Koneviesti 03/2013 - Koneviestin suuri pyöräkuormaintesti

NRO 13 19. 9. 2013 91MAARAKENNUS

Koneviestin suuripyöräKuormaintesti

92 MAARAKENNUS NRO 13 19. 9. 2013

Testiin osallistui yhdeksän pyörä-kuormainta, joten vertailusta saa varsin laajan otannan Suomessa myytävistä, tämän kokoluokan pyöräkuormaimista. Teholtaan koneet olivat 118–130 kilowatti-sia, mutta yksi kone oli 150-kilo-wattinen.

Testin kesto oli kaksi viikkoa, joista ensimmäisellä viikolla suo-ritettiin teknisiä mittauksia ja toi-sella viikolla keskityttiin koeajoi-hin. Teknisistä mittauksista, kuten vetotehosta, vastasi MTT Vakola Vihdissä, jonka toimialaan kuu-luvat muun muassa työkoneiden standardisointi- ja sertifiointi-

palvelut.Varsinaiset koeajot järjestettiin

Työtehoseuran harjoitusalueella Rajamäellä. Tarjolla oli monen-laista käsiteltävää maata ja vaati-via olosuhteita, joissa kuormain-ten erilaiset ajo-ominaisuudet tu-livat selkeästi esille.

Kokenut testiryhmäKolmen kuljettajan testiryhmän vastuulla oli selvittää, miten ko-neet pärjäävät erityyppisissä työ-kohteissa ja kuinka erilaiset tekni-set ratkaisut vaikuttavat koneiden käytettävyyteen, työmukavuuteen sekä suorituskykyyn.

Koneviestin suuri maarakennuskonevertailu herätti jälleen innostusta, sillä mukaan saatiin yhdeksän noin 13–14-tonnista pyöräkuormain-ta. Kokoluokan koneita käytetään erilaisissa maa-rakennuksen, teollisuuden ja kiinteistöhuollon tehtävissä, joten testi on kiinnostava monille eri kohderyhmille.

Testiryhmä: Arto Turpeinen, Timo Rintakoski, Tapio Vesterinen, Uolevi Oristo Testikuljettajat: Juha Arminen, Timo Honkaniemi, Hannu Jantunen, Ismo Sairanen Grafiikka: Stiina Hovi

Kuormaimet Koi toKsessa


Kuormaimet Koi toKsessaTestikuljettajat olivat erittäin

kokeneita alansa ammattilaisia. Hannu Jantunen ja Timo Honka-niemi ovat osallistuneet Konevies-tin testeihin aiemminkin ja seu-ranneet koneiden kehitystä vuosi-kymmeniä.

Arviointeihin osallistui myös Juha Arminen, jolla on yli 20 vuo-den kokemus kunnossapidon ja maarakennuksen tehtävistä.

Lisäksi testikuljettajana toimi Koneviestin entinen maaraken-nuskonetoimittaja Ismo Saira-nen, jolla on laaja kokemus ura-koinnista ja maarakennuskonei-den testaamisesta.

Kattava arviointilomakeTestirupeaman aluksi kuljetta-jat perehtyivät koneiden ominai-suuksiin huolella, ja tekivät eri-tyyppisiä työsimulaatioita. Käy-tettävissä oli niin trukkilavoja kuin monentyyppistä haastavaa maamateriaaliakin. Koneiden ero-avaisuudet tulla esille, vuoronpe-rään kaikilla kuormaimilla ajaen.

Ajotuntuman kasvaessa kuljet-tajat täyttivät 41-kohtaisen pistey-tystaulukon, josta maksimissaan voi saada 600 pistettä. Kuljettajat arvioivat eri ominaisuuksia laajal-la 1–10 asteikolla. Eri ominaisuuk-sille oli annettu kertoimet 1–3,

osa-alueen merkityksen mukaan. Esimerkiksi hydrauliikan hal-

littavuus, työasennon säädettä-vyys ja koneen huollettavuus sai-vat kertoimen kolme. Sitä vastoin mm. ohjaamon säilytystilat ja sii-vottavuus, kulku ohjaamoon ja koneen ulkonäkö olivat kohteita, jotka saivat kertoimen yksi.

Hajontaa työpainoissaTestikutsussa pyysimme mukaan koneluokituksen KUP110-130 pyöräkuormaimia, eli teholtaan 110–130-kilowattisia koneita. Li-sätoiveena oli noin 13 tonnin pai-no ja suorat aisat.

Pyöräkuormainten teho-pai-nosuhteessa on kuitenkin suuria heittoja, joten painon puolesta ta-saisen testiryhmän saaminen on hankalaa. Ljungby oli teholtaan 150-kilowattinen, sillä maahan-tuojalla ei ollut tarjota testiin pie-nempää mallia.

Päätimme ottaa koneen mu-kaan, sillä painonsa puolesta kuormain on kokoluokassa. Yli-tehoisuuden vuoksi rankaisimme Ljungbytä kuitenkin vähentämäl-lä pisteen per ylimääräinen kilo-watti, eli yhteensä 20 pistettä. Täl-lä kertaa asialla ei kuitenkaan ollut vaikutusta loppupisteisiin.

testissä mukana: Case 621F Xt Cat 930K DoosaN DL200tC-3 Hitachi ZW180PL JCB 427Ht Ljungby L13 terex tL210 Venieri VF13.63 Volvo L70G

Jatkuu seuraavalla sivulla


Näin testi tehtiin Timo Rintakoski

Tämänkertainen vertailutes-ti jakaantui selkeästi kahteen eri osaan. Ensimmäisen viikon aika-na huomio keskittyi lähes yksin-omaan teknisiin mittauksiin, jot-ka suoritettiin MTT Vakolan toi-mipisteessä Vihdissä. MTT mittasi näkyvyysalueet, tärinäarvot, nos-toja vetovoimat sekä kaatokuor-mat. Samalla mitattiin koneiden painot, ulottuvuudet ja ulkomitat.

Teknisillä mittauksilla liikkeelleKoneiden tärinät mitattiin ISO 5008 smooth -radalla. Ajonopeus vakioitiin 10 km/h, ja kauhaan oli asennettu 2 000 kilon vakiopaino. Aisaston jousitus oli käytössä. Tä-rinät mitattiin eteen-taakse, sivu- ja pystysuuntaan. Mittaukset teh-tiin Norsonicin tärinämittarilla koneen istuimelta.

Nostovoima ja kaatokuorma mitattiin 10 tonnin vetovoima-anturilla ja mittavahvistimella. Mittaukset tehtiin kahdella kor-keudella, 290 milliä ja 3 350 milliä, kone suorassa sekä linkussa. Osas-sa koneista ei kaatokuormaa 3 350 millin korkeudelta saatu mitattua, sillä hydrauliikka antoi periksi, jo-ten kaatokuormia ylhäällä ei huo-mioitu pisteytyksessä.

Vetovoimat mitattiin 30 tonnin vetovoima-anturilla. Mittatieto siirrettiin mittavahvistimella tie-

Vetovoimamittaukset tehtiin painotetulla kauhalla kolmella eri nopeudella. Vetovoimaa mitattiin jarrut-tamalla Scanian omilla jarruilla, ja mittatieto siirret-tiin mittavahvistimella tiedonkeruulaitteistolle.

donkeruulle. Jarruautona käytet-tiin Vakolan Scaniaa, jolla jarru-tettiin konetta auton omilla jar-ruilla. Voimat kirjattiin 5 ja 3 km/h nopeuksilla, sekä maksimivoima silloin, kun kone oli juuri pysäh-tymässä. Kaikissa koneissa käytet-tiin pienintä välitystä ja kauhassa ollutta 2 000 kilon lisäpainoa.

Näkyvyysalue mitattiin koneen etusektorista lattiaan kantautu-van varjon alasta, 12 metrin säteel-lä olevaan puolipalloon. Mittauk-sessa koneen istuimelle asetettiin lamput kuljettajan silmien kor-keudelle. Tällöin pimeässä hallis-sa koneen rakenteista tulevat var-jot heijastuvat hallin lattiaan ja ne vahvistetaan liidulla. Tämän jäl-keen varjot kuvataan ja piirretään lattian ruudukkoa koordinaatisto-na käyttäen tietokoneelle. Näky-vyysalueen prosentti on varjon ala suhteessa 12 metrin puolipalloon. Koneiden painot mitattiin kiinte-ällä ajoneuvovaa´alla. Mittaukses-sa käytettiin samaa vakiokauhaa.

Ensimmäisen testiviikon päät-teeksi koneet siirrettiin ajamalla Työtehoseuran harjoittelualueelle Vihtijärvelle. Matkaa kertyi noin 19 kilometriä. Samalla mitattiin polttoaineenkulutus maantieajos-sa. Tuntikulutus laskettiin suh-teessa ajoaikaan ja kulutettuun polttoainemäärään.

Työn makuunToisen testiviikon pääteemoina

olivat kuljettajakohtaiset arvioin-nit sekä polttoaineenkulutusmit-taukset. Samalla mitattiin meluta-soja, ketteryyttä, työsyklit, sitkey-det maantiellä sekä ajonopeudet. Lopullisessa pisteytyksessä kuljet-taja-arvioiden painoarvoksi muo-dostui 60 prosenttia.

Maantiekulutuksen lisäksi mi-tattiin sekä kauha- että haarukka-työskentelyn kulutukset. Kauha-työskentelyssä painettiin penkas-ta kauha täyteen karkeata soraa ja siirrettiin noin 50 metrin mat-ka penkan päälle, josta se kipattiin alas. Samalla laskettiin myös kau-halliset työtehon selvittämiseksi.

Käytimme kaikissa koneissa Gjerstadin 2 300-litraista kauhaa. Haarukkatyöskentelyssä siirrettiin kivilavaa noin 100 metrin matka. Testirata oli rakennettu niin, että siihen saatiin sisällytettyä nostot, laskut, peruutukset, ajot ja kään-nökset.

Ennen testin alkua polttoaine-säiliöt täytettiin piripintaan, ja poistettiin ilmakuplat huolelli-sesti. Testin jälkeen säiliöt täytet-tiin mittakannulla, poistamalla niin ikään ilmakuplat pois. Näin saatiin selville kulutettu polttoai-nemäärä. Urean kulutus mitattiin suhteutettuna koko testin aikana kulutettuun polttoaineeseen, jos-ta pidettiin tarkkaa kirjaa.

Sitkeysmittauksissa otettiin se-kuntikellolla aikaa noin 400 met-rin matka, loppua kohti jyrkenty-

en. Aika otettiin sekä lentävänä et-tä paikoiltaan lähdettäessä. Mitta-simme maantiellä myös ajonopeu-det GPS-paikantimen avulla.

Kuljettaja-arvioilla tärkeä rooliKulmakäännöksessä vakioitiin kääntöpiste ja etäisyys 90 asteen käännöksestä. Tuloksen saimme mittaamalla käännökseen vaaditta-van tilan ja etäisyyden sisämerkistä.

Nostokorkeus kauhan pohjasta mitattiin kauhaan kiinnitetyn va-tupassin ja lasermittarin yhteispe-lillä. Näin varmistimme kauhan oikean asennon yläkohdassa.

Työsykli kellotettiin alhaalta ylös ja takaisin sekä kauhan kip-paus ääriasennosta toiseen. Suori-tukset videoitiin tarkastuksia var-ten.

Äänitasoja mittasimme tark-kuusdesibelimittarilla (B&G 2232). Mittaus suoritettiin ohjaa-mosta, kuljettajan korvan tasal-ta, niin työsyklin kuin maantie-ajon aikana. Lisäksi mittasimme ohiajomelun tiellä sekä työmelun noin viiden metrin etäisyydeltä.

Teknisten mittausten paino-arvoksi muodostui 40 prosenttia loppupisteistä. Kuljettaja-arviot saivat näin hiukan suuremman painoarvon. Lopulta konehankin-nat tehdään omien tuntemusten ja mieltymysten sekä käyttötarkoi-tuksen perusteella, jota tekniset faktat ja hinnoittelu jälkimarkki-napalveluineen tukevat.


Arto Turpeinen

Testattavat koneet varustettiin ns. Volvo-liittimellä, jolla varmistet-tiin saman kauhan käyttö esimer-kiksi polttoaineenkulutustesteissä. Testikauhana toimi tilavuudeltaan 2 300-litrainen Gjerstadin kauha.

Samasta sovitteesta huolimatta, ainoastaan yksi koneiden mukana toimitetuista kauhoista oli sopiva kaikkiin koneisiin, sillä liittimis-sä vaikutti olevan pieniä mitoitus-eroja.

Työpainon mittauksessa käytet-tiin samaa Gjerstadin-kauhaa kai-kissa koneissa, sillä muutamassa koneessa ei toimitettu kauhaa mu-kana, ja yksi kone oli varustettu hakekauhalla. Lopulliset työpainot tankki täynnä ja kuski pukilla oli-vat 12,9 ja 16 tonnin välillä. Kevein oli Doosan ja painavin Hitachi.

Kaatokuormamittauksissa il-meni, että kone suorassa koneen

mittausten kertomaa

SuurinPienin

Case

CAT

Doosan

Hitachi

JCB

Ljungby

Terex

Venieri

Volvo

8461

8716

7390

9990

8665

9072

7696

9327

8155

8461

8716

7390

9990

8665

9072

7696

9327

8155

8359

5963

5759

9582

8716

7747

6707

5912

7085

6983

8512

7596*

9990

***

9531

7342*

***

8155

nostovoima290 mm maasta

Kone suorassa

kaatokuorma nostovoima3350 mm maasta

kaatokuorma

7136

7951

6422

8767

7390

7390

6473

8257

7288

6881

6116

5657

8614

7441

7390

6116

5607

5657

6881

8359

6728

8614

7900

8869

6271*

***

7696

nostovoima290 mm maasta

Kone linkussa

kaatokuorma nostovoima3350 mm maasta

kaatokuorma

Kaatokuormat, kg * murtovoima ei riittänyt nostamaan pyöriä ilmaan *** ei saanut mitattua

7136

7951

6422

8767

7390

7390

6473

8257

7288

paino on lähes suorassa yhteydes-sä koneen painoon, sillä parhaan tuloksen sai Hitachi, 9 993 kg ja heikoimman Doosan, 7 392 kg. Tulosten ero oli noin 2 601 kiloa. Painoon suhteutettuna kaato-kuormissa vaihtoivat paikkaa ai-noastaan Ljungby ja Venieri, muu-ten tulokset olivat suorassa suh-teessa koneen painoon.

Kone linkussa hajontaa alkoi keskikastissa ilmetä, mutta kärki- ja häntäpään koneet pysyivät sa-mana. Eniten kaatokuorma tipah-ti Ljungbyssä, 1 683 kiloa ja vähi-ten Catissa, 765 kiloa. Keskimää-rin kaatokuormat tipahtivat kone linkussa 1 152 kiloa.

Voimaa vai sitkeyttä?Paikaltaan tapahtuvan lähtövoi-man lisäksi pyöräkuormaimelle on myös tärkeää kulkea sitkeästi. Tes-ti osoitti selkeästi, että osa koneista pystyy vetämään hiljaisella vauh-

dilla vahvasti, mutta sitkeyttä voi-mansiirrosta ei kuitenkaan löydy.

Esimerkiksi Hitachi sai parhaan tuloksen paikaltaan vedettäessä, mutta vetoteho tipahti nopeas-ti vauhdin kasvaessa. JCB pärjäsi taas vetotehomittauksissa keskita-soisesti, mutta mäkikokeessa kone kellotti toiseksi parhaat tulokset.

Mäkikokeessa ilmeni muutenkin yllättävän suuria eroja. Esimerkik-si lentävällä lähdöllä nopeimman Ljungbyn ja hitaimman Venierin ero oli yli kaksitoista sekuntia, mi-tä voi muutaman sadan metrin pi-tuisessa mäessä pitää todella suure-na erona. Toiseksi nopein JCB hä-visi Ljungbylle noin viisi sekuntia.

Osaltaan poikkeamia selittävät erot huippunopeuksissa, sillä no-peimmilla koneilla pystyi kerää-mään vauhtia vastamäkeen. Toi-saalta JCB ei kulkenut yli neljää-kymppiä, mutta se jaksoi silti kiriä vauhdilla mäen päälle.

Polttoaineenkulutuksen pihit ja ahneetPolttonesteiden jatkuva kallistu-minen tekee polttoaineenkulutuk-sesta yhä tärkeämmän tekijän ko-neen valinnassa. Esitteet lupaavat-kin uusille mallisarjoille yhä pie-nempiä kulutuslukemia.

Testikoneista Hitachi, Terex ja Venieri edustivat vielä vanhem-pia, päästötaso 3A-mallisarjoja. Tämänhetkisistä 3B-päästötason koneista Case ja Ljungby olivat va-rustettu ureaa hyödyntävillä SCR-moottoreilla.

Testin perusteella valmistajien lupaukset uusien mallien pienem-mästä kulutuksesta eivät välttä-mättä ole tuulesta temmattuja, sil-lä 3B-päästötason koneet valloit-tivat kärkisijat polttoaineenku-lutustesteissä. Doosan kuitenkin kulutti menovettä toiseksi eniten, vaikka se kuuluukin uudempaan mallisarjaan.

NopeinHitain

Case

CAT

Doosan

Hitachi

JCB

Ljungby

Terex

Venieri

Volvo

45,6

40,0

41,1

47,4

33,3

28,6

44,4

42,9

40,4

paikaltaan

35,2

33,4

32,6

38,0

28,2

23,4

37,8

40,4

33,6

lentävälähtö

Sitkeys, mäkikoe, sek

ã Kulmakäännöksen vaatimaa tilaa mitatessa hyödynsimme kau-haan maalattua asteikkoa, jonka avulla kauhan kaukaisin piste saa-tiin määritettyä tarkasti. Kaikissa koneissa käytimme samaa kauhaa.

ã Polttoaineenkulutustestien trukkipiikkiosiossa kannoimme kiveä ennalta määrättyä rataa, ja laskimme kiven maahan reitin kummassa-kin päässä. Testin kesto oli 30 minuuttia.



Polttoaineen kulutus, l

0 15 205 10 25 30 35

Case

CAT

Doosan

Hitachi

JCB

Ljungby

Terex

Venieri

Volvo

keskiarvokulutus/h AdBlue-kulutuskiven kuljetusmaansiirtotieajo

17,6

18,3

21,0

21,6

19,4

16,8

19,8

20,0

16,4

1,4

xx

2,0

Vetovoimat, kN

0 60 9030 120 150

Case

CAT

Doosan

Hitachi

JCB

Ljungby

Terex

Venieri

Volvo

0 km/h2,5 km/h5 km/h

Hieman yllättäen EGR-mootto-rilla varustettu Volvo kulutti kaik-kien osioiden keskiarvossa vähiten polttoainetta. Sijoille kaksi ja kol-me sijoittuvat AdBlue-moottoril-la varustetut Ljunbgy ja Case. Pi-heimmän Volvon ja ahneimman Hitachin välinen ero tuntikulu-tuksessa oli 5,2 litraa.

Testikoneista Cat, Terex ja Ve-nieri olivat varustettu hydrostaat-tisella voimansiirrolla. Pienellä otannalla ei voida sanoa, johtu-vatko erot kulutuksessa voiman-siirrosta vai muista tekijöistä.

Esimerkiksi Cat kulutti rankas-sa maantieajossa pienimpiä luke-mia, mutta pärjäsi muissa osiois-sa keskinkertaisesti. Hydrostaatit veivät muiden koneiden tuloksiin

DPF-filttereiden lämpötila saat-taa regeneroinnin aikana nousta jopa 600 celsiukseen, joten regene-rointia ei voi suorittaa paloherkäl-lä alueella. Regenroinnin aikana ei testikoneiden konepeittoja ollut lupa avata sulamisvaaran vuok-si, joten emme saaneet mitattua lämpötiloja. Välittömästi poltto-aineenkulutustestin jälkeen mit-tauksia kuitenkin teimme.

Kuumimmat kohdat löytyivät koneiden turboista. Suurimmat lukemat mittasimme Ljungbyn turbosta, noin 330 astetta. Matalin turbonlämpötila oli toisessa SCR-moottorilla varustetussa konees-sa, eli Casessa, jossa se oli noin 255 astetta. Otanta oli kuitenkin var-sin pieni, joten eri moottoritekno-

logioiden vaikutuksesta moottorin ulkolämpötilaan ei voida tehdä sy-vällisempiä johtopäätöksiä.

Työsykleissä erojaTyösyklien mittauksessa käytettiin samaa 1 050 kiloa painavaa kau-haa kuin polttoainetestissä. No-pein työsykli mitattiin JCB:ssä, 7,5 sekuntia, mutta Volvo hävisi aino-astaan kymmenesosan. Hitaimpia olivat Case ja Terex, tuloksilla 13 ja 12,6 sekuntia.

Yllätyksenä tulivat suuret erot esimerkiksi kauhan kippauksessa, sillä Catin kauha kippasi ääriasen-nosta toiseen 1,2 sekunnissa, kun Hitachissa sama operaatio kesti peräti neljä sekuntia, mikä sujui hitaammin kuin JCB:n puomin nostaminen yläasentoon.

Nykyaikaisissa koneissa melu-tasot on saatu kuriin, eikä kuu-losuojaimia tarvittu testikoneis-sakaan. Tieajossa äänekkäimpi-en koneiden melut olivat noin 76 desibelin lukemissa. Hiljaisimman koneen äänitasot olivat noin 69 desibeliä.

Työsyklin aikana suurimmat lukemat mitattiin JCB:stä ja Ve-nieristä, noin 77 desibeliä. Hiljaisin kone työsyklin aikana oli Ljungby, alle 70 desibelin melutasolla.

Muutaman koneen puhaltimella havaittiin varsin äänekkäiksi. Esi-merkiksi Terexin melu tyhjäkäyn-nillä oli ainoastaan 52,6 desibe-liä, mutta puhaltimen säätäminen täysille nosti äänet yli 70 desibeliin. Ohiajomelut olivat 77–85 desibe-lin välillä. Hiljaisin oli Case ja ää-nekkäin Doosan.

Tärinämittauksissa ei havaittu suuria poikkeamia. Tärinädirek-tiivin raja-arvo 8 tunnin työpäi-välle on 1,15 m/s2, ja mittausten

suhteutettuna eniten polttoainet-ta trukkipiikkiosiossa. Tämä joh-tunee radassa olleesta jyrkähkös-tä alamäestä ja useista suunnan-muutoksista, sillä hydrostaattinen voimansiirto jarruttaa alamäessä, mutta momentinmuunninkoneil-la pystyi mäkeä ”laskettelemaan” omalla vauhdilla.

Ureakone viileämpi?SCR-koneista mittasimme koko testin ajalta myös urean kulutuk-sen. Adbluen osuus polttoaineen kokonaiskulutuksesta oli Casel-la 1,4 prosenttia ja Ljungbyllä 2,2 prosenttia. Lukemat ovat yllättävän pieniä, sillä valmistajien mukaan ureankulutus on vähintään kolme prosenttia kokonaiskulutuksesta.

Työsykli, sek

0 10 155 20

Case

CAT

Doosan

Hitachi

JCB

Ljungby

Terex

Venieri

Volvo

puomin laskukauhan kippauspuomin nosto

13,0

9,8

10,4

12,5

7,5

8,5

12,6

7,6

12,5

ã MTT Vakola mittasi kaatokuormat 290 mm ja 3 350 mm korkeudelta. Ylä-asennossa kaikkien koneiden kaatokuormia ei hydrauliikan periksi antamisen vuoksi saatu mitattua, joten tuloksia ei huomioitu pisteissä.

ã Kolmella eri nopeudella mitattu vetovoima osoitti selvästi, kuinka muutaman koneen vetoteho tipahtaa nopeuden kasvaessa.


PieninSuurin

CaseCAT

DoosanHitachi

JCBLjungby

TerexVenieri

Volvo

10,2410,6410,4211,1610,6210,3111,0611,3510,84

Vasen10,2910,6310,2711,0810,8110,3110,7611,2310,77

Oikea

Kääntöympyrä, m

0 10 20 30 40 50

Max. ajonopeus, km/h

Case

CAT

Doosan

Hitachi

JCB

Ljungby

Terex

Venieri

Volvo

39

40

41

39

40

39

40

35

48

HiljaisinÄänekkäin

Case

CAT

Doosan

Hitachi

JCB

Ljungby

Terex

Venieri

Volvo

71

76

71

74

73

70

74

76

69

Siirtoajo

79,3

76,5

76,9

80,3

81,3

77,6

80,4

81,3

75,5

73,7

74,0

74,0

75,9

77,2

69,3

72,5

77,2

72,0

77,3

81,3

85,4

82,4

78,2

83,3

81,2

82,7

82,0

takaa 5 mpäässä

koneensisälläOhiajo keskiarvo

Melu, dB (A)Työmelu

Käytäväajo ja ketteryys

90º

Tulokäytävä lev. 200 cm

Terex 465 cm

Venieri 480 cmVolvo 481 cm

Case 450 cm

CAT 469 cmDoosan 472 cm

Hitachi 497 cm

JCB 479 cm

Ljungby 459 cm

perusteella kaikilla koneilla voisi ajaa rataa vaikka koko päivän. Suu-rimmat erot koneiden välillä olivat noin 0,25 m/s2.

Ketterästi nurkan ympäriSuurin nostokorkeus kauhanpoh-jasta mitattuna löytyi Ljungbystä, (396 senttiä) ja matalin Doosanis-ta (347 senttiä). Suurimman nos-tokorkeuden vastapainona, Ljung-byn tyhjennysetäisyys eturenkais-ta mitattuna oli lyhin, (91 senttiä). Terexin ja Hitachin kauhat saa tyh-jennettyä 125 sentin etäisyydel-tä eturenkaista, mitkä olivat testin ulottuvimmat lukemat.

Suuria eroja löytyi myös kääntö-ympyröistä. Esimerkiksi Venierin kääntöympyrän halkaisija va-semmalle käännyttäessä oli ulko-puolen renkaista mitattuna 11,35 senttiä, mikä on peräti 111 senttiä enemmän kuin pienimmän ympy-rän Casessa, jonka vaatima tila oli pienin myös kulmakäännöksessä. Suurimman 4,97 metrin tilan tar-vitsi Hitachi.

Vähiten

Tärinädirektiivin raja-arvo8h työpäivälle on 1,15 m/s2.

Eniten

Case

CAT

Doosan

Hitachi

JCB

Ljungby

Terex

Venieri

Volvo

1,04

1,06

1,00

1,06

0,94

0,92

1,09

1,09

0,96

Tärinäarvot, m/s2

ã Maanmättöosiossa polttoaineenkulutusta mitattiin kantamalla maata penkan päälle ja kippaamalla kauhallisia alas puolen tunnin ajan. Karkea ja kivinen maa lait-toi koneet pistämään parastaan.

ã Polttoaineenkulutus mitattiin ”tankki täyteen”-menetelmällä. Ilmakuplat poistettiin huolellisesti ennen ja jälkeen testin.



10 105

metriä

67 78 89 910 1011 112 1 1 25 56 3 34 4 10 105

metriä

67 78 89 910 1011 112 1 1 25 56 3 34 4

Case näkyvyysalue 78%

Mitä suurempi %-luku, sen parempi näkyvyys

näkyvyysalue 76%

10 105

metriä

67 78 89 910 1011 112 1 1 25 56 3 34 4

Terex

10 105

metriä

67 78 89 910 1011 112 1 1 25 56 3 34 4

Venieri

10 105

metriä

67 78 89 910 1011 112 1 1 25 56 3 34 4

Volvo

10 105

metriä

67 78 89 910 1011 112 1 1 25 56 3 34 4

Ljungby

10 105

metriä

67 78 89 910 1011 112 1 1 25 56 3 34 4

JCB

10 105

metriä

67 78 89 910 1011 112 1 1 25 56 3 34 4

Doosan

CAT

10 105

metriä

67 78 89 910 1011 112 1 1 25 56 3 34 4

Hitachinäkyvyysalue 76% näkyvyysalue 72%

näkyvyysalue 72% näkyvyysalue 79%

näkyvyysalue 78%

näkyvyysalue 78%

näkyvyysalue 78%

Näkyvyys

ã Näkyvyysaluekuviot piirrettiin pimeässä hallissa asettamalla kuljettajan silmien korkeudella oleva valo istuimelle, ja piirtä-mällä rakenteista johtuvat varjot lattiaan.

Mitä suurempi prosenttiluku, sitä vähemmän näkökenttään jääviä esteitä. Ohjaamojen ja puomistojen väliset erot ilmenevät kuvioissa selvästi. Joka taskuun.

Jälleenmyynti: Hyvin varustetut tavaratalot, urheilu- ja retkeilyliikkeet, rauta- ja työkalukaupat, sähkö- ja LVI-alan tukkuliikkeet.Lisätiedot ja maahantuonti: Vandernet Oy | vandernet.com | [email protected] | 020 7418 330

Musta: SP32016L, punainen: SP32036L, harmaa: SP32096L, sininen: SP32116L

Mini Maglite AAA LED -kynävalaisin

Yhdistelmävalokeila 116 m.Valovirta 84 lumenia.

Paloaika 5 h 45 min.Pituus 12,7 cm.

Takuu 10 vuotta.

Taskuklipsi


Yksityiskohdat tekevät kokonaisuuden

ã Kuvassa takana olevan Ca-sen kauhan kääntökulma alas-päin oli vajaa, mistä voi olla hait-taa koneen juuttuessa kiinni, jol-loin kauhalla ei voi kunnolla aut-taa peruuttamista.

ã Renkaiden nestetäyttö tuo li-säpainoa yli 700 kiloa. Kyseisen koneen kaatokuormat mitattiin uudelleen ilman suolavettä taka-renkaissa.

ã Venierin koppiin noustessa peili osuu erittäin helposti olka-päähän.

ã Casen konepeitto ei ole yhtenäinen, vaan se koostuu sähköi-sesti aukeavasta konepellistä ja lauhduttimien ympärillä sijaitsevis-ta erillisistä levyistä.

ã Terexiin kipuaminen sujuu mutkattomasti, sillä askelmat ovat riittävän suuret ja sopivasti ulkonevat.

ã Ljungbyn kennojen puhdis-tettavuus oli yksi testin parhais-ta, sillä ne ovat väljästi sijoitettu ja jäähdyttäjän kennon saa liu’utettua sivulle.

ã JCB:n huoltonautintoa him-mentää matalalle avautuvat ko-nepeitot, joihin hiemankin pidem-pi kuljettaja kolauttaa päänsä.

ã Doosanin tankkauspumppu ja akku sijaitsevat kääntyvien loka-suojien takana omissa koteloissaan. Valitettavasti koteloihin pääsee kuraa ja pölyä.

ã Caterpillarin suodattimet ovat mainiosti esillä ja niihin yltää hel-posti maanpinnalta. Lauhduttimien puhdistamista helpottaa riittävän väljä sijoittelu.


ã Catin suomenkielisestä ohjauspaneelista voidaan koneen toimin-toja säätää monipuolisesti. Esimerkiksi lisähydrauliikan virtauksia ja ryöminnän asetuksia saa muutettua helposti.

ã DPF-suodattimen regeneroinnin aikana lämpötila nousee jopa 600 asteeseen, mikä saattaa pölyisissä olosuhteissa altistaa tulipa-loille. Volvon konepellissä onkin aukko sammutinta varten.

ã Venierin öljytikku ja suodattimet ovat hienosti näkyvillä, mutta maanpinnalta niihin ei käsiksi pääse. Koneen perässä on kuitenkin tikapuut, joita pitkin voi könytä koneen päälle.

ã Muutamissa koneissa oven lukitussalpa on sijoitettu niin korkealle, ettei siihen yllä maanpinnalta.

ã Työkalulaatikon paikaksi oli muutamissa koneissa valittu onnistuneesti porraskotelot.



testaajien valinnat

kone pisteetVolvo 18Ljungby 16JCB 5Cat 2Doosan 1

Koneiden ominaisuuksien pisteytyk-sen lisäksi testikuljettajat ja Kone-viestin toimituksen edustajat valitsivat kolme konetta, jotka ottaisivat omaan käyttöönsä. Näiden tietojen perusteella pisteytimme erillisen top 3 -listan. Var-sinaisissa loppupisteissä näitä tietoja ei huomioitu. Ykkössijasta annoimme kolme pistettä, kakkosvalinnasta kaksi ja pronssisijasta yhden pisteen.

Viimevuotisessa kaivukonetestissä testaajien arviot ja valinnat menivät osit-tain hieman ristiin, sillä kuljettajat olisi-vat ottaneet käyttöönsä koneita, jotka eivät varsinaisissa arvioissa olleetkaan yhtä korkealla. Tälläkin kertaa tulokset yllättävät hieman, sillä Volvo nousee kul-jettajien valinnoissa Ljungbyn ohi. Myös Cat ja Doosan keräsivät valintoja.

Arto Turpeinen

Pyöräkuormantestin selkeä voit-taja on Ljungby L13, joka sai suu-rimmat pisteet sekä kuljettaja- et-tä tekniikkapisteissä. Ykkössija säilyi jopa ylitehoisuuden vuok-si tehdyn 20 pisteen vähennyksen jälkeen. Ljungby saavutti 904 pis-tettä, maksimipistemäärän ollessa 1 000 pistettä.

Toiseksi sijoittui Volvo, joka oli toinen myös molemmissa pistey-tysosioissa. Kärkikaksikosta pis-teiden valossa selkeästi jäänyt JCB sijoittui kolmanneksi. Neljänneksi sijoittunut Caterpillar jäi palkin-topallisijasta 26 pistettä.

Kärkinelikon osalta sijoitukset ovat varsin selkeät, sillä koneiden sijoitukset olivat lähellä lopullisia sijoja molemmissa pisteytysosi-oissa. Keskikastissa pistetilanne oli kuitenkin erittäin tiukka, sillä sijat 5–7 mahtuivat kahdeksan pisteen sisään. Testin viimeinen jäi viiden-nestä sijasta 57 pistettä.

Doosanin viidennen sijan pe-lastivat kuljettajapisteet, sillä tek-niikkapisteissä kone jäi hännän-huipuksi. Etenkin kaatokuorma-mittauksissa kone kärsi hieman keveydestään. Testin kuudenneksi yltänyt Case ja seitsemänneksi tul-lut Hitachi pärjäsivät molemmis-sa osioissa varsin tasaisesti. Hän-täpäässä Venieri ja Terex jakoivat viimeiset sijat.

Pyöräkuormainten Rolls RoyceLjungbyn voitto ei jättänyt sijaa selittelyille, sillä kone edustaa luk-susluokkaa monessakin suhtees-sa. Ljungbyn monipuolinen suo-rituskyky yhdistettynä pieneen polttoaineenkulutukseen toivat piste-eroa varsinkin tekniikkapis-teissä. Kuljettajapisteissä ykkössi-ja irtosi neljän pisteen erolla Vol-voon. Kokonaispisteissä eroa tuli Ljungbyn eduksi 13 pistettä. Laa-dun vastapainona pisteen hinta on ylivoimaisesti kallein.

Volvossa kuljettajia miellytti hy-vä ja hiljainen ohjaamo sekä sel-keä käytettävyys. Tekniikkapis-teissä kone keräsi pisteitä testin pienimmällä polttoaineenkulu-tuksella, mutta kaatokuormissa ja ketteryydessä Volvo hävisi hieman testin voittajalle.

JCB:n ja Caterpillarin sijoituk-set menivät ristiin kuljettaja- ja tekniikkapisteiden osalta, mut-ta JCB nousi kolmanneksi kuljet-tajapisteillä. JCB on klassisen yk-sinkertainen ja nopea pyöräkuor-main, jota arvostavat etenkin ko-

selkeä voittaja selville

Ljungby Volvo JCB Cat Doosan Case Hitachi Venieri Terex0

200

400

600

800

1000

Loppupisteet

Tekniikkapisteet Kuljettajapisteet

904891

828 802760

380

543

353

539

333

495

337

465

312

447

323

432

322

430

322

390

322

380

755 752712 703

keneemmat kuljettajat. Testikul-jettajia miellytti myös mainio nä-kyvyys trukkipiikeille ja pikakiin-nikkeen toiminta.

Teknisissä pisteissä Caterpillar päihitti JCB:n mm. kaatokuormis-sa ja vetovoimissa. Kuljettajapistei-tä laskivat kehno näkyvyys asetin-laitteelle, sekä meluisa ohjaamo tie-ajossa. Toisaalta Catin huollettavuus oli yksi parhaista. Koneen toiminto-jakin voi säätää monipuolisesti.

Tasaiset tekniikkapisteetVaikka kärkikaksikko tekniikka-pisteissä hieman karkasikin, oli pistejakauma muiden osalta pieni. Teknisten pisteiden kolmannen ja yhdeksännen ero oli ainoastaan 24 pistettä. Kolme konetta sai jopa sa-man pistemäärän.

Useampikin keskikastin kone suoriutui teknisissä mittauksissa hieman epätasaisesti, mikä laski kokonaispisteitä. Esimerkiksi Hi-tachi pärjäsi parhaiten kaatokuor-missa ja vetovoimissa, mutta pis-teitä laskivat polttoaineenkulutus ja mäkikoe. Case puolestaan ku-lutti varsin vähän polttoainetta, mutta hidas työsykli ja kehno ve-tovoima laskivat sijoitusta.

Kärkipään koneiden teknisistä pisteistä ei kompromisseja juuri-kaan löytynyt, vaan koneet pärjä-sivät mittauksissa tasaisesti, mikä nostaa luonnollisesti myös koko-

naispistemäärää. Kuljettajat ar-vostivat palautteessaan erityisesti tilavaa ohjaamoa, työasennon sää-tömahdollisuuksia, näkyväisyyttä asetinlaitteelle sekä huoltokohtei-den sijoittelua.

Hinnallakin merkitystäTämän kokoluokan koneita käy-tetään varsin monipuolisissa teh-tävissä. Samaa konetta saatetaan käyttää sahoilla, kiinteistöhuollossa ja maarakennuksessa. Testikoneet vaikuttivatkin olevan suunniteltuja hieman eri periaatteiden mukaan.

Tämänkertainen testi oli maa-rakennuspainotteinen, joten esi-merkiksi hydrostaattisella voi-mansiirrolla varustetut koneet olisivat saattaneet pärjätä parem-min toisen tyyppisessä vertailussa. Tulevaisuudessa saatammekin to-teuttaa pyöräkuormaintestin esi-merkiksi talvitestinä, kunnossapi-don näkökulmasta.

Maahantuojien ilmoittamien ohjehintojen perusteella laske-tuissa pistehinnoissa oli merkittä-viä eroja. Keskimäärin piste mak-soi 189 euroa, mutta esimerkiksi Ljungbyn pisteen hinnaksi muo-dostui 231 euroa. Doosanin pis-teen hinta oli ainoastaan 165 eu-roa ja Casen euron kalliimpi.

Kannattaa muistaa, että kysees-sä ovat vasta maahantuojien il-moittamat ohjeelliset hinnat. Esi-

merkiksi koneen varustelulla ja vaihtokoneen hyvitettävällä ar-volla saadaan lopputulos keikau-tettua urakoitsijan kannalta pää-laelleen. Konekaupoille suuntaa-van ei kannata unohtaa myöskään tinkaamisen jaloa taitoa.


Ljungby L13

Kuormainten kingiKiitämme & moitimme

Ajo-ominaisuudet ja nopeus

Ajoasennot säädettävyys

Näkyvyys trukkipiikeille

Hinta

Puomin holtiton nopeus yläasennossa

Vanhahtava muotoilu

904pistettä

Pisteen hinta 231 e

754 cm

351 cm

Työpaino vakiokauhalla 14,55 tn (sis.kuski)7 610 kg (52,3 %)6 940 kg (47,7 %)Lyhin etäisyys renkaista 91 cm

Tyhjennyskorkeus 320 cm

Nostokorkeus396 cm

maavara36/44 cm

Ljungby oli 150 kilowatin tehol-laan hieman väärässä sarjassa, sillä muut testiin osallistuneet koneet olivat alle 130 kilowattisia. Ylite-hoisuuteen testin voitto ei kuiten-kaan ratkennut, sillä Ljungby oli käyttöominaisuuksiltaan omassa sarjassaan.

Tiellä Ljungby on erittäin va-kaa ajettava, ja menoa kuvattiin kuorma-automaiseksi. Tehojensa ansiosta kone pesi mäkikokeessa lentävällä lähdöllä hitaimman ko-neen peräti 17 sekunnilla. Tämä ei ole ihme, sillä Ljungbyn huippu-nopeus on lähes 50 km/h.

Ljungbyn ohjaamo on luksus-luokkaa, ja työasennon löytämi-nen on vaivatonta. Jopa polki-mien asentoa saa sähköisesti sää-dettyä. Näkyvyys trukkipiikeille arvioitiin testiryhmän parhaaksi. Ljungby oli testin ainoa kone, jos-sa puomiston hallintakonsoli on integroitu istuimeen.

Huomionarvoista on myös Ljungbyn hydrauliikan tuotto, sil-lä esitearvoksi ilmoitetaan peräti 304 litraa minuutissa, 240 barin paineella.

Testikuskien mukaan koneen heikoimpia puolia olivat vanhah-

tava ulkomuoto, puomin hillitön nopeus yläasennossa, sekä sulake-rasian heppoinen kansi.

Laatu ei kuitenkaan tule ilmai-seksi, sillä Ljungby on ohjehinnal-taan selvästi testin arvokkain ko-ne. Hintaeroa testin edullisimpaan koneeseen on 83 000 euroa ja toi-seksi kalleimpaan koneeseenkin yli 30 000 euroa.

Vakiovarusteet: Mm. ZF-ergopower Full Power Shift Transmission lock-up toiminnolla, automaattiset ta-sauspyörästön lukot, moottorin säh-kölämmitin, lattialämmitys, radiopa-neeli CD-soittimella, MP3, USB, SD-kortti ja AUX-sisääntuloilla, hydrau-linen työlaitekiinnitin 3. toiminnolla, automaatti-ilmastointi.

testivoittaja


Volvo L70G

Laadukas ja taloudellinenKiitämme & moitimme

Pieni polttoaineenkulutus

Viihtyisä ohjaamo

Vakaa tieajossa

Pienehköt peilit

Keskinkertainen mäennousukyky

Kulmakäännöksen vaatima tila

891pistettä

Pisteen hinta 202 e

750 cm

357 cm



Nostokorkeus364 cm

maavara45 cm

Volvo on hallinnut pyöräkuor-mainmarkkinoita pitkään, ja testin perusteella laatu on säilynyt myös näihin päiviin. Testin toiseksi kal-leimman koneen ominaisuudet riittivät tällä kertaa hopeasijaan.

Koneen ohjaamo arvioitiin tes-tin viihtyisimmäksi. Esimerkiksi nappien sijoittelu on paras, sillä kaikki katkaisijat ovat ulottuvilla ja symboliikka on selkeä. Ohjaa-mo on myös hiljainen ja näkyvyys sieltä on hyvä. Ohjauskonsoli voisi kuitenkin olla kiinteä osa istuinta.

Volvo on varustettu 126-kilo-wattisella EGR-moottorilla, jolla saavutettiin testin pienin polttoai-neenkulutus. Kolmen eri testiosi-on perusteella laskettu keskimää-räinen tuntikulutus oli 16,1 litraa.

Päivittäiset huollot onnistuvat helposti maasta käsin, ja lauhdut-tajat leviävät hieman, mikä hel-pottaa niiden puhdistamista.

Näkyvyys ohjaamosta oli testin parhaimmistoa, ja tesikuljettajat kiittelivät erityisesti näköalaa etu-viistoon. Sähköisesti säädettävät peilit tosin voisivat olla hieman isommat.

Kaatokuormamittauksissa ja mäkikokeessa Volvo ei ollut ai-van kärkitasoa, mutta vetovoimaa koneesta löytyi, ja testikuljetta-jat raportoivat Volvon liikkuvan kuormatessa pirteästi. Tieajossa Volvo on vakaa, eikä ala pomppia töyssyissäkään.

Vakiovarusteet: Mm. Radio/CD-soitin, automaatti-ilmastointi, lämmitettävä ilmaistuin, lisätyövalot, keskusvoitelu, 3. hydrauliikka, puomijousitus, hydr. pikaliitin., lohkolämmitin, sisätilaläm-mitin ajastimella.


JCB 427Ht

ajomiehen koneKiitämme & moitimme

Nopea hydrauliikka

Pikakiinnike

Voimansiirron sitkeys

Konepeitot eivät avaudu tarpeeksi

Huonot säilytystilat

Äkäiset jarrut

828pistettä

Pisteen hinta 185 e

755 cm

368 cm



Nostokorkeus358 cm

maavara41 cm

JCB on ajomiehen kone, sillä osaa-vissa käsissä koneen hydrauliikka on erittäin nopea ja tarkka. Ko-neesta ei löydy hienoja ajotietoko-neita, vaan JCB on selkeä ”hyppää kyytiin ja aja”-kone. Toisaalta ko-neen jarrut ovat varsin äkäiset ja varovaisempi ryömittäminen vaa-ti taitoa.

Tiellä, alamäkiin ajettaessa, jär-jestelmä jarruttaa vauhtia nopeu-den noustessa yli 40 km/h, joten vauhtia ei saa vastamäkiin kerät-tyä. Tämä ei kuitenkaan juuri hait-taa, sillä JCB on sitkeä kulkemaan ja kellotti mäkikokeessa toiseksi parhaat lukemat. Vetokokeessa lu-kemat olivat kuitenkin keskitasoa.

Koneen pikakiinnike arvioitiin testin parhaaksi, sillä se on helppo käyttää ja toimii todella jämerästi. Myös lukituksen tilan osoittavat tapit toimivat esimerkillisesti.

JCB:n huollettavuus on hyväl-lä tasolla, mutta pellit eivät aukea kovinkaan ylös, ja pidempi huol-tomies saattaa kolauttaa päänsä.

Kärkikaksikolle JCB häviää oh-jaamollaan. Koneesta on mainio näkyvyys työlaitteelle, mutta näky-vyysaluekuviossa varjopaikkoja oli suhteellisen paljon. Myös ohjaa-mon työmelu ja ajoasennon sää-döt ovat hieman huonommat kuin muilla mitalisteilla. Erikoinen yk-sityiskohta ilmeni koneen tuulila-sissa, sillä tietyssä valossa kaareva lasi taittoi näkymää selvästi.

Vakiovarusteet: Automaatti-ilmas-tointi, 5-vaihteinen laatikko/lock-up, SRS-aisastonjousitus, lisähydrauliikka, palarenkaat.


Caterpillar 930K

Helppo yleiskoneKiitämme & moitimme

Huollettavuus

Monipuolinen näyttöpaneeli

Helppokäyttöinen myös aloittelijalle

Melu tieajossa

Näkyvyys trukkipiikeille

Ryömintäpolkimen tuntuma

802pistettä

Pisteen hinta 198 e

750 cm

374 cm

Työpaino vakiokauhalla 14,04 tn (sis.kuski)7 490 kg (53,3 %)6 550 kg (46,7 %)Lyhin etäisyys renkaista 109,5 cm


Nostokorkeus356 cm

maavara44 cm

Eräs testikuski totesi Caterpilla-rin olevan ajettavuudeltaan testi-joukon sopivin uraansa aloittaval-le kuskille, sillä kone ei ryntäile ja käyttäytyy johdonmukaisesti.

Kuljettajat arvioivat ajamisen hieman tökkiväksi, sillä hydros-taattinen voimansiirto jarruttaa voimakkaasti kaasua höllätessä. Näyttöpaneelilta voimaansiirtoa voi säätää ”momentinmuunnin-maiseksi”, jolloin asia hieman lie-venee.

Ajonopeutta voidaan säätää myös ryömintäpolkimella, mutta sen tuntumaa kuitenkin moitit-tiin kumipallomaiseksi ja tunnot-tomaksi.

Caterpillarin toimintoja voi säätää laajalti. Esimerkiksi ajono-peus ja moottorinkierrosnopeus voidaan erottaa toisistaan, jolloin työlaitteelle saadaan maksimivir-taus pienellä ajonopeudella.

Kone oli testijoukon korkeim-pia, ja epätasaisessa maastossa sen koettiin huojuvan muita enem-män. Trukkipiikeillä koneen jyke-vä Z-aisasto peittää etunäkyvyyttä hankalasti.

Tieajossa koneen ohjaamo oli yksi meluisimmista, mutta työs-kentelyn aikainen äänitaso on kuitenkin selvästi pienempi. Ca-terpillarin huollettavuus on par-haimmistoa, sillä suodattimet ovat ulottuvilla ja lauhduttimet on helppo puhdistaa. Koneen kuormausvipu on erikoisen nä-köinen, mutta kuitenkin erittäin hyvin toimiva.

Vakiovarusteet: Manuaalinen 100 % tasauspyörästön lukko etuakselilla, De-luxe ohjaamo (mm. toissijainen näyttö/ajotietokone ja sähkösäätöiset lämmi-tettävät ulkopeilit), peruutuskamera, automaattinen ilmastointi, 3. hydrau-liikka, Ride Control -ajonvakaaja, pika-liitin, lokasuojat roiskeläpillä, Michelin XHA2 20.5R25 -renkaat.


Doosan DL200tC-3

tasainen suorittajaKiitämme & moitimme

Mukava ohjaamo ja selkeä näyttö

Hinta suhteessa ominaisuuksiin

Näkyvyys asetinlaitteelle

Heikot kaatokuormat

Suuntavakaus tieajossa

Lauhduttimien puhdistettavuus

760pistettä

Pisteen hinta 165 e

755 cm

353 cm



Nostokorkeus347 cm

maavara45 cm

Testikuljettajat olivat Doosanis-ta positiivisesti yllättyneitä, sillä testiajoissa kone suoriutui tasai-sen varmasti, eikä suuria heikko-uksia havainnoitu. Toisaalta kone ei häikäissytkään millään osa-alu-eella. Doosan oli ilmoitetulta hin-naltaan toiseksi edullisin, joten koneen hinta-laatusuhde on koh-dallaan.

Ohjaus on erittäin kevyt, tie-ajossa jopa liiankin herkkä, sillä kone lähtee helposti kiemurtele-maan. Myös kaasupoljin on herk-kä, sillä esimerkiksi kasaan työn-nettäessä siitä oli vaikeaa löytää so-pivan tunnokas kierrosalue pidon löytämiseksi, ja kuopissa tasaisen kaasun pitäminen oli vaikeaa.

Doosanin suodattimet ovat hy-vin esillä, mutta lauhduttimet ovat yhdessä paketissa ja niiden puh-distaminen on hankalaa. Tieajos-sa ja maansiirtotehtävässä poltto-aineenkulutus oli joukon suurim-pia, mutta kevyemmässä työssä Doosan selvisi muuhun testijouk-koon verrattuna paremmin.

Koneen ohjaamo arvioitiin var-sin mukavaksi. Myös selkeää mit-taritaulua ja näkyvyyttä asetinlait-teelle kiiteltiin. Tosin puomin olles-sa yläasennossa sivuilla roikkuvat letkut peittävät hieman näkymää.

Nosto- ja kaatokuormien osalta Doosan jäi hännänhuipuksi, mut-ta testikuljettajat eivät asiasta aina-kaan kuormaustyössä valittaneet.

Vakiovarusteet: BM4000-pikaliitin sähköhydraulisella ohjauksella, 2 x li-sähydrauliikka, kuormaajan ”jousitus”, kitkalukkoakselit, ilmaistuin lämmityk-sellä, lämmitettävät peilit, automaatti-ilmastointi, peruutuskamera, pitkät lo-kasuojat, Radio/CD-soitin.


Case 621F Xt

Ketterästi edullinenKiitämme & moitimme

Ketteryys

Jouheva voimansiirto

Hinta

Vetovoima

Puomin hidas lasku letku rikkoventtileillä

Testikoneen kauhan kääntökulma

755pistettä

Pisteen hinta 166 e

772 cm

352 cm



Nostokorkeus364 cm

maavara38,5 cm

Vakiovarusteet: Polttoainekäyttöinen lisälämmitin, ZF-akselisto kitkalukoil-la, Pilot control Joystick -aisaston oh-jaus, lisähydrauliikka, ZF 4-vaihteinen vaihdelaatikko lukolla, ilmajousitettu ja lämmitettävä penkki, letkurikkoventtii-lit, radio, ilmastointi.

Case on hieman yllättäen ilmoite-tulta ohjehinnaltaan testin edul-lisin kone. Testikuljettajien mu-kaan Casen ohjaamossa on varsin hyvät oltavat, mutta korkea näyt-töpaneeli on lyhyemmällä kuskilla hieman näkökentässä.

Vuoden 2002 pyöräkuormain-testissä todettiin, että Casen kau-han kääntökulma puomi alhaalla ei ole riittävä, sillä kauhaa ei saa pystyasentoon. Sama tilanne oli tämänkertaisen testikoneen koh-dalla. Koneen juuttuessa sitä ei loivan kulman vuoksi voinut kun-nolla auttaa kauhalla liikkeelle.

Case on varsin ketterä, sillä sen vaatima tila kulmakäännöksessä ja kääntöympyrän halkaisija oli-vat testin pienimmät. Testikuljet-tajat kehuivat Casen voimansiir-toa, sillä kone on pehmeä ja help-po ajaa. Vetovoimamittauksissa kone tosin oli heikoin ja mäkiko-keessa erityisesti paikaltaan läh-dettäessä häntäpäässä.

Kone on varustettu SCR-moot-torilla. Koko testin aikana Adbluen kulutus oli 1,4 prosenttia koko-naiskulutuksesta. Polttoainetta Case kulutti kolmanneksi vähiten.

Testikoneen puomin lasku oli testin hitain, 6,2 sekuntia, mikä oli yllättäen 0,7 sekuntia hitaam-pi kuin puomin nosto. Maahan-tuojan mukaan tämä johtuu lisä-varusteena asennetuista letkurik-koventtiileistä. Ilman letkurikko-venttiileitä puomin lasku kesti 4,9 sekuntia.


Hitachi ZW180PL

Hitachi oli yli 16 tonnin mitatulla työpainollaan testin painavin ko-ne, ja selkeä ykkönen kaatokuor-mamittauksissa. Myös vetovoima paikaltaan oli testin paras, mutta teho tipahti nopeasti vauhdin kas-vaessa. Mäennousukokeessa ko-neesta ei löytynytkään sitkeyttä, vaan tulokset olivat häntäpäässä.

Muutamissa koneissa puomin nosto ja kauhan kippaus eivät on-nistuneet kunnolla yhtä aikaa, vaan liikkeet hidastuivat selvästi. Hitachissa asia esiintyi selkeim-min, sillä kauhan kippaus puo-min noston aikana sai toisen liik-keen pysähtymään lähes täysin.

Hitachissa on kauhan luki-tuksen tilan kertovat hyvät viik-set, mutta valitettavasti niitä ei näe kunnolla. Trukkipiikeille oli-si muuten hyvä näkyvyys, mutta korkealla sijaitseva mittaristo peit-tää näkyvyyttä. Näkyvyysalueku-vio onkin muihin testikoneisiin verrattuna eräs suppeimmista.

Hitachin keskimääräinen polt-toaineenkulutus oli testin suurin, sillä kone oli janoisimpien konei-den joukossa joka osiossa. Moot-torina Hitachissa toimii Cummins QSB 6,7.

Ulkonäön lisäksi Hitachi kerä-si kehuja myös tankkauksen help-poudesta, peileistä ja jarrujen toi-minnasta.

Jämäkkä ja janoinenKiitämme & moitimme

Kaatokuormat

Vetovoima

Jarrut

Polttoaineenkulutus

Hydrauliikka ei kestä kahta liikettä

Kömpelyys

752pistettä

Pisteen hinta 185 e

804 cm

330 cm



Nostokorkeus375 cm

maavara38 cm

Vakiovarusteet: Mm. liitin, harjahyd-rauliikka, keskusrasvari, virtapistoke aisastolle, LA, lohkolämmitin ja sisä-pistoke.


Venieri VF13.63

tanakka työkoneKiitämme & moitimme

Kaatokuormat

Helppo tankata

Tilava ohjaamo

Mäennousukyky

Epätarkka hydrauliikka

Huollettavuus

712pistettä

Pisteen hinta 185 e

725 cm

337 cm



Nostokorkeus364 cm

maavara44 cm

130-kilowattisella Perkinsin moottorilla varustettu Venieri oli kaatokuormiltaan testin toisek-si paras. Voimansiirrosta ei tehoa kuitenkaan löydy, sillä kone oli mäkikokeessa ja vetovoimissa jou-kon heikoimpia.

Testikuljettajien mukaan ko-neesta löytyy voimaa mukavasti, mutta sen hallitseminen on han-kalaa. Osaltaan asiaan vaikuttaa selvä viive kuormainvivun liikut-tamisen ja puomin liikkeen välillä.

Suodattimet ovat hyvin näky-villä, mutta valitettavasti niihin ei maanpinnalta normaalin pitui-silla käsillä yllä, sillä ne ovat loka-suojan ja renkaan takana. Suodat-timiin ja jopa öljytikkuun yltääk-seen huoltomies joutuukin nou-semaan koneen perässä sijaitsevia tikkaita pitkin lokasuojan päälle.

Venieri on kankeahko pyöritel-tävä, sillä kääntöympyrä oli tes-tin suurin. Puomin nosto on yl-lättävän hidas, mikä tekee koneen työsyklistä selvästi ryhmän hi-taimman.

Ohjaamo on kohtuullisen tila-va, mutta puomin paksujen poik-kipalkkien vuoksi näkyvyys truk-kipiikeille on heikko. Testikuljet-tajat moittivat koneen katkaisimi-en ja ohjauslaitteiden erikoista lo-giikkaa, joka vaati pientä opette-lua. Ohjaamon sisustuksessa on käytetty mielenkiintoista, ruskeaa muovia, joka ei toki työtehoa hei-kennä.

Vakiovarusteet:Lisätiedot: Artve Trading Oy


terex tL210

ulottuva kiinteistökoneKiitämme & moitimme

Kuormauskorkeus ja ulottuvuus

Maavara

Selkeä mittaristo ja peilit

Heikko näkyvyys asetin laitteelle

Hidas kauhan kippaus

Suodattimet hankalassa paikassa

703pistettä

Pisteen hintaa ei voitu laskea

744 cm

352 cm



Nostokorkeus372 cm

maavara50 cm

Terex hieman kärsi maarakennus-painotteisesta testistä, sillä kone on selkeästi suunniteltu enem-mänkin kiinteistöhuoltotehtäviin. Koneen työsykli oli testin hitaim-pia, sillä esimerkiksi kauhan kip-paus kesti yli neljä sekuntia.

Terexin ohjaamosta näkyvyys kauemmas on testin parhaimmis-toa, mutta asetinlaitteelle näkyväi-syys on heikko, sillä puomin kaksi vankkaa poikkitukea ovat suoraan näkökentässä. Kauhan kiinnittä-minen on hankalaa, sillä edes pi-kaliittimen ylätappeja ei näe kun-nolla.

Terexin maavara on testin kor-kein, mutta valitettavasti ensim-mäisen maahan ottaa kardaani-akseli. Moottoriöljysuodattimen vaihtaminen vaatii koneen peräs-sä sijaitsevan luukun aukaisemi-sen ja kyykistymisen koneen alle.

Koneen kuormauskorkeus ja tyhjennysetäisyys ovat testin par-haimmistoa. Suurin tyhjennyse-täisyys tosin aiheuttaa osaltaan kiikkeryyttä, jonka huomasivat myös testikuljettajat.

Testikuljettajat kiittelivät ko-neen selkeää mittaristoa ja peile-jä. Toisaalta yleisarvosanaa laski-vat ajoasennon kehnot säädöt ja katkaisijoiden sijoittaminen käsi-nojan alle. Myös lämmityslaitteen toiminta voisi olla tehokkaampi. Vakiovarusteet:

Lisätiedot: Finntractor Oy


Tekniset tiedot (valmistajien ilmoittamat)Merkki ja malli Case 621F

XTCat 930K Doosan

DL200TC-3Hitachi ZW180PL

JCB 427HT

Ljungby L13

Terex TL210

Venieri VF13.63

Volvo L70G

Maahantuoja Konekesko Oy Wihuri Oy Tek-ninen kauppa/ Witraktor

Daetek Oy Rotator Oy Mateko Oy Lännen Tractors Oy

Fintractor Oy Artve Trading Oy

Volvo CE Finland

Paino vakiokauhalla, t 13 13,8 12,1 15 14,7 12,8 12,5 13,7 13

Vakiokauhan tilavuus, m³ 2,4 2,3 2,3 2,5–3,1 2,5 2,4 2,1 2,2 2

Moottori FPT F4H-FE613Z

Cat C6.6 Acert Doosan DL06K Cummins QSB 6,7

Cummins QSB 6,7

Agco Sisu Power 66 CTA

Cummins QSB 6.7

Perkins 1106D-E66TA

Volvo D6H

Iskutilavuus, cm³ 6 700 6 600 5 900 6 690 6 700 6 370 6 700 6 600 5 700

Sylintereitä 6 6 6 6 6 6 6 6 6

Teho kW (hv)/r/min 128 (172)/ 1 800

119 (162)/ 1 800

119 (160)/ 2100

128 (171)/ 2 200

118 (158)/ 2 100

150 (204)/ 2 100

119 (162) 130 (177)/ 2 200

126

Suurin vääntömomentti, Nm/r/min

730/1 600 775/ 735/1 400 - 801/1500 950/1 200 732/1 400 - 860/1 400

Päästöluokka 3B 3B 3B 3A 3B 3B 3A 3A 3B

Jälkikäsittelyjärjestelmä SCR EGR EGR EGR SCR - - EGR

Maksimi ajonopeus, eteen/ taakse, km/h

39/25 40/40 38/25,5 38/38 40/25 44/- 40/40 40/40 46/46

Vaihteiston tyyppi Mom. Hydrostat. Mom/ Powershift

Mom. Mom. Mom. Hydrostat. Hydrostat. Mom.

Vaihteita eteen/taakse, A=automaatti

4/3, A 4/4, A 4/3, A 4/4, A 4/3, A 4/3, A 2/2, A 3/3, A 4/4, A

Rengaskoko 20.5 R25 20.5 R25 20.5 R25 23.5 R25 20.5 R25 20.5 R25 20.5 R25 20.5. R25 20.5 R25

Pumppujen lukumäärä, K=kiinteätil, S=säätyvätil.

1, S 3, S 1, S 1, S 2, S 1, S 1,S 2,S 1,S

Hydrauliikan suurin tuotto, l/min/paine, bar

171/250 190/250 160/250 264/250 304/240 160/270 175/280 155/260

Taka-akselin keinunta, astetta

24 11 11 10 21 15 12 - 13

Aisaston tyyppi, Z, P=Parallel

P Z P P P P P Z P

Jännite, V/laturin teho, A 24/65 - 24/60 24/80 24/70 24/80 24/- 12/110 24/120

Täyttötilavuudet

Polttoainesäiliö, l 246 195 235 230 230 235 240 - 219

Moottoriöljy, l 13,2 20 27 25 18 29 - - 19,5

Jäähdytysjärjestelmä, l 26,8 30 40 26 35 30 - - 30

Vaihteisto, l 26,7 8,5 30 30 30 - - - 21

Hydrauliikkajärjestelmä, l 147,6 165 142 100 (säiliö) 210 195 135 - 90 (säiliö)

AdBlue-säiliö, l 59,8 - - - - 60 - - -

Valmistusmaa ITA USA KOR JPN GB SWE DEU ITA SWE

Hinta vakiovarustein, euroa (alv 0 %)

125 000 158 400 125 200 139 000 153 400 208 426 hintaa ei ilmoitettu

131 600 180 000

Koneviesti 03/2013 - Koneviestin suuri pyöräkuormaintesti

Documents

Transcript of Koneviesti 03/2013 - Koneviestin suuri pyöräkuormaintesti