Seinäjoki Seurakunta diakoniatyö

27.3.2014

Veli-Matti Saarinen

psyk. sh.

perhepsykoterapeutti (VE)

perhe- , verkosto- ja lapsikeskeiset menetelmät

väkivalta / turvallisuustyöskentely

Tiedon merkitys

VÄKIVALTATYÖtyöntekijällä valmius:

• tunnistaa väkivaltaa, päihteidenkäyttöä• puuttua aktiivisesti• antaa tietoa ja apua eri osapuolille• huomioida turvallisuus• ohjata eteenpäin ja huolehtia hoidon

jatkuvuudesta • tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa

VÄKIVALTATYÖtyöntekijällä valmius:

• tietää oman tehtävänsä ja vastuualueensa rajat

• tuntee omat mahdollisuutensa palvelujärjestelmässä

• ymmärtää yhteistyövelvoitteensa luo työyhteyden sidosryhmiin/-työntekijöihin

• tiedostaa omat henkilökohtaiset esteet ja ennakkoluulot

Väkivaltatyö työpaikalla:

• väkivallan ehkäisy on osa perustyötä• toimintaedellytysten luominen• tuki, suoja, ilmapiiri• työntekijän turvallisuudesta ja

jaksamisesta huolehtiminen• koulutus ja työnohjaus

Perhettä ympäröivät systeemit

Pekka Marja

Joonas

osasto

mtk

terveyskeskus -lääkäri, psykologi

seurakunta

seniorimenot

poliisi

Perhettä ympäröivät systeemit

Pekka Marja

Joonas

osasto

mtk

terveyskeskus -lääkäri, psykologi

seurakunta

seniorimenot

poliisi

Työyhteisö

Työyhteisö

Työyhteisö

Työyhteisö

Työyhteisö

Työyhteisö

Työryhmä

Koko työryhmä

Väliportaan hallinto

Ylin johto

Arvo / asennekeskustelu kaikilla tasoilla

Väkivaltatyön keskeiset ongelmat

• Viranomaisten vaikeus tunnistaa väkivallan eri muotoja ja tyyppejä ja niiden vaikutuksia, jonka seurauksena– Vähättely: Puuttuvat tai liian vähäiset rajoitukset sekä pitkittyneet

ratkaisut– Ylilyönnit: Hätiköidyt ratkaisut ja liian järeät rajoitukset– Avun saannin sattumanvaraisuus: Jos kohdalle osuu osaava työntekijä

• Puutteet lainsäädännössä ja lakien noudattamisessa– Väkivaltaan liittyvien erityiskysymysten näkymättömyys– Lapsen asema huolto- ja tapaamisprosessissa -> ei asianosainen -> ei

mahdollisuutta edunvalvojan sijaiseen -> ei puhevaltaista edustajaa prosessissa

Lähde: Oranen / Ensi- ja turvakotien liitto 2010 11

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan hoidon keskeisiä elementtejä

• Turvallisuuden ensisijaisuus

• Väkivalta on aina ihmisoikeusrikkomus ja sen käyttö on kriminalisoitu.

Turvallisuus

• Mitä ymmärrät turvallisuudella?• Mitä ymmärrät turvallisuudella

kasvuperheessäsi?• Mitä turvallisuus merkitsee sinulle tänä

päivänä?• Miten olet oppinut olemaan turvassa?• Miten otat vastuuta omasta ja toisten

turvallisuudesta?• Miten suojelet ja suojaat omaa

turvallisuuttasi?

Turvallisuustekijät- keskeiset periaatteet

• Riskien arviointi

• Riskien hallinta

• Vastuu

• Yhteistyö

Väkivallan ylisukupolvinen siirtyminen

• Väkivallan tekijä väkivallan kokija

Lähde: Kaija Perttu Diat 16 - 25 16

Väkivallan muodoista 1

• Fyysinen väkivalta

• Henkinen väkivalta

• Seksuaalinen väkivalta

• Taloudellinen väkivalta ja hyväksikäyttö

• Hoidon laiminlyöntiikääntyneen perustarpeisiin kohdistuvaa hoidon vähäisyyttä tai hoitamatta jättämistä, jolloin hoitovastuussa oleva henkilö epäonnistuu tahattomasti tai tarkoituksellisesti hoitotehtävässään

17

Väkivallan muodoista 2• Kansalais- ja ihmisoikeuksien loukkaaminen

Ikääntyneen henkilön oikeuksien loukkaamista liittyen esimerkiksi lainsäädäntöön, oikeuteen saada tietoa, informaatiota ja palveluja sekä ikään liittyvä syrjintä ja ikääntyviin kohdistuvat väheksyvät ja välinpitämättömät asenteet yhteiskunnassa.

• Laitosolosuhteissa tapahtuva kaltoinkohteluLaitosmaiset, virikkeettömät olosuhteet

Rutiiniomainen persoonaton hoito

Henkilöstön käyttäytyminen

18

Ikääntyneisiin kohdistuvan parisuhde- ja

perheväkivallan väkivallan yleisyydestä

• Perheväkivaltaa 65. ikävuoden jälkeen oli kokenut naisista 7 % ja 2,5 % miehistä

(Kivelä ym. 2001; alkuperäinen tutkimus julkaistu 1992)

• Suurin osa parisuhdeväkivaltaa• Yli 65 v:n naisten pahoinpitelijöistä

44 % aviopuolisoita

16 % aikuisia lapsia

15 % muita sukulaisia

(Kivelä S-L 1992)

18

Väkivallan riskitekijöitä 1• Merkittävin riskitekijä on toistuva pahoinpitely: mitä

useammin pahoinpitelyä on tapahtunut aikaisemmin sitä suurempi on uusiutumisen riski

• Eroaminen parisuhteesta: useimmat tapot, tapon yritykset ja vakavat pahoinpitelyt tapahtuvat uhrin aikoessa erota/erotessa väkivallan tekijästä

• Riskiä erotessa lisää, jos väkivallan tekijän käyttäytymiseen liittyy erityisen kontrolloivia piirteitä

• Tutkimukset osoittavat, että uhrit ovat usein ennen tappoa ottaneet yhteyttä johonkin auttavaan tahoon

• Palvelujen nopeus ja laatu saattavat olla yhteydessä siihen, muuttuuko vakava pahoinpitely tapoksi

Väkivallan riskitekijöitä 2

• Pahoinpitelyn vakavuus ja useus: vakava väkivalta sisältää ampuma-aseiden sekä muiden välineiden käytön aseina uhrin vahingoittamiseksi, kuristaminen

• Aikaisemman/aikaisempien kumppaneiden tai perheenjäsenten pahoinpitely

• Väkivallan tekijän muiden perheenjäsenten tekemä pahoinpitely: perheen/suvun kontrolli estää uhrin pakenemisen

• Väkivallan tekijä pahoinpidellyt perheen ulkopuolella: useimmiten pahoinpitely tapahtuu perheen sisällä; ulkopuolisten pahoinpitely kertoo väkivaltaisesta toimintamallista

Väkivallan riskitekijöitä 3

• Väkivallan tekijä omistaa ampuma-aseita (laillisia tai laittomia)

• Alkoholin tai huumeiden käyttö• Pahoinpitelyllä uhkaaminen: otettava vakavasti,

kysymys ei ole “vain” uhkailusta • Tappamisella uhkaaminen tai uhrin vakava

pakottaminen/rajoittaminen• Itsemurhalla uhkaaminen ja masennus• Äärimmäinen mustasukkaisuus ja omistushaluisuus:

erityisesti harhainen mustasukkaisuus

Väkivallan riskitekijöitä 4

• Äärimmäisen joustamattomat patriarkaaliset käsitykset ja asenteet: naisen itsenäisyys ei sallittua, saattaa johtaa esim. eron yhteydessä vakaviin uhkauksiin

• Henkinen terrori ja häirintä: väkivalta saattaa jatkua vuosia eron jälkeen

• Ei noudata lähestymiskieltoa: osoittaa, ettei väkivallantekijä ole halukas muuttamaan käyttäytymistään

• Mahdolliset muutokset perheen tilanteessa riskitekijöinä: kohde tekee jotakin vastoin väkivallan tekijän tahtoa: hakee apua, kertoo väkivallasta esim. lapsille

Erityisiä ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan

riskitekijöitä • Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan iäkästä äitiään tai

isäänsä pahoinpitelevällä aikuisella pojalla on muita useammin alkoholiongelmia, mielenterveysongelmia, työttömyyttä tai toimeentulovaikeuksia ja taloudellista riippuvuutta vanhemmasta.

• He asuvat usein vanhemman kanssa ja ovat joko naimattomia tai ovat kokeneet avioeron, jonka jälkeen he ovat saattaneet muuttaa vanhemman luo takaisin.

• Näitä piirteitä ei voi kuitenkaan yleistää kaikkiin vanhempiansa kohtaan väkivaltaisesti käyttäytyviin aikuisiin lapsiin, vaan he saattavat olla myös hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa.

Seinäjoki 30.9.2009Seinäjoki

30.9.2009

Ikääntyneisiin kohdistuva väkivaltaErityiskysymykset parisuhde- ja perheväkivallassa, Sirkka Perttu 24Seinäjoki 30.9.2009Erityiskysymykset parisuhde- ja perheväkivallassa, Sirkka Perttu 24

Kysymisen menetelmistä: rutiinikysyminen

• kysytään kaikilta potilailta/asiakkailta tietyissä sosiaali- ja terveyspalveluissa (esim. terveystarkastuksen yhteydessä, sairauskäynnin yhteydessä)

– kysytään riskiryhmään kuuluvilta – kysytään tietyn ikäisiltä

• Käytetään strukturoitua instrumenttia• Instrumenttia käytetään systemaattisesti: Jos kysytään vain

epäiltäessä väkivaltaa / työntekijällä on huoli, ei ole rutiinikysymistä

• Voidaan tehdä haastatellen kasvotusten tai potilas/asiakas itse vastaa kirjalliseen/tietokoneohjattuun kyselyyn

• Itse vastattuihin kyselyihinkin yhdistettävä haastattelu ja keskustelu