Laura Järvinen & Lari Rajantie: Resurssiviisaus-toimintamalli

Resurssiviisaus-toimintamalliInfotilaisuusLari Rajantie, Laura Järvinen 3.12.2014

• Jyväskylä on Suomen koelaboratorio resurssiviisauden edistämisessä ja resurssitehokkaiden ratkaisujen ja elämäntapojen etsimisessä.

• Tavoitteena on säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä, mutta samalla lisätä hyvinvointia.

• 15 kokeilua, 5 suurempaa pilottia liittyen jätteeseen, veteen, energiaan, liikkumiseen ja ruokaan.

• Hankkeen lopputuloksena luodaan kaupungeille monistettava toimintamalli, jonka avulla menestyvä hyvinvointiyhteiskunta toimii luonnon kantokyvyn rajoissa.

Kohti resurssi-viisautta

Sitra • 3.12.2014

• Kaupunkien vastaus ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkuuteen

• Aluetalous, työllisyys, kilpailukyky

• Hauskempi, viihtyisämpi, elinvoimainen kaupunki

• Työkalut laaja-alaiseen päätöksentekoon ja osallistavaan suunnitteluun

• Resurssiviisaiden kaupunkien verkosto: tiedonvaihto, parhaat käytännöt, yhteistyömahdollisuudet

Sitra • 3.12.2014

Miksi resurssiviisaus?

Maailman materiaalien kulutus kasvaaLähde: Krausmann et al., 2009

Sitra • 3.12.2014

50

40

30

20

10

0

Material extractionBillion tons

GDPTrillion (1012) international dollars

100

80

60

40

20

0

1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000

Ores and industrial minerals

GDP

Fossil energy carriers

Construction minerals

Biomass

Resurssiviisauden periaatteita

Sitra • 3.12.2014

Älykkäät järjestelmät

Maalaisjärki

Kokeileminen

Yrittäjyys

Vahva paikallistalous

Yhdessä tekeminen

Jakaminen ja yhteiskäyttö

Avoin innovaatio

Kiertotalous

Hyvinvointi

• Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisille keittiöille

• Tuontitonnikalan korvaaminen Päijänteestä kalastetulla särjellä, lähiporkkanan käyttö koulun keittiössä, lähiruoan logistiikkaketjun kehittäminen

• Tähdelounaskonsepti

• Joukkoliikenteen käytön lisääminen

• Tulevaisuuden kotitaloudet – sähköautojen yhteiskäyttö

• Resurssiviisas asuminen – taloyhtiön aurinkopaneelit

Sitra • 3.12.2014

Käytännön esimerkkejä resurssiviisaudesta

Sitra • 3.12.2014

Sitra • 3.12.2014

Kestävä hyvinvointiKaupunki menestyy ja edistää asukkaiden hyvinvointia taloudellisesti, sosiaalisesti

ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Ei ilmasto-päästöjä

Ei jätettä Ei yli-

kulutusta

Kaupungissa ei tuoteta

ilmastonmuutosta aiheuttavia

kasvihuonekaasupäästöjä.

Kaupunki toimii

kiertotaloudessa, jossa kaikki

materiaali hyödynnetään ja

kierrätetään.

Kaupungissa eletään yhden

maapallon kantokyvyn rajoissa

niin, että luonnonvarojen kulutus

on globaalisti kestävällä tasolla.

Resurssiviisaus

Alueen elinvoimaisuus

Yritysten kilpailukyky ja työllisyys

Asukkaiden hyvinvointi

Resurssiviisauden vaikutukset aluetalouteen

Sitra • 3.12.2014

Puupolttoaineet

Ruokahävikin vähentäminen

Lähiruoka

Biokaasun tuotanto biojätteestä

Biokaasun liikennekäyttö

Rakennusten energiatehokkuus

Maamassojen optimointi

joukko- ja kevyt liikenne

Vedenkulutuksen vähentäminen

100 miljoonaa

euroa

1 000 työpaikkaa

-500 kt CO2

Kannattaa olla ensimmäisenä liikkeellä

Sitra • 3.12.2014

• Resurssiviisaus on kansainvälinen kilpailuvaltti• Suomalaisilla kaupungeilla hyvät mahdollisuudet olla edelläkävijoitä

• Toimintamallin avulla kaupungit saavat käytännön työkaluja ja asiantuntija-apua luonnonvarojen kulutuksen tehostamiseen, päästöjen vähentämiseen, aluetalouden kasvattamiseen ja asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen

• Kymmenen kaupunkia mukana työssä: Jyväskylä, Tampere, Turku, Helsinki, Pori, Mikkeli, Lappeenranta, Forssa, Joensuu, Lahti

• Toimintamalli kehitetään ja viedään käytäntöön Jyväskylässä

• Pilotointi seuraavissa kaupungeissa kesään 2015 mennessä

Sitra • 3.12.2014

Resurssiviisaus-toimintamalli

I

NYKYTILAN KARTOITUS

II

TIEKARTTA

III

TOIMEENPANO

IV

VERKOSTO-JÄSENYYS

V

SEURANTA & RAPORTOINTI

Sitra • 3.12.2014

I

NYKYTILAN KARTOITUS

Sitra • 3.12.2014

Ei ilmasto-päästöjä Ei jätettä

Ei ylikulutusta

• Fossiiliton ja hiilineutraali sähkön- ja lämmöntuotanto

Energia

• Älykäs, uusiutuvilla polttoaineilla toimiva liikenne

Liikenne

• Neitseellisten raaka-aineiden kulutus kestävää ja kierrätysmateriaalien käyttö maksimoitu

Materiaalit ja jäte

• Yhden maapallon rajoissa tuotettu ja kulutettu ruoka luo hyvinvointia, terveyttä ja taloudellista kasvua

Ruoka

• Puhtaat luonnonvedet, kestävä vedenkulutus

Vesi

Kestävä hyvinvointi

II

TIEKARTTA

• Tiekartan laatimisen valmisteluvaiheessa alkutilan kartoitus

• käydään läpi kaupungin toimenpiteitä ja menettelyjä elinkeino-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan osalta

• Tiekarttatyöpajaan avainhenkilöitä ja organisaatioita julkiselta sektorilta, sekä paikallisista sidosryhmistä

• Ennen työpajaa yhteinen johdanto resurssiviisauteen-tilaisuus sekä itsenäinen perehtyminen tausta-aineistoon oman striiminosalta

• Kaksipäiväisessä työpajassa laaditaan vuosiin 2030/2050 tiekartta kaupungille, johon kirjattavien toimenpiteiden avulla kaupunki saavuttaa pitkällä aikavälillä kolme resurssiviisauden periaatetta

• Tiekartan laadintaa sparraa paikallinen raati, jolle tiekartta esitellään työpajassa

Sitra • 3.12.2014

Tiekarttatyö

2015-2016 2017-2019 2020-2025 2030 2050

• Kankaan alueesta kehitysalusta ja referenssialue

• Puun toimitusketjun uudet ratkaisut

• Energiatehokkaat asuinalueet

• 1-2 tuulivoimapuistoa

• Kankaan aurinkovoimala

• Hiilineutraali sähkön- ja lämmöntuotanto

Fossiiliton ja hiilineutraali

energiantuotanto

• Uusia ratkaisuja joukko- ja kevyen liikenteen sekä autojen yhteiskäyttöön

• Liikennebiokaasu, sähköautojen latausasemat

• Joukkoliikenne uusiutuvien poltto-aineiden edelläkävijä

• Älykkäät ratkaisut eri liikennemuotojen yhdistämiseen

• Houkutteleva ja nopea joukkoliikenne yhdistää paikalliskeskukset

Fossiiliton ja hiilineutraali liikkuminen

• Mustankorkean biokaasulaitos

• Teolliset symbioosit

• Mustankorkean ekoteollisuuspuisto

• Mielikuvan muutos: Jäte = materiaali

• Yhdyskuntajätteestä 70 % hyödynnetään materiaalina

• Jakamistalouden uudet ratkaisut

• Kulutus palveluja sekä kestäviä, korjattavia ja uusiomateriaaleista valmistettuja tuotteita

Neitseellisten raaka-aineiden kulutus

kestävää ja kierrätysmateriaalien

käyttö maksimoitu

• Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa

• Tähdelounas-konsepti laajenee

• Paikalliset kauden mukaiset kasvikset korvaavat lihankulutusta ruokavaliossa

• Lähituotannossa vahvoja brändejä, ostaminen helppoa ja edullista, merkittävät työllisyysvaikutukset

• Kotitalouksien ruokahävikki vähentynyt 75 %

• Lihan kulutus kestävällä ja terveellisellä tasolla

Yhden maapallon rajoissa tuotettu ja kulutettu ruoka luo

hyvinvointia, terveyttä ja taloudellista kasvua

• Vesiliiketoiminnan keskus

• Teollisuuden suljetut vesikierrot

• Talokohtaiset vesimittarit kotitalouksissa

• Jätevedenpuhdistamon biojalostamo

• Puhtaat luonnonvedet osa Jyväskylän brändiä

• Jätevedenpuhdistamon biojalostamossa hyödynnetään kaikki jäteveden fraktiot

Vesiliiketoiminta on merkittävä tulonlähde

ja vientiartikkeli

Kestävä hyvinvointi

Ei päästöjä

Ei jätettä

Ei ylikulutusta

Jyväskylän alueen tiekartta resurssiviisauteen

Sitra • 3.12.2014

Energia

Liikenne

Materiaalit ja jäte

Ruoka

Vesi

II

TIEKARTTA

Toimeenpano

Sitra • 3.12.2014

• Vastuuhenkilö kaupungin organisaatiosta ja eri yksiköistä

• Resurssiviisausryhmä

Vastuuhenkilöt

• Resurssiviisaus osaksi yksiköiden toimintasuunnitelmia

• Henkilöstölähtöinen kehittäminen

Jalkauttaminen yksikköihin

• Indikaattorien seuranta sisään kaupungin järjestelmiin ja raportointiin

Indikaattorit seuranta, raportointi

• Vaikutusten arviointi ja seuranta osaksi päätöksentekoa

Päätöksenteon tuki

• Toimintatavat resurssiviisaiden hankintojen toteuttamiseksi

Hankinnat

III

TOIMEENPANO

Resurssiviisausverkosto

TOIMINTAMALLIN TUKI

KAUPUNKIVERKOSTON

KOORDINOINTIVIESTINTÄ & PR

TUTKIMUSTIETO & BEST-

PRACTICES

KLINIKAT &

SEMINAARIT

ASIANTUNTIJAPALVELUT

& TYÖKALUT

INDIKAATTORIEN

LASKENTAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Sitra • 3.12.2014

IV

VERKOSTO-JÄSENYYS

• Toimeenpanon ja hankevalmistelun tuki

• Ajankohtaisin tieto (tutkimus, ohjaus, parhaat käytännöt)

• Päästö- ja materiaalitaselaskentapalvelut

• Viestintäyhteistyö (ratkaisupankki, www, slideshare, uutiskirjeet…)

• Kaupunki saa oikeuden käyttää toimintamallin & verkoston tunnusta kaikessa viestinnässään (tunnuksen ja brändin kehitys kevään aikana)

• Verkostoitumismahdollisuudet

• Verkosto käynnistyy kesällä 2015

• Rahoitus: EU, Sitra, ministeriöt, jatkossa mahdollisesti kaupunkien jäsenmaksut

IV

VERKOSTO-JÄSENYYS

V


Verkosto ja kansallinen koordinointitukevat edelläkävijäkaupunkeja

Sitra • 3.12.2014

Seuranta ja raportointi

• Kaupunkikohtainen vuosikertomus: toimenpiteet, indikaattorit, tulossa olevat toimenpiteet (vuosikello)

• Vuosittainen benchmarking-raportti kaupunkien välillä (indikaattorit, toteutetut toimenpiteet)

• Vuosiseminaari

V


Sitra • 3.12.2014

I

NYKYTILAN KARTOITUS

II

TIEKARTTA

III

TOIMEENPANO

IV

VERKOSTO-JÄSENYYS

V


• Hankintojen neuvontapalvelut

• Katselmoinnit• FISS• sopimukset

Fasilitaattori kilpailutetaan

• Auttaa tiekartan laadinnassa• Tukee tiekartan ja indikaattorien

jalkauttamista kaupunki-organisaatioon ja muiden sisäisten prosessien käynnistämisessä

• Kehittää yhdessä kaupungin kanssa resurssiviisasta päätöksentekoa tukevia työkaluja

• Indikaattorien laskenta kaupungeille

Koordinaattori• Ratkaisupankki• Brändi• Tapahtumat• Tiedonvaihto ja

parhaat käytännöt

• Benchmarking-raporttivuosikertomusten pohjalta

Kansallinen koordinointi ja roolitus

Sitra • 3.12.2014

Kansallinen neuvottelukunta

• TEM, YM, Sitra, SYKE, Motiva, Kuntaliitto, maakuntaliitot (?)

• Tukee toimintamallin operointia ja edistää kaupunkien edun toteutumista

• Tunnistaa painopistealueita ja mahdollisia pullonkauloja

• Käy vuoropuhelua ja edistää koordinointia muiden kansallisten ohjelmien kanssa

Sitra • 3.12.2014

I

NYKYTILAN KARTOITUS

II

TIEKARTTA

III

TOIMEENPANO

IV

VERKOSTO-JÄSENYYS

V


• Hankintojen neuvontapalvelut

• Katselmoinnit• FISS• sopimukset

Fasilitaattori kilpailutetaan

• Auttaa tiekartan laadinnassa• Tukee tiekartan ja indikaattorien

jalkauttamista kaupunki-organisaatioon ja muiden sisäisten prosessien käynnistämisessä

• Kehittää yhdessä kaupungin kanssa resurssiviisasta päätöksentekoa tukevia työkaluja

• Indikaattorien laskenta kaupungeille

Koordinaattori• Ratkaisupankki• Brändi• Tapahtumat• Tiedonvaihto ja

parhaat käytännöt

• Benchmarking-raporttivuosikertomusten pohjalta

Kansallinen koordinointi ja roolitus

Sitra • 3.12.2014

Toimintamallin pilotointi kevään 2015 aikana

Sitra • 3.12.2014

Verkostojäsenyys – kaikki tavoitteisiin sitoutuvat

Ensimmäinen aalto - 1-3 kaupunkia

• Ilmoittautuminen mukaan joulukuun aikana

• Indikaattorien laskenta 1-3/2015

• Tiekartta- ja toimeenpanotyö 4-5/2015

• Resurssiviisaussopimus ja verkosto 6/2015

I

NYKYTILAN KARTOITUS

II

TIEKARTTA

III

TOIMEENPANO

IV

VERKOSTO

V


I

NYKYTILAN KARTOITUS

II

TIEKARTTA

III

TOIMEENPANO

IV

VERKOSTO

V


• Osakokonaisuudet

1. Jyväskylän toimeenpano

2. 1-3 kaupungin tiekarttatyöpajat

3. Toimintamallin (vaiheet 2 ja 3) määrittely ja dokumentointi

4. Palvelun operointi + raportointi Sitralle 12 kk 7/2015-6/2015

• Sitra tilaa ja maksaa työn, kaupungit sitoutuvat tarjoamaan työpanosta ym.

• Aikataulu 2-6/2015, 7/2015 – 6/2016

• Hinnoittelu: kiinteä kokonaishinta per osakokonaisuus – osakokonaisuus 2 hinta per kaupunki (optio)

• Kansallinen kilpailutus (alle 200 000 euroa)

• Toteuttaja saa käyttöönsä työssä kehitetyt mallit ja dokumentaation – osa myös julkisesti saataville

Sitra • 3.12.2014

Toimeksianto

Resurssiviisauden johtamisjärjestelmä

Sitra • 3.12.2014

Osakokonaisuus 1: Jyväskylän toimeenpano

Resurssiviisaus-sopimus5/2015

Päätöksenteon tuki1-3/2015

Palvelualueiden vastuuhenkilöt

12/2014

Resurssiviisaus-rahasto

1-3/2015

Resurssiviisaat hankinnat1-3/2015

Nykytilan kartoitus

Resurssitase12/2014

Indikaattorien laskenta12/2014

Kaupungin sitoumus12/2014

PPP-foorumi1-3/2015

Palvelualueiden toiminta-suunnitelmat

1-2/2015

Seuranta ja raportointi1-3/2015

Palvelualueiden resurssiviisaus-toimienpiteet

3-6/2015

Resurssiviisaus-ryhmä

Tiekartan tarkentaminen

12/2014

Toimeenpano

Sitra • 3.12.2014

• Vastuuhenkilö kaupungin organisaatiosta ja eri yksiköistä

• Resurssiviisausryhmä

Vastuuhenkilöt

• Resurssiviisaus osaksi yksiköiden toimintasuunnitelmia

• Henkilöstölähtöinen kehittäminen

Jalkauttaminen yksikköihin

• Indikaattorien seuranta sisään kaupungin järjestelmiin ja raportointiin

Indikaattorit seuranta, raportointi

• Vaikutusten arviointi ja seuranta osaksi päätöksentekoa

Päätöksenteon tuki

• Toimintatavat resurssiviisaiden hankintojen toteuttamiseksi

Hankinnat

III

TOIMEENPANO

• 1-3 kaupunkia

• Tiekartan laatimisen valmisteluvaiheessa alkutilan kartoitus

• käydään läpi kaupungin toimenpiteitä ja menettelyjä elinkeino-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan osalta

• Tiekarttatyöpajaan avainhenkilöitä ja organisaatioita julkiselta sektorilta, sekä paikallisista sidosryhmistä

• Ennen työpajaa yhteinen johdanto resurssiviisauteen-tilaisuus sekä itsenäinen perehtyminen tausta-aineistoon oman striimin osalta

• Kaksipäiväisessä työpajassa laaditaan vuosiin 2030/2050 tiekartta kaupungille, johon kirjattavien toimenpiteiden avulla kaupunki saavuttaa pitkällä aikavälillä kolme resurssiviisauden periaatetta

• Tiekartan laadintaa sparraa paikallinen raati, jolle tiekartta esitellään työpajassa

Sitra • 3.12.2014

Osakokonaisuus 2: Tiekarttatyöpajat

• Tiekartta- ja toimeenpanotyön dokumentointi ja konseptointi palvelukokonaisuudeksi

• Osakokonaisuuksien 1 ja 2 pohjalta

• Julkinen dokumentaatio jonka pohjalta kunnat voivat jatkossa tehdä itse tai teettää ulkopuolisilla (kilpailutus)

• Osa jää toteuttajan omaksi IPR:ksi (palvelutuote)

• Valmis 6/2015

Sitra • 3.12.2014

Osakokonaisuus 3: Toimintamallin (vaiheet 2 ja 3) määrittely ja dokumentointi

• Toteuttaja tarjoaa osakokonaisuudessa 3 määriteltyä palvelua kaupungeille vähintään 12 kk ajan 6/2016 asti

• Voi yhdistää muuhun omaan palvelutarjontaan

• Kaupungit kilpailuttavat hankinnat normaalisti, voivat hakea rahoitusta eri lähteistä

• Tavoitteena tuoda uusia kaupunkeja resurssiviisaus-verkostoon

• Tiivis yhteistyö koordinaattorin kanssa

• Raportointi etenemisestä Sitralle, osa hinnasta maksetaan vasta tämän vaiheen päätyttyä

Sitra • 3.12.2014

Osakokonaisuus 4: palvelun operointi ja raportointi Sitralle

• Kysymykset paperilla ja sähköpostilla

• Vastaukset 15.12. mennessä sähköpostilla [email protected]

• Mahdolliset jatkokysymykset tai haastattelut tämän jälkeen

• Kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse vastata

• Tiiviit, lyhyet vastaukset

Sitra • 3.12.2014

Markkinakartoitus / tietopyyntö

mailto:[email protected]

sitra.fi

Facebook.com/SitraFund

@SitraFund

Rakennamme huomisen menestyvää Suomea

Laura Järvinen & Lari Rajantie: Resurssiviisaus-toimintamalli

Environment

Transcript of Laura Järvinen & Lari Rajantie: Resurssiviisaus-toimintamalli