Seinäjoki, Nurmonjokilaakson osayleiskaavat Ehdotus ...

Seinäjoki, Nurmonjokilaakson osayleiskaavat A-‐Konsultit 20.1.2012 Ehdotus rantarakentamisen mitoitusperusteiksi ja -‐vyöhykkeiksi

Seinäjoki, Nurmonjokilaakson osayleiskaavat Ehdotus rantarakentamisen mitoitusperusteiksi ja –vyöhykkeiksi

A-‐Konsultit 20.1.2012, 10.2.2012

Tarkastelun lähtökohtana on Nurmonjokivarren rantarakentamisen mitoitusselvitys (Seinäjoen kaupunki, Pöyry Oy, 6.4.2011). Emätilatarkastelussa poikkileikkausajankohta on 31.12.1958. Myöhempi ”osapalstajako” on myös otettu huomioon. Rantavyöhykkeen rakennuspaikkojen, rakennusten ja myönnettyjen rakennuslupien osalta on tarkasteltu 22.10.2010 vallinnutta tilannetta, ja sitä on päivitetty 10.3.2011 asti. MRL 72§ mukainen rantavyöhyke on määritelty vakiintuneiden käytäntöjen mukaan 50…200 m levyiseksi maastosta ja puustosta yms. maisema-‐ ja luontotekijöistä sekä olevasta tiestöstä riippuen. Rantaviivan pituus on laskettu ja muunnettu mitoisrantaviivaksi vakiintuneiden käytäntöjen mukaan.

1 Rantarakentamisen perusmitoitus Nurmonjokilaakson varrella ehdotetaan yhtenäiseksi kaikissa kolmessa osayleiskaavassa seuraavin perusteluin. Loma-‐ tai kakkosasumisen kannalta kyse on koko jaksolla kaupungin-‐läheisestä sijainnista, jossa etäisyys-‐ ja saavutettavuustekijöillä ei ole oleellista eroa – varsinkin jos valtatien oikaisu toteutuu. Rakennuspaikat on pääosin liitettävissä vesihuoltoverkostoon ja tiestöön samankaltaisin ehdoin ja rajoituksin koko suunnittelualueella – erot ovat paikallisia liittyen rakennuspaikan topografisiin ominaisuuksiin sekä sijaintiin suhteessa siihen, mille puolelle jokea oleva infrastruktuuri on rakennettu. Luonnon-‐ ja kulttuuriympäristön kannalta kaava-‐alueiden välillä ei ole sellaisia eroja, jotka edellyttäisivät toisistaan poikkeavia mitoitusvyöhykkeitä. Kaupunkirakenteellisesti rakentamisen ohjaaminen lähemmäksi keskustaajamaa voi olla perusteltua, mutta pyrkimyksenä on toisaalta vahvistaa Kouran kylää ja toisaalta edistää jokirantojen virkistyskäyttöä ja maisemasuojelua kaupunkikeskustan tuntumassa, Keski-‐Nurmossa. Yhteiseksi mitoitusperusteeksi esitetään 10 rakennuspaikkaa muunneltua rantakilometriä kohti (B2) tai vaihtoehtoisesti 8 rp/km (C2), laskukanavan varrella siitä puolet. Laskentaperuste ei kerro suoraan kaavan mukaan sallittavan rakentamisen tiheydestä johtuen tilarakenteesta ja jo rakennettujen kiinteistöjen määrästä sekä.

Pöyryn mitoitusselvityksen mukaan rakentamistiheys on nykyisellään Keski-‐Nurmon osa-‐alueella 10.4…12,1 rp/km (golfkentän ympäristössä 4,3), Veneskosken alueella 12,6 rp/km, Kouran osa-‐alueilla 0,7…6,9 rp/km ja kanavan varrella 1,9 rp/km.

2 Osayleiskaavassa asemakaavoitettaviksi osoitetuilla alueilla ei sovelleta yleiskaavamääräyksin myönnettävää rantarakentamisoikeutta. Näitä alueita voisivat olla Keski-‐Nurmossa joen länsiranta koko pituudeltaan sekä Kourassa joen itäranta kyläkeskuksen kohdalla, molemmin puolin rautatierataa.

LIITE 1

Seinäjoki, Nurmonjokilaakson osayleiskaavat A-‐Konsultit 20.1.2012 Ehdotus rantarakentamisen mitoitusperusteiksi ja -‐vyöhykkeiksi

3 Rakentamiseen soveltumattomille – tulvariskin, luonnon-‐ tai kulttuurisuojelun tms. takia – ranta-‐alueille taikka olevien tai suunniteltujen yleisten teiden (ja rautateiden) suoja-‐ ja melualueille ei lasketa rakennusoikeutta. Sen jälkeen kun valtatien uusi linjaus on lopullisesti määritelty, voidaan tarvittaessa arvioida tiekäytävän tuntumassa sijaitsevien kiinteistöjen rakentamisedellytyksiä ja myöntää lupia suunnittelutarveharkinnan perusteella.

4 Näillä perustein ja emätilatarkastelun pohjalta laskettu rantarakentamisoikeus sijoitetaan ko. maanomistajan alueelle. Kaavamääräyksin (ja mahdollisin rakennustapaohjein) varmistetaan, että kiinteistön vesihuolto-‐ ja tieratkaisut sekä ympäristöön sopeuttaminen täyttävät kaupungin asettamia tavoitteita. Rakennuspaikat, jotka on erityisen vaikeaa liittää vesihuoltoverkostoon ja/tai yleiseen tieverkostoon ympärivuotisesti ajettavin väylin, merkitään omalla indeksillä RA-‐ tai RAS-‐alueiksi, jotka esimerkiksi on varustettava kuivakäymälällä. Säädeltäviä asioita voivat olla myös esim. rakennusten korkeusasema tai rakentamisen ajoitus. Muutoin sallitaan kaava-‐alueilla lähtökohtaisesti loma-‐asumisen ohella myös pysyvä asuminen (AP tai AT). Tämä ei vaikuta määrällisesti mitoituslaskelmaan, mutta mahdollisesti rakennuspaikkakohtaiseen kerrosalaan, esimerkiksi pysyvän asunnon rakennuspaikalle enintään 200 kem2 + 50 kem2 aputiloja ja loma-‐asunnon rakennuspaikalle enintään 120 kem2 + 30 kem2 aputiloja.

5 Ei-‐tulvivilla alueilla vähimmäisetäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta voisivat olla rakennusjärjestyksen mukaisesti asuinrakennuksen kohdalla 30 m ja saunan kohdalla 12 m, mutta tulvariskialueilla sijainti/vähimmäisetäisyys määritellään tapauskohtaisesti.

Liite 1: Vaihtoehtoiset rantarakentamisen mitoitusperusteet, taulukko

LIITE 1

A-K

ON

SU

LTIT

6.1

0.20

14P

ÖY

RY

16.9

.201

1K

ES

KI-N

UR

MO

N O

SAY

LEIS

KA

AVA

LIIT

E: N

UR

MO

NJO

KIV

AR

RE

N R

AN

TAR

AK

EN

TAM

ISE

N M

ITO

ITU

S 1

OS

APA

LSTA

NY

KY

INE

N T

ILA

EM

ÄTI

LAR

AN

TAV

IIVA

NY

KY

ISE

T R

AK

EN

NU

SPA

IKAT

OM

ISTA

JAT

MIT

OIT

US

10 R

P/K

M10

rakp

/km

rakp

/km

MYÖ

NN

ETTÄ

VÄT

NR

OTI

LAN

RO

TILA

NIM

IE

TILA

NR

OR

V05

RV

00R

VR

VM

ITR

VTI

LAN

AO

RA

RS

MU

UR

AK

PAIK

ATR

AK

TIH

INFO

OM

ISTA

JAR

OK

OK

RO

JÄLJ

RA

KPA

IKLA

SK

EN

NA

LLIN

EN

MY

ÖN

NE

TTÄ

VÄ

RP:

TIN

FOPO

HJO

ISO

SA1

743-

404-

11-1

26Y

LIN

EN

544-

402-

11-5

X11

511

558

580

00

00

Jaak

ko J

uhan

i Ylin

en y

m.

0,58

0,58

154

4-40

2-11

-5 X

Tot

al11

50

115

580

00

00

0,0

0,58

0,58

117

,40,

0

474

3-40

4-12

-287

ALA

-AU

TIO

544-

402-

12-1

19 X

6161

3131

10

00

1H

eikk

i Jaa

kko

Aut

io0,

31-0

,70

01

Rak

ennu

soik

eus

siirr

etty

tila

lta 1

2:18

5m

aano

mis

taja

n py

ynnö

stä.

544-

402-

12-1

19 X

Tot

al61

061

311

00

01

32,8

0,31

-0,7

00

32,8

65,6

111

743-

404-

12-1

20K

OTI

LA54

4-40

2-12

-120

X0

00

00

00

00

Hei

kki J

aakk

o A

utio

0,00

0,00

010

743-

404-

12-3

20H

irsim

etsä

544-

402-

12-1

20 X

00

00

10

00

1Te

emu

Eer

ik J

oens

uu y

m.

0,00

-1,0

00

874

3-40

4-12

-330

Ant

ila54

4-40

2-12

-120

X0

00

01

00

01

Teem

u Jo

hann

es A

ntila

ym

.0,

00-1

,00

07

743-

404-

12-3

24K

otip

esä

544-

402-

12-1

20 X

00

028

00

00

0To

mi A

nter

o M

äenp

ää y

m.

0,00

0,00

054

4-40

2-12

-120

X T

otal

00

00

20

00

2#J

AK

O/0

!0,

00-2

,00

0#J

AK

O/0

!#J

AK

O/0

!

374

3-40

4-12

-185

PE

LTO

-AU

TIO

544-

402-

12-1

22 X

9999

5050

00

00

0H

eikk

i Jaa

kko

Aut

io0,

500,

500

0R

aken

nuso

ikeu

s si

irret

ty ti

lalle

12:

287

maa

nom

ista

jan

pyyn

nöst

ä.54

4-40

2-12

-122

X T

otal

990

9950

00

00

00,

00,

500,

501

20,2

0,0

02

743-

404-

12-1

75TR

IKIN

VAIN

IO54

4-40

2-12

-142

X84

8442

420

00

00

Ylin

en, J

aakk

o Ju

hani

ym

.0,

420,

420

544-

402-

12-1

42 X

Tot

al84

084

420

00

00

0,0

0,42

0,42

00,

00,

028

743-

404-

12-3

26U

usih

auta

nen

544-

402-

12-1

48 X

00

00

00

00

0M

arko

Ilar

i Hau

tane

n y

m.

0,00

0,00

09

743-

404-

12-2

61H

AU

TAN

EN

544-

402-

12-1

48 X

4747

2424

00

00

0O

ssi V

alio

Hau

tane

n0,

240,

240

2774

3-40

4-12

-261

HA

UTA

NE

N54

4-40

2-12

-148

X0

00

242

00

02

Oss

i Val

io H

auta

nen

0,00

-2,0

00

544-

402-

12-1

48 X

Tot

al47

047

242

00

02

85,1

0,24

-1,7

70

85,1

85,1

574

3-40

4-12

-285

Kes

ki-A

utio

544-

402-

12-4

3 X

236

236

118

118

10

00

1M

artti

Her

man

Saa

ri y

m.

1,18

0,18

00

674

3-40

4-12

-324

Kot

ipes

ä54

4-40

2-12

-43

X56

5628

281

00

01

Tom

i Ant

ero

Mäe

npää

ym

.0,

28-0

,72

00

544-

402-

12-4

3 X

Tota

l29

20

292

146

20

00

213

,71,

46-0

,54

013

,713

,70

1374

3-40

4-12

-326

Uus

ihau

tane

n54

4-40

2-12

-54

X0

00

01

00

01

Mar

ko Il

ari H

auta

nen

ym

.0,

00-1

,00

054

4-40

2-12

-54

X To

tal

00

00

10

00

1#J

AK

O/0

!0,

00-1

,00

0#J

AK

O/0

!#J

AK

O/0

!15

743-

404-

13-1

11R

inta

-Pel

tone

n II

544-

402-

13-3

7 X

6262

3131

00

00

0A

nna

Mar

ia P

elto

nen

0,31

0,31

016

743-

404-

13-1

12R

inta

-Pel

tone

n54

4-40

2-13

-37

X0

00

01

00

01

Jouk

o Ju

hani

Pel

tone

n y

m.

0,00

-1,0

00

544-

402-

13-3

7 X

Tota

l62

062

311

00

01

32,3

0,31

-0,6

90

32,3

32,3

1474

3-40

4-13

-108

Rin

ta-P

elto

nen

544-

402-

13-3

8 X

7070

3535

10

00

1P

entti

Jaa

kko

Knu

uttil

a y

m.

0,35

-0,6

50

544-

402-

13-3

8 X

Tota

l70

070

351

00

01

28,6

0,35

-0,6

50

28,6

28,6

7174

3-40

4-13

-49

HIR

VIK

OS

KI

544-

402-

13-4

9 X

6767

3434

00

00

0 S

einä

joen

kau

punk

i0,

340,

340

042

743-

404-

13-1

15H

illan

mäk

i54

4-40

2-13

-49

X13

113

166

661

00

01

Pas

i Tap

ani H

akom

äki

ym.

0,66

-0,3

50

054

4-40

2-13

-49

X To

tal

198

019

899

10

00

110

,10,

99-0

,01

010

,110

,10

3574

3-40

4-14

-107

RIN

TAH

UU

MO

544-

402-

14-1

07 X

138

138

6969

10

00

1R

eino

Mat

ti Tu

omis

to y

m.

0,69

-0,3

10

054

4-40

2-14

-107

X T

otal

138

013

869

10

00

114

,50,

69-0

,31

014

,514

,50

2574

3-40

4-14

-108

UU

SIH

UU

MO

544-

402-

14-1

08 X

7171

3636

00

00

0H

arri

Mat

ias

Rin

ta-H

uum

o0,

360,

360

054

4-40

2-14

-108

X T

otal

710

7136

00

00

00,

00,

360,

360

0,0

0,0

017

743-

404-

14-1

21A

LAN

EN

544-

402-

14-1

21 X

135

135

6868

00

00

0V

äinö

Ant

ero

Ala

nen

ym

.0,

680,

681

154

4-40

2-14

-121

X T

otal

135

013

568

00

00

00,

00,

680,

681

14,8

14,8

136

743-

404-

14-1

42K

ALL

IOM

ÄK

I54

4-40

2-14

-126

X90

9045

450

00

00

Hei

no J

uhan

i Kal

lio0,

450,

450

037

743-

404-

14-2

05H

EM

MIN

GIN

PALS

TA54

4-40

2-14

-126

X12

712

764

640

00

00

Pet

ri A

leks

i Virr

anko

ski

0,64

0,64

10

ME

-alu

een

suoj

avyö

hykk

eellä

3874

3-40

4-14

-143

YLI

HU

UM

O54

4-40

2-14

-126

X17

217

286

861

00

01

Sam

i Mar

kus

Yli-

Huu

mo

0,86

-0,1

40

054

4-40

2-14

-126

X T

otal

389

038

919

51

00

01

5,1

1,95

0,95

110

,35,

10

4174

3-40

4-14

-127

HU

UM

OLA

544-

402-

14-1

27 X

147

147

7474

00

00

0m

aatil

an k

oneh

alli,

asu

inra

k tie

n to

isel

la p

uole

llaS

ami M

arku

s Y

li-H

uum

o0,

740,

741

154

4-40

2-14

-127

X T

otal

147

014

774

00

00

00,

00,

740,

741

13,6

13,6

140

743-

404-

14-1

29LI

ISA

LA54

4-40

2-14

-129

X41

4121

210

00

00

Sam

i Mar

kus

Yli-

Huu

mo

0,21

0,21

00

544-

402-

14-1

29 X

Tot

al41

041

210

00

00

0,0

0,21

0,21

00,

00,

00

3974

3-40

4-14

-131

TYY

NE

LÄ54

4-40

2-14

-131

X22

2211

110

00

00

Sam

i Mar

kus

Yli-

Huu

mo

0,11

0,1 1

00

544-

402-

14-1

31 X

Tot

al22

022

110

00

00

0,0

0,11

0,11

00,

00,

00

2274

3-40

4-14

-167

UU

SI-H

UU

MO

II54

4-40

2-14

-37

X6

63

30

00

00

Har

ri M

atia

s R

inta

-Huu

mo

0,03

0,03

00

2174

3-40

4-14

-170

HU

UM

O54

4-40

2-14

-37

X12

612

663

630

00

00

Hen

ni E

liisa

Huu

mo

ym

.0,

630,

631

154

4-40

2-14

-37

X To

tal

132

013

266

00

00

00,

00,

660,

661

15,2

15,2

112

743-

404-

14-1

46A

RO

544-

402-

14-3

8 X

109

109

5555

10

00

1Ilo

mäk

i Mar

ia ja

Mat

ti0,

55-0

,46

00

2374

3-40

4-14

-153

KU

LTAT

ÖY

RÄ

544-

402-

14-3

8 X

6565

3333

01

00

1M

atti

Valio

Huu

mo

0,33

-0,6

80

024

743-

404-

14-1

54U

US

ITA

LO54

4-40

2-14

-38

X95

9548

480

01

01

Sva

nte

Joha

nnes

Huu

mo

ym

.0,

48-0

,53

00

544-

402-

14-3

8 X

Tota

l26

90

269

135

11

10

322

,31,

35-1

,66

022

,322

,30

1022

743-

404-

14-1

67U

US

I-HU

UM

O II

544-

402-

14-3

9 X

00

03

00

00

0H

arri

Mat

ias

Rin

ta-H

uum

o0,

000,

000

1021

743-

404-

14-1

70H

UU

MO

544-

402-

14-3

9 X

00

063

00

00

0H

enni

Elii

sa H

uum

o y

m.

0,00

0,00

054

4-40

2-14

-39

X To

tal

00

00

00

00

00,

00,

000,

000

#JA

KO

/0!

#JA

KO

/0!

2074

3-40

4-14

-40

HU

UM

ON

EN

544-

402-

14-4

0 X

5050

2525

10

00

1H

enni

Elii

sa H

uum

o y

m.

0,25

-0,7

50

544-

402-

14-4

0 X

Tota

l50

050

251

00

01

40,0

0,25

-0,7

50

40,0

40,0

1974

3-40

4-14

-214

Ala

huum

o54

4-40

2-14

-67

X60

6030

301

00

01

Rau

ni M

argi

t Soi

nine

n0,

30-0

,70

00

1874

3-40

4-14

-215

Ran

tala

544-

402-

14-6

7 X

8080

4040

00

00

0R

iitta

Mar

jatta

Ala

-Huu

mo

0,40

0,40

00

544-

402-

14-6

7 X

Tota

l14

00

140

701

00

01

14,3

0,70

-0,3

00

14,3

14,3

031

743-

404-

15-4

0Y

LILE

MP

ON

EN

544-

402-

15-1

0 X

129

129

6565

00

00

0la

toS

eppo

Juh

o E

inar

i Lem

pola

0,65

0,65

10

ME

-alu

een

suoj

avyö

hykk

eellä

544-

402-

15-1

0 X

Tota

l12

90

129

650

00

00

0,0

0,65

0,65

115

,50,

00

3074

3-40

4-15

-76

LEM

PO

LA54

4-40

2-15

-17

X22

622

611

311

31

00

01

Lem

pola

, Mar

tti Y

rjö1,

130,

130

054

4-40

2-15

-17

X To

tal

226

022

611

31

00

01

8,8

1,13

0,13

08,

88,

80

2674

3-40

4-15

-99

Ylin

en54

4-40

2-15

-25

X32

532

516

316

31

10

02

Aki

Juh

a K

ristia

n Y

linen

1,63

-0,3

80

029

743-

404-

15-8

8Y

linen

544-

402-

15-2

5 X

00

00

10

00

1A

ki J

uha

Kris

tian

Ylin

en0,

00-1

,00

00

544-

402-

15-2

5 X

Tota

l32

50

325

163

21

00

318

,51,

63-1

,38

018

,518

,50

3474

3-40

4-15

-49

KO

SK

EN

RA

NTA

544-

402-

15-6

X0

00

01

00

01

Öve

rmar

k, M

atti

ja E

eva

0,00

-1,0

00

544-

402-

15-6

X T

otal

00

00

10

00

1#J

AK

O/0

!0,

00-1

,00

0#J

AK

O/0

!#J

AK

O/0

!33

743-

404-

16-1

6H

IRV

IKO

SK

I54

4-40

2-16

-16

X76

7638

380

00

00

Öve

rmar

k, M

atti

ja E

eva

0,38

0,38

00

544-

402-

16-1

6 X

Tota

l76

076

380

00

00

0,0

0,38

0,38

00,

00,

00

3274

3-40

4-16

-80

KO

SK

IVA

INIO

544-

402-

16-2

8 X

7777

3939

01

00

1 Ö

verm

ark,

Mat

ti ja

Eev

a0,

39-0

,62

00

4374

3-40

4-16

-102

ALA

LUO

MA

544-

402-

16-2

8 X

238

238

119

119

10

00

1A

sko

Juha

ni A

la-L

uom

a1,

190,

190

054

4-40

2-16

-28

X To

tal

315

031

515

81

10

02

12,7

1,58

-0,4

30

12,7

12,7

044

743-

404-

16-1

26K

ES

KIL

UO

MA

544-

402-

16-5

0 X

307

307

154

154

10

00

1M

atti

Ant

ero

Kes

ki-L

uom

a1,

540,

541

0A

M-a

luee

n su

ojav

yöhy

kkee

llä54

4-40

2-16

-50

X To

tal

307

030

715

41

00

01

6,5

1,54

0,54

113

,06,

50

7374

3-40

4-18

-111

ALA

-KO

RTE

SN

IEM

I54

4-40

2-18

-111

X49

849

824

931

01

00

01

Kar

i Vel

i Ala

-Kor

tesn

iem

i2,

491,

491

154

4-40

2-18

-111

X T

otal

498

049

824

91

00

01

4,0

2,49

1,49

18,

08,

01

7274

3-40

4-16

8-0

NIE

MI

544-

402-

18-9

2 X

300

300

150

285

10

00

1O

lli P

ekka

Kor

tesn

iem

i1,

500,

501

0A

M-a

luee

n su

ojav

yöhy

kkee

llä54

4-40

2-18

-92

X To

tal

300

030

015

01

00

01

6,7

1,50

0,50

113

,36,

70

1004

743-

404-

878-

13Y

htA

lue1

743-

404-

878-

1344

4422

220

00

00

pals

tan

koko

n. 1

000

m2

Yht

eisa

lue

0,22

0,22

00

743-

404-

878-

13 T

otal

440

4422

00

00

00,

00,

220,

220

0,0

0,0

0PO

HJO

ISO

SAG

rand

Tot

al47

820

4782

2391

243

10

2811

,79,

515

,713

,85

GO

LF-K

ENTÄ

N Y

MPÄ

RIS

TÖ62

743-

404-

13-1

5K

NU

UTI

LAN

ALU

STA

544-

402-

13-1

5 X

391

391

196

196

00

00

0R

eino

Pek

ka J

aakk

o M

äki-K

nuut

tila

ym

.1,

961,

962

2Tu

lva-

alue

huo

mio

itava

544-

402-

13-1

5 X

Tota

l39

10

391

196

00

00

00,

01,

961,

962

10,2

10,2

253

743-

404-

147-

1LA

TOV

UO

RI

544-

402-

13-5

3 X

223

223

112

498

00

00

0go

lfken

ttä E

telä

-Poh

janm

aan

Gol

fkes

kus

Oy

1,12

1,12

154

4-40

2-13

-53

X To

tal

223

022

311

20

00

00

0,0

1,12

1,12

19,

00,

085

743-

404-

146-

1LA

TOV

UO

RI I

544-

402-

14-3

0 X

121

121

6161

00

00

0go

lfken

ttä, t

ilan

syvy

ys n

. 30

m ra

nnas

ta E

telä

-Poh

janm

aan

Gol

fkes

kus

Oy

0,61

0,61

10

Gol

fken

ttä90

743-

404-

187-

0K

UU

SIL

EH

TO54

4-40

2-14

-30

X15

515

578

780

00

00

tilan

syv

yys

n. 3

0 m

rann

asta

Ari

Ola

vi Y

li-K

orte

snie

mi

0,78

0,78

10

Rak

ennu

skel

poin

en a

la li

ian

pien

i.86

743-

404-

14-2

00K

OH

TALU

HTA

544-

402-

14-3

0 X

8383

4242

00

00

0til

an s

yvyy

s n.

30

m ra

nnas

taE

lina

Joha

nna

Hie

tala

ym

.0,

420,

420

088

743-

404-

186-

0H

AA

PALE

HTO

544-

402-

14-3

0 X

4646

2323

00

00

0til

an s

yvyy

s 10

-25

m ra

nnas

taJa

ana

Sus

anna

Rop

onen

0,23

0,23

00

544-

402-

14-3

0 X

Tota

l40

50

405

203

00

00

00,

02,

032,

032

9,9

0,0

094

743-

404-

14-5

5P

EN

TIN

LAH

TI54

4-40

2-14

-55

X28

028

014

014

00

01

01

Kor

tesn

iem

i, Vo

itto

Vilh

o Jo

hann

es1,

400,

400

054

4-40

2-14

-55

X To

tal

280

028

014

00

01

01

7,1

1,40

0,40

07,

17,

10

4574

3-40

4-16

-112

RA

UH

AN

RA

NTA

544-

402-

16-4

5 X

220

220

110

110

00

00

0Ja

akko

Joh

anne

s S

eppo

nen

ym

.1,

101,

101

1Lu

o-al

ue s

ekä

mah

dolli

set s

uoja

vyöh

ykke

et h

uom

ioita

va46

743-

404-

16-1

23M

ÄK

ILU

OM

A54

4-40

2-16

-45

X0

00

00

00

00

puut

tuu

0,00

0,00

00

4874

3-40

4-14

7-1

LATO

VU

OR

I54

4-40

2-16

-45

X36

536

518

349

80

00

00

golfk

enttä

Ete

lä-P

ohja

nmaa

n G

olfk

esku

s O

y1,

831,

832

0G

olfk

enttä

4774

3-40

4-18

0-0

RU

UH

IKO

SK

I54

4-40

2-16

-45

X42

4221

265

00

00

0go

lfken

ttä E

telä

-Poh

janm

aan

Gol

f-Kes

kus

Oy

0,21

0,21

00

544-

402-

16-4

5 X

Tota

l62

70

627

314

00

00

00,

03,

143,

143

9,6

3,2

1

LIITE 2

A-K

ON

SU

LTIT

6.1

0.20

14P

ÖY

RY

16.9

.201

1K

ES

KI-N

UR

MO

N O

SAY

LEIS

KA

AVA

LIIT

E: N

UR

MO

NJO

KIV

AR

RE

N R

AN

TAR

AK

EN

TAM

ISE

N M

ITO

ITU

S 2

OS

APA

LSTA

NY

KY

INE

N T

ILA

EM

ÄTI

LAR

AN

TAV

IIVA

NY

KY

ISE

T R

AK

EN

NU

SPA

IKAT

OM

ISTA

JAT

MIT

OIT

US

10 R

P/K

M10

rakp

/km

rakp

/km

MYÖ

NN

ETTÄ

VÄT

NR

OTI

LAN

RO

TILA

NIM

IE

TILA

NR

OR

V05

RV

00R

VR

VM

ITR

VTI

LAN

AO

RA

RS

MU

UR

AK

PAIK

ATR

AK

TIH

INFO

OM

ISTA

JAR

OK

OK

RO

JÄLJ

RA

KPA

IKLA

SK

EN

NA

LLIN

EN

MY

ÖN

NE

TTÄ

VÄ

RP:

TIN

FO49

743-

404-

147-

1LA

TOV

UO

RI

544-

402-

17-1

0 X

00

049

80

00

00

golfk

enttä

Ete

lä-P

ohja

nmaa

n G

olfk

esku

s O

y0,

000,

000

052

743-

404-

147-

1LA

TOV

UO

RI

544-

402-

17-1

0 X

3535

1849

80

00

00

golfk

enttä

Ete

lä-P

ohja

nmaa

n G

olfk

esku

s O

y0,

180,

180

054

4-40

2-17

-10

X To

tal

350

3518

00

00

00,

00,

180,

180

0,0

0,0

051

743-

404-

147-

1LA

TOV

UO

RI

544-

402-

17-2

4 X

6868

3449

80

00

00

golfk

enttä

Ete

lä-P

ohja

nmaa

n G

olfk

esku

s O

y0,

340,

340

054

4-40

2-17

-24

X To

tal

680

6834

00

00

00,

00,

340,

340

0,0

0,0

050

743-

404-

147-

1LA

TOV

UO

RI

544-

402-

17-2

5 X

4343

2249

80

00

00

golfk

enttä

Ete

lä-P

ohja

nmaa

n G

olfk

esku

s O

y0,

220,

220

054

4-40

2-17

-25

X To

tal

430

4322

00

00

00,

00,

220,

220

0,0

0,0

080

743-

404-

18-2

53H

ER

MA

NN

I54

4-40

2-18

-103

X57

5729

291

00

01

Siu

ruai

nen,

Väi

nö A

ukus

ti0,

29-0

,72

00

8174

3-40

4-18

-254

KO

RTE

SN

IEM

I54

4-40

2-18

-103

X78

7839

921

00

01

Mar

ko A

arre

Huv

ila0,

39-0

,61

00

8274

3-40

4-14

7-1

LATO

VU

OR

I54

4-40

2-18

-103

X23

723

711

949

80

00

11

golfk

lubi

Ete

lä-P

ohja

nmaa

n G

olfk

esku

s O

y1,

190,

190

083

743-

404-

147-

2K

lubi

rake

nnus

544-

402-

18-1

03 X

00

00

00

01

1go

lfklu

bi E

telä

-Poh

janm

aan

Gol

fkes

kus

Oy

0,00

-1,0

00

084

743-

404-

18-2

43G

OLF

PU

ISTO

544-

402-

18-1

03 X

112

112

5656

00

00

0go

lfken

ttä E

TELÄ

-PO

HJA

NM

AA

N G

OLF

KE

SK

US

OY0,

560,

561

0G

olfk

enttä

544-

402-

18-1

03 X

Tot

al48

40

484

242

20

02

416

,52,

42-1

,58

016

,516

,50

9574

3-40

4-18

-107

KA

UN

ISM

AA

544-

402-

18-1

07 X

266

266

133

133

10

00

1 K

orte

snie

mi,

Voitt

o Vi

lho

Joha

nnes

1,33

0,33

00

544-

402-

18-1

07 X

Tot

al26

60

266

133

10

00

17,

51,

330,

330

7,5

7,5

078

743-

404-

18-1

20R

INTA

KO

RTE

SN

IEM

I54

4-40

2-18

-120

X38

238

219

119

10

00

00

Jaak

ko J

ohan

nes

Yli-

Kor

tesn

iem

i1,

911,

912

254

4-40

2-18

-120

X T

otal

382

038

219

10

00

00

0,0

1,91

1,91

210

,510

,52

7674

3-40

4-18

-123

RIN

TAK

OR

TES

NIE

MI I

544-

402-

18-1

23 X

112

112

5656

00

00

0Ja

akko

Joh

anne

s Y

li-K

orte

snie

mi

0,56

0,56

10

Rak

ennu

soik

eus

siirr

etää

n til

alle

18-

241

maa

nom

ista

jien

välis

ellä

sop

imuk

sella

.54

4-40

2-18

-123

X T

otal

112

011

256

00

00

00,

00,

560,

561

17,9

0,0

0

7474

3-40

4-18

-241

JOH

EM

A-A

N 2

544-

402-

18-1

24 X

3737

1919

00

00

0A

nna-

Liis

a W

irzen

ius

0,19

0,19

01

Rak

ennu

soik

eus

siirr

etty

tila

lta 1

8-12

3 m

aano

mis

tajie

n vä

lisel

lä s

opim

ukse

lla.

7574

3-40

4-18

-242

RIN

TAK

OR

TES

NIE

MI I

I54

4-40

2-18

-124

X0

00

220

00

00

Jaak

ko J

ohan

nes

Yli-

Kor

tesn

iem

i0,

000,

000

077

743-

404-

18-2

42R

INTA

KO

RTE

SN

IEM

I II

544-

402-

18-1

24 X

4343

2222

00

00

0Ja

akko

Joh

anne

s Y

li-K

orte

snie

mi

0,22

0,22

00

544-

402-

18-1

24 X

Tot

al80

080

400

00

00

0,0

0,40

0,40

00,

025

,01

9174

3-40

4-18

7-0

KU

US

ILE

HTO

544-

402-

18-1

25 X

00

078

10

00

1A

ri O

lavi

Yli-

Kor

tesn

iem

i0,

00-1

,00

092

743-

404-

18-2

52K

OR

TES

KO

SK

I54

4-40

2-18

-125

X0

00

00

00

00

Elin

a Jo

hann

a H

ieta

la y

m.

0,00

0,00

089

743-

404-

186-

0H

AA

PALE

HTO

544-

402-

18-1

25 X

00

023

10

00

1Ja

ana

Sus

anna

Rop

onen

0,00

-1,0

00

544-

402-

18-1

25 X

Tot

al0

00

02

00

02

#JA

KO

/0!

0,00

-2,0

00

#JA

KO

/0!

#JA

KO

/0!

7974

3-40

4-18

-128

RIN

TAK

OR

TES

NIE

MI I

II54

4-40

2-18

-128

X34

3417

171

00

01

Jaak

ko J

ohan

nes

Yli-

Kor

tesn

iem

i0,

17-0

,83

00

544-

402-

18-1

28 X

Tot

al34

034

171

00

01

58,8

0,17

-0,8

30

58,8

58,8

087

743-

404-

18-2

29K

OR

TES

KO

SK

I I54

4-40

2-18

-129

X0

00

01

00

01

Ari

Ola

vi Y

li-K

orte

snie

mi

ym.

0,00

-1,0

00

544-

402-

18-1

29 X

Tot

al0

00

01

00

01

#JA

KO

/0!

0,00

-1,0

00

#JA

KO

/0!

#JA

KO

/0!

9674

3-40

4-18

-35

VAIN

ION

PÄ

Ä54

4-40

2-18

-35

X0

00

00

00

00

Ei t

iedo

ssa

0,00

0,00

054

4-40

2-18

-35

X To

tal

00

00

00

00

00,

00,

000,

000

#JA

KO

/0!

#JA

KO

/0!

9374

3-40

4-18

-43

KO

LKK

A54

4-40

2-18

-43

X23

2312

120

00

00

Väi

nö A

nter

o A

lane

n0,

120,

120

054

4-40

2-18

-43

X To

tal

230

2312

00

00

00,

00,

120,

120

0,0

0,0

064

743-

404-

19-2

0K

AN

GA

S54

4-40

2-19

-20

X0

00

00

00

00

puut

tuu

0,00

0,00

054

4-40

2-19

-20

X To

tal

00

00

00

00

00,

00,

000,

000

#JA

KO

/0!

#JA

KO

/0!

5574

3-40

4-18

0-0

RU

UH

IKO

SK

I54

4-40

2-19

-25

X22

522

511

326

50

00

00

golfk

enttä

Ete

lä-P

ohja

nmaa

n G

olf-K

esku

s O

y1,

131,

131

0G

olfk

enttä

544-

402-

19-2

5 X

Tota

l22

50

225

113

00

00

00,

01,

131,

131

8,9

0,0

058

743-

404-

180-

0R

UU

HIK

OS

KI

544-

402-

19-6

2 X

6262

3126

50

00

00

golfk

enttä

Ete

lä-P

ohja

nmaa

n G

olf-K

esku

s O

y0,

310,

310

054

4-40

2-19

-62

X To

tal

620

6231

00

00

00,

00,

310,

310

0,0

0,0

059

743-

404-

19-6

3P

IKK

UK

NU

UTT

ILA

544-

402-

19-6

3 X

7777

3939

00

00

0 K

nuut

tila,

Rai

mo

Mat

ti0,

390,

390

054

4-40

2-19

-63

X To

tal

770

7739

00

00

00,

00,

390,

390

0,0

0,0

063

743-

404-

19-1

17JO

KIR

AN

TA54

4-40

2-19

-64

X0

00

00

00

00

Rei

no P

ekka

Jaa

kko

Mäk

i-Knu

uttil

a y

m.

0,00

0,00

00

6574

3-40

4-19

-119

RIN

TA-J

AS

KA

RI

544-

402-

19-6

4 X

113

113

5757

00

00

0Ti

mo

Ant

ero

Rin

ta-J

aska

ri0,

570,

571

0Li

ito-o

rava

-alu

e54

4-40

2-19

-64

X To

tal

113

011

357

00

00

00,

00,

570,

571

17,7

0,0

057

743-

404-

180-

0R

UU

HIK

OS

KI

544-

402-

19-7

4 X

117

117

5926

50

00

00

golfk

enttä

Ete

lä-P

ohja

nmaa

n G

olf-K

esku

s O

y0,

590,

591

0G

olfk

enttä

6074

3-40

4-19

-144

KN

UU

TTIL

A54

4-40

2-19

-74

X30

330

315

220

40

00

00

Knu

uttil

a, R

aim

o M

atti

ym

.1,

521,

522

2Lu

o-al

ue h

uom

ioita

va66

743-

404-

19-1

44K

NU

UTT

ILA

544-

402-

19-7

4 X

105

105

5320

40

00

00

Knu

uttil

a, R

aim

o M

atti

ym

.0,

530,

531

0Li

ito-o

rava

-alu

e54

4-40

2-19

-74

X To

tal

525

052

526

30

00

00

0,0

2,63

2,63

311

,47,

62

5474

3-40

4-14

7-1

LATO

VU

OR

I54

4-40

2-19

-75

X24

2412

498

00

00

0go

lfken

ttä E

telä

-Poh

janm

aan

Gol

fkes

kus

Oy

0,12

0,12

00

6774

3-40

4-19

-172

MÄ

KIT

ALO

544-

402-

19-7

5 X

5151

2626

00

00

0Ju

ha K

ristia

n P

inta

ym

.0,

260,

260

054

4-40

2-19

-75

X To

tal

750

7538

00

00

00,

00,

380,

380

0,0

0,0

056

743-

404-

180-

0R

UU

HIK

OS

KI

544-

402-

19-7

6 X

8484

4226

50

00

00

golfk

enttä

Ete

lä-P

ohja

nmaa

n G

olf-K

esku

s O

y0,

420,

420

061

743-

404-

19-1

47M

ÄK

I-KN

UU

TTIL

A54

4-40

2-19

-76

X29

2915

184

00

00

0R

eino

Pek

ka J

aakk

o M

äki-K

nuut

tila

ym

.0,

150,

150

068

743-

404-

19-1

47M

ÄK

I-KN

UU

TTIL

A54

4-40

2-19

-76

X0

00

184

00

00

0R

eino

Pek

ka J

aakk

o M

äki-K

nuut

tila

ym

.0,

000,

000

054

4-40

2-19

-76

X To

tal

113

011

357

00

00

00,

00,

570,

571

17,7

0,0

0G

OLF

-KEN

TÄN

YM

PÄR

ISTÖ

Gra

nd T

otal

4643

046

4323

227

01

210

4,3

17,5

11,8

7,8

8

KO

ULU

N Y

MPÄ

RIS

TÖ17

074

3-40

9-16

-109

PE

LTO

MÄ

KI

544-

401-

16-3

5 X

070

700

00

00

00

tie ra

nnas

saH

annu

Jaa

kko

Raj

amäk

i0,

000,

000

054

4-40

1-16

-35

X To

tal

070

700

00

00

00,

00,

000,

000

#JA

KO

/0!

#JA

KO

/0!

016

574

3-40

9-16

-103

HE

NR

INH

OV

I54

4-40

1-16

-57

X46

4623

231

00

01

Esk

o H

eikk

i Pru

sti

ym.

0,23

-0,7

70

016

674

3-40

9-16

-104

KE

SK

I-KA

PE

LA54

4-40

1-16

-57

X67

6734

340

00

00

Juho

Her

man

Kap

ela

0,34

0,34

00

544-

401-

16-5

7 X

Tota

l11

30

113

571

00

01

17,7

0,57

-0,4

40

17,7

17,7

016

374

3-40

9-16

-88

LAIT

ILA

544-

401-

16-5

9 X

5151

2626

10

00

1M

ari S

usan

na T

yni

0,26

-0,7

50

054

4-40

1-16

-59

X To

tal

510

5126

10

00

139

,20,

26-0

,75

039

,239

,20

164

743-

409-

16-6

0P

RU

STI

544-

401-

16-6

0 X

6262

3131

10

00

1Tu

omo

Juha

ni P

rust

i0,

31-0

,69

054

4-40

1-16

-60

X To

tal

620

6231

10

00

132

,30,

31-0

,69

032

,332

,316

874

3-40

9-16

-62

ISO

VAA

RA

544-

401-

16-6

2 X

227

227

114

114

00

00

0Ju

hani

Tuo

mas

Kan

gas

1,14

1,14

10

Kok

onaa

n tu

lva-

alue

tta.

544-

401-

16-6

2 X

Tota

l22

70

227

114

00

00

00,

01,

141,

141

8,8

0,0

016

974

3-40

9-16

-70

ISTA

544-

401-

16-7

0 X

5454

2727

00

00

0Ju

hani

Tuo

mas

Kan

gas

0,27

0,27

00

544-

401-

16-7

0 X

Tota

l54

054

270

00

00

0,0

0,27

0,27

00,

00,

00

167

743-

409-

16-7

7K

AP

ELA

544-

401-

16-7

7 X

157

173

330

7979

00

00

0vi

ljank

uiva

aja,

osa

ssa

tilaa

tie

tule

e ra

ntaa

nJu

ho H

erm

an K

apel

a0,

790,

791

0K

okon

aan

tulv

a-al

uetta

.54

4-40

1-16

-77

X To

tal

157

173

330

790

00

00

0,0

0,79

0,79

112

,70,

00

128

743-

404-

14-6

1LA

MM

I54

4-40

2-14

-61

X33

133

116

616

60

00

00

Pää

osa

tilas

ta 1

0-25

m s

yvyi

nen

rann

asta

Mer

ja E

liisa

Pru

sti

1,66

1,66

21

1 ra

k.pa

ikka

siir

retä

än ti

lalle

18-

181.

Tulv

aris

kial

ue h

uom

ioita

va.

544-

402-

14-6

1 X

Tota

l33

10

331

166

00

00

00,

01,

661,

662

12,1

6,0

111

774

3-40

4-19

-171

Sah

aviit

a54

4-40

2-17

-4 X

00

085

00

00

0M

arkk

u Ta

pani

Sah

aviit

a0,

000,

000

544-

402-

17-4

X T

otal

00

00

00

00

00,

00,

000,

000

#JA

KO

/0!

#JA

KO

/0!

124

743-

404-

18-2

54K

OR

TES

NIE

MI

544-

402-

18-1

03 X

106

106

5392

00

00

0M

arko

Aar

re H

uvila

0,53

0,53

00

Em

ätila

lla 1

8-10

3 ra

kenn

ettu

ja ti

loja

golfk

entä

n lä

heis

yyde

ssä.

544-

402-

18-1

03 X

Tot

al10

60

106

530

00

00

0,0

0,53

0,53

#AR

VO!

0,0

010

274

3-40

4-18

-292

PÄ

IVÄ

RIN

NE

544-

402-

18-1

05 X

6060

3030

10

00

1Ja

n M

ikko

Ant

ero

Tapa

nain

en0,

30-0

,70

00

9974

3-40

4-18

-225

TEN

HO

LA54

4-40

2-18

-105

X0

00

650

00

00

Kor

tesn

iem

i, Te

nho

Ilmar

i0,

000,

000

010

674

3-40

4-18

-176

TÖY

RÄ

MA

A54

4-40

2-18

-105

X63

6332

321

00

01

Mer

ja E

lina

Lepp

älä

ym

.0,

32-0

,69

00

101

743-

404-

18-2

91S

illan

pää

544-

402-

18-1

05 X

5555

2828

10

00

1M

inna

Maa

rit S

illan

pää

ym

.0,

28-0

,73

00

105

743-

404-

18-2

24IL

MA

RIN

EN

544-

402-

18-1

05 X

3030

1515

00

10

1P

ekka

Ilm

ari R

uoho

0,15

-0,8

50

012

274

3-40

4-18

-188

KA

RJA

TILA

544-

402-

18-1

05 X

140

140

7070

00

10

1ra

ntas

auna

ja m

aata

lous

rak

Pen

tti J

ohan

nes

Kan

gasm

aa0,

70-0

,30

00

123

743-

404-

18-1

77P

ER

KIÖ

544-

402-

18-1

05 X

687

687

344

344

00

00

0P

ertti

Eer

ik M

äki-H

akol

a y

m.

3,44

3,44

30

104

743-

404-

18-2

23H

AA

PATO

RP

PA54

4-40

2-18

-105

X73

7337

371

00

01

Sep

po T

apan

i Ris

sane

n y

m.

0,37

-0,6

40

010

374

3-40

4-18

-172

KE

TTU

KO

SK

I54

4-40

2-18

-105

X65

6533

330

01

01

Teem

u H

enrik

Kiil

i0,

33-0

,68

00

107

743-

404-

18-1

89Y

LI-K

OR

TES

NIE

MI

544-

402-

18-1

05 X

5252

2626

10

00

1Te

uvo

Tapa

ni K

orte

snie

mi

0,26

-0,7

40

054

4-40

2-18

-105

X T

otal

1225

012

2561

35

03

08

13,1

6,13

-1,8

80

13,1

13,1

016

074

3-40

4-18

-111

ALA

-KO

RTE

SN

IEM

I54

4-40

2-18

-111

X12

112

161

310

00

00

0K

ari V

eli A

la-K

orte

snie

mi

0,61

0,61

11

ME

/AP

-alu

een

tilan

ne h

uom

ioita

va.

544-

402-

18-1

11 X

Tot

al12

10

121

610

00

00

0,0

0,61

0,61

116

,516

,51

132

743-

404-

18-1

18H

AK

A54

4-40

2-18

-118

X71

7136

360

00

00

puut

tuu

0,36

0,36

054

4-40

2-18

-118

X T

otal

710

7136

00

00

00,

00,

360,

360

0,0

0,0

127

743-

404-

18-1

27LA

MM

INK

OS

KI I

544-

402-

18-1

27 X

118

118

5959

10

00

1 R

anta

mäk

i, A

iri M

aria

0,59

-0,4

10

054

4-40

2-18

-127

X T

otal

118

011

859

10

00

116

,90,

59-0

,41

016

,916

,90

158

743-

404-

18-1

91H

AR

JULA

544-

402-

18-1

30 X

33

22

10

00

1Jo

hann

a A

nnik

ki Y

li-H

irvel

ä0,

02-0

,99

00

544-

402-

18-1

30 X

Tot

al3

03

21

00

01

666,

70,

02-0

,99

066

6,7

666,

70

125

743-

404-

18-2

55R

apur

anta

544-

402-

18-1

32 X

138

138

6969

00

00

0R

eijo

Juh

ani P

ääkk

önen

0,69

0,69

10

126

743-

404-

18-2

57K

OR

PIR

AN

TA54

4-40

2-18

-132

X49

4925

251

10

02

Ritv

a S

usan

na H

oppi

ym

.0,

25-1

,76

00

LIITE 2

A-K

ON

SU

LTIT

6.1

0.20

14P

ÖY

RY

16.9

.201

1K

ES

KI-N

UR

MO

N O

SAY

LEIS

KA

AVA

LIIT

E: N

UR

MO

NJO

KIV

AR

RE

N R

AN

TAR

AK

EN

TAM

ISE

N M

ITO

ITU

S 3

OS

APA

LSTA

NY

KY

INE

N T

ILA

EM

ÄTI

LAR

AN

TAV

IIVA

NY

KY

ISE

T R

AK

EN

NU

SPA

IKAT

OM

ISTA

JAT

MIT

OIT

US

10 R

P/K

M10

rakp

/km

rakp

/km

MYÖ

NN

ETTÄ

VÄT

NR

OTI

LAN

RO

TILA

NIM

IE

TILA

NR

OR

V05

RV

00R

VR

VM

ITR

VTI

LAN

AO

RA

RS

MU

UR

AK

PAIK

ATR

AK

TIH

INFO

OM

ISTA

JAR

OK

OK

RO

JÄLJ

RA

KPA

IKLA

SK

EN

NA

LLIN

EN

MY

ÖN

NE

TTÄ

VÄ

RP:

TIN

FO54

4-40

2-18

-132

X T

otal

187

018

794

11

00

221

,40,

94-1

,07

021

,421

,40

162

743-

404-

18-3

1H

AK

ALA

544-

402-

18-3

1 X

367

367

184

184

10

00

1 H

akol

a, K

auno

Mik

ael

1,84

0,84

10

544-

402-

18-3

1 X

Tota

l36

70

367

184

10

00

15,

41,

840,

841

10,9

5,4

0

161

743-

404-

18-3

3R

INTA

VAIN

IO54

4-40

2-18

-33

X34

434

417

217

20

00

00

lato

ja H

akol

a, K

auno

Mik

ael

1,72

1,72

22

Tulv

a-al

ue h

uom

ioita

va.

ME

/AP

-alu

een

tilan

ne h

uom

ioita

va.

544-

402-

18-3

3 X

Tota

l34

40

344

172

00

00

00,

01,

721,

722

11,6

11,6

210

074

3-40

4-18

-36

VÄ

HÄ

KA

UN

ISM

AA

544-

402-

18-3

6 X

00

00

00

00

0 K

orte

snie

mi,

Voitt

o Vi

lho

Joha

nnes

0,00

0,00

054

4-40

2-18

-36

X To

tal

00

00

00

00

00,

00,

000,

000

#JA

KO

/0!

#JA

KO

/0!

130

743-

404-

18-1

80LA

MM

INR

AN

TA54

4-40

2-18

-50

X0

00

01

00

01

Arto

Jaa

kko

Pru

sti

ym.

0,00

-1,0

00

129

743-

404-

18-1

81LA

MM

I54

4-40

2-18

-50

X0

00

01

00

01

Sat

u H

anne

le L

amm

i0,

00-1

,00

01

Rak

ennu

soik

eus

siirr

etty

tila

lta 1

4-61

.13

174

3-40

4-18

-298

Ylä

-Lam

mi

544-

402-

18-5

0 X

00

00

10

00

1S

atu

Han

nele

Lam

mi

ym.

0,00

-1,0

00

544-

402-

18-5

0 X

Tota

l0

00

03

00

03

#JA

KO

/0!

0,00

-3,0

00

#JA

KO

/0!

#JA

KO

/0!

197

743-

404-

18-1

78V

ÄÄ

RÄ

KO

SK

I54

4-40

2-18

-68

X55

5528

280

00

00

Ant

ti Ju

hani

Kor

tesn

iem

i ym

.0,

280,

280

098

743-

404-

18-2

25TE

NH

OLA

544-

402-

18-6

8 X

130

130

6565

00

00

0K

orte

snie

mi,

Tenh

o Ilm

ari

0,65

0,65

11

544-

402-

18-6

8 X

Tota

l18

50

185

930

00

00

0,0

0,93

0,93

110

,810

,81

155

743-

404-

115-

7O

KS

AK

OS

KI

544-

402-

18-8

9 X

7979

4040

10

00

1P

äivi

Hel

ena

Oks

ahar

ju y

m.

0,40

-0,6

10

054

4-40

2-18

-89

X To

tal

790

7940

10

00

125

,30,

40-0

,61

025

,325

,30

133

743-

409-

20-2

PE

RK

IÖN

PÄ

Ä54

4-40

2-18

-90

X72

7236

361

00

01

Per

kiön

pää,

Aun

e E

liisa

0,36

-0,6

40

015

774

3-40

9-23

-0R

AJA

MÄ

KI

544-

402-

18-9

0 X

9090

4545

10

00

1H

ilja

Elii

sa R

ajam

äki

ym.

0,45

-0,5

50

015

674

3-40

9-22

-1R

AJA

MA

A54

4-40

2-18

-90

X31

3116

161

00

01

Pas

i Mat

ias

Aro

ym

.0,

16-0

,85

00

544-

402-

18-9

0 X

Tota

l19

30

193

973

00

03

31,1

0,97

-2,0

40

31,1

31,1

015

974

3-40

4-16

8-0

NIE

MI

544-

402-

18-9

2 X

269

269

135

285

00

00

0O

lli P

ekka

Kor

tesn

iem

i1,

351,

351

0Li

ito-o

rava

-alu

e54

4-40

2-18

-92

X To

tal

269

026

913

50

00

00

0,0

1,35

1,35

17,

40,

00

139

743-

404-

19-1

23PA

JUV

IRTA

544-

402-

19-1

1 X

00

00

00

00

0A

ri Ta

pani

Lat

va-N

eval

a0,

000,

000

544-

402-

19-1

1 X

Tota

l0

00

00

00

00

0,0

0,00

0,00

0#J

AK

O/0

!#J

AK

O/0

!11

174

3-40

4-19

-15

TOP

PAR

I54

4-40

2-19

-15

X18

918

995

951

00

01

Ylis

elä,

Aila

Sof

ia0,

95-0

,06

00

544-

402-

19-1

5 X

Tota

l18

90

189

951

00

01

10,6

0,95

-0,0

60

10,6

10,6

013

674

3-40

4-19

-131

JÖLL

ÖN

MÄ

KI

544-

402-

19-2

1 X

00

016

20

00

00

Atri

a Y

htym

ä O

yj0,

000,

000

013

774

3-40

4-19

-133

KO

IVIS

TO54

4-40

2-19

-21

X16

216

281

811

00

01

Kap

ela,

Rai

li ja

Jal

o 0,

81-0

,19

00

544-

402-

19-2

1 X

Tota

l16

20

162

811

00

01

12,3

0,81

-0,1

90

12,3

12,3

014

174

3-40

4-19

-124

SA

LLIL

A54

4-40

2-19

-30

X45

4523

230

10

01

Liis

a Le

ena

Ann

ikki

Luh

tala

0,23

-0,7

80

014

074

3-40

4-19

-125

RIN

TAN

EVA

LA54

4-40

2-19

-30

X90

9045

452

00

02

Sep

po A

nter

o R

inne

ym

.0,

45-1

,55

00

544-

402-

19-3

0 X

Tota

l13

50

135

682

10

03

44,4

0,68

-2,3

30

44,4

44,4

011

674

3-40

4-19

-171

Sah

aviit

a54

4-40

2-19

-32

X17

017

085

851

00

01

Mar

kku

Tapa

ni S

ahav

iita

0,85

-0,1

50

054

4-40

2-19

-32

X To

tal

170

017

085

10

00

111

,80,

85-0

,15

011

,811

,80

120

743-

404-

99-2

LAH

TI54

4-40

2-19

-33

X19

719

799

257

10

00

1 J

öllö

, Hel

ge E

ino

Nik

olai

0,99

-0,0

20

011

974

3-40

4-99

-1R

INTA

-LU

HTA

544-

402-

19-3

3 X

231

231

116

116

10

00

1 J

öllö

, Hen

ni S

usan

na y

m.

1,16

0,16

00

544-

402-

19-3

3 X

Tota

l42

80

428

214

20

00

29,

32,

140,

140

9,3

9,3

010

874

3-40

4-19

-100

UU

NIL

A54

4-40

2-19

-35

X82

8241

411

00

01

Ant

ti H

eikk

i Kos

ki y

m.

0,41

-0,5

90

069

743-

404-

19-1

27R

INTA

KN

UU

TTIL

A54

4-40

2-19

-35

X42

4221

210

00

00

Sei

ja M

arju

t Ist

olah

ti0,

210,

210

070

743-

404-

19-1

26R

AN

TAK

NU

UTT

ILA

544-

402-

19-3

5 X

264

264

132

132

10

00

1S

eija

Mar

jut I

stol

ahti

ym

.1,

320,

320

054

4-40

2-19

-35

X To

tal

388

038

819

42

00

02

10,3

1,94

-0,0

60

10,3

10,3

011

874

3-40

4-19

-171

Sah

aviit

a54

4-40

2-19

-36

X0

00

850

00

00

Mar

kku

Tapa

ni S

ahav

iita

0,00

0,00

054

4-40

2-19

-36

X To

tal

00

00

00

00

00,

00,

000,

000

#JA

KO

/0!

#JA

KO

/0!

115

743-

404-

19-1

68M

etsä

pirtt

i54

4-40

2-19

-42

X26

2613

131

00

01

Jouk

o A

nter

o K

anka

anpä

ä0,

13-0

,87

00

113

743-

404-

19-1

48H

aapa

joki

544-

402-

19-4

2 X

6666

3333

10

01

2as

uinr

ak ja

vuo

kram

ökki

Sam

i Aad

am H

aapa

joki

ym

.0,

33-1

,67

00

112

743-

404-

19-1

58K

AN

KA

AN

PÄ

Ä54

4-40

2-19

-42

X17

917

990

147

10

00

1Te

ro J

uhan

i Kan

kaan

pää

0,90

-0,1

10

011

474

3-40

4-19

-158

KA

NK

AA

NP

ÄÄ

544-

402-

19-4

2 X

115

115

5814

70

00

00

Tero

Juh

ani K

anka

anpä

ä0,

580,

581

054

4-40

2-19

-42

X To

tal

386

038

619

33

00

14

20,7

1,93

-2,0

70

20,7

20,7

012

174

3-40

4-99

-2LA

HTI

544-

402-

19-4

6 X

9696

4825

70

00

00

Jöl

lö, H

elge

Ein

o N

ikol

ai0,

480,

480

054

4-40

2-19

-46

X To

tal

960

9648

00

00

00,

00,

480,

480

0,0

0,0

010

974

3-40

4-19

-152

MÄ

NTY

LÄ54

4-40

2-19

-66

X11

311

357

571

00

01

Eija

Hel

inä

Tepp

onen

0,57

-0,4

40

054

4-40

2-19

-66

X To

tal

113

011

357

10

00

117

,70,

57-0

,44

017

,717

,70

110

743-

404-

19-1

53Y

LIK

NU

UTT

ILA

544-

402-

19-6

9 X

1717

99

00

00

0Te

ppon

en, H

arri

Kal

evi

0,09

0,09

00

544-

402-

19-6

9 X

Tota

l17

017

90

00

00

0,0

0,09

0,09

00,

00,

00

149

743-

404-

19-7

2V

UO

RIS

TO54

4-40

2-19

-72

X33

033

016

516

50

00

00

Knu

uttil

a, R

aim

o M

atti

1,65

1,65

22

Kok

onaa

n tu

lva-

alue

tta.

544-

402-

19-7

2 X

Tota

l33

00

330

165

00

00

00,

01,

651,

652

12,1

12,1

214

874

3-40

4-19

-73

KO

HTA

544-

402-

19-7

3 X

164

164

8282

00

00

0ni

emi a

lle 5

0 m

levy

inen

Ari

Tapa

ni L

atva

-Nev

ala

0,82

0,82

10

Nie

mi k

apea

, kok

onaa

n tu

lva-

alue

tta.

544-

402-

19-7

3 X

Tota

l16

40

164

820

00

00

0,0

0,82

0,82

112

,20,

00

145

743-

404-

19-1

64Vi

lla A

nttu

s54

4-40

2-19

-74

X60

6030

301

00

01

Han

nu A

nter

o M

äkyn

en y

m.

0,30

-0,7

00

014

374

3-40

4-19

-165

Kul

tara

nta

544-

402-

19-7

4 X

6464

3232

10

00

1Jo

uko

Rik

u E

emil

Ris

sane

n y

m.

0,32

-0,6

80

014

674

3-40

4-19

-170

Kot

omäk

i54

4-40

2-19

-74

X62

6231

311

00

01

Juss

i Joh

anne

s S

illan

pää

ym

.0,

31-0

,69

00

147

743-

404-

19-1

63V

ästin

kosk

i54

4-40

2-19

-74

X45

4523

231

00

01

Mar

ketta

Elis

abet

Mäk

elä

ym

.0,

23-0

,78

00

144

743-

404-

19-1

66K

oivu

puis

to54

4-40

2-19

-74

X63

6332

321

00

01

Mik

a To

mi P

ette

ri K

oivu

puis

to y

m.

0,32

-0,6

90

014

274

3-40

4-19

-108

KA

PE

LAN

KO

HTA

544-

402-

19-7

4 X

578

578

289

289

00

00

0ve

deno

ttam

opu

uttu

u2,

892,

893

054

4-40

2-19

-74

X To

tal

872

087

243

65

00

05

11,5

4,36

-0,6

40

11,5

11,5

013

474

3-40

4-19

-98

VIIT

AM

ÄK

I54

4-40

2-19

-78

X11

611

658

581

00

01

Nie

mel

ä, A

lpo

Mik

ael

0,58

-0,4

20

054

4-40

2-19

-78

X To

tal

116

011

658

10

00

117

,20,

58-0

,42

017

,217

,20

135

743-

404-

19-1

31JÖ

LLÖ

NM

ÄK

I54

4-40

2-19

-79

X32

332

316

216

20

00

00

eläi

ntal

suu

ryks

ikkö

Atri

a Y

htym

ä O

yj1,

621,

622

544-

402-

19-7

9 X

Tota

l32

30

323

162

00

00

00,

01,

621,

622

12,4

0,0

138

743-

404-

99-2

LAH

TI54

4-40

2-19

-9 X

221

221

111

257

00

00

0 J

öllö

, Hel

ge E

ino

Nik

olai

1,11

1,11

11

ME

/AP

-alu

een

tilan

ne h

uom

ioita

va.

544-

402-

19-9

X T

otal

221

022

111

10

00

00

0,0

1,11

1,11

19,

09,

01

172

743-

410-

3-68

KA

RI

544-

410-

3-68

X55

260

315

2828

00

00

0os

assa

tila

a tie

rann

assa

Joun

i Hen

rik H

ints

a0,

280,

280

054

4-41

0-3-

68 X

Tot

al55

260

315

280

00

00

0,0

0,28

0,28

00,

00,

00

171

743-

410-

3-12

5JO

KIM

ÄK

I54

4-41

0-3-

78 X

090

900

00

00

00

tie ra

nnas

saK

ari T

apan

i Juh

ani R

inta

mäk

i0,

000,

000

544-

410-

3-78

X T

otal

090

900

00

00

00,

00,

000,

000

#JA

KO

/0!

#JA

KO

/0!

1107

743-

404-

878-

19Y

htA

lue2

743-

404-

878-

1941

4121

210

00

00

pals

tan

koko

n. 1

350

m2

Yht

eisa

lue

0,21

0,21

00

743-

404-

878-

19 T

otal

410

4121

00

00

00,

00,

210,

210

0,0

0,0

0K

OU

LUN

YM

PÄR

ISTÖ

Gra

nd T

otal

8469

593

9062

4235

382

31

4410

,420

,015

,112

,59

LIITE 2

Maankäyttö- ja rakennuslain säännökset (MRL)

16 §Suunnittelutarvealue

Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.

Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.

Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan.

Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä tässä pykälässä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella säädetään 137 §:ssä.

Suunnittelutarpeesta ranta-alueella säädetään 72 §:ssä.

43 §Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset

Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten.

Yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Tällöin ei sovelleta, mitä 1 momentissa säädetään. Yleiskaavassa voidaan myös määrätä, ettei maisemaa muuttavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman 128 §:ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus).

Yleiskaavassa voidaan erityisellä määräyksellä kieltää käyttämästä rakennustoimintaan tarkoitettua aluetta enintään viiden vuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin maatalouden ja muiden siihen verrattavien elinkeinojen tarpeita varten (määräaikainen rakentamisrajoitus).

Tässä pykälässä säädetyistä rajoituksista johtuvasta lunastus- ja korvausvelvollisuudesta säädetään 101 ja 140 §:ssä.44 § (30.12.2008/1129)Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena

Yleiskaavan käytöstä rakennusluvan perusteena ranta-alueella säädetään 72 §:ssä.

Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan.

Yleiskaavan käytöstä tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään 77 a §:ssä. (11.2.2011/134)

72 §Suunnittelutarve ranta-alueella

Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske:

1) maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista;

LIITE 3

2) maanpuolustuksen tai rajavalvonnan tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista;

3) merenkulun tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista;

4) olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista; eikä

5) olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista.

Kunta voi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta kuultuaan osoittaa rakennusjärjestyksessä alueet, joilla 1 momentissa säädetty rajoitus ei ole voimassa sen johdosta, ettei alueella ole sen sijainnin vuoksi odotettavissa suunnittelua edellyttävää rakentamista eikä alueella ole erityisiä luonnon- ja maisema-arvoja tai virkistyskäytön tarpeita. Tällainen rakennusjärjestyksen määräys voi olla voimassa enintään kuusi vuotta kerrallaan, kuitenkin enintään niin kauan kuin määräyksen perusteena olleissa olosuhteissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden vuoksi edellytyksiä määräykselle ei enää ole. (22.12.2009/1589)

Poikkeuksen myöntämisestä 1 ja 2 momentin rajoituksesta säädetään 23 luvussa.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske ennen 1 päivää tammikuuta 1997 olemassa olleeseen asuinrakennukseen tai maatilaan liittyvän saunarakennuksen rakentamista. Jos hakemus 1 momentin rajoituksesta poikkeamiseen koskee aluetta, jonka omistusoikeus on siirtynyt hakijalle ennen 10 päivää toukokuuta 1996 ja jota koskevan kaavan laatimista ei ole kohtuullisessa ajassa pantu vireille maanomistajasta riippumattomasta syystä, lupaa ei ilman painavaa syytä saa evätä, jos rakennus tulee hakijan henkilökohtaiseen käyttöön ja kunta puoltaa hakemusta eikä rakentaminen vaaranna luonnon tai maiseman arvoja. Mitä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske aluetta, jonka kohdalla on 2 momentin mukainen suunnittelutarve.

137 §Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella

Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen:

1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja

3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentin estämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. (11.6.2004/476)

3 momentti on kumottu L:lla 30.12.2008/1129.

Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Edellä 1 momentissa säädettyjen edellytysten olemassaolon ratkaisee rakennuslupamenettelyn yhteydessä tai erillisessä menettelyssä kunnan päättämä viranomainen.

Rakennuslupaa suunnittelutarvealueelle tai suunnittelutarveasiaa muutoin ratkaistaessa noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa soveltuvin osin, mitä 173 ja 174 §:ssä säädetään poikkeamismenettelystä. (11.6.2004/476)

LIITE 3

Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa

SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI-33100

Tampere PUHELIN 020 747 6000 SÄHKÖPOSTI [email protected]

KOTIPAIKKA Espoo FAKSI 020 747 6111 KOTISIVUT www.sito.fi Y-TUNNUS 2335445-0

Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Sito Oy 30.10.2014

LIITE 4





1. LIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN .......................................................................................................... 3 Suunnittelualue ................................................................................................................................... 4 1.2 Uudet katuja tieyhteydet ................................................................................................................... 5 1.3

1.3.1 Vaihtoehto 1 ......................................................................................................................... 6 1.3.2 Vaihtoehto 2 ......................................................................................................................... 7 1.3.3 Vaihtoehto 3 ......................................................................................................................... 8

2. LIIKENTEELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ....................................................................................... 9 Kaava-alueen liikenteellinen kuvaus ................................................................................................... 9 2.1 Ajoneuvoliikenteen liikenne-ennuste ................................................................................................. 10 2.2 Toimivuustarkastelut ja suositus liittymätyypeistä ............................................................................ 12 2.3

2.3.1 Nykytilanne ........................................................................................................................ 12 2.3.2 Yön yli -tilanne ................................................................................................................... 13 2.3.3 Ennustetilanne ................................................................................................................... 15

Joukkoliikenne ................................................................................................................................... 18 2.4 Jalankulku ja pyöräily ........................................................................................................................ 19 2.5

LIITE 4





Esipuhe

Tämä liikenneselvitys on tehty liittyen Keski-Nurmon osayleiskaava työhön. Selvityksen tavoitteena on määrittää kaavan liikenneratkaisut sekä kaavan liikenteelliset vaikutukset. Selvityksessä on tarkasteltu eri liikenneverkkovaihtoehtoja sekä alueen liittymäratkaisuja sekä varmistettu niiden toimivuus Syncrho simulointiohjelmalla.

Samalla työssä on tehty laajempi liikenne-ennuste, jossa on huomioitu myös läheisen Roveksen osayleiskaavan alue sekä liitetty näiden liikennetuotos Seinäjoen nykyiseen EMME-liikennemalliin. Lii-kennemalli on ollut työn liittymien toimivuustarkasteluiden ja ratkaisuiden pohjana. Liikenneratkaisuissa on huomioitu Keski-Nurmon kaava-alueen lisäksi ympäröivä maankäyttö sekä muut merkittävät liikenne-ratkaisut, kuten uusi ohikulkutie.

Työtä on ohjannut Keski-Nurmon osayleiskaavan ohjausryhmä ja työstä vastasivat Sito Oy:stä Di Juha Mäkinen, DI Maiju Lintusaari sekä tekn. yo Antti Räikkönen.

LIITE 4





1. Liikenneverkon kehittäminen

Suunnittelualue 1.2

Keski-Nurmon kylä sijaitsee Seinäjoen keskustan itäpuolella valtateiden 18 Kuortaneentie ja 19 La-puantie välissä. Valtateiden välillä kulkee kaksi yhteyttä, maantie 6981 Keski-Nurmontie ja maantie 17467 Isokoskentie. Keski-Nurmontie on yhteyksistä merkittävämpi. Se on Isokoskentietä suorempi sekä leveämpi ja sen liikennemäärä on yli viisinkertainen Isokoskentien liikennemäärään verrattuna. Lisäksi Keski-Nurmontien yhteydessä kulkee koko matkan kevyen liikenteen väylä. Teiden välissä kulkee Nurmonjoki. Merkittävinä poikittaisyhteyksinä joen yli kulkee neljä yksityistietä, jotka ovat Seinäjoen kaupungin ylläpitämiä. Nykyinen katuhierarkia on esitetty kuvassa 1 ja nykytilanteen lii-kennemäärät kuvassa 2. Kuvassa näkyy kolmen osayleiskaavan rajat, joista tämä liikenneselvitys kohdistuu lähinnä Keski-Nurmon alueeseen, joka on alueista pohjoisin.

kuva 1. Väylähierarkia nykytilanteessa.

LIITE 4





Kuva 2. Nykyiset vuoden 2013 liikennemäärät

Uudet katuja tieyhteydet 1.3

Liikenneverkon tavoitetilassa vuodelle 2030 Keski-Nurmon tie- ja katuverkko on jaettu viiteen eri toiminnalliseen luokkaan. Toiminnalliset luokat ovat seudulliset pääväylät, alueelliset päätiet, maan-käyttöä tukevat maantiet ja kadut ja yksityistiet. Keski-Nurmon, Veneskosken ja Kouran liikennever-kon toiminnallinen luokitus on esitetty liikenne-ennustekuvassa 6. Liikennettä pyritään ohjaamaan hierarkiassa alueellisille pääteille ja maankäyttöä tukeville maanteille. Pieniä katuja pyritään mahdol-lisuuksien mukaan rauhoittamaan. Tavoitteena on myös olla ohjaamatta maankäytön liikennettä suoraan valtatielle 18, minkä vuoksi kaava-alueen keskustaan suuntautuva liikenne ohjataan valta-tien rinnakkaisväylää pitkin.

Tulevaisuudessa Keski-Nurmon liikenneverkko tukeutuu alueen läpi kulkevaan alueelliseen pää-tiehen Keski-Nurmontiehen (mt 6981), pääkokoojakatuna toimivalle Penttiläntien jatkeelle sekä maankäyttöä tukevaan Isokoskentiehen (mt 17467). Pienempien asuinkatujen läpiajoliikennettä pyri-tään vähentämään ja ajonopeuksia hillitsemään rauhoittamistoimenpiteillä kuten liikenneverkon jä-sentelyllä.

Alueellisia pääteitä yhdistävät kokoojakadut. Kokoojakadut on jaoteltu kahteen toiminnalliseen luok-kaan: pääkokoojakadut ja muut kokoojakadut. Pääkokoojakaduilla tarkoitetaan tärkeimpiä poikit-taisyhteyksiä.

Työssä tutkittiin useita eri vaihtoehtoja kaava-alueen liikenneverkosta. Alla on esitetty kolme luon-nosvaiheen kaavaan liittyvää liikenneverkkoa, joista kaavaluonnos pohjautuu vaihtoehtoon 3.

LIITE 4





1.3.1 Vaihtoehto 1

Seinäjoen keskustan suuntaan maankäyttöä palvelee kaksi uutta katuyhteyttä. Eteläisempi pääko-koojakatu on Penttiläntien jatke, joka alittaa valtatien 19. Pohjoisempana pääkokoojakatuna toimii Mäki-Hakolantie, joka alittaa myös valtatien 19. Vaihtoehdossa 1 Huumontie jatkuu itään Nurmonjo-en yli liittyen joen toisella puolen Isokoskentiehen.

Pääliittymä valtatielle 18 on porrastettu liittymä oikea-vasen –periaatteella yhdessä Roveksen liitty-mähaaran kanssa. Liittymän kautta on hyvä yhteys Kouran alueelle. Etäisyys Roveksentien liitty-mään ja Vt 19 eritasoliittymään on tutkittu ja todettu riittäväksi (porrastus 200-250 metriä). Liittymää ei voida laittaa lähemmäs Nurmon eritasoliittymää sujuvuus- ja turvallisuusnäkökohtien vuoksi. Val-tatien viereen rakentuvaa maankäyttöä palvelemaan on esitetty uusi asuinalueiden läpi kulkeva ko-koojakatu. Tässä vaihtoehdossa kokoojakadulla on kaksi yhteyttä Keski-Nurmontiehen, mikä voi joh-taa läpikulkuliikenteeseen asuinalueilla.

Kevyen liikenteen yhteyksiä on esitetty valtatien varteen sekä itä-länsisuuntaisesti keskustan suun-taan kokoojakatujen varteen. Lisäksi joen varteen ja viheralueille on esitetty runsaasti ulkoilureittejä. Kiertoliittymiä on esitetty 3 kappaletta niihin kohtiin, joissa suurimmat pääkaduilta tulevat liikenne-määrät kohtaavat. Vaihtoehto 1 on esitetty kuvassa 3.

Kuva 3. Vaihtoehto 1

LIITE 4





1.3.2 Vaihtoehto 2

Myös vaihtoehdossa 2 pääkokoojakatu alueelta Seinäjoen keskustan suuntaan on Penttiläntien jat-ke, joka alittaa valtatien 19. Pohjoisempana pääkokoojakatuna toimii Mäki-Hakolantie, joka alittaa myös valtatien 19. Tässä vaihtoehdossa Mäki-Hakolantie päättyy Keski-Nurmontiehen. Valtatien 18 varteen rakentuvaa maankäyttöä palvelemaan on esitetty uusi asuinalueiden läpi kulkeva kokooja-katu. Tässä vaihtoehdossa kokoojakadulla on vain yksi yhteys Keski-Nurmontiehen.

Pääliittymä valtatielle 18 on porrastettu liittymä oikea-vasen-periaatteella. Liittymän kautta on hyvä yhteys Kouran alueelle. Etäisyys Roveksentien liittymään on tutkittu ja todettu riittäväksi (yli 200 metriä). Liittymää ei voida laittaa lähemmäs Nurmon eritasoliittymää sujuvuus- ja turvallisuusnäkö-kohtien vuoksi. Hirvikoskentie toimii kokoojakatuna ja kevyen liikenteen yhteytenä Nurmenjoen yli Keski-Nurmontien ja Isokoskentien välillä. Nykyistä siltaa Nurmenjoen yli parannetaan vastamaan kokoojakadun edellyttämään laatutasoa.

Ruuhikosken golf-kentän, Keski-Nurmontien varren mahdollisen palvelualueen ja koulun välille esi-tettiin uutta ajoyhteyttä ja kevyen liikenteen väylää. Yhteys todettiin kuitenkin enemmän golfkentän sisäiseksi yhteydeksi. Kiertoliittymiä on esitetty alustavasti 2 kappaletta niihin kohtiin, jossa suurim-mat pääkaduilta tulevat liikennemäärät kohtaavat. Kiertoliittymä on hyvä porttikohta ja sopivin liitty-mätyyppi turvallisuuden osalta, mikäli kohtaan muuten syntyy 4-haaraliittymiä.

Kevyen liikenteen väylä kulkee valtatien varressa koko kaava-alueella sekä pääkatujen varressa. Joen varteen ja viheralueille on esitetty runsaasti ulkoilureittejä. Vaihtoehto 2 on esitetty kuvassa 4.


LIITE 4





1.3.3 Vaihtoehto 3

Vaihtoehto 3 on osittain vaihtoehtojen 1 ja 2 yhdistelmä, jossa valtatien 18 rinnakkaiskatua on linjat-tu suoremmaksi ja liittymään idässä Keski-Nurmontien sijasta nykyiselle valtatielle 18. Siinä on myös suorempi yhteys valtatien 18 ja Penttiläntien jatkeen välillä. Mäki-Hakolantien jatkuu joen yli Isokos-kentielle vaihtoehdon 1 kaltaisena. vaihtoehto 3 on esitetty kuvassa 5.


LIITE 4





2. Liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kaava-alueen liikenteellinen kuvaus 2.1

Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen liikenteellinen saavutettavuus on erittäin hyvä, sillä alue sijait-see valtateiden risteyskohdassa. Alue on vain hieman yli viiden kilometrin päässä Seinäjoen keskus-tasta. Osayleiskaavaluonnos mahdollistaa alueelle sijoittuvan tulevaisuudessa yli 4 500 asukasta.

Seinäjoen seudulla merkittävä liikenteellinen uudistus on tulevaisuuden itäinen ohikulkutie. Valtatien 19 Lapuan ja Jalasjärven suuntien liikenteen ohjaaminen uudelle itäiselle ohikulkutielle vähentää merkittävästi Seinäjoen keskustaan kohdistuvia läpiajoliikenteen aiheuttamia haittoja. Keski-Nurmon kaava-alueella on varaus ohikulkutien Takamäen eritasoliittymälle ja Penttiläntien alikululle. Eri-tasoliittymävaraus mahdollistaa valtatielle 18 ja sen lähialueelle nykyistä sujuvamman liikenteen ja suuremmat liikennemäärät alueella, joten alueelle on perustellusti esitetty mm. tilaa vievää kauppaa.

”Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet – kaupan sijoittamisen mahdollisuudet” -selvityksessä valtatien 18 Takamäen eritasoliittymän yhteyteen on ehdotettu liikennemyymälää sekä tilaa vievää kauppaa. Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset -selvityksessä (luonnos 16.12.2013) todetaan, että Seinäjoen liiketilatarve mahdollistaa 30 000 k-m2 liikerakentamisen Keski-Nurmon alueelle. Mitoitus perustuu tilaa vievän kaupan sijoittamiseen alueelle. Sijainti valtateiden risteyskohdassa on kaupan palveluille erinomainen, koska käyttäjät saapuvat laajalta alueelta. Liikennemäärät Takamäen eri-tasoliittymässä ovat ennusteiden mukaan ohikulkutien suurimmat. Myös kevyen liikenteen yhteydet asuinalueelta kaupoille ovat sujuvat. Pääsääntöisesti asiakkaat kaupan alueelle saapuisivat silti henkilöautoilla kaupan luonteesta johtuen (liikennemyymälä, erikoistavarakauppa). Tilaa vievän eri-koistavarakaupan liikenteelliset vaikutukset hajautuvat laajasti ja ulottuvat pienessä mittakaavassa koko seudulle.

Roveksen alueelle ei Keski-Nurmon osayleiskaavalla ole muita vaikutuksia kuin alueiden kaupan ja liikenneratkaisuiden yhteensovittaminen. Roveksen oyk:ssä esitetty vt 18 liittymä on pidetty paikal-laan ja sen pariksi pohjoispuolelle on esitetty porrastettuna tasoliittymänä Keski-Nurmon alueelta tu-leva liittymähaara. Molemmilla alueilla on kaavoissa varattu jonkin verran tilaa vievää kauppaa, mut-ta näiden alueiden keskinäisen liikenteen arvioidaan olevan hyvin vähäinen. Keski-Nurmon liittymä-haara ei vaikuta merkittävästi Roveksen liittymään ja esitetyn ratkaisun toimivuus on varmistettu Syncrho-simulointiohjelmalla.

Kaavassa on esitetty Ruuhikosken Golf-kentän laajennukselle aluevaraus pohjoiseen, kaakkoon ja luoteeseen nykyisestä kentästä. Ruuhikosken Golfin arvion mukaan kävijöitä on noin 20 000 kau-dessa ja 300–400 päivässä. Alueen laajennus ei lisää merkittävästi kävijämääriä, sillä laajennus pääasiassa vain parantaa kentän ja pelaamisen laatua. Suurin osa käyttäjistä tulee Seinäjoelta tai lähialueilta. Golfin alueen ei suositella laajentuvan yli vilkkaan Keski-Nurmontien.

Kaava-alueen rakentamisen aikainen liikenne suositellaan hoidettavaksi katuverkon ja Keski-Nurmontien kautta niin, ettei liikenne rasita valtatietä. Penttiläntien jatke suositellaan rakennettavaksi kaava-alueen toteuttamisen alkuvaiheessa. Rakentamisvaiheessa rakentamispaikkojen liittymiset maantielle tulee olla ohjeiden mukaisia.

Tässä työssä ei oteta kantaa nopeusrajoituksiin.

LIITE 4





Ajoneuvoliikenteen liikenne-ennuste 2.2

Kaava-alue kuuluu pääosin henkilöautovyöhykkeeseen. Kahden tai useamman auton omistus Sei-näjoen keskustan ulkopuolella nykytilanteessa on yleistä. Alueen valtateiden läheisen sijainnin vuoksi sen saavutettavuus henkilöautolla on erinomainen. Asumisen liikennetuotos 4 500 asukkaalle on 5 500 ajon./vrk. Noin 60 prosenttia uusilta asuntoalueilta kohti Seinäjoen keskustaa suuntautu-vasta liikenteestä käyttää pääkokoojakatuna toimivaa Penttiläntietä.

Kaupan liikennetuotos on voimakkaasti riippuvainen maankäytön tehokkuudesta ja alueelle sijoittu-van kaupan tyypistä – kaupan liikennetuotos sijoittuu todennäköisesti välille 1300...3400 ajon./vrk. Liikenne-ennusteessa on käytetty liikennetuotokseksi kaupan osalta noin 3300 ajon./vrk, joka vastaa esim. 30 000 k-m2 huonekaluliikkeiden sijoittamista alueelle. Kaupan liikennetuotos kohdistuu pää-osin valtatielle 18. Liikennetuotosten arvioinnissa on käytetty Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa ohjetta (SY 27/2008).

Koko osayleiskaava-alueen liikennetuotos on noin 7800 ajon./vrk. Seinäjoen keskustataajamaan kohdistuu 80 % alueen liikennetuotoksesta eli noin 6200 ajon./vrk. Pääreittinä ovat niin Penttiläntie kuin Kuortaneentie (vt 18). Liikenteen suuntautuminen on esitetty kuvassa 6. Nykytilan liikennemal-liin ja maankäyttö-ennusteisiin perustuva vuoden 2035 liikenne-ennuste on esitetty kuvassa 7.

Ennusteen liikenneverkko on nykytilan kaltainen lukuun ottamatta ohitustietä ja valtatien 18 oikaisua. Ohitustien rakentaminen on jo käynnissä, mutta valtatien 18 oikaisun toteutuminen voi sijoittua kau-as tulevaisuuteen. Kaavassa ja sen liikennejärjestelyissä on huomioitu, että liikenne toimii vaikka valtatien uutta linjausta ei toteuteta.

Kuva 5: Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen uuden maankäytön liikennetuotoksen suuntautuminen

Karttapohja: © MML / Sito 2014

LIITE 4





Taulukko 1. Kulkumuotojakauma.

Taulukko 2. Keski-Nurmon uuden asutuksen vaikutus liikennetuotokseen.

Kuva 7. Liikenne-ennuste ja liikenneverkko vuonna 2035

Jalankulku Pyöräily Henkilöauto Joukkoliikenne

Seinäjoen autovyöhyke(SY 27/2008) 14 % 11 % 74 % 0 %

Joukkoliikennevyöhyke keskisuuressa kaupungissa 24 % 14 % 54 % 5 %

Käytetty korjattukulkutapajakauma 14 % 14 % 67 % 5 %

Liikennetuotos (HA matkaa / päivä)

Asukasmäärä 3000 3500 4000 4500

Liikennetuotos 3700 4350 4900 5500

LIITE 4





Toimivuustarkastelut 2.3

Kaava-alueen ja sen vaikutusalueen liittymien toimivuutta tarkasteltiin Synchro/SimTraffic-ohjelmistoilla. Tarkastelut tehtiin nykytilanteessa; yön yli -tilanteessa, jossa kaavan maankäytön ge-neroima liikenne lisätään nykytilanteen liikennemäärään; sekä ennustetilanteessa 2035, jossa ote-taan huomioon yleinen liikenteen kasvu sekä muut maankäytön lisäykset (mm. Roveksen teolli-suusalueen laajennus). Yön yli -tilanteessa uusista väylähankkeista kaava-alueen sisäisten yhteyk-sien lisäksi ohikulkutien oletetaan toteutuneen. Ennustetilanteessa on lisäksi toteutunut valtatien 18 oikaisu. Toimivuustarkastelun mitoittavaksi tilanteeksi on oletettu iltahuipputunti. Alueelle tulee eri-koistavarakauppoja, joiden huipputunti sijoittuu lauantaille, mutta työ- ja asiointimatkojen osuus on niin huomattava, että mitoittava liikennetilanne sijoittuu perjantai-iltapäivään. Raportissa on esitetty yhteenveto toimivuustarkastelujen tuloksista. Tarkemmat liittymäkohtaiset tulokset on esitetty liit-teessä 3.

2.3.1 Nykytilanne

Nykytilanteen liikennemäärillä tarkasteltiin Mäki-Hakolantien liittymien toimivuutta Kuortaneentien ja Penttiläntien liittymissä iltahuipputunnin aikana. Kaava-alueen tulevan liikennetuotoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti näihin liittymiin. Molempien liittymien palvelutaso on erittäin hyvä keskimääräi-sen odotusajan ollessa alle kymmenen sekuntia. Kuormitusasteen ollessa alle 50 % liittymän toimi-vuus on hyvä. Nykytilanteessa Kuortaneentien ja Mäki-Hakolantien liittymässä kuormitusasteen pe-rusteella toimivuus on hyvä, mutta tyydyttävän raja tulee vastaan hyvin pian liikennemäärän kasva-essa. Penttiläntien liittymä sen sijana kestää vielä runsaasti liikenteen kasvua. Liittymien toimivuus nykytilassa on esitetty kuvassa 8.

LIITE 4





Kuva 8: Mäki-Hakolantien kiertoliittymien toimivuus nykytilanteessa iltahuipputunnin aikana

2.3.2 Yön yli -tilanne

Yön yli -tilanteessa on oletettu, että liikennemäärät kasvavat nykytilanteeseen nähden Seinäjoen itäisen ohikulkutien ja Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen rakentamisen vuoksi. Ohikulkutien ra-kentaminen ei tuota uutta liikennettä, mutta sen rakentamisen myötä Kuortaneentielle suuntautuu nykyistä enemmän liikennettä. Tarkastelutilanteessa Kuortaneentien liikennemäärän kasvusta suu-rempi osa johtuu ohikulkutien rakentamisesta. Ohikulkutien rakentamisen myötä Kuortaneentielle ohikulkutien ja Mäki-Hakolantien liittymien välille suuntautuu iltahuipputunnin aikana noin 250 ajon./h enemmän nykytilanteeseen nähden (+50 %). Keski-Nurmon osayleiskaava-alueelta samalla tie-osuudelle suuntautuu noin 170 ajon./h.

Toimivuustarkastelu tehtiin Mäki-Hakolantien kiertoliittymille, Kuortaneentien ohikulkutien eritasoliit-tymän ramppiliittymille ja Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen kokoojakadun liittymälle. Toimivuus-tarkastelujen tuloksia on esitetty taulukossa 3.

LIITE 4





Taulukko 3: Yhteenveto toimivuustarkastelujen tuloksista yön yli -tilanteessa

Kuortaneentie – uuden alueen ko‐

koojakatu

Kuortaneentien ja ohikulkutien eri‐tasoliittymä, itä

Kuortaneentien ja ohikulkutien eri‐tasoliittymä, länsi

Kuortaneentie – Mäki‐Hakolantie/

Kivistöntie

Penttiläntie – Mäki‐Hakolantie

Liittymän kuormitusaste

49 % 44 % 53 % 72 % 33 %

Pääsuunnan palvelutaso

A A A B A

Sivusuunnan palvelutaso

C C B B A

Pysähtymään joutuvat

20 % 15 % 8 % 52 % 10 %

Taulukosta nähdään, että valtatien 18 Kuortaneentien pääsuunnan palvelutaso on kaikissa liittymis-sä vähintään hyvä, siis pääsuunnan molempien suuntien keskimääräinen odotusaika on alle 15 se-kuntia. Kuortaneentien ja Mäki-Hakolantien liittymän itähaaralla keskimääräinen odotusaika on noin 15 sekuntia, joten itähaaran palvelutaso on hyvän ja tyydyttävän rajalla.

Keski-Nurmon alueen ja valtatien 18 uudessa liittymässä ei esiinny toimivuusongelmia: sivusuunnan palvelutaso on tyydyttävä (Palvelutaso C). Myös ohikulkutien itäisessä ramppiliittymässä sivusuun-nan palvelutaso on C, näissä liittymissä sivusuunnalta vasemmalle kääntyvän liikenteen keskimää-räinen odotusaika on 15…20 sekuntia. Sivusuunnalla tällaiset odotusajat ovat kohtuullisia ja hyväk-syttäviä.

Suurin kuormitusaste on Kuortaneentien ja Mäki-Hakolantien kiertoliittymässä, ja liittymän toimivuus on laskenut tyydyttäväksi. Kuormitus on suurin liittymän etelähaaralla. Pääsuunnan liittymähaarojen kuormitus on tyydyttävä ja kestävät teoriassa vielä yli 10 % liikenteen kasvun, mutta silloin jonoutu-mista alkaa jo muodostua. Myös ohikulkutien itäisen ramppiliittymän sivusuunnan kuormitus on tyy-dyttävä, mikä on sivusuunnalla vielä hyväksyttävää.

Liittymien toimivuudessa ei ole merkittäviä ongelmia yön yli -tilanteessa.

LIITE 4





2.3.3 Ennustetilanne

Ennustetilanteessa tarkasteltiin vuoden 2035 iltahuipputunnin liikennetilannetta, jossa on oletettu, et-tä kaikki kaavoitettu maankäyttö on toteutunut, mitkä on kuvattu Seinäjoen liikennemalliin. Kaikkien kaavan vaikutusalueella olevien liittymien toimivuus tarkasteltiin (kuva 9). Kuormittuneimpien liitty-mien toimivuustarkasteluiden tulokset esitetään tarkemmin taulukossa 4.

Kuva 9: Ennustetilanteessa tarkastellut liittymät ja niiden kuormitusasteet.

Tarkastelluista liittymistä haastavin tilanne on Kuortaneentien ja Mäki-Hakolan liittymässä, jonka kuormitusaste ylittää selvästi kapasiteetin (143 %). Yksikaistaisena kiertoliittymänä liittymä tukkeu-tuu ja kaikkien ajosuuntien palvelutaso on erittäin huono. Liittymän toimivuutta voidaan hieman pa-rantaa muuttamalla se kaksikaistaiseksi, ns. turbokiertoliittymäksi, ja vapaa oikea -kaistoja lisäämäl-lä. Pitkällä aikavälillä liittymän toimivuus voi vaatia eritasoliittymävarausten käyttöönottoa.

Ohikulkutien ramppiliittymien ramppien liittymähaarat ovat vuoden 2035 ennustetilanteessa ylikuor-mittuneita. Läntisen ramppiliittymän sivusuunnan kuormitusaste on 272 % ja itäisen ramppiliittymän 316 %. Vasemmalle kääntyminen on vaikeaa molemmilta rampeilta, varsinkin itäisessä ramppiliitty-mässä, jossa sivusuunnalta vasemmalle kääntyvän liikenteen keskimääräinen odotusaika on noin minuutin. Sivusuuntien toimivuutta voidaan parantaa muuttamalla liittymät esimerkiksi valo-ohjatuiksi.

Kuortaneentien ja Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen pääkokoojakadun koko liittymän kuormi-tusaste on tyydyttävällä tasolla, kuten myös porrastetun liittymän pohjoisen sivusuunnan palveluta-so. Sivusuunnalta vasemmalle käännyttäessä keskimääräinen odotusaika on noin 20 sekuntia. Ohi-

LIITE 4





kulkutien ja logistiikka-alueen liittymien valo-ohjauksen yhteydessä voidaan tarkistaa valo-ohjauksen tarve myös tässä liittymässä, mutta oletetulla kaupan ja asumisen määrällä sille ei ole tarvetta.

Kuortaneentien ja sen eteläpuoleisen uuden logistiikka- ja tilaa vievän kaupan alueen kokoojakadun liittymähaaran sivusuunnan teoreettinen kuormitusaste saavuttaa kapasiteetin. Sivusuunnalta va-semmalle kääntyvän liikenteen keskimääräinen odotusaika on noin 1.15 min. Toisaalta logistiikka-alueelta on toinen katuyhteys keskustaan, joka vähentää sinne suuntautuvaa liikennettä, joka on liit-tymän toimivuuden kannalta kriittistä. Näin sivusuunnan toimivuusongelmat eivät haittaa valtatien 18 liikennettä vaan ohjaavat sitä käyttämään enemmän katuverkon kulkuyhteyttä.

Mäki-Hakolantien ja Penttiläntien kiertoliittymän kuormitusaste on 60 prosenttia ja kaikilla ajosuunnil-la keskimääräinen odotusaika on alle kymmenen sekuntia. Liittymä toimii hyvin myös ennustetilan-teessa. Muiden tarkasteltujen liittymien kuormitus on korkeintaan 38 prosenttia ja kaikkien ajosuun-tien keskimääräinen odotusaika on pienempi kuin kymmenen sekuntia – liittymien toimivuudessa ei siis ole ongelmia.

Taulukko 4: Yhteenveto toimivuustarkastelujen tuloksista vuoden 2035 ennustetilanteessa

Kuortaneentien – uuden alueen kokoojakatu

Kuortaneentie –logistiikka‐

alueen kokooja‐katu

Kuortaneentien ja ohikulkutien eritasoliittymä,

itä

Kuortaneentien ja ohikulkutien eritasoliittymä,

länsi

Kuortaneentie –Mäki‐Hakolantie / Kivistöntie

Penttiläntie –Mäki‐Hakolantie

Liittymän kuormitusaste

51 % 47 % 64 % 62 % 143 % 60 %

Pääsuunnan palvelutaso

B A A A F A

Sivusuunnan palvelutaso

C F F D F A

Pysähtymään joutuvat

19 %. Sivusuunnasta vasemmalle kaikki pysäh‐

tyvät.

16 %. Sivu‐suunnasta kaikki pysäh‐tyvät, pää‐suunnassa sujuvaa

5 %. Vain län‐nestä vasem‐malle käänty‐viä pysähtyy.

24 %. Rampilta tulevat joutu‐vat pysähty‐mään, muista suunnista ei pysähtymisiä.

Liittymä tuk‐keutuu

29 %, jakautu‐nut melko

tasaisesti kai‐kille suunnille.

Suositus liittymätyypeistä 2.4

Keski-Nurmontien ja Mäki-Hakolantien sekä Penttiläntien jatkeen ja Keski-Nurmon uuden pääkokoo-jakadun liittymien liittymätyypiksi suositellaan kiertoliittymää turvallisuusnäkökohtien vuoksi. Kierto-liittymässä vasemmalle kääntyminen on turvallisempaa ja sujuvampaa kuin tavallisessa tasoliitty-mässä. Ajoneuvoliikenteen onnettomuudet ovat yleensä lievempiä, koska konfliktipisteitä on vä-hemmän ja ajosuunnat eivät ole vastakkaiset.

Kaava-alueen uusiin liittymiin Keski-Nurmontielle ja Kuortaneentielle sekä valtatien 18 uuden linja-uksen liittymiin suositellaan kanavoituja liittymiä väylähierarkian selventämiseksi. Kuortaneentiellä (vt 18) uusi katu-alueelta liittyy porrastettuna liittymän valtatiehen, jossa toisena haarana on Rovek-sen kaava-alue. Keski-Nurmontien ja Mäki-Hakolantien liittymätyypiksi suositellaan kiertoliittymää, koska Huumontie siirretään liittymään neljänneksi haaraksi, joka olisi tavallisena tasoliittymänä tur-vallisuusriski. Muiden tarkasteltavien liittymien suositeltava liittymätyyppi on tavallinen tasoliittymä. Suositellut liittymätyypit on esitetty kuvassa 10.

LIITE 4





Kuva 10: Suositus kaava-alueen liittymätyypeistä

LIITE 4





Joukkoliikenne 2.5

Joukkoliikenteen palvelutaso alueella on nykytilanteessa heikko, sillä alueella on vähän maankäyt-töä ja Seinäjoen paikallisliikenteen linjat eivät ulotu kaava-alueelle asti. Tarjonta kaava-alueella koostuu kaukoliikenteestä ja Seili-palvelulinjasta. Seili on kutsuohjautuva, kaikille avointa joukkolii-kennettä Seinäjoen ja Nurmon alueella. Liikennöinti tehdään neljällä esteettömälä ajoneuvolla, joilla ajetaan myös vakioliikennettä ruuhka-aikoina, jolloin kutsuohjattua liikennettä ei pääosin ole. Seili-joukkoliikenteellä tarjotaan myös lakisääteisiä kuljetuksia. Vakiovuoroja liikennöidään kaava-alueen reunassa Kuortaneentietä vuorokaudessa noin kymmenen suuntaansa (kuva 11). Nykyinen tarjonta ei ole riittävää kaava-alueen rakentuessa. Alueen autoliikenteen tuotoksen vähentämiseksi sujuva linja-autoyhteys etenkin Seinäjoen keskustaan on tärkeä. Joukkoliikennetarjonta tulee olla alueella jo sen rakentumisen alkuvaiheilta, jolloin alueella muuttava väestö muodostaa liikkumistottumuksen-sa.

Kuva 11: Joukkoliikenteen linjat ja pysäkit kaava-alueella v. 2011

Seinäjoen joukkoliikennesuunnitelman mukaan kaava-alueen vieressä, Tanelinrannassa joukkolii-kenteen palvelutaso on sekä nyky- että tavoitetilassa perustasolla. Kaava-alue voidaan helposti kat-taa yhdellä joukkoliikennelinjalla: sen liikenneverkko muodostaa käytävän, josta pääosa tulevasta maankäytöstä sijaitsee kävelymatkan etäisyydellä (kuva 12). Kaava-alue jatkaa jo olemassa olevaa ketjumaista kaupunkirakennetta, mutta nykyisten tai Seinäjoen joukkoliikennesuunnitelman mukais-ten linjojen jatkaminen kaava-alueelle on sellaisenaan haastavaa. Kuitenkin asemakaavalla ja riittä-vällä asukasmäärällä (tiheys lähelle 20 as./ha) on pyritty mahdollistaan riittävä joukkoliikenteen ky-syntä samoin kuin riittävän kysyntä lähipalveluille, mitkä vähentävät autoliikenteen suoritetta.

LIITE 4





Kuva 12: Joukkoliikenteen saavutettavuus kaava-alueella

Nykytilanteessa ja suunnitelmissa Mäki-Hakolantietä liikennöi linja, joka linja voisi tehdä silmukan kaava-alueen kautta esimerkiksi reittiä Penttiläntien jatke – kaava-alueen läpi Kuortaneentielle – pa-luu valtatietä 18. Linja liikennöi Nurmon ja Matkakeskuksen välillä, ja siihen kuuluu jo kierros Hylly-kallion ympäri (kuva 13). Kierros kaava-alueen kautta on noin 10 kilometrin pituinen, joten se lisäisi matka-aikaa noin 20 minuuttia. Matka-ajan pidentyminen heikentää huomattavasti linjan houkuttele-vuutta Nurmon tai Kertunlaakson matkustajien näkökulmasta. Suositeltavampi vaihtoehto olisi pe-rustaa linja, joka palvelee Kivistöä, Roveksen teollisuusaluetta, Penttiläntien olevaa maankäyttöä sekä kaava-aluetta. Sen voisi toteuttaa esimerkiksi Seinäjoen linjastosuunnitelman linjastovaihtoeh-to 1 linjan A hännän siirtämisellä, ja hoitamalla Kasperin liikenne muulla linjalla. (kuva 14) Vaihtoeh-toisesti heilurilinjan A osa vuoroista voitaisiin ajaa Keski-Nurmoon ja osa Kasperiin.

LIITE 4





Kuva 13: Joukkoliikenneverkko nykytilassa ja joukkoliikennesuunnitelman vaihtoehdossa 1

Jalankulku ja pyöräily 2.6

Yhteyksien jatkuvuus ja yhteydet virkistys- ja ulkoilualueille ovat jalankulun ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuksien kannalta tärkeitä. Kaavassa on esitetty suoria kevyen liikenteen yhteyksiä asuinaluilta palvelualueisiin, kuten Seinäjoen keskustaan ja Hyllykallion alueelle. Kevyen liikenteen reiteistä on voitu tehdä ajoneuvoliikennettä suorempia viheralueiden läpi kulkevilla linjauksilla. Nopeilla ja suju-villa yhteyksillä on erityisesti pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvattamisessa merkittävä vaikutus. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan alle kolmen kilometrin matkoista suurin osa kuljetaan jalan. Vielä alle viiden kilometrin matka on houkuttelevaa tehdä pyörällä. Etäisyys kaava-alueelta Seinäjoen keskustaan on noin kuusi kilometriä ja Hyllykallion markettiin noin 4 kilometriä.

Kuva 14. Matkojen jakautuminen pituusluokkiin, 2010 -11 (Lähde HLT 2010-11)

Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun kulkumuoto-osuuksien lisääminen hidastaa liikenteen kas-vua, mutta myös liikenneratkaisuilla voidaan vähentää alueen katujen henkilöautoliikennettä. Esi-merkiksi läpikulkuliikenne ohjataan käyttämään valtatietä 18 sekä Keski-Nurmontietä, mikä vähentää

LIITE 4





kaava-alueen sisäistä liikennemäärää. Esitetyt kiertoliittymät puolestaan helpottavat mahdollista ruuhkautumista ja turvallista liittymistä pääväylille. Kaava-alueen liikenne lisää valtatien 18 liikennet-tä, mutta ei aiheita merkittävää haittaa pitkämatkaiselle liikenteelle.

Isokoskentie on vähäliikenteinen alemman asteen tie, jolla on turvallista liikkua jalan ja polkupyörällä ilman kevyen liikenteen väylää. Vilkkaammille tie- ja katuyhteyksille on esitetään erillistä kevyen lii-kenteen väylää.

Kaava-alue tulee jatkamaan Seinäjoen autovyöhykettä, jolla kahden auton omistus kotitaloudessa on yleistä (kuva 15). Autovyöhykkeillä joukkoliikenteen palvelutaso on enintään tyydyttävä ja henki-löautoliikenteen suorite on muita vyöhykkeitä korkeampi. Autovyöhykkeillä on yleensä pieni aluete-hokkuus, pieni asukastiheys, suuri asuntokuntakoko ja suuri lapsiperheiden osuus.

Kuva 15. Seinäjoen Urban Zone -vyöhykejako (Lähde: Suomen Ympäristökeskus: www.ymparisto.fi/syke/uz)

LIITE 4





LIITELUETTELO

Liite 1. Liikenne-ennuste 2035

Liite 2. Toimivuustarkasteluiden määritelmät

Liite 3. Toimivuustarkastelujen tulokset

LIITE 4





Liite 1: Liikenne-ennuste 2035

Liikenne-ennusteen pohjana on käytetty Seinäjoen Emme -mallia. Ennustetilanteen liikenneverk-koon on lisätty Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen katuverkko, valtatien 18 oikaisu Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen kaakkoispuolella sekä Roveksen yleiskaavan mukainen katuyhteys Matala-mäen eritasoliittymän ja valtatien 18 välillä. Lisäksi Isokoskentien / Tepontien ja valtatien 19 liittymä on poistettu.

Ennustetilanteessa malliin on lisätty kuusi uutta aluetta. Keski-Nurmon osayleiskaavan mukainen uusi maankäyttö on kuvattu alueina 10502 (kauppa), 10503 ja 10504 (asuntoalue). Roveksen yleis-kaavan mukainen teollisuus- ja palvelualue on kuvattu alueina 10501 ja 10506. Lisäksi alue 65 – jo-ka vanhoissa malleissa liittyy Mäki-Hakolantien ja Penttiläntien kiertoliittymään – on jaettu kahteen osaan liittymän liikenteen kuvaamiseksi paremmin. Alue 65 on siirretty Penttiläntien varrelle liittymän itäpuolelle ja uusi alue 10505 sijoitettu Mäki-Hakolantien varteen liittymän pohjoispuolelle.

Ennustetilanteen 2035 keskivuorokausiliikenteen liikennetarve on kuvattu matriisiin mf23, joka on laskettu matriisien mf21 ja mf22 summana. Matriisissa mf21 on kuvattu raskaan liikenteen liikenne-tarve. Matriisin taustalla on aikaisemmissa 2030 ennustetilanteissa käytetty matriisi mf4 ”RASKAAT 2020”, jonka aluejakoa on tihennetty verkon muutoksia vastaavasti. Matriisissa mf22 on kuvattu ke-vyen ajoneuvoliikenteen liikennetarve. Matriisi on koottu matriisien mf8 ”kvl 30 (jouppi 2010)”, mf16 ”KVL 2030 Kauppajoupin maks. maankäyttö” ja mf20 ”VRK 2024 Roveksen tarkastelu” perusteella.

Liikenteen suuntautuminen on otettu matriisista mf20, jossa aluejako on tarkastelluista matriiseista tarkin. Lähtevien ja saapuvien ajoneuvojen määrät on määritetty tarkasteltujen matriisien maksi-miarvojen perusteella lukuun ottamatta Joupin ja Roveksen alueita, joiden liikennetuotokset on otet-tu tarkimmasta niitä käsitelleestä ennusteesta. Matriisiin mf22 on lisäksi lisätty Keski-Nurmon osayleiskaavan ja Roveksen yleiskaavan mukaisten uusien alueiden liikennetarve.

Kuvissa 12 ja 13 on esitetty vuoden 2035 ennustetilanteen keskivuorokausiliikennemäärät (ajon./vrk) Seinäjoella ja Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen ympäristössä. Kuvassa 14 on esitetty Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen uuden maankäytön liikenteen suuntautuminen (ajon./vrk) vuo-den 2035 ennustetilanteessa.

LIITE 4





Kuva 12: Liikenne-ennuste, keskivuorokausiliikenne 2035 (ajon./h)

LIITE 4





Kuva 13: Liikenne-ennuste, keskivuorokausiliikenne 2035 (ajon./h)

LIITE 4





Kuva 14: Keski-Nurmon uuden maankäytön liikenteen suuntautuminen 2035 (ajon./vrk)

LIITE 4





Liite 2: Toimivuustarkastelujen määritelmät

Taulukko 5: Liittymän palvelutason selitys ja suhde odotusaikoihin (HCM 2000)

Palvelutaso Kuvaus Kiertoliittymän ja valo‐ohjaamattoman liittymän keskimääräinen odo‐tusaika (s)

A Erittäin hyvä ≤ 10

B Hyvä > 10 ja ≤ 15

C Tyydyttävä > 15 ja ≤ 25

D Välttävä > 25 ja ≤ 35

E Huono > 35 ja ≤ 50

F Erittäin huono > 50

Taulukko 6: Valo-ohjaamattoman liittymän kuormitusasteen suhde toimivuuteen, laatuun ja ruuhkai-suuteen

Kuormitusaste Toimivuus Ruuhkautuminen

< 0,5 Hyvä Ei ruuhkia.

0,5 … 0,7 Tyydyttävä Satunnaisia ruuhkia.

0,7 … 0,85 Välttävä Lyhytaikaisia ruuhkia ja ajoittaisia pitkiä jonoja.

0,85 … 1,0 Huono Pitkäaikaisia ruuhkia ja jatkuvia pitkiä jonoja.

> 1,0 Erittäin huono Ylikuormittunut, pahoja ruuhkia.

LIITE 4

LIITE 3

Liittymien toimivuus yön yli ‐tilanteessa,

Kuortaneentien

ja uuden

alueen

kokoojakadun liittymä

1

Liitty

män

kuor

mitus

aste

Suun

nan k

uorm

itusa

ste

LIITE 4

2

Liitty

män

kuor

mitus

aste

Suun

nan k

uorm

itusa

ste

Liittymien toimivuus yön yli –

tilanteessa, Kuortaneentien

ohikulkutien

ram

ppiliittymät

LIITE 4

3

Liitty

män

kuor

mitus

aste

Suun

nan k

uorm

itusa

ste

Liittymien toimivuus yön yli ‐

tilanteessa, M

äki‐Hakolantien

kiertoliittym

ät

32,8

%

72,4

%

LIITE 4

Liittymien toimivuus 2035,

Kuortaneentien

ja uuden

alueen kokoojakadun liittymä

4

Liitty

män

kuor

mitus

aste

Suun

nan k

uorm

itusa

ste

LIITE 4


Kuortaneentien

ja uuden

logistiikka‐alueen kokoojakadun

liittym

ä

5

Liitty

män

kuor

mitus

aste

Suun

nan k

uorm

itusa

ste

LIITE 4

Liittymien toimivuus 2035 ,

Kuortaneentien

ohikulkutien

ramppiliittymät

6

Liitty

män

kuor

mitus

aste

Suun

nan k

uorm

itusa

ste

LIITE 4


Kuortaneentien

ja M

äki‐

Hakolantien

kiertoliittym

ä

7

Liitty

män

kuor

mitus

aste

Suun

nan k

uorm

itusa

ste

143 %

Nyk

yjär

jest

elyi

llä li

ittym

ä ru

uhka

utuu

täys

in

ennu

stet

ilant

eess

a. L

iitty

mä

toim

ii vä

lttäv

ästi

teke

mäl

lä

siih

en s

eura

avat

muu

toks

et:

-itä

-läns

i-suu

ntaa

n ns

. tur

boliit

tym

ä: 2

+2 k

aist

aa

kier

toliit

tym

än lä

pi-

etel

ästä

ja p

ohjo

ises

ta v

apaa

t oik

eat

0,91

1,18

0,94

0,81

LIITE 4


Mäki‐Hakolantien

ja

Penttiläntien

kiertoliittym

ä

8

Liitty

män

kuor

mitus

aste

Suun

nan k

uorm

itusa

ste

60 %

LIITE 4

Liittymien toimivuus 2035, Keski‐

Nurm

ontien

ja Penttiläntien

jatkeen liittymä

9

Liitty

män

kuor

mitus

aste

Suun

nan k

uorm

itusa

ste

LIITE 4


valtatien 18 oikaisun läntinen

liittym

ä

10

Liitty

män

kuor

mitus

aste

Suun

nan k

uorm

itusa

ste

LIITE 4


Penttiläntien

jatkeen ja uuden

alueen kokoojakadun liittymä

11

Liitty

män

kuor

mitus

aste

Suun

nan k

uorm

itusa

ste

14,7

%

LIITE 4

Liittymien toimivuus 2035, Keski‐

Nurm

ontien

ja M

äki‐Hakolantien

liittym

ä

12

Liitty

män

kuor

mitus

aste

Suun

nan k

uorm

itusa

ste

8,9 %

LIITE 4

Keski-Nurmon OYK vesihuoltotarkastelu

Raportti

26.5.2014

LIITE 5

Keski-Nurmon OYK vesihuoltotarkastelu 26.5.2014 1 (4) Sisältö

1 VESIHUOLTOTARKASTELU .................................................................................................................. 2 1.1 Yleistä ............................................................................................................................................. 2 1.2 Esitys vesihuollon järjestämisestä.................................................................................................. 2 1.3 Osayleiskaavassa esitettyjen muiden toimintojen vesihuolto ........................................................ 4 1.4 Kustannusarvio............................................................................................................................... 4

LIITE 5

Keski-Nurmon OYK vesihuoltotarkastelu 26.5.2014 2 (4) 1 VESIHUOLTOTARKASTELU

1.1 Yleistä

Osayleiskaava-alueen uusi rakentaminen sijoittuu Kuortaneentien ja Keski-Nurmontien väliin ja viettää hyvin loivasti koilliseen, keskimääräinen kaltevuus on alle 1 %. Rakennettavilla alueilla on olemassa olevaa vesihuoltoverkostoa vain Karjan-maantien lähialueella, joka liittyy Keski-Nurmontien suuntaiseen Kouran siirtoviemä-riin ja syöttövesijohtoon. Osayleiskaava-alueen länsipuolella Karhuvuoren alueella on Seinäjoen kaupungin vesijohto- ja viemäriverkosto.

Osayleiskaava-alueelle on tulossa noin 5000 uutta asukasta, joiden vedenkulutuksen ja jätevesien määrän on arvioitu Seinäjoen Veden mukaan olevan noin 28 l/s. Ole-massa olevat verkostot eivät pysty tätä tarvetta kokonaisuudessaan täyttämään. Kar-huvuoren verkostosta on Seinäjoen Veden antamien tietojen mukaan otettavissa ta-lousvettä alueelle enintään 5 l/s ja jätevesiä voitaisiin johtaa sinne noin 10 l/s. Kouran syöttövesilinjasta voidaan myös ottaa vettä enintään 5 l/s ja Kouran siirtoviemäriin voitaisiin johtaa lisää jätevesiä enintään 10 l/s. Rakennetun vesijohtoverkoston kapa-siteetti on siis rajoittava tekijä. Tulevaisuudessa Kuortaneentien suuntaisesti tultaisiin rakentamaan uusi paineviemäri- ja vesijohtolinja osayleiskaava-alueen ja Kuor-taneentien eteläpuolisen teollisuusalueen käyttöön, jolloin rakennetun verkoston ka-pasiteetti ei ole enää rajoitteena.

1.2 Esitys vesihuollon järjestämisestä

Ensimmäisessä vaiheessa, tukeuduttaessa nykyiseen verkostoon, talousveden jake-lun kapasiteetti uudelle alueelle on yhteensä noin 10 l/s, mikä vastaa vajaan 1800 asukkaan vedentarvetta. Tämä vesimäärä ei ole otettavissa vain yhdestä verkoston osasta vaan edellyttää liitokset niin Karhuvuoren alueelle kuin Kouran syöttövesijoh-toon. Jätevesien osalta nykyisten verkostojen tarjoama kapasiteetti on suurempi, mutta Kouran siirtoviemärin kapasiteettia ei haluta kuormittaa liikaa johtuen Atrian ja Lapuan suuntien jätevesistä. Jätevedet esitetäänkin johdettavaksi ensisijaisesti Kar-huvuoren suuntaan.

Alueelle tehtiin peruskartan tarkkuudella tarkastelu vesihuollon kokoojaverkostosta ja sille kaksiosainen vaiheistus. Koko alueen arvioitu vedenkulutus kohdistettiin asuin-aluevarauksille pinta-alaperusteisesti. Korkeusaineiston perusteella alue on kohtuulli-sen hyvin viettoviemäröitävissä, jätevedenpumppaamoja tarvitaan vain muutamia.

Suunnitelmaratkaisussa alue jakautuu kolmeen viemäröintialueeseen. Läntiset ja pohjoiset alueet viettoviemäröidään Kukonojan suuntaisesti Keski-Nurmontien var-teen rakennettavalle uudelle jätevedenpumppaamolle, josta ne pumpataan Karhu-vuoren jätevedenpumppaamolle. Kuortaneentien suuntaisen kadun varressa olevat alueet ovat viettoviemäröitävissä Ripsaluoma-ojan varteen, jonne sijoittuisi myös alu-eellinen pääjätevedenpumppaamo. Kolmanneksi viemäröintialueeksi jäisi Paju-luoman ympäristö, joka karttakorkeuksien puolesta on viettoviemäröitävissä Keski-Nurmontien varteen, jonne tulisi uusi pienempi jätevedenpumppaamo.

Viemäröintialue 1 muodostaa vesihuollon rakennusvaiheen 1, jossa vedenkulutus on noin 10 l/s, mikä on otettavissa Karhuvuoren ja Kouran vesijohtoverkostoista. Jäteve-det johdetaan Karhuvuoreen, jonka kapasiteetti riittää tälle virtaamalle hyvin. Viemä-röintialueet 2 ja 3 muodostavat vesihuollon rakennusvaiheen 2, jossa vedenkulutus kasvaa 18 l/s ollen kokonaisuudessaan 28 l/s. Rakennusvaiheessa 2 tarvitaan Kuor-taneentien varteen uusi syöttövesijohto ja siirtoviemäri, koska rakennettujen versosto-jen kapasiteetti ei ole enää riittävä. Vaiheen 1 verkosto on esitetty kuvassa 1 ja vai-heen 2 verkosto kuvassa 2.

LIITE 5

Keski-Nurmon OYK vesihuoltotarkastelu 26.5.2014 3 (4)

Kuva 1. Vesihuoltojärjestelyt vaiheessa 1

Kuva 2. Vesihuoltojärjestelyt vaiheessa 1

LIITE 5

Keski-Nurmon OYK vesihuoltotarkastelu 26.5.2014 4 (4) 1.3 Osayleiskaavassa esitettyjen muiden toimintojen vesihuolto

Kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu maatalouden suuryksikköalue, joka toteutu-akseen tarvitsee vettä suuremman kapasiteetin linjasta. Suuryksikön vedenkulutus on riippuvainen siitä, millaisia eläimiä siellä pidetään, lypsykarjan ollessa suurin veden-kuluttaja. Vedenkulutuksen mahdolliseksi vaihteluväliksi on arvioitu noin 2-10 l/s pe-rustuen 2000 eläimeen, alin kulutus olisi sioilla ja suurin lypsykarjalla. Kouran vesi-johdosta on otettavissa vettä enintään 5 l/s, mikä tarvittaisiin ensimmäisen rakennus-vaiheen uuden asutuksen tarpeisiin Keski-Nurmontien ja Kuortaneentien välisellä alueella. Näin ollen maatalouden suuryksiköllä ei ole vesihuollollisia toteuttamisedel-lytyksiä ennen kuin Kuortaneentien varteen on rakennettu uusi syöttövesijohto ja se on kytketty Keski-Nurmontien verkostoon.

Osayleiskaavassa on lisäksi osoitettu Keski-Nurmon koulun pohjoispuolelle asema-kaavoitettava asuinalue noin 400 asukkaalle. Tämän alueen arvioitu vedenkulutus on noin 3 l/s. Tällä kulutuksella ja jätevesimäärällä alue voitaisiin kytkeä nykyiseen vesi-johtoon ja paineviemäriin Keski-Nurmontiellä, tosin on pois Keski-Nurmontien ja Kuortaneentien välisen alueen tarpeista eli paine rakentaa Kuortaneentien varren uu-si siirtoviemäri ja vesijohto tulee nopeammin

1.4 Kustannusarvio

Kustannukset määritettiin hyvin karkealla tasolla suunnitellun kokoojaverkoston pi-tuuden ja jätevedenpumppaamojen määrän perusteella. Esitetyssä suunnitelmarat-kaisussa kokoojaverkostoa on yhteensä noin 7900 metriä ja jätevedenpumppaamoja kolme. Lisäksi tulee rakentaa Kuortaneentien varteen uusi syöttövesijohto sekä siirto-viemäri (pituus 5700 metriä) ja kytkeä Karhuvuoren jätevedenpumppaamo uuteen siirtoviemäriin (pituus 700 metriä).

Kokoojaverkon sekä Kuortaneentien varren siirtolinjojen laskennallisena kustannuk-sena käytettiin arvoa 500 €/m. Erillisen paineviemärin kustannuksena käytettiin arvoa 200 €/m. Ison jätevedenpumppaamon kustannuksena käytettiin arvoa 150 000 €/kpl ja pienen jätevedenpumppaamon kustannuksena arvoa 50 000 €/kpl. Vesihuollon kustannusarvio on tällöin

Alueen kokoojaverkko ja kytkeminen siirtolinjoihin: 4,34 milj.€ Kuortaneentien varren siirtolinjat: 2,85 milj €

Kustannusarviota voidaan pitää vain karkeana ja suuntaa-antavana. Tarkempi kus-tannusarvio edellyttäisi vesihuollon yleissuunnitelman laadintaa ja putkien ja pump-paamoiden mitoitusta. Kustannusarvio ei sisällä aluevarausten sisäisen verkoston ra-kentamista, tosin osa sen kustannuksista voidaan arvioida sisältyvän kokoojaverkon kustannuksiin, jonka metrihinta on paikoin ylisuuri. Kuortaneentien siirtolinjojen osalta tulee huomioida, että ne palvelevat myös tulevaa teollisuusaluetta Kuortaneentien eteläpuolelle jolloin kustannusta ei voi kohdistaa yksinomaan osayleiskaavalle.

Sito Oy

LIITE 5

SEINÄJOEN KAUPUNKI KESKI-NURMON OSAYLEISKAAVA LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI – 9.6.2014

arkkitehtitoimisto a-konsultit oy ratakatu 19, fi 00120 helsinki Y 0103330-6 puh: + 358-9-6844510 fax: +358-9-6801201 www.a-konsultit.fi

1

Lausunnon antaja: Etelä-Pohjanmaan liitto Päivämäärä: 5.3.2013 Aihe:

• Osayleiskaavaluonnos on maakuntakaavan mukainen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole huomautettavaa.

• Maakuntakaavassa merkitty johtokäytävä tulisi osoittaa yleiskaavassa sopivalla merkinnällä, jos se sijoittuu osayleiskaava-alueelle.

− 110 kV johtolinja on toteutussuunnittelussa (ks. lausunnot Elenia Oy) ja se tulee sijoittumaan itäisen ohikulkutien varteen, kaava-alueen länsireunaan. Johto linja huomioidaan kaavassa merkitsemällä linja sekä sen edellyttämä suoja-alue kaavakartalle. Maakuntakaavassa esitetyllä alueella sijaitsee oleva 45 kV johtolinja, joka merkitään myös kaavaan.

LIITE 6



2

Lausunnon antaja: Seinäjoen vesi Päivämäärä: 19.3.2013 Aihe:

• Lausunnon mukaisesti osayleiskaavan alueella on asumis- ja maatalouskäyttöön osoitettuja alueita, joiden vesihuollon ja jätevesihuollon järjestämisen edellytykset vaihtelevat: asemakaavoitettava alue kaava-alueen lounaisosassa edellyttää kokonaan uudet vesi- ja viemäriverkot; joen itäpuolisella alueella ei ole viemäriä, joka tulee huomioida uutta rakentamista osoitettaessa; Tunnelitien varteen osoitettu kotieläintalouden suuryksikköalue edellyttää toimiakseen vesihuollolta nykyistä suurempaa kapasiteettia.

− Ehdotusvaiheen työkokouksissa on tarkoitus käydä yhdessä läpi esitetyt alueet ja päättää niille osoitettavista aluemerkinnöistä. Kaavan kunnallisteknisten verkostojen nykytila ja kehittämistarpeet kartoitetaan yhdessä kaupungin ja Seinäjoen Veden kanssa ja ne sisällytetään kaavaselostukseen.

LIITE 6



3

Lausunnon antaja: Museovirasto Päivämäärä: 8.3.2013 Aihe: • Muinaisjäännösten kohdemerkinnän tekstissä käytetty termi ”Muinaismuistolain

tarkoittama” tulee vaihtaa muotoon ”Muinaismuistolain rauhoittama”

− Korjataan merkintää ehdotetulla tavalla.

• Kaavamääräyksessä tulee mainita, että muinaisjäännösten laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta.

− Lisätään esitetty maininta.

• Kaavaselostuksessa tulee olla erillinen luettelo kiinteistä muinaisjäännöksistä.

− Lisätään ko. luettelo selostukseen.

LIITE 6



4

Lausunnon antaja: Elenia Oy Päivämäärä: 15.3.2013 & 15.4.2013 Aihe: • Osayleiskaava-alueella sijaitsee 45 kV johto, jonka läheisyyteen työskenneltäessä ja

rakennettaessa nykyisten sähköverkon rakenteiden läheisyyteen tulee huomioida sähköturvallisuuden edellyttämät etäisyysvaatimukset.

− Linjan sijainti huomioidaan kaavassa ja kaavatyössä sen edellyttämällä tavalla.

• Elenia Oy:llä on suunnittelussa uusi sähköasema ja 110 kV -suurjännitelinja ohitustien varteen. Tarkemmat alueet varataan suunnittelun valmistuttua.

Suunnitteilla oleva suurjännitelinja suojavyöhykkeineen tullaan huomioimaan kaavassa niiden edellyttämällä tavalla ja asiasta Kaavan laatija esittää, että mikäli kaavaehdotuksessa esitetyt EV-1 alueen ja linjan suojavyöhykkeen laajuudet eivät tule riittämään, Elenia Oy osoittaa tarkan aluerajauksen, jonka sisälle linja tullaan sijoittamaan.

LIITE 6



5

Lausunnon antaja: Seinäjoen kaupunki / ympäristönsuojelu Päivämäärä: 8.3.2013 Aihe: • Kaavassa olemassa olevalla loma-asutukselle ei ole määräyksiä. Jätevesien käsittelyn

osalta uuden ja vanhan loma-asutuksen tulee olla yhdenvertaisia viimeistään siinä vaiheessa, kun kiinteistölle rakennetaan mukavuuksia ja vanha loma-asunto peruskorjataan. Joen ylä- ja alajuoksulla tulee olla samat määräykset. RA-, RA-1-, ja RAS-alueiden kaavamääräyksiin tulisi lisätä: “Jätevesiä ei saa johtaa vesistöön. Käymälöiden on oltava kuivakäymälöitä ellei jätevesiä voida johtaa kaupungin viemäriverkostoon”. Käsiteltyjenkin käymälävesien johtaminen vesistöön tulisi myös kieltää, jotta joen virkistyskäyttö ja alajuoksulla sijaitsevan vedenottamon toimintakyky säilyvät.

− Em. aihealueita koskevia kaavamääräykset pyritään laatimaan yhtenevinä Veneskosken ja Kouran osayleiskaavojen kanssa. Em. kaavojen jätevesimääräyksiä on tarkennettu ympäristönsuojelun antamien lausuntojen mukaisiksi. Asiaa käsitellään tarvittaessa ohjausryhmän työkokouksissa yhdessä asianomaisten virkamiestahojen kanssa ja tarvittavat muutokset kaavamääräyksiin tehdään niiden perusteella.

• Joen rantatörmille on sijoitettu useita rakennuspaikkoja. Jokitörmät ovat usein sortumaherkkiä ja kaavan määräyksissä on tarpeen todeta, että rakennettavuus on selvitettävä rakennushankekohtaisesti.

− Lisätään kaavamääräyksiin edellytys rakennettavuuden selvittämisestä.

• Virkistysalueella on metsästysmaja. Kiinteistöllä ei ole ampumarataa, mutta metsästysmajalla on ilmeisesti ammuskeltu. Alueella saattaa näin ollen olla lyijyä ja muita raskasmetalleja, joista voi olla terveyshaittaa. Virkistysalueella tästä ei tule haittaa asukkaille, mutta tieto tarvitaan jos alueella tehdään kaivutöitä.

− Mikäli alueen maaperän saastumisesta ei ole täyttä varmuutta, voidaan ko. tilan alueelle osoittaa ! –merkintä, jonka mukaan maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja maaperä tarvittaessa kunnostettava ennen rakennustöihin ryhtymistä.

LIITE 6



6

Lausunnon antaja: Nurmon Metsästysseura ry Päivämäärä: 13.3.2013 Aihe: • Lausunon antaja pyytää, että sen omistamien ja käyttämien tilojen käyttömahdollisuus ja

kulkuyhteys säilyvät vähintään siihen saakka, kun kaavoitetun alueen tuleva kaavoituksenmukainen käyttö ja seuran oman toiminnan yhteensovittaminen on osapuolille kohtuullisella tavalla mahdollista.

− Osayleiskaavassa ei oteta kantaa sen toteuttamisaikatauluun. VL –aluemerkintä mahdollistaa metsästysmajakäytön.

• Osayleiskaavan toteutus sekä uuden Itäisen ohitustien rakentaminen aiheuttavat seuran toimintaan olennaisia muutoksia jo lähivuosina. Seura on halukas aloittamaan asiaa koskevat neuvottelut kaupungin kanssa.

− Osayleiskaavassa ei oteta kantaa asiaan. Asiasta kannattaa olla yhteydessä kaupungin ko. asioista vastaavaan virkamieheen.

−

LIITE 6



7

Mielipiteen esittäjä: Alpo Jyläskoski (RN:o 115:8) Päivämäärä: 22.2.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjän mielestä ko. alueella MT/AP-1 –merkinnällä osoitettu alue tulisi

osoittaa saman tien AP-1 –alueeksi. Alue ei ole ollut enää muutamiin vuosiin maatalouskäytössä. Lisäksi kysesen tilan maita kohtaan on ollut kiinnostusta pientalorakentamiseen.

− Alueen sijainti on varsin edullinen olevan yhdyskuntarakenteen suhteen ja ohjeellisen rakennuspaikan edellytyksiä voidaan tutkia kaavaehdotusvaiheeseen.

LIITE 6



8

Mielipiteen esittäjä: Jaakko Yli-Kortesniemi (RN:o 18:120, 18:122, 18:123, 18:128, 18:241, 18:242) Päivämäärä: 1.3.2013 Aihe: • Mielipiteen lausuja pitää luonnoksessa osoitettujen rantarakentamispaikkojen sijoittamista

osaltaan epäoikeudenmukaisena.

− Tilat 18-241 ja 18-242 ovat samaa emätilaa, eikä niille muodostu osayleiskaavan rantarakentamisen mitoitusperusteena käytetyn emätilatarkastelun perusteella rakennuspaikkoja. Tilalle 18-241 on kuitenkin pyynnöstä siirretty 1 rantarakentamispaikka tilalta 18-123, jolle em. tarkastelun mukaisesti kuuluu 1 rantarakentamispaikka. Rakennuspaikka on merkitty kaavaluonnokseen. Samaisen tarkastelun mukaisesti tilalle 18-120 muodostuu 2 rantarakentamispaikkaa, jotka on merkitty kaavaluonnokseen. Luonnoksessa tilalle 18-241 oli osoitettu rantarakennuspaikka, joka kuitenkin siirretään takaisin sille kuuluvalle tilalle, sillä toisin kuin kaavanlaatijan oli annettu ymmärtää, ei rakennuspaikan siirrosta tilalle 18-241 ollut maanomistajien välistä sopimusta. Laskennallisesti siis tiloille 18-241 ja 18-242 ei kuulu rakennuspaikkoja, tilalle 18-123 kuuluu 1 rakennuspaikka, tilalle 18-120 kuuluu 2 rakennuspaikkaa. Maanomistajat voivat sopia mahdollisista rakennuspaikkojen siirroista keskinäisin sopimuksin.

LIITE 6



9

Mielipiteen esittäjä toivoo kahta uutta ohjeellista rakennuspaikkaa osoitettavaksi tiloilleen 18:123 (kuvassa alue 2) ja 18:122 (kuvassa alue 3)

− Tila 18:123 sijaitsee asuinrakentamisen osalta epäedullisesti yhdyskuntatekniikan saavutettavuuden, muun yhdyskuntarakenteen sijainnin sekä maisemaan sopivuuden osalta. Paikkaa ei voida pitää kannatettavana paikkana uudisrakentamiselle.

− Tila 18:122 sijaitsee osittain Veneskosken osayleiskaavan alueella. Veneskosken puoleisella tilan osalla on aluemerkintä M-1, joka mahdollistaa rakentamisen tietyin ehdoin. MT –aluemerkinnän muuttamista M-1 –merkinnäksi kaavan raja-alueella voidaan selvittää kaavaehdotukseen.

LIITE 6



10

Mielipiteen esittäjä: Jouko Ylinen (RN:o 14:223) Päivämäärä: 5.3.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjä omistaa peltoa Tunnelitien varrelta ja hänen suunnitelmissaan on ollut

mahdollisesti karjatalouden tuotantorakennuksen rakentaminen pellolle, lähelle metsän rajaa. Kaavaluonnoksessa on esitetty maatalouden suuryksikköaluetta (ME) Tunnelitien varteen metsän puolelle. Mielipiteen esittäjä toivoo, että maatalouden suuryksikköaluetta voitaisiin laajentaa hänen omistamilleen maille.

− ME-aluevarauksen sijoituksen pääperusteena on ollut, että alue sijoittuu erilleen nykyisestä asutuksesta (hajuhaittojen vuoksi) maiseman kannalta suotuisaan paikkaan. Ehdotettu alue sijaitsee lähempänä asutusta ja on avointa peltoa, jonka yleisilme alueelle tyypillisenä perinnemaisemana pyritään kaavassa turvaamaan. Lisäksi viereisen liito-orava-alueen (luo-2/48) yhteydet ME-alueen pohjoispuoleisille metsäalueille tulee huomioida. ME-aluetta voidaan harkita laajennettavaksi pellon reunalle em. reunaehtojen puitteissa.

LIITE 6



11

Mielipiteen esittäjä: Marko Korhonen (RN:o 19:154) Päivämäärä: 28.2.2013 Aihe: • Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty uudelle AP-1 –alueelle tieyhteyttä mielipiteen

esittäjän tilan pihapiirin läpi. Mielipiteen esittäjän mukaan tie on liian kapea ja vaikeasti liikennöitävä suuremmille liikennemäärille. Uuden alueen tieyhteys tulisi siis järjestää jotain muuta kautta.

− Esitetty tielinjaus ei ole erityisen soveltuva esitettyyn käyttöön. Vaihtoehtoinen tielinjaus selvitetään kaavaehdotukseen.

LIITE 6



12

Mielipiteen esittäjä: Anssi Jaakkola & Jaakko Sepponen (RN:o 13:53, 13:121) Päivämäärä: 6.3.2013 Aihe: • Osayleiskaavaluonnoksessa Sepposen omistamalle tilalle on esitetty uutta ohjeellista

rakennuspaikkaa. Tilan koko on ~2600 m2, mutta ko. merkinnän mukaisen rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4000 m2. Mielipiteen esittäjä esittää, että aluevarausta laajennettaisiin tien suuntaan tilalle 13:53 ja uusia rakennuspaikkoja merkittäisiin yhden sijasta kaksi.

− Esitetyn ohjeellisen rakennuspaikan aluevarausta voidaan tarkistaa kaavan ehdotusvaiheeseen, sillä tilat sijaitsevat maisemallisesti sekä olevan yhdyskuntarakenteen kannalta keskeisellä paikalla. Tien varteen muodostuneen kylän täydennysrakentaminen tukee kaavalle asetettuja tavoitteita ja on siten puollettavissa.

• Mielipiteen esittäjät toivovat kevyen liikenteen väylää välille Hytyntie – Hirvikoskentie.

− Ko. tieosuus on varsin vähän liikennöity, eikä kevyen liikenteen väylän rakentamista voitane pitää kustannuksiin nähden kannattavana.

LIITE 6



13

Mielipiteen esittäjä: Jaakko Sepponen (RN:o 16:112) Päivämäärä: 7.5.2013 Aihe:

• Mielipiteen esittäjä toivoo 1-2 uutta rakennuspaikkaa tilalleen 16:112.

− Tilalle 16:112 on osoitettu osayleiskaavaa varten laaditun emätilatarkastelun perusteella sille laskennallisesti kuuluva rantarakennuspaikka. Tilan eteläpää sijoittuu edullisesti suhteessa olevaan rakentamiseen, kunnallisteknisiin verkkoihin sekä maisemaan ja tukee siten kaavan tavoitteita täydennysrakentamisen osoittamisesta. Merkitään 1 ohjeellinen rakennuspaikka.

LIITE 6



14

Mielipiteen esittäjä: Timo Rinta-Jaskari (RN:o 19:119) Päivämäärä: 4.3.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjän mielestä hänen omistamilleen alueille tulisi sallia

pientalorakentaminen. Tilan läpi kulkee vesijohto sekä viemäri.

− Jokeen rajautuva osa on suurelta osin rantavyöhykkeellä, jonne rakennuspaikkoja on osoitettu vain tämän osayleiskaavan liitteenä olevan emätilatarkastelun perusteella. Esitetylle tilalle syntyisi tässä tarkastelussa yksi rantarakennuspaikka, mutta tilan rantaan rajautuva osa on kokonaisuudessaan luontoarvoiltaa arvokkaaksi arvioitua aluetta, jolla on myös liito-oravan lisääntymis- ja levähtämisalue. Rantarakentamispaikkaa tilalle ei siksi osoiteta. Tilan läntisempi osa päiväkodin läheisyydessä on sen sijaan olevan kylärakenteen, kunnalisteknisten verkostojen sekä maiseman kannalta hyvällä paikalla. AP-alueen laajentamista ko. tilan osalle selvitetään kaavaehdotusvaiheessa.

LIITE 6



15

Mielipiteen esittäjä: Jorma Mäki-Mantila, Ritva Mäki-Mantila-Pasanen, Hanna Mäki-Mantila (RN:o 14:228, 7:21, 14:157) Päivämäärä: 10.3.2013 Aihe: • Uusi ulkoilureitin ohjeellinen sijainti (kuvassa rajaus 1) on osoitettu kulkemaan

salaojitetun pellon poikki. Mielipiteen esittäjät ehdottavat reittiä sijoitettavaksi kulkemaan pohjoisempaa, olevaa tietä pitkin.

− Luonnoksessa esitetty linjaus on alustava ja sen tarkoitus on ollut ennemminkin osoittaa tarve ulkoiluyhteydelle joen suunnasta tekojärven suuntaan. Myös lopullinen kaavaan tuleva ulkoilureittimerkintä on luonteeltaan ohjeellinen ja varsinaista ulkoilureitin perustamista varten tarvitaan sopimukset maanomistajien kanssa. Esitetty linjaus vaikuttaa perustellulta ja sitä tullaan selvittämään kaavaehdotusvaiheessa.

LIITE 6



16

• Alakallion–Valkaman–Prustin–Yliselän alueelle on kaavaluonnoksessa esitetty uusia

ohjeellisia rakennuspaikkoja. Mielipiteen esittäjät toivovat selvitystä, miten alueen läpi kulkevien teiden ja muiden kulku-urien käyttäminen myös tulevaisuudessa metsäalueen suuntaan ratkaistaan.

− Esitetyt rakennuspaikat ovat ohjeellisia ja niiden rakentamista voidaan selvittää, mikäli maanomistaja niin haluaa. Merkintä ei velvoita maanomistajaa, vaan se mahdollistaa kevennetyn suunnittelutarveharkinnan käytön, mikäli rakentamista päätetään ryhtyä suunnittelemaan. Osayleiskaava ei muuta tällä osin tieyhteyksiä taikka olevia rasitteita. Uusia rakennuspaikkoja mahdollisesti toteutettaessa on yhteydet selvitettävä.

• Mielipiteen esittäjien mielestä kaavaluonnoksessa esitetyt aluevaraukset golfkentän laajenemiseksi ovat niin suuret, että se vaikuttaa usean alueen tilan toimintaan. Heidän tiloilleen on osoitettu sekä golfkenttäalueen että urheilupalveluiden kehittämisalueen merkintöjä. Golfkentän laajenemisesta tulisi mielipiteen esittäjien mielestä saada selvyys ja he ehdottavat, että laajeneminen tapahtuisi pohjoisen suuntaan aluemerkinnän VU-1 mukaisesti. Lisäksi mielipiteen esittäjät toivovat, että tilalle 14:228 (kuvassa alue 2), Isokoskentien ja Hurstiluoman väliin, alueelle, joka nyt on merkitty urheilupalveluiden kehittämisalueeksi, tulisi sallia kaksi uutta asuinrakennuksen paikkaa mm. siksi, että tilan päärakennuksen sr-merkintä vaikeuttaa nykyaikaista rakentamista pihapiirissä.

− Tilan luoman eteläpuoleiset osat sijaitsevat asuinrakentamisen osalta epäedullisesti yhdyskuntatekniikan saavutettavuuden, muun yhdyskuntarakenteen sijainnin sekä maisemaan sopivuuden osalta, eikä alueelle ole aiemmin syntynyt pysyvän asutuksen tihentymää. Paikkaa ei voida pitää kannatettavana paikkana uudisrakentamiselle. Sen sijaan luoman pohjoispuolella, tilakeskuksen vieressä oleva alue voisi olla rakentamiselle luontevampi alue, jonka merkintöjä voidaan kaavaehdotukseen tarkistaa. Sr-merkintä ei vaikeuta nykyaikaista rakentamista pihapiirissä. AM-aluemerkintä sen sijaan mahdollistaa pihapiirien täydennysrakentamisen.

LIITE 6



17

Mielipiteen esittäjä: Sami Yli-Huumo (RN:o 14:127, 4:129, 14:131, 14:138, 14:139, 14:140, 14:143, 14:149, 14:150, 14:197) Päivämäärä: 11.3.2013 Aihe: • Golfkentän mahdollinen laajeneminen pohjoiseen kaavaluonnoksen VU-1 aluemerkinnän

mukaisesti pirstoisi mielipiteen esittäjän metsämaita ja vaikeuttaisi merkittävästi kulkua eri puolille kenttää jäävien palstojen välillä. Laajenemisen niin toteutuessa olisi neuvoteltava tilusvaihdoista tai muusta vastaavasta kompensaatiosta, jolla vähennetään mahdollisimman paljon metsäpalstojen pirstaloitumista.

− Golfkentän laajentumisen tapahtuessa pohjoiseen olisi nykyisin käytetty Selkätie yhä käytettävissä metsäpalstojen välillä liikkumiseen.

• Nurmonjoen ja Hurstiluoman varressa sijaitsevat vaikeanmalliset ja jyrkät peltoalueet

eivät enää palvele alkutuotantoa ja ovat umpeen kasvaessaan ympäristön viihtyisyyden ja maiseman kannalta ikäviä. Mielipiteen esittäjän mielestä tällaiset alueet tulisi ottaa asuinrakentamiskäyttöön.

− Vaikka em. perustein alueet olisivat edullisia rakennuspaikkoina, eivät rantapenkereet sovellu erityisen hyvin rakentamiseen. Lisäksi rakentamista säätelevät useat muut eri seikat. Merkittävimpiä rajoittavia tekijöitä näillä paikoilla ovat mm. vesistöjen äären rakentamista säätelevät säädökset ja lait – ennen kaikkea tässä kaavassa käytetty emätilatarkastelu, jonka mukaan ko. tilojen joen rannalle sijoittuville tiloille ei synny rantarakentamispaikkoja – kaupungin rakennusjärjestys, kunnallistekniikan saavutettavuus sekä koulukyydityksen tarve. Kyläalueiden täydennysrakentamisen edellytyksiä kaava-alueella tarkastellaan edelleen kaavan ehdotusvaiheessa.

LIITE 6



18

Mielipiteen esittäjä: Tero Kankaanpää, Vilho Lassila, Salme Lassila (RN:o 19:158, 19:95) Päivämäärä: 11.3.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjät vastustavat esitettyä kevyen liikenteen linjausta, sillä se katkaisee

maiseman, heikentää peltojen tilusrakennetta, lisää ilkivaltaa kuivaajalla, saattaa aiheuttaa likivaltahäiriöitä myös lähistön asukkaille, edellyttää uutta liittymää ja siten heikentää liikenneturvallisuutta. Lisäksi lähelle on osoitettu toinen samansuuntainen kevyen liikenteen yhteys. Mielipiteen esittäjät ehdottavat korvaavaksi yhteydeksi uutta kevyen liikenteen väylää uuden, kaavaluonnoksessa esitetyn tien varteen.

− Esitetyn kevyen liikenteen väylän tarkoitus on helpottaa autotonta liikkumista uusilta asuinalueilta Isokoskentien ja Knuuttilan suuntaan. Korvaavia reittejä voidaan tutkia kaavaehdotusvaiheeseen.

LIITE 6



19

Mielipiteen esittäjä: Antti Rentola Päivämäärä: 13.3.2013 Aihe: • Kaavaluonnoksessa on esitetty kulkua uudelle asuinalueelle Pajuluomantien kautta.

Mielipiteen esittäjä asuu Pajuluomantien varressa ja pitää linjausta sopimattomana, sillä tie kulkee pihapiirien läpi ja on lisäksi huonokuntoinen.

− Esitetty tielinjaus ei ole erityisen soveltuva esitettyyn käyttöön. Vaihtoehtoinen tielinjaus selvitetään kaavaehdotukseen.

LIITE 6



20

Mielipiteen esittäjä: Väinö Alanen (RN:o 18:43) Päivämäärä: 21.3.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjä toivoo 1-2 uutta rakennuspaikkaa omistamalleen tilalle.

− Osoitettu tila sijaitsee rantavyöhykkeellä. Osayleiskaavassa esitetään uutta rakentamista Nurmonjoen varteen siinä laajuudessa, joka on katsottu olevan perusteltua ja kohtuullista verrattuna nykyiseen rantarakentamistiheyteen ja yleiseen käytäntöön rantarakentamisen ohjauksessa. Uuden rakentamisen paikat on määritetty ns. emätilatarkastelun perusteella, jossa huomioidaan rantaan rajoittuvien tilojen aiempi rakentaminen. Esitetylle tilalle sijoittuvalle uudelle rantarakennuspaikalle ei ole mitoituksella perusteita, sillä ko. emätila on käyttänyt jo mitoituksellisen rakennusoikeuden Rakentamisen salliminen esitetylle tilalle tarkoittaisi, että rantarakentamisen määrää pitäisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun nimissä nostaa laajemmalla alueella. Niin runsas rakentamisen määrä ei ko. alueella enää olisi suotavaa alueen maisema-arvojen, virkistystarpeiden, vesiensuojelun eikä maaston- ja luonnonpiirteiden kannalta. Rantarakentamisen mitoitustaulukot ovat osayleiskaavaselostuksen liitteenä.

LIITE 6



21

Mielipiteen esittäjä: Marko Hautanen, Mirkka Hautanen (RN:o 12:326) Päivämäärä: 21.3.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjien mielestä Huumontielle osoitettu kevyen liikenteen väylä (kuvassa

rajaus 1) sekä Huumontien ja Keski-Nurmontien risteyksen muuttaminen ei ole tarpeellinen taikka mahdollinen, sillä Huumontie on yksityistie, jonka liikenne on vähäistä; kulku Keski-Nurmontieltä tapahtuu lähinnä Hirvikoskentien kautta; Huumontietä käyttävät lähinnä sen vaikutusalueen asukkaat; Isokoskentielllä ei ole kevyen liikenteen väylää, joten sellaista ei myöskään Huumontielle tarvita; Huumontien pohjoispuolella kulkee vesijohto liittymineen.

− Esitetty kevyen liikenteen väylä täydentää Mäki-Hakolan kevyen liikenteen väylän linjausta ja ohjaa vähemmän liikennöidylle Isokoskentielle. Yhteyden merkitsemistapaa voidaan ehdotusvaiheeseen tarkistaa. Huumontien uudelleenlinjaus Mäki-Hakolantien risteyksen kohtaan parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvoittaa liikennettä golfkentän suuntaan. Lähialueiden asukasmäärä tulee lisääntymään merkittävästi lähivuosikymmenten aikana, jolloin nyt toimivat liikenneratkaisut eivät enää kaavan tavoitevuonna 2030 olisi riittäviä.

• Kaavaehdotuksessa ei ole esitetty lisärakennuspaikkoja tilalle 12:326. Mielipiteen esittäjä toivoo uutta rakennuspaikkaa Huumontien eteläpuolelle (Kuvassa rajaus 2). Vesi- sähkö- ja viemärilinjat sijaitsevat suunnitellun rakennuspaikan läheisyydessä.

− Selvitetään lisärakentamisen mahdollisuutta ehdotusvaiheeseen.

LIITE 6



22

Mielipiteen esittäjä: Asko Ala-Luoma, Arja Ala-Luoma (RN:o 16:102) Päivämäärä: 12.3.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjät toivovat uusia rakennuspaikkoja tilakeskuksensa läheisyyteen

(kuvassa alue 1).

− Toinen osoitetuista paikoista sijaitsee rantavyöhykkeellä. Osayleiskaavassa esitetään uutta rakentamista Nurmonjoen varteen siinä laajuudessa, joka on katsottu olevan perusteltua ja kohtuullista verrattuna nykyiseen rantarakentamistiheyteen ja yleiseen käytäntöön rantarakentamisen ohjauksessa. Uuden rakentamisen paikat on määritetty ns. emätilatarkastelun perusteella, jossa huomioidaan rantaan rajoittuvien tilojen aiempi rakentaminen. Esitetylle tilalle sijoittuvalle uudelle rantarakennuspaikalle ei ole mitoituksella perusteita, sillä ko. emätila on käyttänyt jo mitoituksellisen rakennusoikeuden Rakentamisen salliminen esitetylle tilalle tarkoittaisi, että rantarakentamisen määrää pitäisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun nimissä nostaa laajemmalla alueella. Niin runsas rakentamisen määrä ei ko. alueella enää olisi suotavaa alueen maisema-arvojen, virkistystarpeiden, vesiensuojelun eikä maaston- ja luonnonpiirteiden kannalta. Toinen osoitettu paikka sijaitsee osittain rantavyöhykkeen ulkopuolella. Mahdollisuuksia uuden rakennuspaikan osoittamiseksi tilan rantavyöhykkeen ulkopuoliselle osalle voidaan selvittää ehdotusvaiheeseen.

• Tilakeskusta vastapäätä, Keski-Nurmontien toisella puolella oleva lähivirkistysalueen merkintä poistettava, sillä sille ei ole tarvetta eikä alueella ole mainittavia maisema- taikka luonnonarvoja (kuvassa alue 2).

− Ko. alue ei kuulu nyt valmisteltavan Keski-Nurmon osayleiskaavan alueeseen, vaan se kuuluu Nurmon keskustan yleiskaavaan vuodelta 2005, eikä asiaan voida vaikuttaa. Aluevaraus on esitetty kaavaluonnoskartassa mustavalkoisena, jotta suhde olevaan kaavaan hahmottuisi lukijalle paremmin.

LIITE 6



23

• Peltoalueelle sijoitetun uuden asuinalueen rajausta tulisi siirtää pellolta metsän rajalle

siten, ettei se muodosta jäljelle jäävästä peltoalueesta epätarkoituksenmukaisen muotoista (kuvassa alue 3).

− Asuinalueen rajausta voidaan tarkistaa kaavaehdotusvaiheessa.

LIITE 6



24

Mielipiteen esittäjä: Minna Toivola, Kari Toivola, Tiina Taivaljärvi, Terho Taivaljärvi, Emilia Matara-Aho, Pasi Tuuttila, Hanna Rantala, Mika Rantala, Heikki Mäkelä Päivämäärä: 14.3.2013 Aihe: • Keski-Nurmon koulun pohjoispuolelle esitetyt malli A:n 40 uutta rakennuspaikkaa ja malli

B:n 25 uutta rakennuspaikkaa ovat mielipiteen esittäjien mielestä liikaa. He toivovat ympäristöltään väljyyttä ja luonnonläheisyyttä. Isokoskentien tulisi säilyä maisematienä, jonne ei tulisi rakentaa katuvalaistusta. Esitetty rakentamisen määrä tekisi alueesta tiheään asutun ja lisäisi liikennettä. Lisäksi Keski-Nurmon koulu on jo täynnä, joten tiheämmin asutut alueet olisi järkevintä sijoittaa lähemmäs kaupungin keskustaa.

− Mallit A ja B on esitetty Keski-Nurmon osayleiskaavan rakennemalleissa, jotka ovat olleet nähtävillä ja kommentoitavina loppuvuodesta 2011. Rakennemallien ja niistä saadun palautteen pohjalta on laadittu osayleiskaavaluonnos, jossa ko. alue on osoitettu merkinnällä MT/AP-1, joka tarkoittaa maa- ja metsätalousaluetta, joka toiminnan siirryttyä muualle kaavoitetaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Seinäjoen kaupunkialue kasvaa voimakkaasti ja Kuortaneentien suunta on yksi kaupungin pääkasvusuunnista. Merkittävä osa osoitetun alueen rakentamattomasta maasta on kaupungin omistuksessa, joten sen kaavoittaminen myös siten järkevää. Lisäksi alue sijaitsee edullisesti suhteessa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja on hyvin saavutettavissa, joten sen rakentaminen on perusteltua. Toive häiriöttömästä omasta rauhasta ja rakentamattomasta lähiympäristöstä on sinällään ymmärrettävä, mutta sen toteutuminen voimakkaasti kasvavan maakuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä on vaikeasti toteutettavissa.

LIITE 6



25

Mielipiteen esittäjä: Jouko Peltonen (R:No 13:112) Päivämäärä: 14.3.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjä on vasta huomannut, että osayleiskaavan alue rajoittuu hänen

omistamansa tilan etelärajaan ja vaatii 6 kuukauden lisäaikaa selvittääkseen ja tiedostaakseen omat oikeutensa sekä tutustua kaupungin kaavoitusprosessin oikeusvaikutuksiin.

− Kaavatyön vireilletulosta ja etenemisestä on tiedotettu lain edellyttämällä tavalla ja tieto on ollut yhdenveroisesti kaikkien saatavilla. Kaavatyön laatiminen on hidas prosessi ja alueen asukkailla on ollut aikaa tiedostaa oikeutensa.

LIITE 6



26

Mielipiteen esittäjä: Aira Kaarina Ylämäki, Jouko Ylämäki (RN:o 15:81) Päivämäärä: 14.3.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjä on hankkinut vuonna 2004 omistukseensa tontin, jolle hän on

suunnitellut rakentavansa pientalon. Kaavaluonnoksessa ko. tila on osoitettu puistoalueeksi ja tiealueeksi. Aluevaraus tulisi muuttaa asuinalueeksi AP-1 tai AP-2 ja uuden asuinrakennuksen rakentaminen tulisi sallia.

− Tien linjausta voidaan tarkistaa ja rakennuspaikan merkintää selvittää ehdotusvaiheeseen.

LIITE 6



27

Mielipiteen esittäjä: Helge Jöllön sekä Paavo ja Henni Jöllön kuolinpesä c/o Harri Kätkänaho (RN:o 99:1, 99:2) Päivämäärä: 15.3.2013 Aihe: Mielipiteen esittäjän mielestä tilojen 99:1 ja 99:2 kohdalla maanomistajien yhdenvertainen kohtelu ei toteudu: • Tilojen alueelle ei ole osoitettu yhtäkään rakentamiseen kelpaavaa paikkaa;

Tilan 99:1 päärakennus ei sijaitse rantavyöhykkeellä, vaikka se kaavan rantarakentamisselvityksen mukaan siellä on – tilojen 99:1 ja 99:2 rantavyöhyke tulisi muuttaa 50-60 m. syvyiseksi ja tilalle 14:61 osoitetut rantarakentamispaikat on osoitettava niille

− Valtaosa tilojen maista on osoitettu aluemerkinnällä MT/AP-1, jolla pyritään saamaan alueelle verrattain tiheää asuinrakentamista. Lisäksi kaikki tilojen maat, jotka ovat osayleiskaavan alueella on osoitettu kuuluvaksi asemakaavoitettavan alueen ohjeelliseen rajaukseen. Nurmonjokivarren rantarakentamisen mitoitusselvityksen (Pöyry 16.9.2011) mukaan: ”Rantavyöhykkeellä tarkoitetaan sellaista rannan osaa, jonka luonnonolosuhteisiin vesistön vaikutus ulottuu, joka maisemallisesti mielletään rantaan kuuluvaksi tai jolle kohdistuu erilaisia rantaa hyödyntäviä maankäyttötarpeita (HE79/1996). Rantavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat ennen kaikkea alueen kasvillisuus, maisema, maaston muodot ja muut luonnonolosuhteet. Lisäksi rantavyöhykkeen rajaukseen vaikuttavat tiestö ja nykyisen asutuksen sijoittuminen. Rantavyöhykkeen voidaan katsoa ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan missään pidemmälle kuin 200 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Hallintokäytännössä rantavyöhykkeen vähimmäisleveytenä on pidetty 50 metriä. Leveimmillään rantavyöhyke on avoimilla peltorannoilla. Metsäisillä rannanosilla rantavyöhyke on noin 100 metrin laajuinen, rinnemetsien kohdalla hieman laajempi. Kapeaa rantapuustoa tai pientä metsikköä ei huomioida rantavyöhykettä kaventavana tekijänä, koska se on helposti poistettavissa tai harvennettavissa. Sen sijaan tiiviin ranta-asutuksen kohdalla tausta-alueen yhteydet rantaan ovat usein rajoittuneemmat, mikä voidaan huomioida rantavyöhykettä kaventavana tekijänä. Myös rannan suuntaisesti kulkeva tie rajoittaa rakentamisen vaikutuksia ja yhteyttä vesistöön ja muodostaa siten monin paikoin luontevan rantavyöhykkeen rajan.”

LIITE 6



28

− Tilan 99:1 päärakennus sijaitsee em. mukaisella peltorannalla ja siltä on suora näköyhteys joelle. Täten tilan 99:1 sijaitsee rantavyöhykkeellä. Tilaan 14:61 kuuluu pitkä ja kapea rantakaistale, sekä syvempi, rakentamiseen soveltuva osa. Kaavatyön taustaksi laaditun em. rantarakentamisen mitoitusselvityksen sekä sen pohjalta laaditun mitoituksen mukaan tilalla on oikeus uusiin rakennuspaikkoihin. Aluemerkintöjen tarkastusta Jöllöntien eteläpuolella voidaan kaavaehdotusvaiheessa selvittää. MT/AP-1 –aluemerkintä sekä asemakaavoitettavan alueen merkintä alueella mahdollistavat ranta-alueiden rakentamismahdollisuuksien uudelleenarvioinnin myöhemmin asemakaavoituksen yhteydessä.

• Rantavyöhykettä tulisi kaventaa myös, jotta haja-asutusrakentaminen Jöllöntien puolelle olisi mahdollista

− Ko. tilat sijaitsevat Keski-Nurmon koulun läheisyydessä ja yhdyskuntarakenteen kannalta edullisessa paikassa. Kaupungin kannalta haja-asutuksen salliminen alueelle ei ole toivottavaa, siksi aluetta on esitetty kaavaluonnoksessa rakennettavaksi tiheämmin ja järjestelmällisemmin. Tähän pyritään merkinnällä MT/AP-1 sekä asemakaavoitettavan alueen ohjeellisella merkinnällä.

• EV –aluemerkintä tulisi poistaa Kuortaneentien varrelta ja korvata MT/AP-1 –aluemerkinnällä. Meluntorjunta olisi parempi hoitaa maavallilla

− EV-aluemerkintää voidaan tarkistaa kaavan ehdotusvaiheessa. Maavallia ei ole tarkoitus sallia Kuortaneentien maiseman ja yleisen viihtyvyyden vuoksi.

• Mielipiteen esittäjä kyseenalaistaa merkinnän luo-2/7 liito-oravahavainnot ja ilmoittaa, että alueella tullaan tekemään normaalit metsänhoito- harvennustyöt.

− Osayleiskaava-alueelle on tehty luontoselvitys vuonna 2011 ja osoitetulla alueella on todettu olevan liito-oravan lisääntymis- ja/tai levähdysalue. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) mukainen rauhoitettu eläinlaji, jonka elinympäristön tahallisesta heikentämisestä on säädetty Luonnonsuojelulaissa (39§, 58§) sekä Rikoslaissa (luku 48 1–5§).

LIITE 6



29

Mielipiteen esittäjä: Anna Hakkari Päivämäärä: 15.3.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjä ilmoittaa yhtyvänsä Jouko Peltosen mielipiteeseen.

− Huomioidaan.

LIITE 6



30

Mielipiteen esittäjä: Aki Ylinen (RN:o 15:88, 15:99) Päivämäärä: 15.3.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjän mielestä Ylisen tilan (15:99) ME-aluevarauksen (kuvassa aluerajaus

1) tulisi ulottua pidemmälle länteen/lounaaseen Kukonojan suuntaan.

− ME-aluevaraus on mitoitettu Ylisen Broiler Oy:n 8.11.2012 Seinäjoen kaupunkisuunnittelujaostolle toimitetun suunnittelutarveratkaisuhakemuksen ja sen liitteenä olleen asemapiirroksen mukaisesti siten, että suunniteltu laajennus on huomioitu. Alueen laajentaminen ilman pakottavaa syytä lähemmäs jo olemassa olevaa asutusta ei ole toivottavaa syntyvien ympäristöhaittojen vuoksi.

• Tilan 15:103 mailla Karjanmaantien ympäristössä sijaitsevan VL-alueen (kuvassa aluevaraus 2) kevyen liikenteen väylä on siirrettävä kulkemaan muualla, sillä ko. tilan maat ovat aktiivisessa viljelykäytössä.

− Mainittu harmaa alue ei kuulu nyt valmisteltavan Keski-Nurmon osayleiskaavan alueeseen, vaan se kuuluu Nurmon keskustan yleiskaavaan vuodelta 2005, eikä asiaan voida vaikuttaa. Aluevaraus on esitetty kaavaluonnoskartassa mustavalkoisena, jotta suhde olevaan kaavaan hahmottuisi lukijalle paremmin. Em. Kaavassa osoitettu reitti ei ole kevyen liikenteen väylä vaan ulkoilureitti. Reittimerkintä on sijainniltaan ohjeellinen ja sen perustamiseen tarvitaan sopimus maanomistajien kanssa.

LIITE 6



31

• Viitainnevan peltoalueen tulisi säilyä viljelyskäytössä, eikä valjastaa asuntotuotantoon.

Viheralueen voisi linjata pelloille ja jatkaa niiden viljelyskäyttöä jatkossakin.

Seinäjoen kaupunkialue on kasvanut viime vuosikymmeninä ja kasvaa edelleenkin voimakkaasti. Viitainnevan alue, kuten muukin kaava-alueen lounaisosa, on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa merkitty kaupunkikehittämisen kohdealueeksi. Kaupunkirakenteen laajentaminen alueella on perusteltua ja uutta rakentamista esitetään alueille, joille sen katsotaan olevan sopivaa. Viitainneva ympäristöineen on tällainen alue.

LIITE 6



32

• Jokaisen maanomistajan ja aktiiviviljelijän toivomuksia on mahdollisuuksien mukaan noudatettava. Vapaa-ajan reitistöjen linjauksissa on huomioitava omistusten rajat, eikä alueita saa pilata reittien vetämisellä. Alueen kotieläintuotannon edellytyksiä ei tule unohtaa asuntotuotannon vaatimuksia seuratessa.

− Kaikki esitetyt mielipiteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kaavatyön jatkuessa. Keski-Nurmon osayleiskaava-alueella on perinteisesti harjoitettu maa- ja metsätaloutta, mutta Seinäjoen kaupunkialueen laajentuminen asettaa tulevien vuosikymmenten maankäytön suunnittelulle erityisiä haasteita, joihin nyt laadittavalla osayleiskaavalla pyritään vastaamaan.

LIITE 6



33

Mielipiteen esittäjä: Timo Toivola, Katri Toivola, Lyyli Toivola (RN:o 12:177, 12:294, 12:28) Päivämäärä: 15.3.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjät toivovat, että tilojen 12:177 ja 12:294 (kuvassa aluerajaus 2) alueilla

olisi vastaisuudessakin mahdollista harjoittaa pensasmarjojen tuotantoa.

− Mainitut tilat eivät kuulu nyt valmisteltavan Keski-Nurmon osayleiskaavan alueeseen, vaan Nurmon keskustan yleiskaavaan vuodelta 2005, eikä asiaan voida vaikuttaa. Aiemman kaavan aluevaraus on esitetty kaavaluonnoskartassa mustavalkoisena, jotta suhde olevaan kaavaan hahmottuisi lukijalle paremmin

• Tila 12:28 (kuvassa aluerajaus 1) tulisi säilyttää maatalousalueena, sillä siltä saadaan polttoenergia kodin lämmitykseen.

− kaupunkialue kasvaa voimakkaasti ja Kuortaneentien suunta on yksi kaupungin pääkasvusuunnista. Osa osoitetun alueen rakentamattomasta maasta on kaupungin omistuksessa, joten sen kaavoittaminen myös siten järkevää. Lisäksi alue sijaitsee edullisesti suhteessa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja on hyvin saavutettavissa, joten sen rakentaminen on perusteltua. Toive omasta rauhasta ja rakentamattomasta lähiympäristöstä on sinällään ymmärrettävä, mutta sen toteutuminen voimakkaasti kasvavan maakuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä on vaikeasti toteutettavissa. Alue on osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu asemakaavoitettavaksi. Asemakaavoituksen yhteydessä alue on mahdollista jättää rakentamisen ulkopuolelle.

LIITE 6



34

Mielipiteen esittäjä: Rauni Soininen (RN:o 14:214) Päivämäärä: 15.3.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjän mielestä tilan 14:214 AP-2 –alueen rajausta tulisi laajentaa rannan

suuntaan.

− Tila 14:214 sijaitsee rantavyöhykkeellä ja sillä on jo yksi rakennuspaikka, eikä uuden rakennuspaikan osoittaminen ole perusteltua huomioiden maanomistajien yhdenvertainen kohtelu ja yleiskaavan rantarakentamisessa sovelletut periaatteet Osayleiskaavassa esitetään uutta rakentamista Nurmonjoen varteen siinä laajuudessa, joka on katsottu olevan perusteltua ja kohtuullista verrattuna nykyiseen rantarakentamistiheyteen ja yleiseen käytäntöön rantarakentamisen ohjauksessa. Uuden rakentamisen paikat on määritetty ns. emätilatarkastelun perusteella, jossa huomioidaan rantaan rajoittuvien tilojen aiempi rakentaminen. Esitetylle tilalle sijoittuvalle uudelle rantarakennuspaikalle ei ole mitoituksella perusteita, sillä ko. emätila on käyttänyt jo mitoituksellisen rakennusoikeuden. Rakentamisen salliminen esitetylle tilalle tarkoittaisi, että rantarakentamisen määrää pitäisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun nimissä nostaa laajemmalla alueella. Niin runsas rakentamisen määrä ei ko. alueella enää olisi suotavaa alueen maisema-arvojen, virkistystarpeiden, vesiensuojelun eikä maaston- ja luonnonpiirteiden kannalta. Nykyisen rakennuspaikan aluerajauksen tarkistamista kaavaehdotukseen voidaan selvittää.

LIITE 6



35

• Mielipiteen esittäjän mielestä jätevesien käsittely ko. tilan alueella tulisi olla mahdollista

toteuttaa sakokaivojen ja suodatinkentän avulla.

− Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on todettu, että sakokaivojen ja suodatinkenttien käyttö jätevesien käsittelyyn näin lähellä tulvaherkkää vesistöä ei ole perusteltua, vaan se tulee toteuttaa tavalla, jolla riski jätevesien päätymisestä vesistöön minimoidaan.

• Mikäli Isokoskentien varteen rakennetaan kevyen liikenteen väylä, tulisi se rakentaa nykyisen tielinjauksen itäpuolelle.

− Osayleiskaavassa ei osoiteta kevyen liikenteen väylää ko. alueelle, sillä siellä ei nähdä olevan tarvetta kevyen liikenteen väylälle.

LIITE 6



36

Mielipiteen esittäjä: Aira ja Matti Keski-Luoma (RN:o 11:155, 16:92, 12:55, 16:49, 16:99, 16:106, 16:126, 16:111) Päivämäärä: 19.3.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjien mielestä tilat 11:155, 16:92, 12:55, 16:49, 16:99, 16:106, 16:126,

16:111 on jätettävä maatalousalueiksi. Heillä on 3000 kanan luomukanala, jolle rehuomavaraisuus on tärkeää. Lisäksi em. alueiden jättäminen maatalouskäyttöön ei heidän mielestään ole osayleiskaavan tavoitteiden vastaista.

− Seinäjoen kaupunkialue kasvaa voimakkaasti ja Kuortaneentien suunta

maakuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä on yksi kaupungin pääkasvusuunnista. Maakuntakaavassa osayleiskaavan läntisin osa, nyt kyseessä oleva alue on osoitettu merkittäviltä osin kaupunkikehittämisen kohdealueeksi, jota mm. ”kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna. Alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana.” Alue sijaitsee edullisesti suhteessa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sekä kunnallisteknisiin verkostoihin ja on lisäksi hyvin saavutettavissa, sillä se sijaitsee kahden valtatien – VT 18 ja VT 19 uusi ohitustieosuus – solmukohdassa kaupungin ydinkeskuksen välittömässä läheisyydessä. Alueen osoittaminen asuinrakentamiseen on siten maakuntakaavan mukaista ja vastaa laajenevan kaupunkiseudun kasvutarpeisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Osayleiskaavaa ei voida laatia sisällöltään maakuntakaavan vastaiseksi.

LIITE 6



37

Esitettyjen asuinalueiden rajauksia merkittäessä on mahdollisuuksien mukaan pyritty huomioimaan oleva maatalous ja takaamaan sen toimintaedellytykset mahdollisimman pitkälle; merkittävä osa mielipiteen esittäjien tiloista on kaavassa merkinnällä MA, EV-1, VL tai VU. Asumisellekin osoitetut alueet ovat maatalouskäytössä siihen saakka kunnes kaupunki joskus hankkii ne omistukseensa.

LIITE 6



38

Jorma Luoma (RN:o 15:97, 16:102) Päivämäärä: 26.3.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjä toivoo kahta uutta rakennuspaikkaa omistamilleen tiloille.

− Merkittävä osa osoitetuista tiloista sijaitsee liikennemelualueella. Koko alueen osoittaminen asuinkäyttöön tarkoitetuksi alueeksi muuttaisi ympäristön asuin- ja viheraluerakennetta epätarkoituksenmukaiseen suuntaan. Tällöin koko ympäröivän alueen rakennetta tulisi järjestellä uudelleen. AP-1 alueen rajauksen tarkentamista voidaan selvittää kaavaehdotusvaiheeseen.

LIITE 6



39

Juha Ala-Huumo (RN:o 14:216) Päivämäärä: 26.3.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjä toivoo omistamalleen tilalle 1-2 uutta rakennuspaikkaa.

− Voidaan harkita merkintöjen tarkistamista ehdotusvaiheeseen.

LIITE 6



40

Aula Kortesniemi C/O Jyrki Kortesniemi (RN:o 18:178) Päivämäärä: 5.4.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjä toivoo, että tila 18:178 voitaisiin merkitä kaavassa loma-

asuntoalueeksi. Tila on irrotettu emätilasta 1970-luvulla tässä tarkoituksessa.

− Vuonna 2010 tehdyssä luontoselvityksessä tilan rantametsikössä on todettu olevan liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Siten se ei sovellu rakentamiseen. Lisäksi kaavaa varten tehdyn emätilatarkastelun perusteella tilalle 18:178 ei synny uusia rakennuspaikkoja. Osayleiskaavassa esitetään uutta rakentamista Nurmonjoen varteen siinä laajuudessa, joka on katsottu olevan perusteltua ja kohtuullista verrattuna nykyiseen rantarakentamistiheyteen ja yleiseen käytäntöön rantarakentamisen ohjauksessa. Uuden rakentamisen paikat on määritetty ns. emätilatarkastelun perusteella, jossa huomioidaan rantaan rajoittuvien tilojen aiempi rakentaminen. Esitetylle tilalle sijoittuvalle uudelle rantarakennuspaikalle ei ole mitoituksella perusteita, sillä ko. emätila on käyttänyt jo mitoituksellisen rakennusoikeuden. Rakentamisen salliminen esitetylle tilalle tarkoittaisi, että rantarakentamisen määrää pitäisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun nimissä nostaa laajemmalla alueella. Niin runsas rakentamisen määrä ei ko. alueella enää olisi suotavaa alueen maisema-arvojen, virkistystarpeiden, vesiensuojelun eikä maaston- ja luonnonpiirteiden kannalta.

LIITE 6



41

Erkki Ylä-Autio (RN:o 2:288) Päivämäärä: 5.4.2013 Aihe:

• Mielipiteen esittäjä toivoo tilalleen kahta uutta rakennuspaikkaa.

− Voidaan harkita merkintöjen tarkistamista ehdotusvaiheeseen.

LIITE 6



42

Martti Saari (RN:o 12:285) Päivämäärä: 25.6.2013 Aihe:

• Mielipiteen esittäjä toivoo tilalleen uutta rakennuspaikkaa.

− Tila 12:285 on rantavyöhykkeellä. Osayleiskaavassa esitetään uutta rakentamista Nurmonjoen varteen siinä laajuudessa, joka on katsottu olevan perusteltua ja kohtuullista verrattuna nykyiseen rantarakentamistiheyteen ja yleiseen käytäntöön rantarakentamisen ohjauksessa. Uuden rakentamisen paikat on määritetty ns. emätilatarkastelun perusteella, jossa huomioidaan rantaan rajoittuvien tilojen aiempi rakentaminen. Esitetylle tilalle sijoittuvalle uudelle rantarakennuspaikalle ei ole mitoituksella perusteita, sillä ko. emätila on käyttänyt jo mitoituksellisen rakennusoikeuden. Rakentamisen salliminen esitetylle tilalle tarkoittaisi, että rantarakentamisen määrää pitäisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun nimissä nostaa laajemmalla alueella. Niin runsas rakentamisen määrä ei ko. alueella enää olisi suotavaa alueen maisema-arvojen, virkistystarpeiden, vesiensuojelun eikä maaston- ja luonnonpiirteiden kannalta.

LIITE 6



43

Heikki ja Eliisa Autio (RN:o 12:185, 12:287) Päivämäärä: 21.8.2013 Aihe:

• Mielipiteen esittäjät toivovat, että tilalle 12:185 emätilatarkastelun perusteella syntyvä rantarakennuspaikka voitaisiin siirtää heidän omistamalleen tilalle 12:287.

− Rakennuspaikka voidaan siirtää. Päivitetään muutos kaavaan.

LIITE 6



44

Erno Paananen (RN:o 12:287) Päivämäärä: 10.6.2013 Aihe: • Mielipiteen esittäjä huomauttaa, ettei hänen tilansa pohjoispuoleiselle naapuritilalle

osoitetun uuden rantarakennuspaikan tontilleajo voi tapahtua hänen tilansa läpi.

− Rakennusoikeuden omistaja on esittänyt, että rakennuspaikka voidaan siirtää toisaalle siten ettei ko. läpiajoa synny. Muutos päivitetään kaavaan.

LIITE 6



45

Harri Haapa-Aho (RN:o 15:86) Päivämäärä: 10.6.2013 Aihe:

• Mielipiteen esittäjä toivoo, että hänen tilansa pohjoisosaan rajautuvan VL -alueen rajaa ja ulkoilureittimerkintää voitaisiin siirtää pohjoisemmaksi.

− Voidaan harkita merkintöjen tarkistamista ehdotusvaiheeseen. Alue on merkitty asemakaavoitettavaksi, joten nyt osoitettujen asuinrakennusten alueen, viheralueen ja ulkoilureitin tarkemmat sijainnit tullaan määrittämään tuolloin. Myös lopullinen kaavaan tuleva ulkoilureittimerkintä on luonteeltaan ohjeellinen ja varsinaista ulkoilureitin perustamista varten tarvitaan sopimukset maanomistajien kanssa.

LIITE 6

TEKNIIKKAKESKUS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaOsayleiskaava

Keski-Nurmo 14.2.2013 KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS

Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, 60100 SEINÄJOKI / 06-416 2111Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, 09-6844 510 1

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAOsayleiskaava

KESKI-NURMO

LIITE 7

TEKNIIKKAKESKUS



Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, 60100 SEINÄJOKI / 06-416 2111Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, 09-6844 5102

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAOsayleiskaavaKESKI-NURMO

SISÄLLYSLUETTELO

Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus 4Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet 5Suunnittelun lähtökohdat ja aiemmat suunnitelmat 6Tehdyt selvitykset 10Osalliset 11Osallistumismenettely ja tiedottaminen 12Viranomaisyhteistyö 13Vaikutusten arviointi 13Kaavoituksen aikataulu ja päätöksenteko 14Yhteystiedot 15

LIITE 7

TEKNIIKKAKESKUS




Keski-Nurmonosayleiskaava

Veneskoskenosayleiskaava

Kouranosayleiskaava

Kaava-alue kartalla yhdessä samanaikaisesti käynnistettyjen Veneskosken ja Kouran osayleiskaavojen aluerajausten kanssa.

LIITE 7

TEKNIIKKAKESKUS




Osayleiskaava-alue sijoittuu Nurmonjokilaaksoon Keski-Nurmoon, Seinäjoen keskustan itäpuolelle. Seinäjoen keskustasta on n. 5 km Keski-Nurmon alueelle.

Osayleiskaava-alueita halkovat Nurmonjoki, Kuortaneentien pohjoispuolella joen vartta kulkevat Isokoskentie ja Keski-Nurmontie.Kuortaneentie on osa valtatietä 18. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 1640 ha.

Maisemallisesti aluetta hallitsee Nurmonjokilaakson alava, valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema, jonka mukaisesti myös alueen asutuskeskittymät ovat sijoittuneet.

Osayleiskaava-alueella toimii Ruuhikoski Golf sekä useita eläintiloja.

Osayleiskaava-alueen länsiosa kuuluu Nurmon keskustan yleiskaava 2015:een. Lounaisosastaan osayleiskaava-alue rajautuu Roveksen osayleiskaava-alueeseen.

Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema, Nurmonjoki-laakso.

Aluerajaus kartalla.

Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus

LIITE 7

TEKNIIKKAKESKUS




Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet

Seinäjoki on lähes 200 000 asukkaan Etelä-Pohjanmaan keskus ja yksi Suomen nopeimmin kehittyviä kaupunkikeskuksia. Seinäjoen väkiluku ylitti 58 000 asukasta keväällä 2011. Keski-Nurmon – Veneskosken alue on ollut yleiskaavoitettavana kohteena Seinäjoen kaupungin kaavoitusohjelmassa vuodesta 2009. Samalla myös eteläisemmän Kouran alueen yleiskaavoitus on ajankohtaistunut. Alueille on tarve laatia yleiskaavat sekä tarkistaa aiemmin laadittuja yleiskaavoja alueiden maankäytön ohjaukseen. Yleiskaavoituksen ajaksi suunnittelualueille on asetettu MRL 38§:n ja MRL 128 §:n mukaiset rakennus- ja toimenpidekiellot kaupunginvaltuuston päätöksellä 28.06.2010 viideksi vuodeksi.

Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen länsiosa on Seinäjoen kaupunkialueen laajenemisvyöhykkeellä ja sinne on tarvetta osoittaa asumis- ja palvelukäyttöön asemakaavoitettavia alueita. Nurmonjokilaaksossa on erityisesti omakotiasutuksen rakentamispaineita. Alueella on tarve suunnitelmallisesti osoittaa pientaloasuminen sekä ranta-alueilla että muualla. Lisäksi pyritään osoittamaan alueet, joilla on mahdollisuus käyttää yleiskaavaa rakennusluvan myöntämisen perusteena MRL 72§:n mukaisesti. Lisäksi on tarve tiivistää olemassa olevia kylä- ja nauhataajamia mm. uuden Keski-Nurmon koulun lähia-lueilla. Alueella on maatalouden suuryksiköitä, joiden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan kaavassa.

Kaavoituksen yhteydessä otetaan kantaa myös jätevesihuollon järjestämiseen sekä tieverkkoon. Nurmon keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella tulevan Seinäjoen itäisen ohikulkutien ja Keski-Nurmontien välisellä alueella on tarvetta tarkistaa aiemman yleiskaavan maankäytön varauksia sekä tarve ohjata tulevaa asemakaavoitusta.

Valtatielle 18 on laadittu yleissuunnitelma vuonna 1987 tien oikaisuksi Kuortaneentien ja Keski-Nurmontien risteyksen tuntumasta Kouran eteläpuolitse. Oikaisu on ELYn liikennehankkeissa mukana sekä huomioitu maakuntakaavassa (kuva s. 7). Suunnitelmat valtatien 18 tiejärjestelyistä otetaan huomioon yleiskaavassa. Yleiskaavan tavoitteena on yleiskaavaratkaisun liikenneverkko ja sen liittyminen katuja yleisten teiden verkostoon.

Laadittavan osayleiskaavan tavoitevuosi on 2030. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena.

LIITE 7

TEKNIIKKAKESKUS




Suunnittelun lähtökohdat ja aiemmat suunnitelmat

LähtökohdatAlueen maisemarakennetta hallitsee kaakkois-luoteissuuntainen avoin peltomaisema ja sen keskellä virtaava Nurmonjoki ja sen sivuhaarat. Topografialtaan alue on tasaista. Maiseman solmukohdat sijoittuvat alueen pohjoisosassa Hirviluoman joenhaaraan ja etelässä Kuortaneentien ja Keski-Nurmontien risteyksen kohdalla maiseman avautuessa jälleen laajemmaksi laaksotilaksi.Nurmonjoki kuuluu Lapuanjoen vesistöalueeseen. Joen pituus on noin 80 km ja valuma-alue 856 km2.Osayleiskaava-alueella ei ole pohjavesialueita.

Osayleiskaava-alueen maaperä on pääosin karkeaa hietaa, myös savi- ja hiesualueita esiintyy. Jokilaakson reunat ovat moreenia ja kalliota. Vanhin asutus on keskittynyt jokivarteen hietamaille. Kylän rakenne on nauhamainen, ja sen sisääntulo- ja porttikohta on Ruuhikoski Golfin alueella.

Alueen ilmastolle tunnusomaisia piirteitä ovat tulvaherkkyys, tuulisuus ja ajoittainen sumuisuus.

Osayleiskaava-alueelle on tehty luontoselvitys vuosina 2010-2011. Inventoinnissa löytyi kaikkiaan 24 kpl luontokohteita. Suurin osa kohteista on liito-oravien reviirejä, yksittäispuita tai luonnonarvoiltaan merkittäviä metsäalueita/metsikköjä.

Tieverkollisesti suunnittelualueella kulkee molemmin puolin jokea Keski-Nurmontie ja Isokoskentie. Aleen eteläreunassa kulkee Kuortaneentie. Niistä Kuortaneentie on osa valtakunnan tieverkon valtatietä 18 (Vaasa – Jyväkylä). Liikennemäärät ovat alueella pääasiassa alhaisia. Ainoastaan Kuortaneentien valtatieosuudella liikennettä on paljon hieman yli 5600 autoa vuorokaudessa. Keski-Nurmontiellä liikennettä on noin 1700 ja Isokoskentiellä liikennettä on noin 300 autoa vuorokaudessa.

LIITE 7

TEKNIIKKAKESKUS




Ote maankuntakaavasta.

Voimassa olevat kaavat

MaakuntakaavaYmpäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 23.05.2005. Maakuntakaavan uudistamistyö on käynnistetty v. 2011. Alueelle kohdistuu seuraavat merkinnät:

- virkistys- ja matkailukohde: Ruuhikoski Golf - Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue: Nurmonjokilaakso - Ohjeellinen ulkoilureitti - Kaupunkikehittämisen alue - Taajamatoimintojen alue - Uudet tiet ja linjat: valtatie 18 oikaisun liittymä

LIITE 7

TEKNIIKKAKESKUS




Nurmon keskustan yleiskaava.

Nurmon keskustan yleiskaava 2015 Nurmon keskustan yleiskaava 2015 hyväksyttiin vuonna 2003 ja tuli kaikilta osin voimaan vuonna 2006. Kaavan keskeisiä tavoitteita oli osoittaa keskustan asuin- ja työpaikka-alueiden laajennukset sekä itäisen ohikulkutien paikka. Tarkoituksena oli myös turvata kotieläintalouden edellytyksiä ja säädellä sen suhdetta asumiseen. Kaava jätettiin kuitenkin tältä osin vahvistamatta (valkoiset alueet).Nurmon keskustan yleiskaava-alueen kaakkoisosa, joka sisältää myös kaksi hyväksymättä jäänyttä kotieläintalouden suuryksikköä, kuuluu nyt laadittavan osayleiskaavan alueeseen.

Itäisen ohikulkutien ja Keski-Nurmontien välinen alue on merkitty pääosin MT-3 -alueeksi eli maa- ja metsätalousalueeksi, jolla muu kuin maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen ei ole sallittua. Alueelle ei saa rakentaa myöskään kotieläintalouden suuryksikköjä. Alueelle on osoitettu tieliikenneyh-teys itäisen alikulkutien alta, mikäli alue myöhemmin osoitetaan taajamarakenteen laajennusalueeksi. Keski-Nurmontien itäpuolinen alue on varattu maa- ja metsätalousalueiksi M-1 ja M-2, joilla vähäinen täydennysrakentaminen on sallittua, sekä golfkentän alueeksi VU-1. Yleiskaava-alueella on rakentamisrajoitus ja MRL 43.2§ nojalla on määrätty, ettei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteuttamista.

LIITE 7

TEKNIIKKAKESKUS




Suunnittelualueella ja lähiympäristössä voimassa olevat asema- ja yleiskaavat.

1

5

6

24

3

Suunnittelualueen rajaus

Kouran oyk

Veneskosken oyk

Keski-Nurmonoyk

Roveksenoyk

rautatie Jyväskylään

rautatie Tampereelle

valtatien oikaisuvaraus

maakuntakaavassa

Karhuovuorenak ehdotus

Keski-Nurmon asemakaava

1. Nurmon keskustan yleiskaava 2003 2. Veneskosken osayleiskaava 19933. Kouran osayleiskaava 19834. Roveksen osayleiskaava 20095. Karhuvuoren asemakaavaehdotus 20116. Keski-Nurmon asemakaava 2008

LIITE 7

TEKNIIKKAKESKUS




Asemakaavat • Keski-Nurmon asemakaava (Keski-Nurmon koulun asemakaava) Kaava laadittiin alueelle suunnitellun koulun sekä siihen liittyvien tulevien laajennusten ja

päiväkodin rakentamisen mahdollistamiseksi. Samalla tutkittiin koulun länsipuolisen alueen osoittaminen asumiseen. Sijainti tulva-alueella huomioitiin suunnittelussa. Rakennusjärjestys • Seinäjoen kaupungin rakennusjärjestys (tullut voimaan 19.1.2009)

Tehdyt selvitykset

Luonnonympäristö • Tanelinranta - Keski-Nurmo – Veneskoski - Koura (Seinäjoen kaupunki 2010-2011)

Osayleiskaavatyötä varten sekä Keski-Nurmon, Veneskosken ja Kouran alueille on laadittu luontoselvitykset. Selvitykset osoittavat, että alueella on runsaasti liito-oravahavaintoja ja myös muita luontokohteita, jotka tulee ottaa huomioon suunnittelutyössä.

• Lausunto tulvien huomioonottamisesta osayleiskaavoituksessa alueella Keski-Nurmo – Veneskoski – Koura, Seinäjoki (9.2.2012 EPOELY)

• Nurmonjoen virtausmalli ja tulvakorkeuksien määrittely kaavoituksen tarpeisiin pl 241+00 – 529+40. EPOELY, 2011.

• Tulvariskien alustava arviointi Lapuanjoen vesistöalueella. Etelä-Pohjanmaan ELY, 2011• Lapuanjoen vesistön tulvatorjunnan toimintasuunnitelma. Syrjänen Kari ja Leiviskä Pekka.Länsi-

Suomen ympäristökeskus, raportti 5/2007.

Rakennettu ympäristö• Valtatie 18 Vaasa-Jyväskylä – Yhteysvälin kehittämisselvitys (Tiehallinto 2003)• Keskustan osayleiskaava-alue (Nurmo) / Vanhan rakennuskannan inventointi 2004• Nurmonjoen jokivarsiasutus, loppuraportti. Lapuan kaupungin ja Nurmon kunnan toteuttama

EU-hanke 2000-2006• Entisen Nurmon kunnan alueen muinaisjäännösinventointi 2010 (Mikroliitti)• Nurmonjokivarren rantarakentamisen mitoitusselvitys 2011 (Pöyry) • Kulttuuriympäristöselvitys 2011 (Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson)• Maisemaselvitys 2011 (SITO Oy)

LIITE 7

TEKNIIKKAKESKUS




Vaikutusalue

Vaikutusalueena on Keski-Nurmon alue Nurmonjokilaakson ympäristössä sekä Kuortaneentien, Mäki-Hakolantien Keski-Nurmontien ja itäisen ohikulkutien rajaama alue sekä koko Nurmonjokilaakson kokonaisuutta ajatellen Kouran ja Veneskosken osayleiskaava-alueet.

Osalliset

• Suunnittelu- ja lähialueen maanomistajat ja yritykset.• Kaupungin viranomaiset ja yhtiöt:

• Tekniikkakeskus• Rakennusvalvonta• Kunnallistekniikka• Ympäristönsuojelu• Sivistyskeskus • Sosiaali- ja terveyskeskus • Seinäjoen Energia• Seinäjoen Vesi• Seinäjoen Seudun elinkeinokeskus (SEEK)• Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos• Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo• Asukaslautakunta

• Valtion ja muut viranomaiset: • Etelä-Pohjanmaan ELY / elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, maaseutu ja energia,

liikenne- ja infrastruktuuri, ympäristö ja luonnonvarat• Etelä-Pohjanmaan liitto• Liikennevirasto• Museovirasto• Lapuan kaupunki• Seinäjoen seurakunta

LIITE 7

TEKNIIKKAKESKUS




• Yritykset ja yhdistykset: • Anvia oy• LNI Verkko oy• Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys• Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistys ry

Osallistumismenettely ja tiedottaminen Tiedottaminen Kaavoituksen etenemisestä, vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolosta ja mahdollisista tiedotustilaisuuksista tiedotetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla (kaupungintalon 2. kerros), kaupungin tiedotuslehdessä (Etelä-Pohjanmaa-lehti), Seinäjoen Sanomissa ja kaupungin internetsivulla (http://www.seinajoki.fi) aina kaavan hyväksymiseen saakka.

Vireilletulo Osayleiskaavojen laatiminen on tullut vireille kaupunkisuunnittelujaoston päätöksellä 20.04.2010.

Aloitus- ja luonnosvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas) sekä rakennemallit asetetaan nähtäville vähintään 14 päivän ajaksi. Luonnos asetetaan nähtäville 30 päiväksi. Nähtävilläolosta tiedotetaan julkisesti kuulutuksella. Suunnittelualueen ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia sekä osallisiksi merkittyjä viranomaisia ja yhteisöjä tiedotetaan. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitä kirjallisesti, suullisesti tai sähköpostin välityksellä (MRL 62 § ja MRA 30 §). Tarvittaessa järjestetään kaavan esittelytilaisuus. Saadut mielipiteet ja lausunnot käsitellään ja vastineet kirjataan selostukseen ehdotusvaiheessa.

Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Etelä- Pohjanmaan elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 §) osoitteeseen: Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus, Alvar Aallon katu 8, PL 156, 60101 Seinäjoki

LIITE 7

TEKNIIKKAKESKUS




Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, joka on virallisesti nähtävillä (MRL 65 § ja MRA 27 §) 30 päivää. Nähtävilläpidosta tiedotetaan julkisesti kuulutuksella. Kaava-alueeseen rajautuvalle kunnalle ja ulkopaikkakuntalaiselle maanomistajalle tai haltijalle lähetetään kirjallinen ilmoitus viikkoa ennen nähtäville asettamista.

Osalliset voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kirjallisina kuulutuksessa ilmoitettuun osoitteeseen määräaikaan mennessä. Muistutuksiin laaditaan vastineet ja perustelut kaavaselostukseen ja päätöskäsittelyyn. Niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, lähetetään perustellut vastineet. Kaupunginhallitus päättää huomautusten ja lausuntojen johdosta tarkistetun osakaavaehdotuk- sen asettamisesta nähtäville. Jos ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, ehdotus pidetään uudelleen nähtävänä (MRA 32 §).

Viranomaisyhteistyö Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään lausuntomenettelyin tai erillisneuvotteluin. • Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 26.5.2011. • Luonnosvaihessa järjestetään viranomisen kanssa työpalaveri. • Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu.

Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Arviointi pohjautuu tehtyihin selvityksiin, muuhun lähtötietomateriaaliin ja asiantuntijoiden sekä osalliseksi määriteltyjen kannanottoihin. Tulokset kootaan kaavaselostukseen. Selvitettäviä vaikutuksia ovat mm. vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, maisema- ja kaupunkikuvaan, virkistys- ja viheralueverkostoon, ihmisiin ja elinympäristöön, luontoon ja eläimistöön sekä liikenteelliset vaikutukset.

LIITE 7

TEKNIIKKAKESKUS




Kaavoituksen kulku, aikataulu ja päätöksenteko Aikatauluarvio

• Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja rakennemalli – kaikki Nurmonjokilaakson osayleiskaavat, syksy 2011 • Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, helmikuu 2013 • Kaavaluonnos, helmikuu 2013 • Kaavaehdotus syksy 2013 • Hyväksyminen; tavoiteaikataulu syksy 2013 Vuorovaikutus • Yleisötilaisuus 20.6.2011 Keski-Nurmon koululla. • Luonnosvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus. • Suunnittelutyön aikana järjestetään kaavoittajan vastaanottoja.

LIITE 7

TEKNIIKKAKESKUS




Yhteystiedot ja palaute

Mahdollinen palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta toimitetaan kaavoituksesta vastaavalle henkilölle. Työn kuluessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistetaan aina tarvittaessa.

Palaute on hyvä lähettää aina sekä tavoitellulle henkilölle että Seinäjoen Kaavoituksen yhteiseen sähköpostiosoitteeseen

[email protected]

Kaavoituspäällikkö Hilkka Jaakola p. (06) 416 2225, fax (06) 416 2506 [email protected] Kirkkokatu 6, 60100 SEINÄJOKI Yleiskaava-arkkitehti Jyrki Kuusinen p. (06) 416 6435, fax (06) 416 2506, [email protected] Kirkkokatu 6, 60100 SEINÄJOKI

Kaavan valmistelusta vastaa Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Staffan Lodenius p. 09 6844 5123, 050 5965 421 [email protected] Ratakatu 19, 00120 Helsinki

Matti Heikkinen p. 09 68445126 [email protected] Ratakatu 19, 00120 Helsinki

LIITE 7

SEINÄJOEN KAUPUNKI KESKI-NURMON OSAYLEISKAAVA

OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI 8.12.2014


1

Lausunnon antaja: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat Päivämäärä: 29.8.2014

Aihe: • ”Asemakaavoitettavaksi suunnitellun alueen suhde maakuntakaavaan tulee vielä

selvittää ja perustella, koska alueelle on suunniteltu paljon uutta asutustamaakuntakaavan taajamatoimintojen alueeksi varatun alueen ulkopuolelle.”

− Osayleiskaavaehdotuksessa asemakaavoitettavaksi on osoitettu alueita, joidenon katsottu siihen sopiviksi: maakuntakaavassa kaupunkialueen kehittämisalueen rajauksen ulkopuolelle on merkitty kehittämisalueeseen suoraan liittyviä alueita Kuortaneentien ja Keski-Nurmontien välisellä alueella (ao. kuvassa kohta 1) sekä alue Keski-Nurmon koulun ympäristössä (ao. kuvassa kohta 2). Kuortaneentien ja Keski-Nurmontien väliset asemakaavoitettavat alueet muodostavat alueen suunnittelun kannalta luontevan kokonaisuuden, jonka yleiskaavatasoinen suunnittelu on syytä hoitaa yhdellä kertaa mm. liikenne- ja yhteiskunnallisteknisten verkostojen suunnittelun koordinointia ja päätöksentekoa ajatellen. Keski-Nurmon koulun pohjoispuoleinen asemakaavoitettava alue puolestaan sijoittuu edullisesti suhteessa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja kaupungin maaomistuksiin; aluetta on helpompi kehittää yhtenäisenä hallittuna kokonaisuutena.

Maakuntakaava ei esitä taajama-alueen laajentumisia vaan toteaa ne silloisen laatimisaikaisen tilanteen mukaisina, yli 10 vuotta sitten. Maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealuerajausta, jonka sisään asemakaavoitettavat alueet pääosin sijoittuvat, voidaan katsoa täyttävän myös asumisen osalta maakuntakeskuksen kehittämistavoitteen.

Kaupungin tasapainoisen kehittämisen vuoksi tulee pyrkiä osoittamaan laajentumisalueita eri puolilta kaupunkikeskustaa vastaamaan Seinäjoen väestön voimakkaaseen kasvuun(selostus kohta 2.2.1 sekä ao. kaavio). Vain yhden alueen kehittäminen vääristää kehitystä.

Etelä-Pohjanmaan liitto ei lausunnossaan ota kantaa taajamatoimintojen alueen laajentamiseen maakuntakaavaan nähden.

Ei muutoksia kaavaan.

LIITE 8




2

Asukasmäärän muutokset 1990-2012.

Maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueen raja violetilla, Keski-Nurmontien ja VT 18 välinen asemakaavoitettava alue numerolla 1 ja koulun ympäristön asemakaavoitettava alue numerolla 2.

• ”EKO-taajaman alueella rakentamisen suunnittelu tulee perustua MRL:n mukaan laadittuun kaavaan.”− E kotaajama –merkitylle alueelle tulee laatia asemakaava. Lisätään maininta

kaavamääräyksiin.

LIITE 8




3

”P-3-alueen mitoitusta ei ole avattu kuin yhdellä virkkeellä kaavaselostuksessa todeten, että ”alueelle osoitetun liiketilan tarve on 30 000 k-m2”. Kaavassa tulisi tarkentaa P-3 alueen mitoitusta ja mahdollisesti sinne suunniteltuja kaupallisia toimintoja ja esittää joko maksimi neliömäärät myös muiden kaupan osa-alueiden osalta tai P-3 alueen kokonaisrakennusoikeus.”

− P-3 alueen kaavamääräys kuuluu: ”Palveluiden alue. Alueelle on mahdollista sijoittaa paljon tilaa vaativaa erikoistavaran vähittäiskauppaa sekä päivittäistavarakauppa. Liiketilan enimmäismäärä alueella on 30 000 k-m2, josta enintään 500 k-m2 voidaan osoittaa päivittäistavarakaupan myymälälle.”

Kaavaselostuksessa P-3 alueen mitoituksesta on kirjoitettu seuraavasti:

4.2.4 Luonnosvaihe: “Kaava-alueen eteläosan kaupallisten palveluiden alueen mitoitus on laadittu luonnoksen nähtävilläolon jälkeen valmistuneen Seinäjoen vähittäiskaupan selvityksen suositusten mukaiseksi: P-2 alueelle voidaan osoittaa tilaa vievää erikoiskauppaa sekä päivittäistavarakaupan myymälä. Alueen liiketilan kokonaismäärä alueella on 30 000 k-m2, josta enintään 500 k-m2 päivittäistavarakaupan myymälälle.” [tekstissä kirjoitusvirhe, P-2 sijasta siinä kuuluisi lukea P-3]

5.1.3 Palvelut: ” P-3 -alueelle osoitettavan liiketilan tarve on n. 30 000 k-m2. Aluetta tulisi kehittää ensisijaisesti tilaa vaativan kaupan alueena (Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset. Seinäjoen kaupunki, FCG. 2014).”

5.2. Aluevaraukset: ” P-3 PALVELUIDEN ALUE. Alueelle on mahdollista sijoittaa paljon tilaa vaativaa erikoistavaran vähittäiskauppaa sekä päivittäistavarakauppa. Ympäristöministeriön ohjeen YM2/501/2012 mukaisesti. Liiketilan enimmäismäärä alueella on 30 000 k-m2, josta enintään 500 k-m2 voidaan osoittaa päivittäistavarakaupan myymälälle.

Kaavan laatija katsoo, että sekä kaavamääräyksissä että kaavaselostuksessa P-3 –alueen mitoitusta on avattu toivotulla tavalla esittämällä alueen mitoitus, kokonaisrakennusoikeus, maksimilaajuudet sekä osoitettavan kaupan tyyppi. Lisäksi selostuksessa on viitattu vastavalmistuneeseen, koko kaupunkia koskevaan vähittäiskaupan selvitykseen, jonka perusteella kaupallisia palveluita on päätetty ko. paikkaan osoittaa esitetyssä laajuudessa.

P-3:n enimmäisrakennusoikeutta voidaan tarkistaa, ks. seuraava kohta. Muilta osin ei muutoksia P-3:n kaavamääräykseen.

• ”Kaavoitettavan alueen etelä puolelle on kaavoitettu Roveksen OYK:ssa P-2 alue janyt kaavoitettavalle alueelle P-3, jonka liikenteellisiä yhteisvaikutuksia ei ole selvitetty.Liittyminen kaavassa osoitetulle P – 3 alueelle tulee järjestää uudenrinnakkaistieyhteyden kautta itäisemmän liittymä kautta nykyiseltä valtatieltä 18.Liikenteellisessä selvityksessä, jossa tarkastellaan sekä P - 2 että P – 3 alueenliikennejärjestelyjä yhtenä kokonaisuutena voidaan osoittaa myös vaihtoehtoinenratkaisu, jolla järjestetään molemmille alueilla liittyen.”

− Roveksen alueen liikennejärjestelyt ja vaikutukset liittyen Keski-Nurmonosayleiskaavaan on huomioitu ”Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa” -selvityksessä. Keski-Nurmon oyk:n liikenneratkaisuissa huomioitiin Roveksen alueen liittymäpaikka valtatiellä 18 ja sovitettiin siihen uusi liittymähaara pohjoisesta. Näin muodostui Liikenneviraston ”Tasoliittymä-ohjeen” mukainen porrastettu liittymä, joka on riittävän kaukana läheisestä eritasoliittymästä. Molemmat liittymät ja niiden haarat tarkasteltiin Synchro-simulointiohjelmalla. Pääsuunta toimi ennustetilanteessa hyvin, kuten myös Keski-Nurmon liittymähaara,

LIITE 8




4

Roveksen liittymähaara toimi välttävästi. Roveksen alueelta on lisäksi Seinäjoen keskustaan erillinen katuyhteys, joka jakaa liikennettä ja vähentää valtatien kuormitusta.

Arvioiduilla liikennemäärillä ei ole tarvetta esittää valtatielle 18 eritasoliittymää eikä se ole uuden liikennepolitiikan mukaista. Molemmilta alueilta johtaa katuverkkoa kautta rinnakkainen katuyhteys Seinäjoen suuntaan. Lisäksi alueiden välinen liikenne on arvioitu vähäiseksi. Esimerkiksi Keski-Nurmossa asuva ja Rovekseen töihin menevä voi lyhyen etäisyyden puolesta käyttää hyvin myös pyörää kulkutapanaan.

Keski-Nurmon puolelle on kaavassa esitetty suhteellisen vähän tilaa vievää kauppaa sekä pieni alueen asukkaita palveleva päivittäistavarakauppa. Näiden liikennetuotos on alkuperäisiä pienempää ja liittymän toimivuus on varmistettu, joten estettä kaavaluonnoksen mukaiselle ratkaisulle ei ole. Kaavan toteutuessa kokonaan yön yli –tilanteessa kuormitusaste on vain 49 % ja vuoden 2040 ennustetilanteessa 57 % koko liittymän kapasiteetistä. Sivusuunnan palvelutaso on C (asteikko A-F), mikä vastaa alle 25 sekunnin odotusaikaa.

Keski-Nurmon osayleiskaavan liikenneselvitystä päivitetään tämän osalta, jotta siitä selviää, että Roveksen OYK:n ja sen liittymä on riittävästi tarkasteltu.

Ote liikenneselvityksestä: ”Kaupan liikennetuotos on voimakkaasti riippuvainen maankäytön tehokkuudesta ja alueelle sijoittuvan kaupan tyypistä – kaupan liikennetuotos sijoittuu todennäköisesti välille 1300...3400 ajon./vrk.” Korttelin P-3 tilaa vievän kaupan (30 000 > 25 000 kem) alaspäin tarkennuttu liikennetuotos sijoittuu välille 1100...2600 ajon./vrk. Nämä liikennemäärät eivät aiheuta riskiä valtatien 18 liittymän toimivuuteen etenkin, kun liikenne suuntautuu Seinäjoen ja ohikulkutien suuntaan ja liittymä toimi tyydyttävästi huomattavasti suuremmilla liikennemäärillä. Toimivuustarkasteluiden perusteella kaupan sijoittuminen valtatien pohjoispuolelle on liikenteellisesti parempi kuin tien eteläpuolelle.

Liikennetarkastelu tukee esitettyä ratkaisua.

27.10.2014 pidetyssä viranomaisneuvottelussa todettiin, että ratkaisuna P-3 –alueen kysymykseen voidaan P-3 -alueen mitoitusta voidaan vielä tarkistella. Tällöin liittymäjärjestelyihin ei ole tarve ainakaan tehdä muutoksia. Muuten ei muutoksia kaavaan.

LIITE 8




5

• ”Kaava-alueen maankäyttöä palvelemaan on ositettu Penttiläntien jatke, joka tuleerakentaa valtatien rinnakkaistienä kaavoitettavan alueen läpi kaavakartallaosoitettuun itäisempään liittymään nykyiselle valtatielle 18.”

− Keski-Nurmon osayleiskaava työssä on tehty useita luonnoksia, joissa alueenliikenneverkon osalta ollut eri vaihtoehtoja. Näitä on esitelty myös viranomaisneuvotteluissa ainakin 18.6.2012 ja 1.4.2014. Ko. alueen merkintöihin ei ole tehty merkittäviä muutoksia luonnosvaiheen jälkeen. Koska ELY-keskus ei antanut osayleiskaavaluonnoksesta lausuntoa, on kaavanlaatijan mukaan ollut oletettavaa, että mm. kyseisissä ratkaisuissa ei ole ollut ELY-keskuksella huomauttamista.

Kaavan rakennemallivaiheen jälkeisessä viranomaisneuvottelussa 18.6.2012 on liikenneverkkovaihtoehdot olleet karkeita, mutta niissä näkee hyvin, miten se on jalostunut kaavaluonnokseen ja siinä esitettyihin liittymäratkaisuihin.

− − − − − −

Ve 1: Sito 25.1.2012 Ve 2: Sito 25.1.2012 Ve 3: Sito 25.1.2012

Penttiläntien jatke toimii valtatien 18 suuntaisena rinnakkaistienä ja osana katuverkkoa jo nykyisessä kaavaehdotuksessa. Penttiläntie toimii pääkokoojatienä ja välittää alueen sisäistä liikennettä Keski-Nurmontieltä Mäki-Hakolantielle. Alempiasteisia kokoojakatuja pitkin on kaavaluonnoksessa mahdollisuus päästä esitetylle liittymälle valtatielle 18, mutta reitti kulkee asuinalueen läpi ja on näin alisteinen Penttiläntien jatkeelle. Penttiläntien jatke on linjattu luonto- ja ympäristöasiat sekä kaavan asutus huomioiden optimaalisimpaan paikkaan Keski-Nurmontielle. Lisäksi uudelta alueelta on P-3 alueen kohdalta Penttiläntielle alisteinen yhteys valtatielle 18. Liikenneverkon ratkaisussa on tavoitteena mahdollistaa pitkämatkainen liikenne valtatielle, mutta Seinäjoen alueen sisäisen liikenteen ohjaaminen Penttiläntielle.

Kaava-alueen liikennetuotoksesta iso osa kulkee Penttiläntietä eikä kuormita valtatietä 18 nykyisellä liikenneverkolla ja verkko palvelee hyvin asutusta sekä alueen vaiheista toteuttamista alkaen Penttiläntien jatkeesta. Valtatien 18 idästä tuleva liikenne rinnakkaistielle, mikä vastineen ehdotetussa ratkaisussa olisi sujuvampaa on vähän eikä ole suotavaa ohjata sitä kulkemaan asuinalueen lävitse.


LIITE 8




6

• ”VAT:ien mukaan uutta asutusta ei saa sijoittaa melualueelle. Tieliikenteenmelualueelle ei tule osoittaa melulle herkkiä toimintoja esimerkiksi uusia asuin-rakennuspaikkoja eikä lähivirkistysalueita. ELY-keskus ei tule osallistumaanmeluntorjuntakustannuksiin. Kaavakartassa on esitettävä riittävätmeluntorjuntakeinot.”

− Kaavakarttaan merkitty 55 dB –melualue ulottuu A-alueelle, mutta rajaus kuvaatilannetta, jossa melulta ei suojauduta rakenteellisesti. A-alueen ja tien välissä on suojaviheralue EV-1, joka mahdollistaa myös meluvallin rakentamisen. Alue on myös tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Lopullinen, riittävä melusuojaustapa päätetään asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan EV-1 –aluemerkintä määräyksineen noudattaa normaalia merkintätapaa ja on sisällöltään riittävä osayleiskaavatasoisten meluntorjuntakeinojen määrittämisen suhteen.


• Kaavassa kulkeminen uusille tonteille tulee tapahtumaan pääosin olemassa olevienliittymien kautta ja jokaiselle rakennuspaikalle on osoitettava liittymäjärjestelyt.”

− Osayleiskaavassa ei ole esitetty – em. P-3 –alueen liittymää lukuun ottamatta –uusia tonttiliittymiä Kuortaneentielle tai Keski-Nurmontielle. Muille teille on osoitettu muutamia liittymiä, mutta niiden liittymäjärjestelyjen erillinen tarkempi erittely ja esittely ei olisi tarkoituksenmukaista huomioiden ko. teiden luokittelu ja liikennemäärät.


LIITE 8




7

Lausunnon antaja: Etelä-Pohjanmaan Liitto Päivämäärä: 12.8.2014

Aihe: ”Johtovarauskäytävä tulisi osoittaa yleiskaavassa sopivalla merkinnällä, jos se sijoittuu osayleiskaava-alueelle”

− Maakuntakaavassa ohjeellisena sijaintina osoitettu johtovarauskäytävä on parhaillaan suunnitteilla uuden itäisen ohikulkutien varteen. Linja on merkitty osayleiskaavassa tarkalle sijainnilleen kaava-alueen itäreunaan merkinnöillä ”sähkölinja 45 kV / 110 kV” sekä ”Suojavyöhyke 110 kV sähkölinja”.


LIITE 8




8

• Osayleiskaavassa voisi suositella sopivia perustusratkaisuja yhtenäisen käytännönmahdollistamiseksi, että perustusrakenteet estäisivät tehokkaasti rakennustakastumasta.

− Osayleiskaavassa on suljettu rakentamisen ulkopuolelle kaavan lähtötiedoksilaadittujen Nurmonjoen mitoitusvirtaamien perusteella erityisen tulvaherkiksi katsotut alueet, sekä paikat jotka eivät vesistön suhteen epäedullisen sijaintinsa vuoksi ole soveltuvia asuinrakentamiseen. Lisäksi kaavamääräyksissä edellytetään että rantatörmälle rakennettaessa on alustan rakennettavuus selvitettävä rakennushankekohtaisesti sortumavaaran varalta. Yksityiskohtaisemmassa rakentamisen ohjaamisessa noudatetaan tapauskohtaisesti rakennusvalvonnan päätöksiä sekä voimassa olevia määräyksiä.


LIITE 8




9

Lausunnon antaja: Liikennevirasto Päivämäärä: 30.6.2014

Aihe: • Ei huomautettavaa.

− Ei muutoksia kaavaan.

Lausunnon antaja: Museovirasto Päivämäärä: 30.6.2014

Aihe: • Ei huomautettavaa.

− Ei muutoksia kaavaan.

Lausunnon antaja: Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitos Päivämäärä: 1.7.2014

Aihe: • Kaavaa tarkennettaessa on pelastusteiden vaatimukset otettava huomioon. Katujen

päähän on varattava riittävä tila raskaiden ajoneuvojen kääntymiseen. Kaupungin onhuolehdittava sammutusveden järjestämisestä.

- Mainittuja asioita ei käsitellä osayleiskaavassa. Ei muutoksia kaavaan.

LIITE 8




10

Lausunnon antaja: Elenia Oy Päivämäärä: 18.8.2014

Aihe: • 110 kV –voimajohdon reitti on merkitty kaavakarttaan, mutta sitä ei ole mainittu

kaavaselostuksessa. Kaavassa tulisi mainita, että EV-1 –alue sallii kaavakarttaanmerkityn 110 kV –voimajohdon rakentamisen.

− Lisätään linjasta maininta selostuksen kohtaan 5.1.5.Johtolinja on merkitty erikseen karttaan EV-1 alueen sisään, joten sitä ei siten ole tarpeen mainita erikseen EV-1 –aluemerkinnän määräyksissä. Ei muutoksia kaavakarttaan siltä osin.

LIITE 8




11

Lausunnon antaja: MTK Nurmo Päivämäärä: 15.8.2014

Aihe: • Lausunnon antajan mukaan tiiviimmän asuinaluerakenteen ja golfkentän

laajennuksen osoittaminen kaava-alueelle ei ole maa- ja metsätaloudenharjoittamisen kannalta toivottavaa; uusi rakentaminen pirstoisi tilarakennetta japienentäisi alkutuotantoon käytettävää maa-alaa heikentäen siten elinkeinonharjoittamisen edellytyksiä. Asutuksen tuominen lähelle maa- ja metsätalouteenkäytettäviä alueita aiheuttaisi ristiriitaa asukkaiden ja tuottajien välillä mm. melu- haju- ja liikennevaikutusten vuoksi.Peltomaa-alueet tulisi osoittaa kaavassa ensisijaisesti viljelysalueiksi ja asutus javiljely pitää erillään selkeästi.

− Kaavoituksen keskeisiä tehtäviä on kilpailevien tai ristiriitaistenmaankäyttömuotojen yhteensovittaminen. Kasvavan kaupunkiseudun reuna-alueille asuminen ja maatalous muodostavat tyypillisen osittain vastakkaisen toimintojen parin. Osayleiskaavoituksessa on asiaan etsitty tasapainoista ratkaisua, jossa toiminnot pikemmin tukisivat toinen toistaan.

Nurmon keskustan yleiskaavassa 2015 on määritetty Hyllykallion/Tanelinrannan asuinaluerakenteen pitkän ajanjakson rakentamisen laajennussuunnaksi Karhuvuoren/Karjanmaan alue (Nurmon keskustan yleiskaava 2015, selostus s. 25). VT 18 / VT 19 ohitustien / Keski-Nurmontien sisään jäävän alueen maa- ja metsätaloustoiminta on siten määritetty pidemmällä aikavälillä väistyväksi toiminnaksi jo Nurmon keskustan yleiskaavassa 2015. Nyt laadittavalla kaavalla päivitetään aiemmin määritettyjä linjauksia.

Keski-Nurmon osayleiskaavaehdotuksessa asuinalueiden sekä maa- ja metsätalousalueiden osoittamisen periaatteena on ollut, että ne pyritään sijoittamaan toisistaan erilleen ja että uutta asumista osoitetaan vain keskitetysti taikka olevaa kylärakennetta täydentämään eikä maa- ja metsätaloutta häiritsevää hajarakentamista lähtökohtaisesti sallita: Nurmonjokilaakson laajat peltoalueet on osayleiskaavaehdotuksessa esitetty ensisijaisesti viljelysalueina ja uutta rakentamista on sallittu vain olevia keskittymiä täydentämään. Laajempi uusi asuinrakentaminen on osoitettu keskitetysti kaava-alueen länsiosan metsäisemmälle alueelle lähelle alueen pääliikenneväyliä, erillään alueen laajemmista yhtenäisistä peltoalueista. Mm. tällä pyritään vastaamaan MTK Nurmon sekä muiden asiasta muistutuksen tehneiden huoleen tilarakenteen pirstoutumisesta, asuin- ja alkutuotantoalueiden käyttöön liittyvien ristiriitojen syntymisestä ja maatalouden toimintaedellytysten mahdollisesta yleisestä heikkenemisestä.

Kaava-alueesta lähes 2/3 on osoitettu maa- ja metsätalouden alueiksi (M-alkuiset alueet). Mikäli mukaan lasketaan vielä EV- sekä V-alkuiset alueet, joilla maa- ja metsätalouden harjoittaminen on toistaiseksi mahdollista, on kokonaisosuus yli 2/3 koko alueen laajuudesta. Asuinrakentamiselle tarkoitettuja alueita (olevat ja

LIITE 8




12

uudet yhteensä) kaavassa on osoitettu n. 1/5 kaava-alueen kokonaisalasta. Lausunnossa mainittu yli 50 ha laajuinen peltoalue ei ole kokonaisuudessaan jäämässä asuin- ja infrarakentamisen alle väitetyllä tavalla. (vastineen lopussa on kuva, jossa on havainnollistettu asuintoiminnoille osoitettujen alueiden varausten suhde nykyisin käytössä olevaan peltoalaan) Keskustaajaman varsinaisilta laajennusalueilta maa- ja metsätalous joutuu kuitenkin väistymään.

Seinäjoen kaupunkialue kasvaa voimakkaasti ja Kuortaneentien suunta maakuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä on yksi kaupungin pääkasvusuunnista. Alueella kysyntä asuintonttimaasta on voimakasta. Maakuntakaavassa osayleiskaavan läntisin osa, nyt kyseessä oleva alue on osoitettu merkittäviltä osin kaupunkikehittämisen kohdealueeksi, jota mm. ”kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna. Alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana.” Alue sijaitsee edullisesti suhteessa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sekä kunnallisteknisiin verkostoihin ja on lisäksi hyvin saavutettavissa, sillä se sijaitsee kahden valtatien – VT 18 ja VT 19 uusi ohitustieosuus – solmukohdassa kaupungin ydinkeskuksen välittömässä läheisyydessä. Alueen osoittaminen asuinrakentamiseen on siten maakuntakaavan mukaista ja vastaa laajenevan kaupunkiseudun kasvutarpeisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Osayleiskaavaa ei voida laatia sisällöltään maakuntakaavan vastaiseksi.


Kuvassa Kaava-alueen Kuortaneentien/Keski-Nurmontien/uuden VT 19 ohitustien sisään jäävän alueen sisällä A- ja P-aluemerkittyjen alueiden sisään jäävien nykyisin käytössä olevat paltoalueet on merkitty pinkillä, niiden ulkopuolelle jäävät peltoalueet kirkkaan oranssilla.

LIITE 8




13

Lausunnon antaja: Nurmon Metsästysseura ry Päivämäärä: 15.8.2014

Aihe: • Metsästysseura omistaa kaava-alueella kaksi tilaa, joista Seinäjoen kaupunki on

tehnyt ostotarjouksen 27.6.2014. Mikäli kaupoista päästään sopimukseen, NurmonMetsästysseura ry toivoo, että ko. tilojen käyttömahdollisuus ja kulkuyhteys säilyvätvähintään siihen saakka, kun kaavoitetun alueen tuleva kaavoituksenmukainen käyttöja seuran oman toiminnan yhteensovittaminen on osapuolille kohtuullisella tavallamahdollista. Tämä voitaisiin järjestää esimerkiksi vuokrasopimuksella.

− Asiaan ei oteta kantaa osayleiskaavassa. Ei muutoksia kaavaan.

• Nurmon Metsästysseura ry toivoo, että Seinäjoen kaupunki osoittaa uuden paikan, jossa seura voi jatkaa toimintaansa.− Asiaan ei oteta kantaa osayleiskaavassa. Ei muutoksia kaavaan.

LIITE 8




14

Muistutuksen tekijä: Atria Oyj Päivämäärä: 15.8.2014

Aihe: • Atrian tuotantoyksikkö Jöllöntien varressa (kuvassa rajaus 1)on osoitettu

aluemerkinnällä ME/AP (kotieläintalouden suuryksikön alue, joka toiminnan siirryttyämuualle asemakaavoitetaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi). Laitoksen käyttöikänykytilaisenakin on useita kymmeniä vuosia.Osayleiskaava tulisi laatia niin, ettei Atrian Jöllön yksikön toiminta vaarannu (mm.lähialueille osoitetut uudet rakennuspaikat tiestön muutokset).

− Atria Oyj ei ole lausunut asiasta mielipidettä osayleiskaavaluonnoksen ollessanähtävillä. Ko. tilan aluemerkintä oli tuolloin sama ME/AP. Kaavan laatijalla on ollut syytä olettaa, että tuolloin esitetty merkintätapa on Atrian osalta katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Kaavassa esitetyllä merkinnällä on haluttu varautua mahdollisiin muutoksiin alueen elinkeinotoiminnassa. Alueen käyttötarkoituksen joskus mahdollisesti muuttuessa asiasta sovitaan erillisillä neuvotteluilla kaupungin ja Atrian välillä.


• Kaavaehdotuksessa on esitetty Atrian tontin läpi kulkevan Koivistontien jatkamistakauempana olevalle Iltatielle saakka (kuvassa merkintä 2) sekä uutta kevyenliikenteen yhteyttä samalle osuudelle. Tämä tarkoittaisi Atrian kiinteistöönkohdistuvan rasitteen muuttumista olennaisesti sekä tontin maa-alan pienenemistätienrakennustöistä johtuen. Lisääntyvä liikenne häiritsisi myös yksikön toimintaa sekäaiheuttaisi tuotantoeläimille stressiä. Atria oyj pitää esitettyä muutosta huomattavanaja siitä aiheutuvaa haittaa kohtuuttomana.

− Atria Oyj ei ole lausunut asiasta mielipidettä osayleiskaavaluonnoksen ollessanähtävillä. Ko. alueen liikennejärjestelyt olivat tuolloin samat kuin osayleiskaavaehdotuksessa. Kaavan laatijalla on ollut syytä olettaa, että tuolloin esitetty merkintätapa on Atrian osalta katsottu tarkoituksenmukaiseksi.

Kuten muistutuksen tekijäkin tekstissään mainitsee, tarve esitetylle yhteydelle johtuu pääosin koululaisliikenteen tarpeesta. Parantamalla kevyen liikenteen yhteyksiä ja siirtämällä koululaisten kulkua VT 18 varrelta vähän liikennöidymmille teille pyritään vastaamaan MRL 39 § vaatimukseen turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä. Läpiajettavaksi muutettuna Koivistontie-Iltatie –yhteyden ei voisi olettaa muuttavan liikennemäärää alueella merkittävästi, sillä muuhun kuin koululaiskyyditykseen käytettynä ko. yhteydestä hyötyisi erittäin harva. On oletettavaa, että muistutuksessa mainittu tuotantoalueen toimintaan liittyvä kuljetus- lastaus- sekä käsittelyliikenne synnyttää myös ääntä, joka ei kuitenkaan toimintaa häiritse.

LIITE 8




15

Koivistontie-Iltatie –yhteyden ollessa kyseessä pyöräilylle ja jalankululle varattava alue ei tarkoita tasoerottelua tai erottelukaistan rakentamista, vaan piennaralueen varaamista riittävän leveäksi (Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, Liikenneviraston ohjeita 11/2014, Helsinki 2014, luku 5). Toimenpiteen ei voitane katsoa aiheuttavan tontin maa-alan merkityksellistä pienentymistä tai vaikeuttavan suhteettomasti Atrian tuotantotoimintaa. Koska liikennemäärät Atrian kiinteistön alueella ja sen läpi ovat osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten arvioinnin perusteella (Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa, Sito Oy, 2014) vähäisiä, ei voida olettaa, että esitetynlainen liikenteen lisääntyminen aiheuttaisi Atrialle väitettyä kohtuutonta haittaa.

Koska käyttötarve uudelle yhetydelle on vähäinen uusi läpiajettava osuus muutetaan pelkästään kevyen liikenteen yhteydeksi ja autoliikenteen läpiajon mahdollistava uusi merkintä poistetaan.

LIITE 8




16

Muistutuksen tekijä: Timo Yli-Hirvelä (RN:o 18:206) Päivämäärä: 27.6.2014

Aihe: • Muistutuksen tekijä toivoo ehdotuksessa MA-aluemerkityn tilansa osoitettavaksi

asuinrakentamiseen sopivaksi, sillä tila ei enää ole viljelykäytössä ja se sijaitseeedullisesti mm. Keski-Nurmon kouluun nähden. Lisäksi alueella on muistutuksentekijän mukaan jatkuvaa kysyntää omakotitonteista.

− Tilan osoittamista ei ole nähty uudelle asuinrakentamiselle edullisenamaisemallisista syistä, sekä siksi että se sijaitsee Isokoskentien itäpuolella; uuden asuinalueen halutaan rajautuvan alueen suurempien teiden sisäpuolelle.

Alueelle on tarkoitus laatia tulevaisuudessa asemakaava (eko-aluerajauksella merkitty alue), jonka valmistelun yhteydessä myös nyt kyseessä olevan tilan sisällyttämistä asemakaava-alueeseen voidaan harkita. Ei muutoksia kaavaan.

LIITE 8




17

Muistutuksen tekijä: Anna-Liisa Wirtzenius ja Jaakko Yli-Kortesniemi (RN:o 18:123 & 18:241) Päivämäärä: 5.8.2014

Aihe: • Muistutuksen tekijät ovat sopineet keskenään, että tilalta 18:123 voidaan siirtää yksi

rakennuspaikka tilalle 18:241.

− Tilan 18:123 rakennuspaikka on siirretty ehdotukseen maanomistajan toiveestatilalle 18:120. Maanomistajien keskinäisten sopimusten mukaisesti voidaan emätilakohtainen rakennuspaikka siirtää tilalle 18:241.

LIITE 8




18

Muistutuksen tekijä: Johannes Huumo & Matti Huumo (RN:o 14:154) Päivämäärä: 6.7.2014

Aihe: • Muistutuksen tekijät toivovat, että tilalle merkityn AP-alueen rajausta tarkistettaisiin,

sillä alue ei ole soveltuva muille toiminnoille. Tulisiko tilan läpi kulkeva maakaapelimerkitä kaavakarttaan?

− Ko. AP-aluemerkinnällä on kuvattu olevan rakennuspaikan likimääräistä sijaintia,eikä merkintä mahdollista uutta rakentamista, tieyhteyksiä saati tonttiliittymiä. Rajausta tarkistetaan vastaamaan tarkemmin nykytilaa. Kaavakarttaan ei merkitä 20 kV tai pienempiä johtolinjoja. Kaavan laatijan saamien tietojen mukaan ko. linja ei ole 20 kV tai yli.

LIITE 8




19

Muistutuksen tekijä: Mirkka Hautanen & Marko Hautanen (RN:o 12:326) Päivämäärä: 5.8.2014

Aihe: • Muistutuksen tekijät ovat sitä mieltä, ettei Huumontien varteen merkitty uusi kevyen

liikenteen reitti ole tarpeellinen tai mahdollinen, sillä tie on yksityistie ja sen läpikulkuvähäistä, joen ylittävä liikenne painottuu Hirvikoskentielle, Isokoskentielläkään ei olekevyen liikenteen väylää ja lisäksi kevyen liikenteen reitiksi osoitetulla kohdallakulkee vesijohtolinja liittymineen.

− Asukasmäärän lisääntyessä alueella lähivuosikymmeninä, tulee myös liikennealueella lisääntymään. Osoittamalla erillinen kevyen liikenteen väylä Huumontielle pyritään lisäämään liikenneturvallisuutta Mäki-Hakolantien ja Keski-Nurmontien risteyksen ympäristössä. Isokoskentiellä liikennemäärät eivät lähivuosikymmeninä tule lisääntymään, joten siellä kevyen liikenteen väylä ei ole näillä näkymin tarpeellinen.


• Muistutuksen tekijät esittävät, että Keski-Nurmontien ja Huumontienristeysjärjestelyjen muutos tehtäisiin siten, että Huumontien sivuttaissiirto olisijyrkempi (kuvassa violetti katkoviiva).

− Risteysjärjestelyjen muutolla pyritään parantamaan liikenneturvallisuuttaohjaamalla Huumontie samaan kohtaan Mäki-Hakolantien kanssa ja rakentamalla paikalle liikenneympyrä. Sivuttaisiirto merkitään kaavakarttaan nykyistä jyrkemmäksi, mutta tielinjauksen merkintä on viitteellinen ja lopullisen siirron jyrkkyys määritellään tarkemmin toteutussuunnittelun yhteydessä.

LIITE 8




20

Muistutuksen tekijä: Sami Yli-Huumo (RN:o 12:326) Päivämäärä: 5.8.2014

Aihe: • Muistutuksen tekijä toivoi luonnoksesta antamassaan palautteessa, että mm. tilalle

14:127 osoitettaisiin asuinrakennuspaikkoja. Kaavaehdotusta laadittaessa ko. tilaa einähty tarkoituksenmukaisena asuinrakentamisen paikkana eikä paikkoja merkitty.Nyt antamassaan muistutuksessa hän ilmoittaa olevansa eri mieltä kaavanlaatijanmielipiteeseen laatiman vastineen perusteluista ja ilmoittaa, että tilan maaperä ontutkittu ja rakennusteknisesti alue on rakennettavissa.

− Vaikka nyt erikseen osoitetun tilan maaperä olisi todistetusti rakentamiskelpoista,ei uusien asuinrakennuspaikkojen osoittamista sinne nähdä tarkoituksenmukaisena: tien ja luoman väliin jäävän maakaistan tasaisemmat alueet ovat hyvin pienet, eikä uutta rakentamista tule maisemallisista syistä sijoittaa rinteeseen taikka siihen muodostettavalle penkereelle.


LIITE 8




21

Muistutuksen tekijä: Eliisa Autio ja Heikki Autio (RN:o 12:287) Päivämäärä: 11.8.2014

Aihe: • Muistutuksen tekijät esittävät, että tilan 12:287 AP-2 aluetta laajennetaan etelään

päin ja sille lisätään toinen rakennuspaikka.

− Osoitettu tila sijaitsee pääosin rantavyöhykkeellä ja AP-2 –aluemerkityille alueilleosoitetaan rakennuspaikkoja vain kaava-alueen rantavyöhykkeelle tehdyn emätilatarkastelun perusteella. Osayleiskaavassa esitetään uutta rakentamista Nurmonjoen varteen siinä laajuudessa, joka on katsottu olevan perusteltua ja kohtuullista verrattuna nykyiseen rantarakentamistiheyteen ja yleiseen käytäntöön rantarakentamisen ohjauksessa. Uuden rakentamisen paikat on määritetty ns. emätilatarkastelun perusteella, jossa huomioidaan rantaan rajoittuvien tilojen aiempi rakentaminen. Esitetylle tilalle sijoittuvalle uudelle rantarakennuspaikalle ei ole mitoituksella perusteita. Lisärakentamisen salliminen esitetylle AP-2 -alueelle tarkoittaisi, että rantarakentamisen määrää pitäisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun nimissä nostaa laajemmalla alueella. Niin runsas rakentamisen määrä ei ko. alueella enää olisi suotavaa alueen maisema-arvojen, virkistystarpeiden, vesiensuojelun eikä maaston- ja luonnonpiirteiden kannalta. Rantarakentamisen mitoitustaulukot ovat osayleiskaavaselostuksen liitteenä.

Uusien rantarakennuspaikkojen osoittamista alueelle on mahdollista selvittää maanomistajien toimesta laadittavalla asemakaavalla. Ei muutoksia kaavaan.

LIITE 8




22

Muistutuksen tekijä: Harri Rinta-Huumo Päivämäärä: 13.8.2014

Aihe: • Muistutuksen tekijä ilmoittaa, ettei hyväksy osoitettua ulkoilureitin ohjeellista sijaintia.

− Osoitettu ulkoilureitin sijainti on luonteeltaan ohjeellinen ja sen lopullinen sijaintimääritetään myöhemmin. Tällöinkin reitin muodostaminen edellyttää sopimusta maanomistajan kanssa. Ei muutoksia kaavaan.

• Mikäli Vähämäentien kautta kulkevat metsänomistajat myyvät metsänsä golfkentälle,tulisi niiden kulkuoikeudet metsäpalstoille Vähämäentien kautta poistaa ja golfaajienkulku kentälle järjestää jostain muualta.

− Asiaan ei oteta kantaa osayleiskaavassa. Mahdolliset muutoksetkulkuyhteyksissä tutkitaan kentän laajentumisen yhteydessä. Ei muutoksia kaavaan.

• Muistutuksen tekijä pitää Huumontien varteen merkittyä kevyen liikenteen reittiäturhana.

− Asukasmäärän lisääntyessä alueella lähivuosikymmeninä, tulee myös liikennealueella lisääntymään. Osoittamalla erillinen kevyen liikenteen väylä Huumontielle pyritään lisäämään liikenneturvallisuutta Mäki-Hakolantien ja Keski-Nurmontien risteyksen ympäristössä. Ei muutoksia kaavaan.

LIITE 8




23

Muistutuksen tekijä:Harri Haapa-aho (RN:o 12:287) Päivämäärä: 15.8.2014

Aihe: • Kaavaan merkitty kevyen liikenteen reitti kulkee muistutuksen tekijän tilan poikki,

asuinrakennuksen ja rantasaunan välistä ja se tulisi siirtää muualle.

− Osoitettu ulkoilureitin sijainti on luonteeltaan ohjeellinen ja sen lopullinen sijaintimääritetään myöhemmin. Tällöinkin reitin muodostaminen edellyttää sopimusta maanomistajan kanssa. Tarkistetaan AP-1 –alueen rajausta . Ulkoilureittimerkintä poistetaan tältä kohtaa ja tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä.

LIITE 8




24

Muistutuksen tekijä: Aira Keski-Luoma Päivämäärä: 17.7.2014

Aihe: • Muistutuksen tekijä toivoo, että kaupunki luopuisi osayleiskaavaehdotukseen

merkitystä asuntoalueesta ja aloittaisi positiivisen ajattelun maatalousyrittäjiäkohtaan.Mikäli osayleiskaavaehdotuksen asuinalue Itäisen ohikulkutien ja Keski-Nurmontienväliin toteutuu, vaikeuttaa tai lopettaa se maatalousyrittäjien toimintaa, heikentäämahdollisuuksia peltojen vuokraamiseen ja ostamiseen, aiheuttaa liikenneruuhkia,heikentää liikenneturvallisuutta ja aiheuttaa ristiriitoja uusien asukkaiden jamaatalouden harjoittajien välille.

− Ei muutoksia kaavaan. Ks. vastine MTK Nurmon lausuntoon. Saadun palautteensisällön keskeinen viesti on sama.

LIITE 8




25

Muistutuksen tekijä: Aira Keski-Luoma & Matti Keski-Luoma (RN:o 11:155, 12:55, 16:106, 16:126) Päivämäärä: 12.8.2014

Aihe: • Muistutuksen tekijät vaativat, että heidän tilansa jätetään osayleiskaavassa kokonaan

maa- ja metsätalousmaaksi, tilan 11:155 läpi ei rakenneta tietä, uusia rakennuksia ei tule osoittaa 200 m lähemmäs heidän kanalaansa siten, että se vaikeuttaisi kanalan laajentamisen edellyttämän ympäristöluvan saamista ja että Seinäjoen kaupunki luopuu kokonaan asuinalueen rakentamisesta keskinurmolaisten vahvalle maatalousalueelle. Osayleiskaavassa esitettävä maankäyttö tulee sopeuttaa olevaan käyttöön ja toimintaan ja Keski-Nurmo tulisi säilyttää pelkkänä maatalousalueena.

− Kuten muistutuksen tekijä palautteessaan toteaa, on VT18 / VT19 ohikulkutien / Keski-Nurmontien sisään jäävä alue merkitty Nurmon keskustan yleiskaavassa 2015 maa- ja metsätalousalueeksi. Kyseisessä kaavassa on myös määritetty nyt kyseessä olevan tieyhteyden (Penttiläntien jatke) sijainti ja se on merkitty kaavakarttaan yhteystarpeena. Samaisessa kaavassa on myös määritetty Hyllykallion/Tanelinrannan asuinaluerakenteen pitkän ajanjakson rakentamisen laajennussuunnaksi Karhuvuoren/Karjanmaan alue (Nurmon keskustan yleiskaava 2015, selostus s. 25). Alueen maa- ja metsätaloustoiminta on siten määritetty pidemmällä aikavälillä väistyväksi toiminnaksi jo Nurmon keskustan yleiskaavassa 2015. Nyt laadittavalla kaavalla päivitetään aiemmin määritettyjä linjauksia. Lisäksi kaava-alueen länsiosaa koskee maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealuerajaus, jota mm. ”kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna. Alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana.” Osayleiskaavaa ei voida laatia maakuntakaavan vastaiseksi.

Alueen maankäytön suunittelussa on huomioitu mahdollinen toiminnan laajeneminen suorittamalla toiminnan harjoittajille kysely kaavoituksen alussa. Toiminnnan harjoittajan laajennussuunnitelmien perusteella alueelle ei muodostu kotieläintalouden suuryksikköä, jolloin ympäristölupakäsittely helpompaa.

Toiminnan lähialueelle osoitetu uudet rakennuspaikat eivät ole nykyisiä asuinrakennuksia (n. 100m ja 300 m) lähempänä toimintaa vaan etäämpänä, lännessä > 200m ja etelässä > 350 m.


LIITE 8




26

− Osayleiskaavaehdotuksessa esitetty asuin- ja infrarakentaminen on pyritty muistutuksen tekijöiden toiveesta sovittamaan mahdollisimman suurilta osin siten, että heidän peltoalueensa jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Em. Penttiläntien jatkeen sijaintiin ei nyt laadittavassa kaavassa ole mahdollista merkittävästi vaikuttaa. Lisäksi tilan 11:155 muoto ja laajuus ei mahdollista Penttiläntien jatkeen sivuttaissiirtoa siten, että se ei ko. tilaa halkaisisi. Muistutuksen tekijöiden pellot, jotka osayleiskaavaehdotuksessa on merkitty tieyhteys, A- tai PL-aluemerkinnöin, ovat laajuudeltaan 2,1 ha. Kaupunki pyrkii löytämään tilanteeseen molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Siihen saakka maa-alueet voivat pysyä nykyisen mukaisessa käytössä.

Ei muutoksia kaavaan. Ks. myös vastine MTK Nurmon lausuntoon. Saadun palautteen sisällön keskeinen viesti on sama.

Kuvassa muistutuksen tekijöiden tilat osayleiskaava-alueella rajattuna punaisella. Tie-, asuinalue-, tai palvelualuemerkintöjen alle jäävät muistutuksen tekijöiden peltoalueet violetilla.

LIITE 8




27

Muistutuksen tekijä:Aira Keski-Luoma & Matti Keski-Luoma (RN:o 11:155, 16:106, 16:126, 12:55), Seppo Hippi (RN:o 12:201, 12:202), Aki Ylinen (RN:o 15:103), Timo Toivola & Lyyli Toivola (RN:o 12:28, 12:242), Martti Latikka (RN:o 12:180), Matti Övermark & Eeva Övermark (RN:o 544-02303-47, 544-00385-69, 544-1550, 544-12160), Jari Karjanmaa & Markia Lahti (RN:o 12:235, 12:27, 12:75, 12:82, 12:11), Satu Kataja & Pasi Kataja (RN:o 12:333) Päivämäärä: 14.8.2014

Aihe: • Muistutuksen tekijät vaativat, että heidän tilansa jätetään osayleiskaavassa kokonaan

maa- ja metsätalousmaaksiMikäli osayleiskaavaehdotuksen asuinalue Itäisen ohikulkutien ja Keski-Nurmontienväliin toteutuu, vaikeuttaa tai lopettaa se maatalousyrittäjien toimintaa, heikentäämahdollisuuksia peltojen vuokraamiseen ja ostamiseen, aiheuttaa liikenneruuhkia,heikentää liikenneturvallisuutta, aiheuttaa ristiriitoja uusien asukkaiden jamaatalouden harjoittajien välille ja vaikeuttaa ympäristölupien uusimista.

− Kuten Aira ja Matti Keski-Luoman muistutuksen vastineessakin on todettu, on Nurmon keskustan yleiskaavassa 2015 Hyllykallion/Tanelinrannan asuinaluerakenteen pitkän ajanjakson rakentamisen laajenussuunnaksi määritetty Karhuvuoren/Karjanmaan alue (Nurmon keskustan yleiskaava 2015, selostus s. 25). Alueen maa- ja metsätaloustoiminta on siten määritetty pidemmällä aikavälillä väistyväksi toiminnaksi jo Nurmon keskustan yleiskaavassa 2015. Nyt laadittavalla kaavalla päivitetään aiemmin määritettyjä linjauksia. Lisäksi kaava-alueen länsiosaa koskee maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealuerajaus, jota mm. ”kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna. Alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana.”

Osayleiskaavaa ei voida laatia maakuntakaavan vastaiseksi.

LIITE 8




28

− Osayleiskaavaehdotuksessa esitetty asuin- ja infrarakentaminen on pyritty sovittamaan mahdollisimman suurilta osin siten, peltoalueet jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Niiltä osin, missä peltoalueita on merkitty asuin-, infra- tai muuhun sellaiseen rakentamiseen, joka on ristiriidassa maanviljelyn kanssa, pyrkii kaupunki löytämään tilanteeseen molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Siihen saakka maa-alueet voivat pysyä nykyisen mukaisessa käytössä.

Ei muutoksia kaavaan. Ks. myös vastine MTK Nurmon lausuntoon. Saadun palautteen sisällön keskeinen viesti on sama.

LIITE 8




29

Muistutuksen tekijä: Arja Ala-Luoma & Asko Ala-Luoma (RN:o 16:102) Päivämäärä: 13.8.2014

Aihe: • Tilakeskusta vastapäätä, Keski-Nurmontien toisella puolella oleva lähivirkistysalueen

merkintä poistettava. (kuvassa alue 1).

− Ko. alue ei kuulu nyt valmisteltavan Keski-Nurmon osayleiskaavan alueeseen,vaan se kuuluu Nurmon keskustan yleiskaavaan 2015, eikä asiaan voida vaikuttaa. Aluevaraus on esitetty kaavaluonnoskartassa mustavalkoisena, jotta suhde olevaan kaavaan hahmottuisi lukijalle paremmin. Ei muutoksia kaavaan.

• Mielipiteen esittäjät toivovat tilalleen jo esitetyn kahden uuden ohjeellisenrakennuspaikan lisäksi kolmatta uutta rakennuspaikkaa (kuvassa alue 2).

− Kolmannen rakennuspaikan merkitsemistä ei voida puoltaa, kun huomioidaanmaanomistajien yhdenvertainen kohtelu. Kolmatta paikkaa on mahdollista hakea normaalisti suunnittelutarveratkaisun kautta. Ei muutoksia kaavaan.

LIITE 8




30

Muistutuksen tekijä: Mika Mäki-Knuuttila (RN:o 19:14, 19:147, 19:117, 13:15 ) Päivämäärä: 12.8.2014

Aihe: • Muistutuksen tekijä esittää että golfkentän kaakkoinen laajennusvaraus tulisi poistaa,

sillä merkittävä osa hänen maistaan on ko. alueella.

− Golfkentän aluevarausten laajennuksella on haluttu taata yleiskaavan osaltamahdollisuus golfkentälle laajentaa toimintaansa, mikäli sellaiselle tulevaisuudessa tarvetta ilmenee. VU-1 aluemerkintä ei estä alueiden nykyistä käyttöä peltomaana. Mikäli golfyhtiö on tulevaisuudessa kiinnostunut laajentamaan toimintaansa kyseisille alueille, käydään asiasta normaalit kauppaneuvottelut asianomaisten kesken.


• Lähimmäs Knuuttilan koulua merkitty ohjeellinen rakennuspaikka tulisi siirtää VU-1alueelle.

− Uusien rakennuspaikkojen määrittämisessä kyläalueille on lähtökohtana ollut,että uudella rakentamisella tiivistetään jo olemassa olevia rakentamisen keskittymiä ja estetään kylärakenteen harvenemista. Nyt osoitettu paikka tukee kaavan tavoitteita, erilleen osoittaminen ei sitä tekisi.


LIITE 8




31

• Golfkentän kaakkoiselle laajennusalueelle olisi sopivampaa kaavoittaa lisääasuinrakennuspaikkoja.

− Osayleiskaavan periaate uuden rakentamisen osoittamisessa olevienkyläkeskittymien alueelle on ennemminkin niitä täydentävä, kuin laajentava. Merkittävämpi lisärakentaminen on kaavassa ohjattu yhtenäisille laajemmille, myöhemmin erikseen asemakaavoitettaville alueille, jotta seudun peltoalueiden yhtenäisyys ei pirstoutuisi liiaksi. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella alueella on kysyntää asuintonttimaan lisäksi viljelykelpoiselle peltomaalle, sillä alueella toimii useita eläintiloja, joille rehuomavaraisuus on tärkeää.


LIITE 8




32

Muistutuksen tekijä: Aula Kortesniemi C/O Jyrki Kortesniemi (RN:o 18:178) Päivämäärä: 12.8.2014

Aihe: • Muistutuksen tekijä huomauttaa, että omistaja on pitänyt tilaa 18:178 mahdollisena

kesämökkitonttina.

− Vuonna 2010 tehdyssä luontoselvityksessä tilan rantametsikössä on todettuolevan liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Siten se ei sovellu rakentamiseen. Lisäksi kaavaa varten tehdyn emätilatarkastelun perusteella tilalle 18:178 ei synny uusia rakennuspaikkoja. Kesämökin rakentamiselle ko. tontille ei näin ole edellytyksiä. Osayleiskaavassa esitetään uutta rakentamista Nurmonjoen varteen siinä laajuudessa, joka on katsottu olevan perusteltua ja kohtuullista verrattuna nykyiseen rantarakentamistiheyteen ja yleiseen käytäntöön rantarakentamisen ohjauksessa. Uuden rakentamisen paikat on määritetty ns. emätilatarkastelun perusteella, jossa huomioidaan rantaan rajoittuvien tilojen aiempi rakentaminen. Esitetylle tilalle sijoittuvalle uudelle rantarakennuspaikalle ei ole mitoituksella perusteita, sillä ko. emätila on käyttänyt jo mitoituksellisen rakennusoikeuden. Rakentamisen salliminen esitetylle tilalle tarkoittaisi, että rantarakentamisen määrää pitäisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun nimissä nostaa laajemmalla alueella. Niin runsas rakentamisen määrä ei ko. alueella enää olisi suotavaa alueen maisema-arvojen, virkistystarpeiden, vesiensuojelun eikä maaston- ja luonnonpiirteiden kannalta.


LIITE 8




33

Muistutuksen tekijä: Satu Kataja & Pasi Kataja (RN:o 12:333) Päivämäärä: 13.8.2014

Aihe: • Muistutuksen tekijät esittävät, että heidän tilalleen tulisi merkitä yksi

rantarakennuspaikka.

− Osayleiskaavassa esitetään uutta rakentamista Nurmonjoen varteen siinälaajuudessa, joka on katsottu olevan perusteltua ja kohtuullista verrattuna nykyiseen rantarakentamistiheyteen ja yleiseen käytäntöön rantarakentamisen ohjauksessa. Uuden rakentamisen paikat on määritetty ns. emätilatarkastelun perusteella, jossa huomioidaan rantaan rajoittuvien tilojen aiempi rakentaminen. Esitetylle tilalle sijoittuvalle uudelle rantarakennuspaikalle ei ole mitoituksella perusteita, sillä ko. emätila on käyttänyt jo mitoituksellisen rakennusoikeuden. Rakentamisen salliminen esitetylle tilalle tarkoittaisi, että rantarakentamisen määrää pitäisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun nimissä nostaa laajemmalla alueella. Niin runsas rakentamisen määrä ei ko. alueella enää olisi suotavaa alueen maisema-arvojen, virkistystarpeiden, vesiensuojelun eikä maaston- ja luonnonpiirteiden kannalta.

Uusien rantarakennuspaikkojen osoittamista alueelle on mahdollista selvittää maanomistajien toimesta laadittavalla asemakaavalla. Ei muutoksia kaavaan.

LIITE 8




34

Muistutuksen tekijä: Satu Kataja & Pasi Kataja (RN:o 12:333) Päivämäärä: 13.8.2014

Aihe: • Muistutuksen tekijät huomauttavat, että toinen tilalle 12:333/12:261 merkitty rakennus

(kuvassa kohta 1)on ohjeistettu purettavaksi ja sen merkintä tulisi poistaa kaavasta.− Poistetaan merkintä.

• Ed. tilan viereen merkitty uusi ohjeellinen rakennuspaikka (kuvassa kohta 2) tilalla12:326 tulisi muistutuksen tekijöiden mielestä siirtää Keski-Nurmontien varteen.

− Ko. rakennuspaikan sijainti on arvioitu Keski-Nurmontien vartta edullisemmaksimm. tonttiliittymäjärjestelyjen osalta: Keski-Nurmontielle ei tule rakentaa uusia tonttiliittymiä. Lisäksi tilan 13:326 maanomistaja toivoi rakennuspaikan osoittamista nyt merkitylle paikalle


LIITE 8




35

Muistutuksen tekijä: Aki Ylinen (RN:o 15:99) Päivämäärä: 15.8.2014

Aihe: • Muistutuksen tekijä vaatii, että tilan 15:99 RA-aluemerkintää pitää laajentaa siten että

oleva rantasauna sisällytetään siihen.− Laajennetaan merkintää.

LIITE 8




36

Muistutuksen tekijä: Asta Majaniemi (RN:o 12:307) Päivämäärä: 15.8.2014

Aihe: • Muistutuksen tekijä toivoo, että hänen tilansa (kuvassa kohta 1) merkittäisiin AP-1 –

aluemerkinnän sijasta merkinnällä AP, sillä myös heille tulisi taata mahdollisuus liittyähelposti kaupungin viemäriverkostoon ja säilyttää tontin koko nykyisellään.

− AP-1 –alueet on tarkoitettu muuta kaava-aluetta tehokkaampaan rakentamiseenja ne tullaan viemäröimään. Mikäli asukkaan toiveissa on taata kiinteistölleen mahdollisimmat hyvät edellytykset viemäröinnille, on AP-1 –alue maanomistajan kannalta AP –aluetta huomattavasti edullisempi. AP-1 –aluemerkintä ei edellytä alueilla nyt asuvien asuintonttien pienentämistä. Ei muutoksia kaavaan.

• Muistutuksen esittäjän mielestä suora ajoyhteys tilalta 12:307 Keski-Nurmontielle(kuvassa kohta 2) tulisi säilyttää.

− Suora ajoyhteys Laukkunevalta Keski-Nurmontielle ko. AP-1 –alueen kauttalisäisi alueen läpiajoa huomattavasti, sillä alueelle osoitettu uusi rakentaminen lisää autoliikennettä alueella merkittävästi. Liikennesuunnitelmia laadittaessa ajo ko. alueelta Keski-Nurmontielle Penttiläntien jatkeen kautta on nähty yleisen viihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta parhaana vaihtoehtona. Lopulliset liikennejärjestelyt päätetään alueelle myöhemmin laadittavan asemakaavan suunnittelutyön yhteydessä. Nykyinen ajoyhteys on käytössä, kunnes korvaavat yhteydet ovat olemassa. Ei muutoksia kaavaan.

• Itäisen ohikulkutien lopullisen korkeusaseman ollessa tiedossa, on muistutuksentekijän mielestä laadittava uusi meluselvitys ja itäisen ohikulkutien varteen (kuvassakohta 3) on rakennettava meluvalli.

− Itäisen ohikulkutien melusuojaus tullaan hoitamaan sen edellyttämällä tavalla. Nytlaadittavan osayleiskaavan aluemerkintä EV-1 mahdollistaa meluvallin rakentamisen ohikulkutien varteen. Ei muutoksia kaavaan.

LIITE 8

MUISTIO – Viranomaisneuvottelu 27.10.2014 1


Seinäjoki –Keski-‐Nurmon osayleiskaava

MUISTIO Viranomaisneuvottelu

Aika : 27.10.2014 klo 13.00 – 15.00

Paikka : Seinäjoen pääkirjasto, Alvar Aallon katu 14 Jaaksi -‐sali

Paikalla : Jyrki Kuusinen Seinäjoen kaupunki Hilkka Jaakola Seinäjoen kaupunki Merja Suomela Seinäjoen kaupunki Kari Havunen Seinäjoen kaupunki Taru-‐Maaria Herttua-‐Suokko Seinäjoen kaupunki Keijo Kaistila Seinäjoen kaupunki Pirjo Korhonen Seinäjoen kaupunki Matti Punkari Seinäjoen kaupunki Matti Rantala ELY-‐keskus Ari-‐Pekka Laitalainen ELY-‐keskus Eeva Kopposela ELY-‐keskus Veijo Voutilainen ELY-‐keskus Antti Saartenoja Etelä-‐Pohjanmaan liitto Markus Erkkilä Etelä-‐Pohjanmaan liitto Matti Heikkinen A-‐Konsultit Juha Mäkinen Sito Asiat : 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen

Jyrki Kuusinen avasi kokouksen. Matti Rantala toimi kokouksen puheenjohtajana. Konsultti laati muistion.

2. Kaupungin puheenvuoro

Jyrki Kuusinen piti tilannekatsauksen: kaavatyö aloitettu 2010, ensimmäinen viranomaisneuvottelu 2011. Kaava ollut luonnoksena nähtävillä keväällä 2013. Toinen viranomaisneuvottelu pidettiin huhtikuussa 2014 ja kaava on ollut ehdotuksena nähtävillä kesällä 2014. Ehdotuksesta saatiin n. 10 lausuntoa ja n. 20 muistutusta. Ely esitti lausunnossaan ehdotuksen jäkeisen viranomaisneuvottelun pitämistä.

3. Keski-‐Nurmon osayleiskaavan esittely

• Kaavoituksen tämänhetkinen vaihe

Osio sisältyi kaupungin puheenvuoroon.

• Osayleiskaavaehdotuksesta saatu palaute

Matti Heikkinen esitteli osayleiskaavaehdotuksesta saadun palautteen osiot, jotka edellyttivät viranomaisneuvottelun järjestämistä:

o Maakuntakaavan ohjausvaikutus

o Liikenne

LIITE 9



• Aikataulu

Kaava viedään hyväksymiskäsittelyyn joulukuun 2014 kaupunginvaltuuston istuntoon.

4. Viranomaisten puheenvuorot

ELY-‐keskuksen edustajat nostivat esille osayleiskaavaehdotuksesta annetussa lausunnossa mainitut lisäselvitystä vaativat kohdat: P-‐3 –alueen ja viereisen Roveksen kaava-‐alueen P-‐2 –alueiden yhteinen liikennetuotos ja sen vaikutus alueen liikenteeseen, esitys em. P-‐3 –alueen Kuortaneentien liittymän poistosta ja korvaamisesta yhteydellä idempää Kuortaneentieltä, ns. eko-‐taajaman rakentamisenohjaus sekä asumisen osoittaminen melualueelle.

Lisäksi ELY-‐keskuksen edustajat nostivat esille, että Mäki-‐Hakolantien/Kuortaneentien kiertoliittymän ja VT18/VT19 liittymän kapasiteetit eivät ole tulevaisuuden liikennemäärille riittävät, kuten liikenneselvityksessä todetaan. VT18/VT19 ramppiliittymiin ei hyväksytä liikennevaloja. Elyn edustajat totesivat, että kesällä 2014 valmistunut kaupallinen selvitys oli kattava ja monipuolinen selvitys kaupan rakenteesta ja kehityskuvasta Seinäjoella. Heidän mukaan selvitys olisi ollut hyvä käsitellä viranomaisten kanssa ennakkoon, sillä on laajempaa alueellista merkitystä. Toivoivat viranomaisille esittelyä erikseen.

Etelä-‐Pohjanmaan liitto esitti puheenvuoroissaan, onko joukkoliikenteen toteutusedellytykset kaavassa huomioitu edellisessä 1.4.2014 kokouksessa esitetyn mukaisesti ja onko alueen maatalousyksiköiden suojavyöhykkeet huomioitu kaavassa riittävällä tavalla.

5. Keskustelu

Matti Heikkinen ja Jyrki Kuusinen erittelivät maakuntakaavan kaupunkialueen kehittämisalueen ulkopuolelle osoitettujen asemakaavoitettavien alueiden perustelut: Kuortaneentien ja Keski-‐Nurmontien väliset asemakaavoitettavat alueet muodostavat alueen suunnittelun kannalta luontevan kokonaisuuden, jonka yleiskaavatasoinen suunnittelu on syytä hoitaa yhdellä kertaa mm. liikenne-‐ ja yhteiskunnallisteknisten verkostojen suunnittelun koordinointia ja päätöksentekoa ajatellen.

Keski-‐Nurmon koulun pohjoispuoleinen asemakaavoitettava alue puolestaan sijoittuu edullisesti suhteessa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja kaupungin maaomistuksiin; aluetta on helpompi kehittää yhtenäisenä hallittuna kokonaisuutena. Kuortaneentien suunta on yksi kaupungin pääkasvusuunnista ja tonttimaan kysyntä alueella on voimakasta. Osoittamalla asumista ko. alueille vastataan kysyntään siten että toteutetaan yleiseltä kannalta toivottavaa ja tarkoituksenmukaisen yhdyskuntarakenteen rakentumista. Todettiin, että vaikka osa asemakaavoitettavaksi osoitetuista alueista sijaitsee em. kaupunkialueen kehittämisalueen rajauksen ulkopuolella, voidaan rajauksen katsoa olevan luonteeltaan ohjeellinen, sillä se on laadittu yli kymmenen vuotta sitten sen aikaisien kasvunäkymien perusteella. Etelä-‐Pohjanmaan liiton mukaan nyt esitetyt laajenemisalueet ja niiden perustelut ovat maakuntakaavan mukaisia.

LIITE 9



Lisäksi Jyrki Kuusinen kommentoi maakuntakaava ohjausvaikutusta laajentumissuuntiin. Maakuntakaava ei esitä taajama-‐alueen laajentumisia vaan toteaa ne silloisen laatimisaikaisen tilanteen mukaisina , yli 10 vuotta sitten. Maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealuerajausta, jonka sisään asemakaavoitettavat alueet pääosin sijoittuvat, voidaan katsoa täyttävän myös asumisen osalta maakuntakeskuksen kehittämistavoitteen. Kaupungin tasapainoisen kehittämisen vuoksi tulee pyrkiä osoittamaan laajentumisalueita eri puolilta kaupunkikeskustaa. Vain yhden alueen kehittäminen vääristää kehitystä.

Todettiin, että maakuntakaavan ohjausvaikutus on osayleiskaavaehdotuksessa huomioitu riittävällä tavalla.

Juha Mäkinen esitteli osayleiskaavan liikenneselvityksen ja siihen tehdyt täydennykset: Roveksen OYK-‐alueen P-‐alueet on huomioitu kaavassa liikenteellisten vaikutusten arviointiraportissa kuvatulla tavalla. Saatavissa olevan tiedon ja suunnittelu-‐ sekä analysointityökaluilla saavutettavien simulointien perusteella kaavassa esitetyt liikenneratkaisut on arvioitu paikkaan tarkoituksenmukaisimmiksi, eikä ole ollut syytä epäillä että niistä aiheutuisi ongelmia joko turvallisuuden taikka toimivuuden osalta. Pelkästään kaava-‐alueen liikennetuotos ns. yön yli tilanteessa ei aiheuttanut ongelmia missään nykyisessä eikä tulevassa ohikulkutien liittymissä. Seinäjoen liikennemallin v.2035 tilanteessa 1. kuormittuu Mäki-‐Hakolantien kiertoliittymä ja muissakin alueen liittymissä kuormitustilanne nousee. Roveksen logistiikka-‐alueen, P-‐3 –alueen tilaavievän kaupan ja asutuksen liikenteen huipputunnit osuvat eri aikoihin. Liikennetarkastelu tukee esitettyä ratkaisua. Mikäli ELYn osoittama liittymä poistettaisiin ja P-‐3 –alueen liikenneyhteys korvattaisiin esitetysti idempää Kuortaneentieltä, ei ko. P-‐3 –alueella ole liiketoiminnallisia edellytyksiä, sillä sen saavutettavuus olisi erittäin huono eikä se siten kiinnostaisi mahdollisia toimijoita.

ELYn mukaan olisi syytä harkita, onko kaupallisten toimintojen osoittaminen molemmin puolin Kuortaneentietä perusteltua.

Etelä-‐Pohjanmaan liiton mukaan P-‐3 –alueen mitoitusta voisi olla hyvä tarkastaa alaspäin.

Todettiin, että ratkaisuna P-‐3 –alueen kysymykseen voidaan P-‐3 -‐alueen mitoitusta voidaan vielä tarkistella. Tällöin liittymäjärjestelyihin ei ole tarve ainakaan tehdä muutoksia.

Todettiin, että ns. eko-‐taajama –merkityn alueen maankäytön tarkempi suunnittelu toteutetaan ELYn lausunnon mukaisesti MRL :n mukaan laaditulla kaavalla. Edellytys asemakaavoituksesta kirjataan kaavamääräyksiin.

Todettiin, että melualueella sijaitsevien A-‐alueiden melunsuojaustavat määritetään tarkemmin asemakaavoitusvaiheessa. Melualueen laajuus yleiskaavassa on esitetty ilman melusuojausta. Melusuojauksen toteuttaminen aikanaan kaventaa melualueen laajuutta.

Todettiin, että Mäki-‐Hakolantien/Kuortaneentien sekä VT19/VT18 risteysten toimivuuden mahdolliset toimivuusongelmat tulevaisuudessa on tiedostettu, mutta Keski-‐Nurmon osayleiskaavan maankäyttö ei yksistään niitä aiheuta vaan kokonaisliikennemäärän kasvu. Aikanaan asemakaavassa on varauduttu eritasoliittymän totetuttamiseen.

LIITE 9



Todettiin, että Etelä-‐Pohjanmaan Liiton aiemmasta pyynnöstä selostusta joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä on tarkennettu ja että ne ovat nyt riittävät.

Todettiin, että maatalousyksiköiden suojavyöhykealueet on kaavassa huomioitu niiden voimassaolevien ympäristölupien mukaisesti ja toiminnan laajentamisen osalta. Asuinrakentamista toimivien maatalousyksiköiden läheisyyteen on pyritty kaavassa välttämään. Kaavassa maatalouden suuryksiköiden laajenemistarpeet on huomioitu osoittamalla laaja suuryksiköiden aluevaraus kaava-‐alueen pohjoisosaan.

6. Jatkotoimenpiteet

Sovittiin, että kaavaan tehdään käydyn keskustelun perusteella tarpeelliseksi katsotut muutokset ja kaava viedään suunnitellusti hyväksymiskäsittelyyn joulukuussa 2014.

5.11.2014

Matti Heikkinen, A-‐Konsultit Oy

LIITE 9

Seinäjoki, Nurmonjokilaakson osayleiskaavat Ehdotus ...

Documents

Transcript of Seinäjoki, Nurmonjokilaakson osayleiskaavat Ehdotus ...