Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä, Ilona Nurmi-Lüthje,...

Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon

päivystyksessä

Ilona Nurmi-Lüthje, FT, dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti

Tampere 4.9.2014

Alkoholi ja tapaturmat • tapaturmainen kuolema aiheutuu usein alkoholin

käytön aiheuttamasta alentuneesta toimintakyvystä ja heikentyneestä riskin arviointikyvystä

• voimakkaasti päihtyneen henkilön riski vammautua esimerkiksi kaatuessa on monikymmenkertainen verrattuna selvin päin kaatuneeseen

Potilastietojärjestelmän tapaturmatiedot Pohjois- Kymen sairaalassa

• normaalit: potilastiedot, hoitoontuloaika, lähettävä yksikkö, jatkohoito, jatkohoitoyksikkö, toimenpide jne.

• tapaturman ulkoinen syy (ICD -10 • tapaturmatyyppi (ICD-10) • vammadiagnoosi(t) (ICD-10) (lääkäri) Lisäksi: • tapaturman sattumispäivä, kellonaika • urheilu- ja liikuntatapaturma: laji (1-33) • alkoholipuhallustulos (promillelukema) • pyöräilytapaturma: kypärän käyttö • itsensä vahingoittamiset: psykiatrinen konsultaatio

minimi

Miten alkoholi näkyy Pohjois-Kymen sairaalan kahden vuoden tapaturma- aineistossa?

• päihtyneiden tapaturmapotilaiden osuus lisääntyi tarkasteluaikana, erityisesti 18-24-vuotiaiden miesten

• joka neljäs tapaturmapotilas oli päihtynyt, viikonloppuisin joka toinen

• miehet kolme kertaa useammin kuin naiset • yli promillen humalassa useimmin miehistä 45-54-vuotiaat ja

naisista 35-44-vuotiaat • miehillä promillet keskimäärin 1,8 ‰ (vaihteluväli 0,1-5,0 ‰)

ja naisilla 1,5 ‰ (vaihteluväli 0,1-3,6 ‰) • päihtymystila erityisesti toistuvissa tapaturmakäynneissä

Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2007

Päivystyspoliklinikalle tulleet tapaturmat kahden vuoden aikana ja alkoholitapausten (A+) osuudet niissä Tapaturman ulkoinen syy (ICD -10)

n (%)

A+ n (%)

Liikenne 623 (11) 115 (19) Kaatumiset, putoamiset (yleisin tapaturma)

2839 (51) 588 (21)

Laitteiden, koneiden aiheuttamat 888 (16) 99 (11) Ihmisen, eläimen aiheuttamat 177 (3) 31 (18) Altistumiset 92 (2) 12 (13) Pahoinpitelyt 437 (8) 285 (65) Itsensä vahingoittamiset 272 (5) 179 (66) Muut 223 (4 ) 21 (9) Yhteensä 5551 (100) 1330 (24)

Nurmi-Lüthje ym.julkaisematon

Alkoholi ja pyöräilytapaturmat • Alkoholin vaikutuksen alaisena sattuneiden

pyöräilytapaturmien osuus kaikista pyöräilytapaturmista on lisääntynyt: 24% (Olkkonen ja Honkanen 1990) -> 31% (Airaksinen ym.2013)

• Yli 1,2 promillen puhallustulos mitattiin lähes 90 %:lla

alkoholia nauttineista tapaturmaan joutuneista pyöräilijöistä (Airaksinen ym. 2013)

Alkoholi ja pyöräilytapaturmat • alkoholin vaikutuksen alaisena ja kypärättä pyöräily

aiheuttaa selvästi kohonneen vakavan vamman ja kuoleman riskin.

• jo 0,2 promillen humala kasvattaa tapaturmariskiä 6-kertaiseksi ja 0,8 promillen humala 20-kertaiseksi verrattuna selvin päin pyöräilyyn.

• kypärän käyttö on noin seitsemän kertaa yleisempää selvin päin pyöräilevillä kuin päihtyneenä pyöräilevillä.

Li ym. JAMA 2001

Pyöräily alkoholin vaikutuksen alaisena ja pään vammat • pään vammoja oli päihtyneillä 60 % kaikista

vammoista, kun selvin päin pyöräilijöillä pään vammojen osuus oli 29 %

• pyöräily yhden-puolentoista promillen humalassa lisäsi pään vamman riskiä 1,2- kertaiseksi ja ≥1,5 promillen humalassa 7-kertaiseksi

Airaksinen ym.Suom Lääkäril 2013

Miesten pyöräilytapaturmat (n=131) ikäryhmittäin ja alkoholin vaikutuksen alaisina olleet (44%)


Promilleraja ja sanktio? • useissa EU-maissa pyöräilyssä on sama promilleraja kuin

moottoriajoneuvolla ajettaessa. • Suomen lainsäädännössä suhtautuminen alkoholin

vaikutuksen alaisena pyöräilemiseen on lievimpiä Euroopassa

• humalassa pyöräilystä voidaan sakottaa vain, jos aiheuttaa vaaran toiselle

• kuitenkin yli 80% pyöräilytapaturmista sattuu yksin, ilman toista osapuolta ja pyöräilijä vaarantaa oman terveytensä


Alkoholi ja kaatumiset/murtumat • päivystykseen johtanut kaatuminen tai murtuma

ikääntyneellä voi olla merkki alkoholin väärinkäytöstä (Curtis ym.1989), joten alkoholiongelma voi ilmetä myös tapaturmina (Reid ja Anderson 1997)

• huono tasapaino ja kävely, kaatuilemiset muiden kliinisesti havaittavien merkkien lisäksi voivat kertoa vanhuksen alkoholin ongelmakäytöstä

(American Geriatric Society)

Itsensä vahingoittamiset (n=272) • kaksi kolmesta oli alkoholin vaikutuksen alaisena • tyypillinen itseään vahingoittanut potilas oli 15–24-

tai 40–44-vuotias nainen tai 20–29-vuotias mies, joka tuli päivystykseen viikonloppuyönä alkoholin vaikutuksen alaisena

• kaksi kolmesta oli intoksikaatioita lääkkeiden avulla, joista 66%:ssa mukana myös alkoholi

• psykiatrinen konsultaatio toteutui vain alle puolella


Miesten itsensä vahingoittamiset (n=122) ja alkoholin osuus niissä (71% päihtyneitä)

0

5

10

15

20

25

30

35

10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80+

Ikäryhmä (v)

n

Itsensä vahingoittamiset miehet (n=122) Alkoholiehtoiset (n=87)


Naisten itsensä vahingoittamiset (n=150) ja alkoholin osuus niissä (61% päihtyneitä)

0

5

10

15

20

25

30

35

10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80+

Ikäryhmä (v)

n

Itsensä vahingoittamiset naiset (n=150) Alkoholiehtoiset (n=92)


Pahoinpitelyt • kolme neljästä pahoinpitelyn uhrista oli miehiä

• tyypillinen uhri on 20-24 -vuotias, humalainen

mies viikonloppuna, yöllä, tekijä ”tuntematon” • alkoholilla merkittävä rooli pahoinpitelyissä

Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 yli 80

Ikä (v)

Lkm

Pahoinpitelyt (n=332) Alkoholi (n=234)

Pahoinpitelyn miesuhrit (n=332) ikäryhmittäin ja alkoholin osuus niissä (70% päihtyneitä) (42% uhreista yli 1,5 ‰ humalassa)


0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 yli 80

Ikä (v)

Lkm

Pahoinpitelyt (n=105) Alkoholi (n=51)

Pahoinpitelyn naisuhrit (n=105) ikäryhmittäin ja alkoholin osuus niissä (49% uhreista päihtyneitä) (joka neljäs uhri yli 1,5 ‰ humalassa)


Nuoret (15-29-vuotiaat)(n=1416) • Joka kolmas poikien ja joka neljäs tyttöjen tapaturma sattui

humalassa • Alaikäisten (15−17 -vuotiaat) poikien tapaturmista 18 % ja

alaikäisten tyttöjen tapaturmista 16 % sattui alkoholin vaikutuksen alaisena.

• Muutama nuori nainen puhalsi kahden promillen tai sitä suurempia lukemia, kun vastaavan tuloksen saaneita nuoria miehiä oli 66. Suurin mitattu promillelukema oli 3,3.

Karjalainen ym. Suom Lääkäril 2013


Poikien tapaturmat ja alkoholin osuus niissä (32%)

Tyttöjen tapaturmat ja alkoholin osuus niissä (24%)


Alkoholistatuksen selvittäminen • päivystyksessä ei aikaa ruveta selvittämään

alkoholianamneesia-puhallutus nopea keino • koska alkoholi ja tapaturmat ovat yhteydessä

toisiinsa, puhalluttaminen on perusteltua (tapaturma-alkoholi, diabetes-verensokeri)

• alkoholistatuksen selvittäminen on hoidon kannalta olennaista (leikkaus, kipsaus, hoitotoimenpiteet…)

Alkoholistatuksen selvittäminen • mittaustulos (puhallutus) on luotettava ja

objektiivinen seulontaväline • puhallutus itsessään on jo interventio • haastattelu/itseraportointi (audit) seuraa

puhallutusta, jos on aihetta • pelkän itseraportoinnin luotettavuus on todettu

huonoksi sekä vanhoilla (Kaukonen ym.2006) että nuorilla (Ehrlich ym. 2010)

Tapaturmatilanne on etsikkoaikaa • tapaturmatilanne on otollinen alkoholin käytön selvittämiseen

ja motivaattori alkoholinkäytön muuttamiseen, jos alkoholilla oli osuutta tapaturmaan (Apodaca ja Schermer 2003)

• lyhyt interventio päivystyspoliklinikan yhteydessä on todettu tehokkaaksi kv. tutkimuksissa (mm.Gentilello ym.1999)

• lyhyen intervention tavoitteena on herättää henkilö tiedostamaan alkoholiongelmansa ja tunnustelemaan mahdollisuuksia muuttaa juomistapojaan.

• se on suunniteltu potilaille, jotka eivät ole vakavasti alkoholiriippuvaisia ja joilla on riittävästi kykyä kontrolloida juomistaan tai lopettaa se kokonaan vain pienen avun turvin (Charbonney ym.2010)

Interventio 15-30 min. joka alkaa puhallutuksella

• Seulonta puhallutuksella • Tämän jälkeen lyhyt(mini) interventio niille, joilla lievä tai

kohtalainen ongelma. Lyhyt interventio on soveltuvampi ja kustannusvaikuttavampi näille kuin ongelmajuojille tai alkoholiriippuvaisille (Schermer 2005)

• Interventiossa keskustellaan, käsitellään puhallustulos ja miltä henkilön alkoholinkäyttö sen ja haastattelun perusteella näyttää (Dunn ym.2005) sekä kuvataan alkoholin käyttötavan muuttamisvaihtoehdot

• Kaikki tehdään positiivisessa, ei tuomitsevassa hengessä (Babor ja Kadden 2005)

Nuoret • nuoret ovat potentiaalinen ryhmä, koska juominen ei vielä ole

vakiintunut /tapa • nuoren tapaturmakäynti päivystyspoliklinikalla on otollinen

hetki lyhytinterventiolle • interventiossa käsiteltäisiin nuoren alkoholinkäytön ohella

myös hänen elämäntilannettaan ja ohjattaisiin syrjäytymisvaarassa oleva nuori asiantuntijapalveluihin

Vanhuksen alkoholin ongelmakäyttö • ongelmakäyttö jää usein huomaamatta (jos on paljon

muita ongelmia ja diagnooseja) • tai tunnistetaan, mutta siihen ei puututa kuten

nuorempien kohdalla (O´Connell 2003)

• vanhus itse tai omaiset eivät yleensä ota asiaa puheeksi

• alkoholinkäytöstä kysymisen tulisi olla rutiinia (vrt. lääkitys))

• vanhusten alkoholiongelman hoito on vähintään yhtä tehokasta kuin nuorempien (Curtis ym.1989 ), usein tehokkaampaa

•

Mitä vaatii? • vaikka kyseessä olisi kiireinen traumayksikkö, yksi

puolipäiväinen henkilö (päihdehoitaja, sosiaalityöntekijä) pystyy hoitamaan homman (ainakin Kanadassa)(Schermer 2005)

• työ on pääasiassa neuvontaa eikä maksa paljon, etenkin kun verrataan toistuvasti alkoholin takia tapaturmaan joutuneiden aiheuttamiin kustannuksiin

• perinteisesti lääkäreillä on tapana tunnistaa vain ongelmajuojat , joita on vaikeinta hoitaa ja muut jäävät huomiotta (Stahre ym.2006)

Alustavia tuloksia Kanada St. Michaels Hospital, Dpt of Critical care Toronto (lyhyt interventio)

• 50 traumapotilaasta 94% piti interventiota täysin hyväksyttävänä tai hyväksyttävänä

• 86% oli tyytyväisiä saamansa neuvonnan määrään • toiminta jatkuu Charbonney ym.2010

Miten puuttua? • päinvastoin kuin oletetaan, tapaturmapotilaat suhtautuvat

myönteisesti perusteltuun puhallutukseen ja lyhyeen interventioon päivystyksen yhteydessä (Schermer ym.2003)

• tasapuolisesti kaikkia koskeva puhallutus ei leimaa ketään, samanlainen objektiivinen tutkimus kuin mikä tahansa muu (vrt. labrat)

• ilman todistetta (puhallutustulos) on vaikeaa aloittaa interventio… ja onko mahdollistakaan?

Miten puuttua? • alkoholin ongelmakäyttöön olisi puututtava ajoissa, mutta

viimeistään siinä vaiheessa kun henkilö tulee tapaturman vuoksi päihtyneenä päivystykseen

• päihdehoitaja koordinoimaan ensilinjaan • sosiaali- ja kriisikeskus, jossa voidaan

kokonaisvaltaisemmin puuttua potilaan ongelmiin (usein sosiaalihuollon piiriin kuuluvia)

• ongelmajuojat hoitunevat selviämisyksikön avulla?, mutta päivystysyksikössä ohjelmoitu lyhyt interventio (Kanadan malliin) on vasta suunnitteluasteella toimisiko tämä malli Suomessa?

• ydinkysymys on, halutaanko alkoholin (haitallista ) käyttöä ehkäistä vai ei

• tapaturmatilanne on vain yksi mutta potentiaalinen tilaisuus, jossa ongelmaan voidaan puuttua, vaikka se onkin sekundaaripreventiota

• se vaatii jonkin verran resursseja ja asennemuutosta

Haitallinen alkoholinkäyttö on kansanterveysongelma

Kiitos mielenkiinnosta

Alkoholituotteisiin olisi liitettävä varoitus alkoholin terveyshaitoista (kuten sen aiheuttamasta lisääntyneestä tapaturmariskistä ) vrt. tupakka-askissa nykyään oleva varoitus Tuoreen alkoholimanifestin 2015 (UK) eräs kohta/suositus

Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä, Ilona Nurmi-Lüthje,...

Health & Medicine

Transcript of Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä, Ilona Nurmi-Lüthje,...