Savon Tähdet

EU-rahoituksella

HYVINVOINTIA ihmisille, yrityksille ja ympäristölle

EU-rahoituksella

Hyvä lukijani,tämä lehti on tarkoitettu juuri sinulle! Se esittelee EU-rahoituksella Pohjois-Savossa tuettuja

tähtihankkeita. EU-ohjelmat voivat tuntua kovin kaukaisilta, mutta niiden vaikutukset näkyvät lähes

jokaisen pohjoissavolaisen arkipäivässä eri tavoin. Niiden avulla edistetään hyvinvointia niin ihmisille,

yrityksille kuin ympäristöllekin.

Pohjois-Savossa on käytössä kolme EU:n rahastoa, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan

sosiaalirahasto (ESR) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto). Näiden rahastojen

kautta maakuntaan kohdistetaan vuosien 2007–2013 aikana yhteensä 379 miljoonaa euroa tukea. Tämän lisäksi

rahoituksella on merkittävä vipuvaikutus, sillä valtio, kunnat, yritykset, oppi- ja tutkimuslaitokset ja yhdistykset

kanavoivat hankkeisiin vastin- ja omarahoitusosuuksiaan.

Hanketoiminta on poikinut mittavan määrän uusia työpaikkoja ja yrityksiä Pohjois-Savoon. Lisäksi tuhansien

työntekijöiden osaamista on kehitetty ja ylläpidetty ajanmukaisella koulutuksella. Yritysten ja organisaatioiden

laitehankintoja tukemalla on vahvistettu alueen kilpailukykyä niin tuotannossa, tutkimuksessa kuin kehittämistyössä.

Ympäristön tilaa parantamalla ja uusia menetelmiä kehittämällä on parannettu alueen vetovoimaisuutta. Nämä kaikki

toimet ovat edistäneet työllisyyttä, kilpailukykyä ja innovaatio- ja tuotantotoimintaa.

Pohjois-Savossa EU-rakennerahastojen tukia myöntävät Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera. Ne

tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Rahoitus kohdennetaan maakunnallisten kehittämisteemojen mukaisesti. Suurin

osa ohjautuu yritystoiminnan kehittämiseen. EAKR-kehittämisrahoitusta suunnataan erityisesti neljään teemaan, jotka

ovat energiateknologia, teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät, mittaus- ja sensoritekniikka

sekä hyvinvointialan yritysten liiketoiminnan kehittäminen. ESR-ohjelman rahoitusta ohjataan erityisesti rakenteellisen

työttömyyden vähentämiseen, yrittäjyyden edistämiseen, innovaatiopolkujen kehittämiseen ja uusien työelämäläheisten

oppimisratkaisujen kehittämiseen.

Toivomme, että lehti leviää laajasti Pohjois-Savossa, mutta myös muualle Suomeen ja ulkomaille.

SAVON TÄHDET SAVO STARS

Julkaisijat: Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusToimitusneuvosto: Soile Juuti, Jari Sihvonen, Janna Merenniemi, Juha Minkkinen, Merja Hilpinen, Jaana Tuhkalainen ja Merja SihvolaTekstit: Ilpo Lommi, Jari Sihvonen, Minna Akiola, Jarmo Seppälä, Janiika Vilkuna-Räsänen, Anna-Liisa Pekkarinen ja Sari ToikkanenValokuvat: Marko Koivistoinen/Tmi Kuvakeikka ja kirjoittajat, kannessa Nina Mikkonen (vas.) Mikko Härkönen ja Emmi RyhänenTaitto: Jani Siitarinen/Mainostoimisto Luode Oy, VarkausPaino: Offsetpaino L. Tuovinen Ky, KuopioPainosmäärä: 4000 kpl

Näin meillä eletään – alla onnellisten tähtien.

tämä lehti on tarkoitettu juuri sinulle! Se esittelee EU-rahoituksella Pohjois-Savossa tuettuja

tähtihankkeita. EU-ohjelmat voivat tuntua kovin kaukaisilta, mutta niiden vaikutukset näkyvät lähes

jokaisen pohjoissavolaisen arkipäivässä eri tavoin. Niiden avulla edistetään hyvinvointia niin ihmisille,

Kiuruvesi Sonkajärvi

Iisalmi

PielavesiKeitele

Vesanto

RautalampiSuonenjoki

Tervo

Siilinjärvi Juankoski

Tuusniemi

Leppävirta

Varkaus

MaaninkaNilsiä

Kaavi

Rautavaara

Lapinlahti

KUOPIO

Vieremä

Lisätietoa EU-rahoituksesta löydät: www.rakennerahastot.fi ja www.maaseutu.fi

EU-TUET POHJOIS-SAVOSSA 2007–2013 (EU+VALTIO)EAKR 229 miljoonaa euroaESR 108 miljoonaa euroaMaaseuturahasto 42 miljoonaa euroaYhteensä 379 miljoonaa euroa

2

POHJOIS-SAVON LIITTORegional Council of Pohjois-Savo


SISÄLTÖ

4-5 ONNELLISTEN TÄHTIEN ALLA POHJOIS-SAVOSSA

• EU-tuet ovat vauhdittaneet Pohjois-Savon kehitystä

6-7 TULEVAISUUDEN RUOKAA

• Hauki on kala keitossakin

• Future Food poimii rusinat pullasta

• Marjanviljelyn uudet tuulet puhaltavat Iisvedeltä

• Marjavasu on Suomen innovatiivisin

8-9 UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TULEVAISUUDEN TEKNOLOGIA

• Luikonlahden rikastamo tuo vireyttä Koillis-Savoon

• Uudella pinnoitusteknologialla kilpailukykyä yritysten tuotekehitykseen

• Oppimisympäristön robotti osaa etätunnistaa ohjeet

• Ylä-Savon metalliala turvaa tulevaisuuttaan verkottumalla

10-11 INNOVAATIOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

• Kuopiosta löytyy lääkevalmistusprosessi pienoiskoossa

• Kuopion biokeskus on noussut kansainväliseen maineeseen

• Kuopiosta löytyy korkeatasoista puhdastilaa

• Bella-Veneet hyödyntää uutta laminointitekniikkaa

• Tuotekehitystyö toimi seulalevytehtaan pelastusrenkaana

12-13 ALKUTUOTANTO & ELÄINTEN HYVINVOINTI

• Maito on Pohjois-Savon tähtituote

• Teknologia tekee tuloaan navettaan

• Viikseä haukutaan Euroopan parhaimmistoon

14-15 KANSAINVÄLISTYMINEN

• Kansainvälistymiseen kannattaa tarttua rohkeasti!

• Kultainen kuikka siivittää yrityksiä maailmalle

16-17 TUOTEKEHITYKSELLÄ UUSIA TÄHTITUOTTEITA

• Kasvuyrityksiä ja työpaikkoja yrityshautomosta

• Sahanpurusta syntyi ekologinen innovaatio

• Sorsa tuntee ledin, luksuksen ja solarin

• Mega aikoo tehdä ihmeen!

18-19 MONTA TIETÄ YRITTÄJÄKSI

• Yhdistys alkoi pitää ääntä maaseutuammateista

• Koulutus ja starttiraha yrittäjän tukena

• Kynnys ammattiosaajasta yrittäjäksi on madaltunut

• Yliopisto edistää yrittäjyyttä uusilla keinoilla

20-21 YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI

• Asukkaat pelastivat Harvanjärven

• Kohti kestävää hevosympäristöä

• Juokse sinä humma!

22-23 IHMISTEN HYVINVOINTI

• Kioski tuo hyvinvointipalvelut kansan luo

• Savolaisen ikäihmisen arki sai aihetta juhlaan

• Jalkapalloseura aloitti zumban

24 AMMATTIOSAAJIA TYÖELÄMÄÄN

• Torjuntakeino nuorten syrjäytymiseen: Kunnolla ammattiin!

• Etappi viitoittaa tietä työpaikkaan Ylä-Savossa

25-32 IN ENGLISH


Iisalmi

PielavesiKeitele

Vesanto


Tervo


Tuusniemi

Leppävirta

Varkaus

MaaninkaNilsiä

Kaavi

Rautavaara

Lapinlahti

KUOPIO

Vieremä

4

9

8

16

21

14

24

10

12

18

7

6

11

22

3

ONNELLISTEN TÄHTIEN ALLA POHJOIS-SAVOSSA

EUroopan Unionin rakennerahastotuilla on ollut kiistaton myönteinen vaikutus Pohjois-Savon ja muun Itä-Suo-men kehitykseen niin kuluvana kuin aiempinakin ohjel-makausina. Kukaan ei pysty tarkkaan sanomaan, mikä

niiden täsmällinen vaikutus on tai missä tilassa olisimme, jos satojen mil-joonien eurojen rahoitussysäyksiä ei olisi tullut. Varmasti tulevaisuuden eväämme ovat nyt paremmat, sanoo Pohjois-Savon liiton maakunta-johtaja Jussi Huttunen.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta lisää, että EU-tuilla on määräänsä suurempi vipuvaikutus valtion, kuntien ja yritys-ten kanavoidessa hankkeisiin vastin- ja omarahoitusosuuksia.

- Aluetukien myötävaikutuksella syntyneet uudet sekä turvatut työpaikat samoin kuin perustetut yritykset ja tuhansille annetut koulu-tukset ovat luoneet seurannaisvaikutuksina lisää hyvinvointia.

Niin Huttunen kuin Virrantakin toivovat, että EU:n aluepoliittiset ke-hitystuet jatkuvat tulevalla rakennerahastokaudella vuoden 2014 alus-ta ilman olennaista pudotusta. Nykyisellä kaudella käynnistetyt hank-keet voivat jatkua aina vuoden 2014 loppuun saakka.

- Meillä on EU-rahoitukselle tarvetta ja vahvoja perusteita jatkos-sakin. Harva asutus ja syrjäinen sijainti EU:n metropoleista eivät ole ka-donneet mihinkään. Väestön ikääntyminen lisää haasteita elinkeinora-kenteen uudistamiseksi, huomauttaa Jussi Huttunen.

Maakuntajohtaja Jussi Huttunen ja ylijohtaja Kari Virranta:

EU-tuet ovat vauhdittaneet Pohjois-Savon kehitystä


Kokit on kuvattu Savonia-ammattikorkeakoulun

Future Food -tutkimus- ja kehitystiloissa.

http://futurefood.savonia.fi

4

Aluetukien myötävaikutuksella syntyneet uudet sekä turvatut työpaikat samoin kuin perustetut yritykset ja tuhansille annetut koulutukset ovat

luoneet seurannaisvaikutuksina lisää hyvinvointia.”- Kari Virranta

Meillä on EU-rahoitukselle tarvetta ja vahvoja perusteita jatkossakin. Harva asutus ja syrjäinen sijainti

EU:n metropoleista eivät ole kadonneet mihinkään.”- Jussi Huttunen

ONNELLISTEN TÄHTIEN ALLA POHJOIS-SAVOSSA

Maakuntajohtaja Jussi Huttunen ja ylijohtaja Kari Virranta:

EU-tuet ovat vauhdittaneet Pohjois-Savon kehitystä

Uusia kehityskeinoja on yhä tarpeen löytääKari Virrannan mukaan tehdyillä aluekehityspanostuksilla on edistetty monia rakenteellisesti ja pysyvästi vaikuttavia hankkeita kaupunki- ja maaseutualueiden elinkeinoperustan uudistamiseksi sekä nykyisten vahvuuksien lujittamiseksi.

- Yhteiskunnan sosiaalisia ongelmia on lievitetty ja poistettu mm. ammattiosaamisen uudistamisella vastaten näin työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Erityisenä kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Tarvitsemme edelleen uusia keinoja kestävien ratkaisujen löytä-miseksi mielekkääseen työllistymiseen.

- Nämä kaikki toimet lisäävät maakuntamme ja koko Itä-Suomen kansallista sekä kansainvälistä kilpailukykyä. Meillä on silti edelleen haasteita valtakunnallisten ja EU:n keskiarvolukemien saavuttamisek-si. Elinkeinoperustamme uudistamista on jatkettava suunnitelmallisesti keskittyen vahvuuksiin sekä uusien kasvualojen kehittämiseen. Rajallisia voimavaroja ei pidä hajottaa liian laajalle, vaan niitä on paremminkin kes-kitettävä yhteisesti sovituille painopistealoille, tähdentää Virranta.

Kansainvälistä yhteistyötä lisättäväJussi Huttunen on tyytyväinen nykyisellä ohjelmakaudella lisääntynee-seen yhteistyöhön elinkeinoelämän, oppilaitosten ja tutkimusyhteisöjen kesken. - Siinä on yhä paljon tehtävää, etenkin kansainvälisessä verkot-tumisessa. Yhteisen hanketoiminnan siivittämänä on lähdetty oikeaan suuntaan ammentamaan hankkeista konkreettista hyötyä elinkeino-elämälle ja koko yhteiskunnalle. Yhteistyön vahvistamistavoite koskee myös yritysten ja julkisen sektorin suhdetta. Erityistoiveenani on Venä-jän yhteyksien lisääntyminen ja monipuolistuminen.

Kari Virranta vahvistaa, että hankkeet eivät ole itseisarvo. - Niiden hyödyt mitataan pysyvillä myönteisillä vaikutuksilla, kuten uusilla kilpai-lukykyisillä tuotteilla ja palveluilla sekä aiempaa paremmilla toimintata-voilla ja uusilla innovaatioilla. Nämä saavutukset kohentavat maakunnan aluetaloutta ja työllisyyttä hankkeiden kestoa pidemmälle.

- Tulokset eivät saa jäädä vain hanketahojen ja niiden kumppanien hyödynnettäviksi. Hyviä ”hedelmiä” on levitettävä avoimesti muillekin yhteiseksi eduksi. Se on julkisen rahoituksen edellytyksenä, korostavat molemmat yhteisesti.

SAVON TÄHDET SAVO STARS 5

Lähiruokabuumi on synnyttänyt säpinää kuluttajissa, kuten myös Pohjois-Savon elintarviketeollisuudessa. Siinä missä buumi on saanut kuluttajat kiinnostumaan entistä enemmän lähellä tuotetusta ruoasta, se on antanut uutta puhtia myös elintarvikeyritysten ja jatkojalosta-jien tuotekehitykseen. Lisäksi alati muuttuvat kulutustrendit ja uudet makutottumukset luovat muutospaineita tuotevalikoimiin.

Paikallisuuden ja pienimuotoisuuden kasvava arvostus on näkynyt viime vuosi-na kaupan tiskillä kahdella eri tavalla. Aikaisemmin pääasiassa vain maakunnan alueella myydyt tuotteet ovat päässeet helpommin myös valtakunnalliseen jakeluun. Lisäksi Pohjois-Savon pientuottajat ovat alkaneet saada omia tuot-teitaan lähikauppoihin, ammattikeittiöihin ja erikoismyymälöihin. Niillä on ollut kysyntää myös pääkaupunkiseudun huippuravintoloissa.

Pohjois-Savon elintarvikealan kehittämishankkeissa on viime vuosina kes-kitytty asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen, kuluttajatutkimukseen, laatukou-lutukseen ja tuotannon optimointiin. Niiden tavoitteena on ollut maakunnassa toimivien elintarvikeyritysten kilpailukyvyn turvaaminen, mutta myös omalei-maisuuden säilyttäminen savolaisessa ruokakulttuurissa ja savolaisen keittiön tunnetuksi tekeminen.

- Kalakukkoa ei tarvitse keksiä uudestaan, mutta kalakukolle voidaan ke-hittää uusia sisartuotteita, kiteyttää projektipäällikkö, yliopettaja Anja-Riitta Keinänen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Jatkossa tulevaisuuden ruokaa loihditaan keskitetysti Savonia-ammat-tikorkeakoulun uuden uutukaisessa elintarvikealan kehittämisympäristössä Kuopion Microkadun kampuksella. Future Food tarjoaa elintarvikeketjun yri-tyksille ja toimijoille yrityslähtöisiä tuotekehitys-, kuluttajatutkimus- ja laatu-koulutuspalveluja Kuopion lisäksi Suonenjoella ja Kiuruvedellä.

http://futurefood.savonia.fi ja www.sisa-savo.fi


FUTURE FOOD poimii rusinat pullasta

SAVON TÄHDET SAVO STARS SAVO STARS

Hauki on kala keitossakinKiuruvedellä syntynyt idea haukikeiton ottamisesta ruokalistalle on

saanut hyvää vastakaikua myös Vieremällä. Kotimaakunnan kalaa

tarjotaan jatkossakin koululaisille ja kunnan muiden laitosten ruo-

kailijoille.

- On kummallista tuoda toiselta puolen maapalloa kalaa Savon sydämeen, kun omissa järvissämme kuhisee tuttuja ruokakaloja. Sama koskee peltoja juureksi-neen sekä metsiä marjoineen ja sienineen. Ravintoketjun jäljitettävyys on omaa luokkaansa, kun tunnemme ruoan tuottajat. Haasteena ovat riittävät elintarvi-ketoimitukset, mutta ainakin sensonkeina se järjestyy, korostaa Vieremän ruo-kapalvelupäällikkö Jaana Vidgren.

Vaikka kotimainen kala ja muut luonnontuotteet olisivat hieman hinnak-kaampia, tulevat ne silti hänen mielestään yleensä ulkomaista kokonaisedulli-semmiksi, turvallisemmiksi, ympäristöystävällisemmiksi sekä työllistävämmiksi

hankinnoiksi.

Lähiruokaa lisää lautasilleTerveellisten makuelämysten leviämiseksi yhä useammille lautasille ovat eräiden kuntien suurkeittiöt lisänneet kotimaakunnan luonnonantimien käyttöä. Vauh-dittajana oli EU:n rahoittama Kestävyyttä Itä-Suomen ruokapalveluihin -hanke (KestITÄ). Se edisti laadukkaan, ympäristöystävällisen lähiruoan käyttöä julkisis-sa ruokapalveluissa Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa.

- Hanke tuki aluetaloutta ja työllisti elintarvikkeiden tuottajia sekä jalostajia. Uudet toimintatavat ja ruoat ovat jääneet monen suurkeittiön käytännöksi. Hy-vät reseptit ja ruokailutottumukset ovat levinneet kotienkin ruokapöytiin, kertoo hankkeen projektipäällikkö, Sari Väänänen.

Hänen mukaansa keskeistä oli oikean ja käytännönläheisen tiedon monipuo-linen jakelu kuntien ruokapalveluorganisaatioihin koulutuksilla, seminaareilla ja julkaisuilla. Vaikutimme myös virkamiehiin ja päättäjiin. Hyviä vinkkejä ja toimin-tamalleja on syntynyt useissa kunnissa eikä niitä jätetty vain omaksi hyödyksi. Esimerkiksi Kiuruvedellä, Vieremällä, Lapinlahdella, Leppävirralla ja Juankoskella ruokapalvelut ovat kokeilleet ennakkoluulottomasti uusia lähistöllä tuotettuja elintarvikkeita.

- Olemme hankkineet koulutusta myös ulkomailta. Saksasta ja Tanskasta kävi-vät asiantuntijat kertomassa kasvisruoista ja tuoretuotteista. Nämä maat ovat mm. luomuruoka-asioissa meitä edellä, sanoo Väänänen.

Lähiruoka kannattaa syödä tuoreena- Alkukesästä valmistui ammattilaiskeittiöille kestävän kehityksen työkirja. Lau-taslaatuselvitys taas kertoo, mitä ravintoaineita suurkeittiöiden ruoat sisältävät. Merkittävä havainto on, että sesonkituotteet kuten perunat ja porkkanat kan-nattaa syödä tuoreina. Niiden vitamiiniarvo on silloin suurimmillaan verrattuna pidempään säilytettyihin elintarvikkeisiin. Vähemmän jalostetut, lähellä tuotetut elintarvikkeet ovat myös paremman makuisia ja terveellisempiä, kun niitä ei ole pakattu, säilytetty, kuljetettu ja käsitelty moneen kertaan, korostaa Sari Vää-

nänen.

www.ekocentria.fi/kestita

Lähiruokabuumi on synnyttänyt säpinää kuluttajissa, kuten myös

MARJAVASU on Suomen innovatiivisinKuopiolainen Marjavasu Oy on Suomen maaseudun innovatiivisin elintarvikeyritys vuosimallia 2011. InnoElma-palkinnolla palkittu Marjavasu valmistaa ja pakkaa Deli-max-tuotteita juoma-automaatteihin, joita käytetään mm. hotelleissa, ravintoloissa, liikenneasemilla ja julkisen ruokapalvelun yksiköissä.

Marjavasu on lähtenyt rohkeasti kilpailemaan tuoteryhmiin, joissa suomalaisia tuot-teita ei ole aikaisemmin juurikaan ollut. Esimerkiksi Fatburner-rasvanpolttojuoma on en-simmäinen Joutsenlipulla varustettu marjapohjainen urheilujuoma Suomessa.

Marjapohjaisten urheilu- ja hyvinvointijuomien tuotekehityksessä on hyödynnetty myös sisäsavolaista marja-alan erityisosaamista. Makuyhdistelmiä on kehitetty ja tes-tattu Sisä-Savon seutuyhtymän elintarvikealan kehittämishankkeissa.

www.delimax.fi

TULEVAISUUDEN RUOKAA

Suonenjoella toimiva Marjaosaamiskeskus on perustanut Iisvedelle oman koetilan, jolla on lähdetty hakemaan uusia tuulia suomalaiseen marjanviljelyyn. Esimerkiksi Polka-mansikkalajikkeen kantakoe on laajuudessaan ainutlaatuinen koko maailmassa. Tiettävästi missään muualla ei ole aikaisemmin istutettu havainnointia varten kahdeksaa eri Polkan kantaa samalle pellolle.

Ensimmäisen kesän aikana koetilalla on kerätty käytännön kokemuksia tunneli-viljelyn soveltuvuudesta Pohjois-Savon olosuhteisiin. Tilalle on pystytetty kolme erilaista kasvutunnelia, joissa on kasvatettu mansikan ja vadelman ohella myös viiniköynnöksiä ja hunajameloneita. Kevytrakenteisissa kasvutunneleissa on tes-tattu samanaikaisesti kahta uudenlaista mansikan tuotantotapaa.

Joitakin vuosia sitten Suomeen rantautuneita jatkuvasatoisia mansikkalajikkei-ta on kasvatettu ensimmäistä kertaa ns. tabletop-siirtopöydillä. Suomalaiskehit-teisen tekniikan avulla on mahdollista nopeuttaa hoitotöitä ja sadon keräämistä.

Tunneliviljelyllä ja jatkuvasatoisella mansikkalajikkeella voidaan pidentää satokautta huomattavasti ja siten tasata hintavaihteluita erityisesti tuoremar-jamarkkinoilla. Jatkuvasatoinen mansikka tuottaa nimensä mukaisesti marjoja myyntiin pitkin kesää ja alkusyksyä, kun nykyiset lajikkeet antavat satoa vain muutaman viikon ajan keskellä suvea.

Kokeilu voikin onnistuessaan merkitä jonkinlaista vallankumousta mansikan ammattiviljelyssä sen siirtyessä ainakin osittain avomaalta kasvutunneleihin ja kenties myös maan pinnalta siirtopöydillä oleviin turvesäkkeihin. Pohjois-Savo olisi muutoksessa todennäköinen suunnannäyttäjä, sillä täällä tuotetaan noin kol-mannes koko Suomen mansikkasadosta.

Samaiseen satokauden pidentämiseen on tähdätty myös viiniköynnösten koeviljelyllä. Kasvutunneleihin on istutettu kaikkiaan kahdenkymmenen eri vii-niköynnöslajikkeen taimia. Kokeilun tavoitteena on löytää pohjoisille kasvuvyö-hykkeille soveltuvat lajikkeet. Niillä voitaisiin täydentää marjatilojen satokautta ja saada myyntiin kotimaisia pöytärypäleitä syyskuussa tai vielä jopa lokakuun alkupuolella.

Tunneleissa on myös testattu hunajamelonin soveltuvuutta tunnelimansikan vuoroviljelykasvina. Kokeilulla halutaan kehittää vuoroviljelyä siten, että vältyt-täisiin kasvutunneleiden työläiltä siirroilta paikasta toiseen.

Opetus- ja havaintokäytössä toimivan koetilan ympärille halutaan luoda py-syvää marjaviljelyn kenttäkoetoimintaa ja edistää uusien lajikkeiden ja viljelytek-niikoiden käyttöönottoa Pohjois-Savossa. Niinpä koetilan portit ovatkin avoinna sekä marjanviljelijöille että tutkimuslaitoksille. Esimerkiksi MTT Sotkamo tekee mansikan syyshoidon kokeita ja Itä-Suomen yliopisto tutkii mustalaikun ja tyvi-mädän esiintymistä mansikassa.

Marjaosaamiskeskus on saanut puoli miljoonaa euroa EU:n maaseuturahas-ton tukea koetilan toiminnan kehittämiseen.

www.sisa-savo.fi

Marjanviljelyn uudet tuulet puhaltavat Iisvedeltä


Uudella pinnoitus-teknologialla kilpailukykyä yritysten tuotekehitykseen

Useat metalliteollisuuden yritykset pin-noittavat tuotteitaan, koska sillä hae-taan niihin entistä parempaa kulutus- ja korroosiokestävyyttä, pienempää kit-kaa sekä laadukasta ulkonäköä. Pinnoi-tus on siksi metalliteollisuusyrityksille tärkeä tuotantoprosessin- ja tuoteke-hityksen osa-alue. Siihen löytyy Poh-jois-Savossa eturivin tutkimusosaamista ja -olosuhteita.

Paineita uuden pinnoitusteknologian kehittämiseen tuo yleisesti käytetyn kro-mi-VI:n luvanvaraistuminen Euroopassa myrkyllisyytensä vuoksi. Savonia ammat-tikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto vastasivat haasteeseen edistämällä nanotek-nologian hyödyntämistä kromipinnoituksessa. Juurikaan muualla Suomessa ei ole aiemmin sovellettu elektrolyyttistä nanopinnoitusteknologiaa, missä metalliesine, vaikkapa vesihana tai ovenkahva, päällystetään nanohiukkasia sisältävällä ohuella metallikerroksella.

Uutta pinnoitusosaamista voidaan soveltaa laajasti eri teollisuudenaloilla ja yri-tyksissä, kuten teknologia-alan hyötyajoneuvojen ja rakennusalan työkalujen tuo-tekehityksessä, lääketieteessä sekä kemian- ja paperiteollisuudessa.

Korroosiolle vauhtia kokeellisestiProjektipäällikkö Juha M. Miettinen (kuvassa vasemmalla) Savonia-ammattikor-keakoulusta kertoo, että elektrolyyttinen kestopinnoitus oli jäänyt metalliteollisuu-den tuotantoprosessien kehitystyössä jälkeen ja toimiala kaipasi uudistamista. Uusi laboratoriotasoinen tutkimusympäristö, tiivis tutkimus- ja yritysyhteistyö sekä uusi osaaminen ovat kirineet jälkeen jääneisyyttä kiinni.

- Olemme päässeet tutkimaan, kehittämään ja simuloimaan monille metalli-tuotteille uusia pinnoitustekniikoita teolliseen tuotantoympäristöön. Ne on tehty todenmukaisessa miniatyyriympäristössä mm. korroosioprosesseja kiihdyttämällä ja siten vuosia kestäviä tutkimusaikoja olennaisesti lyhentämällä. Uusi osaaminen on hyödyttänyt pinnoitusteknologian koulutusta ammattikorkeakoulussa, yliopis-tossa sekä ammatti- ja aikuisopistossa.

Nanoteknologia on uutta metallipinnoituksessaSuomen Elektropinta Oy:n toimitusjohtaja Esko Helminen katsoo pinnoitushank-keen edistäneen alan tuotekehitystä hyvillä tutkimus- ja testausympäristöillään. - Nanoteknologiaa hyödyntävää elektrolyyttistä pinnoitusta tutkiva laboratorio on tekniikaltaan huipputasoa ja siltä osin uraauurtava. Hanke on lisännyt verkot-tumista yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitosten kesken. Aikaa myöten se pa-rantaa koneita, laitteita, hyötyajoneuvoja ja rakennusalan tarvikkeita valmistavien yritysten kilpailukykyä, kertoo Esko Helminen.

ENC-hankkeeseen osallistuivat yritysmaailmasta metalliteollisuuden edus-tajina Hydroline Oy, Normet Oy, Samesor Oy, nanoteknologia-alalta Carbodeon

Oy ja pinnoitusalalta Suomen Elektropinta Oy.

http://enc.savonia.fi

UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TULEVAISUUDEN TEKNOLOGIA

Luikonlahden rikastamo tuo vireyttä Koillis-Savoon


Kylylahden malmi rikastetaan Luikonlahdessa, mikä on tuonut Koillis-Savoon uusia työpaikkoja ja vireyttä.

8

Oppimisympäristön robotti osaa etätunnistaa ohjeet

RFID (Radio Frequency Identification)

on langaton etätunnistusteknologia,

jossa kappaleeseen kiinnitetty tunnis-

te antaa ohjeet koneille ja roboteille,

kuinka toimia kyseistä kappaletta kä-

siteltäessä. Sitä voidaan verrata viiva-

koodiin, mutta tunnisteeseen ei tarvita

suoraa näköyhteyttä vaan se voidaan lukea kauempaakin.

Etätunnistusta käytetään teollisuuden lisäksi matka- ja henkilökorteissa, va-

rashälyttimissä, varastoissa, passeissa, kirjastoissa, urheilutapahtumien ajanotossa,

koti- ja tuotantoeläinten sekä lääkinnällisten instrumenttien tunnistamisessa ja

lukuisissa muissa käyttökohteissa.

Savon ammatti- ja aikuisopistolle on rakennettu etätunnistusteknologian

testaus- ja oppimisympäristö, jossa on tarjolla mm. robottikursseja sekä etä-

tunnistusteknologiaan ja tuotannon kokonaisuuden hallintaan liittyviä koulu-

tuspaketteja. Koulutukset ja seminaarit kohdistuvat puu-, muovi-, metalli- ja

koneteollisuuden yrityksille sekä muille oppilaitoksille.

Testaus- ja oppimisympäristö on tuonut tietoutta etätunnistustekniikasta

Pohjois-Savon yrityksille. Yrityksillä on ollut mahdollisuus kasvattaa osaamistaan

sekä parantaa kilpailukykyään.

- Jos olisimme jääneet ilman EU-rahoitusta, emme olisi pystyneet raken-

tamaan oppimisympäristöä näin laajaksi. Kaksi laitetta olemme hankkineet kun-

tayhtymän rahoilla ja loput hanketuella, sanoo projektipäällikkö Sami Pekonen.

Koulutus-, tuotteistus- ja testauspalvelut ovat hänen mukaansa lisäarvo,

jota tarjotaan maakunnan yrityksille myös hankkeen päättymisen jälkeen.

www.puuteknologiapalvelut.fi

Ylä-Savon useat metalliteollisuusyritykset ja seudulla toimivat amma-tilliset oppilaitokset ovat jo vuosia tehneet uraauurtavaa sekä tulokse-kasta yhteistyötä Educa Works Oy -koulutusyhtiössä. 11 metallialan yrityksen, Ylä-Savon ammattiopiston sekä Savonia ammattikorkea-koulun vuonna 2002 perustama yhtiö on kouluttanut kymmenittäin nuoriso- ja aikuisasteen opiskelijoita metalliteollisuuden ammattitaitoi-siksi osaajiksi käyttämään nykyaikaisia työstökoneita.

- Educa Works on löytänyt paikkansa alueellisena oppimistehtaana. Olemme raken-taneet yhteistoiminnassa kumppani- ja omistajatahojen kanssa toiminnanohjauksen sekä tuotannollisen kehittämisen toteutusmalleja. Niitä olemme jalkauttaneet ylä-savolaisten metallialan yritysten käyttöön. Samalla olemme pystyneet lievittämään alan työvoimapulaa, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Petri Lehikoinen.

Hän antaa tunnustusta Educa Works Oy:n taustalla olevien yritysten ja oppi-laitosten aktiivisuuden lisäksi maakunnan EU-rahoittajaorganisaatioille. Ilman niiden tukea ei koulutusyritys olisi toiminnaltaan ja konekalustoltaan nykylaajuudessaan.

- Toimimme pääosin tulorahoituksella eli teemme mm. omistajillemme alihan-kintoina ja samalla oppilastöinä monenlaista koneistusta kahden työnohjaajan opas-tuksella. Ykkösasiana oppimistehtaassa on ammattitaidon kehittäminen unohtamat-ta kuitenkaan tehokkuutta, taloudellisuutta ja yrittäjämäisyyttä. Voimme hyödyntää opetuksessa kertyneitä hyödyllisiä tietoja työprosesseista mm. läpimenoaikojen ja laatuasioiden kehittämisessä, kertoo Lehikoinen.

Hänen mukaansa Educa Worksin tuorein investointi, monitoimisorvi, on Ylä-Sa-vossa uusinta uutta.

-Samantyyppisiä koneita löytyy maakunnastamme vasta muutama. Olemme aloittaneet siihen käyttäjäkoulutuksen, jotta osaajia löytyy, kun yritykset puolestaan

hankkivat vastaavia sorveja omiin tarpeisiinsa.

Useita hankkeita toteutettu laajana yhteistyönäYlä-Savon ammattiopisto on toteuttanut viime vuosina neljää erilaista, toisiaan

tukevaa EU-rahoitteista hanketta, toteaa hankekoordinaattori Jori Kortetjärvi.- Aloitimme vuonna 2008 oppimisympäristön kehittämisen mm. osaamista

hankkimalla ja toimintatapoja vakiinnuttamalla. Jatkoimme siitä lisäämällä ja moni-puolistamalla työstökonekantaa. Samalla saimme työstökoneille yhteiskäyttöä yri-tysten kanssa koneiden sijaintipaikasta riippumatta. Se on säästänyt tuotantoteknii-kan investointeja.

- Savonia ammattikorkeakoulun isännöimässä laajassa LeKa-hankkeessa puo-lestaan selvitetään, millaista ydinosaamista metalliteollisuuden yritykset Ylä-Savossa tarvitsevat. Oppilaitokset hyödyntävät tätä tietoa opetuksensa suunnittelussa ja käytännön koulutuksessa sekä pätevyyksien yhteismitallisessa määrittelyssä.

- Uusimmassa hankkeessa selvitämme, millaisella tuotantosolulla ja miten suuril-la tuotantosarjoilla robotiikkaa ja automaatiota pystytään hyödyntämään paremman laadun, toimitusvarmuuden sekä kustannustehokkuuden saavuttamiseksi, selvittää Kortetjärvi.

Yhteistyö on kiinteää Varkauden seudulla 2000-luvun alussa syntyneen Rautai-nen Savo -projektin jatkotoimintojen kanssa. - Olemme saaneet siltä paljon käytän-nöllistä tietoa ja kokemuksia. Jaamme itsekin tietoa hyvistä käytännöistä ja ideoista. Yhteistyö on kaikkien etu.

Luikonlahden rikastamo tuo vireyttä Koillis-Savoon

Kuva: ww

w.shutterstock.com

www.rautaarajoitta.com, www.educaworks.fi, www.rautainensavo.net, http://leka-hanke.wikispaces.com

Ylä-Savon metalliala turvaa tulevaisuuttaan verkottumalla

Polvijärven Kylylahden kaivoksen rakentaminen ja Kaavin Luikon-lahden rikastamon kunnostus lisäsivät työpaikkoja ja vireyttävät monin tavoin näiden paikkakuntien elämää. Kaivos ja rikastamo työllistävät suoraan yhteensä 85 henkilöä. Lisäksi vakituisia ura-koitsijoita on 50. Toiminnalla on myös merkittävä ja jatkuva ker-rannaisvaikutus esimerkiksi ostoina lähiseudulta sekä ulkopuolis-ten yritysten työllistävyytenä.

Australialaisen Altona Mining Ltd:n suomalainen tytäryhtiö Kylylahti Copper Oy uudisti kaivoksen ja rikastamon koneet, laitteet, ohjausjärjestelmät ja sähköis-tykset sekä koulutti kaikki kaivos- ja rikastamotyöntekijät uusiin tehtäviinsä.

Yritys teki uudistukset osin EU:n rahoittamana hankkeena. Myös kaik-ki tuotantotyöntekijät koulutettiin EU-tuella. Kaivos- ja rikastamotoiminnan kehittäminen sekä työvoiman rekrytointi ja koulutus olivat pääosin Kylylahti Copperin oma yrityshanke.

Altona Miningin Suomen toimintojen johtaja Jarmo Vesanto kertoo koko uudistushankkeen kustannusten olleen noin 35 milj. euroa. EU:n rahoitustuki oli 4,3 miljoonaa, mistä Pohjois-Savon osuus oli 2,3 milj. euroa eli hieman yli puo-let. Vesannon mukaan EU:n rahoitus oli henkilöstön koulutusmahdollisuuden lisäksi merkittävää myös hankkeen rahoitusvaiheen uskottavuudelle.

-Uudistusten työllisyysvaikutus on merkittävä suoraan sekä välillisesti. Alan uusimmalla tekniikalla toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja ekolo-gista, yritysrahoituspäällikkö Timo Karjalainen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta korostaa.

Kylylahden maanalaisesta kaivoksesta louhitaan vuosittain noin 550 000 tonnia malmia. Se sisältää kuparia, kobolttia, nikkeliä, sinkkiä ja kultaa. Malmi rikastetaan Kaavin Luikonlahden rikastamolla, mistä kuparirikaste kuljetetaan Harjavaltaan ja sinkkirikaste Kokkolaan edelleen käsiteltäviksi. Kaivoksen toi-

minnan on arvioitu jatkuvan ainakin vuoteen 2021.

www.altonamining.com

INNOVAATIOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

PROMIS Centre kertoo tavalliselle kansalaiselle tuskin mitään, mut-ta se hyödyttää lääkevalmistajia ja lääkkeiden käyttäjiä merkittävästi. Itä-Suomen yliopiston farmasian teknologian professori Jarkko Keto-lainen kertoo, että PROMIS Centre -hanke voi nopeuttaa lääkkeiden testaamista ja markkinoille tuloa.

- Se säästää lääkkeiden valtavissa kehityskustannuksissa ja antaa uutta toivoa sairail-le. Kansallisesti ainutlaatuista hanketta hyödyntävät myös yliopisto ja ammattikor-keakoulu mm. fyysikoiden, proviisoreiden sekä insinöörien koulutuksessa.

PROMIS Centren toiminta keskittyy Ketolaisen mukaan kiinteiden lääkevalmis-teiden eräkohtaiseen valmistukseen ja jatkuvatoimiseen prosessointiin sekä biotek-nologisten lääkkeiden jatkoprosessointiin ja formulointiin. Lääkkeiden valmistus käsit-tää useita osaprosesseja kuten vaikuttavien ja apuaineiden sekoituksen, rakeistuksen, tablettien puristuksen ja päällystyksen.

- Lääkkeiden valmistusprosessit ovat äärimmäisen tarkkoja, hyvin valvottuja sekä laatudokumentoituja. Lääketeollisuuden nykyinen laadunvarmistustapa, jossa tuotantoerästä analysoidaan vain pieni osa pääsääntöisesti tuotantoprosessin jäl-keen, on huono kustannustehokkuuden sekä lääketurvallisuuden kannalta, huomaut-taa Jarkko Ketolainen.

Aito ja nopea testausympäristö lääkevalmistajille- Keskeinen ideamme oli luoda lääkkeiden kehitys- ja tuotantoprosessille pienois-koossa jatkuvatoiminen, aito ja aukottomasti valvottu testausympäristö. Keräämme valmistusprosessin jokaisesta vaiheesta tietoa runsaasti ja reaaliaikaisesti. Saamme täsmätiedon heti, jos prosessi ei pysy laatuvaatimusten mukaisena. Tämä parantaa lääketurvallisuutta ja säästää ympäristöä sekä rahaa, kun ei synny isoja virheellisiä lääkevalmiste-eriä hävitettäviksi.

Keskeisinä toimijoina ovat Itä-Suomen yliopiston farmasian ja sovelletun fysiikan laitokset, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Savonia ammattikorkeakoulu. Myös kansainvälisiä kumppaneita on mukana merkittävästi, koska konsepti on herättänyt runsaasti kiinnostusta mm. Itävallassa ja Englannissa.

- VTT on siirtänyt optista mittausosaamista paperiteollisuudesta lääketeollisuu-teen uutta yrityssovelluspintaa PROMIS Centreen kehittäen. Mukana on parikym-mentä koti- ja ulkomaista yritystä lääketeollisuudesta prosessi- ja mittalaitevalmista-jiin. EU-rahoitus on suuntautunut laitehankintoihin sekä henkilötyöhön, kertoo Jarkko

Ketolainen.

www.promiscentre.fi

Lääkevalmistusprosessi pienoiskoossa antaa ison edun

Biokeskus on matkalla kansainväliseen maineeseen

SAVON TÄHDET SAVO STARS10

Itä-Suomen yliopiston Biocenter Kuopio on noussut Suomen merkittä-vimpien biokeskusten joukkoon niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Se on saanut laajaa tunnustusta mm. geenisiirtoteknologian ja kuvanta-mismenetelmien lääketieteellisestä soveltamisestaan sekä diabetes- ja aivotutkimuksestaan. Viimeisin kansainvälinen läpilyönti on tullut kan-tasolututkimuksessa. Biokeskus on vauhdittanut korkeatasoisella tutki-musympäristöllään, tutkijaosaamisellaan ja liiketoimintaosaamista tuke-malla myös muutamien kuopiolaisyritysten kansainvälistä menestystä.

Biokeskuksen kehittyminen nykyiseen 600-700 henkilön laajuuteensa sekä laitekan-naltaan ja tutkijaosaamiseltaan kilpailukykyiseksi tutkimuskeskittymäksi on tapahtunut vain viidessä-kuudessa vuodessa. Biokeskuksen uudistamiseen osallistuneen profes-sori Jari Koistinahon mukaan huomattavina vauhdittajina ovat olleet EU:n rakennera-haston ja valtion tuet.

Miljoonapanostukset tulevat takaisin - Olemme saaneet hankkeisiimme yhteensä useita miljoonia euroja. Uskon niiden

tuovan panostukset takaisin tieteellisesti merkittävinä tutkimustuloksina ja kaupallis-tuvina innovaatioina. Yliopisto sekä kotimainen ja ulkomainen yksityinen pääoma on alkanut sijoittaa biokeskukseen näyttöjen lisääntyessä, huomauttaa Koistinaho.

Hänen mukaansa biokeskuksen uudistaminen käynnistyi A.I.Virtanen -instituutin perustalta. - Aloimme vuonna 2007 rakentaa maan muista biokeskuksista poikkeavaa toimintamallia. Kuopion yliopistossa molekyylilääketieteen alalla toimineiden tutkimus-

ryhmien määrä kasvoi silloin noin kymmenestä 34:een. Saimme mukaan bioteknolo-giayrityksiä, mikä oli tärkeää tutkimustulosten samoin kuin lääke- ja hoitosovellusten kehittämisessä sekä kaupallistamisessa.

- Seuraavaksi teimme osittain hankerahoituksella mittavat laiteinvestoinnit. Ne nostivat tutkimuksen uusille tasoille mm. kuvantamisessa, geenisiirroissa ja kantaso-lututkimuksessa. Biokeskukseen syntyi Itä-Suomen genomikeskus. Kohentuneiden voimavarojen ja eturivin tutkijoiden ansiosta biokeskus on edistynyt merkittävästi monien sairauksien kuten Alzheimerin taudin, syövän ja diabeteksen tutkimuksessa sekä lääkekehityksessä, kertoo Jari Koistinaho.

Yksi viimeisimmistä EU-rahoitteisista hankkeista keskittyy hänen mukaansa Alz-heimerin tautiin liittyvään aivotutkimukseen. -Se jalostaa tutkimusideoita ja -saavu-tuksia liiketoiminnallisesti hyödynnettäviksi keksinnöiksi mm. diagnostiikkaa, lääke-kehitystä tai laiteteknologiaa edistäen. Päämääränä on myös lisätä taudin hoitoon ja tutkimukseen liittyvää verkottumista sekä koulutusta.

Yritykset ovat kiinteästi mukana toiminnassa-Merkittävä edistysaskel tiedon kaupallistamisessa on, että toimintaan osallistuu

yrityksiä jo varhaisessa innovaatiovaiheessa. Ne tuovat liiketoimintaosaamista ja tietoa markkinoiden tarpeista. Tutkimustyö jatkuu biokeskuksessa ja sen ytimen muodosta-vassa A.I.Virtanen -instituutissa vahvana hankkeiden päättymisen jälkeen, vakuuttaa Jari Koistinaho.

www.uck.fi/bck

Kun lääke-, elintarvike- ja elektroniikkateollisuudessa sekä bioteknolo-giassa puhutaan puhtaista tiloista, ei riitä, että kaikki pinnat on hyvin har-jattu, pesty ja puunattu. Tutkimus- ja tuotekehitystilojen on oltava myös huoneilmaltaan todennetusti puhtaita mikroskooppisistakin epäpuhtauk-sista. Tämä vaatii tilojen huipputehokasta ilmanvaihtoa ja -suodatusta, suurta tiiviyttä sekä osastointia erilaisille puhtausluokituksille. Puhdasti-lakoulutus takaa, ettei ihminen ole heikko lenkki esimerkiksi pukeutumi-sellaan.

Tutkimus- ja koulutuskäyttöä varten rakennetut puhdastilat löytyvät - ainoana Suo-messa - Savon ammatti- ja aikuisopiston tiloista Kuopion Savilahden tiedepuistosta. EU:n rahoitus auttoi varustamaan äärimmäisen tiukkojen puhtausnormien mukaiset tilat, jotka palvelevat myös teollisuuden tarpeita.

Runsasta koulutus- ja tutkimuskäyttöä- Konkreettisimpia koulutushyötyjä on ISO- ja GMP-määräysten mukaisen Puhdastila-passi -koulutuksen kehittäminen yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa varmistamaan puhdastilojen perustietojen,

- toimintojen ja tuotantohygieenisten työtapojen osaaminen. Erityisesti tämä on tärkeää pukeutumisessa ja asennoitumisessa. Koulutuksen tarvitsevat kaikki puh-dastiloissa toimivat riippumatta työ- tai koulutustaustasta, tähdentää projektipäällikkö

Sirkka Malmioja. Hänen mukaansa hyötyä on kertynyt myös puhdastilaosaamisen täydennyskoulu-

tukselle sekä muita aloja palvelevalle lähi- ja etäopetukselle. Puhdastilat ovat edistäneet mm. tutkimusmallin kehittämistä ihmisen kantasolujen kasvattamiseksi ja muokkaami-seksi uusiin hoitoihin.

Liikkeelle yritysten tarpeista lähtien Sirkka Malmiojan mukaan hanke sai virikkeen 2000-luvun puolivälissä, kun kuopiolaisen bioteknologiayritys Ark Therapeuticsin oli koulutettava uutta henkilöstöään puhdasti-latyöskentelyyn. Yritys oli keskeinen kehityskumppani nopeasti käynnistyneessä hank-keessa. Mukana oli puolenkymmentä muutakin yritystä.

Lisäksi keskeisiä yhteistyötahoja olivat Kuopion yliopisto, Savonia ammattikorkea-koulu, A.I.Virtanen instituutti, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Kuopion yliopistollinen sai-raala ja sen apteekki sekä puhdastila-asiantuntijana rakennusliike YIT Oyj. Maakunnan ulkopuolisia yhteistyötahoja olivat Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut sekä Aalto yliopiston tekniikan yksikkö.

- Kansainvälistä yhteistyötä syntyi, koska puhdastilamme ja toimintamme on he-rättänyt kiinnostusta Suomen ulkopuolella. Laaja yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitos-ten verkosto on taannut puhdastilakonseptille runsaan ja monipuolisen hyödyntämisen,

toteaa Malmioja.

www.puhdastila.fi

Biokeskus on matkalla kansainväliseen maineeseen

Savilahden puhdastilat palvelevat myös teollisuutta

AFT Oy (Aikawa Fiber Technologies Oy) on osa japanilaista Aikawa Group -konsernia, jolla oli 2000-luvun lopulla paineita lakkauttaa teh-taitaan taloudellisen matalasuhdanteen vuoksi. Yrityksen paikallisjohto käynnisti eloonjäämistaistelun toiminnan jatkamiseksi Varkaudessa. AFT kehitti uuden patentoidun tekniikan lankarumpukomponenttien laser-leikkaukseen, automatisoituun kudontaan ja lankojen kiinnitykseen.

Materiaalin osuus tuotekustannuksista oli aiemmin suuri ja kokoaminen raskasta käsi-työtä. Uusi lankarumputuote (Macroflow 2 – Pieces eli MF2) kehitettiin yhteistyössä Kanadan tehtaan kanssa, mutta valmistuksellinen vetovastuu oli Varkaudessa.

Pääasiallisin käyttökohde seulalevyillä ja -rummuilla on paperi- ja selluteollisuudessa. Paperin raaka-aineena olevassa kuitumassassa on puupohjaisia epäpuhtauksia ja kierrä-tyspaperissa myös muovia sekä metallisilppua. Näitä epäpuhtauksia poistetaan seu-lalevytuotteilla. Seularumpujen reiät ja raot on perinteisesti tehty poraus-, jyrsintä- tai vesileikkaustekniikkaa hyödyntämällä. Profilangoista kutomalla valmistetut lankarummut kuten Varkaudessa kehitetty uusi tuote, ovat syrjäyttämässä muut seulalevytuotteet.

”Me henki” auttoi toteuttamisessa-Seulalevyteollisuus käynnistyi Varkaudessa sotakorvauksista vuonna 1945 osa-na A. Ahlström Oy:tä. Tehtaan vahvuutena onkin Ahlströmiltä periytyvä vahva ”me-henki”. Koko 135 hengen henkilöstö on osallistunut kiitettävästi uuden seulale-vytuotteen kehittämiseen.

- Toimintaympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen olemme saaneet tukea sei-näjokelaiselta Plantool Oy:lta ja teknistä tukea VTT:ltä ja Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta. Laitehankinnoissa on hyödynnetty Varkauden alihankintaverkostoa, vaikka olemme pitäneetkin koordinoinnin ja suunnittelun itsellämme, sanoo AFT:n teknolo-giajohtaja Markku Luukkonen.

Uusi tuote varmisti hänen mukaansa Varkauden seulalevytehtaan toiminnan jat-kumisen. EU:n rahoitus mahdollisti kotimaisen työn sekä toi itsenäisyyttä sen kehit-tämiseen.

www.aikawagroup.com

Tuotekehitystyö toimi seulalevytehtaan pelastusrenkaana

Kuopiolainen Bella-Veneet Oy on kehittänyt venemallinsa pienosien kuten säilytystilaluukkujen laminointitekniikkaa soveltuvine muo-veineen oppilaitosten ja yritysten yhteistyönä. Kehitystyö on vienyt uutta teknologiaa sarjatuotantoon asti.

- Kustannushyötyjä tuova uusi menetelmä on tuotantokäytössämme aina, kun valmistamme kyseistä venemallia. Kun kokemusta ja uskallusta kertyy, voimme ottaa käyttöön entistä kustannustehokkaampia menetelmiä. Myös työympäris-tön siisteys ja ympäristöasiat ovat yhä tärkeämpiä näkökohtia, tuotantopäällikkö Juha Väyrynen kertoo.

Bella-Veneet Oy laajentaa hänen mukaansa yhteistyötä Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa, sillä oppilaitos suunnittelee veneenrakentajan koulutusoh-jelman aloittamista. Näin alan yritykset ja oppilaitokset voivat kehittää toimin-taansa yhä vaativammissa tehtävissä.

Oppilaitokset ja yritykset tiiviissä yhteistyössäOppilaitokset sekä muovialan yritykset kehittivät yhteishankkeessaan EU-rahoi-tuksella uutta valmistustekniikkaa muoviteollisuuden sarjatuotantoon ja kohensivat osaamistaan. Yrityksistä mukana olivat Bella-Veneet Oy, JR Tailored Vehicles Oy, Samplastic Oy ja J5L-Production Oy.

Projektipäällikkö Janne Lukkarinen kertoo, että yritykset ja oppilaitokset kehit-tivät uusia tuotteita, nopeuttivat muovikomposiittituotteiden valmistusprosesse-ja ja löysivät uusia keinoja ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Myös yritysten työntekijöiden ammattitaito koheni selvästi. Samoin muovituotealan opettajien osaaminen parani ja oppilaitokset sekä yritykset rakensivat yhteistyöverkoston.

- Hyödynsimme uutta teknologiaa myös lujuus- ja paino-ominaisuuksiltaan aiempaa edullisempien sekä kestävämpien tuotteiden valmistuksessa. Apuna oli muovialan oppimistehtaan tiloja ja laitteita, selvittää Lukkarinen.

www.bellaboats.com

Bella-Veneet hyödyntää uutta laminointitekniikkaa

ALKUTUOTANTO & ELÄINTEN HYVINVOINTI

MAITOon Pohjois-Savon tähtituote

Maitotalous on maatalouden ja maaseudun tärkein tukijalka Pohjois-Savossa ja koko Itä-Suomessa. Tästä syystä maitotalouden kehittämiseen on suunnattu runsaasti myös EU-rahoitusta. Vaikutukset näkyvät muun muassa lypsykarjanavetoihin, tuotantoeläinten hyvinvointiin ja erilaisiin kehittämishankkeisiin myönnettyjen avustusten määrässä. Ne ovat koko maan kärkitasoa.


Rautavaaralta maatilalta kotoisin oleva, nykyisin Kuopiossa asuva Kati Riekkinen on Maitolähettiläs vuosimallia 2012.

Utelias kyyttö on kotoisin Kuopion Sotkanniemestä.

12

Teknologia tekee tuloaan navettaanMaaningalla toimivasta Halolan tutkimusnavetasta on tulossa EU-rahoituksen myötävaikutuksella yksi Euroopan johtavista maitoalan tutkimusasemista. Halolaan on tehty vierailuja mm. Englannista ja Belgiasta asti. Vuonna 2009 valmistunut navet-ta tarjoaa käytännönläheisen tutkimus- ja oppimisympäristön kymmenille luonnonvara-alan tutkijoille ja opiskelijoille. Halolas-sa työskentelee 40-50 ihmistä navetta- ja biokaasuteknologian sekä nurmi- ja ympäristötutkimuksen parissa.

Yksi käynnissä olevista maitotalouden kehittämisohjelman yhteistyöhank-keista on nykyaikainen navettateknologia -hanke. Sitä voidaan pitää ainut-laatuisena sekä suomalaisessa että eurooppalaisessa mittakaavassa. Mis-tään muualta ei löydy vastaavanlaista teknologiaa saman katon alta.

120-paikkaisessa navetassa testataan laitteita, joilla voidaan kehittää lypsylehmien maidontuotannon, terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa. Yh-teen paikkaan keskitetyn testaustoiminnan avulla halutaan estää mahdolli-set virheinvestoinnit maitotiloilla.

Halolan lehmiin on kiinnitetty mitta-antureita, joiden avulla tarkkaillaan mm. kiimaa, utaretulehduksia ja sorkkasairauksia. Esimerkiksi kaulaan kiinni-tetyllä märehtimispannalla saadaan selkoa eläimen aktiivisuudesta. Tuloksia voidaan hyödyntää mm. ruokinnan suunnittelussa ja siemennysten ajoitta-misessa.

Hankkeen takana on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Osatoteuttajina toimivat Savon ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymät, Sa-

vonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto.

www.maaninka.fi

ALKUTUOTANTO & ELÄINTEN HYVINVOINTI

Maitotalous on yksi Pohjois-Savon kehittämisen kärkialoista myös tuotan-tolukujen valossa. 1400 maitotilalla tuotetaan vuodessa yli 300 miljoo-naa litraa maitoa. Ylä-Savon osuus tuosta kokonaistuotannosta on liki 60 prosenttia. Kiuruvesi on säilyttänyt asemansa itäisen Suomen suurimpana maitokaupunkina lähes 50 miljoonan litran vuosituotannolla. Vieremä on kakkonen 36 miljoonalla ja Lapinlahti kolmas 30 miljoonalla litralla.

Vetovastuu maitotilojen ja koko maitoketjun kilpailukyvyn kehittä-misestä on ollut vuodesta 2011 lähtien Savonia-ammattikorkeakoululla. Maitotilojen ja maitotalouden kehittämisohjelma -hankkeessa pyritään löytämään keinoja, joiden avulla Pohjois-Savon maitotalous saadaan py-symään alan kehityksen kärjessä. Tiloille välitetään uutta tietoa mm. ener-giatehokkuudesta, työvoiman saatavuudesta ja rehutuotannon kannatta-vuudesta.

Kehittämisohjelman koordinoimien sisarhankkeiden yhteenlaskettu budjetti on yli neljä miljoonaa euroa. Seitsemässä hankkeessa pureudutaan maitoalan kriittisiin menestystekijöihin, joita ovat tuotannon kannattavuus, työn kuormittavuus, työhyvinvointi, ympäristövaikutusten hallinta, ener-giakustannusten hallinta ja eläinterveys.

Pohjois-Savon ELY-keskus on myöntänyt rahoitusta kolmivuotiseen elin-keinojen kehittämishankkeeseen reilut puoli miljoonaa euroa. Kokonaisbudjetti

on noin 640 000 euroa. Hanke kestää vuoden 2013 loppuun saakka.

http://maito.savonia.fi/index.php/fi/

www.maaninka.fi Helsinkiläinen Regina Koljonen sai käyttöönsä ensimmäisen Viiksessä koulutetun opaskoiran. "Turjake on hyvin avoin, aktiivinen ja äärettömän rauhallinen koira. Silti siitä löytyy pieni vekkuli. Minä pystyn lukemaan sitä koko ajan hihnan kautta. Se on koko ajan äärettömän valppaana”, Regina kuvailee kaksivuotiasta Turjaketta.

Kuopion Kurkimäessä toimivasta Lemmikkikeskus Viiksestä on tullut viidessä vuodessa yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista eläinharrastuskes-kuksista. Lemmikkihoitolapalvelujen lisäksi Viiksestä löytyy kansainväliset mi-tat täyttävä areena agilityn harrastus- ja kilpailutoimintaan. Uusin aluevaltaus on opaskoirien kasvatus ja koulutus näkövammaisille.

Heimo Nykänen ja Sakari Pekkanen perustivat lemmikkihoitolan yliopiston käytöstä vapautuneen koe-eläinkasvattamon tiloihin. Kymmenen keskikokoisen omakotitalon suuruisessa kiinteistössä on reilusti yli sata huonetta koirille, kissoille, kaneille ja jyrsijöille. Niissä tapahtuu 15 000 lemmikki-eläinten yöpymistä vuodessa. Hoitolan viereen valmistui vuonna 2010 eläinten koulutushalli, joka on mahdollistanut koirien koulutuksen ja harrastustoiminnan ympärivuotisesti. Hallin erikoisuus on alusta, joka on samanlaista kumirouhetäytteistä tekonurmea kuin jalkapallossa käytettävät alustat.

Agilityn aktiiviharrastajien ja -kilpailijoiden eli agilitaajien mielestä Viiksi-Areena on yksi Suo-men ja koko Pohjois-Euroopan parhaimmista. Kehuissa on pohjaa, sillä Suomi on yksi lajin johta-vista kärkimaista koko maailmassa. Lisäksi Lemmikkikeskus tekee tiivistä yhteistyötä kuopiolaisen Koirakoulu ACE Oy:n kanssa, jonka työntekijät ovat mukana agilityn maajoukkuetoiminnassa sekä valmentajina että kilpailijoina.

Toimitusjohtaja Heimo Nykäsen mukaan koulutushalli-investointi oli koko yrityksen toimin-nan kannalta erittäin merkityksellinen. Kesäkuukaudet ovat hoitolassa kaikkein vilkkainta aikaa, mutta talvella lemmikkien ”lomasäilytyksessä” on hiljaisempaa. Koulutushallissa sesonkiajat me-nevät juuri päinvastoin.

”Viiksi-Areena toi meille tunnettuutta ja ratkaisi koko toiminnan jatkumisen”, Nykänen sanoo. Koulutushalli pyörii lähes täysillä koko ajan. Hallissa on vuosittain yli 10 000 kävijää käyttöasteen ollessa hulppeat 90 prosenttia.

Viiksi työllistää tällä hetkellä kymmenkunta henkilöä. Kolmen vuoden kuluessa työntekijöiden määrä kasvanee 15:een. Lisäksi yritys tarjoaa osa-aikaisia työ- ja harjoittelupaikkoja useille lähi-kylissä asuville nuorille ja opiskelijoille. Viimeisimmäksi Viiksen toiminta laajentui opaskoirakoulu-tukseen. Ensimmäiset puolivuotisen koulutuksen saaneet koirat luovutettiin uusille emännilleen kansainvälisenä opaskoirapäivänä huhtikuussa 2012. Jatkossa aiotaan kouluttaa 25 koiraa vuo-dessa. Pelkästään opaskoirapuolen on tarkoitus työllistää kuudesta kahdeksaan henkeä.

Lemmikkikeskus on saanut Viiksi-Areenan rakentamiseen ja opaskoirakoulutuksen aloitta-miseen EU:n maaseuturahaston tukea Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:stä. Lisäksi Pohjois-Savon ELY-keskus on osallistunut opaskoirakouluttajien ammattikoulutuksen järjestä-miskustannuksiin.

Viiksi-Areena oli ehdolla vuoden maaseutuinvestoinniksi valtakunnallisessa Parhaat käytän-nöt 2010 -kilpailussa. Se on valittu Suomesta malliesimerkiksi EU-jäsenmaiden yhteiseen tieto-kantaan hyvin onnistuneesta maaseutuinvestoinnista.

www.viiksi.fi

Viikseä haukutaan Euroopan parhaimmistoon

KANSAINVÄLISTYMINEN

Kansainvälistymiseenkannattaa tarttua rohkeasti!


Tarja Tikkanen ja Päivi Eriksson kannustavat yrityksiä:

-Kansainvälistyminen on Pohjois-Savolle suuri haaste mutta myös hyvä mahdollisuus aluetalouden ja työpaikkojen kartuttamiseksi. Maakuntamme noin 12 500 yrityksestä vain 300 - 400 on selkeäs-ti kansainvälistyneitä liiketoiminnassaan, mikä on valtakunnallisessa vertailussa vähän. Tilanteen on kohennuttava. Käden käänteessä se ei tapahdu, mutta aikailuunkaan ei ole varaa, sanoo Finnvera Oyj:n Kuopion aluekonttorin johtaja Tarja Tikkanen.

Tikkanen (kuvassa vasemmalla) korostaa kaiken mahdollisen osaamisen ja tuen antamista yrityksille, jotka haluavat menestyä kansainvälisillä markkinoilla ja joilla on siihen edellytyksiä. - Alueellisesti pk-yritykset ovat tärkeässä roolissa. Nyt tar-vitaan entistä parempaa yhteistyötä julkishallinnon toimijoilta, mutta myös menes-tyneiden yritysten osaamisen jakamista ja laajaa yhteistyötä yksityisellä sektorilla.

Hyvä kielitaito, kohdemaiden kulttuurin tunteminen ja henkilökohtaiset suh-teet ovat Tikkasen mielestä yhä tärkeitä asioita. - Varteenotettavaa apua voi löy-tyä yliopiston ulkomaalaisista opiskelijoista ja tutkijoista. EU-hanketoiminnastakin on hyötyä, kunhan se lähtee yritysten tarpeista ja tuottaa niille aidosti apua.

Pohjois-Savolla on vahvuuksia kansainvälistymiseenItä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen johtamisen professori Päivi Eriks-sonin mielestä Pohjois-Savosta löytyy vahvuuksia ja hyviä esimerkkejä kansainvä-listyneistä yrityksistä etenkin perinteisillä teollisilla teknologia-aloilla. Kansainvälis-tyneistä palveluyrityksistä on sen sijaan vain vähän esikuvia.

- Kansainvälisyyteen koulutettua henkilöstöä löytyy kohtuullisesti maakun-nassamme. Esimerkkeinä ovat mm. yliopiston kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet opiskelijat samoin kuin kansainvälisiin asioihin perehtyneet ammatti-korkeakoulun tradenomit.

- Pk-yritysten kansainvälistymisen tueksi tarvitaan konkreettista hanketoi-mintaa. Golden Gavia on oiva esimerkki uudenlaisesta, käytännönläheiseen toimin-taan tähtäävästä, hyvin hoidetusta ja tuloksekkaasta hanketoiminnasta. Myös op-

pilaitoksia ja julkisen sektorin yrityspalveluja kannattaa hyödyntää, toteaa Eriksson. Kansainvälistymistä ajatellaan hänen mielestään usein liian suppeasti ja pää-

asiassa vientivetoisesti, mikä sulkee pois potentiaalisia kansainvälistyjiä. - Etenkin pienet yritykset voisivat täydentää kansainvälistä osaamistaan siihen pätevöity-neillä hallitusjäsenillä. Kansainvälistyminen edellyttää monesti myös muutoksia yrityskulttuuriin.

Nuorikin yritys voi kansainvälistyäTarja Tikkanen muistuttaa kokemuksen ja osaamisen merkityksestä kansainvälis-tymisessä. - Toki tarvitaan myös pääomia ja tuotantokapasiteettia suurille markki-noille pyrittäessä. Kotimarkkinoilta on hyvä saavuttaa ensin vahva jalansija, mutta etenkin korkean teknologian aloille on syntynyt suoraan kansainvälisille markkinoil-lekin tähtääviä kasvuyrityksiä – usein erikoisosaamisen tai -innovaatioiden siivit-tämänä.

Päivi Eriksson on hitusen rohkeammalla linjalla. Hänen mielestään uusia yri-tyksiä on tuettava käynnistämään jopa heti kansainvälinen toiminta. -Se voi olla helpompaa alkuvaiheessa kuin muuttaa kotimaan markkinoille vakiintunut yritys kansainväliseksi. Kansainvälistymistä pitää kokeilla rohkeasti. Kokeiluun voi ryh-tyä ensin pienimuotoisesti ja laajentaa toimintaa kokemusten perusteella oikeiden kumppanien kanssa.

Erikssonin mielestä Eurooppa on edelleen vahva kansainvälistymiskohde. - Jotkut yritykset pyrkivät Aasiaan ja rohkeimmat Afrikkaan. Suomalaisyrityk-sillä olisi paljon mahdollisuuksia kehittyvissä maissa, mutta usein siihen puuttuu osaamista ja rohkeutta.

Tarja Tikkasella ei ole suosikki-ilmansuuntaa kansainvälistymisessä. - Kaikki käy mistä löytyy kestävästi ja kannattavasti markkinoita. Venäjä ja erityisesti Pieta-ri lähialueineen on vanhastaan varteenotettava kohde miljoonine kuluttajineen ja yrityksineen etenkin, jos siellä ostovoima jatkaa kasvuaan. Ruotsi muistuttaa ehkä eniten kotimarkkinoitamme ja kansainvälistymisen kynnys voi olla sinne matalin. Toisaalta joskus kannattaa tähdätä ”merta edemmäs kalaan” eli ns. kehittyvien ta-

louksien nopeasti kasvaville markkinoille Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan.

14

Kansainvälistymiseenkannattaa tarttua rohkeasti!

Pohjoissavolaisen elinkeinoelämän toiminta pai-nottuu kotimaan markkinoille ja yritysten viennin osuus on suhteellisesti vähäisempää kuin useim-milla muilla maakunnilla. Asiantilaa korjaamaan on käynnistetty EU-rahoitteinen Golden Gavia (Kul-tainen kuikka) - eli Kansainvälisten palvelujen toi-mintamalli -hanke, johon osallistuu parikymmentä pientä ja keskikokoista yritystä.

- Hankkeessa 12 pohjoissavolaista julkishallinnon organi-saatiota tekee tiivistä yhteistyötä laajalla keinovalikoimalla maakunnan kasvuhakuisten yritysten kanssa niiden kansain-välistymisen edistämiseksi, kertoo hankekoordinaattori Silja Huhtiniemi Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

Hankkeeseen pääsy edellyttää yrityksen tähtäämistä kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vahvaa sitoutumista kansainväliseen liiketoimintaan ja avoimeen yhteistyöhön

Golden Gavia -verkostossa. Hankkeeseen valituille yrityksille tehdään tilanne- ja tavoitekartoitus sekä siihen pohjautuva palvelusuunnitelma, jossa selvitetään ne julkiset palvelut, jot-ka edistävät juuri ko. yrityksen kansainvälistä liiketoimintaa.

Toiminnassa on uutta maakunnan kasvuyrityksissä ide-oitu ja Kuopion Kauppakamarin ylläpitämä Advisory Board -asiantuntijapooli. Se kokoaa yhteen kansainvälisissä tehtä-vissä kokeneita yritysmaailman ammattilaisia ja kansainvälis-tä kasvua hakevia yrityksiä, selvitttää Huhtiniemi. Tästä noin 40 asiantuntijan joukosta kootaan asiakasyrityskohtaisesti kolmihenkisiä tiimejä, jotka paneutuvat yrityksen keskeiseen kansainvälistymisteemaan.

Huhtiniemi korostaa monipuolisen kansainvälisen vuoro-vaikutuksen merkitystä kansainvälistymisessä. - Niin syven-tyvät kulttuurin tuntemus, kielitaito sekä luottamukselliset

henkilösuhteet, jotka ovat ulkomaankaupassa elintärkeitä.

www.goldengavia.fi

Kultainen kuikka siivittää yrityksiä maailmalle

YRITYSHAUTOMO VUOSINA 2008-2011 • Asiakkaina 49 yritystä ja 110 henkilöä

• 33 uutta yritystä ja 92 uutta työpaikkaa syntyi

Vuosina 2008-2011 Enterprise Development Highway -projekti, rahoittajina

Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Kuopion kaupunki.

Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu liittyivät Kuopio Innovationin

omistajiin joulukuussa 2011. Toimijoiden uudessa yhteisessä ”Tiedepuiston yhteiset

yrityskehityspalvelut innovatiivisille ja kasvuhakuisille liikeideoille” (TYKKI) -hank-

keessa kehitetään nyt yhteisiä pysyviä yrityskehitys- ja hautomopalveluja tiede-

puistoon. Tarkoituksena on tehostaa kasvupotentiaalia omaavien, innovatiivisten

ideoiden esille saamista, niiden jatkojalostusta sekä liiketoiminnan käynnistämisen

ja kasvun nopeuttamista. Hanke on saanut rahoitusta EAKR -ohjelmasta.

TUOTEKEHITYKSELLÄ UUSIA TÄHTITUOTTEITA

Kuopio Innovation Oy:n yrityshautomossa työskennellään kasvuha-

kuisten liikeideoiden ja yritysten parissa. Hautomosta saa alkuvauhtia

yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen kasvua kohti.

- Mukana hautomotoiminnassamme on laaja kirjo yrityksiä ohjelmis-

tokehittäjistä ja laitevalmistajista asiantuntijapalveluyrityksiin, kerto-

vat yrityskehitysasiantuntijat Raija Tengvall ja Risto Koivisto.

Teknologiaan tai vaativaan osaamiseen pohjautuvan yrityksen liiketoiminta on

usein lähtökohtaisesti kansainvälistä, mikä tuo omat haasteensa liiketoiminnan

suunnitteluun ja kehittämiseen. Yrityshautomo auttaa etsimään ratkaisuja ja asian-

tuntijoiden apua joskus kiperiinkin kysymyksiin. Yrityskehitysasiantuntijat auttavat

yrittäjää kokonaisvaltaisesti liiketoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä.

- Hautomo on yrittäjän ja yrittäjäksi aikovan luottamuksellinen yhteistyö-

kumppani. Selvitämme yrittäjän kanssa liikeidean kehittämismahdollisuuksia

kannattavaksi yritystoiminnaksi, ja etsimme sopivia yhteistyökumppaneita. Ta-

paamme säännöllisesti – olemme yrittäjän pitkäaikainen tukija ja rinnallakulkija,

summaa Koivisto.

www.kuopioinnovation.fi/palvelut/yrityshautomopalvelut

Kasvuyrityksiä ja työpaikkoja yrityshautomosta

Sparrauspalaverissa Bone Index Oy:n toimitusjohtaja Ossi Riekkinen (keskellä) yrityshautomon Raija Tengvallin ja Risto Koiviston kanssa.


http://pik.savonia.fi, www.piuhakii.fi

Kuopiolainen Tommi Kasanen voitti vuonna 2011 PiuhaKii-johtopidikkeellä Sytyttäjä-liikeideakilpailun ja Kukonkita-keksintökilpailun. Johtopidike helpottaa erilaisten johtojen pitämistä järjestyksessä. Keksinnön tuotekehitystä on tehty Savonia-ammattikorkeakoulun Pk-yritykset innovaatioilla kasvuun -hankkeessa. Innovaation avulla Savon ammatti- ja aikuisopiston muovitekniikan opiskelijat ovat päässeet harjoittelemaan tuotevalmistusta oikeassa oppimis- ja tuotantoympäristössä. Kuvassa Tommi Kasanen (oik.) ja opiskelija Ville Niskanen.

16

Palkittu kuopiolaiskeksintö

Mega aikoo tehdä ihmeen!Kuopiolainen Mega Elektroniikka Oy on kansainvälistymisessä todel-

linen ”pioneering company”. Lääkinnällisiä mittauslaitteita valmistava

yritys on raivannut pitkäjänteisesti tietä kansainvälisille markkinoille

saaden jalan ja sykevaihteluanturin muun muassa McLarenin formula-

tallin oven väliin. Viennin osuus on kivunnut 70 prosenttiin.

Tätä taustaa vasten voisi jopa kuvitella, että edelläkävijäyritys olisi saanut valita

nimen kadunpätkälle, jonka varteen se on rakentanut uudet toimitilat Pienen

Neulamäen entisellä varikkoalueella. Mutta on täysin sattumaa, että osoite on

Pioneerinkatu 6.

18 ihmistä työllistävä Mega Elektroniikka on mukana yhteiseurooppalai-

sessa hankkeessa, jossa on sangen yksiselitteinen, mutta huima tavoite: saada

halvaantunut ihminen kävelemään. Nelivuotisessa EU-hankkeessa on saatu jo

puolimatkan krouvissa erittäin lupaavia tuloksia.

- Rotalla se on jo onnistunut, sanoo toimitusjohtaja Arto Remes ja näyttää

sanojensa vakuudeksi hämmästyttävän videoklipin hankkeen nettisivuilta. Val-

jaisiin puettu rotta todellakin kävelee ja jopa nousee rappusia reippain askelin!

Jos selkäydinkatkos onnistutaan ohittamaan samanlaisella teknologisella

ratkaisulla myös ihmisellä, selkäydinvamman ja Parkinsonin taudin hoitomuo-

doissa astutaan jättiharppaus eteenpäin.

Lähes yhdeksän miljoonaa euroa maksavassa hankkeessa on mukana kuo-

piolaisyrityksen lisäksi kolme muuta yritystä sekä kuusi yliopistoa ja korkea-

koulua eri puolilta Eurooppaa.

Lisätietoja NEUWALK-hankkeesta: www.neuwalk.eu www.megaemg.com

Iisalmessa on alettu valmistaa suurin odotuksin uutta huipputuotetta, jossa

yhdistyvät suomalaisuus, innovatiivisuus ja ympäristöystävällisyys. Valmis-

tajan mukaisesti nimetty LunaComp on lämpöpuukomposiitti, jota käytetään

pääasiassa terassirakentamiseen.

Uuden ajan terassilauta syntyy patentoidun valmistusprosessin avulla lämpöpuutuotan-non sivuraaka-aineesta ja kierrätysmuovista sisältäen 65 prosenttia puuta ja 35 prosenttia polypropeenimuovia. Lämpöpuuraaka-aine tulee sahanpurun muodossa LunaComp Oy:n emoyritys Lunawoodilta, joka on maailman johtava lämpöpuuvalmistaja.

Ekologisuus näkyy tuotteessa usealla eri tavalla. Se valmistetaan lämpöpuuraaka-ai-neen syntypaikalla, joten sahanpurun kuljetuksesta tuotantoon ei synny ympäristöä rasitta-

via päästöjä. Aikaisemmin sahanpuru päätyi bioenergiaksi.Ympäristöystävällisyyttä korostavat myös tuotteen pitkäikäisyys ja kestävyys. Teras-

silauta ei vaadi pintakäsittelyä ja sen käyttöiäksi luvataan jopa 15-20 vuotta käyttötavoista ja -kohteista riippuen.

Lisäksi LunaComp on PEFC-sertifioitu, mikä kertoo siitä, että raaka-aineena käytet-tävät puutuotteet tulevat metsistä, joita hoidetaan kestävän kehityksen periaatteita kun-nioittaen.

Terassilaudan teollinen tuotanto alkoi Iisalmessa vuonna 2011. Yritys on saanut Euroo-pan aluekehitysrahaston tukea tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. Suomalainen Työn

Liitto on myöntänyt Lunacompille Avainlippu-alkuperämerkin.

www.lunacomp.fi

Mitä yhteistä on Justin Bieberillä, Teemu Selänteellä ja suonenjokelaisella

Timo Sorsalla? Suomessa valmistettava Fisker Karma -luksusurheiluauto

löytyy teinitähden ja jääkiekkotähden autotalleista. Amerikkainen teini-idoli

sai kromilla päällystetyn auton syntymäpäivälahjaksi, mutta Selänne on tain-

nut hankkia sen omilla dollareillaan.

Timo Sorsa on rakentanut Halolanmäellä sijaitsevassa hallissa led-valaisimet, joita tarvitaan sähköurheiluauton tuotannossa käytettävässä konenäköjärjestelmässä. Suonenjoella val-mistettuja led-valoja käytetään laaduntarkkailuun myös muilla suurilla autotehtailla Kiinaa ja Meksikoa myöten.

Sorsan luotsaama Elsor Oy on kehittämässä led-valojen rinnalle toista vähintään yhtä mielenkiintoista tuotekonseptia. Ekosähkölaitos tuottaa aurinkopaneeleilla energiaa kiinteis-tön omaan sähköverkkoon, ja mahdollinen ylijäämäenergia on mahdollista myydä valtakun-nan verkkoon.

Ekosähkölaitoksen erikoisuus on uudentyyppinen suuntausmenetelmä, jossa paneelit kääntyvät auringon liikkeen mukaan. Mekanismin avulla saadaan optimoitua talteen otet-

tavan aurinkoenergian määrä, mikä on tärkeää etenkin Suomen olosuhteissa. Kääntyvää mekanismia on käytetty aikaisemminkin yksittäisten paneelien kanssa, mutta ei tiettävästi isoimmissa järjestelmissä.

Ensimmäinen pilottilaitos on rakennettu Sorsan omakotitaloon Suonenjoella. Katolle on kiinnitetty on 36 kappaletta sarjaan kytkettyjä 280 watin tehoisia aurinkopaneeleita. Niiden avulla aurinkovoimala pystyy tuottamaan sähköä jopa 10 kilowattituntia.

Laitos soveltuu sellaisenaan tavallisten kotitalousten, mutta myös yritysten käyttöön. Esimerkiksi kaupoissa ja marketeissa pystyttäisiin tuottamaan solarsähköä eritoten kesähel-teillä kylmälaitteiden käydessä muutoinkin ylikierroksilla.

Kesäaikaan kymmenen kilowatin aurinkovoimalaa olisi mahdollista hyödyntää vaikkapa sähköauton lataamisessa. Jo kuuden tunnin latausajalla ajaisi useita tunteja. Vaikkapa sitten Fisker Karmalla. Siinäpä vasta olisi kelpo kesäauto…

Elsor Oy on saanut EU:n maaseuturahaston kehittämistukea ekosähkölaitoksen suun-

tausjärjestelmän tuotekehitykseen.

www.elsor.fi

Sahanpurusta syntyi ekologinen innovaatio

Sorsa tuntee ledin, luksuksen ja solarin

Koulutus ja starttiraha yrittäjän tukenaMartti Hiltunen perusti vävynsä Heimo Laurénin kanssa vuonna 2010 yh-teisen yrityksen, Elecstone Oy:n. Molemmat perustajajäsenet ovat osallis-tuneet Startti Yrittäjäksi -koulutukseen ja saaneet starttirahaa.

-Koulutuksessa sai tietoa, mihin asioihin kannattaa paneutua yrityksen käynnistys- ja alkuvaiheessa. Asiat selitettiin kansantajuisesti. Esimerkiksi vinkit erilaisista laskenta-tekniikoista toivat käytännön hyötyä aloittavalle yrittäjälle. Koulutuksen lisäksi start-tirahalla oli ratkaiseva merkitys yrityksen alkutaipaleella. Jos omaa pääomaa ei ole, julkinen alkurahoitus on hyvä selkäranka. TE-toimisto saa suuret kiitokseni asiallisesta tuesta, Hiltunen toteaa.

Kuopiossa toimiva Elecstone tarjoaa sähköasennus- ja viherrakennuspalveluja sekä ilmalämpöpumppujen asennusta, huoltoa ja myyntiä. -Rehellisyys, laatu ja vas-tuuntunto ovat tärkeimmät asiat, joilla olemme saaneet yrityksemme hitaasti mutta varmasti jalkeille, kertoo Martti Hiltunen.Uuden yritystoiminnan syntyä edistää ja toiminnallisia eväitä yritystoiminnasta kiin-nostuneille antaa koko Pohjois-Savon kattava Startti Yrittäjäksi -hanke.

- Projektissa kehitetyt hyvät toimintamallit otetaan ilman muuta käyttöön, sanoo projektipäällikkö Ari Tanskanen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Hän uskoo yrittäjäkoulutuksen antavan varmuutta yrityksen perustamiseen ja estävän pahimpia virheitä. Ilman yrittäjäkoulutuksen käymistä osa henkilöistä aloittaisi toiminnan puut-teellisin suunnitelmin ja yritystoiminta käynnistyisi hitaasti tai kannattamattomasti.

ELY-keskuksen yrittäjäkoulutuksia järjestävät Valmennusmajakka, Koulutus- ja Yrityspalvelu Riitta Vaittinen sekä Yrittäjyyden valmennuskeskus Intotalo Oy.

www.yrityspalveluverso.fi/yrittajakoulutukset

Maalla on töitä, mutta ei valmiita työpaikkoja. Tuomas Ollila, Katri Ollila, Tarja Huuskonen ja Anne Nuutinen pyörittävät Vesannon keskustassa sijaitsevaan maisemakonttoriin perustettua kahta uutta yritystä, Lakiasiaintoimisto Ollilaa ja Sisä-Savon TiliHilimoja. He ovat hyödyntäneet EU:n maaseuturahaston yritystuki- ja koulutusmahdollisuuksia.

Vesantolaiset pistivät lusikat yhteiseen soppaan

MONTA TIETÄ YRITTÄJÄKSI


Yliopisto edistää yrittäjyyttä uusilla keinoilla Yrittäjyys ei ole ollut Suomessa monenkaan akateemisesti koulutetun ensimmäinen työvaihtoehto. Korkeakoulutettujenkin työllisyyden hei-kentyessä yrittäjäura on alkanut kiinnostaa aiempaa enemmän. Akatee-misesti koulutetuilla on usein hyvät tai kohtalaiset tiedolliset valmiudet yrittäjyyteen. Haasteena voi olla kuitenkin vähäinen riskinottohalu sekä niukka liiketoiminnan ja markkinoiden käytännön tuntemus.

Itä-Suomen yliopisto on vauhdittanut akateemista yrittäjyyttä EU:n rahoittamalla Osaamisintensiivisen yrittäjyyden edistäminen ja uuden liiketoiminnan kehittäminen -hankkeella (OiLi). Käyttöön on otettu uusia toimintatapoja yrittäjyystiedon levittämi-seksi sekä asenteisiin vaikuttamiseksi, kertoo projektipäällikkö Mari Mykkänen. - Emme lähteneet konsultti- ja kurssituslinjalle vaan kokosimme yrittäjyydestä käytännöllistä ja kiinnostavaa tietoaineistoa mm. pelikirjaan. Pyrimme lisäämään innostusta yrittäjyyteen monipuolisilla referenssiesimerkeillä seminaari- ja aamukahvitilaisuuksissa perinteisen tiedotusmateriaalijakelun lisäksi. Teimme paljon jalkatyötä ja liikuimme sähköisissä ver-koissa.

Yrittäjyyskokemukset – niin hyvät kuin opiksi otettavat epäonnistumiset – ovat Mykkäsen mukaan kiinnostaneet osallistujia. -Varsinkin Moka-seminaareista tuli hitti-tuote. Henkilökohtaiset uskottavat kommentit vaikuttanevat parhaiten akateemisten päätöksiin.

Akateemiset ovat Mari Mykkäsen ja projektisuunnittelija Eeva Keski-Orvolan mu-kaan suhtautuneet aktivointitoimintaan myönteisesti. Tosin asenteen muuttaminen ja yrittäjäksi ryhtyminen tapahtuu heidän mielestään tavanomaista hitaammin. Nuoret näyttäisivät olevan aiempaa kiinnostuneempia ja aktiivisempia yrittäjyyttä kohtaan.

-Jatkamme OiLi-toimintaa yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatessa. Käytämme esimerkiksi luotuja koulutusmoduleja edelleen. Suuntaamme pääpainoa myynnin ja markkinoinnin koulutukseen, koska siihen on selkeää tarvetta, huomauttaa Keski-Orvola.

Mari Mykkänen kertoo, että Aducaten yrittäjyyspalveluina ovat koulutusseminaa-rien lisäksi yli 20 eri alan asiantuntijan verkosto sekä sähköinen tietopankki. – Yhteis-työtä on yliopiston eräiden muiden yksiköiden, ELY-keskuksen, uusyrityskeskus Verson, Kuopion kaupungin yrityspalvelujen, Kuopion kauppakamarin, Keksintösäätiön, Kuopio Innovation Oy:n ja useiden rahoituslaitosten kanssa. Autamme yrittäjäksi aikovia aka-teemisia tämän verkoston hyödyntämisessä.

http://oili.uef.fi

EU:n rahoittamien hankkeiden tavoitteena on luoda hyviä käytäntöjä ja parhaassa tapauksessa jopa vakiinnuttaa toiminta pysyväksi. Monesti se voi kuitenkin loppua tai ainakin hiipua hankkeen myötä.

Maaseutu opettaa -hanke on ollut positiivinen poikkeus. Se on jäänyt elämään yhdistyksen muodossa. Maaseutuammattiin ry on syksyllä 2011 perustettu yhdistys, joka edistää Pohjois-Savossa osaavien ammattilaisten ja uusien yrittäjien saata-vuutta maa- ja metsätalouteen sekä lisää alan tunnettavuutta ja verkostoitumista.

Uraauurtavan toimintamuodon avulla lapset, nuoret ja opettajat pääsevät tutustumaan lähietäisyydeltä maa- ja metsätalouden ammatteihin, maaseutuyrittämiseen ja ylipäänsä maaseudun ”moniin mahiksiin”. Yhdistys järjestää yritys-vierailuja, esittelee maaseudulta löytyviä ammatteja sekä tarjoaa TET- ja kesätyöpaikkoja opettajille ja oppilaille.

Maaseutu opettaa -hanke oli päätösosa laajemmasta markkinointihankkeiden sarjasta, joista ensimmäinen käyn-nistyi jo syksyllä 2006. Niistä haluttiin tehdä vastaisku maaseudun kehitykselle, jota ovat jo pitkään leimanneet uhkaku-vat maaseudun autioitumisesta, väestön ikääntymisestä sekä ammattitaitoisen työvoiman ja yrittäjien riittävyydestä.

Pohjois-Savon Leader-toimintaryhmien rahoittamassa hankkeessa oli mukana seitsemän pilottikoulua eri puolilta Pohjois-Savoa. Hyviä käytäntöjä ja kokemuksia levitettiin jo hankkeen aikana pilottikouluista muihin kouluihin, mutta viimeis-tään yhdistyksen myötä toiminta on laajentunut koko maakuntaan.

- Maaseutu opettaa -hankkeilla on saatu loistavia tuloksia aikaan. Koko juttu on loksahtanut hienosti kohdalleen! Tässä olisi mallia muuallekin Suomeen, hehkuttaa Karl-Erik Hasa, joka toimi Maaseutu opettaa -hankkeiden ohjausryhmän puheen-johtajana. Hänen mukaansa parasta palautetta ovat olleet nuorten ja opettajien kertomukset heidän kokemistaan luonto-, metsä- ja maaseutuelämyksistä. Tietämys maaseudun monipuolisista mahdollisuuksista on parantunut. Samalla on syntynyt toimiva verkosto koulujen, opinto-ohjaajien, opettajien ja maaseutuyritysten välille.

Yhdistyksen toimintaa pyöritetään jäsenmaksujen avulla. Siihen voivat liittyä varsinaiseksi jäseneksi tai kannatusjäseneksi kaikki halukkaat yksityishenkilöt, yhdistykset, oppilaitokset, kunnat ja yritykset.

Yhdistyksen ensimmäisiä jäseniä olivat Savon ammatti- ja aikuisopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon ammat-tiopisto, Suomen Metsäkeskus, Pohjois-Savon Osuuspankki, MTK ja Metsäliitto.

www.maaseutuammattiin.fi

Vesantolaiset pistivät lusikat yhteiseen soppaan

Kynnys ammattiosaajasta yrittäjäksi on madaltunut-Yrittäminen ei ole helppo laji eikä siihen pidä lähteä kevyin eväin eli vähin tiedoin ja ammattitaidoin sekä selkiytymättömin liikeideoin. Kokemuksesta oppii, mutta se voi tulla kalliiksi opinsaunaksi, pahimmillaan uuden yrittämisen esteeksi. Silti rohkaisen nuoria ennakkoluulottomasti harkitsemaan yrittä-jyyttä ammattiuraksi ja elämäntavaksi, sanoo projektipäällikkö Yrjö Olkkonen Savon ammatti- ja aikuisopistosta.

Hänen mukaansa yrittäjyyden arvostus ja merkitys on noussut Suomessa viime vuosina ja se on realisoitunut kohtuullisesti uusina yrityksinä ja yrittäjinä. -Yrittäjyyttä tarvitaan kuitenkin lisää.

- Pohjois-Savossa on tehostettu yrittäjyyteen opastamista useilla hankkeilla sekä muilla julkisen sektorin ja yrittäjäjärjestöjen toimenpiteillä. Yrittäjyyskasvatustakin on oppilaitoksissa jo perusopetuksesta alkaen yliopistoon ja ammattikorkeakouluun asti, toteaa Olkkonen.

Savon ammatti- ja aikuisopisto selvitti kyselyllä, että yrittäjyyden harjoittelu ammat-tiopintojen rinnalla lisää kiinnostusta ja madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. - Niinpä ryh-dyimme toimeen osin EU:n tuella, toteaa Olkkonen.

- Ensi vaiheessa keskityimme opettajien kouluttamiseen yrittäjyysasioihin. Seuraavaksi käynnistimme harjoitusyritystoiminnan, joka kohdistuu kaikille opetuslinjoille. Olemme tuot-taneet erityisesti nuorille tarkoitettua tiedotusaineistoa yrittäjyydestä. Suurta hyötyä on ollut hyvin käynnistyneestä yritysyhteistyöstä kummiyrityksineen, selvittää Yrjö Olkkonen.

Hänen mukaansa yrittäjyyskasvatuksessa ei tyydytty perinteisiin keinoihin. -Järjes-timme suosittuja 24 tunnin yrittäjyysleirejä. Niillä nuoret laativat Jyväskylän tiimiakatemian ja Savonia ammattikorkeakoulun Y-tiimin opiskelijaohjaajien opastuksella liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelmia ideoimilleen tuotteille ja palveluille sekä esittelivät ne asiantuntija-raadille. Yrittäjyysleirit madalsivat myös oppilaitosten ja opintolinjojen raja-aitoja.

- Nuorilta nuorille -menetelmä näyttää tehoavan yrittäjyyskoulutuksessakin. Ammat-tiopiston nuoret ja aikuisopiskelijat ovat käyneet työharjoittelunsa ohella mm. Uusyrityskes-kus Versossa hankkimassa tietoa yrittäjyydestä. Opettajakoulutus on jatkunut yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattioppilaitosten kanssa. Yhteistyötä on myös Ylä-Savon ammat-tiopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Nettiportaalilla opiskelijat pääsevät yhteyteen ul-komaille mm. kansainvälisiin yrittäjyysopintoihin.

Yrittäjäkoulutuksen ja -opastuksen jatkuvuutta varmistaa Yrjö Olkkosen mukaan mm. opetussuunnitelmia työstävä yrittäjyysryhmä. Yrittäjyysopintoja voi saada ammattioppilai-toksessa jopa 39 opintoviikkoa, mikä antaa varsin vankan teoreettisen perustan yrittäjyydel-le. Toiminnassa oli mukana 170 opiskelijaa, jotka perustivat 68 harjoitusyritystä.

www.sakky.fi

Yhdistys alkoi pitää ääntä maaseutuammateista

YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI

Asukkaat pelastivat

Harvanjärven

Harvanjärvi Sonkajärvellä oli vielä kuusi vuotta sitten surullinen näky. - Järvi oli kuin hernekeittoa, kuvailee Sonkajärven kalastusalueen isännöitsijä Matti Herd. Sinilevä oli vallannut järven. Viherlevänkin määrä oli kasvanut. Fosfori- ja typpipitoisuudet olivat nousseet huippuunsa keskisyvyydeltään viisimet-risessä järvessä. Särkikalakanta oli suuri, vaikka hoitokalastusta oli tehty jo 2000-luvun alkupuoliskolla.

Tätä sisäiseksi kuormitukseksi nimettyä riesaa oli 91 prosenttia, sillä ulkoista kuor-mitusta ympäröivästä asutuksesta tuli vain alle kymmenen prosenttia. Sonkajärven kalastuskunta ja vesialueen omistava Rutakon osakaskunta ryhtyivätkin pelastustoi-miin Harva-Petäyksen asukkaiden yhteisen huolen siivittämänä. Syntyi Harvanjärven kunnostushanke vuosille 2009-2012.

64 000 kiloa roskakalaaKunnostushankkeessa merkittävintä on ollut vähäarvoisen kalan vähentäminen järvestä. ”Roskakalaa” on tehokalastettu rysillä ja nuotalla nelisen tuhatta kiloa vuodessa. Herdin mukaan järvestä on nostettu kymmenessä vuodessa yhteensä 64 000 kiloa kalaa eläin-ten rehuksi, ja tilalle on istutettu 3000 kuhaa vuosittain.

Järven kahteen syvänteeseen on laitettu kaukovalvonnalla varustetut hapettimet. Niillä parannetaan syvänteiden kesä- ja talviaikaista happitilannetta ja vähennetään si-säistä kuormitusta.

Vesinäytteitä on otettu koko järvialueelta viidesti vuodessa, mukaan lukien syvän-teet. Järven vesi on kirkastunut, näkösyvyys kasvanut ja veden laatu parantunut. Vain syvänteissä on vielä niukempi happitilanne. Järven tilaa tullaan seuraamaan jatkossakin.

Kalastajien pyydyksiin onkin alkanut jälleen uida kuhaa, ahventa, haukea, madetta ja siikaa. Soutelu, uiminen ja virkistyskalastus ovat muuttuneet nautinnollisiksi ja järviluonto kauniiksi.

Jätevesisuunnitteluun apua tarjolla 270 hehtaarin laajuisella Harvanjärven ympärillä on yhä viisi toimivaa maatilaa. Rannoilla on myös ympärivuotisia asuntoja ja loma-asu-tusta.

Ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi on hyödynnetty myös muita hankkei-ta. Ylä-Savon vesistöt kuntoon -hanke on laatinut Harvanjärven ympäristön valu-ma-alueelle jätevesien siirtoviemäröinnin yleissuunnitelman. Harvanjärvi-hankkeen kautta on saanut myös jätevesisuunnitelmia yleissuunnitelman ulkopuolisille alueille.

- Ranta-asukkaat ovat saaneet hankkeelta 70 prosenttia tukea jätevesijärjestel-män suunnitteluun, vaikkei järjestelmää olisi vielä rakennettukaan. Haja-asutusalueiden talousvesien puhdistusjärjestelmät on oltava joka tapauksessa kunnossa viimeistään vuonna 2016, muistuttaa hankevetäjä Kaija Juutinen.

Hyvin suunniteltu on puoliksi rahoitettuKunnostushankkeen kustannusarvio oli 212 100 euroa. 70 prosenttia kustannuksista tuli Euroopan aluekehitysrahastolta. Valtion ja kunnan osuus oli 19 prosenttia ja talkoo-työn osuus 11 prosenttia. Asukkaiden osuus järven kunnostuksessa oli esimerkillisen suurta.

Matti Herdin mukaan perusteellinen pohjatyö auttoi hankerahoituksen saannissa. - Teetimme alustavan 68-sivuisen kunnostussuunnitelman Vesi-Eko Oy:ssä. Suunni-telman maksoivat kunta, kalastus- ja osakaskunnat sekä Iisalmen reitin kunnostushanke, Herd kertoo.

Matti Herd ja kumppanit ovat poistokalastaneet Harvanjärvestä vähäarvoista kalaa nelisen tuhatta kiloa vuodessa.


Kymmenen hirnujaa pitää huolen siitä, että ravitalliyrittäjä Teemu Kananen elää tiukasti tätä päivää – ja vieläpä 24/7-tyylillä. Kaiken muun tohinan lisäksi yrittäjä joutuu miettimään myös ravitalleista ai-heutuvaa ympäristökuormitusta.

Valmentajana Keski-Euroopassa vuosia työskennellyt mies ei pidä meikäläisiä talleja kovin kuormittavina. – Euroopassa olen nähnyt monenlaista: avolantaloita ja -viemäreitä. Suomi on Euroo-pan puhtain maa, hän vakuuttaa.

Toisaalta maamme hiekkaharjut pohjavesivarantoineen eivät kestä sitä vähää-kään. Kanasen ravitalli sijaitsee Suonenjoen Käpylässä pohjavesialueen reunamilla. Pai-kalla toimii myös kaksi muuta talliyrittäjää. Lisäksi alueella kiertää ravirata.

Hevosurheilukeskuksen noin viisikymmentä samettiturpaa jättää jälkensä ympä-ristöön. Lanta menee luomuviljelijöille kompostoitavaksi, mutta valumia pääsee myös maaperään. Tarhavalumavesien laadusta saatiin tarkempaa tietoa Kestävä hevosym-päristö –hankkeen avulla. Käpylän tallialueelle rakennettiin koetarhojen pohjat salaoji-neen ja tarkistuskaivoineen sekä saostusallas. Yrittäjät maksoivat tarhojen aitaukset omasta pussista.

Tulokset eivät olleet pohjaveden suojavyöhykkeellä hälyttävät – Kun tarhat ovat pienet ja hevospaine kova, tämä on hieman kuormittavampaa kuin peltoviljely. Tarvittaessa välikaivoihin voidaan asentaa kemikaalipumppuja, jotka toimivat kuin pienoispuhdistamot, Kananen kertoo.

Valumia voi myös hallita siivoamalla säännöllisesti ja vaihtamalla tarhojen pin-tamaat yhden tai kahden vuoden välein.

Suomen Hevostietokeskuksen johtaja Minna-Liisa Heiskanen pitää merkittä-vänä myös kokemuksia pintamateriaaleista.

– Kivituhkatarhat ovat helpompia siivota, kivituhka ei ole niin eroosioaltis eivätkä hevoset syö sitä kuten hiekkaa, hän vertaa.

Materiaalierot tulivat ilmi erityisesti Kiuruveden Hingunniemen rinnetarhoilla,

jotka olivat mukana toisena kohteena Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän vetä-mässä hankkeessa. Kaikkinensa tulokset olivat innostavia.

– On saatu uusia eväitä hevosväelle: miten pitää rakentaa, mitä materiaaleja käyttää ja miten siivota, Heiskanen luettelee ja lupaa tietoja myös valtakunnan levitykseen.

www.ysao.fi

YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI

Kohti tulevaa. Niin hevosia valmentaessaan kuin yrittäjänäkin Teemu Kanasen ajatukset suuntaavat tulevaan. Ympäristöasiat jos mitkä ovat tulevaisuutta.

Kävelemässä hevostenhoitaja Emma Laitinen.


Kohti kestävää hevosympäristöä

Juokse sinä humma!Suonenjoen Hevosystäväin seura haluaa tehdä Käpylän ravirata-alueesta Pohjois-Savon monipuolisimman hevosharrastuskeskuksen.

Käpylä ei tule kilpailemaan Sorsasalossa sijaitsevan Kuopion raviradan kanssa, vaan aluetta kehitetään ensisijaisesti nimenomaan harrastajien käyttöön. Lähitulevaisuudessa alue tarjoaa hyvät puitteet niin kouluratsastajille, esteratsastajille kuin lännenratsastajillekin.

Uusi hiittisuora on näkyvin osa laajempaa kunnostustyötä. Vauhtiharjoitteluun soveltuvaa kaviouraa pidetään tärkeänä sekä hevosten valmennuksen että raviradan turvallisuuden kannalta.

Tähän asti alueen hevosharrastajat ovat joutuneet ajamaan intervallityyppiset harjoitukset pääasiassa kyläteillä ja tallien vierestä kulkevalla tiellä. Uusi hiittisuora parantaa huomattavasti ravitalliyrittäjien ja alueella liikkuvien ulkoilijoiden turvallisuutta.

Jo nykyisellään ravirata-alue palvelee hyvin laajaa käyttäjäverkostoa. Pelkästään Suonenjoen alueella on yli sata hevosta, mutta käyttäjiä tulee myös Rautalammilta, Vesannolta, Hankasalmelta ja Pieksämäeltä.

21

IHMISTEN HYVINVOINTI

KIOSKI tuo hyvinvointipalvelut kansan luoKuopiossa Kauppakeskus Aapelissa on toiminut kevättalvesta 2012 Terve Kuopio -kioski. Kokeneiden sosiaali- ja terveysalan ammat-tilaisten hoitama toimipiste keskittyy asiakkaidensa hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen eikä suinkaan karkkien, juomien ja lehtien myyntiin.

Kioskin työntekijät ovat ammattipätevyyksiltään sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja kaksi terveydenhoitajaa. He neuvovat monitaitoisina asiakkaita maksutta hy-vinvointi- ja terveysasioissa sekä opastavat itsehoidoissa tai hakeutumisessa muiden palveluihin. Hyvinvointikioskissa voidaan mitata verenpainetta, hemo-globiinia, verensokeria, pituutta ja painoa.

Terve Kuopio -kioski jalkautuu kaupunkikeskustasta myös asuinlähiöiden asukastupiin ja järjestää suosittuja teematiistaipäiviä useiden kumppanitahojen kanssa. Niiden aiheina ovat olleet mm. jalkahoito, silmien terveys, hyvä ravitse-mus ja painonhallinta, tupakasta luopuminen ja keliakiavaivat.

Vastaavanlainen hyvinvointi-, terveys- ja sosiaalipalvelujen avoin toimipis-te on Varkaudessa Hyvinvointi Ankkuri -nimellä. Ylä-Savossa Hyvinvointi Ote -terveyskärri liikkuu ympäri seutua, pääosin kuntakeskuksissa. Hyvinvointikioskit ovat herättäneet myönteistä kiinnostusta. Asiakkaita on ollut vähintään odotuk-sia vastaavasti, kertoo projektipäällikkö Tarja Hoffrén.

Matala kynnys asiakaslähtöiseen palveluunHyvinvointikioski-hankkeen toimintaperiaatteena on madaltaa kynnystä hyvin-vointi- ja terveyspalvelujen hyödyntämiseen sekä lisätä tietoisuutta niistä. Näin neuvonta ja ohjaus tehostavat ennaltaehkäisevää työtä.

Tarja Hoffrén korostaa hyvinvointikioskin toimivan ilman ajanvarausta, jotta asiakkaiden on helppoa ja nopeaa tulla itsehoitoon tai hakemaan neuvoa vai-voihinsa. - Asioida voi nimettömästi. Korostamme kuitenkin tietojen kirjaamisen hyötyjä potilastietojärjestelmään. Toivotamme asiakkaat luoksemme ”kuinka voimme auttaa” -asenteella.

Hyvinvointikioski on Hoffrénin mielestä välimuoto sähköisen etäasioinnin ja terveyskeskuskäynnin välillä.

- Opastamme asiakasta tarvittaessa kädestä pitäen sähköiseen asiointiin, jotta se onnistuu jatkossa kotoa.

- Hyvinvointikioskien yhteistyö toimii hyvin ns. kolmannen sektorin toimi-joiden sekä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi opiskelijoi-den VireTori-toiminta kytkeytyy osaksi Hyvinvointikioski-hanketta. Sama koskee Itä-Suomen yliopiston proviisoriopiskelijoiden opinto-ohjelmaan liittyvää harjoit-telua, kertoo Tarja Hoffrén.

www.kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/hyvinvointikioski-hanke


Jalkapalloseura aloitti zumbanJalkapalloseura SiPS perusti Siilinjärvellä zumbaryhmän, kun uudel-le lajille oli kova kysyntä eikä mikään taho ottanut asiaa hoitoonsa. Siitä tuli suurmenestys ja ryhmissä on ollut toista sataa zumbaajaa. Samoin SiPS:in kehittämä kävelyfutis on tuonut aikuiskuntoilijoita jalkapalloilun pariin.

- SiPS:in ja monen muunkin seuran esimerkki osoittaa, että urheiluseurat ovat yhä tärkeämpi voimavara hyvinvoinnin turvaamisessa kuntien ja yksityisten kaupallis-ten palveluorganisaatioiden välimaastossa. Urheiluseuroista löytyy edelleen va-paaehtoista talkoohenkeä, mutta ammattimainen toiminta palkatuin työntekijöin kasvaa. Tämä johtuu jäsenpalvelujen kohoavista laatuvaatimuksista ja urheiluseu-roille siirtyvistä kuntien hyvinvointitehtävistä, kertoo Pohjois-Savon Liikunta ry:n LIKE - Liikunnan kehittämishankkeen projektipäällikkö Marko Ahtiainen.

Hänen mukaansa hankkeella oli kolme päätavoitetta: edistää liikunnan hyvin-vointipalveluja, kehittää urheiluseurojen osaamista sekä parantaa urheiluseurojen työllistämismahdollisuuksia. Kehittämistyöhön osallistui 16 urheiluseuraa Poh-jois-Savossa, Etelä-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.

- Saavutimme hyviä tuloksia ja toiminta jatkui hankkeen päättymisen jälkeen hyvien käytäntöjen sekä toimintatapojen hyödyntämisellä. Tuloksia hyödynnetään Itä-Suomen ulkopuolellakin. Hankkeeseen osallistuneet urheiluseurat tuottivat työpaikkaliikuntapalveluja 75 yritykselle ja noin 5 000 kansalaiselle. Seurakoulu-

tustilaisuuksissa oli kaikkiaan 400 toimijaa. Urheiluseuroihin syntyi toistakymmen-tä työpaikkaa, joista lähes kaikki säilyvät hankkeen päättyessä, selvittää Ahtiainen.

Seuratoimijoiden osaamista kehitettiin hänen mukaansa liiketoimintasuunni-telmilla, palvelujen tuotteistamisella sekä myynti- ja markkinointitaitoja paran-tamalla. -Vastaanotto oli myönteistä. Seurat tiedostavat kiristyvän kilpailun va-paa-ajasta ja kohonneet laatuvaatimukset toiminnalle. Tärkeää on lisätä kaikkien toimijoiden yhteistyötä liikunnallisten hyvinvointipalvelujen järjestämiseksi kansa-laisryhmille. Kilpaurheilu ei kuulunut hankkeeseen.

like.sporttisaitti.com

IHMISTEN HYVINVOINTI

Savolaisen ikäihmisen arki sai aihetta juhlaan Väestön ikääntymistä pidetään aikakautemme keskeisenä haasteena. 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien ihmisten määrän odotetaan kasvavan EU:n alueella 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. 80 vuotta täyt-täneiden ryhmän ennustetaan puolestaan kasvavan saman ajanjakson aikana 170 prosenttia.

Itä-Suomessa väestö on Euroopan nopeimmin ikääntyviä, mikä luo myös Pohjois-Savon kunnille lähivuosina suuren haasteen niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Esimerkiksi Kuopiossa on yli 63-vuotiaita jo reilut 12 000 ja määrä kasvaa jatkuvasti.

Kalakukkokaupungissa ei ole jääty asiassa pyörittelemään peukaloita, vaan on läh-detty menestyksellisesti kehittämään ikäihmisten auttamista omatoimisissa arkiaska-reissa laitoshoidon ja -hoivan sijasta. Kuopion kaupungin VAMU eli Varhainen mukaantulo ikäihmisen arjessa -hanke pääsi keväällä 2012 ainoana suomalaisena hankkeena EU:n komission RegioStars2012 -kilpailun finaaliin. Siihen valittiin yli sadasta osallistujasta 24 hanketta useilta eri aloilta. VAMU sijoittui sarjassaan neljän parhaan joukkoon.

Hankkeessa huomattiin, että ikäihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen ei voi jäädä vain julkisen sektorin tai yksityisten laitosten varaan niiden rajallisten resurssien vuoksi. Keskeistä on kotona asumisen tukeminen ja toimintakyvyn säilymisen mahdollistaminen pitkään henkisen ja fyysisen kunnon ylläpidolla sekä yksilöllisillä kotipalveluilla.

Projektin kehittämät toimintatavat ja -mallit ovat juurtuneet pysyvästi Kuopion sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmään. Esimerkiksi hyvinvointikioski -toiminta on syntynyt hankkeen tuloksista. Sen toimintamallit ovat sovellettavissa kaikenikäisten sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä muidenkin palveluorganisaatioiden toimintaan.

Terveys-EU – luotettavaa tietoa terveysasioista:

http://ec.europa.eu/health-eu/index_fi.htm

Varhainen mukaantulo ikäihmisen arjessa -hanketta esiteltiin terveys- ja kuluttaja-asioista vastaavalle komissaarille John Dallille Kuopion musiikkikeskuksessa järjestetyssä EU arjessa -tapahtumassa.


AMMATTIOSAAJIA TYÖELÄMÄÄN

Kuusi yläsavolaista kuntaa ja kaupunkia torjuu työttömien työnhakijoiden sekä ammatillista koulutusta vailla olevien nuorten syrjäytymistä Etap-pi-hankkeella. Sen tulokset ovat niin lupaavia, että toimintamalli kiinnostaa muuallakin. Etappiin on osallistunut kevääseen 2012 mennessä 700 työ-hön valmennettavaa.

Iisalmessa, Kiuruvedellä, Keiteleellä, Pielavedellä, Sonkajärvellä ja Vieremällä toimivan Etapin tuloksellisuus perustuu projektipäällikkö Harri-Pekka Luomen mukaan alkutilan-nekartoituksen jälkeiseen suunnitelmalliseen etenemiseen, yksilölliseen asiantuntijaval-mennukseen sekä hyviin työnantajayhteyksiin. Asiantuntijat tulevat Iisalmen Kehypajalta, Salmituotteelta ja Ylä-Savon ammattiopistolta Etapin kolmen toimiala-asiantuntijan lisäksi.

Yksilöllistä valmennusta ja tukeaLuomi korostaa työnhakijoiden ja työnantajien tarpeet huomioon ottavaa valmennusta. Keskimäärin kahdeksan kuukauden valmennusjakso alkaa palvelutarvekartoituksella. Sii-nä avataan työttömyyden taustatekijöitä, konkretisoidaan vahvuuksia sekä määritellään tavoitteet ja tehtävät valmennusjaksolle. Toimiala-asiantuntijat valmistelevat työpaikoilla tapahtuvia valmennusjaksoja ja näytönpaikkoja.

- Haravoimme Ylä-Savon yrityselämän työvoimatarpeita ja työmarkkinoiden mah-dollisuuksia systemaattisesti ns. piilotyöpaikkojen löytämiseksi. Yrityskäyntejä ja -yhtey-denottoja olemme tehneet yli 1 100 kesään 2012 mennessä. Niissä on löytynyt noin 840 erityyppistä työtilaisuutta avoimista työpaikoista oppisopimus- ja harjoittelupaikkoihin.

- Kynnystä työelämään madaltavat tutustumiset yrityksiin ja työnantajiin, oppilaitok-siin sekä oppisopimuskoulutukseen yhteisillä ryhmätoimintaviikoilla. Niissä myös perehdy-tään atk:hon ja opiskelumahdollisuuksiin, viritellään työllistymistavoitteita sekä paranne-taan työkuntoisuutta tarvittaessa, toteaa Harri-Pekka Luomi.

Oleellista on hänen mukaansa valmentautujien työllistymis- tai kouluttautumispolun tavoitteellinen, konkreettinen ja prosessimainen kokonaisuus. -Joku panostaa työssä vaa-dittavien ammattipätevyyskorttien suorittamiseen. Joku hyödyntää hankkeen ohjaaviin työvoimakoulutuksiin kuuluvat työssäoppimisjaksot näytönpaikkoina työnantajalle. Joku laatii työnhaun tehostamiseksi kuvallisen osaajapassikortin, jolla voi ottaa yhteyttä ennalta kartoitettuihin yrityksiin.

Ammattiosaaminen kohenee- Etappi-hanke palvelee työvoimapulasta monilla aloilla kärsivää Ylä-Savon elinkeino-elämää parantaessaan työmarkkinoille tulevien valmiuksia, korostavat Iisalmen seudun TE-toimiston johtaja Jorma Anttila, apulaisjohtaja Sointu Karstu sekä Keiteleen kunnan-johtaja Eero Ryhänen.

Eero Ryhäsen mukaan liian monia nuoria uhkaa syrjäytyminen ammattikoulutuksesta oppilaspaikkamäärien supistuessa. - Siksi ruohonjuuritason joustavaa ja tuloksellista toi-mintaa on jatkettava. Se auttaa nuoria pysymään kotiseudullaan.

Jorma Anttila katsoo hankkeen edistäneen tavoitetta, ettei kukaan työkykyinen joudu työttömäksi pitkäksi aikaa. - Etappilaisille on jokainen työpaikka arvokas, joten tuemme niiden haravointia Ylä-Savossa.

Sointu Karstu tähdentää Etapin matalaa kynnystä. - Käytännössä riittää, että on työ-tön työnhakija. Jos uusille työllistymisen tai kouluttautumisen lisätuelle on tarvetta, Etappi on varteenotettava vaihtoehto.

Iisalmen Validia Palvelut on saanut Meeri Mannisesta iloisen ja innokkaan työntekijän Etapin kautta. Pitkän työsuhteen jälkeen telemarkkinointiyrityksestä työttömäksi jäänyt Meeri löysi Etapin hoiva- ja palvelualan asiantuntija Minna Papin tuella uuden ammatin va-jaakuntoisten päivätoiminnan ohjaustehtävistä. - Olisin aluksi halunnut lähihoitajaksi, mutta innostuinkin Validian päivätoiminnan ohjaajatehtävistä työharjoitteluaikanani. Työmotivaa-tiolle on tärkeää, että voin auttaa toisia. Olen kiitollinen Minnalle hänen paneutumisestaan asiaani. Myös Validian palvelupäällikkö Kaarina on kannustava, kiittelee Meeri Manninen.

www.etappi.eu

Hyviä työllistymiskokemuksia -Autamme erityisesti toisen asteen opintojaan aloittavia nuoria, jotka tar-vitsevat apua oikean opintoväylän löytämiseen ja alkaviin opintoihin kiin-nittymiseen. Tuemme myös nuoria, joiden opinnot ovat jääneet kesken ar-kielämän ongelmien vuoksi. Ne pitää ratkaista ennen kuin paluu opiskeluihin tai työelämään onnistuu kestävästi, korostaa Savon koulutuskuntayhtymän ja Varkauden kaupungin Kunnolla ammattiin! -hankkeen projektipäällikkö Seija Kärki.

Hän tähdentää, että keskeistä on turvata nuorten ohjautuminen opintoihin tai ammatti-koulutettuna työelämään ja välttää syrjäytyminen. Hanke tähtää koulutustakuuseen.

- Emme odota, että nämä nuoret tulisivat pyytämään meiltä apua, koska kynnys sii-hen voi olla liian korkea. Etsimme heitä aktiivisesti varhaisen puuttumisen periaatteella. Tar-joamme laajan verkostomme asiantuntija-apua mitä erilaisimpiin pulmiin alkaen fyysisen kunnon kohentamisesta ja arjen taitojen parantamisesta, sanoo myös Savon ammatti- ja aikuisopiston kuraattorina toimiva Seija Kärki.

Tarjolla käytännön tekemistä teorian sijaanOpinto-ohjaajat Kati Leinamo ja Merja Ikonen kertovat, että hankkeessa kehitetään käytän-nössä hyviksi havaittuja, nuoria tukevia toimintamalleja syrjäytymisen torjuntaan.

- Koulutamme nuorille tukihenkilöitä. Pyrimme myös lisäämään vaihtoehtoisia oppi-mismahdollisuuksia, koska konkreettinen toiminta houkuttaa joitakin nuoria enemmän kuin teoriaopintojen pänttääminen. Haluamme varmistaa, ettei kukaan nuori jää turvaverkkojen ulkopuolelle opiskelujen päättymisen ja uuden opintovaiheen nivelkohdassa tai työelämään siirtymisessä. Asiantuntijaverkostoomme kuuluu yli 20 henkilöä, tähdentää Merja Ikonen.

Kati Leinamon mukaan uuden toimintamallin luominen on kiintoisa pedagoginen haas-te. - Olemme ottaneet pilottialoiksi kone- ja metallialan, matkailu-, ravitsemus- ja talousa-lan sekä liiketalouden valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen. Niihin on syntynyt pieniä kehittämisryhmiä, jotka selvittävät koulutusalojensa erityispiirteitä ja haasteita. Tavoitteena on saada lisää erilaisia nuorten työpajoja Varkauteen.

Seija Kärki uskoo Varkauden ja Leppävirran toimintamallien leviävän muuallekin. Esi-merkiksi Kuopiossa ja Pieksämäellä on jo toimintaa samojen tavoitteiden pohjalta.

www.sakky.fi


ETAPPI työpaikkaan Ylä-Savossa

viitoittaa tietä

Opinto-ohjaajat Kati Leinamo ja Merja Ikonen tukevat nuorten käytännönopetusta vaihtoehtona teorian sijaan.

24


IN ENGLISH

Jaana Vidgren, the food service director of Vieremä, says that a Kiuruvesi-born idea of adding pike soup to the menu has received positive reactions in Vieremä. We served it to schools and other institutions of the local authority. We received positive feedback and will bring the fish of our province to the menu in the future too.

- It is strange to import fish from the other side of the world to Savo when our own lakes are filled with common food fish. The same goes for the fields and their root crop, and the forests and their berries and mushrooms. The traceability of the food is in a class of its own: sometimes we even know the producers. Jaana Vidgren points out that adequate food deliveries are a challenge, but this should not be a problem during harvest seasons.

Although Finnish fish and other products of the nature are a bit more expensive, they still are, in Vidgren’s opinion, cheaper as a whole, safer, more environmentally friendly and employable than their foreign counterparts.

More local food to the plateInstitutional kitchens of some municipalities have increased the amount of local food in order to spread healthy delicacies to even more plates. This was contributed by the EU-funded project Sustainability for the food services of Eastern Finland (KestITÄ). It promoted the use of high quality and environmentally friendly local food in public food services of North Savo and North Karelia.

- The project supported regional economy and employed food producers and refiners. New operation modes and foods have stayed as common practices in many

institutional kitchens. Healthy recipes and eating habits have also spread to dinner tables in homes, says Sari Väänänen, the manager of the project.

She thinks that it is essential to distribute correct and hands-on information to food service organizations by education, seminars and publications. We also affected the public servants and decision-makers. Several municipalities came up with good tips and operational models, not only for their own advantage. For example in Kiuruvesi, Vieremä, Lapinlahti, Leppävirta and Juankoski, food services have tried out new locally-produced food without prejudice.

- We have also acquired education from abroad. Experts from Germany and Denmark visited and told us about vegetable foods and fresh products. These countries are before us in organic food, says Väänänen.

Local food should be eaten fresh- A sustainable development workbook for professional kitchens was finished in early summer. The “Lautaslaatu”-report on the other hand presents the nutritional facts of institutional kitchen foods. A notable discovery was that season products, such as potatoes and carrots, should be eaten when fresh. The amount of vitamins is then much higher compared to foods that have been stored for longer. Sari Väänänen points out that lesser refined, locally produced foods are also tastier and healthier, as they are not packed, stored, transported and processed multiple times.

The Biowaste campaign aims, she underlined, to reduce wasted food of institutional kitchens. One specific educational institution wastes 67 tonnes of food per year, worth over 330 000 Euro.

www.ekocentria.fi/kestita

Berry cultivation in new winds of IisvesiThe Berry knowledge centre of Suonenjoki has established a new testing facility in Iisvesi, which seeks to find new winds for Finnish berry cultivation. The base test of the Polka strawberry variety was in its extent unique in the whole world. As far as is known, there have never been eight different varieties of Polka planted on the same field for observation.

The experiment farm gathered during its first summer practical experiences of the applicability of tunnel farming to the conditions of North Savo. Three different kinds of growing tunnels were built on the farm, which were used for growing grapevine and cantaloupe along with strawberry and raspberry. The light-structured growing tunnels were used for testing two strawberry production methods simultaneously.

Continuously fruitful strawberry varieties shored to Finland some years ago; these have now been grown on so-called tabletops for the first time. The technique developed in Finland enables faster treatment and harvesting of the crop.

Tunnel farming and continuously fruitful strawberry varieties can significantly prolong the season, thus balancing price changes especially on the fresh berry market. Continuously fruitful strawberry produces berries for sale throughout the summer and

the beginning of the autumn while present varieties only give crop a few weeks in the middle of the summer.

If the experiment succeeds, it could be a sort of a revolution for professional farming of strawberries, as at least a part of it would move to growing tunnels and perhaps even from the ground into peat bags placed on transfer tables. North Savo would probably be the leader of the change, as a third of Finnish strawberries are produced here.

Prolonging of seasons is also the aim with grapevine test farms. A total of twenty grapevine varieties have been planted in growing tunnels. The goal of the experiment is to find suitable varieties for Northern areas. They could be used for fulfilling the season of berry farms and sell domestic table grapes in September or even as late as early October.

The suitability of growing cantaloupes in crop rotation with tunnel strawberries is also tested. A goal is to develop the rotation of crops in a way that laborious tunnel movements could be avoided.

Permanent berry farming field experiments are desired to be created around the teaching and observation farm to promote the deployment of new varieties and farming techniques in North Savo. This is why the testing farm is open for berry farmers and research institutes. For example, MTT Sotkamo performs strawberry autumn treatment experiments and the University of Eastern Finland researches the appearance of strawberry black spots and black leg.

The Berry knowledge centre has received half a million Euros from the European Agricultural Fund for Rural Development.

www.sisa-savo.fi

Pike is a fish, even in a soup


Golden Gavia shoots companies to the worldThe economic life of North Savo emphasizes on domestic markets and the export rates of companies are relatively low compared to several other provinces. An EU-funded project called Golden Gavia, the International service operational model project, has been started to amend this situation, participated by some twenty small and medium-sized companies.

- 12 public administration organizations from North Savo have close cooperation

with growth-seeking companies of the province in order to promote their

internationalization, says Silja Huhtiniemi from the ELY-Centre of North Savo.

In order to be accepted into the project, a company must seek growth and

internationalization, and must be strongly committed to international business

activities and open cooperation in the Golden Gavia network. A situation and

target survey is made with the accepted companies, and a service plan is built

upon the survey, where the public services that best promote the international

business activities of the company in question are identified.

Mega is making a miracle!

www.neuwalk.eu www.megaemg.com

The project introduces a new activity - an Advisory Board - an idea devised

by growth companies of the province. It gathers professionals of international

activities from the corporate world and companies that seek international

growth, says Huhtiniemi. This group of some 40 experts is divided into teams of

three; these teams then aim for the internationalization of the company.

Huhtiniemi points out the importance of comprehensive international

interaction in internationalization. - This deepens the cultural and language skills,

and creates confidential personal relations, which are vital in foreign trade.

www.goldengavia.fi

A kiosk brought well-being services to a shopping centreA well-being kiosk was opened at early spring of 2012 at a shopping centre in Kuopio. The kiosk is run by experienced social and health service professionals. It focuses on promoting the well-being, health and capacity, instead of selling candy, drinks and magazines.

The staff consists three nurses and a physiotherapist. They give advice to people

free of charge in well-being and health issues and guide in self-treatment or in

applying for other health services. The personnel at the well-being kiosk can

measure your blood pressure, haemoglobin, blood sugar level, length and weight.

The Terve Kuopio kiosk will also move from the city centre to suburbs and

arrange popular theme Tuesdays with several partners. Topics have been for

example foot care, eye health, good nutrition and weight control, giving up

smoking and coeliacie problems.

A similar well-being, health and social service centre is located in Varkaus. In

Upper-Savo, a health wagon is moving around the region, mainly in municipality

centres. Well-being kiosks have awaken positive interest. There has been at least

as many customers as we expected, says project manager Tarja Hoffrén.

A low threshold for customer criteria oriented serviceThe operational principle of the well-being kiosk is to lower the threshold in

taking advantage of well-being and health services, and to increase awareness

of them. Advice and guidance given by the kiosk support other preventive work.

Tarja Hoffrén points out that the well-being kiosk works without

appointments; this makes it easy and fast for the customers to come in for

self-care or seek for help. - Matters can be handled anonymously. But we still

emphasize that writing the information into the patient records is useful. We

welcome our clients with a “how can we serve you”-attitude.

The well-being kiosk is, according to Hoffrén, an intermediate form of

handling matters electronically and visiting a health centre. - We guide our

clients to electronic services by hand if needed, so that they can do it from their

homes the next time.

- Cooperation between the well-being kiosk, so-called third sector

activators as well as social and health educational institutions has gone very

well. For example, the student-run VireTori is connected as a part of the well-

being kiosk project. The same goes for the training of the Master of Pharmacy

students at the University of Eastern Finland, says Tarja Hoffrén.

IN ENGLISH

www.kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/hyvinvointikioski-hanke


ETAPPI leads the way to employmentSix municipalities and cities of Upper-Savo prevent the exclusion of unemployed persons and youngsters without vocational qualification with the Etappi project. Its results show such great promise that others have also become interested in the operational model. 700 people have participated in the Etappi project by spring 2012.

Project manager Harri-Pekka Luomi thinks that the success of the project is based on the systematic progression from the starting point survey, individual expert coaching and good employer connections.

Individual coaching and supportLuomi emphasizes the importance of coaching that takes the needs of both job appli-cants and employers into account. The coaching stage, eight months long on average, begins with a service need survey. Unemployment factors are analysed, strengths are made clear, and goals and tasks are set for the coaching period.

- We go systematically through the labour demand of Upper-Savo and the possibilities of the work market in order to find so-called hidden work places. We have done over 1100 company visits and contacts by the summer of 2012. This has opened up about 840 job opportunities of different types, ranging from vacancies to apprenticeship contracts and practical trainings.

- The working life threshold is lowered by visiting companies and employers, educational institutions and apprenticeship contract education programs with joint group activity weeks. The unemployed will also get acquainted with computers and learning possibilities, and the employment goals are adjusted, says Harri-Pekka Luomi.

It is, according to him, essential to create a concrete entirety of the employment or education path. - Some may achieve vocational qualification cards. Others may use apprenticeships to show off their skills to their employers.

Good employment experiences Validia Palvelut of Iisalmi has gotten Meeri Manninen, a happy and eager employee, through Etappi. After a long employment relationship in a telemarketing company, Meeri was left unemployed. But with the help of the Etappi, she found new employment as a day activity instructor for the disabled. - At first I wanted to be a practical nurse, but I became inspired by the day activity instructor tasks during my practical training. It is important for my work morale that I can help others. I am grateful for the help I have received from the project.

Etappi has also received positive feedback from employers. Eija Kuosmanen, Staff Manager of Keisarin Korvapuusti, a café and pastry shop from Iisalmi, is pleased with the new employee they received from Etappi. - We made Elsa a permanent employee one month after her training period, because we learned to trust her expertise, active responsibility and customer service skills during the training. They are important matters on the demanding service sector and in a small family company. - Elsa is also pleased with her job, says Eija Kuosmanen happily.

www.etappi.eu

IN ENGLISH

Mega is making a miracle!Mega Elektroniikka Oy from Kuopio is a real pioneering company in

internationalization. The company manufacturing pharmaceutical

measuring devices has been persistent in making way to the

international markets, which has led to a deal with McLaren’s Formula

One team, among others. Their export rate is now up to 70 percent.

One might even have thought that the pioneer company would have been able

to choose a name for the street they built their new premises on. But it is a pure

coincidence that their new premises are on Pioneerinkatu (Pioneer Street).

Mega Elektroniikka employs 18 people and is involved in a joint-European

project that has an unambiguous but wild goal: to make a paralysed person walk.

The four-year-long EU-project has in its half way shown some very promising

results.

- We have already succeeded with a rat, says managing director Arto

Remes, and shows an astounding video clip from the website of the project as

proof. A rat wearing a harness is indeed walking, and even climbing stairs with

a rapid pace!

A giant leap forward is taken in treating spinal cord injuries and Parkinson’s if

the spinal cord shortage can be bypassed with a similar technology on humans.

There are three other companies and six Universities from around the

Europe participating in this nearly nine Million Euro project.

www.neuwalk.eu www.megaemg.com

Vocational skills will improve- The Etappi project serves many fields of working life suffering from workforce shortage by improving the skills of people entering the work markets, says Jorma Anttila, director of the Employment and Economic Development office in Iisalmi, assistant manager Sointu Karstu and municipal manager Eero Ryhänen of Keitele.

Eero Ryhänen thinks that too many youngsters are threatened to be excluded as the number of student places is lowered. Jorma Anttila sees that the project has promoted the goal of not letting people fit for work remain unemployed for longer periods. - In Etappi, each workplace is precious, so we support the searching of them around Upper-Savo.

Sointu Karstu points out the low threshold of Etappi. -Virtually, it is enough if one is unemployed and seeks for a job.


IN ENGLISH

A new top product is manufactured with great expectations in Iisalmi. This product combines innovation and ecology. LunaComp, a product named after its manufacturer, is a thermowood composite, which is mainly used in terrace building.

The terrace board of this century is made with a patented manufacturing process of thermowood side raw materials and recycled plastic, including 65 percent wood and 35 percent polypropylene.

The thermowood raw material is in the form of sawdust, and it is from the parent company of LunaComp Oy, Lunawood, which is the leading thermowood manufacturer in the world.

Ecology is shown in the product in numerous ways. It is manufactured at the birth place of the raw material, so transporting the sawdust does not strain the environment. The sawdust was earlier used as a source of bioenergy.

Ecology is also accentuated by the durability and longevity of the product. The terrace board does not require surface treatment and it is promised to last up to 15-20 years, depending on the method of application and usage target. Additionally, LunaComp is a PEFC certified product, which means that the raw material is from forests that are treated in accordance with sustainable development principles.

Industrial production of boards started at Iisalmi in 2011. The company has received support for product development and internationalization from the European Regional Development Fund.

Suomalainen Työn Liitto has granted Lunacomp the “Avainmerkki” symbol.

www.lunacomp.fi

Sawdust became an ecological innovation

Several companies in the metal industry coat their products. This improves the durability, corrosion prevention and looks of the product, and decreases the friction. This is why coating is an important part of the production process and product development. North Savo has front row research knowledge and resources for this purpose.

Pressure to find new coating technologies is brought by the permissibility of chrome-VI in Europe due to its toxicity. Savonia University of Applied Sciences and the University of Eastern Finland responds to this challenge by promoting the use of nanotechnology in chrome coating. Electrolytic nano coating -where a metallic object, for example a faucet or door handle, is coated with a thin metallic layer of nano particles - has not been applied in Finland before.

New coating knowledge can be applied widely, such as in the development of vehicles and construction industry tools of the technology industry, in medical science, and in chemical and paper industry.

Faster corrosion through experimentsJuha M. Miettinen (left), project manager at Savonia University of Applied Sciences, says that electrolytic hard coating was behind in the production process development and that the industry needed renewal. A new laboratory-level research environment, tight cooperation among research and companies and new knowledge has narrowed this gap.

- We have been able to study, develop and simulate coating technologies for a number of metallic products to industrial production environments. They have been made in realistic miniature environments by e.g. speeding up the corrosion processes. This means that several years’ long research can be shortened significantly. The new knowledge is taken advantage of in coating technology education at Polytechnics, Universities, Vocational and Adult Institutes.

Nanotechnology is new in metal coatingEsko Helminen, managing director of Suomen Elektropinta Oy thinks that the coating project has promoted product development of the industry with its good research and testing environments. - The technology in the nanotechnology-utilizing laboratory researching electrolytic coating is of top level and ground-breaking. The project has increased networking between companies, educational and research institutions. It will improve the competitiveness of companies manufacturing machinery, equipment, commercial vehicles and construction industry equipment over time.

The following companies were represented in the coating project: Metal industry companies Hydroline Oy, Normet Oy, Samesor Oy, a nanotechnology

company Carbodeon Oy and a coating company Suomen Elektropinta Oy.

http://enc.savonia.fi

New coating technology brings competitiveness to the product development of companies

SAVON TÄHDET SAVO STARSSAVON TÄHDET SAVO STARS SAVO STARS

PROMIS Centre is hardly known by regular citizens, but it is substantially beneficial for medicine manufacturers and users. Jarkko Ketolainen, pharmacy technology professor of the University of Eastern Finland, says that the PROMIS Centre project can speed up medicine testing and introduction.

- It saves in the enormous development costs and gives new hope for ill persons. The internationally unique Centre is also utilized by the University of Eastern Finland and the Savonia University of Applied Sciences in training physicists, pharmacists and engineers.

The operations of PROMIS Centre are, according to Ketolainen, focused on solid medicine batch manufacturing and continuous processing, as well as on the continuation processing and formulation of biotechnological medicines. Medicine manufacturing consists of several process parts, such as mixing active ingredients with accessory agents, granulation, pressing and covering the tablets.

- Medicine manufacturing processes are extremely exact, well supervised and quality documented. Jarkko Ketolainen points out that the present quality assurance method of the pharmaceutical industry, where only a small part of the batch is analysed in general after the production process, is bad for cost efficiency and medicine safety.

A genuine and fast testing environment for pharmaceutical companies- Our central idea was to create a genuine and conclusively supervised miniature testing environment for medicine development and the production process. We gather a lot of information from each step of the production process in real time. We will instantly receive information of quality irregularities at any process. This improves medicine safety and saves money and the environment, when large, erroneous batches are not manufactured.

Central activators are the Departments of Pharmacy and Applied Physics of the University of Eastern Finland, VTT Technical Research Centre and the Savonia University of Applied Sciences. There are also several international partners involved, because the concept has awaken a lot of interest e.g. in Austria and England.

- VTT has transferred its optical measuring knowledge from the paper industry to the pharmaceutical industry, developing, at the same time, a new company application surface for PROMIS Centre. Some twenty local and foreign pharmaceutical industry processing and measuring device companies are involved. Jarkko Ketolainen says that

the EU-funding has been directed towards equipment purchases and personnel.

www.promiscentre.fi

Cleanrooms in the pharmaceutical, foodstuff and electronics industries do not mean that all surfaces are well brushed and washed. The research and development facilities must also have VERIFIED, microscopically clean indoor air. This requires highly effective ventilation and filtering, good sealing and compartmentalization for different grades of cleanliness. Cleanroom training guarantees that the workers are not the weak link, for example by clothing.

The cleanrooms are built for research and educational purposes, being the only ones in Finland, to the premises of Savo Vocational College at Savilahti Science Park in Kuopio. EU-funding helped equip the premises that meet the extremely strict cleanliness standards, which also serve the needs of the industry.

Substantial educational and research use- Evident educational benefits have been the development of an ISO and GMP-compliant Cleanroom pass education with companies and other educational institutions, which ensures basic cleanroom skills and the knowledge of cleanroom actions and production hygiene. This is especially important in dressing and attitude. Sirkka Malmioja, the project manager, points out that the education is needed by everyone who works in cleanrooms, regardless of previous working

experiences or education. Cleanrooms have promoted, for example, the development of a research model for growing human stem cells and altering them for new treatments.

Starting from the needs of companies Sirkka Malmioja says that the incentive for the project came in the 2000’s when Ark Therapeutics, a biotechnology company from Kuopio, had to train new staff for their cleanrooms. The company was a central development partner in the rapidly started project. Some five other companies were also involved.

Other central cooperation partners were the University of Kuopio, Savonia University of Applied Sciences, A.I. Virtanen Institute, North Savo Hospital District, Kuopio University Hospital and its pharmacy, and construction company YIT as a cleanroom expert. Other cooperation partners from outside the province were Tampere and Turku Universities of Applied Science and the Engineering Department of Aalto University.

- International cooperation was born when our cleanrooms and activities were noticed outside Finland. A wide network of educational and research institutions has granted comprehensive and substantial use of the cleanroom

concept.

www.puhdastila.fi

A miniature medicine manufacturing process

is found in Kuopio

Cleanrooms of high class in Kuopio

SAVON TÄHDET SAVO STARSKiuruvesi Sonkajärvi

Iisalmi

PielavesiKeitele

Vesanto


Tervo


Tuusniemi

Leppävirta

Varkaus

MaaninkaNilsiä

Kaavi

Rautavaara

Lapinlahti

KUOPIO

Vieremä

- The EU Structural Funds have had an indisputable positive effect

on the development of North Savo and the rest of Eastern Finland.

No one knows the exact effect the funding has had, nor do we know

where we would be without the hundreds of millions of funding. Our

future sights are, however, now much better, says Jussi Huttunen,

the Region Mayor of the North Savo.

Kari Virranta, the Director General of the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of North Savo, adds that EU funding has an effect larger than the received sum as the state, municipalities and companies add co-funding to the projects. - Regional support has helped create new jobs and secure old ones, establish companies and educate thousands of people, which improves the well-being of people.

Both Huttunen and Virranta wish that the EU’s development funds continue on the new structural fund period starting in 2014 without any significant drop. Projects started during the on-going period can continue until the end of 2014.

- We need EU funding and we also have strong grounds for it. The sparse population and large distances from the metropolises of EU are still there. Also, the ageing residents add difficulty to the task of renewing the business structure, says Jussi Huttunen.

New ways of development must still be foundRegional development funds have, according to Kari Virranta, supported many projects that have a structural effect on renewing the business structure and on strengthening the existing strong points of cities and rural areas.

- Social problems of the society have been mitigated and resolved for example by renewing professional skills so that it corresponds with

the changing needs of the work life. A special target has been young people in the risk of being excluded. We still need new sustainable solutions for their employment.

- All these actions increase the national and international competitiveness of our province and the whole Eastern Finland. However, we still have challenges in reaching nationwide and EU-average readings. Renewing our business structure must still continue, focusing on the strengths and developing new growth areas. Virranta points out that the limited resources must not be diffused too widely; instead, they should be focused on areas of priority commonly agreed upon.

International cooperation should be increasedJussi Huttunen is pleased with the increased cooperation between the economic life, educational institutions and research communities. - There is still a lot to be done, especially in international networking. Joint projects have already given concrete benefits to the business life and the whole community. I wish that the cooperation between companies and the public sector would also be strengthened further. My special wish is to increase and diversify Russian connections.

Kari Virranta confirms that the projects do not, in themselves, represent the absolute value. - Their benefits are measured in permanent positive effects, such as new competitive products and services and even better operation modes and innovations. These achievements improve the regional economy and employment of the province, even after the project is completed.

- People involved in projects and their partners shall not be the only ones benefiting from the results. The good “fruits” must be openly divided for common benefit. This is a prerequisite of public funding, they both point out.

EU funding has sped up the development of North Savo

Regional Council Director Jussi Huttunen and Director General Kari Virranta:


Dear reader,this magazine is for you! It presents various EU-funded star projects in North Savo.

EU-programs may seem fairly distant but their effects are shown in multiple ways in the

daily lives of almost all inhabitants of North Savo. They promote the well-being of people,

companies and the environment.

North Savo uses three funds of the EU: the European Regional Development Fund (ERDF), the European

Social Fund (ESF) and the Rural Development Programme for Mainland Finland. The province has received

379 million Euros through these funds between 2007 and 2013. Funding also offers significant benefits: the

state, municipalities, companies, educational and research institutes and societies canalize co-funding to the

projects.

Project activities have created several new jobs and companies in North Savo. In addition, thousands of

employees have received up-to-date education, various companies and organizations have received new

research and education equipment and municipalities have been supported through building municipal

infrastructure that helps industry and trade. All this promotes employment, competitiveness, innovation and

production activities.

Financial support from the European Structural Funds in North Savo are granted by the Regional Council of

Pohjois-Savo, the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of North Savo and

Finnvera. These organizations work in close cooperation with each other. Funding is aligned with provincial

development programs. Most of the funding is directed towards the development of entrepreneurship.

ERDF development funding is especially directed towards developing businesses in the following themes:

energy technology, new planning and production methods of the technology industry, measuring and sensor

technology, and companies in the wellness industry. The funding of the ESF program is especially directed

towards reducing structural unemployment, promoting entrepreneurship, developing innovation and new

learning methods similar to the working life.

We hope that this magazine spreads widely in North Savo, but also elsewhere in Finland and abroad.

IN ENGLISH

daily lives of almost all inhabitants of North Savo. They promote the well-being of people,


Iisalmi

PielavesiKeitele

Vesanto


Tervo


Tuusniemi

Leppävirta

Varkaus

MaaninkaNilsiä

Kaavi

Rautavaara

Lapinlahti

KUOPIO

Vieremä

This is how we live - under the lucky stars.

Publishers: The Regional Council of Pohjois-Savo and the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of North SavoEditorial board: Soile Juuti, Jari Sihvonen, Janna Merenniemi, Juha Minkkinen, Merja Hilpinen, Jaana Tuhkalainen and Merja SihvolaTexts: Ilpo Lommi, Jari Sihvonen, Minna Akiola, Jarmo Seppälä, Janiika Vilkuna-Räsänen, Anna-Liisa Pekkarinen and Sari ToikkanenPhotographs: Marko Koivistoinen/Tmi Kuvakeikka and writers. Cover page: Nina Mikkonen (left), Mikko Härkönen and Emmi RyhänenLayout: Jani Siitarinen/Mainostoimisto Luode Oy, VarkausPress: Offsetpaino L. Tuovinen Ky, KuopioCirculation: 4000

Additional information of EU funding can be found at: www.rakennerahastot.fi and www.maaseutu.fi

EU FUNDING IN NORTH SAVO 2007-2013 (EU + NATIONAL CO-FUNDING)European Regional Development Fund (ERDF): EUR 229 millionEuropean Social Fund (ESF): EUR 108 millionEuropean Agricultural Fund for Rural Development (EAFRD): EUR 42 millionTotal: EUR 379 million

POHJOIS-SAVON LIITTORegional Council of Pohjois-Savo

EU-funding creates

WELL-BEING for people, companies and the environment

EU-funding creates

Savon Tähdet

Documents

Transcript of Savon Tähdet