Oppimistulokset opettajankoulutuksen näkökulmasta

Heini-Marja JärvinenHelsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

KIELEN OPETTAMISEN METODOLOGIA

Hyviä käytänteitä

kohdekielen käyttö tehtävien tekeminen

Läksyjen kuulustelu

Opitun kertaaminen

Kehittämistarpeet

työtapojen monipuolistaminentieto- ja viestintätekniikan käytön lisääminenautenttisen materiaalin käytön lisääminen

oppilaiden itseohjautuvuuden ja itsearviointitaitojen kehittäminen

arvioinnin monipuolistaminen (itse-, vertais-,salkkuarviointi)

http://kielisalkku.edu.fi/fi/

PAKKOPULLAENGLANTI VAI HENGITYSILMAA?

Taustatekijät (A-englanti)

Oppilaiden tuloksiin vahvimmin yhteydessä ollut taustatekijä olivat oppilaan jatko-opintosuunnitelmat. Lukioon pyrkineet menestyivät ammatilliseen koulutukseen pyrkineitä paremmin. Sukupuolittain tarkasteltuna parhaiten menestyivät lukioon menevät pojat, jotka saavuttivat kaikilla osa-alueilla hyviä, jopa erinomaisia tuloksia.Heikoiten puolestaan menestyivät ammatilliseen koulutukseen pyrkineet tytöt.

A –englanti

KAHDEN YLIOPPILAAN AHKERA, TAVOITTEELLINEN JA KUNNIANHIMOINEN TYTÄR

A-saksa

• Kielitaito oli sitä parempi, mitä paremmin oppilas uskoi osaavansa saksaa. Myös saksasta pitäminen ja kielen kokeminen hyödylliseksi liittyivät parempaan menestykseen kielitaitotehtävissä.

• Opiskelukäytänteistä kielitaitoa kohensivat eniten omavastuullinen työskentely, saksan käyttö vapaa-ajalla ja saksan kielen tehtävien säännöllinen tekeminen.

• Kielitaitotehtävissä menestymistä selittivät voimakkaimmin vanhempien koulutus, jatko-opintoaikeet, tehtävien säännöllinen tekeminen, saksan kielen käyttö vapaa-ajalla ja käsitys itsestä oppijana.

Motivaatio

ihanneminävelvoiteminäkielenoppimiskokemukset

syntyperäisen kielitaidon tavoitteen hylkääminen

useakielisyys tavoitteeksi