1Rönsy 3/2012

3/2012

Pelastetaankunnat!

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti

2 Rönsy 3/2012

Kunnallisvaali Rönsy....................3/2012

Puheenjohtajilta: Hanna Hakko & Aleksi Laine

Rönsy 3/2012

Julkaisija: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ryFredrikinkatu 33A (2. krs), 00120 Helsinkiwww.vino.fitoimisto@vino.fi

Painopaikka: Alma Manu Oy

ISSN: 2242-3400

Päätoimittaja: Janica RantanenToimitussihteeri: Emma KoluTaitto: Janica RantanenRönsyn ohjausryhmä: Puheenjohtaja Julianna Kentala,Visa Kurki, Taru Anttonen, Vesa Kuosmanen, Aurora Virtanen

Kirjoittajat ja kuvittajat:Hanna Hakko, Aleksi Laine, Jukka Vornanen,Sarianna Mankki, Minttu Massinen, Otto Lehto, Jenni Stenman, Mira Pöyhönen, Aurora Virtanen, Julianna Kentala, Vesa Kuosmanen, Kaisla Huhta, Taru Anttonen.

Sisältö:ViNOn kunnallisvaaliohjelma...............4

Kunnallisdemokratian pelastuspaketti: Sitovia kansanäänestyksiä, kokousten streamausta, ristisidonnaisuuksien estämistä....................................................6

Vahva ilmastolaki, NYT!.......................7

Toimeentulotuella eläminen,paperihelvetti vai helppoa rahaa?.......10

Kuka mahtuu kaupunkiin?...................10

Tiedä, mistä puhutaan.........................12

ViNO kunnallisvaaleissa 2012............14

Vaikuttamista kuntavaalien kulisseista15

Vakiopalstat:NokkaPokkaKuntien pakkoliitoksetKyllä vai ei?

KulttuurinurkkaSukupolvesta toiseen: Kansallisteat-terin 140-vuotisjuhlanäytelmä Patri-arkka ei päästä ketään helpolla

Jäsenjärjestöt esittäytyvätTampere ja Kuopio

ToimistoltaNuori nainen: Valmistaudu! Vakuuta! Vaadi!

Demokratiassa valta kuuluu kan-salle. Neljän vuoden välein kansa antaa valtansa uusille (tai vanhoil-le) päättäjille. Tämä tuntuu monesti poliitikoilta unohtuvan. Valta, jota he käyttävät, on heillä vain lai-nassa. Ja koska päättäjät käyttävät lainassa olevaa valtaa, tulee val-lan omistajilla, eli äänestäjillä olla mahdollisuus valvoa, miten sitä valtaa käytetään. Ilman valvonnan mahdollisuut-ta voivat puolueet puuhailla kulis-seissa mitä vain. Lupailla ummet ja lammet vaaleissa ja siirtyä ihan toiselle agendalle heti vaalien jäl-keen. Mistä äänestäjä voi tietää, ajoiko hänen äänestämänsä puolue hallitusneuvotteluissa asioita, joita vaaliohjelmassaan lupasi?

Suljetuissa lautakunnissa voi-daan käyttää täysin julkisuudessa väitetyn vastaisia perusteita ja jy-rätä päätöksiä läpi ilman mitään tolkullisia perusteita. Perusteiden olemattomuus tulisi julkisessa lau-takunnassa ilmi, samoin vaikeiden kysymysten ohittaminen.

”Päätöksenteon kulttuuri ei muutu itsestään

Internet-aikakautena asiakirjajulki-suudeksi ei riitä se, että suunnitel-mat ovat nähtävissä viraston kella-rikomerossa parittomien viikkojen torstaisin klo 8-9:30. Päätöksien, suunnitelmien ja suunnitelmien

pohjana olevien tutkimusten tulee olla netissä, helposti saatavilla. Sekä Vihreiden että ViNOn kam-panjan ytimessä on tulevissa kun-nallisvaaleissa avoimuus. ViNOn teesit kunnallisen demokratian pelastamiseksi esitellään sivulla kuusi. Päätöksenteon kulttuuri ei muu-tu itsestään. Äänestäjät ansaitse-vat parempaa kuin epäpolitisoidut henkilövaalit. He ansaitsevat aidon mahdollisuuden arvioida poliitiik-kojen tekemisiä, osallistumiskana-via myös vaalien välissä ja keinoja nostaa oma-aloitteisesti itselleen tärkeitä asioita kunnallispolitiikan asialistalle.

puheenjohtajat@vino.fi

Pölyttyneet vallan kamarit tuuletukseen!

3Rönsy 3/2012

PääkirjoitusJanica Rantanen

Kunnallisvaali Rönsy....................3/2012

Silvasti

Kuntatyöntekijät vallassa valtuustoissa

Autioituvat kylätVesa Kuosmasen

kuvareportaasi

Sivu 8

Kunnan ylimpänä päättävänä elimenä toimii vaaleilla valittu valtuusto. Valtuuston päätökset vaikuttavat suoraan kunnan työntekijöihin, ja siksi heidän kiinnostuksensa poliittiseen päätöksentekoon on usein muita kuntalaisia suurempi. Monilla kunnan työntekijöillä on muita ehdokkaita parempi tuntemus organisaatiosta, mikä edesauttaa heidän läpipääsyään myös tämän syksyn kuntavaaleissa. Näin päädytään tilanteeseen, jossa kunnan työntekijä voi olla esihenkilönsä esihenkilö – jos hän sattuu istumaan oman alansa lautakunnassa. Vain ammattitaitoisimmat polii-tikot näkevät metsän puilta, jos puu sattuu olemaan oma kol-leega. Kuntatyöntekijät ovat pian väistyvissä valtuustoissa toisiksi suurin päättäjäryhmä, joten heillä on valtuustoissa suurempi vaikutusvalta kuin monella poliittisella puolueella. Naisvaltuutetuista kuntatyöläisiä on jopa 40 %. Ainoastaan kaupungin hallituksen kokoonpanoa säädellään: siellä enem-mistön on oltava muita kuin kunnan työntekijöitä. Ja toisaalta kaupunginjohtaja ei voi hakea johtamansa kunnan valtuustoon. Kuntatyöntekijöiden osallistuminen kotikuntansa po-iittiseen päätöksentekoon aiheuttaa epäluuloja. Osa poliitikois-ta haluaisi poistaa vaalikelpoisuuden kaikilta kotikunnan työn-tekijöiltä. Kuntatyöntekijöiden jääviysongelman vastapuolena on ihmisten yhdenvertaiset mahdollisuudet poliittiseen päätök-sentekoon. ViNOn kuntavaaliohjelmasta nousee yksi teema ylitse muiden, ja se on avoimuus. Valtuustoon päässeistä kuntatyön-tekijöistä huomaa kauden aikana varmasti, ovatko he tulleet puhumaan omasta työstään, vai ovatko he aidosti kiinnostu-neita koko kunnan hyvinvoinnista. Sen sijaan, että joidenkin ihmisten osallistumista politiikkaan alettaisi rajoittaa, tuleekin huolehtia siitä, että valtuustokauden alussa jokainen valtuutettu tietää, missä tilanteissa itsensä voi ja kuuluu jäävätä.

Ääni vihreälle nuorelle on ääni avoimuudelle!

paatoimittaja@vino.fi

Rönsy 3/20124

Palveluiden järjestäminen ja hankinnatKunnallisissa palveluissa ja julkisissa hankinnoissa on kyse toi-saalta kuntalaisten arkisimmasta arjesta, toisaalta valtavista raha-virroista. Kunnallisten palveluiden tuottamisessa voidaan käyttää monia eri palveluntuottajia, kunhan kaikille kuntalaisille taa-taan laadukkaat palvelut. Ryhmien, joiden kyky vertailla ja valita palveluita on rajallinen, on saatava palveluita ilman, että heidän tarvitsee toimia vertailevina kuluttajina. Myös vastuu laadun tark-kailusta on palautettava käyttäjiltä kilpailuttajalle.

Hankinta- ja kilpailuttamisosaamista kunnissa on vahvistettava ja kriteerejä kehitettävä siten, että ne huomioivat tuotteen tai palve-lun ja sen tuotantoketjun ekologisuuden ja eettisyyden sekä käyt-täjien kokemukset.

Kilpailutukset on paloiteltava pienempiin kokonaisuuksiin niin, että pienillä ja keskisuurilla palveluntarjoajilla on yhtäläiset mah-dollisuudet pärjätä eivätkä kaikki sopimukset karkaa suurille yksi-köille. Kolmannen sektorin ja kunnan omaa palveluntuotantoa on kehitettävä ja tuettava.

Jotta palvelut pystytään tarjoamaan tasa-arvoisesti kaikille kun-talaisille, eri hallintokuntien on kyettävä keskustelemaan kes-kenään yli sektorirajojen sekä käyttämään mielikuvitustaan uusien toimintatapojen keksimiseksi. Esimerkkejä uusista kek-seliäistä toimintatavoista ovat kirjastojen aineistojen digitointi, erilaisten palvelujen yhdistäminen kirjastoautoon sekä kauppa-keskuksiin tuodut terveyskioskit ja liikkuvat terveydenhuoltopal-velut.

Kaupunkisuunnittelu ja ympäristöPäästöjen vähentämiseksi kunnassa palvelujen on oltava lähellä ja liikkumisen jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä sujuttava. Uudisrakentaminen on ohjattava kunnallistekniikan ääreen. Ha-jarakentamista on rajoitettava nykyistä tiukemmin rakennus- ja lupamääräyksin. Taajamien ulkopuolella on säilytettävä myös ko-konaan rakentamisesta vapaita alueita.

Alueelliseen eriarvoistumiseen on puututtava kaavoituksella: kunnan eri osissa on oltava monipuolisesti erilaisia asumismuoto-ja ja työpaikkoja sekä palveluita.

Kuntarakenne, demokratia ja avoimuusViNOn tavoitteena on mahdollisimman vähäpäästöinen kunta, kuntalaisten tasa-arvoisuus palveluiden saatavuudessa sekä alu-eiden välisen haitallisen kilpailun vähentäminen. Tavoitteeseen päästään luomalla laajoja kuntakokonaisuuksia, viime kädessä pakkoliitoksin. Suurten kaupunkiseutujen kunnat on yhdistet-tävä.

Samanaikaisesti kuntarakenteen uudistamisen kanssa on luotava kaksiportainen malli uusien, laajempien kuntien päätöksente-koon. Ylempi taso päättää koko aluetta koskevista asioista, kuten kaavoituksen suurista linjoista, terveydenhuollosta ja joukkolii-kenteestä. Alemmalla tasolla päätetään esimerkiksi lähikaavoi-tuksesta ja lähipalveluista.

Lisäksi kuntalaisille tarvitaan monipuolisia kanavia vaikuttaa kun-nalliseen päätöksentekoon valmisteluvaiheesta lähtien: kunta-laisfoorumeita, kuntalaisaloitteita, sitovia kansanäänestyk-siä. Lausunto- ja valitusoikeus on laajennettava maankäytöstä kaikkeen kuntalaisen jokapäiväiseen elämään vaikuttavaan pää-töksentekoon. Samalla lausunto- ja valitusoikeus on ulotettava välittömästi asianosaisista kaikkiin itsensä asianosaiseksi koke-viin.

Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi äänestys- ja vaalikelpoisuusikäraja kunnallisissa vaaleissa on laskettava viiteentoista. Lisäksi oppilaskuntia on vahvistettava ja lapsia ja nuoria kuultava valmisteluvaiheesta lähtien kaikissa asioissa, ei vain virkamiesten arvion mukaan nuoria koskevissa asioissa. Ny-kymallisten nuorisovaltuustojen säilyttämisen edellytyksenä on niiden aito vaikutusvalta kunnan päätöksentekoon, edustus kun-nan päättävissä elimissä, budjettivalta sekä nuorisovaltuustovaa-lien demokraattisuuden vahvistaminen.

Päätöksentekoon osallistumisen edellytyksenä on riittävä tieto. Siksi valtuustojen kokoukset on saatava kaikkialla nettiin ja lautakuntien kokoukset avattava. Lähtökohtana tulee olla, että kokoukset ovat julkisia, lukuun ottamatta osia, joissa käsitellään salassa pidettäviä asioita.

Ota tai jätä -päätösten sijaan päättäjille ja kuntalaisille on valmis-teltava vaihtoehtoja, joiden väliltä tehdä päätöksiä.

Sähköisiä tietojärjestelmiä on kehitettävä niin, että kuntalaisilla on saatavillaan yhtenevässä helppokäyttöisessä muodossa oleva reaaliaikainen tieto asioiden valmistelusta ja prosessien etenemi-sestä. Lisäksi kunnalliset tietovarannot on avattava kuntalais-ten vapaasti hyödynnettäväksi.

ViNOn kunnallisvaaliohjelma

Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012

5Rönsy 3/2012

Kaupunkeihin ja taajamiin on luotava lisää avointa ei-kaupallis-ta tilaa, jossa kuntalaiset voivat vapaasti järjestää omaehtoista toimintaa ja tapahtumia. Kunnan tilojen monikäyttöä on lisättävä ja voittoa tavoittelemattoman ilta- ja viikonloppukäytön on oltava maksutonta.

Kaavamääräysten autopaikkanormeja on väljennettävä niin, että on mahdollista rakentaa kokonaan autottomia kortteleita ja asuinalueita. Autopaikkojen todelliset kustannukset on perittävä niiden käyttäjiltä.

Kaavojen valmisteluun osallistuvat ja niistä päättävät luottamus-henkilöt eivät saa samanaikaisesti istua suurten kauppaketjujen hallintoneuvostoissa tai vastaavissa eturistiriitoja synnyttävissä toimielimissä. Vähimmäisvaatimuksena on kaikkien sidonnai-suuksien julkistaminen.

Jokaiselle kunnalle on laadittava oma ympäristö- ja ilmasto-ohjel-ma. Kunnan päätöksiin on kirjattava niiden ympäristö- ja ilmasto-vaikutukset. Kunnan virastojen, koulujen ja vuokrataloyhtiöiden tulee olla edelläkävijöitä ja näyttää esimerkkiä kierrätyksen, pyö-räparkkien ja energiatehokkaan rakentamisen suhteen. Kaikissa kunnan ruokaloissa on oltava viikoittainen kasvisruokapäivä ja päivittäin tarjolla vegaanista ruokaa.

Kunnan on kannettava vastuunsa luonnon monimuotoisuudesta niin viher- ja virkistysalueillaan kuin omistamiensa metsien hoi-tosuunnitelmissa. Etenkin eteläisen Suomen kuntien on osallis-tuttava selvästi nykyistä ahkerammin elinympäristöjen suojeluun maillaan 10 prosentin valtakunnallisen suojelutavoitteen saavut-tamiseksi.

Yhdenvertaisuus ja syrjäy-tymisen ehkäisyJokaiselle kunnalle on laadittava oma tasa-arvo- ja yhdenvertai-suusohjelma. Kunnan päätöksistä on tehtävä sukupuolivaiku-tusten arviointi (suvaus). Muun muassa kouluissa, päivähoidos-sa ja terveydenhuollossa on tehtävä järjestelmällistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Lähestymistavan tulee olla sukupuolisen-sitiivinen sekä seksuaalisuuden ja sukupuolten moninaisuuden huomioiva.

Kunnat ovat merkittävä työnantaja ja niiden on näytettävä esi-merkkiä vastuullisena työnantajana palkkaamalla vakituisesti olemassa oleviin tehtäviin vakinaisia työntekijöitä ketjutetuilla määräaikaisilla työsuhteilla ja erilaisilla harjoittelijoilla keplotte-lun sijaan. Työn joustavuutta on lisättävä esimerkiksi osa-aika-työn tekemistä helpottamalla.

Koulu on keskeisessä asemassa syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Se tavoittaa suurimman osan jokaisesta ikäluokasta ja sillä on yh-teistyössä muiden hallintokuntien kanssa oltava riittävät resurssit tunnistaa ja ohjata avun äärelle syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret.

Ruotsinkieliset palvelut kunnissa on turvattava ja niitä kehi-tettävä. Keskeiset kunnalliset palvelut on tarpeen mukaan tarjot-tava myös saameksi, venäjäksi, englanniksi ja muilla vähemmis-tökielillä. Yksikielisten koulujen lisäksi on tuettava kaksikielisten koulujen perustamista.

Terveyserojen kaventamiseksi terveyskeskusten käyntimak-suista on luovuttava ja kunnan on tarjottava vähävaraisille ilmai-sia liikunta- ja kulttuuripalveluita.

Asunto on perusoikeus, joka kuuluu kaikille. Pitkäaikaisasun-nottomuuden poistamiseksi kunnan on tarjottava asunnottomille heidän tarvitsemansa palvelut sekä integroivia asumisratkaisuja niin kunnan kuin yksityisistä vuokra-asunnoista kunnan eri osista.

Rakennusten, liikkumisen ja sähköisten palveluiden on oltava es-teettömiä. Toimiva joukkoliikenne kutsutakseilla täydennet-tynä on myös tasa-arvokysymys: lapset, nuoret ja vanhukset ovat korostuneesti joukkoliikenteen käyttäjiä eikä näiden ryhmi-en omaehtoinen liikkuminen onnistu henkilöauton varassa.

6 Rönsy 3/2012

Lautakuntien kokouksiin ei pää-se, valtuutettujen ei ole pakko julkistaa sidonnaisuuksiaan, ja kuntalaisten aloitteet jäävät virka-miesten pöytälaatikoihin pölytty-mään. Kuntalaista alkaa ärsyttää viimeistään, kun hän kuulee, ettei suurella äänivyöryllä valtuustoon valittu kansanedustaja ole ehtinyt tai vaivaantunut käymään yhdes-säkään kokouksessa käyttämässä saamaansa valtaa. Näin ei tietenkään tarvitse eikä pidäkään olla. ViNOn kunta-vaalikampanja on kuntademokra-tian pelastuspaketti, joka sisältää konkreettisia keinoja kuntalaisen äänen kuuluville saamiseen. Kam-panja pureutuu siihen, miten kun-talaiset saataisiin muutettua poli-tiikan sivustakatsojista aktiivisiksi päätöksentekijöiksi. Kampanja avattiin kulu-valla viikolla, kun vinolaiset ympä-ri Suomen naulasivat demokratian pelastavat teesit kunnan- tai kau-pungintalojensa ulko-oviin toimit-tajien läsnä ollessa. ViNO vaatii pelastuspa-ketissaan muun muassa sitovia kansanäänestyksiä, kaksiportaista päätöksentekoa, lautakuntien ko-kousten avaamista ja streamaamis-ta nettiin, valtuutettujen sidonnai-suuksien julkistamista ja suoraa

vaalia kunnan poliittisesta johtajas-ta. Lähtökohtana tulee olla, että kaikki kunnan päätöksente-koelinten kokoukset ovat julkisia. Kuntien verorahoilla keräämät tie-tovarannot on avattava kuntalaisten vapaasti hyödynnettäviksi. Kunta-laisten, erityisesti lasten ja nuorten lausunto- ja valitusoikeutta pitää laajentaa, ja äänestysikäraja tulee laskea viiteentoista.

Lisäksi ViNO sanoo ei vallan kes-kittymiselle. Lainsäädäntöä on muutettava niin, että luottamus-henkilön on luovuttava alemmasta luottamustoimesta ylemmän pestin saadessaan. Näin kunnanvaltuutet-tu ei voisi samanaikaisesti toimia esimerkiksi kansanedustajana. Vaalikampanjan jälkeen on hyvä jatkaa keräämällä nimiä ViNOn kansalaisaloitteeseen, jon-ka aiheeksi valittiin kevään liit-tokokouksessa kuntademokratian edistäminen.

Kansalaisaloitteeseen valitaan yksi tai useampi pelastuspaketin tavoit-teista, jonka edistämiseksi lähde-tään keräämään 50 000 nimeä.

SariannaMankki

Kunnallisdemokratian pelastuspaketti:Sitovia kansanäänestyksiä, kokousten streamausta, ristisidonnaisuuksien estämistä!

Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet oman kuntansa toimintaan nykypäivän Suomessa ovat surkealla tolalla. Uudet valtuutetut äänestetään päättämään joka neljäs vuosi, mutta vaalien vä-lissä tiedonsaanti, päätöksenteon seuraaminen ja siihen vaikuttaminen on useimmissa kunnissa vähintään hankalaa, ellei jopa mahdotonta.

LuelisääViNOnkunnallisdemokratianpelastuspaketista:

www.vino.fi

”Kansanedusta-jat ulos kunnan-valtuutoista

Keskiviikkona 3.10. vinolaiset kävivät naulaamassa kunnallisdemokratian pelastuspa-ketteja kunnantalojen oviin. Samalla avattiin ViNOn kunnallisvaalikampanja. Sarianna Mankki ViNOn hallituksesta ja kansalaisaloitetyöryhmästä demonstroi tapahtunutta.

Vihreä Tuuma -verkkolehti nostaa esiin ajankohtaisia vihreän ajatusmaailman teemoja ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Neljästi vuodessa ilmestyvät teemanumerot keskittyvät eri aiheisiin.

Seuraava Tuuma ilmestyy 30.11.2012 ja sen teema on kestävä maatalous. Onko permakulttuurista tehotuotetun maanviljelyn korvaajaksi? Miten ruokamme tuotetaan tulevaisuudessa ja kuka siitä päättää?

Uusia tekstejä kuten analyysejä, kirja-arvioita sekä puheenvuoroja julkaistaan säännöllisesti joka kuukausi.

Kirjoittajaksi Tuumaan? Ota yhteyttä päätoimittajaan: antti.moller@visili.fi

Löydät Vihreän Tuuman osoitteesta www.visili.fi/tuuma

TuTusTu uuTeen verkkolehTeen!

7Rönsy 3/2012

Mikäonilmastolaintilannetällähet-kellä?

Ympäristöministeriön teettämä selvitys ilmastolaista valmistui viime kesäkuus-sa ja asiasta järjestettiin avoin kansa-laiskuuleminen netissä. Nyt pyydetään asiantuntijalausuntoja selvitykseen ja syksyn aikana keskustelu aiheen ympä-rillä varmasti kiihtyy.

Vähentääkö vaikea työttömyystilan-ne,eurokriisijayleinentaloudellinenahdinkokansalaistenkiinnostustail-mastolakia kohtaan? Ratkaistaankoensinihmistenvailuonnononglmat?

Taloustutkimuksen vuonna 2012 teettä-män tutkimuksen mukaan sen porukan määrä, joka on erittäin huolestunut il-mastonmuutoksesta, on vähentynyt lä-hes parikymmentä prosenttia. Toisaal-ta suomalaisista yli puolet pitää asiaa edelleen melko vakavana ongelmana. On varmasti totta, että jos it-seä akuutisti joka päivä lähellä olevat ongelmat lisääntyvät esim. taloudelli-sen tilanteen myötä, vie se huomiota pois globaaleista ongelmista. Ne jotka väittävät ilmaston-muutoksen tai sukupuuttokriisin olevan ihmisestä irrallinen ongelma, ovat to-dellisuudesta vieraantuneita. Ihminen on eläin ja vaikka kuinka osaisimme rakentaa kaupunkeja ja kännyköitä, olemme edelleen riippu-vaisia muusta luonnosta, luonnonva-roista, ekosysteemeistä. Olemme edel-leen osa luontoa ja jaamme sen kanssa tulevaisuuden.

Sitovienkansainvälistenilmastosopi-musten tekeminen on osoittautunuthankalaksi.Mikä on kansainvälisenilmastopolitiikantulevaisuus?

Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on ollut ongelmana se, ettei vielä olla saa-tu aikaan laillisesti sitovaa sopimusta ja se, että itse neuvottelujen legitimiteetti on kyseenalaistettu. Osin ihan aiheesta. Neuvottelujen säännöissä on aukkoja ja vaikka päätökset tehdään ns. konsensusperiaatteella, ei rehel-lisyyden nimissä voi aina sanoa, että kaikki maat olisivat täysin tukeneet lopputulosta. Näin kävi esimerkiksi Kööpenhaminassa, jossa päätöstä sa

nottiin konsensuspäätökseksi Bolivian vastustuksesta huolimatta. Nyt neuvotteluissa halutaan päästä pois kahdelta raiteelta (sito-va kansainvälinen sopimus ja Kioton sopimus) ja valmistella yksi kattava ilmastosopimus. YK:n prosessin ohel-la on myös äärimmäisen tärkeää, että maaryhmät ja maat itsenäisesti tekevät jo nyt kaikkensa ilmastotavoitteiden eteen.

Kuinka tärkeää on, että kunnat si-toutuvathiilineutraaliudentavoittei-siin?

Iso osa Suomen päästöistä syntyy liikenteestä sekä sähkön- ja läm-

mön tuotannosta. Ei siis ole ollenkaan yhdentekevää, kuinka kunnat tuottavat sähköä ja lämpöä tai millaisia kaupun-kirakenteita Suomeen syntyy. Jokaisella kunnalla tulee olla ilmasto-ohjelma, jossa on selkeät ja riittävät tavoitteet sekä keinot, joilla niihin päästään. Kuntien päätöksiin pi-tää kirjata niiden ilmastovaikutukset eli edistävätkö vai hidastavatko ne kunnan asettamien tavoitteiden saavuttamista.

Tietävätköihmisettarpeeksiilmasto-kriisistä?

Tietoa ilmastonmuutoksesta on saatavilla paljon. Ihmisiltä voidaan odottaa ilmaston kannalta hyviä pää-töksiä laajassa mittapuussa vasta sit-ten, kun poliitikot ovat tehneet näistä valinnoista helppoja, ymmärrettäviä ja halvempia kuin huonoista päätöksistä. Poliitikot eivät voi sysätä vastuuta san-karikuluttajille ja jättää sen varjolla

isoja linjamuutoksia tekemättä. Ministerit pakotetaan budjetti- ja kehysriihessä kuuntelemaan ns. talouden madonlukuja. Ehkä samanlai-nen madonlukukatsaus olisi välttämä-tön myös ympäristökatastrofin osalta. Arvion mukaan lastemme elinaikana yli 30% lajeista kuolee sukupuuttoon. Ilmastonlämpeneminen kiihdyttää tätä sekä aiheuttaa nälkää ja janoa.

Mitä muuta haluaisit sanoa liittyenilmastonmuutoksenpysäyttämiseen?

Ajatelkaa lapsia. Ja rupiliskoja.

OttoLehto

Vahva ilmastolaki, NYT!Polttava kysymys –kampanjan esitys ilmastolaista jätettiin ympäristöministeri Ville Nii-nistölle 5. syyskuuta. Niinistön erityisavustaja, ViNOn entinen puheenjohtaja Paloma Hannonen haluaa saada kunnat mukaan ilmastotalkoisiin, yhden kattavan kansainvälisen ilmastosopimuksen ja päättäjille pakollisen madonluvun ympäristökatastrofista.

”Jokaisella kunnalla tulee olla ilmasto-ohelma.

”Ihminen on eläin.

Olemme edelleen osa luontoa ja jaamme sen kanssa tulevaisuuden, muistuttaa ympäristöministerin erityisavustaja Paloma Hannonen.

8 Rönsy 3/2012

Autioituvat kylät

Rönsy 3/20128

Uimaharju vaikeneeVesa Kuosmanen

Uimaharju on piskuinen pohjoiskarjalainen kylä entisessä Enon kunnassa, jossa oli asukkaita 60-luvun huippuvuosina yli 12 000. Enon yhdistyessä vuoden 2009 kuntaliitoksessa Joensuun kaupunkiin asukkaita oli enää 6 508. Väestömuutos näkyy katukuvassa: nuoriso on muuttanut pois ja palvelut ovat karanneet.

Kaksikymmentä vuotta ajassa taaksepäin Uimahar-jun kylällä oli eloisa harras-tus- ja liike-elämä. Jäljellä on muutama ruokakauppa, pankki, kioski, yksi pubi sekä muutamia pikkuliik-keitä. Lääkäri päivystää parina päivänä viikossa, paitsi kesällä, jolloin terve-yskeskus on kiinni.

9Rönsy 3/2012

Uimaharjussa oli vielä 1990-luvun alussa useita pienempiä kyläkouluja. Vuosituhannen vaihteessa oppilaat oli siirretty taajaman ala- ja yläasteelle; luokkakoot olivat pahimmillaan neljäkymmentä oppilasta ja koulumatkat yli 30 km. Raken-nukset ovat homeessa, oppilaat parakeissa ja uutta koulua rakennetaan.

Vuonna 2010 kaupunki yritti myydä Uimaharjussa olevia kerrostaloja eurolla kappale. Ostajaa ei löytynyt.

Rönsy 3/2012 9

Maatilat autioituivat lähes kokonaan EU:n liittymisen jälkimainingeissa ja pienet yritykset ovat lopet-taneet pikkuhiljaa kannattamattomina. Perinteisen saha-alueen suurin työllistäjä on ollut 1970-luvulta asti sellutehdas. Mikäli tehdas lakkautettaisiin, uskoo moni sen merkitsevän kuoliniskua kylälle.

10

Autioituvat kylät

Rönsy 3/2012

Yhä uusien kauppakeskusten koho-tessa katukuvaan tutkijoita on huo-lestuttanut julkisen kaupunkitilan muuttuminen puolijulkiseksi, vain kulutuskykyisille varatuksi. Kaupun-kitutkija HilleKoskelan mukaan ti-lan kaupallistuessa köyhät tai margi-naaliset leimataan usein ongelmaksi. Tiukentuneen tilapolitiikan uhreiksi joutuvat usein ne, joilla on yhteiskunnassa muutenkin vähiten valtaa: alaikäisten, pitkäaikaisasun-nottomien ja romanikerjäläisten on mahdoton puolustaa oikeuksiaan, kun heidät halutaan “siistiä” syrjem-mälle. “Nuorten oleskelun kontrol-loimisessa on kyse siitä, kenellä on oikeus käyttää julkista tilaa”, sanoo nuorten arkea kaupunkitilassa tutki-nut PaulaMäki. Nuoria on häädetty kaup-pakeskuksista ja muista julkisista ti-loista vartijoiden ja porttikieltojen li-

säksi esimerkiksi klassista musiikkia soittamalla. Lahtelaisessa kauppa-keskuksessa on kokeiltu yliäänikar-kottimia. ABC-asemille on asetettu ikärajoja nuorille ilta-aikaan. Skeitta-usta vaikeutetaan esteillä ja repimällä asvalttia pois skeittaukseen sopivista paikoista. Äänestysiän laskeminen kunnallisvaaleissa 15 tai 16 vuo-teen ja avoimempi päätöksenteko antaisivat nuorille keinoja vaikuttaa lähiympäristönsä suunnitteluun. Ää-nestysiän laskeminen viestisi nuorten olevan tasa-arvoisia kuntalaisia kau-punkitilassa. Hengailua ei kitketä yl-häältä kielloilla ja rajoituksilla, sillä nuorisotutkijoiden mukaan vapaa aika ja itsenäinen tilan haltuunotto on tärkeää esimerkiksi identiteetin vah-vistumisen kannalta. Anna-KaisaKuusisto-Arposen ja Sirpa Tanin

mukaan hengailutilojen suunnittelu on haasteellista, kenties mahdotonta - ne syntyvät usein spontaanisti. Lievän metelin, toimetto-muuden ja erilaisuuden hyväksymi-nen osaksi kaupunkikulttuuria vä-hentäisi turhia vastakkainasetteluja eri ihmisryhmien välillä. JuliannaKentala

Lähteet:

Hille Koskela: Pelkokierre. Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta.

Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen & Sirpa Tani: Hengailun maantiede. Arjen kaupunki nuorten olemisen tilana.

Paula Mäki: Kaupunkitila osana nuorten ar-kea. Hengailun tiloja suomalaisessa lähiössä.

Kuka mahtuu kaupunkiin?Lorvailevaa nuorisoa on aina pidetty pidetty silmätikkuna. Kaupallisen tilan laajeneminen kaventaa nuorten mahdollisuutta kaupunkitilaan entisestään.

Toimeentulotuella eläminen:Paperihelvetti vai helppoa rahaa?

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan toimeentulo-tuki on viimeinen toimeentuloturvan muoto. Silti lähes jokainen suomalainen tuntee ainakin yhden, joka on joskus joutunut turvautumaan toimeentulo-tukeen. Tuen hakeminen tarkoittaa usein ison kuit-tipinon, tiliotteiden ja muun paperisälän toimittamis-ta sosiaalivirastoon hakemuksen lisäksi.

MelissaMäntylä,20,Helsinki

MelissaMäntylä asui Järvenpäässä, kun hän haki tukea ensimmäistä ker-taa. – Tuki oli itsessään helppo hakea, kun oli oikeat paperit liitteenä. Odot-telu oli tuskaisinta, kun ei ollut yhtään rahaa. Lopulta sosiaalityöntekijä soitti ja pyysi käymään, ja tukien saaminen siirtyi vielä viikolla, Mäntylä kertaa. Helsinkiin muuton jälkeen tukea sai helpommin. Mäntylä koki toimeentu-lotuen vaikuttavan elämisen tasoonsa korkeintaan positiivisesti. – Vuokran lisäksi saa 430-450 eu-roa kuussa käyttörahaa, ja kun kaiken budjetoi ja tekee ruuat itse, se riittää oikein hyvin. Välillä voi käydä ulko-nakin syömässä ja jollain keikalla, Mäntylä laskeskelee. – Niillä, jotka tekevät myös töitä, toimeentulotuki vaikuttaa negatiivi-sesti, kun sossu katsoo aina edellisen kuukauden tulot. Jos olet kesäkuun töissä ja heinäkuussa ei ole enää ra-haa, et saa ennen elokuuta yhtään mi-tään, hän selventää. – Kun elää pelkästään toimeentulo-tuella useita kuukausia, toimeentulo on aika taattua, Mäntylä kiteyttää.

HelleviPöyhönen,25,Turku

Työntäyteisen kesän jälkeen syksy toi taas mukanaan toimeentulotuki-hakemusten täyttämistä, ahdistusta ja häpeää. – Tuntuu, että sukulaisetkin katsovat pitkään, että tuo on tuollainen sossun elätti, toteaaHelleviPöyhönen. Hakuprosessi on kuitenkin hänen mielestään kummallisen monimutkai-nen. – Minua häiritsee, etten pääse kasvo-tusten keskustelemaan, jos hakemuk-sessani on jotain omituista. Jos haluan varmistaa, missä vaiheessa käsittely on, joudun tiedustelemaan käsitteli-jän yhteystietoja monesta eri paikasta, hän jatkaa. Tähän asti hakemukset ovat menneet läpi hyvien perustelujen ansiosta. Ha-kemuksen hyväksyminen ei kuiten-kaan poista huolta ja stressiä. – Pitää laskea, saanko ostettua täl-lä viikolla leipää vai elänkö pelkällä puurolla. Se hetki, kun leipää on oi-keasti varaa ostaa tuntuu ihan juhlalta. Elämän pieniä iloja, tokaisee Pöyhö-nen.

ThomasNybergh,24,Helsinki

Thomas Nyberghin epäonneksi hä-nen toimeentulotuen tarpeensa osui kesälle. – Tukea ei myönnetty heti, koska en saanut käsiini tarvittavia palkka-kuitteja. Selvittelin asiaa sateisen hei-näkuun mittaan. Vuokranmaksu kävi mahdottomaksi ja paniikki kasvoi, hän muistelee. Nybergh vietti kevään lukien pää-sykokeisiin, joten työtunteja kertyi aiempaa vähemmän. Pääsykoestressi vaikutti myös arjen hallintaan, minkä vuoksi laskuttaminen vähäisistäkin työtunneista myöhästyi.Lopulta tuki myönnettiin. – Sain tietää, että sosiaalivirasto hy-väksyisi kakkosvaihtoehtona verotoi-miston dokumentteja todisteena. Thomaksen lähipiirissäkin on ihmi-siä, jotka ovat joutuneet elämään toi-meentulotuella. – Paranoiaa tilitapahtumiin liittyen on ollut havaittavissa, sutkauttaa Ny-bergh.

MiraPöyhönen

Kun kaiken budjetoi, toimeentulotuki riittää helsinkiläiselle Melissa Mäntylälle hyvin.

- Kun leipää on varaa ostaa, tunruu ihan juhlalta, toteaa Kelan luukulta palaava Pöyhönen.

Rönsy 3/2012 11

Nokkapokka

Kuntien pakkoliitoksetKyllä vai ei?Bland: Vierastan sanaa ”pakko”, joten ei kiitos. Suomessa kunnat ovat histo-riallisista syistä itsenäisiä, eikä niitä tule keskusjohtoisesti parin ministerin taholta kontrolloida nytkään. Mutta itsenäisyys merkitsee myös vastuuta, ja nopeasti muuttuvassa tilanteessa kuntien järjestämisvastuun alla olevia palveluita olisi hyvä tarkastella en-nakkoluulottomasti uudelleen.

Mastomäki: Ongelmat sijoittuvat suurille kaupunkiseuduille ja niihin pitää puuttua viime kädessä pakolla. Suurimmat ongelmat ovat epäterve kilpailu hyvätuloisista asukkaista, mikä johtaa koko alueen osaoptimoin-tiin, sekä yhdyskuntarakenteen hajoa-minen, mikä johtaa kasvaviin liiken-nepäästöihin. Maaseutukuntien pakkoliit-tämisillä toisiinsa ei ole juurikaan voi-tettavaa, joten niihin ei ole tarvetta.

Milloinollaansiinätilanteessa,ettäsanapakkootetaankäyttöön?

Bland: Kuntaliitosten ajurina toimii raha, tai sen puute lähitulevaisuudes-

sa. Hallinnon yhdistämisellä ei kuiten-kaan saada suuria säästöjä, varsinkin kun korkeapalkkaisten johtajien irtisa-nomissuojaa ei pureta. Suurin kuluerä kunnissa on noin 60 prosentin osuudella sosiaali- ja terveysmenot. On hyvä, että hallitus on vihdoin suostunut keskustelemaan rakennemuutoksen lisäksi palvelu-uudistuksesta, mikä on huomattavasti oleellisempi kysymys. Palveluiden järjestämisvas-tuu pitäisi siirtää kunnilta esimerkiksi miljoonan asukkaan tai maakuntata-son piireihin. Pakko-sanaa ei silloin tarvitse käyttää ollenkaan.

Mastomäki:Jos kaupunkiseudulla ei saada aikaiseksi vähintään kehyskun-nat kattavaa kuntaliitosta, on edellä mainitsemiani ongelmia lähdettävä ratkomaan lopulta pakolla. Pakko voi tarkoittaa hallinnollista pakkoa tai ta-loudellisen ohjauksen kautta tulevaa ”pakkoa”.

Mitkäovatmielestäsi vahvankun-nankriteerit?Ovatkone saavutet-tavissapakkoliitostenkautta?

Bland:”Vahva kunta” on hallituspuo-lueiden retoriikkaa, joka ei käytännössä ratkaise kuntien rahoi-tusongelmia. Kuntaliitokset eivät tule olemaan tarpeeksi suuria, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut voitaisiin järkevällä tavalla toteuttaa. Pakolla synnytetyt liitokset luovat pahaa ver-ta juuri silloin, kun haasteisiin pitäisi kyetä luovasti yhteistyöllä löytämään ratkaisuja.

Mastomäki: Mielestäni vahvan kun-nan kriteerit eivät ole relevantein asia. Millään kriteeristöllä kaikista kunnis-ta ei saada niin vahvoja, että ne kyke-nisivät huolehtimaan itse esimerkiksi haastavan tason sairaanhoidosta. Kri-teeristön sijaan tulisi sosiaali- ja ter-veyspuolen uudistus toteuttaa esimer-kiksi vihreiden miljoonapiiriesityksen mukaisesti.

Lähidemokratiaa,eikuntaliitoksia?

Bland:Pienessä Suomessa on erittäin paljon kuntia verrattuna muihin mai-hin, joten vapaaehtoisia yhdistymisiä voidaan minusta tukea. Lähidemokra-tian toteutuminen ei välttämättä liity kuntien kokoon. En ole varma, kuinka ratkai-suksi ehdotetut kaupunginosavaltuus-tot sitouttavat kuntalaisia. Eiväthän puolueet saaneet ehdokaslistojaan nytkään täyteen. Fiksumpi vaihtoeh-to olisi ottaa kuntalaiset mukaan toi-mialakohtaisesti julkisten palvelujen suunnittelemiseen ja jopa toteuttami-seen.

Mastomäki: Kaupunkiseuduilla, jois-sa kuntaliitoksia pitää saada aikaisek-si, tulee uudistuksen olla myös de-mokratiauudistus. Käytännössä tämä tarkoittaa kaksiportaisen hallinnon muodostamista. Ylempi koko uuden kunnan valtuusto päättää suurista koko kuntaa koskevista asioista, kuten yleiskaavoi-tuksesta sekä isoista budjettilinjoista. Alemman tason valtuusto päättää asi-oista, joilla on merkitystä lähialueelle, esimerkiksi tarkemmat kaava- ja ra-

kennusasiat. Osa budjetista voitaisiin alistaa lähivaltuustojen päätettäväksi. Miksi toimiva kunta pitäisi muut-taa?

Bland: No miksi!?

Mastomäki: On toimivia kuntia, jot-ka harjoittavat keskenään epätervettä kilpailua, joka ei ole kenenkään etu. Tällaisilla seuduilla kilpailu johtaa asukkaiden ja erityisesti ympäristön kannalta huonoon lopputulokseen. Asiaa voi ajatella myös niin, että vau-raan kehyskunnan asukkaiden tulisi osallistua kaupunginseudun heikom-piosaisten auttamiseen, mutta tämän pystyy välttämään, kun piirtää kun-tarajan itsensä ja köyhempien väliin. Tämä ei mielestäni ole oikeudenmu-kaista, minkä vuoksi kuntaliitokset näillä alueilla ovat tarpeellisia.

AuroraVirtanen

Aikuisvihreä Anne Bland haastaa ViNOn Ville-Veikko Mastomäen kyseenalaistamalla pakkoliitosten tarpeellisuuden.

”Vahva kunta on hallituspuolueiden retoriikkaa.

AnneBland

”Ongelmiin on puututtava viime kädessä pakolla.

Ville-VeikkoMastomäki

Rönsy 3/201212

Tiedä,mistä puhutaan

Vihreässä taloudessa luonto on pääomaa

Talous koostuu ihmisten toiminnasta ja valin-noista. Talous, ja sen mukana yhteiskunta, kasvaa ja kehittyy parhaiten ilman liiallista byrokratiaa ja sääntelyä, ihmisten omien valintojen kautta. Politi-ikalla voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, että tal-ouden pelisäännöt ja reunaehdot ovat kunnossa. Vihreässä taloudessa ihmiset ovat vapaita vaihtamaan ideoita, tavaroita ja palveluita – luon-non kantokyvyn rajoissa. Vihreään talousajat-teluun kuuluu myös kohtuuttomien tuloerojen tasaaminen ja heikkoimista huolta pitäminen ju-lkisen sektorin avulla. Markkinahäiriöiden, kuten negatiivisten ulkoisvaikutusten, korjaaminen on myös vihreän ympäristönsuojelun ytimessä. Vihreä talous on avoin, reilu ja tasa-ar-voinen.

Lue lisää: Heikki Sairanen & Jaakko Stenhäll: “Avoin Vihreä Talous” (2012). Otto Lehto

K a s v i s r u o k a p ä i v ä s t ä liharuokapäiväänVihreät ovat ajaneet kunnallispolitiikassa kou-luihin kasvisruokapäiviä. Muutamissa kunnissa käytäntö on jo tuttu. Kasvisruokapäivä on aiheuttanut pur-naamista valtuustoissa ja lounaalta lintsaamista kouluissa, mutta hyviä puolia on kuitenkin enem-män: hiilijalanjälki on pienentynyt ja oppilaat ovat saaneet maistaa uusia ruokia. Lisäksi liharuuan väheneminen johtaa myös teurastusten vähenem-iseen. Sen sijaan taloudellisia säästöjä kasvisruoka-päivällä ei haeta. Samalla budjetilla taataan se, että myös kasvisannoksista tehdään monipuolisia ja houkuttelevia. ViNOn kanta on, että kouluissa on tar-joiltava lihaa korkeintaan kerran viikossa, ja kas-visruoan on oltava täyspainoisesti ravitsevaa. Tämän syksyn kuntavaaliohjelmassa linjataan, että kaikissa kunnan ruokaloissa on oltava viikoit-tainen kasvisruokapäivä ja päivittäin tarjolla ve-gaanista ruokaa. Janica Rantanen

- Ennen istutusta katolle levitetään tasainen turvekerros. Viherkatot kestävät kaikki Suomen sääolosuht-eet. Suosituimpia lajikkeita ovat erilaiset heinät ja maksaruoho, kertoo Novarbon avainasiakaspäällikkö Satu Lehmus. Kuva: Novarbo

9 syytä rakentaa lisää viherkattoja!1. Kaupunkien ilmanlaatu paranee. Kasvillisuus sitoo saasteita ilmasta ja tuottaa lisää happea.

2. Vesien saastuminen vähenee. Viherkatot sitovat myös sadeveden mukana tulevia epäpuh-tauksia ja vähentävät vesistöjen kuormitusta.

3. Katujen tulviminen vähenee. Veden sitoutuminen kasvillisuuteen vähentää runsaista sateis-ta aiheutuvaa tulvimista kaupungeissa.

4. Meluhaitat pienenevät. Kasvillisuus vaimentaa melua, jolloin kaupungissa on hiljaisempaa ja viihtyisämpää.

5. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Viherkattojen avulla luodaan kaupunkeihin lisää elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille.

6. Viihtyisyys paranee. Monet asukkaat arvostavat lähiluontoa miellyttävänä ja kaupunkiku-vaa parantavana elementtinä.

7. Lisää hauskaa oleskelutilaa. Viherkatot luovat nykyisin lähes käytössä olemattomista ti-loista - katoista - mukavia kaupunkipuutarhoja- ja puistoja asukkailleen.

8. Monipuoliset mahdollisuudet. Katoille saa kasvillisuudesta aikaan lähes mitä vain jalkapal-lonurmesta kaupunkipuutarhaan.

9. Halpa ja ympäristöystävällinen ratkaisu. Viherkaton rakentaminen on edullinen ja ekologin-en tapa edistää ylläolevia kohtia verrattuna muihin vaihtoehtoihin.

Julianna Kentala

13Rönsy 3/2012

Kaksiportainen hallintomalliLähidemokratian nimissä ViNO kannattaa kaksi-portaista kuntapäätöksentekoa. Malli ei ole ainut-laatuinen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on monessa osavaltiossa käytössä samanlainen päätöksenteko-jako, jossa ylemmällä tasolla ovat piirikunnat (eng. county) ja alemmalla tasolla kunnat, joilla kum-mallakin on veronkanto-oikeus. Piirikunnilla on merkittävää lain-säädäntövaltaa ja ne hallinnoivat koulupiirejä ja julkista liikennettä. Kunnat vastaavat usein lähipalveluista, kuten poliisilaitoksesta. Isom-missa kaupungeissa saattaa olla lisäksi kaupungi-nosavaltuustoja. Erona ViNOn malliin kaavoitus on mon-esti kuntien hallinnassa, mikä on johtanut pirstou-tuneisuuteen ja kokonaiskuvan hukanneisiin tieli-ikenneratkaisuihin. Jenni Stenman

Talvivaaran ongelmavyyhtiTalvivaaran kaivos Kainuussa Sotkamon kun-nassa on ollut viime vuosina toistuvasti otsikoissa. Suomen Luonnonsuojeluliitto vaati maaliskuussa 2012 kaivoksen toiminnan keskeyttämistä sen mittavien ympäristöhaittojen ja ympäristölupien laiminlyönnin vuoksi. Kaivoksen sulfaattipäästöt ovat olleet 60-kertaisia arvioihin verrattuna. Tal-vivaaran ympäristöhaitat ovat ulottuneet usean kunnan alueelle aina Pohjois-Savoa myöten. Euroopan komissio on aloittanut tut-kimuksen selvittääkseen, onko kaivoksen toimin-ta EU:n ympäristölainsäädännön vastaista. Talvivaaran kaivosyhtiö on myös ilmoittanut aloittavansa uraanin talteenoton, minkä Suomen hallitus on siunannut. Talvivaaran työntekijä kuo-li maaliskuussa työpaikallaan rikkivetymyrky-tykseen. Tutkinnassa havaittiin runsaasti puutteita yhtiön turvallisuushallinnassa. Talvivaara ilmoitti syyskuussa kaavailevansa jättilaajennusta. Tulevat valtuutetut kaikissa alueen kun-nissa ovat avainasemassa. He voivat vaatia ym-päristönormien noudattamista sekä vastustaa laa-jennushanketta. Taru Anttonen

Koti kunnasta kaikilleKunnilla on paljon vaikutusta maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan. Kunta on muualta tulevi-enkin koti. Monet kunnat ovat kuitenkin halutto-mia ottamaan vastaan pakolaisia. Suomi on sitoutunut vastaanottamaan vuosittain 750 kiintiöpakolaista, mutta vähäisten kuntapaikkojen takia tavoitteessa ei pysytä. Tänä vuonna yli 600 Suomeen jo hyväksyttyä pakolaista odottaa kuntapaikkaa pakolaisleireillä tai kau-pungeissa. Kotoutuminen hidastuu, kun pakolainen joutuu viettämään vuosia laitosmaisessa vastaan-ottokeskuksessa tai pakolaisleirillä uutta alkua odottamassa. Vastaanottokeskuksia kuormittaa oleskeluluvan saaneiden jääminen keskukseen. Tällöin myös uusien kiintiöpakolaisten saapumin-en Suomeen viivästyy. Julianna Kentala

Baana on piristänyt pyöräilyä HelsingissäHelsingin tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräily vuoteen 2020 mennessä. Kaupunk-ipyöräily onkin yleistynyt uuden pyörätieväylän, Baanan, ansiosta. Paljon tehtävää on kuitenkin vielä jäljellä: suurimmassa osassa Helsinkiä on parannettava muun muassa pyöräteiden kuntoa. Kaupunkipyöräily on kuitenkin vahvistanut otettaan viime vuosien aikana, ja monet pyöräilyn edistämistapahtumat ovat saaneet jo ilahduttavan osan ihmisistä vaihtamaan kulkuneuvoneuvonsa autosta pyörään. Baana on hyvä alku, mutta Hels-ingissä kaupunkipyöräilyn ja päästöjen vähentämiseksi voidaan tehdä huomattavasti enemmän– esim. kerran vuodessa järjestettävä Autoton päivä voitaisiin järjestää use-ammin ja näin kiinnittää kaupunkilaisten huomiota yksityisautoilun vähentämisen tär-keyteen. Kaisla Huhta

Pikaraitioteiden tilannekatsausValtio on päättänyt tukea pikaraitioteiden rakentamista Turkuun ja Tampereelle. Suun-nittelu on jo pitkällä, Vihreiden myötävaikutuksesta. – Pikaraitiotie on hyvässä suunnitteluputkessa. Vastustajien määrä on jäänyt pieneksi. Prosessi on edennyt hyvin ja kuntalaisia on osallistettu päätöksenteossa mm. reitti- ja pysäkkivalintojen suhteen, kommentoi ViNOn puheenjohtaja Hanna Hakko, joka on ehdolla Tampereella. Turussa laahataan vähän jälkijunassa, mutta kunnallisvaaleista toivotaan lisä-potkua. – Seuraavaksi pitäisi saada sitovat liikenne- ja rakennussuunnitelmat, jotka ovat ehtoina valtion rahoitukselle. Haluamme kiirehtiä päätöksentekoa, jotta rakennustyöt voitaisiin aloittaa vuonna 2015, selvittää ViNOn turkulainen ehdokas Saara Ilvessalo. Janica Rantanen

Seuraava Reilun kaupan kaupunki voi olla sinun ko-tikaupunkisi!Jotta kaupunki voidaan julistaa reiluksi, hankkeella tulee olla kaupunginvaltuuston tuki. Lisäksi kaupungissa tulee olla paikallinen kannatustyöryhmä, joka koordinoi ja ajaa hanketta eteenpäin, sekä vastaa raportoinnista Reilun kaupan edistämisyhdistykselle.

Jotta tittelin voi saada, kaupungin tulee täyttää seuraavat kriteerit:

1. Kaupunki käyttää reilun kaupan tuotteita.2. Kaupunki valitsee edustajan kannatustyöryhmään.3. Kaupungin väkilukuun suhteutettu määrä kahviloita, ravintoloita ja hotelleja on mu-kana tarjoilemassa reilun kaupan tuotteita.4. Reilun kaupan tuotteita käytetään työpaikoilla, seurakunnissa ja muissa yhteisöissä.5. Kaupunki osallistuu Reilun kaupan viikkoihin ja nostaa asiaa esiin viestinnässään. Janica Rantanen

14 Rönsy 3/2012

Alviina Alametsä,20IlmastodelegaattiParempi Helsinki, pa-rempi maailma. Nyt, ei huomenna.

Verna Castrén, 23Valt.yo, sosiologian opiskelijaDon`t worry we have a plan!

Jasmin Hamid, 28Motivoitunut varaval-tuutettu, optimistinen näyttelijä.Moderni ja rohkea.

Mari Holopainen, 31Kaupunginvaltuutettu, jatko-opiskelijaKekseliäs kaupunki.mariholopainen.fi

Aaro Häkkinen, 24Pääsihteeri, oik. yo.Tasa-arvoinen Hel-sinki, jossa tausta ei määrää tulevaisuutta!

Viljami Kankaan-pää, 23 Biologian ja antropologian opis-kelija. Luonto lähelle kaupunkilaisia!

Emma Kari, 29Kaupunginvaltuutettu, kansanedustajan avus-taja. Jotta Helsingissä voisi hengittää.

Anna Koppanen, 29Tekniikan kandidaatti, silpputyöläinen. Fos-siilit syrjään polttoai-neissa ja politiikassa.

Katri Korolainen-Virkajärvi, 27HYYn pääsihteeri, FMHelsinki hauskemmak-si: Katri ratkaisee!

Merja Kähkönen, 28Feministi, opiskelija-järjestöaktiiviVihreä M

Toivo Laitinen, 23Valtioitieteiden yo, ravintolatyöntekijä.Toiminnan ja äänen kaupunki.

Turkka Louekari, 28Taloustieteen opiskeli-ja, puolueen soturi.Asuntoja, pikaratikoi-ta ja tarkkaa taloutta.

Marlon Moilainen, 19 Nuhevin pj, oikeus-tieteiden ylioppilas.Helsinki on moninai-suudessaan kaunis.

Maria Nordin, 29Bloggaava supermutsi, arjen arkkitehti Nuorten kaupunki onhuomisen kaupunki.

Laura Nordström, 31Kehitysministerin eri-tyisavustaja, opiskelijaTilaa kaikille! Onnel-listen kaupunki.

Pilvi Nummelin, 23Sairaanhoitaja, sosiolo-gian opiskelijaTerve Helsinki.pilvinummelin.fi

Maria Ohisalo, 27VTM, projektitutkijaHelsinki, jossa kaikki pelaa.mariaohisalo.fi

Meri Ovaskainen, 34. Kätilö, akuuttihoi-totyön opiskelijaIhmiset ja luonto!meriovaskainen.fi

Simo Raittila, 23Opiskelija, freelancerKaupunki elää. Elätkö sinä?simoraittila.fi

Marko Rosenholm, 24 FarmaseuttiHelsinki ei unohda ketään. facebook.com/rosenholm.marko

Vesa Saarinen, 31Viestintäpäällikkö, opiskelijaEläintenkin puolella.vesasaarinen.fi

Johanna (Nanna) Sumuvuori, 35Kaupunginvaltuutettu, VTM. Vapaus, vihre-ys, tasa-arvo.

Lilja Tamminen, 25Graafinen suunnitteli-ja, vapaa kirjoittaja. Kaikille hyvä Helsinki.liljat.fi

Kunnallisvaaleissa 2012

HELSINKI921 941939933928

958 963 968956952950

990987986984975971

1001993 1023102110081007

15Rönsy 3/2012

Tuomas Tuure, 25 VTK Pienen ihmisen asialla, yhdenvertai-nen Helsinki.tuomastuure.fi

Silja Uusikangas, 19Amk-opiskelija, järjes-töaktiivi. Tulevaisuus tehdään tänään!siljauusikangas.fi

Elina Valkama, 33Opiskelija, eläiten puo-lestapuhuja. Lapsilla ja eläimillä ei ole ääntä - sinulla on!

Inka Venetvaara, 28Kultaseppä, kotiäitiArjen hyvinvointi rat-kaistaan kunnissa.inkavenetvaara.fi

Maria Vuorelma, 29Maailmanparanta-ja, MMK. Kestävää kehitystä kahdella kotimaisella!

Henrik Forsberg, 29Tohtorikoulutettava ja elämäntapataiteilijaTavoitteena on ihmi-sen hyvinvointi.

Teemu Hokkanen, 32 Vanhempi rikos-konstaapeli, insinöö-riopiskelija. Turva, Terveys ja Tasa-arvo.

Saara Hyrkkö, 25Projektipäällikkö, teekkari. Kekseliäs ja kansainvälinen Espoo kuuluu kaikille!

Patrick Jensen, 24Teekkari, teatterihar-rastaja Espoo raiteilleen!patrickjensen.fi

Sampsa Pietilä, 19MusiikinopiskelijaEspoosta avoin ja kokonainen! sampsapietila.fi

Juho Saxlund, 19Ylioppinut maailman-parantajaVihreä kaupunki, parempi mieli!

Ari Kaukiainen, 19Biotieteiden ylioppilasRohkeasti aito nuori.henkilot.vihreat.fi/ari.kaukiainen

Marianne Rintala, 28 Yhteisöpedagogi, hulatanssija. Marianne - kuin se karkki, mutta sateenkaaren värinen.

Mikko Vesterinen, 19 Opiskelija ja futisnörtti. Nuoruuden ääni. henkilot.vihreat.fi/mik-ko.vesterinen

Riikka Pesonen, 24Opiskelija, Itämeri-aktivisti. Terapiaa nyt, kierrätys helpoksi, avoin valtuusto!

Kusti Kokkomäki, 29 Teologian oiskelijaKun Kusti polkee, Kerava kukoistaa.

Elina Juntunen, 31TT, yhteiskuntapolitii-kan opiskelijaKaikilla on oikeus hyvinvointiin!

Riina Fågel, 29OpiskelijaNuorten asialla.

Joel Linnainmäki, 21 Kansanedustajan avustajaVaihtoehto välinpitä-mättömyydelle.

Juhis Ranta, 24 Yhteisöpedagogiopis-kelijaMe olemme Vantaa.juhisranta.net

Tiia-Marina Tuomi-nen, 32 Sosionomi- ja MBA-opiskelija. Ratkai-suja kolmannen sektorin rahapulaan.

UUSIMAA

Hyvinkää

Järvenpää

Kauniainen

Kerava

Espoo

NurmijärviVantaa

10361032103110301028

369 425374 98367356

3617322410

34732930526995

16 Rönsy 3/2012

Stiina Tuppurainen, 32 Opiskelija. Menneisyyttä arvos-taen ja tulevaisuuteen varautuen.

Mirjami Asikainen, 20 Humanistiopiskeli-ja, feministiaktiiviAvoin, osallistava ja tasa-arvoinen Turku.

Tomi Holstila, 28Opiskelija (AMK)

Saara Ilvessalo, 23Oikeusnotaari, opis-kelija Suoraan sanoen - Rakt på sak.saarailvessalo.net

Mari Kekkonen, 29PsykologiJonot pois!vihreatehdokkaat.fi/mari.kekkonen

Aleksi Laine, 28ViNOn puheenjohtaja, sarjakuvakauppiasTehdään Turusta haus-ka kaupunki!

Emmi Lehtinen, 27Yhteisöpedagogi,toimintaterapeuttiopiskelija. Tavoitteena hyvinvoiva opiskelija!

Ville-Veikko Masto-mäki, 27Kansanedustajan avustajaJos luonto saisi valita.

Juhana Mustonen, 29 Super-isä, raken-nusinsinööri (AMK)Kokka kohti avointa Turkua!

Niina Ratilainen, 26Edunvalvontasihteeri, YmpäristösuunnittelijaNuorempi, värik-käämpi Turku.

Juha Rinta-Jouppi, 33 Hallintojohtaja, varhaiskasvatuksen opiskelijaAsiat kuntoon!

Heidi Sanevuori, 26Restonomi (AMK)Heidi on lähellä.heidisanevuori.fi

Samuli Shintami, 24Psyk. yoHyvinvoivan Turun puolesta.

Jukka Vornanen, 27Kulttuurihistorian opiskelija, Turun ViNOn pj. Avoin ja reilumpi Turku.

Konsta Weber, 29Kauppatietieteilevä hu-manisti. Turusta luovan talouden ja vihreän kasvun keskus.

Jani Wahlman, 28 Teholuuta, opiskelijaHyvinvointi ennen kaikkea! porinoita.blogspot.fi

Suvi Lehtinen, 24OpiskelijaKatutaidetta ja kevyen liikenteen väyliä! facebook.com/suvista

Johanna Ojanen, 25Ohjaustoiminnan artenomi Iso ääni ja paljon hy-myä!

Aleksi Mäntylä, 32Toimitusjohtaja, ympäristöekologian opiskelijaKaikki on mahdollista!

Hanna Salin, 325-lapsen taidemalliäiti, yo-merkonomiopiskeli-ja Elä tätä päivää ja tee huomisesta parempi.

VARSI-NAIS-SUOMI

Turku

SATA-KUNTA

Pori

HÄME

ForssaHämeen-

linna Lahti

Loppi

428

463 469 480 483 495 496

439 445 450348

521 519 111503501

972558456

17Rönsy 3/2012

Tuomas Taubert, 18 Opiskelija, tietojenkä-pistelijä Nuoret mukaan poli-tiikkaan!

Riku Merikoski, 27 Analyytikko, DI Nuori mutta kokenut päättäjä.rikumerikoski.net

Helvi Toivola, 30 Imetystukiäiti, yhdis-tysaktiivi. Pehmeä, vihreä arki.

Kristiina Borg, 32Kauppatieteiden opis-kelija Ekologinen Ekono-mi.

Pauli Borodulin, 30Järjestelmäasiantun-tija, FM. Otetaan sel-vää, ei oleteta. Järkeä valtuustoon.

Olga Haapa-aho, 24Sosiaalipoliittinen sih-teeri, Virnun pj.Sosiaalista kestävyyttä, vapaata kaupunkitilaa.

Hanna Hakko, 24ViNOn puheenjohtaja, suojeluasiantuntijaMake love - not CO2.hannahakko.fi

Iida Kalmanlehto, 28 Sosiaaliantropolo-gi ja tulkki. Local Is Global - globaali myös paikallisesti.

Jaakko Mustakal-lio, 25 Opiskelijan Tampere ry:n toimin-nanjohtaja. Parempi Tampere!

Ulla-Maija Mäkeläi-nen, 28 Bilsan, mant-san ja terveystiedon ope. Kehon, mielen ja ympäristön kaupunki.

Toni Paju, 29 Varavaltuutettu, Ad-visor on Poverty and Environment. Osallis-tuminen, yhteisöllisyys

Veikko Pajunen, 24Opiskelija Uusia uria nuorille!veikkopajunen.com

Olli-Poika Parviainen, 32 Apulaispormestari, opiskelija Tampereesta kulttuurin ja liikunnan pääkaupunki.

Aino Rinta-Jouppi, 32Opiskelija Parempi valinta.

Johanna Roihuvuo, 31 Opiskelija, kotiäitiMeni ja vihersi men-nessään. johannaroihuvuo.fi

Heikki Sairanen, 28Nettiaktivisti Avoimempaa päätök-sentekoa. sairanen.org

Anne Soinsaari, 21 Opiskelija-aktiiviEkologinen ja asuk-kaidensa näköinen Tampere.

Jaakko Stenhäll, 28 DI, Kalevan vihreiden puheenjohtajaAvoimen ja vahvan kaupungin puolesta.

Pyry Tapio, 30Lääkäri, isäIlmastonmuutos kunnallispolitiikkaan - Pyry valtuustoon.

Katja Andrejev, 31 Opettaja, jatko-opis-kelija. Vihreää energiaa Ha-minaan!

PIRKAN-MAA

LempääläPirkkala

Sastamala

Tampere

KYMI

Hamina

594581563560554553

672144

128639633632624

622621607605604597

Rönsy 3/201218

Tapani Kersalo, 29YTM, talousosaajaViherkone.

Minna Kuuluvai-nen, 28 Ympäristö-suunnittelija, järjestö-työmyyrä. Pyöräilevä, turvallinen Kuopio

Veera Willman, 23YTK, opiskelija Vähemmän rajoituk-sia, enemmän mahdol-lisuuksia!

Kim Tamio, 22Ilmasto-aktivisti, kaup-patieteiden yo. Hiili-neutraali kunta! facebook.com/ktamio

Jussi Airaksinen, 26Toiminnanjohtaja, HTK. Ääni moniääni-syydelle.jussiairaksinen.net

Anu Emilia Huovi-nen, 26 YTMAvoin, tasa-arvoinen, ihmis- ja eläinystäväl-linen Joensuu.

Vera Kauppinen, 21Biologian opiskelija, järjestöaktiiviValitse minut välittä-mään.

Katariina Kemppai-nen, 22 Yhteiskunta-politiikan opiskelijaPussikaljaa ja bajama-joja!

Harri Mulari, 34Ympäristösuunnitteli-ja, ympäristöoikeuden opiskelija Kääpien puolesta!

Roope Tahvanainen, 24 Kaupunginvaltuu-tettu, suunnittelijaSloganeilla ei maail-maa pelasteta.

Topias Tamminen, 24 Yhteiskuntamaan-tieteen opiskelija ja myyjäFreesi kuin mikä!

Saara Susiluoma, 28 Luokanopettaja, kotiäitiUusia tuulia.

Outi Pantsar, 30Yksilövalmentaja/luovien toimintojen ohjaaja. Monimuotoi-nen Vaasa.

Eppu Saarela, 27OpiskelijaYhteisöllistä kansa-laisyhteiskuntaa. eppusaarela.fi

Suvi Syrjä, 31Toiminnanjohtaja, opiskelija. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä - Reilusti parempi

Jani Vesterbacka, 22Sivari, suurtalouskokkiAvoimen ja toimivan vaasan puolesta.

Ville Korhonen, 26Opiskelija, yrittäjäypcs.fi

Touko Aalto, 28Kaupunginvaltuutettu, eduskunta-avustajaValitse Toukon tie.toukoaalto.com

POHJOIS-SAVO

KuopioTervo

Joensuu

VAASA

AlajärviVaasa

KESKI-SUOMI

Hankasalmi

Jyväskylä

405394382381372367

30126106104

24869362359

356349113406

19Rönsy 3/2012

Maia Fandi, 31Äiti ja sosiaalityönte-kijä. Jokainen ihminen on tärkeä. maiafandi.com

Paloma Hannonen29 Valtuutettu, ympäristöministerin erityisavustajaMonimuotoinen

Anni Pursiainen, 32Opiskelija, järjestöak-tiivi. Avoimuutta ja aitoja vaikutusmah-dollisuuksia!

Viivi Setälä, 19Opiskelija, Saapas-va-paaehtoistyöntekijäHyvinvoinnin ja elä-mänlaadun kehitys

Marjo Suvanto, 19Opiskelija, puheviestijäVärikkään vihreää politiikkaa.marjosuvanto.fi

Kea Tossavainen, 23Content ManagerLuovaa Vihreää Hul-luutta! facebook.com/kea.tossavainen.vihr

Antti Yli-Tainio, 30Lautapeliharrastaja, opiskelijaVähemmän puhetta - enemmän tekoja!

Marika Kemppai-nen, 21 Oppisopimus-opiskelija, ylioppilasLiikunnasta hyvin-vointiin.

Iiris Vesala, 20Luonnontieteiden ylioppilasVihreämpi, järkeväm-pi, reilumpi kunta.

Janne Hakkarainen, 25 varavaltuutettu, aineenopettajaopiskeli-ja. Kaupunki kuuluu kaikille

Salla Hekkala, 24Opiskelija, tuleva toimittaja. Valtaa kuntalaisille. henkilot.vihreat.fi/salla.hekkala

Salla Kangas, 28Biokemisti, väikkäri-opiskelija. Onnellisen ja ekologisen kaupun-gin rakentaja.

Timo Keränen, 29N:nnen vuoden opiske-lija, scifinörttiMyös kokemukseltaan vihreä.

Johanna Kesti, 29Opiskelija, järjeestö-aktiiviYstävällisempi kau-punki kaikille!

Harri Lempola, 29Kauppatieteiden kandi-daatti Intoa ja idea-lismia. harrilempola.blogspot.fi

Mirja Mustapirtti, 20 Ylioppilas, luonto-radikaali.Inhimillisyyt-tä - jotta ikiaikainen eläin voi elää.

Milla Rintala, 18LähihoitajaopiskelijaTehdään yhdessä hyvinvoiva Oulu.

Otto Simola, 29Järjestöaktiivi, Ohjel-mistosuunnittelijaNuori, kokenut - Luo-va ja energinen!

Terhi Heimonen, 24Feministi, vegaaniVihreämmän Kainuun puolesta!

Miikka Keränen, 21Tuleva eko-ekonomi, seurakuntahomo.Miikkan Rovaniemi: loistopaikka asua!

OULU

KajaaniOulu

Sotkamo

LAPPI

Rovaniemi

35136303

298294292289255252

2457110493

807458575036

Rönsy 3/201220

Markus Drake on tuttu nimi Vihrei-den historiaa tuntevalle. Drake toimi ViNOn toisena puheenjohtajana jär-jestön alkuvuosina 2001–2003 ja oli ehdolla vuoden 2003 eduskuntavaa-leissa Helsingissä. Vaalien seurauk-sena Drake jäi tauolle kotimaan poli-tiikasta, sillä hänen kampanjointinsa mietojen huumausaineiden käytön sallimisesta sai aikaan melkoisen me-diamylläkän, johon myös puolue ve-dettiin mukaan. Noista vaaleista on kulunut lähes kymmenen vuotta. Tässä välissä on ehtinyt tapahtua paljon: Drake ei mis-sään vaiheessa jättänyt vaikuttamista. Hän toimi seuraavina vuosina muun muassa talonvaltausliikkeessä Helsin-gissä sekä Euroopan vihreiden nuor-ten FYEG:n hallituksen jäsenenä. Tie vei Suomesta Pariisiin ja lopulta Berliiniin Draken alettua seurustella nykyisen vaimonsa, europarlamen-taarikko Ska Kellerin kanssa. Drake toimi useissa Euroopan vihreiden työ-ryhmissä ja työskenteli myös vuoden ViNOn kattojärjestö Federation of Young European Greens FYEGin pää-sihteerinä.

”Liikkeet ovat tärkeitä, eivät yksilöt.”

Nyt Drake on taas Helsingissä teh-däkseen politiikkaa Suomessa. Drake haki Helsingin Vihreiltä kuntavaalieh-dokkuutta, muttei mahtunut ehdokas-

listalle. - Olin omasta mielestäni liian kau-an eristyksissä Suomesta. Toki olisin halunnut ehdokkaaksi, mutta on myös luonnollista, ettei listalle mahdu kaik-ki. Se ei myöskään tarkoita, ettei mi-nulla ole annettavaa tälle kampanjalle, päinvastoin, Drake toteaa. Sen lisäksi, että Drake on mukana useammankin ehdokkaan tukiryhmäs-sä, hänet palkattiin myös Helsingin Vihreiden vaalimökkimajuriksi. - Olen kasvanut ajatusmalliin, että liikkeet ovat tärkeitä, eivät niinkään yksilöt. Haluan yrittää antaa kaiken, minkä pystyn vihreälle liikkeelle. Näissä vaaleissa voin tehdä sen tuke-malla nuorten ehdokkaiden vaalityötä ja kasvattamalla uutta vihreää suku-polvea. Vaikka Vihreät on puolue, pitäisi liikelogiikka säilyttää, Drake pohtii. Drake haluaisi kuntapolitiikassa nostaa esille metropolipolitiikan kysy-myksiä kokemustensa pohjalta. Näistä kokemuksista kumpuaa myös Draken halu tehdä töitä näiden vaalien eteen: - Olen asunut Berliinissä alueella, jossa Vihreät on suurin puolue ja olen saanut huomata, miten hyvää elämä voi olla vihreän hallinnon alaisena. Haluaisin olla mukana mahdollista-massa samaa Helsinkiin. Toisaalta pienemmällä paikkakunnalla yksikin vihreä valtuutettu tuo keskusteluun moniarvoisuutta. Näillä molemmilla tasoilla Vihreiden äänestäminen on tärkeää. Näiden eteen haluan taistella paikkakunnan koosta riippumatta, sa-noo Drake.

Taru Anttonen

Vaikuttamista kun-tavaalien kulisseistaTehdäkseen vaalityötä yhteisten tavoittei-den eteen ei tarvitse olla itse ehdokas. Tämän osoittaa pitkän linjan vihreä aktivisti Markus Drake, jonka polku vihreässä liikkeessä ei ole ollut se tavallisin.

Tänä syksynä Kansallisteatterin laval-la nähdään sukupolvien kohtaaminen, jossa kyytiä saavat ennen kaikkea suuret ikäluokat, mutta helpolla eivät pääse muutkaan. Heimo (Raimo Grönberg) ja Virpi Harju (Kirsti Wallasvaara) viettävät eläkepäiviään Normandiassa. Hei-mo haluaa elää vielä yhden elämän ja päättää muuttaa vaimonsa kanssa takaisin Suomeen. Virpi suostuu, ku-ten aina. Samalla hän muistuttaa, että muuttaessaan takaisin heidän täytyy taas alkaa rakastaa lapsiaan – ja lap-senlapsiaan. Suomi ei ole enää entisensä. Pulla-mössösukupolvi on kasvanut aikuisek-si ja haastaa patriarkaatin maailman-kuvan Kristiina Haltun näyttelemän miniän johdolla. Vihreät arvot, tunteet ja feminismi luovat pelikentän, jossa hyväveliverkostoille ja patriarkaatille ei jää tilaa. Edessä on lähes kolme tun-tia poliittista keskustelua, valtakunnan rakentamista, huumoria ja ironiaa. Näytelmä on virkistävä kaikessa

erilaisuudessaan, vaikka aihe onkin raskas. Tarina sopii Kansallisteatterin juhlavuoteen kuin nenä päähän, sillä uudistuneen teatterinkin on aika tuu-lettaa sukupolvien stereotyyppejä ja siirtyä ajassa eteenpäin. Näytelmää ei ole dramatisoitu lii-aksi, eikä siihen tässä tapauksessa ole tarvettakaan. Juha Jokelan käsikir-joittamassa sanasodassa on draamaa jo itsessään. Näyttämöllisenä elementtinä käyte-tään kekseliäästi peiliä, josta katsojat voivat seurata moniulotteisesti lavan tapahtumia ja välillä myös itseään. Musiikkia käytetään kiinnostavasti: näyttelijät onnistuvat laulusuorituk-sillaan korostamaan tarinasta kumpu-avaa tunnelmaa. Minka Kuustonen tekee mahta-van roolisuorituksen nuorena Virpinä. Muutkin roolitukset osuvat nappiin. Virpiä näyttelevä Kirsti Wallasvaara ei pääse eroon maineestaan Käpy se-län alla –elokuvan tummana kaunot-tarena, mutta tässä näytelmässä se

- Pienemmällä paikkakunnalla yksikin vihreä valtuutettu tuo mo-niarvoisuutta, muis-tuttaa vaalityötä ahkerasti tekevä Markus Drake.

Sukupolvesta toiseenKansallisteatterin 140-vuotis-juhlanäytelmä Patriarkka ei päästä ketään helpolla

Kulttuurinurkka

ROOLEISSA Antti Luusuaniemi, Heikki Pitkänen, Juha Muje, Juha Varis, Kristiina Halttu, Pirjo Määttä, Raimo Grönberg, Minka Kuustonen, Kaija Pakarinen, Kirsti WallasvaaraOHJAUS Juha JokelaLAVASTUS Teppo JärvinenPUVUT Auli TurtiainenVIDEOSUUNNITTELU Timo TeräväinenVALOSUUNNITTELU Ville ToikkaÄÄNISUUNNITTELU Tommi KoskinenNAAMIOINTI Jani Kylmälä ja Laura Sgureva

Vihreitä ehdokkaita enemmän kuin koskaanVihreitä ehdokkaita on tämän syksyn kunnallisvaaleissa ennätyksellisesti liki 2 300. Ehdokashankintaa voidaan pitää huippusuorituksena, sillä kuntien määrä on vähentynyt ja Perussuomalaisia lukuun ottamatta muiden puoluei-den ehdokasmäärä on laskenut viime vaaleista runsaasti. Vihreät tekivät eh-dokashankinnassa huiman loppukirin, ja jäseniä on eduskuntavaaleihin verrat-tuna kaksinkertainen määrä. - Haluan kannustaa jokaista teistä tekemään töitä innolla vihreäm-pien ja parempien kuntien puolesta. Jollet ole itse ehdokkaana, voit osallis-tua vaalikampanjaan ehdokkaan tukiryhmässä tai paikallisessa vihreässä yh-distyksessä, muistuttaa puolueen puheenjohtaja Ville Niinistö. Vihreiden ehdokkaista naisia on 57 prosenttia ja miehiä 43 prosenttia. Keski-ikä on 43 vuotta ja vanhin ehdokas 86-vuotias. Vinolaisia ehdokkaita on 128, joista 18-vuotiaita on 18.

Hyväveliverkosto kokoontuu suun-nittelemaan ydinvoimaa. Ryhmästä puuttuu Heimon ja Virpin vihertävä poika Jarno, jonka kotiin on päässyt vuotamaan feminismiä.

Maaliskuussa Suomen parhaaksi teatteriksi valittu

Kansallisteatteri juhlii 140-vuotis-ta taivaltaan. Juhlavuotta varjostaa tie-

to kulttuurirahojen leikkauksista.

Arhinmäki on linjannut, että taidemuseoiden rahoi-tus siirtyy valtiolta veikkauksen kulttuuribudjettiin. Näin ollen Kansallisteatterin ja Kansallisoopperan tuista osa jaetaan tulevaisuudessa taidemuse-

oille. Kansallisteatteri on perunut kolme en-si vuodelle suunnitelluista ensi-illoista, ei-

kä uusia näyttelijöitä voida kiinnittää.

Kulttuurinurkka

Politiikalla on väliä. Kimmo Östman - Hämeenlinna kimmo @stman.fi - ota yhteyttä * www.östman.fi - tutustu blogiin

Minä välitän. Välitä sinäkin.

(Mainoksen maksoin ite.)

Juha

Rinta-Jouppi

Hallintojohtaja, Htm

Maksaja: Juha Rinta-Jouppi

osoittautuu eduk-si. Kuustonen taas onnistuu luo-maan mielikuvan paitsi nuoresta Vir-pistä myös nuoresta Wallasvaarasta, joten näyttelijäpari toimii hyvin yhteen. Molemmat suoriutuvat debyytistään Kansallisteatterissa erinomai-sesti. Näytelmä antaa tilaa myös katsojien omaan tulkintaan ajastamme. Inter-tekstejä on niin paljon, että jokainen voi tarttua mieleiseensä. Oikeastaan näytelmässä sanotaan niin paljon, että loppujen lopuksi ei tulla sanoneek-si juuri mitään. Ehkä tämä on askel opettavasta ja sivistävästä teatterista kohti monitulkintaista ja tunnelmallis-ta teatteria, joka on kuitenkin kaikkien ymmärrettävissä.

Janica Rantanen

Rönsy 3/201222

Aaltovihreät (Aalto-yliopisto)vihreat.ayy.fiAaltovihreät-ryhmä myös Faceboo-kissa.Puheenjohtaja Patrick Jensen: patrick.jensen@iki.fi

EsViNO - Espoon vihreät nuoret ja opiskelijatwww.facebook.com/espoonvihreat-nuoretPuheenjohtaja Sampsa Pietilä: sampsa.pietila@gmail.com

Helsingin Vihreät Nuoret - Nuhevi www.nuhevi.netwww.facebook.com/helsinginvihreat-nuoretPuheenjohtaja Marlon Moilanen: mar-lon.moilanen@vino.fiToiminnanjohtaja Heidi Hiltunen: heidi.hiltunen@vihreat.fi

HYY:n Vihreät - De Gröna vid HUS www.hyvi.orgwww.facebook.com/hyynvihreatPuheenjohtaja Verna Castrén: verna.castren@helsinki.fi

Vantaan vihreät nuoret ja opiskelijat www.vinova.fiwww.facebook.com/vantaanvihreat-nuoretPuheenjohtaja Riina Fågel: riina_f@yahoo.com

Kanta-Hämeen vihreät nuoret ja opiskelijat – KantisToimii alueella: Forssa, Riihimäki, Hämeenlinnawww.hmlvino.webs.comwww.facebook.com/kantahameenvi-noPuheenjohtaja Suvi Lehtinen: suvi.lehtinen@wippies.fi

Jyväskylän vihreät nuoret ja opiske-lijat - Jyvioni www.jyvioni.orgwww.facebook.com/Jyvionitwitter.com/jyvioniPuheenjohtajat Neea Liinpää ja Marjo Suvanto: puheenjohtajat@jyvioni.org

Kuopion vihreät nuoret ja opiskeli-jat - KuViO www.kuvio.infohttps://www.facebook.com/kuvioryPuheenjohtaja Veera Willman: veera.willman@vihreat.fi

Kymenlaakson vihreät nuoret ja opiskelijatToimii pääasiassa alueella: Kotkawww.facebook.com/kymenlaakson-vihreatnuoretPuheenjohtaja Reima Kuukka: reima.kuukka@vino.fi

Lahden Vihreät Nuoret - ViNOLa www.lahdenvino.net

www.facebook.com/lahdenvihreat-nuoretPuheenjohtaja Kaisa Kerminen: kaisa.kerminen@helsinki.fi

Lapin vihreät nuoret ja opiskelijat www.facebook.com/lapinvihreatnuo-retPuheenjohtaja Noora Kallio: kallio.noora@gmail.com

Oulun vihreät nuoret - OVN www.oulunvihreatnuoret.netwww.facebook.com/oulunvihreatnuo-retPuheenjohtaja Otto Simola: otto.simo-la@kapsi.fi

Joensuun vihreät nuoret ja opiske-lijatwww.jovino.fiwww.facebook.com/joensuunvihreat-nuoretPuheenjohtaja Katariina Kemppainen: katariina.kemppainen@vihreat.fi

Satakunnan vihreät nuoret ja opis-kelijatwww.satakunnanvihreat.fi/satakun-nanvinowww.facebook.com/satakunnanvihre-atnuoretPuheenjohtaja Klaus Unkuri: klaus.unkuri@gmail.com

Tampereen vihreät nuoret - Virnu www.virnu.netwww.facebook.com/tampereenvihre-atnuoretPuheenjohtaja Olga Haapa-aho: olga.haapa-aho@vino.fi

Turun vihreät nuoret ja opiskelijat www.turunvino.fiwww.facebook.com/turunvihreatnuo-retPuheenjohtaja Niina Ratilainen: niina.ratilainen@vino.fi Puheenjohtaja Jukka Vornanen: jukka.vornanen@vino.fiJärjestösihteeri Vaula Metso: jarjesto-sihteeri@turunvino.fi

Vaasan vihreät nuoret ja opiskelijat - Vasa gröna unga och studerande www.vaasanvino.netwww.facebook.com/vaasanvinoSeuraa blogia: http://vaasanvino.blogspot.com/Puheenjohtaja Lotta Alhonnoro: lottai-sa@gmail.com

Keski-Uudenmaan vihreät nuoret ja opiskelijat - Kurvi (toimintaryhmä)Yhteyshenkilö Ari Kaukiainen: 044 5177119, ari.kaukiainen@hotmail.com

ViNOn jäsenjärjestötwww.vino.fi/jasenjarjestot www.facebook.com/vihreatnuoret

Jäsenjärjestöt esittäytyvät: vuorossa Virnu ja KuViO

Virnun puheenjohtaja Olga Haapa-Aho

1. Virnulaiset ovat mahtavaa poruk-kaa. Meillä tehdään tiukkojakin lin-jauksia, mutta meininki on silti ren-toa ja avointa. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita suunnittelemaan toimintaa laidasta laitaan.

2. Kunnallisvaalit haastavat miet-timään, kuinka ihmiset saataisiin kiinnostumaan vaaleista ja kunta-politiikasta, ja kuinka Virnu voisi parhaiten tukea omia ehdokkai-taan kampanjoinnissa.

3. Olette huippuja! Vaihdetaan jat-kossa useamminkin hyviä ideoita

tapahtumista ja toiminnan toteut-tamisesta.

Virnu järjestää illanvieton nuorille ehdokkaille, heidän tukiryhmil-leen ja muille kampanjoinnista in-nostuneille torstaina 11. lokakuuta. Saamme vieraaksi kampanjoinnin rautaisen osaajan Rosa Meriläisen, joka opastaa katu- ja baarikampan-joinnin saloihin. Katukampanjointi on usein nuorten ehdokkaiden vaalityön kulmakivi, ja tämä on hyvä paikka hakea ideoita, innostusta ja vir-taa alkavaa ennakkoäänestystä ja kampanjointirutistusta varten.

KuViOn taloudenhoitajaKim Tamio

1. Pienessä porukassa tutustuu hel-posti ja pystyy tekemään mieleis-tään toimintaa. Vanhoilta KuViOn jäseniltä saa aina neuvoja.

2. Kuntavaaleissa se, että järjes-töön kuuluu monen kunnan asuk-kaita, jolloin joudumme perehty-mään monen kunnan politiikkaan. Toisena haasteena on jäsenhankin-ta yliopiston ulkopuolella.

3. Tsemppiä kuntavaaleihin! Men-nään valtuustoihin kekseliäillä nuorten keinoilla ja tehdään kun-nista hiilineutraaleja!

KuViOn syksy käynnistyi 12.9. uusien illalla. Ohjelmassa oli tutus-tumista, syömistä ja heijastimien tekoa. Syksyyn väriä tuo kunnallisvaa-lit. KuViO järjestää yhdessä nuor-ten ehdokkaiden kanssa bändi-illan. Tärkeimpänä tavoitteena on saada KuViO tunnetuksi kuopiolai-sille nuorille ja opiskelijoille ja saa-da uusia toimijoita mukaan. Yksi odotetuimmista tapah-tumista on Tikkalansaari-viikon-loppu, joka tänä vuonna on 16.-18. marraskuuta Luonnon helmaan kokoontuu sekä vanhoja että uusia KuViOn jäseniä viettämään rentoa viikonloppua. Samalla juhlitaan KuViOn 7-vuotissynttäreitä.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien alla nuoret ehdokkaat vierailivat Virnun uusien illassa kerto-massa vaalikampanjoistaan.

KuViOn uusien illassa askarreltiin heijastimia.

Hallituksen kyselytunti:1. Mikä on parasta järjestössänne? 2. Tämän vuoden haasteet? 3. Terveiset muille järjestöille?

23Rönsy 3/2012

Tervetuloa mukaan ViNOn valtakunnallisiin tapahtumiin:

Ennakkoäänestys ja vaalipäivä17.-23. lokakuuta ja 28. lokakuutaMuista käydä äänestämässä! Ennakkoäänestyspäivinä voit äänes-tää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa, myös toisella paikka-kunnalla tai ulkomailla. Vaalisunnuntaina äänestää täytyy omassa äänestyspaikassasi. Sekä ennakkoäänestyspaikat että vaalipäivän äänestyspaikkasi voit tarkistaa osoitteissa vaalit.fi.

Asunnottomien yö17. lokakuutaYK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä vietetään vuo-sittain Asunnottomien yötä. Myös ViNO osallistuu tapahtumaan tempauksilla ympäri Suomen!

Väentapaaminen10.-11. marraskuuta, OuluVuoden suurin vihreiden nuorten tapahtuma, johon olet lämpimäs-ti tervetullut myös aivan uutena vinolaisena tai toiminnasta kiin-nostuneena! Viikonloppuna puhutaan politiikkaa, opitaan uutta, tutustutaan ja hengaillaan hyvässä seurassa. Tänä vuonna keski-tytään kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen politiikkaan. Lisäksi koulutusta jäsenjärjestöjen aktiiveille, kunnallisiin luottamustehtä-viin tähtääville vinolaisille, opiskelijatoimijoille ja perustietoa vih-reydestä uusille. Nähdään Oulussa!

Jäsenjärjestöjen syyskokouksetViNOn jäsenjärjestöt pitävät syyskokouksensa marraskuussa. Jos haluat enemmän mukaan toimintaan, katso lähimmän järjestön tiedot lehden yhteystietosivulta ja kysy lisää! Syyskokouksessa va-litaan seuraavan vuoden hallitus, jossa voit keksiä ja kehittää vih-reitä tapahtumia, puhua ja kirjoittaa politiikkaa ja pääset helposti sisälle Vihreisiin. Lähde rohkeasti mukaan, sinun ei tarvitse tietää kaikkea etukäteen, tehtäviin perehdytetään hyvin!

Älä osta mitään –päivä30. marraskuutaKansainvälistä, kulutuskriittistä Älä osta mitään- päivää vietetään tä-näkin vuonna. Luonto-Liiton järjestämä päivä kannustaa viettämään yhden päivän ilman ostoksia ja pohtimaan samalla omia kulutus-tottumuksiaan. Myös ViNO osallistuu tapahtumiin ympäri Suomea.

Liittokokous1.-2. joulukuuta, Turku

Liittokokouksessa tehdään ViNOn tärkeimmät pää-tökset: valitaan seuraavan vuoden hallitus ja muut

luottamushenkilöt, päätetään toimintasuun-nitelma ja budjetti ja hyväksytään aloitteita ja ohjelmia. Sinäkin voit päästä kokousedus-tajaksi, ilmoita kiinnostuksesi järjestöllesi tai ViNOn toimistolle!

ViNOn luottamushenkilöiden perehdytys15.-16. joulukuuta, Helsinki

Jos haet ViNOn hallitukseen tai muihin luot-tamustehtäviin, kuten työryhmän puheen-

johtajaksi, laita tämä viikonloppu kalenteriisi! Liittokokouksessa valitut luottamushenkilöt pe-

rehtyvät tehtäviinsä, tutustuvat ja suunnittelevat seuraavaa vuotta. Jäsenjärjestöjen luottamushenki-

löiden koulutus järjestetään tammikuussa.

Seuraa kalenteria: www.vino.fi/tapahtumakalenteri. Kysy tulevista tapahtumista ja ViNOn toiminnasta: toimisto@vino.fi.

Pääsihteeri Minttu Massinen, puh. 050 381 4643Järjestö- ja koulutussihteeri Emma Kolu, puh. 045 13 93 999, jarjestosihteeri@vino.fi

Tähän syksyyn sisältyy vaalikiireen lisäksi vaalihaikeutta. Kolmen vaalikauden, kahden kaupungin ja kahdentoista vuoden jälkeen luovun kunnallispolitiikasta, ainakin nyt seuraavaksi neljäksi vuo-deksi. Nuoret ehdokkaat, erityisesti nuoret naiset, tässä muutama

havainto, jotka olisin toivonut jonkun jakavan kanssani, kun aloittelin uraani kuntapolitiikassa. Törkeyksiä ei tarvitse kuunnella. Peruskohtelias pitää olla, mutta asiattomuuksia tai jumiutunutta jankkaamista ei tarvitse sietää. Kampan-joimaan lähtiessäsi sovi tukiryhmäläisen kanssa valmiiksi strategia mah-dollisten törkysuiden ja jankkaajien harhauttamiseksi kimpustasi. Älä myöskään jää hautomaan epäasiallista palautetta yksin. Vakuuta valmistautumisella. Tämä pätee sekä ää-nestäjien kohtaamiseen että varsinaiseen politiikantekoon. Li-ian usein lautakunnan kokous alkaa auki repeytyvän kirjeku-oren äänellä (tai paperiton kokous kysymyksellä ”Kuinka tämä karttaliite avataan?”). Lue esityslista huolella, soita tai mailaa valmistelevalle virkamiehelle, käy paikan päällä tu-tustumassa käsittelyssä olevaan kohteeseen. Varaudu vähättelyyn. Ikäjakaumasta voi jo päätel-lä, mitä valtuustossa ja lautakunnissa on vastassa. Aktiivisuus ja pätevyys ovat parhaat aseesi taistelussa tytöttelyä ja pojit-telua vastaan. Tarjoudu sihteeriksi. Pahasuisena feministinä en yleen-sä kehota nuoria naisia tarjoutumaan sihteeriksi, mutta kunnallis-politiikassa teen poikkeuksen. Ryhmätyöskentelyn sihteerinä pääset vetämään yhteen käytyä keskustelua ja vaatimaan sisältöä höttöisiin kir-jauksiin. Iloitse pienistä voitoista. Kasvisruokapäivän kaltaisia voittoja osuu kohdalle harvoin ja asiat kunnissa muuttuvat hitaasti. Ole siis itsellesi armol-linen ja juhli pientäkin saavutusta: torjuntavoittoa, tiukennettua lupamääräystä ja suojeltua hehtaaria. Vaadi valtaa. Älä jää seinäruusuksi, kun paikkoja vaalien jälkeen ja-etaan. Kerro omillesi, mitä osaat ja mikä sinua kiinnostaa. Älä suostu lautakun-nan varajäseneksi oppimaan kunnallispolitiikkaa, vaan vaadi se, mitä sinulle äänimääräsi perusteella kuuluu.

paasihteeri@vino.fi

Nuori nainen: Valmistaudu! Vakuuta! Vaadi!

PääsihteeriltäMinttu Massinen

Liity ViNOon!

VIHREÄT NUORET ja opiskelijat pistävät ympäristön rahan edelle, taistelevat suvait-

sevaisuuden ja tasa-arvon puolesta ja vaativat todellista demokratiaa sekä avoimuutta päätök-

sentekoon.

Jäsenmaksu 30 euroa vuodessa (vähävaraisille 12,5)

www.vino.fi/liity

ViNOn järjestö- ja tiedotussihteeri Emma Kolu (vas.) ja pääsihteeri Minttu Massinen ahkeroivat toimistolla päivittäin. Ota yhteyttä: toimisto@vino.fi. Tai Facebookissa: ViNON järjestösihteeri Emma Kolu ja Minttu Massinen.

24 Rönsy 3/2012

www.pam.fi/liity

YHDESSÄ TURVAAMME TULEVAISUUTESI

Avoimempi Akaavälittää Sinusta- niin minäkin!

Heli Piirainen

Maino

ksen maksaja: H

eli Piirainen

PUNAVIHERNÄKEVÄ AIKAKAUSLEHTI KUUDESTI VUODESSA

www.kulttuurivihkot.fi