Suomi jatkaametsäteollisuudensuurmaanaMetsäteollisuus ry:n

Anne Brunila toivoo

yhteistyötä ja

globaalia otetta

Yritysverotus:Hyvät ideatkäyttöönKilpailukyky edellyttää

järjestelmän jatkuvaa

kehittämistä

aviisoriPRICEWATERHOUSECOOPERSIN ASIAKASLEHTI 1/2008

AVIISORI 01 2008 2

4

8

11

12

18

21

22

23

16

SISÄLLYS

SUOMEN METSÄTARINA SAA JATKOA

Metsäteollisuus ry:n toimitus-johtaja Anne Brunila näkee rakenne-muutoksessa myös mahdollisuuksia.

SUUNNITELTU ON MELKEIN TEHTY

Perheyrityksissä kannattaa päättää ajoissa, kuinka omistajuus siirtyy eteenpäin. Haastateltavana mm. Lindströmin Jukka Roiha.

UUTISET

Ajankohtaista PwC:llä.

KEVEYS JA HELPPOUS KANNATTAA

PwC ja Maailmanpankki yhdistivät voimansa ja tutkivat, kuinka yritysverotus on järjestetty eri puolilla maailmaa.

BISNESTÄ JA ELÄMYKSIÄ

Jääkiekkojoukkue JYP Jyväskylä vakautti taloutensa ja rakentaa yleisöä kiinnostavaa tuotetta.

KEMIKAALIT KARTALLE

Kemikaaliviraston hallinto-neuvoston puheenjohtaja Jukka Malm odottaa Helsingissä toimin-tansa aloittaneeseen virastoon tietoja noin 30 000 kemikaalista.

UUSILLE URILLE

Tenori Jyrki Anttila kokeilee keväällä taitojaan tanssijana.

LUOTTAMUS LASKUSUUNNASSA

Maailmantalouden taantuma huolestuttaa toimitusjohtajia, käy ilmi PwC:n maailmanlaajuisesta tutkimuksesta.

TUTKAIN

Tapahtumia ja uutisia.

JULKAISIJA

PricewaterhouseCoopers OyPL 1015 (Itämerentori 2)

00101 Helsinki

Puh. (09) 22 800

www.pwc.com/fi

osoitteenmuutokset aviisori@micromedia.fi

ISSN 0789-5038

PÄÄTOIMITTAJA

Johan Kronberg

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Hanna Kauko

TOIMITUSNEUVOSTO

Juha Laitinen

Janne Rajalahti

Harri Valkonen

TOIMITUS

Sanoma Magazines Finland,

Yritysjulkaisut

tuottaja Anu Piippo

graafinen suunnittelija Anu Pyykkö

toimituspäällikkö Kimmo Holappa

johtaja Marko Haikonen

PAINOPAIKKA

Laakapaino Oy, Porvoo

8

18

12

21

3AVIISORI 01 2008

Lännessä synkkenevää, kompensoiko Aasia?

PÄÄKIRJOITUS

P wC:n tammikuussa julkistaman maailmanlaajui-sen toimitusjohtajatutkimuksen (CEO Survey) tulosten mukaan maailmantalouden taantuma

huolestuttaa yritysjohtajia. Tuoreessa tutkimuksessa heidän luottamuksensa tulevaisuuteen laski ensim-mäistä kertaa viiteen vuoteen.

Liiketoiminnan kasvunäkymiin hyvin luottavaises-ti suhtautuvien yritysjohtajien määrä on pienentynyt vuodessa erityisesti Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopas-sa, ja yhä suurempi osa yritysjohtajista pelkää taan-tuman johtavan lamaan. Kehittyvissä maissa, lähinnä E7-maissa, tilanne on päinvastainen: toimitusjohtaji-en usko kasvunäkymiin on jopa korkeammalla tasol-la kuin vuosi sitten.

Tutkimuksen mukaan yritysjohtajat pitävät talous-kasvun kannalta merkittävinä uhkatekijöinä maail-mantalouden taantuman lisäksi muun muassa liiallista sääntelyä. Yritysjohtajat ovat myös selvästi huolissaan siitä, että kilpailu osaavista työntekijöistä on edelleen kiristymässä.

Maailmalta, lähinnä Yhdysvaltojen asuntoluotto-kriisistä, on kantautunut viime aikoina paljon huono-ja uutisia, ja mustanpuhuvia talousuutisia on varmas-ti luvassa myös jatkossa. ”Yhdysvaltojen talous on jo siirtynyt lamaan”. Näin sanoi Merrill Lynchin helmi-kuun alussa Suomessa vieraillut sijoitusjohtaja Gary Dugan. Globaaleilla pääomamarkkinoilla näiden on-gelmien heijastusvaikutukset näkyvät kaikkialla. Täs-tä esimerkkinä on Credit Suisse -pankki, joka kertoi 19. helmikuuta tekevänsä sijoituksiinsa lähes kahden miljardin euron alaskirjaukset, vaikka se oli vain viik-ko aiemmin vakuuttanut, ettei asuntoluottokriisi juu-ri kolhinut sen viime vuoden tuloslukuja.

Helmikuun loppuun mennessä asuntoluottokrii-sistä johtuvia alaskirjauksia oli tehty jo 150 miljardin dollarin edestä. ”Ongelmat eivät missään tapauksessa ole vielä ohi”, totesi JPMorganin analyytikko Marga-ret Cannella helmikuussa Kauppalehden haastattelus-sa. Hän totesi, että myös kulutus- ja yrityslainat jäävät aiempaa useammin hoitamatta. UBS ennustaa asunto-

luottokriisin synnyttävän vielä yli 200 miljardin dol-larin alaskirjaukset.

Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinakriisi vaikuttaa jo selvästi Euroopassa. EU:n talouskasvu hidastuu kulu-vana vuonna kahteen prosenttiin, ja euromaiden ta-louskasvu 1,8 prosenttiin, arvioi EU-komission talous-ennustetta talous- ja rahakomissaari Joaquin Almunia. Hän varoittaa, että talouskasvun jyrkkä hidastuminen Yhdysvalloissa ja ruoan, öljyn sekä sähkön raju kallis-tuminen vaativat jo veronsa EU:n talouskasvusta.

Myös Suomen ja sen lähialueiden, kuten Baltian maiden, päällä on monta synkkää pilveä. Uskon kui-tenkin, että naapurimaassamme Venäjällä kasvun ve-turit ovat niin vahvoja, että ne yhdessä Aasian kas-vun kanssa kompensoivat merkittävästi Yhdysvaltojen taantuman vaikutuksia. On huomionarvoista todeta, että viime vuonna Kiina ohitti Yhdysvallat maailman talouskasvuun eniten vaikuttavana maana.

Globaaleista toimialoista Suomelle ja suomalaisille elintärkeä metsäteollisuus työllistää suoraan tai välil-lisesti 200 000 suomalaista. Suomi pysyy metsäteolli-suuden suurmaana, mutta muutoksia ei voida välttää. Näin uskoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila. Hän kuitenkin näkee muutoksissa myös mah-dollisuuksia – ja työpaikkoja. Lisää Anne Brunilan aja-tuksista voit lukea tämän lehden sivuilta 4–7.

Moni perheyritys vaihtaa lähivuosina omistajaa. Ne yrittäjät, jotka ovat varautuneet tilanteeseen hy-vissä ajoin ja joiden yritys on vakaalla kasvu-uralla, löytävät todennäköisesti toiminnalleen jatkajia. Mo-nilla yrityksillä saattaa kuitenkin olla edessä jopa ovi-en sulkeminen. Lisää perheyritysten tulevaisuudesta voit lukea tämän lehden sivuilta 8–10.

Aurinkoista alkavaa kevättä!

Johan KronbergPäätoimittaja

AVIISORI 01 2008 4

K un Anne Brunila siirtyi kaksi vuotta sit-ten vakaasta valtiovarainministeriöstä metsäteollisuuden edunvalvojaksi, hän

astui keskelle rakennemuutosta. Metsäyhtiöi-den supistukset, tänä talvena varsinkin Stora Enson tehtaiden sulkemiset, ovat pyörineet uutisotsikoissa.

Brunila sanoo ymmärtävänsä irtisanomis-ten aiheuttamia ongelmia. Hän muistuttaa kuitenkin, että muutoksissa syntyy myös mah-dollisuuksia – ja työpaikkoja.

”Työpaikat vähenevät, kun teollisuuden puo-lella nostetaan tuottavuutta. Samaan aikaan niitä syntyy kuitenkin arvoketjun muissa osis-sa. Ulkoistaminen on luonut työtä strategisiin kumppanuusyrityksiin ja muille aloille. Pääoma-valtaisella alalla muutokset eivät ole nopeita, mutta kun uusia tuotteita saadaan kaupallistet-tua, rakenne alkaa muuttua”, hän sanoo.

Metsäteollisuus työllistää nyt suoraan tai välillisesti 200 000 suomalaista. Suomen net-tovientituloista kolmannes tulee metsäteolli-suudesta ja sen ympärille rakentuneesta klus-terista. Alan investoinnit olivat viime vuonna lähes 900 miljoonaa euroa, mikä on neljännes kaikista teollisuusinvestoinneista.

Tulevaisuudessa puuraaka-aineen saata-vuus asettaa Brunilan mukaan rajat sille, kuin-ka suurta kapasiteettia maassa voidaan yllä-pitää. Muiden kuin uusien energiamuotojen osalta investoinnit tarkoittavat lähinnä mo-dernisointia ja teknologista päivitystä.

SUOMALAISTA BIOENERGIAA EI ole ilman met-säteollisuutta. Peräti 80 prosenttia Suomen bioenergiasta tulee metsäteollisuuden sivu-tuotteena jäteliemistä ja sellaisesta biomas-

sasta, joita ei voi jalostaa edelleen. Anne Brunila arvioi, että Suomeen mah-

tuu 3–5 suurta bioenergiaa tuottavaa bioja-lostamoa.

”Mahdollisesti useampiakin, jos Suomesta tulee biopolttoaineiden viejä”, hän sanoo.

Bioenergia on vahvasti esillä EU:n energia-ilmastopaketissa. Paketti asettaa jäsenmail-le kovat vaatimukset; esimerkiksi Suomen on nostettava uusiutuvan energian osuutta lop-pukulutuksesta nykyisestä 28,5 prosentista 38 prosenttiin.

Metsäteollisuus tuottaa meillä jo nyt 70 prosenttia uusiutuvasta energiasta – Suomes-sa tärkeimmät uusiutuvat energialähteet ovat bioenergia ja vesivoima. Brunila näkee pake-tissa myös mahdollisuuksia.

”Metsään pohjautuvan energian määrää voi-daan edelleen lisätä, jos markkinoille vain saa-daan enemmän kotimaista puuta”, hän sanoo.

”EU:n tavoitteet ovat kuitenkin siinä mie-lessä ongelmallisia, että uusiutuvat energian-lähteet, esimerkiksi tuulivoima ja aurinkoener-gia, vaativat koko Euroopankin tasolla suuria investointeja, ja aikaa on vähän.”

Metsäteollisuuden kannalta vielä pulmalli-sempi asia on EU:n uusittu päästökauppajär-jestelmä. Päästökaupassa energiaintensiivisille aloille odotetaan helpotuksia, mutta Euroopan komissio tekee niistä päätöksiä vasta aikaisin-taan vuonna 2010.

”Metsäteollisuus täyttää varmasti energi-aintensiivisten alojen kriteerit, mutta mitään varmuutta alan kohtelusta ei vielä ole. Se, että lopulliset kustannukset eivät ole tiedos-sa, vaikuttaa investointeihin”, Brunila har-mittelee.

Teksti Mika HentunenKuvat Kimmo Brandt

SUOMEN METSÄTARINASAA JATKOASuomi pysyy metsäteollisuuden suurmaana, Metsäteollisuus

ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila uskoo, mutta muutoksia

ei voida välttää. Murroskauden yli päästään täsmälääkkeillä.

”Pitää nostaa jalostusastetta ja suunnata tuotantoa uusiin

tuotteisiin ja uusille markkinoille”, hän sanoo.

5 AVIISORI 01 2008

Anne Brunila seuraa alan

kehitystä Metsäteollisuus

ry:n konttorissa Helsingin

Snellmaninkadulla.

6 AVIISORI 01 2008

"Viestintää ja yhteistyötä

ympäristöjärjestöjen ja eri

tahojen kanssa on lisättävä",

Anne Brunila sanoo.

Johtavaksi innovaatio-ympäristöksiViime vuonna perustettu Metsäklusteri Oy on strategisen osaamisen keskittymä, joka kana-voi julkista ja yksityistä rahoitusta tutkimus-ohjelmiin. Sen tavoitteena on luoda Suomeen maailman johtava metsäalan innovaatiokes-kittymä.

Tutkimusohjelmissa etsitään resursseja ja raaka-aineita tuntuvasti säästäviä uusia tuo-tantoteknologioita. Tänä keväänä käynnistyy muun muassa uusi bioteknologian kehittämis-hanke. Metsäklusteri Oy:ssa on mukana yh-deksän yritystä, VTT, Metla ja neljä yliopistoa.

”Suomessa tehdään loistavaa tutkimusta, mutta ongelmana on ollut se, että tutkimusta tehdään useissa yliopistoissa ja tutkimuslai-toksissa. Projektit ovat jääneet pieniksi, eivät-kä ne ole pystyneet luomaan sitä lisää, mikä syntyy nyt, kun kaikki toimivat yhteisen strate-gian mukaisesti”, Anne Brunila sanoo.

”Alan investoinnit ovat todella kalliita. Keskittymän avulla pilotti- ja demonstraatio-vaiheita voidaan nopeuttaa”, hän lisää. ❙ ❘

Luottamustehtäviä ja hyväntekeväisyyttäKauppatieteiden tohtori Anne Brunila siirtyi Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajaksi vuo-den 2006 alussa valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajan paikalta. Sitä ennen hän työskenteli johto- ja asiantuntijatehtävissä Euroopan komissiossa ja Suo-men Pankissa.

Tehtävät ovat Brunilan mukaan olleet yllättävän samankaltaisia.”Kaikki perustuu niissä asiantuntijatyöhön, siihen, että pystytään arvioimaan eri poliit-

tisten toimenpiteiden vaikutuksia, kertomaan niistä ja hakemaan ratkaisua, joka lisää kil-pailukykyä ja Suomen vetovoimaisuutta. Ainoastaan työehtosopimusten kanssa en ollut aiemmin joutunut tekemisiin”, hän kertoo.

Brunilalla on useita merkittäviä luottamustoimia. Sammon hallitukseen hänet valittiin ensimmäisenä naisena. Brunila istuu Sitran, EVAn ja ETLAn hallituksissa ja kansainvälisis-sä järjestöissä, kuten FAOssa ja maailman metsä- ja paperiteollisuuden järjestöjen yhteis-työverkostossa ICFPA:ssa, ja hän on myös Merenkulkulaitoksen johtokunnan puheenjoh-taja. Mistä motivaatio ja aika kaikkeen löytyy?

”Monissa luottamustehtävissä on kyse itselleni tärkeistä asioista. Aloitin vastikään las-tentautien tutkimussäätiön hallituksessa, koska haluan edistää lasten hyvinvointia. Olen myös mukana ortodoksisen kulttuurikeskuksen toiminnassa, koska kulttuuri ja henkiset asiat ovat minulle tärkeitä.”

Brunila myöntää kuitenkin, että päivät venyvät pitkiksi. ”Viikonloppuisin en tee töitä. Huolehdin myös siitä, että pidän lomia, jolloin en työ-

asioita ajattele.”Vapaa-aikana Brunila lukee sekä käy elokuvissa, konserteissa ja taidenäyttelyissä.

Henkilökohtaista hyväntekeväisyyttä hän on harjoittanut jo vuosia tukemalla kahden tiibe-tiläisen pojan koulutusta.

”He ovat pian yliopistoikäisiä”, Brunila kertoo. ”Olemme kirjeenvaihdossa, ja jonain päivänä haluaisin tavata heidät.” ❙ ❘

7 AVIISORI 01 2008

”Metsäteollisuus käyttää 30 prosenttia Suomen sähköstä. Koska päästöoikeuksien hintojen nousu vaikuttaa sähkön hintaan, kustannukset nousevat joka tapauksessa. Lisäksi myös uusiutuvan energian määrän lisääminen vaikuttaa puuraaka-aineen hin-taan. Toki olisi merkittävä asia, jos voisimme jäädä tulevan huutokaupan ulkopuolelle.”

Brunila toivoo Suomen metsäteollisuudelle vapautusta myös energiaverosta, jota esimer-kiksi Ruotsissa ei ole. Veron tuomat lisäkus-tannukset ovat suomalaisyhtiöille noin 60 mil-joonaa euroa vuodessa.

”Sillä summalla saataisiin paljon aikaan.”

NYKYISESSÄ ILMASTOKESKUSTELUSSA pyöri-tään Anne Brunilan mielestä Suomessa ”oman postimerkin kokoisella alueella”. Hän kaipaa-kin keskusteluun globaalia lähestymistapaa.

”Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi voi-taisiin tehdä paljon, jos metsäkato saataisiin pysäytettyä. 93 prosenttia maailman metsis-tä on sertifioimatta, ja viidennes hiilidioksidi-päästöistä aiheutuu juuri metsäkadosta. Niis-sä maissa, missä on metsäteollisuutta, metsä myös kasvaa”, hän muistuttaa.

Puun polttamisen lisäämistä pidetään muu-alla Euroopassa yhtenä mahdollisuutena ilmas-tonmuutoksen hillitsemiseen. Brunila laskee, että puun laittaminen suoraan energiantuo-tantoon tuottaa yhden kolmastoistaosan niis-tä työpaikoista, mitkä saman puun jatkojalos-tus ja kierrätys tuottaisi.

”Jos siihen mennään, ollaan samassa tilan-teessa kuin kivikaudella, jolloin keksittiin tuli ja opittiin polttamaan puuta. Ajatus ei tunnu kauhean järkevältä.”

Brunila palaakin haastattelun aikana useaan kertaan puun saatavuuteen. Yksi uhkakuva on syntynyt itärajalle, jossa puutulleja ollaan nos-tamassa 50 euroon kuutiometriltä. Jos neuvot-teluissa tullimaksuista ei päästä sopuun, puun tuonti Venäjältä Suomeen loppuu.

Venäjän-tuonnista 40 prosenttia on koi-vukuitua, jota yritykset yrittävät nyt korvata muuttamalla tuotantolinjojaan havusellulle ja tuomalla sellua muualta.

Suomessa kestävien hakkuumahdollisuuk-sien on arvioitu nousevan seuraavan kymme-nen vuoden aikana 80 miljoonaan kuutioon. Se, kuinka paljon puuta tulee markkinoille,

Asiakkaina alan suurimmat yrityksetUseampi kuin joka toinen maailman sadasta suurimmasta metsäyhtiöstä on Pricewater-houseCoopersin asiakas. Suomessa PwC:n palveluksessa on toistasataa metsä-, paperi-, sellu- ja kartonkiasioihin perehtynyttä työn-tekijää.

”Toimintamme on globalisoitunut neljän viime vuoden aikana entisestään PwC:n glo-baalin toimialaryhmän johtajan, ruotsalaisen Robert Barndenin myötä”, metsäteollisuuden asiantuntija Johan Weckman PwC:ltä kertoo.

Tilintarkastuksen lisäksi PwC tarjoaa met-säteollisuuden asiantuntijapalveluja toiminnan tehostamisen, ympäristön ja kestävän talou-den hallinnan, riskienhallinnan ja verotuksen alueilta.

PwC järjestää myös vuosittain Vancou-verissa, Kanadassa alan huipputapaamisen, jossa julkistetaan maailman metsä-, paperi-, sellu- ja kartonkiteollisuuden tilannekatsaus. Viime vuonna konferenssiin osallistui 450 metsäasioiden päättäjää ympäri maailmaa.

”Vancouverissa teemana ovat ajankohtai-set trendit ja alan kehitysnäkymät. Tapaamista voi hyvällä syyllä pitää metsäteollisuuden johtavana symposiumina”, Johan Weckman sanoo. ❙ ❘

riippuu kuitenkin viime kädessä yksittäisten metsänomistajien päätöksistä. Heitä Suomes-sa on kuolinpesät mukaan lukien 900 000.

”Raaka-aineen tasainen saatavuus pitäisi varmistaa. Sen lisäksi tarvitaan tietenkin osaa-vaa työvoimaa metsänkorjuuseen sekä kulje-tuksiin ja panostuksia infrastruktuuriin.”

Brunila laskee, että ilman kerrannaisvai-kutuksiakin kotimaisen puunhankinnan lisä-ys toisi korjuuseen ja kuljetuksiin 5 000–6 000 uutta työpaikkaa.

TEIDEN JA RAUTATIEVERKON investoinnit jää-dytettiin Suomessa 1990-luvun laman aikana. Liikenneinfrastruktuurin korjausvelka on tällä hetkellä arviolta 1,5 miljardia euroa. Se tuntuu etenkin metsäteollisuudessa, onhan 60 prosent-tia rautateiden ja 30 prosenttia maanteiden kul-jetuksista metsäteollisuuden tuotteita.

”Se, että meillä kaikki kustannukset ovat korkeammat kuin eurooppalaisilla kilpailijoil-lamme johtuu osaltaan siitä, että kuljetuskus-tannuksemme ovat kaksin- tai kolminkertaiset heihin verrattuna”, Anne Brunila sanoo.

EU:n energia- ja ilmastopaketin on pelätty aiheuttavan investointeja sellaisiin maihin, joissa päästökiintiöitä ei ole. Metsäteollisuus on jo jonkin aikaa investoinut näille nopean kasvun alueille – neljä viidestä selluinvestoin-nista on tehty Etelä-Amerikkaan, ja reilusti yli puolet paperikoneista on tehty Aasian mark-kinoille.

Muilla mantereilla tilanne on synkempi. Suomen metsäteollisuuden tuotteiden pää-markkinoilla Euroopassa on meneillään voi-makas rakennemuutos. Yhdysvalloissa talou-den kehittymisestä ei ole varmuutta: heikko dollari vaikeuttaa vientiä paperi- ja selluteolli-suudessa eivätkä amerikkalaiset asuntomark-kinat ime puutuotteita ja sahatavaraa Euroo-pasta entiseen tapaan.

Suomaisten todistettu osaaminen, huippu-luokan teknologia ja 95-prosenttisesti serti-fioidut metsät lisäävät kuitenkin Brunilan uskoa tulevaisuuteen.

”Meillä on mielestäni erittäin hyvä tarina kerrottavana, emme vain ehkä ole osanneet kertoa sitä riittävän hyvin ulospäin. Viestin-tää ja yhteistyötä ympäristöjärjestöjen ja eri tahojen kanssa onkin lisättävä”, Anne Bruni-la sanoo. ❙ ❘

AVIISORI 01 2008 8

M oni perheyritys vaihtaa lähivuosina omistajaa. Ne yrittäjät, jotka ovat varautuneet tilanteeseen hy-vissä ajoin ja joiden yritys on vakaalla kasvu-uralla,

löytävät todennäköisesti toiminnalleen jatkajia. Tuhansil-la muilla yrityksillä on kuitenkin edessä ovien sulkeminen, jos yritykselle ei löydy uutta vetäjää sen paremmin omasta perheestä kuin sen ulkopuolelta.

Oululaisen perheyrittäjän Sauli Huikurin mielestä perheyritysten pulmat tiivistyvät useimmiten heikkoon hallitustyöskentelyyn ja sitä kautta koko strategiseen suunnitteluun. Ongelma nousee esille myös omistajan-vaihdostilanteissa.

”Monelta pienemmältä perheyritykseltä puuttuu liike-toiminnasta selkeä suunta ja kehitysvisio”, hän kiteyttää.

Teksti Timo Sormunen

SUUNNITTELU PELASTAA SUKUPOLVENVAIHDOKSET

Perheyrityksen sukupolven-

vaihdos on iso prosessi, mutta

omistajanvaihdoksissa pätee

vanha kansanviisaus. Hyvin

suunniteltu on puoliksi tehty.

Sauli Huikuri on hallituksen puheenjohtajana Juhan Auto Oy:ssä. Toisen polven autoliikkeellä on toimipisteet Oulussa, Kemijärvellä, Kuusamossa ja Raahessa. Yritykses-sä on tehty strateginen päätös, jonka mukaan yhtiö säilyy jatkossakin perheen omistuksessa.

”Tuo periaatepäätös näkyy yhtiön kaikessa toiminnassa.”Lukuisten yhtiöiden hallituksissa istuva Huikuri täh-

dentää, että hallituksen jäsenillä on oltava liiketoimin-ta-osaamista ja aitoa kiinnostusta yhtiön kehittämiseen. Käytännössä se tarkoittaa, että pöydän ääreen on haettava jäseniä myös oman perheen tai suvun ulkopuolelta.

Hän patistaa suuntaamaan katsetta kokeneisiin osaa-jiin, mutta rohkaisee kysymään ajoissa myös suvun nuo-remman polven kiinnostusta.

Sauli Huikuri peräänkuuluttaa

pieniinkin perheyrityksiin

selkeää visiota.

KU

VA

JU

KK

A-P

EK

KA

MO

ILA

NE

N

9 AVIISORI 01 2008

”Nuoret ovat nykyisin kielitaitoisia ja kansainvälisiä moniosaajia. Heidän saamisensa mukaan perheyrityksiin tai lähtemään itse yrittäjiksi on äärimmäisen tärkeää.”

PERHEYHTIÖT OVAT terävöittäneet Luja-yhtiöiden hallituk-sen puheenjohtajan Hannu Isotalon mielestä toimintaan-sa selvästi. Skarppauksen taustalla on useimmiten lähes-tyvä omistajanvaihdos.

”Yrityksen pitää olla kunnossa, kun sille haetaan uutta ve-täjää tai omistajaa. Huonokuntoisena se ei kiinnosta seuraa-jaa, eikä sitä saa myöskään kaupaksi”, Isotalo muistuttaa.

Luja on 50-vuotias ja noin 2 000 henkilöä työllistävä raken-nusalan konserni, joka käy parhaillaan läpi sukupolvenvaihdos-ta. Hannu Isotalo keskittyy nykyisin hallitus- ja strategiatyö-hön, ja suvun kolmatta polvea edustava Mikko Isotalo luotsaa Lujabetonia, joka on yksi konsernin tytäryhtiöistä. Tavoitteena on, että hän nousee vähitellen koko konsernin johtajaksi.

Isotalo muistuttaa, että sukupolvenvaihdos on perheyri-tyksille aina haastava käännekohta. Varsinkin pienemmis-sä yhtiöissä, joiden kasvunäkymät ovat niukat, perillisten motivointi jatkajaksi voi olla vaikeaa. Samaan hengenve-toon hän tähdentää yrittäjän omaa aktiivisuutta. Ohjak-

sia ja vastuuta on osattava antaa muille ajoissa.”Esimerkiksi Henry Ford ei tätä aikoinaan tehnyt ja vei

yhtiönsä liki konkurssiin”, Isotalo muistuttaa.Useamman polven perheyhtiöiden vahvuutena on Iso-

talon mielestä toiminnan pitkäjänteisyys. Strategisia pää-töksiä ei tehdä osavuositulosten pohjalta, vaan sihti on aina vuosien päässä. Tässä kohtaa Luja-yhtiöt kelpaa itse-kin esimerkiksi.

”Konserni on nyt aika pitkälle sellainen, mitä 1990-luvun puolivälissä suunniteltiin”, myhäilee Isotalo.

YRITYSTEN TEKSTIILIPALVELUIHIN erikoistuneessa 160-vuotiaassa Lindströmissä johtajavaihdos osuu maaliskuun puoliväliin. Tuolloin yhtiötä vuodesta 1985 luotsannut Jukka Roiha antaa toimitusjohtajan tehtävät Juha Lauri-olle ja siirtyy itse hallituksen puheenjohtajaksi.

Omistajasuvun ulkopuolelta tuleva Laurio pestattiin yli 200 miljoonan euron liikevaihtoa tekevän Lindströmin varatoimitusjohtajaksi Perloksesta keväällä 2006. Samalla alkoi opettelu koko yhtiön vetovastuuta varten.

Jukka Roiha oli tehnyt oman eläkepäätöksensä jo 1985, kun hän peri johtajapestin isältään.

Ohjakset on osattava

antaa ajoissa muille,

Hannu Isotalo sanoo.

KU

VA

PE

NT

TI

VÄ

NS

KÄ

10 AVIISORI 01 2008

”Päätin jo silloin, että jään eläkkeelle kuusikymppisenä. Niinpä vaihdos on viety läpi harkiten ja hallitusti. Olen voinut rakentaa organisaatiota ja yhtiön johtamisjärjestelmää tätä maalia varten. Samalla olen siirtänyt vastuuta asteittain muil-le, mikä ei yrittäjävetoisissa perheyhtiöissä aina onnistu.”

Pieniä luopumiseen liittyviä kasvukipuja on osunut myös Roihan kohdalle. Katse on kuitenkin pysynyt tiukas-ti tulevaisuudessa.

”Nyt on vain opeteltava uusi rooli, jossa irtaannun ope-ratiivisesta johtamisesta”, hän painottaa.

Lindströmin tapauksessa jatkajaa ei löytynyt suvun pii-ristä. Sekin oli yksi syy muokata ulkomaille laajentuneen yhtiön johtamisjärjestelmää, hallituksen roolia ja organi-saatiota.

”Osaamisvaatimukset ovat omasta suvusta tulevalle johtajalle käytännössä muita kovemmat, sillä häneltä pes-ti vaatii työuran mittaista sitoutumista. Hallitus on tässä kohtaa hyvä paikka tunnustella kiinnostusta.” ❙ ❘

Moni perheyritys on tienhaarassa Runsas neljännes pohjoismaisista perheyrityksistä vaihtaa omistajaa seuraavien viiden vuoden aikana. Entistä useammin uusi omistaja löytyy perheen ulkopuolelta.

PwC:n kansainvälisen Global Family Business Survey -tutkimuksen mukaan tuleviin omistajavaihdoksiin on kuiten-kin valmistauduttu heikosti. Noin puolet perheyrityksistä ei ole laatinut sen varalle mitään suunnitelmaa, ja 20 vuoden ikään ehtineissä yrityksissä tilanne on vielä synkempi. Perheyritysten sukupolvenvaihdosten määrä lisääntyy kuitenkin lähivuosina selvästi, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään.

Pohjoismaissa yli neljännes perheyrityksistä ennakoi omis-tuspohjansa muuttuvan lähivuosina ja entistä useampi yritys löytää ostajan perheen ulkopuolelta. Tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia omistajista aikoo myydä omistustaan sijoittajille tai muille yhtiöille. Oman suvun piiristä uuden omistajan uskoo löytävänsä vain runsas kolmannes.

Pohjoismaiden ulkopuolella kehitys on pitkälti päinvastai-nen ja omistus näyttää siirtyvän entistä vankemmin perillisille. PwC:n omistajayrittäjäpalveluiden johtaja Markku Tynjälä selittää tätä verotuksella, jonka selkiyttäminen nousi esiin myös tutkimuksessa. Liki 80 prosenttia pohjoismaisista yhti-öistä pitää tärkeänä, että yritysverotusta yksinkertaistettaisiin ja kevennettäisiin.

Omistajanvaihdoksiin ja strategiakeskusteluihin liittyvistä pulmista huolimatta perheyritykset uskovat vahvasti tulevai-suuteen. Yritysten selvä enemmistö luottaa markkinoiden ja tilauskannan kasvuun, uskoo löytävänsä uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia ja säilyvänsä kilpailukykyisinä.

Samalla varotaan liiallista riskinottoa ja hallitsemattoman nopeaa kasvua. Liki puolet yrityksistä aikoo pitää investoinnit nykytasolla.

Haasteiksi nousevat verotus ja osaava työvoima. Noin puo-let yrityksistä ennustaa, että pätevän henkilöstön rekrytointi tulee olemaan tänä vuonna pulmallista. Ne aikovatkin panos-taa entistä enemmän oman väen osaamiseen. Peräti 73 pro-senttia vastaajista nosti henkilöstöinvestoinnit yrityksen tär-keimmäksi painopistealueeksi. ❙ ❘

Tutkimuksen voi tilata maksutta osoitteesta info@fi.pwc.com.

Omasta suvusta tulevalta johtajalta pesti vaatii

työuran mittaista sitoutumista, Jukka Roiha sanoo.

KU

VA

JU

HA

SA

LM

INE

N

AVIISORI 01 2008 11

UUTIS IA

KTM, partneri Klaus Keravuori on nimitetty 1. maalis-kuuta alkaen PricewaterhouseCoopers Oy:n verokon-

sultointi-liiketoiminta-alueen johtajaksi. Keravuori on työskennellyt PwC:llä vuodesta 1999 alka-

en, viimeksi PwC:n yritysjärjestelyt-liiketoimintaryhmän johtajana. Hänellä on laaja talouselämän ja yrityssekto-rin toimintojen johtamisen ja kehittämisen kokemus sekä kotimaassa että ulkomailla. Yrityskaupoissa Keravuori on johtanut muun muassa useita merkittäviä toimialajärjes-telyhankkeita. Ennen PwC:lle tuloa hän on toiminut pörs-siyhtiöiden johto- ja hallitustehtävissä. ❙❘

Klaus Keravuoriverokonsultoinninjohtajaksi

PricewaterhouseCoopers syventää vero-osaamistaan Tampereella. PwC on hankkinut omistukseensa Tam-

pereella toimivan Verokonsultointi Luoma Oy:n koko osa-kekannan.

”Järjestely vahvistaa Pirkanmaalla asemaamme mer-kittävänä tilintarkastus- ja asiantuntijaorganisaationa. PwC:n omistajayrittäjäpalvelut ovat voimakkaassa kasvus-sa ja järjestely on osa tämän liiketoiminnan kehittämistä”, partneri Hannu Pellinen sanoo.

PwC on hankkinut omistukseensa myös Raahen Tilin-tarkastus Oy:n koko osakekannan. Raahen-toimisto tulee kaupan jälkeen jatkamaan PwC:n Oulun-aluetoimiston "satelliittina".

"Toteutettu järjestely ja sen myötä tulevat noin 250 asiakasta vahvistavat PwC:n liiketoimintaa Pohjois-Suomen markkina-alueella. Kauppa auttaa erityisesti omistajayrit-täjille suunnattavien palveluidemme kehittämistä", partneri Sami Posti toteaa. ❙❘

Henrik Virkkusesta julkaistiin kirja

Kauppatieteiden tohtori Henrik Virkkusen (1917–1963) elä-

mästä on julkaistu kirja. PwC:llä Virkkunen muistetaan yrityksen edeltäjän, tilintarkastustoimisto Salmi, Virkkunen & Heleniuksen toisena perustajana.

Hän työskenteli 1950-luvul-la Helsingin kauppakorkeakou-lun laskentatoimen professorina ja koulun rehtorina. Lisäksi Virk-kunen osallistui aktiivisesti ta-louselämän järjestöjen toimintaan ja toimi muun muassa Ekonomi-liiton puheenjohtajana. Erityi-sen merkittävä oli hänen työnsä liikkeenjohdon jatkokoulutuksen käynnistäjänä Suomessa.

Aunus Salmen kirjoittama ”Ei se mitään kun sen tietää” -kir-

ja julkistettiin viime joulukuussa kauppakorkeakoululla järjestetys-sä tilaisuudessa. Paikalle saapu-neet Virkkusen entiset opiskeli-jat muistivat hänet erinomaisena ja innostavana opettajana, jonka mukaansatempaava opetustapa oli jäänyt monen mieleen. Nimen-säkin kirja sai Virkkusen useasti käyttämästä lausahduksesta.

”Ei se mitään kun sen tietää – näin hänellä oli tapana sanoa opettaessaan kustannuslasken-taa. Tällä hän halusi muistuttaa kuulijoita siitä, että on tunnet-tava liikeyrityksen eri laskel-mien taustat, jotta niistä olisi hyötyä”, aktiivisesti kirjan teke-misessä mukana ollut Antti He-lenius sanoi. ❙❘

PwC vahvistaa osamistaan Tampereella ja Raahessa

Åbo Akademin taloudellis-valtiotieteellinen tiedekunta myöntää Johan Kronbergille kauppatieteen kunniatohtorin arvon hänen

merkittävästä panoksestaan tilintarkastusinstituution kehittämisessä ja suomalaisen tilintarkastuskulttuurin kansainvälistymisessä. Kronberg työskentelee PwC:n Territory Senior Partnerina.

Åbo Akademi myöntää Turussa 23. toukokuuta kaikkiaan 14 kunnia-tohtorin arvoa. Promovoitavien joukossa ovat myös mm. YK:n ihmisoi-keusvaltuutettu Louise Arbour, professori Yrjö Neuvo ja kauppaneuvos Anders Wiklöf. ❙❘

Johan Kronbergista kunniatohtori

KU

VA

LA

SS

E K

ELT

TO

AVIISORI 01 2008 12

13 AVIISORI 01 2008

V erotuksella voidaan monin tavoin kannustaa yritys-toimintaa. Tämä käy ilmi Maailmanpankin ja Price-waterhouseCoopersin yhteisestä yritysverotusta kä-

sittelevästä tutkimuksesta. ”Paying Taxes 2008 – The Global Report” osoittaa myös, että Suomen yritysverojärjestelmä sijoittuu monilla osa-alueilla kansainvälisen vertailun kes-kiarvon alapuolelle ja Pohjoismaiden heikoimmaksi.

Tampereen yliopiston vero-oikeuden professori ja PwC:n veroasiantuntija Seppo Penttilä toteaa, että tutkimus kat-taa varsin hyvin eri maiden verojärjestelmien ominaisuu-det. Hän ei kuitenkaan käyttäisi pelkkiä järjestyslukuja ker-tomaan totuutta.

”Suomi sijoittui 178 maan joukossa vasta sijalle 109, mutta monet edellemme sijoittuneet maat eivät ole yri-tyksen sijoittautumisvaltiona tai muutoinkaan verratta-vissa Suomeen. Esimerkiksi ykköseksi sijoittunut Vanua-tu ja monet edellemme sijoittuneet Afrikan maat edustavat erilaista yhteiskuntaa.”

YRITYSVEROTUKSEN KANSAINVÄLINEN KILPAILUKYKY ei muodostu pelkästään yhteisöverokannasta.

”Esimerkiksi Suomessa yritysten tuloverotus näyttää olevan kohtuullisen kilpailukykyistä, mutta työnantaja-velvoitteet, kuten esimerkiksi työnantajien sosiaalivakuu-tus- ja sosiaaliturvamaksut, pudottavat Suomen sijoitus-ta”, Seppo Penttilä sanoo.

Tutkimuksen kokonaisveroasteessa on laskettu yhteen yrityksen tulovero, työvoiman käytöstä työnantajalle ai-heutuvat verot ja yrityksen muut verot. Suomen yritysten kokonaisveroaste oli tutkimusajankohtana 47,8 prosent-tia, Ruotsin 54,5 ja Tanskan 33,3 prosenttia. Esimerkiksi Irlannissa kokonaisveroaste oli 28,9, Luxemburgissa 35,3, Yhdysvalloissa 46,2 ja Venäjällä 51,4 prosenttia.

HELPPOUS JA KEVEYS TUOVAT VEROTULOJAYritysten kevyt verotaakka ja verovelvoitteiden hoidon helppous kasvattavat

valtion kassaa. Naapurien hyvät ideat kannattaa jalostaa omaan käyttöön.

Teksti Johanna Paasikangas-Tella

Kuvitus Aino KorpelaKuva Tanja Mikkola

TIETTYÄ YHTENEVÄISYYTTÄ ERI maiden yritysverotuksen suunnassa on havaittavissa. Selvä trendi viimeisten viiden-toista vuoden aikana on ollut yhteisöverokantojen laskemi-nen. Tämän ohella useissa maissa on otettu käyttöön koh-dennettuja verokannustimia.

Suomessa pitäisi Penttilän mukaan huomata, että tut-kimus- ja tuotekehitystoiminta ja sen kerryttämät aineet-tomien oikeuksien tulot ovat Suomen kilpailukyvyn ydin-aluetta.

”Joissakin maissa on tällaisten toimintojen osalta käy-tössä reiluja verokannustimia. Tiettyjen erien vähennys-oikeus saattaa olla selvästi yli sata prosenttia tai aineet-tomista oikeuksista kertyneisiin tuloihin kohdistuu hyvin lievä verotus.”

Yritystoiminnan kannustaminen verotuksen keinoin nähdään mahdollisuutena ainakin Irlannissa.

”Hallitus pyrkii pitämään yritysten verorasituksen mah-dollisimman pienenä. Sen tarkoituksena on luoda kannus-tava ympäristö kotimaisille investoinneille. Varsinkin ke-vyt tulovero liiketoimintaa harjoittaville yrityksille on osoittautunut menestykseksi”, PwC:n Senior Tax Consul-tant Iain McCarthy sanoo.

Seppo Penttilä muistuttaa, että Suomessakin yritysten tuloveron tuotto on taas kääntynyt selvään nousuun.

”Vuonna 2006 yhteisöveron tuotto oli noin 18 prosent-tia suurempi kuin vuonna 2004, vaikka yhteisöverokanta oli kolme prosenttiyksikköä alempi.”

Suurin ongelma Suomessa on Penttilän mukaan keski- ja hyvätuloisten korkea ansiotulojen verotus.

”Epäkohdan korjaamiseen ei näytä löytyvän rohkeutta. Kilpailijamaita selvästi ankarampi ansiotulojen verotus on rasite yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle.”

14 AVIISORI 01 2008

SUOMESSA TOTEUTETTIIN LINJAKAS verouudistus vuonna 1993. Käyttöön otettiin eriytetty tuloverojärjestelmä ja 25 prosentin yhteisöverokanta, joka herätti kiinnostusta ulko-maillakin. EU-maiden keskimääräinen yhteisöverokanta oli tuolloin 38 prosenttia.

”Mutta vähitellen uudistukset rämettyvät ja säännöstö monimutkaistuu”, Penttilä toteaa. Nyt Suomen yhteisöve-rokanta on jo EU-keskiarvon yläpuolella.

Luxemburgissa työskennellyt PwC:n Tax Manager Kai Holkeri näkee valtion ja yritysten suhteessa mahdollisuu-den molemminpuoliseen hyötyyn.

”Ainakin Luxemburgissa on ymmärretty, että yritysten ja verottajan välillä ei tule olla vastakkainasettelua, vaan yhteistyötä. Esimerkkinä voisi mainita sääntelyn ennakoi-tavuuden ja pysyvyyden.”

Penttilä pitää Suomen yritysverotusta kokonaisuutena kohtuullisen hyvänä ja toimivana järjestelmänä.

”Verolainsäätäjä ei saisi kuitenkaan jäädä makaamaan laakereillaan. Kilpailukyky edellyttää jatkuvaa kehitystyö-tä ja etenkin yritysverotus kansainvälisen kehityksen seu-raamista.”

”VEROTUKSEN YKSINKERTAISTAMISESTA ON puhuttu niin kauan kuin muistan. Monimutkaistuvaa yhteiskuntaa ei kui-tenkaan voida hallita yksinkertaistuvin verosäännöksin, ellei verojärjestelmää muuteta kokonaan toisenlaiseksi, esimer-kiksi Viron mallin mukaiseksi”, Seppo Penttilä hymähtää.

Toisaalta Euroopassa on maita, joiden verokäytännöt ovat hyvinkin hankalia.

Vertailu-kelpoisuutta etsimässäKoska valtiot ja niiden verojärjestelmät eroavat toisistaan, uu-distuksetkin ovat varsin kirjavia. Tutkimusjaksolla 31 valtiota helpotti verojen maksamista ja 27 valtiota alensi yritysten tu-loveroa, kertoo ”Paying Taxes 2008 – The Global Report”.

Azerbaidzan, Bulgaria, Kolumbia, Lesotho, Malesia, Alan-komaat, Turkki ja Uzbekistan yksinkertaistivat veron maksa-mista lisäämällä sähköisiä järjestelmiä ja vähentämällä mak-sukertojen lukumäärää.

Yritystoiminnalle suosiollisimmat kokonaisuudistukset teki Bulgaria. Järjestelmien tehostamisen lisäksi se laski yritysten tuloveroa 15:stä 10 prosenttiin ja kevensi työntekijöiden tulo-veroa seitsemän prosenttia.

Joissakin maissa uudistusten tarve on vähäinen. Iain McCarthy toteaa, että Irlanti kelpaa esimerkiksi muillekin, koska se arvioitiin verovelvoitteiden hoidossa Euroopan helpoimmaksi maaksi. Irlannissa tutkimuksen keskiverotyri-tykseltä kuluikin verovelvoitteiden hoitoon vain 76 tuntia vuodessa. Luxemburgissa aikaa tosin kului vielä vähemmän, 58 tuntia vuodessa.

Suomessakin voidaan olla tyytyväisiä, sillä veroihin käytetty 98 tuntia kalpenee tutkimuksen ääripään Brasilian rinnalla. Siel-lä yritys käyttää verovelvoitteisiin 2 600 tuntia vuodessa.

Paying Taxes -tutkimuksen voi tilata maksutta osoitteesta info@fi.pwc.com. ❙ ❘

"Yritysverotus edellyttää kansain-

välisen kehityksen seuraamista",

Seppo Penttilä sanoo.

Suomen yhteisöverokanta on EU:n keskiarvon yläpuolella.

15 AVIISORI 01 2008

”Venäjällä veroasiat ovat todella raskaita ja aikaa vie-viä. Lisäksi korkea kokonaisveroprosentti viestii siitä, että yritykset eivät välttämättä uskalla vähentää kaikkia kulu-ja siinä pelossa, että dokumentaatio tai muut viranomais-ten vaatimukset eivät täyty”, PwC:n Venäjällä työskentele-vä Tax Manager Jouni Honka-aho sanoo.

Myös EU-jäsenyys tuottaa veroasiantuntijoille koko ajan lisää päänvaivaa.

”Haasteita tulee kahdelta tasolta: EY:n tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä ja varsinaisista verotuksen harmoni-sointitoimenpiteistä, esimerkiksi direktiiveistä”, Penttilä sanoo.

Lähivuosien keskeisimmäksi EU-hankkeeksi Pentti-lä mainitsee yhteisen konsolidoidun yritysveropohjan eli CCCTB-hankkeen.

”Keskeinen ajatus siinä on, että konsernin eri maissa toimivien yritysten tulo laskettaisiin verotuksessa samal-la tavalla. Tämän jälkeen tulokset konsolidoidaan, jolloin mahdolliset tappiot päästään vähentämään voitoista.”

Joissakin maissa byrokratiaa riittää ilman EU:takin. ”Venäjä on edelleen erittäin byrokraattinen leimayh-

teiskunta. Veroviranomaisten toiminta voisi olla ennus-tettavampaa, ammattitaitoisempaa ja joustavampaa. Tällä hetkellä on vaikea ennakoida, mitä he haluavat ja millä pe-rusteella”, Honka-aho sanoo.

Honka-aho näkee maassa kuitenkin edistystäkin. ”Val-misteilla on uusi siirtohintalainsäädäntö ja konsolidointilain-säädäntö. Mutta esimerkiksi maaliskuun presidentinvaalien seurauksia ei taida kukaan pystyä ennustamaan.” ❙ ❘

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

Vanu

atu

Irla

nti

Luxe

mb

urg

Yhd

ysva

llat

Suo

mi

Venä

jä

Gam

bia

yrityksen maksamatulovero

100 %

120 %

140 %

160 %

180 %

200 %

220 %

240 %

260 %

280 %

300 %

yrityksen maksamat työntekijöiden palkkaverot

muut verot

KOKONAISVEROASTE ERI MAISSA

Lähde: Maailmanpankin Doing Business -tietokanta

AVIISORI 01 2008 16

J ääkiekon SM-liigaan saatiin edustaja myös Keski-Suomesta, kun jyväskyläläinen JYP pelasi liigassa ensimmäisen kautensa vuonna 1985. Se nousi nope-

asti maan parhaiden seurojen joukkoon: JYP otti vuosina 1989 ja 1992 SM-hopeaa ja vuotta myöhemmin SM-prons-sia. Mitalivuosien jälkeen seura ajautui kuitenkin taloudel-liseen ahdinkoon, ja kesällä 1999 velkaa oli kertynyt noin miljoona euroa.

Yhdistysmuodossa toimineen seuran pelastajiksi ryh-tyivät Jukka Seppänen, Klaus Sohlberg, Veli Lyytinen, Kari Rito ja Jarmo Paalanen. He perustivat JYP Jyväskylä Oy:n, joka otti yhdistyksen velat hoidettavakseen. Osake-yhtiö pyörittää SM-liigajoukkueen ja A-nuorten joukku-een toimintaa.

Teksti Pirjo VuorenpääKuva Eero Pykäläinen

Vaikeiden vuosien jälkeen yhtiön talous on nyt vakaam-malla pohjalla. Sen liikevaihto oli huhtikuussa 2007 päätty-neellä tilikaudella 3,2 miljoonaa euroa, josta tulokseksi jäi poistojen jälkeen 40 000 euroa. Positiivinen tulos oli osa-keyhtiölle toinen peräkkäinen.

JYP on merkittävä työllistäjä – sen palkkalistoilla on täl-lä hetkellä 45 vakituista työntekijää. Myös vapaaehtoistyö on tärkeää: ottelujen pysäköinti- ja järjestysmiestehtävis-sä tarvitaan satoja ihmisiä.

YHTIÖN OMISTAJIIN kuuluu nykyisin myös sen markkinoin-tijohtaja Kari Tyni. Hänellä on selvä käsitys siitä, mikä on jääkiekkobisneksen suurin haaste.

”Se on saada seuran toiminta kannattavaksi ja saavut-

Urheilubisneksessä vaikuttavat samat lainalaisuudet kuin muussakin

yritystoiminnassa. Menestymiseen tarvitaan ajanmukaiset tilat, rahaa ja

ammattitaitoinen organisaatio.

TAVOITTEENA URHEILUN JA TALOUDEN TASAPAINO

JYPin kotihalli remontoidaan

tämän vuoden aikana. Kari

Tyni uskoo, että uudet tilat

houkuttelevat lisää yleisöä.

17 AVIISORI 01 2008

taa urheilullisen toiminnan ja talouden tasapaino”, Tyni tiivistää.

Jääkiekkobisneksessä, kuten yritystoiminnassa yleen-sä, on tärkeää, että myytävänä on hyvä tuote, joka kiin-nostaa asiakkaita.

”Vauhtia ja tunnelmaa tarjoava jääkiekko-ottelu on elämys, jonka yleisö haluaa kokea uudelleen ja uudelleen. Olemme myyneet tälle kaudelle noin 2 100 kausikorttia, ja kotiottelut ovat vetäneet Hippoksen jäähalliin keskimää-rin 4 000 henkeä.”

”Mainosmyyntitulomme ovat nyt ennätykselliset 1,3 miljoonaa euroa. Lisäksi asiakastilaisuudet ja otteluiden aikainen ravintola- ja kioskimyynti ovat merkittäviä tu-lonlähteitä”, Tyni kertoo.

JYP investoi tänä vuonna Hippoksen jäähallin remon-toimiseen. Tyni uskoo, että jäähallin uudistuneet tilat oheispalveluineen ja yrityselämän käyttöön rakennettavi-ne aitioineen houkuttelevat lisää yleisöä ja kohentavat sa-malla seuran taloutta.

Remontin kustannusarvio on 4,3 miljoonaa euroa, jos-ta JYPin osuus on miljoona euroa. Muita rahoittajia ovat Jyväskylän kaupunki ja seudullinen kiinteistöyhtiö Jykes Kiinteistöt Oy.

PELAAJAT OVAT jääkiekkobisneksessä olennainen osa tuo-tetta.

”Toimivan jäähallin lisäksi on tärkeää koota hyvä, me-nestyvä joukkue. Joka kaudelle neuvotellaan ja tehdään so-pimukset lähes 30 pelaajan kanssa. Menestyneen pelaajan markkina-arvo ei koskaan laske, vaan hänen hintansa tun-tuu nousevan kausi kaudelta”, Kari Tyni sanoo.

JYPin tämän kauden pelaajabudjetti on 1,7 miljoonaa euroa. Summa nousi edelliskaudesta 800 000 euroa.

”Jääkiekossa toimivat pelaajaehtoiset ja globaalit mark-kinat. Varakkaissa jääkiekkomaissa, kuten Venäjällä, Sveit-sissä ja Ruotsissa, on isommat panokset kuin Suomessa. Se nostaa pelaajien hintoja myös meillä.”

JYP uskoo onnistuneensa talouden ja urheilullisen me-nestyksen tasapainoilussa hyvin, kun se vuokrasi maali-vahtinsa Sinuhe Wallinheimon loppukaudeksi Venäjän lii-gaan Moskovan Dynamoon.

”Se oli hyvä sopimus, jossa kaikki voittivat. JYP sai ra-haa toimintansa kehittämiseen, mutta Wallinheimon pa-

luu varmistettiin hänen kanssaan jatkosopimuksella, Dy-namo sai hyvän maalivahdin ja Wallinheimo pääsi vielä urallaan Venäjälle lihapatojen ääreen”, Kari Tyni toteaa tyytyväisenä.

”On muistettava, että pelkällä rahalla ei voi ostaa me-nestystä. Tämän toiminnan hienous ja rajuus onkin siinä, että sarjataulukko kertoo joka hetki ilman selittelyjä, mi-ten hyvin organisaatio on hoitanut hommansa.”

PONNISTELTAVAA JYP-ORGANISAATIOLLA on vielä, sillä seuran sijoitukset jääkiekon SM-liigassa ovat jääneet tois-taiseksi laimeiksi. Keväällä 2003 joukkue oli kuudes, seu-raavana keväänä kymmenes, sen jälkeen kaksi kertaa yh-deksäs ja viime keväänä 12:s.

Tällä kaudella suunta on ollut ylöspäin: joukkue on ol-lut tavoitteensa mukaisesti runkosarjassa kuuden parhaan joukossa. ❙ ❘

Hyvän kumppanin keraKun JYPin toimintaa alkoi yhdistyksen jälkeen pyörittää osakeyhtiö, seuran vastuut ja lainsää-dännölliset velvoitteet lisääntyivät. Tässä tilan-teessa hyväksi yhteistyökumppaniksi löytyi PricewaterhouseCoopers.

”Hoidamme JYPin tilintarkastuksen. Roo-limme on myös konsultoiva, koska kehitämme yhteistyössä JYPin kanssa yhtiön talouden seu-rantaa, valvontaa ja raportointia”, KHT Jukka-

Pekka Vihinen kertoo.”PricewaterhouseCoopers on meille tyypilli-

nen yhden segmentin tärkeä yhteistyökumppa-ni, jolta ostamme kovan luokan asiantuntemus-ta”, Kari Tyni sanoo. ❙ ❘

Jääkiekkobisneksessä, kuten yritystoiminnassa yleensä, on tärkeää, että myytävänä on hyvä tuote.

AVIISORI 01 2008 18

K ymmenisen vuotta sitten erään ruotsalaisen tunne-lityömaan läheltä löytyi kuolleita kaloja ja oudosti käyttäytyvää karjaa. Työntekijöiden raajoja pisteli ja

puudutti. Syyksi osoittautui tunnelin tiivistämiseen käy-tetty akryyliamidi. Aineen käyttöturvallisuustiedote toki kertoi aineen vaarallisuudesta, mutta osin virheellisesti eikä riittävästi juuri kyseisessä käyttötarkoituksessa.

”Käytössä on kymmeniä tuhansia kemikaaleja, joista on puutteelliset tiedot. Niistä tiedetään ehkä välitön myrkyl-lisyys, muttei ympäristövaikutuksia tai pitkäaikaisia vai-kutuksia ihmisen terveydelle. Vain 15 prosentilla käytös-sä olevista kemikaaleista on kattava perustietopaketti”, kemikaaliviraston hallintoneuvoston puheenjohtaja Juk-ka Malm sanoo.

Teksti Marianna SalinKuvitus Lotta Nieminen

Kuva Juha Salminen

Onko vanha tuttu kemikaali meille sittenkään tuttu? Epäselvät tapaukset

haravoidaan esiin EU:n uuden kemikaaliasetuksen avulla. Luvassa on raakaa

työtä ja yllätyksiä niin kemianteollisuudessa kuin sen ulkopuolella.

Kohtalokkaita yllätyksiä ei pitäisi tulevaisuudessa enää tulla, jos EU:n uusi kemikaaliasetus REACH lunastaa lu-pauksensa. Helsingissä Annankadulla sijaitsevaan Euroo-pan kemikaalivirastoon odotetaan kesäkuun alusta alkaen tietoja noin 30 000 kemikaalin vaarallisista ominaisuuksis-ta, käyttötavoista sekä turvallisesta käsittelystä. Hallinto-neuvoston puheenjohtajana Jukka Malm varmistaa osal-taan, että yli 400 hengen virasto pääsee sujuvasti vauhtiin. Varsinainen leipätyö hänellä on palvelujohtajana Suomen Ympäristökeskuksessa.

UUSIA EU:SSA KÄYTETTÄVIÄ kemikaaleja on rekisteröity järjestelmällisesti jo yli 20 vuoden ajan, ja ne siirtyvätkin suoraan REACH-järjestelmään. Varsinainen rekisteröinti-

KEMIKAALIASETUS VOI AIHEUTTAA SUURINA ANNOKSINA HUIMAUSTA

19 AVIISORI 01 2008

urakka koskee kemikaaleja, joita on käytetty jo aikaisem-min. Näitä ovat esimerkiksi sellaiset tutut aineet kuin lak-kabensiini ja vetyperoksidi.

EU-maiden viranomaiset ovat arvioineet näiden van-hojen kemikaalien riskejä vuosien varrella yhteisen prio-riteettilistan mukaisessa järjestyksessä, mutta suurin osa kemikaaleista on jäänyt arvioimatta.

REACH-asetuksen myötä vastuu turvallisuuden todista-misesta siirtyy viranomaisilta teollisuudelle pakollisen re-kisteröinnin yhteyteen. Kaikkein vaarallisimmat aineet saa ottaa käyttöön vasta, kun aineen toimittaja on hakenut ky-seiselle käyttökohteelle luvan.

Koska todistamistaakka kuormittaa laboratorioita ja samalla ympäristöä, kemikaalivirasto kannustaa yrityksiä

Jukka Malm odottaa

kemikaalivirastoon

lisätietoja noin 30 000

kemikaalista.

Mikä REACH?REACH on EU:n uusi kemikaaliasetus, joka korvaa noin 40 erillistä säädöstä. REACH tarkoittaa kemikaalien rekisteröintiä (Registration), arviointia (Evaluation) ja lupamenettelyä (Authorization). Järjestelmää hallinnoi Euroopan kemikaali-virasto, ECHA. Suomessa asetuksen toimeenpanoa valvovat Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV ja Suomen ympäristökeskus SYKE.

Uuden asetuksen ulkopuolelle jäävät monet kemikaali-ryhmät, joita koskee voimassaoleva lainsäädäntö. Tällaisia ovat muun muassa radioaktiiviset aineet, lääkkeet sekä elintarvikkeiden lisäaineet.

REACH koskee myös lukuisia yrityksiä varsinaisen kemianteollisuuden ulkopuolella, käytetäänhän kemikaaleja niin vaatteissa ja huonekaluissa kuin elektroniikassakin.

Lisätietoja: www.reachneuvonta.fi ❙ ❘

REACH-asetuksen myötä vastuu kemikaalien turvallisuuden todistamisesta siirtyy viranomaisilta teollisuudelle.

20 AVIISORI 01 2008

yhteistyöhön kilpailijoidensa kanssa. Virasto jopa edellyttää sitä, jos tutkimukset vaativat eläinkokeita.

Jotta tutkimuskumppanit löytävät toi-sensa, kemikaalivirasto järjestää esirekiste-röinnin, joka kestää tämän vuoden kesäkuun alusta joulukuun alkuun. Silloin valmistajat ja maahantuojat listaavat kemikaaliensa perus-tiedot.

Jukka Malm arvioi, että suuret kemiana-lan yritykset ovat tarttuneet REACH-urak-kaan hyvissä ajoin ja päässeet jo pitkälle.

”Pienissä yrityksissä ja raja-alueilla voi kui-tenkin olla ongelmia”, hän toteaa. Ilmanrai-kastinten tai kuulakärkikynien maahantuoja ei välttämättä ymmärrä tuovansa maahan ke-mikaaleja, vaikka REACHin piiriin kuuluvat myös aineet, jotka vapautuvat laitteista tai esi-neistä. Asetus koskee myös aineita, jotka ovat osana seosta, kuten maalia tai puhdistusai-netta, ja aineita, joita yritys tuo maahan vain omaan käyttöönsä.

”On tärkeää, että yritykset selvittävät oman roolinsa ennen esirekisteröinnin alkua”, Malm korostaa. Jos yritys myöhästyy esirekisteröin-nistä, se menettää varsinaisessa rekisteröin-nissä arvokkaan siirtymäajan. Pisimmillään sitä on vuoteen 2018 asti.

Ei kuitenkaan riitä, että vain valmistajat ja maahantuojat heräävät ajoissa, sillä varsi-naisessa rekisteröinnissä on listattava ainei-den lisäksi niiden käyttökohteet. Jos oviteh-tailija maalaa tuotteitaan ovimaalilla, maalin valmistaja tai maahantuoja todennäköisesti tuntee käyttökohteen. Poikkeukselliset käyt-tökohteet voivat kuitenkin pudota rekisteröi-jän listalta. Vastuu jääkin viime kädessä kemi-kaalien käyttäjille.

”Tarkoituksena on, että tieto kulkee toi-mitusketjussa jatkokäyttäjältä valmistajalle. Tässä tavoitellaan sitä, että myös uusi tieto käyttöturvallisuudesta kulkisi takaisin koko toimitusketjulle”, Malm selittää.

REACH-ASETUKSEN TAVOITTEENA on siis suojella entistä paremmin terveyttä ja ym-päristöä. Sen avulla halutaan myös ylläpitää kemianteollisuuden kilpailukykyä. Alkuvuo-

sina asetus tuo kuitenkin ensisijaisesti kus-tannuksia. Kemianteollisuus ry:n mukaan on todennäköistä, että jotkut aineet poistu-vat testauskustannusten vuoksi markkinoil-ta kokonaan. Jyrkimmät kriitikot ennusta-vat myös osan tuotannosta siirtyvän pois Euroopasta.

Toisaalta Tekes pitää REACHiä bisnesmah-dollisuutena lukuisille palveluyrityksille. Tut-kimuspalveluiden lisäksi yritysten konsortiot saattavat tarvita monimutkaisiin yhteistyöku-vioihinsa oikeudellista apua. Yritykset tarvit-sevat myös sovelluksia liikuttamaan tietoa toi-mitusketjussa.

Jukka Malm uskoo, että REACH helpottaa lopulta kemianalan arkea.

”Tiedot tulevat julkisiksi, ja yritykset saa-vat näin entistä parempaa tietoa myös uusis-ta aineista.”

Toiveikkaimmat odottavat myös asetuk-sen inspiroimia innovaatioita, jotka voisivat jatkossa vahvistaa Euroopan vanhaa ykkössi-jaa globaalissa kemikaalikilvassa.

Malm huomauttaa, että tällä hetkel-lä Yhdysvaltojen kemianteollisuus tuottaa markkinoille uusia aineita selvästi Euroop-paa enemmän, vaikka ne on sielläkin rekis-teröitävä. Niinpä EU-byrokratian mutkiin rakennettiin oikotie. Toisin kuin ennen, yri-tyksen on rekisteröitävä aine vain, jos sen valmistus tai maahantuonti nousee yli ton-niin vuodessa.

”Tätä pidettiin tärkeänä erityisesti pk-sek-torilla”, Malm kertoo.

YMPÄRISTÖJÄRJESTÖISSÄ EI OLTU tyytyväisiä kymmenen vuotta kestäneiden neuvottelujen tuloksena syntyneeseen asetukseen, joka sisäl-tää teollisuuden toiveesta tehtyjä lievennyk-siä. Järjestöissä odotettiin esimerkiksi sitä, että vaarallisimmat aineet olisi aina korvatta-va turvallisemmilla. REACH-asetus ratkaisee asian nyt lupamenettelyllä, jossa osalle aineis-ta voidaan myöntää käyttölupa, vaikka korvaa-via aineita olisikin saatavilla.

”Lupamenettely on niin vaativa ja työläs, että yrityksissä etsitään varmasti korvaavia aineita tarkkaan.” ❙ ❘

PwC ja REACHREACH teettää töitä, mutta kenelle ja miten paljon? Kunkin yrityksen tilanne ja urakan koko selviävät, kun arvioidaan seuraavat asiat: yrityksen tuoteportfolio, REACHin vaikutukset yrityksen liiketoimintaan ja se, kuinka yrityk-sen organisaatio pystyy vastaamaan REACHin vaatimuksiin.

PwC onkin kehittänyt arviointityökalun, joka ohjaa yrityksen kokonaisuuden läpi vaihe vaiheelta. Lisäksi PwC:n asiantuntijat Kari Storckovius ja Sirpa Juutinen voivat arvioida, miten yrityksen alihankintaketju täyttää REACHin vaatimukset.

Yrityskauppoja solmiva yritys tarvitsee tietoa myös ostettavan liiketoiminnan asemas-ta REACHin suhteen. Se selviää, kun due diligence -tarkastukseen sisällytetään REACHiin keskittyvä osuus. ❙ ❘

AVIISORI 01 2008 21

J os on opettaja tai kotoisin Pohjanmaalta, voi hyvinkin päätyä oopperalaula-jaksi – opettajana työskenteli aikoinaan esimerkiksi Jorma Hynninen, ja poh-jalaistausta on muun muassa Soile Isokoskella. Kempeleellä syntynyt Jyrki

Anttila ehti työskennellä kotipitäjässään luokanopettajana neljä vuotta ennen kuin lähti opiskelemaan laulajaksi. Hän löytää ammateista paljon samaa.

”Molemmissa tarvitaan luovuutta, empatiaa, vuorovaikutusta ja ennen kaikkea ihmisyyttä. Lapset ovat kaiken infoähkyn keskellä aika hämmentyneitä.”

PUOLITOISTAVUOTIAAN TYTTÄREN isä voi viettää tänä vuonna Kansallisoopperan-kiinnityksen kymmenvuotisjuhlaa. Laulajana hän arvelee olevansa nyt, 42-vuotiaa-na, iässä, jossa ollaan valmiita raskaisiin Wagner-tehtäviin, kuten Parsifalin nimiroo-liin tai Valkyyrian Siegmundiin. Niissä hän pääsee nauttimaan myös dramaattisesta tarinasta ja oopperalavalla olemisesta.

”Tykkään näyttämötyöstä. Toki operettienkin tekeminen on hauskaa – oikeas-taan niissä pääsee näyttelemään paremmin kuin oopperassa, kun voi välillä myös puhua.”

Anttila toivoo myös kansainvälisiä tenoritehtäviä. ”Olen laulanut Riiassa ja me-nossa Unkariin Toscan konserttiversioon. Mutta kaikki laulajat haaveilevat varmaan Metropolitanista...”

Lisäksi hän levyttää, tekee konserttikiertueita ja heittää keikkoja. Synnyinseu-dullaan Anttila ehti käydä vuodenvaihteessa, kun hän esiintyi PwC:n Oulun-toi-miston avajaisissa.

JUURI NYT Jyrki Anttilan elämä on täyttä. Toukokuussa nelihenkiseksi kasvavalle perheelle on valmistumassa talo. Oopperassa esitetään keväällä Lehárin Iloista les-keä, syksyllä työn alle tulee von Weberin Taika-ampuja, ja niiden välissä Lohjalla jär-jestetään tenoripäivät, joita hän johtaa.

Anttila ei kuitenkaan pystynyt sanomaan ei, kun häntä kysyttiin mukaan kevään Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan.”Haluan tietenkin parantaa tanssitaitoani”, hän nauraa. ”Ja voihan osallistuminen olla hyvä myös oopperalaulajien imagon kannal-ta. Ei me olla niin tiukkapipoista sakkia kuin usein luullaan.”

Urakka alkaa latinalaistanssi cha-challa. ”Ankaraa harjoittelua vain, eiköhän se siitä.”

KUN ON aikaa harrastaa, Anttila metsästää ja kalastaa. Hänellä on kokemusta siitä, mitä tapahtuu, kun tekemistä on liikaa.

”Uupuminen vaikutti myös ääneen. Nyt osaan kuitenkin myös levätä. Viime ke-sänä pidin ensimmäisen kesäloman 15 vuoteen, ja aion tehdä niin jatkossakin”, hän lupaa. ❙ ❘

PARKETTIEN PARSIFALTeksti Anu Piippo Kuva Juha Salminen

Jyrki Anttila laajentaa keväällä osaamistaan ja

tanssii televisiokameroiden edessä.

AVIISORI 01 2008 22

P wC:n tekemässä maailmanlaajuisessa toimitusjohta-jatutkimuksessa yritysjohtajien suurimmaksi huo-lenaiheeksi on noussut maailmantalouden taantuma.

Tutkimusta varten haastateltiin 1 150 toimitusjohtajaa yh-teensä 50 maassa.

”Liiketoiminnan kasvunäkymiin hyvin luottavaisesti suhtautuvien yritysjohtajien määrä on pienentynyt viime vuodesta. Erityisesti näin on tapahtunut Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa, missä yhä suurempi osa yritysjohtajista pelkää taantuman johtavan lamaan. Taloudellisen taantu-man uhka koetaan kehittyneissä teollisuusmaissa selvästi merkittävämpänä uhkatekijänä kuin kehittyvissä maissa”, PwC-ketjun pääjohtaja Samuel DiPiazza kertoo.

Yhdysvaltalaisista yritysjohtajista 35 prosenttia suhtau-tuu hyvin luottavaisesti seuraavan 12 kuukauden kasvu-näkymiin, kun viime vuonna vastaava luku oli 53 prosent-tia. Länsi-Euroopassa hyvin luottavaisten yritysjohtajien määrä on laskenut vuodessa 52 prosentista 44 prosenttiin. Länsi-Euroopan maista luottavaisimpia tulevaisuuden suh-teen olivat saksalaiset vastaajat.

”Suurissa kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa ja Intias-sa, yritysjohtajat ovat puolestaan hyvin luottavaisia tule-vaisuuteen. Kiinalaisista johtajista 73 prosenttia suhtautuu hyvin luottavaisesti tulevaisuuteen, intialaisista peräti 90 prosenttia. Tämä saattaa selittyä sillä, että talouskasvu on ollut hyvin voimakasta näillä alueilla jo yli vuosikymmenen ajan”, DiPiazza jatkaa.

YRITYSJOHTAJAT PITÄVÄT talouskasvun kannalta merkit-tävinä uhkatekijöinä myös osaavan työvoiman niukkuutta sekä liiallista sääntelyä.

”Yritysjohtajat ovat selvästi huolissaan siitä, että kilpai-lu osaajista on edelleen kiristymässä. Erityisenä haastee-na on löytää työntekijöitä, joilla on liiketoiminta- ja tek-nologiaosaamisen lisäksi riittävästi johtajaominaisuuksia. Kehittyvillä markkinoilla pula osaajista koetaan läntistä Eurooppaa ja Yhdysvaltoja suuremmaksi ongelmaksi”, Di-Piazza kertoo.

Muiden talouskehitykseen vaikuttavien uhkatekijöiden, kuten ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen niukkuuden, merkitys on sen sijaan pienentynyt viime vuodesta. Kun vii-me vuonna 40 prosenttia yritysjohtajista nosti ilmastonmuu-toksen talouskasvun uhkatekijäksi, tuoreimmassa tutkimuk-sessa luku laski 34 prosenttiin. Yritysjohtajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että valtioiden tulisi määrätietoisesti ryhtyä toi-menpiteisiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Yritysjohtajat arvioivat, että rajat ylittävien yritysos-tojen ja yhdistymisten määrä on vähenemässä. Haastatel-luista yritysjohtajista 24 prosenttia kertoi tehneensä rajat ylittäviä yrityskauppoja viimeisen 12 kuukauden aikana, ja 31 prosenttia kertoi aikovansa tehdä niitä seuraavan vuo-den aikana.

Lisätietoja tutkimustuloksista on osoitteessa www.pwc.com/globalceosurvey. Tutkimusraportteja voi tilata osoit-teesta info@fi.pwc.com. ❙ ❘

TAANTUMA YRITYSJOHTAJIEN SUURIN HUOLENAIHE

Teksti PwC

Kuva iStockphoto

Yritysjohtajien luottamus tulevaisuuteen laski ensimmäistä kertaa viiteen

vuoteen. Merkittävimmäksi talouskehitykseen vaikuttavaksi uhkatekijäksi

koetaan taloudellinen taantuma.

TUTKAIN

Nuoret kasvuyritykset uuden rahoituksen piiriin

Tekes on aloittanut uuden rahoitusmuodon, joka on suunnattu nuorille innovatiivisille yrityksille. Sen ta-

voitteena on tukea yritysten kasvua ja kansainvälisty-mistä. Tulevaisuuden menestystarinoiden luomisessa on mukana myös PricewaterhouseCoopers, joka toimii Teke-sin konsulttina.

Suomalaiset ovat yritteliästä kansaa, mutta yritys-ten kasvutahdissa ja kansainvälistymisessä Suomi ei yllä kärjen vauhtiin. Tekes pyrkii muuttamaan tilannetta uudella rahoitusmuodolla, joka mahdollistaa innovatiivisten, alle viisivuotiaiden yritysten liiketoiminnan kokonaisvaltaisen ke-hittämisen. Vaiheittain myönnettävän rahoituksen esivaiheeseen on tarkoitus saa-da vuosittain noin parisataa yritystä. Portaittain nouseva tuki on voi olla enimmil-lään 750 000 euroa. Siihen yltänee vuodessa kymmenkunta yritystä.

”Uskomme, että uusi rahoitus lisää kansainvälisille markkinoille pääsevien kas-vuyritysten määrää. Samalla yritysten houkuttelevuus kasvaa yksityisten sijoittaji-en silmissä”, johtaja Jari Romanainen Tekesistä sanoo.

Uutta rahoitusmuotoa esiteltiin Nopeasti kasvuun ja kansainvälisille markkinoil-le -kutsuseminaarissa Helsingissä helmikuussa. Tilaisuuden avannut elinkeinomi-nisteri Mauri Pekkarinen korosti puheenvuorossaan myös valtiovallan roolia yri-tysmyönteisen ilmapiirin luomisessa. Tätä tavoitellaan muun muassa kansallisella innovaatiostrategialla. ❙❘

Ei Oscareita ilman PwC:tä

Huhtikuussa lisätietoa riskienhallinnastaMistä tekijöistä kokonaisvaltainen riskienhallinta

muodostuu? Kuinka riskit pidetään hallinnassa sekä halutulla tasolla? Tuhoatko omistaja-arvoa tietä-mättäsi?

PricewaterhouseCoopers ja Laatukeskus järjestä-vät Helsingissä 23. huhtikuuta Riskit ja laatu -tapahtu-man, jossa kerrotaan, kuinka riskienhallinta saadaan osaksi strategista suunnittelua ja arkipäiväistä laatu- ja johtamistyötä. Koko päivän kestävässä seminaarissa esitellään laadun- ja riskienhallinnan hyviä käytäntöjä ja annetaan myös käytännön yritysesimerkkejä. Lisä-tietoja tapahtumasta on osoitteessa www.laatukeskus.fi/seminaarit. ❙❘

PwC:n osakkaat Brad Olt-manns ja Rick Rosas ovat

ainoat henkilöt maailmassa, jotka tiesivät jo ennen palkin-tojenjakoa, että merkittävim-mät Oscar-palkinnot annetaan tänä vuonna eurooppalaisille elokuville ja näyttelijöille.

PwC on osallistunut Os-carien eli Academy Awards® -palkintojen jakamiseen jo 74 vuoden ajan. Näiden vuosien aikana ääntenlaskentaan on osallistunut yhteensä vain 12 PwC:n osakasta. Brad Oltmanns johti ääntenlaskentaa nyt nel-jättä vuotta, ja Rick Rosas toimi toisena ääntenlaskennan johta-jana seitsemättä kertaa.

Oscar-ehdokkuusäänestyk-sen osallistuu noin 6 000 Elo-kuva-akatemian jäsentä. Ää-nestysliput postitettiin heille joulukuun lopulla, ja ne oli mää-rä palauttaa 12. tammikuuta

mennessä. Tästä kymmenen päi-vän kuluttua salaisessa paikassa työskennelleet PwC:n äänten-laskijat toimittivat Akatemialle ehdokkuusäänestyksen tulok-set. Varsinaisten Oscar-voitta-jien valinnassa käytettävät ää-nestysliput postitettiin tänä vuonna 30. tammikuuta, ja nii-den viimeinen palautuspäivä oli 19. helmikuuta.

Voittajien henkilöllisyys pi-detään salassa siihen asti, kun nimet luetaan suorassa televi-siolähetyksessä. Tämä varmis-tetaan monella tavoin. PwC:n osakkaat valmistelevat kaksi samanlaista kirjekuoripinoa, jotka sisältävät kaikkien pal-kinnonsaajien nimet, ja tuovat kuoret palkintojenjakopaikalle kahta salaista reittiä käyttä-en. Osakkaat myös opettele-vat kaikkien 24 palkintokate-gorian voittajien nimet ulkoa.

Palkintojenjakotilaisuudes-sa Oltmanns ja Rosas seisovat lavan takana ja ojentavat kir-jekuoret palkintojen jakajille hetkeä ennen kuin nämä astu-vat lavalle.

”PricewaterhouseCoopers takaa äänestyksemme täydelli-sen turvallisuuden laskemalla jok´ikisen äänestyslipun käsin. Meillä on perinteisesti hyvin luottamuksellinen yhteistyösuh-de PwC:n kanssa”, Yhdysvaltain elokuva-akatemian puheenjoh-taja Sid Ganis kertoo.

”PwC on kehittänyt tämän käsin laadittaviin taulukoihin perustuvan menetelmän tar-koituksella niin, että tekniikkaa tarvitaan mahdollisimman vä-hän”, Brad Oltmanns kertoo.

”Asiakassuhteen aikana ei ole koskaan tapahtunut min-käänlaista turvallisuusrikko-musta”, Rick Rosas lisää. ❙❘

KU

VA

iS

TO

CK

PH

OT

OK

UVA

LE

HT

IKU

VA

AVIISORI 01 2008 23

WORLD WATCH 1/2008

World Watchissa käsitellään mo-nipuolisesti ajankohtaisia talou-delliseen raportointiin ja hyvään hallintotapaan liittyviä aiheita. Julkaisu käsittelee laajasti Intian

verotusta ja sääntelyä ulkomais-ten investoijien näkökulmasta.

CEO SURVEY

PwC:n tekemän maailman-laajuisen toimitusjohtajatutki-muksen (CEO Survey) mukaan yritysjohtajien suurimmak-si huolenaiheeksi on noussut maailmantalouden taantuma. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1 150 toimitusjohtajaa 50 maassa.

GOING GREEN:

SUSTAINABLE

GROWTH STRATEGIES

PwC:n tutkimuksen mukaan vihreä aalto avaa merkittäviä markkinamahdollisuuksia tek-nologia-alalle. Liikevaihto sekä kustannus- ja energiasäästöt ovat ensisijaisia vaikuttimia siirryt-täessä vihreään teknologiaan.

Julkaisu käsittelee eri toimialoja ja bisnesmahdollisuuksia Intiassa.

Uusia julkaisuja

Kaikkia julkaisuja voi tilata maksutta osoitteesta info@fi.pwc.com

2007 GLOBAL EQUITY

INCENTIVES SURVEY

Johdon ja henkilöstön osakeperus-teinen palkitseminen on edelleen suosittu tapa palkita henkilöstöä siitä huolimatta, että palkitseminen on kallista ja työlästä toteuttaa.

THE SUSTAINABILITY

YEARBOOK 2008

PwC:n ja SAM Sustainable As-set Management AG:n yhteis-työssä julkaisema yritysvastuun vuosikirja.

PAYING TAXES

Maailmanpankin ja PwC:n yri-tysverotusta käsittelevän kan-sainvälisen tutkimuksen mukaan Suomen yritysverotus on menet-tänyt kilpailuasemiaan.

DESTINATION INDIA -

A BRIEF OVERVIEW

OF TAX AND REGULATORY

FRAMEWORK

BUILDING STRONG

PARTNERSHIPS