pinsetti - Forna...Pinsetti 3/2015 | 5 Meilahe aiaala leiaat Hanna Kangas Osastonhoitaja, Meilahden...

S U O M E N L E I K K AU S O S A S TO N S A I R A A N H O I TA J AT RY : n A M M AT T I L E H T I

32015

pinsetti

Opintopäivät Hämeenlinnassa: ohjelma s. 40-41

ERIKOISNUMERO:HUS Meilahden sairaalanleikkausosasto

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

ChloraPrep-mainos-final-CHLP032015-A4-cmyk.pdf 1 29.4.2015 18.16

MEDIATIEDOT SISÄLTÖ 3/2015

pinsetti

Kansikuva: emresenkartal/Shutterstock

Päätoimittajan palsta ........................................... 4

Meilahti-numeron avaus: osastonhoitaja Hanna Kangas ..............................5

Ryhmänjohtajan toimenkuva Meilahden sairaalan leikkausosastolla ...............6

Hybridisali .............................................................9

HIPEC ja HC -Sytostaattiperfuusiota vaativat leikkaukset ..........................................................11

ILP eli isoloitu raajaperfuusio ............................13

Keuhkokemoperfuusioleikkaus mesotelioomapotilaalle ......................................14

PerfuusiohoitajanaMeilahden leikkausosastolla ..............................16

Opiskelijaohjaus leikkausosastollamme ...........18

Gastroenterologinen robottileikkaus .................21

Robottiavusteiset leikkauksetthoraxkirurgiassa ...............................................22

Sydänrobottileikkaukset .....................................24

Katetriläppätoimenpiteet (TAVI) Meilahdessa ...27

Sydämen apupumppuhoidot ...............................29

Lahja Elämälle ....................................................30

Työpaikkani on Meilahden leikkausosastolla ...32

Konkari vs. noviisi ...............................................32

Otoksia leikkurin arjesta Meilahdessa ..............34

Puheenjohtajalta .................................................37

Koulutuksia 2015 .................................................37

Esittelyssä Simo Toivonen ...................................38

Opintopäivät 2015 .......................................... 40-41

Pinsetti on FORNA ry:n (Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat) ammattilehti. Se lähetetään yhdistyksen jäsenille, sairaalatarvikeyrityksille, tukimaksun maksaneille ja lehden tilanneille.

JulkaisijaFORNA ryParlamentti, Mannerheimintie 44 A, 00260 HelsinkiY-tunnus 0823538-1www.forna.fiSähköposti [email protected]

ToimitusneuvostoPäätoimittaja Noora [email protected], gsm 040 7644 289, työ 09 4718 2520Anita KenakkalaMinna KorpelaSimo Toivonen

Pinsetin tilaukset ja osoitteenmuutokset www.forna.fi [email protected]

TilaushintaVuosikerta 45 €, ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Opiskelijalehtitilaus 15 € ja yhdistyksen jäsenmaksu 20 €/vuosi, sisältää Pinsetti-lehden.

IlmoitusmyyntiMinna Ikonen, [email protected] tehtävä kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

TaittoGraafinen suunnittelija Piia [email protected], gsm 040 549 7519 www.piiaviikari.com

Painotiedot ISSN 1236-8237Painosmäärä 2000 kplJoutsen Median painotalo

4 | Pinsetti 3/2015

PÄÄTOIMITTAJAN PALSTA Noora TuruNeN

Tsemppiä syksyyn!RASTI seinään, lomat osui allekirjoittaneella juuri siihen ajankohtaan milloin oli kesä! Päätin ensimmäistä kertaa lomailla suhteellisen myö-hään (elokuussa), mutta enhän muistanut suin-kaan, että Pinsetti työllistää loman keskellä. Tämän numeron osalta kuitenkin artikkelit sääs-tivät päätoimittajan lomaa siinä suhteessa, että kirjoittajat ovat kaikki samassa työpaikassa ja artikkeleiden lähettämisestä vastasi yksi henki-lö.

OLETKO koskaan miettinyt mitä leikkauksissa, joita ei muualla tehdä, tapahtuu? Nyt saat niistä pienen aavistuksen. Käsissäsi on nimittäin Mei-

lahti- numero. Suuri kiitos Meilahden porukalle isosta työstä, jonka olette tehneet tämän lehden eteen.

LEHTI on paksu ja siinä kuvataan laajasti Mei-lahden toimintaa. Nauttikaa lehdestä!

OPINTOPÄIVÄT lähestyvät, toivottavasti näem-me Hämeenlinnassa sankoin joukoin. Muistakaa myös Fornan Facebook-sivut, Some-Simo tie-dottaa siellä ajankohtaisista asioista.

Noora

Pinsetti 3/2015 | 5

Mei

lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

Hanna Kangas Osastonhoitaja, Meilahden leikkausosasto

Meilahden leikkausosasto on yk-sikkö, jossa muuttuvat tilanteet ovat arkipäivää. Osastollamme tehdään vaativan eri-tyistason gastro-, maksa-, verisuoni-, sydän- ja thoraxkirurgisia leikkauksia. Meillä on velvoite vastata valtakunnal-lisesti kaikista aikuisten elinsiirrois-ta. Leikkaustoimintamme painottuu kasvavassa määrin päivystyksellisten akuuttitilanteiden hoitamiseen. Toi-minnastamme yli 60 % on tällä het-kellä päivystyksiä. Käytössämme on 12 leikkaussalia, vuoden 2016 alus-ta saleja tulee olemaan 18 ja saamme lisäystä erikoisaloihimme urologian, endokrinologian ja laihdutuskirurgian erityistason toimenpiteistä.

Hallinnollisesti leikkaus- ja aneste-siaosasto ovat kaksi erillistä osastoa, joissa kummassakin on oma henkilö-kunta esimiehineen.

Osaavan ja motivoituneen henkilö-kunnan avulla selviämme yksiköl-lemme asetetuista velvoitteista ja eri tilanteisiin liittyvistä haasteista. Järjes-telmällisellä ja perusteellisella pereh-dytyksellä turvaamme pohjan hyvälle osaamiselle, joka vahvistuu kokemuk-sen karttuessa.

Osastollamme toimii opetushoitaja, joka suunnittelee uusien työntekijöiden perehdytyksen erikoisaloittain. Uudet työntekijät perehtyvät kaikkiin erikois-aloihin. Perehdytyksessä etenemme yksilöllisen oppimiskäyrän mukaises-ti, pitäen kuitenkin tietyt maksimaali-set aikarajat. Käytössämme ovat myös perehdytysilta- ja viikonloppuvuorot. Näin uusi työntekijä oppii jo perehdy-tysvaiheessa osastomme päivystyk-selliseen luonteeseen ja muuttuviin ti-lanteisiin. Vastavalmistuneen hoitajan perehdytys kestää kokonaisuudessaan noin vuoden.

Osaamisen turvaamiseksi olem-me jakaneet työntekijät sydän-thorax

–hoitajiin ja ge-vs-maksa –hoitajiin. He keskittyvät ensisijaisesti oman alu-

eensa toimenpiteisiin ja vastaavat sen alueen osaamisestaan. Näistä kah-desta ryhmästä muodostetaan päi-vystyspari, siten että osaamista olisi aina joka tilanteessa paikalla.

Lisäksi meillä tehdään erityis-osaamista ja koulutusta vaativia toi-menpiteitä: robotti-, sytostaatti-, apupumppu-, TAVI-, hybridi- ja elinsiir-toleikkaukset sekä perfuusiotoiminta. Näistä tarkemmin tässä lehdessä ole-vissa erillisissä artikkeleissa.

Muuttuvat tilanteet ovat yksikössämme arkipäivää 24/7. Yöllinen päivystystoi-minta saattaa sotkea seuraavan päivän elektiivistä toimintaa ja hoitajien sali-sijoituksia. Elinten haku voi aktivoitua aamuvuoron aikana, jolloin kollega va-pauttaa päivystäjän valmistautumaan lähtöön hakukeikalle. Päivällä päivys-tyssaliin voi tulla huonokuntoiselle po-tilaalle sydämen apupumpun asennus, jolloin paikalle tarvitaan erityisosaajaa. Juuri kun olet ottamassa hybridisa-liin elektiivistä potilasta, sinulle ilmoi-tetaan potilaan vaihtumisesta ja saliin tuleekin vauhdilla potilas, jonka ruptu-roitunut aortta-aneurysma hoidetaan endovaskulaarisesti.

Leikkaussalikierroksella 2: Meilahti

Kiireisen tiistaiaamun henkilökuntasaldo.

Turvataksemme potilaiden hoidon kaikissa monimutkaisissa tilanteissa, myös päivystysajalla, meillä on tar-vittaessa käytettävissä aina vähintään kuusi leikkaustiimiä. Elinsiirtojen ak-tivoiduttua meillä saattaa olla donor, sydän- ja maksasaaja yhtä aikaa leik-kauspöydällä. Sen lisäksi tulee hoi-taa niin akuutit umpilisäkkeen poistot, kylmät raajat, vatsakatastrofit, puhu-mattakaan puukkohippasten aiheut-tamista vammoista.

Perinteisen aamu-, ilta- ja yövuoron li-säksi teemme välivuoroja (klo 11.00 - 19.00) sekä pidennettyjä aamuvuoro-ja (klo 7.30 - 17.00). Elinsiirtopäivystäjät tekevät 30 % varallaoloa, hätätilantei-siin varaudutaan 50 % varallaololla ja yksi iltatiimi jatkaa 30 % varallaololla. Arkena iltavuorossa on kolme tiimiä ja erillinen koordinaattori. Viikonloppui-sin aamu- ja iltavuorossa on kaksi tii-miä, erillisen koordinaattorin työaika on klo 10.00 – 18.00. Yövuorossa on ai-noastaan yksi tiimi paikalla.

Päivystystyövuorossa on arkena 17 - 18 hoitajaa, heistä 8 – 9 varallaolijoi-ta. Viikonloppuisin ja juhlapyhinä hoi-

uu

6 | Pinsetti 3/2015Mei

lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

aoH Virpi LeHtiKangas

Leikkausosaston keskuskansliassa, kaiken hulinan ja hyörinän keskellä, työskentelee joka arkipäivä kaksi ryh-mänjohtajaa ja sihteeri. Ryhmänjohtajat toimivat työpareina, jotka muodostu-vat kokeneista leikkaus- ja anestesia-sairaanhoitajista ja apulaisosastonhoi-tajista. Osastollamme pyritään siihen, että ryhmänjohtajana ollaan aina viikko kerrallaan. Tärkeimpänä tehtävänä on organisoida päiväaikaista leikkaustoi-mintaa yhdessä vastaavan anestesia-lääkärin ja päivystysalueen vastaavan kirurgin kanssa. Pähkinänkuoressa työ on leikkaustoiminnan, henkilökunnan osaamisen ja työajan optimaalista yh-teensovittamista.

Ryhmänjohtajien tulee tuntea leik-kausyksikön kokonaistoiminta ja hänel-tä edellytetään hyviä vuorovaikutustai-toja. Yhteistyökyky ja palveluhenkisyys korostuvat, puhumattakaan hyväs-tä paineensietokyvystä. Joskus saat-taa tuntua siltä, että koko sairaalas-sa ei ole ketään muuta jolta voisi kysyä ihan mitä vaan. Kaikki päivät ovat eri-laisia, ryhmänjohtajalla tulee olla hyvät organisointitaidot, jotta hän osaa toimia joustavasti nopeasti muuttuvissa tilan-teissa. Työstään kiinnostunut ryhmän-johtaja saa aikaan rennon ja mukavan ilmapiirin koko työyhteisöön.

Päivä leikkausosastolla ryhmänjohtajan näkökulmasta

Aamu alkaa 7.15 yövuorolaisen rapor-tilla. Yöhoitaja kertaa illan ja yön ta-pahtumat sekä selvittää leikkaukseen

odottavien päivystyspotilaiden toi-menpidesuunnitelmat. Lähiesimiehen kanssa käydään läpi uudet suunnitel-mat, henkilökunnan sijoitukset ja siihen mahdollisesti tulleet muutokset. Usein on paljonkin muutoksia, koska yöaikai-

Ryhmänjohtajan toimenkuva Meilahden sairaalan leikkausosastolla

Ryhmänjohtajat keskuskansliassa. Heistä kaksi nauttii vielä lomapäivistä.

tajia on töissä erilaisissa työvuorois-sa 20 - 21 yhden vuorokauden aikana. Arvatenkin työvuorojen suunnittelu on kovin haasteellista. Lisäksi tiimit tu-lee suunnitella erityisosaamista vaati-viin leikkauksiin siten, että suunnitel-tuna toimenpidepäivänä he eivät ole nukkumassa kotona varallaolon akti-voiduttua. Monimutkaisen palapelin ra-kentamisen keskellä työvuorotoiveiden toteutuminen on suuressa merkityk-sellisessä asemassa. Työviihtyvyyden ja työhyvinvoinnin kannalta toteutam-

me työvuorotoiveet aina mahdollisuuk-sien mukaan. Päivystyspuhelinta ei tarvitse kantaa jatkuvasti mukanaan, rentoutuminen on sallittua, välillä jopa pakollista.

Kaiken tämän pyörittämiseen tarvi-taan 78 sairaanhoitajaa, 2 perfuusio-teknikkoa, 5 lääkintävahtimestaria, 4 sihteeriä, 3 apulaisosastonhoitajaa ja 1 osastonhoitaja. Meilahden leikkausosasto on haasteel-linen työpaikka, joka tarjoaa rautaisen

ammattitaidon kehityksen. Olen ylpeä ja kiitollinen osaavasta ja ammattitai-toisesta henkilökunnastamme sekä heidän kyvystään sopeutua muuttuviin tilanteisiin ja tahdostaan joustaa eri ti-lanteissa. Täällä arvostetaan hyvää moniammatillista tiimityötä, jolla tur-vataan potilaillemme paras mahdolli-nen hoito.

Meilahden leikkausosasto on hyvä työpaikka!

uu

Pinsetti 3/2015 | 7

Mei

lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

nen toiminta on vilkasta ja varallaolijat saattavat olla pois päivän vahvuudes-ta. Tämän vuoksi saattaa kärsiä myös elektiivinen leikkaustoiminta. Toimen-piteitä joudutaan perumaan erilais-ten syiden vuoksi ja puhelimet käyvät kuumana. Päivystyspotilaat priorisoi-daan kiireellisyyden mukaisesti yhdes-sä päivystysalueen vastaavan kirurgin kanssa. Näin se päivä pyörähtää käyn-tiin, ensimmäiset potilaat ovat salissa ja voi lähteä aamukahville.

Aamupäivä kuluu päivystyssalien toi-minnan pyörittämisessä. Osastollam-me on käytössä Opera leikkaustoimin-nan ohjausjärjestelmä, joka ei toimi aukottomasti. Paljon riittää tarkistet-tavaa ja huomioitavaa ennekuin potilas saadaan saliin saakka. Salien tilannet-ta seurataan aktiivisesti, jotta leikkaus-tiimit ovat ajan tasalla ja toiminta sujuu joustavasti. Jossain mielen syövereis-sä täytyy aina olla myös toimintasuun-nitelma mahdollisia hätätilanteita var-ten. Yhteistyössä tauottajien kanssa huolehditaan salihenkilökunnan hy-vinvoinnista, esim. kahvi- ja ruokatau-oista. Seuraavan päivän leikkauslistaa tarkistettaessa selvitetään onko mah-dollinen erikoisvälineistö käytettävissä ja kaikki muutkin asiat huomioitu. Leik-kauslistaan saattaa tulla muutoksia kesken viikon ja henkilökunnan sijoi-tuksia joudutaan vaihtamaan niin että osaaminen voidaan turvata.

Iltapäivän ruuhkatunnit alkavat heti puolenpäivän jälkeen. Elektiiviset leik-kaukset ovat loppumassa ja usein sali-en jatkoksi suunnitellaan päivystysleik-kauksia. Yhteistyössä anestesiapuolen ryhmänjohtajan ja leikkaustoiminnas-ta vastaavan anestesialääkärin kans-sa kartoitetaan ja suunnitellaan ilta-päivän toiminta. Arvokas saliaika tulisi saada mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Aina ei ole helppoa saada kasaan moniammatillista leikkaustii-miä, niinpä puhelin onkin tähän aikaan paras kaveri. Henkilökunnalla on työ-ajan lyhennyksiä ja heille täytyy suun-nitella kotiin päästäjiä. Kolme päivys-tyssalia pyritään pitämään toiminnassa koko päivän aina iltayhdeksään saak-ka ja iltavuorolaiset suunnitellaan en-sisijaisesti näihin saleihin toimintaa jatkamaan. Pitkille päiväaikaisille leik-kauksille on varattu erikseen henkilö-kuntaa kello 17.00 saakka. Kaikki salit eivät kuitenkaan aina lopu suunnitelmi-en mukaisesti ja henkilökuntaa joudu-taan pyytämään ylitöihin. Usein ollaan tilanteessa, että päivystäjät suunni-tellaan saattamaan loppuun se mitä aamulla on aloitettu. Aamun ohella työpäivän viimeiset tunnit ovat haas-teellisinta aikaa ja hyvillä vuorovaiku-tustaidoilla on suuri merkitys.

Päivystysajan alkaessa eri erikoisalo-jen päivystyspotilaat käydään läpi päi-vystävien kirurgien ja anestesialääkä-

rin kanssa. Osa potilaista siirretään odottamaan seuraavalle päivälle ja an-netaan lupa ruokailla. Työvuoron päät-teeksi annetaan raportti iltavuoroon saapuneille koordinaattoreille eli vuo-rovastaaville. Heidän kanssaan käy-dään läpi päivän tapahtumia ja suun-nitellaan illan kulkua niiltä osin kuin pystytään. Ryhmänjohtajan työpäivä loppuu kello 16.00 ja mielessä pyörii vielä monta asiaa, osa niistä saadaan-kin päätökseen vasta seuraavana työ-päivänä. n

Tilanne päällä keskuskansliassa. Osaston ydin – keskuskanslia.

Puhelin – paras kaveri.

Syntegra UV

• Erittäin ihoystävällinen – ei sisällä luonnonkumia eikä kiihdyttimiä

• Luonnonkumin mukavuus – materiaalina joustava synteettinen polyisopreeni

• Vaativaan työskentelyyn – ihanteellinen tuntoherkkyys

Tarvikehankinnan kokonaispaketti Kysy lisää – Lauri Untamop. 040 419 [email protected]

OneMed Oy • PL 10 (Metsäläntie 20), 00321 Helsinki • www.onemed.fi • puh. 020 786 6810 • [email protected]

Ihoystävällisyys ja käyttömukavuus uudella tasolla

Tapaamisiin Aulangolla!

24.-25.09.

Pinsetti 3/2015 | 9

Mei

lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

eLina Männistö

Jenni aLa-LuHtaLa

JoHanna LaaKsonen

Pinsetin viime kevään numerossa esi-teltiin Meilahden uutta hybridisalia, joka oli ollut vasta kuukauden käytös-sä. Toiminta oli tällöin päässyt alkuun ja monia asioista tehtiin vasta ensim-mäistä kertaa uudessa ympäristös-sä. Nyt sali on ollut jo yli vuoden käy-tössä lähes päivittäin. Salia käytetään niin elektiivisiin kuin päivystysajan toimintaan. Toimintatapoja on kehitet-ty kokemuksen myötä ja tiedot ja tai-dot ovat karttuneet valtavasti.

Vanhan hybridisalin mittava remont-ti aloitettiin kesällä 2013 ja uutta salia päästiin valmistelemaan saman vuo-den joulukuussa. Kaksi vierekkäistä salia (5 & 6) yhdistettiin, jolloin saa-tiin yksi iso hybridisali. Tilat on jaet-tu leikkaussaliksi ja säätöhuoneeksi, joka toimii myös angiovälineiden va-rastotilana. Salin suunnittelussa sai alusta asti olla mukana myös hoito-henkilökunta, jolloin tilojen ja toimin-nan sujuvuuteen pystyttiin paremmin kiinnittämään huomiota. Uusi hybridisali on merkittävästi tila-vampi kuin aiempi leikkaussali. Tämä on todella tärkeä parannus, koska sa-lissa tehdään todella vaikeitakin ope-raatioita, joiden aikana salissa on paljon eri ammattiryhmien edusta-jia laitteineen ja välineineen. Salis-sa tehdään esimerkiksi TAVI-sydän-läppäleikkauksia, jolloin salissa on samanaikaisesti anestesiahoitaja ja

-lääkäri, kolme instrumenttihoitajaa, joista yksi valmistelee sydänläppää erikoispitkällä pöydällä, kaksi sydän-kirurgia, kardiologi, röntgenhoitaja ja lisäksi perfuusiohoitaja valmiudessa perfuusiota varten.

Sali on varustettu Zeego-läpivalaisu-laitteella, jota liikutellaan robottivar-ren avulla salin nurkasta leikkaus-

Hybridisali

Yleinen hybriditoimenpide alkaa avotoimenpiteellä, kuvassa verisuonikirurgi Maria Söderström teke-mässä reisivaltimon sisäkalvon ja tukoksen poistoa apunaan instrumenttihoitaja Jenni Ala-Luhtala.

pöydän äärelle läpivalaisun alkaessa. Uusi laite on kooltaan paljon pienempi ja sulavaliikkeisempi kuin edeltäjän-sä. Kuvanlaatu on laitteessa parem-pi ja uudella laitteella on mahdollista tehdä potilaalle Dyna CT-kuvaus, joko ennen tai jälkeen toimenpiteen. Dyna

CT:llä saadaan TT-kuvausta vastaa-vaa kuvaa ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi hoidontarpeen arvioimi-seen. Lisäksi salin varustukseen kuu-luvat laajakuvanäytöt kummallakin

Verisuonikirurgit Maria Söderström ja Riikka Tulamo aloittelemassa leikkauksen angiovaihetta aja-malla Zeego-robotin leikkausalueelle. Etualalla instrumenttihoitaja Jenni Ala-Luhtala valmistelemas-sa angiovälineitä.

uu


lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

n

puolella salia, oma ultraääni punk-tiota varten, varjoaineruiskupumppu, sädesuojaseiniä ja visiirejä sekä pöy-tään suunniteltu lämpöpatja. Näiden lisäksi salissa on normaalit avoleik-kaussalitarvikkeet eli diatermia, imu ja defibrillaattori. Potilas voi olla leik-kauspöydällä joko pää tai jalat Zeegoa kohti, riippuen siitä kuvataanko poti-lasta lähinnä femoraliksesta ylöspäin tai alaspäin. Anestesiakone ja -työpis-te voidaankin sijoittaa salissa kum-paankin päätyyn riippuen kuvaus-suunnasta.

Verisuonikirurgian puolella toi-menpiteet ovat samoja, joita on teh-ty jo aiemmin vanhassa hybridisalis-sa, mutta uudet laitteet tuovat uusia haasteita. TAVI -sydänläppäleikkauk-set tehtiin aiemmin sydänasemalla, jolloin henkilökunta ja kaikki välineis-tö, muun muassa sydänkeuhkokone ja perfuusiokone, siirrettiin päivän aluk-si sairaalan toiselle puolelle ja päivän päätteeksi takaisin leikkausosastolle. Toiminta on huomattavasti sujuvam-paa ja nopeampaa, kun kaikki tarvit-tava on valmiiksi paikalla ja lisäapua helposti saatavilla. Uuden hybridisa-lin myötä angiotoimenpiteiden määrä on kasvanut reippaasti.

Hybridisali on suunniteltu niin, että salissa voidaan tehdä angio- ja avotoi-menpiteiden yhdistelmiä. Tavallinen toimenpide on esimerkiksi avoimes-ti tehty femoralis endarterectomia ja tämän jälkeen angio, jossa teh-dään iliacan pallolaajennus ja stentta-us. Salissa tehdään myös pelkkiä an-giotoimenpiteitä. Tästä esimerkkinä vatsa-aortan aneurysman hoito en-dovaskulaarisesti stenttigraftilla fe-moralispunktiosta. Salissa hoidetaan sekä elektiivisiä että päivystykselli-siä ja rupturoituneita vatsa-aortan aneurysmia. Rupturoituneita vatsa-aortan aneurysmia voidaan hoitaa en-dovaskulaarisesti, mikäli verisuonien anatomia on siihen soveltuva.

Uuden salin myötä kaikki hybriditoi-minnassa tarvittava välineistö siirtyi röntgenistä leikkausosaston hallin-taan ja uuteen varastoon. Aiemmin vä-lineet piti hakea röntgenin varastosta.

Uuden hybridisalin myötä on hoitajien toimenkuva laajentunut. Instrument-tihoitajan toimenkuvaan kuuluu kai-kissa angiotoimenpiteissä verisuo-nikirurgin ja radiologin avustaminen. Tämä tarkoittaa kaikkien angiovälinei-den, esimerkiksi katetrien ja stenttien, valmistelemista sekä niiden käytös-sä avustamista. Tämä on tarkoittanut mittavaa leikkaushoitajien kouluttau-tumista uusiin välineisiin, jossa Mei-lahden röntgenhoitajilla on ollut suu-ri rooli. Henkilöstö leikkausosastolla on niin suuri, että kouluttautuminen jatkuu edelleen. Tällä hetkellä koulut-tajina toimivat verisuonikirurgian vas-tuuhoitajat sekä röntgenhoitajat. Vaik-ka leikkaushoitajat ovat perehtyneet angiossa avustamiseen, tarvitaan sa-lissa aina röntgenhoitaja käyttämään Zeego-robottia ja varjoainepumppua ja tuomaan oman asiantuntemuksen-sa.

uu

Uusi hybridisali luo uusia mahdol-lisuuksia ja tulevaisuudessa on toi-mintaa tarkoitus kehittää edelleen potilaiden hoidon sujuvuuden paran-tamiseksi. Leikkaushoitajille on tul-lut jo uusi haaste, angiotoiminnassa avustaminen, joka on otettu innok-kaasti vastaan. Tämä on mahdolli-suus kehittää omaa ammattitaitoaan vastaamaan tulevaisuuden haasteita ja tarpeita.n

Angiovälineiden valmistelua.

Pinsetti 3/2015 | 11

Mei

lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

Jaana peLtonenLeikkaussalisairaanhoitajaMeilahden sairaalan Leikkausosasto

tiina tuoMipuuLeikkaussalisairaanhoitajaMeilahden sairaalan Leikkausosasto

Meilahden sairaalassa tehtiin Suo-men ensimmäinen HIPEC-leikkaus vuonna 2007. Aiemmin tätä leikka-usmuotoa vaatineet potilaat lähetet-tiin Ruotsin Uppsalaan. Toiminnan alkaessa leikkauksia ajateltiin teh-täväksi kaksi kuukaudessa, joka pian osoittautui aivan liian vähäisek-si. Leikkausmääriä lisättiin ja nykyi-sin Meilahdessa tehdään HIPEC-leik-kaus joka maanantai. HIPEC-hoitoa vaativien potilaiden määrä on edel-leen kasvussa ja potilaiden leikkauk-seen odottama aika on osoittautunut liian pitkäksi. Jonotilanteen helpotta-miseksi Oulu aloitti näiden potilaiden hoidon vuoden 2013 syksyllä. Oulun leikkaustiimi kävi Meilahdessa tutus-tumassa potilaiden hoitoon useam-man kerran ja opettelemassa HIPEC-leikkausten erityispiirteitä.

Aluksi HIPEC-leikkauksia tehtiin pseudomyksoomaa sairastaville po-tilaille, mutta nykyisin hoitoa on laa-jennettu jonkin verran myös muihin soveltuviin karsinoomiin. Pseudo-myksooma on vatsaontelon kasvain-massan ja liman kertymä, joka saa useimmiten alkunsa umpilisäkkeen mucocelen puhkeamasta. Kirjallisuu-den mukaan se voi harvoin olla pe-

HIPEC ja HC Sytostaattiperfuusiota vaativat leikkaukset

HIPEC tulee sanoista Hyperterminen = kuuma, Intra PEritoneaalinen = vatsaontelon sisäinen, Cytostaattihoito = solunsalpaajahoito

räisin myös munasarjasta tai pak-susuolesta. Pseudomyksoomalle on tyypillistä taudin eteneminen vatsa-kalvon pintoja pitkin, eikä se yleen-sä tee etäpesäkkeitä tai imusolmuke-metastaaseja. Pseudomyksoomassa limaa ja kasvainta kertyy hiljalleen vatsaonteloon täyttäen sen ja lopulta tukkien suolikanavan mikäli tautia ei saada kokonaan poistettua. Suonen sisäisesti annetut sytostaattihoidot ei-vät vaikuta pseudomyksoomaan, min-kä vuoksi HIPEC-hoito on kehitetty.

Leikkauksen sujuvan aloituksen vuoksi potilaalle on laitettu epidu-raali-puudutuskatetri sekä CV-katetri edellisenä päivänä. Ennen nukutusta potilaalle laitetaan pumppusukat jal-koihin sekä viilennys/lämmitys-levyt selkään. Leikkaus tehdään nk. fun-doplikaatioasennossa, eli potilaan jalat on levitettynä, jotta assistent-ti mahtuu jalkojen väliin ja tarvitta-essa päästään vaginaan tai rectumiin. Pumppusukista huolimatta valvo-va hoitaja liikuttelee potilaan jalko-ja muutaman tunnin välein painuma-vammojen ehkäisemiseksi. Potilaalle laitetaan lämpöanturilla varustet-tu kestokatetri ennen leikkausalueen desinfektiota.

Sytostaattihoidosta muodostuvan aerosolin sekä diatermiasavun ai-heuttaman työturvallisuusriskin vuoksi sairaalan huoltomiehet alipai-neistavat salin -10 hPa:n niiden mah-dollisen leviämisen ehkäisemiseksi muualle leikkausosastolle. Leikka-uksessa käytetään aina savunpois-

tolla varustettua diatermiaa. HIPEC-leikkauksesta informoidaan laitos- ja välinehuoltajia, jotka huolehtivat mm. leikkauspöydän ja sen ympäristön suojaamisesta asianmukaisesti, va-raavat ongelmajäteastiat ja eristys-pyykkisäkit saliin. Salin henkilökun-ta varaa saliin normaalin välineistön lisäksi useita imulaitteita, pump-pusukka-laitteen, viilennys-lämmi-tyslaitteen sekä perfuusiokoneen. Leikkauksissa yleensä tarvittavat ku-dosfuusiogeneraattori sekä ultraääni-veitsi-laite kuuluvat Meilahdessa jo-kaisen salin normaalin varustukseen.

HIPEC-leikkauksissa käytetään rää-tälöityjä leikkauspaketteja nopeutta-maan leikkauksen aloitusta. Potilaan peittelyssä on huolehdittava siitä, että liimareunat kiinnittyvät potilaan ihoon kunnolla ja läpileikkauskalvo peittää

Leikkausasento, jossa näkyvät pumppusukat.

Selkään kiinnitettävät viilennyslevyt.

uu


lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

näkyvän ihon kokonaan sytostaatti-kontaminaation ehkäisemiseksi. Sen lisäksi leikkausalueen rajauksessa käytettävät nesteenkeräyspussit es-tävät sytostaatin valumisen lattialle. Laparotomiassa potilaalle tehdään ns. cytoreductive surgery, jossa py-ritään kirurgisesti poistamaan koko tuumorimassa. Tämän jälkeen po-tilaan iho ”nostetaan ylös” ompeleil-la levittäjään kiinni, jolla saadaan vatsaontelosta laaja ”allas”. Ennen hoidon aloitusta vatsaontelo huuh-dellaan 6-8 litralla lämmintä keitto-suolaa. Huuhtelun jälkeen ihon reu-noihin ommellaan paksu muovikalvo, johon on keskelle asennettu lapa-roskooppinen käsiportti. Käsiportin kautta kirurgi tarvittaessa varmis-taa sytostaattinesteen kierron vat-saontelossa koko 1,5 tuntisen hoidon ajan. HIPEC-hoidossa perfuusioko-neen kautta viedään lämmitetty sy-tostaatti vatsaonteloon. Lämpöti-la tehostaa sytostaatin vaikutusta ja parantaa ennustetta. Hoidon aikana potilaan vatsaontelon tavoitelämpö-tila on 41 – 42 astetta, mutta muuten pyritään pitämään potilasta normo-lämpöisenä viilennyslaitteen, kylmi-en nesteiden sekä kylmägeelien avul-la. Vatsaontelon lämpötilaa mitataan neljän lämpöanturin avulla sekä po-tilaan sentraalista lämpöä virtsa- ja esophaguslämpömittareiden avulla.

Leikkaukset ovat pitkiä, jopa 10 – 12 tuntia. Potilaat tarvitsevat aina teho-hoito/tehovalvontapaikan muutamak-si vuorokaudeksi leikkauksen jälkeen. Leikkausta ei tehdä ellei jatkohoito-paikkaa ole varmistettu.

HIPEC-hoidon aikana leikkaustii-mi käyttää sytostaatin kestäviä kak-sinkertaisia hanskoja, joiden merk-ki määräytyy käytettävän sytostaatin mukaan. Käsiportin kautta työsken-televällä kirurgilla on lisäksi pitkävar-tiset Dermagrip-hanskat kaksinker-taisten hanskojen välissä. HIPEC:ssä käytettävälle Mitomycin C-sytostaa-tille parhaimman suojan antaa kä-sineyhdistelmä Gammex PF Hydra Soft ja Gammex PF XP. Leikkaustii-mi käyttää hoidon aikana kauttaal-taan vahvistettuja leikkaustakkeja. Salin muu henkilökunta käyttää kak-sinkertaisia ”paksumpia” nitriili-suo-jakäsineitä. HIPEC-hoidon aikana ja sen jälkeen leikkaussalissa käytetään tubimaskeja, suojatakkeja tai Uuden-maan Sairaalapesulan meille tekemiä nestettä hylkiviä mikrokuituhaalarei-ta sekä suojalaseja.

Leikkauksen alussa salissa toimitaan normaalien jäte/pyykkikäytäntöjen mukaisesti. Tähän mennessä kerty-neet jätteet/pyykit poistetaan salista ennen HIPEC-hoidon aloitusta.

HIPEC-hoidon jälkeen jätteiden käsit-tely on haastavaa. Solunsalpaajalla kontaminoituneet sidetaitokset, käsi-neet, suojavaatteet jne. ovat biologi-sia jätteitä (punainen pussi). Tyhjät solunsalpaajaruiskut ja vanhentuneet tai käyttämättä jääneet solunsalpaa-jat ovat ongelmajätettä (sininen tynny-ri). Siniseen tynnyriin laitetaan esim. vuotavat NaCl-liinat, siirtoletkut ja peittelymateriaalit. Solunsalpaajalla kontaminoituneet neulat ovat viiltävää ja pistävää jätettä. Potilaan eritteitä (virtsa, uloste, oksennukset) käsitel-lään kaksinkertaisilla nitriili-käsineil-lä ja muilla tarvittavilla suojilla, mutta ne hävitetään normaalisti. Tahriintu-nut pyykki käsitellään kuten tartun-tavaarallinen pyykki (kirkas pussi). Hoidossa käytetyt perfuusiokoneen kertakäyttöletkustot puretaan sini-seen tynnyriin ja kone pyyhitään salis-sa, tällöin vältytään sytostaatin leviä-minen salin ulkopuolelle.

Mikäli potilas joutuu uusintaleikka-ukseen kolmen vuorokauden sisällä sytostaattihoidosta, täytyy leikkaus-tiimin suojautua, kuten primäärileik-kauksessa sytostaattihoidon aikana. Päivystysaikana uusintaleikkaukseen voi joutua muitakin kuin gastroente-rologisia hoitajia, joten suojautumis- ja muut ohjeet löytyvät helposti osas-tomme intranet-ohjeista. n

Potilaan peittely ja oikealla HIPEC-huuhteluvaihe.

uu


Mei

lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

Sairaanhoitajatpetri VaLKaMa Ja Virpi Vatanen

HYKS, Meilahden sairaala, leikkausosasto

Raajaperfuusion avulla hoidetaan yk-sittäisessä raajassa laajasti levin-nyttä pahanlaatuista melanoomaa. Myös pehmytkudossarkoomissa voi-daan harkita ILP-hoidon sopivuutta. ILP-hoitojen vaatiman erityisosaami-sen takia ne on keskitetty valtakun-nallisesti Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan, jossa ensimmäi-nen ILP-hoito tehtiin vuonna 2007. ILP - lyhenne tulee sanoista Isolated Limb Perfusion.

ILP-toimenpiteessä verisuonikirur-gi kanyloi avoleikkauksessa arterio-tomian kautta raajan suuret valtimot ja laskimot. Verityhjiö tehdään veri-tyhjiömansetilla tai Esmarchin siteel-lä. Näin operoitavan raajan verenkier-to eristetään systeemiverenkierrosta, jotta pelkästään raajassa kulkevaa verta ja sytostaatteja voidaan kier-rättää ja lämmittää perfuusiokoneen avulla. Raajassa kiertävä veri myös hapetetaan, jotta verityhjiö voi olla paikallaan jopa kaksi tuntia. Perfuu-siokoneen käytöstä vastaavat per-fuusioteknikko ja perfuusiotaitoinen anestesiologi.

Sairaalafyysikon erityisosaamis-ta tarvitaan ILP-hoitojen aikana. Hän muun muassa toimittaa saliin radio-aktiivisen merkkiaineen, teknetiu-milla (Tc-99m) leimatun albumiinin. Radioaktiivinen merkkiaine tuodaan saliin säteilyä vähentävässä suoja-laatikossa. Radioaktiivisesta aineesta saatava säteilyannos vastaa luonnon taustasäteilyä, joten se ei aiheuta hen-kilökunnalle vaaraa. Fyysikko seuraa potilaan sydämen yläpuolelle asen-netun tuikedetektorin avulla, että ve-rityhjiö toimii, eikä merkkiaine pää-se kulkeutumaan raajasta muualle elimistöön. Näin varmistetaan, että myös voimakas sytostaatti pysyy hoi-dettavassa raajassa. Sytostaattipitoi-suus on jopa kymmenen kertaa suu-rempi kuin sellaisessa sytostaatissa,

ILP eli isoloitu raajaperfuusio

jota voitaisiin antaa koko elimistön verenkiertoon. Sytostaatin tehoa li-sätään vielä lämmittämällä raaja hypertermiseksi. Sytostaatin vaiku-tuksen lisäämiseksi raaja lämmite-tään (n.39°C) ja lämpötilaa seurataan tarkasti asettamalla neula-antureita sekä raajan pinnallisiin että syvempiin kudoksiin. Melfalan-sytostaattia kier-rätetään raajassa tunnin ajan. Sytos-taatti huuhdellaan Ringer -liuoksel-la pois ja raaja täytetään punasoluilla. Sen jälkeen verityhjiö avataan, kanyy-lit poistetaan, verisuonet rekonstruoi-daan ja haava suljetaan.

Perfuusio- ja muut huuhtelussa käy-tetyt letkustot ja pussit laitetaan sy-tostaattijätteeksi erikseen merkittyyn muovitynnyriin. Sytostaattijätettä kä-siteltäessä pitää olla kaksinkertaiset suojahanskat. n

Artikkelin ovat tarkastaneet ylilääkä-ri Anders Albäck ja apulaisylifyysikko Jorma Heikkonen.

LÄHTEET:http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalve-lut/verisuonikirurgia/Sivut/default.aspxHernberg M., Jahkola T., Pajunen S., Rosenberg-Ry-hänen L, Saksela O., Virolainen S. Ihosyöpäpotilaan opas 2012HUS Lääkehuolto ohje, 28.10.2005, Versio 1.2.

Raajaperfuusio käynnissä.

Esmarchin side, kanyylit ja lämpöanturit paikoillaan.


lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

Sairaanhoitajat sanna KesKinen Ja Jutta JoHansson

HUS Meilahden sairaalan leikkausosasto

Maligni mesoteliooma on keuhkopus-sin tai vatsakalvon infiltratiivisesti le-viävä kasvain. Tauti on harvinainen ja se kehittyy erittäin hitaasti. Suomessa todetaan 70-100 uutta pleuramesoteli-oomaa vuodessa. Mesoteliooman syn-tyyn liittyy yleensä asbestialtistus. Ky-seessä on useimmiten ammattitauti ja tupakanpolton tiedetään suurentavan riskiä sairastua mesotelioomaan.

Mesoteliooman ensioireet ovat epä-määräiset. Potilas hakeutuu lääkäriin hengenahdistuksen tai rintakehän ki-vun takia. Thoraxkuvassa nähdään yleensä toisen puolen pleuraneste-kertymä. Tuumori kasvaa sekä parie-taali- että viskeraalipleurassa. Ajan mittaan pleuranesteen määrä vähe-nee ja tilalle kasvaa vähitellen lisään-tyvä tuumorikudos, joka tunkeutuu keuhkolohkojen väliin, välikarsinaan ja toiseen thoraxpuoliskoon sekä palle-an läpi vatsaontelon puolelle. Tuumo-ri leviää myös helposti pistokanavien tai torakotomiahaavojen kautta ihoon. Myöhäisessä vaiheessa mesoteliooma voi lähettää etäpesäkkeitä maksaan, luustoon ja aivoihin.

Mesoteliooma on vaikea diagnosoida. Pleuranesteen solunäytteestä on lä-hes mahdoton asettaa diagnoosia, jo-ten yleensä tarvitaan thorakoskopi-an tai -tomian avulla otetut koepalat. Mesoteliooman ennuste on huono. En-sioireiden jälkeen mediaani eloonjää-misaika on noin 10 kuukautta.

Meilahden sairaalassa tehtiin ensim-mäinen keuhkokemoperfuusioleikka-us syksyllä 2008. Sen jälkeen on teh-ty 33 leikkausta lisää. Leikatuista on tällä hetkellä elossa 14 potilasta. En-

Keuhkokemoperfuusioleikkaus mesotelioomapotilaalle

simmäinen keuhkokemoperfuusio-leikkauksessa ollut potilas on edel-leen elossa.

Meilahdessa leikattavat keuhkoke-moterapiapotilaat ovat yleisimmin uusintaleikkauksessa diagnostisen thorakoskopian tai -tomian jälkeen. Leikkaus ”räätälöidään” joka kerta potilaan mukaan. Leikkaus tehdään joko oikean tai vasemman puolen to-racotomiasta. Leikkauksessa poiste-taan radikaalisti kaikki mahdollinen thoraxontelosta. Jos potilaan hengi-tysfunktiot ovat riittävät, poistetaan koko keuhko. Ellei tämä onnistu, pois-tetaan viskeraalipleura potilaalle jää-vän keuhkon pinnalta ja mahdollisesti keuhkolohko tai -lohkoja. Tästä seu-raa massiivinen ilmavuoto leikkauk-sen lopussa.

Salin ilmanpaine säädetään toimen-pideaamuna negatiiviseksi (-10), jotta

”sytostaattihöyryt” eivät leviä salista muualle. Potilaalle laitetaan epiduraa-likatetri, arterianeula, endobronki-aaliputki, ulkoiset defibrilaattorilevyt, 3-lumen dialyysikatetri, lämpövirtsa-katetri, nasolämpömittari, nenäma-haletku, antiemboliasukat ja Arctic Sun- viilennyslaitteen levyt. Leikkaus-asento on 90 asteen kylkiasento. Pesu on mahdollisimman laaja ja ylävatsa pestään valmiiksi tarvittaessa. Leik-kausalue peitellään heti aamusta tup-laliinoilla, leikkauskalvoilla ja nes-teenkeräyspusseilla valmiiksi tulevaa perfuusiota ajatellen. Tarkoituksena on suojata potilas ja ympäristö sytos-taattikontaminaatiolta.

Leikkaus etenee jääleikevastausten perusteella. Thoraxista poistetaan kaikki kudokset, jotka mahdollises-ti sisältävät tuumoria. Leikkauksiin pyritään valitsemaan potilaat joilla ei ole mesotelioomaa vatsaontelon puo-lella. Pallea poistetaan ja pallea-auk-ko suljetaan ennen kemoterapian al-kua tarvittaessa, ettei perfuusioneste valu vatsaontelon puolelle. Sydänpus-si, parietaali- ja viskeraalipleura pois-tetaan. Rinnanseinämästä poistetaan mahdollinen vanha arpi/arvet. Käy-tännössä tämä tarkoittaa että use-ampi kylkiväli puhdistetaan ja kudos sekä kylkiluu poistetaan.

Valmistelemme etukäteen tulevaa työpäivää mahdollisimman paljon. Mesotelioomaleikkaus on jo itsessään yksi työläimmistä thoraxleikkauksis-ta. Sytostaattihuuhtelu kaikkine vai-heineen lisää työmäärää useilla tun-neilla.

Leikkaussaliin on suunniteltu kaksi anestesiahoitajaa ja instrumentoivan hoitajan lisäksi kaksi valvovaa hoita-jaa sytostaattihoidon alkuun asti. Li-säksi kemoperfuusiota varten on oma perfuusiohoitaja. Sytostaattihoidon alkaessa pyritään salin henkilökun-nan määrä minimoimaan.

Mesotelioomakasvaimen poistoa.


Mei

lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

Irrotusvaiheessa lähtee paljon jää-leikkeitä ja imurauhasia kerätään for-maliinipurkkeihin. Kun kaikki pre-paraattikudos on poistettu tehdään hemostaasi Argon-diatermialla ja mahdollisimman kuumilla keittosuo-laliinoilla. Thoraxonteloon laitetaan lämpöanturit. Perfuusiokoneen linjat täytetään ja thoraxonteloon asetetaan yksi nestettä tuova kanyyli ja kaksi nesteenpoistokanyylia. Osittain sul-jetun haavan keskelle laitetaan lapa-roskooppinen käsiportti ja muu haa-va-alue vuorataan kalvoilla tiiviiksi. Ontelo täytetään keittosuolaliuoksella

”koeponnistuksen” ajaksi. Kalvojen tii-viys tarkistetaan.

Samanaikaisesti valvova hoitaja val-mistelee salin kemoterapiaa var-ten. Salivalmistelut ja henkilökunnan suojaus ovat samat kuin HIPEC -hoi-doissa. Kaikki ylimääräinen välineistö poistetaan salista. Jäte- ja liinavaate-pussit vaihdetaan, käytetyt keittosuo-laliinat lasketaan ja pussitetaan, lattia suojataan ja henkilökunta pukeutuu sytostaattihoitoa varten suoja-asuihin.

Solusalpaajat lisätään perfuusioko-neen nesteeseen, kun rintaontelon si-sälämpötila on saatu nousemaan 42 asteeseen. Sytostaatteja pyöritetään perfuusiokoneen avulla yhden tunnin ajan. Käytämme pääasiassa Cisplatin

+ Gemcitabine-yhdistelmähoitoa. Sy-tostaattihuuhtelun lopussa perfuu-siokoneen letkut huuhdotaan ja tho-raxontelossa oleva sytostaattineste imetään lattiaimuihin. Haavan ympä-riltä poistetaan kalvot ja haava ava-taan uudelleen. Kaikki leikkausalu-eelta tuleva jäte laitetaan tästä lähtien sytostaattijätteille tarkoitettuun on-gelmajätesäiliöön.

Seuraavaksi alkaa potilaan tarpeiden mukainen rekonstruktio. Pallea ja sy-dänpussi korjataan keinoaineella ja bronchustynkä peitetään kudoksel-la. Ilmavuodot paikataan ja irrotellaan

Perfuusioletkujen ja lämpömittareiden laittovaihe. Sytostaattihuuhtelukammion rakentelu.

mahdolliset lihaskielekkeet poistettu-jen kylkiluiden tilalle ja tehdään huo-lellinen hemostaasi.

Potilaan jatkohoito tapahtuu aina te-ho-osastolla. Kaikkia potilaan erittei-tä käsitellään sytostaattijätteenä seu-raavat kolme vuorokautta. Tämä tulee huomioida, jos potilas joutuu uusinta-leikkaukseen. n

Sytostaattiperfuusio käynnissä. Sytostaattihuuhtelun jälkeisessä rekonstruktiovaiheessa pallean korjaus.


lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

Leikkaus- ja perfuusiohoitajat

sari HuHtaKangas Ja tuiJa BJörK

Sydän-keuhkokone eli perfuusiokone on kehon ulkopuolinen verenkierto- ja hapetusjärjestelmä, joka korvaa joko osittain tai kokonaan potilaan sydä-men ja/tai keuhkojen toiminnan leik-kauksen aikana. Perfuusiojärjestelmä koostuu reservuaarista (verisäiliö), hapettimesta ja letkustosta. Sydämen oikeaan eteiseen palaava hapettama-ton veri ohjataan venalinjaa pitkin re-servuaariin, josta se kiertää roller-pumpun tai sentrifugipumpun kautta hapettimeen ja ohjataan edelleen ar-terialinjaa pitkin potilaaseen, yleensä nousevaan aorttaan. Lisäksi letkus-toon kuuluvat imut sekä erillinen kar-dioplegiananto-yksikkö sydämen py-säyttämiseksi ja suojaamiseksi.

Meillä Meilahdessa käytössä olevissa perfuusiokoneissa on useita valvon-talaitteita perfuusion turvallisuuden varmistamiseksi (kuva 1). Oksyge-naattorissa on sisäänrakennettu ar-teriafiltteri poistamaan mikroilma-kuplia ja veressä olevia ylimääräisiä partikkeleita. Reservuaarissa on pin-nanvalvoja ja arterialinjassa kupla-tunnistin, jotka pysäyttävät koneen toiminnan havaitessaan ilmaa. Ar-terialinjan linjapaineanturi pysäyt-tää myös pumpun, mikäli paine nou-see yli hälytysrajan. Potilaan kehon lämpötilaa säädellään ns. vesikoneel-la, joka on yhdistetty hapettimen yh-teydessä olevaan lämmönvaihtajaan. Myös kardioplegialiuoksen lämpötilaa säädetään vesikoneen avulla.

Sydänkeuhkokoneen eli perfuusioko-neen käyttö Suomessa alkoi 1970-lu-vulla, jolloin tehtiin ensimmäiset sydänleikkaukset Meilahden sairaa-lassa. Alkuvuosina perfuusioita hoiti-vat sydänanestesiologi ja lääkintävah-timestari. Perfuusiokoneita oli yksi ja

sen letkusto oli monikäyttöinen. Leik-kauksen jälkeen lääkintävahtimestari puhdisti ja desinfioi letkuston seuraa-vaa käyttökertaa varten, mikä oli var-sin työlästä.

1980-luvun alussa anestesialääkä-rin työparina perfuusiossa oli perfuu-sioteknikko, jolla oli teknisen alan pe-ruskoulutus. 1980-luvun puolivälissä sydänleikkausten lisääntyessä ja ym-pärivuorokautisen päivystyksen käyn-nistyessä tuli tarve kouluttaa lisää henkilökuntaa perfuusiotoimintaan. Siinä vaiheessa päätettiin toimipaik-kakouluttaa leikkaushoitajia ja anes-tesiahoitajia perfuusiotyöhön.

Näin jälkeenpäin ajatellen 30 vuotta sitten tehty päätös on kestänyt hyvin aikaa ja on edelleen toimiva ratkaisu. Meillä on tällä hetkellä perfuusiotyös-sä kuusi leikkaushoitajaa, kuusi anes-tesiahoitajaa ja kaksi perfuusioteknik-

koa. Perfuusioteknikot ovat päivittäin perfuusioissa, meille muille perfuu-siovuorot ja -päivystykset jaetaan työ-vuorolistasuunnittelussa tasaisesti. Tämänhetkinen määrä perfuusiohoi-tajia on mielestämme sopiva, koska sillä saadaan riittävästi perfuusioker-toja, mikä on välttämätöntä ammatti-taidon ja osaamisen ylläpitämiseksi. Toisaalta työnantajan näkökulmas-ta meitä ”moniosaajia” on mahdollis-ta sijoittaa päivittäisissä tilanteissa joustavasti eri tehtäviin. Työn kehittä-misen kannalta on ollut hedelmällistä, että työtä tekevät sekä leikkaus- että anestesiahoitajat ja perfuusioteknikot. Näin perfuusiotyön toimintatapoihin saadaan monipuolista näkemystä.

Perfuusioperehdytyksestä huoleh-tivat ensisijaisesti perfuusiotekni-kot. Perehdytys kestää noin kak-si kuukautta. Tämän jälkeen kestää noin vuoden käydä läpi ja saada ko-

Perfuusiohoitajana Meilahden leikkausosastolla

Kuva 1. Perfuusiokone valvontamonitoreineen sekä vesikone.


Mei

lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

kemusta erilaisten sydänleikkausten perfuusiotekniikoista ja -laitteistos-ta. Ollakseen valmis aloittamaan päi-vystämisen täytyy perfuusiohoitajan osaamisen olla niin vankalla pohjal-la, että hän osaa toimia mahdollisissa hätätilanteissa oikein. Vaikka olem-mekin koulutukseltamme sairaanhoi-tajia, perfuusiotyö edellyttää kiinnos-tusta ja taipumusta myös tekniseen osaamiseen.

Päivittäin Meilahden leikkausosastol-la leikataan neljästä viiteen elektii-vistä sydänleikkausta. Vuorossa ole-vat perfuusiohoitajat tekevät työnjaon keskenään. Perfuusiohoitaja koko-aa ja esitäyttää (praimaa) oman per-fuusiokoneensa aamulla ennen leik-kauksen alkua. Kone viedään saliin ja yhdistetään sähkö- ja kaasulinjoi-hin sekä vesikoneeseen. Perfuusio-koneen steriili letkuosuus annetaan instrumentoivalle hoitajalle. Imut tes-tataan ja kardioplegialinja täytetään kardioplegialiuoksella. Kun perfuu-siokone on käyttövalmis, käy perfuu-siohoitaja läpi tarkistuslistan (kuva 2), joka on liitettynä potilastietojärjestel-mään. Hän merkitsee järjestelmään myös potilaalla käytettävän perfuu-siokoneen, muut valvontavälineet, perfuusiokanyylit ja niiden sijainnin ja koon.

Sydänanestesiologi ja perfuusiohoi-taja aloittavat yhdessä perfuusion. Perfuusion aikana anestesialääkäri huolehtii potilaan verenkierrosta, ha-petuksesta ja lääkityksestä sekä kar-dioplegian annosta. Perfuusiohoitaja ottaa verinäytteet puolen tunnin vä-lein, huolehtii mahdollisista lisänes-teistä tai verituotteiden annosta lää-kärin ohjeiden mukaan. Tarvittaessa perfuusiohoitaja kokoaa ja liittää he-mofiltterin sekä mahdolliset lisäimut. Hän myös huolehtii perfuusion aikai-sesta kirjaamisesta potilastietojärjes-telmään (kuva 3). Molemmat seuraavat potilaan vointia ja leikkauksen kulkua monitoreista.

Vaikka potilasta valvotaan ja seura-taan lukuisilla teknisillä laitteilla per-fuusion aikana, pelkästään niiden va-raan ei voi tuudittautua. Esimerkiksi laskimopuolelta tulevaa ilmaa ei mi-kään laite tunnista, vaan se täytyy silmillä havaita ja tehdä tarvittavat toimenpiteet nopeasti. Tekniset val-vontalaitteet ovat hyvä apu potilasta perfusoitaessa, mutta vielä tärkeäm-pää on, että anestesialääkäri ja per-fuusiohoitaja omin silmin havainnoi-vat ja valvovat perfuusion kulkua sekä ennakoivat tulevia tilanteita. Olem-

me kokeneet tapamme toimia työpa-rina erittäin hyväksi ja turvalliseksi tavaksi hoitaa perfuusion varassa ole-vaa potilasta. On myös ollut uusi koke-mus työskennellä anestesialääkärien kanssa, sillä yleensähän työparinam-me on kirurgi.

Meillä on perfuusiopäivystysvalmius ympäri vuorokauden. Sydänpäivys-tyssalissa on aina valmiiksi koottu ja praimattu kone käyttövalmiina. Lisäk-si varalla on yksi praimaamaton, koot-tu kone. Perfuusiohoitaja päivystää kotivarallaolijana ja hänen pitää saapua puolen tunnin sisällä hälytyksestä sairaalaan. Kiireellisimpiä tilanteita ovat päivystysaikaan aortan disse-kaatiot ja sairaalan sisältä tulevat huonokuntoiset potilaat. Viime vuosi-na ovat lisääntyneet myös kehon ulkoi-sen hapettimen (Ecmo = extra corporeal membrane oxygenator) asennukset, sen vuoksi päivystysvalmiuteemme kuuluu myös valmiiksi koottu ja praimattu ec-mo-laite. HUS:n nykyisen hoito-ohjeen mukaan hypotermiset potilaat lämmi-tetään myös ecmo-laitteen avulla.

Olemme kumpikin työskennelleet leik-kaushoitajina vuodesta 1985 alkaen. Perfuusiohoitajina aloitimme 80-luvun loppupuolella. Olemme nähneet näi-nä vuosikymmeninä sydänleikkausten ja perfuusiokoneiden ja -menetelmien huiman kehityksen. Perfuusiokoneet ovat nykyään hyvin toimintavarmoja ja letkustojen ja hapettimien materiaalit entistäkin turvallisempia ja fysiologi-sempia ajatellen potilasta ja verenkier-toa. Aloittaessamme perfuusiohoita-jan uran emme voineet kuvitella, miten mielenkiintoiseen mutta myös haasta-vaan työhön olimme ryhtyneet. Se on antanut aivan uuden näkökulman sy-dänpotilaan leikkaushoitoon. Koemme saaneemme ikään kuin toisen ”pätevyy-den” leikkaushoitajan työn rinnalle. n

Kuva 2. Perfuusion tarkistuslista.

Kuva 3. Perfuusiohoitaja Arja Yli-Panula ja potilas-tietojärjestelmän monitori.


lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

Miia KantoMaaSh YAMK

Hanne MäKinenSh AMK

JoHanna KarLssonSh AMK

Meilahden sairaalan leikkausosas-to on vaativan kirurgian osaamiskes-kus. Erikoisaloina vastaamme seit-semästä erikoisalasta: Sydän- ja thoraxkirurgia, gastroenterologia, maksakirurgia, endokrinologia, veri-suonikirurgia sekä urologiset päivys-tystoimenpiteet kuuluvat myös osas-tollemme. Lisäksi kaikki aikuisten elinsiirrot on keskitetty Meilahteen. Virka-aikana käytössä on 12 leikkaus-salia ja 3 päivystyssalia. Noin vuoden sisällä meille aukeaa kuusi leikkaus-salia lisää kun tornisairaalan remont-ti valmistuu. Virka-ajan jälkeen meil-lä on neljä leikkaustiimiä ilta-aikana ja yöllä yksi. Työhön kuuluu myös eri-laisia varallaoloja. Leikkausosaston sairaanhoitajan toimenkuva koostuu valvovan- ja instrumentoivan sairaan-hoitajan työnrooleista sekä osa sai-raanhoitajista työskentelee myös per-fuusiohoitajina.

Leikkaus- ja anestesiaosasto ovat hallinnollisesti eriytettyjä. Tämän vuoksi molemmille osastoille on va-littu omat opiskelijavastaavat jotka huolehtivat opiskelijoihin liittyvistä asioista. Opiskelijavastaavien ryh-mä koostuu leikkausosastolla apu-laisosastonhoitajasta ja kolmesta sai-raanhoitajasta. Apulaisosastonhoitaja toimii ensisijaisena yhteyshenkilönä osaston ja oppilaitosten välillä sekä vastaa yhdessä kliinisen opettajan kanssa hallinnollisista asioista. Opis-kelijavastaavat huolehtivat opiskelijoi-den harjoittelujaksojen suunnittelus-ta, ohjaajien valinnoista, materiaalien jakamisesta, ohjaajien ja opiskelijoi-den ohjaamisesta. Opiskelijavastaa-vat toimivat yhteyshenkilöinä opiske-

Opiskelijaohjaus leikkausosastollamme

lijoille ennen harjoittelun alkua sekä harjoittelujakson aikana. Opiskelijat hakevat harjoittelupaikat seuraavalle lukukaudelle JobStep- järjestelmäs-tä, jonne opiskelijavastaavat päivittä-vät osaston avoimet harjoittelupaikat.

Päivystysluonteinen toiminta saat-taa luoda haasteen ohjaussuhteen jat-kuvuudelle. Kolmivuorotyö ja varal-laolot aiheuttavat sen, että ohjaajat saattavat olla poissa seuraavan päi-vän suunnitellusta työvuorosta, jol-loin ohjaussuhde kärsii. Opiskelijalle nimetään tämän vuoksi kaksi ohjaa-jaa, jotka ensisijaisesti vastaavat oh-jauksesta, lisäksi opiskelijavastaavat ovat aina mukana ohjausprosessissa ja toimivat varaohjaajina. Opiskelijaohjaustyötä olemme ke-hittäneet näyttöön perustuen kou-lutusten ja opiskelijoilta saaman palautteen pohjalta. Opiskelijapalau-

tetta kerätään harjoittelun loppupuo-lella kahdella menetelmällä: osas-ton omalla palautekaavakkeella sekä HUS:in laatukyselyllä (CLES). Laa-tukyselystä saamme raportit luku-kausittain kliiniseltä opettajalta joka käy ne läpi osastotunneilla. Osaston omasta palautekaavakkeesta saadut palautteet kootaan vuosittain ja käy-dään myös läpi yhdessä henkilökun-nan kanssa osastokokouksissa opis-kelijavastaavien toimesta. Näiden pohjalta tarpeen mukaan esiin nou-sevia kehittämiskohteita lähdetään viemään eteenpäin ja henkilökun-ta pääsee näin osalliseksi ohjaustyön kehittämiseen ja päätöksen tekoon.

Harjoittelujaksoon orientoituminenOsastomme koko ja monipuolisuus luo haasteita opiskelijan orientoitu-miseen harjoittelupaikkaan. Vaihtu-

Laparotomialeikkaus, johon opiskelijan on helppo päästä mukaan.


Mei

lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

vat tilanteet päivystävässä yksikössä luovat painetta ohjaajille suunnitella opiskelijan tavoitteiden mukaista har-joittelua. Nopeasti vaihtuvat tilanteet luovat myös opiskelijoille stressiä ja lisää suorituspainetta uusien asioiden opettelemisen yhteydessä. Opiskeli-jan mielikuvat osastostamme ja oppi-mismahdollisuuksista voivat olla risti-riitaisia todellisuuden kanssa. Näihin tilanteisiin valmistautumiseen olem-me tehneet opiskelijoille suunnatun orientaatio-oppaan, jossa kuvaamme osastoa, osaston toimintaperiaatteita ja yleisimpiä leikkauksia. Näin opiske-lijoilla on jo harjoitteluun tullessa pie-ni ensivaikutelma tulevasta harjoitte-lupaikasta ja jaksosta.

Ohjaajia perehdytetään tulevaan ohja-usjaksoon antamalla opiskelijoiden CV tutustuttavaksi ja lyhyt ohjeistus käy-tännön asioista koskien harjoittelun etenemistä. Osastolta löytyy myös ko-konaisvaltaisempi tietopaketti koski-en opiskelijoiden ohjausta, ohjauksen suunnittelua ja arviointia. Sieltä löy-tyy materiaalia oppimistehtävien teet-tämiseen ja yleisiä apuvälineitä har-joittelujakson läpiviemiseen. Lisäksi ohjaajien tarpeen mukaan käydään yksilöllisesti läpi ohjausprosessia ja ohjaamista. HUS julkaisi syksyllä 2014

”HUS Opiskelijaohjauksen käsikirjan”, jonka ovat kirjoittaneet kliiniset opet-tajat. Kirjan tarkoituksena on yhte-näistää opiskelijaohjauskäytänteitä HUS- alueella sekä antaa apuvälineitä opiskelijaohjaukseen, päämääränä on ohjauksen laadun parantaminen. Harjoittelujakson alkaessa kliininen opettaja ottaa samaan aikaan Meilah-den sairaalaan harjoitteluun tulevat opiskelijat vastaan ja pitää heille al-kuinformaatiotilaisuuden. Tämän jäl-keen hän saattaa opiskelijat osastoille joissa heidät otetaan vastaan suunni-tellusti ja heille esitellään leikkaus-osaston fyysiset tilat ja käydään läpi käytännön asioita. Suunnitellaan työ-vuorot alkujaksolle sekä tutustutaan ohjaajiin. Ohjaajien avuksi opiskeli-ja tekee lähtötasotestin, joka auttaa hahmottamaan opiskelijan perustie-dot intraoperatiivisesta hoitotyöstä ja ihmisen anatomiasta. Sen avulla voi-daan lähteä miettimään ohjauksen

lähtökohtia ja suunnittelemaan rea-listisia tavoitteita. Tavoitteiden laati-misessa voidaan käyttää kehyksenä omia opiskelijaohjauksen tavoitteita. Tavoitteet on luotu tukemaan eri vai-heissa olevien opiskelijoiden kehitty-mistä ja luomaan turvallisia haasteita itsensä kehittämiseen.

Kliininen opettaja yhdessä aneste-sia- sekä leikkauspuolen opiskelija-vastaavien kanssa on vetänyt molem-pien puolien opiskelijoille harjoittelun alkuvaiheessa klinikkapäivän. Klinik-kapäivä on tehokas ja optimaalinen oppimistilanne, jossa opiskelijoiden kanssa käydään läpi perioperatiivisen potilaan hoitopolkua ja keskitytään intraoperatiiviseen hoitotyöhön leik-kaus- ja anestesiasairaanhoitajan nä-kökulmasta. Harjoituksissa on muu-tama potilastapaus, joissa opiskelijat pääsevät yhdessä suunnittelemaan potilaan intraoperatiivistä hoitotyötä ja harjoittelemaan käytännön taitoja kuten leikkausalueen pesuja ja peit-telyitä. Harjoitusta ohjaavat aktivoivat kysymykset ja demonstraatiot. Ohja-us pystytään kohdentamaan joko koko ryhmälle tai opiskelijalle yksilöllisesti.

Harjoittelujakson aikana opiskelijoil-la on mahdollisuus käydä kliinisen opettajan järjestämissä ”opiskelijoi-den olohuoneissa”. Olohuoneissa on suunnitellusti joko ulkopuolisia luen-

noitsijoita tai kliinisen opettajan joh-dolla eri aihealueisiin liittyviä poti-lascase- tyyppisiä harjoituksia sekä luentoja. Osastollamme opiskelijat pääsevät tutustumaan eri ammatti-ryhmien työhön ja toimenkuviin jotka ovat: välinehuoltaja, perfuusiohoita-ja, lääkintävahtimestari, laboratorion-hoitaja sekä loppuvaiheen opiskelijat ovat päivän leikkausosaston listanve-täjän mukana koordinoimassa osas-ton elektiivistä- ja päivystysleikkaus-toimintaa.

Palaute on opiskelijan palkka Harjoittelujakson ensimmäisen viikon lopulla käydään opiskelijan kanssa ta-voitekeskustelu, jonka pohjalta ohjaa-jat yhdessä opiskelijan kanssa tekevät suunnitelman jakson läpiviemisestä. Opiskelijoiden tavoitteet pohjautuvat heidän omiin oppimistavoitteisiinsa ja

-haasteisiinsa, koulun asettamiin ylei-siin opintojakson- sekä osastomme tavoitteisiin. Harjoittelujaksojen ai-kana olemme panostaneet erityises-ti väliarviointiin. Sen merkitys on hy-vin tärkeä jakson puolivälissä ja se on tavoiteperustainen. CLES-tulos-ten pohjalta olemmekin ainoana yk-sikkönä HUS:ssa päässeet sataan prosenttiin (100 %) väliarvioinnin pi-tämisestä jakson aikana. Mukana vä-liarvioinnissa on opiskelijan lisäksi

uu

Näkymä anestesiakaaren takaa sydänleikkauksessa.


lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

ohjaaja ja mahdollisuuksien mukaan ohjaava opettaja. Väliarvioinnissa käydään läpi opiskelijan alussa laa-timat tavoitteet, miten niihin on tä-hän mennessä päästy ja mitä olisi vie-lä kehitettävää sekä mietitään uusia mahdollisesti vaativampia tavoitteita loppuharjoitteluun. Palautteessa kes-kitytään opiskelijan vahvuuksiin, op-pimiseen ja ehdotetaan kehittämis-tarpeita. Väliarviointeja voidaan myös pitää opiskelijalähtöisestä näkökul-masta useampia tilanteen niin vaati-essa. Mikäli harjoittelujakson aikana ilmenee ongelmia tai selviä oppimis-haasteita pystytään väliarvioinneis-sa keskustelemalla puuttumaan tilanteisiin nopeammin. Loppuarvioin-nissa opiskelija arvioi omaa oppimis-taan ja kehittymistään suhteutettu-na asettamiinsa tavoitteisiin. Ohjaajat muodostavat arvioinnin tapahtuneen kehityksen, opiskelijan ja osaston ta-voitteiden sekä välikeskusteluiden pe-rusteella.

Ammattikorkeakoulujen asettamat tavoitteet harjoittelujaksoille ovat ol-leet kokemuksemme mukaan hyvin abstrakteja ja siten vaikeasti sovel-lettavissa kliiniseen hoitotyöhön. Kir-

javien käytänteiden vuoksi opiskelijan ammatillisen kasvun arviointi tuntui jäävän hajanaiseksi, joten kehitimme ohjaajille avuksi arviointikriteerit. Ne pohjautuvat ammattikorkeakoulujen tavoitteisiin joiden pohjana on Opetus-ministeriön selvitys (2006) ammatti-korkeakoulusta valmistuvien sairaan-hoitajien osaamissisällöistä (eettinen toiminta, terveyden edistäminen, oh-jaus ja opetus, yhteistyö, tutkimus- ja kehittämistyö, monikulttuurinen hoi-totyö, lääkehoito, kliininen hoitotyö ja yhteiskunnallinen toiminta) sekä osastomme omat toimintatavat. Arvi-ointikriteerit on muotoiltu arvioimaan opiskelijan kehitystä jakson aika-na huomioiden opiskelijan tavoitteet sekä yleiset osaamisalueet suhteutet-tuna perioperatiiviseen hoitotyöhön. Pääpaino arvioinnissa on opiskelijan vahvuuksien esille tuominen.

Ikkuna tulevaisuuteen Tulevaisuudessa perioperatiivises-ta hoitotyöstä tulisi saada houkut-televampi ja mielenkiintoisempi jot-ta saisimme enemmän opiskelijoita kiinnostumaan tästä hoitotyön osa-alueesta. Tämä asettaakin kentälle

suuren haasteen. Herättääksemme opiskelijoiden mielenkiinnon olem-me HUS:ssa tehneet aika ajoin eri-laisia opiskelijatempauksia, joissa yksiköt ovat käyneet esittelemässä omia osastojaan harjoittelupaikkoi-na. Näiden isompien tempausten li-säksi olemme pitäneet yhdessä Hel-singin alueen ammattikorkeakoulujen perioperatiivisten opettajien kans-sa erillisiä pienryhmäkäyntejä, joissa opiskelijavastaavat ovat kertoneet pe-rioperatiivisen sairaanhoitajan työstä, työnkuvasta ja leikkaus-ja anestesia-osaston toiminnasta. Tämä yhteistyö koulujen ja työelämän kanssa on ma-daltanut selvästi kynnystä hakeutua meille harjoitteluun ja tehnyt yksi-köstämme helpommin lähestyttävän. Toivomme että meillä harjoittelussa olleet opiskelijat olisivat tulevaisuu-dessa kollegoitamme. Harjoittelujak-so toimii näin ollen myös rekrytointi-kanavana.

Katsomme tulevaisuuteen ja saadun palautteen pohjalta luomme uusia menetelmiä ohjauksen laadun var-mistamiseksi. n

LÄHTEET

Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi.

Castelluccio D. 2012. Educating for the future. AORN Journal Vol95, No4, 482-491.Luettavissa verkossa < doi:10.1016/j.aorn.2011.05.023 >

Gregory S., Bolling D., Langston N. 2014. Partnership and new learning models to create the future perioperative nurs-ing workforce.AORN Journal Vol 99, No 1, 96-105. Luettavissa verkossa < http://dx.doi.org/10.1016/j.aorn.2013.10.012 >

Haapa T., Eckardt M., Koota E., Kukkonen P., Pohjamies- Molander N., Ruuskanen S. 2014. HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja. Helsinki. Luettavissa verkossa < http://www.hus.fi/tyopaikat/opiskelijat-ja-harjoittelu/harjoittelu-ja-tyossaoppiminen/Documents/HUS%20Opiskeli-jaohjauksen%20k%C3%A4sikirja%20nettiversio.pdf>

Reid-Searl K., Happel B. 2011.Factors influencing the supervision of nursing students administering medication: The registered nurse perspective. Collegian 18, 139-146. Luettavissa verkossa: < doi:10.1016/j.colegn.2011.05.003 >

Leppäharju M. 2010. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ammattitaidon arviointi opiskeluun kuuluvassa harjoittelussa. Pro Gradu- tutkielma. Tampereen Yliopisto. Hoitotieteen laitos.

Meretoja R., Häggman-Laitila A., Lankinen I., Sillanpää K., Rekola L. & Eriksson E. 2006. Lähiohjaaja sairaanhoitaja-opiskelijoiden ohjatussa harjoittelussa. Tutkiva hoitotyö. Vol 4 (2) 10- 16.

Messina B., Ianniciello J., Escallier L. 2011. Opening the doors to the OR: Providing students with perioperative clinical experiences. AORN Journal Vol. 94 No. 2. 180- 188. Luettavissa verkossa< doi:10.1016/j.aorn.2010.12.025 >

OPM 2006. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskei-set opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24.

Stören I., Hanssen I. 2011. Why do nurses choose to work in the perioperative field? AORN Journal Vol.94, No 6, 578- 589. Luettavissa verkossa < doi:10.1016/j.aorn.2011.04.026 >

Wilkes Z. 2006. The student- mentor relationship: a review of the literature. Nursing Standard Vol.20 No.37 42-47

uu


Mei

lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

tiina tuoMipuuEsh

Miia KantoMaa Sh YAMK

Vuonna 2011 aloitimme robottileikkauk-set myös gastroenterologisille potilaille. Leikkausteknisistä syistä potilasryh-mäksi valikoitui haimanhännäntuumo-ripotilaat. Leikkaavia lääkäreitä on vain kaksi, koska toimenpiteeseen soveltu-via potilaita on vähän. Hoitajatiimin jä-senet ovat gastroenterologisia vastuu-hoitajia, joilla on runsaasti aiempaa kokemusta urologian ja thoraxkirurgi-an robottileikkauksista.

Potilaan valmistelu ja leikkausasento

Toimenpiteen mini-invasiivisuuden vuoksi alkuvalmistelut ovat vähäi-siä. Potilaille laitetaan yleisaneste-sian vaatima monitorointi sekä ar-teriakanyyli ja pari laskimokanyyliä. Epiduraalipuudutuskatetria ei tarvita, troakaariaukot paikallispuudutetaan leikkauksen lopussa. Potilaalle laite-taan kestokatetri, koska leikkaus voi pitkittyä tai se voidaan joutua konver-toimaan avoimeksi.

Leikkauspäivän aamuna vahtimesta-rit kääntävät leikkaustason kulmittain n. 45 asteen kulmaan tason normaa-lista keskisijoituksesta. Tason kään-täminen mahdollistaa robotin opti-maalisen sijoittelun. Toimenpiteessä robotin käsivarret ajetaan potilaan va-semman hartian yli. Keskusyksikkö on sijoitettu potilaan jalkopäähän ta-son sivulle ja konsoli on salin nurkas-sa. Anestesiakone sekä infuusiotor-ni jäävät yläviistoon potilaan oikealle puolelle.

Turvallinen leikkausasento on koko tiimin vastuulla ja kirurgit osallistu-vat asennon laittoon. Robotin käsivar-sien sijoittuminen potilaan vasemman hartialinjan yli vaatii erityishuomiota kasvojen ja silmien suojaamiseen. Po-tilaan kasvot ovat toimenpiteen aikana leikkausliinan alla ja robotti on ajettu-na kiinni leikkaustasoon, joten kasvo-jen tarkkailu on haasteellista. Potilas sijoitetaan leikkaustason vasempaan laitaan mahdollisimman ylös. Vasen-ta kylkeä kohotetaan pyöreällä gee-lityynyllä ja vasen käsi paketoidaan lakanan avulla vartalon viereen ”ti-putettuna” alas. Oikea käsi jää nor-maalisti käsitelineelle ja jalkopäätyyn laitetaan jalkastopparit antirendelen-burg- asennon vuoksi. Vasemman ja-lan alle laitetaan muotoiltu tukityyny, koska kylkikohotuksen vuoksi vasen puoli jäisi koholle. Muuten jalat tue-taan ja pehmustetaan potilaan yksi-löllisten tarpeiden mukaan nivelten yliojentumisten sekä hermo- ja pai-numavammojen ehkäisemiseksi. Po-tilaan oikealle puolelle lantion koh-dalle asetetaan matala pitkittäinen sivutuki ja turvavyö, koska lopullises-sa leikkausasennossa taso on myös voimakkaasti kallistettuna oikeal-le. Leikkaustasolla on lämpöpatja. Li-säksi lämpötaloudesta huolehditaan lämmitetyin nestein ja alavartalol-le asetettavan lämpöpuhalluspeiton avulla.

Toimenpide

Desinfektioalue ulottuu mamillata-sosta symfyysiin ja mahdollisimman alas sivuille. Peittelyssä käytämme laparoskooppista peittelypakkausta, jonka olemme todenneet hyväksi tä-hän toimenpiteeseen. Peittelypakka-uksessa on sivuilla valmiina isot si-vutaskut, joissa toimenpiteen aikana voi säilyttää assistentin instrumentte-jä helposti saatavilla. Optiikka esiläm-

mitetään keittosuolaliuosta sisältä-vässä termospullossa, jonka pohjalle on laitettu pehmusteeksi taitos. Poti-laan vatsalle laitetaan 10/12 mm ka-meraportin lisäksi kaksi 8 mm robot-titroakaarta ja yksi 15 mm troakaari assistentille. Robottiin on kiinnitetty-nä optiikan lisäksi vain tarttumapihti ja ultraäänisaksi. Assistentillä on käy-tössään 5 mm pitopihti ja imuhuuhtelu sekä tarvittaessa klipsikone. Haiman irroittelu tehdään ultraäänisaksilla ja katkaisuun käytetään mustaa en-dogiaa. Preparaatti poistetaan haa-vin avulla vatsaontelosta assistentin troakaaren kautta. Potilaalle jätetään haiman seutuun ch18 silikoninen las-kuputki. Kamera- ja 15 mm porttien faskia suljetaan koukkuneulaisella 1 sulavalla fascialangalla ja iho sulje-taan 4-0 nopeasti sulavalla iholan-galla. Lopuksi troakaariaukot puu-dutetaan 7,5 mg/ml robivacaiinilla ja haavat peitetään haavalapuin. Leikka-uspreparaatti lähtee tuorenäytteenä patologialle. Potilas herätetään salis-sa ja siirretään heräämöön jälkival-vontaan.

Yleistä

Normaalien kirjaamistöiden lisäksi pidämme kirjaa toimenpiteen eri vai-heista, kuten esimerkiksi konsoliajan alku- ja loppuajasta sekä preparaa-tin irtoamisajankohdasta. ”Robotti-vihkon” avulla on helppo seurata leik-kauksien lukumäärää ja niissä ollutta henkilökuntaa osaamisen varmista-miseksi. Sen avulla voidaan seurata tapahtunutta kehitystä toimenpiteen eri ajanjaksojen suhteen. Kirurgit hyödyntävät vihkon tietoja omiin käyt-tötarkoituksiinsa. Lisäksi toimenpi-teet tallennetaan kirurgikohtaisille kovalevylle ilman potilastunnistetie-toja. Myös muut erikoisalat käyttävät vastaavia vihkoja ja kovalevyjä. n

Gastroenterologinen robottileikkaus


lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

Sairaanhoitajat

sanna KesKinen Ja Jutta JoHansson

HUS Meilahden sairaalan leikkausosasto

Thorax- ja ruokatorvikirurgiassa pe-rinteisen avokirurgian osuus on vä-hentynyt merkittävästi. Meilahden sairaalassa on tehty jo pitkään skopia-thoraxkirurgiaa. Sairaanhoitajan näkö-kulmasta siirtymistä robottiavusteisiin leikkauksiin helpotti vankka kokemus skopiakirurgiassa.

Ensimmäistä robottiavusteista leik-kausta varten koko tiimi kävi koulut-tautumassa Strasbourgissa, Rans-kassa. Nykyisin koulutamme itse ne hoitajat, jotka erikoistuvat robottiavus-teisiin leikkauksiin. Hoitajaryhmä on suhteellisen pieni, jotta kaikilla pysyy ammattitaito yllä kyseisiin leikkauksiin ja hoitotyön jatkuva kehittäminen on mahdollista.

Olemme luoneet oman työskentely-tavan robottisaliin. Valmiita malleja ei ole ollut, koska olemme olleet edel-läkävijöitä Euroopassa esim. robotti-avusteisissa keuhkolobectomioissa. Salissa joudutaan tekemään poikkeuk-sellisia järjestelyjä verrattuna perintei-seen avo- tai tähystyskirurgiaan. Tämä on vaatinut koko tiimiltä hyvää yhteis-työtä ja suunnittelua sekä valmiutta muuttuviin tilanteisiin.

Robottiavusteisissa leikkauksissa hoitajan yksi tehtävä on mahdollistaa robotin esteetön työskentely. Niissä sairaanhoitaja joutuu vielä enemmän kuin perinteisissä skopialeikkauksis-sa huomioimaan potilaan optimaalisen asennon, salin lavastuksen ja tiimin yh-teistyön. Instrumentoivan hoitajan roo-li on hyvin itsenäinen, koska monesti leikkauksissa ei ole assistenttia ollen-kaan. Työskentely tapahtuu yhteistyös-sä konsolissa leikkaavan kirurgin kanssa. Meilahden sairaalassa on kak-si thoraxkirurgia, jotka leikkaavat robo-tilla. Osa sairaalalääkäreistä on saanut suppean koulutuksen assistentiksi.

Robottiavusteiset leikkaukset thoraxkirurgiassa

Meilahdessa tehtiin ensimmäinen ro-bottiavusteinen thoraxleikkaus joulu-kuussa 2009. Tähän päivään mennessä thoraxalueen leikkauksia robottiavus-teisesti on tehty 220. Robottisalissa on thoraxleikkauspäivä noin kerran vii-kossa. Viime vuonna tehtiin robotti-avusteisesti 48 thoraxalueen leikkaus-ta, joista esim. thymectomioita oli 17.

Välikarsina on anatomisesti sopiva kohde robottikirurgialle. Lihasheikko-utena ilmenevä autoimmuunisairaus myasthenia gravis hoidetaan nykyään suurimmaksi osaksi kirurgisesti pois-tamalla thymus. Thymectomioita teh-dään myös tymoomien vuoksi. Akalasia on ylemmän mahaportin sulkijalihak-sen toiminnallinen häiriö, jonka ensisi-jainen hoitomuoto on laparoskooppinen Hellerin myotomia ja osittainen fun-doplikaatio. Lyhyen aikavälin seuran-nassa robottiavusteisella akalasialeik-kauksella on saatu potilaille parempi elämänlaatu kuin laparoskooppisella leikkauksella. Nykyään teemme lähes kaikki tymektomiat ja akalasiat robot-tiavusteisesti. Lisäksi leikkaamme tho-raxalueen hyvänlaatuisia kasvaimia ja keuhkolohkon poistoja. n

Instrumentoiva hoitaja ja kirurgi akalasialeikkauksessa.

Thymectomialeikkauksen näkymä anestesiapuolelta katsottuna.

Robottiavusteiset leikkaukset thoraxkirurgiassa

It’s not just what we make…it’s what we make possible

Zimmer Biomet © 2015

Pyrimme parhaisiin tuloksiin

Me Zimmer Biometilla autamme sinua saavuttamaan parhaat tulokset.

Tähtäämme tulevaisuuteen löytääksemme uusia ratkaisuja – sinun ja potilaasi parhaaksi.

Innovaatiomme auttavat hoitamaan tuki-Ja liikuntaelinsairauksista kärsiviä potilaita.

Keskitymme joka päivä parantamaan tämän erikoisalamme hoitoa.

Sitä me teemme.

Sitä olemme aina tehneet.

Lue lisää: zimmerbiomet.com

Zimmer Biomet general ad Finnish version..indd 1 2015-08-18 10:27:57


lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

Sydänryhmän sairaanhoitajattuiJa BJörK, sari HuHtaKangasMeilahden Sairaala, Leikkausosasto

Kuvat Jarmo Nummenpää

Robottiavusteinen sydänkirurgia aloi-tettiin Meilahden leikkausosastolla keväällä 2011. Olimme ensimmäinen sairaala Euroopassa, jossa mitraali-läppiä alettiin leikata robottiavustei-sesti. Mitraaliläppäleikkausten rin-nalla olemme enenevässä määrin leikanneet myös ohitusleikkauksia käyttäen robottia.

Leikkaushoitajatiimi muodostettiin kuudesta kokeneesta sydän-tho-raxhoitajasta. Tämä oli hyvä ratkai-su alussa, jotta saatiin toiminta suju-vaksi ja kaikille riittävästi kokemusta ja toistoja leikkauksista. Tällä hetkel-lä sydänrobottitiimissä on kahdeksan leikkaushoitajaa, mikä on koettu so-pivaksi määräksi, kun leikataan 1-2 leikkausta viikossa.

Alusta alkaen oli selvää, että läh-demme luomaan kokonaan uutta toi-mintamallia, jossa otetaan huomioon sydänkirurgian erityispiirteet yhdis-tettynä robotin käyttöön. Haasteena oli rakentaa toimiva kokonaisuus ti-

lanteessa, josta kenelläkään ei ollut aikaisempaa kokemusta. Robotin toi-minnan opettelun lisäksi meidän tuli ottaa käyttöön ja opetella IntraClude

-aortansulkuballonki (kuva 1), jota tar-vitaan robottitoimenpiteissä, joissa sydän joudutaan pysäyttämään.

Robotin käyttökoulutuksen saimme Pariisissa Ecole Europèenne de Chi-rurgie -robottikoulutuskeskukses-

sa, jossa kouluttajana toimi David Douglas. Lisäksi osa tiimistä kävi At-lantassa, jossa on pidempiaikainen kokemus näistä leikkauksista. Tu-tustuimme myös IntraClude -aortan-sulkuballongin käyttöön Sloveniassa, jossa sitä käytetään minimitraaliki-rurgiassa.

Oman haasteensa toiminnan suunnit-telulle on tuonut leikkauksessa vaa-dittava monitorointi- ja kuvantamis-tekniikka, mikä antaa mahdollisuuden tilanteen mukaan valita robottikame-ran tai echolaitteen kuvan. Robotti-leikkaukset onkin keskitetty yhteen leikkaussaliin, johon tarvittavat toi-minnot on asennettu (kuva 2). Tällä hetkellä robottisalia käyttävät viiden eri erikoisalan tiimit, joilla jokaisella on erilainen ”kattaus”. Tämän vuoksi on oltava erityisen tarkkana siirrettä-essä robottia ja sen eri yksiköiden vä-lisiä kaapeleita. Robottisalimme ei ole malliltaan ja kooltaan paras mahdolli-nen, koska sitä ei ole alun perin suun-niteltu tällaiseen toimintaan.

Olemme koonneet instrumenttikontin toimintaamme sopivaksi. Se rakentuu kahdesta korista, joissa alimmaisessa ovat perusinstrumentit troakaarineen ja päällimmäisessä robotti-instru-mentit (kuva 3). Kaksi robottioptiikkaa, 0- ja 30-astetta, ovat omassa erillises-sä kontissaan. Lisäksi varaamme aina lähelle sydänperuskorin ja sahan ster-notomiaa varten.

Sydänrobottileikkaukset

Kuva 1. IntraClude -aortansulkuballonki.

Kuva 2. Yleisnäkymä robottisalista. Kuva 3. Instrumenttikontin sisältö.


Mei

lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

uu

Salissa työskentelee kolme leikkaus-hoitajaa: instrumentoiva-, valvova- ja aortansulkuballongin esivalmiste-leva hoitaja. Teemme aamulla en-nen potilaan saliin tuloa normaalien sydänleikkausvalmisteluiden lisäk-si steriilin instrumenttipöydän inst-rumentteineen ja muine välineineen valmiiksi. Näin helpotamme valmis-telujen sujuvuutta ja instrumentoival-le hoitajalle jää paremmin aikaa robo-tin peittelyyn ja kameran kalibrointiin (kuva 4).

Leikkauksen sujuvuuteen oleellises-ti vaikuttava tekijä on hyvä leikkaus-asento (kuva 5). Potilas tuetaan loivaan kylkiasentoon, oikeaa kylkeä kiilatyy-nyllä kohottaen. Vasemman polven kohdalle kiinnitetään sivutuki leik-kaustason kallistusta varten. Robotin käsien laajojen liikeratojen vuoksi on tärkeää suojata potilaan silmät suo-jalaseilla ja huomioida lantion asen-to laskemalla jalkoja tarpeen mukaan. Koko tiimi osallistuu potilaan turvalli-sen leikkausasennon luomiseen. Jo-kaisen tehtävänä on huomioida, ettei-vät robotin kädet osu potilaaseen tai vahingoita häntä. Kirurgi merkitsee troakaarien paikat asennon laiton yh-teydessä. Näin varmistetaan, että ro-botin käsillä on tilaa työskennellä es-teettä.

Perfuusiokanyylaatio poikkeaa taval-lisesta sydänleikkauksen kanylaatios-ta. Arteriakanyyli asennetaan potilaan nivusarteriaan. Se on kaksihaarainen malli, josta sivulinjaa pitkin uitetaan esitäytetty aortansulkuballonki pai-koilleen. Sulkuballongin kautta anne-taan kardioplegia sydämen pysäyttä-miseksi, sitä käytetään myös imuna aortan tyvestä ja lisäksi siinä on lääk-keenlisäysreitti. Ballongissa on kaksi painelinjaa aortan tyven ja ballongin paineen mittaamiseksi.

Venakanyylit asennetaan sekä ni-vuslaskimoon että kaulalaskimoon (v.jugularis). Haaroittamalla vena-lin-ja ja käyttämällä perfuusiokoneen aktiivi-imua saadaan eteinen mah-dollisimman tyhjäksi ja näkyvyys leik-kausalueella optimaaliseksi. Aneste-sialääkäri asentaa ennen leikkauksen alkua kaulalaskimon kautta retrop-

legiakanyylin sinus coronariukseen. Leikkaushoitaja ja perfuusiohoitaja haaroittavat yhteistyössä kardiople-gialinjan endoballonkiin ja retrople-giakanyyliin.

Toimenpiteen alusta loppuun asti olemme varautuneet leikkauksen ku-lun äkillisiin muutoksiin. Jos potilaan vointi vuodon tai muun syyn takia vaa-tii siirtymistä avoleikkaukseen, on meillä siihen valmius. Näissä tilan-teissa pitää robotin instrumentit ja

troakaaret saada nopeasti pois poti-laasta ja siirtää robotti pois leikkaus-alueelta. Tärkeää on huomioida, että robottikädet, troakaaret ja instrumen-tit ovat irti potilaasta myös silloin, jos potilasta joudutaan defibrilloimaan. Oleellista on, että robotin ollessa käy-tössä leikkauspöydän asentoa ei saa muuttaa, etteivät instrumentit vahin-goita potilasta.

Toimintaamme käy seuraamassa vierailijaryhmiä sekä koti- että ul-

Kuva 4. Robotin kädet ja kamerakäsi peiteltynä steriiliksi

Kuva 5. Robottimitraalipotilaan leikkausasento.

26 | Pinsetti 3/2015

komailta. Koulutamme osaltamme ulkomailta tulevia hoitajaryhmiä ro-bottiavusteiseen sydänkirurgiaan. Sy-dänrobottikirurgian kehityksen seu-raaminen ja siinä mukana olo on hyvin mielenkiintoista, mutta samalla myös haastavaa. Tiimityöskentelyn merki-tys on korostunut entisestään ja työn-kuvat ovat tarkentuneet (kuva 6). Meil-le sydänleikkaushoitajille on ollut virkistävää ja motivoivaa opetella uu-sia asioita ja soveltaa vuosien tuomaa työkokemusta uuden toiminnan kehit-tämisessä. n

Kuva 6. Robottitiimi vasemmalta alkaen: sydän-kirurgi Antero Sahlman, perfuusioteknikko Esko Päiväkumpu, sh. Tuija Björk, sydänkirurgi Kari Teittinen, sh. Sari Huhtakangas, sh. Saara Lehti-salo, sh Sirpa Kallio, takana anestesia-sh. Jarkko Lempiäinen ja sydänanestesiologi Juha Aitto-mäki.

Tarvikehankinnan kokonaispaketti Kysy lisää – Pirjo Karina Korhonenp. 050 448 [email protected]


OneMedistainstrumentit kaikkiinerikoisaloihin


24.-25.09.

Medical Instruments GmbH

uu


Mei

lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

Tarvikehankinnan kokonaispaketti Kysy lisää – Pirjo Karina Korhonenp. 050 448 [email protected]


OneMedistainstrumentit kaikkiinerikoisaloihin


24.-25.09.

Medical Instruments GmbH

Sairaanhoitajat

anna HaLonen

iida uitto

Aorttastenoosin hoidossa voidaan käyttää avoleikkauksen tilalla myös perkutaanista läppätekniikkaa. Tämä mini-invasiivinen toimenpide on täl-lä hetkellä rajattu potilaille, joiden toimenpideriski tavallisessa avosy-dänkirurgiassa on lisääntynyt. Toi-menpiteessä bioläppä joko laajen-netaan ahtautuneen aorttaläpän kohdalle pallokatetrin avulla tai käy-tettään itsestään laajenevia läppä-tekniikoita. Potilaasta riippuen si-säänmenoreittinä käytetään usein femoralisvaltimoita punktoiden (TF). Jos tämä ei ole mahdollista, esim. lii-an kalkkisten suonien takia, voidaan toimenpide tehdä myös suoraan aor-tan kautta (TaO) tai sydämen kärjen kautta (TA).

Toimenpiteet tehdään vaihdellen yleisanestesiassa tai paikallispuudu-tuksessa. Potilaat valmistellaan lä-hes avoleikkausten tavoin. Potilaalle laitetaan bipolaaritahdistin kaulalas-kimon kautta, virtsakatetri sekä nu-kutetuille potilaille esofagusecho. Potilas pestään ja peitellään leuan kärjestä polviin asti, paitsi puudute-

tut potilaat, joilla tehdään pintaecho epästeriilisti rintakehän päältä. Hoi-tohenkilökuntaa tarvitaan saliin use-ampia. Tavalliseen tapaan tarvitaan anestesiahoitaja, valvova hoitaja ja instrumenttihoitaja, joka hoitaa myös toimenpiteen katetrisaatiossa avus-tamisen. Lisäksi tarvitaan perfuusio-hoitaja varalle, sekä leikkauspuolelta yksi hoitaja, joka on perehtynyt läpän valmisteluun. Läpän valmistelu vaa-tii koulutuksen ja valmistajan myön-tämän sertifikaatin. Kuvantamista hoitaa erillinen röntgenhoitaja. Lää-käreitä on mukana sydänanestesiatai-toinen anestesialääkäri, sydänkirurgi ja kardiologi.

Transfemoraalisessa toimenpitees-sä femoralisvaltimot kanyloidaan ku-vaus- ja toimenpidereittiä varten. Eri-laisten vaijerien ja katetrien avulla

kuljetaan aorttaläpän ohi vasempaan kammioon. Pallokatetrin avulla teh-dään ensin ahtautuneelle aorttalä-pälle esilaajennus. Esilaajennuksen aikana sydäntä ylitahdistetaan, jotta sydämen pumppauksen aiheuttama liike häviää systolisen paineen las-kiessa. Toimenpidereittiin asetetun suuremman sisäänviejän kautta var-sinainen läppäproteesi viedään pai-koilleen. Läpivalaisun ja kuvauksen avulla oikean kohdan löydyttyä, läp-pä laukaistaan paikoilleen. Tämän jäl-keen echon avulla tarkastellaan läpän sijaintia, toimintaa ja ohivuotoa. Jos kaikki on kunnossa, vaijerit ja sisään-viejä poistetaan ja valtimot suljetaan sulkulaitteiden (ProGlide ja Angiose-al) avulla.

Transaortaalinen toimenpide on tek-niikaltaan melko samanlainen kuin transfemoraalinen. Aortta paljas-tetaan pienen sternotomian kaut-ta ja aorttaan laitetaan tukiompeleet ja huopapätsit, joiden kautta punktio suoritetaan. Transapikaalisessa sy-dämen kärki paljastetaan vasemman kyljen kautta pienestä torakotomias-ta ja toimitaan muuten samoin kuin transaortaalisessa toimenpiteessä. Lopuksi toimenpidereitti suljetaan tu-kiompeleiden avulla ja haavat sulje-taan normaaliin tapaan.

Katetriläppätoimenpiteet (TAVI) Meilahdessa

3D -kuvaa läpän laajennuksessa.

Transfemoraalinen läpän asennus.

uu


lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

Meilahden sairaalan Tavi-toimin-ta aloitettiin vuonna 2008. Ensimmäi-set noin 5 vuotta toimenpiteet tehtiin sydänaseman tiloissa. Tällöin koko leikkaussali jouduttiin siirtämään toimenpidepäivänä sydänasemalle anestesia- ja sydän-keuhkokoneesta lähtien. Akuuteissa komplikaatioissa potilas hoidettiin sydänasemalla. Val-mius oli niin perfuusioon kuin kirur-giseen avaukseenkin. Äärimmäisissä tapauksissa potilas kuljetettiin leik-kausosastolle hoidettavaksi.

Leikkausosaston vanha hybridisali meni remonttiin kesällä 2013 ja uusi hybridisali valmistui saman vuoden joulukuussa. Tällöin Tavi-toimenpiteet siirtyivät tehtäväksi leikkausosastolle. Remontin yhteydessä asennettu uusi Zeego -läpivalaisulaitteisto mahdol-listaa nyt Dyna-Ct:n ja 3D -kuvan käy-tön Tavi-toimenpiteissä. Tavi-toimen-piteiden siirryttyä leikkausosastolle

lisättiin myös toimenpidemääriä. Täl-lä hetkellä Taveja tehdään 2-3 toimen-pidettä kerran viikossa. Muutama toi-menpide on tehty myös päivystyksenä, jos tarvittava tiimi on ollut työvuoros-sa. Virka-aikana ehditään yleensä te-kemään 3 femoraalista toimenpidettä päivässä.

Tavi-potilaiden keski-ikä on tällä het-kellä yli 80 vuotta. Suurin osa (n. 80 %) toimenpiteistä tehdään punktoimalla transfemoraalisesti (TF). Nyt on myös siirrytty tekemään useimmat trans-femoraaliset toimenpiteet paikallis-puudutuksessa. Tämän ns. fast-track menetelmän on tarkoitus keventää toimenpidettä ja lyhentää hoitoaiko-ja. Puudutettujen potilaiden toimenpi-teet ovat sujuneet pääsääntöisesti hy-vin, eikä yleisanestesiaan siirtymistä ole juuri tarvittu. Puudutetut potilaat siirtyvät toimenpiteen jälkeen herää-möön ja sieltä pian jatkohoito-osas-

tolle. Yleisanestesiassa olleet potilaat taas siirretään toimenpiteen jälkeen nukutettuina sydänteholle.

Pohjoismaiden ensimmäinen transaortaalinen toimenpide teh-tiin Meilahdessa vuonna 2011. Lisäk-si Meilahdessa on tehty useampia val-ve-in-valve toimenpiteitä. Eli tällöin katetriläppä asetetaan potilaalle jo ai-emmin avoleikkauksessa asennetun aorttatekoläpän sisään. Myös mitraa-li- ja trikuspidaalipositioon on laitettu muutama katetriläppä valve-in-valve

-tekniikalla. Keväällä 2015 tehtiin onnis-tuneesti yhdistelmäleikkaus, jossa po-tilaalle asennettiin ensin avotoimenpi-teenä mitraalibioläppä ja aortan sulku tapahtui robottikirurgiassa käytettä-vällä aortansulkuballongilla. Tämän jälkeen samassa toimenpiteessä poti-laalle laitettiin myös aorttaläppä trans-femoraalisella tekniikalla. n

Transfemoraalinen TAVI uudessa hybridisalissa.

uu


Mei

lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

riiKKa VanHanen

leikkaussairaanhoitajaMeilahden leikkausosasto

Vaikeaa akuuttia tai kroonista sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa use-ammalla teknisellä apukeinolla. Apu-pumppuleikkaukset ovat vaativia ja erittäin kalliita toimenpiteitä, joihin ei lähdetä kevyin perustein. Yleensä po-tilailla on maksimaalinen lääkehoito ja muita kirurgisia hoitovaihtoehtoja ei enää ole käytettävissä. Useimmiten sy-dämen apupumppuhoito on silta elin-siirtoon vaikeasta vajaatoiminnas-ta kärsivillä potilailla. Potilaat joutuvat usein odottamaan sopivaa elinsiirret-tä kauan ja jonossa vointi usein heikke-nee. Silloin mietitään mahdollista apu-pumppuhoitoa. Tällä hetkellä käytetyin on vasem-man puolen verenkierron tukena toi-miva Heartware. Heartwaren toimin-ta perustuu pumppukammiossa olevan magneetin avulla pyörivään siipipyö-rään, joka imee veren vasemmasta kammiosta ja kuljettaa sen proteesia pitkin nousevaan aorttaan. Pumppu-kammio implantoidaan kokonaan po-tilaan rintakehän sisään. Heartware-pumpusta lähtee vain ohut johto, joka on tunneloitu potilaan rintakehän ul-kopuolelle ja liitetty ohjausyksikköön, joka kulkee vyölaukussa potilaan mu-kana. Heartwaren kanssa on helppo liikkua missä vain ja potilaat ovat olleet tyytyväisiä sen kanssa elämiseen.

Kun oma sydän ei jaksa, otetaan pumppu avuksi

Heartware implantoituna sydämeen.

Heartwaren pumppukammio.

Berlin Heart -kany-lointi sekä pump-pukammiot ja lait-teeseen menevät paineletkut. Kysees-sä molemminpuoli-nen tuki.

HUS Meilahden sairaalan leikkaus-osastolla asennettiin ensimmäinen Heartware sydämen vasemman kam-mion apupumppu joulukuussa 2011. Meilahden sairaalassa Heartware-laitteita on asennettu tähän mennes-sä parillekymmenelle potilaalle ja apu-pumppuja kaikenkaikkiaan vajaalle 70 potilaalle.

Vanhempi ja hieman väistymässä ole-va apupumppu on Berlin Heart. Berlin Heartin toiminta perustuu paineilmalla tuotettuun virtaukseen, jolla saadaan aikaan sydämen omaa toimintaa jäljit-televä pulsoiva rytmi. Berlin Heartil-la voidaan tukea sekä sydämen vasem-man että oikean puolen toimintaa tai vain toista. Berlin Heartin asennukses-sa potilaan sydämeen asetetaan paksut kanyylit, joiden kautta veri kulkee nyr-kin kokoisiin pumppukammioihin, jotka sijaitsevat potilaan kehon ulkopuolella, vatsan yläosassa. Pumppukammioista lähtevät paineletkut itse Berlin Heart–laitteeseen, joka on pienimmillään-kin lentolaukun kokoinen ja painaa yli 20 kg. Yksikön alla on pyörät ja senkin kanssa voi periaatteessa liikkua mis-sä vain. Ongelmana on ollut kanyylien juurien infektoituminen, laitteen kova ääni sekä pumppuyksikön ja kanyylei-den suuri koko.

Sydämen apupumppujen asennusleik-kaukset ovat elektiivisiä toimenpiteitä, joiden ajankohta saattaa tosin muuttua potilaan voinnin mukaan vielä leikkaus-päivän aamunakin. Leikkauksen ajan-kohta pyritään optimoimaan sekä po-tilaan voinnin kannalta sopivaksi että

saatavilla olevan henkilökunnan kan-nalta parhaaksi mahdolliseksi, jotta osaaminen olisi riittävää.

Leikkaustiimiin kuuluu 2 sydänkirur-gia, anestesia- ja perfuusiolääkäri, anestesiahoitaja, instrumentoiva sai-raanhoitaja, valvoja sairaanhoitaja sekä perfuusiohoitaja. Koska apupumppu-leikkaukset ovat harvinaisempia, käy-tetään niissä yleensä kokeneempaa henkilökuntaa, mutta mukaan pyri-tään ottamaan mahdollisuuksien mu-kaan myös tuoreempia hoitajia pereh-tymään.

Apupumppuleikkauksissa korostuvat hyvä etukäteissuunnittelu, joustava ja luottava tiimityö sekä ehdoton asep-tiikka. Leikkaustiimin jäseniltä vaadi-taan myös hyvää teknistä osaamista ja perehtymistä laitteiston käyttöön. Apu-pumppuleikkaukset tuovat mukavaa haastetta ja vaihtelua normaaliin päi-vätyöhön. On myös palkitsevaa nähdä, kuinka nopeasti vajaatoimintapotilai-den vointi kohenee apupumpun saan-nin jälkeen.

Apupumppuhoidot kehittyvät hur-jaa vauhtia. Tulevaisuutta on potilaal-le asennettava tekosydän. Suomen ensimmäinen tekosydän asennettiin Meilahden sairaalassa 9.4.2015. n

Heartware potilaalla.


lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

Sairaanhoitajat

eriKa saKsa Beatrice KerttuLa

anna HaLonen

Keskisuomalaisesta sairaalasta soi-tetaan elinsiirtotoimistoon mahdolli-sesta elinluovuttajasta. Luovuttaja on 51-vuotias aivoverenvuotoon meneh-tynyt nainen. Elinsiirtokoordinaattori kirjaa ylös tarvittavat tiedot vainajasta ja välittää tiedot eteenpäin elinsiirto-kirurgeille, jotka hyväksyvät meneh-tyneen elinluovuttajaksi ja valitsevat elimille sopivimmat vastaanottajat. Lisätutkimuksia tarvitaan sydämen ja keuhkojen osalta ja niistä ollaan yhte-ydessä luovuttajasairaalaan. Elinsiir-tokoordinaattorit tekevät aikataulun yhdessä elinsiirtokirurgien kanssa ja hälyttävät elinirrotusryhmät sen mu-kaisesti. Sydän- ja keuhkoirrotukseen on oma ryhmänsä, joka saapuu luo-vuttajaleikkaukseen pari tuntia vat-sanalueen tiimin jälkeen. Aikataulut suunnitellaan siten, että kaikkien vas-taanottajien leikkaukset alkavat limit-täin. Kun siirrettävä elin saadaan Mei-lahden sairaalaan, on vastaanottajan leikkaus juuri siinä vaiheessa, että siirteen istutus voidaan välittömästi aloittaa.

Kello 12.00 lähtee vatsanalueen elin-ten ryhmä kohti Helsinki-Vantaan len-toasemaa, josta matka jatkuu yksi-tyiskoneella kohti luovuttajasairaalaa. Perillä sairaalassa ollaan klo 14.00. Luovuttajasairaalan henkilökunta on-kin jo valmistellut leikkaussalin ja luo-vuttaja on salissa odottamassa, joten leikkaus päästään aloittamaan puolen tunnin sisällä tiimin sairaalaan saapu-misesta. Samanaikaisesti Meilahden sairaalan teho-osastolla odotetaan soittoa luovuttajaleikkauksesta. Mak-sansiirtoa odottava potilas on 46-vuo-

LAHJA tias mies, jolla on akuutti maksan va-jaatoiminta. Hän on tullut kaksi päivää sitten sairaalaan maksan toiminnan äkillisen romahtamisen vuoksi. Hänet on laitettu kiireellisenä maksansiirto-jonoon. Uusi maksa tarjoutuu nyt vii-me hetkillä. Kun luovuttajaleikkauk-sessa maksa näyttää päällisin puolin hyvältä ja sopivalta vastaanottajalle, soitetaan Meilahden sairaalaan ja an-netaan lupa siirtää maksansiirtopoti-las saliin leikkausvalmisteluja ja nu-kutusta varten.

Maksa, haima ja munuaiset on jo ir-roteltu suonistonsa varaan, kun pai-kalle saapuu sydän- ja keuhkonir-rotusryhmä klo 16.00. Sydänkirurgi avaa rintakehän ja tarkistaa sydämen ja keuhkojen koon ja kunnon. Myös keuhkoputket tähystetään. Sydämen ja keuhkojen vastaanottajien nukutus ja leikkausvalmistelut on jo aloitet-tu ja salissa odotetaan lupaa aloittaa leikkaus. Lupa annetaan luovuttajan leikkauksesta, kun sydän ja keuhkot todetaan siirtokelpoisiksi. Keuhkojen vastaanottaja on 25-vuotias kystistä fibroosia lapsesta saakka sairastanut nainen. Sydäntä taas odottaa vakavan sydänlihastulehduksen aiheuttamaa vajaatoimintaa sairastava 50-vuotias mies.

Kun sydämen ja keuhkojen vastaan-ottajien leikkaukset ovat sopivassa vaiheessa, voidaan luovuttajan aort-ta sulkea pihdillä ja jäähdytys aloit-taa. Tästä alkaa kaikkien elimien is-kemia-aika. Elinluovuttajaa on tähän saakka lämmitetty huolellisesti, mut-ta nyt elimet jäähdytetään jääsohjol-la ja huuhtelemalla kylmillä nesteillä säilyvyyden parantamiseksi. Kaikki-en elinten huuhtelu tehdään samanai-kaisesti. Kun elimet on huuhdeltu riit-tävällä määrällä nesteitä, irrotetaan ensin sydän ja keuhkot. Sitten mak-

sa, haima ja munuaiset, jotka tarkis-tetaan vielä sivupöydällä. Kun kaikki näyttää hyvältä, annetaan lupa aloit-taa maksan vastaanottajan leikka-us. Elimet pakataan huolellisesti kyl-mälaukkuihin. Sydän- ja keuhkotiimi lähtee ensimmäisenä kohti Helsinkiä, koska sydämen säilyvyysaika on vain neljä tuntia.

Vastaanottajien leikkauksissa sairaat elimet on irroteltu suonistonsa va-raan. Poistettavat elimet irrotetaan vasta, kun siirteet on saatu saliin. Siir-rettävät elimet ommellaan paikalleen ja verenkierto avataan. Tällöin iske-mia-aika loppuu. Sydämen ja keuhko-jen vastaanottajat on kytketty sydän-keuhkokoneeseen, mutta varsinkin sydämen lyhyen säilyvyyden vuoksi se pitää liittää mahdollisimman nopeas-ti verenkiertoon. Maksan säilyvyys on taas pidempi, mutta ajan, jolloin ihmi-nen on täysin ilman maksaa, pitää olla mahdollisimman lyhyt.

Haiman ja munuaisten sopivuus tar-kistetaan veripalvelun kudossopeu-tuvuusyksikössä tehtävän ristikokeen avulla. Ristikoe tehdään luovuttajan pernan soluilla haiman ja munuaisten vastaanottokandidaattien verinäyt-teiden kanssa. Haiman vastaanotta-ja on 36-vuotias nainen, jolla on vai-keahoitoisen diabeteksen aiheuttama munuaisten vajaatoiminta. Hänet on kutsuttu jo sairaalaan odottamaan, mutta leikkausta ei aloiteta ennen ristikokeen valmistumista. Ristiko-keen valmistumiseen menee noin 5 tuntia pernan saapumisesta veri-palveluun Helsinkiin. Ristikoevasta-uksia odoteltaessa haima preparoi-daan leikkaussalissa ja tähän menee noin kolme tuntia. Haimansiirtopo-tilaalle siirretään aina myös munu-ainen. Munuaisensiirto tehdään hai-mansiirtoleikkauksen jälkeen. Toisen

Elämälle


Mei

lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

munuaisen vastaanottaja kutsutaan sairaalaan vasta ristikoeyhteensopi-vuuden varmistuttua. Toisen munuai-sen vastaanottajaksi soveltuu parhai-ten 65-vuotias mies, jolla on korkean verenpaineen aiheuttama munuais-ten vajaatoiminta. Itse munuaissiirto tapahtuu vasta noin puolen vuorokau-den päästä irrotuksesta.

Elinten siirtoleikkaukset on Suomes-sa keskitetty Meilahden sairaalaan ja Lastenklinikalle. Elinsiirtojen or-ganisoiminen on haastavaa ja siirrot ajoittuvat usein yöaikaan. Ilman luo-vuttajasairaaloiden tärkeää osuutta toiminta ei olisi mahdollista. Luovut-tajan tunnistaminen, hoito ja irrotus-leikkauksen järjestäminen ovat edel-

lytykset koko elinsiirtotoiminnalle. Me haluammekin kiittää kaikkia luovutta-jasairaaloita vieraanvaraisuudesta ja hyvästä yhteistyöstä. n

KLO: VATSAELIN-RYHMÄ

SYDÄN-RYHMÄ

MAKSAN-SIIRTO

SYDÄN-SIIRTO

KEUHKON-SIIRTO

HAIMAN-SIIRTO

MUNUAISEN-SIIRTO

12:00 Lähtö

12:30 Lento

13:00

13:30

14:00 Perillä Lähtö

14:30 Viilto Lento Esilääke

15:00 1. soitto Esilääke Esilääke

15:30 Saliin

16:00 Perillä Saliin Saliin

16:30 1. soitto

17:00 2.soitto Viilto

17:30 Lento Viilto

18:00 2. soitto Viilto

18:30 Hki-Vantaa

19:00 Lento Meilahti Siirre saliin Siirre saliin

19:30

20:00 Hki-Vantaa

20:30 Meilahti Siirre saliin Haiman preparointi

…

23:00 Saliin

1:00 Viilto

…

10:00 Saliin

11:00 Viilto


lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

riiKKa VanHanenleikkaussairaanhoitajaMeilahden leikkausosasto

Meilahden sairaalan leikkausosastol-la instrumenttihoitajien vaihtuvuus on vähäistä, mutta uusia hoitajia olem-me saaneet toiminnan lisääntyessä joukkoomme viime vuosina runsaas-ti. Perehdyttäminen on tullut henkilö-kunnalle erittäin tutuksi. Perehdyttä-miseen sotkeutuneena hoitajana olen välillä miettinyt, millaisena etenkin uudet hoitajat kokevat työpaikkamme ja toisaalta millaisena konkarit leik-kausosastomme ja työmme kokevat.

Jaana Halonen ja Matilda Maasalo edustavat kokeneempaa ja tuoreem-paa näkökulmaa Meilahden leikkaus-osaston hoitohenkilökunnassa leik-kaushoitajina. Jaana on valmistunut vanhamuotoiseksi sairaanhoitajaksi 1987 ja suorittanut erikoissairaanhoi-tajan tutkinnon 1994. Matilda on val-mistunut AMK-sairaanhoitajaksi 2012. Jaana Halonen aloitti työuransa 1987 Helsingissä Marian sairaalassa en-sin kirurgisella vuodeosastolla ja jat-koi sitten 1990 Marian sairaalan leik-kausosastolla aina vuoteen 2007 saakka, jolloin Jaana siirtyi Meilah-den leikkausosastolle. Vuosina 2003 - 2004 Jaana kävi jo tutustumassa Mei-lahden leikkausosaston toimintaan työkierron merkeissä.

Matilda Maasalo aloitti sairaanhoita-jan työt jo opiskeluaikana HUS Peijak-sen sairaalan kirurgisella vuodeosas-tolla, jossa työskenteli lopulta 2 vuotta. Meilahden leikkausosastolla Matilda on työskennellyt nyt 1,5 vuotta.

Sekä Jaana että Matilda tekevät kol-mivuorotyötä, varallaoloa sekä elin-siirtopäivystyksiä.

Kysyin, millaiset olivat ensitunnelmat Jaanan ja Matilda aloittaessa työt Mei-lahden leikkausosastolla. Jaanan työ-höntuloa helpotti hieman se, että hän oli ollut Meilahden leikkausosastol-la jo työkierrossa ja tiesi millaiseen paikkaan oli tulossa. Silti molemmil-la kesti tottua osaston suureen ko-

koon ja valtavaan henkilökuntamää-rään. Ensimmäiset kuukaudet olivat rankkoja ja perehtymiseen on molem-milla mennyt 1-2 vuotta. Meilahden leikkausosastolla on ollut pakko op-pia hyväksymään se, että kaikkea ei ole mahdollista osata tai hallita, mut-ta aina voi kysyä ja konsultoida työka-vereita. Hyväksymistä on helpottanut myös se, kun perusasiat ovat olleet ajan myötä vahvemmin hallussa.

Työpaikkani on Meilahden leikkausosastolla – konkari vs. noviisi

Jaana Halonen ja Matilda Maasalo.


Mei

lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

Matilda tuli Meilahteen käytännös-sä ”koulun penkiltä” ja sai mieles-tään riittävän pitkän ja perusteelli-sen perehdytyksen. Perehdytys oli hyvin suunniteltua ja perehdytykses-sä edettiin hyvää vauhtia, mutta työn-tekijää kuunnellen. Perehtymistä on helpottanut Intrassa olevat hyvät oh-jeet ja tieto, että aina voi kysyä kave-rilta. Jaana huomauttaa, että pereh-tyminenhän ei lopu koskaan ja aina tulee uutta asiaa, uusia laitteita ja toimenpidetekniikat vaihtuvat. Se on myös toisaalta työn suola, joka auttaa jaksamaan.

Työ Meilahden leikkausosastolla on erittäin sitovaa, päivystämistä on pal-jon ja varallaolot aktivoituvat usein. Sekä Jaana että Matilda kokevat työn-sä vaativaksi ja haastavaksi, mutta myös palkitsevaksi. Kun tiimityö on sujuvaa ja kaikki sujuu niin kuin oli suunniteltu, tuo se isoja onnistumi-sen tunteita. Suurissa leikkauksissa saa yhdistää osaamistaan eri erikois-aloilta ja ikinä ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Vuorotyö tuo myös oman mausteensa työpäiviin.

Jaanalla ja Matildalla on lähes 100 leikkaushoitajakollegaa ja osastol-la työskentelee kaikkiaan lähes 200 sairaanhoitajaa. Miltä näin suuri vä-kimäärä tuntuu? Määrä kuulostaa pa-perilla paljolta, mutta suureen väki-joukkoon molemmat ovat tottuneet hyvin. Matilda kertoo, että uutena työntekijänä hänet otettiin aikoinaan hyvin vastaan ja porukkaan oli help-po sopeutua. Isoon joukkoon mahtuu paljon erilaisia persoonia, eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Itsekin pysyy virkeänä, kun seuraa muiden tekemisiä ja tarinoi-ta. Kaikkien kanssa ei tietenkään tul-la ystäviksi, mutta työt hoidetaan silti asiallisesti. Välillä ei ehkä muista työ-kaverin nimeä, mutta Meilahden leik-kausosastolla ollaan totuttu siihen, että nimiä kysellään. Suuressa mas-

sassa myös työkaverin tietoja tai-totaso voi olla joskus hieman hämä-rän peitossa, jos ei olla työskennelty aiemmin tai pitkään aikaan samas-sa tiimissä. Yhdessä keskustelemalla ja neuvottelemalla työt saadaan kui-tenkin sujumaan. Suuren väkimäärän etuna on myös suuri määrä kokemus-ta ja osaamista - aina löytyy joku, jolta kysyä ja joku, joka tietää. Kaikki autta-vat toisiaan tarpeen tullen.

Tiedustellessani erityisen hyviä seik-koja Meilahden leikkausosastolta Ma-tilda ja Jaana nostavat esiin mukavat työkaverit sekä esimiehet. Työvuoro-toiveita toteutetaan erittäin hyvin ja työvuoroja voidaan suunnitella myös jokaisen elämäntilanteen mukaan. Hyvänä koetaan myös se, että työ on haastavaa, mielenkiintoista ja vaihte-levaa. Työ palkitsee ja on nautinnol-lista seurata kollegojen osaavaa työs-kentelyä sekä tiimin sujuvaa toimintaa ja olla itsekin mukana siinä. Myös pe-rehdytyksen ja osaston sisäiset oh-jeet Jaana ja Matilda kokevat hyväksi. Hyvillä ohjeilla tavallaan hyväksytään työyhteisössä se, että aina ei voi eikä pysty muistamaan kaikkea ulkoa.

Aina on myös parantamisen varaa. Kehittämistä vaativana seikkana mo-lemmat kokevat huonon palautteen annon osastollamme. Liian harvoin tulee annettua työkaverille varsin-kaan positiivista palautetta päivän sujumisesta. Myöskään negatiivinen palaute ei tule läheskään aina kasvo-

tusten. Jaanaa mietityttävät jatkuvat muutokset koko HUS-alueella, jotka vaikuttavat myös päivittäiseen toimin-taan. Remontoituun Meilahden torni-sairaalaan muuttavat osastot takai-sin, eri erikoisaloja palaa Meilahteen ja tuntuu, että oikein kukaan ei tie-dä mitä ja missä tulevaisuudessa lei-kataan. Jatkuva epävarmuudessa ja muutoksessa eläminen on raskasta. Myös tukipalveluiden muutokset ai-heuttavat yllättävän paljon työtä osas-tollamme. Viimeisimpänä on koet-tu HUS-Logistiikan varaston muutto Vantaalle, joka sekoitti sekä tavaroi-den tilaamiset ja toimitukset pitkäk-si aikaa. Pienemmässä yksikössä täl-laiset muutokset toteutuisivat ehkäpä helpommin ja nopeammin.

Lopuksi tiedustelin, millaisena kon-kari-Jaana ja noviisi-Matilda koke-vat ilmapiirin osastollamme. Jaana muistuttaa, että jokainen voi omalla käytöksellään vaikuttaa hyvän ilma-piirin luomiseen. Runsaampi palaut-teenanto ja tiukkojen tilanteiden avoin läpikäynti tuoreeltaan olisi joskus pai-kallaan – mikä meni hyvin, mitä oli-simme voineet tehdä toisin. Matilda kertoo, että töihin on mukava tulla, il-mapiiri on hyvä ja työkaverit kannus-tavat ja tukevat toisiaan. Myös yhtei-nen huumori auttaa jaksamaan! n

Työ palkitsee ja on nautinnollista seurata kollegojen osaavaa työskentelyä sekä tiimin sujuvaa toimintaa ja olla itsekin mukana siinä.


lahd

en s

aira

alan

lei

kkau

sosa

sto

Senja vastuualueensa äärellä.Leikkaustakki päälle ja töihin!

Aamun aloitus. Työn ääressä.

Muutama kontti odottaa hakijaansa. Huumoria leikkausosastolla, aina välillä ;)

Otoksia leikkurin arjesta Meilahdessa

Tankkaus käynnissä päivän pitkään toimenpiteeseen.Taidetta leikkausosastolla.

Töitä tiedossa yli virka-ajan.

Tarvikehankinnan kokonaispaketti Kysy lisää – Lauri Untamop. 040 419 [email protected]


Enemmän aikaa olennaiseen

OneMedin laajassa tarvikevalikoimassa nyt myös asiakasräätälöidyt evercare® MediKit -leikkauspakkaukset.

3 Vähemmän tarvikevalikoiman hallinnointia 3 Lyhyempi toimenpiteen valmisteluaika3 Enemmän aikaa potilaalle

evercare® is registered trademark of OneMed Group Oy


24.-25.09.

Pinsetti_3_2015_OneMed.indd 1 14.8.2015 9.51

36 | Pinsetti 3/2015

Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry:n Syyskoulutuspäivät

Rovaniemi 7.-9.10.2015, Santa’s Hotel Santa Claus

Lisätiedot: Joni Karjalainen, [email protected], 0400-187415 Sari Pyhälä, [email protected], 040-7008208

Anni Saarela, [email protected], 044-5739820

Keskiviikko 7.10. 18.00-19.00 Ilmoittautuminen 19.00-22.00 Get Together Torstai 8.10. Anestesia 07.30-08.50 Ilmoittautuminen ja kahvi 08.50-09.00 Avaussanat 09.00-10.30 Palo- ja paleltumavammat - anestesialääkärin ja kirurgin näkökulmat 10.30-11.00 IO- neulan käyttöaiheet ja laitto 11.00-12.30 Sash ry Syyskokous 11.00-13.00 Lounas ja näyttely 13.00-13.45 Hoitoisuusluokitus - Sairaanhoitajat tekevät tietoa ja vaikuttavat päätöksentekoon leikkausosastolla 13.45-14.30 Kahvi ja näyttely 14.30-15.15 Preop. Poliklinikka 15.15-16.45 KYS:n uudistunut preoperatiivinen prosessi 19.30 Illallinen Lääkintävahtimestarit 07.30-08.50 Ilmoittautuminen ja kahvi 08.50-09.00 Avaussanat 09.00-09.30 LVM leikkausosastolla 09.30-10.15 Läpivalaisu leikkaussalissa 10.15-11.00 Sädeturvallisuus 11.00-11.15 Keskustelua 11.00-12.30 Sash ry Syyskokous 11.15-12.45 Lounas ja näyttely 12.45-13.30 Kipsauksen monet mahdollisuudet 13.30-14.15 Kipsimateriaalien turvallisuus 14.15-14.30 Keskustelua 14.30-15.15 Kahvi ja näyttely 15.15-16.15 Leikkausasennoista 16.15-16.45 Keskustelua 19.30 Illallinen

Perjantai 9.10. Anestesia (+ LVM klo 08.30-09.30) Lääkintävahtimestareille sairaalavierailu Lapin Keskussairaalan leikkausosastolle klo 9.30 jälkeen. 08.00-08.30 Ilmoittautuminen 08.30-09.30 Elvytys 09.30-10.15 Akuutin kivun kroonistuminen 10.15-11.00 Päihteiden käyttäjän kivunhoidon haasteet 11.00-11.15 Keskustelua 11.15-12.30 Kahvi ja näyttely 12.30-13.15 Susi lampaiden vaatteissa - Kuinka auttaa kollegaa päihdeongelmissa 13.15-14.00 Työyhteisösovittelulla työhyvinvointia 14.00 Koulutuspäivien päätös ja lounas Heräämö Teemalla Lapsen vuosi 08.00-08.30 Ilmoittautuminen 08.30-09.30 Huomiotavat asiat lasta anestesioidessa ja heräämöhoidossa - anestesialääkäriltä hoitajille 09.30-10.15 Merin päivä sairaalassa - opas leikkaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 10.15-11.00 Lapsen lämpötasapaino 11.00-11.15 Keskustelua 11.15-12.30 Kahvi ja näyttely 12.30-13.15 Erityislapset leikkausosastolla ja heräämössä 13.15-14.00 Lasten äkilliset hätätilanteet heräämössä ja niiden hoito 14.00 Koulutuspäivien päätös ja lounas Hinnat: jäsen 320€, ei-jäsen 400€ Ilmoittautuminen Yhdistyksen verkkosivuilla www.sash.fi.


Yhdi

styk

sen

sivu

t

Koulutuksia 2015n 18.09.2015 Tulevaisuus päiväkirurgiassa, Tampere, Suomen Päiväkirurginen yhdistys ry.

n 24-25.9.2015 Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajien opintopäivät, Hämeenlinna Aulanko, Forna ry

n 24-25.9.2015 Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivät, Oulu, Oulun Yliopisto

n 8-9.10.2015 Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry:n syyskoulutuspäivät, Rovaniemi, SASH

n 30.9-1.10.2015 XXII Traumapäivät Vaasa, Suomen Traumahoitajayhdistys ry

n 25.– 27.11.2015 Operatiiviset päivät, Helsinki, Suomen Kirurgiyhdistys ja Suomen Anestesiologi-yhdistys

PUHEENJOHTAJALTA JaaNa PerTTuNeN

Tervehdys!KIRJOITAN tätä tekstiä helteisessä auringonpais-teessa kotiterassilla. Kesän kestosuosikkipuheenaihe, kesäsää, näyttää nyt parastaan. Helteet alkoivat, kun monella oli loma jo ohi, mutta nautitaan silti.

SYKSYÄ kohti ollaan siis menossa. Tämä Pinsetti on ainutlaatuinen yhdistyksen historiassa. Lehden artik-keleista on vastannut Meilahden upea porukka. He ot-tivat alkuvuodesta yhteyttä ja toivoivat mahdollisuutta erikoisnumeroon. Tässä se sitten on!

SYKSYN tullessa voi suunnitella koulutusasioita. Kun tämä lehti ilmestyy, Hämeenlinnan opintopäivät ovat jo ovella. Ensi syksynä on tarjolla Kööpenhaminassa NORNA kongressi. Kongressikieli on englanti, joten siinä yksi hieno mahdollisuus verkostoitua pohjois-maisten kollegoiden kanssa. Keväällä 2017 pidetään EORNA kongressi Rhodoksella. Kaikkiin näihin edel-lä mainittuihin kannattaa hakea apurahoja sekä yhdis-tykseltä että sairaalatarvikeyrityksiltä.

IHANAA syyskauden alkua kaikille. Tavataan opinto-päivillä.

Jaana

Uusia yhdysjäseniä kaivataan!!!Tämän vuoden teemana on saada uusia yhdysjäseniä mukaan yhdistyksemme toimintaan ympäri Suomen-maan. Tarkastelin vanhaa yhdysjäsenrekisteriä ja huo-masin, että se kaipaisi päivitystä. Useista niin isoista kuin pienistäkin sairaaloista yhdysjäsen puuttuu koko-naan. Yksityiset sairaalat ovat myös tervetulleita mu-kaan toimintaan.

Kannustaisin nyt valitsemaan leikkausosastoiltanne edustajan, joka toimii linkkinä yhdistyksemme ja sen jä-senistön välillä. Yhdysjäsen voi ottaa yhteyttä Fornan hallitukseen esim. yhdysjäsensihteerin välityksellä ja si-ten saada mielipiteensä kuuluviin.

Yhdysjäsenen tehtävänä on kertoa yhdistyksestä, siihen liittymisestä, apurahojen anomisesta ja muista eduista omalla työpaikallaan.

Pyydän, että sekä uudet että ”vanhat” yhdysjäsenet lä-hettävät minulle tiedot itsestään (nimi, sairaala ja säh-köpostiosoite) osoitteeseen: [email protected]

Terveisin yhdysjäsensihteeri

FORNA nyt myös Facebookissa-liity ryhmään!https://www.facebook.com/groups/146824912139680/

38 | Pinsetti 3/2015Yh

dist

ykse

n si

vut

ARTIKKELEITA JA OPINNÄYTETÖIDEN TIIVISTELMIÄ PINSETTIIN.

Nyt sinulla on tilaisuus kirjoittaa Pinsettiin! Onko sinulla sellainen aihe takataskussa, joka koskettaa ja kiinnostaa? Olisit-ko halukas kertomaan siitä Pinsetin lukijoille ympäri Suomen? Tai oletko ken-ties tehnyt mielenkiintoisen opinnäytetyön? Tartu tilaisuuteen ja kerro siitä myös meille muille! Lähetä sähköpostia Pinsetin päätoimittajalle, ideoidaan yhdessä aikataulut ja muut yksityiskohdat kuntoon.

päätoimittaja Noora [email protected], 040 7644 289

Työnantaja!Nyt on mahdollisuus ilmoittaa avoimista työpaikoista myös kotisivuillamme www.forna.fi

Lisätietoja: Noora Turunengsm 040 7644 289, sähköposti [email protected]

MOIKKA! Olen Toivosen Simo, FOR-NAn hallituksen uusi jäsen. Työs-kentelen Helsingissä HUSissa, Plastiikkakirurgisella leikkaus- ja anes-tesiaosastolla. Pikkuruinen, ahdas, mut-ta kotoisa yksikkömme on tällä het-kellä vielä Töölön sairaalassa, mutta todennäköisesti vuoden vaihteessa muutamme Kirurgiseen sairaalaan. Oma sairaalaurani alkoi kyseisestä talosta Helsingin Tähtitorninmäellä. Olin siellä sairaala-apulaisena muu-taman vuoden. Sairaanhoitajaksi val-mistumisen jälkeen (Jyväskylä 1997) sain vanhasta työpaikastani kesäsijai-suuden - sillä tiellä olen edelleenkin. Kirralta sain upean alun uralleni, niin työn kuin työkavereidenkin suh-teen. Kolleegoina yhdistykselle tuttu-ja nimiä kuten Kerstin Käde Skogman, Kristiina Junttila, ja edelleenkin yli-hoitajanani toimiva Jarmo Nivalainen. Ehkä heidän esimerkkinsä sai minut-kin kokeilemaan yhdistystoimintaa? Työni elinsiirtotoiminnassa, etenkin elinirrotusten osalta, on tarjonnut ai-nutlaatuisen mahdollisuuden päästä

vierailemaan työn merkeissä useas-sa suomalaisessa sairaalassa. Ehkä joku teistä muistaa nähneensäkin mi-nut yön pimeinä tunteina vierailulla. Ammatillisesti haastavimmat, ras-kaimmat mutta myös palkitsevim-mat vuodet koin työskennellessä-ni Meilahden leikkurissa. Ne vajaat 4 vuotta kasvattivat minusta sen am-mattilaisen, jonka koen nyt oleva-

Esittelyssä FORNAn hallituksen uusi jäsen Simo Toivonen

Tiukka tiimi yhteiskuvassa: minä, Laura Ora ja Virpi Bärlund.

ni. Tässä lehdessä kerrotaankin kat-tavasti tuon osaston toiminnasta. Nykyinen työni plastiikkakirurgi-an parissa on edelleen sitä, mitä leikkaussalityö yleensäkin; haas-tavaa, hauskaa, innovatiivistä, vas-tuullista tiimityötä. Uutta saa oppia joka päivä, valmiiksi ei tule koskaan. Päivätyöluonteisesta työajasta johtu-en vapaa-aikaa on aiempaa enemmän, kohdallani jopa yhdistystyöhön. Olen innolla mukana, toivottavasti pystyn antamaan yhdistykselle jotakin uutta sen lisäksi että itse saan uudenlais-ta kokemusta. Olkaa aktiivisia, kerto-kaa toiveistanne meille yhdistyksen jäsenille, ideoita ja etenkin artikkelei-ta kaivataan jatkuvasti!

Yhdistystoiminnan lisäksi tykkään eri-tyisen paljon matkustelusta, ruuan-laitto on myös (ihan arkenakin) mu-kavaa. Vaikka ei uskoisi, käyn myös kuntosalilla ja joskus löydän tieni lenkkipolullekin. Euroviisujakin fani-tan. Rentouttavin ja palkitsevin har-rastukseni on valokuvaus, johon to-della olen hurahtanut. n

WANTED!

Uusi Serres Nemo tyhjentää imupussittehokkaasti tehden sairaalan

ammattilaisten arjesta siistimpääja turvallisempaa.

Yhdessä imupussiemme kanssa se muodostaa saumattomasti yhteen-

sopivan, hygieenisen kokonaisratkaisun imutapahtumasta jätteiden käsittelyyn.

Opintopäivät 2015Tervetuloa tutustumaan Serres NemoonOpintopäiville Hämeenlinnaan.

Voit huokaista helpotuksesta.

Serres Nemoon nyt täällä.

Serres Oy | Keskustie 23 | FI-61850 Kauhajoki as. Finland Tel. +358 20 746 4400 | serres@serres.� | www.serres.�

40 | Pinsetti 3/2015Yh

dist

ykse

n si

vut


Yhdi

styk

sen

sivu

t

orion.fi PL 65, 02101 Espoo

orion.fi PL 65, 02101 Espoo

Pinsetti on FORNA ry:n (Suomen leikkausosaston sairaanhoi-tajat) ammattilehti. Se lähetetään yhdistyksen jäsenille, sairaalatarvikeyrityksille, tukimaksun maksaneille ja lehden tilanneille.

JulkaisijaFORNA ryParlamentti, Mannerheimintie 44 A, 00260 HelsinkiY-tunnus 0823538-1www.forna.fisähköposti [email protected]äätoimittajasähköposti [email protected]

Pinsetin tilaukset ja osoitteenmuutokset www.forna.fi [email protected]

TilaushintaVuosikerta 45 €, ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Opiskelijalehtitilaus 15 € ja yhdistyksen jäsenmaksu 20 €/vuosi, sisältää Pinsetti-lehden.

IlmoitusmyyntiMinna [email protected] tehtävä kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Ilmoitusaineiston toimitusGraafinen suunnittelija Piia ViikariGsm 040 549 7519 Aineistojen lähetys sähköpostitse: [email protected]

Nro Ilmoitusten jättöpäivä Ilmestyy

1 13.2.2015 viikko 12

2 24.4.2015 viikko 23

3 14.8.2015 viikko 37

4 13.11.2015 viikko 51

27. vuosikerta

Ilmoituskoot ja -hinnat2., 3. ja 4. kansi (takakansi): 1/1 sivu (210x297 mm) 800 €Tekstissä: 1/1 sivu 700 €1/2 sivu 450 €1/4 sivu 170 €1/6 sivu 100 €

Vuosialennus 15 %.

Jos ilmoitus ulottuu marginaaleihin, tarvitaan3 mm leikkausvarat kaikille sivuille (bleed) sekä leikkausmerkit.

AineistovaatimuksetHinnat edellyttävät painovalmista ilmoitusaineistoaPDF-muodossa.

Tekniset tiedotLehden koko A4, 210 x 297mmPainosmäärä 2000 kplISSN 1236-8237Palstaleveys:1 palsta 43mm2 palstaa 90mm3 palstaa 185mmPalstakorkeus:Koko sivu 270mm1/2 sivua 133mm

Paino Joutsen Median painotaloLekatie 4, PL 52, 90101 OuluPuhelin 08 5370011

Mediakortti 2015

Ilmestymisaikataulu

pinsetti

Mitä tahansa arvostat, BARRIER® leikkaustakeista löydät sopivan käyttöösi

Mölnlycke Health Care Oy, Pitäjänmäentie 14, 00380 Helsinki. Puh. 0201 622 300.Mölnlycke Health Care nimi ja logo sekä BARRIER® ovat Mölnlycke Health Care –ryhmän maailmanlaajuisesti rekisteröimiä tavaramerkkejä. Copyright (2015) Mölnlycke Health Care Oy. All rights reserved. FISU0091508

Valikoimamme on suunniteltu tarjoamaan optimaalinen yhdistelmä suojausta ja käyttömukavuutta – lyhyistä ja kuivista toimenpiteistä pitkiin ja paljon nesteitä sisältäviin toimenpiteisiin.

Mölnlycke Health Caren BARRIER® leikkaustakeissa* on monia ergonomiaa edistäviä tekijöitä, kuten:

Olkalaskokset

* Ultimate, FPP ja Classic

Eteenpäin suunnatut hihat Pitkät hihat

ERGONOMINEN

Mikäli haluat löytää tarpeisiisi parhaiten soveltuvan leikkaustakin, olethan yhteydessä meihin tai lue lisää www.molnlycke.fi

pinsetti - Forna...Pinsetti 3/2015 | 5 Meilahe aiaala leiaat Hanna Kangas Osastonhoitaja, Meilahden...

Documents

Transcript of pinsetti - Forna...Pinsetti 3/2015 | 5 Meilahe aiaala leiaat Hanna Kangas Osastonhoitaja, Meilahden...