eri eikä samaa mieltä, 4 samaa mieltä,

5 täysin samaa mieltä, * ei vastausta”

• yksi kysymys ”mikä tärkeää kun mietit sopiiko erirakenteiskasvatus tiettyyn

metsikköön: 5 valmista vaihtoehtoa + ”muu, mikä”

• vapaat kommentit: ”kerro tässä vapaasti mitä tahansa erirakenteiskasvatukseen

liittyvää”

• kysyjän tiedot – ei nimeä! ”taataan ettei henkilöllisyyttä voi selvittää missään

vaiheessa”

Haastattelut: täydentäviä kysymyksiä, 4-6 per tilaisuus

(Zhuo keskusteli englanniksi, tulkkausapua paikalla )

21.10.2014 32

1 Suhtautuminen menetelmään

21.10.2014 33

Ryhmien välisiä eroja yleisessä suhtautumisessa

erirakenteiskasvatukseen (kysymys 1) ?

”Millainen on suhtautumisesi metsän erirakenteiskasvatukseen yleensä?”

• positiivisten vastausten (4 ja 5) summa miinus

negatiivisten vastausten (1 ja 2) summa

• siten + = positiivisia vastauksia enemmän kuin negatiivisia vastauksia

• naiset +2, miehet -9

• metsäammattilainen -15, muu kuin metsäammattilainen +20

• Rovaniemi -20, muut -11 (Oulun ja Kajaanin tilaisuudet ohi ennen tutkimuksen aloittamista)

• ei eroja iän mukaan

21.10.2014 34

1 Suhtautuminen työpaikan mukaan

21.10.2014 35

2-13 Käsitykset menetelmästä

21.10.2014 36

6 Valmius soveltamiseen työpaikan mukaan

21.10.2014 37

7 Valmius suosittelemiseen työpaikan mukaan

21.10.2014 38

Menetelmän käyttö

”Arvioi seuraavien tekijöiden tärkeys kun mietit sopiiko erirakenteiskasvatus

tiettyyn metsään”. Summa = 100 %.

21.10.2014 39

Muuttuvatko käsitykset ja mistä syystä?

1 Menetelmä sallitaan laissa

2 Menetelmälle laaditaan metsänhoitosuositukset

3 Organisaationi tarjoaa sitä osana palveluaan

4 Kollegani käyttävät menetelmää itse tai

asiakkaiden kanssa

5 Nykyiset tutkimustulokset

6 Tutkimukseen perustuvan tiedon karttuminen

7 Saan koulutuksen menetelmän käyttöön

8 Käytännön kokemuksen karttuminen

Paljon Kielteisemmäksi Ei kumpaankaan Myöntei- Paljon Ei vast.

kieltei- suuntaan semmäksi myöntei-

semmäksi semmäksi

”Arvioi mihin suuntaan ja miten voimakkaasti

seuraavat seikat voivat vaikuttaa käsitykseesi erirakenteiskasvatuksesta”

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

1

2

3

4

5

6

7

8

21.10.2014 40

Vapaat kommentit ja haastattelut

• sopii joihinkin erityiskohteisiin

• ei yleiseksi menetelmäksi

• tulot tärkeintä

• puunhankinta vaikeutuu

• hyvä että vapautuu

• tutkimustulokset eivät anna yksiselitteisiä ratkaisuja

• vuosikymmenien työn tulos mitätöidään ja turmellaan

• tuleva suhtautuminen riippuu siitä millaisia kokemuksia saadaan

• lisää avainsanoja: riskit, haaste, mahdollisuus, erityiskohteet, kannattavuus

21.10.2014 41

Tulkinta ja päätelmät

• Metsäammattilaiset (MA) näkevät itsensä ennen kaikkea ammattilaisina, joiden on hyvä

suhtautua erirakenteiskasvatukseen (ERK) viileästi ja asiallisesti

• kielteinen suhtautuminen ERKiin on hiukan myönteistä yleisempää

• naiset ovat ERKille myönteisempiä kuin miehet

• iällä ei ole juuri merkitystä

• MA:t näkevät oman roolinsa asiantuntijoina, joilla on kyky ja taidot ymmärtää mikä on

metsänomistajalle, metsälle ja metsätaloudelle parasta

• MA eivät ole innokkaita suosittelemaan ERKiä

• enemmistö on kuitenkin valmis soveltamaan sitä, jos asiakas tahtoo

ja onnistuminen näyttää mahdolliselta

• MA:t siis tuntevat vastuunsa hyvän metsänhoidon ylläpitämisessä

• luottavat omaan ammattitaitoonsa – kollegoiden näkemyksistä ja jopa oman organisaation

linjauksista piittaamatta - ?

• toisaalta linjauksia ja näkemyksiä ei kyselyn aikana vielä juuri ollutkaan!

21.10.2014 42

Tulkinta ja päätelmät

• MA:t eivät usko ERKin vaikuttavan myönteisesti metsätalouteen, sen

kannattavuuteen tai metsäammattikunnan tulevaisuuden näkymiin

• nykyiset tutkimustulokset ja kokemukset eivät MA:n mielestä ole kovin myönteisiä

ERKin kannalta ja ne ovat vielä hataralla pohjalla

• MA:t ovat avoimia käsitysten muuttumiselle ERKille myönteisemmiksi,

jos karttuva tutkimustieto ja käytännön kokemukset antavat siihen aihetta

• ovat innokkaita saamaan ERKistä lisätietoja ja koulutusta

21.10.2014 43

Metla/Erkki Oksanen

Metsälaki uudistui

- miten metsänomistajien odotukset

täyttyivät?

metsäasiantuntija

Lea Jylhä

MTK

PEFC/02-44-03

Mitä metsälain uudistukselta odotettiin?

• Enemmän valtaa ja vastuuta metsänomistajille

• Säätelyä ja valvontaa selkeytetään

Ymmärrettävyys ja yksiselitteisyys

• Aitoja vaihtoehtoja metsänomistajalle

Mahdollisuus niin ”tehometsätalouteen” kuin ”jatkuvaan kasvatukseen”

• Kestävän metsätalouden periaate säilyy perustana

• Kannattavalle metsätaloudelle sekä toimiville puumarkkinoille paremmat

edellytykset

PEFC/02-44-03

Metsänomistajakysely, syyskuu 2014

• Tutkimus toteutettiin puhelimitse 4.9.-14.9.2014 välisenä aikana ja siihen haastateltiin 553 metsänomistajaa.

• Haastattelua varten muodostettu näyte on valittu satunnaisotantana metsänhoitomaksua maksavista yksityismetsänomistajista.

• Havainnot painotettiin vastamaan suomalaista yksityismetsänomistaja rakennetta

• Toteuttaja Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

PEFC/02-44-03

MHY-kysely, syyskuu 2014

• Webropol-kysely metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajille

• Vastauksia saatiin 51 kpl

PEFC/02-44-03

Onko metsälain uudistus ollut mielestänne

onnistunut?

PEFC/02-44-03

Onko uudistettu metsälaki mielestänne

ymmärrettävä?

PEFC/02-44-03

Onko metsälain tulkinnassa tai soveltamisessa

ollut ongelmia?

”Aina alussa muutoksissa mietitään montaa eri asiaa käytännöntasolla.”

- Milloin uudistamisvelvoite astuu voimaan…

- Voiko metsiä käsitellä ihan miten haluaa…

PEFC/02-44-03

Oletteko saanut riittävästi tietoa uudesta

metsälaista ja sen soveltamisesta?

PEFC/02-44-03

Oletteko saanut metsänomistajilta kyselyjä

uuden metsälain sisällöstä tai soveltamisesta?

Uudistushakkuun kriteereistä ja uudistamisvelvoitteista

Erirakenteisen metsän kasvatuksen mahdollisuuksista

10§ -kohteet

PEFC/02-44-03

Onko uudistettu metsälaki jo vaikuttanut

yhdistyksenne alueen metsien käsittelyyn?

PEFC/02-44-03

Miten metsälain uudistus on vaikuttanut

yhdistyksenne alueen metsien käsittelyyn?

PEFC/02-44-03

Onko uusi metsälaki vaikuttanut yhdistyksenne

tarjoamiin palveluihin?

PEFC/02-44-03

Miten metsälain uudistus on vaikuttanut

tarjoamiinne palveluihin?

PEFC/02-44-03

Onko metsälain uudistus vaikuttanut

metsänomistajien käyttäytymiseen

puumarkkinoilla?

PEFC/02-44-03

Entäpä sitten?

• Tulosten perusteella metsälain uudistus vastaa sille asetettuja tavoitteita.

• Valinnanvapaus on lisääntynyt ja metsänomistajat sitä myös käyttävät

(uusia vaihtoehtoja käyttävien osuus vastaa suurin piirtein ennakkoarvioita)

• Metsänomistajien aktiivisuus ehkä lisääntynyt jonkin verran, mutta ei juurikaan

vaikutusta puumarkkinoilla

• Onko laki riittävän selkeä?

Tiedotukselle ja neuvonnalle yhä tarvetta

• Uusiin metsänkäsittelytapoihin liittyvää palvelua ja neuvontaa saatavissa

metsänhoitoyhdistyksistä

• Pientä muutosvastarintaa/huolestuneisuutta kuitenkin vielä ilmassa

Soveltaminen selkiytynee kokemuksen kautta

Kiitos mielenkiinnosta!

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto

Olli Äijälä

Metsälaki uudistui – muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014

Uudistuneet metsänhoidon suositukset

• Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon – suosituksen teema: Tavoitteesi mukainen metsä

• Julkaistu 2014 alussa – laadittu Metsäntalouden kehittämiskeskus Tapion vetämässä

hankkeessa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta – tehty laajassa yhteistyössä metsä-, energia- ja ympäristöalan

toimijoiden kanssa • Suositus on tarkoitettu

– ensisijaisesti metsänomistajille – tueksi ja työvälineeksi toimihenkilöille, yrittäjille ja työntekijöille

neuvontaan ja palveluiden tuottamiseen • Perusteena tutkimustieto ja paras käytännön asiantuntemus • Saatavilla maksutta verkosta ja maksullisena kirjana www.metsanhoitosuositukset.fi

66

Muuttuva toimintaympäristö - syy suositusten muutokselle • Arvomuutokset yhteiskunnassa

– Individualismi, valinnanvapauden tarve

– Valistuneisuus, perusteluja kaivataan valmiita ratkaisumalleja tukemaan

– Puuntuotannon ohella metsän tuottamia muita hyötyjä arvostetaan entistä enemmän

• Muuttuva lainsäädäntö, kansainväliset säädökset jne.

• Uusi tutkimuksen ja käytännön tuottama tieto

• Ennakoitu ilmastonmuutos

Kohti monipuolisuutta, pois kaavamaisuudesta

• Laki asettaa metsätalouden pelikentän rajat – Kenttä on laaja ja monelle

eri tyylille riittää tilaa – Erilaiset toimintatavat

soveltuvat eri tavoin eri metsänomistajille.

• Suositukset tarjoavat käytännön

ohjeita, joilla metsää voidaan käsitellä omien tavoitteiden mukaisesti.

Metsänhoidon suositukset Mihin niitä tarvitaan?

Metsänhoidon suositukset – mikä muuttui?

• Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmien kuvaaminen oli merkittävin menetelmäpuolen muutos.

• Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta laajempi asia

– on monta tapaa ottaa huomioon metsänomistajan monipuoliset tavoitteet.

• Metsätalouden kannattavuus on aikaisempaa suuremmalla painolla suosituksissa mukana.

• Laatutyö ja sen työvälineet tulivat osaksi metsänhoidon suosituksia.

69

Metsänhoidon suositukset – mikä muuttui? • Pohjois-Suomen metsänhoitosuositukset on integroitu

osaksi metsänhoidon suosituksia

• Sopeutuminen ilmastonmuutokseen metsänkasvatuksessa on läpileikkaava teema

• Entistä laajempi talousmetsien luonnonhoito-osio ja uusia keinoja luonnonhoitoon

Uusi suositus on aikaisempaa

laajempi kokonaisuus!

70

Metsänhoidon suositukset – julkaisut ja sovellukset

71

Metsänhoidon suositukset

Vesiensuojelu

(2013)

Riistametsänhoito

(2014)

Turvemaametsien hoito

(2014)

Kannattava

Metsänhoito

(2014/2015)

Metsätiet

(2014/2015)

Metsävaaka –metsäni

vaihtoehdot

www.metsavaaka.fi

Miten käyttöönotto on tähän asti edennyt? • Metsälain ja suositusten uudistamisprosessit ovat vaikuttaneet

merkittävästi näkemykseen siitä, että millaista ns. hyvä metsänhoito voi olla.

• Muutos on tapahtunut seminaarien, koulutustilaisuuksien, aktiivisen viestinnän ja keskustelujen kautta.

• Me metsäammattilaiset olemme hyvässä vauhdissa muuttumassa asiakaslähtöisen metsänhoidon asiantuntijoiksi.

• Aikaisemmin opitut ja oikeana pidetyt toimintamallit istuvat meissä kuitenkin sitkeästi. Siksi omia toimintatapoja on hyvä tarkastella.

• Käytäntöön uudet asiat ovat menneet ja menevät metsäammattilaisten kautta.

72

Miten uusien mahdollisuuksien käyttöönottoa voidaan jatkossa edistää? • Tarvitaan koulutusta erityisesti metsänhoidon

talouskysymyksistä, metsänhoidon uudista mahdollisuuksista sekä asiakaslähtöisyydestä.

• Tarvitaan käytännönläheistä oppaita ja hyvää koulutusmateriaalia metsänhoidon eri osa-alueista.

• Tarvitaan vielä kehittyneempiä sähköisiä työvälineitä päätöksenteon tueksi.

• Muutoksen jälkeenkin tarvitaan aktiivista viestintää ja keskustelua uusista metsänhoidon mahdollisuuksista.

• Lisääntyvä metsien käyttö edellyttää monipuolista metsänhoitoa.

73

74

Kiitos!

Olli Äijälä

[email protected]

www.tapio.fi

http://www.tapio.fi/

TAUKO

Seminaari jatkuu klo 12.15

12.30 Korjuun haasteet ja vaikutukset puun tarjontaan

viestintä- ja asiakkuusjohtaja Janne Partanen,

Stora Enso

Muutokset metsän käsittelyssä

rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikkö Aki Hostikka,

Suomen metsäkeskus

Eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon korjuun laatu

seurantamittausten mukaan

vanhempi tutkija Matti Siren, Metla

Puuston tilanne hakkuun jälkeen

johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen,

Suomen metsäkeskus

14.15 kahvi

Metsälaki muuttui – muuttuuko metsien käyttö? Korjuun haasteet ja vaikutukset puun tarjontaan

Metsälakiseminaari, Lahti 22.10.2014, Janne Partanen

Metsälaki muuttui – muuttuuko metsien käyttö? Korjuun haasteet

• Osaamisen vaatimustaso nousi

uusien käsittelymenetelmien myötä

• Eri-ikäisrakenteisten metsien

käsittelyn vaikutukset tuottavuuteen

– Puiden valinta korjuussa

– Korjuuvaurioiden välttäminen

– Luontaisen taimiaineksen

varominen

• Hakkuiden moninaistuessa

kustannusten ennakoiminen

muodostuu entistä vaikeammaksi

tarvitaanko uutta ajattelua myös

puukaupan hinnoitteluun?

16.10.2014 Janne Partanen 78

Voisiko ajatus olla, että kohteet jaettaisiin

korjuun tarkoituksen mukaan?

a. Perinteisiin raaka-ainelähtöisiin

– Korjuun tarkoitus perinteinen: raaka-

aineen hankinta ja metsän taloudellinen

hyödyntäminen

– Perinteinen (kustannustehokas) korjuu

– Hinnoittelu nykykäytännön mukaan

b. Metsänomistajan yksilöllisiä tarpeita /

metsänhoitoa palveleviin

– Uuden metsälain mahdollistamat

yksilölliset hakkuut

– Ensiharvennukset ja energiakohteet

– Hinnoitteluna tienvarsihinta, josta

vähennetään toteutuneet kustannukset



• Metsänomistajilla on yksilöllisiä tarpeita ja odotuksia – tämä korostuu

erityisesti eri-ikäisrakenteisessa metsien käsittelyssä

• Jotta lopputulos ja metsänomistajan odotukset kohtaavat, tarvitaan selkeä

tuote ja kyky havainnollistaa



• Laki mahdollistaa entistä paremmin

metsänomistajan henkilökohtaisten

tavoitteiden saavuttamisen

– Tämä todennäköisesti lisää

puuntarjontaa tulevaisuudessa

– Tähän saakka vaikutukset ovat

kuitenkin olleet varsin maltillisia

• Laki mahdollistaa kuvio- ja

käsittelyalueen kasvattamisen

suuremmat leimikkokokonaisuudet


Metsälaki muuttui – muuttuuko metsien käyttö? Vaikutukset puuntarjontaan

Muutokset metsien käsittelyssä

Eri-ikäisen metsänkäsittelyn

korjuujäljen tarkastukset

Metsälakiseminaari, Lahti

22.10.2014

Rahoitus- ja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka

Esityksen sisältö

• Uudistamisrajojen poistuminen

• Eri-ikäisrakenteisen hakkuut

• Korjuujälki



YKSITYISMETSIEN UUDISTUSHAKKUIDEN

KOHDISTUMINEN KASVATUSMETSIIN JA NUOREMPIIN

IKÄLUOKKIIN

• Epätarkkaa kuviointia

• Kuviokoon kasvattamista

• Vähäinen määrä omaisuuden realisointia?


Rannikko 7 %

Lounais-Suomi

5 % Häme-

Uusimaa 6 %

Kaakkois-Suomi

6 %

Pirkanmaa 6 %

Etelä-Savo 6 %

Etelä- ja Keski-

Pohjanmaa 10 %

Keski-Suomi

5 %

Pohjois-Savo 7 %

Pohjois-Karjala

8 %

Kainuu 4 %

Pohjois-Pohjanmaa

17 %

Lappi 13 %

Alueyksikkö Lukumäärä MV-kuvioihin kohdentunut ala, ha

Rannikko 662 675

Lounais-Suomi 584 555

Häme-Uusimaa 613 657

Kaakkois-Suomi 667 563

Pirkanmaa 607 619

Etelä-Savo 712 637

Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 1 073 1 078

Keski-Suomi 568 563

Pohjois-Savo 661 744

Pohjois-Karjala 932 834

Kainuu 331 384

Pohjois-Pohjanmaa 1 400 1 749

Lappi 683 1 353

Yhteensä 9 493 10 411

UUDISTUSHAKKUIDEN KOHDISTUMINEN ALUEYKSIKÖITTÄIN


ERI-IKÄISRAKENTEISEN HAKKUUT

• Ajanjakso 1.1.-30.9.2014

• Pienaukkohakkuita 764 ha

• Poimintaluonteisia

kasvatushakkuita 2 041 ha

• Alle 1 % saapuneiden

kasvatushakkuuilmoitusten

pinta-alasta

0

100

200

300

400

500

600

700

800

EK

P

ES

HU

KA

S

KA

KS

LA

LS PI

PK

PP

PS

RA

Heh

taari

a

Pienaukkohakkuu

Poimintahakkuu

Eri-ikäishakkuut – Kehitysluokka

T2 1 %

02 21 %

03 34 %

04 38 %

S0 1 % Y1

2 %

Eri-ikäishakkuut – Kasvupaikka

OMT 12 %

MT 43 %

VT 35 %

CT 9 %

ClT 1 %

Eri-ikäishakkuut – Pääpuulaji

Pääpuulaji Luku-

määrä Kohdistunut ala

yhteensä, ha Kohdistunut ala

keskimäärin, ha

- 11 7,5 0,7

Mänty 312 549,4 1,8

Kuusi 263 343,3 1,3

Lehtipuu 22 13,2 0,6

Rauduskoivu 13 12,3 0,9

Hieskoivu 37 34,4 0,9

Haapa 2 1,3 0,6

Harmaaleppä 1 0,6 0,6

Mänty 57 %

Kuusi 36 %

Lehtipuu 1 %

Rauduskoivu 1 %

Hieskoivu 4 %


ERI-IKÄISRAKENTEISEN KORJUUJÄLKI

• Eri-ikäisen korjuujäljen

maastotarkastusohje laadittu tänä

keväänä Metlan ja SMK:n yhteistyönä

• Systemaattinen koealaverkko, GPS-

paikannus

• 5,64 m ympyräkoeala (100 m2),

rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 7

cm kasvatuskelpoinen ja vaurioitunut

puusto

• Myös taimet mitattu


KOKONAISARVOSTELU


Kiitos !!!

Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa

Metsälakiseminaari, Lahti 22.10.2014

Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos

Poimintahakkuiden korjuujäljestä niukasti tietoa

• Kooste puunkorjuun tuottavuus ja korjuujälki –tietämyksestä: http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff07/ff074373.pdf

• Kooste taimien vaurioitumistutkimuksesta osoitteessa: http://www.informaworld.com/smpp/content~db=all~content=a933216056~frm=titlelink

• Tuore tutkimus taimikokoa suurempien puiden vaurioitumisesta (Sirén et al. 2015 CROJFE)

• Kaksi valmistumisvaiheessa olevaa pro gragu –työtä: – Ville Laamanen: korjuuolot, korjuujälki – Juuso Hämäläinen: kuljettajan ohjeistaminen, korjuujälki, tuottavuus

• Ruotsista ja Norjasta aiempaa tutkimustietoa puustovaurioista (Fjeld & Granhus 1998, Granhus & Fjeld 2001) ja korjuuajankohdan vaikutuksista taimivaurioihin (Eliasson et al. 2003)

• Tutkimusta meneillään myös Skogforskissa (Rikard Jonsson)

http://www.informaworld.com/smpp/content~db=all~content=a933216056~frm=titlelink


Eri-ikäiskohteet uudistuvat hitaasti > välikoon puut ratkaisevassa asemassa

lähitulevaisuuden kannalta

ERIKA-kokeet, 20 vuotta:

• Taimia syntyy riittävästi (>2000/ha/vuosi)

• > 90 % kuolee ensimmäisten vuosien aikana

• Kuusen taimelta kuluu keskimäärin 60 vuotta saavuttaa 1,3 m pituus (Eerikäinen et al. 2013)

• Kohteiden välinen vaihtelu suurta niin uudistumisessa kuin kasvussakin

• Uudistumisen edellytyksenä harva asento – onko se sitä, jota peitteisyyttä hakeva metsänomistaja haluaa

Kuva: Metla/ Erkki Oksanen

Metsälakiseminaari 22.10.2014, Lahti 105

Poimintahakkuukohteiden rakenne; Ville Laamasen

gradutyö (8 kohdetta)

Runkoluku,

kpl/ha

Ppa,

m2/ha

Tilavuus,

m3/ha

Rungon keski-

tilavuus, dm3

Jäävä puusto 800 13,4 126,4 210,5

Poistuma 402 14,2 143,9 420,2

Vaihtelu suurta: jäävän puuston ppa 6,6 - 22,2

m2/ha

Kehityskelpoisia taimia (0,5 - 2,5 m)

keskimäärin 945/ha (229 - 2190/ha)

Kuva: Erkki Salo/Metla

Jos poimintahakkuiden määrät nousevat, korjuu ei onnistu pelkästään kevättalven suojasäällä

• Kuusikoiden kesäkorjuusta/työmenetelmän vaikutuksista tuoretta tietoa

• Kuusikkoharvennuksissa urille saadaan runsas havutus, 15-20 kg/m2

• Jos poimintahakkuiden määrä kasvaa, pelkkä kevättalven suojajakso ei riitä - sulan maan aikana juurikääpäriski

• Tietoa juurikäävästä eri-ikäiskasvatuksessa: Piri, T. & Valkonen, S. 2013. Incidence

and spread of Heterobasidion root rot in uneven-aged Norway spruce stands. Can.J.For.Res. 43: 872-877.

• Poimintahakkuissa poistuma vaihtelee, samoin urille saatavan havutuksen määrä

• Käytetäänkö ”pysyvää uraverkostoa” (Silva Skog, Ruotsi), levennetäänkö uria suometsien tapaan? Joka tapauksessa urat avattava riittävän leveinä

• Selvää on kuitenkin, että mennään vain sinne, missä on tarvetta > ennakkotieto tarpeen hakkuukoneen kuljettajalle

http://dx.doi.org/10.1139/cjfr-2013-0052












Poimintahakkuiden olemassa olevaa tietoa koostettu, taimien vaurioitumista tutkittu

• Kooste puunkorjuun tuottavuus ja korjuujälki -tietämyksestä osoitteessa: http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff07/ff074373.pdf

• Kooste taimien vaurioitumistutkimuksesta osoitteessa: http://www.informaworld.com/smpp/content~db=all~content=a933216056~frm=titlelink

• Tulokset taimien vaurioitumisesta samansuuntaisia norjalaisten tulosten kanssa

Vaurioitumisen selittäjät (Surakka et al. 2011):

– Etäisyys ajourasta

– Lähimpien poistettujen puiden ppa (25 m säteellä koealan keskeltä)

– Etäisyys lähimpään jäävään puuhun

– Taimen pituus





Välikoon puut ovat lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien perusta

• Alempien latvuskerrosten puita (läpimitat 5-20 cm) vähän verrattuna taimiin

• Näiden puiden selviytyminen tärkeää

• Hakkuussa ongelmina latvusvauriot ja karsiutuminen

• Norjalaisten tutkimusten mukaan 10 - 15 % taimikokoa suuremmista puista vaurioituu koneellisessa korjuussa


Kohteiden rakenteen vaihtelua (Lähde: Ville Laamanen 2014)


Alemmissa latvuskerroksissa suuri vaurioriski

Suonenjoen kohteiden vauriomäärät uuden asetuksen mukaisella luokituksella (Sirén et al. 2015, CROJFE)

Taimikokoa suurempien puiden (pituus > 2,5 m) vaurioituminen. A = poistuma 5 m2/ha, B = poistuma

10 m2/ha (Kuva: Juha Hyvönen/Metla)

Samansuuntaisia tuloksia myös uusissa tutkimuksissa (Lähde: Ville Laamanen, HY, pro gradu –työ, 2014)

Läpimitaltaan yli 7 cm puiden vaurioituminen (Lähde: Ville Laamanen 2014)

Metsänomistajan tavoitteet ja niiden välittäminen koneenkuljettajille – keskeisiä kysymyksiä

• Mitkä ovat metsänomistajan tavoitteet – kaikki vaikuttaa kaikkeen

• Mieltääkö poimintahakkuuta haluava kaupunkilaismetsänomistaja, miltä näyttää pohjapinta-alassa 10 m2? Visualisoinnin mahdollisuudet?

• Puunostajalla/puunkorjuun toteuttajalla huoli siitä, vastaako korjuun toteutus odotuksia. Se haluttu 10 m2 saattaakin olla metsänomistajalle kauhistus – välillä luotiin jopa mielikuvaa siitä, että eri-ikäismetsätalous mahdollistaa ”aarniometsän” ja samalla hyvän taloustuloksen; näinhän asia ei ole

• Metsänomistajan tavoitteet, leimikon rakenne ja rakenteen mukaiset toimintaohjeet tavoitetilan saavuttamiseksi on kyettävä välittämään hakkuukoneen kuljettajalle selväkielisessä muodossa

• Tasaikäisen metsän harvennuksessa toiminta on systemaattista – pidetään määrätty uraväli, harvennetaan työpiste ohjetiheyteen

• Poimintahakkuissa pitäisi nähdä ”kulman taakse”, mennä sinne, missä hakattavaa on; hyödyntää tulevaa ajosuuntaa puiden kaadossa ja käsittelyssä

Hakkuupoistuma vaihtelee leimikon sisällä (Lähde Surakka et al. 2011)

Tulevaisuudessa harvesteri voi tehdä puukartan

Metsälakiseminaari 22.10.2014, Lahti

Kuvat: Metsäteho Kuvat: Argone

Ltd 118

Odotellessa voidaan käyttää ”karvalakkimallia”


0

1

2

3

4

5

7 9 13 19 24 29

5

4

3

2

0,5 1

11 m säteiselle puoliympyrälle jäävien puiden edustamat pohjapinta-alat - Lukujen summana saadaan tiheys, m2/ha (kuva Pentti Niemistö/Metla)

Kuva: Metsäteho

119


Metsä-Groupin mallikohde Äänekoskella: mallileimaus ppa 13

m2, sen jälkeen tavoitteet alueittain 16, 13 ja 10 m2.

Miten ppa-tavoite

toteutui:

16 > 15,9 m2

13 > 16,6 m2

10 > 12,5 m2

Alalaidan

mallileimausalue

ppa:han 13 m2 :

Lähtöpuusto 350,5

Poistuma 218,9

Jäävä 131,6 m3/ha

120

Timonrannan puustovauriot latvuskerroksittain (Lähde: Juuso Hämäläinen, HY, pro gradu –työ, 2014)

Timonrannan vauriot laatuluokittain (Lähde: Juuso Hämäläinen, HY, pro gradu –työ, 2014)

Johtopäätöksiä ja kysymyksiä • Poimintahakkuiden korjuuoloissa ja –jäljessä suuri vaihtelu –

mitään ei pidä yleistää

• Ovatko pieniltä koealoilta saadut tulokset esimerkiksi puuntuotannosta sellaisenaan voimassa käytännön kohteilla?

• Puustovaurioiden riski erityisesti alemmissa latvuskerroksissa on suuri > mitkä ovat vaikutukset tuleviin hakkuumahdollisuuksiin ja rakenteen pysymiseen

• Mitkä ovat käytännön kannalta järkevät ja saavutettavissa olevat kriteerit hyväksyttävälle korjuujäljelle. Mitä korjuujälkitekijöitä on syytä tarkastella?

• Paljon avoimia, kiintoisia tutkimuskysymyksiä

Lopuksi lainaus Ville Laamasen gradutyöstä

”Konsta oli sitä mieltä, että eipä kannata kenenkään metsänhoitajan papereita hankkia yliopistosta, jos ei opi muuta kuin metsää paljaaksi hakkaamaan. Siinä on kyllä oppi mennyt hukkaan…” Veikko Huovinen

Puusto poiminta- ja

pienaukkohakkuun jälkeen

Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti

Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen

Suomen metsäkeskus

Eri-ikäisrakenteisen metsän

rakennepiirteitä

• Sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta

puustoa enemmän kuin varttuneempaa.

• Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia. Suuri

vaihtelu luonteenomaista. Tasaisuuteen ei tarvetta.

• Uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen

ylläpitämään alikasvokseen. Isojen puiden hakkuun

jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan

vapautuneen kasvutilan ansiosta. Harvapuustoiset

kohdat tarpeen uudistumiselle.

• Pieniä puita oltava reservissä, koska osa

vaurioituu suurempien puiden korjuussa.


Eri-ikäisrakenteisen metsän

hakkuutavat • Poimintahakkuu

› Ylläpidetään ja kehitetään eri-ikäisrakennetta

› poistetaan suurimpia puita

› poistetaan myös viallisia, sairaita ja huonolaatuisia puita

› tehdään tilaa elinvoimaisille pienemmille puille

› tehdään kasvutilaa kenttäkerrokseen uusien taimien

syntymiseksi

• Pienaukkohakkuu

› Metsään hakataan pieniä (alle 0,3 ha) luontaisesti

taimettuvia aukkoja

› Aukkojen välialuetta harvennetaan esim. poimintahakkuin

› Pienaukkoja voidaan laajentaa ja tehdä uusia aukkoja

• Poiminta- ja pienaukkohakkuiden yhdistelmät


Poimintahakkuukohde Keski-

Suomessa


Ennen hakkuuta Hakkuun jälkeen


Otantamenettely

• Metsänkäyttöilmoitusten perusteella valittiin poiminta-

ja pienaukkohakkuukohteet (min. 1 ha)

• Kuvioiden mitattavat koealat valittiin satunnaisotannalla

Aarni-ohjelman avulla

• Mittaukset tehtiin elo-syyskuussa 2014

• Mitattavien kohteiden määrä

› 1-2 hehtaarin alat: 20 kpl ppa koealoja (kerroin=2) ja viisi

kiinteäsäteistä runkolukukoealaa (r= 5,64 m, 100 m2)

› Runkolukukoealoja joka neljäs ppa koeala, aloitus toisesta ppa

koealasta

› Yli 2 hehtaarin alat: ppa koealoja (kerroin=2) 30 kpl ja 10 kpl

kiinteäsäteisiä runkolukukoealaa (r=5,64 m, 100 m2)

› Runkolukukoealoja joka kolmas ppa koeala, aloitus toisesta ppa

koealasta

• Koealat merkittiin maastoon

• Koealoja siirrettiin, jos liian lähellä käsittelyalueen rajaa

tai viereistä koealaa

• Koealoilta määritettävät tunnukset

› Kasvupaikkatiedot

› Ppa-koealat

› Pohjapinta-ala puulajeittain rinnankorkeudeltaan yli 7 cm puista,

relaskooppikerroin 2

› Hakattujen kantojen lahoprosentti 10 % tarkkuudella

› Runkolukukoealat

› Pituudeltaan yli 1,3 m:n puista › Puulaji, läpimitta 1 cm.n tasaavalla luokituksella, pituus 1 dm:n

tarkkuudella, kehityskelpoisuus

› Pituudeltaan 0,1-<1,3 m:n puista › Lukumäärä puulajeittain viiden kappaleen luokin

› Kehityskelpoisten osuus 10 %:n luokin


Esimerkki otannasta, Keski-Suomi

• Musta piste: ppa-koeala

• Musta piste ja ympyrä: ppa- ja runkolukukoeala


Poimintahakkuu

• Yhteensä 22 pomintahakkuukuviota

› Sijainti: Rannikko, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa,

Kaakkois-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Savo, Keski-Suomi,

Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa

ja Lappi

• Kasvupaikat

› Lehtomainen kangas (OMT) 7 kpl

› Tuore kangas (MT) 8 kpl

› Mustikkaturvekangas (Mtkg) 2 kpl

› Tuore/kuivahko kangas (MT/VT) 2 kpl

› Kuivahko kangas (VT) 2 kpl

› Puolukkaturvekangas 1 kpl

• Pohjapinta-alat ja puuston tilavuudet vaihtelivat paljon


PPA/lakiraja alueittain

• Neljällä kohteella ppa alle lakirajan

• Kuudella kohteella ppa niin suuri, että eri-ikäisrakenteisen

metsän uudistuminen on vaarassa 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 134

PPA/lakiraja kasvupaikoittain


• Lakirajan alitukset viljavilla kasvupaikoilla

PPA/lakiraja pääpuulajeittain

• Lakirajan alitukset enimmäkseen kuusikoissa


Runkolukujakauma

• Runkolukusarjat vaihtelivat muodoiltaan erittäin paljon

• Vertailussa optimaaliset runkoluvut: Pukkala ym. 2011:

Metsän jatkuva kasvatus


Esimerkki Etelä-Savo (kuusivaltainen tuore kangas, ppa 19 m2/ha)

• Pieniläpimittainen puusto vähäistä, suuria puita paljon

• Pieniä kuusia (0,1-<1,3 m) 400 kpl/ha 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 138

Esimerkki Häme-Uusimaa (kuusivaltainen mustikkaturvekangas, ppa 7 m2/ha)

• Hieskoivuylispuusto, alla kuusikko

• Pieniä kuusia (0,1-<1,3 m) 300 kpl/ha


Esimerkki Rannikko (kuusivaltainen tuore kangas, ppa 13 m2/ha)

• Kuusen suojuspuuasento, edellytykset eri-

ikäiskasvatukseen hyvät

• Pieniä kuusia ja mäntyjä (0,1-<1,3 m) 530 kpl/ha


Esimerkki Pohjois-Karjala (Mäntyvaltainen kuivahko kangas, ppa 14 m2/ha)

• Männyn suojus/siemenpuuasento

• Pieniä mäntyjä (0,1-<1,3 m) 1460 kpl/ha


Etelä-Suomen tuoreet kankaat

keskimäärin (ppa 13 m2/ha)

• Pientä puustoa liian vähän, suurta liian paljon optimiin

nähden


Taimettuminen (pienet taimet 0,1-<1,3 m)


Taimettuminen (lpm alle 7 cm ja pienet taimet 0,1-<1,3 m)


Kantojen lahovikaisuus


• Koealoittain kantojen lahovikaisuus vaihteli 10-100 %

välillä

• Maantieteellisellä sijainnilla ei merkitystä

Pienaukkohakkuut


• Pienaukkoja ei erikseen kartoitettu etukäteen, vaan ne

tulivat mukaan otantaan

• Pienaukkohakkuu, välialueet käsitelty

poimintahakkuulla (eri-ikäisharvennuksella)

› Kuusi käsittely-yksikköä (Rannikko, Kaakkois-Suomi, Etelä-

Savo, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kainuu)

• Pienaukkohakkuu, välialueet käsitelty

tasaikäisharvennuksella

› Yksi käsittely-yksikkö (Kainuu)

• Pienaukkohakkuu, välialueita ei käsitelty

› Kaksi käsittely-yksikköä (Kaakkois-Suomi, Etelä- ja Keski-

Pohjanmaa)

PPA/lakiraja alueittain

• Lakiraja alittui vain yhdellä alueella (sekin vähäinen)


Runkolukujakauma: esimerkki Etelä-

ja Keski-Pohjanmaa (Mtkg, PPA 9 m2/ha)


• Runkolukujakauma epätasainen, pieniä läpimittaluokkia

vähän

Runkolukujakauma: esimerkki Keski-

Suomi (MT, PPA 14 m2/ha)

• Muistuttaa kuusen suojuspuuasentoa

• Edellytykset kehittää eri-käisrakennetta melko hyvä


Pienaukkohakkuut Etelä-Suomen tuoreilla

kankailla keskimäärin (PPA 12 m2/ha)


• Pieniä läpimittaluokkia liian vähän, suuria liian paljon

Taimettuminen (pienet taimet 0,1-<1,3 m)


Taimettuminen (lpm alle 7 cm ja pienet taimet 0,1-<1,3 m)


Kantojen lahovikaisuus

pienaukkohakkuissa

• Koealoittain lahovikaisuus vaihteli 10-100 %:n välillä


Johtopäätöksiä

• Poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeinen puusto ei vastannut

yhdessäkään tapauksessa eri-ikäisrakenteisen metsän

puuston rakennetta, tosin joissain tapauksissa lähellä sitä

• Pientä puustoa liian vähän, suurta puustoa liian paljon

› Lähtökohta ei ole vastannut eri-ikäisrakenteista metsää

› Metsiköitä on käsitelty eri-ikäisrakenteisen poimintahakkuun lisäksi

tasaikäisrakenteisella yläharvennuksella ja suojuspuuhakkuulla

• Joissakin tapauksissa on hyvät edellytykset kehittää eri-

ikäisrakennetta tulevissa hakkuissa

• Taimettuminen oli keskimäärin kohtalaista, mutta vaihtelu

erittäin suurta

• Pienaukkojen taimettuminen selviää vasta vuosien kuluttua

• Lahovikaisuus on ongelma


Kehittämisehdotuksia

• Syksyllä tehdyt otantamittaukset olivat vasta

”harjoittelua” ja tulokset hyvin alustavia

• Poiminta- ja pienaukkohakkuiden seurantaa tulee

jatkaa, laajentaa ja menetelmiä kehittää mm.

ympyräkoealojen ja kantojen lahovikaisuuden suhteen

• Yhteistyö Metlan ja metsäkeskuksen välillä

• Eri-ikäisrakenteisen hakkuun oikeaan kohdevalintaan

kiinnitettävä huomiota (neuvonta, koulutus)


TAUKO

Seminaari jatkuu klo 14.45

14.45 Paneelikeskustelu: Muuttuuko metsien käyttö?

Paneelin puheenjohtaja:

johtava aluekehitysasiantuntija Markku Granander,

Suomen metsäkeskus

Keskustelemassa:

metsänomistaja Heikki Kaitala, Päijät-Häme

aluejohtaja Pekka Vainikka, Metsäkeskus

johtaja Olli Äijälä, Tapio

johtaja Jorma Saarimaa, UPM-Kymmene

metsäneuvoja Antero Lehti, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme

Metsälaki uudistui –

muuttuuko metsien käyttö? Suomen metsäkeskuksen seminaari uudistuneesta

metsälaista yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa

Lahdessa 22.10.2014

Seminaari on päättynyt.

Kiitos osallistumisestasi!

Smk metsälakiseminaari-diat-221014

Environment

Transcript of Smk metsälakiseminaari-diat-221014