OPS – uudistus 2012 – 2016 Miksi ja miten suomalaiset

opetussuunnitelmat muuttuvat?

OPS-iltapäivä Haapavesi

11.09.2014 klo 13.15 – 16.15 Mervi Kemppainen

Oulun yliopisto Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

lehtori, OPStuki2016- moduulikouluttaja

mk2014

Klo 13.15 – 14.15 Tukku tarpeellista tietoa OPS2016- uudistuksesta –

OSA I

Uudistuva perusopetus – uudistuksen keskeiset

sisällöt : Mitä? Miksi? Miten?

tausta, perusta, aikataulu, prosessin valmistelu ja

toteutus, perusteiden rakenne

arvoperusta, oppimiskäsitys, laaja-alainen

osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet,

toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat

periaatteet, opettajuus muutoksessa

Klo 14.15 – 14.45 Kahvijalottelua

Klo 14.45 - 16.15 Tukku tarpeellista tietoa OPS2016 – uudistuksesta –

OSA II

Koulu rakentaa tulevaisuutta.. jatkuu

opettajuus muutoksessa,

oppiaineet

arviointi

paikallisesti päätettävät asiat

koonta/ yhteenveto iltapäivästä

OPS-startti -iltapäivän ohjelma

Virittäytyä vuorovaikutteisesti – nyt ja koulutuksen jälkeen – innolla keskustelemaan tulevaisuuden koulusta ja luomaan henkilökohtaisella tasolla suhdetta meneillään olevaan opetussuunnitelmauudistukseen

Koulutusiltapäivän tavoitteena on antaa koko seutukunnan opetushenkilöstölle yleiskuva opetussuunnitelman perusteiden 2016 uudistustyöstä

avoin ja laaja prosessi, vahva yleinen osa, luonnos

normatiivisyys: lainsäädäntö on jo rakenne, kansallinen

normi, käsitteiden määrittely, peruskoulun opetusta

halutaan kääntää kokonaisuuksien hallintaan,

globaalikasvatus ja maailmankansalaisuuden

vahvistaminen, osallisuuden korostaminen,

tulevaisuussuuntautuneisuus, kestävä kehitys, laaja

selvitystyö taustalla, opettajuus muutoksessa myös,

ennen Mitä? Nyt Miten? Tiekartta ohjaa!

Tämä on mahdollisuus – on vaikuttamisen aika!

mk

Johdannoksi OPS2016-prosessista yleisesti

Sirpaleista ehjäksi, paloista kokonaiseksi, eheytystä, integrointia, yhteistyötä, ainejakoisesta holistiseksi

Tulevaisuus

Kevään 2014 palautteen pääviestit

Perusopetuksessa 90 % ja lisäopetuksessa 95 % opetuksen järjestäjistä piti perusteiden painopisteitä oikeina tai suurelta osin oikeina; yksikään ei katsonut että painopisteet eivät ole

lainkaan oikeita

•Perusteiden nähtiin suuntautuvan hyvin ja jopa innostavasti tulevaisuuteen, korostavan yksilön ja yhteiskunnan kannalta

tärkeitä kysymyksiä – oppilaiden ja huoltajien palaute oli erityisen myönteistä

Oppiaineosuuksien antama tuki paikalliselle työlle koettiin hyväksi tai melko hyväksi (50 % - 80 % vastanneista)

Palautteen antajat ilmaisivat huolensa mahdollisuuksistaan toteuttaa hyvänä pidettyjä linjauksia sekä eriarvoisuuden

lisääntymisestä

•Kaivattiin vielä yksityiskohtaisempia ohjeita sekä koulutusta

Miksi vuoden 2004 OPS ei enää riitä?

- oppisisällöt ovat liian laajat ja aihekokonaisuudet ovat jääneet irrallisiksi

- kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet on selkiytettävä

- työtavat ja oppimisympäristöt ovat muuttuneet

- oppilaiden hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota

- taito- ja taideaineita toivotaan lisää

- arviointi on kehittynyt monipuolisemmaksi

- kodin ja koulun välinen yhteistyö on muuttunut

- Vuoden 2004 ops ei vastaa koulujen ja oppimisen tulevaisuuden haasteisiin

mk

Miksi uusi OPS 2012-2016?

Opetussuunnitelman

perustemuutosten

taustalla Valtioneuvoston asetuksen

muutos 28.6.2012 / vn asetus 422/2012

•Tavoitteet ja tuntijako

Perusopetusasetuksen muutos

28.6.2012 •Eri vuosiluokkien

vähimmäistuntimäärät muuttuvat

Perusopetuslain muutokset •Työrauhaa koskevien pykälien

uudistaminen 30.12.2013

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

30.12.2013 •Muutokset paikalliseen

opetussuunnitelmaan jo 1.8.2014

Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012).

Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. (www.oph.fi)

Taustalla Asetus perusopetuksen

tavoitteista ja tuntijaosta

Tuntijako 28.6.2012

15.5.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti, että

Valtioneuvosto on hyväksynyt perusopetuksen uuden

tuntijaon käyttöönotolle siirtymäajan. (Asetus 422/2012)

Vuosiluokat 1-6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien

opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen lukuvuonna

2016-2017

Vuosiluokat 7-9 jatkavat edellisen tuntijaon ja vuoden 2004

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti

laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti.

Vuosiluokat 7-9 siirtyvät vuosiluokka kerrallaan uuden

tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen

opetukseen 2019 mennessä.

Siirtymäajasta

LUONNOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

PERUSTEIKSI 2014 (sisällysluettelo ja luvut 1-5) 14.11.2012

LUONNOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

PERUSTEIKSI 15.4.2014

Luvut 1-12 (yleinen)

Luvut 13-15 (ainekohtainen)

Kolmas kommentointi 15.4.–15.5.2014 (perus- ja

lisäopetuksen kokonaisuus)

Lausuntopyynnöt/kuuleminen syys-lokakuussa

Valtakunnalliset perusteet kokonaisuutena valmiit vuoden

2014 lopussa.

Opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet

ePerusteet – uusi

työkalu Perusteasiakirjat tuotetaan

sähköisessä ja rakenteistetussa

muodossa – ePerusteet,

julkaisu 2015 / helmi

Opetussuunnitelman

perusteiden teksti muodostuu

kahdesta osasta •normiosa

•tukiaineisto

Työkalua voidaan käyttää myös

paikallisessa työssä

Opetushallitus kannustaa opetuksen järjestäjiä ja

niiden alaisia kouluja seuraamaan valtakunnallista

perusteiden laadintatyötä ja valmistautumaan sen

rinnalla paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön.

-> PROSESSI

-> PAIKALLISEN TYÖN TUKI - TIEKARTTA

Paikallisen ops työn tuki

ePerusteet –palvelun julkaisu (1.2. 2015?)

Valtakunnalliset perusteet

Paikallinen opetussuunnitelmatyökalu

Paikallisen ops työn tuki

MIKSI?

• Koulua ympäröivä maailma muuttunut olennaisesti 2000-luvun alun jälkeen Globalisoitumisen vaikutus ja kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet

• MITÄ?

• Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen on muuttunut Tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisen taitoja

• MITEN?

• Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja koulujen työkäytänteitä on tarpeen tarkastella ja uudistaa suhteessa toimintaympäristön ja osaamisen muutoksiin

mk

Miksi uudistusta tarvitaan?

• Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen

rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle,

2009)

• Tekeminen – kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat

tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa

• Tietäminen – entistä enemmän hajautettu

teknisesti ja sosiaalisesti

• Oleminen – identiteettimme on koetuksella

jatkuvan muutoksen ja globaalien

informaatiovirtojen maailmassa

IH

Muutoksen ytimessä

Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi

IH

Epävarmuu- den kasvu

Valintojen ongelmat

Individualismi, normittomuus, kulutusyhteis- kunta, materia- lismi & instru- mentalismi

Ymmärrettävyys

Hallittavuus

Merkityksellisyys

Koherens- sin tunne

Terveys, subjektiivinen hyvinvointi (QoL)

Lähde: Timo Hämäläinen, 2009 (Aaron Antonovsky; Monica Ericsson & Bengt Lindström)

Uudistuksen keskeinen tavoite Luodaan yhdessä paremmat edellytykset

koulun kasvatus-

ja opetustyölle

kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle

kestävälle tulevaisuudelle

2014

IH

Mitä? Miten?

Uudistuksen ydin

> Miten koulu toimii vielä nykyistä paremmin kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka * edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta * vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa * edistää laaja-alaisen osaamisen kehittymistä * luo edellytyksiä kestävään elämäntapaan

Miksi?

IH

Uudistuksen lähtökohtana:

- Perusopetuksen nykyiset vahvuudet

- Tulevaisuuden haasteet koululle ja oppimiselle

- Koulutuksellisen tasa-arvon turvaaminen

- Valtakunnallisen yhdenvertaisuuden vahvistaminen

mk

Miksi uusi OPS 2012-2016?

Neljä avainta ops-uudistukseen

miksi, miksi miksi, miksi, miksi…. uusi ops

Oppilaan muuttuva rooli -yhdessä tekeminen, osallistuminen

-tutkiva ja luova työskentely

Muuttuva maailma -ympäristö, globalisoituminen, talous,

työelämä, teknologia, yhteisöjen

monimuotoisuus

Muuttuva sivistyskäsitys ja

osaaminen -laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys

-oppimisen taidot, tiedonhallinta ja

vuorovaikutus

Muuttuva opetus -oppimiskäsitys

-yhteistyö ja kokonaisuuksien

rakentaminen

Toimintaperiaatteiden selkiyttäminen – tavoitteet, sisältö

ja toteuttaminen

Oppilaan yksilöllinen ohjaus ja tuki – jokainen oppilas voi

opiskella lähtien liikkeelle omista lähtökohdistaan,

Koulutyö kannustaa omien vahvuuksien löytämiseen ja

kehittämiseen sekä opiskelusta motivoitumiseen

Osaamisen korkean tason turvaaminen

Sivistystehtävän ja perusopetuksen eheys

mk

Uudistuksen tavoitteet

Opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan

• Arvoperusta, tehtävä ja tavoitteet, opetussisällöt

Oppimisen ja osaamisen määrittely

• Oppimiskäsitys, pedagogiikka, oppimisen arviointi, laaja-alainen

osaaminen ja sen ilmeneminen oppiaineissa

Tapa toimia

• Toimintakulttuuri, koulutyön käytännön järjestäminen, kieli- ja kulttuuriryhmien

opetus

Opetuksen yhtenäisyys ja opetuksen eheyttäminen

• esi- ja perusopetuksen jatkumo

• yhtenäisyyttä tukeva toimintakulttuuri, oppimiskokonaisuudet, vuosi-

luokkakokonaisuudet

Mikä opetussuunnitelmissa

muuttuu?

Perusopetuksen

arvoperusta I

Oppilaan

ainutlaatuisuus

ja oikeus

hyvään opetukseen Ihmisyys,

sivistys ja

demokratia

Kulttuurinen

moninaisuus

rikkautena

Kestävän

elämäntavan

välttämättömyys

Perusopetuksen arvoperusta

Käsitys oppimisesta Oppilas on aktiivinen toimija

Myönteiset tunnekokemukset, yhdessä

tekeminen ja uutta luova toiminta

edistävät oppimista

Oppiminen tapahtuu

vuorovaikutuksessa toisten kanssa –

kielen ja vuorovaikutuksen merkitys,

vertaisoppiminen

Taitojen merkitys

Oppimaan oppimiseen ohjaaminen • Oman oppimisprosessin hahmottaminen

• Tavoitteiden asettaminen ja oman työn suunnittelu ja

arviointi

• Kannustavan ja ohjaavan palautteen merkitys

Oppimiskäsitykseen

liittyviä opetuksen tavoitteiden täsmentämisessä

huomioitavia seikkoja

Oppilas on aktiivinen toimija.

Oppiminen tapahtuu

vuorovaikutuksessa.

Oppiminen on prosessi.

Oppimaan oppimisen

vahvistaminen

OPS2016 –työn perusta

• Normiperustaisuus

• Tietoperustaisuus

• Tulevaisuusorientaatio

• Yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus

mk

• Selkeä ja tiivis opetuslainsäädäntö

• Muutoksia perusopetuslakiin ja -asetukseen

• Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen

opetussuunnitelman asema määritelty laissa

• Uusi valtioneuvoston asetus 422/28.6.2012

• Tavoitteet esiopetusta, perusopetukseen valmistavaa

opetusta, perusopetusta, lisäopetusta sekä aikuisten

perusopetusta varten

• Perusopetuksen uusi tuntijako

• Opetussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelma

• Perusteet Opetushallituksen antamana määräyksenä

• Virallisesti päätetty paikallinen opetussuunnitelma opettajan

työn suunnittelun perustana

mk

Normiperustaisuus

Perusopetuslaki 2§ 1 mom.

Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on

tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti

vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä

antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana

varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.

mk

Mikä on koulun perustehtävä?

Perusopetuslaki 3§ 2 ja 3 mom.

Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja

edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää

oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.

Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.

mk

Miten opetus tulee järjestää?

Perusopetuslaki 30§ 1 mom.

Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

mk

Mihin oppilaalla on oikeus?

• Tavoitepykälät otsikoinniltaan lähes samat kuin vuoden 2001 asetuksen pykälät

2 § Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen

3 § Tarpeelliset tiedot ja taidot

4 § Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen

oppimisen edistäminen

- Nämä on kirjoitettu auki perusteluonnokseen

- Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

mk

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet Valtioneuvoston asetus 422/2012

• Koskee esiopetusta, perusopetusta, lisäopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä aikuisten perusopetusta

• Tavoitepykälät:

2 § Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen

3 § Tarpeelliset tiedot ja taidot

4 § Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen

oppimisen edistäminen

Osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu (OKM 28.6.2013)

IH

Valtioneuvoston asetus 422/2012 lähtökohtana

• Opetuksen keskeinen tavoite • Oppilaan laajan yleissivistyksen muodostuminen,

maailmankuvan avartuminen ja syventyminen

• Opetuksen sisällön määrittelyn lähtökohta

• Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon

• Opetuksen sisältöalueiden määrittely

• Ihmisten tarpeet ja tunteet

• Kulttuuri, taiteet ja kirjallisuus

• Ympäristö ja luonto

• Historia ja yhteiskunnan perusteet

• Uskonnot ja elämänkatsomustieto

• Talous ja teknologia

mk

3§ Tarpeelliset tiedot ja taidot

• Tavoiteltava, oppiainerajat ylittävä osaaminen • Ajattelun taidot

• Oppimaan oppimisen taidot, motivaatio

• Luovuus

• Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta (4§:stä)

• Tieto- ja viestintäteknologian käyttöön liittyvät valmiudet (4§:stä)

• Vuorovaikutuksen ja yhteistyön taidot

• Terveyteen, hyvinvointiin liittyvät valmiudet

• Turvallisuuteen ja arjenhallintaan liittyvät valmiudet

• Eettiseen ajatteluun ja toimintakykyyn liittyvät valmiudet

• Aktiivisen kansalaisuuden ja yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan edellyttämät valmiudet

• Kansalaisvalmiudet sekä tiedot työelämästä ja yrittäjyydestä

• Kestävän kehityksen edistämisen edellyttämät valmiudet

mk

3§ Tarpeelliset tiedot ja taidot

• Eri tiedonaloihin liittyvä tavoiteltava osaaminen

• Äidinkielen monipuolinen suullinen ja kirjallinen hallinta

• Valmiudet vuorovaikutukseen myös toisella kotimaisella

kielellä

• Matemaattis-luonnontieteellisen ajattelun ja soveltamisen

perusteet

• Talous- ja kuluttajataidot

• Taiteen, käsityön ja liikunnan taidot

mk

3§ Tarpeelliset tiedot ja taidot

Jäsentely IH

• Opetuksen järjestämistä ohjaavat periaatteet • Kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauksessa sekä kaikessa

koulun toiminnassa tulee aktiivisesti vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

• Kasvatus ja opetus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa

• Kasvatus ja opetus tulee järjestää siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä

• Opetuksessa on otettava huomioon erityisesti sukupuolten väliset kasvun ja kehityksen erot

• Opetuksessa vahvistetaan edellytyksiä jatko-opintoihin ja halua koko elämän kestävään oppimiseen

mk

4§ Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen

Jäsentely IH

• Oppilashuollon järjestämistä ohjaavat periaatteet • Oppilashuollon tulee edistää oppilaan fyysistä, psyykkistä ja

sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia

• Oppilashuollon tulee siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen sekä koulunkäynnin edellytykset

mk

4§ Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen

Jäsentely IH

• Toimintakulttuurin ja oppimisympäristön järjestämistä ohjaavat periaatteet

• Toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä

• Niiden tulee huomioida oppilaiden yksilölliset tarpeet

• Niiden tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta

• Toiminnassa edistetään työrauhaa

• Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja tukitoimien oikea-aikaiseen kohdentumiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen

• Oppilaita tulee ohjata ja kannustaa omatoimiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan ja antaa heille valmiudet sitä edellyttävään tvt:n käyttöön

• Oppilaita autetaan jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa

mk

4§ Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen

Jäsentely IH

• Oppilaiden koulukokemukset ja hyvinvointi

• Oppimistulosten kehitys

• Opetussuunnitelman perusteiden toimivuus ja

opetussuunnitelmien laatu

• Oppilaiden näkemyksiä opetuksen ja

opetussuunnitelmien kehittämisestä

mk

Tietoperustaisuus

• Ohjausjärjestelmän ja perusteiden vahvuudet tulee pyrkiä säilyttämään ja uudistamaan järjestelmää maltillisesti

• Opetussuunnitelman asema koulun kaikkea toimintaa ohjaavana ja johtamisen ja koulutyön kannalta strategisena työvälineenä on vahvistunut

• Opetussuunnitelman asema opetushenkilöstön pedagogisena työvälineenä on vahvistunut, pedagogista tukea kaivataan kuitenkin lisää

• Opetussuunnitelmatyöllä voidaan parhaimmillaan lisätä perusopetuksen sekä horisontaalista että vertikaalista yhtenäisyyttä

• Opetussuunnitelmaprosessi tulisi osata käyttää sekä koulun sisällä toimivien että koulun ja sen yhteistyökumppaneiden välisen yhteisen keskustelun lisäämiseen ja edistää siten sitoutumista yhteiseen kasvatustyöhön

mk

Koontia ja pohdintaa

1. Keskeisiä muutostrendejä ja niiden vaikutus koulutyöhön

2. Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometri

Lähteet: Perusopetus 2020 –raportti ja sen laaja tausta-aineisto

EK:n Oivallus –hankkeen raportit

OECD:n uusimmat raportit

EU:n ja Euroopan neuvoston analyysit

Oppimisen tulevaisuus 2030 –aineisto ja julkaisu

(http://www.ebarometri.fi)

Jouni Välijärven luento 27.8.2013

mk

TULEVAISUUSSUUNTAUTUNEISUUS

• Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, globaali väestön kasvu ja köyhyys

• Globalisaatio ja sen vaikutukset

• Teknologian kehitys

• Tiedon määrän ja luonteen muutos

• Yhteiskunnallisten ilmiöiden kompleksisuus

• Lasten kasvuympäristöissä tapahtuvat muutokset

mk

Toimintaympäristöä muuttavat keskeiset tekijät

Tarvitaan monta tapaa oppia ja opettaa

• ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen,

• itseopiskelu, kansalaistoiminnan ja muun kuin kouluoppimisen hyväksilukeminen;

• osaamisen näyttäminen

Resurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla

• yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat

• eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan

• tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminen

Erilaisuuden huomioonottaminen tärkeää

• yksilölliset tarpeet

• yhteistoiminnallisen oppimisen muodot

Opettajan tehtävän uudelleenarviointi välttämätöntä

• moniammatillisuuden lisääntyminen

IRMELI HALINEN

Ratkaistuja kysymyksiä 2030 eli mistä ollaan melko lailla yhtä mieltä

Voiko kukaan muu kuin yksilö oppia?

• tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen

Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen

• monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiö-oppiminen vs. asiantuntijuus

Opetuksen ulkoistaminen, tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta

• keikkaopettajafirmat, etäopetus jne.

• ulkoistettu opetus, eriarvoistuminen

Englanti oppimisen kieleksi

• moni- vai monokulttuuristuminen?

Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia

• inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset

virtuaalisuhteet

IRMELI HALINEN

Kiistakysymykset eli asiat, joista esitettiin hyvin erilaisia näkemyksiä

Opetussuunnitelman perusteita laadittaessa perusteiden kaikilla osa-alueilla (tavoitteissa, sisällöissä ja käytännöissä) otetaan huomioon seuraavat näkökohdat:

• rakentaminen vahvuuksille • kestävä tulevaisuus tavoitteena • tasa-arvo ja yhdenvertaisuus • oppilaiden tarpeiden huomioonottaminen, hyvinvoinnin ja muiden oppimisen

edellytysten tukeminen • perusopetuksen yhtenäisyys ja eheys, työn jatkumot • kansainvälisyys, globaali vastuu • kieli- ja kulttuuritietoisuus • teknologinen muutos, tiedon kanssa työskentely • laaja-alaisen luku- ja kirjoitustaidon haasteet

IRMELI HALINEN

Perusteiden valmistelua ja kirjoittamista ohjaavat periaatteet

• Rakennetaan esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen

vahvuuksille ja kehitetään niitä suhteessa toimintaympäristön

muutosten asettamiin haasteisiin

• Vahvistetaan kasvun ja oppimisen jatkumoa sekä oppijan

kehitysvaiheen huomioon ottamista

• Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin kehittämistä

ohjaavat arvot ja periaatteet

• Korostetaan tavoitteiden merkitystä, johdetaan tavoitteista

tulevaisuudessa tarvittava laaja-alainen osaaminen

IRMELI HALINEN

Uudistusprosessia ohjaavat linjaukset tavoitteiden saavuttamiseksi (1)

• Syvennetään oppimiskäsitystä ja vahvistetaan edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä

• Jäsennetään ja karsitaan perusopetuksen sisältöjä siten, että voidaan kiireettömämmin keskittyä olennaiseen ja syventää oppimista

• Tuetaan paikallista pedagogista kehittämistä

• Toteutetaan uudistusprosessi monipuolisessa yhteistyössä, kannustetaan opetuksen järjestäjiä toimimaan samoin sekä liittämään ops-työ opetuksen ja koulutuksen strategiseen kehittämiseen

IRMELI HALINEN

Uudistusprosessia ohjaavat

linjaukset tavoitteiden saavuttamiseksi (2)

Laatutyö

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa 1. on kohta ”Paikallisen opetussuunnitelman kehittäminen ja arviointi”.

-> Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.

-> Arvioinnin keskeiseksi tarkoitukseksi laki määrittelee koulutuksen kehittämisen ja oppimisen edellytysten parantamisen.

Laatutyö

1 Johtaminen 2 Henkilöstö 3 Taloudelliset resurssit 4 Arviointi

5 Opetussuunnitelman toteuttaminen 6 Opetus ja opetusjärjestelyt 7 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 8 Osallisuus ja vaikuttaminen 9 Kodin ja koulun yhteistyö 10 Fyysinen oppimisympäristö 11 Oppimisympäristön turvallisuus 12 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 13 Koulun kerhotoiminta

Laatukriteerit

Arvoperusta vahvistuu

Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään oppimiseen

Sivistyskäsitys ja suhde muuttuvaan yhteiskuntaan

Tehtävä kuvataan yksityiskohtaisemmin

Kasvatus- ja opetustehtävä

Oppivelvollisuuden suorittaminen, laajan yleissivistyksen perusta

Hyvät edellytykset toisen asteen opintoihin

Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon mm.

Lisääntyvä yhteistyön tarve

Oppilaiden rooli ja osallistuminen

Koulun kaiken toiminnan kasvattava ja ohjaava vaikutus

Monipuolisten oppimisympäristöjen ja työtapojen tärkeys ja esim. etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen mahdollisuudet

IH

Muutos 1:

Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan

Oppimiskäsityksen kuvaus ottaa huomioon uusimman tutkimuksen ja konkretisoituu

Koulutyön kaikilla alueilla – yhdessä tekemisen, kokemusten, tunteiden ja ilon merkitys!

Oppiaineiden tavoitteissa, joissa korostuu miten? –näkökulma

Tavoitteiden vahvistaminen sekä oppiainerajat ylittävän laaja-alaisen osaamisen määrittely

Laaja-alainen osaamisen tavoitteet opetuksen eheyttämistä tukemassa

Osaaminen kuvataan koulun ja opettajan toiminnalle asettuvina tavoitteina, ei suoraan oppilaiden osaamisvaatimuksina

Osaamisen tavoitteet täsmennetään vuosiluokka-kokonaisuuksittain

IH

Muutos 2: Oppimisen ja osaamisen tarkastelu

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden, toimintakyvyn ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta

IH

Mitä laaja-alaisella osaamisella

tarkoitetaan?

• Laaja-alaisen osaamisen kuvaukset on johdettu valtioneuvoston asetuksesta ja määritelty suhteessa toimintaympäristön muutoksiin

• Kuvauksissa on pyritty ottamaan huomioon osaamisen eri ulottuvuudet

• Osaaminen tukee oppilaan identiteetin muotoutumista ja luo valmiuksia kestävään elämäntapaan

• Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä ja oppilaille merkityksellisten kysymysten käsittelyä – > yhteys eheyttäviin oppimiskokonaisuuksiin

IH

Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (1)

Tarvittavan laaja-alaisen osaamisen alueet (7)

• Ajattelu ja oppimaan oppiminen

• Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

• Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

• Monilukutaito

• Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

• Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys

• Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

mk

Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (2)

Laaja-alainen osaaminen

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

L4 Monilukutaito

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

L6 Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Laaja-alainen osaaminen

Oppilaan arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa avataan selkeämmin

Oppilaan arvioinnista oppimista tukevaan arviointiin ja arvioinnin näkemiseen osana oppimista

Arviointikulttuuri on osa toimintakulttuuria

Monipuolisen näytön ja palautteenannon merkitys

Päättöarvosanan muodostumisen ja päättöarvioinnin kriteerien selkeyttäminen

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet määritellään ja kuvataan niiden sisältö

Korostetaan toimintakulttuurin kehittyvää luonnetta sekä merkitystä oppilaiden kasvun ja oppimisen kannalta

Periaatteet tukevat arvoperustan ja tehtävän toteutumista sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä

Ohjaaminen perusopetuksen yhtenäisyyteen ja opetuksen eheyttämiseen; monialaiset oppimiskokonaisuudet

2014

Muutos 3:

Tapa toimia perusopetuksessa ja koulussa

Toimintakulttuuria vertailemassa…

Toimintakulttuuri (2004)

Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt toiminta- ja käyttäytymismallit arvot, periaatteet ja kriteerit

joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös

kaikkeen oppituntien ulko-puoliseen koulun toimintaan, kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin

1/3 sivun teksti

Toimintakulttuuri (2012)

Toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka muodostuu - säädöksistä sekä paikallisista ja koulujen omista

suunnitelmista - johtamisrakenteista ja työn organisoinnista - oppimiskäsityksestä ja pedagogiikasta - vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä.

Toimintakulttuuri vaikuttaa kaikkien päivittäiseen hyvinvointiin ja koulutyön mielekkyyden kokemukseen. Tulevaisuuden kannalta olennaisia ovat toimintakulttuurin vaikutukset erityisesti oppilaiden identiteettiin ja osaamiseen.

5 sivun teksti

Toimintakulttuuri muutoksessa 5.9.2013 62

• Toimintakulttuuri ilmenee koulutyön järjestämisessä (oppimisympäristöt, työtavat, yhteistyö, kouluruokailu jne.) sekä oppimisen arvioinnissa, oppimisen ja koulunkäynnin tuen sekä ohjauksen järjestelyissä

• Tavoitteena on, että koulu toimii oppivana, oppilaan kasvua tukevana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen

• Oppivalle yhteisölle ( ydin) ominaisia ovat Hyvinvointi ja turvallinen arki

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

2014

Koulu oppivana yhteisönä 1

Oppiva yhteisö

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Vuorovaikutus

ja monipuolinen

työskentely

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Osallistuminen ja demokraattinen

toiminta

Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen

Paikalliset asiat

mk

Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa

Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa

Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäinen kokonaisuus

Opetuksellisesti eheä jatkumo

Kasvatuksellisesti johdonmukainen kokonaisuus

Edellyttää opettajien yhteissuunnittelua ja oppiainerajat ylittävien, eheyttävien oppimiskokonaisuuksien toteuttamista

Perusteissa määritellään siirtymävaiheiden sekä eri vuosiluokkakokonaisuuksien tehtävät

Laaja-alainen osaaminen sekä monialaiset oppimis-kokonaisuudet toteuttavat aiemmin aihekokonaisuuksille asetettuja tavoitteita

Oppimiskokonaisuuksien tavoitteet sekä suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat periaatteet määritellään perusteissa

Oppimiskokonaisuuksien tarkempi sisältö ja toteutus päätetään paikallisesti

IH

Koulu oppivana yhteisönä 2

Perusteiden rakenteelliset ja linjaratkaisut Vahva yleinen osa, joka ohjaa ja yhtenäistää oppiainekohtaisten

osuuksien kirjoittamista

opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisten tavoitteiden tuominen perusteisiin vahvistaa yhteyttä VN:n asetukseen

arvoperustan, tehtävän ja oppimiskäsityksen sekä niiden vaikutusten vahvistaminen

yhteiset toimintakulttuurin kehittämistä koskevat linjaukset

Vuosiluokkakokonaisuuksien ja niiden välisten siirtymävaiheiden määrittely

Koulutyön järjestämistä koskevat osuudet koottuna lukuun 5

Selkeät velvoitteet ja paikallisen opetussuunnitelman laadintaa koskevat ohjeet

Kestävä elämäntapa ja hyvinvointi perusopetuksen kaikkia osa-alueita yhdistävänä tavoitteena

IRMELI HALINEN

Muutos 4:

Perusopetuksen yhtenäisyyden ja eheyttämisen vahvistaminen 1

Eheyttämistä erityisesti tukevat elementit Laaja-alainen osaaminen kuvataan luvussa 3 sekä avataan

vuosiluokkakokonaisuuksittain luvussa 12 Yhtenäisyys ja eheyttäminen määritellään osana

perusopetuksen toimintakulttuuria luvussa 4 Eheyttävät oppimiskokonaisuudet laaja-alaisen osaamisen

kehittymisen ja oppiaineiden välisen yhteistyön tukena määritellään luvussa 4

Eheyttämisessä olennaista on oppilaan kokonais-valtainen oppimiskokemus

IH

Perusopetuksen yhtenäisyyden ja eheyttämisen vahvistaminen 2

Opetussuunnitelmaprosessissa on mahdollisuus pohtia koulutyötä ja opetusta yhdessä ja organisoidusti:

Missä ollaan nyt?

Mistä halutaan pois?

Mitä kohti halutaan mennä?

Mitä pitäisi tehdä?

IRMELI HALINEN 69

Opetussuunnitelmatyön merkitys

Oppimiskokonaisuudet (OK) ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja, joissa hyödynnetään myös koulun muuta toimintaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tehtävänä on vahvistaa kasvua ihmisenä ja vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä ja luoda perustaa yleissivistykselle. Toteuttamisen tulee ilmentää koulun arvoja, oppimiskäsitystä ja toimintakulttuuria sekä tukea erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä

IRMELI HALINEN

EHEYTTÄVÄT OPPIMISKOKONAISUUDET (OK)

Arvot, oppimis-

käsitys,

toimintakulttuuri

Kasvatuksen ja

opetuksen tavoitteet

Laaja-alainen osaaminen

Ko

ulu

työ

Op

piain

ee

t

Op

piain

ee

t

OK

Paikallisesti ratkaistavia asioita

IRMELI HALINEN

•Miten työ organisoidaan ja resursoidaan

•Miten yhteistyö rakennetaan – miten erityisesti oppilaat ja huoltajat saadaan mukaan

•Miten määritellään opetuksen arvoperusta ja tehtävä

•Miten pohditaan oppimiskäsityksen vaikutusta

•Miten opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet täsmennetään; erityisesti laaja-alainen osaaminen

•Miten oma toimintakulttuuri linjataan

•Miten toimintakulttuuri toteutuu koulutyön käytännön järjestämisessä

•Miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto järjestetään

•Miten oppilaan arviointi toteutetaan ja turvataan sen yhdenvertainen toteutuminen

•Miten kieli- ja kulttuuriryhmien opetus järjestetään

•Miten siirtymävaiheet ja vuosiluokkakokonaisuudet toimivat

•Miten oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja jaetaan vuosiluokittain

5§

Esiopetuksen erityisenä tehtävänä on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla.

A-S HOLAPPA

Valtioneuvoston asetus 422/2012 (28.6.2012) linjaa kehittämisen suuntaviivat

- Uudistettu vuonna 2010 kasvun ja oppimisen tuen osalta

- Uudistettu osa on palvellut lasten saaman tuen käytäntöjä varsin hyvin

- Perusteasiakirja ei tue riittävästi lasten ja huoltajien osallisuutta

- Perusteissa ei kuvata esiopetuksen toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä riittävästi

- Perusteiden antama pedagoginen tuki jää vähäiseksi

A-S HOLAPPA

Nykytilanteen arviointi – esiopetuksen nykyiset perusteet

Esiopetuksen perusteita valmistellaan tiiviissä yhteistyössä perusopetuksen perusteiden kanssa

Työryhmien yhteistyö

Sisällön rakenteellinen yhteys

arvoperusta

oppimiskäsitys

laaja-alainen osaaminen

toimintakulttuuri

yhteistyö

kasvua ja oppimista tukeva arviointi

A-S HOLAPPA

Yhteys perusopetukseen

lapsilähtöisyys

eheytetyn opetuksen periaate

leikki kasvun ja oppimisen

välineenä

opetus tukee jokaisen lapsen

kasvua ja oppimista

esiopetusikäiset kuuluvat päivähoito-oikeuden piiriin

aamu- ja iltapäivähoidon tarve kouluissa oleville

suurin osa kokopäivähoidossa

A-S HOLAPPA

Yhteys muuhun varhaiskasvatukseen

• Esiopetuksen muuttuminen vapaaehtoisesta mahdollisuudesta velvoitteeksi

• Varhaiskasvatuslain valmistelu > lain mahdolliset vaikutuksen esiopetukseen

A-S HOLAPPA

Esiopetukseen vaikuttavat koulutuspoliittiset linjaukset

1. Aikataulut ja organisointi

2. OPS2016 –sivut ja tiekartta

3. Perusteasiakirjojen uusi muoto ePerusteet ja niihin liittyvä tukiaineisto

IRMELI HALINEN

YHDESSÄ TEKEMINEN JA VUOROVAIKUTUS

2012 2013 2014 2015 2016 2017

IRMELI HALINEN

Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012 - 2017

Esi-, perus- ja lisä- opetuksen opsin perusteet

Lukion opsin perusteet

Aikuisten perusopetuksen

perusteet ja aikuisten

lukiokoulutuksen perusteet

Taiteen

perusopetuksen

perusteet

Paikallinen ops

Paikallinen

ops

Paikalli-

nen ops

Paikalliset

opsit

Lukioon

valmistava Paikallinen

ops

• Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä

• Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen 1.8.2016 siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen

IRMELI HALINEN

Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien

valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan)

• Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät

• Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute ja Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointi-mahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana

• Marraskuu 2012 - yleiset linjaukset

• Syyskuun alku 2013 - esiopetus

• Huhtikuu 2014 - perusopetus ja lisäopetus

• Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista syksyn 2014 aikana

IRMELI HALINEN

Yhteistyöhön perustuva ja avoin

valmisteluprosessi

http://www.oph.fi/ops2016 • Etusivun uutiset

• Tavoitteet

• Aikataulu

• Työryhmät

• Paikallisen työn tuki

• Luonnokset

• Blogi

IH

OPS-tiekartta Tarkoitettu paikallisen työn apuvälineeksi

Laadittu 27.1.2012 pidetyn ops-seminaarin (kuntien edustajia), avien ja norssien edustajien kanssa käytyjen keskustelun sekä kansallisilla perusopetusopetuksen päivillä käydyn keskustelun ja palautteen pohjalta

Päivitetään vuoden 2014 alkupuolella

Sisältää

• Valtakunnallisen perusteiden laadintatyön vaiheet ja aikataulu

• Paikallisen työn mahdollinen eteneminen

• Yhteisesti pohdittavia isoja teemoja

• Työtä virittäviä kysymyksiä/näkökulmia

• Esimerkkejä

IRMELI HALINEN

• Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa - ePerusteet osana Oppijan verkkopalvelua

• Teksti jaetaan kahteen osaan

• normiosaan

• josta ikonien kautta pääsee tukiaineistoon

• josta linkit lainsäädäntöön

• Tukiosaan

• jossa voidaan avata normitekstiä, antaa esimerkkejä toteutuksesta

• josta linkit syventävään aineistoon Edu.fi -sivuille sekä relevantteihin muihin sivustoihin (esim. Unicefin lapsen oikeuksien sopimusta koskeva aineisto)

IRMELI HALINEN

Perustetyön toteuttaminen – tukea paikalliseen työhön

1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht.

Vanha 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222

Uusi 19 19 22 24 25 25 29 29 30 222 *

IRMELI HALINEN

Perusopetusasetuksessa määritellyt vähimmäis-tuntimäärät

eri vuosiluokilla muuttuivat

Perusopetusasetus 3§

* Mahdollinen lisäys (+3) päätetään 2013.

Perusopetuslaissa määritellyt oppiaineet ovat samat kuin aiemmin

• Nivelvaiheet 2. ja 3. vuosiluokan sekä 6. ja 7. vuosiluokan välissä kaikissa aineissa

• Kieltenopetuksessa siirtymää alemmille vuosiluokille; B1-kielen opetus varhennetaan alkamaan 6. luokalla

• Ympäristöoppia 6. vuosiluokan loppuun asti

• Uskontoa 1 vvt vähemmän

• Historiaa ja yhteiskuntaoppia 2 vvt enemmän (4.-6. vuosiluokilla), yhteiskuntaopin tuntimäärä säädellään aiempaa selkeämmin

• Taide- ja taitoaineiden ns. välystunteja sekä oppilaalle valinnaisten aineiden tunteja kiinnitetty kaikille yhteiseen opetukseen 4 vvt (musiikki 1, kuvataide 1, liikunta 2); kotitalous luetaan taide- ja taitoaineisiin; ns. välystunteja 1 vvt vähemmän kuin aikaisemmin

• Valinnaisten aineiden tuntimäärä 9 vvt (- 4 vvt); näihin aineisiin kohdennettavasta 3 vvt:n lisäyksestä päätetään keväällä 2013

• Valtio tukee valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta; pohditaan A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi

IRMELI HALINEN

Tuntijakoratkaisu Valtioneuvoston asetus 422/2012

Aine Vanha Uusi Muutokset

Äidinkieli ja kirjallisuus 14+14+14=42 14+18+10=42 Nivelkohta vaihtuu.

A1-kieli 8+8=16 9+7=16 Yhden tunnin siirto 3-6 vlk.:lle

B1-kieli 6 2+4=6 Aloitus jo 6 vlk.

Matematiikka 6+12+14=32 6+15+11=32 Nivelkohta vaihtuu.

Ympäristöoppi 9 4+10=14 1-6 vlk. kokonaisuutena Nimi muuttuu.

Biologia ja maantieto 3+7 7 Erillisinä oppiaineina vasta 7-9 vlk. *

Fysiikka ja kemia 2+7 7 Erillisinä oppiaineina vasta 7-9 vlk. *

Terveystieto 3 3 *

Ympäristö ja luonnontieto- aineet yht.

9+5+17=31 4+10+17=31 * Biologiaa ja maantietoa, fysiikkaa ja kemiaa ja terveystietoa opetetaan osana ympäristöopin opetusta integroidusti vlk. 1-6.

IRMELI HALINEN

Tuntijako oppiaineittain tarkasteltuna

Aine Vanha Uusi Muutokset

Uskonto / Elämänkatsomustieto

6+5=11 2+5+3=10 Nivelkohta vaihtuu. Yksi tunti vähemmän

Historia ja yhteiskuntaoppi

3+7=10 5+7=12 Kaksi tuntia enemmän (4-6 vlk.) YH vähintään 2+3=5

Musiikki 4+3=7 2+4+2=8 Nivelkohta vaihtuu. Yksi yhteinen tunti enemmän

Kuvataide 4+4=8 2+5+2=9 Nivelkohta vaihtuu. Yksi yhteinen tunti enemmän

Käsityö 4+7=11 4+5+2=11 Nivelkohta vaihtuu.

Liikunta 8+10=18 4+9+7=20 Nivelkohta vaihtuu. Kaksi tuntia enemmän

Kotitalous 3 3 Luetaan osaksi taide- ja taitoaineita.

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset

6+6=12 6+5=11 Nivelkohta vaihtuu. Yksi tunti vähemmän

Taide- ja taitoaineet yht. 56 (+3 kotitalous) 62

IRMELI HALINEN

Aine Vanha Uusi Muutokset

Oppilaanohjaus 2 2

Valinnaiset aineet 13 9 Mahdollinen lisäys (+3) päätetään 2013.

Vähimmäistuntimäärä yhteensä

222 222 Mahdollinen lisäys päätetään 2013.

Vapaaehtoinen A2-kieli 12 12 Valinnaisena aineena tai B1-sijasta yhteisenä aineena tai vähimmäis-tuntimäärän ylittävänä opetuksena. * **

Vapaaehtoinen B2-kieli 4 4 Valinnaisena aineena tai vähimmäis-tuntimäärän ylittävänä opetuksena .*

IRMELI HALINEN

* Rahoituksesta säädetään myöhemmin.

** OKM valmistelee hallituksen esityksen vuoden 2014 loppuun mennessä, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi