Rastories2/14

Asiakasarvoa kasvattamassa

Kirsti Kehusmaa Rastorin rehtoriksi:

Osaamisen kehittämisen

tulee olla tavoitteellista””

Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon

suorittanut Anne Majuri, MajorPower

Koulutus auttoi löytämään

liiketoiminnan fokuksen ja

karsimaan ylimääräistä”

Tuotantojohtaja Lauri Multala, Olvi:

Lean on kokonaisvaltainen

ajattelutapa, joka ohjaa

kaikkea päätöksentekoamme””

”

K uluneen vuoden aikana olemme toistuvasti saa-neet lukea ikäviä uutisia yritysten taloudellisista vaikeuksista ja niitä seu-raavista lomautuksista ja

irtisanomisista. Esimiehen tehtävistä ikä-vimpiin kuuluvia velvollisuuksia on siis jouduttu tekemään monessa yrityksessä.

Esimiehen roolin merkitys kasvaa näinä aikoina. Myös yrityksessä jatkavat tarvitsevat lähelleen luottamusta herättä-vän ja ammattitaitoisen esimiehen, joka ymmärtää myös kovien arvojen takana vaikuttavat asiat. Toisaalta myös yrityk-sestä irtisanotuille on tarjottava tukea ja ohjausta uusiin haasteisiin, usein koko-naan uudelle uralle yrittäjänä.

Esimiestyön osaamisalueemme kou-lutuksiin osallistuneista voit lukea tässä syksyn Rastories-lehden nume rossa. Erityisesti mieltäni lämmitti päästä lukemaan työteknikko-koulutuksen jo 50-vuotta sitten suorittaneen yrittäjä Kalle Päärnin tarina. Positiivinen ja periksiantamaton asenne, ehkäpä mukana ripaus uhkarohkeuttakin, on vienyt pitkälle ja työura jatkuu edelleen. Otetaan me nuoremmatkin mallia hänestä. Työteknikoista on moneksi.

Esimiestyöhön kuuluva työteknikko-koulutus myös uudistuu jatkuvasti. Viimeisimpänä ja suurta kysyntää heti tuoneena lisäsimme siihen oman LEAN-osan. Kuten Janne Lamberg Lean5 Europe Oy:stä toteaa: ”Lean on arvoket-juajattelua. Siinä yrityksen toimintaa kehitetään luopumalla toiminnoista jotka eivät lisää asiakasarvoa”. Monen mielestä tuttu juttu, mutta kuinka hyvin omassa organisaatiossasi Lean-toiminta-

tapa toimii? Olvin Iisalmen tehtailla toimintaa alettiin systemaattisesti tehos-taa ja valmennuksella päästiin nopeasti liikkeelle – projektiin, jossa ei varmas-tikaan koskaan lyödä ”Valmis, ei enää kehittämistarpeita” -leimaa päälle.

Rastorilla on tapahtunut kesän aikana paljon. Kovilla talousarvoilla mitattuna olemme iloisia ”luottoluoki-tuksemme” noususta parhaimpaan AAA-luokkaan ja saamastamme Kaup-palehden Menestyjä 2014 -sinetistä.

Useita uusia henkilöitä on myös aloitta-nut niin Helsingissä kuin alueyksiköis-sämme. Näistä mainittakoon tässäkin lehdessä esittelyssä oleva rehtorimme Kirsti Kehusmaa ja lokakuussa aloitta-nut Helsingin alueyksikön vetäjä Kirsti Miettinen. Toivotan näin lehdenkin välityksellä Kirstit ja kaikki muut uudet henkilömme tervetulleiksi Suomen perinteikkäämpään koulutusyritykseen.

Hyvää syksyä ja alkavaa talvea. Tsemppiä meille kaikille vuoden

pimeintä aikaa lähestyttäessä!

Pääkirjoitus – Marko Sarén

Esimiehen tehtävät ja vastuut lisääntyvät yritysten sopeuttaessa toimintaansa

JulkaisijaRastor www.rastor.fi

PäätoimittajaMarko Sarén puh. 020 7798 236marko.saren@rastor.fi

ToimitusMarkkinointitoimisto GOLD

UlkoasuMilli Hirvonen

ToimituspäällikköMinna Korpimies

PainopaikkaEsa Print Oy Lahti 2014

OsoitelähdeRastor Oy:n asiakas- ja markkinointirekisteriRekisteriseloste: www.rastor.fi

Lisätilaukset, palautteetjulkaisut@rastor.fi

Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Rastorin toimipaikatHelsinki Sturenkatu 21 00510 Helsinki

Oulu Lentokatu 2 90460 Oulunsalo

KuopioMicrokatu 170210 Kuopio

Turku Eerikinkatu 17 C20100 Turku

Tampere Kalevantie 2 33100 Tampere

”Henkilöstö tarvitsee luottamusta herät-tävän ja ammatti-taitoisen esimiehen, joka ymmärtää myös kovien arvojen takana vaikuttavat asiat.”

Rastories02/2014

OMISTAUTUNUT SINULLE

www.rastor.fi

2

21Kolumni – Hannu Kallunki Raahen seudun hyvinvointikunta - yhtymässä käynnistettiin palvelu-kehitystyö syksyllä 2012.

Sisältö

13

18

06

Nimitetty – Kirsti KehusmaaRastorin uusi rehtori peräänkuuluttaa strategialähtöistä osaamisen kehittämistä sekä työelämän ja koulutuksen sauma-tonta yhteensovittamista.

Timo vs. AriTyöteknikon koulutus on yksi Rastorin suurimmista koulutustuotteista. Koulut-taja Timo Kerttula ja koulutettava Ari Backman kertovat kokemuksistaan.

Ketterämpi panimoOlvi tehosti tuotantoaan Rastorilta tilatulla Lean-valmennuksella.

10Uudet marjatuotteet vauhdit- tavat Rossi-Tarhojen menestystäRossi-Tarhojen uudet kausituotteet profiloivat toimintaa ja tekivät siitä ympärivuotisempaa.

”Olin jokaisen koulutus päivän jälkeen täynnä virtaa. Ripeää

etenemistä toki auttoi, että meillä oli jo vahva idea

siitä, mitä halusimme”, Sari Rossi sanoo.

”Tarkoitus ei ole juosta nopeammin, vaan kävellä lyhyempi matka”, sanoo tuotantojohtaja Lauri Multanen.

14Puoli vuosisataa putkia50 vuotta sitten työteknikoksi kouluttautunut Kalle Päärni ei tahdo eläkkeelle vielä seitsemän-kymppisenäkään.

16Yrittäjä panostaa itseensä koulutuksellaAnne Majuri vaihtoi kieltenopettajan työn yrittäjyyteen kolme vuotta sitten.

” Lean-ajattelussa yrityksen toimintaa kehitetään luopu-malla toi minnoista jotka eivät lisää asiakasarvoa ja sitä myötä asiakkaan sitoutumista”, tiivistää Janne Lamberg Lean5 Europe Oy:stä.

Työkalupakki22LEAN-ajattelu organisaatiossa Johda ja kehitä yritystä asiakasarvoon panostamalla.

3

Tampereella on alkamassa merkit­täviä koulutuskokonaisuuksia suurten yritysten kanssa ja niin ammattitutkinnot kuin valmen­nuksetkin vetävät osallistujia.

Tampereella pian vuoden ajan toiminut Rastorin yksikkö on pistänyt tuulemaan.

Asiakkuuspäällikkö Marko Lukkarin mukaan luvassa on varsin vauhdikas ja mielenkiintoinen talvi.

”Esimerkiksi esimiestyön eri ammattitut­kinnoille on runsaasti kysyntää. Sukupolven­vaihdokseen liittyvät kysymykset ovat mo­nessa yrityksessä arkipäivää ja koulutuksen avulla halutaan varmistaa, että esimiestyö on hyvissä käsissä kapulan vaihtuessa”, Lukkari kertoo.

”Myös yrityskohtaiset ammattitutkinto­ryhmät tuntuvat kiinnostavan laajasti, eikä ihme. Kun ammattitutkinto räätälöidään yri­tykselle, koulutus noudattaa tarkasti tutkinto­

vaatimuksia, mutta yrityksen asioista voidaan puhua vapaammin ja syvällisemmin.”

Merkittäviä koulutuskauppojaRastor on saanut asiakkaikseen isoja yrityksiä Tampereen alueelta.

”Alkamassa on muun muassa ison pörssi yhtiön LEAN­koulutus. Tammikuussa starttaamme myös aivan uudenlaisen, pitkälle räätälöidyn koulutuskokonaisuuden pape­riteollisuuden kanssa. Työturvallisuuteen liittyvässä ELY­hankkeessa koulutetaan 50 henkilöä. On hienoa, että osaamisverkostos­tamme löytyy asiantuntijoita myös tämän­kaltaisiin erityistehtäviin”, Lukkari sanoo.

Rastor Tampere

J ärjestön johtaja kohtaa työssään lukuisia haasteita. Toimintakentän

jatkuva muutos ja tiukka taloustilanne edellyttävät onnistuneita strategisia valintoja ja vahvaa johtamisosaamista. Myös työyhteisön jaksamisesta on huolehdittava.

”Meillä on meneillään jo neljäs järjestöjohtamisen koulutusohjelma, ja viides ryhmä käynnistyy keväällä 2015. Koulutuksille tuntuu olevan runsaasti kysyntää. Järjestöjen haasteet ovat aivan omanlaisiaan, ja heille suunnattua koulutustarjontaa on vähän”, Rastorin asiakasratkaisupäällikkö Kaija Lehti-nen kertoo.

”Koulutuksessa paneudutaan eri tyisesti järjestökentällä tarvittavan johtamisosaamisen edistämiseen sekä järjestö­ ja jäsentoiminnan tavoitteelli­seen kehittämiseen. Koulutus antaa osallistujille vankan työkalupakin myös järjestön talouden johtamiseen”, hän sanoo.

Toimialakohtaisesti räätälöityjä toteutuksiaRastor toteuttaa järjestöjohtamisen koulutusohjelmaa sekä avoimina kou­lutuksina että yksittäisille järjestöille tai toimialoille räätälöityinä kokonai­

suuksina. Koulutusohjelman päätteeksi osallistujat voivat halutessaan suorittaa johtamisen erikoisammattitutkinnon.

”Yksi uusimmista toteutuksista on syyskuussa alkanut, kolmen ison nuorisotyö­, liikunta­ sekä sosiaali­ ja terveysalan kattojärjestön tarpeisiin räätälöity järjestöjohtamisen koulutus”, Lehtinen kertoo.

Pääkaupunkiseudulta alkanutta kou lutusohjelmaa on jatkossa tarkoitus toteuttaa myös Rastorin muissa toimipis­teissä. Rastor toteuttaa kohderyhmäkoh­taisesti räätälöityjä valmennuksia niin suomeksi kuin ruotsiksikin myös muille järjestökentän henkilöstöryhmille.

Vauhtia ja ryhtiä järjestön toimintaan Rastorin järjestöjohtamisen koulutusohjelmalla on runsaasti kysyntää. Yksi uusimmista toteutuksista on nuorisotyö­, liikunta­ sekä sosiaali­ ja terveysalan kattojärjestöjen tarpeisiin räätälöity järjestöjohtamisen koulutus.

Aluksi

Rastor Tampere on saanut hyvän jalan- sijan Pirkanmaan alueella

4

Turvallisuusalan piinkovia ammattilaisia RastoriltaTurvallisuusalan ammattilaiset varmistavat, että päivittäinen elomme soljuu mahdollisimman riskittömästi ja sujuvasti. Rastor kouluttaa jatkuvasti turvallisuusalan piinkovia ammattilaisia, ja ajant asainen ammattitaito onkin alalla ehdoton edellytys. Erityisen suosittu koulutuksemme turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto käynnistyy talvella 2015.

Työkaluja tiimin vetämiseen

Tiimin vetäminen edellyttää moninaisia tietoja ja taitoja. Asiantuntija osaamisen lisäksi työssä vaaditaan muun muassa yhteistyötaitoja sekä monipuolista ongelmanratkaisu­ ja motivointikykyä.

TURVALLISUUSVALVOJAN ERIKOIS­AMMATTITUTKINTO käsittelee monipuolisesti yrityksen turvallisuustoimintoja ja riskienhal-lintaa. Koulutus on suunnattu yritysten turval-lisuusvastaaville, vartioimisliikkeen henkilös-tölle sekä pelastus-, tulli- ja turvallisuusalalla työskenteleville.

VARTIJAN AMMATTITUTKINTO antaa vahvat tiedot turvallisuustoiminnoista, palo- ja pelastus-toiminnasta, viranomaistoiminnasta ja lainsää-dännöstä sekä alalla käytettävästä tekniikasta. Koulutus antaa valmiudet järjestyksenvalvojana toimimiseen ja sen aikana suoritetaan SPR:n ensiapu 2-kurssi.

TURVALLISUUSTEKNIIKAN VALMEN NUS­OHJELMA antaa valmiudet suunnitella ja toteuttaa tekniseen turvallisuusvalvontaan käytettäviä turvallisuusjärjestelmiä.

TYÖPAIKAN TURVALLISUUSTASON ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN antaa kattavan kuvan työpaikan turvallisuus- ja työsuojelutehtä-vistä aina pelastussuunnitelman ja turvallisuus-ohjeiden laatimisesta turvallisuuden johtami-seen ja lainsäädäntöön.

TURVALLISUUSALAN SOPIMUSJURIDIIKKA perehdyttää sopimusoikeuden peruskysymyksiin, sopimuksien ehtoihin ja liitteisiin sekä salassa-pitosopimuksiin. Koulutus sopii erityisestiturvallisuusalalla toimiville palvelupäälliköille sekä liiketoimintavastaaville.

KATSO KATTAVA LISTA KOULUTUKSISTA JA TARKEMMAT TIEDOT KOULUTUSKOKONAISUUKSIEN SISÄLLÖSTÄ OSOITTEESTA WWW.RASTOR.FI.

R astorin tiiminvetäjäkoulutus tarjoaa käyttökelpoisia työkaluja

esimiestyöhön aina toiminnan suun­nittelusta ja työtehtävien jakamisesta tiimin ohjaamiseen ja sen osaamisen kehittämiseen. Koulutus on kohden­nettu kaikille, jotka tarvitsevat tukea esimiestaitojensa vahvistamiseen.

Työn ohessa tapahtuva koulutus koostuu intensiivisistä koulutuspäi­vistä sekä opiskelusta verkko­oppimis­

ympäristössä. Koulutukseen sisältyy myös oman kehitys­ projektin suunnittelu ja toteutus, jonka avulla koulu tettavat kehittävät työyhteisönsä toimintaa.

Rastor tarjoaa muun muassa seuraavia turvallisuus alan koulutuksia:

5

Hot TopicTeksti: Minna Korpimies

Kuvat: Lassi Kaaria

Ketterämpi panimo6

Ketterämpi panimo7

Olvi tehosti tuotantoaan Rastorilta

tilatulla Lean-valmennuksella.

Vaikka matka on vasta alussa,

hyödyt näkyvät jo.

8

Voiko virvoitusjuomia tuottaa gaselli-maisesti? Olvilla tiedetään, että voi. Siihen nimittäin tähdättiin, kun Olvi tilasi Rastorilta tarpeidensa mukaan räätälöidyn Lean-valmennuksen: kapeaan, ketterään, pitkälle ponnis-tavaan toimintaan.

Tammikuussa startanneella valmen-nuksella ei ratkottu akuutteja ongelmia. Sen sijaan Olvilla oltiin huomattu, että Iisalmen tehtaiden tuotanto voisi hyötyä maltillisesta tehostamisesta.

“Halusimme yksinkertaisesti yltää parempiin suorituksiin ja olla kehityk-sen eturintamassa”, tuotantojohtaja Lauri Multanen tiivistää. “Markkinat muuttuvat ja kilpailu kiristyy. Panimot Suomessa eivät varsinaisesti kasva ja vaikka tilanne on suhteellisen vakaa, tuotevalikoiman on oltava laaja ja sen hallinnassa on haasteensa.”

Tehokkuuden kehittämisellä on Lean-filosofiassa yllättävän lempeä kaiku.

“Tehostaminen ei Leanin tapauk-sessa viittaa alaisten piiskaamiseen ja loputtomaan vauhdittamiseen”, Mul-tanen korostaa. “Tarkoitus ei ole juosta nopeammin, vaan kävellä lyhyempi matka: hoitaa hommat fiksusti – niin, ettei aika kulu odottelemiseen, juokse-miseen ja sähläämiseen.”

Johto jalkautuuOlvin Iisalmen tehtailla työskentelee 400 henkilöä, joista tuotannon ja logistiikan parissa noin parisataa työntekijää. Ras-torin valmennus suunnattiin tuotannon ja logistiikan osa-alueelle.

“Henkilöstö otti idean vastaan erit-täin myönteisesti”, Multanen kiittää. “He näkivät itse, että työympäristössä olisi kehittämispotentiaalia. Skeptisyyttä esiintyi yllättävän vähän.”

Aluksi koko henkilöstö jaettiin muutaman kymmenen hengen ryhmiin perusvalmennusta varten. Sitten valittiin ydinryhmä, joka sai perusteel-lisemman, yli viikon mittaisen koulu-tuksen. Se suoritettiin pelikentällä – ei vain neuvotteluhuoneen tai auditorion uumenissa.

Lean ei ole ylhäältä alas suuntau tuvaa ohjausta, vaan aktivoi koko henkilöstön. Myös Olvilla yrityksen johto jalkautui mukaan purkamaan päivit täisiä pro­sesseja ja pieniä, mutta merkityksellisiä yksityiskohtia.

“Se, että johdon täytyy työskennellä myös pelipaikalla, on meille tärkeää”, Multanen kertoo. “Yhtiössämme vallit­see hyvä, olvilainen henki, joka koostuu konstailemattomasta ilmapiiristä ja mut­kattomista suhteista esimiesten ja alaisten välillä. ”

Viisi ässääLean­valmennuksessa pureuduttiin muun muassa turhiin odottelutuokioihin, yli­prosessointiin ja työpaikan viihtyvyyteen. Konkreettiset harjoitukset muokkasivat työympäristöä välittömästi: esimerkiksi järjestykseen pyrkivä 5S­harjoitus aktivoi henkilöstön tyhjentämään työtilojaan, siivoamaan ne perusteellisesti ja sijoit­telemaan työssä tarvittavan välineistön

uudelleen luonteville, käytännöllisille paikoille. Turhaa roinaa lensi roskiin, kaapeille maalattiin paikat.

“Selkeimmin muutoksen näki keskus­korjaamomme verstaalla”, Lauri Multa­nen kertoo. “Paja ei ollut ennen hääppöi­sessä kunnossa, mutta koko tila laitettiin 5S:n myötä uusiksi. Muutos ei vaikutta­nut ainoastaan arjen sujuvuuteen, vaan jopa työmoraaliin. Siistissä ympäristössä tekee mieli tehdä siistimpää työtä.”

Lean­metodi korostaa hukkien tunnistamista: kahdeksan hukan listalle mahtuvat materiaalihukan lisäksi muun muassa aika­ ja resurssihukka. Osaami­sen alihyödyntäminen on olennainen teema: henkilöstön vaikutushalu ja mie­lenkiinto työtään kohtaan on herätettävä

ja valjastettava käyttöön. Parhaimmillaan Lean kitkee “Mä oon vaan töissä täällä ja joku herra tekee päätökset puolestani” ­ajattelun tiehensä.

Olvilla perustettiin myös ongelman­ratkaisuryhmiä, jotka perkasivat tuotan­non pulmakohtia Leanin “viisi kertaa miksi” ­työkalun avulla. Sen mukaan vasta viiden miksi­kysymyksen jälkeen aletaan olla ongelman varsinaisessa yti­messä. Ideologian perus pilareihin kuuluu myös selkeä visuaalisuus: raportista pitää ilmetä viidessä sekunnissa, onko tilanne hyvä vai huono. Hyvästi, saivartelevat, sekavat selonteot!

Seuraava askelLean­valmennus ei ole ihmekuuri, jolla pyöräytetään yrityksen toiminta kerralla uusiksi – ja sitten unohdetaan arjen huli­nassa kaikki opittu. Sen sijaan kyseessä on johtamisfilosofia, johon sitoudutaan pysyvästi. Olvilla aiotaan ammentaa koulutuksen opeista vielä pitkään.

“Aikaa riittää – Lean ei tule koskaan valmiiksi”, Multanen naurahtaa. “Pikem­minkin kyseessä on matka, jossa ei päästä varsinaisesti perille – vain oikealla suun­nalla on väliä. Lean on kokonaisvaltai nen ajattelutapa, joka ohjaa kaikkea päätök­sentekoamme. Moni firma on toteuttanut Lean­ajattelua jo vuosikymmenen ja kokee olevansa vasta alussa.”

Seuraavaksi yhtiössä paneudutaan haastaviin tuotevaihtoihin: kun valikoi­missa on yli kolmesataa tuotetta, joita pakataan muutamalla linjalla, paletissa riittää hallittavaa. Multanen kertoo, että myös tähän tehtävään löytyi kuitenkin Lean­paketista oma täsmätyökalunsa. Haasteen kimppuun käydään heti tänä syksynä.

”Tarkoitus ei ole juosta nopeammin, vaan kävellä lyhyempi matka”

9

Uudet marjatuotteet

Rossi-Tarhojenmenestystä

Rastorin koulutuksesta

välineitä tuotekehitykseen

vauhdittavat

Teksti: Minna Korpimies I Kuvat: Lassi Kaaria

Rossi-Tarhojen tuoreet avomaan mansikat saavat pääkaupunki-seudun asukkaat joka kesä liikkeelle sankoin joukoin. Viime kesänä markkinoille tuotiin myös uusia kausituotteita, jotka profiloivat toimintaa ja tekivät siitä ympäri-vuotisempaa. Vauhtia kehitystyöhön haettiin Rastorin tuotekehit-täjän erikoisammatti-tutkinnosta.

10

Uudet marjatuotteet

Rossi-Tarhojenmenestystävauhdittavat

11

Espoolaisen Rossi­Tarhat Ky:n ydintuote ovat suoraan pelloilta

nousevat tuoreet avomaan mansikat. Noin puolentoista kuukauden pitui­nen satokausi saa ihmiset liikkeelle sankoin joukoin yrityksen kahdelle eri tilalle Rossi­Tarhoille ja Kartanon Marjaan.

Saattaa hyvinkin olla, että mansikan poiminta on Espoon merkittävin kesä­tapahtuma”, Sari Rossi sanoo. Nykyään Rossi­Tarhat tarjoaa suoraan pellolta nostettavan mansikan lisäksi myös tuoreesta mansikasta tehtyjä jatko­jalosteita. Sekä Marpuree­mansikka­sose että Marbet­mansikkasorbet ovat pakastetuotteita. Rastorilla suoritettu tuotekehityksen koulutus vauhditti

uusien kausituotteiden kehittämistä ja markkinoille tuontia.

”Espoon Yrittäjiltä tuli keväällä 2012 kirje, joka kertoi mahdollisuudesta suo­rittaa Rastorin Tuotekehittäjän erikois­ammattitutkinto. Ajoitus oli enemmän kuin kohdallaan ja kirjeen sisältö kolahti heti, sillä olimme tuolloin tuotekehitys­taipaleemme alussa. Koulutus antoi sysäyksen viedä toimintaa eteenpäin vauhdikkaasti”, Sari Rossi kertaa.

”Uusilla tuotteilla halusimme profiloida toimintaamme ja tehdä siitä ympärivuotisempaa. Lisäksi halusimme tarjota asiakkaillemme laajemman valikoiman terveyttä edistäviä tuotteita. Lähiruoka kiinnostaa ihmisiä yhä enem­män ja he miettivät tarkemmin, mitä suuhunsa laittavat. Uudet tuotteemme on otettu erinomaisesti vastaan, ja jatkossa tuomme varmasti markkinoille muitakin pakasteita”, Rossi sanoo.

Ideasta tuotteeksiTuotekehitys alkoi koe­erien tekemisellä. Ensimmäisiin Marpuree­versioihin lisättiin mansikoiden lisäksi muitakin marjoja. ”Lopulta pitäydyimme kuitenkin puhtaasti omassa tuotteessa. Se on ainoa,

jonka laadusta voimme antaa täyden takuun. Tuotteiden laatua lisää se, että mansikat nousevat suoraan pelloilta val­mistukseen ja pakastukseen”, Rossi kertoo.

Tuotekehittäjän erikoisammatti tut­kinto antoi eväitä niin kehitys vaihee seen kuin tuotteistamiseen ja markkinoin­tiinkin.

”Saimme koulutuksesta runsaasti tuoreita ideoita ja mukaan tarttui myös liuta hyviä yhteistyökumppaneita. Lisäksi verkostoiduimme monipuolisesti ja löysimme muun muassa erinomaisen verkkosivujen tekijän. Mielenkiintoista oli, että vaikka koulutukseen osallistui ihmisiä eri aloilta, kokonaisuus pysyi hyvin kasassa ja opimme erittäin paljon toisiltamme”, Rossi sanoo.

Lähiopetuspäivät auttoivat asioiden nopeassa edistämisessä ja jäsentämi sessä: ”Luennot innostivat minua valtavasti ja osallistuin koulutuspäiviin varsin aktiivi­sesti. Myös käydyt keskustelut olivat todella mielenkiintoisia ja tuotekehityk­sen pyörä pyörähti nopeasti. Olin jokai­sen koulutuspäivän jälkeen täynnä virtaa. Ripeää etenemistä toki auttoi, että meillä oli jo vahva idea siitä, mitä halusimme.”

”Koulutus auttoi kaiken kaikkiaan selkeyttämään toimintaamme entisestään.

Tuotekehitys jatkuu ja uusien tuotteiden myyntiin on löydetty hyviä, samat arvot jakavia yhteistyökumppaneita”, Rossi summaa.

Yhteisö ja verkosto tärkeitäSari Rossi mainitsee Rossi­Tarhojen tärkeimmiksi erottumisvalteiksi tinki­mättömän laadun sekä yhteisön osana toimimisen.

”Marjan viljelijä on aina säiden armoilla. Satokausi tulee saada kunnialla läpi ja laadukas marja pelloilta ylös. Siinä osaaminen ja ennakointi koros­tuvat. Olemme ylpeitä sataprosenttisen laadukkaasta marjastamme ja puhtaista viljelymenetelmistämme. Ja kyllä asiakkaat sen laadun tunnistavat ja sitä arvostavat”, Rossi sanoo.

Kesäkuun 14. päivänä 2014 Rossi­ Tarhat Ky täytti 30 vuotta. Koska sato­kausi on käsillä, syntymäpäiviä juhlittiin työn merkeissä. Lisäksi Kaunialan ja Kuusikodin vanhukset ja veteraanit saivat syntymäpäivän kunniaksi 30 kilon Marpuree­lahjoitukset.

”Ihmisten kanssa toimiminen jaksaa innostaa meitä päivästä toiseen”, Sari Rossi sanoo. ”Tärkeintä yritystoiminnassa on olla lähellä yhteisöä ja verkostoitua niin asiakkaiden kuin yhteistyökumppa­nienkin kanssa.”

Rossi uskoo kehittävänsä osaamis­taan jatkossakin: ”Mielestäni opiskelu kannattaa aina, sillä se avaa uusia näkö­kulmia tuttuihinkin aiheisiin. Olemme perheyritys, jossa oman tilan asioita pähkäillään ympärivuorokautisesti. Välillä on todella hyvä lähteä oman työympäristön ulkopuolelle ja kuunnella muiden mielipiteitä.”

Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto on viralliseen näyttötutkintojärjestel-mään kuuluva koulutuskokonaisuus. Koulutusohjelma antaa valmiudet asiakas-tarpeisiin pohjautuvien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä nykyisten toimintaprosessien parantamiseen. Koulutusohjelman aikana osallistujat vievät oman tuotekehitysideansa toteutusasteelle ohjatusti.

Tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena, joka koostuu koulutuspäivistä, etäopiskelusta sekä työn ohessa tapahtuvasta oppimisesta. Yrittäjän kouluttautuminen tähän tutkintoon voidaan rahoittaa tekemällä yrittäjän oppisopimus, jolloin osallistujan osuudeksi jää ainoastaan tutkintomaksu 58 €.

Rastor järjestää tuotekehityksen erikoisammattitutkintoa kaikissa toimipisteissään. Katso alkavat koulutukset netistä: www.rastor.fi

Mik

ä tu

tkin

to?

”

”Olin jokai sen koulutuspäivän jälkeen täynnä

virtaa. Ripeää etenemistä auttoi, että meillä

oli jo vahva idea siitä, mitä halusimme.”

12

Kaiken osaamisen kehittämisen tulee pohjautua organisaation tarpeisiin ja strategiaan sekä olla samalla tavoitteellista ja tuottavaa. Osaamisen kehittämisen ja strategian yhteensovit tamisessa on monella yrityksellä kuitenkin vielä runsaasti työsarkaa.

Aikuiskoulutusta tulisi kehittää entistä työelämä- ja organisaatioläh-töisempään suuntaan. Esimerkiksi valmennustoiminnan ja tutkintojen joustava yhteensovittaminen on Rastorille merkittävä vahvuus.

Työelämässä tarvitaan nykyään avoimuutta uuden oppimiseen; kerran opitut tiedot ja taidot eivät vain riitä. Osaamisen täytyy olla myös varsin laaja-alaista. Toisaalta tarvitaan syvällistä asiantunti juutta, toisaalta taas monipuolisia työelämä taitoja kuten verkostoi tumiskykyä, projektinhallintaosaamista sekä taitoa hahmottaa kokonaisuuksia.

Moni puhuu työntekijän markkina-arvosta, mikä on jopa melko kylmältä kuulostava määritelmä. Samaa asiaa voi kuitenkin lähestyä myös yksilön hyvinvoinnin kannalta: ihminen, jolle löytyy mielekkäitä ja häntä itseään motivoivia tehtäviä on myös työn antajan kannalta tuottava työntekijä. Innostuneisuuden ja osaamisen halun ruokkimisen tulisikin olla osaamisen johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen ytimessä.”

KUKA OLEN: Rastorin uusi rehtori 25.8.2014 alkaen

OLEN SYNTYNYT: 1965

KOULUTUKSENI: Tekniikan lisensiaatti, Teknillinen Korkeakoulu

TYÖURANI: Aiemmin toimin Metropolia Ammatti korkeakoulussa

johtamisen yliopettajana ja palveluiden johtamisen osaamis-

alueen vetäjänä. Olen työskennellyt myös liikkeenjohdon konsulttina sekä

viestintä- ja HR-johtajana.

KIRJOITTAMAANI: Olen kirjoittanut Helsingin Seudun Kauppakamarin

kustantamana kirjat ”Strategiatyö – organisaation voimanlähde”,

”Toimitus johtaja – kulma huoneen kuningas, ritari ja narri” sekä

”Työhyvinvointi kilpailuetuna”.

Kirsti Kehusmaa Rastorin rehtoriksi

Osaamisen kehittämisen tulee olla tavoitteellista

”

Teksti: Minna Korpimies I Kuva: Lassi Kaaria

13

A semapäällikkö, markkinointi­päällikkö, toimitusjohtaja... Sprinklerisuunnittelua, tarjouslaskelmia, Venäjän

kauppaa... Kalle Päärnin CV on viisisivui­nen, sillä tämän heinolalaisen uralle mahtuneiden tittelien lista on huikea. Kannuksia ei ole hankittu hetkessä: Päärnin työteknikon koulutuksesta tuli kesällä kuluneeksi 50 vuotta. Vaikka työ­uraa on takana jo 55 vuotta, 71­vuotias Päärni ole jäämässä eläkkeelle vieläkään. Oma yritys on jo myyty, mutta Päärni nauttii yhä freelancer­pohjalta tehdyistä, talotekniikkaan liittyvistä projekteistaan.

“Kuten seppänä työskennellyt isäni sanoi: niin kauan tehdään töitä, kuin peukalo liikkuu”, Kalle Päärni väläyttää.

Asenne ratkaisee

Mistä kaikki sitten alkoi? Kelataanpa taaksepäin: ensin rautakaupan tsuppa­riksi, sitten armeijan kautta opiskele­maan konepiirustusta. Putkihommat alkoivat 60­luvun puolivälissä – ja niitä on piisannut. Päärnin mukaan perusasiat ovat ennallaan vielä puolta vuosisataa myöhemminkin.

“Totta puhuen LVI­ala ei ole pohjim­miltaan muuttunut vuosikymmenten varrella miksikään”, Kalle Päärni naurah­taa. “Materiaalit ovat tietysti uusiutuneet ja aikataulut kiristyneet, mutta putket ovat putkia. Samanlaista savottaa se on!”

Päärnille itselleen savotta on tuntu­nut mielekkäältä vaihtelevien tehtävien ansiosta. Hän on laajentanut jatkuvalla

täydennyskouluttautumisella osaamistaan ja sen myötä myös toimenkuvaansa.

“LVI­koulutus antoi hyvän pohjan ammattiini ja voin suositella sitä alasta kiinnostuneille yhä lämpimästi. Muu on omasta aktiivisuudesta kiinni. Olen otta nut kaiken irti lisäkoulutuksista ja opiskellut monia kieliä. Sen ansiosta olen päässyt reissaamaan työn puolesta niin Venäjällä kuin Egyptissä ja Kolumbiassakin.”

Päärnin mukaan oikea asenne on kaikki kaikessa. Haastavat kansainväliset tehtävät ovat vaatineet toisinaan myös kekseliäisyyttä. Tuhansien tarinoiden mies muistelee muun muassa yhteyden­pitoa kamerunilaisen asiakkaan kanssa.

“Nenää kaivelemalla ei pääse pitkälle. Ei kannata hokea, että ei tästä mitään tule. Sen sijaan minä olen aina luvannut

Puoli vuosisataa putkia

”Ei kannata hokea, että ei tästä mitään tule. Olen aina luvannut asiakkaalle, että onnistuu – ja laittanut onnistumaan.”

14

asiakkaalle, että onnistuu – ja laittanut onnistumaan. Kerran toimeksiantoon tarvittava aineisto oli saatavilla vain rans­kaksi. Projekti olisi kaatunut, mikäli olisin paljastanut kielitaitoni tason. Palkkasin kuitenkin saman tien ranskantaitoisen tuttavan kääntämään asiakirjat minulle nauhalle. Kaikki sujui hienosti!”

Kiitosta saavat myös kollegat ja yhteis­työkumppanit, joiden kanssa asiointi on sujunut mutkitta.

Tietotaito kansiinKalle Päärni on ehtinyt päivätyön lomassa julkaista myös kaksi LVI­alan tietokirjaa, joista tuoreempi ilmestyi viime vuonna. Pientalorakentajan käsikirjaan on nipu­tettu kaikki, mitä rakentajan tulee ottaa

huo mioon unelmien kotia pystyttäessä – aina suunnitteluvaiheesta hankintojen tekemiseen ja itse rakentamiseen tai ura­koinnin järjestämiseen. Teos on julkaistu myös viroksi. Myös toinen kirja, Pientalon Julkaisutoiminta, on osittain Päärnin omatoimisuuden ansiota.

“Lampsin Venemessuilla Rakennus­tiedon kojulle kysymään, miksi kustan­tamon valikoimista löytyy teoksia niin lattian suoristamisesta kuin hirsisaunan rakentamisestakin, mutta ei yhtäkään putkitusopasta”, Päärni muistelee. “Ne sanoivat, että ala kirjoittaa. Minähän aloin. Niin syntyi Pientalon putkityöt ­opas.”

Innostus kirjoittamiseen ei ole laan­tunut. Faktan lisäksi Päärni tahtoisi vielä löytää julkaisijan runoilleen sekä osittain fiktiiviselle kertomukselle isoisänsä paosta

Viipurista. Mistä mies imee virran projek­teihinsa?

“Kai tässä täytyy olla lievästi hullu. Osansa on tietysti silläkin, että olen saanut olla terveenä. Pelaan lentopalloa ja käyn kuntosalilla. Opiskelen aktiivisesti myös kieliä. Ehdottomasti tärkeimmät harrastukseni ovat kuitenkin ikoni­ ja öljyvärimaalaus sekä hanurinsoitto.”

Harrastukset eivät ole pelkkä keino ren toutua: niiden oppeja voi usein soveltaa hyvin tuloksin myös työelämässä. Päärni kertoo lainanneensa muun muassa judon oppeja liike­elämään. Kamppailulajilla on yllättävän paljon annettavaa hankaliin neuvottelutilanteisiin ja henkilösuhteisiin.

“Voimaa ei vastusteta voimalla”, hän tiivistää. “Jos joku vetää, antaa vetää. Jos joku työntää, antaa työntää.”

Puoli vuosisataa putkia

Teksti: Laura Friman ı Kuva: Lassi Kaaria

Kal

le P

äärn

i ei t

ahdo

elä

kkee

lle v

ielä

seitsemänkymppisenäkään.

TYÖTEKNIKKO ON ARVOSTETTU ASIANTUNTIJA

• Työteknikon koulutusohjelma val-mistaa ammattitaitoisia työnjohtajia, esimiehiä ja asiantuntijoita tekniikan eri ammatti aloille.

• Rastor on kouluttanut työteknikoita jo vuodesta 1959.

• Suositusta koulutusohjelmasta valmistuu satoja opiskelijoita vuosittain.

• Työteknikon koulutusohjelma uudistuu jatkuvasti työelämän tarpeiden mukaan. Uusimpana lisäyksenä koulutukseen on tuotu Lean-ajatteluun perehdyttävä osio.

15

Kolme vuotta sitten Anne Majuri vaihtoi kieltenopettajan

työn yrittäjyyteen. Nyt hän auttaa asiakkaitaan voimaan

kokonaisvaltaisesti hyvin. Omasta jaksamisesta huolehtiminen,

verkostoituminen ja kouluttautuminen auttavat yrittäjää

itseään säilyttämään innostuksen.

A

itseensä koulutuksellaYrittäjä panostaa

nne Majuri on tehnyt elämässään isoja ratkai­suja oman hyvinvointinsa edistämiseksi ja saanut sittemmin myös asiakkaansa innos­tumaan elämänmuutoksesta. Kolme vuotta sitten hän toteutti pitkään mielessään kyp­syneen ajatuksen ja lähti hyvinvointialan yrittäjäksi.

”Olen aina ollut kiinnostunut ihmisen psyykeestä ja liikunnasta. Jo lapsuuden perheessäni tehtiin paljon retkiä ja liikuttiin luonnossa”, Anne kertoo. Alun perin ajatuksena olikin ammatti liikunnan parissa, mutta elämä kuljetti toiselle uralle, kielten opettajaksi. Yli kymmenen vuoden ajan opettajana työskenneltyään Majuri lähti kouluttautumaan Vuokatin urheiluopistoon ja palaset loksahtivat kohdalleen. Näin syntyi liikunta­ ja hyvinvointipalveluita tarjoava yritys MajorPower.

Hyvinvointialan yrittäjänä Anne pääsi yhdistämään koulutustaustansa, kokemuksensa sekä intohimonsa liikuntaan, ravitsemukseen ja henkiseen hyvinvointiin. Palkinnoksi hän sai vapautta, mahdollisuuden kulkea asiakkaan rinnalla ja iloita tämän onnistumisista.

Uutta intoa ja ryhtiä koulutuksestaKun yritystoiminta oli pyörähtänyt kunnolla käyntiin, Majuri hakeutui Rastorille suorittamaan tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa. Tavoitteena oli MajorPowerin palvelujen tuotteistaminen, itsensä kehittäminen sekä muiden yrittäjien tapaaminen ja sitä kautta saatava vertaistuki.

Kurssin alkaessa Majuri valitsi muutaman tärkeim­män palvelutuotteen ja lähti panostamaan niihin. Tuote kehittäjän erikoisammattitutkinnon kehittämis­hankkeeksi valikoitui painonhallintaryhmien tuotteista­minen. Neuvottelut painonhallintakursseihin liittyvästä yhteistyöstä Suomen Ladun kanssa olivat jo käynnissä koulutuksen alkaessa keväällä 2012. Yhteistyö tuotti hedelmää, ja pilottikurssi käynnistettiin syksyllä 2012. Sittemmin Majurilla on kokemusta jo useista painon­hallintakursseista hyvän yhteistyökumppanin kanssa.

Oppiminen tapahtuu epämukavuusalueellaMajuri kokee yrittäjyyden paitsi ajoittain haastavana, myös erittäin palkitsevana. Esimerkiksi omien palvelui­den myyminen tuntui aluksi yllättävän vaikealta, koska oman osaamisen ja myytävän palvelun takana täytyy seisoa koko persoonallaan.

Koulutuksen myötä myös varmuus omien palve­luiden myymiseen kuitenkin kasvoi. ”En ole katunut päivääkään sitä, että lähdin yrittäjäksi. Olen oppinut niin paljon itsestäni. Hienoa on se, kun epämukavuus­alue muuttuu pikku hiljaa mukavuusalueeksi”, Anne tiivistää onnistumisen kokemuksensa. Samanlaisia itsensä ylittämisen tunteita hän haluaa antaa myös asiakkailleen.

Kouluttajat pistävät hommiin”Koulutus auttoi löytämään liiketoiminnan fokuksen ja karsimaan ylimääräistä”, Majuri kertoo. ”Eniten opin kotitehtävistä ja hyviltä kouluttajilta. Tehtävät auttoivat peilaamaan omaa bisnestä teoriaan. Puolitoista vuotta oli juuri passeli aika koulutukselle, koska siinä ajassa ehti testata ideaa ja palvelutuotetta ja kehittää niitä edelleen.”

Myös muiden yrittäjien tapaaminen ja ajatusten­vaihto oli palkitsevaa.

”Varsinkin yksinyrittäjälle tämä koulutus on ihan ehdoton! Yrittäjyyden haasteiden ja ongelmien kanssa jää helposti yksin. Pitäisi löytää joku foorumi, jossa pääsee jakamaan omia kokemuksiaan, on se sitten koulutuksen, sosiaalisten verkostojen tai jonkun muun kautta.”

”Koulutus on ollut minulle sellainen sydämen syke, joka rytmittää omaa kehitystyötä. Se on myös antanut tekemiselle fokuksen, jonka ansiosta homma ei lähde karkaamaan liian moneen suuntaan. Olen ymmärtänyt, että mun pitää tehdä sitä mulle ominaista juttua”, Majuri summaa.

16

Teksti: Miia Holm I Kuva: Miia Holm

Mik

ä tu

otek

ehit

täjä

n er

ikoi

sam

mat

titu

tkin

to? Tuotekehittäjän erikoisammat-

ti tutkinto on viralliseen näyttö-tutkintojärjestelmään kuuluva koulutuskokonaisuus. Koulu-tusohjelma antaa valmiudet asiakastarpeisiin pohjautuvien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä nykyisten toimintaprosessien paranta-miseen. Koulutusohjelman aikana osallistujat vievät oman tuote kehitysideansa toteutus-asteelle ohjatusti.

Tuotekehittäjän erikoisam - mat ti tutkintoon valmistava koulu tus toteutetaan moni-muotokoulu tuksena, joka koostuu koulutuspäivistä, etäopiskelusta sekä työn ohessa tapahtuvasta oppimi-sesta. Yrittäjän kouluttautu-minen tähän tutkintoon voidaan rahoittaa tekemällä yrittäjän oppisopimus, jolloin osallistujan osuudeksi jää ainoastaan tutkintomaksu 58 €.

”Koulutus auttoi löytämään liiketoiminnan fokuksen ja karsimaan ylimääräistä”

itseensä koulutuksella

17

Ari Backman viimeistelee työ -

teknikon koulutustaan, ja on

siirtynyt sen myötä työn johto-

tehtäviin. Timo Kerttula vastasi

koulutuksessa työ elämän

lain säädäntöä käsittelevästä

osuudesta. Osapuolet kertoivat

kokemuksiaan koulutuksesta

sekä ajatuksiaan työelämästä.

Timo Kerttulalainsäädäntöneuvos sisäministeriössä, Rastorin sivutoiminen kouluttaja.

”Toimin sisäministeriössä Lain-säädäntöneuvoksena. Sitä ennen olen toiminut muun muassa tulos-yksikön päällikkönä, yrityslakimiehenä, asianajajana, opettajana ja hallinto-päällikkönä. Rastorin sivutoimisena kouluttajana olen toiminut vuodesta 2012. Tässä työteknikon koulutuksessa vastasin työelämän lainsäädäntöä käsittelevästä osuudesta.”

Kuka?

Kuvat: Lassi Kaaria

Työteknikon koulutus on perinteikäs ja tasokas koulutus, jonka monet ovat vuosien varrella suorittaneet.

Kyllä henkilöstö työelämän arjessa minun kokemukseni mukaan pärjää. Ongelmatilan-teissa voikin sitten tarvita joskus apua, koska ei niitä ongelmia välttämättä kovin usein esiin tule.

On aina hienoa, jos onnistuu saamaan oppilaat mukaan keskustelemaan ja innostumaan opetuksesta.

Koossa oli hyvä ja innokas porukka, joka suhtautui opiskeluun vakavasti mutta rennosti.

Työteknikon koulutuksen merkitys sinulle?

Tunteeko yritysten henkilöstö työ elämän lainsäädäntöä riittävästi?

Mikä oli antoisinta kouluttamisessa/kouluttautumi­sessa?

Minkälainen ryhmä tähän koulutukseen osallistui?

Timo

Ari

Eväitä työnjohtotehtäviin

Timo

18

Ari Backmantyönjohtaja, Helsingin raitiovaunuhallit

”Olen toiminut kaupungin palveluksessa jo 33 vuotta. Toukokuun alusta lähtien olen toiminut Helsingin raitiovaunu-halleilla määräaikaisena työnjohtajana. Samalla viimeistelen työteknikon koulu-tustani Rastorilla. Koulutus on osoittau-tunut todella hyödylliseksi. Lopputyö syntyy läheisesti työtehtäviini liittyvästä aiheesta, raitiovaunuhuollosta.”

Kuka?

Työteknikon koulutus on mahdollistanut uusiin työelämän haasteisiin tarttumisen. Lähdin mukaan esimieheni kehotuksesta, ja se on ilman muuta kannattanut.

Luulen, että ihmisillä on puutteelliset tiedot esi-merkiksi siitä, mihin ottaa yhteyttä mahdollisten ongelmien tullessa eteen. Eivät kaikki koulutuk-sessa esiin nousseet asiat olleet itsellekään päivän-selviä.

Työnjohtamiseen liittyvä jakso oli kaikista antoi sin; sieltä jäi monta asiaa käytäntöön. Kaiken kaikkiaan koulutus antoi varmuutta ja tuke vuutta uusien tehtävien hoitamiseen; huomasi, että uudessa toimenkuvassa pärjää kuin pärjääkin hienosti.

Ryhmässä oli kymmenkunta ihmistä eri aloilta, ja valtaosa heistä oli juuri siirtymässä työnjohto-tehtäviin. Oli kiinnostavaa huomata, että kaikilla oli samoja haasteita ja samankaltaisia kysymyksiä omasta alasta riippumatta.

Ari

19

Timo Ari

Mitkä ovat hyvän työteknikon tärkeim­mät ominaisuudet?

Motiivisi työ elä ­ mässä – mikä ajaa sinua eteenpäin?

Kuka on tärkein esikuvasi?

Mikä antaa sinulle voimaa arjessa jaksamiseen?

Anna vinkki hyvään työelämään!

Kyllä ne ominaisuudet liittyvät esimies-taitoihin. Sanotaan oikeudenmukaisuus, vastuuntunto ja oman esimerkin näyttä minen.

Varmaankin tehtävät, jotka panevat vähän ponnistelemaan. Ja kyllä kai monella meistä myös palkka.

Olen tavannut työelämässä paljon loistavia tyyppejä. Monella heistä on saattanut olla sellaisia ominaisuuksia tai taitoja, joita olen itse pyrkinyt omaksumaan. On siis aika monta esikuvaa.

Kyllä ne ovat perhe ja liikunta. Tosin en kyllä useinkaan koe tarvitsevani mitään erityisiä voimia, ei arkeni niin kauheaa ole.

Kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.

Täytyy olla rehellinen sekä itselleen että muille. Käyttäytymisen pitää olla asiallista ja kaikki ihmiset pitää ottaa huomioon.

Kiinnostavat työtehtävät ja hyvä ilmapiiri innostavat.

Minulla ei ole varsinaisia esikuvia.

Oma perhe tietysti; vaimo ja tyttäret. Nautin myös kaikenlaisesta käsillä tekemisestä ja puuhastelusta niin mökillä kuin kodinkin pihapiirissä. Jotain yksinkertaista puuhaa suorittaessa rentoutuu hyvin.

Omasta kunnosta tulee pitää huolta, ja toiset pitää ottaa huomioon. Siinä on jo paljon. Työelämässä ei pärjää ”minä itse” -asenteella.

Minusta on selvää, että matka on tärkein. Se on itseisarvo. Nyt meni kyllä vähän filosofiaksi.

”

Kumpi on tärkeämpää – matka vai päämäärä? Miksi?

Mielestäni juju piilee siinä, että pyrkii taittamaan tämän työelämän matkan mahdollisimman hyvin. Uteliaisuus, uudistumiskyky ja oppimisen halu tulee säilyttää koko matkan ajan, ja koulutus on siinä hyvänä tukena.

”

20

S osiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa ja palvelujen kehit tämisessä on tärkeää tietää ja olla jatkuvasti selvillä palvelukohtaisesti asiakas-

määristä, asiakasrakenteesta ja asiak-kaiden todellisista tarpeista. Tärkeää on myös olla tietoinen, mihin osaan asiakastarpeista kyetään parhaiten vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuol-lon palveluilla ja mihin osaan joillakin muilla keinoilla. Kun nämä ovat selvillä, käytössä olevat voimavarat, henkilöstö- ja muut resurssit on mahdollista suun-nata siten, että ne mahdollisimman hyvin tyydyttävät asiakkaiden tarpeet.

Raahen seudun hyvinvointikunta-yhtymässä käynnistettiin syksyllä 2012 yhteistyössä Rastorin kanssa palvelu-kehitystyö, jossa koulutuksellisena välineenä käytettiin tuotekehittäjäkou-lutusta. Mukaan valittiin yhteensä 16 tuotekehityshanketta ja niistä vastaavaa henkilöä. Kukin henkilö kokosi työyh-teisöstä kehitysryhmän käynnistämänsä tuotekehittämisen tueksi. Tuotekehitys-työn ja koulutuksen tavoitteeksi asetet-tiin keskeisten palveluprosessien uudis-taminen niin, että ne entistä paremmin vastaisivat asiakkaiden todellisia tar-peita ja tukisivat kotona pärjäämistä.

Tuotekehitystyön tuloksena saimme uudistettua sekä sisäisiä prosesseja että varsinaisia asiakaspalveluja. Sisäisessä toiminnassa saatiin aikaan mm. esi mies-työtä ja työhyvinvoinnin johtamista tukeva sähköinen toimintamalli, johta-mista tukeva reaaliaikainen raportointi-

järjestelmä sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan uudistettu menetelmä. Ulkoisten asiakkaiden osalta merkittäviä asioita olivat mm. yhteisöasumiseen pohjautuva kotihoitotalo, joka palveluna sijoit tuu perinteisen kotihoidon ja tehos-tetun palveluasumisen

välimaastoon. Sähköi nen asiakaspalvelu-kanava NettiRassi saatiin tuotekehitys-työn tuloksena myös käyttöön ja se tarjoaa pohjan asiakkaiden omahoidon tukemiseen sekä ajasta ja paikasta riip -pu matto maan asiointiin. Se lisäksi vähentää kasvokkain tai puhe limessa tapahtuvaa asiointia. Kotona pärjäämistä tukevaa palvelutoimintaa kehitettiin useammassakin tuotekehityshank keessa ja saatiin aikaan asiakas tarpeista läh te - viä uusia, kustannuste hok kaita toi min-tamalleja. Ikä ihmisten arjessa pärjää-misen tueksi kehitettiin Neuvonurkka – palvelu ohjausmalli, joka on matalan kynnyksen kanava saada ohjausta ja tukea ikäänty miseen liit tyviin kysymyk-

siin. Myös hammashuol lon koko toimin-nan paino pisteen muutos korjaavasta ennalta ehkäisevään ja väestön omaa vastuuta korostavaan toiminta tapaan on merkittävä tuoteke hitystyö, jonka todel-liset tulokset näh dään tulevina vuosina parempana hammas terveytenä.

Raahen seudun hyvinvointikunta-yhtymä on kehitysmyönteinen ja uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon toimija. Kustannuskehityksemme on hyvin maltillista ja henkilöstö on sitou-tunut kehittämistyöhön ja sen tulosten hyödyntämiseen. Palveluksessamme on 1300 ammattilaista ja noin 130 miljoo-nan budjetilla kykenemme tuottamaan alueen väestölle kohtuulliset arjessa pärjäämistä tukevat palvelut. Uskomme, että yhteistyössä alueen muiden toimi-joiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa me kykenemme vastaamaan myös tuleviin sosiaali- ja terveydenhuol-lon uudistumisen haasteisiin. Uudistu-misen keskiössä on asiakas.

Palveluja asiakkaiden todellisiin tarpeisiin

Kuva: Sari Junnonaho

”Tavoitteeksi asetettiin keskeisten palveluprosessien uudistaminen niin, että ne entistä paremmin vastaisivat asiakkaiden todellisia tarpeita ja tukisivat kotona pärjäämistä.”

Perspektiivi Hannu Kallunki

kuntayhtymän johtaja

21

Johda ja kehitä yritystä asiakasarvoon panostamalla.

”Lean on arvoketjuajattelua. Siinä yrityksen toimintaa kehitetään luopumalla toiminnoista jotka eivät lisää asiakasarvoa”, tiivistää Janne Lamberg Lean5 Europe Oy:stä.

”Lean-ajattelun keskiössä on kokonaisuuden ymmärtäminen. Toimintoja, jotka lisäävät asiakkaan tyytyväisyyttä ja saavat asiakkaan palaamaan yhä uudelleen, kannattaa vaalia. Sen sijaan sellaisia asioita, jotka vievät turhaan resursseja ja joista ei ole hyötyä asiakastyössä, lähdetään systemaattisesti karsimaan. Tämä vaatii usein järjestelmällistä ongelmanratkaisua ja toimintojen uudelleen organisointia.”

Lean – tapa ajatella

TyökalupakkiTeksti: Minna Korpimies

Lambergin edustama Lean5 Europe Oy

on Rastorin Lean-yhteistyökumppani.

”Lean-ajattelu hyödyttää kaikkia yrityksiä joilla on asiakas, toimialasta riippumatta. Kaikilla on arvoketju, jonka toimintaa voi parantaa.”

Ketä Lean-ajattelu hyödyttää?

22

”Yritysten kehityshankkeissa keskitytään usein tiettyyn toiminnan osa-alueeseen kokonaisuuden sijaan. Silloin toiminnan tehostamista saatetaan hakea väärästä paikasta tai väärin perustein. Viime kädessä kilpailukyvyn paraneminen juontuu kuitenkin siitä että asiakas on tyytyväinen, tulee takaisin.

Miksi juuri Lean?

”Lean-ajattelutapa on melko helppo omaksua ja toimintaa voidaan kehittää merkittävästi jo parin viikon mittaisella harjoituksella.

Käytettävät menetelmät ovat viime kädessä varsin yksinkertaisia. Esimerkiksi päivittäisen johtamisen tilai-suudessa voidaan pohtia, miksi edellispäivän tavoitteita ei saavutettu. Tyypillinen esimerkki voisi olla vaikkapa se, että tavaroita ei saatu tuotantoon koska henkilö, jonka piti toimittaa materiaalit, oli kiinni muissa tehtävissä. Kun syyt ja seuraukset tiedostetaan, korjausliikkeitä on helppo tehdä.

Kaikkia kehityskohteita ei myöskään tarvitse huomata heti. Lean-prosessissa ei haeta kerralla täydellisyyttä vaan hieman parempaa suoritusta. Kun tämä toistetaan päivittäin, arvoketju tiivistyy hieman päivä päivältä.”

Kuinka nopeasti Lean-prosessi tuottaa tuloksia?

”Ensimmäinen tehtävä on tavoitteiden ja mittareiden määritteleminen sekä ydintiimin sitouttaminen. Myös päivittäistä johtamista harjoitellaan ja henkilöstö perehdytetään lean-ajattelun periaatteisiin.

Arvovirtakartoituksen avulla selvitetään, mitkä prosesseissa tapahtuvat toimenpiteet lisäävät asiakas-arvoa ja mitkä puolestaan vähentävät sitä. Prosesseja tiivistetään myös niin kutsutun 5S-harjoituksen (sort, set in order, shine, standardize, sustain) avulla. Tavoitteena on työpaikka, josta tarpeettomat tavarat, esteet, toiminnot ja vaaratekijät on poistettu, ja toiminnot on organisoitu siten, että työskentely on mahdollisimman sujuvaa ja tuottavaa.

Käynnistysprojektin loppuyhteenvedossa tarkastel-laan tavoitteiden toteutumista sekä asioita, joita on syytä kehittää edelleen. Tämän jälkeen lean-ajattelu siirtyy toivottavasti kiinteäksi osaksi päivittäistä johtamista ja yrityksen toimintoja.”

Miten Lean-prosessi lähtee liikkeelle?

23

HELSINKI, Sturenkatu 21, 00510 Helsinki

KUOPIO, Microkatu 1, 70210 Kuopio

OULU, Lentokatu 2, 90460 Oulunsalo

TURKU, Eerikinkatu 17 C, 20100 Turku

TAMPERE, Kalevantie 2, 33100 Tampere

www.rastor.fi

Rastorilla koulutetaan käytännön-

läheisiä osaajia. Koulutuksissamme kehität

sekä itseäsi että yritystäsi. Ravistelemme

vanhoja käsityksiä, annamme uusia ajatuksia

ja autamme sinua löytämään omat

vahvuutesi. Olemme luotettava kumppani

koko monimuotoisen työurasi ajan.

Yli 70 vuoden kokemuksella ja

omistautuvalla asenteella.

OMISTAUTUNUT SINULLE

ESIMIESTYÖEväitä henkilöiden johtamiseen, esimies-

työhön ja työnjohtoon.

JOHTAMINENValmiudet strategisen johtamisen eri

osa-alueisiin, muutos johtamiseen ja

itsensä johtamiseen

TYÖYHTEISÖN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Kun henkilöstö voi hyvin,

organisaation kilpailukyky kasvaa

MYYNTI JA ASIAKKUUDETLisää myyntiä uusista ja

nykyisistä asiakkaista

TUOTEKEHITYS JA KASVUYRITTÄJYYSKasvua innovaatioiden ja

uuden ajattelun kautta