Pidemmät, paremmat ja kestävämmät työurat

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä


Pidemmät, paremmat ja kestävämmät työurat

Päivi Husman, teemajohtajaTyöhön osallistuminen ja kestävä työura, Työterveyslaitos


MILLAINEN TYÖURA?


Julkilausuttu työuradiskurssi: pelkkää eläkeikäretoriikkaa?

• Vaientaako vallitseva työuraretoriikka keskustelun kestävyydestä, kun pituus on hallitseva näkökulma makrotasolla ja mediassa käytävässä työuradiskurssissa?

-> työelämän laatutekijöihin vaikuttaminen kestävämpien ja laadultaan parempien ja siksi pidempien työurien mahdollistajana on jäänyt marginaaliin eläkeikädominanssin varjossa

Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013


Mistä työurien pidentämisessä oikeastaan on kyse?

• Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisesta? Entä yläraja?• Julkistalouden kestävyydestä? Hyvinvointivaltion

olemassaolosta?• Työmarkkinatilanteesta? Työvoiman kysynnän ja tarjonnan

epäsuhdasta (ajallinen, alueellinen, ammattiryhmittäinen, osaamisperustainen)?

• Eläkejärjestelmän maksupohjan kestävyydestä, perusteista?• Palvelujärjestelmien toimivuudesta?• Opintovaiheen kestosta ja koulutuksen oikeaan osuvuudesta

työllistymisen näkökulmasta?• Työelämän laadun parantamisesta?• Elämän eri osa-alueiden arvottamisesta ja valinnoista?• Terveydestä? Työkyvystä ja –halusta? • Työhyvinvoinnista? Johtamisesta? Osaamisesta?



Työura: eläkeikädiskurssin ja talouspainotteisuuden monella tapaa nyrjäyttämä

• Keskiössä• eläkeikä• talous• kilpailukyky• makronäkökulma

• Katveessa• työelämän laatu• osaaminen• yksilö- ja yhteisönäkökulma



Tai hallinnonaloittain / politiikkalohkoittain jäsennettynä• Keskiössä

• eläkepolitiikka• talouspolitiikka• makrotason päätöksenteko (hallitus ja työmarkkinaosapuolet)• homogeenisyys, yleistäminen (ihannetyöura: 40 vuoden

katkoton putki)

• Katveessa• työllisyys- ja työvoimapolitiikka• koulutuspolitiikka• sosiaali- ja terveyspolitiikka• yksilö- ja yhteisötason ääni• moniäänisyys, yksilöllisyys, monimuotoisuus


© Työterveyslaitos – www.ttl.fi Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013

9

Pidemmät, paremmat ja kestävämmättyöurat – mitä ne ovat?

• Työurat ovat liikkeessä, ne murenevat, liukenevat ja pakenevat määrittelyjä

• Huokoistuvassa työelämässä työurat yksilöllistyvät ja moninaistuvat

Mitä oikeastaan olemme pidentämässä – millaisia työurat ovat?


Työurat makropäätöksenteossa• Pääministeri Vanhanen Rukan hangilla kevättalvella 2009• Ahtela I: EHDOTUKSIA TYÖURIEN PIDENTÄMISEKSI.

Työelämäryhmän loppuraportti 1.2.2010. (kaksikanta)

• Rantahalvari: Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen TYÖTERVEYSYHTEISTYÖNÄ. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:6. (kolmikanta)

• Kuuskoski: TYÖHYVINVOINTITYÖRYHMÄN RAPORTTI. Sosiaali-ja terveysministeriön selvityksiä 2011:4. (kolmikanta)

• Kerminen: Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut. TEM raportteja 10/2011. Työllisyys- ja yrittäjyysosasto. Työryhmän raportti 1.3.2011. (kolmikanta)

• Ahtela II: Työmarkkinajärjestöjen työurasopimuksen linjaukset. 22.3.2012. (kaksikanta)

• Rantala I: Työurat pidemmiksi – työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua. Työurien pidentämistä selvittävän työryhmän raportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja | 4/2011. (kaksikanta)

• Rantala II: Eläketyöryhmän väliraportti 17.2.2012. (kaksikanta)


Perusteluna väestön nopea ikääntyminen

• Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa -> huoltosuhde heikkenee

• Suomessa ennustetaan olevan työikäisiä (15-65 –vuotiaita) 58 % väestöstä vuonna 2026

• Julkisen talouden kestävyysvajetta yritetään korjata pidentämällä työuria



Eläkkeellesiirtyminen Suomessa

• Tavoitteena nostaa eläkkeellesiirtymisiän odote vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen

• Työeläkkeelle jäädään keskimäärin 60,5 vuoden iässä (2011)• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on 52,1 vuotta

• Työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä 260 000 henkilöä (2010)• Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista arviolta noin 30 000 - 100

000 on halukkaita ja ainakin jossain määrin kykeneviä tekemään työtä (esim. Ilmarinen 2011)

• Eläkkeelle jää joka päivä viisi nuorta (alle 30-vuotiasta) mielenterveyden häiriöiden takia



Eliniän pitenemisen nopeus yllätti

• Nykyinen eläkkeellesiirtymisikä on 60,5 vuotta

• Eläkkeellesiirtymisikä on toistaiseksi noussut vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä arvioidulla tavalla. Tämä ei riitä vuonna 2009 asetetun tavoitteen (vähintään 62,4 vuotta vuoteen 2025 mennessä) saavuttamiseksi.

• Työnteon osuus ennustetusta elinajasta pysyisi ennallaan, jos työurat pitenisivät vuoden 2008 tasosta (59,6 vuotta) n. 2 vuodella vuoteen 2025 ja n. 4,5 vuodella vuoteen 2050 mennessä

• Suomalainen tekee koko työuransa aikana noin 70 000 työtuntia (EVA 2012)



Työurat: miten pitkiä ne ovat?

• Julkisuudessa yleisimmin esitetty laskennallinen työuran tavoitetaso on pituudella mitattuna 35 vuotta. Myös 40 vuoden pituista tavoitetasoa on esitetty.

• Työuran pituus keskimäärin 32,5 vuotta (kaikista eläkkeelle siirtyneistä laskettuna, 2011)

• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä työura keskimäärin 25,4 vuotta pitkä

• Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden toteutunut työura pituudeltaan lähes 36 vuotta

• Työuran pituus Suomessa on EU15-maiden kuudenneksi korkein



Työura rekisteritiedoilla tarkasteltuna (ETK 2013)

• Keskimääräinen työura oli 2011 vuonna 32,5 vuotta (mediaani 36,2 vuotta)

• Eläkkeelle siirtyneiden työurat olivat noin 2 vuotta pidempiä vuonna 2011 kuin vuonna 2006

• Työurat näyttävät pidentyneen erityisesti iäkkäimmissä ryhmissä, ts. lopusta

• Miehet ovat tehneet noin kaksi vuotta pidemmän työuran kuin naiset

• Suurella joukolla vanhuuseläkkeelle siirtyneistä on takanaan pitkät työurat• Yli 40 vuoden työura 40 %:lla• Alle 30 vuoden työura 20 %:lla



Työura rekisteritiedoilla tarkasteltuna (ETK 2013)

• Työllisen ajan odote on kasvanut 2000-luvulla elinajan odotteen tahdissa, naisilla selvemmin kuin miehillä

• Työllisen ajan odotteiden kasvusta suurin osa johtuu vanhempien ikäluokkien (50+) työllisyyden paranemisesta

• Työvoiman ulkopuolella olo vähentynyt miehillä ja naisilla (taustalla työkyvyttömyyseläkkeiden, muun eläkkeellä olon ja ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen), naisilla myös työttömyysaika (suhdannetilanne vaikuttanut yksityissektorin miehiin)

• Miesten työurat keskimäärin pidempiä kuin naisten – ero supistunut 2000-luvulla

• Koulutusryhmien välillä suuret erot työllisen ajan odotteessa ja kehitys osin erisuuntaista



Paljonko on paljon?

Yhden työelämästä kokonaan poispudonneen perustoimeentulon kustannukset ovat 40 vuoden ajalta noin 750 000 euroa

Työurat pitenisivät vuodella, jos työkyvyttömyyseläkkeitä (noin 24 000/vuosi) alkaisi puolet vähemmän

• Laskennallisesti yhden vuoden lisäys keskimääräiseen työuraan pienentäisi kestävyysvajetta 2 mrd eurolla (VMnlaskelmia 2011)



Mitä työuran pituus tarkoittaa?

• On esitetty, että tarvitaan 35-40 vuotta kestäviä työuria nykyisten hyvinvointivaltiollisten palvelujen ylläpitämiseksi

• Pituuden ja eheyden suhde?• Laatu vai määrä?• Työuran pituus vai työllisyysaste?• Tilastoharhaa työurien tarkastelussa mm.

määrittelyistä • laskelmissa mukana vain eläkettä kerryttävä työ (entä

kolmassektori, vapaaehtoistoiminta, eläkkeellejäämisen jälkeen tehty työ jne.)



Kenellä on työura – polarisoitumista?

• Noin 51 000 15-29-vuotiasta nuorta oli vuonna 2008 työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella

• Työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista noin 32 000:lla oli vain perusasteen tutkinto

• Vajaat 40 prosenttia ulkopuolella olevista oli viiden vuoden seurantajakson (2003-2008) jälkeen edelleen samassa asemassa

• Ulkopuolisuus = nuoret eivät opiskele eivätkä ole työssä. He eivät myöskään ole työttöminä työnhakijoina, eläkkeellä, varusmiespalveluksessa tai perhevapailla.

• He putoavat osin myös yhteiskunnan palveluiden ja instituutioiden ulkopuolelle -> syrjäytymisvaara on suuri

Lähde: Pekka Myrskylä: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella (TEM julkaisuja 12/2011)



Lisävuodet: eläkkeellä vai työssä?

• Viimeisten vuosikymmenten aikana elinajan odote kasvanut usealla vuodella

• Esim. 65-vuotiaan elinajan odote kasvoi kahdella vuodella 2000-2011. Saadut lisävuodet ovat terveitä ja toimintakykyisiä.

• 62-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen arvioidaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä reilulla 8 vuodella

• Eliniän pidentyminen on lisännyt toimintakykyisiä elinvuosia, jotka vietetään eläkkeellä – miksi niistä osaa ei annettaisi työelämän käyttöön?



Miten työuria voidaan pidentää?

1. Vanhuuseläkeiän ala- (ja ylä)ikärajan nostaminen. Eläkepolitiikalla määritellään milloin ja millä ehdoilla eläkkeelle siirtyminen on mahdollista.

2. Työvoiman kysyntään ja tarjontaan vaikuttamalla työllisyysasteen nostaminen. Vähennetään niiden määrää, joka työiässä ovat työelämän ulkopuolella (esimerkiksi työttömänä tai työkyvyttömyyseläkkeellä). Talouden kehityksellä on tärkeä merkitys.

3. Eläkkeellejäämisiän myöhentäminen tukemalla ihmisiä jatkamaan pidempään työelämässä. Vaikuttamalla työelämän laatutekijöihin työpaikoilla johdon ja työntekijöiden yhteistyönä, työterveyshuollon ja muiden asiantuntijatukitahojen avustuksella, tuetaan työssä jaksamista ja voidaan myöhentää eläkkeelle jäämistä.



Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä?

• Työuriin vaikuttavat monet tekijät • Tutkimuksellista ja käytännön kokemukseen perustuvaa

tietoa on useista asioista, jotka ovat yhteydessä työuriin• Tutkimustieto ja –näyttö on usein miten välillistä • On osoitettu tekijöitä, jotka synnyttävät työkyvyttömyyttä,

ennenaikaisia eläkeajatuksia ja aiheuttavat sairauspoissaoloja

• On myös löydetty asioita, jotka edistävät työkykyä, terveyttä ja työhön osallistumista

• Riskejä ja ongelmia poistamalla ja voimavaratekijöitä vahvistamalla voidaan työuriin saada eheyttä ja lisää pituutta

Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä, Husman 2013


Työuraa lyhentäviä riskitekijöitä• vakavat krooniset sairaudet• työnmukauttamista vaativien sairauksien suuri määrä• unettomuus, stressioireet• pitkät sairauspoissaolot• matala työkykyindeksipistemäärä, fyysisesti raskas työ• huono fyysinen työympäristö, huonot työolot• huono terveys, seisomatyö, tupakointi, huono ergonomia, liiallinen

työkuormitus, aikapaine työssä, puutteet työturvallisuudessa jatyöpaine

• ammatillisen osaamisen puutteet, heikko sosiaalinen tuki työssä jamatala autonomia työssä

• terveysongelmien kasautuminen• huono-osaisuus-> em. tekijöihin vaikuttaminen, sairauksien ennaltaehkäiseminen jatyökyvyn edistäminen ovat tärkeitä keinoja vähentää ennenaikaistatyöstä poistumista



Pidempi työura: mihin satsaaminen kannattaa rahallisesti?

• Vakuutusyhtiöiden tai valtiovallan tarjoamat rahalliset kannustimet työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämisessä ovat osoittautuneet kannattaviksi: taloudelliset satsaukset ovat maksaneet itsensä takaisin estettyinä tapaturmina ja ehkäistyinä sairauslomina (kustannus-hyötyanalyysi)

• Työpaikkaterveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisyssä on huomattava potentiaali ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisemisessä ja kansantaloudellisten säästöjen saamisessa

• Työterveysinterventioiden taloudellinen vaikuttavuus voi olla merkittävää, erityisesti, jos työpaikka on panostanut asiaan merkittävästi ja työpaikan ja työterveyshuollon roolit ovat sovitut ja selkeät



Pidempi työura: mistä on näyttöä?

• Vahvaa näyttöä: työkyvyttömyyden kestoa voidaan vähentää työn mukauttamisella, työpaikan ja terveyspalvelujen tarjoajan yhteistyössä

• Kohtalaista näyttöä: työpaikan varhainen yhteydenotto, ergonominen työpaikkakäynti ja työhönpaluuta koordinoivan henkilön olemassaolo vähentävät työkyvyttömyyden kestoa

• Kohtalaista näyttöä: työpaikan toimenpiteet vähentävät tules-ongelmaisten työntekijöiden sairauslomia

• Työkyvyn hallinnan toimintamalleista on kansainvälistä näyttöä sekä sairauspäivien vähenemiseen että kustannussäästöihin, edellyttäen, että ne sisältävät työterveyshuollon ja työpaikan yhteistoimintamuodot ja niihin liittyvän aktiivisen tavan toimia sairauspoissaolojen hallitsemiseksi ja työhön paluun tukemiseksi. Näyttöä on myös siitä, että toimintamallien joistakin osista on hyötyä elämänlaadun kohenemiseen



Pidempi työura: mistä on näyttöä?• Vammautuneet työntekijät, joille tarjottiin mukautettua työtä,

palasivat työhön kaksi kertaa useammin kuin muut. Menetettyjen työpäivien määrä puolittui. Asteittainen työhönpaluu lisää todennäköisyyttä, että työntekijä pystyy palaamaan normaaliin työhön.

• Viitteitä: mukautetun työn tarjoaminen on kustannustehokasta• Joustomahdollisuudet työssä, kuten vaikutusmahdollisuudet omiin

työaikoihin ja ylipäätään vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä työpaikan hyvä sosiaalinen pääoma suojaavat työkyvyttömyyseläköitymiseltä

• Oikeudenmukainen johtaminen suojaa työntekijän terveyttä ja nopeuttaa sairauslomalta työhön paluuta

• Kun panostetaan kokonaisvaltaisesti työntekijöiden työhyvinvointiin ja tarpeen mukaan kehitetään yksilökohtaisia ratkaisuja, voidaan odottaa ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen vähenevän ja motivaation työssä jatkamiseen vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeenkin lisääntyvän




• Osasairauspäiväraha näyttää vähentävän täydelle eläkkeelle siirtymistä ja lisäävän osaeläkkeelle siirtymistä verrattuna täyteen sairauslomaan

• Osasairauspäivärahaa saaneet lähtevät ennenaikaisesti eläkkeelle vähäisemmin kuin pelkällä sairauslomalla olleet

• Työhönpaluun tuki on lyhentänyt sairauspoissaoloa. Esim. työntekijälle lähetetty kirje työn muokkausmahdollisuuksista 2 viikkoa kestäneen poissaolon jälkeen lyhensi sairauspoissaoloja mielenterveyden häiriön yhteydessä.

• Työpaikkojen ikäohjelmien käytöllä (kuten esim. Abloy Oy:n Ikämestarit ohjelma) on osoitettu, että keskimäärin eläkeikä on noussut

• Työhyvinvoinnin johtamisella on saatu vähennettyä sairauspoissaoloja, nostettua eläkkeellejäämisikää ja saatu pienennettyä työkyvyttömyyskustannuksia




• Työympäristön kehittämistoimilla voidaan pidentää työuria• Sosiaalinen tuki ja arvostava johtaminen tukevat työssä jatkamista• Työn sopeuttaminen ennaltaehkäisee työkyvyttömyyttä• Työpaikoilla, terveydenhuollossa ja sosiaalivakuutuksessa

toteutetut toimenpiteet näyttävät vaikuttaneen masennusperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän pienenemiseen

• Tutkimuksessa löytyy vahvaa näyttöä työhön paluun tuen vaikuttavuudesta ja kohtuullista näyttöä kustannushyödystä suhteessa työssä jatkamiseen

• Työpaikoilla tarvitaan tehokasta työkykyjohtamista, työn mukauttamista ja vaikuttavaksi osoitettuja interventioita

• Varhaisella puuttumista toteuttamalla on vaikutettu tapaturmiin, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläköitymiseen niitä vähentäen




• Työn imu vähentää ennenaikaisia eläkeköitymisaikomuksia ja vahvistaa työurasuunnitelmia

• Työn tuunaaminen ja työn voimavaroista erityisesti työn kehittävyys ja monipuolisuus selittivät johdonmukaisesti työntekijöiden kokemaa työn imua, vähäisempää leipääntymistä työssä, sitoutumista työpaikkaan ja halukkuutta pidempään työuraan sekä työryhmien laadukasta toimintaa

• Tyypin 2 diabeetikoiden tehostetun ravitsemusohjauksen on osoitettu vähentävän sairaspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä

• Vahvistamalla ryhmäohjauksella työntekijöiden valmistautuneisuutta työuransa hallintaan työuran eri kriittisissä vaiheissa lisätään työhön suuntautumista ja työhön osallistumista sekä vähennetään masennusoireita. Ja tätä kautta pidennetään työuria

• Työkykyä tulee edistää koko työurankulun ajan• Hyvä yöuni ja terveelliset elintavat ja työaikojen hallinta ylläpitävät

työkykyäMitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä, Husman 2013



• Työkykyä edistävän toiminnan on osoitettu pidentäneen usealla vuodella valtion työntekijöiden keskimääräistä eläköitymisikää

• Työpaikkakuntoutus (työkokeilu) on todettu taloudellisesti kannattavaksi toiminnaksi, jos työntekijä jatkaa työssä 1½ vuotta kokeilun jälkeen. Valtaosa kokeiluista onnistuu (henkilö välttää ennenaikaisen eläkkeen)

• Vammaisten työntekijöiden työssä tehdyt mukauttamisratkaisuja ovat tärkeitä. Ne työntekijät, joille oli tehty riittävästi työolosuhteiden mukauttamisratkaisuja, kokivat työkykynsä muita paremmaksi Työntekijöillä oli parempi mahdollisuus sosiaaliseen tukeen, tasapuoliseen kohteluun, työn hallintaan ja kehittymiseen sekä osallistumiseen työssä niillä työpaikoilla, joilla oli tehty riittävästi työolosuhteiden mukauttamisratkaisuja

• Koulutus on merkittävä nuorten työkykyongelmaisten työllistymisen edistäjä



Pidempi työura: kuntoutus

• ASLAK-kuntoutuksen on todettu vahvistavan osallistujien elämänlaatua monipuolisesti. Sen on myös todettu olevan yhteydessä sairauspoissaoloihin ja parempaan koettuun työkykyisyyteen. Myös myönteisiä muutoksia yleiseen terveydentilaan ja toimintakykyyn on havaittu. Sen sijaan vaikutukset työhön, työympäristöön tai psykososiaalisiin työoloihin ovat vähäisiä. Vahvaa näyttöä, miten aikaansaatuja muutoksia voidaan ylläpitää tai miten muutokset heijastuvat työuran pitenemiseen, on vähän ja vaikea saada.

• Ammatillinen kuntoutus toimii paremmin, jos huomioidaan varhainen reagointi, toiminnan fokuksessa on selkeästi työssä jaksaminen tai työhön palaaminen. Työpaikkojen rooli on merkittävä: tuloksellinen ammatillinen kuntoutus edellyttää, että työpaikat eivät syrji ammatillisen kuntoutuksen asiakkaita, vaan ovat valmiita mukauttamaan työolosuhteita tarpeen mukaan. Ammatillinen kuntoutus ja työhön paluu ovat tehokkaampaa, jos toiminta tapahtuu läheisessä yhteistyössä työpaikkaan.




• Vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttamisen jälkeen merkittävimmät syyt työssä jatkamisajatuksiin ovat yhteydessä työoloihin, työkykyyn, työn imuun, terveyteen, elintapoihin sekä omais- ja läheishoitajuuteen liittyviin tekijöihin sekä henkilökohtaiseen taloustilanteeseen

• Koettu työkyky ja terveys sekä työn imu toimivat sekä suoraan että välittävinä tekijöinä, kun arvioidaan työolojen ja elintapojen merkitystä työssä jatkamisajatuksiin. Myös työoloihin liittyvät tekijät ovat usein yhteydessä toisiinsa. Toimiva työyhteisö, henkisesti kevyt työ, hyväksi koettu työkyky ja innostuneisuus työssä selittävät merkitsevästi vähäisempää hakeutumista eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää. Myös työtä haittaavien, lääkärin toteamien sairauksien puuttuminen sekä se, ettei henkilöllä ole tuki- ja liikuntaelinoireita tai psyykkisiä oireita, edistävät selvästi eläkeajatusten puuttumista. Vähäinen alkoholin käyttö edistää eläkeajatusten puuttumista erityisesti naisilla.



Mikä saa jatkamaan työssä?

Kun ihmisiltä kysytään:• terveys ja työkyky• työn mielekkyys, vaikutusmahdollisuudet,

osaamisen ajantasaisuus, oikeudenmukainen ja tasapuolinen johtaminen, arvostus, päätöksenteon läpinäkyvyys

• työyhteisön ilmapiiri ja yhteisöllisyys• epävarmuus, kiire, kuormitus ja pätkittäisyys työssä• elämäntilanne

vaikuttavat työssä jatkamispäätökseen eniten


Noin puolella työpaikoista on keskusteltu mahdollisuuk-sista ja keinoista tukea työuria ja työssäjaksamista (%)

• Vähän vajaalla puolella työpaikoista on pohdittu runsaasti tai jonkin verran mahdollisuuksia ja keinoja, joiden avulla oman henkilöstön työuria ja työssäjaksamistavoitaisiin tukea.

• Kuitenkin suurella osalla työpaikoista näitä asioita ei ole pohdittu.

26.9.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 2012 34


Kestävää työelämää tarvitaan työurien pidentämisessä

• Eläkeiän nostaminen ei vähennä ennenaikaista eläköitymistä sen johtuessa terveysongelmista, työhyvinvoinnin puutteista ja työkyvyn ennenaikaisesta menettämisestä

• Esimerkiksi ajantasainen osaaminen, hyvä johtaminen, työn ja muun elämän yhteensovittamisen mahdollistaminen, hyvä työyhteisö ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat työhyvinvoinnin ainesosia

• Laadullisesti paremmat ja kestävämmät työurat ovat pidempien työurien rakennusainetta



Tavoitteena pidemmät ja paremmat työurat –työelämässä pitää vaikuttaa moniin asioihin

• Nuorten työhön kiinnittymisen ja osallistumisen tukeminen • Nuorten mielenterveyssyisen työkyvyttömyyden ehkäisy • Työelämän siirtymävaiheisiin tukea• Ikääntyneiden työurien kestävöittämisen tuki ja joustavan työntekemisen

mahdollistaminen (myös eläköitymisen jälkeen)• Osaaminen ajantasalle ja johtaminen kuntoon• Työurien uudenlainen ymmärtäminen: työurat yksilöllistyvät ja

moninaistuvat huokoistuvassa työelämässä• Työn vetovoima- ja voimavaratekijät käyttöön• Työkyvyn ja terveyden edistämiseen työssä panostaminen• Monisukupolvisuuden ja moninaisuuden huomioiminen työpaikalla• Vaikeasti työllistyville ryhmille (vammaiset, maahanmuuttajat,

osatyökykyiset) tukea työhön osallistumisessa• Työelämän eriarvoisuuden vähentämiseen panostaminen• Työn ja muun elämän yhteensovittamisen ratkaisut käyttöön• Tuottavien ja vaikuttavien työelämäjoustojen käyttäminen• Sosiaalivakuutuksen ja palvelujärjestelmien mahdollisuudet työhön

osallistumisen tukemisessa käyttöönPäivi Husman/Työterveyslaitos 2013


Tarvitaan vaikuttamista moneen suuntaan

Esteiden poistaminen

Mahdollisuuksien tiedostaminen ja luominen Voimavarojen,

osaamisen ja oppimisen edistäminen

Pidemmät ja paremmat työurat

Systeeminen vaikuttaminen: välittäjäorganisaatiot ja päätäntävalta

Vaikuttaminen työpaikoilla

Vaikuttaminen kansalaisiin



• Työuran ja sen moninaisuuden tarkasteleminen työuran kulun eri vaiheissa

• Tavoitteeksi tutkia, kehittää ja jalkauttaa ratkaisuja, joilla:• eri-ikäisiä• erilaissa elämäntilanteissa • erilaisista lähtökohdista työelämään osallistuvia tuetaan • työhön kiinnittymisessä• työssä pärjäämisessä • työssä eheämmin ja pidempään jatkamisessa

• Siirtymävaiheiden tärkeysPäivi Husman/Työterveyslaitos 2013

Työurien pidentäminen työelämän laadullisen kehittämisen näkökulmasta


Pidemmät työurat: mission impossible vai heikkoa valoa tunnelin päässä?

• Tarvitaan• ilmiön moninaisuuden ymmärtäminen (40 v. pitkä putki

vai polkuja ja puroja, hyppyjä ja katkoksia, eri sukupolvisuus, eri elämän vaiheisuus, arvojen ja valintojen diversiteetti)

• ilmiön kokonaiskuvan hahmottaminen• samaan suuntaan johtava muutos kaikilla eri tasoilla ja

tahoissa• ei vain yhden vaan kaikkien

hallinnonalojen/politiikkalohkojen tehtävä



Työurayhtälön ratkaiseminen edellyttää asennemuutosta ja yhteisvastuullisuutta

• alkaen yhteiskuntapoliittisista valinnoista ja päätöksistä

• ulottuen palvelujärjestelmän toiminnallisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin

• niistä edelleen työpaikkatason kehittämisen kautta yhteisöjen ja yksilöiden valintoihin ja vastuuseen saakka

• yhtä aikaa esteiden poistamista ja mahdollisuuksien luomista ja käyttämistä

• osaoptimoiva aika ei edesauta tavoitteen saavuttamistaPäivi Husman/Työterveyslaitos 2013


Monitekijäisen ongelman ratkaiseminen vaatii monen asian yhtä aikaista muutosta

• Työurakysymys ja työurien pidentämisen haaste on monen, usein toisiinsa kietoutuneen tekijän kokonaisuus

• Ei ratkea ainoastaan yhdellä keinolla, esim. vanhuuseläkeiän alarajan nostamisella

• Tarvitaan monen eri toimijan ja toimijatahon samaan aikaan samaan suuntaan johtava toiminnan muutos ennen kuin vaikuttavuutta eläkkeellejäämisiänmyöhentymisenä tai työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden vähentymisenä näkyy



Sanoilla on merkitystä

• Julkinen keskustelu paljastaa joitakin ulottuvuuksia ja näkökulmia työurailmiöstä peittäen samalla toisia

• Hallitseva työuradiskurssi on leimannut työurakysymyksen hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen keskinäiseksi ja väliseksi kiistelyksi eläkeiän nostamisesta ja eri eläkemuotojen poistamisesta

• Julkinen retoriikka on sitonut työurakysymyksen julkistalouden kestävyysvajeeseen ja tehnyt siitä talouspolitiikan välineen

• Koulutukseen, osaamiseen ja työelämän laadulliseen parantamiseen liittyvät asiat ovat marginaalissa ja osin vaiettuja



Työurakysymystä voi tarkastella eri näkökulmista

• Kysymällä onko kyse siitä

haluaako,pystyykö, saako,ihminen olla työssä vai työelämän ulkopuolella?

• Kun työuria halutaan pidentää ja parantaa, tulee vaikuttaa asioihin, jotka ovat yhteydessä näihin kysymyksiin

• Tarkoittaako se työurien pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta



Työura – mitä tässä oikein ollaan pidentämässä ja parantamassa?

• Yritetäänkö ratkaista ilmiöitä, jota ei enää ole olemassa siinä muodossa kuin se virallisesti julkilausutaan ja määritellään?

• Mitä siitä seuraa?

- kun ratkaisut eivät kohtaa ongelman todellisuutta, ne eivät voi sitä ratkaista

• Työura käsitteenä kaipaa uudelleen määrittämistä ja positiointia


Pidemmät, paremmat ja kestävämmät työurat

Education

Transcript of Pidemmät, paremmat ja kestävämmät työurat