power - ABB Group · 2018-05-09 · YuMi® pitää tuotannon virtaavana GE Healthcaren Vallilan...
Transcript of power - ABB Group · 2018-05-09 · YuMi® pitää tuotannon virtaavana GE Healthcaren Vallilan...
Kuluttaja mullistaa sähkömarkkinat
YuMi®-robotti pitää tuotannon virtaavana
Ympäristöystävällinen Tallink Megastar on Itämeren tähti
Jussi suosituimpana asennuskalustesarjana pian 30 vuotta
powerABB Oy:n
asiakaslehti
1|17
Millainen sähköverkko on vuonna 2030?
2 ABB power 1|17
Sisältö
ABB power 1| 17 • ABB:n asiakaslehti • 34. vuosikerta • Julkaisija: ABB Oy, Viestintä • Päätoimittaja: Jaana Nikkari, p. 010 22 44627, [email protected]
• Toimituskunta: Kirsi Jyrkönen, Miia Kaisanlahti, Anna Lehto, Leena Munde, Mika Männistö, Irene Saarnio, Annika Stendahl-Koho, Tarja Luopajärvi,
Matti Vaattovaara • Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti • Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Family • Paino: Waasa Graphics 2017
• Painosmäärä: 9 000 • ISSN: 1799-5213
6
ABB Suomi Twitterissä! twitter.com/abbsuomi
Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä
Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com
haulla ABB Suomi.
Lisäksi slideshare-merkillä merkityt
jutut löytyvät esityksinä tai pdf:nä
osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi.
Lehden edelliset numerot on arkistoitu
abb.fi/asiakaslehti-sivustolle. Samasta
paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut.
Aiemmin käsityönä tehty työvaihe on ABB:n YuMi®
-robotin avulla saatu täysin automatisoiduksi GE Healthcaren Vallilan tehtaalla Helsingissä.
3ABB power 1|17
Pääkirjoitus
10 Kuluttaja mullistaa sähkömarkkinat.
20 Teräsyhtiö SSAB:n Hämeenlinnan
tehtaalla toteutettiin kustannusteho-
kas retrofit-asennus.
16 Tallink Megastar on tähti ympäristö-
ystävällisyydessä.
power 1 |17
Millainen on suomalainen sähköverkko vuonna
2030? Vaikka tulevaisuuden ennakoiminen on vai-
kea laji, päätimme tarttua haasteeseen – niin isojen
muutosten äärellä suomalainen sähköverkko lähi-
vuosikymmenten aikana on. Pariisin ilmastosopimus
ja hallituksen ilmasto- ja energiastrategia ohjaavat
voimantuotantoa kohti uusiutuvan tuuli- ja aurinko-
voiman lisäämistä. Samalla muutama vuosi sitten
uudistunut sähkömarkkinalaki asettaa entistä tiu-
kemmat raamit sähkönjakelun luotettavuudelle.
Muutos on jo käynnissä: miljardien eurojen
remontissa sähköverkkoa kaapeloidaan maahan ja
verkkoa varustetaan älykkäällä teknologialla. ”Jos
alueen verkossa on tällä hetkellä kymmenen tai sata
ohjauspistettä, tulevaisuudessa niitä on tuhansia”,
havainnollistavat asiantuntijat muutoksen mittakaa-
vaa. Muutoksen tahtipuikkoja heilutamme lopulta
me kuluttajat.
Näin Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi tekee
mieli katsoa paitsi tulevaisuuteen, myös mennee-
seen. Oy Strömberg Ab on ollut sähköistämässä
Suomea lähes ensimmäisestä sähkövalosta lähti-
en, rakentamassa kaupunkisähkölaitoksia 1910- ja
1920-luvuilla, sähköistämässä maaseutua ja teolli-
suutta, toimittamassa teknologiaa 1950-luvun vilk-
kaan vesivoimarakentamisen aikaan, kehittämässä
tehoelektroniikkaa ja 1980-luvulla sähköverkko-
jen suojauksen ja ohjauksen ratkaisuja. ABB:n osa-
na kehitys on edelleen kiihtynyt. Suomen ABB:llä on
mittavia vastuita koko konsernin teknologian kehit-
tämisessä. Älykkään sähköverkon, automaation ja
uusiutuvan energian ratkaisut levittävät suomalaista
osaamista kaikkialle maailmalle, vain muutamia esi-
merkkejä mainitakseni.
Suomalaisella osaamisella ja yhteistyöllä asiak-
kaidemme, akateemisen maailman ja tutkimuslai-
tosten kanssa olimme tuolloin ja olemme jälleen
rakentamassa suomalaista energiajärjestelmää vas-
taamaan tulevaisuuden sähkönkäyttäjien tarpei-
siin ja vaatimuksiin matkalla kohti kestävämpää
tulevaisuutta.
Uutiset4 Loviisaan uudet generaattorikatkaisijat.
ABB on asentanut Loviisan ydinvoimalan kaikkiin neljään
yksikköön uudet generaattorikatkaisijat.
5 Uutuusinvertteri aurinkosähkövoimaloille
ABB TRIO 50.0 -invertteri yli sadan kilowatin järjestelmiin.
Aurinkosähkön tehopaketti
ABB REACT yhdistää aurinkosähköinvertterin ja energiavaraston.
Figure9 4. teollinen vallankumous
Digitalisaatiossa on kyse neljännestä teollisesta vallankumouksesta.
Asiantuntija14 ABB:n aluemyyntijohtaja Leevi Peltonen
Jussi – maan suosituin asennuskalustesarja pian 30 vuoden ajan.
Kestävä kehitys19 Suomen Hyötytuuli Oy rakennuttaa kymmenen 4 megawatin
merituulivoimalaa.
Porin Tahkoluotoon nousee ensi syksyksi maailman ensimmäinen
jääolosuhteisiin suunniteltu merituulipuisto.
Pekka Tiitinen
Toimitusjohtaja
Suomen ABB
4 ABB power 1|17
Uutiset
ABB:n suojareleiden päivitysohjelma on
laajentunut kattamaan REX 521 -suoja-
releet. Maintenance Exchange Unit tarjo-
aa avaimet käteen -päivityspalvelun. Sen
avulla voi nopeasti ja vaivattomasti kor-
vata vanhemmat, tuotannosta poistuneet
suojareleet laitteen uusimmilla versioilla.
Releiden päivitys on kustannuste-
hokas tapa pidentää suojausratkaisun
käyttöikää. Laitekannan päivittäminen
ajantasaiseen teknologiaan parantaa
sähkönjakelujärjestelmän jatkuvakäyt-
töisyyttä sekä varmistaa ABB:n tukipal-
veluiden kattavan saatavuuden myös
tulevaisuudessa.
Palvelussa suojarele päivitetään
uusimpaan versioon tuotteesta ajanta-
saisilla ohjelmistoilla ja valmiiksi konfi-
guroituna asiakkaan omilla asetuksilla.
Uuden laitteen asennus on nopeaa ja
helppoa, eikä asennusvaiheessa tarvita
uusia kytkentöjä tai konfigurointeja. Päi-
vityspalvelu kattaa uuden suojareleen
toimituksen, asennuksen, testauksen ja
vanhan laitteen kierrätyksen.
Lisätietoja:
Timo J. Niemi, p. 050 334 2195
REX 521 -suojareleet mukaan päivitysohjelmaan
UniGear Digital -keskijännitekojeistois-
sa Relion® 615- ja 620 suojareleiden
uudet ominaisuudet tuovat uusia hyö-
tyjä. Relion® 615- ja 620 -suojalaittei-
den uusimmat versiot tukevat nyt IEC
61850 9-2 LE -prosessiväylän kanssa
synchro-check-toiminnallisuutta myös
sensoriaplikaatioille.
Uutuus yksinkertaistaa laitteistojen
rakennetta sekä vähentää kaapelointeja.
IEC 61850 9-2 LE mahdollistaa synchro-
check-toiminnallisuuden hyödyntämisen
helposti ja kustannustehokkaasti sekä
varmistaa luotettavan tiedonsiirron säh-
köverkon automaatiojärjestelmien välillä.
Synchro-check-ominaisuus varmis-
taa, että kahden sähköverkon jännitteet
on täydellisesti synkronoidut ennen verk-
kojen yhdistämistä. Toiminto on erityisen
tärkeä hajautetussa energiantuotannos-
sa, ja sitä tarvitaan muun muassa silloin,
kun osa sähköverkosta on jäänyt saa-
rekkeeksi esimerkiksi verkkovian vuoksi.
Uutuuden myötä lopputulos on moit-
teettomasti toimiva digitaalinen kojeis-
to ja luotettava sekä tehokas sähkön
jakelu.
Lisätietoja:
Timo Vedenjuoksu, p. 050 334 2542
UniGear Digital + synchro-check = kustannustehokasta ja helppoa
Loviisaan uudet generaattori- katkaisijat ABB on asentanut Loviisan ydinvoima-
lan kaikkiin neljään yksikköön uudet ge-
neraattorikatkaisijat. Ne korvaavat alku-
peräiset, teknisen käyttöikänsä päähän
tulleet katkaisijat. Uudistus parantaa ydin-
voimalayksikköjen käytettävyyttä sekä
turvallisuutta.
Uusina ominaisuuksina katkaisijoissa
ovat online-kunnonvalvonta sekä lämpö-
tilan mittaus kiskostosta. Niiden mitoi-
tuksessa on ennakoitu laitoksen tehon
mahdollinen nosto: katkaisijoiden nimel-
listeho on 13 kiloampeeria. Huoltovälit
pitenevät nykyisestä noin seitsemästä
vuodesta 20 vuoteen.
Fortum valitsi ABB:n projektiin kor-
kean laadun ja luotettavuuden sekä
aiempien hyvien yhteistyökokemusten
perusteella. Oleellista oli kyky hoitaa
asennukset erittäin haastavan aikataulun
puitteissa, työturvallisuudesta tinkimättä.
”ABB oli kilpailukykyisin teknis-talou-
dellisessa vertailussa. Meille oli tärkeää
myös, että yhteyshenkilömme tunsi lait-
teet ja oli tavoitettavissa”, Group Mana-
ger Antti Inkala Fortumilta sanoo.
5ABB power 1|17
Sääasema kodin ohjaukseenABB-free@home-sääasema auttaa kodin
ohjauksessa. Sääaseman avulla voi ohja-
ta esimerkiksi kodin lämmitystä ja ilman-
vaihtoa paikallisen säätilanteen mukaan.
Esimerkiksi talvella autolämmitys kytkey-
tyy päälle sitä aikaisemmin. mitä kovempi
on pakkanen. Lisäksi sääaseman näytöl-
tä voi seurata ulkolämpötilaa, valoisuutta,
tuulen nopeutta ja säätilaa.
Lisätietoja Kari Pulkkinen, p. 050 33 57542
Kodin ohjausta kosketusnäytöllä
Virtaviivaisemmat vikavirtapistorasiat
ABB-free@home kodinohjaus onnis-
tuu näppärästi kosketusnäytöllä. Uudella
4,3 tuuman kosketusnäytöllä voi ohjata
jo 16:ta eri toimintoa. Näyttö toimii myös
huonetermostaattina, ja liittämällä siihen
lattia-anturin sitä voi käyttää joko lattia-
tai yhdistelmätermostaattina.
Lisätietoja Kari Pulkkinen, p. 050 33 57542
Jussi- ja Impresivo-sarjojen vikavirtapisto-
rasiat ja -suojat ovat uudistuneet. Uusissa
tuotteissa liittimet ovat korvanneet johti-
met. Vikavirtapistorasioissa myös ulkonä-
kö on muuttunut. Ne ovat matalampia ja
muistuttavat enemmän tavallista pistora-
siaa. Tuotteiden tekniset arvot ovat samat
kuin aikaisemmissa tuotteissa, mutta ne
on entistä helpompi asentaa muuttuneen
rakenteen ansiosta.
Lisätietoja Tiina Pasi, p. 050 33 54226
Uuutiset
ABB TRIO 50.0 -invertteri
on suunniteltu yli sadan
kilowatin järjestelmiin.
TRIO 50.0 on kolmesta
moduulista muodostuva
String-invertteri. Moduuli-
rakenteen ansiosta invert-
teri on nopea asentaa ja
helppo ottaa käyttöön.
Uutuusinvertteri aurinko-sähkövoimaloille
DC-input- ja AC-output-moduuleis-
sa on useita vaihtoehtoja erilaisiin
hajautetun topologian aurinkovoi-
maloihin. PV-paneelien String-moni-
torointi voidaan toteuttaa Modbus-
kaapeloituna VSN700-dataloggerin
kautta Aurora-pilvipalveluun.
Lisätietoja:
Jukka Mäkinen, p. 050 33 22255
ABB REACT yhdistää aurinkosäh-
köinvertterin ja energiavaraston.
Tuote soveltuu kohteisiin, joissa
kaikki tuotettu aurinkosähkö halu-
taan kuluttaa omaan käyttöön. Tuo-
tannon ja kuormien tasapainoa voi
seurata invertterin näytöstä tai pää-
laitteen kautta.
Yksivaiheiseen REACTiin voidaan
kytkeä 1–3 akkua, joiden enimmäis-
kapasiteetti on 6 kWh. Akun ansios-
Aurinkosähkön tehopaketti
ta päivällä tuotettu energia voidaan
käyttää illalla. Energiavarasto tukee
myös sähköverkkoa päivittäisen
kuorman vaihdellessa. Erikoistilan-
teissa REACT voi toimia itsenäisesti
saarekkeena.
Lisätietoja:
Jukka Mäkinen, p. 050 33 22255
InLine II -sarjan ZLBM-jonovarokekytki-
miä on saatavissa 160–630 A virroille.
Ne ovat teknisesti luotettavia ja tes-
tattuja käytettäviksi vaativissakin olo-
suhteissa. ZLBM-jonovarokekytkimet
soveltuvat erityisen hyvin puistomuun-
tamoihin ja kaapelijakokaappeihin,
kuten ABB:n MJS-kaappiin.
Uusi kytkin on tukevarakenteinen ja
turvallinen käyttää. Kansi avautuu erit-
täin suureen kulmaan, jolloin sulakkeen
vaihto on turvallista ja helppoa. Kytki-
men kannessa olevien liukuikkunoiden
kautta myös jännitteen mittaus on tur-
vallista suorittaa.
Lisätietoja:
Kari Karvonen p. 050 332 2017
Uusi InLine II -jonovarokekytkinsarja
6 ABB power 1|17
Paikalla
YuMi® pitää tuotannon virtaavana GE Healthcaren Vallilan tehtaalla Helsingissä ABB:n YuMi-robotti kokoaa mittakammioita, joita käytetään anestesiakaasuja analysoivissa TPX-sensorimoduuleissa. Aiemmin käsityönä tehty työvaihe on robotin avulla saatu täysin automatisoiduksi.
Teksti Thomas Freundlich Kuvat Jarmo Teinilä
Automaatioinsinööri Frederick Teye vastasi
sovelluksen suunnittelusta ja ohjelmoinnista.
7ABB power 1|17
Robotti vastaa mittakammion lins-
sien ja kaasupillien liimaukses-
ta, komponentin kuivatuksesta
virtausuunissa sekä tiiviystes-
tauksesta. Robottisolussa YuMi poimii
tarttujien kameroita hyödyntävän kone-
näkötoteutuksen avulla pilliaihiot, linssit ja
mittakammioiden runkokappaleet, kokoaa
komponentin UV-liimaamalla ja siirtää sen
uuniin kuivatettavaksi. Lopuksi robotti tes-
taa valmiin kappaleen tiiveyden ja siirtää
sen seuraavaan kokoonpanovaiheeseen
viereisessä työpisteessä.
”Olihan tämä ensimmäiseksi projektik-
si aika kunnianhimoinen toteutus”, kertoo
GE Healthcaren tuotantotekniikan esimies
Teuvo Reinikainen. ”Työvaiheessa käsitel-
lään pieniä hienomekaanisia komponentteja,
joten se vaatii suurta tarkkuutta. YuMi-robo-
tin avulla samassa solussa on mahdollista
toteuttaa useita aiemmin erillisiä työvaiheita.”
Robotin toteuttama kokoonpanotyö sisäl-
tää peräti kahdeksan eri vaihetta, aina osien
poiminnasta valmiin komponentin eteenpäin
siirtämiseen asti. ”Ei tämä olisi perinteisel-
lä robotilla onnistunut mitenkään yhdessä
pisteessä”, sanoo Reinikainen.
Tuotanto virtaa jatkuvasti
Mittakammion kokoonpanon automati-
soinnin suurin etu on, että anturimoduulin
tuotantoprosessi saadaan toimimaan jat-
kuvasti, ja vältetään komponenttien eräyty-
minen eri työvaiheiden välillä. Konenäköto-
teutuksen ansiosta koottavia osia ei tarvitse
asetella poimittavaksi, mikä nopeuttaa osi-
en keräilyä. Automatisointi myös parantaa
työntekijöiden ergonomiaa ja säästää tilaa
työpisteissä.
”YuMi sinänsä olisi voinut olla asennettu-
na käyttöön ilman ylimääräisiä turvaratkai-
suja, mutta robotin tarttujissa käytettävät
pinsetit ovat sen verran teräviä, että veto-
kaappi oli tarpeellinen työturvallisuuden kan-
nalta. Lisäksi kaappia tarvitaan liiman kui-
vatuksessa syntyvien höyryjen poistoon”,
Teuvo Reinikainen kertoo.
GE Healthcare sai ABB:ltä koulutuksen
YuMi-robotin ohjelmointiin, ja toteutti sen
jälkeen mittakammion kokoonpanosovel-
luksen itse. ”Hyödynsimme suunnitteluvai-
heessa myös ABB RobotStudio -ohjelmis-
toa, joka mahdollisti robotin liikkeiden ja
robottisolun mekaniikan mallintamisen etu-
käteen. Lopullinen hienosäätö tehtiin sitten
robotin kanssa”, kertoo automaatioinsinöö-
ri Frederick Teye, joka vastasi sovelluksen
suunnittelusta ja ohjelmoinnista.
GE Healthcare, YuMi,
konenäkötoteutus,
ABB RobotStudio
ABB IRB 14000 YuMi on uusimman suku-
polven kaksikätinen teollisuusrobotti, joka on
suunniteltu toimimaan turvallisesti samassa
työpisteessä ihmisen kanssa. Robotin molem-
piin käsiin on valittavissa servotarttuja useina eri
konfiguraatioina, jotka sisältävät servotarttujan,
yhden tai kaksi alipainetartuntaa ja kameran
konenäkösovelluksia varten. Tarttujat voidaan
myös jättää pois asiakkaan tarpeista riippuen.
YuMi-robotin servotarttujan liikkeet ja
puristusvoima ovat suoraan ohjattavissa robo-
tin ohjelmakoodilla ilman erillisiä lisälaitteita tai
-sovelluksia. Robotin hyötykuorma on molem-
milla käsillä 500 g ilman tarttujaa, tai tarttujan
kanssa noin 250 g. GE Healthcaren sovelluk-
sessa robotin molemmissa käsissä on ser-
votarttuja yhdellä alipainetartunnalla sekä
kameralla.
YuMi soveltuu erityisesti kokoonpanoteol-
lisuuden käyttöön. Kaksikätinen rakenne mah-
dollistaa tehokkaan tilankäytön osana ole-
massaolevia tuotantoprosesseja, ja turvallinen
yhteistyö ihmisen kanssa avaa laajat mahdolli-
suudet uudenlaisille automaatiototeutuksille.
http://abb.com/products/robotics/
industrial-robots/yumi
YuMi®
8 ABB power 1|17
Paikalla
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta
osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
GE Healthcaren Frederick Teye ja Teuvo Reinikainen sekä ABB:n Tapio Lindevall ovat tyytyväisiä
YuMin tekemään työhön.
Uusia käyttökohteita näköpiirissä
GE Healthcare on ollut erittäin tyytyväi-
nen YuMi-robottiin ja on jo tilannut Valli-
lan tehtaalle toisen samanlaisen robotin.
”Uusi YuMi tulee hapenmittausyksiköidem-
me kokoonpanolinjalle tekemään kuuma-
liimausta”, kertoo GE:n Vallilan tehtaan
tuotantopäällikkö Pekka Huovinen. ”Työ-
vaihe tehdään tällä hetkellä käsin, mutta
YuMi-robotin avulla pystymme yhdistä-
mään käsityötä ja automaatiota samaan
työpisteeseen.”
YuMi-robotin monipuoliset ominaisuu-
det ja helppo sijoitettavuus ovat jo tuoneet
lisääkin ideoita tulevaisuutta ajatellen. ”Mie-
tinnässä on jo YuMi-robottien käyttäminen
komponenttien keräilyssä”, Huovinen ker-
too. ”Tuotantolinjallamme valmistetaan tois-
takymmentä eri versiota samoista tuotteista,
joten kaksikätinen robotti sopisi tällaiseen
tarkkuutta ja virheettömyyttä vaativaan teh-
tävään loistavasti.”
GE Healthcare on osa General Electric
-konsernia (NYSE: GE) ja sen pääkonttori on
Chicagossa, Yhdysvalloissa. GE Healthcare
palvelee terveydenhuollon ammattilaisia ja
heidän potilaitaan yli 100 maassa.
GE on kehittänyt Suomessa potilasmoni-
toreita yli 45 vuoden ajan. GE:n Suomen pää-
toimipiste Helsingin Vallilassa on yksi GE:n
johtavista potilasmonitoroinnin tuotekehityk-
sen ja markkinoinnin keskuksista. Vallillan toi-
mipisteessä suunnitellaan ja kehitetään myös
anestesiaan liittyviä ratkaisuja ja terveyden-
huollon tietojärjestelmiä. GE:n Helsingin teh-
taalta lähtee vuosittain 150 000 tuotetta yli
140 maahan. GE Healthcare työllistää
Suomessa noin 800 ihmistä, joista 250 työs-
kentelee tuotannossa.
www.gehealthcare.fi
GE Healthcare
9ABB power 1|17
ABB:n yhteistyö Microsoftin
kanssa tarkoittaa turvallisia ja
tehokkaita ratkaisuja, joissa
yhdistyy kahden alansa hui-
pun osaaminen.
”Meneillään olevat energian ja neljän-
nen teollisen vallankumouksen vaikutukset
asiakkaillemme, ja ABB:lle, ovat valtavat”,
Juho Vuorio arvioi.
ABB:n arvion mukaan digitalisaation
mahdollistamat hyödyt eri asiakassegmen-
teissä ovat pääosin vielä valjastamatta.
”Tämä tarkoittaa globaalilla tasolla 20
miljardin dollarin vuotuista liikevaihtopoten-
tiaalia. Se vastaa yli puolta ABB-yhtymän
vuoden 2015 liikevaihdosta, joten hyvin
merkittävästä mahdollisuudesta on kyse”,
Juho Vuorio sanoo.
Microsoft, digitalisaatio,
4.teollinen vallankumous
Figure
Digitalisaatiossa on kyse neljännestä teollisesta vallan-kumouksesta, joka mullistaa entiset toimintamallit ja uuden luomisen kellotaajuuden. Näin sanoo ABB:n Juho Vuorio.
ABB ja Microsoft yhdessä kohti 4. teollista vallankumousta
Käytettävyyttä • Nopeutta • Tuottoa
”Seuraava askel on kehittää yksi maailman
suurimmista teollisuuden pilvipalvelualustoista
perustuen asennettuun laitekantaamme,
joka sisältää yli 70 miljoonaa verkkoon
liitettyä laitetta ja yli 70 000 digitaalista
ohjausjärjestelmää.”
Ulrich Spiesshofer
ABB-yhtymän pääjohtaja
10 ABB power 1|17
Teema
Sähkömarkkinat uudistuvat lähivuosina perin pohjin. Sähkön kuluttaja-tuottajat ohjaavat murrosta, ja verkkoyhtiöt varustautuvat siihen automaatiolla.
Teksti Marianne Salin Kuvat Ari Mäkelä
SSSäähhkköömmaaarrrkkkkkkiiinnnaaatt uuuuuudddiiissstttuuuvvvaaatt lläähhiivvuuuooosssiiinnnaaa pppeeerriiinnn pppooohhjjjiinn.
Kuluttaja mullistaa sähkömarkkinat
ABB power 1|17 11
Järventaustan visiossa esimerkiksi ker-
rostalon ilmanvaihtokonetta säädetään siksi
aikaa, kun hissi liikkuu, eikä sähköverkossa
näy minkäänlaista tehopiikkiä. Akut ja läm-
minvesivaraajat varastoivat talon tuottamaa
aurinkoenergiaa ja maalämpöä, ja lämmitys
katkeaa saunomisen ajaksi.
”Varsinkin uusien talojen rakennusvai-
heessa ohjaus on valtavan helppo järjes-
tää, eikä se hyötyihin verrattuna juuri mak-
sakaan”, Liuhala sanoo. Hän kannustaa
rakentajia miettimään myös maalämpö-
pumpun mitoitusta.
”Pienellä lisäinvestoinnilla pumppu riittäi-
si kovallakin pakkasella, eikä suoran säh-
kölämmityksen osuus kasvaisi.”
Joustamisesta houkuttelevaa
kuluttajalle
ABB:n myyntijohtaja Matti Vaattovaa-
ra epäilee kuluttajan kiinnostusta moni-
mutkaiseen, omaa aktiivisuutta vaativaan
tehonohjaukseen.
”Ihmiset ovat tottuneet Suomen säh-
köistämisestä alkaen siihen, että sähkön
kuluttaminen on helppoa. Eikö sähköyhti-
ön pitäisi varmistaa jatkossakin, että säh-
köä riittää kaikissa olosuhteissa kohtuulli-
seen hintaan?” Vaattovaara kysyy.
Liuhala kertoo, että Elenialla luon-
nostellaankin jo ”virtuaalista voima-
laitosta”. Sen osana kuluttaja-tuotta-
ja tekee sopimuksen verkkoyhtiön kans-
sa, joka sitoutuu joustavuutta edistäviin
asennuksiin ja sallii ohjauksen kuluttajan
kodissa. Tällöin teho riittää paremmin ja
asiakas välttää markkinoiden hintapiikit.
”Sähkö on niin halpaa ja hinnan-
vaihtelut niin pieniä, ettei kulu-
tuksen ohjaus juuri kiinnosta,
eivätkä perustuotannon inves-
toinnit kannata”, harmittelee säh-
köverkkoyhtiö Elenia Oy:n toimitus-
johtaja Tapani Liuhala. Kuluttajan
näkökulmasta ti lanne vaikuttaa kyllä
vallan mainiolta. Yhä useampi tuottaa
itse sähköä aurinkopaneeleil la ja läm-
pöä maalämpöpumpulla, ja kun nämä
eivät ri itä, sähköverkosta saa edull is-
ta täydennystä. Vai saako sittenkään?
Liuhala pelkää, että jo seuraava pitkä
pakkaskausi saattaa herättää tuotantotuki-
en ja verohelpotusten ohjaamat sähkömark-
kinat hyvin raa´alla tavalla, sähkökatkoin.
”Ehkä markkinat alkavat ohjata toiminnan
kehitystä sitten, kun sähkö ei maksa kesäl-
lä mitään ja talvella euron kilowattitunnilta”,
Liuhala kärjistää.
Huomio tehoon eikä energiaan
Suomen energia- ja ilmastotavoitteiden
mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus
nousee 2020-luvulla yli puoleen. Tämä tar-
koittaa sitä, että säästä riippuvan tuuli- ja
aurinkovoiman tuotanto kasvaa ja vaatii
tuekseen säätövoimaa. Säätövoimaa tar-
joava polttovoimalaitos ei kuitenkaan kan-
nata entiseen tapaan etenkään kesällä. Vas-
taavasti myös ydinvoima tarvitsee säätövoi-
maa, jonka toteuttamiseen erilaiset kuormat
ja energiavarastot tarjoavat edullisen vaihto-
ehdon kalliin, vain säätövoimaksi rakennet-
tavan tuotantokapasiteetin sijaan.
Sähkön tuotantopiikkien rinnalle koho-
aa myös uudenlaisia kulutuspiikkejä muun
muassa kotien lämmityksestä ja sähköau-
tojen latauksesta. Vuositasolla energian
tuotanto ja kulutus voivat osua helpostikin
yksiin, mutta tunnin tai pikemminkin sekun-
titason sisällä tasapainoa on entistä vaike-
ampi tavoittaa. Sitä on silti hallittava, jot-
ta sähkövoimajärjestelmän taajuus pysyy
haluttuna ja järjestelmä toimintakykyisenä
”Meidän on muutettava koko ajattelu-
malli. Energian sijaan pitäisi mitata ja halli-
ta hetkellistä tehoa”, professori Pertti Jär-
ventausta Tampereen teknillisestä yliopis-
tosta toteaa.
Kerrostalo tuottaa, kuluttaa ja
varastoi
Suuret teollisuusyritykset ovat osallis-
tuneet tehotasapainon ylläpitoon jossain
määrin jo pitkään joustamalla kuormissaan
molempiin suuntiin. Liuhala ja Järventausta
odottavat, että urakkaan osallistuu ennen
pitkää jokainen kuluttaja, jopa yksittäinen
kerrostaloasukas, osana talon tai korttelin
muodostamaa kokonaisuutta.
Pertti Järventausta, professori,
Tampereen teknillinen yliopisto
”Mittarin seuraava versio on entistä älykkäämpi etäpääte osana verkkoyhtiön tietojärjestelmää.”
Tapani Liuhala,
toimitusjohtaja, Elenia Oy
12 ABB power 1|17
Jos järjestely ei kuluttajaa kiinnosta, hin-
ta, erityisesti tehon hinta, saattaa kara-
ta korkealle.
”Rakennusmääräykset on saatava vie-
lä sellaisiksi, että suunnittelijat lähtisivät
automaattisesti tukemaan joustavuutta
mahdollistavien ratkaisujen toteuttamis-
ta”, Järventausta huomauttaa.
Etäohjattavia sähkölaitteita kodeissa
on jo nyt, ja erityisen hyvän lähtökohdan
suomalaisille tarjoaa älykäs sähkömittari.
”Mittarin seuraava versio on entistä
älykkäämpi etäpääte osana verkkoyhti-
ön tietojärjestelmää. Sitä käytetään ver-
kon kunnossapitoon ja ohjaukseen, ja se
on valmis kanava myös joustoille”, Liu-
hala sanoo.
Verkon etäohjaus yhä tärkeämpää
Vaattovaara uskoo, että erinomainen-
kin tehonohjaus vaatii tuekseen sähkö-
verkon, joka paikkaa tehon satunnaista
vaihtelua joustamalla jännitteen suhteen.
Tämä puolestaan edellyttää komponent-
teja, jotka mittaavat ja ohjaavat jännitettä.
”Verkkohan ei itsessään jousta, mut-
ta siinä on syytä olla joustavia elementte-
jä, jotka stabiloivat verkkoa ja varmistavat
sähkön laadun”, Järventausta summaa.
Tehonvaihtelu ja joustava tehonohja-
us haastavat siis sähköverkot, ja samaan
aikaan verkoilta vaaditaan jopa entistä
luotettavampaa toimintaa. Verkkoyhtiöt
rakentavat säävarmoja verkkoja vaihta-
malla ilmajohtoja kaapeleiksi ja lisäämällä
verkkoihin automaatiota, jotta viat voitai-
siin nopeasti paikallistaa ja eristää.
”Jos alueen verkossa on nyt kymme-
nen tai sata ohjauspistettä, tulevaisuu-
dessa niitä on ehkä tuhansia”, Vaatto-
vaara arvioi. Hänen mukaansa käsillä on
Suomen sähköistäminen 2.0.
Suomalaiskaupungeissa on toki vuo-
sikymmenten kokemus kaapeliverkoista,
mutta maaseudun pienet tehot ja pitkät
etäisyydet asettavat uusia vaatimuksia
verkon suunnittelulle ja komponenteille.
”En pidä maaseutua kuitenkaan isona
riskinä. Uutta riskiä voi tulla pikemminkin
siitä, että tehoelektroniikka lisääntyy ver-
kossa ja myös muut komponentit muut-
tuvat. Silloin kasvaa myös komponentti-
Teema
”Jos alueen verkossa on nyt kymmenen tai sata ohjauspistettä, tulevaisuudessa niitä on tuhansia.”
Matti Vaattovaara
Myyntijohtaja, ABB Oy
13ABB power 1|17
vikojen osuus”, Järventausta sanoo. Toi-
saalta hän odottaa, että verkossa ja sen
komponenteissa lisääntyvä äly tarjoaa
uusia keinoja kunnonhallintaan.
Sähköauto tarjoaa sähkövaraston
Elenia näyttää mallia verkon automati-
soinnissa. Sen verkossa voidaan etäohja-
ta jo valtaosaa muuntamoista ja vika-alu-
eet eristetään automaattisesti muutamas-
sa minuutissa.
”Painopiste on siirtymässä vikojen
nopeasta korjaamisesta sähkönjakelun
nopeaan palauttamiseen”, Liuhala ker-
too. Kun tietyn alueen tai asiakkaan mik-
roverkko erotetaan vika-alueesta, voidaan
hyödyntää sen omaa sähköntuotantoa
tai sähkövarastoa. Elenian laskelmissa
esimerkiksi muuntamolle sijoitettu akku
hipoo jo kannattavuuden rajaa joissakin
tapauksissa.
Liuhala, Järventausta ja Vaattovaara
uskovat, että sähkövarastoilla on mer-
kittävä asema sähköverkossa vuoteen
2030 mennessä, vaikkei akkuteknologia
ihan vielä vakuutakaan.
”Kun sähköautoilu lisääntyy, akkutek-
nologia kehittyy sen mukana”, Järven-
tausta sanoo. Hän arvelee, että jo pelkäs-
tään ilmansaasteet ajavat suurkaupunkeja
edistämään sähköautoilua vauhdilla, pai-
kallisin päätöksin. Vaattovaara arvioi, että
kelpo sähköauto on tarjolla 5–10 vuoden
kuluttua ja silloin se on ensisijainen valinta
valtaosalle uuden auton ostajista.
”Minusta ratkaiseva käännekohta oli
siinä, kun Saksan autoteollisuus päätti
satsata sähköautoihin”, Liuhala toteaa.
Kolmikon mielestä sähköautoilun
kasvattama sähkönkulutus on hallitta-
vissa, kunhan paikallisiin tehopiikkeihin
varaudutaan.
”Parhaimmillaan sähköautojen akuil-
la voidaan hallita nopeaa tehonvaihtelua
molempiin suuntiin.”
”Kun sähköautoilu lisääntyy, akkuteknologia kehittyy sen mukana.”
Pertti Järventausta
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta
osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
14 ABB power 1|17
ABB:n aluemyyntijohtaja Leevi Peltonen kollegoineen on pitänyt Jussin maan suosituimpana asennuskalustesarjana pian 30 vuoden ajan.
Asiantuntija
Moderni klassikko
Maan painetuimman sähkökytkimen
asema on vankkumaton. ”Jussi-asen-
nuskalustesarja tuli markkinoille maalis-
kuussa 1987, ja muutamassa vuodessa
se alkoi kolkutella markkinajohtajan ase-
maa”, aluemyyntijohtaja Leevi Peltonen
muistelee.
Peltonen hyppäsi menestyjän kelkkaan
vuonna 1988, kun hänet nimitettiin asen-
Teksti Petja Partanen Kuva Ismo Henttonen
tantolinja. Myös tuotekehitykseen panos-
tetaan tarmolla.
”Vaikka Jussi-sarja näyttää aivan samalta
kuin vuonna 1987, on sen tekniikka uusiutu-
nut moneen kertaan”, Peltonen muistuttaa.
Mikä on Jussin menestyksen salaisuus?
Peltosen mielestä ykkösasia on onnis-
tunut, ajaton design.
”Trendit tulevat ja menevät, mutta Jus-
sin muotoon ei kyllästy.”
Nyt Jussista on tullut jo klassikko. Pit-
kään kotien sähköistykseen sopivaksi sarjak-
si mielletty Jussi hyväksytään tänään myös
julkisiin rakennuksiin ja hotelleihin. Suomen
lisäksi Jussiin törmää myös Ruotsissa, Nor-
jassa ja Tanskassa.
Vuosikymmenten varrella muotoilusta on
myös tullut entistä tärkeämpi myyntiargu-
mentti. Vielä 1990-luvulla asennuskalusteista
päätti sähköurakoitsija, tänään entistä use-
ammin arkkitehti tai kohteen rakennuttaja.
Erityisen paljon sähköasennusten ulko-
näköä pohtivat pientalorakentajat.
”Kuluttajamessuilla päätöksentekijä on
usein perheen nainen”, Peltonen kertoo.
Vieläkö Jussi on voimissaan 30 vuoden
kuluttua, 60-vuotispäiviään juhlimassa?
”Hyvä kysymys. Edellytykset ainakin ovat
hyvät”, Peltonen pohtii.
nuskalusteiden markkinointipäälliköksi.
1980-luvun lopulla meni kovaa – niin Jus-
silla kuin koko Suomella.
”Se oli positiivista aikaa, liikevaihto kak-
sinkertaistui useana vuonna.”
Pian 30 vuotta täyttävän tuotesarjan kehi-
tys lähti liikkeelle käytännön tarpeesta. Por-
voon tehtaan asennuskalusteet olivat aluk-
si saksalaista suunnittelua.
”Tuli pian selväksi, että tuotteet pitää
sopeuttaa Suomen markkinoille, asennus-
kulttuuri kun oli Suomessa niin erilainen”,
Peltonen kertoo.
Kun tuotesuunnittelijoiden tuottamat
vaihtoehdot testattiin markkinatutkimuk-
sessa, voitti Jussin design ylivoimaisesti.
Siitä huolimatta Peltonen ja hänen kol-
legansa eivät osanneet arvata, että tuote-
sarja olisi markkinajohtaja vielä 30 vuotta
myöhemmin.
”Toista vastaavaa sarjaa ei ole markki-
noilla. Kilpailijat ovat samana aikana uusi-
neet tuotesarjansa moneen kertaan.”
Jussi suunniteltiin jo alunperin pitkäikäi-
seksi, sillä se ei vaihda väriä ikääntyessään.
”Materiaali ei kellastu UV-säteilyn
vaikutuksesta.”
Tänään Jussi-sarjan pitkän elinkaaren
edut näkyvät saneeraustyömailla.
”Jos pistorasioita tai katkaisimia pitää
uusia, saa tilalle samanlaisen.”
Toinen monille asiakkaille tärkeä seikka
on kotimaisuus. Jussi-asennustuotteet val-
mistetaan edelleen Porvoossa, jossa avat-
tiin juuri uusi, pitkälle automatisoitu tuo-
Miljoonainvestointi uuteen tuotantolinjaan
Lähes kaikki Jussi-sarjan tuotteet valmiste-
taan ABB:n Porvoon tehtaalla. 100 henkeä
työllistävä tehdas valmistaa kaikkiaan noin
25 miljoonaa kytkintä, pistorasiaa, jatko-
holkkia ja asennusrasiaa vuosittain. Uusi
tuotantolinja Porvoossa kolminkertaistaa
kytkinten vuosittaisen tuotantokapasiteetin.
ABB on ainoa Suomessa asennustuot-
teita valmistava yhtiö ja Porvoon tehdas
yksi ABB:n automatisoiduimmista. Kym-
menen vuoden aikana ABB on investoinut
Porvoossa automaatioon yli 15 miljoonaa
euroa. Investointien myötä tuottavuus on
viidessä vuodessa parantunut
42 prosenttia.
Tuotannossa työskentelee kaikkiaan 43
robottia, niiden joukossa Suomen ensim-
mäinen kaksikätinen YuMi®-yhteistyörobotti
sulassa sovussa ihmisten kanssa.
15ABB power 1|17
Leevi Peltonen vaihtoi vapaa-
ajantuotteiden ja uistimien
markkinoinnista sähkötarvikkeisiin
vuonna 1988, ja sillä tiellä on pysytty.
”Muutaman vuoden jälkeen mietin
miksi näiden pistorasioiden kanssa
touhuan. Syynä ovat edelleen hyvät
asiakassuhteet – ja työkaverit.”
Jussi-sarjan TOP5-myyntiargumentitLeevi Peltonen,
aluemyyntijohtaja
1. Ajaton design
2. Varma valinta ”Jussi-sarjaa on kehi-
tetty 30 vuotta asiakkailta saadun
palautteen pohjalta. Lastentaudit ovat
historiaa.”
3. Kattava sarja: ¨Jussi sopii kaikkiin
uudis- ja saneerausasentamisen tarpei-
siin niin uppo-, kuin pinta-asennuksiin
ja sarjassa on laaja valikoima erilaisia
elektroniikkatuotteita.¨
4. Helppo asennettavuus: ”Jussi on
nopea ja helppo asentaa. Useimmilla
sarjan uudistuksilla on haettu juuri help-
poa asennettavuutta.”
5. Kattavasti saatavilla: ”Jos tarvitset
jonkun tuotteen, se on helposti saa-
tavilla tukuista ja noutopisteistä. Teh-
taalla kiinnitämme erityistä huomiota
toimitusvarmuuteen.”
16 ABB power 1|17
Ratkaisu
Energia- tehokkuutta Itämerelle Tallinkin laivaston uusin jäsen, Megastar, on tähti myös ympäristöystävällisyydessä.
Teksti Laura Cankar Kuvat Tallink Silja
17ABB power 1|17
Tallink Shuttle Megastar, varus-
tamon ensimmäinen LNG-alus,
aloitti liikennöinnin Helsingin ja
Tallinnan välillä tammikuussa
2017. Polttoainevalinnan lisäksi Megas-
tarissa on panostettu ympäristöystäväl-
lisyyteen kautta linjan. Laivan tekniset
valinnat on tehty niin, että sen energian-
kulutusta on mahdollista optimoida joka
tilanteessa.
ABB:n Megastarille toimittama laaja rat-
kaisukokonaisuus sisältää voimantuotannon,
sähköisen propulsiojärjestelmän sekä Octo-
pus-energianhallintajärjestelmän. Yhdessä
vähäpäästöisen LNG:n kanssa näiden mer-
kitys laivan energiatehokkuudelle on merkit-
tävä. Megastarin arvioidaan olevan jopa 30
Tallink Megastar Tallink Megastar on valmistettu Turun
Meyerin telakalla. 49 000 tonnia painava
alus on 212 metriä pitkä ja se on
suunniteltu 2800 matkustajalle.
prosenttia tehokkaampi kuin muut samois-
sa olosuhteissa kulkevat, vanhemmilla tek-
nologioilla varustetut alukset.
Propulsion merkitys korostuu lyhyillä
reiteillä
Itämerellä laivojen reitit ovat tyypillises-
ti lyhyitä. Tasaista ajoa on reitillä kohtalai-
sen vähän ja laivat vierailevat päätesata-
missaan tiheästi. Tämäntyyppisessä ajos-
sa laivan ketteryydellä ja säädettävyydellä
on suuri vaikutus polttoaineen kulutukseen.
Myös sähköisen, taajuusmuuttajilla toteu-
tetun propulsiojärjestelmän tuoma jousta-
vuus nousee arvoonsa.
Sähköisessä propulsiossa potkurien
nopeutta voidaan säätää tarpeen mukaan.
Jos täysiä tehoja ei tarvita, niiden pyöri-
misnopeutta voidaan laskea. Näin pysty-
tään toimimaan jatkuvasti hyvällä hyötys-
uhteella. Perinteisellä propulsiojärjestelmäl-
lä potkureita pyöritetään vakionopeudella
ja työntöä säädetään potkurin lapakulmal-
la. Tällöin osateholla hukataan jopa 10–20
prosenttia nimellistehosta pelkkään veden
”vatkaamiseen”.
”Sähköisen propulsion edut korostu-
vat erityisesti lyhyillä reiteillä”, sanoo pro-
jektipäällikkö Tapio Valminen ABB:ltä.
”Sen ansiosta laivaa voidaan operoida aina
energiatehokkaasti kaikilla nopeusprofii-
leilla toisin kuin mekaanisissa ratkaisuis-
sa, jotka on optimoitu vain jollekin tietylle
nopeudelle.”
Megastar, LNG, sähköinen
propulsio, Octopus
18 ABB power 1|17
Ratkaisu
Megastar valmistettiin Turun Meyerin telakalla.
Sähköinen propulsio tuo myös lisää mat-
kustusmukavuutta. Laivan käynti on huo-
mattavasti hiljaisempi ja tasaisempi kuin
perinteisessä mekaanisessa laivassa.
Octopus neuvoo taloudellisimman
ajotavan reaaliajassa
Tärkeä osa ABB:n energiatehokkuutta
parantavan teknologian toimitusta Megas-
tarille on älykäs energianhallintajärjestelmä,
Octopus. Se mittaa jatkuvasti laivan olosuh-
teita ja energiankulutustilannetta ja kerää
laajasti tietoa siitä, miten laiva eri tilanteis-
sa käyttäytyy.
”Octopus on kiinteästi integroitu osak-
si ABB:n toimitusta, joka toimii saumatto-
masti yhteen kokonaisuutena. Myös laivan
instrumentoinnit on suunniteltu niin, että
Octopusista saadaan paras hyöty irti”, Val-
minen sanoo.
Kerääntyneen tiedon perusteella Octo-
pus pystyy auttamaan laivan käyttöhenkilös-
töä siten, että he voivat ajaa alusta mahdol-
lisimman pienellä polttoaineen kulutuksella.
Se voi esimerkiksi neuvoa laskemaan die-
selmoottorin tehoja tai jopa sammuttamaan
sen kokonaan, mikäli sen tuottama teho ei
välttämättä ole tarpeen.
Trimmi kuntoon
Yksi tärkeimmistä polttoaineen kulutuk-
seen vaikuttavista tekijöistä on laivan ajo-
asento eli trimmi: se, miten syvällä laivan
keula on suhteessa perään. Octopus pystyy
dynaamisesti ajon aikana antamaan konk-
reettisia ohjeita, joita noudattamalla ajoasen-
to on koko ajan mahdollisimman edullinen.
”Erityisesti lyhyillä matkoilla tilanteet
muuttuvat nopeasti ja henkilöstölle on ehkä
haastavaa pysyä ajan tasalla siitä, miten
laivaa kannattaa milläkin hetkellä ajaa.
Octopus on tässä suuri apu”, Valminen
sanoo.
Tallink Megastar on valmistettu Turun
Meyerin telakalla. 49 000 tonnia painava
alus on 212 metriä pitkä ja se on suunni-
teltu 2800 matkustajalle.
19ABB power 1|17
Kohti parempaa maailmaa
Suomen Hyötytuuli Oy:n rakennut-
taman puiston kymmenen neljän
megawatin merituulivoimalaa tule-
vat tuottamaan energiaa arviolta 155 giga-
wattituntia vuodessa.
”Matala rannikko, hyvät tuuliolosuhteet
sekä Tahkoluodon satama- ja teollisuusalu-
een valmis infrastruktuuri soveltuvat erin-
Luotettavaa sähkön- siirtoa huoltotarpeiden ennakoinnillaTuulivoiman tuotanto suuntautuu tulevaisuudessa yhä enemmän merelle. Porin Tahkoluotoon nousee ensi syksyksi maailman ensimmäinen jääolosuhteisiin suunniteltu merituulipuisto.
Teksti Virpi Hautamäki Kuva Jussi Partanen
omaisesti merituulivoiman tuotantoon”, Suo-
men Hyötytuulen toimitusjohtaja Toni Sula-meri kertoo.
Talviolosuhteet vaativat erilaisia tekni-
siä ratkaisuja voimaloiden toimivuuden ja
huoltovalmiuden turvaamiseksi. Etähallin-
ta- ja varajärjestelmät minimoivat häiriöt
sähköntuotannossa.
Merituulivoimala, 155
gigawattituntia/vuosi,
talviolosuhteet
ABB toimittaa Tahkoluodon merituuli-
puistoon maalla sijaitsevan sähköaseman
ja päämuuntajat, jotka toimivat sähkönsiir-
ron solmukohtana tuulipuiston tuottaman
sähkön ja paikallisen jakeluverkon välillä.
Merituulipuistot tarvitsevat tulevaisuudes-
sa sekä maalla että merellä sijaitsevia säh-
köasemia, kun puistojen koko kasvaa ja ne
siirtyvät rannikolta syvempiin vesiin.
”Haasteena on varmistaa sähkönsiirto
kaukaa mereltä kansalliseen verkkoon mah-
dollisimman pienin häviöin”, myyntijohtaja
Juha Muhonen ABB:ltä sanoo.
Tahkoluodon merituulipuisto on ABB:n
kolmas hanke Suomen Hyötytuulen kanssa.
”Tutun ja luotettavan teknologiakump-
panin kanssa on helppo asioida. Kun kom-
ponenttien varaosat ja tekninen osaaminen
ovat helposti saatavilla, tuotannon jatkumi-
nen varmistetaan mahdollisissa ongelmati-
lanteissakin”, Sulameri toteaa.
Suomen Hyötytuulen toimitusjohtaja Toni
Sulameri pitää Porin Tahkoluodon aluetta
erittäin sopivana merituulituotantoon.
ABB:n Juha Muhonen ja Suomen
Hyötytuulen Toni Sulameri.
20 ABB power 1|17
Case
Teksti Tuula Ainasoja Kuvat Vilja Tamminen
Kustannustehokas retrofitTeräsyhtiö SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan sinkityslinja 3:n kaikki 151 taajuusmuutta-jaa uudistetaan. ABB vaihtaa taajuusmuut-tajien vanhoihin kaappeihin uudet sisukset retrofit-asennuksena. Se tarkoittaa, että kaapit päivitetään muuten, mutta moot-torikaapelit ja kojeistorakenteet säilyvät ennallaan.
Hämeenlinnan SSAB:n tehtaal-
la käynnistyi joulukuun alus-
sa mittava taajuusmuuttajien
modernisointi. ABB uusi vii-
kon pituisen vuosihuoltoseisokin aikana
SSAB:n sinkityslinja 3:n ensimmäiset
kuusitoista taajuusmuuttajaa. Retrofit-
konseptin mukaan vanhat ASC600-taa-
juusmuuttajat purettiin kaapeista ja tilalle
asennettiin uudet moduulit.
”Taajuusmuuttajien uusinta sujui hyvin.
Aikataulussa ollaan pysytty ja työt ovat
sujuneet muutenkin suunnitelmien mukai-
sesti”, uudistamisprojektia vetävä Tero Saarenmaa sanoo. Hän vastaa SSAB:n
Hämeenlinnan tehtaan tuotantolinjojen
sähkökunnossapidosta.
Taajuusmuuttajien uudistaminen suun-
niteltiin siten, että sinkityslinjan seisokit jää-
vät mahdollisimman lyhyiksi. Päädyttiin vai-
heittain tehtävään retrofit-ratkaisuun, joka
on mahdollista toteuttaa normaalin vuosi-
huoltoseisokin aikana. Aikataulun mukaan
viimeiset modernit taajuusmuuttajat linjalle
asennetaan vuonna 2021.
”Alkuvaiheen suunnittelu tehtiin yhdes-
sä. Kävimme läpi kaikki tarpeet, selvitimme
uusien laitteiden mitoituksen ja sovimme
aikatauluista”, tekninen myyjä Harri Virta-nen ABB:ltä sanoo.
Linjalle lisää käyttövarmuutta
Linjan taajuusmuuttajat pitää uudistaa,
koska laitteiden elinkaari alkaa olla loppu-
vaiheessa. Alkuperäiset ABB:n toimittamat
ACS600-taajuusmuuttajat asennettiin lähes
20 vuotta sitten, kun sinkityslinja 3 otettiin
käyttöön.
”Vanhojen taajuusmuuttajien varaosi-
en saanti huononee jatkuvasti. Se hanka-
loittaa huoltoa ja laitekorjauksia”, Virtanen
tähdentää.
Vanhoista taajuusmuuttajista jää SSAB:n
sinkityslinjalle varaosia, joita käytetään tarvit-
taessa vielä jäljellä oleviin ACS600-taajuus-
muuttajiin. Varaosien saannin turvaaminen
onkin Saarenmaan mukaan yksi iso plussa
vaiheittaisessa retrofit-asennuksessa.
”Tuotantolinjamme on käynnissä 24/7 vii-
dessä vuorossa, häiriöitä ei saisi olla. Halu-
simme lisätä tuotantolinjan käyttövarmuutta
ja ABB:n tarjoama taajuusmuuttajien retro-
fit-ratkaisu vakuutti meidät.”
Retrofit-menetelmän toimivuudesta käy-
tännössä saatiin näyttöä jo vuonna 2014,
kun ABB toteutti Hämeenlinnan tehtaalla
SSAB (Svensk Stål AB) on pitkälle
erikoistunut, maailmanlaajuisesti toi-
miva teräsyhtiö, jolla on noin 16 000
työntekijää yli 50 maassa.
SSAB:n Ruotsissa, Suomessa ja
Yhdysvalloissa sijaitsevien tuotanto-
laitosten vuosittainen terästuotanto-
kapasiteetti on 8,8 miljoonaa tonnia.
Lisäksi yritys pystyy käsittelemään ja
viimeistelemään erilaisia terästuot-
teita monessa maassa, esimerkiksi
Kiinassa ja Brasiliassa.
SSAB ja Rautaruukki yhdistyivät
vuonna 2014.
Suomessa SSAB:n suurimmat teh-
taat sijaitsevat Hämeenlinnassa ja
Raahessa.
Hämeenlinnan tehtaalla tuote-
taan raaka-ainetta rakennus- ja
autoteollisuudelle.
SSAB lyhyesti
21ABB power 1|17
SSAB, Retrofit,
taajuusmuuttaja, Hämeenlinna,
sinkityslinja. ACS880
ABB modernisoi taajuusmuuttajia retro-
fit-paketeilla. Taajuusmuuttajien moder-
nisointi on kustannustehokas tapa lisätä
tuottavuutta. ABB suosittelee käyttö-
ikänsä loppua lähestyville SAMI STAR-,
ACV700- ja ACS600-taajuusmuuttajille
modernisointia retrofit-paketilla, joka
sisältää suunnittelun, jälkiasennussarjan
ja työn.
ABB:n insinöörit määrittävät nykyisen
taajuusmuuttaja-asennuksen ja suositte-
levat asianmukaisesti mitoitettua retrofit-
pakettia, jolla korvataan taajuusmuutta-
jakaapiston kaikki nykyiset sisäiset osat
uusilla nykyaikaisilla ACS880-sukupol-
ven osilla. Monet sähköiset ja mekaani-
set osat, kuten kaapistot ja kaapelit, voi-
daan käyttää uudelleen, joten retrofit on
edullisempi kuin koko taajuusmuuttajan
ja kaapiston vaihtaminen.
Mikä on retrofit?
22 ABB power 1|17
Case
pilottihankkeen. Sen onnistuminen helpotti
SSAB:n päätöstä tilata koko linjan moder-
nisointi. Kustannukset jaettiin vaiheittaisen
toimituksen vuoksi usealle vuodelle.
Tehoja uudella tekniikalla
Kun taajuusmuuttajien teknologia on ajan
tasalla, voi ABB tarjota taajuusmuuttajille
täyden tuen useiden vuosien ajaksi.
”Uuden tekniikan avulla taajuusmuut-
tajien tehoja voidaan joiltain osin nostaa.
Kun suunnittelimme projektia, huomioimme
ennakoivasti, että jossain vaiheessa saattaa
olla tarvetta lisätehoon”, Virtanen selvittää.
Sinkityslinjan taajuusmuuttajien uusin-
nassa tarkastettiin myös laitteiden mitoitus.
Uudet laitevalinnat tehtiin optimoiden, joten
eri laitekokoja on nyt vähemmän kuin van-
han laitekannan aikana. Myös huolto helpot-
tuu ja tarvittavien varaosien määrä vähenee.
Saarenmaa pitää kustannustehokkuuden
ja lyhyiden seisokkiaikojen lisäksi tärkeänä,
että ABB tarjosi täyden palvelun ratkaisua
taajuusmuuttajien modernisointiin. Suun-
nittelun ja asennuksen lisäksi projekti sisäl-
Tero Saarenmaa on tyytyväinen siihen, ettei SSAB:n Hämeenlinnan
sinkityslinjan tuotanto häiriinny taajuusmuuttajien uudistamisen vuoksi.
Retrofit-menetelmällä saadaan uuden sukupolven laitteet nopeasti käyttöön
ilman ylimääräisiä tuotantokatkoksia.
Taajuusmuuttajakeskukset
saavat uuden sisuksen, mutta
niiden ohjaukseen voidaan
käyttää jatkossakin nykyistä
AC80-ohjausjärjestelmää.
”SSAB:n erityistarpeena oli vuosihuoltoseisokin ajankohta, joka muuttui 2016 kesästä syksyyn tuotantotilanteen takia. ABB mukautui hyvin aikataulumuutokseen ja sai järjestettyä tarvittavat resurssit myös uuteen ajankohtaan.”
Tero Saarenmaa
SSAB
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta
osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
tää dokumentoinnin ja uusittujen laitteiden
käyttöönoton.
”Meidän omat huoltoresurssit ovat rajal-
liset, joten ABB:n tarjoama avaimet käteen
-palvelupaketti oli tervetullut vaihtoehto.”
Hyvä asiakassuhde perustuu
luottamukseen
Tero Saarenmaa ja Harri Virtanen ovat
tehneet yritystensä edustajina pitkään
yhteistyötä. Alkunsa yhteistyö sai jo pari-
senkymmentä vuotta sitten, kun ABB:llä
Tampereella Virtanen vieraili ensimmäistä
kertaa huoltoinsinöörinä Hämeenlinnassa
Rautaruukin tehtaalla. Maailmanlaajuisesti
toimivat teräsyhtiöt SSAB ja Rautaruukki
yhdistyivät vuonna 2014.
Saarenmaa on ollut Rautaruukin leivis-
sä vuodesta 2000 lähtien.
”Yhteistyö on sujunut aina hyvin. Avoin
keskustelu on tärkeää, jos on joskus rek-
lamaatioon aihetta. Meidän hyvä yhteis-
työmme ABB:n kanssa perustuu minus-
ta siihen tosiasiaan, että olemme tärkeitä
toinen toisillemme.”
”Molemminpuolinen luottamus on yksi
tärkeimpiä asioita, jotta yhteispeli sujuu”,
Virtanen tähdentää.
23ABB power 1|17
Robottikäsi valvoo laatua
Mitä ihmettä?
Vaajakoskelaisen Stresstechin kaupallistamaan Barkhausenin kohinamittaukseen luottavat laadunvalvonnassaan niin Airbus kuin Ferrari. Mittausanturia liikuttaa ABB:n teollisuusrobotti.
Teksti Petja Partanen Kuvat Stresstech
”Robotti on ainoa järkevä tapa tarkastaa hammaspyörän rakenne”, sanoo
Stresstechin toimitusjohtaja Lasse Suominen.
Saksalaisfyysikko Heinrich Bark-hausen havaitsi jo vuonna 1919
mielenkiintoisen ilmiön, jolle kek-
sittiin hyötykäyttöä vasta paljon myöhem-
min. Kun hän magnetoi teräskappaletta
ulkoisella magneettikentällä, kappaleen
magneettisuus muuttui portaittain. Hyp-
päykset voitiin muuttaa ääneksi, jota
alettiin kutsua Barkhausenin kohinaksi.
Barkhausenin kohinaan perustuva mitta-
usanturi on tarkin tapa havaita magneettis-
ten metallien pinnan vaurioita. Anturi havait-
see sekä jännityksen että kovuuden muu-
tokset – molemmat ovat tärkeitä tekijöitä
kappaleen kestävyyden kannalta.
Barkhausenin havainnon onnistui ensim-
mäisenä kaupallistamaan mittalaitteeksi
vaajakoskelainen Stresstech vuonna 1983.
Mittausjärjestelmän tieteellistä haastavuut-
ta kuvaa se, ettei vielä vuonna 2017 yrityk-
selle ole ilmaantunut kunnollista kilpailijaa.
”Meillä on hyvä etumatka”, yrityksen toi-
mitusjohtaja Lasse Suominen sanoo.
Hyödyntäjiä ilmiöllä sen sijaan riittää.
Barkhausenin kohina-anturia käytetään esi-
merkiksi Airbusin, Boeingin, Mercedes-Ben-
zin ja Ferrarin laadunvalvonnassa.
Barkhausen-kohinan mittauksessa tar-
vitaan vakaata kättä. Geometrialtaan moni-
mutkaisten kappaleiden tarkastuksessa
tuo käsi on lähes poikkeuksetta teollisuus-
robotin. Autoteollisuudessa Stresstechin
antureiden yleisin tarkastuskohde ovat
hammaspyörät.
”Robotti on ainoa järkevä tapa tarkas-
taa hammaspyörän pintarakenne”, kertoo
Suominen.
Nykyisin Stresstech luottaa ABB:n
robottitekniikkaan.
”ABB:n robotit on helppo ohjelmoida ja
tuki on hyvä”, listaa Suominen syitä ABB:n
robotteihin siirtymiselle.
Stresstech on toimittanut Barkhausenin
kohinaa mittaavia robottiyksikköjä noin 50
kappaletta ympäri maailmaa. ABB:n robotit
liikuttavat Stresstechin mittausanturia esi-
merkiksi kuorma-autovalmistaja Scanian
tehtaalla Ruotsissa, hammaspyörävalmistaja
SEW:n tehtaalla Brasiliassa ja autoteollisuu-
den alihankkija Mahlen USA:n tehtaalla.
Barkhausenin kohina,
Stresstech, mittausanturi,
teollisuusrobotti
Tulevaisuuden sähköverkko 2030ABB rakentaa kanssasi tulevaisuuden verkon
Energiajärjestelmät ovat vahvassa murroksessa. Suomea sähköistetään uudelleen, nyt säävarmalla verkolla. Samaan aikaan uusiutuvan energian hajautettu tuotanto kasvaa voimakkaasti ja kuluttajasta on tulossa energiamarkkinoiden aktiivinen toimija. Digitalisaatio etenee yhä syvemmälle jakeluverkkoon, automaation määrä kasvaa voimakkaasti. ABB:n automaatio on osa tehokasta, luotettavaa ja älykästä tulevaisuuden sähkönjakelua.