Opintotuki - kela.fi · KELA Opintotuki 01.06.2020 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota...

Opintotuki

01.07.2020

KELA Opintotuki 01.07.2020

Sisällysluettelo1 Etuusohje .................................................................................................................................. 1

1.1 Asiakkaan kokonaistilanne ................................................................................................ 1

1.2 Tavoite ............................................................................................................................... 2

1.3 Etuudet osat ...................................................................................................................... 2

1.4 Oikeus ja edellytykset ....................................................................................................... 31.4.1 Tutkinnon suorittaminen Suomessa ......................................................................... 31.4.1.1 Opintotuki Suomen kansalaiselle .......................................................................... 51.4.1.2 Opintotuki Euroopan unionin kansalaiselle tai häneen rinnastettavalle ja hänenperheenjäsenelleen ........................................................................................................... 51.4.1.2.1 Opintotuen myöntäminen kansallisen lainsäädännön perusteella ..................... 51.4.1.2.2 Opintotuen myöntäminen Euroopan unionin lainsäädännön perusteella ........... 71.4.1.2.3 EU-työntekijä ...................................................................................................... 71.4.1.2.4 EU-työntekijän perheenjäsen ........................................................................... 141.4.1.2.5 Oikeus pysyvään oleskeluun ........................................................................... 191.4.1.3 Opintotuki Pohjoismaiden kansalaiselle .............................................................. 211.4.1.4 Opintotuki muulle ulkomaalaiselle kuin EU-kansalaiselle ja EU-kansalaiseenrinnastettavalle ................................................................................................................ 221.4.1.5 Maassaolon perusteen selvittäminen .................................................................. 241.4.1.5.1 Ratkaisuun tarvittavat tiedot ............................................................................ 241.4.1.5.2 Maassaolon perusteen arviointi ....................................................................... 251.4.1.5.3 Muutokset oleskeluperusteissa ........................................................................ 311.4.2 Tutkinnon suorittaminen ulkomailla ........................................................................ 341.4.2.1 Opintotuki Suomen kansalaiselle ja Suomen kansalaiseen rinnastettavalle ....... 351.4.2.1.1 EU-työntekijä ja perheenjäsen ......................................................................... 351.4.2.1.2 Oikeus pysyvään oleskeluun ........................................................................... 401.4.2.1.3 Opiskelija muuttaa Suomesta ulkomaille opiskelemaan .................................. 431.4.2.1.4 Ulkomailla asuva aloittaa opinnot .................................................................... 441.4.2.2 Ulkomaalaiset joille ei myönnetä tukea .............................................................. 481.4.3 Opintotukeen oikeuttavat opinnot .......................................................................... 481.4.3.1 Korkeakouluopinnot ............................................................................................ 491.4.3.2 Muut opinnot ....................................................................................................... 501.4.3.3 Harjoittelu ............................................................................................................ 541.4.3.4 Opinnot ulkomailla .............................................................................................. 551.4.3.4.1 Ulkomailla opiskelevien sosiaaliturvaan kuuluminen ja vakuuttamisenvireillepano ...................................................................................................................... 571.4.4 Opintojen päätoimisuus ......................................................................................... 581.4.4.1 Korkeakouluopinnot ............................................................................................ 581.4.4.2 Lukio-opinnot ...................................................................................................... 581.4.4.3 Ammatilliset opinnot ............................................................................................ 611.4.4.4 Muut opinnot ....................................................................................................... 651.4.4.5 Etä- ja monimuoto-opinnot ................................................................................. 661.4.4.6 Ulkomailla kokonaan suoritettavat opinnot ......................................................... 671.4.5 Opinnoissa edistyminen ......................................................................................... 681.4.5.1 Korkeakouluopintojen edistymisen seuranta ...................................................... 68

i


1.4.5.1.1 Opintojen edistymisen seurannassa huomioitavista tukikuukausista ............... 701.4.5.1.2 Selvityspyyntö opintojen riittämättömästä edistymisestä ................................. 711.4.5.1.3 Hyväksyttävät syyt opintojen riittämättömälle edistymiselle ............................. 711.4.5.1.4 Opintotuen maksamisen jatkaminen toistaiseksi ............................................. 731.4.5.1.5 Opintotuen myöntäminen määräaikaisesti ....................................................... 741.4.5.1.6 Opintotuen myöntäminen määräajan jälkeen .................................................. 751.4.5.1.7 Opintotuen myöntäminen lakkauttamisen jälkeen ............................................ 771.4.5.1.8 Opintotuen lakkauttaminen .............................................................................. 781.4.5.1.9 Opintotuen hylkääminen .................................................................................. 781.4.5.1.10 Opintotuki ei maksussa seurannan jälkeiselle ajalle ...................................... 781.4.5.1.11 Opintotuen takautuva lakkauttaminen ja takaisinperintä ................................ 791.4.5.1.12 Opintojen edistymisen seuranta korkeakouluopinnoissa ennen 1.8.2011 ...... 811.4.5.2 Toisen asteen opintojen edistymisen seuranta ................................................... 821.4.5.2.1 Oppilaitoksen valvontailmoitus ......................................................................... 821.4.5.2.2 Ilmoitus seurannasta, liian vähäiset perusteet kuulemiselle ............................ 831.4.5.2.3 Selvityspyyntökirje opintojen riittämättömästä edistymisestä ........................... 851.4.5.2.4 Arviointiperiaatteet Kelassa ............................................................................. 861.4.5.2.5 Opintotuen maksamisen jatkaminen tai lakkauttaminen .................................. 881.4.5.2.6 Opintotuen takautuva lakkauttaminen ja takaisinperintä .................................. 911.4.5.2.7 Opintojen edistymisen selvittäminen lisäajan opintotukihakemuksen yhteydessä.......................................................................................................................................... 921.4.6 Opintotukiaika ........................................................................................................ 941.4.6.1 Korkeakouluopinnot 1.8.2005 lukien ................................................................... 951.4.6.1.1 Yliopisto-opinnot ............................................................................................... 971.4.6.1.2 Ammattikorkeakouluopinnot ........................................................................... 1041.4.6.1.3 Ulkomaiset korkeakoulututkinnot ................................................................... 1051.4.6.1.4 Uuden korkeakoulututkinnon aloittaminen ..................................................... 1071.4.6.1.5 Jatkotutkinnot korkeakoulussa: lisensiaatti- ja tohtoritutkinto ......................... 1171.4.6.1.6 Muut kuin tutkinto-opinnot korkeakouluissa ................................................... 1171.4.6.2 Korkeakouluopinnot ennen 1.8.2005 ................................................................ 1191.4.6.2.1 Yliopisto-opinnot ennen 1.8.2005 .................................................................. 1201.4.6.2.2 Ammattikorkeakouluopinnot ennen 1.8.2005 ................................................. 1211.4.6.2.3 Ulkomaiset korkeakoulututkinnot ennen 1.8.2005 ......................................... 1221.4.6.2.4 Vanhat korkeakouluopinnot (7-vuotissääntö) ................................................. 1221.4.6.3 Korkeakouluopiskelijan enimmäistukiajan pidennys ......................................... 1251.4.6.4 Korkeakouluopiskelijan tukikuukauden käyttäminen ......................................... 1301.4.6.5 Opintotukiaika muissa opinnoissa .................................................................... 1331.4.6.5.1 Lisäajan opintotuki aikuisten perusopetuksessa ............................................ 1381.4.6.5.2 Lisäajan opintotuki nuorisoasteen lukiokoulutuksessa ................................... 1391.4.6.5.3 Lisäajan opintotuki ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa ..................... 1421.4.6.5.4 Lisäajan opintotuki yhdistelmätutkinnossa ..................................................... 1451.4.6.5.5 Lisäajan opintotuki muussa koulutuksessa .................................................... 1461.4.6.6 Lukuvuoden tukikuukaudet ............................................................................... 1501.4.6.6.1 Korkeakouluopinnot ....................................................................................... 1551.4.6.6.2 Muut opinnot .................................................................................................. 1571.4.6.6.3 Kokonaan ulkomailla suoritettavat opinnot .................................................... 162

1.5 Suhde muihin etuuksiin ................................................................................................. 1631.5.1 Asumisen tuet ...................................................................................................... 163

ii


1.5.2 Estävät etuudet .................................................................................................... 1641.5.3 Lapsilisä ............................................................................................................... 1671.5.4 Sairauspäiväraha ................................................................................................. 1671.5.5 Työttömyysturva ................................................................................................... 1721.5.6 Kuntoutuksella opiskelu ....................................................................................... 1731.5.7 Oppisopimus ........................................................................................................ 1741.5.8 Vapausrangaistus ................................................................................................. 1771.5.9 Ulkomaan etuudet ................................................................................................ 1791.5.10 Muut etuudet ...................................................................................................... 179

1.6 Määrä ............................................................................................................................ 180

1.7 Määräytymisperusteet ................................................................................................... 1881.7.1 Opintoraha ........................................................................................................... 1881.7.1.1 Opintorahan perusmäärä .................................................................................. 1951.7.1.2 Korotettu opintoraha ......................................................................................... 1971.7.2 Opintorahan oppimateriaalilisä ............................................................................ 2001.7.3 Asumislisä ............................................................................................................ 2011.7.3.1 Asumislisä ulkomailla tai Ahvenanmaalla ......................................................... 2021.7.3.2 Asumislisä 31.7.2017 asti ................................................................................. 2051.7.3.3 Asumismenot 31.7.2017 asti ............................................................................ 2081.7.3.3.1 Asumiskustannusten jakaminen 31.7.2017 asti ............................................. 2091.7.3.4 Asunto vanhemmalta 31.7.2017 asti ................................................................ 2111.7.3.5 Väliaikainen muutto toiseen asuntoon 31.7.2017 asti ....................................... 2121.7.4 Opintolainan valtiontakaus ................................................................................... 2131.7.4.1 Aikuiskoulutustuen lainatakaus ......................................................................... 2141.7.4.2 Opintolainan takaussaatavan vaikutus ............................................................. 2171.7.4.3 Takauksen myöntäminen .................................................................................. 2191.7.4.4 Lainan nostaminen ........................................................................................... 2201.7.4.5 Koron pääomittaminen ...................................................................................... 2211.7.4.6 Vanhat korkotukilainat ....................................................................................... 2221.7.4.7 Takausvastuu .................................................................................................... 2221.7.5 Taloudellinen tarveharkinta .................................................................................. 2231.7.5.1 Opiskelijan omat tulot ....................................................................................... 2231.7.5.2 Vuosituloraja ..................................................................................................... 2241.7.5.3 Apurahan, päivärahan, harjoittelupalkan ja opintosetelin vaikutus .................... 2281.7.5.4 Vanhempien tulot .............................................................................................. 2331.7.5.5 Puolison tulot .................................................................................................... 2391.7.5.6 Vanhempien muuttuneet tulot ........................................................................... 2391.7.6 Tulot ja vähennykset ............................................................................................ 2421.7.6.1 Palkkatulot ........................................................................................................ 2431.7.6.2 Elinkeinotoiminnan tulot .................................................................................... 2441.7.6.2.1 Elinkeinonharjoittaja ....................................................................................... 2461.7.6.3 Maa- ja porotalouden tulot ................................................................................ 2471.7.6.4 Metsätalouden tulot .......................................................................................... 2471.7.6.5 Osinkotulot ........................................................................................................ 2471.7.6.6 Korkotulot .......................................................................................................... 2491.7.6.7 Vuokratulot ........................................................................................................ 2491.7.6.8 Luovutusvoitot ................................................................................................... 250

iii


1.7.6.9 Sosiaalietuudet .................................................................................................. 2521.7.6.10 Apurahat ......................................................................................................... 2531.7.6.11 Tulot ulkomailta ............................................................................................... 2541.7.6.12 Muiden tulojen huomioiminen ......................................................................... 256

1.8 Hakeminen .................................................................................................................... 2571.8.1 Vireilletulo ............................................................................................................ 2651.8.1.1 Lähettäjän vastuu ............................................................................................. 2661.8.1.2 Asiakirjan siirto .................................................................................................. 2671.8.2 Kuka voi hakea etuutta? ...................................................................................... 2671.8.2.1 Henkilö itse ....................................................................................................... 2671.8.2.1.1 Alle 18-vuotias opiskelija ............................................................................... 2671.8.2.2 Edunvalvoja ...................................................................................................... 2681.8.2.3 Edunvalvontavaltuutettu .................................................................................... 2691.8.2.4 Asiamies eli valtuutettu ..................................................................................... 2691.8.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö ............................................................................ 2701.8.3 Hakuaika .............................................................................................................. 2701.8.4 Lisäselvitysten pyytäminen .................................................................................. 2731.8.5 Hakemuksen peruminen ...................................................................................... 276

1.9 Ratkaiseminen ............................................................................................................... 2761.9.1 Käsittelypaikka ..................................................................................................... 2761.9.1.1 Käsittelypaikka opintotukiasioissa ..................................................................... 2781.9.2 Esteellisyydestä ................................................................................................... 2791.9.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto ................................................................................. 2791.9.2.2 Esteellisyyden toteaminen ................................................................................ 2791.9.3 Kuuleminen .......................................................................................................... 2791.9.3.1 Milloin asiakasta on kuultava? .......................................................................... 2791.9.3.2 Miten kuullaan? ................................................................................................. 2791.9.4 Päätöksen antaminen .......................................................................................... 2791.9.4.1 Päätöksensaajat ................................................................................................ 280

1.10 Maksaminen ................................................................................................................ 2831.10.1 Maksuosoite ....................................................................................................... 2831.10.2 Maksunsaajat ..................................................................................................... 2841.10.2.1 Maksaminen Kelalle tai kunnalle ennakkona myönnetyn toimeentulotuenkorvaamiseksi ................................................................................................................ 2851.10.3 Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet .............................................................. 2871.10.3.1 Ennakonpidätyksen perusteet ......................................................................... 2871.10.3.2 Lähdevero ....................................................................................................... 2881.10.3.3 Tietojen saanti ja käyttöönotto ........................................................................ 2891.10.3.3.1 Suorasiirtotiedot ........................................................................................... 2891.10.3.3.2 Tiedot maksunsaajalta ................................................................................. 2891.10.3.3.3 Ennakonpidätyksen tallennus ...................................................................... 2901.10.3.3.4 Kelan selvitettävä ......................................................................................... 2901.10.3.4 Toimittaminen .................................................................................................. 2911.10.3.4.1 Opintotuki ..................................................................................................... 2911.10.3.5 Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus ......................................................... 2911.10.3.6 Takaisin maksetut etuudet .............................................................................. 292

iv


1.10.3.7 Regressisuoritukset ......................................................................................... 2931.10.3.8 Vuosi-ilmoitukset ............................................................................................. 2931.10.3.9 Kuukausivalvonta ............................................................................................ 2931.10.3.10 Opintotuen veronalaisuus ............................................................................. 2941.10.4 Etuusmaksujen peruutukset pankista ................................................................ 294

1.11 Ilmoitusvelvollisuus ...................................................................................................... 295

1.12 Tarkistaminen .............................................................................................................. 2951.12.1 Olosuhdemuutokset ........................................................................................... 2951.12.2 Tarkistaminen ilman hakemusta ........................................................................ 3001.12.3 Väliaikainen tarkistaminen ja kuuleminen .......................................................... 3021.12.4 Asumislisän tarkistaminen 31.7.2017 asti .......................................................... 305

1.13 Lakkauttaminen ........................................................................................................... 3061.13.1 Valmistuminen tai opintojen keskeytyminen ...................................................... 3071.13.2 Tuen vapaaehtoinen lakkauttaminen ................................................................. 3161.13.3 Tuen väliaikainen keskeyttäminen ..................................................................... 316

1.14 Liikamaksu ................................................................................................................... 3171.14.1 Takaisinperintä ................................................................................................... 3171.14.2 Vuositulovalvonta ............................................................................................... 3171.14.2.1 Päätösehdotuksen uudelleenkäsittely ............................................................. 3191.14.2.1.1 Opintojen aloittaminen ................................................................................. 3201.14.2.1.2 Opintojen päättäminen ................................................................................. 3221.14.2.1.3 Opintojen keskeyttäminen ............................................................................ 3261.14.2.1.4 Opintojen päättäminen ja uusien aloittaminen samana vuonna ................... 3271.14.2.1.5 Enimmäistukiajan päättyminen .................................................................... 3271.14.2.1.6 Tulojen kohdistaminen opintonsa aloittaneilla ja päättäneillä ....................... 3311.14.2.1.7 Verotuksen oikaisupyyntö ja opintotuen tulovalvonnan uudelleenkäsittelypyyntö........................................................................................................................................ 3321.14.3 Opintotuen periminen estävästä etuudesta regressinä ...................................... 333

1.15 Päätöksen oikaisu ja poistaminen ............................................................................... 3341.15.1 Uusi selvitys valitusajan jälkeen ........................................................................ 3341.15.2 Opintotukipäätöksen oikaiseminen vahingoksi .................................................. 336

1.16 Muutoksenhaku ........................................................................................................... 341

1.17 Seuranta ...................................................................................................................... 344

v


1 EtuusohjeEtuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä. Ohje onensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuuautomaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista.

Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet

• päätöksen oikaisu ja poistaminen• takaisinperintä• muutoksenhaku.

Näistä on tehty omat pdf-ohjeet.

1.1 Asiakkaan kokonaistilanneKun käsittelet asiakkaan opintotuki- tai koulumatkatukihakemusta, sinun tuleeensimmäiseksi kartoittaa asiakkaan kokonaistilanne. Asiakkaalla saattaa olla tarvemyös muihin etuuksiin tai elämäntilanteeseen liittyvään neuvontaan.

Selvitä asiakkaasta Kelassa jo oleva tieto

• tarkastele kokonaistilannetta laaja-alaisesti eri näkökulmista: asuminen, perhe,tulot, terveys

• arvioi lisätiedon tarve ja ole tarvittaessa yhteydessä asiakkaaseen– valmistaudu puheluun asiakkaalle siten, että voit puhelun aikana pyytää

tarvittaessa lisätietoja myös muihin asiakkaalla vireillä oleviin etuuksiin• huomioi mahdollinen oikeus / vaikutus muuhun etuuteen

Tiedonkulun varmistamiseksi kirjaa tarpeelliset tiedot Oiwaan.

Hahmota asiakkaan kokonaistilanne:

Tutustu asiakkaan tilanteeseen Oiwan koostenäytöllä.

• Katso asiakkaan palvelutiedot (vihreä puhekupla).• Tarkista asiakkaan etuustiedot sekä vireillä olevat, että ratkaistut hakemukset,

kiinnitä huomiota muun muassa:

Sairauspäiväraha

• Maksetaanko tuki itselle vai työnantajalle?• Miten pitkäksi aikaa päiväraha on myönnetty?• Mitä päivärahan päättymisen jälkeen?

Yleinen asumistuki

• Onko opiskelijalle myönnetty asumistuki?• Onko opiskelijalle huomioitu tuloa asumistuessa?

Vanhempainpäivärahat, lasten kotihoidontuki

• Onko päiväraha vähimmäismääräinen?• Onko ilmoittanut opiskelevansa päivärahakaudella?

1


• Voiko opintotuen vuosituloraja ylittyä lasten kotihoidontukikaudella?

Työttömyysturva

• Maksetaanko työttömyysturvaa?• Onko maksussa myös kulukorvaus?

Kuntoutusraha

• Mihin koulutukseen kuntoutusraha on myönnetty?• Mille ajalle se on myönnetty?

Lapseneläke/koululaiseläke

• Onko eläke niin suuri, että opintotuen vuosituloraja voi ylittyä?

Toimeentulotuki

• Mitä on otettu tulona huomioon?• Huomioitu opintoraha, opintolaina?

Onko asiakkaalla muutoksenhakuja vireillä tai paljon muutoksenhakujaetuushistoriassa?

Katso viimeisimmät yhteydenotot.

Tee asiakkaan tämänhetkisestä tilanteesta itsellesi kokonaisnäkemys yllä kerrottujentietojen, apukysymysten sekä sinulla nyt käsiteltävänä olevan työn asiakirjojenperusteella. Kiinnitä huomiota erityisesti asioihin jotka voivat vaikuttaa opiskeluun(edistyminen) tai opintotuen saantiin (estäviä etuuksia, vuositulorajan ylitys).

Jos havaitset kokonaistilanteen kartoittamisessa, että asiakkaalla on useita taiisoja ongelmia terveydessä, elämänhallinnassa tai toimeentulossa, hän voi hyötyämoniammatillisesta palvelusta. Lue lisää: Moniammatillinen palvelu.

1.2 TavoiteOpintotuen tarkoituksena on turvata opiskelijoiden toimeentulomahdollisuudet opintojenaikana. Opintotuki on tarkoitettu peruskoulun jälkeisiin opintoihin niille opiskelijoille,jotka harjoittavat päätoimisia opintoja ja joilla on taloudellisen tuen tarve.

1.3 Etuudet osatOpintotuki koostuu opintorahasta, opintorahan huoltajakorotuksesta, opintorahanoppimateriaalilisästä, opintolainan valtiontakauksesta ja osalle opiskelijoistamyönnettävästä asumislisästä (1.8.2017 alkaen). Opiskelijan tulee täyttää opintotuenmyöntämisen yleiset edellytykset ollakseen oikeutettu näihin opintotukilain mukaisiinopintoetuuksiin. Kullakin etuuden osalla on lisäksi erityisiä myöntämisedellytyksiä jamääräytymisperusteita.

Opintoraha voidaan myöntää opiskelijalle, joka täyttää opintotuen myöntämisen yleisetedellytykset. Opintorahaan sisältyy 1.1.2018 alkaen huoltajakorotus ja 1.8.2019 alkaen

2


oppimateriaalilisä. Opintorahaa ei oppimateriaalilisää lukuun ottamatta myönnetäopiskelijalle, josta maksetaan lapsilisää.

Asumislisään on 1.8.2017 alkaen oikeutettu ulkomailla tai Ahvenanmaallavuokralla asuva ja opiskeleva opiskelija. Asumislisä voidaan myöntää myösopiskelijalle, joka opiskelee maksullisessa koulutuksessa kansanopistossa, liikunnankoulutuskeskuksessa, Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa tai ammatillisenoppilaitoksen kansanopistolinjalla ja joka asuu oppilaitoksen asuntolassa. MuutSuomessa asuvat opiskelijat voivat hakea yleistä asumistukea.

Opintolainan valtiontakaus myönnetään opiskelijalle, joka saa opintorahaa taiaikuiskoulutustukea. Eräissä tilanteissa opintolainan valtiontakaus voidaan myöntäämyös sellaiselle opiskelijalle, joka ei saa opintorahaa.

Muut opintotukilain mukaiset opintoetuudet• Korkoavustus• Opintolainahyvitys• Opintolainavähennys verotuksessa• Ateriatuki

1.4 Oikeus ja edellytyksetOpintotuen myöntämisen yleisinä edellytyksinä ovat oppilaitokseen hyväksyminen,opintojen päätoiminen harjoittaminen ja opinnoissa edistyminen sekä taloudellisen tuentarve (OTL 65/1994 5 §).

Opintotukea myönnettäessä on selvitettävä, onko opiskelijalla oikeus saadaopintotukilain mukaisia opintotukietuuksia Suomesta ja ovatko opiskelijan harjoittamatopinnot opintotukilain mukaan tuettavia opintoja. Opintotukea myönnetään päätoimistenopintojen ajaksi. Opintojen päätoimisuuden määrittely, opintotukeen oikeuttava aika jalukuvuoden tukikuukausien lukumäärä vaihtelevat oppilaitosasteittain.

Opintoihin ensimmäistä kertaa opintotukea haettaessa tuen myöntämisen edellytyksenäon oppilaitokseen hyväksyminen. Opintotuen maksamisen jatkamiseksi opiskelijantulee edistyä opinnoissaan opintotukilain edellyttämällä tavalla. Opintojen edistymisenseurannassa noudatettavat menettelyt vaihtelevat oppilaitosasteittain.

1.4.1 Tutkinnon suorittaminen SuomessaSuomessa opiskelua varten opintotukea myönnetään

• Suomen kansalaiselle ja Suomen kansalaiseen rinnastettavalle (ks. tarkemminkohta Opintotuen myöntäminen Euroopan unionin lainsäädännön perusteella)

• Ulkomaalaiselle, joka asuu Suomessa vakinaisesti ja jonka maassa oleskelunperuste on muu kuin opiskelu, jos

– hänelle on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu jatkuva tai pysyväoleskelulupa taikka pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa

3


– hän on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan unionin kansalainen taitähän rinnastettava tai hänen perheenjäsenensä, jonka oleskelu onrekisteröity ulkomaalaislain 10 luvussa säädetyllä tavalla tai jolle on myönnettyoleskelukortti taikka

– hän on Pohjoismaan kansalainen, joka on rekisteröinyt oleskelunsa Suomessasiten kuin pohjoismaiden välillä on väestön rekisteröinnistä sovittu.

Sovellettava lainkohta (OTL 65/1994 1 §)

Oleskelulupa-asiat ja EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinti hoidetaan Migrin(Maahanmuuttoviraston) palvelupisteessä. Katso palvelupisteet Migrin sivuilta.

Ison-Britannian kansalaisetIso-Britannia eroaa EU:sta 1.2.2020 alkaen. EU:n ja Ison-Britannian kesken on laadittuerosopimus, jonka siirtymäkausi on voimassa 31.12.2020 saakka. Ison-Britanniankansalaisten oikeuksiin ei tule muutoksia erosopimuksen aikana, vaikka Ison-Britanniankansalaisista tulee kolmannen maan kansalaisia. EU lainsäädäntöä sovelletaan myössiirtymäkauden päättymisen jälkeen Ison-Britannian kansalaiseen, joka oleskeleeSuomessa ennen siirtymäkauden päättymistä (31.12.2020) ja joka jatkaa oleskeluaSuomessa myös siirtymäkauden päätyttyä sekä hänen perheenjäseniinsä.

Kun Ison-Britannian kansalainen on tullut Suomeen ennen 1.1.2021, hänenperheenjäsenenään voidaan pitää joissain tapauksissa myös henkilöä, johon onmuodostunut perhesuhde vasta 1.1.2021 tai sen jälkeen. Pyydä näissä tilanteissaRP_OPINTOETUUDET-sähköpostilaatikosta ohjeistus, kuuluuko henkilö UK:nerosopimuksen soveltamisalan piiriin.

Jos Ison-Brtiannian kansalainen tai tämän perheenjäsen on poissa Suomesta 1.1.2021tai sen jälkeen ja palaa Suomeen, pyydä RP_OPINTOETUUDET-sähköpostilaatikostaohjeistus, kuuluuko henkilö enää UK:n erosopimuksen soveltamisalan piiriin.

Ennen 1.1.2021 Suomeen tulleet Ison-Britannian kansalaiset ja perheenjäsenet

Jos opintotuki myönnetään Ison-Britannian kansalaiselle tai tämän perheenjäsenellekansallisen lainsäädännön perusteella, opintotuki myönnetään koko opiskeluajalle. Ks.tarkemmin kohta Opintotuen myöntäminen kansallisen lainsäädännön perusteella.

Jos opintotuki myönnetään Ison-Britannian kansalaiselle tai tämän perheenjäsenellesillä perusteella, että hänellä on ulkomaalaislain 10 luvun mukainen oikeus pysyväänoleskeluun, opintotuki myönnetään koko opiskeluajalle. Ks. tarkemmin kohta Oikeuspysyvään oleskeluun.

Jos opintotuki myönnetään Ison-Britannian kansalaisen EU-työnteon perusteella,opintotuki myönnetään enintään lukuvuodeksi kerrallaan, kuten muutoinkin EU-työnteonperusteella. Ks. tarkemmin kohta EU-työntekijä tai kohta EU-työntekijän perheenjäsen.

1.1.2021 tai sen jälkeen Suomeen tulevat Ison-Britannian kansalaiset

UK:n erosopimuksen siirtymäkauden jälkeen Suomeen tulevat Ison-Britanniankansalaiset ovat kolmannen maan kansalaisia ja voivat saada opintotukea vainkansallisen lainsäädännön perusteella. Ks. tarkemmin kohta Opintotuki muulleulkomaalaiselle.

4

http://www.migri.fi/yhteystiedot/palvelupisteet


1.4.1.1 Opintotuki Suomen kansalaiselleSuomen kansalainen, joka harjoittaa opintoja Suomessa, on aina oikeutettu opintotuensaamiseen opintotukilaissa säädetyin edellytyksin. Tuen myöntämisen kannalta eiole merkitystä sillä, onko hakija aiemmin asunut tai asuuko hän nyt Suomessa taikkaulkomailla. Suomen kansalaisella ei kuitenkaan ole oikeutta opintotukeen, jos hän saaopintotukea muusta valtiosta (esimerkiksi asuinvaltiostaan).

Suomen kansalaisen perheenjäsenen opintotukioikeus arvioidaan itsenäisestiperheenjäsenen oman kansalaisuuden perusteella (poikkeuksena Suomen kansalainenEU-työntekijänä).

Huomautus

Jos opiskelijalla on tai on ollut ennen opintoja vakituinen osoiteAhvenanmaalle, hänen kannattaa ensisijaisesti hakea opintoihin tukeaAhvenanmaalta. Voit selvittää tukioikeutta suoraan Ahvenanmaanopintotukiviranomaisten kanssa (Ålands arbetsmarknads-och studieservicemyndighet). Lähetä sähköpostia osoitteellastudieservice(at)ams.ax. Muista lähettää sähköposti suojattuna. Ks. suojatunsähköpostin ohjeistus sinetistä.

1.4.1.2 Opintotuki Euroopan unionin kansalaiselle taihäneen rinnastettavalle ja hänen perheenjäsenelleen

Euroopan unionin kansalaisen (EU-maat) ja häneen rinnastettavan opintotukioikeusSuomessa harjoitettavissa opinnoissa tutkitaan ensisijaisesti Suomen kansallisenlainsäädännön perusteella (opintotukilaki 1 § 3). Jos henkilö ei kansallisenlainsäädännön perusteella ole oikeutettu saamaan opintotukea Suomesta, tutkitaan,olisiko opiskelija asetuksen 492/2011 (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus)tai direktiivin 2004/38/EY (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi) perusteellaoikeutettu opintotukeen (EU-työntekijä tai hänen perheenjäsenensä).

Euroopan unionin kansalaiseen rinnastettavalla henkilöllä tarkoitetaan Eta-maankansalaista (Islanti, Norja, Liechtenstein) sekä Sveitsin kansalaista.

1.4.1.2.1 Opintotuen myöntäminen kansallisenlainsäädännön perusteella

Suomessa suoritettaviin opintoihin voidaan myöntää opintotukea Euroopan unioninkansalaiselle tai tähän rinnastettavalle ja hänen perheenjäsenelleen,

• joka asuu Suomessa vakinaisesti ja• jonka maassaolon peruste on muu kuin opiskelu ja• jonka oleskeluoikeus on ulkomaalaislain 10 luvussa säädetyllä tavalla rekisteröity

tai jolle on myönnetty oleskelukortti.

5

https://sinetti.kela.fi/n%C3%A4in-toimimme/turvallisuus/tietoturva/s%C3%A4hk%C3%B6isen-viestinn%C3%A4n-tietoturva/s%C3%A4hk%C3%B6posti-ja-kalenteri

https://sinetti.kela.fi/n%C3%A4in-toimimme/turvallisuus/tietoturva/s%C3%A4hk%C3%B6isen-viestinn%C3%A4n-tietoturva/s%C3%A4hk%C3%B6posti-ja-kalenteri


Unionin kansalaisiin rinnastetaan tätä ohjetta sovellettaessa ETA-maiden (Islanti, Norjaja Liechtenstein) kansalaiset sekä Sveitsin kansalaiset.

Hakijan katsotaan asuvan Suomessa vakinaisesti, jos hänellä on kotikunta Suomessa.Tieto kotikunnasta löytyy HEKYn näytöltä Henkilön Yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot> F14/kunnat. Jos hakijalla ei ole kotikuntaa Suomessa, Kela tulkitsee kotikuntalain 4§:n edellytysten täyttymistä viran puolesta. EU-kansalainen saa aina kotikunnan silläperusteella, että hän on rekisteröinyt oleskeluoikeutensa ulkomaalaislain mukaisesti.Jos siis hakija on rekisteröinyt oleskelunsa (ks. myöhemmin E-status), hänen katsotaanmyös asuvan Suomessa vakinaisesti.

Opintotukea ei myönnetä, jos hakijan maassa oleskelun pääasiallinen peruste onopiskelu. Katso lisää maassaolon perusteen arvioinnista kohdasta Maassaolonperusteen selvittäminen.

Euroopan unionin kansalaisilta tai heihin rinnastettavilta ei edellytetä oleskelulupaa,mutta heidän on Suomessa pidempään (yli kolme kuukautta) asuvina rekisteröitäväoleskeluoikeutensa.

HEKYn näytöllä Henkilön yleistiedot, Oleskelulupatiedot, onstatuksen kohdalla kirjain E, jos EU-kansalainen on rekisteröinytoleskeluoikeutensa. Jos tätä tietoa ei ole, asia selvitetään hakijantoimittamasta oleskeluoikeuden rekisteröintitodistuksesta. Ks. malli,miltä oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus näyttää. Huomaa, ettäväestötietojärjestelmään tehty kirjaus ei ole todistus EU-kansalaisenoleskeluoikeuden rekisteröinnistä! Ks. malli kirjauksesta.

EU-kansalaisen perheenjäsen. EU-kansalaisen tai häneen rinnastettavanperheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislain 154 §:n määritelmääperheenjäsenestä. Sen mukaan EU-kansalaisen perheenjäseniä ovat hänen

• aviopuolisonsa,• alle 21-vuotiaat tai hänen huollettavanaan olevat lapset suoraan alenevassa

polvessa samoin kuin hänen aviopuolisonsa vastaavat lapset sekä• huollettavanaan olevat sukulaisensa suoraan ylenevässä polvessa samoin kuin

hänen aviopuolisonsa vastaavat sukulaiset.

EU-kansalaisen perheenjäsenen ei tarvitse olla EU- tai ETA-maiden taikka Sveitsinkansalainen.

Jos Suomessa asuva unionin kansalainen on alaikäinen, hänen huoltajansa onperheenjäsen kansalaisuudestaan riippumatta.

Direktiiviä 2004/38/EY sovelletaan perheenjäseniin, jotka tulevat Suomeen EU-kansalaisen mukana tai seuraavat heitä myöhemmin. Jos perheenjäsenyys perustuuavioliittoon, sillä ei ole merkitystä missä ja milloin avioliitto on solmittu. Avioliitto voiesimerkiksi olla solmittu vasta Suomessa.

Aviopuolisoihin rinnastetaan myös jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissaolosuhteissa elävät henkilöt sukupuolestaan riippumatta. Avoliitto osoitetaan riittävänpitkällä yhdessä asumisella. Yhdessä asumisen kestolle ei voida asettaa yksiselitteistämääräaikaa, mutta käytännössä voidaan edellyttää vähintään kuuden kuukaudenmittaista yhdessä asumista. Tältä osin edellytys poikkeaa ulkomaalaislain 154 §:stä,jossa edellytetään 2 vuoden avoliittoa.

Perheenjäsenelle, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity perheenjäsenyyden perusteella(oleskeluoikeus rekisteröity kirjaintunnuksella EP) tai jolla on perheenjäsenyydenperusteella saatu oleskelukortti, voidaan myöntää opintotuki. Oleskelukortti myönnetään

6

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/EU-kansalaisen%20oleskeluoikeuden%20rekister%C3%B6inti.jpg

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/v%C3%A4est%C3%B6tietoj%C3%A4rjestelm%C3%A4_osoitetieto_kotikunta.jpg


EU- tai ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaisen perheenjäsenelle, joka ei ole kyseistenmaiden kansalainen.

Suomen kansalaisen perheenjäsen katsotaan EU-kansalaisen perheenjäseneksivain silloin, kun Suomen kansalainen on muuttanut Suomesta toiseen unioninjäsenvaltioon ja palaa Suomeen. Jos Suomen kansalainen ei ole käyttänyt edellämainittua liikkumisvapautta ja hänen perheenjäsenensä on muun maan kansalainenkuin EU-maan kansalainen, perheenjäsenen tulee täyttää ne opintotukilain edellytykset,jotka on asetettu muun kuin EU-maan kansalaiselle. Ks. lisää kohdasta Opintotukimuulle ulkomaalaiselle.

1.4.1.2.2 Opintotuen myöntäminen Euroopan unioninlainsäädännön perusteella

Opintotukioikeus tutkitaan aina ensin kansallisen lainsäädännön perusteella(opintotukilain 1 § 3 momentti). Jos kansallinen lainsäädäntö ei oikeuta opintotukeen,tutkitaan mahdollisuus saada opintotukea EU-lainsäädännön perusteella (opintotukilain1 § 2 momentti).

Suomen kansalaista koskevia opintotukilain säännöksiä sovelletaan myös Suomenkansalaiseen rinnastettavaan henkilöön,

• joka on EU-työntekijä tai hänen perheenjäsenensä (EU-asetus 492/2011, ent.1612/68 ja EU-direktiivi 2004/38/EY), tai

• jolla on EU-kansalaisen tai hänen perheenjäsenensä oikeus pysyvään oleskeluun(ulkomaalaislain 10 luku).

Edellä mainitut edellytykset täyttäville henkilöille voidaan myöntää opintotukeaopintoihin Suomessa samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaiselle.

Euroopan unionin kansalaiseen rinnastetaan Eta-maan kansalainen (Islanti, Norja,Liechtenstein) sekä Sveitsin kansalainen.

Euroopan talousyhteisön ja Turkin välisen assosiaatiosopimuksen jaassosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 mukaisesti EU-työntekijän perheenjäsenellätarkoitetaan myös turkkilaista lasta, joka asuu tai on asunut Suomessa turkkilaisenvanhempansa kanssa, joka on tai on ollut säännönmukaisesti töissä Suomessa jajotka asuvat Suomessa lapsen aloittaessa opintonsa. Tässä tarkoitetulla turkkilaisellalapsella on oikeus opintotukeen opintoihin Suomessa ja ulkomailla samoin edellytyksinkuin Suomen kansalaisella. Lapsen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislain 154 §:nmääritelmää unionin kansalaisen huollettavana olevasta lapsesta.

1.4.1.2.3 EU-työntekijäEU-työntekijällä tarkoitetaan Euroopan unionin tai Eta-maiden (Islanti, Norja,Liechtenstein) kansalaista taikka Sveitsin kansalaista (=EU-kansalainen tai häneenrinnastettava), joka on työssä toisen jäsenvaltion alueella. EU-työntekijän asemansaamiseksi edellytetään aitoa ja tosiasiallista työtä, joka ei ole niin vähäistä, että kyseolisi pelkästään toisarvoisesta ja epäoleellisesta tehtävästä. Työskentely voi olla osa-aikaista ja työsuhde voi olla määräaikainen.

Iso-Britannia eroaa Euroopan unionista 1.2.2020 alkaen. EU:n ja Ison-Britanniankesken on laadittu erosopimus, jonka siirtymäkausi on voimassa 31.12.2020 saakka.

7

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32004L0038&from=FI


Ison-Britannian kansalaisten oikeuksiin ei tule muutoksia siirtymäkauden aikana, vaikkaIson-Britannian kansalaisista tulee kolmannen maan kansalaisia. EU lainsäädäntöäsovelletaan myös siirtymäkauden päättymisen jälkeen Ison-Britannian kansalaiseen,joka oleskelee Suomessa ennen siirtymäkauden päättymistä (31.12.2020) ja joka jatkaaoleskelua Suomessa myös siirtymäkauden päätyttyä. EU-työntekijällä tarkoitetaanmyös Ison-Britannian kansalaista, johon sovelletaan UK:n erosopimusta. Huomaa,että Ison-Britannian kansalaisen ei ole tarvinnut olla Suomessa EU-työntekijänä ennenerosopimuksen siirtymäkauden päättymistä vaan hänestä voi tulla EU-työntekijä vastasiirtymäkauden päättymisen jälkeenkin.

EsimerkkiIson-Britannian kansalainen on tullut Suomeen opiskelemaan syksyllä 2019.Hän aloittaa opintojen ohessa työskentelyn maaliskuussa 2021. Häneensovelletaan UK:n erosopimusta, jonka perusteella hän voi saada opintotukeaEU-työnteon perusteella, vaikka hän on kolmannen maan kansalainen.

Suomessa asuva EU-työntekijä opiskelee ja työskenteleesamanaikaisesti

EU-työntekijälle voidaan myöntää opintotuki samoin edellytyksin kuin Suomenkansalaiselle. EU-työntekijälle voidaan myöntää opintotuki, vaikka maahantulonalkuperäisenä tarkoituksena on ollut opiskelu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettähenkilön oleskeluperuste muuttuu, vaan hänen katsotaan edelleen oleskelevanmaassa opiskelutarkoituksessa. Opintojen ei tarvitse liittyä EU-työntekijän työhön taityöskentelyalaan, kun EU-työntekijä opiskelee ja työskentelee samanaikaisesti.

EU-työntekijä ei voi kuitenkaan saada opintotukea yleissivistäviin opintoihin, vaan vainammatillisiin opintoihin (EU-asetus 492/2011 1 luku 7 artikla 3 kohta). Opintotukeavoi saada esimerkiksi ammatillisessa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa tutkintoonjohtavaan koulutukseen taikka ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen.

Työntekijäksi katsotaan direktiivin 2004/38/EY 24 artiklan perusteella myös Suomessaasuva yrittäjä ja itsenäinen ammatinharjoittaja, joka harjoittaa veronalaista yritys- taiammattitoimintaa.

Ulkomailla asuva työsuhteinen EU-työntekijä opiskelee jatyöskentelee samanaikaisesti

Jos ulkomailla asuva EU-kansalainen työskentelee Suomessa siten, että työntekoon riittävää, hän voi saada opintotukea Suomessa suorittaviin opintoihin. Tukioikeusperustuu tällöin asetuksen 492/2011 artiklaan 7. Tukea ei voida myöntää yleissivistäviinopintoihin vaan pelkästään ammatillisiin opintoihin. Opintotukea voi saada esimerkiksiammatillisessa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa tutkintoon johtavaan koulutukseentaikka ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen.

Asetusta sovelletaan vain työsuhteessa työskentelevään EU-työntekijään, ei yrittäjääntai itsenäiseen ammatinharjoittajaan. Ulkomailla asuva, Suomessa yritystoimintaaharjoittava ei siis voi saada opintotukea.

Työsuhteen riittävä kesto ja riittävät työtunnitTyöskentelylle ei ole säädetty vähimmäiskestoa, mutta henkilöä voidaan pitääEU-työntekijänä, jos työskentely kestää vähintään neljä kuukautta. Työsuhteen

8


tunnusmerkkinä on, että henkilö työskentelee tietyn ajan toisen palveluksessa tämänjohdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan. Työajan tulee pääsääntöisesti ollayhdessä tai useammassa työssä yhteensä vähintään 10 tuntia kalenteriviikossa(1.8.2019 alkaen; aiemmin 18 tuntia).

Opiskelijan tulee toimittaa Kelaan työsopimus, josta käy ilmi

• onko työsuhde voimassa toistaiseksi vai määräajalle• onko sovittu kiinteä tuntimäärä tai vaihteleva tuntimäärä vai onko tehty sopimus,

että työhön tullaan kutsuttaessa (ns. nollatuntisopimus)• onko sovittu tuntipalkka vai provisio-palkka

Au pairina toimimisen ja siitä saatavan ”taskurahan” ei yleensä katsota johtavantyöntekijän asemaan Suomessa. Lue lisää au pairista. Kiinnitä muutoinkin tarvittaessahuomiota myös tuntipalkan suuruuteen. Jos tuntipalkka on huomattavan pieni, kysyneuvoa asiantuntijalta.

Vähintään neljän kuukauden kesto

Jos työsuhde on määräaikainen ja sen yhtäjaksoinen kesto on vähintään 4 kuukautta,opintotuki myönnetään työsuhteen päättymiseen saakka, mutta kuitenkin enintäänlukuvuodeksi kerrallaan. Lisää päätökseen fraasi OTX17.

Jos työsuhteen kesto on alle 4 kuukautta, hakemus hylätään. Lisää päätökseen fraasiOTBAC. Jos opiskelija jälkeenpäin pyytää uudelleenkäsittelyä sillä perusteella, ettätyösuhde on uusilla sopimuksilla jatkunut vähintään 4 kuukautta, aiempi päätös voidaanoikaista.

Jos työsuhde on voimassa toistaiseksi, opintotuki myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan.Lisää päätökseen fraasi OTX17.

Vähintään 10 tuntia kalenteriviikossa

Opiskeluaikaisen työajan tulee pääsääntöisesti olla yhdessä tai useammassa työssäyhteensä keskimäärin vähintään 10 tuntia kalenteriviikossa.

Jos työsopimuksen mukainen tuntimäärä on vähintään 10 tuntia kalenteriviikossa,opintotuki voidaan myöntää työsopimuksen tiedon perusteella.

Esimerkki

Opiskelutarkoituksessa Suomeen tullut EU-kansalainen hakee opintotukea1.9.2019 alkaen. Opiskelijalla on työsopimus, joka on voimassa1.6.2019-31.10.2019 (=yli 4 kuukautta). Työtä on 15 h/vko. Tuntipalkka on 10euroa. Opintotuki voidaan myöntää ajalle 1.9.2019-31.10.2019.

Jos työsopimuksen mukainen tuntimäärä on alle 10 tuntia kalenteriviikossa,opintotukihakemus hylätään.

Jos työsopimuksen mukainen tuntimäärä vaihtelee ja on alimmillaan alle 10 tuntiakalenteriviikossa, tai työntekijä tulee työhön kutsuttaessa (ns. nollatuntisopimus), riittävätyönteko arvioidaan kahden kuukauden työskentelyn perusteella. Arvioinnin apunakäytetään tulorekisteriä eikä opiskelijalta pyydetä palkkatodistuksia. Ilmoita opiskelijalle,että hakemuksen käsittely viivästyy (kirje OTI24). Arvioinnissa huomioidaan opintojenohessa tehtävä työskentely, ei kesäloman aikaista työskentelyä.

Laskuohje: Tulorekisterin kuukausiansion perusteella voidaan arvioida, onkoopiskelijalla ollut riittävästi työtunteja. Kuukaudessa on keskimäärin 4,5 kalenteriviikkoa.

9


Kuukausiansion voi muuttaa viikkoansioksi jakamalla 4,5 kalenteriviikolla. Viikkoansionvoi muuttaa viikkotunneiksi jakamalla tuntipalkalla. Keskiarvoa ei lasketa usemmankuukauden keskiarvona vaan kuukausikohtaisesti.

Esimerkki

Opiskelutarkoituksessa Suomeen tullut EU-kansalainen hakee opintotukea1.9.2019 alkaviin opintoihin. Opiskelijalla on toistaiseksi voimassa olevanollatuntisopimus 1.6.2019 alkaen. Tuntipalkka on 12 euroa. Kesällä työtä onollut keskimäärin 30 tuntia viikossa. Kesäloman aikana tehdyillä työtunneillaei kuitenkaan ole merkitystä, vaan seurataan lukuvuoden alussa opintojenohessa tehtävän työskentelyn riittävyyttä 2 kuukauden ajan. Tulorekisteristänähdään, että palkkatuloa on ollut

• syyskuussa 900 euroa > 900 e : 4,5 vko : 12 e/h = noin 16 h/vko• lokakuussa 700 euroa > 700 e : 4,5 vko : 12 e/h = noin 13 h/vko

Opiskelijalla on ollut riittävästi työtunteja yhtäjaksoisesti kahden kuukaudenajan opintojen ohessa, joten opintotuki voidaan myöntää lukuvuodeksikerrallaan eli 31.5.2020 saakka.

Esimerkki

Opiskelutarkoituksessa Suomeen tullut EU-kansalainen hakee opintotukea1.9.2019 alkaviin opintoihin. Opiskelijalla on määräaikainen työsopimus ajalle1.9.2019-28.2.2020. Tuntipalkka on 15 euroa. Tulorekisteristä nähdään, ettäpalkkatuloa on ollut

• syyskuussa 600 euroa > 600 e : 4,5 vko : 15 e/h = noin 9 h/vko• lokakuussa 400 euroa > 400 e : 4,5 vko : 15 e/h = noin 6 h vko

Opiskelijalla ei ole ollut riittävästi työtunteja, joten opintotukihakemushylätään.

Esimerkki

Opiskelutarkoituksessa Suomeen tullut EU-kansalainen hakee opintotukea1.8.2019 alkaviin opintoihin. Opiskelijalla on toistaiseksi voimassa olevanollatuntisopimus 1.6.2019 alkaen. Tuntipalkka on 10 euroa. Tulorekisteristänähdään, että palkkatuloa on ollut

• kesäkuussa 1500 euroa > 1500 e : 4,5 vko : 10 e/h = noin 33 h/vko• heinäkuussa 1500 euroa > 1500 e : 4,5 vko : 10 e/h = noin 33 h/vko• elokuussa 1000 euroa > 1000 e : 4,5 vko : 10 e/h = noin 22 h/vk• syyskuussa 300 euroa > 300 e : 4,5 vko : 10 e/h = noin 7 h/vko

Kesäajan työskentelyä ei huomioida, kun arvioidaan opintojen ohessatehtävän työn riittävyyttä. Elokuun ja syyskuun työskentelyä ei huomioidakeskiarvona vaan kumpikin kuukausi arvioidaan erikseen. Opiskelijalla onollut riittävästi työtunteja elokuussa, mutta ei syyskuussa. Työskentely eiole ollut riittävää vähintään kahden kuukauden ajan yhtäjaksoisesti, jotenopintotukihakemus hylätään.

Provisio- tai urakkapalkka

Jos työsopimuksessa ei ole sovittu tuntimäärää vaan palkkaus perustuu provisioon taimuuhun erikseen sovittuun lopputulokseen, pyydä opiskelijalta oma arvio toteutuneistaviikoittaisista työtunneista kahden kuukauden ajalta (kirje OTL08). Jos työtunteja

10


on vähintään 10 tuntia kalenteriviikossa, kuukausiansion tulee lisäksi olla vähintääntyöttömyysturvan peruspäivärahan laskennallinen määrä kuukaudessa (723,69 euroa2020 vuoden tasossa). Kuukausiansio tarkistetaan tulorekisteristä.

Riittävä yritystoimintaYrittäjänä pidetään henkilöä, joka on yrittäjän eläkelain (YEL 1272/2006) taimaatalousyrittäjän eläkelain (MYEL 1280/2006) mukaan velvollinen ottamaansanottujen lakien mukaisen vakuutuksen. Löydät YEL- ja MYEL-vakuutuksia koskevattiedot HEKYltä kohdasta Työeläkkeet ja korvaukset - YEL/MYEL-työtulot.

• Yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisen vakuutetun työtulon tulee olla vähintään7958,99 euroa vuodessa (2020 vuoden tasossa).

• Maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisen vakuutetun työtulon tulee ollavähintään 3980 euroa vuodessa (2020 vuoden tasossa).

Jos yrittäjän eläkevakuutus on määräaikainen, opintotuki myönnetään vakuutuksenpäättymiseen saakka, mutta kuitenkin enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Jos yrittäjäneläkevakuutus on voimassa toistaiseksi, opintotuki myönnetään lukuvuodeksikerrallaan. Lisää päätökseen fraasi OTX17.

Osakeyhtiön osakas ei ole välttämättä YEL-vakuutettu vaan hän voi saadayrityksestään palkkaa ja kuulua työnteikjän eläkelain (tyEL) mukaiseen vakuutukseen.Tällaisen yrittäjän kuukausiansion tulee olla vähintään työttömyysturvanperuspäivärahan laskennallinen määrä kuukaudessa (723,69 euroa 2020 vuodentasossa). Riittävä työnteko arvioidaan kahden kuukauden työskentelyn perusteella.Arvioinnissa huomioidaan opintojen ohessa tehtävä työskentely, ei kesäloman aikaistatyöskentelyä. Ilmoita opiskelijalle, että hakemuksen käsittely viivästyy (kirje OTI24- muokkaa tekstiä riittävän työskentelyn edellytyksen osalta). Tulotietojen tulisi ollatulorekisterissä.

Freelancerkin voidaan katsoa työntekijäksi, jos toiminta kestää vähintään neljäkuukautta ja hän on ottanut YEL-vakuutuksen. Tässä ohjeessa yrittäjällä tarkoitetaanmyös Freelanceria.

Esimerkki

Suomeen opiskelijana tullut Tanskan kansalainen tekee satunnaisestikäännöstöitä freelancerina eri toimeksiantajien lukuun. Hän tekee töitäkotonaan. Hänen ja toimeksiantajien välille ei muodostu työsuhdetta. Häntätulee pitää EU-työntekijänä, jos toiminta kestää vähintään neljä kuukautta.Tällöin työ on työeläkevakuutettava YEL:n mukaan, jos muut ehdot täyttyvät.Freelancer-kääntäjälle voidaan tällöin myöntää opintotuki.

Työskentelyn seurantaKun työsuhde tai yritystoiminta päättyy tai työskentely vähenee siten, että henkilöä eivoida enää katsoa EU-työntekijäksi, opintotukeen ei ole enää oikeutta EU-asetuksen492/2011 perusteella eikä myöskään direktiivin 2004/38/EY 24 artiklan perusteella.

Edellä on kerrottu, että opintotuki myönnetään aina määräaikaisena työsuhteen kestontai yrittäjän eläkevakuutuksen keston ajalle ja enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Kunopiskelija hakee opintotuen jatkoa uudella hakemuksella, tutkitaan aiemman tukijaksontyöskentelyn riittävyys. Työsuhdetta koskevat tiedot tarkistetaan tulorekisteristä.

11

https://yrityksen-perustaminen.net/yel-vakuutus-2019/

https://www.mela.fi/fi/elakevakuutus/myel-vakuutus/vakuuttaminen/pakollinen-vakuutus


Yrittäjän eläkevakuutuksen voimassaoloa koskevat tiedot tarkistetaan HEKY:ltä.Opiskelijalle on päätöksessä kerrottu myös omasta ilmoitusvelvollisuudesta (OTX17).

Oikeus opintotukeen päättyy, kun työsuhde päättyy tai yrittäjä lakkauttaa YEL- taiMYEL-vakuutuksensa. Opintotuki lakkautetaan sen kuukauden alusta lukien, jonkaaikana uusi olosuhde kestää ensimmäisen kerran vähintään 18 päivää.

Esimerkki

Opiskelijan työsuhde päättyy 5.3.2019. Opintotuki lakkautetaan 1.3.2019alkaen.

Jos työaika on tilapäisesti alhaisempi vähintään kahden kuukauden ajan, harkitaantapauskohtaisesti, voidaanko henkilöä pitää enää EU-työntekijänä. Jos ei voida,opintotuki lakkautetaan sitä seuraavan kuukauden alusta, kun työaika on ollutkeskimäärin alle 10 tuntia viikossa vähintään kahden kuukauden ajan. Samointoimitaan, jos opiskelijalla ei ole ollut kahteen kuukauteen lainkaan työssäkäyntiä, muttatyösuhde on edelleen voimassa (ns. nollatuntisopimukset).

Esimerkki

Opiskelutarkoituksessa Suomeen tulleelle EU-kansalaiselle on myönnettyopintotuki 1.9.2019 – 31.5.2020. Opiskelijalla on toistaiseksi voimassa olevanollatuntisopimus 1.9.2019 alkaen. Tuntipalkka on 12 euroa. Tulorekisteristäon syksyllä 2019 tarkistettu, että työskentely on ollut riittävää. Opiskelijahakee opintotukea uudestaan 1.9.2020 alkaen. Tulorekisteristä nähdään,että palkkatuloa on ollut edellisen lukuvuoden aikana jatkuvasti 500 – 900e/kk. 500 euron kuukausipalkka tarkoittaisi, että työtä on ollut noin 9 tuntiaviikossa (500 e : 4,5 vko : 12 e/h). Tällaisia kuukausia on kuitenkin ollut vainsatunnaisesti, joten kokonaisuutena arvioiden työskentely on ollut riittävää.Opintotuki voidaan myöntää uudestaan ajalle 1.9.2020-31.5.2021.

Esimerkki

Opiskelutarkoituksessa Suomeen tulleelle EU-kansalaiselle on myönnettyopintotuki 1.9.2019 – 31.5.2020. Opiskelijalla on toistaiseksi voimassa olevanollatuntisopimus 1.9.2019 alkaen. Tuntipalkka on 12 euroa. Tulorekisteristäon syksyllä 2019 tarkistettu, että työskentely on ollut riittävää. Opiskelijahakee opintotukea uudestaan 1.9.2020 alkaen. Tulorekisteristä nähdään, ettäpalkkatuloa on ollut

• syyskuussa 900 euroa > 900 e : 4,5 vko : 12 e/h = noin 16 h/vko• lokakuussa 700 euroa > 700 e : 4,5 vko : 12 e/h = noin 13 h/vko• marraskuussa 600 euroa > 600 e : 4,5 vko : 12 e/h = noin 11 h/vko• joulukuussa 900 euroa > 900 e : 4,5 vko : 12 e/h = noin 16 h/vko• tammikuussa 800 euroa > 800 e : 4,5 vko : 12 e/h = noin 15 h/vko• helmikuussa 500 euroa > 500 e : 4,5 vko : 12 e/h = noin 9 h/vko• maaliskuussa 400 euroa > 400 e : 4,5 vko : 12 e/h = noin 7 h/vko• huhtikuussa 400 euroa > 400 e : 4,5 vko : 12 e/h = noin 7 h/vko• toukokuussa 400 euroa > 400 e : 4,5 vko : 12 e/h = noin 7 h/vko

Opiskelijalla ei ole ollut riittävästi työtunteja 1.2.2020 alkaen, joten opintotukilakkautetaan 1.4.2020 alkaen. Opintotuki voidaan myöntää uudestaan vastakun opiskelija voi taas osoittaa, että työskentely on riittävää yhtäjaksoisestikahden kuukauden ajan.

12


Kun henkilöä ei voida katsoa enää EU-työntekijäksi, tutkitaan, täyttyvätkö kansallisenlainsäädännön edellytykset opintotuen myöntämiselle. Jos henkilön maassa olonpääasiallinen peruste on edelleen opiskelu, opintotukea ei voida myöntää.

EU-työntekijän aseman säilyminenEU-työntekijä säilyttää asemansa (direktiivi 2004/38/EY 7 artikla 3 kohta d-alakohta),vaikka työsuhde päättyy, jos hän työsuhteen päättymisen jälkeen aloittaaammatilliset opinnot, jotka liittyvät hänen työhönsä tai työskentelyalaansa Suomessa.Opinnoilla ja opintoja edeltävällä työskentelyllä tulee olla sisällöllinen yhteys. Opintojentulee yleensä myös välittömästi seurata työntekoa. Niiden tulee alkaa yleensäviimeistään työnteon päättymistä seuraavan lukukauden alusta lukien. Opintotukivoidaan tällöin myöntää koko opiskeluajalle.

Esimerkki

Puolan kansalainen on saapunut Suomeen perushoitajaksi syksyllä 2017.Hän on tehnyt kokoaikatyötä ja työsuhde päättyy kesäkuussa 2019. Hänaloittaa sairaanhoitajan opinnot syksyllä 2019. EU-työntekijän katsotaansäilyttävän työntekijän asemansa. Opintotukea voidaan myöntää, silläopinnoilla ja työskentelyllä on sisällöllinen yhteys ja opinnot seuraavattyöntekoa. Todennäköisesti tässä tapauksessa kansallisenkin lainsäädännönedellytykset opintotuen myöntämiselle täyttyvät ja kansallisen lainsäädännönedellytyksethän tutkitaan aina ensisijaisesti.

EU-työntekijä säilyttää myös asemansa, jos hän on jäänyt työttömäksi tahtomattaanja hän aloittaa työsuhteen päättymisen jälkeen ammatilliset opinnot. Tällöin eiedellytetä opintotuen saamiseksi työ- ja opiskelualojen välistä yhteyttä. Tahtomattaantyöttömäksi jäänyt henkilö katsotaan asetuksen tarkoittamaksi työntekijäksi, vaikkaopinnot eivät alkaisi heti työttömäksi jäännin jälkeen. Opintotuki voidaan tällöin myöntääkoko opiskeluajalle.

EU-tuomioistuimen ratkaisussa C-413/01 on otettu kantaa, millä edellytyksillä henkilövoi määräaikaisen työsuhteen päättyessä säilyttää EU-työntekijän asemansa.Määräaikaisen työsuhteen päättyminen ei yleensä riipu työntekijän omasta tahdosta.Näin ollen määräaikaisen työsuhteen päättyessä henkilön katsotaan yleensäjääneen työttömäksi tahtomattaan. Määräaikaisen työsuhteen päättyessä tutkitaankuitenkin, onko henkilön työttömyys vapaaehtoista vai omasta tahdosta riippumatonta.Ratkaisussa otetaan huomioon, onko henkilöllä ollut intressi sitoutua ainoastaanmääräaikaiseen työsuhteeseen (esimerkiksi kesätyö ennen opintojen alkamista).Ratkaisussa otetaan myös huomioon, onko henkilö tehnyt lyhytaikaista työtä ainoastaanpäästäkseen hyötymään vastaanottavan jäsenvaltion opintotukijärjestelmästä. Jos edellä mainituilla perusteilla katsotaan, että työttömyys on omasta tahdostariippumatonta, tulee selvittää, onko henkilö joutunut juuri työmarkkinatilanteen vuoksikouluttautumaan uudelleen muulle alalle, kuin sille, jolla hän oli jo aikaisemmintyöskennellyt. Henkilön ei katsota säilyttävän EU-työntekijän asemaansa määräaikaisentyösuhteen päättyessä, jos

• hänellä on ollut oma intressi sitoutua määräaikaiseen työsuhteeseen tai• hänellä ei ole tarvetta kouluttautua uudelle alalle työmarkkinatilanteen vuoksi,

vaikka hänen katsottaisiinkin määräaikaisen työsuhteen päättyessä olevantyöttömänä tahtomattaan

13


Jos henkilö on tullut Suomeen opiskelutarkoituksessa, ja hänellä on ennen opintojamääräaikainen kesätyösuhde, hänen ei katsota säilyttävän EU-työntekijän asemaansamääräaikaisen työsuhteen päättyessä.

1.4.1.2.4 EU-työntekijän perheenjäsenEU-työntekijän tai häneen rinnastettavan perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaanlähtökohtaisesti ulkomaalaislain 154 §:n määritelmää perheenjäsenestä. Sen mukaanEU-työntekijän perheenjäseniä ovat hänen

• aviopuolisonsa,• alle 21-vuotiaat tai hänen huollettavanaan olevat lapset suoraan alenevassa

polvessa samoin kuin hänen aviopuolisonsa vastaavat lapset sekä• huollettavanaan olevat sukulaisensa suoraan ylenevässä polvessa samoin kuin

hänen aviopuolisonsa vastaavat sukulaiset.

Ulkomaalaislain 154 §:n taustalla on direktiivi 2004/38/EY:

• Direktiivin 24 artiklassa määritellään EU-työntekijän ja tämän perheenjäsenenoikeus opintotukeen. Kyseistä artiklaa sovelletaan vain Suomessa asuviinperheenjäseniin, jos myös EU-työntekijä itse asuu Suomessa. Ks. kuitenkin lisäätyösuhteisen EU-työntekijän lapsesta alempana erillisen otsikon alla.

• Direktiiviä sovelletaan perheenjäseniin, jotka tulevat Suomeen EU-kansalaisenmukana tai seuraavat heitä myöhemmin. Jos perheenjäsenyys perustuuavioliittoon, sillä ei ole merkitystä missä ja milloin avioliitto on solmittu. Avioliitto voiesimerkiksi olla solmittu vasta Suomessa.

EU-työntekijän perheenjäsenen ei tarvitse olla EU- tai ETA-maiden taikka Sveitsinkansalainen.

Jos Suomessa asuva EU-työntekijä on alaikäinen, hänen huoltajansa on perheenjäsenkansalaisuudestaan riippumatta.

Aviopuolisoihin rinnastetaan myös jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissaolosuhteissa elävät henkilöt sukupuolestaan riippumatta. Avoliitto osoitetaan riittävänpitkällä yhdessä asumisella. Yhdessä asumisen kestolle ei voida asettaa yksiselitteistämääräaikaa, mutta käytännössä voidaan edellyttää vähintään kuuden kuukaudenmittaista yhdessä asumista. Tältä osin edellytys poikkeaa ulkomaalaislain 154 §:stä,jossa edellytetään 2 vuoden avoliittoa.

Suomen kansalaista ei automaattisesti tulkita EU-työntekijäksi eikä Suomenkansalaisen perheenjäsen näin ollen ole automaattisesti EU-työntekijän perheenjäsen.Suomen kansalaisen perheenjäsen katsotaan EU-työntekijän perheenjäseneksi vainsilloin, kun Suomen kansalainen on muuttanut Suomesta toiseen unionin jäsenvaltioonja palaa Suomeen työskentelemään. Tällöin Suomen kansalaisen perheenjäsenenoikeus opintotukeen arvioidaan EU-työntekijää koskevien säädösten perusteella.Jos Suomen kansalaista ei voida pitää EU-työntekijänä, hänen ulkomaalaistaperheenjäsentään ei voida rinnastaa Suomen kansalaiseen ja opintotukioikeus voi tullavain kansallisen lainsäädännön perusteella. EU-työntekijän perheenjäsen saattaa tästäsyystä olla paremmassa asemassa kuin Suomen kansalaisen perheenjäsen.

EsimerkkiSuomen kansalainen on muuttanut Alankomaihin työn vuoksi syksyllä2010. Hän tapaa Alankomaissa nigerialaisen opiskelijan, jonka kanssamuuttaa yhteen asumaan helmikuussa 2011. Suomen kansalainen muuttaa

14


takaisin Suomeen työn vuoksi marraskuussa 2011. Hänen avopuolisonsamuuttaa Suomeen kuukautta myöhemmin ja aloittaa opinnot suomalaisessakorkeakoulussa tammikuussa 2012. Pariskunnan avoliitto jatkuuSuomessa. Nigerian kansalaiselle ei voida myöntää opintotukea kansallisenlainsäädännön perusteella, koska hänellä ei ole oleskelulupaa A, P tai P-EY. Hänelle voidaan myöntää opintotuki, koska hän on liikkumisoikeuttaankäyttäneen EU-työntekijän perheenjäsen.

Euroopan talousyhteisön ja Turkin välisen assosiaatiosopimuksen jaassosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 mukaisesti EU-työntekijän perheenjäsenellätarkoitetaan myös turkkilaista lasta, joka asuu tai on asunut Suomessa turkkilaisenvanhempansa kanssa, joka on tai on ollut säännönmukaisesti töissä Suomessa jajotka asuvat Suomessa lapsen aloittaessa opintonsa. Tässä tarkoitetulla turkkilaisellalapsella on oikeus opintotukeen opintoihin Suomessa ja ulkomailla samoin edellytyksinkuin Suomen kansalaisella. Lapsen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislain 154 §:nmääritelmää unionin kansalaisen huollettavana olevasta lapsesta.

EU-työntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja saamaan opintotukea kaikkiin tuenpiirissä oleviin opintoihin, jos opintotuen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät.Perheenjäsenen opintojen ei tarvitse liittyä EU-työntekijän työskentelyalaan tai hänenomaan työskentelyalaansa.

Työntekijän aseman saamiseksi edellytetään aitoa ja tosiasiallista työtä, joka ei oleniin vähäistä, että kyse olisi pelkästään toisarvoisesta ja epäoleellisesta tehtävästä.Työskentely voi olla osa-aikaista ja työsuhde voi olla määräaikainen. Katso lisää, milloinhenkilöä voidaan pitää EU-työntekijänä kohdasta EU-työntekijä.

EU-työntekijä säilyttää asemansa, vaikka työsuhde päättyy (direktiivin 2004/38/EY 7artiklan 3 kohta),

• jos hän yli vuoden työskenneltyään joutuu asianmukaisesti rekisteröidyksityöttömäksi tahtomattaan ja ilmoittautuu työnhakijaksi asianomaiseentyövoimatoimistoon.

• jos hän alle vuoden kestäneen määräaikaisen työsuhteen päätyttyä taikahdentoista ensimmäisen kuukauden aikana joutuu asianmukaisestirekisteröidyksi työttömäksi tahtomattaan ja ilmoittautuu työnhakijaksiasianomaiseen työvoimatoimistoon. Tällöin hän säilyttää työntekijän asemansavähintään kuuden kuukauden ajan.

– Kelan tulkinta on, että työntekijäasema säilyy 6 kuukautta, vaikka direktiivissäkäytetään lisämäärettä "vähintään".

• jos hän työsuhteen päättymisen jälkeen aloittaa ammatilliset opinnot, jotkaliittyvät hänen työhönsä tai työskentelyalaansa Suomessa. Opinnoilla ja opintojaedeltävällä työskentelyllä tulee olla sisällöllinen yhteys. Opintojen tulee yleensämyös välittömästi seurata työntekoa. Niiden tulee alkaa yleensä viimeistääntyönteon päättymistä seuraavan lukukauden alusta lukien.

• jos hän on jäänyt työttömäksi tahtomattaan ja hän aloittaa työsuhteen päättymisenjälkeen ammatilliset opinnot. Tällöin ei edellytetä opintotuen saamiseksi työ- jaopiskelualojen välistä yhteyttä. Tahtomattaan työttömäksi jäänyt henkilö katsotaanasetuksen tarkoittamaksi työntekijäksi, vaikka opinnot eivät alkaisi heti työttömäksijäännin jälkeen. Katso lisää, milloin henkilön voidaan katsoa säilyttävän EU-työntekijän aseman määräaikaisen työsuhteen päättyessä kohdasta EU-työntekijä

15


EU-työntekijän Suomessa asuvan puolison oikeus opintotukeenOpintotuen myöntäminen EU-työntekijän puolisolle edellyttää, että sekä EU-työntekijäettä opiskeleva puoliso asuvat Suomessa. Oikeus opintotukeen perustuu direktiivin2004/38/EY artiklaan 24.

Jos EU-työntekijän työsuhde on määräaikainen, opintotuki myönnetään EU-työntekijänpuolisolle työsuhteen päättymiseen saakka. Jos EU-työntekijän asema perustuuyritystoimintaan, ja YEL/MYEL-vakuutus on otettu määräajaksi, myönnetään tukisamalle ajalle. Jos työsuhde on voimassa toistaiseksi, päätös tehdään määräaikaisenalukuvuodeksi kerrallaan. Samoin yrittäjän puolisolle tehdään päätös määräaikaisenalukuvuodeksi kerrallaan, jos YEL-/MYEL-vakuutus on voimassa toistaiseksi.Opiskelijalla on ilmoitusvelvollisuus, jos puolison työsuhde tai yritystoiminta päättyy taityöskentely vähenee jo ennen määräaikaisen opintotuen päättymistä. Lisää päätökseenfraasi OTX17.

Opiskelijan pitää määräaikaisen päätöksen jälkeen hakea opintotukea uudellahakemuksella ja selvittää, että hänen puolisonsa on edelleen EU-työntekijä. Tarkistatyösuhdetta koskevat tiedot tulorekisteristä ja yrittäjän eläkevakuutuksen voimassaoloakoskevat tiedot HEKYltä. Jos puolison työsuhde tai yritystoiminta on päättynyt taityöskentely on vähentynyt, pitää tutkia, onko aiemmin myönnettyä opintotukea perittävätakaisin (katso lisää kohdasta EU-työntekijä). Uutta opintotukea ei voida myöntääennen kuin opiskelija voi taas osoittaa, että puoliso täyttää EU-työntekijää koskevatedellytykset.

EU-työntekijää koskevien muutosten vaikutus puolisonopintotukeen

EU-työntekijän puolisolla on oikeus opintotukeen opintojen loppuunsaattamiseksi, josEU-työntekijä kuolee. Kun EU-työntekijän puoliso hakee opintotukea määräaikaisenpäätöksen jälkeiselle ajalle uudella hakemuksella, ja hakemusta käsiteltäessähuomataan, että EU-työntekijä on kuollut, opintotuki voidaan myöntää kokoopiskeluajalle.

Esimerkki

Tanskalainen pariskunta on tullut Suomeen opiskelemaan syksyllä 2017.Aviomies on aloittanut yritystoiminnan 1.9.2018. Hänellä on YEL-vakuutusja hänet on katsottu EU-työntekijäksi. Pariskunnalle on myönnetty opintotuki1.9.2018-31.5.2019. EU-työntekijän puoliso hakee opintotukea uudellahakemuksella 1.9.2019 alkaen, ja hakemusta käsiteltäessä huomataan, ettäaviomies on kuollut joulukuussa 2018. Leskelle voidaan myöntää opintotukiopintojen loppuajalle.

EU-työntekijän puolison oikeus opintotukeen päättyy, kun

• EU-työntekijän työsuhde tai yritystoiminta päättyy tai työskentely vähenee siten,että henkilöä ei voida enää katsoa EU-työntekijäksi

• opiskelija eroaa puolisosta, joka on EU-työntekijä• EU-työntekijä tai puoliso muuttaa pois Suomesta (opintoihin kuuluvan ulkomaan

jakson ajalta opiskelijan katsotaan kuitenkin edelleen asuvan Suomessa)

EU-työntekijän puolison oikeus opintotukeen ei kuitenkaan lakkaa, jos EU-työntekijäsäilyttää EU-työntekijän asemansa työsuhteen päättymisestä huolimatta (ks. aiemmintässä osiossa, milloin EU-työntekijä säilyttää asemansa).

16


Kun henkilöä ei voida katsoa enää EU-työntekijän perheenjäseneksi, tutkitaan,täyttyvätkö kansallisen lainsäädännön edellytykset opintotuen myöntämiselle. Joskatsotaan, että henkilön maassa olon pääasiallinen peruste on edelleen opiskelu,opintotukea ei voida myöntää.

Esimerkki

Saksalainen pariskunta on saapunut Suomeen opiskelemaan syksyllä2018. Aviomies aloittaa opintojen ohessa syksyllä 2019 työskentelynkuntosaliohjaajana. Työtunteja kertyy 13 tuntia viikossa, joten EU-työntekijääkoskevat edellytykset täyttyvät. Aviomiehelle voidaan myöntää opintotuki,koska hänet katsotaan EU-työntekijäksi. Puolisolle voidaan myöntääopintotuki, koska hänet katsotaan EU-työntekijän perheenjäseneksi. Aviomiehen työsuhde päättyy jouluna 2019, jolloin opintotukeen ei ole enääoikeutta asetuksen 492/2011 perusteella. Pariskunta on tullut Suomeenopiskelutarkoituksessa, joten kansallisenkaan lainsäädännön edellytyksetopintotuen myöntämiseen eivät täyty.

Työsuhteisen EU-työntekijän Suomessa asuvan lapsen oikeusopintotukeen

Asetuksen 492/2011 artiklaa 10 sovelletaan, jos opiskelijan vanhempi täyttää tai onjoskus täyttänyt (työsuhteessa) EU-työntekijän asemaa koskevat edellytykset.Opiskelijan vanhemman ei siis tarvitse täyttää EU-työnteolle asetettuja edellytyksiäenää siinä vaiheessa, kun opinnot alkavat. Asetuksen soveltaminen edellyttääkuitenkin, että opiskelija on asunut Suomessa vanhempansa kanssa, kun vanhempion täyttänyt EU-työnteolle asetetut edellytykset.

Opiskelijan vanhemman ei tarvitse enää opintojen alkaessa asua Suomessa, muttaopiskelijan tulee edelleen asua Suomessa, jotta asetusta voitaisiin soveltaa. Oikeustukeen on siinäkin tapauksessa, että lapsi olisi ollut jonkin aikaa poissa Suomesta, josSuomessa jo aiemmin aloitetun opiskelun jatkamiseen hänen kotimaassaan ei ollutmahdollisuutta.

Tämän luvun alussa viitattiin ulkomaalaislain 154 §:ään, jossa on määritelty EU-työntekijän perheenjäsenet. Ulkomaalaislain 154 §:n taustalla on direktiivin 2004/38/EY artikla 2. EU-työntekijän perheenjäseniä ovat mm. hänen alle 21-vuotiaat taihänen huollettavanaan olevat lapset suoraan alenevassa polvessa samoin kuin hänenaviopuolisonsa vastaavat lapset. EU-tuomioistuimen ratkaisussa C-7/94 (Gaal) ontodettu, että 21 vuoden ikäraja ei koske asetuksen 492/2011 artiklan 10 soveltamista.Ratkaisussa on todettu, että kyseisen artiklan periaatteen mukaan siirtotyöläisen lapsivoi opiskella tavoitteenaan saattaa opintonsa onnistuneeseen päätökseen. Tästäseuraa, että asetuksen 10 artikla koskee myös sellaisia taloudellisia avustuksia, joitavoivat saada opinnoissaan pitkälle edenneet opiskelijat, myös silloin kun he ovatjo täyttäneet 21 vuotta eivätkä ole enää vanhempiensa huollettavina. 10 artiklansoveltamisen rajoittaminen iän tai vanhempien huollettavana olemisen perusteella einäin ollen olisi ainoastaan tämän säännöksen kirjainta, vaan myös sen henkeä vastaan.

Edellä listatut periaatteet tarkoittavat käytännössä seuraavaa:

• Opintotuki voidaan myöntää, vaikka opiskelija on uudet opinnot aloittaessaantäyttänyt 21 vuotta, jos tarkoitus on saattaa opinnot päätökseen (edeten alemmistatutkinnoista ylempiin).

17


• Opintotuki voidaan myöntää, vaikka vanhempi ei enää työskentele Suomessatai asu Suomessa, kunhan opiskelija asui Suomessa vanhemman kanssa, kunvanhempi työskenteli Suomessa.

Opintotuki voidaan myöntää EU-työntekijän lapselle koko opiskeluajalle. Asetuksen492/2011 artiklan 10 soveltaminen ja tällä perusteella myös tukioikeus kuitenkin päättyy,jos opiskelija muuttaa pois Suomesta (paitsi opintoihin kuuluva ulkomaan vaihto-opiskelu).

Esimerkki

Espanjalainen perhe on tullut Suomeen syksyllä 2015. Perheen isä jaäiti ovat olleet Suomessa kokoaikatyössä. Vanhemmat palaavat takaisinkotimaahan syksyllä 2019. Perheen tyttärelle on myönnetty opintotukiyliopisto-opintoihin syksyllä 2018. Opintotuen maksamista voidaan jatkaaopintojen loppuunsaattamiseksi, vaikka vanhemmat palaavat takaisinEspanjaan. Todennäköisesti tässä tapauksessa kansallisenkin lainsäädännönedellytykset opintotuen myöntämiselle täyttyvät ja kansallisen lainsäädännönedellytyksethän tutkitaan aina ensisijaisesti.

Yrittäjänä toimivan EU-työntekijän Suomessa asuvan lapsenoikeus opintotukeen

Edellä mainittua asetusta 492/2011 ei sovelleta yrittäjiin ja itsenäisiinammatinharjoittajiin. Yrittäjän tai itsenäisen ammatinharjoittajan lapsi voi saadaopintotukea direktiivin 2004/38/EY artiklan 24 perusteella. Direktiiviin sovelletaantämän luvun alussa mainittua perheenjäsenen määritelmää. Opintotuki voidaanmyöntää vain, jos opiskelija on opinnot aloittaessaan alle 21-vuotias. Opintotukioikeusedellyttää, että sekä opiskelija että tämän vanhempi asuvat Suomessa, kun tukeaollaan myöntämässä. Vanhemman yritystoiminnan tulee täyttää EU-työnteolle asetutedellytykset opintojen alkaessa. Opintotukea voidaan myös myöntää, jos opiskelijanvanhemmalla on edelleen EU-työntekijän asema, vaikka yritystoiminta on päättynyt. Ks.aiemmin tässä osiossa, milloin EU-työntekijä säilyttää asemansa.

Opintotuki voidaan myöntää EU-työntekijän lapselle koko opiskeluajalle. Kun tuki onmyönnetty, sen maksamista voidaan jatkaa kyseisten opintojen loppuun saakka, vaikkaopiskelija täyttäisi 21 vuotta, opiskelijan vanhemman yritystoiminta päättyisi, vanhempimuuttaisi pois Suomesta tai vanhempi kuolisi.

Direktiivin 2004/38/EY soveltaminen ja tällä perusteella myös tukioikeus kuitenkinpäättyy, jos opiskelija muuttaa pois Suomesta (paitsi opintoihin kuuluva ulkomaanvaihto-opiskelu).

Työsuhteisen EU-työntekijän ulkomailla asuvan lapsen oikeusopintotukeen

Myös ulkomailla asuva, mutta Suomessa opiskeleva EU-työntekijän lapsi voi saadaopintotukea. Tukioikeus perustuu tällöin asetuksen 492/2011 artiklaan 7. Näissäkintilanteissa sovelletaan soveltuvin osin direktiivin 2004/38/EY mukaista perheenmääritelmää. Opintotuki voidaan myöntää vain, jos opiskelija on opinnot aloittaessaanalle 21-vuotias. Opintotuki voidaan kuitenkin maksaa opintojen loppuun saakka, vaikkalapsi täyttäisi 21 vuotta kesken opintojen.

18


Ulkomailla asuvan opiskelijan opintotukioikeus ei ole EU-työntekijän lapsenhenkilökohtainen oikeus, vaan hän on tuensaaja vain välillisesti. Opintotuki onkäytännössä EU-työntekijän henkilökohtainen sosiaalinen etu, koska hän vastaaopiskelevan lapsensa kustannuksista niillä työtuloilla, joita hän saa Suomesta.Unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännössä on todettu, että "jäsenvaltion työntekijänlapsille myöntämä opintotuki on siirtotyöläisen kannalta mainitun 7 artiklan 2kohdassa tarkoitettu sosiaalinen etu siirtotyöläisen vastatessa edelleen lapsenelatuksesta" (esim. C-542/09).

Vaikka perheenjäseniin sovelletaan direktiivin 2004/38/EY määritelmääperheenjäsenistä, määritelmän lisäksi on aina harkittava, vastaako EU-työntekijäedelleen lapsen elatuksesta. Jos lapsi on esimerkiksi naimisissa, voidaan katsoa, ettävanhempi ei enää vastaa hänen elatuksestaan. Näin siitä huolimatta, että lapsi on alle21-vuotias, kun hän aloittaa opinnot.

Opintotukea voidaan myöntää lapselle vain niin kauan, kuin perheen huoltaja säilyttäätyöntekijäasemansa Suomessa. Käytännössä tukea myönnettäessä hakijaa pyydetääntoimittamaan kopio huoltajansa työsopimuksesta ja tuki myönnetään enintääntyösuhteen keston ajalle. Jos työsuhde on voimassa toistaiseksi, selvitetääntulorekisteristä lukuvuosittain, onko vanhemmalla edelleen työntekijäasema Suomessa.Katso lisää työskentelyn seurannasta. Oikeus opintotukeen ei kuitenkaan lakkaa, josEU-työntekijä säilyttää EU-työntekijän asemansa työsuhteen päättymisestä huolimatta(ks. aiemmin tässä osiossa, milloin EU-työntekijä säilyttää asemansa).

EU-työntekijällä tarkoitetaan tässä kohdassa vain työsuhteessa olevia työntekijöitä,ei yrittäjiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. EU-työntekijän ei tarvitse asua Suomessa,vaan Suomessa työskentely riittää.

1.4.1.2.5 Oikeus pysyvään oleskeluunSuomen kansalaista koskevia opintotukilain säännöksiä sovelletaan myös Suomenkansalaiseen rinnastettavaan henkilöön, jolla on EU-kansalaisen tai EU-kansalaisenperheenjäsenen oikeus pysyvään oleskeluun Suomessa (ulkomaalaislain 10 luku).Ulkomaalaislain 10 luvussa tarkoitetun oikeuden pysyvään oleskeluun voi saada myösEU-kansalaiseen rinnastettava Eta-maan kansalainen (Islanti, Norja, Liechtenstein)sekä Sveitsin kansalainen. Unionin kansalaisella (tai tähän rinnastettavalla), jokaon oleskellut Suomessa laillisesti ja yhtäjaksoisesti viisi vuotta, on oikeus pysyväänoleskeluun. Myös edellä mainittujen henkilöryhmien perheenjäsenillä, jotka ovatEU-kansalaisen tai siihen rinnastettavan kanssa oleskelleet Suomessa laillisestija yhtäjaksoisesti viisi vuotta, on oikeus pysyvään oleskeluun. Opintotuki voidaanmyöntää, vaikka henkilön maahantulon alkuperäisenä tarkoituksena on ollut opiskelu.

Oleskelun laillisuusPysyvän oleskeluoikeuden syntyminen ei edellytä, että unionin kansalainenolisi aiemmin rekisteröinyt oleskeluaan Suomessa. Koska unionin oikeus antaajäsenvaltioiden kansalaisille vain mahdollisuuden oleskelun rekisteröintiin, muttaei edellytä sitä, ei oleskelun rekisteröinnillä tai rekisteröinnin laiminlyömisellä olemerkitystä pysyvän oleskeluoikeuden syntymisen kannalta.

Oleskelun yhtäjaksoisuus viisi vuottaOleskelun yhtäjaksoisuuteen eivät vaikuta tilapäiset poissaolot, jotka eivät ylitäyhteensä kuutta kuukautta vuodessa, eivätkä pidemmät poissaolot asevelvollisuudensuorittamista varten eikä yksi enintään kahdentoista peräkkäisen kuukauden poissaolotärkeästä syystä, kuten raskauden ja synnytyksen, vakavan sairauden, opiskelun

19


tai ammatillisen koulutuksen tai työtehtäviä varten toisen unionin jäsenvaltion taikolmannen maan alueelle tapahtuvan siirron vuoksi.

Kela tutkiiKela tutkii viran puolesta selvät tapaukset, jos kansallinen edellytys opintotuenmyöntämiselle ei täyty. Opiskelijan voidaan katsoa oleskelleen Suomessa laillisesti jayhtäjaksoisesti 5 vuotta

• jos opiskelijalla on ollut Suomessa kotikunta yhtäjaksoisesti vähintään 5 vuotta,• hän on rekisteröinyt oleskelunsa,• eikä ole syytä epäillä, että opiskelija olisi kuluneen 5 vuoden aikana ollut

yhtäjaksoisesti yli 6 kk poissa Suomesta. Tämän arvioimiseksi voit hyödyntää mm.KOSKI- ja VIRTA-tietovarantoja, tulorekisteriä ja verotustietoja.

Esimerkki

Unkarilainen mies ja hänen venäläinen vaimonsa ovat saapuneet Suomeenopiskelemaan 1.9.2014. Kumpikin on rekisteröinyt oleskelunsa Suomeentullessaan ja kummallakin on ollut Suomeen tulosta saakka kotikuntaSuomessa. Kumpikin on ollut kaikki lukukaudet läsnä olevana yliopistolla jakummallekin on jatkuvasti kertynyt opintosuorituksia. Vaikka asialla ei olemerkitystä ratkaisun kannalta, Kelan tiedossa on, että pariskunta on ainakesäloman ajan ollut Unkarissa kesätyössä. Tieto on saatu, koska pariskuntaon ilmoittanut ulkomaan tulot opintotukeen aina kesäloman jälkeen. Kelallaei ole syytä epäillä, että jompikumpi olisi ollut kuluneen 5 vuoden aikanayhtäjaksoisesti yli 6 kk poissa Suomesta.

Venäläisen puolison osalta tutkitaan lisäksi, onko pariskunnalla ollut koko ajanyhteinen osoite. Näin voidaan arvioida, onko EU-kansalaisen perheenjäsenoleskellut Suomessa laillisesti ja yhtäjaksoisesti viisi vuotta EU-kansalaisenkanssa.

Kela voi arvioida näiden tietojen perusteella, että pariskunnalla on oikeuspysyvään oleskeluun 1.9.2019 alkaen. Kummallakin on vielä kesken yliopisto-opinnot, jotka he aloittivat tullessaan Suomeen. Opintotuki voidaan myöntää1.9.2019 alkaen.

Pyydetään Migrin todistusEpäselvissä tilanteissa on parempi, että Maahanmuuttovirasto (Migri) tutkii edellytystentäyttymisen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, kun

• oleskeluoikeuden rekisteröinnissä on puutteita tai• kotikuntatiedoissa on puutteita tai• opiskelijalla on ollut tai epäillään olleen kuluneen 5 vuoden aikana yhtäjaksoisesti

yli 6 kuukautta kestäneitä poissaoloja Suomesta.

EU-kansalaiselta tai rinnastettavalta pyydetään todistus pysyvästä oleskeluoikeudestaja perheenjäseneltä pysyvä oleskelukortti. Jos opiskelijalla ei vielä ole todistustatai oleskelukorttia, hänelle kerrotaan, mistä hän löytää Migrin ohjeet pysyvänoleskeluoikeuden ja oleskelukortin hakemiseen.

Esimerkki

Ranskalainen on tullut Suomeen opiskelemaan 1.9.2014 ja hän hakeeopintotukea syksyllä 2019. Hän on rekisteröinyt oleskelunsa Suomeentullessaan ja hänellä on ollut koko ajan kotikunta Suomessa. Hän on ollutpoissa olevana yliopistolta lukuvuoden 2016-2017 eikä Kelalla ole tältä ajalta

20

https://migri.fi/pysyva-oleskeluoikeus



mitään tietoa työskentelystä tai muusta sosiaaliturvasta. Pyydä opiskelijaaselvittämään oikeus pysyvään oleskeluun Migrin kanssa. Kerro menettelyt,miten hakemus Migrille tehdään.

Ennen 1.1.2021 Suomeen tulleet Ison-Britannian kansalaisetIso-Britannia eroaa EU:sta 1.2.2020 alkaen. EU:n ja Ison-Britannian kesken onlaadittu erosopimus, jonka siirtymäkausi on voimassa 31.12.2020 saakka. Ison-Britannian kansalaisten oikeuksiin ei tule muutoksia siirtymäkauden aikana, vaikkaIson-Britannian kansalaisista tulee kolmannen maan kansalaisia. EU lainsäädäntöäsovelletaan myös siirtymäkauden päättymisen jälkeen Ison-Britannian kansalaiseen,joka oleskelee Suomessa ennen siirtymäkauden päättymistä (31.12.2020) ja joka jatkaaoleskelua Suomessa myös siirtymäkauden päätyttyä sekä hänen perheenjäseniinsä.Jos opintotukea hakeva perheenjäsen ei ole oleskellut Suomessa ennen 1.1.2021,pyydä RP_OPINTOETUUDET-sähköpostilaatikosta ohjeistus, kuuluuko henkilö UK:nerosopimuksen soveltamisalan piiriin.

Ison-Britannian kansalainen tai tämän perheenjäsen voi saada UK:n erosopimuksen 11artiklan perusteella direktiivin 2004/38/EY 16 artiklaa vastaavan oikeuden pysyväänoleskeluun ennen erosopimuksen siirtymäkauden päättymistä. Oikeuden pysyväänoleskeluun voi saada vielä erosopimuksen siirtymäkauden päättymisen jälkeenkinerosopimuksen 15 artiklan perusteella. Kummassakin tilanteessa opintotuki voidaanmyöntää koko opintojen ajalle. Oikeus opintotukeen vastaa UK:n erosopimuksen 23artiklan perusteella direktiivin 2004/38/EY 24 artiklaa.

Esimerkki

Ison-Britannian kansalainen on saapunut Suomeen opiskelutarkoituksessa1.1.2015. Hän on oleskellut Suomessa laillisesti ja yhtäjaksoisesti 5 vuotta31.12.2019. Hänellä on edelleen opinnot kesken. Opintotuki voidaan myöntää1.1.2020 alkaen opintojen loppuajalle.

Esimerkki

Ison-Britannian kansalainen on saapunut Suomeen opiskelutarkoituksessa1.8.2017. Hän on oleskellut Suomessa laillisesti ja yhtäjaksoisesti 5 vuotta31.7.2022. Hänellä on edelleen opinnot kesken. Opintotuki voidaan myöntää1.8.2022 alkaen opintojen loppuajalle.

1.4.1.3 Opintotuki Pohjoismaiden kansalaiselleOpintotuki myönnetään Pohjoismaiden kansalaiselle,

• joka asuu Suomessa vakinaisesti ja• joka on rekisteröinyt oleskelunsa Suomessa siten kuin Pohjoismaiden välillä on

väestön rekisteröinnistä sovittu ja• jonka Suomessa oleskelun peruste on muu kuin opiskelu.

Pohjoismaita ovat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska (myös Färsaaret ja Grönlanti).

Hakijan katsotaan asuvan Suomessa vakinaisesti, jos hänellä on kotikunta Suomessa.Tieto kotikunnasta löytyy HEKYn näytöltä Henkilön Yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot> F14/kunnat.

21


Oleskelun rekisteröinti. Pohjoismaasta toiseen muuttavan henkilön on ilmoitettavamuutostaan tulovaltion paikalliselle rekisteriviranomaiselle ja esitettävä henkilöllisyydenosoittava asiakirja. Suomessa Digi- ja väestötietovirasto ratkaisee, rekisteröidäänkötoisesta Pohjoismaasta muuttanut henkilö Suomessa asuvaksi. Pohjoismaidenkansalaisen on rekisteröidyttävä, jos hänen oleskelunsa jatkuu yli kuusi kuukautta. Joshenkilö ei ole rekisteröinyt oleskeluaan, HEKYn näytöltä Henkilön yleistiedot, Kunta- jatoimistotiedot, ei löydy tietoa kotikunnasta.

Maassa oleskelun peruste. Katso kohdasta Maassaolon perusteen selvittäminen.

Perheenjäsenen oikeus opintotukeen. Toisesta Pohjoismaasta Suomeen muuttaneenhenkilön perheenjäsenelle voidaan perheenjäsenyyden perusteella myöntääopintotuki, kun hänen oleskelunsa Suomessa on rekisteröity. Pohjoismaan kansalaisenperheenjäsenelle tai muulle omaiselle, joka ei ole unionin kansalainen, myönnetäänhakemuksesta oleskelukortti. Oleskelukortin omaaville voidaan myöntää opintotuki.Perheenjäseniä ovat samat henkilöryhmät, jotka on todettu edellä kerrottaessa unioninkansalaisten perheenjäsenistä.

Huomaathan, että myös Pohjoismaan kansalainen voidaan tietyin perustein rinnastaaSuomen kansalaiseen EU-lainsäädännön nojalla, vaikka tukioikeutta ei olisi tässäluvussa mainituilla kansallisen lainsäädännön perusteilla. Ks. lisää kohdasta Opintotuenmyöntäminen Euroopan unionin lainsäädännön perusteella.

1.4.1.4 Opintotuki muulle ulkomaalaiselle kuin EU-kansalaiselle ja EU-kansalaiseen rinnastettavalle

Muilla ulkomaalaisilla tarkoitetaan tässä ohjeessa niitä ulkomaalaisia, jotka eivät oleEU-kansalaisia tai heihin rinnastettavia taikka heidän perheenjäseniään.

Suomessa suoritettaviin opintoihin voidaan myöntää opintotukea muulle kuin Euroopanunionin kansalaiselle tai tähän rinnastettavalle ja hänen perheenjäsenelleen,

• joka asuu Suomessa vakinaisesti ja• jonka maassaolon peruste on muu kuin opiskelu ja• jolle on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu jatkuva (A) tai pysyvä (P)

oleskelulupa taikka pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa (P-EU tai P-EY).

Hakijan katsotaan asuvan Suomessa vakinaisesti, jos hänellä on kotikunta Suomessa.Tieto kotikunnasta löytyy HEKYn näytöltä Henkilön Yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot> F14/kunnat. Jos hakijalla ei ole kotikuntaa Suomessa, Kela tulkitsee kotikuntalain4 §:n edellytysten täyttymistä viran puolesta. Muun maan kansalainen saa ainakotikunnan sillä perusteella, että hänellä on jatkuva tai pysyvä oleskelulupa. Jos siishakijalla on oleskelulupa A tai P, hänen katsotaan myös asuvan Suomessa vakinaisesti.

Opintotuen myöntäminen muulle ulkomaalaiselle edellyttää ensinnäkin sitä, ettähakijalle on myönnetty pysyvä, jatkuva tai pitkään Suomessa oleskelleen kolmannenmaan kansalaisen EY-oleskelulupa oleskeluun Suomessa.

Kelan tietojärjestelmän oleskelulupatietoihin (HEKY / Oleskelulupatiedot) on tällöinmerkitty kirjaintunnus

• A (jatkuva oleskelulupa),• P (pysyvä oleskelulupa) tai

22


– Pysyvän oleskeluluvan (P) henkilö voi saada, kun hän on jatkuvanoleskeluluvan saatuaan luvallisesti oleskellut Suomessa yhtäjaksoisesti neljänvuoden ajan.

• P-EU tai P-EY (pitkään Suomessa oleskelleen kolmannen maan kansalaisenEU-oleskelulupa).

– Kolmannen maan kansalaisilla tarkoitetaan muita kuin EU-kansalaisia ja heihinrinnastettavia Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaisia.

Opiskelija voi myös toimittaa kopion oleskeluluvasta, jossa on edellä mainittukirjaintunnus A, P tai P-EU tai P-EY.

Tilapäisellä oleskeluluvalla (B) Suomessa oleskelevat ulkomaalaiset eivät oleoikeutettuja opintotukeen.

Opintotuki voidaan myöntää myös sellaiselle hakijalle, jolla on oleskeluluvassa A-, P- taiP-EU tai P-EY tunnuksen lisäksi merkintä ”EU:n sininen kortti”.

Hakemus määräaikaisen oleskeluluvan uusimiseksi on jätettävä ennen edellisenluvan voimassaolon päättymistä. Kun jatkohakemus on jätetty ennen edellisenluvan päättymistä, on maassa oleskelu aina laillista jatkohakemuksen käsittelynajan ja henkilö pidetään vakuutettuna. Näin siinäkin tapauksessa, että oleskelulupaevätään. Ulkomaalainen on laillisesti Suomessa myös niin kauan kuin asian käsittelymuutoksenhakuasteissa kestää eli kunnes asiassa annettu päätös on lainvoimainen.Jos ulkomaalainen jää Suomeen, vaikka jatkolupa evätään, hänet voidaan karkottaa.Tällöin ulkomaalaista pidetään laillisesti maassa oleskelevana myös karkotusasiankäsittelyn ajan, mikäli hän on hakenut ajoissa jatko-oleskelulupaa. Opintotukimaksetaan tällöin keskeytyksettä. Jos laillinen oleskelu Suomessa päättyy, opintotukilakkautetaan seuraavasta maksamattomasta erästä.

Jos jatko-oleskelulupa on haettu kohtuullisen ajan kuluessa edellisen luvanpäättymisestä ja jatkolupa myönnetään, ulkomaalaisella on oikeus opintotukeenilman katkosta. Maksussa olevaa opintotukea ei lakkauteta ja opintotuen voi myöntääuudella hakemuksella, jos jatkohakemus on tullut vireille kohtuullisessa ajassa. Josjatkohakemus hylätään, opintotuki lakkautetaan seuraavasta maksamattomastaerästä. Opintotuen maksamista ei siis jatketa oleskelulupaa koskevan mahdollisenmuutoksenhaun ajalta.

Esimerkki

Ulkomaalaisella on ollut oleskelulupa A ajalla 15.11.2016-21.8.2017. Uusioleskelulupahakemus on tullut vireille 29.8.2017, eli viikko sen jälkeen, kunedellinen lupa on päättynyt. Ulkomaalainen aloittaa opinnot syksyllä 2018.Jatko-oleskelulupahakemusta ei ole vielä käsitelty. Opintotuen voi myöntää,koska jatko-oleskelulupaa on haettu kohtuullisessa ajassa.

Lue lisää oleskeluluvasta.

HUOM! Opintotukea ei kuitenkaan myönnetä uusiin opintoihin, jos jatko-oleskelulupa onhylätty. Ei siinäkään tapauksessa, että oleskelulupa-asiassa on valitus vireillä.

Asianmukaisen oleskeluluvan lisäksi opintotuen myöntäminen muulle ulkomaalaiselleedellyttää sitä, että hakijan maassaolon peruste on muu kuin opiskelu. Jos on syytäepäillä, että hakijan maassaolon pääasiallinen peruste on opiskelu (mahdollisesta A-tai P-oleskeluluvasta huolimatta), maassaolon peruste selvitetään käytettävissä olevientietojen perusteella. Jos maassaolon pääasiallinen peruste on opiskelu, ei opintotukeamyönnetä. Katso tarkemmin kohta Maassaolon perusteen selvittäminen.

23


Opintotukea ei tarkisteta opintojen alkamisen jälkeen tapahtuvan oleskeluluvanmuutoksen perusteella silloin, kun tuensaaja edelleen asuu laillisesti Suomessa(tuensaajalla on voimassa oleva oleskelulupa).

Esimerkki

Kiinan kansalainen on tullut Suomeen työhön marraskuussa 2015 ja hänelleon myönnetty oleskelulupa A. Hän aloittaa opinnot syyskuussa 2017, jollointyöskentelykin päättyy. Maahanmuuttovirasto tutkii oleskelulupa-asianuudestaan ja muuttaa oleskeluluvan B:ksi marraskuusta 2017 alkaen.Suomeen saapumisen peruste on aikanaan ollut muu kuin opiskelu.Opintotuki voidaan myöntää eikä sitä tarvitse lakkauttaa, vaikka oleskelulupamuuttuu A:sta B:ksi opintojen alettua.

1.4.1.5 Maassaolon perusteen selvittäminenNämä ohjeet koskevat Euroopan unionin kansalaisen ja häneen rinnastettavansekä hänen perheenjäsenensä ja Pohjoismaan kansalaisen sekä kolmannen maankansalaisen maassa oleskelun perusteen selvittämistä.

Hakijan tulee osoittaa, että hän on oleskellut Suomessa muun kuin opiskelunperusteella ennen opintojen alkua. Jos selvityksestä ilmenee, ettei hakijalla olemuuta tosiasiallista perustetta maassa oloon kuin opiskelu, esimerkiksi työskentelyä,perhesiteitä tai syntyperästä johtuvia siteitä, opintotukihakemus hylätään.

Maassaolon peruste selvitetään hakemuksen liitelomakkeella OT10. Jos opintotukivoidaan myöntää Kelan käytettävissä olevien muiden tietojen perusteella, OT10-lomaketta ei tarvitse erikseen pyytää ulkomaalaiselta. Jos opintotukea ei voidamyöntää Kelan käytettävissä olevien muiden tietojen perusteella, OT10-lomake on ainapyydettävä ennen asian ratkaisemista.

Nämä ohjeet maassaolon perusteen selvittämisestä eivät koske Suomen kansalaista.Suomen kansalaisella on aina oikeus saada opintotukea Suomessa suoritettaviinopintoihin.

Vaikka maassaolon peruste olisi opiskelu, opintotuki voidaan myöntää Suomenkansalaiseen rinnastettavalle henkilölle. Suomen kansalaiseen rinnastetaan henkilö,

• joka on EU-työntekijä tai hänen perheenjäsenensä (EU-asetus 492/2011), tai• jolla on EU-kansalaisen oikeus pysyvään oleskeluun Suomessa (ulkomaalaislain

10 luku).

1.4.1.5.1 Ratkaisuun tarvittavat tiedotOT10-liitteen tiedot

Ulkomaalaisen opiskelijan on täytettävä hakemuksen liitelomake OT10, jossa hänentulee selvittää maassa oleskelunsa peruste. Jos opintotuki voidaan myöntää Kelankäytettävissä olevien muiden tietojen perusteella, OT10-lomaketta ei tarvitse erikseenpyytää ulkomaalaiselta. Jos opintotukea ei voida myöntää Kelan käytettävissäolevien muiden tietojen perusteella, OT10-lomake on aina pyydettävä ennen asianratkaisemista.

24


Oleskeluoikeuden rekisteröintitiedotEuroopan unionin kansalaiselle voidaan myöntää opintotuki, kun Kelantietojärjestelmästä (HEKY/Oleskelulupatiedot) ilmenee oleskeluoikeuden rekisteröintija hakijan oleskelu Suomessa perustuu muuhun kuin opiskeluun. Lisäksi edellytetäänettä hakija asuu Suomessa vakinaisesti. Euroopan unionin kansalaisten osaltaOleskelulupatiedot-näytöllä ei kuitenkaan aina ole nähtävissä rekisteröintitietoja.

Oleskelulupa ja laillinen maassaoloMuiden ulkomaalaisten osalta vaaditaan A-, P- tai pitkään Suomessa oleskelleenkolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa oleskeluun Suomessa (P-EY).Pelkästään tarvittava oleskelulupa ei tuo opintotukioikeutta.

Mikäli oleskelulupa on myönnetty määräaikaisena, on hakemus määräaikaisenoleskeluluvan uusimiseksi jätettävä ennen edellisen luvan voimassaolon päättymistä.Kun jatkohakemus on jätetty ennen edellisen luvan päättymistä, on maassa oleskeluaina laillista jatkohakemuksen käsittelyn ajan ja henkilö pidetään vakuutettuna. Näinsiinäkin tapauksessa, että oleskelulupa evätään. Ulkomaalainen on laillisesti Suomessamyös niin kauan kuin asian käsittely muutoksenhakuasteissa kestää eli kunnes asiassaannettu päätös on lainvoimainen. Lue lisää oleskeluluvasta.

Vakuuttamispäätöksen tiedotJos hakijalle on tehty vakuuttamispäätös Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta,voidaan maassaolon perusteen selvittämisessä käyttää myös kyseisen päätöksenperustetietoja. Jos perustetiedot osoittavat hakijan asuvan Suomessa muun kuinopiskelun perusteella, ne yhdessä ulkomaalaisliitteen tietojen kanssa ovat riittäväedellytys opintotuen myöntämiseen.

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva ei käsitä opintotukilain mukaisia etuuksia.Myönteinen vakuuttamispäätös ei siten tarkoita sitä, että henkilöllä olisi oikeus saadaopintotukea. Toisaalta henkilöllä voi olla oikeus opintotukeen, vaikka hän ei kuuluisikaanSuomen sosiaaliturvan piiriin.

1.4.1.5.2 Maassaolon perusteen arviointiHakijan tulee osoittaa, että hän on tullut Suomeen ensisijaisesti muussa kuinopiskelutarkoituksessa. Jos selvityksestä ilmenee, ettei hakijalla ole muuta tosiasiallistaperustetta maassa oloon kuin opiskelu, esimerkiksi työskentelyä tai perhesiteitä,opintotukihakemus hylätään.

Ks. erillisestä dokumentista vinkkiä, miten päätös tulee perustella, jos hakemusta ollaanhylkäämässä.

TurvapaikanhakijatKun henkilö saa Suomesta oleskeluluvan suojelullisista syistä, hänen katsotaan olevanSuomessa ensisijaisesti muussa kuin opiskelutarkoituksessa.

25

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/elakeopintojape/osaamiskeskuksenopi/Jaetut%20asiakirjat/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksen%20lis%C3%A4perusteluja_Ulkomaalainen%20Suomessa%20opiskelutarkoituksessa.docx?Web=1


PaluumuuttajatPaluumuuttajana pidetään henkilöä, jolla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinenyhteys Suomeen. Tämän perusteella oleskeluluvan voivat saada:

• inkerinsuomalaiset – entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevat henkilöt, ja• muu suomalainen syntyperä – entiset Suomen kansalaiset ja henkilöt, jotka ovat

syntyperäisten Suomen kansalaisten jälkeläisiä.

Paluumuuttajan opintotukihakemuksen käsittelyn yhteydessä tulee selvittää, onkohakijan Suomessa oleskelun pääasiallinen peruste opiskelu. Jos on, opintotukea eivoida myöntää, vaikka hakija on paluumuuttaja.

Esimerkki

Opintotuen hakija on Venäläinen, joka on saanut oleskeluluvan Apaluumuuttajana. Hakijan isovanhemmat asuvat Suomessa. Hakijaon itse muuttanut Suomeen vasta opintojen alkaessa. Hakija kertooulkomaalaisliitteessä maassa oleskelun perusteeksi paluumuuton(suomalaiset sukujuuret). Hakijalle ei voida myöntää opintotukea, koskamaassa oleskelun pääasiallinen peruste on opiskelu.

TyöskentelyTyöperusteen arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, onko työnteko ennenopintoja ollut kestoltaan ja merkitykseltään sellaista, että sitä voidaan pitää maassa olonensisijaisena perusteena.

Työskentelylle ennen opintojen alkua ei ole säädetty vähimmäiskestoa, muttatyöskentelyn on pitänyt kestää useampia kuukausia. Työskentely voi olla osa-aikaistaja työsuhde voi olla määräaikainen. Työsuhteen tunnusmerkkinä on, että henkilötyöskentelee tietyn ajan toisen palveluksessa palkkaa vastaan. Työskentelyynrinnastetaan myös rekisteröity työttömyys ja oikeus työttömyysturvaan.

Esimerkki

Virolainen on tullut Suomeen helmikuussa 2018 IT-alan töihin. Hänentyösuhteensa on päättynyt elokuussa 2018 ja hän on sen jälkeen ollutSuomessa työttömänä työnhakijana ja saanut työttömyysturvaa. Hänaloittaa IT-alan opinnot syyskuussa 2019. Opintotuki voidaan myöntää,koska opiskelija on saapunut Suomeen ensisijaisesti muussa kuinopiskelutarkoituksessa.

Työntekijäksi katsotaan myös yrittäjä ja itsenäinen ammatinharjoittaja, joka harjoittaaveronalaista yritys- tai ammattitoimintaa. Yrittäjänä pidetään henkilöä, joka on yrittäjäneläkelain (YeL 1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MyEL 1280/2006) mukaanvelvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen. YEL- ja MYEL-työtulontiedot löytyvät HEKYltä kohdasta Työeläkkeet ja korvaukset > YEL/MYEL-työtulot.Myös työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan vakuutettu yrittäjä katsotaan työntekijäksi(esimerkiksi osakeyhtiön osakas, joka saa palkkaa omasta osakeyhtiöstään).

Freelancer voidaan katsoa työntekijäksi, jos toiminta kestää vähintään neljä kuukauttaja freelancer on ottanut YEL-vakuutuksen.

Kesätyö ennen opintojen alkua ei muuta maassaolon perusteeksi työntekoa,mahdollisesta A-oleskeluluvasta huolimatta. Kiinnitä huomiota siihen, milloin hakija

26


on hakenut opiskelupaikkaa. Jos hakija on tullut maahan työskentelemään vastaopiskelupaikkaa haettuaan, maassaolon ensisijainen peruste on opiskelu. Työntekoaopintojen ohella ei myöskään pidetä perusteena opintotuen saamiselle, jos henkilönmaahan tulon ensisijaisena tarkoituksena on ollut opiskelu. Katso kuitenkin jäljempänäEU-työntekijät ja heidän perheenjäsenensä.

Esimerkki

Kiinalainen on tullut Suomeen heinäkuussa 2019 suorittamaan maisterintutkintoa. Hän on aloittanut työskentelyn heti Suomeen tultuaan ja jatkaatyöskentelyä myös opintojen ohessa. Hänellä on työskentelyn perusteellaoleskelulupa A ja hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Hän onkuitenkin saapunut Suomeen opiskelutarkoituksessa, joten hän ei voi saadaopintotukea.

Au pair

Suomeen au pairiksi tulevat oleskelevat Suomessa yleensä vain tilapäisesti. Au pairinatoimimisen ja siitä saatavan ”taskurahan” ei yleensä katsota johtavan työntekijänasemaan Suomessa, minkä perusteella opintotukea voitaisiin myöntää. Jos tällainenhenkilö jää Suomeen au pairina olon jälkeen aloittaakseen opinnot Suomessa, hänenSuomessa oleskelun perusteeksi katsotaan opiskelu, eikä opintotukea voida myöntää.Jos au pairiksi Suomeen tulevan henkilön työtehtävät ja työaika perheessä ovattavanomaista laajemmat ja myös palkka tavanomaista korvausta suurempi siten,että häntä voidaan pitää työntekijän asemassa olevana henkilönä, opintotuki voidaanmyöntää työskentelyn jälkeen aloitettuihin opintoihin. Työntekijän aseman arvioinnissakäytetään työsopimuksen tietoja työtehtävistä, työajasta ja palkkauksesta.

Työsuhde ja oppisopimuskoulutus

Ulkomaalaisia voi saapua Suomeen myös työsuhteisiin, joiden ohessavoidaan suorittaa ammatillinen tutkinto. Eli työsuhteen lisäksi opiskelija onoppisopimuskoulutuksessa. Henkilö saattaa oppisopimuskoulutuksen suoritettuaanhakea opintotukea jatkotutkintoon. Hänen katsotaan tällaisessa tilanteessa tulleenSuomeen alunperin ensisijaisesti työskentelytarkoituksessa. Ohjeella tarkoitetaantilannetta, jossa opiskelija suorittaa koko koulutuksen oppisopimuskoulutuksena. Joshän suorittaa ammatillista tutkintoa muutoin "normaalina" tutkintona ja suorittaa vaintyöpaikalla oppimisen jaksot palkallisina eli oppisopimuskoulutuksena, hänen katsotaantulleen Suomeen ensisijaisesti opiskelutarkoituksessa.

Esimerkki

Filippiiniläinen on saapunut Suomeen syksyllä 2017 hoiva-alan töihin.Hän suorittaa samanaikaisesti oppisopimuskoulutuksena lähihoitajantutkintoa ammatillisessa oppilaitoksessa. Tutkinnon suoritettuaan hän aloittaasairaanhoitajan opinnot ammattikorkeakoulussa. Voidaan katsoa, ettäSuomeen tulon ensisijainen syy on alunperin ollut työskentely. Opintotukivoidaan myöntää.

Esimerkki

Ranskalainen on tullut syksyllä 2018 Suomeen suorittamaan ammatillistaperustutkintoa "normaalina" tutkinto-opiskeluna. Hän on työskennellytkoko ajan opintojen ohessa, joten hänellä on oleskelulupa A. Hänellä onoppisopimusjakso 1.10.2019-31.12.2019. Sen jälkeen hän jatkaa "normaalia"

27


tutkinto-opiskelua. Hän on oppisopimusjakson jälkeen edelleen Suomessaensisijaisesti opiskelutarkoituksessa eikä opintotukea voida myöntää.

Työsuhde tutkijana ja tohtorikoulutus vrt. apurahatutkija

Ulkomaalaisia voi saapua Suomeen myös tekemään yliopistolle työsuhteessatutkimustyötä, jonka ohessa voidaan suorittaa tohtorin tutkinto. Henkilön katsotaantällaisessa tilanteessa tulleen Suomeen ensisijaisesti työskentelytarkoituksessa.Tohtorikoulutettavat eivät yleensä itse hae opintotukea, mutta heidän puolisonsavoivat hakea. Tällöin katsotaan, että puoliso on tullut Suomeen työsuhteessa olevanpuolisonsa työskentelyn vuoksi eli perhesyistä.

Jos tohtorikoulutettava ei tee tutkimustyötä työsuhteessa vaan saa tutkimukseenapurahaa, pyydä tapauskohtainen kannanotto RP_OPINTOETUUDET-sähköpostilaatikosta.

PerhesyytAvioliitto on yleensä riittävä peruste opintotuen saamiseen. Avoliitto tulee osoittaariittävän pitkällä yhdessä asumisella. Kestolle ei voida asettaa yksiselitteistämääräaikaa, mutta käytännössä voidaan edellyttää vähintään kuuden kuukaudenmittaista yhdessä asumista.

Jos avioliitto tai avoliitto on solmittu Suomen kansalaisen kanssa, pitää Suomenkansalaisenkin asua Suomessa. Jos henkilö on asunut avoliitossa Suomen kansalaisenkanssa ulkomailla ennen Suomeen muuttamista (vähintään 6 kk), ja pystyy tämäntodentamaan, syntyy oikeus opintotukeen kun pari muuttaa yhdessä Suomeen. Tässätilanteessa tuki voidaan myöntää heti Suomeen tulosta alkaen, eikä erillistä 6kkavoliittoa Suomessa vaadita.

Esimerkki

Saksalainen on saapunut Suomeen syksyllä 2019 opiskelemaan. Hänkertoo OT 10 -lomakkeella, että hän on naimisissa suomalaisen kanssa,joten hän on tullut Suomeen perhesyistä. Suomalainen puoliso asuukuitenkin Saksassa. Saksalainen on saapunut Suomeen ensisijaisestiopiskelutarkoituksessa eikä opintotukea voida myöntää. Tilanne muuttuu, jossuomalainen puolisokin muuttaa Suomeen.

Kummatkin puolisot ovat ulkomaalaisia

• Henkilön katsotaan tulleen Suomeen muussa kuin opiskelutarkoituksessa, josavioliitto on solmittu sellaisen henkilön kanssa, joka asuu Suomessa kotikuntalainmukaan vakinaisesti muusta kuin opiskelusyystä (=aviopuoliso työskenteleeSuomessa). Edellytyksenä on, että opiskelija ei ole tullut Suomeen ennentyöskentelevää aviopuolisoa.

• Jos aviopuoliso ja hakija kummatkin aloittavat opinnot lähes välittömästä Suomeensaavuttuaan, kumpikin on Suomessa ensisijaisesti opiskelutarkoituksessa eikäopintotukea voida myöntää.

– Jos toinen puoliso saapuu Suomeen huomattavasti myöhemmin, vähintäännoin lukuvuotta myöhemmin, hänen maahantulonsa perusteeksi voidaankuitenkin katsoa ensisijaisesti perhesyy. Näin siitä huolimatta, että hän aloittaaopinnot lähes välittömästi Suomeen saavuttuaan.

• Vaikka aviopari olisi saapunut Suomeen samanaikaisesti, mutta toinen puolisoei ole välittömästi aloittanut opintoja vaan on pidemmän aikaa ollut työsuhteessataikka työttömänä työnhakijana ennen opiskelupaikan hakemista ja opintojen

28


alkamista, toisen puolison voidaan katsoa tulleen Suomeen ensisijaisesti muussakuin opiskelutarkoituksessa. Samoin voidaan tulkita, jos puoliso on hoitanut kotonalapsia ja saanut perhe-etuutta.

– Jos toinen puoliso ei ole ollut työsuhteessa tai työttömänä työnhakijana taikkasaanut perhe-etuutta Suomeen tulon ja opintojen alkamisen välisenä aikana,pyydä tarvittaessa tapauskohtainen kannanotto RP_OPINTOETUUDET -sähköpostilaatikosta.

• Jos opiskelija vetoaa perhesyynä avoliittoon toisen ulkomaalaisen kanssa,pyydä tarvittaessa tapauskohtainen kannanotto RP_OPINTOETUUDET -sähköpostilaatikosta.

Esimerkki

Japanilainen aviopari saapuu Suomeen heinäkuussa 2019 vaimontyöskentelyn vuoksi. Mies aloittaa opinnot elokuussa 2019. Miehen voidaankatsoa tulleen Suomeen ensisijaisesti perhesyistä ja hänelle voidaan myöntääopintotuki.

Esimerkki

Irakilainen aviopari saapuu Suomeen tammikuussa 2020. Mies tekeetyösuhteessa tutkimustyötä yliopistolle ja suorittaa samalla tohtorin tutkintoa.Vaimo aloittaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen yliopistolla. Mieson tullut Suomeen työskentelytarkoituksessa. Vaimon voidaan katsoa tulleenSuomeen ensisijaisesti perhesyistä ja hänelle voidaan myöntää opintotuki.

Esimerkki

Kanadalainen aviopari saapuu Suomeen syksyllä 2019. Vaimo saapuuelokuussa 2019, jolloin hän aloittaa opinnot. Mies saapuu lokakuussa2019, jolloin hänellä alkaa työsuhde. Vaimo on saapunut Suomeen ennentyöskentelevää puolisoa, joten vaimon voidaan katsoa tulleen Suomeenensisijaisesti opiskelutarkoituksessa eikä opintotukea voida myöntää.

Esimerkki

Nepalilainen aviopari saapuu Suomeen syksyllä 2019. Mies suorittaayliopistolla maisterin tutkintoa ja hän työskentelee opintojen ohessa. Hänelläon oleskelulupa A. Vaimo saa myös oleskelulupa A:n perheenjäsenyydenperusteella. Myös vaimo suorittaa yliopistolla maisterin tutkintoa. Kummatkinovat tulleet Suomeen ensisijaisesti opiskelutarkoituksessa eikä opintotukeavoida myöntää.

Esimerkki

Venäläinen on saapunut Helsingin yliopistoon suorittamaan maisterintutkintoa syksyllä 2018. Hänellä on oleskelulupa A, koska hän työskenteleeopintojen ohessa. Hän on saapunut Suomeen opiskelutarkoituksessa,joten hän ei voi saada opintotukea. Hänen venäläinen vaimonsa hakeeopiskelupaikkaa ja muuttaa Suomeen syksyllä 2019 eli vuotta myöhemmin.Hän saa oleskelulupa A:n ja hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriinperheenjäsenyyden perusteella. Vaimo on saapunut Suomeen ensisijaisestiperhesyistä, joten hänelle voidaan myöntää opintotuki.

29


Esimerkki

Meksikolainen aviopari on saapunut Suomeen syksyllä 2019. Miessuorittaa yliopistolla maisterin tutkintoa ja hän työskentelee opintojenohessa. Hänellä on oleskelulupa A. Vaimo saa myös oleskelulupa A:nperheenjäsenyyden perusteella. Vaimo ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksija saa työttömyysturvaa lukuvuoden 2019-2020. Hän hakee keväällä 2020opiskelupaikkaa ja aloittaa yliopistolla maisterin tutkinnon suorittamisensyksyllä 2020. Vaimo on saapunut Suomeen ensisijaisesti perhesyistä, jotenhänelle voidaan myöntää opintotuki.

Esimerkki

Korealainen (lapseton) aviopari on saapunut Suomeen syksyllä 2019.Mies suorittaa yliopistolla maisterin tutkintoa ja hän työskentelee opintojenohessa. Hänellä on oleskelulupa A. Vaimo saa myös oleskelulupa A:nperheenjäsenyyden perusteella. Vaimo ei ole lukuvuoden 2019-2020 aikanaollut työsuhteessa eikä hän ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Hänaloittaa opinnot syksyllä 2020 ja hakee opintotukea. Pyydä tapauskohtainenkannanotto RP_OPINTOETUUDET -sähköpostilaatikosta.

Muut maassaolon perusteetHenkilön voidaan katsoa asuvan Suomessa ensisijaisesti opiskelun perusteella, vaikkahän olisi ollut Suomessa jo pidemmänkin aikaa, jos Suomessa asumiselle ei ole ollutmuutakaan tosiasiallista perustetta eikä häntä mahdollisesti ole myöskään otettuSuomen sosiaaliturvan piiriin. Vrt. myös au pairina toimiminen, josta on kerrottu edelläTyöskentely-osiossa.

Esimerkki

Latvialainen on tullut Suomeen elokuussa 2018. Hän ei ole tehnyt työtä,häntä ei ole otettu Suomen sosiaaliturvan piiriin, eikä hän ole saanuttyöttömyysturvaa. Hän aloittaa opinnot syksyllä 2019. Hänen voidaan katsoaasuvan Suomessa ensisijaisesti opiskelun perusteella, koska muutakaantosiasiallista perustetta (esim. työskentely tai perhesyy) ei ole.

EU-työntekijät ja heidän perheenjäsenensäVaikka EU-kansalainen on tullut Suomeen opiskelutarkoituksessa, hän voi saadaopintotukea, jos hän aloittaa opintojen ohessa työskentelyn, jonka perusteellahäntä voidaan pitää EU-työntekijänä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että henkilönoleskeluperuste muuttuu, vaan hänen katsotaan edelleen oleskelevan maassaensisijaisesti opiskelutarkoituksessa.

Kun työsuhde päättyy tai työskentely vähenee siten, että henkilöä ei voida enää katsoaEU-työntekijäksi, opintotukeen ei ole enää oikeutta asetuksen 492/2011 perusteella.Tässä tilanteessa tutkitaan, täyttyvätkö kansallisen lainsäädännön edellytyksetopintotuen myöntämiselle. Jos katsotaan, että henkilön maassa olon ensisijainenperuste on edelleen opiskelu, opintotukea ei voida myöntää.

Lue lisää EU-työntekijän ja hänen perheenjäsenensä oikeudesta opintotukeen

30


EU-kansalainen tai tämän perheenjäsen saa pysyvänoleskeluoikeuden

Vaikka EU-kansalainen tai tämän perheenjäsen on tullut Suomeenopiskelutarkoituksessa, hän voi saada opintotukea, kun hän saa pysyvänoleskeluoikeuden Suomessa (ulkomaalaislain 10 luku). Unionin kansalaisella tai tämänperheenjäsenellä, joka on oleskellut Suomessa laillisesti ja yhtäjaksoisesti viisi vuotta,on oikeus pysyvään oleskeluun.

Ks. tarkemmin kohta Oikeus pysyvään oleskeluun.

1.4.1.5.3 Muutokset oleskeluperusteissaHakijan oleskelun tarkoitus voi Suomessa asumisen aikana muuttua.

Oleskeluperusteen muutosten johdosta poliisi ei anna EU-kansalaiselle uuttaoleskeluoikeuden rekisteröintitodistusta. Kun EU-kansalaisen oleskeluperusteenvoidaan arvioida muuttuneen muuksi kuin opiskeluperusteeksi, tuki voidaan myöntääeikä EU-kansalaisen tarvitse käydä Migrissä rekisteröimässä oleskelua uudellaperusteella.

Kolmannen maan kansalaisella tulee olla asianmukainen oleskelulupa (A-, P-, tai P-EY) myös oleskeluperusteen muuttuessa. Vaikka voitaisiin arvioida, että henkilönoleskeluperuste on muuttunut perhesyyksi sillä perusteella, että hän on mennytnaimisiin Suomessa vakinaisesti asuvan Suomen kansalaisen kanssa, opintotukea eivoida myöntää, jos oleskelulupa on edelleen B.

Ks. erillisestä dokumentista vinkkiä, miten päätös tulee perustella, jos hakemusta ollaanhylkäämässä.

PerhesyytAvioliitto on yleensä riittävä peruste opintotuen saamiseen. Avoliitto tulee osoittaariittävän pitkällä yhdessä asumisella. Kestolle ei voida asettaa yksiselitteistämääräaikaa, mutta käytännössä voidaan edellyttää vähintään kuuden kuukaudenmittaista yhdessä asumista. Avio- tai avoliiton tulee olla solmittu sellaisen henkilönkanssa, joka asuu Suomessa muusta kuin opiskelusyystä.

Esimerkki

Hollantilainen on muuttanut Suomeen heinäkuussa 2018 ja aloittanutopinnot ammattikorkeakoulussa 1.9.2018. Hän on tullut Suomeen alunperinopiskelutarkoituksessa. Hakija on muuttanut avoliittoon Suomessavakinaisesti asuvan Suomen kansalaisen kanssa elokuussa 2019. Hänon hakenut opintotukea 15.9.2019. Avoliitto on kestänyt vasta hieman ylikuukauden, joten maassaolon ensisijaiseksi perusteeksi katsotaan edelleenopiskelu. Hakemus hylätään. Opintotuki voidaan myöntää uuden hakemuksenperusteella sen jälkeen, kun avoliitto on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.

Esimerkki

Venäjäläinen on muuttanut Suomeen kesäkuussa 2018 ja aloittanut opinnotammattikorkeakoulussa 1.9.2018. Hän hakee opintotukea 15.10.2019jättämällään hakemuksella perhesyihin vedoten. Hakija on tullut Suomeen

31

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/elakeopintojape/osaamiskeskuksenopi/Jaetut%20asiakirjat/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksen%20lis%C3%A4perusteluja_Ulkomaalainen%20Suomessa%20opiskelutarkoituksessa.docx?Web=1


alun perin opiskelutarkoituksessa, mutta on 1.10.2019 avioitunut Suomessaasuvan Suomen kansalaisen kanssa. Hakijalla on edelleen oleskelulupaB, joten opintotukea ei voida myöntää. Opiskelija saa oleskeluluvan A15.12.2019 alkaen, joten opintotuki voidaan myöntää 1.1.2020 alkaen.

Esimerkki

Kiinalainen on muuttanut Suomeen elokuussa 2018 ja aloittanut opinnotyliopistossa 1.9.2018. Hän menee maaliskuussa 2019 naimisiin toisenkiinalaisen kanssa. Puoliso on tullut Suomeen opiskelutarkoituksessa syksyllä2017. Kummatkin ovat Suomessa opiskelutarkoituksessa eikä naimisiin menomuuta oleskeluperustetta.

Kun ulkomaalainen pariskunta on tullut Suomeen opiskelutarkoituksessa, toisenpuolison valmistuminen ja työskentely opintojen päättymisen jälkeen ei muuta toisenpuolison oleskeluperustetta.

Esimerkki

Intialainen aviopari on tullut Suomeen korkeakouluun opiskelemaanvuonna 2014. Kummallakin on ollut Suomeen tullessaan oleskelulupa B.Kummatkin ovat työskennelleet opintojen ohessa, joten heille on myönnettyoleskelulupa A. Toinen puoliso on vuonna 2019 maisteritutkinnon jälkeensiirtynyt työelämään. Toinen puoliso opiskelee edelleen, eikä hänenoleskeluperusteensa voida katsoa muuttuneen, vaikka toinen puoliso onvalmistunut ja työskentelee Suomessa. Opintotukea ei voida myöntää.

TyöskentelyOpintojen ohessa tehtävä työskentely ei muuta oleskeluperustetta.

Esimerkki

Sambialainen on aloittanut kandidaatin opinnot Suomessa 1.9.2018. Hänelläon oleskelulupa B. Hän aloittaa toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen1.7.2019. Hänet vakuutetaan työnteon perusteella ja hänelle myönnetääntyöskentelyn perusteella oleskelulupa A. Hän hakee opintotukea 1.9.2019alkaen sillä perusteella, että hänet on vakuutettu ja hänellä on oleskelulupaA. Ulkomaalaisliitteessä hän ilmoittaa maassa oleskelun perusteeksityöskentelyn. Opintotukea ei voida myöntää, koska hakijan ensisijainenoleskeluperuste on edelleen opiskelu. Hakija suorittaa edelleen samojaopintoja ja on aloittanut työnteon opintojen ohessa, joten alkuperäisenoleskeluperusteen ei voida katsoa muuttuneen työperusteeksi.

1.8.2020 alkaen: Jos ulkomaalainen on jäänyt maahan suoritetun tutkinnon jälkeen,tutkinnon suorittamisen jälkeen tehtävä työnteko voidaan hyväksyä uudeksimaassa olon perusteeksi. Sillä ei ole merkitystä, missä vaiheessa ulkomaalainenon hakenut uutta opiskelupaikkaa, mikä uusi opiskeluala on tai minkä alan työtäulkomaalainen on tehnyt. Jos henkilö on alun perin valittu suorittamaan sekä alempaaettä ylempää korkeakoulututkintoa, maassa olon perusteen ei kuitenkaan katsotamuuttuvan alemman tutkinnon suorittamisen jälkeen vaan vasta ylemmän tutkinnonsuorittamisen jälkeen.

32


Esimerkki

Kanadalainen on saapunut Suomeen syyskuussa 2016 suorittamaanammattikorkeakoulututkintoa. Hän on suorittanut tutkinnon 31.5.2020.Hän aloittaa erillisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen hetisyksyllä 2020. Hän on työskennellyt opintojen aikana sekä tutkinnonsuorittamisen jälkeen ja sen perusteella hänelle on myönnetty oleskelulupaA. Ulkomaalaislain mukaan oleskeluluvan A ansiotyötä varten saa, kun onsuorittanut tutkinnon Suomessa ja maassaolon pääasiallinen tarkoitus ontyönteko. Opintotukilainkin mukaisesti voidaan katsoa, että maassaolonpääasiallinen tarkoitus on muuttunut työskentelyksi ja opintotuki voidaanmyöntää.

Esimerkki

Tsekkiläinen (eli EU-kansalainen) on saapunut Suomeen syyskuussa 2016suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa. Hän on suorittanut tutkinnon31.5.2020. Hän aloittaa erillisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisenheti syksyllä 2020. Hän on työskennellyt opintojen aikana sekä tutkinnonsuorittamisen jälkeen. Voidaan katsoa, että maassaolon pääasiallinentarkoitus on muuttunut työskentelyksi ja opintotuki voidaan myöntää.

Esimerkki

Meksikolainen on saapunut Suomeen syyskuussa 2016 suorittamaanalempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa. Hän on suorittanut alemmantutkinnon 31.5.2020 ja jatkaa suoraan ylempään tutkintoon. Hän ontyöskennellyt opintojen aikana ja sen perusteella hänelle on myönnettyoleskelulupa A. Oleskeluperusteen ei katsota muuttuvan. Opiskelija onedelleen suorittamassa sitä tutkintoa, jonka vuoksi hän on tullut Suomeen,vaikka työskenteleekin opintojen ohessa. Opintotukea ei voida myöntää.

Ennen 1.8.2020 voimassa ollut ohjeistus: Alemman ja ylemmänkorkeakoulututkinnon välillä tehty lyhyt työskentelyperiodi ei kuitenkaan pääsääntöisestimuuta henkilön maassa olon perustetta, kun esimerkiksi toisen tutkinnon suorittaminenaloitetaan heti seuraavan lukuvuoden alussa tai jos on ilmeistä, että tarkoitus on ollutjatkaa opintoja. Harkinnassa otetaan huomioon esimerkiksi, kuinka pian ulkomaalainenon hakenut jatko-opiskelupaikkaa, onko jatko-opiskelupaikka samaa vai eri alaa taionko ulkomaalainen työllistynyt omalla koulutusalallaan.

Esimerkki

Nepalilainen on saapunut Suomeen syyskuussa 2012 suorittamaanammattikorkeakoulututkintoa tekniikan alalta. Hän on suorittanut tutkinnon30.6.2016. Hän on työskennellyt opintojen aikana sekä tutkinnonsuorittamisen jälkeen siivoajana ja sen perusteella hänelle on myönnettyoleskelulupa A. Hän hakee tekniikan alan maisteriohjelmaan hetivalmistumisen jälkeisenä keväänä tammikuussa 2017 ja aloittaa ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamisen syksyllä 2017. Voidaan pitää ilmeisenä,että hänellä on alunperinkin ollut tarkoitus jatkaa saman alan opintojamaisteritutkintoon saakka. Suomessa oleskelun ensisijainen peruste onedelleen opiskelu eikä opintotukea voida myöntää.

33


Esimerkki

Argentiinalainen on tullut Suomeen opiskelutarkoituksessa. Hän suorittanutammattikorkeakoulututkinnon keväällä 2016 ja aloittanut yliopistossamaisteriopinnot syksyllä 2016. Hän on hakenut opintotukea heti kun onsaanut tiedon opiskelupaikasta, mutta opintotukea ei ole myönnetty, koskaopiskelijan on katsottu olevan Suomessa opiskelutarkoituksessa. Opiskelijaon ilmoittautunut poissaolevaksi lukuvuodelle 2016-2017 ja ollut kokolukuvuoden töissä. Hän hakee opintotukea uudestaan syksyllä 2017.Opintotukea ei myönnetä, koska on ilmeistä, että opiskelijalla on koko ajanollut tarkoitus harjoittaa opintoja ja Suomessa oleskelun ensisijainen perusteon edelleen opiskelu.

EU-työntekijät ja heidän perheenjäsenensäVaikka EU-kansalainen on tullut Suomeen opiskelutarkoituksessa, hän voi saadaopintotukea, jos hän aloittaa opintojen ohessa työskentelyn, jonka perusteellahäntä voidaan pitää EU-työntekijänä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että henkilönoleskeluperuste muuttuu, vaan hänen katsotaan edelleen oleskelevan maassaensisijaisesti opiskelutarkoituksessa.

Kun työsuhde päättyy tai työskentely vähenee siten, että henkilöä ei voida enää katsoaEU-työntekijäksi, opintotukeen ei ole enää oikeutta EU-asetuksen 492/2011 perusteella.Tässä tilanteessa tutkitaan, täyttyvätkö kansallisen lainsäädännön edellytyksetopintotuen myöntämiselle. Jos katsotaan, että henkilön maassa olon ensisijainenperuste on edelleen opiskelu, opintotukea ei voida myöntää.

Lue lisää EU-työntekijän ja hänen perheenjäsenensä oikeudesta opintotukeen

EU-kansalainen tai tämän perheenjäsen saa pysyvänoleskeluoikeuden

Vaikka EU-kansalainen tai tämän perheenjäsen on tullut Suomeenopiskelutarkoituksessa, hän voi saada opintotukea, kun hän saa pysyvänoleskeluoikeuden Suomessa (ulkomaalaislain 10 luku). Unionin kansalaisella tai tämänperheenjäsenellä, joka on oleskellut Suomessa laillisesti ja yhtäjaksoisesti viisi vuotta,on oikeus pysyvään oleskeluun.

Ks . tarkemmin kohta Oikeus pysyvään oleskeluun.

1.4.2 Tutkinnon suorittaminen ulkomailla1.8.2016 alkaen ulkomailla harjoitettaviin opintoihin myönnetään opintotukea Suomenkansalaiselle ja Suomen kansalaiseen rinnastettavalle henkilölle, jolla on

• ollut kotikuntalaissa tarkoitettu vakinainen kotikunta Suomessa vähintään kahdenvuoden ajan opintojen alkamista edeltävän viiden vuoden aikana tai

• elinolosuhteiden perusteella muuten kiinteä yhteys Suomeen, jolloin otetaanhuomioon henkilön perhesuhteisiin, toimeentuloon, ammatillisiin ja muihinvastaaviin elinolosuhteisiin liittyvät seikat.

31.7.2016 saakka ulkomailla harjoitettaviin opintoihin myönnetään opintotukea Suomenkansalaiselle ja Suomen kansalaiseen rinnastettavalle henkilölle,

34


• jolla on ollut kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu vakinainen kotikunta Suomessavähintään kahden vuoden ajan opintojen alkamista edeltävän viiden vuoden aikanaja

• jonka oleskelua ulkomailla voidaan pitää tilapäisenä.

1.4.2.1 Opintotuki Suomen kansalaiselle ja Suomenkansalaiseen rinnastettavalle

1.8.2016 alkaen ulkomailla harjoitettaviin opintoihin myönnetään opintotukea Suomenkansalaiselle ja Suomen kansalaiseen rinnastettavalle henkilölle, jolla on

• ollut kotikuntalaissa tarkoitettu vakinainen kotikunta Suomessa vähintään kahdenvuoden ajan opintojen alkamista edeltävän viiden vuoden aikana tai

• elinolosuhteiden perusteella muuten kiinteä yhteys Suomeen, jolloin otetaanhuomioon henkilön perhesuhteisiin, toimeentuloon, ammatillisiin ja muihinvastaaviin elinolosuhteisiin liittyvät seikat.

31.7.2016 saakka ulkomailla harjoitettaviin opintoihin myönnetään opintotukea Suomenkansalaiselle ja Suomen kansalaiseen rinnastettavalle henkilölle,

• jolla on ollut kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu vakinainen kotikunta Suomessavähintään kahden vuoden ajan opintojen alkamista edeltävän viiden vuoden aikanaja

• jonka oleskelua ulkomailla voidaan pitää tilapäisenä.

Suomen kansalaiseen rinnastettavalla henkilöllä tarkoitetaan

• EU-työntekijää tai hänen perheenjäsentään (asetus 492/2011, ent. 1612/68 jadirektiivi 2004/38/EY) sekä

• henkilöä, jolla on EU-kansalaisen tai hänen perheenjäsenensä oikeus pysyväänoleskeluun (ulkomaalaislain 10 luku).

Ulkomailla harjoitettavilta opinnoilta vaaditaan, että ne vastaavat opintotukeenoikeuttavia suomalaisia opintoja (OTL 65/1994 4 § 3 mom.).

1.4.2.1.1 EU-työntekijä ja perheenjäsenEU-työntekijällä tarkoitetaan Euroopan unionin tai Eta-maiden (Islanti, Norja,Liechtenstein) kansalaista taikka Sveitsin kansalaista (=EU-kansalainen taihäneen rinnastettava), joka on työssä toisen jäsenvaltion alueella. EU-työntekijänperheenjäseneltä ei edellytetä em. maiden kansalaisuutta.

Iso-Britannia eroaa Euroopan unionista 1.2.2020 alkaen. EU:n ja Ison-Britanniankesken on laadittu erosopimus, jonka siirtymäkausi on voimassa 31.12.2020 saakka.Ison-Britannian kansalaisten oikeuksiin ei tule muutoksia siirtymäkauden aikana, vaikkaIson-Britannian kansalaisista tulee kolmannen maan kansalaisia. EU lainsäädäntöäsovelletaan myös siirtymäkauden päättymisen jälkeen Ison-Britannian kansalaiseen,joka oleskelee Suomessa ennen siirtymäkauden päättymistä (31.12.2020) ja joka jatkaaoleskelua Suomessa myös siirtymäkauden päätyttyä. EU-työntekijällä tarkoitetaan myösIson-Britannian kansalaista, johon sovelletaan UK:n erosopimusta.

Suomen kansalaista ei automaattisesti tulkita EU-työntekijäksi eikä näin ollen Suomenkansalaisen perheenjäsen ole automaattisesti EU-työntekijän perheenjäsen. Suomenkansalaisen perheenjäsen katsotaan EU-työntekijän perheenjäseneksi vain silloin,

35

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32004L0038&from=FI


kun Suomen kansalainen on muuttanut Suomesta toiseen EU-maahan ja palaaSuomeen työskentelemään. Tällöin perheenjäsenen opintotukioikeus arvioidaan EU-työntekijää koskevien säännösten perusteella. Jos Suomen kansalaista ei voida pitääEU-työntekijänä, hänen ulkomaalaista perheenjäsentään ei voida rinnastaa Suomenkansalaiseen eikä hän näin ollen voi saada opintotukea ulkomailla suoritettavaantutkintoon. EU-työntekijän perheenjäsen saattaa tästä syystä olla paremmassaasemassa kuin Suomen kansalaisen perheenjäsen.

EU-työntekijä ei voi saada opintotukea yleissivistäviin opintoihin, vaan vain ammatillisiinopintoihin (EU-asetus 492/2011 1 luku 7 artikla 3 kohta). Opintotukea voi saadaesimerkiksi ammatillisessa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa tutkintoon johtavaankoulutukseen taikka ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen.

Aitoa ja tosiasiallista työtäEU-työntekijän aseman saamiseksi edellytetään aitoa ja tosiasiallista työtä, joka ei oleniin vähäistä, että kyse olisi pelkästään toisarvoisesta ja epäoleellisesta tehtävästä.Työskentely voi olla osa-aikaista ja työsuhde voi olla määräaikainen.

Jos työsuhde on määräaikainen, opintotuki myönnetään työsuhteen päättymiseensaakka. Jos työsuhde on voimassa toistaiseksi, selvitetään lukuvuosittain, onkoopiskelijalla edelleen työntekijäasema Suomessa. Selvittäminen tehdään samassayhteydessä, kun tutkitaan edellisen lukuvuoden opintojen edistyminen ja kuluvanlukuvuoden läsnäolo. Katso lisää, miten arvioidaan EU-työntekijän työsuhteenpäättyminen tai työskentelyn vähentyminen.

Työsuhteessa työskentelevän EU-työntekijän oikeus opintotukeen perustuu asetuksen492/2011 artiklaan 7. Sen soveltaminen ei edellytä, että työntekijä asuisi Suomessa,vaan työskentely Suomessa riittää.

Työskentelylle ei ole säädetty vähimmäiskestoa, mutta hakijaa voidaan pitääEU-työntekijänä, jos työskentely kestää vähintään neljä kuukautta. Työsuhteentunnusmerkkinä on, että henkilö työskentelee tietyn ajan toisen palveluksessa tämänjohdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan. Työajan tulee pääsääntöisesti ollayhdessä tai useammassa työssä yhteensä vähintään 10 tuntia kalenteriviikossa(1.8.2019 alkaen; aiemmin 18 tuntia).

Työntekijällä tarkoitetaan direktiivin 2004/38/EY 24 artiklan perusteella myösyrittäjää ja itsenäistä ammatinharjoittajaa, joka harjoittaa veronalaista yritys-tai ammattitoimintaa. Yrittäjänä pidetään henkilöä, joka on yrittäjän eläkelain (YEL1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL 1280/2006) mukaan velvollinenottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen. Myös työntekijän eläkelain (TyEL)mukaan vakuutettu yrittäjä katsotaan työntekijäksi (esimerkiksi osakeyhtiön osakas,joka saa palkkaa omasta osakeyhtiöstään). Direktiiviä sovelletaan kuitenkin vain,jos EU-työntekijä asuu Suomessa, joten Suomessa yritystoimintaa harjoittava EU-kansalainen ei voi pääsääntöisesti saada opintotukea ulkomailla suoritettavaantutkintoon. Tarvittaessa ks. tarkemmin riittävästä yritystoiminnasta.

Au pairina toimimisen ja siitä saatavan ”taskurahan” ei yleensä katsota johtavantyöntekijän asemaan Suomessa. Ks. lisää au pairista.

Työnteon päättymisen jälkeenEU-työntekijä säilyttää asemansa (direktiivin 2004/38/EY 7 artiklan 3 kohdand-alakohta), vaikka työsuhde päättyy, jos hän työsuhteen päättymisen jälkeen

36


aloittaa ammatilliset opinnot, jotka liittyvät hänen työhönsä tai työskentelyalaansaSuomessa. Opinnoilla ja opintoja edeltävällä työskentelyllä tulee olla sisällöllinenyhteys. Opintojen tulee yleensä myös välittömästi seurata työntekoa. Niiden tuleealkaa yleensä viimeistään työnteon päättymistä seuraavan lukukauden alusta lukien.Opintotuki voidaan tällöin myöntää koko opiskeluajalle. Opintotuki voidaan myöntää,vaikka EU-työntekijä olisi alun perin tullut Suomeen opiskelutarkoituksessa.

EU-työntekijä säilyttää myös asemansa, jos hän on jäänyt työttömäksi tahtomattaanja hän aloittaa työsuhteen päättymisen jälkeen ammatilliset opinnot. Tällöin eiedellytetä opintotuen saamiseksi työ- ja opiskelualojen välistä yhteyttä. Tahtomattaantyöttömäksi jäänyt henkilö katsotaan asetuksen tarkoittamaksi työntekijäksi, vaikkaopinnot eivät alkaisi heti työttömäksi jäännin jälkeen. Opintotuki voidaan tällöin myöntääkoko opiskeluajalle. Opintotuki voidaan myöntää, vaikka EU-työntekijä olisi alun perintullut Suomeen opiskelutarkoituksessa.

EU-tuomioistuimen ratkaisussa C-413/01 on otettu kantaa, millä edellytyksillä henkilövoi määräaikaisen työsuhteen päättyessä säilyttää EU-työntekijän asemansa.Määräaikaisen työsuhteen päättyminen ei yleensä riipu työntekijän omasta tahdosta.Näin ollen määräaikaisen työsuhteen päättyessä henkilön katsotaan yleensäjääneen työttömäksi tahtomattaan. Määräaikaisen työsuhteen päättyessä tutkitaankuitenkin, onko henkilön työttömyys vapaaehtoista vai omasta tahdosta riippumatonta.Ratkaisussa otetaan huomioon, onko henkilöllä ollut intressi sitoutua ainoastaanmääräaikaiseen työsuhteeseen (esimerkiksi kesätyö ennen opintojen alkamista).Ratkaisussa otetaan myös huomioon, onko henkilö tehnyt lyhytaikaista työtä ainoastaanpäästäkseen hyötymään vastaanottavan jäsenvaltion opintotukijärjestelmästä. Jos edellä mainituilla perusteilla katsotaan, että työttömyys on omasta tahdostariippumatonta, tulee selvittää, onko henkilö joutunut juuri työmarkkinatilanteen vuoksikouluttautumaan uudelleen muulle alalle, kuin sille, jolla hän oli jo aikaisemmintyöskennellyt. Henkilön ei katsota säilyttävän EU-työntekijän asemaansa määräaikaisentyösuhteen päättyessä, jos

• hänellä on ollut oma intressi sitoutua määräaikaiseen työsuhteeseen tai• hänellä ei ole tarvetta kouluttautua uudelle alalle työmarkkinatilanteen vuoksi,

vaikka hänen katsottaisiinkin määräaikaisen työsuhteen päättyessä olevantyöttömänä tahtomattaan

Jos henkilö on esimerkiksi solminut määräaikaisen kesätyösuhteen siitä syystä, ettähän aloittaa kesätyön jälkeen opinnot, hänen ei katsota säilyttävän EU-työntekijänasemaansa määräaikaisen työsuhteen päättyessä.

Esimerkki

Virolainen henkilö on asunut Suomessa vakinaisesti ajalla 1.1.2014 –31.12.2018 perhesyiden vuoksi (avioliitto Suomessa vakinaisesti asuvansuomalaisen kanssa). Avioliiton päätyttyä hän on muuttanut takaisin Viroon1.1.2019 ja hakenut virolaiseen oppilaitokseen opiskelemaan keväällä 2019.Hän muuttaa kesäksi 2019 Suomeen työskentelemään, tarkoituksenaanaloittaa opinnot syksyllä virolaisessa oppilaitoksessa. Loppukesästä hänhakee opintotukea opintoihinsa Virossa, vedoten EU-työntekijän asemaan.Hakija ei säilytä EU-työntekijän asemaa, kun hän on solminut määräaikaisentyön (esimerkiksi kesätyön) siitä syystä, että hän aloittaa kesätyön jälkeenopinnot. Opintotukihakemus hylätään.

Työntekijän aseman säilymistä koskevia sääntöjä sovelletaan myös Ison-Britanniankansalaiseen, johon sovelletaan UK:n erosopimusta.

37


Työsuhteisen EU-työntekijän ulkomailla asuvan lapsen oikeusopintotukeen ulkomailla

Kun EU-työntekijän ulkomailla asuva lapsi hakee opintotukea ulkomailla harjoitettaviinopintoihin, opintotuki voidaan myöntää vain, jos asetuksen 492/2011 artiklan7 edellytykset täyttyvät. Opintotukioikeus ulkomailla harjoitettaviin opintoihin eiole lapsen henkilökohtainen oikeus, vaan lapsi on tuensaaja vain välillisesti.Opintotuki on käytännössä EU-työntekijän henkilökohtainen sosiaalinen etu, koskahän vastaa opiskelevan lapsensa kustannuksista niillä työtuloilla, joita hän saaSuomesta. Unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännössä on todettu, että "jäsenvaltiontyöntekijän lapsille myöntämä opintotuki on siirtotyöläisen kannalta mainitun 7 artiklan2 kohdassa tarkoitettu sosiaalinen etu siirtotyöläisen vastatessa edelleen lapsenelatuksesta" (esim. C-542/09).

EU-työntekijän lapsi on oikeutettu saamaan opintotukea kaikkiin tuen piirissäoleviin opintoihin, jos opintotuen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Lapsenopintojen ei siten tarvitse liittyä EU-työntekijän työskentelyalaan tai hänen omaantyöskentelyalaansa.

EU-työntekijällä tarkoitetaan tässä kohdassa vain työsuhteessa olevia työntekijöitä, eiyrittäjiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. EU-työntekijän ei tarvitse asua Suomessa,vaan Suomessa työskentely riittää.

Opintotukea voidaan myöntää lapselle vain niin kauan, kuin perheen huoltajasäilyttää työntekijäasemansa Suomessa. Käytännössä tukea myönnettäessä hakijaapyydetään toimittamaan kopio huoltajansa työsopimuksesta ja tuki myönnetäänenintään työsuhteen keston ajalle tai enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Katso lisäätyöskentelyn seurannasta.

Huomautus

Perheenjäsenen oikeus opintotukeen jatkuu, jos EU-työntekijän asemasäilyy työnteon päättymisestä huolimatta. EU-kansalainen, joka ei enää oletyöntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja, säilyttää asemansa:

- jos hän joutuu tilapäisesti työkyvyttömäksi sairauden tai tapaturmanvuoksi;

- jos hän yli vuoden työskenneltyään joutuu asianmukaisesti rekisteröidyksityöttömäksi tahtomattaan ja ilmoittautuu työnhakijaksi asianomaiseentyövoimatoimistoon;

- jos hän alle vuoden kestäneen määräaikaisen työsuhteen päätyttyätai kahdentoista ensimmäisen kuukauden aikana joutuu asianmukaisestirekisteröidyksi työttömäksi tahtomattaan ja ilmoittautuu työnhakijaksiasianomaiseen työvoimatoimistoon. Tällöin hän säilyttää työntekijänasemansa vähintään kuuden kuukauden ajan; (Kelan tulkinta on,että työntekijäasema säilyy 6 kuukautta, vaikka direktiivissä käytetäänlisämäärettä "vähintään")

- jos hän aloittaa ammatillisen koulutuksen. Työntekijän asemansäilyttäminen edellyttää, että ammatillinen koulutus liittyy asianomaisenhenkilön aiempaan työskentelyyn, paitsi jos henkilö on työttömänätahtomattaan.

38


EU-työntekijän lapsen välillinen oikeus saada opintotukea ulkomailla suoritettaviinopintoihin on todettu unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännössä. EU-työntekijänpuolison välillisestä oikeudesta opintotukeen ulkomailla suoritettaviin opintoihin eikuitenkaan ole vastaavaa ratkaisukäytäntöä. Kelan tulkinta on, että puolisolla ei oleoikeutta opintotukeen asetuksen 492/2011 artiklan 7 perusteella.

Jotta opintotukea voitaisiin myöntää, EU-työntekijän lapsen tulee olla alle 21-vuotias,kun hän aloittaa opinnot. Asetuksen 492/2011 artiklaan 7 sovelletaan direktiivin2004/38/EY artiklan 2 mukaista perheenjäsenen määritelmää (samansisältöinenulkomaalaislain 154 §). Sen mukaan EU-työntekijän perheenjäseniä ovat mm.hänen alle 21-vuotiaat tai hänen huollettavanaan olevat lapset suoraan alenevassapolvessa samoin kuin hänen aviopuolisonsa vastaavat lapset. Vaikka perheenjäseniinsovelletaan direktiivin 2004/38/EY määritelmää perheenjäsenistä, määritelmän lisäksion aina harkittava, vastaako EU-työntekijä edelleen lapsen elatuksesta. Jos lapsion esimerkiksi naimisissa, voidaan katsoa, että vanhempi ei enää vastaa hänenelatuksestaan. Näin siitä huolimatta, että lapsi on alle 21-vuotias, kun hän aloittaaopinnot.

Työsuhteisen EU-työntekijän Suomessa asuvan lapsen oikeusopintotukeen

EU-työntekijän lapselle voi syntyä oikeus opintotukeen myös asetuksen 492/2011 10artiklan perusteella. Kyseistä artiklaa sovelletaan, jos opiskelijan vanhempi täyttää taion joskus täyttänyt (työsuhteessa) EU-työntekijän asemaa koskevat edellytykset.Opiskelijan vanhemman ei siis tarvitse täyttää EU-työnteolle asetettuja edellytyksiäenää siinä vaiheessa, kun opinnot alkavat. Asetuksen soveltaminen edellyttääkuitenkin, että opiskelija on asunut Suomessa vanhempansa kanssa, kun vanhempion täyttänyt EU-työnteolle asetetut edellytykset.

Opiskelijan vanhemman ei tarvitse enää opintojen alkaessa asua Suomessa, muttaopiskelijan tulee edelleen asua Suomessa, jotta asetusta voitaisiin soveltaa.

EU-tuomioistuimen ratkaisussa C-7/94 (Gaal) on todettu, että direktiivissä 2004/37/EY määritelty EU-työntekijän lasta koskeva 21 vuoden ikäraja ei koske asetuksen492/2011 artiklan 10 soveltamista. Ratkaisussa on todettu, että kyseisen artiklanperiaatteen mukaan siirtotyöläisen lapsi voi opiskella tavoitteenaan saattaa opintonsaonnistuneeseen päätökseen. Tästä seuraa, että asetuksen 10 artikla koskeemyös sellaisia taloudellisia avustuksia, joita voivat saada opinnoissaan pitkälleedenneet opiskelijat, myös silloin kun he ovat jo täyttäneet 21 vuotta eivätkä ole enäävanhempiensa huollettavina. 10 artiklan soveltamisen rajoittaminen iän tai vanhempienhuollettavana olemisen perusteella ei näin ollen olisi ainoastaan tämän säännöksenkirjainta, vaan myös sen henkeä vastaan.

Edellä listatut periaatteet tarkoittavat käytännössä seuraavaa:

• Opintotuki voidaan myöntää, vaikka opiskelija on uudet opinnot aloittaessaantäyttänyt 21 vuotta, jos tarkoitus on saattaa opinnot päätökseen (edeten alemmistatutkinnoista ylempiin).

• Opintotuki voidaan myöntää, vaikka vanhempi ei enää työskentele Suomessatai asu Suomessa, kunhan opiskelija asui Suomessa vanhemman kanssa, kunvanhempi työskenteli Suomessa.

Opintotuki voidaan myöntää EU-työntekijän lapselle koko opiskeluajalle. Asetuksen492/2011 artiklan 10 soveltaminen ja tällä perusteella myös tukioikeus kuitenkin päättyy,

39


jos opiskelija muuttaa pois Suomesta (paitsi opintoihin kuuluva ulkomaan vaihto-opiskelu).

EU-työntekijän Suomessa asuvan perheenjäsenen oikeusopintotukeen ulkomailla

Direktiivin 2004/38/EY perusteella EU-työntekijän perheenjäsenelle voi syntyähenkilökohtainen oikeus opintotukeen toisin kuin asetuksen 492/2011 perusteella.Direktiiviä sovellettaessa henkilöpiiri on laajempi kuin asetusta 492/2011 sovellettaessa.EU-työntekijänä pidetään työsuhteessa olevan EU-työntekijän lisäksi myös yrittäjääja itsenäistä ammatinharjoittajaa. Perheenjäsenellä tarkoitetaan mm. EU-työntekijänlasta tai puolisoa. Ks. tarkemmin EU-työntekijän perheenjäsen. Jotta opintotukeavoitaisiin tällä perusteella myöntää EU-työntekijän lapselle, lapsen tulee olla alle 21-vuotias, kun hän aloittaa opinnot.

Direktiiviä sovelletaan kuitenkin vain, jos EU-työntekijä sekä perheenjäsen asuvatSuomessa, joten EU-työntekijän perheenjäsen ei voi pääsääntöisesti saadaopintotukea ulkomailla suoritettavaan tutkintoon direktiivin perusteella.

EsimerkkiVirolainen pariskunta (Leevi ja Iiris) on muuttanut Virosta Suomeen vuonna2010 Leevin kokoaikaisen ja vakinaisen työsuhteen vuoksi. Iiris aloittaaopinnot Virossa syksyllä 2016. Perhe asuu edelleen Suomessa. Leevi onEU-työntekijä ja Iiris on direktiivin 2004/38/EY mukainen perheenjäsen,jolla on direktiivin perusteella oikeus opintotukeen. Direktiiviä sovelletaan,koska perhe asuu Suomessa. Jos muut opintotukilain 1 §:n edellytykset(kotikuntaedellytys tai muu kiinteä yhteys) täyttyvät, opintotuki voidaanmyöntää.

Jos opintotuki myönnetään direktiivin perusteella EU-työntekijän puolisolle, oikeusopintotukeen päättyy, jos


• opiskelija eroaa puolisosta, joka on EU-työntekijä• EU-työntekijä tai puoliso muuttaa pois Suomesta (opintoihin kuuluvan ulkomaan

jakson ajalta opiskelijan katsotaan kuitenkin edelleen asuvan Suomessa)

Jos EU-työntekijän lapselle myönnetään opintotuki direktiivin perusteella (lähinnäyrittäjän tai ammatinharjoittajan lapsi), oikeus opintotukeen päättyy, jos


• EU-työntekijä tai lapsi muuttaa pois Suomesta (opintoihin kuuluvan ulkomaanjakson ajalta opiskelijan katsotaan kuitenkin edelleen asuvan Suomessa)

EU-työntekijän puolison tai lapsen oikeus opintotukeen ei kuitenkaan pääty, jos EU-työntekijä säilyttää EU-työntekijän asemansa työsuhteen päättymisestä huolimatta (ks.aiemmin tässä osiossa, milloin EU-työntekijä säilyttää asemansa).

1.4.2.1.2 Oikeus pysyvään oleskeluunSuomen kansalaista koskevia opintotukilain säännöksiä sovelletaan myös Suomenkansalaiseen rinnastettavaan henkilöön, jolla on EU-kansalaisen tai EU-kansalaisen

40


perheenjäsenen oikeus pysyvään oleskeluun Suomessa (ulkomaalaislain 10 luku).Ulkomaalaislain 10 luvussa tarkoitetun oikeuden pysyvään oleskeluun voi saada myösEU-kansalaiseen rinnastettava Eta-maan kansalainen (Islanti, Norja, Liechtenstein)sekä Sveitsin kansalainen. Unionin kansalaisella (tai tähän rinnastettavalla), jokaon oleskellut Suomessa laillisesti ja yhtäjaksoisesti viisi vuotta, on oikeus pysyväänoleskeluun. Myös edellä mainittujen henkilöryhmien perheenjäsenillä, jotka ovatEU-kansalaisen tai siihen rinnastettavan kanssa oleskelleet Suomessa laillisestija yhtäjaksoisesti viisi vuotta, on oikeus pysyvään oleskeluun. Opintotuki voidaanmyöntää, vaikka henkilön maahantulon alkuperäisenä tarkoituksena on ollut opiskelu.

Iso-Britannia eroaa EU:sta 1.2.2020 alkaen. EU:n ja Ison-Britannian kesken onlaadittu erosopimus, jonka siirtymäkausi on voimassa 31.12.2020 saakka. Ison-Britannian kansalaisten oikeuksiin ei tule muutoksia siirtymäkauden aikana, vaikkaIson-Britannian kansalaisista tulee kolmannen maan kansalaisia. Ison-Britanniankansalaisilla säilyy edelleen ulkomaalaislain 10 luvun mukainen oikeus pysyväänoleskeluun 31.12.2020 saakka. Oikeus pysyvään oleskeluun jatkuu erosopimuksensiirtymäkauden päätyttyäkin. Kun olet myöntämässä Ison-Britannian kansalaiselle taihänen perheenjäsenelleen opintotukea ulkomaille sillä perusteella, että hänellä onoikeus pysyvään oleskeluun, kysy RP_OPINTOETUUDET-sähköpostilaatikosta, milleajalle voit myöntää opintotuen.

Tutkiminen ulkomaille muuton alussaOleskelun laillisuusPysyvän oleskeluoikeuden syntyminen ei edellytä, että unionin kansalainenolisi aiemmin rekisteröinyt oleskeluaan Suomessa. Koska unionin oikeus antaajäsenvaltioiden kansalaisille vain mahdollisuuden oleskelun rekisteröintiin, muttaei edellytä sitä, ei oleskelun rekisteröinnillä tai rekisteröinnin laiminlyömisellä olemerkitystä pysyvän oleskeluoikeuden syntymisen kannalta.

Oleskelun yhtäjaksoisuus viisi vuottaOleskelun yhtäjaksoisuuteen eivät vaikuta tilapäiset poissaolot, jotka eivät ylitäyhteensä kuutta kuukautta vuodessa, eivätkä pidemmät poissaolot asevelvollisuudensuorittamista varten eikä yksi enintään kahdentoista peräkkäisen kuukauden poissaolotärkeästä syystä, kuten raskauden ja synnytyksen, vakavan sairauden, opiskeluntai ammatillisen koulutuksen tai työtehtäviä varten toisen unionin jäsenvaltion taikolmannen maan alueelle tapahtuvan siirron vuoksi.

Kela tutkiiKela tutkii viran puolesta selvät tapaukset. Opiskelijan voidaan katsoa oleskelleenSuomessa laillisesti ja yhtäjaksoisesti 5 vuotta

• jos opiskelijalla on ollut Suomessa kotikunta yhtäjaksoisesti vähintään 5 vuotta,• hän on rekisteröinyt oleskelunsa,• eikä ole syytä epäillä, että opiskelija olisi kuluneen 5 vuoden aikana ollut

yhtäjaksoisesti yli 6 kk poissa Suomesta. Tämän arvioimiseksi voit hyödyntää mm.KOSKI- ja VIRTA-tietovarantoja, tulorekisteriä ja verotustietoja.

Esimerkki

Espanjalainen perhe on tullut Suomeen isän työnteon vuoksi 1.3.2013.Perheellä on siitä saakka ollut Suomessa kotikunta, perhe on Suomeentullessaan rekisteröinyt oleskelunsa Suomessa ja isä on koko ajan ollutSuomessa työssä (tulorekisteri, verotustiedot). Vaikka asialla ei ole merkitystäratkaisun kannalta, Kelan tiedossa on, että perhe on joka vuosi viettänyt

41


kesälomat Espanjassa. Perheen tytär aloittaa syyskuussa 2019 opinnotEspanjassa. KOSKI- ja VIRTA-tietovarannoista nähdään, että tytär on kokoajan opiskellut Suomessa (peruskoulu, lukio ym.). Kelalla ei ole syytä epäillä,että perheen tytär olisi ollut kuluneen 5 vuoden aikana yhtäjaksoisesti yli 6 kkpoissa Suomesta. Kela voi arvioida näiden tietojen perusteella, että tyttärelläon oikeus pysyvään oleskeluun.

Pyydetään Migrin todistusEpäselvissä tilanteissa on parempi, että Maahanmuuttovirasto (Migri) tutkii edellytystentäyttymisen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, kun

• oleskeluoikeuden rekisteröinnissä on puutteita tai• kotikuntatiedoissa on puutteita tai• opiskelijalla on ollut tai epäillään olleen kuluneen 5 vuoden aikana yhtäjaksoisesti

yli 6 kuukautta kestäneitä poissaoloja Suomesta.

EU-kansalaiselta tai rinnastettavalta pyydetään todistus pysyvästä oleskeluoikeudestaja perheenjäseneltä pysyvä oleskelukortti. Jos opiskelijalla ei vielä ole todistustatai oleskelukorttia, hänelle kerrotaan, mistä hän löytää Migrin ohjeet pysyvänoleskeluoikeuden ja oleskelukortin hakemiseen.

Esimerkki

Saksalainen perhe on tullut Suomeen isän työnteon vuoksi 1.3.2013.Perheellä on siitä saakka ollut Suomessa kotikunta ja perhe on Suomeentullessaan rekisteröinyt oleskelunsa Suomessa. Isällä on ollut vuosien 2015ja 2016 verotuksessa hyvin vähän tuloja. Perheen tytär aloittaa syksyllä 2019opinnot Saksassa ja hakee Suomen opintotukea. KOSKI-tietovarannossaei välttämättä ole tietoa näin vanhoista peruskouluopinnoista, mutta iänperusteella perheen tyttären olisi tullut lopettaa peruskoulu keväällä 2015(se vuosi, jona täyttää 16 vuotta). KOSKI-tietovarannon mukaan hän onaloittanut lukion vasta syksyllä 2016. Kelalla on syytä epäillä, että perhe onollut vuosina 2015 ja 2016 yhtäjaksoisesti yli 6 kk poissa Suomesta. Pyydäopiskelijaa selvittämään oikeus pysyvään oleskeluun Migrin kanssa. Kerromenettelyt, miten hakemus Migrille tehdään.

Päätös ensin vain 2 vuodelle maastamuutostaUlkomaalaislain 165 §:n mukaan pysyvä oleskeluoikeus tai pysyvä oleskelukorttiperuutetaan, jos unionin kansalainen tai hänen perheenjäsenensä on ollutyhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta poissa Suomesta. Suomesta muuttanut voi tehdäkahden vuoden kuluessa maastamuutosta hakemuksen siitä, että oleskeluoikeudenrekisteröintiä tai oleskelukorttia ei peruuteta. Jos hakemukseen suostutaan,päätöksestä tulee ilmetä aika, jonka kuluessa peruuttamiseen ei ryhdytä.

Opintotuki myönnetään ensimmäisellä hakemuksella vain 2 vuodelle siitä alkaen kunopiskelija on muuttanut pois Suomesta. Lisää päätökseen perustelu OTD90.

Opiskelijan pitää tehdä ennen 2 vuoden määräajan täyttymistä Migrille hakemus,että hänellä on edelleen oikeus pysyvään oleskeluun Suomessa. Opiskelija voi tehdähakemuksen ulkomailta käsin. Tarkemmat ohjeet löydät opiskelijan oleskeluoikeudenperuuttamiseen ja raukeamiseen Migrin -sivuilta. Opintotukeen voidaan myöntää jatkoa(uuden opintotukihakemuksen perusteella) vasta, kun Migri on antanut päätöksen, ettäoikeutta pysyvään oleskeluun ei peruuteta. Opiskelijan pitää toimittaa päätöksestä kopioKelalle, koska Kela ei näe tietoa suoraan Migriltä tulevista tiedoista.

42



https://migri.fi/oleskeluoikeuden-peruuttaminen-tai-raukeaminen

https://migri.fi/oleskeluoikeuden-peruuttaminen-tai-raukeaminen


1.4.2.1.3 Opiskelija muuttaa Suomesta ulkomailleopiskelemaan

1.8.2016 alkaen ei edellytetä, että ulkomailla oleskelun on oltava tilapäistä.

31.7.2016 saakka henkilön oleskelua ulkomailla tulee voida pitää tilapäisenä, jottaopintotukea voidaan myöntää. Tilapäisyyttä arvioitaessa on otettu huomioon ulkomaillaoleskelun kesto ja syyt.

Henkilöllä on oikeus opintotukeen, jos hänellä on vähintään kahden vuoden ajanopintojen alkamista edeltäneiden viiden vuoden aikana ollut kotikuntalaissa (201/1994)tarkoitettu kotikunta Suomessa. Tämä koskee Suomen kansalaisen lisäksi EU-työntekijää ja tämän perheenjäsentä. Lue lisää EU-työntekijästä .

EsimerkkiVirolainen Iisak on asunut Suomessa 3 vuotta. Hänellä on ollut Suomessavakinainen ja kokoaikainen työsuhde, mutta hänet irtisanotaan tuotannollisistaja taloudellisista syistä toukokuussa 2016. Iisak muuttaa syksyllä 2016Saksaa ja aloittaa opinnot yliopistolla. Iisakilla on ollut Suomessa kotikuntavähintään kahden vuoden ajan opintojen alkamista edeltäneiden viidenvuoden aikana. Jos Iisakin voidaan katsoa säilyttävän työntekijäasemansa,hänelle voidaan myöntää opintotuki Suomesta. Katso lisää työntekijäasemansäilymisestä

EsimerkkiVirolainen perhe on asunut Suomessa 10 vuotta. Perheen isällä onSuomessa vakinainen ja kokoaikainen työsuhde. Perheen tytär Jaanikamuuttaa Suomesta Englantiin syksyllä 2016 ja aloittaa opinnot. Perheenisä on EU-työntekijä ja Jaanikalla on ollut Suomessa kotikunta vähintäänkahden vuoden ajan opintojen alkamista edeltäneiden viiden vuodenaikana. Jaanikalle voidaan myöntää opintotuki Suomesta. Opintotukioikeuspäättyy, jos vanhemman työsuhde Suomessa päättyy (ks. kuitenkin erikseentilanteet, joissa EU-työntekijä säilyttää asemansa työsuhteen päättymisestähuolimatta).

Suomesta muuttavan henkilön on tehtävä ilmoitus muutostaan kotikuntalain 7§:n mukaisesti. Kela tekee kuitenkin Suomessa asumista koskevan ratkaisunsakotikuntalain mukaan itsenäisesti. Kela ei siten ole kotikuntalakiin perustuvassaSuomessa asumista koskevassa arvioissaan periaatteessa sidottu rekisteritoimiston,kunnan, sairaanhoitopiirin tai kuntayhtymän ratkaisuihin. Katso lisää Suomestamuutosta

1.8.2016 alkaen opiskelijalla on oikeus opintotukeen, vaikka kotikuntaa koskevaedellytys ei täyttyisi, jos hänellä on muuten kiinteä yhteys Suomeen. Tällöin otetaanhuomioon henkilön perhesuhteisiin, toimeentuloon, ammatillisiin ja muihin vastaaviinelinolosuhteisiin liittyvät seikat. Katso lisää opintotuesta ulkomaille.

EU-kansalainen tai tämän perheenjäsen, jolla on oikeuspysyvään oleskeluun

Opintotukilain 1 §:n perusteella Suomen kansalaiseen rinnastetaan myös henkilö,jolla on ulkomaalaislain (301/2004) 10 luvussa säädetty oikeus pysyvään oleskeluun

43


Suomessa. Kun tällainen henkilö lähtee ulkomaille suorittamaan tutkintoa, hänelläon oikeus opintotukeen, jos kotikuntaa tai muuta kiinteää yhteyttä koskeva edellytystäyttyy.

Jos tukioikeus perustuu siihen, että henkilöllä on oikeus pysyvään oleskeluunSuomessa, opintotuki voidaan myöntää koko opiskeluajalle.

1.4.2.1.4 Ulkomailla asuva aloittaa opinnot

1.8.2016 alkaen1.8.2016 alkaen opiskelijalla on oikeus opintotukeen, vaikka kotikuntaa koskevaedellytys ei täyttyisi, jos hänellä on muuten kiinteä yhteys Suomeen. Tällöin otetaanhuomioon henkilön perhesuhteisiin, toimeentuloon, ammatillisiin ja muihin vastaaviinelinolosuhteisiin liittyvät seikat.

Hallituksen esityksessä 40/2015 todetaan, että harkinta perustuu henkilönelinolosuhteiden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja henkilön yhteyden Suomeen tuleeolla sillä tavoin kiinteä, että se on verrattavissa kotikuntaa koskevaan edellytykseen.Esimerkiksi sellaisella henkilöllä voidaan katsoa olevan kiinteä yhteys Suomeen, jokaon asunut Suomessa suurimman osan elämästään ja käynyt koulua tai työskennellytSuomessa. Kohdassa tarkoitetun kiinteän yhteyden voidaan katsoa muodostuvanmyös esimerkiksi henkilölle, jonka vanhempi tai puoliso asuu Suomessa ja joka onsäännöllisesti viettänyt pitkiä ajanjaksoja Suomessa. Säännöksessä tarkoitetun kiinteänyhteyden ei voida katsoa muodostuvan vain lyhyen ajan kestävissä olosuhteissa.Lähtökohtaisesti kiinteän yhteyden muodostuminen edellyttää yhtäjaksoista vähintäänusean vuoden kestävää olosuhdetta. Harkinnassa voidaan kuitenkin myös ottaahuomioon esimerkiksi kiinteän yhteyden merkityksellisyys.

Esimerkki

Jussi on asunut Ranskassa syntymästään asti. Jussin äiti on aikanaanmennyt naimisiin ranskalaisen miehen kanssa ja muuttanut tämänkotimaahan. Perheellä ei ole Suomessa omaisuutta. Perhe käy Suomessasatunnaisesti tervehtimässä sukulaisia. Jussi palaa suomeen suorittaakseenasepalveluksen. Hän hakee tämän jälkeen opintotukea Ranskassasuoritettaviin opintoihin. Kotikuntaa koskeva edellytys ei täyty. Ei voidamyöskään katsoa, että Jussilla olisi muuten kiinteää yhteyttä Suomeen.Opintotukea ei voida myöntää.

Esimerkki

Heikki on muuttanut vakinaisesti työn vuoksi Saksaan 1.8.2000. Heikkityöskentelee saksalaisessa yrityksessä. Heikki on naimisissa saksalaisenkanssa ja perheellä on kaksi lasta. Perheellä on Suomessa kesämökki, muttaei muuta omaisuutta. Perhe käy Suomessa satunnaisesti tervehtimässäsukulaisia ja mökkeilemässä. Heikki aloittaa Saksassa opinnot 1.9.2016työsuhteen päätyttyä ja hakee opintotukea Suomesta. Kotikuntaa koskevaedellytys ei täyty. Ei voida myöskään katsoa, että Heikillä olisi muuten kiinteääyhteyttä Suomeen. Opintotukea ei voida myöntää.

44


Vaikka henkilö olisi asunut jo useamman vuoden ajan ulkomailla, hänellä on siltisaattanut säilyä kotikunta Suomessa. Kela tekee Suomessa asumista koskevanratkaisunsa kotikuntalain mukaan itsenäisesti. Kela ei siten ole kotikuntalakiinperustuvassa Suomessa asumista koskevassa arvioissaan periaatteessa sidotturekisteritoimiston, kunnan, sairaanhoitopiirin tai kuntayhtymän ratkaisuihin.

Kun henkilö toimii ulkomailla Suomen valtion diplomaattisen tai sellaiseenrinnastettavan muun edustuston tai lähetetyn konsulin viraston palveluksessa taikkakehitysyhteistyötehtävissä tai lähetystyötehtävissä, kotikunta säilyy Suomessa.Henkilöllä on näin ollen oikeus opintotukeen siitä riippumatta, kuinka kauan hän onasunut ulkomailla. Oikeus opintotukeen koskee myös hänen perheenjäseniään.

Henkilöllä, joka on muuttanut muusta syystä asumaan ulkomaille yhtä vuottapidemmäksi ajaksi, kotikunta voi myös säilyä Suomessa, kun hänellä katsotaan olevankiinteämpi yhteys Suomeen kuin ulkomaiseen asuinmaahansa. Tällaisen tilanteenkatsotaan esimerkiksi olevan, kun oleskelu ulkomailla johtuu hoitotoimenpiteistä,määräaikaisesta työstä, opinnoista tai vapaa-ajan vietosta.

Kotikuntalain mukaisten kiinteiden siteiden tai opintotukilain mukaisen muun kiinteänyhteyden harkinnassa otetaan huomioon samanlaisia seikkoja. Kotikuntalain hallituksenesityksessä (HE 104/1993) todetaan, että selvittämiseen voidaan ryhtyä kun henkilöon ilmoittanut oman käsityksensä asumisestaan. Pelkkä ulkomailla oleskelunmääräaikaisuus ei kuitenkaan ole säännöksen mukaan riittävä syy, vaan tämän lisäksiedellytetään elinolosuhteisiin liittyvää yhteyttä Suomeen. Kyseessä voi olla esimerkiksiperhe- ja sukulaisuussuhde, asunnon ominaisuuksiin ja asumiseen liittyvät seikat sekähenkilön työsuhteeseen tai toimeentuloon liittyvät seikat.

Kun opintotuen hakija on esimerkiksi muuttanut alaikäisenä ulkomaille vanhemmantyön vuoksi, kotikuntalain mukaisten kiinteiden siteiden tai opintotukilain mukaisenmuun kiinteän yhteyden harkinnassa otetaan huomioon, kuinka pitkään perhe onasunut ulkomailla, onko työnantaja suomalainen ja millaisia siteitä perheellä on edelleenSuomeen. Asiakkaan kannattaa esittää selvitys esimerkiksi siitä, onko perheelläedelleen vakinainen koti tai muuta omaisuutta Suomessa ja kuinka usein perheedelleen käy Suomessa.

Esimerkki

Tiina on syntynyt Suomessa, mutta on asunut Kiinassa 5 vuotta vanhemmantyönteon vuoksi. Tiinan isä työskentelee Kiinassa suomalaisen yrityksenpalveluksessa. Perheellä on Suomessa edelleen asunto, jossa perheasuu lomien aikana. Tiina suorittaa Kiinassa ylioppilastutkinnon ja muuttaaSuomeen kesän ajalle. Syksyllä Tiina hakee opintotukea Englannissasuoritettaviin opintoihin. Voidaan katsoa, että Tiinalla on ollut kotikuntalaissatarkoitetulla tavalla kiinteät siteet Suomeen, kun hän on ollut ulkomaillavanhemman työn vuoksi (suomalainen työnantaja ja perheen vakinainenasunto ja lomat Suomessa). Kotikuntaedellytys täyttyy Tiinan osalta. MuttaTiinalla voidaan katsoa olevan muutenkin kiinteä yhteys Suomeen. Opintotukivoidaan myöntää.

Kotikunnan voidaan yleensä katsoa säilyvän Suomessa myös tilanteissa, joissa henkilöon yli vuoden ulkomailla opintojen vuoksi.

Esimerkki

Jaana on muuttanut Ranskaan opiskelemaan 1.9.2011. Hän on suorittanutalemman korkeakoulututkinnon 31.5.2014. Jaanan oli tarkoitus muuttaa

45


valmistumisen jälkeen takaisin Suomeen, mutta hän saikin Ranskasta töitäja jäi Ranskaan asumaan. Jaana viettää lomat Suomessa vanhempienluona. Hän aloittaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen kaksi vuottamyöhemmin 1.9.2016. Voidaan katsoa, että Jaanalla on ollut kotikuntalaissatarkoitetulla tavalla kiinteät siteet Suomeen, kun hän on ollut ulkomaillaopinnoista johtuvista syistä. Näin ollen kotikunta on säilynyt Suomessaalemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen saakka ja kotikuntaakoskeva edellytys täyttyy, kun hän aloittaa ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamisen. Jaanalla on lisäksi muuten kiinteä yhteys Suomeen. Opintotukivoidaan myöntää.

EU-työntekijä ja tämän perheenjäsenOpintotukilain 1 §:n 2 momentin mukaan Suomen kansalaista koskevia opintotukilainsäännöksiä sovelletaan myös henkilöön,

• joka Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Euroopan yhteisön ja senjäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen nojallaon oikeutettu opintotukilain mukaiseen opintotukeen (EU-, ETA- tai Sveitsinkansalainen, joka on työntekijä toisessa jäsenvaltiossa tai hänen huollettavanaoleva perheenjäsenensä) taikka

• jolla on ulkomaalaislain (301/2004) 10 luvussa säädetty oikeus pysyväänoleskeluun Suomessa (EU-kansalaisen pysyvä oleskeluoikeus).

EU-työntekijä itse voi saada opintotukea ulkomailla suoritettavaan tutkintoon, jos häntävoidaan pitää Suomessa EU-työntekijänä:

• työskentelee Suomessa opintojen ohessa riittävästi (ei tarvitse asua Suomessa)• aloittaa opinnot työsuhteen päättymisen jälkeen, jos hän säilyttää

työntekijäasemansa direktiivin 2004/38/EY 7 artiklan 3 kohdan d-alakohdanperusteella

EU-työntekijän ulkomailla tai Suomessa asuva lapsi voi saada opintotukea ulkomaillasuoritettavaan tutkintoon välillisesti asetuksen 492/2011 artiklan 7 perusteella.Opintotuki on käytännössä EU-työntekijän henkilökohtainen sosiaalinen etu, koska hänvastaa opiskelevan perheenjäsenensä kustannuksista niillä työtuloilla, joita hän saaSuomesta. EU-työntekijän ulkomailla asuva puoliso ei voi saada opintotukea ulkomaillasuoritettavaan tutkintoon.

EU-työntekijän Suomessa asuva lapsi tai puoliso voi saada opintotukea ulkomaillasuoritettavaan tutkintoon direktiivin 2004/38/EY artiklan 24 perusteella. Lisäksi EU-työntekijän Suomessa asuva lapsi voi saada opintotukea ulkomailla suoritettavaantutkintoon asetuksen 492/2011 artiklan 10 perusteella.

Lue lisää EU-työntekijästä ja perheenjäsenestä

Myös sellainen EU-työntekijä tai tämän lapsi, jolla ei ole ollut kotikuntaa Suomessa, voisaada opintotukea, jos hänellä voidaan katsoa olevan muuten kiinteä yhteys Suomeen.Opintotuen myöntämiseksi henkilön tulee olla siten integroitunut suomalaiseenyhteiskuntaan, että hänellä voidaan katsoa muodostuneen kiinteä yhteys Suomeen.Näin ollen esimerkiksi pelkästään vanhemman lyhytkestoista työskentelyä EU-työntekijänä Suomessa ei voida yksinään katsoa muodostavan EU-työntekijän lapsellesäännöksessä tarkoitettua kiinteää yhteyttä Suomeen.

Unionin tuomioistuin on tuomiossa C-20/12 todennut seuraavaa:"Jotta erityisesti vältettäisiin ˮopintorahaturisminˮ ilmaantumisvaara,

46


johon kaikki unionin tuomioistuimelle huomautuksia esittäneethallitukset ovat viitanneet, ja jotta varmistettaisiin, että Luxemburgissaverovelvollisella ja sinne sosiaaliturvamaksuja maksavallarajatyöntekijällä on riittävät yhteydet Luxemburgin yhteiskuntaan,saattaisi olla ajateltavissa, että taloudellisen tuen myöntämisenedellytykseksi asetettaisiin se, että rajatyöntekijä, joka on sellaisenopiskelijan vanhempi, joka ei asu Luxemburgissa, on työskennellyttässä jäsenvaltiossa vähintään tietynpituisen ajan. Toisessaasiayhteydessä direktiivin 2004/38 24 artiklan 2 kohdassa säädetään,että poiketen 24 artiklan 1 kohdasta, jonka mukaan kaikkiavastaanottavan jäsenvaltion alueella tämän direktiivin nojallaasuvia unionin kansalaisia on kohdeltava tämän jäsenvaltionkansalaisten kanssa yhdenvertaisesti, vastaanottavan jäsenvaltionei tarvitse myöntää toimeentulotukea opintoja varten ennen pysyvänoleskeluoikeuden saamista, jonka edellytyksenä on saman direktiivin16 artiklan 1 kohdan mukaan viiden vuoden oleskelu asianomaisenjäsenvaltion alueella."

Kun opintotuen hakijana on EU-työntekijän lapsi, kiinteää yhteyttä arvioitaessariittää, että toinen vanhemmista, joka vastaa edelleen opiskelijan elatuksesta,on rajatyöntekijä, jolla on pysyvä työpaikka Suomessa ja työsuhde on kestänythuomattavan pitkän ajan. Lähtökohtaisesti edellytetään, että työsuhde on kestänytvähintään noin viisi vuotta. Työsuhteen ei tarvitse olla yhtäjaksoinen, vaan arvioidaankokonaisharkintana, onko työsuhde sellainen, että henkilön voidaan katsoaintegroituneen suomalaiseen yhteiskuntaan. Opintotukioikeus päättyy, kun vanhemmantyösuhde Suomessa päättyy (ks. kuitenkin erikseen tilanteet, joissa EU-työntekijäsäilyttää asemansa työsuhteen päättymisestä huolimatta).

Esimerkki

Liisin isä on työskennellyt Suomessa 10 vuotta kokoaikaisesti. Isällä onSuomessa tilapäinen asunto, mutta perheen vakituinen koti on Virossa japerhe on virolainen. Liisi ei ole ikinä asunut Suomessa. Liisi aloittaa syksyllä2016 opinnot Virossa. Liisin isä täyttää EU-työntekijän kriteerit. Liisillävoidaan katsoa olevan Suomeen kiinteä yhteys ja opintotuki voidaan myöntääSuomesta. Liisin isän työsuhde Suomessa päättyy 31.3.2017, koska hän onsaanut työtä Virosta. Liisin opintotuki lakkautetaan 1.4.2017.

Esimerkki

Toomas on Viron kansalainen. Toomas on työskennellyt Suomessa 1.1.2016alkaen. Toomaksen vakinainen koti on Virossa. Hän majailee Suomessatyöpäivien aikana ystävänsä luona. Työsuhde on voimassa toistaiseksija työtä on 20 tuntia viikossa. Toomas aloittaa opinnot Virossa 1.9.2016,mutta työsuhde Suomessa jatkuu ennallaan. Toomas täyttää EU-työntekijänkriteerit. Kotikuntaedellytys ei kuitenkaan täyty, eikä Toomaksella olemuutenkaan kiinteää yhteyttä Suomeen. Opintotukea ei voida myöntää.

31.7.2016 saakkaJos henkilö on lähtenyt alun perin ulkomaille opiskelun tähden taikka muista syistä,esimerkiksi perhesyistä, ja aloittaa opinnot, ennen kuin kolme vuotta maasta lähdöstäon kulunut, häntä voidaan pitää tilapäisesti ulkomailla oleskelevana ja opintotuensaamiseen oikeutettuna aloittamiensa opintojen loppuun asti.

47


Jos henkilö suorittaa tutkinnon ja palaa takaisin suomeen välittömästi tutkinnonsuorittamisen (tutkintotodistuksen päivämäärä) jälkeen, kuitenkin viimeistään 6 kktutkinnon suorittamisen jälkeen, opintotukioikeutta ei arvioida uudelleen kun aloitetaanuudet opinnot. Jos henkilö aloittaa uudet opinnot ulkomailla, voidaan niihin tukimyöntää, eikä väliajalle vaadita 2 vuoden suomessa asumista ennen uusien opintojenalkamista.

Jos hän suorittaa tutkinnon tai keskeyttää opintonsa ja asuu sen jälkeen yli 6kk muullaperusteella ulkomailla aloittaakseen opinnot uudelleen, hänen oikeutensa opintotukeenarvioidaan uudelleen. Hän ei ole oikeutettu opintotukeen, jos ulkomailla asuminenon kestänyt siitä, kun hän alun perin lähti Suomesta, yli kolme vuotta ennen uusienopintojen alkamista. Kuitenkin tilapäisenä pidettävä, enintään vuoden kestävä katkosopinnoissa, ei estä opintotuen myöntämistä.

Esimerkki

Suomalainen opiskelija aloitti korkeakouluopinnot Saksassa 1.10.2003.Hänelle myönnettiin opintotuki opintojen loppuun saakka. Opiskelija peruiopintotuen toistaiseksi 1.4.2006 lukien äitiysloman ja hoitovapaan vuoksi.Hän haki uudelleen tukea kesken jääneiden opintojen loppuun suorittamiseen1.10.2009 lukien. Opintotukea ei myönnetty, koska hakija oli opintojenkeskeytymisen jälkeen asunut Saksassa perheensä kanssa 3,5 vuotta ennenopintojen jatkamista, joten hakijan oleskelua ulkomailla ei voitu pitää enäätilapäisenä. Jos hän olisi jatkanut opintojaan viimeistään 1.4.2007, tuki olisivoitu myöntää.

Esimerkki

Suomalainen opiskelija suoritti tutkintoa Iso-Britanniassa 1.8.2009 -27.4.2013. Hän muutti heti tutkinnon suoritettuaan suomeen takaisin3.5.2013. Syksyllä 2014 hänet valittiin suorittamaan maisterintutkintoaEspanjaan. Uudet opinnot alkoivat tammikuussa 2015. Ulkomailla oloapidetään edelleen tilapäisenä ja opintotuki voidaan myöntää.

Jos henkilö on palannut Suomeen asuttuaan ulkomailla yli kolme vuotta ja lähteetakaisin ulkomaille, hänen oikeutensa opintotukeen arvioidaan uuden lähtötilanteenmukaan uudelleen. Hänen tulee asua Suomessa vähintään kaksi vuotta vakinaisestisaadakseen uudelleen oikeuden opintotukeen ulkomaisiin opintoihin.

Jos henkilön Suomeen tulossa on kyse edellä todetusta tilapäisestä katkoksestaulkomaisissa opinnoissa, opintotuki voidaan myöntää opintoihin ulkomailla, vaikkahenkilö ei olisi asunut Suomessa kahta vuotta.

1.4.2.2 Ulkomaalaiset joille ei myönnetä tukeaUlkomailla suoritettaviin opintoihin ei myönnetä opintotukea muille ulkomaalaisille kuinSuomen kansalaiseen rinnastettaville. Ks. Suomen kansalaiseen rinnastettavat.

1.4.3 Opintotukeen oikeuttavat opinnotOpintotukea voi saada korkeakouluopintoihin, lukion oppimäärän suorittamiseenja ammatilliseen koulutukseen sekä muihin opintotukilain 4 §:ssä (OTL 65/1994)säädettyihin opintoihin. Lisäksi opintotukea voidaan myöntää opintoihin ulkomailla sekä

48


opintoihin kuuluvan harjoittelun ajaksi. 1.8.2018 alkaen opintotukea voidaan myöntäämyös aikuisten perusopetukseen.

Korkeakoululla tarkoitetaan yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettuja yliopistoja,Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa (1121/2008) tarkoitettuaMaanpuolustuskorkeakoulua, ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tarkoitettujaammattikorkeakouluja ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetussa laissa (1164/2013)tarkoitettua Poliisiammattikorkeakoulua.

Muulla oppilaitoksella tarkoitetaan muita kuin edellä mainittuja oppilaitoksia, joissajärjestetään lukiolaissa (629/1998) tarkoitettua lukiokoulutusta sekä maahanmuuttajilleja vieraskielisille järjestettävää lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta, ammatillisestakoulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettua koulutusta tai perusopetuslain(628/1998) 46 §:ssä säädettyä oppivelvollisuusiän ylittäneille järjestettyä perusopetusta.Edellä mainittujen lakien mukaista koulutusta järjestetään esimerkiksi lukioissa,ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja muissaoppilaitoksissa. Samassa oppilaitoksessa voidaan järjestää useamman lainsäädännönsoveltamisalaan kuuluvaa koulutusta. Paikallisesti voidaan päättää, minkälaistakoulutusta eri oppilaitoksissa järjestetään. Muulla oppilaitoksella tarkoitetaan myösvapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitettuja kansanopistoja,liikunnan koulutuskeskuksia tai Snellman-korkeakoulua taikka Saamelaisalueenkoulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitettua koulutuskeskusta.

Julkisen valvonnan alaiseksi katsotaan koulutus tai oppilaitos, joka onopetusviranomaisten tai oman alansa viranomaisten valvoma tai rahoittama (OTL65/1994 4 §).

Opintojen vähimmäiskestoOpintotukea myönnetään opintoihin, jotka kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksikuukautta (OTL 65/1994 1 § 1 mom.) eli käytännössä kahdeksan viikkoa (56 päivää).Opintojen katsotaan kestävän kahdeksan viikkoa myös silloin, kun ne alkavat 1.viikonmaanantaina ja päättyvät 8.viikon perjantaina.

Yhtäjaksoisuutta eivät keskeytä pyhäpäivät ja yleiset lomat. Loma-aikoja ei kuitenkaanlueta opiskelun kestoon.

Lukukauden yleiset lomat, kesäloma tai enintään yksi korkeintaan viikon mittainenmuu ei-päätoiminen opiskelujakso täyttä lukukautta kohti ei keskeytä opintojenyhtäjaksoisuutta. Jos opintojen yhtäjaksoisuus keskeytyy muulla tavoin, päätoimistenopintojen vähimmäiskesto lasketaan erikseen kultakin opiskelujaksolta.

EsimerkkiOpiskelija suorittaa päätoimisia opintoja 10.3.–31.3. ja 22.4.–30.5. Jaksojenvälissä on yli viikon mittainen ei-päätoiminen jakso, joten opiskelujaksojenvähimmäiskesto lasketaan erikseen. Kumpikaan jakso ei kestä vähintään 8viikkoa, joten opintotukea ei voida myöntää.

1.4.3.1 KorkeakouluopinnotOpintotukea voi saada korkeakoulussa

• tutkinnon suorittamiseen

49

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628


– ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkinto tai ylempiammattikorkeakoulututkinto

– yliopistossa alempi tai ylempi korkeakoulututkinto taikka tieteellinen,taiteellinen tai ammatillinen jatkotutkinto

• ammattikorkeakoululain (351/2003) 17 §:n 3 momentissa tarkoitetunmaahanmuuttajille suunnatun koulutuksen suorittamiseen 1.8.2014 alkaen(ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus)

• erillisen ammatillisen täydennyskoulutusohjelman suorittamiseen sekä• korkeakoulututkinnon suorittaneelle yksittäisen opintokokonaisuuden

suorittamiseen, jos lisäopinnot tähtäävät ammatillisen- tai virkakelpoisuudenlisäämiseen tai saavuttamiseen.

Sovellettava lainkohta (OTL 65/1994 4 § 2 mom.)

Opinnot avoimessa korkeakoulussaOpiskelija, joka suorittaa avointa yliopisto- tai ammattikorkeakoulutusta avoimessakorkeakoulussa ja jolla ei ole tutkinnon suorittamisoikeutta korkeakoulussa, ei oleoikeutettu opintotukeen.

Opiskelija, jolla on tutkinnon suorittamisoikeus korkeakoulussa, voi saadaopintotukea myös silloin, kun hän suorittaa jonkin tutkintoonsa kuuluvanopintokokonaisuuden avoimessa korkeakoulussa. Opintotuki voidaan myöntääopintoihin avoimessa korkeakoulussa myös korkeakoulututkinnon suorittaneelleyksittäisen opintokokonaisuuden suorittamiseen, jos päätoimiset opinnot tähtäävätammatilliseen tai virkakelpoisuuteen.

1.4.3.2 Muut opinnotAikuisten perusopetus

Opintotukea voidaan myöntää aikuisten perusopetukseen.

Aikuisten perusopetuksella tarkoitetaan perusopetuslain 46 §:n mukaista koulutusta.Tavalliseen peruskoulu-opetukseen tai peruskoulun 10-luokkaan ei voi saadaopintotukea, ellei koulutusta järjestetä kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessaja Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Aikuisten perusopetus on tarkoitettu niille,jotka eivät ole oppivelvollisuusikäisinä suorittaneet perusopetusta (peruskoulua), sekäniille, jotka haluavat suorittaa perusopetuksen oppiaineita, täydentää perusopetuksentutkintoaan tai korottaa oppiaineiden arvosanoja.

Lukio-opinnotOpintotukea myönnetään lukion oppimäärän suorittamiseen.

Nuorille järjestettävässä lukiokoulutuksessa oppimäärän laajuus on vähintään 75kurssia. Lukiokurssien suorittamisesta lukiolainen saa lukion päättötodistuksen.Lukio-opintoihin kuuluvat lisäksi ylioppilaskirjoitukset, joiden suorittamisesta lukiolainensaa ylioppilastutkintotodistuksen. Lukiolainen voi saada lukion päättötodistuksenjo ennen ylioppilastutkintotodistuksen saamista, mutta ylioppilastutkintotodistusta eivoi yleensä saada ennen kuin kaikki lukiokurssit on suoritettu (ks. alempana poikkeuskohdassa Huomautus).

50


Huomautus

Tukioikeus on vastaavasti myös kansainvälisiin lukiotutkintoihin, joihinOKM on antanut järjestämisluvan. IB-tutkintoja järjestetään useammissalukioissa eri puolilla Suomea. Helsingin Saksalainen koulu järjestääDIA-tutkintoja. Lisäksi Helsingin Kansainvälisen koulun järjestämällälukiotutkinnolla on normaalista IB-tutkinnosta poikkeavat perusteet.

Opintotukioikeus ei pääty lukion päättötodistuksen saamiseen, vaan ylioppilastutkinnonsuorittamiseen eli ylioppilastutkintotodistuksen saamiseen. Tukioikeus jatkuuylioppilastutkintotodistuksen saamiseen asti, vaikka opiskelijalla olisi suoritettavanaanainoastaan kurssien tai kokeiden uusimisia tai korottamisia.

EsimerkkiLukiolainen on suorittanut kaikki lukiokurssit kolmessa vuodessa jahän saa lukion päättötodistuksen 31.5. Hän suorittaa jäljellä olevatylioppilaskirjoitukset neljännen opiskeluvuoden syyslukukaudella. Josopiskelijalla on tarkoitus suorittaa syksyllä vähintään 2 ylioppilastutkinnonkoetta, hänelle voidaan myöntää opintotukea syyslukukaudelle.

EsimerkkiLukiolainen on suorittanut kaikki ylioppilastutkinnon kokeet kolmannenopiskeluvuoden loppuun mennessä. Hän ei voi vielä saadaylioppilastutkintotodistusta, koska hän ei ole suorittanut kaikkia lukiokursseja.Opiskelija suorittaa jäljellä olevat lukiokurssit vasta neljännen opiskeluvuodensyyslukukaudella. Jos opiskelijalla on tarkoitus suorittaa syksyllä vähintään 10lukiokurssia, hänelle voidaan myöntää opintotukea syyslukukaudelle.

Opintotukea ei yleensä myönnetä ylioppilastutkinnon suorittaneelle kokeen uusimiseentai tutkinnon täydentämiseen.

Huomautus

Poikkeus: Ylioppilastutkinnon saa suorittaa aikuislukion oppimääränsuorittanut opiskelija sekä ammatillisen perustutkinnon suorittanut opiskelija.Edellytyksenä YO-tutkinnon suorittamiselle ei siis ole nuorisoasteen lukionoppimäärän suorittaminen. Opiskelija on voinut aiemmin suorittaa YO-tutkinnon ja hän voi halutessaan aloittaa sen jälkeen aivan uusina opintoinanuorisoasteen lukiotutkinnon suorittamisen. YO-tutkinnon suorittaminenei ole este opintotuen myöntämiselle tällaisessa tilanteessa, koskaopiskelijan tavoitteena on suorittaa uutena tutkintona 75 kurssin laajuinenlukion oppimäärä. Opintotukea voidaan siis poikkeuksellisesti myöntääylioppilastutkinnon suorittaneelle.

Aikuislukio-opinnotAikuisille järjestettävään lukiokoulutukseen ei myönnetä opintotukea, koska lukionoppimäärän suorittamiseen vaadittava kurssimäärä ei laajuudeltaan vastaa opintojenpäätoimisuudelle asetettua vaatimusta. Aikuislukion oppimäärän laajuus on 44 kurssia.Lukion oppimäärän suorittamiseen vaadittava kurssimäärä on 75 kurssia.

Aikuislukio-opintoihin voidaan myöntää opintotuki, jos ne suoritetaan ammatillisenperustutkinnon yhteydessä, eli opiskelija suorittaa ammatillisen peruskoulutuksen

51


ja lukiokoulutuksen yhdistelmätutkintona. Myös aikuislukio-opinnoissa edellytetään,että opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai niitä vastaaviinopintoihin taikka kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen.

Aikuislukio-opintoihin voidaan myöntää opintotuki myös, jos koulutus suoritetaansisäoppilaitoksessa. Sisäoppilaitosmaista koulutusta järjestetään kansanopistoissa,liikunnan koulutuskeskuksissa ja saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Tämätarkoittaa sitä, että opetus pitää ainakin osittain järjestää sisäoppilaitoksessalähiopetuksena.

Katso Lukio-opintojen päätoimisuus

Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävälukiokoulutukseen valmistava koulutus

Opintotukea myönnetään lukiolaissa (629/1998) säädetyn maahanmuuttajille javieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittamiseen.

Valmistavan koulutuksen laajuus on yksi lukuvuosi (vähintään 25 kurssia).

Ammatillinen koulutusOpintotukea myönnetään

• Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (VALMA)• Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen (TELMA)• Ammatilliseen perustutkintoon• Ammattitutkintoon• Erikoisammattitutkintoon• Muuhun ammatilliseen koulutukseen

– Ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta, jonkatavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen

– Ammatilliseen tehtävään valmistavaa koulutusta, joka valmistaa ansio- jaliikennelentäjän tehtäviin, lennonjohtajan tehtäviin tai kaupunkiraideliikenteenkuljettajien tehtäviin.


Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistoiminta(yhdistelmätutkinnot)

Osa oppilaitoksista on suunnitellut opintotarjontansa siten, että lukio- taiammatillista koulutusta suorittavat opiskelijat voivat sisällyttää tutkintoonsaopintoja toisesta oppilaitoksesta tai suorittaa samanaikaisesti useammantutkinnon (yhdistelmätutkinto). Kaksoistutkinnossa opiskelija suorittaa ammatillisenperustutkinnon ja ylioppilastutkinnon (aikuislukion oppimäärä). Kolmoistutkinnossaopiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon, nuorisoasteen lukion oppimäärän jaylioppilastutkinnon.

Yhdistelmätutkintojen suorittamistavat ja opetusjärjestelyt vaihtelevat. Opiskelija voi ollakirjoilla päätoimisena opiskelijana ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa, joskusmyös samanaikaisesti molemmissa oppilaitoksissa tai vuorovuosin eri oppilaitoksissa.Ammatillisia ja lukio-opintoja voidaan suorittaa yhtä aikaa tai vuorotellen. Opinnoton voitu järjestää myös siten, että ammatilliset opinnot suoritetaan ensin loppuun ja

52


viimeinen opintovuosi suoritetaan ainoastaan lukio-opintoja. Lukio-opinnot voidaansuorittaa aikuislukion tai nuorisoasteen lukion oppimäärän laajuisena.

Jos opiskelija suorittaa vain yhden tutkinnon, mutta valitsee opintoja myös muistaoppilaitoksista, opintotukioikeus määräytyy sen mukaan, missä oppilaitoksessaopiskelija on kirjoilla päätoimisena opiskelijana.

Useampaa tutkintoa suorittavan opiskelijan opintotukioikeus määräytyy pääsääntöisestisen mukaan, missä oppilaitoksessa opiskelija on kirjoilla päätoimisena opiskelijana.Epäselvissä tapauksissa tukioikeus määritellään opiskelijan hakemuksesta jaoppilaitoksen todistuksesta ilmenevien tietojen perusteella (mihin oppilaitokseenopiskelija hakee tukea, mikä oppilaitos on antanut todistuksen opinnoista).

Lue lisää yhdistelmätutkintona suoritettavien lukio-opintojen päätoimisuudesta.

Muut oppilaitokset ja opinnotOpintotukea myönnetään myös (OTL 65/1994 4 § 3 mom).

• Kansanopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa, Saamelaisalueenkoulutuskeskuksessa ja Snellman-korkeakoulussa myös muuhun koulutukseenkuin ammatilliseen koulutukseen tai lukiokoulutukseen, esimerkiksi vapaansivistystyön opintoihin tai peruskoulun 10-luokkaan

• Kansalaisopistoissa, kesäyliopistoissa ja opintokeskuksissa ammatilliseenkoulutukseen tai lukiokoulutukseen (harvinaista, mutta voidaan järjestääpoikkeuskoulutuksena)

Yksityiset oppilaitoksetOpintotukea myönnetään pääsääntöisesti vain julkisen valvonnan alaisissaoppilaitoksissa suoritettaviin opintoihin. Julkisen valvonnan alaisena oppilaitoksenapidetään oppilaitosta, joka on opetusviranomaisten tai oman alansa viranomaistenvalvoma tai rahoittama.

Muun kuin julkisen valvonnan alaisen koulutuksen opintotukioikeudesta, eli ns.yksityisten oppilaitosten opintotukioikeudesta, säädetään opintotukilain 4 a §:ssä.Säännöksen mukaan opintotuen myöntäminen yksityisessä oppilaitoksessajärjestettävään koulutukseen edellyttää, että Kela on myöntänyt koulutukseenopintotukioikeuden. Opintotukioikeuden myöntämisestä päättää Kelan etuuspalvelujenlakiyksikön opintotukiryhmä.

Opintotukioikeuden myöntäminen yksityisen oppilaitoksen järjestämään koulutukseenedellyttää, että

• koulutuksen järjestäjä hakee opintotukioikeutta,• koulutus järjestetään Suomessa,• koulutus vastaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaista koulutusta,

jonka tavoitteena on tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen• koulutuksen järjestäjällä on toiminnalliset, ammatilliset ja taloudelliset edellytykset

koulutuksen järjestämiseen.

Kela voi pyytää Opetushallitukselta lausuntoa siitä, vastaako koulutus sisällöltäänammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaista koulutusta.

Opintotukioikeus voidaan myöntää myös valtioneuvoston asetuksella erikseensäädettävään muuhun koulutukseen, jos koulutus tuottaa yleisesti tunnustetun

53


ammattipätevyyden ja muut opintotukioikeuden myöntämisen edellytykset täyttyvät.Tällaisia koulutuksia ovat Alexander-tekniikan koulutus ja näyttelijän työn koulutus.

Kun Kela on myöntänyt yksityisen oppilaitoksen järjestämään koulutukseenopintotukioikeuden, sen opiskelijat ovat oikeutettuja opintotukeen (opintorahaan,opintolainan valtiontakaukseen ja mahdolliseen ulkomaan asumislisään), jos opintotuenmyöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät.

Kela voi perua koulutukseen myönnetyn opintotukioikeuden, jos opintotukioikeudenmyöntämiselle säädetyt edellytykset eivät täyty. Jos Kela on perunut koulutuksenopintotukioikeuden, koulutukseen osallistuvilla opiskelijoilla on oikeus opintotukeenaloittamansa koulutuksen päättymiseen asti.

Koulutuksen järjestäjän selvitys- ja ilmoitusvelvollisuudesta säädetäänopintotukiasetuksen 2 §:ssä.

Katso lista opintotukeen oikeuttavista yksityisen oppilaitoksen koulutuksista.

Jos koulutukselle ei ole myönnetty opintotukioikeutta, lisää hylkäävään päätökseenpäätösteksti OTB50.

1.4.3.3 HarjoitteluOpintotuki voidaan myöntää työharjoittelun (korkeakouluopinnot) tai työpaikallaoppimisen (muut opinnot) ajaksi. Lukuvuoden säännönmukaisen tukiajan puitteissasuoritettavan harjoittelun ei tarvitse olla päätoimista, vaan opintojen kokonaislaajuusratkaisee opintojen päätoimisuuden ja opintotukioikeuden. Kesäkuukausien aikanasuoritettavaan harjoitteluun voidaan myöntää opintotukea, jos harjoittelujakso täyttääkesäopintotuen myöntämisen edellytykset. Lue lisää kesäopintotuen myötämisenedellytyksistä (Oikeus ja edellytys > Opintotukiaika > Lukuvuoden tukikuukaudet).

1.1.2018 alkaen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisen koulutuksenpalkaton työpaikalla oppiminen on koulutussopimukseen perustuvaa koulutusta,johon voidaan myöntää opintotuki. Palkallisen työpaikalla oppimisen ajalle tehdäänoppisopimus, joten opintotukeen ei ole 1.1.2018 jälkeen oikeutta, jos ammatillisenkoulutuksen työpaikalla oppiminen on palkallista eli oppisopimuskoulutusta.

Oppisopimuksen edellytys on, että työtä on vähintään 25 tuntia viikossa. Opiskelijankanssa tehdään oppisopimuksen lisäksi työsopimus ja opiskelijalle maksetaan palkkaa.Jos nämä edellytykset eivät täyty, kyseessä ei voi olla ammatillisesta koulutuksestaannetun lain 70 §:n mukainen oppisopimus.

Opiskelija voi myös tehdä työnantajan kanssa normaalin työsopimuksen, jonka lisäksiei tehdä oppisopimusta. Tällaisessa tilanteessa opiskelija hakee koululta erikseentyösuhteesta saadun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoaaneikä työssäkäynti ole sellaisenaan osa koulutusta. Tällainen työsuhde on normaaliatyöskentelyä, jonka työtulo huomioidaan vuositulorajassa eikä estä opintotuen saamistamuulla perusteella.

Jos KOSKI-tietovarannon tieto ja opiskelijalta saatava tieto ovat ristiriidassa, ratkaisutehdään ensisijaisesti KOSKI-tietovarannon tiedon mukaisena.

54

http://www.kela.fi/documents/10180/3571048/Lista+nettiin.pdf/17b24976-75c0-4c6a-98b6-a86bf704c499


• Jos KOSKI-tietovarantoon on kirjattu, että työnantajan kanssa on tehtyoppisopimus, mutta opiskelija kertoo, että hän ei saa palkkaa, opintotukeenei ole oikeutta. Opintotuki voidaan tämän tiedon perusteella lakkauttaa. Jostieto on virheellinen, oppilaitoksen, opiskelijan ja työnantajan tulee laatiaoppisopimuksen sijasta koulutussopimus ja oppilaitoksen tulee korjata tietoKOSKI-tietovarantoon. Ole yhteydessä oppilaitokseen tai opiskelijaan ja kerromenettelystä. Opintotukipäätös voidaan oikaista, jos tieto korjataan ja opiskelijapyytää asian uudelleenkäsittelyä.

• Jos KOSKI-tietovarantoon on kirjattu, että työnantajan kanssa on tehtykoulutussopimus, mutta opiskelija kertoo, että hän on palkallisessaoppisopimuksessa, selvitä asiaa oppilaitoksen kanssa. Pyydä sopimuksen ja tiedonkorjaamista. Jos oppilaitos on edelleen sitä mieltä, että kyseessä on palkatonkoulutussopimus, opintotukea ei voida lakkauttaa oppisopimuksen perusteella.Kelalla ei ole tällöin lakisääteistä perustetta opintotuen lakkauttamiselle eikätakaisinperinnälle. Opintotuen voi lakkauttaa opiskelijan pyynnöstä tulevalle ajalleja takautuvalle ajalle opiskelijalle annetaan vapaaehtoisen palautuksen lomake.

Huomautus

Muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa (=yksityisessä) oppilaitoksessajärjestettävä koulutus ei ole ammatillisesta koulutuksesta annetunlain mukaista koulutusta, vaikka se vastaa sitä. Kun yksityisessäoppilaitoksessa ammatillista koulutusta suorittava opiskelija aloittaapalkallisen työssäoppimisen, työnantajan kanssa ei tehdä oppisopimusta.Yksityisen oppilaitoksen ammatillisen koulutuksen opiskelija voi siis saadaopintotukea myös palkallisen työssäoppimisen ajalle. Katso lista yksityisistäoppilaitoksista (Kuka voi saada opintotukea - Yksityiset oppilaitokset -otsikonalla linkki).

Huomautus

Muun viranomaisen valvoma koulutus ei ole ammatillisesta koulutuksestaannetun lain mukaista koulutusta. Muun viranomaisen valvoman ammatillisenkoulutuksen palkallinen harjoittelu ei siis ole oppisopimuskoulutusta eikäestä opintotuen saamista. Katso lista muun viranomaisen valvomastakoulutuksesta.

1.4.3.4 Opinnot ulkomaillaOpintotukea myönnetään opiskeluun ulkomailla, jos

• opinnot vastaavat opintotukeen oikeuttavia opintoja Suomessa tai• sisältyvät Suomessa suoritettaviin opintotukeen oikeuttaviin opintoihin (vaihto-

opiskelu)

Sovellettava lainkohta (OTL 4 § 4 mom.)

Tutkinnon suorittaminen ulkomaisessa oppilaitoksessaOpintotukea myönnetään ulkomailla ammatillisissa oppilaitoksissa tai muissavastaavanlaisissa toisen asteen ja opistoasteen oppilaitoksissa kuin Suomessatutkinnon suorittamiseen. Myös muihin mainittuja suomalaisia opintoja vastaavienopintojen suorittamiseen voidaan opintotukea myöntää. Edellytyksenä on myös, että

55

https://www.kela.fi/opintotuki-kuka-voi-saada


https://tyotilat-sinetti.kela.fi/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/elakeopintojape/osaamiskeskuksenopi/Jaetut%20asiakirjat/Muun%20viranomaisen%20valvomat%20koulutukset.docx?Web=1%20



oppilaitokset ovat asianomaisessa maassa julkisen valvonnan alaisia tai muutentunnustettuja oppilaitoksia. Vastaavuutta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota myösannettavan koulutuksen vaatimustasoon.

Espanjan Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa suoritettavat lukio-opinnot ovatlukiolain (629/1998) mukaisia opintoja, joita Suomen valtio rahoittaa. Opintotukea tukeavoidaan myöntää opiskelijalle, joka suorittaa Aurinkorannikon suomalaisessa koulussanuorille järjestettävän lukiokoulutuksen oppimäärää.

Korkeakoululla tarkoitetaan ulkomailla oppilaitoksia, jotka ovat asianomaisten maidensäädösten mukaisia korkeakouluja tai muuten asianomaisissa maissa korkeakouluiksitunnustettuja. Opintotukea myönnetään ulkomaisessa korkeakoulussa eri tutkintojensuorittamiseen sekä muihin vastaaviin opintoihin kuin suomalaisessa korkeakoulussa.Ulkomaille korkeakouluopintoihin aikova ei voi saada opintotukea kielikurssiensuorittamiseen tai muihin korkeakouluihin pääsyyn valmistaviin opintoihin. Kuitenkinkorkeakoulussa tutkintoa suorittamaan hyväksytylle opiskelijalle tuki voidaan myöntää jovarsinaisia opintoja edeltävien kieliopintojen ajaksi.

Opintotukea ei myönnetä kokonaan etäopintoina järjestettäviin opintoihin. Jotkinulkomaiset oppilaitokset järjestävät opetusta myös Suomessa yhteistyökumppaninavustuksella. Jos opiskelija osallistuu tällaiseen opetukseen, koulutusta ei voidakatsoa järjestetyn kokonaan etäopintoina, vaikka opiskelija ei lainkaan osallistuisikaanopetukseen oppilaitoksen varsinaisessa ulkomaan toimipisteessä. Tutustu listaukseennäistä oppilaitoksista. Lisäksi joillain ulkomaisilla oppilaitoksilla on Suomessa omatoimipiste.

Ratkaisun koulutuksen vastaavuudesta tekee yksittäistapauksessa Itäisenvakuutuspiirin opintotukiryhmä.

Opiskelujakso ulkomaillaOpintotuki myönnetään ulkomailla harjoitettaviin opintoihin myös silloin, kun nesisältyvät Suomessa suoritettaviin opintoihin. Opiskelujakso ulkomailla voi olla vaihto-opiskelua, työharjoittelua tai työssäoppimista tai se voi olla omaehtoinen opiskelujaksoulkomaisessa oppilaitoksessa tai opinnäytetyön tekemistä ulkomailla silloin, kunopinnäytetyön sisältö edellyttää ulkomailla asumista. Lisätietoja kohdassa Hakeminen> Selvitykset opintoihin liittyvästä olosuhdemuutoksesta ja Olosuhdemuutokset >Määrätyn ajan kestävät olosuhteiden muutokset.

Opintotuki voidaan myöntää ja maksaa Suomessa suoritettaviin opintoihin kuuluvanulkomaan opiskelujakson ajalle, vaikka opiskelija ei ole ilmoittautunut läsnä olevaksisuomalaisessa oppilaitoksessaan. Opiskelijan on kuitenkin oltava läsnä oleva, josulkomaan jakso alkaa tai päättyy kesken lukukauden ja jos opintotukea maksetaanmyös Suomessa opiskelun perusteella vähintään 2 kuukaudelta lukukauden aikana(määräaikaisen olosuhdemuutoksen tarkistussäännöllä).

Esimerkki

Ulkomaan opiskelujakson kesto on 20.10. – 31.5. Ulkomailla opiskelevan tukivoidaan myöntää marraskuusta alkaen ja syys-lokakuun tuki tulee Suomessaopiskelun perusteella. Koska opintotukea maksetaan syyslukukaudellavähintään 2 kuukaudelta Suomessa opiskelun perusteella, opiskelijan on jokoilmoittauduttava läsnä olevaksi syyslukukaudelle tai hänen on peruttava taipalautettava syys-lokakuun opintotuki. Jos opiskelija ei sitä tee, hänellä ei oleoikeutta syys- ja lokakuulta maksettuun opintotukeen.

56

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/ulkomaillakokotutk/Jaetut%20asiakirjat/Tutkinto%20ulkomailta%20-%20opinnot%20Suomessa.docx?Web=1



Esimerkki

Jos ulkomaan opiskelujakson kesto on 10.10. – 31.5., ainoastaan syyskuuntuki maksetaan Suomessa opiskelun perusteella. Opiskelijan ei tarvitse ollaläsnä oleva suomalaisessa oppilaitoksessa syys- eikä kevätlukukaudella.

Lukion vaihto-oppilasvuodelle opintotukea ei yleensä myönnetä, koska opintoja eihyväksytä Suomessa suoritettavaan lukion oppimäärään. Tuen poikkeuksellinensaaminen edellyttää suomalaisen lukion antamaa todistusta, jonka mukaan ulkomaanlukio-opinnoista hyväksytään korvaamaan suomalaisessa lukiossa vähintään 10kurssia tai 2 ylioppilastutkintoon kuuluvaa koetta lukukautta kohti. Myös EspanjanAurinkorannikon suomalaisessa koulussa voi suorittaa vaihto-opintoja, jolloinopintotukioikeus määräytyy vaihto-opintoja koskevien sääntöjen mukaisesti.

1.4.3.4.1 Ulkomailla opiskelevien sosiaaliturvaankuuluminen ja vakuuttamisen vireillepano

Kun opiskelijalle annetaan opintotukipäätös ulkomaille, tarkistetaan myös, onkovakuuttaminen hoidettu.

Jos päätöstä vakuuttamisesta ei ole eikä hakemusta ole vireillä, menetelläänseuraavasti:

Opintotukihakemuksen käsittelijä rekisteröi vakuuttamisasian vireilleopintotukihakemuksen tietojen perusteella syykoodilla 60. Rekisteröidyt tapauksetnäkyvät Kansainvälisten asioiden keskuksen Oiwa-töissä. Kansainvälisten asioidenkeskus käy läpi nämä luettelot ja käsittelee asian. Opintotuen etuuskäsittelijä rekisteröivakuuttamisen koko tutkintoa ulkomailla suorittavan osalta siten kuin Kansainvälistenasioiden keskuksen kanssa on sovittu. Lue lisää Ulkomailla opintotukea saavienopiskelijoiden vakuuttamisen rekisteröinnistä.

Huomautus

Jos ulkomaan jakso on palkaton ja kestää alle 3 kuukautta, älä laitavakuuttamisasiaa vireille.

Jos opiskelija suorittaa koko tutkintoa ulkomailla, päätökseen nousee automaattisestipäätösteksti OTW43 ”Oikeus muihin Kelan etuuksiin ulkomailla oleskelun aikanaratkaistaan, jos haet jotain muuta etuutta.”

Jos ulkomaan opiskelujakso kuuluu Suomessa suoritettavaan tutkintoon, lisääpäätösteksti OTW43 päätökseen käsin.

Paluu SuomeenJos opiskelija palaa ulkomailta eri aikaan kuin oli alun perin ilmoittanut ja hakeeopintotukeen tarkistusta opintotuen muutosilmoituksella, tutki vakuuttamisen tiedot.

Jos asiakkaalla on myönteinen vakuuttamisratkaisu ulkomaille, ja hän ilmoittaapaluusta Suomeen vakuuttamisjakson umpeutumista edeltävän tai jälkeisenkalenterikuukauden sisällä, kirjaa paluupäivä CICS:lle (HERE - vakuuttaminen -

57

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/ulkomaillakokotutk/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/ulkomaillakokotutk/Jaetut%20asiakirjat/Vakuuttamisen%20rekister%C3%B6inti.pptx&action=default

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/ulkomaillakokotutk/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/ulkomaillakokotutk/Jaetut%20asiakirjat/Vakuuttamisen%20rekister%C3%B6inti.pptx&action=default


seuranta). Jos vakuuttamisessa on vireillä seurantatyö tarkenteella ”Ilmoitus Suomeenpaluusta”, tulee seurantatyö sulkea paluupäivän kirjaamisen yhteydessä.

Jos Suomeen paluu on yli 1 kk vakuutusjakson päättymisen jälkeen tai yli 2 kkaiemmin kuin vakuutusjakso päättyy tai paluu on muuten epäselvä (esim. Suomeenpaluu on tilapäinen tai asiakas työskentelee edelleen ulkomailla), luo toimeksiantovakuuttamiseen.

1.4.4 Opintojen päätoimisuusOpintotukea myönnetään päätoimisiin opintoihin. Opintotukilaissa on määritelty, milloinopinnot katsotaan päätoimiksi (OTL 65/1994 5 a §).

1.4.4.1 KorkeakouluopinnotOpinnot, joiden tavoitteena on korkeakoulututkinnon suorittaminen yliopistossa taiammattikorkeakoulussa, ovat päätoimisia.

Muut korkeakouluopinnot ovat päätoimisia, kun opintojen laajuus on keskimäärinvähintään viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti. 1.8.2014 alkaen opintojenpäätoimisuus määritellään täysinä kuukausina opintojen alkamispäivästä lukiensiten, että viimeisen täyden opiskelukuukauden jälkeisiä opiskelupäiviä ei otetahuomioon. Jos opiskeluaikaa ei ole määritelty, opintotukena voidaan myöntää yksiopintotukikuukausi viittä opintopistettä kohti.

Sovellettava lainkohta (OTL 65/1994 5 a § 1 mom.)

1.4.4.2 Lukio-opinnotLukio-opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuuson yhteensä vähintään 75 kurssia. Laajuus on nuorille järjestettävän koulutuksenlaajuutta vastaava (KOSKI-tietovarannossa Suoritukset-kohdassa: "Lukio suoritetaannuorten opetussuunnitelman mukaan"). Lisäksi edellytetään, että opiskelija osallistuulukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai niitä vastaaviin opintoihin taikka vähintäänkahteen ylioppilastutkintoon.

Myös aikuislukio-opinnot katsotaan päätoimisiksi ja niihin voidaan myöntää opintotuki,kun ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä, eli opiskelija suorittaaammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistelmätutkintoa. Lisäksiedellytetään, että opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai niitävastaaviin opintoihin taikka vähintään kahteen ylioppilastutkintoon.

Sisäoppilaitoksessa (esimerkiksi kansanopistossa) järjestetyt lukio-opinnotkatsotaan aina päätoimisiksi. Ne ovat päätoimisia siitä riippumatta, minkä laajuistalukion oppimäärää opiskelija suorittaa ja mikä on opiskelijan lukukauden aikainenopiskelumäärä. "Sisäoppilaitoksessa järjestettävä koulutus" tarkoittaa sitä, ettäainakin osa opetuksesta tulee olla lähiopetusta sisäoppilaitoksessa. Sisäoppilaitoksetjärjestävät aikuislukio-opintoja myös pelkästään etäopintoina. Nämä opinnot eivät ole

58


tukeen oikeuttavia, koska niitä ei järjestetä sisäoppilaitoksessa. Käytä hylkäävässäpäätöksessä päätöstekstiä OTBAG.

Jos opiskelija muutoin suorittaa pelkästään aikuislukio-opintoja, hänelle ei myönnetäopintotukea, koska lukion oppimäärän suorittamiseen vaadittava kurssimäärä eilaajuudeltaan vastaa opintojen päätoimisuudelle asetettua vaatimusta (vähintään75 kurssia). Käytä hylkäävässä päätöksessä päätöstekstiä OTBAG, jos opiskelijasuorittaa aikuisten oppimäärää (KOSKI-tietovarannossa Suoritukset-kohdassa: "Lukiosuoritetaan aikuisten opetussuunnitelman mukaan"). Jos opiskelija suorittaa pelkästäänlukion aineopintoja (KOSKI-tietovarannossa opiskeluoikeuden yläpalkissa: "lukionoppiaineen oppimäärä"), käytä hylkäävässä päätöksessä tekstiä OTB65.

Aikuislukio-opintojen hakemus hylätään syykoodilla 71, jonka perusteella päätökseentulee päätösteksti OTB28 tai valmiilla kielteisellä linjatiedolla, jonka perusteellapäätökseen nousee päätösteksti OTB51. Lisää päätökseen käsin tilanteeseen sopivalisäperustelu (kerrottu edellä).

Lukio-opinnot ovat opintotukilain 5 a §:n mukaan päätoimisia, josniiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75kurssia. Oppimäärän mukainen laajuus on vähintään 75 kurssiavain asetuksen (Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetunkoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta13.11.2014/942) 9 §:n mukaisessa lukiokoulutuksessa (nuorilleannettavan lukiokoulutuksen tuntijako). Aikuisille annettavanlukiokoulutuksen oppimäärän mukainen laajuus on saman asetuksen10 §:n nojalla vain 44 kurssia, eikä oikeuta opintotukeen, ellei sitäsuoriteta ammatillisen perustutkinnon yhteydessä tai ellei koulutustaole järjestetty sisäoppilaitoksessa.

Jos opiskelija siirtyy nuorisoasteen lukio-opinnoista aikuislukio-opintoihin eikäaikuislukio-opintoja suoriteta sisäoppilaitoksessa tai ammatillisen perustutkinnonyhteydessä, lakkauta opintotuki opintojen keskeytymispäivän perusteella. Lisääpäätökseen päätösteksti OTB36.

Päätoimisiksi opinnoiksi katsotaan myös maahanmuuttajille ja vieraskielisillejärjestettävä lukiokoulutukseen valmistava (LUVA) yhden lukuvuoden ja 25 kurssinlaajuinen opintokokonaisuus.

Lukiolainen suorittaa lukion oppimäärän, josta hän saa lukion päättötodistuksen.YO-kokeista lukiolainen saa YO-tutkintotodistuksen. Yleensä tukioikeus päättyy YO-tutkintotodistuksen saamiseen eikä lisätukea voida myöntää sen jälkeen tehtäviinlisäsuorituksiin tai arvosanojen korottamisiin tai uusimisiin, vaikka suunnitellut opinnotperiaatteessa olisivat päätoimisia. Ks. pääsäännöstä ja poikkeuksista tarkemminkohdassa Opintotukeen oikeuttavat opinnot - Muut opinnot (väliotsikot Lukio-opinnot jaAikuislukio-opinnot).

Sovellettava lainkohta (OTL 65/1994 5 a § 2 mom.)

Lukio-opintojen päätoimisuuden selvittäminenTavanomainen nuorisoasteen oppimäärän mukaan järjestettävä lukiokoulutus onopintojen laajuuden mukaisella opiskeluajalla eli kolmen ensimmäisen opiskeluvuodenaikana lähtökohtaisesti päätoimista eikä opintojen päätoimisuutta tarvitse erikseenselvittää.

59


Lukio-opintojen päätoimisuus pitää aina selvittää ulkomailla suoritettavienopiskelujaksojen ajalta. Tämä koskee sekä vaihto-opintoja että omaehtoisia ulkomaanopiskelujaksoja (esimerkiksi suorittaa kotimaan oppilaitoksen kanssa sovitulla tavallaosan opinnoista verkko-opintoina ulkomailta). Tuen saaminen edellyttää suomalaisenlukion antamaa todistusta, jonka mukaan ulkomaan opinnot hyväksytään korvaamaansuomalaista opetusta ja että opinnot ovat päätoimisia (vähintään 10 kurssia / 2ylioppilastutkintoon kuuluvaa koetta lukukautta kohti). Jos ulkomailla opiskelusta eikerry riittävästi hyväksilukuja, hylkää hakemus syykoodilla 63, jonka perusteellapäätökseen tulee päätösteksti OTB63. Lisää päätökseen käsin päätösteksti OTB71.

Opintotuen myöntäminen lisäajalle eli 4. lukiovuodesta eteenpäin sen edellyttääopintojen päätoimisuuden selvittämistä oppilaitoksen todistuksella. Jos opiskelijaei osallistu 4. tai 5. opiskeluvuoden lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tainiitä vastaaviin opintoihin taikka vähintään kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaankokeeseen, hylkää hakemus syykoodilla 71, jonka perusteella päätökseen tuleepäätösteksti OTB28. Lisää päätökseen käsin päätösteksti OTB71. Lue lisääopintotukiajasta muissa opinnoissa.

Huomautus

Lukiolainen ei yleensä voi saada opintotukea ulkomaan vaihto-opintoihin,koska opiskelu ei ole päätoimista. Tällaisessa tilanteessa vaihto-opiskeluvuosi ei kuluta lukio-opintojen 3-vuotista kestoa. Lukiolaisenneljäs lukiovuosi voi siis käytännössä olla vasta kolmas opiskeluvuosi.

Jos opiskelija hakee tukea aikuislukio-opintoihin muussa kuin sisäoppilaitoksessa,ennen hakemuksen ratkaisemista on selvitettävä suoritetaanko aikuislukio-opinnotammatillisen perustutkinnon yhteydessä ja ovatko lukio-opinnot päätoimisia(vähintään 10 kurssia tai 2 yo-koetta). Oppilaitoksen todistusta pyydetään lukioltapuhelimitse tai asiakaskirjeellä OTL22 taikka opiskelijalta itseltään. Oppilaitoksentodistuksella (O50) oppilaitos ilmoittaa, suorittaako opiskelija yhdistelmätutkintoa(kohta 3) ja mitkä ovat hänen opintonsa syys- ja/tai kevätlukukaudella (kohta 5:kurssit ja ylioppilastutkinnon kokeet). Jos lukio ei ota kantaa siihen, suorittaakoopiskelija yhdistelmätutkintoa, tutki KOSKI-tietovarannosta, onko opiskelijalla (ollut)samanaikaisesti myös opiskeluoikeus ammatilliseen perustutkintoon. Jos opiskelijasuorittaa aikuislukio-opintoja yhdistelmätutkintona ja opinnot ovat päätoimisia, opintotukimyönnetään enintään lukuvuodeksi kerrallaan.

Yhdistelmätutkinnon opiskelijan ei tarvitse suorittaa aikuislukion oppimäärää eli 44lukiokurssia (KOSKI-tietovarannossa Suoritukset-kohdassa: "Lukio suoritetaan aikuistenopetussuunnitelman mukaan"). Riittää, että opiskelijalla on tavoitteena ylioppilastutkintoeli vähintään 4 pakollista ylioppilastutkintoon kuuluvaa koetta. Opiskelija saattaaylioppilastutkinnon lisäksi suorittaa joitain lukiokursseja (KOSKI-tietovarannossaopiskeluoikeuden yläpalkissa: "lukion oppiaineen oppimäärä"), vaikka ei suoritakaankoko aikuislukion oppimäärää. Lukiokurssit voidaan huomioida opintojen päätoimisuuttaarvioitaessa, vaikka opiskelijalla ei ole tarkoitus suorittaa aikuislukion oppimäärääkokonaisuudessaan.

Esimerkki

Opiskelija on suorittanut ammatillisen perustutkinnon 31.5.2014.Hän on yhdistelmätutkinnon suorittaja. Hän suorittaa aikuislukiossaylioppilastutkinnon ja joitain lukiokursseja. Hän suorittaa 1 yo-kokeen ja 10lukiokurssia syksyllä 2014, ja 2 yo-koetta keväällä 2015. Opintotuki voidaan

60


myöntää koko lukuvuodelle 2014-2015, koska opinnot ovat päätoimisiasyyslukukaudella ja kevätlukukaudella.

Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävään lukiokoulutukseen valmistavakoulutus on opintojen laajuuden mukaisella opiskeluajalla eli ensimmäisenopiskeluvuoden aikana lähtökohtaisesti päätoimista eikä opintojen päätoimisuuttatarvitse erikseen selvittää. Opintotuen myöntäminen lisäajalle eli 2. vuodesta eteenpäinsen sijaan edellyttää opintojen päätoimisuuden selvittämistä oppilaitoksen todistuksella.(Lue lisää opintotuen myöntämisestä lisäajalle).

Kansainväliset lukiotutkinnotSuomessa suoritetaan myös erilaisia kansainvälisiä lukiotutkintoja, joihin OKMon antanut järjestämisluvan (esim. IB ja DIA). Näihinkin koulutuksiin opintotukimyönnetään kolmelle ensimmäiselle opiskeluvuodelle ilman erillistä selvitystä opintojenpäätoimisuudesta.

Myös kansainvälisten lukio-opintojen päätoimisuus on selvitettävä, kun tukea haetaanlisäajalle tai ulkomaan vaihtojaksoille. Kansainvälisten lukio-opintojen mitoitusperuste eiole kurssi, kuten suomalaisten lukio-opintojen. Kelalle riittää oppilaitoksen muunlainenvahvistus, että opiskelu on päätoimista. Opiskelijan pitää osallistua lukukaudessaopintoihin, jotka vastaavat oppilaitoksen näkemyksen mukaan laajuudeltaan kymmentälukiokurssia tai kahta yo-koetta.

1.4.4.3 Ammatilliset opinnot

1.8.2018 alkaenSeuraavat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiset koulutukset ovat1.8.2018 alkaen aina päätoimisia:

• ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA)• työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)• ammatillinen perustutkintokoulutus

Edellä mainituista koulutuksista ei enää kerätä linjatietoja eikä myöskäänhenkilökohtaisia osaamisen kehittämissuunnitelmia (HOKS) tarvita hakemuksenratkaisemista varten. Opiskelu on päätoimista sekä opintojen laajuuden mukaisellaopiskeluajalla että lisäajalla. Muutos koskee myös ennen lainmuutosta alkaneitaammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain mukaisia perustutkintokoulutuksia1.8.2018 alkaen. Muutos ei koske ennen lainmuutosta alkaneita ammatillisestaaikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisia näyttötutkintoon valmistaviaperustutkintokoulutuksia. Jos aikuiskoulutus on alkanut sivutoimisena, lainmuutos ei teesiitä päätoimista.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisissa ammattitutkinto- jaerikoisammattitutkintokoulutuksissa päätoimisuusedellytys on 4,5 osaamispistettäopiskelukuukautta kohti, jos koulutus alkaa uusien tutkintorakenteiden mukaisena.Ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutuksia on uudistettu vuoden 2018aikana. Viimeistään kaikki 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavat koulutukset ovatreformin mukaisia koulutuksia, joiden laajuuden mittari on osaamispiste. OPH onmitoittanut koko tutkinnon laajuuden sekä tutkinnon osien laajuuden osaamispisteissä.

61


Jos opiskelija hakee opintotukea koko tutkintoon tai tutkinnon osaan, opintojenpäätoimisuutta ei saa arvioida muulla mitoitusperusteella.

Esimerkki

Opiskelija on suorittamassa reformin mukaisen ammattitutkinnon osatutkintoaja hakee siihen opintotukea. Oppilaitoksen on ilmoitettava laajuusosaamispisteissä, koska se on ammattitutkinnon ja ammattitutkinnon osanlaajuuden virallinen mittari (ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 10 §,opintotukilain 5 a §). Jos oppilaitos ilmoittaa opintojen laajuuden tunneissa,pyydä uusi OT6-lomake.

Vaikka ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen laajuus mitoitetaanammatillisen koulutuksen reformin jälkeen vain osaamispisteinä, oppilaitos voikuitenkin ilmoittaa yksittäisten, tutkinnon osaa pienempien opiskelujaksojenlaajuuden myös tunneissa. Jos opiskelija esimerkiksi suorittaa koulutusta muutoinsivutoimisesti työskentelyn ohessa, mutta hakee opintotukea vain päätoimisellekoulutussopimusjaksolle, tämän jakson laajuus voidaan ilmoittaa tunneissa japäätoimisuus arvioidaan keskimääräisten viikkotuntien perusteella. Oppilaitoksenvoi olla vaikea määritellä tiettyjen osaamisen hankkimistapajaksojen laajuusosaamispisteinä, jos niitä ei ole määritelty varsinaisissa tutkintorakenteissa.Osaamispisteet on määritelty vain suuremmille osatutkinnon kokonaisuuksille, joidenosaaminen arvioidaan vasta näyttötilanteissa. Ei voida erikseen mitoittaa, kuinkapaljon osaamispisteitä kertyy tietyistä osaamisen hankkimistavoista, jotka vaihtelevatopiskelijakohtaisesti.

Esimerkki

Opiskelija hakee opintotukea vain ammattitutkintoon kuuluvallekoulutussopimusjaksolle. Kyseessä on tutkinnon osaa pienempi kokonaisuus,jolle ei ole olemassa virallista mitoitusperustetta. Päätoimisuus voidaanarvioida tunneissa.

Huomautus

Vanhojen tutkintorakenteiden mukaisten ammattitutkinto- jaerikoisammattitutkintokoulutusten laajuus on voitu mitoittaa viikkotunneissa,opintoviikoissa tai osaamispisteissä ja opinnot suoritetaan loppuunalkuperäisen mitoituksen mukaisina. Vanhojen ja uusien rakenteiden mukaisiakoulutuksia voi olla rinnakkain oppilaitosrekisterissä vielä joidenkin vuosienajan. Koski-tietovarannosta löydät tiedon, onko koulutus reformin mukaista vaiei.

Muu ammatillinen koulutus on päätoimista, jos opintojen laajuus on keskimäärinvähintään

• 25 viikkotuntia tai• 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti tai• 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti

Päätoimisiin opintoihin luetaan mukaan kaikki koulutukseen kuuluvat opinnot niidensuorittamistavasta riippumatta. Opiskelija voi suorittaa siis osan koulutukseen kuuluvistaopinnoistaan esimerkiksi etäopintoina ja tukiopetustyyppisin opetusjärjestelyin. 1.8.2018alkaen tämä koskee myös tunteina mitoitettuja koulutuksia. Aiemmin itsenäisestä

62


etäopiskelusta voitiin huomioida tunteina mitoitetussa koulutuksessa vain verkko-opinnot, jos niille oli arvioitu tuntimäärä.

Huomautus

Muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa (=yksityisessä) oppilaitoksessajärjestettävä koulutus ei ole ammatillisesta koulutuksesta annetun lainmukaista koulutusta, vaikka se vastaa sitä. Yksityisen oppilaitoksenjärjestämän ammatillisen koulutuksen päätoimisuusedellytys voi olla jokukolmesta edellä mainitusta. Huomaathan, että myös yksityisen oppilaitoksenjärjestämän perustutkintokoulutuksen laajuus on selvitettävä ja päätoimisuusarvioitava. Katso lista yksityisistä oppilaitoksista (Kuka voi saada opintotukea- Yksityiset oppilaitokset -otsikon alla linkki).

Huomautus

Muun viranomaisen valvoma koulutus ei ole ammatillisesta koulutuksestaannetun lain mukaista koulutusta. Muun viranomaisen valvoman ammatillisenkoulutuksen päätoimisuusedellytys voi olla joku kolmesta edellä mainitusta.Huomaathan, että myös perustutkintokoulutuksen laajuus on selvitettäväja päätoimisuus arvioitava. Katso lista muun viranomaisen valvomastakoulutuksesta.

Sovellettava lainkohta (OTL 65/1994 5 a § 3 mom. ja 4 mom.)

Esimerkkejä päätoimisuuden laskemisesta - osaamispisteet

Opintojen päätoimisuus määritellään täysinä kuukausina opintojen alkamispäivästälukien siten, että viimeisen täyden opiskelukuukauden jälkeisiä opiskelupäiviä ei otetahuomioon.

Esimerkki

Muun ammatillisen koulutuksen opiskeluaika on 14.8.–18.12. ja sen laajuuson 18 osaamispistettä. Päätoimisuutta määriteltäessä opiskeluaika on 4kuukautta (4 täyttä kuukautta ja 5 päivää), eli opinnot ovat päätoimisia (18 : 4= 4,5 osp/kk). Huomaa kuitenkin, että lukuvuoden tukiaikaa koskevien uusiensääntöjen mukaan opinnot oikeuttavat 5 kuukauden tukeen (elokuun alustajoulukuu loppuun).

Esimerkki

Opiskelija on toimittanut OT6-lomakkeen, jonka mukaanammattitutkintokoulutuksen kesto on ensimmäisenä ja toisenalukuvuotena 10.8.–31.5. Opintojen laajuus on 105 osaamispistettä.Täysiä opiskelukuukausia on 18, kun molempien lukuvuosien opintojenyhtäjaksoisessa kestossa huomioidaan vain täydet opiskelukuukaudet.Opinnot ovat päätoimisia (105 : 18 = 5,83 osp/kk). Opintotuki voidaanmyöntää kummallekin lukuvuodelle ajalle 1.8.–31.5. (huom! 10tukikuukaudelle lukuvuodessa 18 päivän säännön ansiosta).

Lukuvuoden aikaiset tavanomaiset lomat eivät keskeytä päätoimisuudessahuomioitavien kuukausien laskentaa (esimerkiksi syysloma, enintään 24 päivänmittainen joululoma, hiihtoloma).

63


https://tyotilat-sinetti.kela.fi/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/elakeopintojape/osaamiskeskuksenopi/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/elakeopintojape/osaamiskeskuksenopi/Jaetut%20asiakirjat/Muun%20viranomaisen%20valvomat%20koulutukset.docx&action=default

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/elakeopintojape/osaamiskeskuksenopi/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/elakeopintojape/osaamiskeskuksenopi/Jaetut%20asiakirjat/Muun%20viranomaisen%20valvomat%20koulutukset.docx&action=default


Esimerkki

Opiskelija suorittaa erikoisammattitutkintokoulutuksessa 38 osaamispistettäajalla 11.8.2014-13.12.2014 ja ajalla 7.1.2015-23.5.2015. Koska joululomankesto on enintään 24 päivää, joululoma ei katkaise päätoimisuudessahuomioitavien kuukausien laskentaa. Täysiä opiskelukuukausia on 9 jaosaamispisteitä on 38. Opinnot eivät ole päätoimisia (38 : 9 = 4,22 osp/kk).

Kesälomakaan ei katkaise päätoimisuudessa huomioitavien kuukausien laskentaa, josse on niin lyhyt, että se ei estä opintotuen maksamista kyseiseltä kuukaudelta.

Esimerkki

Opiskelija opiskelee muussa ammatillisessa koulutuksessa, jonkakesäloma on ajalla 1.-10.7. Heinäkuussa on vähintään 18 opiskeluaikaankuuluvaa päivää, joten heinäkuulta on tukioikeus. Kesäloma ei katkaisepäätoimisuudessa huomioitavien kuukausien laskentaa.

Esimerkki

Opiskelija opiskelee muussa ammatillisessa koulutuksessa, jonka kesälomaon ajalla 1.-20.7. Heinäkuussa ei ole vähintään 18 opiskeluaikaankuuluvaa päivää, joten heinäkuulta ei ole tukioikeutta. Kesäloma katkaiseepäätoimisuudessa huomioitavien kuukausien laskennan.

Esimerkkejä päätoimisuuden laskemisesta - viikkotunnit

Jos opintojen laajuus on mitoitettu tunneissa ja lasketaan keskimääräisiä viikkotunteja,huomioidaan vain kalenteriviikot, jolloin opetusta järjestetään. Laskennassa jätetäänhuomioimatta vähintään viikon mittaiset loma-ajat.

Esimerkki

Opiskelija suorittaa 492 tuntia ajalla 15.8.-23.12.2016 ja 218 tuntia ajalla2.1.-28.2.2017. Opiskeluviikkoja laskettaessa ei tarvitse huomioidajoululomaa. Syksyllä on 19 täyttä opiskeluviikkoa, joten opinnot ovat syksylläpäätoimisia (492 tuntia : 19 viikkoa = 25,9 tuntia/viikko). Keväällä on 8 täyttäopiskeluviikkoa, joten opinnot ovat myös keväällä päätoimisia (218 tuntia : 8viikkoa = 27,25 tuntia/viikko).

Opintojen päätoimisuuden selvittäminen - 1.8.2018 alkaen muutkuin perustutkinto, VALMA ja TELMA

Jos oppilaitosrekisteriin on kirjattu linjailmoituksen perusteella päätoiminenkoulutustieto, opintojen päätoimisuutta ei tarvitse erikseen selvittää tällaistenkoulutusten laajuuden mukaisella opiskeluajalla. Opintotuen myöntäminen opintojenlaajuuden mukaisen opiskeluajan ylittävälle ajalle edellyttää opintojen päätoimisuudenselvittämistä oppilaitoksen todistuksella.

Jos päätoimisella linjalla opiskelevan opiskelijan opinnot muuttuvat tilapäisesti ei-päätoimisiksi opintojen laajuuden mukaisella opiskeluajalla, opintotukea ei lakkauteta,koska opintojen päätoimisuutta ei tarvitse erikseen selvittää niiden laajuuden mukaisellaopiskeluajalla. Jos opinnot keskeytyvät kokonaan tilapäisesti, noudatetaan opintojenkeskeytymistä koskevia sääntöjä.

64


EsimerkkiOpiskelija osallistuu ensimmäisen opiskeluvuoden keväälläpäihdekuntoutukseen kahden kuukauden ajan. Oppilaitoksen mukaan opinnoteivät keskeydy, mutta opinnot eivät ole päätoimisia päihdekuntoutuksenaikana. Opintotuen maksamista voidaan jatkaa.

EsimerkkiOpiskelija on saanut hyväksilukuja aiemmista opinnoistaan. Hänen opintonsaeivät ole toisen opiskeluvuoden syksyllä loka-marraskuussa päätoimisiahyväksiluvuista johtuen. Hän suorittaa vain 3 osaamispistettä kuukaudessakyseisenä aikana. Opintotuen maksamista voidaan jatkaa.

Opintojen päätoimisuutta ei tarvitse selvittää ulkomailla suoritettavien opiskelujaksojenajalta, kun on kyse opintojen laajuuden mukaisella opiskeluajalla suoritettavista,lukuvuoden tavanomaiseen kestoon kuuluvista opinnoista. Tämä koskee sekä vaihto-opintoja että omaehtoisia ulkomaan opiskelujaksoja (esimerkiksi suorittaa kotimaanoppilaitoksen kanssa sovitulla tavalla osan opinnoista verkko-opintoina ulkomailta).Oppilaitokselta tarvitaan kuitenkin selvitys ulkomailla suoritettavien opintojen kestosta janiiden kuulumisesta Suomessa suoritettavaan tutkintoon.

Jos oppilaitosrekisteriin on kirjattu linjailmoituksen perusteella koulutus, jossa eilaadita lainkaan opetussuunnitelmaa (nonstop-koulutus) tai opiskelijoille räätälöidäänopetussuunnitelmasta huomattavasti poikkeavat henkilökohtaiset suunnitelmat,opintojen tai opintojaksojen päätoimisuus sekä opintotukiaika on selvitettävä erikseen.

Jos opintojen päätoimisuusedellytys ei täyty, opintotukeen ei ole oikeutta. Tukiaikaa eivoida lyhentää siten, että vaatimus täyttyy.

Lue lisää opintotuen myöntämisestä opintojen säännönmukaisen keston ylittävälle ajalleperusteella.

Ennen 1.8.2018Ammatilliset ja muut opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun opintojen laajuus onkeskimäärin vähintään 4,5 osaamispistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukauttakohti. Päätoimisiin opintoihin luetaan mukaan kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot niidensuorittamistavasta riippumatta. Opiskelija voi suorittaa siis osan tutkintoon kuuluvistaopinnoistaan esimerkiksi etäopintoina ja tukiopetustyyppisin opetusjärjestelyin. Työhönja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on kuitenkin aina päätoimista.

Jos opintojen laajuutta ei ole mitoitettu osaamispisteinä tai opintoviikkoina, edellytetäänopetus- tai koulutusohjelman mukaiseen opetukseen tai opintoihin kuuluvaanharjoitteluun osallistumista keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. Myös verkko-opinnotvoidaan huomioida, jos niiden laajuus on määritelty tunneissa.

Ks. aiemmat tässä osiossa olevat esimerkit päätoimisuuden laskemisesta.

1.4.4.4 Muut opinnotAikuisten perusopetus on päätoimista, jos opintojen laajuus on keskimäärin vähintään22 kurssia lukuvuodessa. Jokaisen opiskelijan kanssa tehdään henkilökohtainenopiskelusuunnitelma, koska jokaisen opiskelijan taustatilanne ja lisäkoulutuksentarve on erilainen. Suunnitelma on aina oltava hakemuksen liitteenä (lomake OT6 taivastaavat tiedot).

65


• Jos suunnitelma tehdään heti alussa neljälle vuodelle ja opiskelu on koko ajallapäätoimista (keskimäärin 22 kurssia / lukuvuosi), opintotuki voidaan ensimmäisellähakemuksella myöntää neljännen opiskeluvuoden loppuun.

• Suunnitelma saatetaan myös tehdä vuodeksi kerrallaan, jolloin myös opintotukimyönnetään aina vuodeksi kerrallaan ja opiskelijan tulee hakea tukea uudellahakemuksella seuraavalle lukuvuodelle. Lisää tässä tilanteessa päätökseenpäätösteksti OTW31.

Jos opiskelu ei ole päätoimista, lisää päätökseen päätösteksti OTBAJ.

Opiskelijalla saattaa olla opintojen loppuvaiheessa jäljellä alle 22 kurssia. Jäljelläolevat opinnot ovat päätoimisia, jos opintoja on keskimäärin vähintään 2 kurssiaopiskelukuukautta kohti.

Muut opinnot ovat päätoimisia, jos opintojen laajuus on keskimäärin vähintään

• 25 viikkotuntia tai• 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti tai• 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti

Päätoimisiin opintoihin luetaan mukaan kaikki koulutukseen kuuluvat opinnot niidensuorittamistavasta riippumatta. Opiskelija voi suorittaa siis osan koulutukseen kuuluvistaopinnoistaan esimerkiksi etäopintoina ja tukiopetustyyppisin opetusjärjestelyin. 1.8.2018alkaen tämä koskee myös tunteina mitoitettuja koulutuksia. Aiemmin itsenäisestäetäopiskelusta voitiin huomioida tunteina mitoitetussa koulutuksessa vain verkko-opinnot, jos niille oli arvioitu tuntimäärä.

Muilla opinnoilla tarkoitetaan mm. kansanopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa,Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa taikka Snellman-korkeakoulussa järjestettävää

• vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaista koulutusta• perusopetuksen lisäopetusta

Esimerkkejä päätoimisuuden laskemisesta kohdassa Opintojen päätoimisuus -Ammatilliset opinnot

1.4.4.5 Etä- ja monimuoto-opinnot1.8.2018 alkaen kaikki opinnot oikeuttavat opintotukeen opintojen järjestämistavastariippumatta. Lähiopetusjaksoja ei edellytetä. Tällöin käytännössä kokonaan etäopintoinajärjestetty koulutus on opintotukeen oikeuttavaa, jos muuten opintotuen myöntämisenedellytykset täyttyvät.

Ennen 1.8.2018 laajuudeltaan muuten kuin osaamispisteinä, opintoviikkoina tai-pisteinä määritellyssä koulutuksessa edellytetään opetukseen tai harjoitteluunosallistumista keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia, mikä käytännössä ainakin pääosinedellyttää läsnä ollen tapahtuvaa opiskelua oppilaitoksessa. Myös verkko-opinnotvoidaan huomioida, jos niiden laajuus on määritelty tunneissa.

66


1.4.4.6 Ulkomailla kokonaan suoritettavat opinnotUlkomaisessa oppilaitoksessa suoritettavat opinnot katsotaan päätoimisiksi, josoppilaitos on määritellyt ne päätoimisiksi. Opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun neesimerkiksi suoritetaan oppilaitoksen määrityksen mukaisesti koko- tai täysiaikaisesti.

Opinnot voidaan katsoa päätoimisiksi, vaikka oppilaitos on määritellyt ne sivutoimisiksitai osa-aikaisiksi, jos

• korkeakouluopintojen laajuus vastaa keskimäärin vähintään viittä opintopistettäopiskelukuukautta kohti

• 1.8.2018 alkaen muiden kuin korkeakouluopintojen laajuus on keskimäärinvähintään 25 viikkotuntia

• 31.7.2018 saakka muiden kuin korkeakouluopintojen laajuus vastaa kotimaistentoisen asteen opintojen päätoimisuutta: ammatillisissa opinnoissa keskimäärinvähintään 4,5 osaamispistettä, 3 opintoviikkoa tai 25 viikkotuntia opiskelukuukauttakohti sekä lukio-opinnoissa 10 kurssia tai 2 yo-koetta lukukauden aikana (jakurssimäärä tai yhdistelmätutkinto).

Jos oppilaitos ei ole ottanut kantaa opintojen päätoimisuuteen, päätoimisuudenarviointiin sovelletaan edellä todettuja vastaavia ohjeita kuin kotimaisessaoppilaitoksessa.

Espanjan Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa suoritettavat lukio-opinnot ovatlukiolain (629/1998) mukaisia opintoja, joita Suomen valtio rahoittaa. Opintotukea tukeavoidaan myöntää opiskelijalle, joka suorittaa Aurinkorannikon suomalaisessa koulussanuorille järjestettävän lukiokoulutuksen oppimäärää. Opintojen päätoimisuuden osaltanoudatetaan samoja sääntöjä kuin suomalaisissa lukioissa suoritettavien opintojenosalta.

Opintotukea voidaan myöntää, vaikka opiskelija suorittaisi Aurinkorannikonsuomalaisessa koulussa vain lyhyemmän jakson, jos hänellä on tavoitteena suorittaakoko nuorisolle järjestettävä lukiokoulutuksen oppimäärä. Käytännössä tämä tarkoittaasitä, että opiskelijalla on yleensä lukio-opinnot kesken myös Suomessa ja hän palaajatkamaan niitä Espanjan jakson jälkeen. Opintotuki myönnetään tällöin ikään kuinopiskelija suorittaisi koko tutkintoa Espanjan Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa,jos hän ei ole kyseisen jakson aikana kirjoilla suoalaisessa lukiossa eikä hän näin ollenole Espanjassa vaihto-opiskelijana.

Ulkomaisen oppilaitoksen kokonaan etäopintoina järjestämiin opintoihin ei kuitenkaanmyönnetä opintotukea. Kokonaan etäopintoina suoritettavia opintoja voivat ollaesimerkiksi kirje- tai verkko-opiskeluna suoritettavat opinnot.

Jotkin ulkomaiset oppilaitokset järjestävät opetusta myös Suomessayhteistyökumppanin avustuksella. Jos opiskelija osallistuu tällaiseen opetukseen,koulutusta ei voida katsoa järjestetyn kokonaan etäopintoina, vaikka opiskelijaei lainkaan osallistuisikaan opetukseen oppilaitoksen varsinaisessa ulkomaantoimipisteessä. Tutustu listaukseen näistä oppilaitoksista. Lisäksi joillain ulkomaisillaoppilaitoksilla on Suomessa oma toimipiste.

67



1.4.5 Opinnoissa edistyminenOpintotuen jatkuvan saamisen edellytyksenä on opinnoissa edistyminen. Opintojenedistymisen seurannassa noudatetaan sekä korkeakoulu- että toisen asteen opinnoissaseuraavia periaatteita ja menettelyjä.

• Opintojen edistymistä seurataan vuosittain.• Opintojen edistymistä pidetään riittävänä, jos opiskelijan päätoiminen opiskeluaika

ei tule olennaisesti ylittämään kyseisiä opintoja varten määriteltyä tukiaikaa.• Opintotuen maksamista voidaan jatkaa, vaikka opintosuorituksia ei ole riittävästi,

jos opiskelija esittää hyväksyttäviä syitä, joiden vuoksi opinnot ovat tilapäisestihidastuneet. Hyväksyttäviä syitä voivat olla opiskelijan tai hänen lähiomaisensasairaus, opiskelijan vaikea elämäntilanne tai tilapäisesti vaikuttanut muu erityinensyy.

• Opintotuen maksamista voidaan jatkaa määräaikaisesti, jos opintosuorituksia eiole riittävästi ja opintojen edistymisen katsotaan edellyttävän erityistä seurantaa.Opiskelijalle tehdään tällöin tarkistuspäätös, jolla toistaiseksi tai määräaikaapidemmälle ajalle myönnetty tuki muutetaan määräaikaiseksi. Määräajan päätyttyäopintotuki voidaan myöntää uudelleen, jos opiskelijan opinnot ovat määräajassaedistyneet riittävästi.

• Opintotuki lakkautetaan, jos opiskelija ei vastaa opintojen riittämätöntä edistymistäkoskevaan selvityspyyntöön tai ei esitä hyväksyttäviä syitä opintojen hitaaseenedistymiseen.

• Opintotuki voidaan periä takaisin, jos opintosuorituksia on erityisen vähän jaolosuhteista ilmenee, ettei opintoja ole ollut tarkoituskaan harjoittaa päätoimisesti.Opiskelijaa kuullaan erikseen mahdollista takaisinperintää koskien. Takaisinperiminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos opiskelija on koko lukuvuoden olluttöissä tai hän on oleskellut muualla kuin opiskelupaikkakunnallaan.

• Opintotuen lakkauttamisen jälkeen tuki voidaan myöntää uudelleen, kun opinnotovat tuen lakkauttamisen jälkeen edistyneet riittävästi.

Lisäksi laissa todetaan, että

• Korkeakouluopinnoissa opintotuen määräaikaista maksamista voidaan jatkaaenintään lukuvuoden loppuun asti. Käytännössä opintotuen maksamista jatketaanlukuvuosittaisen tukiajan eli useimmiten toukokuun loppuun asti

• Muussa oppilaitoksessa kuin korkeakoulussa suoritettavissa opinnoissa opiskelijanon osoitettava opintojensa edistyneen määräajassa Kansaneläkelaitoksenedellyttämällä tavalla.

• Korkeakouluopinnoissa opintotuki lakkautetaan opintojen edistymättömyydenjohdosta sen lukukauden lopussa, jonka aikana edistymisen seuranta suoritetaaneli 1.1. lukien.

Sovellettavat lainkohdat ovat opintotukilain 65/1994 5 ja 5 b §. Opintotukiasetuksen(869/2017) 3 §:ssä on annettu tarkempia säännöksiä opintojen riittävän edistymisenarvioimisesta korkeakouluopinnoissa.

1.4.5.1 Korkeakouluopintojen edistymisen seurantaKorkeakouluissa seurataan kaikkien niiden opiskelijoiden opintojen edistymistä, jotkaovat saaneet opintotukea korkeakouluopintoihin edeltävänä lukuvuotena (1.8.–31.7.).

68


Edistymisen seurannassa eivät ole kuitenkaan mukana sellaiset opiskelijat, jotka ovatvalmistuneet edeltävänä lukuvuotena (seurantalukuvuotena).

Opintojen edistymisen seurannassa opintojen edistymistä pidetään riittävänä,

• jos opiskelijalla on opintosuorituksia seurantalukuvuoden (1.8. - 31.7.) ajaltavähintään 20 opintopistettä (vähimmäissuoritusvaatimus)

• ja tukikuukautta kohti keskimäärin vähintään– 5 opintopistettä seurantalukuvuoden ajalta

tai– 5 opintopistettä koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti.

Vähimmäissuoritusvaatimus ei koske kevätlukukaudella alkavan koulutuksenensimmäistä lukuvuotta.

Esimerkki

Esimerkki: Jos opiskelija on ottanut opiskelupaikan vastaan syksyllä,mutta hän on ilmoittautunut ensimmäisen kerran läsnä olevaksi kyseisissäopinnoissa vasta seuraavan vuoden tammikuussa, katsotaan opiskelijanaloittaneen opintonsa kevätlukukaudella. Opiskelijalta ei tällöin vaaditavähimmäissuoritusvaatimusta syksyn edistymisen seurannassa. Hänellätulee kuitenkin olla opintosuorituksia keskimäärin vähintään 5 opintopistettätukikuukautta kohti.

Lisäksi on muutamia poikkeustapauksia, jotka tulee huomioida selvityksen käsittelynyhteydessä. Opiskelijalta ei edellytetä 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimustanykyisten opintojensa ensimmäiseltä lukuvuodelta, jos hän on

• suorittanut korkeakoulututkinnon seurantalukuvuotta edeltävänä aikana ja aloittaauudet opinnot kevätlukukaudella tai

• keskeyttänyt aikaisemmat korkeakouluopinnot ja aloittaa uudet korkeakouluopinnotkevätlukukaudella.

Opintojen ohjelmallisessa edistymisen seurannassa huomioidaan kaikki opiskelijankorkeakouluopintojen opintosuoritukset ja käytetyt tukikuukaudet, kuitenkin aikaisintaan1.8.2011 alkaen. Opintojen aloituspäivänä huomioidaan tutkinto-opintojen 1.läsnäololukukauden 1. päivä.Jos opiskelija on valmistunut, opintojen aloituspäivänähuomioidaan valmistumiskuukautta seuraavan kuukauden 1. päivä.

Esimerkki

Opiskelija on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon 16.11.2017.Opintojen edistymisen seurannassa opintojen aloituspäiväksi huomioidaan1.12.2017. Opintosuoritukset ja tukikuukaudet huomioidaan 1.12.2017 lukien

Jos opiskelija on suorittanut korkeakoulututkinnon ja jatkaa sen jälkeenkorkeakouluopintoja, opintosuoritukset ja tukikuukaudet huomioidaankorkeakoulututkinnon suorittamiskuukauden jälkeiseltä ajalta. Jos opiskelija onvalmistunut seurantalukuvuoden aikana, opintojen katsotaan edistyneen riittävästiseurantalukuvuonna (eli seurantalukuvuotta seuraavana syksynä opiskelija ei olemukana ohjelmallisessa opintojen edistymisen seurannassa).

Esimerkki

Opiskelija on valittu suorittamaan kaksiportaista yliopistotutkintoa. Opiskelijaon suorittanut alemman korkeakoulututkinnon maaliskuussa 2019, joten

69


opintojen katsotaan edistyneen riittävästi lukuvuonna 2018 - 2019. Opintojenedistymistä seurataan syksyllä 2020 ajalta 1.8.2019- 31.7.2020 ja tarvittaessakoko opiskeluajalta 1.4.2019 - 31.7.2020.

Opintosuoritukset huomioidaan ohjelmallisesti kaikista kotimaisista korkeakouluista(pois lukien Maanpuolustuskorkeakoulu ja Högskolan på Åland). Jos opiskelija vetoaaselvityksessään opintoihin ulkomailla, Maanpuolustuskorkeakoulussa tai Högskolanpå Åland:ssa tai opintoihin ennen 1.8.2011, myös nämä opinnot ja näihin käytetyttukikuukaudet huomioidaan.

Edistymisen seurannassa huomioidaan myös keskeytyneiden korkeakouluopintojenopintosuoritukset ja tukikuukaudet edeltävältä lukuvuodelta tai koko opiskeluajalta.

Lukuvuoden 2013-2014 ja sitä aikaisempien lukuvuosien opintojen edistymistäarvioidaan sekä koko opiskeluajalta että viimeisimmän päättyneen lukuvuoden eliseurantalukuvuoden ajalta. Opintojen edistymistä pidetään riittävänä,

• jos opiskelijalla on opintosuorituksia seurantalukuvuoden ajalta vähintäänkeskimäärin viisi opintopistettä tukikuukautta kohti

• Jos edellä oleva kohta ei täyty, opintojen edistyminen on kuitenkin riittävää, josopiskelijalla on opintosuorituksia koko opiskeluajalta vähintään keskimäärin viisiopintopistettä tukikuukautta kohti.

– Lisäksi opiskelijalla tulee olla opintosuorituksia seurantalukuvuodelta vähintäänkeskimäärin kaksi opintopistettä tukikuukautta kohti, vaikka opintosuorituksiakoko opiskeluajalta olisikin vähintään keskimäärin viisi opintopistettätukikuukautta kohti.

1.4.5.1.1 Opintojen edistymisen seurannassahuomioitavista tukikuukausista

Opintojen edistymisen ohjelmallisessa seurannassa huomioitava edistymisenseurannan tukikuukausi on kotimaiseen korkeakouluun käytetty tukikuukausi,pois lukien Maanpuolustuskorkeakouluun ja Högskolan på Åland:iin käytetytkuukaudet. Tukikuukausi on kuukausi, jolta opiskelija on saanut joko opintorahaa taiasumislisää tai molempia. Pelkkä lainatakauskuukausi ei ole edistymisen seurannassahuomioitava kuukausi.

Kuukausi ei ole edistymisen seurannan tukikuukausi, jos opiskelija

• on vapaaehtoisesti palauttanut kuukauden tuen kokonaisuudessaan tai• ei ole ollut lainkaan oikeutettu opintotukeen kyseiseltä kuukaudelta (tuki on

liikamaksu-, takaisinperintä- tai takaisinperittytilassa) tai• opiskelija on vapaaehtoisesti palauttanut sen osa, johon hänellä olisi ollut oikeus, ja

jäljelle jääneeseen tuen osaan hänellä ei ole oikeutta.

Huomaathan, että jos opiskelija vetoaa selvityksessään opintoihin ulkomailla,Maanpuolustuskorkeakoulussa tai Högskolan på Åland:ssa tai opintoihin ennen1.8.2011, on myös näihin opintoihin käytetyt tukikuukaudet huomioitava.

Jos korkeakouluopiskelija haluaa pienentää edistymisen seurannassa huomioonotettavien tukikuukausien määrää, hänen on maksettava vapaaehtoisesti takaisin

70


tukikuukauden opintoraha ja mahdollinen asumislisä. Opiskelijoita ohjeistetaantekemään tässä tarkoituksessa tehtävät palautukset seurantalukuvuodensyyslukukauden tuen osalta seurantalukuvuoden huhtikuun loppuun mennessä(vapaaehtoisen palautuksen määräaika) ja seurantalukuvuoden kevätlukukaudenosalta saman vuoden elokuun loppuun mennessä. Jos opiskelija on suorittanutseurantalukuvuoden aikana alle 20 opintopistettä, hänen täytyy palauttaa lukuvuodenkaikki tukikuukaudet tai hänellä pitää olla erityisiä syitä opintojen riittämättömäänedistymiseen.

Korkeakoulujen ohjelmallisessa opintojen edistymisen seurannassa huomioidaankaikki palautukset, jotka opiskelija on tehnyt seurannan aloitukseen mennessä.Käsittelijä huomioi kaikki opiskelijan tekemät palautukset, jotka on kirjattu selvityksenkäsittelyhetkeen mennessä.

1.4.5.1.2 Selvityspyyntö opintojen riittämättömästäedistymisestä

Jos opiskelija ei ole edistynyt opinnoissaan riittävästi ja hänelle on myönnettyseurannan toteutuslukukauden jälkeiselle ajalle opintotuki, saa opiskelijaopintojen edistymisen seurantaa koskevan selvityspyynnön. Opiskelija voivastata selvityspyyntöön verkkolomakkeella tai selvityspyynnön mukana olevallavastauslomakkeella. Selvityspyyntömalli on luettavissa APKYlla (OTL25) jaoppilaitosten ekstranet –sivuston Kirjeet ja lomakkeet -sivulta kohdasta Opintojenedistymisen seuranta.

Opiskelijan selvityksen perusteella harkitaan voidaanko tuen maksamista jatkaatoistaiseksi tai määräaikaisena vai tuleeko tuki lakkauttaa.

Jos opiskelijalle ei ole seurannan toteutushetkellä myönnetty opintotukea seurannantoteutuslukukauden jälkeiselle ajalle, hän ei saa opintojen edistymistä koskevaaselvityspyyntöä. Opiskelijan opintojen edistyminen kuitenkin tutkitaan ohjelmallisestija tarvittaessa opintotukijärjestelmään viedään tieto opintojen riittämättömästäedistymisestä. Opiskelijan hakiessa opintotukea tutkitaan opintojen edistyminen ennenopintotuen myöntämistä.

1.4.5.1.3 Hyväksyttävät syyt opintojenriittämättömälle edistymiselle

Opintotukilaissa säädetään hyväksyttävistä syistä, joiden perusteella opintotuenmaksamista voidaan jatkaa, vaikka opintosuorituksia ei olisikaan riittävästi.Hyväksyttäviä syitä ovat opiskelijan tai hänen lähiomaisensa sairaus, opiskelijanvaikea elämäntilanne tai tilapäisesti vaikuttanut muu erityinen syy. Muuna erityisenäsyynä voidaan hyväksyä esimerkiksi opiskelijan lähiomaisen vaikea elämäntilanne,joka vaikuttaa opiskelijan opinnoissa edistymiseen. Arvioitaessa opiskelijan esittämiäsyitä opintojen riittämättömälle edistymiselle huomioidaan se, onko opiskelija itsevoinut vaikuttaa opintojen edistymistä estäneeseen tapahtumaan ja sen vaikutukseenopintojen edistymiseen. Hyväksyttäviksi syiksi ei voida katsoa toimintaa tai tapahtumia,joihin opiskelija on itse voinut vaikuttaa. Hyväksyttävinä syinä ei pidetä esimerkiksi

71


työssä käyntiä, osallistumista harrastus- tai opiskelijajärjestötoimintaan, kilpaurheilua taihylättyjä opintosuorituksia.

Oma tai lähisukulaisen sairaus katsotaan hyväksyttäväksi syyksi, jos sillä on ollutvaikutusta opintojen edistymiseen. Vaikeaksi elämäntilanteeksi voidaan katsoaesimerkiksi opiskelijan avio- tai avoero tai läheisen kuolema. Muuna hyväksyttävänäsyynä voidaan pitää ennakoimattomia tapahtumia, esimerkiksi onnettomuutta tairikoksen uhriksi joutumista. Opiskelijan sairaus tai vaikea elämäntilanne, sekäopiskelijan lähiomaisen sairaus ovat hyväksyttäviä syitä myös silloin, kun sairaustai vaikea elämäntilanne on pitkäaikainen tai pysyvä. Esimerkiksi lukihäiriö tai muuvastaava pysyvä haitta tai vamma ovat hyväksyttäviä syitä opintojen riittämättömälleedistymiselle. Jos opiskelija on selvittänyt pysyvän haitan Kelalle, hänelle ei jatkossalähetetä ohjelmallisesti edistymisen seurannan selvityspyyntöä. Käsittelijä voi kuitenkinlähettää opiskelijalle selvityspyynnön, jos opintojen edistyminen on hyvin vähäistä.

Opiskelijan esittämillä syillä ja opintojen riittämättömällä edistymisellä tulee olla ajallinenyhteys. Esimerkiksi jos opiskelija on eronnut puolisostaan syksyllä 2016, hän ei voivedota tähän syyhyn yleensä enää syksyn 2018 edistymisen seurannassa.

Jos opiskelija ei ole edistynyt opinnoissaan esimerkiksi oman sairauden tai vaikeanelämäntilanteen tai lähiomaisen sairauden vuoksi, opiskelijan tulisi selvittää, miten tämäon vaikuttanut hänen opintoihinsa. Opiskelijaa pyydetään liittämään selvitykseensälääkärintodistus tai muu vastaava selvitys. Jos opiskelija kertoo, ettei hän voi toimittaatällaista selvitystä (hän ei esimerkiksi ole käynyt lääkärissä), opiskelijan oma selvitysasiasta on yleensä riittävä.

Salassapidettävien tietojen luovuttaminen opiskelijan terveyden jaturvallisuuden varmistamiseksi

Selvityspyynnön vastauksen käsittelyn yhteydessä tietoon voi tullatietoja esimerkiksi opiskelijan terveydentilasta ja toimintakyvystä.Eräissä poikkeustilanteissa näitä salassa pidettäviä tietoja voidaanantaa salassapitosäännösten estämättä opiskelijan terveyden jaturvallisuuden varmistamiseksi ja tukitoimiin ohjaamiseksi muunmuassa opiskelijaterveydenhuollosta vastaaville henkilöille sekämäärätyille tahoille opiskeluun liittyvien tahojen turvallisuudenvarmistamiseksi. Näissä tilanteissa saa luovuttaa vain opiskelijanterveyden ja turvallisuuden varmistamisen tai opiskeluunliittyvien tahojen turvallisuuden varmistamiseksi välttämättömiksikatsottavia tietoja. Tarkemmin tietojen luovutuksesta on säädettyammattikorkeakoululain 65 §:ssä ja yliopistolain 90 a §:ssä.

Syksyn edistymisen seurannassa hyväksyttävänä syynä voidaan pitää myös sitä, ettäopiskelija on keskeyttänyt opintonsa tai jatkanut niitä lapsen syntymän (aika jolloinsaanut vanhempainpäivärahaa), asevelvollisuuden, siviilipalveluksen tai naistenvapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisen vuoksi. Opintotuen maksamista voidaanjatkaa, jos

• opiskelija on alkanut saada vanhempainpäivärahaa tai aloittanut palveluksenviimeistään tammikuussa ja se on jatkunut kevätlukukauden ajan tai

• opiskelija on saanut vanhempainpäivärahaa tai on ollut palveluksessasyyslukukauden ja se on päättynyt kevätlukukauden aikana

Huomaathan, että näitä syitä ei sellaisenaan voida hyväksyä opiskelijan hakiessatukea uudelleen opintojen edistymättömyyden jälkeen. Opiskelijaa tulee kuulla ja jos

72


hän selvittää sitä, miten lapsen syntymä tai asevelvollisuus on vaikuttanut opintoihin,huomioidaan selvitys opintotukioikeuden palauttamista harkittaessa.

Jos opiskelijalla on ollut suorituksia koko opiskeluajalla riittävästi, muttaseurantalukuvuonna liian vähän (alle 20 opintopistettä lukuvuoden ajalta), tuenmaksamista voidaan jatkaa, jos vähäiset suoritukset johtuvat erityisen laajanopintokokonaisuuden (esimerkiksi opinnäytetyön) valmistelusta.

Jos opiskelija valmistuu (suorittaa tutkinnon) seurantalukuvuoden aikana tai ennenedistymisen seurannan toteutusta (elo-syyskuussa), hänen katsotaan edistyneenkyseisissä opinnoissa riittävästi.

Huomioitavat suorituksetOhjelmallisessa edistymisen seurannassa huomioidaan kaikkien kotimaistenkorkeakoulujen opintosuoritukset (pois lukien Maanpuolustuskorkeakoulu ja Högskolanpå Åland), korkeakoulujen rekisteröimät osasuoritukset sekä avoimen korkeakoulunopintosuoritukset, jotka on suoritettu korkeakoulututkinto-opintojen aloittamisen jälkeen.Opintoja, jotka on suorittu avoimessa korkeakoulussa ennen korkeakoulututkinto-opintojen aloittamista, ei huomioida.

Edistymisen seurannassa ei huomioida seurannan toimeenpanosyksyn suorituksia,vaan seuranta kohdistuu seurantalukuvuoteen ja sitä edeltävään opiskeluaikaan.Jos opinnot eivät ole edistyneet seurantalukuvuonna tai seurannan toteutussyksyäedeltävänä koko opiskeluaikana, tulee opiskelijalla olla hyväksyttäviä syitä opintojenriittämättömään edistymiseen kyseisenä aikana.

Huomaa, että opiskelija ei yleensä voi vaikuttaa siihen, miten opettaja rekisteröipuuttuvan suorituksen (ohjeessa pyydetään rekisteröimään sille lukuvuodelle, milloinsuoritus on tehty, mutta opiskelijalla ei käytännössä ole vaikutusmahdollisuuksiatähän). Elo-lokakuulle merkityt suoritukset voidaan hyväksyä suoritetuiksi edellisenälukuvuotena, jos opiskelija näin selvittää.

Opiskelija voi vedota selvityksessään opintoihin ulkomailla,Maanpuolustuskorkeakoulussa tai Högskolan på Åland:ssa tai opintoihin ennen1.8.2011. Opiskelijan tulee liittää selvitykseensä todistus opinnoista ulkomailla,Maanpuolustuskorkeakoulussa tai Högskolan på Åland:ssa. Ennen 1.8.2011 tehdytsuoritukset ovat pääsääntöisesti tarkistettavissa VIRTA-tietovarannosta. Jos nämäopinnot ja niihin käytetyt tukikuukaudet mukaan lukien opiskelijan opinnot ovatedistyneet riittävästi koko opiskeluajalla, opiskelijan selvitys hyväksytään.

1.4.5.1.4 Opintotuen maksamisen jatkaminentoistaiseksi

Opintojen edistymisen seurannan yhteydessä opintotuen maksamista voidaan jatkaaviimeisimmän opintotukipäätöksen mukaisesti. Opintotuen maksamista jatketaantoistaiseksi, jos

• opiskelija osoittaa edistyneensä riittävästi: opiskelija selvittää puuttuvat suorituksettai palauttaa opintotukea vapaaehtoisesti tai

• opiskelija esittää opintojen riittämättömälle edistymiselle hyväksyttävän syyn. KatsoHyväksyttävät syyt opintojen riittämättömälle edistymiselle.

73


Opintotuen maksamisen jatkamisesta ei anneta päätöstä, vaan siitä ilmoitetaanopiskelijalle viestillä tai kirjeellä OTI11.

1.4.5.1.5 Opintotuen myöntäminen määräaikaisestiOpintotuki voidaan myöntää tai maksamista jatkaa määräajalle, jos opinnoissaedistyminen edellyttää erityistä seurantaa. Määräaikainen tuki voidaan myöntää sekäsyksyn opintojen edistymisen seurannassa että opiskelijan hakemuksen tai valituksenperusteella.

Millä perusteella määräaikainen tuki voi tulla harkittavaksi?Määräaikainen tuki voi tulla harkittavaksi esimerkiksi,

• jos opiskelija esittää hyväksyttäviä syitä, joita ei voida pitää täysin riittävinä, muttaopintosuorituksia puuttuu vain vähän edellytetystä määrästä.

• jos edistymättömyyden syynä ovat ensimmäisen opiskeluvuoden vaikeudet.• jos opiskelija vetoaa selvityksessään opintoalan vaihtamiseen.• jos opiskelijalla on hyväksyttävä syy, mutta opintopisteitä on erityisen vähän.

Jos opintotuki myönnetään määräajalle sen vuoksi, että opiskelija on vaihtanutopintoalaa, edellisen lukuvuoden opintotuen mahdollinen takaisinperintä tulee tutkia jomääräaikaista tukea myönnettäessä. Takaisinperintä tulee tutkia jo tässä vaiheessa,koska takaisinperintää ei tutkita ohjelmallisesti, jos opiskelijalla on tuki maksussa1.1. lukien. Jos opiskelija on suorittanut seurantalukuvuonna keskimäärin alle 1op/tukikuukausi eikä tiedossa ole hyväksyttäviä syitä, lähetä opiskelijalle viesti taikuulemiskirje OTS16. Luo Oiwaan Edistymisen seurannan takaisinperintä-työ.

Mille ajalle määräaikainen tuki myönnetään?

Jos tuen maksamista jatketaan määräaikaisesti edistymisen seurannan yhteydessä,opintotuki myönnetään seurannan toteutuslukuvuoden lukuvuosittaisen tukiajanloppuun asti eli yleensä 31.5. asti. Jos opiskelija opiskelee ulkomailla, opintotukivoidaan myöntää 30.6. tai 31.7. asti, jos ulkomaisen oppilaitoksen lukukausi poikkeaasuomalaisesta lukukaudesta.

Pääsääntöisesti määräaikainen tuen myöntäminen on mahdollista seurannantoteutuslukuvuodelle ja sitä seuraavalle lukuvuodelle. Määräaikainen tuki voidaankuitenkin myöntää myös myöhempien lukuvuosien ajalle, jos opiskelija ei nostaopintotukea seurannan toteutus- tai sitä seuraavan lukuvuoden aikana. Tukea eikuitenkaan myönnetä vain määräajalle, jos opiskelija tuettomalla ajalla suorittaaopintoja siten, että hän olisi oikeutettu opintotukeen tuen lakkauttamisen jälkeen.

Hakemuksen käsittelyn yhteydessä opintotuki voidaan myöntää kuluvan tai seuraavanlukuvuoden lukuvuosittaisen tukiajan loppuun asti eli yleensä 31.5. asti. Opintotuenhakemisajankohdasta riippuen määräaikaa voidaan muuttaa:

• jos opintotuen alkamisajankohta on elo - helmikuu, määräaikainen tuki myönnetään31.5. saakka.

• jos opintotuen alkamisajankohta on maalis - heinäkuu, määräaikainen tukimyönnetään 31.12. saakka.

Määräaikaisen tuen riittävän edistymisen ehdot on kerrottu kohdassa Opintotuenmyöntäminen määräajan jälkeen.

74


1.4.5.1.6 Opintotuen myöntäminen määräajan jälkeenOpiskelijan pitää aina hakea opintotuki uudelleen määräajan jälkeen. Opintotukivoidaan myöntää, jos opiskelija on saavuttanut määräajan suoritusvaatimukseneli vähintään 20 opintopistettä ja vähintään viisi opintopistettä tukikuukautta kohtisen lukuvuoden alusta lukien, jolloin määräaika on päättynyt. 20 opintopisteenvähimmäissuoritusvaatimusta ei kuitenkaan edellytetä kevätlukukaudella alkavankoulutuksen ensimmäiseltä lukuvuodelta.

Jos opiskelija ei saavuta määräajan suoritusvaatimusta, voidaan opintotuki myöntäähakemuksesta sen jälkeen, kun

• opiskelija on sen lukuvuoden alusta lukien, jona määräaika on päättynyt,suorittanut vähintään 20 opintopistettä ja keskimäärin vähintään viisi opintopistettätukikuukautta kohti tai

• opiskelija on suorittanut määräajan päättymisen jälkeen vähintään 20 opintopisteenlaajuiset opinnot.

Tukioikeus palautetaan sen mukaisesti, minkä vaatimuksen opiskelija ensin saavuttaa.Tuki voidaan myöntää sen kuukauden alusta, jona vaadittu opintopistemäärätäyttyy. Opintotuki voidaan myöntää kuitenkin aikaisintaan opintotukihakemuksensaapumiskuukauden alusta.

Opiskelijan on myös mahdollista perua tai palauttaa opintotukea siten, että määräajalleasetettu ehto opintosuoritusten määrästä täyttyy.

Vaikka opiskelija ei saavuttaisi määräajalle asetettua opintosuoritusvaatimusta,voidaan opintotuki myöntää, jos opiskelijalla on määräajan kuluessa ollut hyväksyttäviäsyitä opintojen riittämättömälle edistymiselle (katso Hyväksyttävät syyt opintojenriittämättömälle edistymiselle). Syy voi olla sama, jonka perusteella opintotuki onmuutettu määräaikaiseksi. Opintotuki voidaan myöntää uudelle määräajalle, josopintojen edistyminen edellyttää edelleen erityistä seurantaa.

Jos opiskelija suorittaa alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa yliopistossa jaopintotuki on alemman korkeakoulututkinnon edistymisen seurannassa muutettumääräaikaiseksi, opiskelija on edistynyt opinnoissaan riittävästi, kun hän onsuorittanut alemman korkeakoulututkinnon. Opintotuki voidaan myöntää ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamista varten, vaikka opiskelija ei olisi suorittanutedistymisen seurannassa määräajalle asetettuja vaatimuksia.

Esimerkki

Määräaikainen opintotuki lukuvuodelle 2018 - 2019

Opintojen edistymisen seuranta tehdään syksyllä 2018. Opintotuenmaksamista jatketaan määräaikaisesti 31.5.2019 saakka. Määräaikaisentuen päätyttyä opiskelija hakee opintotukea uudella hakemuksella. Opiskelijaon edistynyt opinnoissaan riittävästi määräajalla, koska hän on suorittanutvähintään 45 opintopistettä (opiskelija on nostanut tukea 9 kuukaudelta, 9 x 5= 45).

Jos opiskelija ei suorita vähintään 45 opintopistettä ajalla 1.8.2018 -31.5.2019, mutta hän suorittaa 1.8.2018 jälkeen opintoja siten, että hän saa45 opintopistettä täyteen tammikuussa 2020, on hän oikeutettu opintotukeentammikuun 2020 alusta lukien.

75


Jos opiskelija ei suorita vähintään 45 opintopistettä lukuvuonna 2018 - 2019,mutta opiskelija suorittaa 30 opintopistettä ja peruu tai palauttaa lukuvuoden2018 - 2019 tukea siten, että tukikuukausia on kyseisenä lukuvuotena 6, onopiskelija edistynyt opinnoissaan riittävästi määräajalla.

Jos opiskelija ei suorita vähintään 45 opintopistettä lukuvuonna 2018 - 2019,mutta opiskelija peruu tai palauttaa lukuvuoden 2018 - 2019 tukea siten,että tukikuukausia on kyseisenä lukuvuotena 1-3, on opiskelija edistynytopinnoissaan riittävästi, mikäli hän suorittaa määräajalla vähintään 20opintopistettä (vähimmäissuoritusvaatimus).

Jos opiskelija ei suorita vähintään 45 opintopistettä ajalla 1.8.2018 -31.5.2019, mutta on tuen lakkaamisen jälkeen (31.5.2019) suorittanut 20opintopistettä marraskuun 2019 loppuun mennessä, on hän oikeutettu tukeenmarraskuun 2019 alusta lukien.

Jos opiskelijalle on myönnetty määräaikainen opintotuki 31.5. saakka ja hän hakeekesäopintotukea, kesäopintotukea ei myönnetä, mikäli opiskelija ei ole suorittanutlukuvuosittaisen tukiajan aikana vaadittua vähintään 20 opintopistettä ja vähintään viittäopintopistettä tukikuukautta kohti. Suoritusvaatimus voi kuitenkin täyttyä myös kesäajansuorituksilla, josta lukien opiskelija on oikeutettu opintotukeen.

Esimerkki

Kesätuki 2019 tai myöhempi

Opiskelijan opintotuki on muutettu määräaikaiseksi 31.5.2019 saakka.Opiskelija on toukokuun 2019 loppuun mennessä suorittanut 43opintopistettä. Hän suorittaa kesäkuussa 2 opintopistettä, jolloin vähintään 45opintopisteen vaatimus täyttyy (opiskelija on nostanut tukea 9 kuukaudelta).Opiskelija on oikeutettu opintotukeen kesäkuun alusta lukien.

Jos opiskelija on opiskellut koko tutkintoa ulkomaisessa korkeakoulussa eikä hänole edistynyt opinnoissaan riittävästi, opintotuki voidaan myöntää kotimaisessakorkeakoulussa suoritettaviin opintoihin, vaikka opiskelija ei ole suorittanut riittävästiopintopisteitä määräaikaisen tuen aikana.

Jos määräaika on myönnetty lukuvuodelle 2014-2015 tai sitä edeltävälle ajalle, onopiskelijan määräajalla tullut suorittaa vähintään 5 opintopistettä / tukikuukausi.Lukuvuonna 2014 – 2015 ja sitä edeltävällä ajalla määräaikaisen tuen ajalta eiedellytetty 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimusta. Jos opiskelija, jolle opintotukion myönnetty määräajalle 2014-2015 tai sitä edeltävälle ajalle, ei ole saavuttanutmääräajan vaatimusta, voidaan opintotuki myöntää hakemuksesta sen jälkeen, kun

• opiskelija on sen lukuvuoden alusta lukien, jona määräaika on päättynyt,suorittanut keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tukikuukautta kohti tai

• opiskelija on suorittanut määräajan päättymisen jälkeen vähintään 20 opintopisteenlaajuiset opinnot.

76


1.4.5.1.7 Opintotuen myöntäminen lakkauttamisenjälkeenLakkautettu, ei ole suorittanut vähimmäissuoritusvaatimustaseurantalukuvuonna

Opintotuki voidaan myöntää vasta, kun opiskelija on lakkauttamisen jälkeen suorittanutvähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot, kun

• opiskelijan opintotuki on lakkautettu edistymisen seurannassa sillä perusteella,että opiskelija ei ole suorittanut seurantalukuvuonna vähintään 20 opintopistettä(vähimmäissuoritusvaatimus) tai

• opiskelijan opintotuki on lakkautettu lukuvuoden 2013–2014 tai sitä edeltävienlukuvuosien edistymisen seurannassa sillä perusteella, että opiskelija onsuorittanut koko opiskeluajalla viisi opintopistettä tukikuukautta kohti, muttavähemmän kuin kaksi opintopistettä seurantalukuvuoden tukikuukautta kohti.

Lakkautettu, ei ole suorittanut keskimäärin 5 opintopistettätukikuukautta kohti

Opintotuen lakkauttamisen jälkeen opintotuki voidaan myöntää hakemuksestauudelleen, kun opiskelijalla on opintosuorituksia koko opiskeluajalta keskimäärinvähintään viisi opintopistettä tukikuukautta kohti tai kun opiskelija on tuenlakkauttamisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot.Tukioikeus palautetaan sen mukaisesti, minkä vaatimuksen opiskelija ensin saavuttaa.

Muuta huomioitavaaOpintotuki voidaan myöntää sen kuukauden alusta, jona vaadittu opintopistemäärätäyttyy. Opintotuki voidaan myöntää kuitenkin aikaisintaan opintotukihakemuksensaapumiskuukauden alusta.

Vaikka opiskelija ei saavuttaisi vaadittua opintopistemäärää, opintotuki voidaanmyöntää, jos opintojen riittämättömälle edistymiselle ja tukioikeuden palauttamiselle onhyväksyttäviä syitä (katso Hyväksyttävät syyt opintojen riittämättömälle edistymiselle).

Sillä ei ole merkitystä, minkä alan tai korkeakoulun opinnoista on kysymys, tukioikeudenpalauttaminen vaatii aina opintopistevaatimuksen täyttymistä tai hyväksyttäviä syitä.

Jos opiskelija suorittaa alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa yliopistossa jaopintotuki on alemman korkeakoulututkinnon edistymisen seurannassa lakkautettu,opiskelija on edistynyt opinnoissaan riittävästi, kun hän on suorittanut alemmankorkeakoulututkinnon. Opintotuki voidaan myöntää ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamista varten, vaikka opiskelija ei olisi suorittanutkaan edistymisen seurannassahänelle asetettuja suoritusvaatimuksia (jos opiskelijalla on korkeakoulutukikuukausiajäljellä sen suorittamiseen).

Jos opiskelija on opiskellut koko tutkintoa ulkomaisessa korkeakoulussa eikä hänole edistynyt opinnoissaan riittävästi, opintotuki voidaan myöntää kotimaisessakorkeakoulussa suoritettaviin opintoihin, vaikka opiskelija ei olisi suorittanut riittävästiopintopisteitä tuen lakkauttamisen jälkeen.

77


1.4.5.1.8 Opintotuen lakkauttaminenJos opiskelija ei vastaa opintojen edistymistä koskevaan selvityspyyntöön, ei esitähyväksyttäviä syitä tai esitettyjä syitä ei hyväksytä, opintotuki lakkautetaan 1.1. alkaen.Lakkautuspäätökseen liitetään tiedote, jossa opiskelijalle kerrotaan mihin muihin Kelanetuuksiin hän saattaisi olla oikeutettu.

Jos opiskelija on suorittanut sekä alle 20 op lukuvuodessa että alle 5 op tukikuukauttakohti, on ensisijainen lakkautusperuste se, että opiskelija on suorittanut alle 20 oplukuvuodessa.

Jos opintotuen lakkauttamista 1.1. alkaen opintojen riittämättömän edistymisen vuoksiei voida käsitellä ajoissa, on tämän jälkeen aiheettomasti maksettu opintotuki perittävätakaisin.

1.4.5.1.9 Opintotuen hylkääminenJos opiskelija hakee opintotukea opintotuen lakkauttamisen tai määräaikaisentuen jälkeen, eikä täytä opintotuen myöntämisen ehtoja, opiskelijaa tulee kuullasiitä, onko hänellä hyväksyttäviä syitä (katso Hyväksyttävät syyt opintojenriittämättömälle edistymiselle). Opiskelijaa ei tarvitse kuulla, jos hyväksyttävä syyselviää Kelassa käytettävissä olevista tiedoista. Jos opiskelija ei esitä hyväksyttäviäsyitä, opintotukihakemus hylätään (katso Opintotuen myöntäminen lakkauttamisenjälkeen tai Opintotuen myöntäminen määräajan jälkeen).

Opintotukihakemus voidaan hylätä opintojen riittämättömän edistymisen perusteellavasta, kun opiskelija on nostanut opintotukea kyseisiin opintoihin vähintään yhdenlukuvuoden loppuun saakka. Sillä ei ole merkitystä, kuinka monelta kuukaudeltaopiskelija on nostanut opintotukea. Opintojen edistymisen seurannassa edistymistäarvioidaan viimeisimmän päättyneen lukuvuoden (seurantalukuvuosi) ajalta ja kokoopiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti.

1.4.5.1.10 Opintotuki ei maksussa seurannanjälkeiselle ajalle

Jos opiskelijalle ei ole seurannan toteutushetkellä myönnetty opintotukeaseurannan toteutuslukukauden jälkeiselle ajalle ei hän saa edistymistä koskevaaselvityspyyntöä. Opiskelijan opintojen edistyminen on kuitenkin tutkittu ohjelmallisestija opintotukijärjestelmään on viety tieto opintojen riittämättömästä edistymisestä.Kun opiskelija hakee opintotukea, tutkitaan opintojen edistyminen ennen opintotuenmyöntämistä.

Tässä tilanteessa opiskelijan edistymistä tutkitaan sellaisen viimeisimmän päättyneenlukuvuoden (seurantalukuvuosi) ajalta, jolloin opiskelija on saanut opintotukea ja kokoopiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti. Lisäksi tarkastellaan opiskelijanedistymistä tuettomalla ajalla. Tuettoman ajan katsotaan alkavan aikaisintaanseurantalukuvuoden päättymisen (1.8.) jälkeen.

78


Esimerkki

Opiskelija on nostanut lukuvuonna 2016 – 2017 opintotukea 6 kuukaudeltaja suorittanut 15 opintopistettä. Opiskelija on lakkauttanut opintotuen1.3.2017 lukien. Opiskelijalle ei ole lähetetty edistymisen seurannanselvityspyyntöä, koska opiskelija ei ole tuensaaja 1.1.2018 lukien. Opiskelijahakee opintotukea 1.2.2018 lukien. Opiskelijan osalta tulee tutkia, onkoedistyminen ollut riittävää 31.7.2017 mennessä. Jos ei ole, tutkitaan, onkoopiskelija suorittanut 20 opintopistettä tuettomalla ajalla eli 1.8.2017 lukien.

Tukioikeus tutkitaan samoin, jos opiskelija on saanut selvityspyynnön ja hänenopintotukensa olisi tullut lakkauttaa, mutta hänelle ei ole annettu päätöstälakkauttamisesta, koska opiskelija on esimerkiksi itse perunut tuen jo aikaisemmastaajasta ajankohdasta lukien.

Jos opiskelija ei täytä opintotuen myöntämisen ehtoja, opiskelijaa tulee kuulla siitä,onko hänellä hyväksyttäviä syitä (katso Hyväksyttävät syyt opintojen riittämättömälleedistymiselle). Jos opiskelija ei esitä hyväksyttäviä syitä, opintotukihakemus hylätään.

Esimerkki

Opiskelijan opintotuki on päättynyt 30.4.2018, opiskelija ei ole edistynytriittävästi ja hakee opintotukea keväällä 2019. Opintojen edistymisen seurantaon suoritettu syksyllä 2018. Opintotukijärjestelmään on viety tieto opintojenriittämättömästä edistymisestä lukuvuonna 2017 - 2018. Opiskelija hakeeopintotukea uudella hakemuksella keväällä 2019. Opiskelijan opintojenedistyminen tarkistetaan ennen tuen myöntämistä. Edistyminen ei oleollut riittävää 31.7.2018 saakka eikä tuettomalla ajalla 1.8.2018 jälkeen.Opiskelijaa kuullaan, mutta hänellä ei ole hyväksyttävää syytä syytä opintojenriittämättömään edistymiseen lukuvuonna 2017 - 2018. Opintotukihakemushylätään.

Jos opiskelija on suorittanut seurantalukuvuonna vähintään 20 opintopistettä, muttavähemmän kuin 5 opintopistettä tukikuukautta kohden, opintotuki voidaan myöntää, kunopiskelija on suorittanut 20 opintopistettä tuettomalla ajalla tai kun koko opiskeluajanopinnoissa edistyminen on riittävää.

Jos opiskelija on suorittanut seurantalukuvuonna alle 20 opintopistettä, opintotukivoidaan myöntää, kun opiskelija on suorittanut 20 opintopistettä tuettomalla ajalla.

Huomaa: Jos selvityspyyntöä opintojen edistymisestä ei lähetetä sen vuoksi, ettäopiskelijan tukikuukaudet ovat päättymässä 31.12. ja opiskelija peruu opintotukeasyyslukukaudelta, voidaan opintotuki myöntää seuraavan vuoden alusta lukienedistymistä tutkimatta, vaikka järjestelmä kehottaa tarkistamaan opintojen edistymisen.Tällaisessa tilanteessa syksyltä perutut tukikuukaudet siirtyvät seuraavalle keväälle,joten opintojen edistymisen tutkiminen ei ole tarpeen.

1.4.5.1.11 Opintotuen takautuva lakkauttaminen jatakaisinperintä

Opintotukilain 5 b §:n ja 27 §:n perusteella opintotuki voidaan lakkauttaa takautuen japeriä takaisin, jos opintosuorituksia on erityisen vähän ja olosuhteista ilmenee, etteiopintoja ole ollut tarkoituskaan harjoittaa päätoimisesti. Opintotukiasetuksen mukaisesti

79


suorituksia katsotaan olevan erityisen vähän, jos opintosuorituksia on keskimäärinvähemmän kuin 1,0 opintopiste tukikuukautta kohti seurantalukuvuoden aikana.

Vuosittain helmi-maaliskuussa tutkitaan ohjelmallisesti ne henkilöt, jotkaovat suorittaneet vähemmän kuin yhden opintopisteen tukikuukautta kohdenseurantalukuvuoden aikana. Mukana ovat myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät oleopiskelijoita seurannan toteutushetkellä, esimerkiksi poissa olevat tai opintonsakeskeyttäneet. Jos opiskelija on valmistunut seurantahetkeen mennessä ja hän ei olenostanut opintotukea valmistumisensa jälkeen, ei hänen osaltaan tutkita takautuvanlakkauttamisen tarpeellisuutta.

Tarve opintojen edistymisen seurannan yhteydessä tehtävälle takautuvallelakkauttamiselle ja takaisinperinnälle arvioidaan seurantalukuvuoden syksyynkohdistuneen tulovalvonnan jälkeen.

Esimerkki

Tulovalvonnan ja edistymisen seurannan takaisinperinnän suhde:Lukuvuoden 2018–2019 edistymisen seurannan takautuvan lakkauttamisenja takaisinperinnän tarve arvioidaan helmikuussa 2020 tehdyn tulovalvonnanjälkeen. Tulovalvonta kohdistuu vuoteen 2018, jolloin vuoden 2018 tuetperitään tarvittaessa takaisin. Tulovalvonnan jälkeen selvitetään, onkoopiskelija suorittanut alle 1 opintopistettä tukikuukautta kohti lukuvuonna2018–2019. Jos on, jäljelle jääneet lukuvuoden tukikuukaudet voidaanperiä takaisin edistymisen seurannan takaisinperintänä. Kevään 2019takaisinperintäharkintaa ei jätetä helmikuussa 2021 tehtävän tulovalvonnantehtäväksi.

Takautuva lakkauttaminen ja takaisinperintä voi kohdistua seurantalukuvuoteenja seurannan toteutuslukuvuoden syyslukukauteen.Käytettävissä olevien tietojenperusteella harkitaan, onko takautuva lakkauttaminen ja takaisinperintä olla aiheellinen.Harkinnassa voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavia asioita:

• mitä opiskelija on selvittänyt mahdollisessa syksyn edistymisen seurannanvastauksessaan

• onko jokin tukikuukausi muusta syystä perittävänä (esim. suostumus- taipoistoesitysvaiheessa)

• onko opiskelija saanut Kelasta muita etuuksia ja mistä syystä• onko opiskelija suorittanut tutkinnon ennen takautuvan lakkauttamisen harkintaa

Tämän jälkeen kuullaan opiskelijaa. Kuulemisen jälkeen harkitaan tapauskohtaisesti,onko takautuvaan lakkauttamiseen ja takaisinperintään aihetta.Takautuvalakkauttaminen ja takaisinperintä on aiheellinen, jos opiskelijan ei ole ollut tarkoituskaanopiskella.

Kuulemiskirjeessä asiakasta pyydetään selvittämään sitä, oliko hänen tarkoitusopiskella päätoimisesti tai vaikuttiko opintojen edistymiseen hyväksyttävä syy.

Opiskelijaa pyydetään selvittämään sitä, miten hän on osallistunut opetukseen.Opintotuen takautuvaa lakkauttamista ja takaisinperintää harkittaessa voidaanhuomioida esimerkiksi opintojaksot, joihin opiskelija on osallistunut, mutta joista hänei ole saanut opintopisteitä. Opiskelijaa pyydetään liittämään selvitykseensä tuloste taimuu selvitys, josta käy ilmi mahdolliset hylätyt opintosuoritukset ja/tai ilmoittautumisetopintojaksoille. Jos opiskelija kertoo, ettei hän voi toimittaa tällaista selvitystä (hänelläei esimerkiksi ole enää käyttöoikeutta korkeakoulun tietojärjestelmiin), opiskelijan omaselvitys asiasta on yleensä riittävä.

80


Jos opiskelija on tehnyt opinnäytetyötä tai muuta laajaa opintokokonaisuutta,selvitykseen pyydetään liittämään opinnäytetyön tai muun kokonaisuuden opettajanlausunto opintokokonaisuuden tekemisestä. Lausunnosta tulisi käydä ilmi se, milloinopintokokonaisuus on aloitettu, minä lukukausina sitä on tehty ja milloin kokonaisuus onopettajan arvion mukaan valmistumassa.

Asiasta päätettäessä voidaan ottaa huomioon myös opintojen edistymiseenvaikuttaneet hyväksyttävät syyt. Jos opiskelija ei ole edistynyt opinnoissaan esimerkiksioman sairauden tai vaikean elämäntilanteen tai lähiomaisen sairauden vuoksi,opiskelijan tulisi selvittää, miten tämä on vaikuttanut hänen opintoihinsa. Opiskelijaapyydetään liittämään selvitykseensä lääkärintodistus tai muu vastaava selvitys. Josopiskelija kertoo, ettei hän voi toimittaa tällaista selvitystä (hän ei esimerkiksi ole käynytlääkärissä), opiskelijan oma selvitys asiasta on yleensä riittävä.

Jos opiskelija esittää selvityksessään hyväksyttäviä syitä opintojen riittämättömälleedistymiselle, takautuva lakkauttaminen ei ole aiheellinen. Tästä ilmoitetaanopiskelijalle.

Tapaus tutkitaan myös väärinkäytöksenä, jos opiskelijan on nostanut tukea, vaikkahän ei ole opiskellut. Tapaus tutkitaan väärinkäytöksenä esimerkiksi, jos käy ilmi, ettäopiskelija on nostanut opintotukea, vaikka opiskelija ei ole aloittanut opintoja lainkaantai opiskelija on käytännössä lopettanut tai keskeyttänyt opinnot kokonaan esim. töihinmenon takia.

1.4.5.1.12 Opintojen edistymisen seurantakorkeakouluopinnoissa ennen 1.8.2011

Opintojen edistymisen seurannan periaatteita ja menettelyjä on muutettulainmuutoksella 1.8.2011 lukien. Ohessa kuvattu menettely koskee ennen 1.8.2011suoritettuja opintoja. Näitä menettelyjä ja periaatteita käytetään vielä lukuvuonna 2011 –2012 toteutettavissa opintojen edistymisen valvonnoissa.

Korkeakouluopiskelijan opintojen katsotaan edistyvän siten, että hän voi suorittaatutkinnon kyseisiä opintoja varten vahvistetussa tukiajassa, kun hänellä on tutkintoonsakuuluvia opintosuorituksia keskimäärin 5,5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Opintotukivoidaan kuitenkin myöntää esimerkiksi keskeytyksen jälkeen tai lisätukea haettaessataikka tuen maksamista jatkaa, kun opiskelijalla on hänen suorittamaansa tutkintoonkuuluvia opintosuorituksia vähintään keskimäärin 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti.

Vaikka opintosuorituksia koko edeltävältä opiskeluajalta on edellä mainittua vähemmän,opintotuki voidaan myöntää tai opintotuen maksamista jatkaa, jos opiskelijalla onopintosuorituksia arviointia edeltävän lukuvuoden tukikuukausien ajalta vähintäänkeskimäärin 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti.

Opintojen edistymistä ei kuitenkaan pidetä riittävänä, vaikka opiskelijalla olisitutkintoonsa kuuluvia opintosuorituksia keskimäärin vähintään 4,8 opintopistettätukikuukautta kohti, jos opiskelijalla ei ole edellisenä lukuvuotena suorituksia lainkaantai niitä on suhteessa käytettyihin tukikuukausiin nähden erityisen vähän. Erityisenvähäisenä määränä pidetään käytännössä suorituksia, joita on vähemmän kuinkeskimäärin 1,5 opintopistettä (tai 0,8 opintoviikkoa) tukikuukautta kohti.

Opiskelijalle, jonka opintotuki on lakkautettu riittämättömän opintomenestyksenperusteella, voidaan myöntää uudelleen opintotukea hakemuksesta. Hänellä tuleeolla opintotuen lakkauttamisen jälkeen uusia opintosuorituksia siten, että hänellä on

81


edellytykset suoriutua opinnoistaan opintotukilain 5 b §:n edellyttämällä tavalla niin, etteihänen opiskeluaikansa tule olennaisesti ylittämään kyseisiin opintoihin vahvistettuatukiaikaa. Yksittäistapauksessa hakemusta ratkaistaessa on otettava huomioon sekätuen lakkauttamisen jälkeiset opintosuoritukset että opiskelijan opintojen edistyminenennen opintotuen lakkauttamista.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ovat käytössä mitoitusjärjestelmienuudistuksen perusteella yhtenevät opintojen mitoitusperusteet, mistä johtuenuudistuksen seurauksena yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opintojenedistymisen seurantaan sovelletaan samanlaisia seurantaperusteita.

Sovellettava lainkohta (OTA 260/1994 4 §)

1.4.5.2 Toisen asteen opintojen edistymisen seurantaAikuisten perusopetuksessa edistyminen katsotaan riittäväksi, jos opiskelijanarvioidaan suorittavan oppimäärän enintään viidessä vuodessa.

Lukiokoulutuksessa opinnoissa edistyminen katsotaan riittäväksi, jos opiskelijanarvioidaan suorittavan lukion oppimäärän enintään neljässä vuodessa.

Ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opinnoissa edistyminenkatsotaan riittäväksi, jos opiskelijan voidaan arvioida suoriutuvan opinnoistaan enintäänyhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa.

Muissa opinnoissa edistyminen katsotaan riittäväksi, jos opiskelijan arvioidaansuoriutuvan opinnoistaan päätoimista opiskelua edellyttävässä koulutusajassa.

1.4.5.2.1 Oppilaitoksen valvontailmoitusOppilaitoksen tehtävänä on seurata opiskelijan opintojen edistymistä jailmoittaa riittämättömästä opintojen edistymisestä Kelalle valvontailmoituksella.Oppilaitoksen tulee harkita, milloin opinnoissa edistyminen on niin puutteellista, ettävalvontailmoituksen toimittaminen on aiheellista.

Toisen asteen opinnoissa ei ole määritelty tarkkoja opintosuoritusrajoja, jolloinopintojen katsottaisiin edistyvän riittävästi. Ohjeelliset rajat riittävälle edistymiselleovat keskimäärin 4,5 ops/opiskelukuukausi, 3 ov/opiskelukuukausi, 10 lukiokurssia /lukukausi tai aikuisten perusopetuksessa 22 kurssia / lukuvuosi. Tätäkin vähäisemmätsuoritukset voidaan katsoa riittäviksi, jos opinnot kuitenkin edistyvät (ei aiheettomiapoissaoloja ja suorituksia kertyy tasaisesti). Valvontailmoitus on tehtävä ainakin silloin,jos opintosuorituksia ei tietyn jakson tai lukukauden aikana ole ollenkaan.

Oppilaitoksen toimittamasta valvontailmoituksesta tulee selvitä, paljonkoopintosuorituksia opiskelijalla on ollut (osaamispisteet, opintoviikot, kurssit, yo-kokeet) viimeisimmän lukuvuoden aikana ja koko opiskeluaikana. Jos opintojenlaajuus on mitoitettu viikkotunteina, oppilaitoksen tulee muulla tavalla ottaa kantaa,miksi opiskelijan ei katsota edistyvän opinnoissaan riittävästi. Perusteet tulee kirjatavalvontailmoituksen lisätietoja-kohtaan.

Valvontailmoituksesta tulee myös ilmetä, onko opiskelija kuitenkin harjoittanutopintojaan normaalisti. Poissaolotuntimääriä ei tarvitse ilmoittaa. Jos opiskelija on

82


osallistunut opetukseen erityisen vähän, oppilaitos valitsee valvontailmoituslomakkeeltakohdan ”Opiskelija on harjoittanut opintojaan erityisen vähän (alle 20 %), eikä opintojaole ollut tarkoituskaan harjoittaa päätoimisesti”.

Jos valvontailmoitus on puutteellinen, pyydä puuttuvat tiedot suoraan oppilaitokseltapuhelimitse tai kirjeellä OTV02. Jos ilmoituksesta puuttuvat vain opintosuoritukset, äläpyydä lisätietoja oppilaitokselta, jos tiedot löytyvät KOSKI-tietovarannosta.

Oppilaitoksille on esitetty toive, että opintojen riittämättömästä edistymisestä eiilmoitettaisi Kelalle kesken lukuvuoden vaan mieluiten lukuvuoden päätyttyä. Tämävarsinkin siitä syystä, että laajoista opintokokonaisuuksista kirjataan suoritukset vastalukuvuoden päättyessä. Hyvin lyhyen ajan perusteella ei voida vielä arvioida, tuleekoopiskelijan päätoiminen opiskeluaika olennaisesti ylittämään kyseisiä opintoja vartenmääritellyn tukiajan.

Lukuvuodesta 2019-2020 alkaen oppilaitokset voivat ilmoittaa opintojenriittämättömästä edistymisestä haluamassaan aikataulussa, myös hyvin lyhyen ajankestäneiden opintojen perusteella. Jos opinnot ovat vasta alkamassa, opiskelijaa eikuulla opintojen riittämättömästä edistymisestä vaan hänelle kerrotaan, että opintojenedistymistä tullaan seuraamaan.

1.4.5.2.2 Ilmoitus seurannasta, liian vähäisetperusteet kuulemiselle

Lukuvuodesta 2019-2020 alkaen oppilaitokset voivat ilmoittaa opintojenriittämättömästä edistymisestä haluamassaan aikataulussa, myös hyvin lyhyen ajankestäneiden opintojen perusteella. Jos opinnot ovat vasta alkamassa, opiskelijaa eikuulla opintojen riittämättömästä edistymisestä vaan hänelle kerrotaan, että opintojenedistymistä tullaan seuraamaan. Samoin voidaan menetellä, jos opinnot ovat alussaedistyneet hyvin, mutta myöhemmässä vaiheessa opintojen edistyminen hidastuu jatarkastelujakso on hyvin lyhyt.

Oppilaitoksille lähetetään lukuvuoden ensimmäiset seurantaluettelot joulukuun alussa janiiden perusteella oppilaitokset lähettävät Kelaan valvontailmoituksia. Vuoden vaihteenvalvontailmoituksia olisi suositeltavaa arvioida seuraavasti:

1. Jos opiskelija on aloittanut opinnot samana syksynä ja kyseessä on ammatillinentutkinto, ilmoitetaan kaikissa tilanteissa opiskelijalle, että hänen opintojaantullaan seuraamaan toukokuussa (kirje OTI02). Ammatillisten tutkintojenopintokokonaisuudet ovat niin laajoja, että tässä vaiheessa ensimmäistäopiskeluvuotta ei voida arvioida opintojen edistymistä ainakaan kertyneidensuoritusten perusteella. Ilmoitusmenettelyä käytetään, vaikka opintosuorituksia olisi0 ja opiskelija olisi harjoittanut opintojaan erityisen vähän.

2. Jos opiskelija on aloittanut lukio-opinnot samana syksynä, voidaan toimia tilanteenmukaan. Lukiolaisilla on jo takanaan 2 jaksoa, joten suorituksia pitäisi jo ollaainakin jonkin verran.

a. Jos suorituksia ei ole lainkaan tai niitä on hyvin vähän ja opiskelija onharjoittanut opintojaan erityisen vähän, kuullaan opintojen riittämättömästäedistymisestä (OTL13).

b. Jos suorituksia on jonkin verran eikä oppilaitos ole ilmoittanut, että opiskelijaolisi harjoittanut opintojaan erityisen vähän, ilmoitetaan opiskelijalle, että hänenopintojaan tullaan seuraamaan toukokuussa (kirje OTI02).

83


3. Jos opiskelija on aloittanut opintonsa aiemmin, otetaan huomioon aiempienopiskeluvuosien suoritukset.

a. Jos opiskelija on esimerkiksi 1. vuoden aikana saanut mukavastiopintosuorituksia, mutta opinnot ovat hidastuneet 2. opiskeluvuoden syksyllä,voidaan käyttää ilmoitusmenettelyä (kirje OTI02).

b. Jos opiskelijalla on koko opiskeluaikana kertynyt vähäisesti suorituksia,voidaan käyttää kuulemismenettelyä (OTL13).

Ilmoitus seurannastaIlmoita opiskelijalle (kirjepohja OTI02), että oppilaitokselta saadun tiedon mukaanopinnoissa edistyminen ei ole ollut riittävää. Kerro, että Kela tutkii lukuvuoden (taisyyslukukauden) päättyessä, ovatko opinnot edistyneet riittävästi.

Ilmoituksessa on käsin täydennettävä kohta, missä ajassa opinnot tulisi suorittaa, jottaniiden edistymistä voitaisiin pitää riittävänä:

• Aikuisten perusopetus: 5 vuotta• Lukio: 4 vuotta• Ammatillinen perustutkinto: 4 vuotta• Muut koulutukset: koulutuksen laajuuden mukainen opiskeluaika

Tee opintotukeen Seuranta-työ (Tarkenne: Edistyminen) ja laita odottamaan toukokuun(tai joulukuun) alkuun saakka.

Esimerkki

Opiskelija on aloittanut ammatillisen perustutkinnon elokuussa 2019.Oppilaitos ilmoittaa joulukuussa 2019, että opinnot eivät ole edistyneetriittävästi. Ilmoita opiskelijalle, että hänen opintojensa edistymistä tullaanseuraamaan toukokuussa 2020.

Esimerkki

Opiskelija on aloittanut ammatillisen perustutkinnon tammikuussa 2020.Oppilaitos ilmoittaa toukokuussa 2020, että opinnot eivät ole edistyneetriittävästi. Ilmoita opiskelijalle, että hänen opintojensa edistymistä tullaanseuraamaan joulukuussa 2020.

Ilmoita oppilaitokselle kirjeellä OTV13, että opintotuen maksaminen jatkuu ja ettäopintoja tullaan seuraamaan myöhempänä ajankohtana.

Seuranta lukuvuoden (tai syyslukukauden) päättyessäKun otat toukokuussa (tai joulukuussa) käsiteltäväksi edistymisen seurannan työn, tutkiopintosuoritukset KOSKI-tietovarannosta.

1. Jos suorituksia on kertynyt kohtuullisesti, ilmoita opiskelijalle (kirjepohja OTI20),että suoritukset on tutkittu, opinnot ovat edistyneet riittävästi ja tuen maksaminenjatkuu. Ilmoita oppilaitokselle kirjeellä OTV13, että opintotuen maksaminen jatkuu.

2. Jos kirjattujen suoritusten perusteella on tarpeen, kuule opiskelijaa (kirjepohjaOTL20).

84


Huomautus

On hyvä huomioida, että ammatillisessa tutkintokoulutuksessa suorituksiakertyy vain näytöistä, joita annetaan tutkinnon osittain. Tutkinnon osat voivatolla laajoja ja näyttöjä ei välttämättä varsinkaan ensimmäisen opiskeluvuodenaikana kerry kovin paljon. Opiskelijalle kerrotaan kuulemisessa siitämahdollisuudesta, että hänen tulee osoittaa oppilaitoksen todistuksellajatkuva ja päätoiminen opiskelu, vaikka opintosuorituksia ei olisi kertynyt.

1.4.5.2.3 Selvityspyyntökirje opintojenriittämättömästä edistymisestä

Kun oppilaitos on ilmoittanut Kelalle opiskelijan opintojen riittämättömästä edistymisestäja riittämättömän edistymisen tarkastelujakso on vähintään lukukausi (mieluiten vuosi),opiskelijalle lähetetään selvityspyyntökirje OTL13.

Huomautus

Jos opinnot ovat kestäneet vasta hyvin lyhyen ajan tai tarkastelujaksoon myöhemmässä vaiheessa opintoja hyvin lyhyt, opiskelijaa ei yleensäkuulla vaan hänelle ilmoitetaan, että hänen opintonsa ovat seurannassa jaseuranta tullaan tekemään lukuvuoden (tai syyslukukauden) päättyessä.Ilmoitusmenettelystä lisää edellisessä luvussa.

Selvityspyyntökirjeeseen vastaamalla opiskelija voi selvittää syitä opintojensa hitaaseenedistymiseen sekä esittää, miten aikoo jatkossa edistyä opinnoissaan vaaditulla tavalla.Määräaikaa selvityspyyntökirjeeseen vastaamiselle annetaan yleensä 2 viikkoa.

Selvityspyyntökirjeessä opiskelijalle on kerrottava oppilaitoksen ilmoittamattiedot sekä ajankohta, josta lukien tuki tullaan mahdollisesti lakkauttamaan.Samalla opiskelijaa pyydetään toimittamaan jäljennös oppilaitoksen kanssatehdystä opiskelusuunnitelmasta. Asia on käsiteltävä ennen mahdollista tuenlakkauttamisajankohtaa.

Tuen maksaminen lakkautetaan selvityspyyntökirjeen lähettämistä seuraavan toisenkuukauden alusta lukien. Esimerkiksi jos selvityspyyntökirje lähetetään tammikuussa,tuki lakkautetaan maaliskuun alusta lukien. Opintotuen maksaminen jatkuu siispääsääntöisesti yhden maksuerän verran selvityspyyntökirjeen lähettämisen jälkeen.

Esimerkki

Opiskelija on aloittanut 180 osaamispisteen laajuiset ammatilliset opinnotelokuussa 2018. Kelassa ollaan 15.8.2019 käsittelemässä valvontailmoitusta,jonka mukaan opiskelija on suorittanut ensimmäisen lukuvuoden aikana15 osaamispistettä. Opiskelijalle lähetetään kuulemiskirje OTL13, jossakerrotaan, että opintotuen maksaminen lakkaa 1.10.2019 alkaen, josopiskelija ei vastaa kuulemiseen tai selvitys ei ole riittävä.

85


1.4.5.2.4 Arviointiperiaatteet KelassaOpintotuen maksamisen jatkuminen harkitaan tapauskohtaisesti opiskelijan esittämänselvityksen perusteella.

Opintotuen maksamista voidaan jatkaa, vaikka opintosuorituksia ei ole riittävästi,jos opiskelija esittää hyväksyttäviä syitä, joiden vuoksi opinnot ovat hidastuneet.Hyväksyttävä syy voi olla opiskelijan sairaus tai muu siihen rinnastettava opiskelukykyäheikentävä tekijä, hänen lähiomaisensa sairaus, hänen vaikea elämäntilanteensa taihänen opintojensa edistymiseen tilapäisesti vaikuttanut muu erityinen syy. Jos opiskelijavetoaa omaan sairauteensa, selvityksen liitteenä tulee olla lääkärintodistus tai muuvastaava selvitys.

Selvityspyyntökirjeessä opiskelijaa kehotetaan ottamaan yhteyttä oppilaitokseen jasopimaan opintojensa suorittamisesta jatkossa.Opiskelijan tulee toimittaa oppilaitoksenkanssa tehty suunnitelma Kelaan. Jos opiskelija on toimittanut selvityksen, jonkaperusteella opintojen edistymättömyydelle on hyväksyttävä syy, mutta oppilaitoksenkanssa tehty suunnitelma puuttuu, ole yhteydessä oppilaitokseen. Tiedustele, näyttääkösiltä, että opiskelijalla on aikomus jatkaa opintojaan siten, että opintotuen maksamistavoidaan jatkaa. Jos oppilaitokselta saadaan tieto, että opiskelija ei näytä edelleenkäänedistyvän opinnoissaan, opintotuen maksamista voidaan jatkaa määräaikaisellapäätöksellä tai tilanteen mukaan opintotuki voidaan myös lakkauttaa.

Erityisten syiden arvioinnistaOma sairaus tai muu siihen rinnastettava opiskelukykyä heikentävä tekijä (esim.lukihäiriö) on pääsääntöisesti hyväksyttävä syy, jonka perusteella opintotuenmaksamista voidaan jatkaa. Harkinnassa on kuitenkin huomioitava sairauden syy-yhteys opintojen hidastumiseen (sairauden kesto ja luonne).

Sairaus tai muu siihen rinnastettava opiskelukykyä heikentävä tekijä voi ollapitkäkestoinen tai jopa pysyvä. Ennen 1.8.2019 lainmuutosta edellytettiin, ettäopiskelu sai hidastua sairauden vuoksi vain tilapäisesti. Sairauden jatkuessa edelleenon arvioitava, pystyykö opiskelija jatkossa harjoittamaan päätoimisia opintoja.Jos opiskelija ei sairauden vuoksi pysty edelleenkään edistymään opinnoissaan,opiskelijaa voi tarvittaessa neuvoa mahdollisuudesta hakeutua sairauslomalle ja hakeasairauspäivärahaa. Jos opinnot koko aika etenevät, vaikkakin hieman hitaammin, eikäopiskelija halua keskeyttää opintojaan, opiskelija voi halutessaan pitää opintotuenmaksussa. Vaihtoehtoisina tukimuotoina voi tällaisessa tilanteessa selvittää myösnuoren kuntoutusrahaa tai koulutusta ammatillisena kuntoutuksena.

Jos opiskelija vetoaa lähiomaisen sairauteen, on arvioitava, miten lähiomaisensairaus on vaikuttanut opintojen hidastumiseen (esimerkiksi onko osallistunutlähiomaisen hoitamiseen, onko läheisen sairastuminen muutoin vaikeuttanut opintoihinkeskittymistä).

Muita hyväksyttäviä syitä (opiskelijan vaikea elämäntilanne tai tilapäisesti vaikuttanutmuu erityinen syy) voivat olla esimerkiksi

• opintojen aloittamiseen ja uuteen opiskelupaikkaan totutteluun liittyvät asiat, josnäihin liittyy jotain erityisiä vaikeuksia

• opintojen järjestelyyn liittyvät opiskelijasta johtumattomat syyt• lähiomaisen kuolema• avio- tai avoero

86


Hyväksyttäviä syitä eivät ole

• opintojen aikainen työssäkäynti taikka harrastus- tai järjestötoiminta• oleskelu muualla kuin opiskelupaikkakunnalla (jos se ei johdu hyväksyttävästä

syystä, kuten sairaan lähiomaisen hoitamisesta)

Muut arvioinnissa huomioitavat olosuhteetHarkinnassa voidaan ottaa huomioon myös valvontailmoituksen toimittamisen jälkeenkertyneet suoritukset, jos opiskelija näihin vetoaa ja osoittaa täten opintojensaedistymisen parantuneen.

Ensimmäisen valvontailmoituksen yhteydessä voidaan ottaa huomioon myösopiskelijan esittämä lupaus opintomenestyksen parantamisesta. Opiskelijan tuleetällöin selvityspyynnössään selvittää, miten hän aikoo jatkossa suoriutua paremminopinnoistaan. Pelkkä selvityspyyntöön vastaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan opiskelijantulee esittää jonkinlainen hyväksyttävä syy, miksi hänen opintonsa ovat hidastuneet.

Jos opintotuen maksamista on puutteellisesta opinnoissa edistymisestä huolimatta jokerran jatkettu (ja syy on muu kuin sairaus tai muu siihen rinnastettava opiskelukykyäheikentävä tekijä), saman erityisen syyn vuoksi opintotuen maksamista jatketaanuudelleen vain poikkeustapauksessa. Harkinnassa kiinnitetään tällöin huomiota siihen,onko tilanne muuttunut siten, että opiskelija jatkossa pystyy suoriutumaan opinnoistaanvaaditulla tavalla. Jos tilanne ei ole muuttunut, opintotuen maksamista ei samanerityisen syyn vuoksi jatketa. Toisen tai useamman valvontailmoituksen kohdallahyväksyttävien syiden harkinta on siis tiukempaa kuin ensimmäisen valvontailmoituksenyhteydessä.

Huomautus

Opintotuen maksamista voidaan puutteellisesta opinnoissa edistymisestähuolimatta jatkaa usemmankin kerran, jos syy on sairaus tai muu siihenrinnastettava opiskelukykyä heikentävä tekijä. Opiskelijalla voi esimerkiksi ollalukihäiriö, joka hidastaa edistymistä koko opintojen ajan. Jos opinnot kuitenkinkoko aika etenevät, vaikkakin hitaammin, opintotuen maksamista voidaanjatkaa.

Ensimmäisen lukukauden tai -vuoden vähäiset opintosuoritukset eivät vielä välttämättämerkitse sitä, että opiskelijan päätoiminen opiskeluaika tulisi olennaisesti ylittämäänkyseisiä opintoja varten määritellyn tukiajan. Ensimmäisen vuoden opiskelijanensimmäisen valvontailmoituksen kohdalla tuen maksamista voidaan yleensä jatkaa,jos opiskelija vastaa selvityspyyntökirjeeseen, esittää jonkinlaisen hyväksyttävän syynopintojen tilapäiseen hidastumiseen sekä on sopinut oppilaitoksen kanssa opintojensasuorittamisesta jatkossa.

Toisen tai useamman vuoden opiskelijan kohdalla kiinnitetään huomiota myösaiempaan opintomenestykseen. Jos opiskelija on aiemmin edistynyt opinnoissaannormaalisti, tuen maksamista voidaan tilapäisestä opintojen hidastumisesta huolimattajatkaa, jos opiskelija vastaa selvityspyyntökirjeeseen, esittää jonkinlaisen hyväksyttävänsyyn opintojen tilapäiseen hidastumiseen sekä on sopinut oppilaitoksen kanssaopintojensa loppuun saattamisesta.

87


1.4.5.2.5 Opintotuen maksamisen jatkaminen tailakkauttaminen

Jos opiskelijan selvitys hyväksytään, tuen maksamista voidaan jatkaa toistaiseksi taimääräaikaisesti.

Jos tuen maksamista jatketaan toistaiseksi, asiasta ilmoitetaan opiskelijalleasiakaskirjeellä OTI07 ja valvontailmoituksen lähettäneelle oppilaitokselleasiakaskirjeellä OTV13.

Tuen maksamisen jatkaminen määräaikaisestiJos opiskelijan opinnoissa edistymisen katsotaan edellyttävän erityistä seurantaa,tuen maksamista voidaan jatkaa määräaikaisesti. Määräaikaista myöntöä voidaankäyttää esimerkiksi silloin, kun ensimmäisen vuoden opiskelijan opinnot eivät käynnistykunnolla tai kun opiskelija on esittänyt hyväksyttävän syyn opintojen hidastumiseen,mutta opintojen edistyminen jatkossa arvioidaan epävarmaksi.

Jos opintotuen maksamista jatketaan määräaikaisesti, tuki tarkistetaan ja myönnetäänmääräaikaisena. Opiskelijalle kerrotaan suuntaa antavasti, paljonko opintoja hänentulisi määräajalla suorittaa, jotta opintojen voitaisiin katsoa edistyvän riittävästi. Lisääpäätökseen fraasi OTX43 (OTX68, jos koulutus ei ole KOSKI-tietovarannossa).

Määräajan alkamisajankohta on ratkaisuajankohtaa seuraavan kuukaudenensimmäinen päivä ja päättymisajankohta lukukauden loppu tai seuraavan lukukaudenloppu, jos lukukautta on jäljellä vähemmän kuin 3 kuukautta.

Määräajan aikana opintosuorituksia edellytetään yleensä 4,5 osaamispistettä tai 3opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti tai 10 lukiokurssia lukukautta kohti (2 kurssiaopiskelukuukautta kohti, jos kyseessä vajaa lukukausi). Tarvittaessa suoritustavoitteestaneuvotellaan oppilaitoksen kanssa.

Esimerkki

Myöntö ajalle 1.12.2015-31.5.2016: 6 kk * 4,5 osp = 27 osp, 1 kk * 2 kurssia +1 lukukausi (10 kurssia) = 12 kurssia

Esimerkki

Myöntö ajalle 1.2.2016-31.5.2016: 4 kk * 4,5 osp = 18 osp, 4 kk * 2 kurssia =8 kurssia

Määräaikaisesta myönnöstä ilmoitetaan oppilaitokselle asiakaskirjeellä OTV13.Kirjeessä kerrotaan, mille määräajalle opintotuki on myönnetty ja paljonko suorituksiaopiskelijalta tämän määräajan aikana edellytetään.

Tuen hakeminen määräajan jälkeenMääräajan päätyttyä opiskelijan tulee hakea opintotukea uudella hakemuksella.

Koulutus, joka on KOSKI-tietovarannossa

Jos opiskeluoikeus on KOSKI-tietovarannossa, suoritukset tarkistetaan sieltä. Josopiskelija on suorittanut vaaditut suoritukset, opintotuen maksamista voidaan jatkaa

88


toistaiseksi. Jos vaadittuja suorituksia ei löydy KOSKI-tietovarannosta, opiskelijaltapyydetään lisäselvitystä (kirje OTL14).

Koulutus, joka ei ole KOSKI-tietovarannossaJos opiskeluoikeutta ei ole KOSKI-tietovarannossa, jatkohakemukseen liitetäänoppilaitoksen todistus suoritetuista opinnoista. Jos oppilaitoksen todistus puuttuu tai onpuutteellinen, voit tiedustella opintosuorituksia suoraan oppilaitokselta puhelimitse taikirjeellä OTV01 tai pyytää niitä lisäselvityspyynnöllä opiskelijalta.

Jos opiskelija on suorittanut vaaditut suoritukset, opintotuen maksamista voidaan jatkaatoistaiseksi.

Jos opiskelija ei ole suorittanut määräajalla vaadittuja suorituksiaJos vaadittuja suorituksia ei ole suoritettu, opintotukihakemus pääsääntöisesti hylätään.Lisää päätökseen fraasi OTX64.

Opintokokonaisuudet ovat kuitenkin toisella asteella niin laajoja ja pitkäkestoisia,että Kelan asettamaa edellytystä ei välttämättä voi käytännössä saavuttaa. Kelalleriittää tällaisessa tilanteessa oppilaitoksen vahvistus, että opiskelija on oppilaitoksennäkemyksensä mukaan edistynyt opinnoissaan riittävästi.

Jos opiskelija ei ole suorittanut vaadittuja suorituksia, eikä opiskelija ole oppilaitoksennäkemyksen mukaan muutoinkaan edistynyt opinnoissaan, otetaan huomioonopiskelijan mahdollisesti hakemuksensa yhteydessä esittämä selvitys opintojen hitaastaedistymisestä (vrt. tuen maksamisen jatkaminen uudelleen saman erityisen syynperusteella).

Tuen lakkauttaminenJos opiskelija ei vastaa selvityspyyntökirjeeseen määräajassa tai opiskelijanesittämiä syitä opintojen hitaaseen edistymiseen ei voida pitää hyväksyttävinä,opintotuki lakkautetaan selvityspyyntökirjeessä kerrotusta ajankohdasta lukien.Lakkautuspäätöksestä tulee ilmetä, miksi opintotuki on lakkautettu ja miten tuki voidaanlakkauttamisen jälkeen myöntää uudelleen.

Jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntökirjeeseen, lisää päätökseen fraasi OTX44(lukio-opinnot), OTX45 (ammatilliset opinnot) tai OTX39 (tunteina mitoitetut opinnot).Jos opiskelija vastaa selvityspyyntökirjeeseen, mutta selvitys ei ole riittävä, lisääpäätökseen fraasi OTX46 (lukio-opinnot) OTX47 (ammatilliset opinnot) tai OTX39(tunteina mitoitetut opinnot).

Lisää lakkautuspäätökseen aina myös fraasi OTX49 (OTX69, jos koulutus ei oleKOSKI-tietovarannossa). Fraasissa opiskelijalle kerrotaan suuntaa antavasti, mitenpaljon suorituksia hänelle tulee kertyä, jotta tuki voidaan myöntää uudelleen. Opiskelijantulisi opintotuen lakkauttamisen jälkeen opiskella noin 4 kuukautta päätoimisesti ilmanopintotukea. Tämä tarkoittaa 18 osaamispisteen, 12 opintoviikon tai 10 lukiokurssinsuorittamista lakkautusajankohdasta lukien.

Opiskelijan esittämä selvitys opintojen hidastumisen syistä voidaan ottaa huomioon,vaikka se toimitettaisiin päätöksen antamisen jälkeen. Lakkautuspäätöstä voidaanopiskelijan esittämän selvityksen perusteella oikaista ja tuen maksamista jatkaalakkautusajankohdasta lukien.

Jos opiskelijan selvitys saapuu valitusaikana ja opiskelija vaatii selkeästi päätöksenoikaisemista, asia käsitellään valitusasiana. Jos päätöstä ei voida oikaista, valituslähetetään muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi. Jos kyseessä ei ole selkeästi

89


oikaisuvaatimus, asia käsitellään uutena hakemuksena. Jos tukea ei voida myöntääuudenkaan selvityksen perusteella, hakemus hylätään sillä perusteella, että opinnoteivät ole edistyneet riittävästi eikä opiskelijan antama selvitys ole riittävä (OTX46 lukiottai OTX47 muu toinen aste).

Jos opiskelijan selvitys saapuu valitusajan jälkeen ja opiskelija vaatii päätöksenoikaisemista alusta saakka, asia käsitellään lainvoimaisen päätöksenoikaisuvaatimuksena. Jos päätös tulisi muuttaa eduksi, se oikaistaan (erityisperusteidensyykoodi 11). Jos oikaisuvaatimus ei johda päätöksen muuttamiseen, oikaisuvaatimushylätään (syykoodi 04). Jos vaatimus ei sisällä uutta selvitystä, annetaan päätös asiantutkimatta jättämisestä (syykoodi 15).

Tuen hakeminen lakkauttamisen jälkeenOpintotuki voidaan lakkauttamisen jälkeen myöntää uudelleen, kun opiskelija osoittaaopintojensa edistyvän riittävästi. Opintotuen lakkautuspäätöksessä opiskelijalle onkerrottu suuntaa antavasti, miten paljon suorituksia hänelle tulee kertyä, jotta tukivoidaan myöntää uudelleen.

Kun opiskelija hakee opintotukea uudelleen lakkauttamisen jälkeen, arvioidaantapauskohtaisesti, voidaanko opintojen edistymistä pitää riittävänä. Toisen asteenopinnoissa ei ole määritelty tarkkoja opintosuoritusrajoja, jolloin opintojen katsottaisiinedistyvän riittävästi. Ohjeelliset rajat riittävälle edistymiselle ovat keskimäärin 4,5osp/opiskelukuukausi, 3 ov/opiskelukuukausi tai 10 lukiokurssia/lukukausi. Tätäkinvähäisemmät suoritukset voidaan katsoa riittäviksi, jos opinnot kuitenkin edistyvät (eiaiheettomia poissaoloja ja suorituksia kertyy tasaisesti).

Opiskelijan tulisi opintotuen lakkauttamisen jälkeen opiskella noin 4 kuukauttapäätoimisesti ilman opintotukea. Tämä tarkoittaa 18 osaamispisteen, 12 opintoviikon tai10 lukiokurssin suorittamista lakkautusajankohdasta lukien. Tuki voidaan lakkautuksenjälkeen myöntää uudelleen, kun opiskelija on suorittanut lakkautuspäätöksessävaaditun suoritusmäärän.

Koulutus, joka on KOSKI-tietovarannossa

Opiskelijan tulee hakea tuen jatkoa uudella hakemuksella. Jos opiskeluoikeus onKOSKI-tietovarannossa, suoritukset tarkistetaan sieltä. Jos opiskelija on suorittanutvaaditut suoritukset, opintotuen maksamista voidaan jatkaa toistaiseksi. Jos vaadittujasuorituksia ei löydy KOSKI-tietovarannosta, opiskelijalta pyydetään lisäselvitystä (kirjeOTL14).

Koulutus, joka ei ole KOSKI-tietovarannossa

Opiskelijan tulee hakea tuen jatkoa uudella hakemuksella. Jos opiskeluoikeutta ei oleKOSKI-tietovarannossa, jatkohakemukseen liitetään oppilaitoksen todistus suoritetuistaopinnoista. Jos oppilaitoksen todistus puuttuu tai on puutteellinen, voit tiedustellaopintosuorituksia suoraan oppilaitokselta puhelimitse tai kirjeellä OTV01 tai pyytää niitälisäselvityspyynnöllä opiskelijalta.

Jos opiskelija on suorittanut vaaditut suoritukset, opintotuen maksamista voidaan jatkaatoistaiseksi.

Jos opiskelija ei ole suorittanut määräajalla vaadittuja suorituksia

Lakkautuksen jälkeistä opintotukihakemusta ei saa hylätä pelkästään silläperusteella, että opiskelija ei ole suorittanut häneltä lakkautuspäätöksessä vaadittuasuoritusmäärää. Ratkaisussa tulee ottaa huomioon samat seikat kuin muutoinkin

90


opintojen edistymistä harkittaessa (OTL 5 b §:n 6 momentti). Hakemus voidaan hylätä,jos opiskelijan opiskeluajan voidaan hänen suoritustensa perusteella arvioida ylittävänopintoja varten määritellyn tukiajan eikä opiskelija ole esittänyt hyväksyttäviä syitäopintojen hitaaseen edistymiseen. Jos opintojen ei edelleenkään katsota edistyneenriittävästi, opintotukihakemus hylätään. Lisää päätökseen fraasi OTX65.

Jos opiskelija aloittaa uudet opinnot opiskelijavalinnan kautta, opintotuki uusiinopintoihin voidaan myöntää, vaikka opintotuki aiemmissa opinnoissa olisi lakkautettupuutteellisen opinnoissa edistymisen vuoksi.

1.4.5.2.6 Opintotuen takautuva lakkauttaminen jatakaisinperintä

Opintotuki voidaan periä takaisin, jos opintosuorituksia on erityisen vähän jaolosuhteista ilmenee, että opintoja ei ole ollut tarkoituskaan harjoittaa päätoimisesti.Jos oppilaitoksen ilmoituksen perusteella on aihetta epäillä, että opintotuki tulisilakkauttaa takautuvasti, opiskelijaa kuullaan opinnoissa edistymisen selvityspyynnönyhteydessä myös mahdollisesta opintotuen takautuvasta lakkauttamisesta (OTL19).Takautuvasta lakkauttamisesta kuuleminen on aiheellista ainakin silloin, jos opiskelijallaei ole lukuvuoden aikana ollenkaan opintosuorituksia tai olosuhteiden perusteellanäyttää siltä, että opintoja ei ole ollut tarkoituskaan harjoittaa päätoimisesti (suorituksialukukauden aikana erityisen vähän ja on harjoittanut opintojaan eli osallistunutopetukseen erityisen vähän eli alle 20 %).

Takautuvaa lakkauttamista voidaan harkita vasta kun opinnot ovat kestäneet vähintäänyhden lukukauden, mieluiten vähintään yhden lukuvuoden. Hyvin lyhyen ajan opintojenperusteella ei voida vielä arvioida, tuleeko opiskelijan päätoiminen opiskeluaikaolennaisesti ylittämään kyseisiä opintoja varten määritellyn tukiajan.

Esimerkki

Opiskelija on aloittanut lukio-opinnot elokuussa 2019. Kelassa ollaanjoulukuussa 2019 käsittelemässä valvontailmoitusta, jonka mukaanopiskelija on suorittanut ilmoituksen tekemiseen mennessä ensimmäisenlukuvuoden aikana 1 kurssin. Opiskelija on valvontailmoituksen mukaanharjoittanut opintojaan erityisen vähän. Opiskelijalle lähetetään kuulemiskirjeOTL13, jossa kerrotaan, että opintotuen maksaminen lakkaa 1.1.2020alkaen, jos opiskelija ei vastaa kuulemiseen tai selvitys ei ole riittävä.Vaikka opintosuorituksia on erityisen vähän ja opiskelija on osallistunutopetukseen erityisen vähän, ei voida arvioida, tuleeko opiskelijan päätoiminenopiskeluaika olennaisesti ylittämään kyseisiä opintoja varten määritellyntukiajan. Opintotuen takautuvaa lakkauttamista ei siis harkita näin lyhyen ajanopintojen perusteella.

Jos on aihetta epäillä, että opintotuki tulisi lakkauttaa takautuvasti, opintotuenmaksaminen keskeytetään heti selvityspyyntökirjeen lähettämisen yhteydessämaksuesteellä. Selvityspyyntökirjeessä on kerrottava oppilaitoksen ilmoittamat tiedot,mistä lukien opintotuen maksaminen on keskeytetty sekä mistä lukien opintotukitullaan mahdollisesti lakkauttamaan takautuvasti ja perimään takaisin. Tuen takautuvanlakkauttaminen ajankohta on pääsääntöisesti lukukauden alku tai muu ajankohta, jostalukien opiskelijan ei katsota harjoittaneen päätoimisia opintoja.

91


EsimerkkiOpiskelija on aloittanut 180 osaamispisteen laajuiset ammatilliset opinnotelokuussa 2018. Kelassa ollaan 15.8.2019 käsittelemässä valvontailmoitusta,jonka mukaan opiskelija on suorittanut ensimmäisen lukuvuoden aikana1 osaamispisteen. Opiskelija on valvontailmoituksen mukaan harjoittanutopintojaan erityisen vähän. Opiskelijalle lähetetään kuulemiskirje OTL19,jossa kerrotaan, että opintotuen maksaminen on keskeytetty 1.9.2019 alkaen.Kirjeessä kerrotaan, että opintotuki voidaan lakkauttaa takautuen 1.8.2018alkaen, jos opiskelija ei vastaa kuulemiseen tai selvitys ei ole riittävä.

Jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai esitettyä syytä ei voida pitäähyväksyttävänä, tuki lakkautetaan takautuvasti edellä kerrotusta ajankohdasta lukienja peritään takaisin. Tarvittaessa pyydetään suostumus myöntöpäätöksen oikaisuuntai haetaan muutoksenhakulautakunnalta päätöksen poistamista. Takaisinperinnässähuomioidaan normaalit takaisinperinnän kohtuullistamisperusteet (esim. taloudellinentilanne, sairaus). Lisää päätökseen fraasit OTX48 ja OTX49 (OTX69, jos koulutus ei oleKOSKI-tietovarannossa).

Jos opiskelija esittää hyväksyttävän syyn opintojensa hitaaseen edistymiseen (esim.sairaus), tuen maksamista voidaan jatkaa. Jos tuen maksamista ei jatketa, muttaopiskelijan esittämän selvityksen vuoksi tuen takaisinperintää ei katsota aiheelliseksi,tuki lakkautetaan opintotuen maksamisen keskeyttämisajankohdasta lukien (eitakautuvaa lakkauttamista ja takaisinperinnästä luopumista).

Jos opiskelija esittää hyväksyttävän syyn vasta liikamaksusta kuulemiskirjeen taivalituksen yhteydessä, lakkautuspäätöstä voidaan oikaista.

Oppilaitos voi ilmoittaa samalla valvontailmoituksella sekä opintojenedistymättömyydestä että opintojen keskeytymisestä. Käytä tällöin kuulemiskirjettäOTL17.

1.4.5.2.7 Opintojen edistymisen selvittäminenlisäajan opintotukihakemuksen yhteydessä

Kun opiskelija hakee opintotukea lisäajalle, Kela ei enää 1.8.2019 alkaen selvitäminkään koulutusten osalta oma-aloitteisesti, ovatko opinnot edistyneet opintojenlaajuuden mukaisella ajalla riittävästi.

Menettely ennen 1.8.2019 (ammatillinen perustutkintokoulutusennen 1.8.2018)

Huomautus

Ammatillisen perustutkintokoulutuksen, VALMA-koulutuksen tai TELMA-koulutuksen opiskelijalta ei enää 1.8.2018 alkaen pyydetä selvitystä jäljelläolevista opinnoista tai säännönmukaisella suoritusajalla suoritetuistaopinnoista, joten tässä osiossa kerrottu menettely ei enää koske näitäkoulutuksia.

Säännönmukaisella suoritusajalla opiskelevan opiskelijan oletetaan edistyvänopinnoissaan riittävästi, ellei oppilaitos ole tehnyt valvontailmoitusta opintojenriittämättömästä edistymisestä. Säännönmukaisella suoritusajalla opiskelevan

92


opiskelijan opintojen edistymistä ei yleensä tarvitse muutoin selvittää. Lisäajalleopintotukea hakevan opiskelijan opintojen riittämättömään edistymiseen voidaanpuuttua myös ilman oppilaitoksen toimittamaa valvontailmoitusta.

Jos opiskelija

• hakee opintotukea lisäajalle ja hän on säännönmukaisen suoritusajanaikana suorittanut alle puolet tutkinnon laajuuden mukaisista opinnoista(lukiokoulutuksessa suoritettu alle 40 kurssia) tai

• hakee uudelleen opintotukea lisäajalle samojen opintojen suorittamiseen, jotkahänen olisi tullut suorittaa jo aiemmin myönnetyn lisäajan aikana (suorittanut allepuolet suunnitelluista opinnoista),

opintotuki myönnetään määräajaksi.

Opiskelijalta ei pyydetä selvitystä opintojen hitaasta edistymisestä.

Opiskelijalle asetetaan myöntöpäätöksessä määräaika, jonka aikana hänen tuleesuorittaa vaadittu määrä opintosuorituksia, jotta tuen maksamista voidaan määräajanpäätyttyä jatkaa. Määräaika alkaa ajankohdasta, josta lukien opintotuki voidaanopiskelijan hakemuksen perusteella myöntää, ja sen päättymisajankohta on lukukaudenloppu tai seuraavan lukukauden loppu, jos lukukautta on jäljellä vähemmän kuin 3kuukautta.

Määräajan aikana opiskelijalle tulee kertyä vaadittu määrä opintosuorituksia.Opintosuorituksia vaaditaan yleensä 4,5 osaamispistettä tai 3 opintoviikkoaopiskelukuukautta kohti tai 10 lukiokurssia lukukautta kohti (2 kurssia opiskelukuukauttakohti, jos kyseessä on vajaa lukukausi). Katso tarkemmin etuusohje: Tuen maksamisenjatkaminen määräaikaisesti.

Päätökseen lisätään lisäperustelufraasi OTX53.

Jos opiskelija on hakemuksessaan selvittänyt hyväksyttävät syyt opintojen hitaaseenedistymiseen tai hän selvittää ne päätöksen saatuaan, opintotuki myönnetään haetulleajalle, kuitenkin enintään lukuvuodeksi. Opintotuki voidaan myöntää haetulla ajallemyös silloin, kun opintojen edistymistä on aiemmin selvitetty ja hitaaseen edistymiseenon ollut hyväksyttävä syy.

Määräaikaisesta myönnöstä ilmoitetaan oppilaitokselle asiakaskirjeellä OTV17.Kirjeessä kerrotaan, mille määräajalle opintotuki on myönnetty ja paljonko suorituksiaopiskelijalta tämän määräajan aikana edellytetään.

Määräajan päätyttyä opiskelijan tulee hakea opintotukea joko verkossa taikka OT15- tai OT1-lomakkeella. Hakemuksen liitteenä on oltava oppilaitoksen todistussuoritetuista opinnoista. Jos oppilaitoksen todistus puuttuu tai on puutteellinen,tiedustele opintosuorituksia suoraan oppilaitokselta puhelimitse tai kirjeellä OTV01.Tarvittaessa pyydä selvitystä opiskelijalta itseltään kirjeellä OTL03.

Jos opiskelija on suorittanut vaaditut suoritukset, opintotuki voidaan myöntää. Josvaadittuja suorituksia ei ole suoritettu, opintotukihakemus pääsääntöisesti hylätään.Lisää päätökseen fraasi OTX64. Opintokokonaisuudet ovat kuitenkin toisella asteellaniin laajoja ja pitkäkestoisia, että Kelan asettamaa edellytystä ei välttämättä voikäytännössä saavuttaa. Kelalle riittää tällaisessa tilanteessa oppilaitoksen vahvistus,että opiskelija on oppilaitoksen näkemyksen mukaan edistynyt opinnoissaan riittävästi.Jos opiskelija ei ole suorittanut vaadittuja suorituksia, eikä opiskelija ole oppilaitoksennäkemyksen mukaan muutoinkaan edistynyt opinnoissaan, otetaan huomioonopiskelijan hakemuksensa yhteydessä mahdollisesti esittämä selvitys opintojen

93


hitaasta edistymisestä. Selvityspyyntökirjettä opintojen hitaasta edistymisestä ei tässäyhteydessä tarvitse lähettää.

1.4.6 OpintotukiaikaKorkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa opintotukeen oikeuttava aika määräytyysuoritettavan tutkinnon, opintojen aloitusajankohdan ja opiskelijan aiempienkorkeakouluopintojen perusteella. Muissa opinnoissa opintotukea myönnetäänpäätoimisten opintojen ajaksi (OTL 65/1994 7 §).

VähimmäistukiaikaOpintotukea myönnetään opintoihin, jotka kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksikuukautta (kahdeksan viikkoa). Päätoimisiin opintoihin, jotka vähimmäiskestonsapuolesta oikeuttavat opintotukeen, voidaan myöntää opintotuki myös yhdelle erillisellekuukaudelle (esim. opiskelija täyttää määrätyn iän viimeisen opiskelukuukaudenaikana).

Enimmäistukiaika = kokonaistukiaika korkeakouluopinnoissaKorkeakouluopiskelua varten opintotukea voi saada yhteensä enintään

• 54 kuukaudeksi, jos uudet opinnot on läsnä olevana aloitettu 1.8.2017 tai senjälkeen

– 57 kuukaudeksi, jos uudet opinnot on läsnä olevana aloitettu 1.8.2017tai sen jälkeen ja jos opiskelija suorittaa 360 opintopisteen laajuistakorkeakoulututkintoa (LL ja ELL)

• 64 kuukaudeksi, jos uudet opinnot on läsnä olevana aloitettu 1.8.2014 - 31.7.2017tai

• 70 kuukaudeksi, jos uudet opinnot on läsnä olevana aloitettu ennen 1.8.2014.

Tukiaikaa määriteltäessä korkeakouluopinnoiksi luetaan opinnot yliopistoissa sekäopinnot vakinaisissa ammattikorkeakouluissa 1.8.1996 lukien ja väliaikaisissaammattikorkeakouluissa 1.8.1997 lukien. Tukikuukaudella tarkoitetaan kuukautta, jonkaaikana opiskelija saa opintorahaa tai 1.8.2011 lukien opintorahaa tai asumislisää (OTL65/1994 3 §).

Yhden korkeakoulututkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttava aika määräytyytutkinnon laajuuden perusteella. Enimmäistukiaikaa voidaan opiskelijan hakemuksestapidentää, jos opinnot ovat viivästyneet sairauden tai muun erityisen painavan syynvuoksi. Jos opiskelija hakee opintotukea uusiin korkeakouluopintoihin aiempienopintojen keskeyttämisen jälkeen, vähennetään aiempiin opintoihin käytetyttukikuukaudet uusiin opintoihin myönnettävästä enimmäistukiajasta.

Enimmäistukiaika muissa opinnoissaMuissa kuin korkeakouluopinnoissa opintotukea voidaan myöntää säännönmukaisenopiskeluajan päätyttyä enintään 12 kuukauden ajalle. Lukiokoulutuksessa jaammatillisessa perustutkintokoulutuksessa säännönmukaisella opiskeluajallatarkoitetaan neljää vuotta. Aikuisten perusopetuksessa säännönmukaisellaopiskeluajalla tarkoitetaan viittä vuotta. Lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessasäännönmukainen suoritusaika on yksi vuosi. Muussa koulutuksessa säännönmukainenopiskeluaika on opetussuunnitelman tai opetusohjelman mukainen suoritusaika.

94


Opintotukilain 7 §:ssä (Opintotukeen oikeuttava aika) tarkoitetaan ammatillisellaperustutkintokoulutuksella ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) nojallamäärättyjen tutkinnon perusteiden mukaista perustutkintokoulutusta. Ammatillisellaperustutkintokoulutuksella tarkoitetaan myös ammatillisesta peruskoulutuksestaannetun lain (630/1998, kumottu 1.1.2018) nojalla määrättyjen tutkinnon perusteidenmukaista opetussuunnitelmaperusteista ammatillista perustutkintokoulutusta.

Ammatillisella perustutkintokoulutuksella ei tarkoiteta ammatillisesta aikuiskoulutuksestaannetun lain (631/1998, kumottu 1.1.2018) nojalla määrättyjen tutkinnon perusteidenmukaista ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, joka on aloitettu ennen1.1.2018. Ks. tarkemmin Lisäajan opintotuki muussa koulutuksessa. Opiskelija voikuitenkin halutessaan siirtyä suorittamaan tutkintoaan uuden lain nojalla määrättyjentutkinnon perusteiden mukaisesti 1.8.2018 jälkeen, jolloin opintoihin sovelletaanammatillista perustutkintokoulutusta koskevia enimmäistukiaikoja.

Opintotuen enimmäistukiaika koskee samoja opintoja myös silloin, kun opiskelija jatkaakeskeytyneitä opintojaan toisessa oppilaitoksessa.

Opintotuki myönnetään ensin opintojen laajuuden tai opetussuunnitelman taiopetusohjelman mukaiselle suoritusajalle. Tämän jälkeen opintotuki myönnetäänpäätoimisten opintojen ajalle ja enintään lukuvuodeksi kerrallaan.

1.4.6.1 Korkeakouluopinnot 1.8.2005 lukienKeihin sovelletaan

Ohjeita sovelletaan opiskelijaan, joka ottaa opiskelijavalinnassa opiskelupaikanvastaan tai kirjoittautuu ensimmäisen kerran läsnä olevaksi 1.8.2005 tai sen jälkeen(käytännössä lukuvuodeksi 2005–2006).

Enimmäistukiaikasäännöksiä on muutettu seuraavasti:

• 1.8.2017 tai sen jälkeen aloittaneet: tavoiteaika + 3 tukikuukautta(opintolainahyvitys)

• 1.8.2014 – 31.7.2017 aloittaneet: tavoiteaika + 5 tukikuukautta (opintolainahyvitys)• 1.8.2011 alkaen kaksiportainen yliopistotuki• 1.8.2005 – 31.7.2014 aloittaneet: tavoiteaika + 10 tukikuukautta

(opintolainavähennys)• 1.7.1992 – 31.7.2005 aloittaneet: säädöksissä määritellyt kiinteämääräiset tukiajat• ennen 1.7.1992 aloittaneet: 7-vuotissääntöläiset opintotukilaissa 28/1972

Opiskelijan tutkintokohtainen enimmäistukiaika määräytyy sen mukaan, milloin hänon ensimmäisen kerran ilmoittautunut läsnä olevaksi opiskelijaksi ensimmäisiinkorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihinsa.

Opiskelijalla voi kuitenkin olla aiempia korkeakouluopintoja, jos ne ovat muita kuintutkinto-opintoja (esim. korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta). Hän onmyös voinut saada niihin korkeakoulutukea (esim. korkeakoulussa suoritettavaanammatilliseen täydennyskoulutusohjelmaan). Tutkintokohtainen enimmäistukiaikamääräytyy nimenomaisesti ensimmäisten korkeakoulututkinto-opintojen ensimmäisenläsnäololukukauden mukaan.

Opiskelijan ensimmäiset korkeakoulututkinto-opinnot voivat olla ulkomaisessakorkeakoulussa suoritettuja opintoja, eikä sillä ole merkitystä, onko opiskelija silloin ollutSuomen opintotuen piirissä. Korkeakoulututkinto-opintojen aloittamisena huomioidaan

95


myös ulkomaiset short-cycle tertiary education -opinnot, jotka ovat yleensä 2-vuotisia lyhyttutkintoja (esim. Foundation degree ja HND Kansainyhteisömaissa,erhvervsakademiuddannelse Tanskassa ja 120 pisteen högskoleexamen Ruotsissa)

Enimmäistukiaikaa koskevat muutokset koskevat ainoastaan tutkinto-opintoja, eli neeivät vaikuta muiden kuin tutkinto-opintojen opintotukeen oikeuttavaan aikaan.

Ensimmäiset korkeakoulututkinto-opinnot on aloitettu 1.8.2017tai sen jälkeen

Korkeakouluopintojen enimmäistukiaikasäännöt ja -esimerkit koskevatkorkeakouluopiskelijaa, joka on läsnä olevana aloittanut ensimmäisetkorkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2017 (syyslukukaudella 2017) tai sen jälkeen.

• Ohjeessa on suluissa merkitty enimmäistukiaika opiskelijalla, joka on aloittanutensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2005 - 31.7.2017.

– Suluissa oleva ensimmäinen luku koskee opiskelijaa, joka on aloittanutensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2014 - 31.7.2017.

– Suluissa oleva kauttaviivalla erotettu jälkimmäinen luku koskee opiskelijaa,joka on aloittanut ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2005 - 31.7.2014.

Enimmäistukiajan määrittelyTutkintojen laajuudet määritellään yliopistolaissa ja ammattikorkeakoululaissa.Opintotukea myönnetään Suomessa yhden korkeakoulututkinnon suorittamiseenkyseisen tutkinnon yliopistolain tai ammattikorkeakoululain nojalla säädettyä laajuuttavastaavan ajan eli tavoiteajan perusteella. Tavoiteaika saadaan jakamalla tutkinnonopintopisteiden mukainen laajuus lukuvuoden opintojen keskimääräistä työpanostavastaavalla 60 pisteellä (tai 30 opintopisteellä lukukautta kohti). Tutkintokohtainenenimmäistukiaika määräytyy siis suoritettavan tutkinnon laajuuden mukaisen ajan elitavoiteajan perusteella.

Opintotukeen oikeuttava aika on enintään yhdeksän kuukautta tutkinnon laajuudenmukaista lukuvuotta kohti lisättynä 3 kuukaudella (tai 5 / 10 kuukaudella, josensimmäiset korkeakoulututkinto-opinnot on aloitettu 1.8.2014 - 31.7.2017 / 1.8.2005- 31.7.2014). Täydet lukuvuodet ylittävältä puolelta lukuvuodelta tukiajaksi lasketaan 5kuukautta.

Jos opiskelijalla on opiskeluoikeus alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon,tukeen oikeuttava aika määräytyy edellä tarkoitetulla tavalla näiden tutkintojenyhteenlasketun laajuuden perusteella.

Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa tai pelkästään ylempää korkeakoulututkintoasuorittamaan hyväksytyn opiskelijan opintotukeen oikeuttava aika määräytyy tutkinnonlaajuuden perusteella lisättynä 3 kuukaudella (tai 5 / 10 kuukaudella).

Sovellettava lainkohta OTL 65/1994 7 § 3 mom.

Esimerkki

Yhteensä 300 opintopisteen laajuisen alemman ja ylemmänkorkeakoulututkinnon opintotukeen oikeuttava aika on 5 lukuvuotta x 9kuukautta + 3 kuukautta = 48 kuukautta (5 lv x 9 kk + 5 / 10 kk = 50 / 55kuukautta)

96


Esimerkki

210 opintopisteen laajuisen ammattikorkeakoulututkinnon opintotukeenoikeuttava aika on 3,5 lukuvuotta x 9 kuukautta + 3 kuukautta = 35 kuukautta(3,5 lv x 9 kk + 5 / 10 kk = 37 / 42 kuukautta)

Ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettavan tutkinnon opintotukeen oikeuttava aikamääräytyy tutkinnon laajuuden tai ohjeellisen keston mukaan samoin perustein kuinSuomessa suoritettavissa korkeakoulututkinnoissa. (OTL 65/1994 7 § 6 mom.)

1.4.6.1.1 Yliopisto-opinnotOhjeessa kerrottu tutkintokohtainen enimmäistukiaika koskee opiskelijaa, joka onaloittanut ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2017 tai sen jälkeen.Suluissa oleva ensimmäinen enimmäistukiaika koskee opiskelijaa, joka on aloittanutensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2014 - 31.7.2017, ja kauttaviivallaerotettu jälkimmäinen enimmäistukiaika koskee opiskelijaa, joka on aloittanutensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2005 - 31.7.2014.

Opintotukeen oikeuttava aika on enintään seuraava, kun opiskelija on otettusuorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa tai ylempääkorkeakoulututkintoa ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa (OTA869/2017 4 § 3 ja 4 mom.):

• 48 (50 / 55) kuukautta, kun alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnonyhteenlaskettu laajuus on 300 opintopistettä,

– (poikkeuksena Aasian ja Afrikan kielet ja kulttuuri 64 kuukautta, kunensimmäiset korkeakoulututkinto-opinnot on aloitettu ennen 1.8.2017)

• 53 (55 / 60) kuukautta, kun alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus onyhteensä 330 opintopistettä

• 57 (59 / 64) kuukautta, kun alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus onyhteensä 360 opintopistettä.

Alemman korkeakoulututkinnon opintotukeen oikeuttava aika on enintään seuraava,kun opiskelija on otettu suorittamaan pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa(OTA 869/2017 4 § 1 mom.):

• 30 (32 / 37) kuukautta, kun tutkinnon laajuus on 180 pistettä• 35 (37 / 42) kuukautta, kun tutkinnon laajuus on 210 pistettä

Erillisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten opintotukeen oikeuttavaaika on enintään seuraava (OTA 869/2017 4 § 2 mom.):

• (24 kuukautta, kun tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä – koskee ainoastaanennen 1.1.2014 aloitettuja opintoja)

• 21 (23 / 28) kuukautta, kun tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä• 26 (28 / 33) kuukautta, kun tutkinnon laajuus 150 opintopistettä• 30 (32 / 37) kuukautta, kun tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä.

Maisteriohjelmassa tai muussa erillisen ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamisessa enimmäistukiaika määräytyy suoritettavan ylemmänkorkeakoulututkinnon laajuuden perusteella. Opiskelija katsotaan korkeakoulututkinnonsuorittaneeksi ja hän on siten 54 kuukauden kokonaistukiajan piirissä, eli aiemminkäytetyt korkeakoulutukikuukaudet vähennetään 54:stä (vähennetään 64:stä tai70:stä, jos uudet opinnot on aloitettu 1.8.2014 - 31.7.2017 tai ennen 1.8.2014). Näissätilanteissa sillä ei ole merkitystä, onko opiskelija suorittanut korkeakoulututkintoa, minkä

97


tutkinnon tai opintoalan suorittamisoikeus hänellä on aiemmin ollut ja millä tavallahän on saanut pelkän ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisoikeuden (tutkinnonlaajuus on 90, 120, 150 tai 180 opintopistettä).

Jos alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija luopuuoikeudestaan suorittaa alempi korkeakoulututkinto suorittaakseen pelkästäänylemmän korkeakoulututkinnon, enimmäistukiaika on tarkistettava. Erillisen ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamiseen käytettävä tukiaika ei saa ylittää suoritettavantutkinnon laajuuden perusteella määräytyvää enimmäistukiaikaa. Tukiaika lasketaansiitä lukien, kun opiskelija on luopunut alemman korkeakoulututkinnon suorittamisesta.

Kun opiskelija on ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen aloittanutalemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen 1.8.2011 tai sen jälkeen,yliopisto-opintotuki on myönnetty kaksiportaisena. Jos opiskelija luopuu alemmankorkeakoulututkinnon suorittamisesta, opintotuki on tarkistettava ja myönnettäväylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Tarkistus on tehtävä takautuvastisiitä kuukaudesta alkaen, kun opiskelija on luopunut alemman korkeakoulututkinnonsuorittamisesta (tarvittaessa 18 päivän sääntöä käyttäen).

Esimerkki

Ensimmäiset korkeakoulututkinto-opinnot on aloitettu ennen 1.8.2014

Opiskelija on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon ja käyttänyt siihen 27tukikuukautta. Hän on aloittanut alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamisen, johon on myönnetty (64 - 27 =) 37 tukikuukautta.

Opiskelija on saanut erillisen ylemmän korkeakoulututkinnonsuoritusoikeuden 10. tammikuuta. Tammikuulta ja sen jälkeisiltä kuukausiltajo maksetut opintotuet ovat erillisen ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamiseen käytettyjä tukikuukausia. Erillisen ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamiseen voidaan myöntää opintotukea enintään28 tukikuukautta tammikuusta alkaen.

Tuen myöntäminen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamiseen

Ennen 1.8.2011 aloitetut opinnot

Jos opiskelija on otettu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa ja hänon aloittanut kyseiset opinnot läsnä olevana opiskelijana ennen 1.8.2011, opintotukimyönnetään hänelle molempien tutkintojen suorittamiseen niiden yhteenlasketunlaajuuden perusteella koko tukiajalle.

1.8.2011 tai sen jälkeen aloitetut opinnot: kaksiportainen yliopistotuki

Tämän ohjeen enimmäistukiaikasäännöt ja -esimerkit koskevat korkeakouluopiskelijaa,joka on läsnä olevana aloittanut ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2017(syyslukukaudella 2014) tai sen jälkeen.

• Ohjeessa on suluissa merkitty enimmäistukiaika opiskelijalla, joka on aloittanutensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2005 - 31.7.2017.

– Suluissa oleva ensimmäinen luku koskee opiskelijaa, joka on aloittanutensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2014 - 31.7.2017.

– Suluissa oleva kauttaviivalla erotettu jälkimmäinen luku koskee opiskelijaa,joka on aloittanut ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2005 - 31.7.2014.

98


Opiskelija saa tutkintokohtaisen enimmäistukiajan sen mukaan, milloin hän onensimmäisen kerran ilmoittautunut läsnä olevaksi opiskelijaksi ensimmäisiinkorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihinsa.

Opiskelijalla voi kuitenkin olla aiempia korkeakouluopintoja, jos ne ovat muita kuintutkinto-opintoja (esim. korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta). Hän onmyös voinut saada niihin korkeakoulutukea (esim. korkeakoulussa suoritettavaanammatilliseen täydennyskoulutusohjelmaan). Tutkintokohtainen enimmäistukiaikamääräytyy nimenomaisesti ensimmäisten korkeakoulututkinto-opintojen ensimmäisenläsnäololukukauden mukaan.

Enimmäistukiaikaa koskevat muutokset koskevat ainoastaan tutkinto-opintoja. Ne eivätvaikuta muiden kuin tutkinto-opintojen opintotukeen oikeuttavaan aikaan.

Jos opiskelija on otettu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoaja hän on ottanut opiskelijavalinnassa kyseisen opiskelupaikan vastaan 1.8.2011tai myöhemmin taikka hän on ilmoittautunut ensimmäisen kerran läsnä olevaksikyseisissä opinnoissa syyslukukaudella 2011 tai myöhemmin, opintotuki myönnetäänerikseen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Opintotukimyönnetään kaksiportaisena, vaikka opiskelija olisi aloittanut ensimmäisetkorkeakouluopintonsa ennen 1.8.2011. Menettely koskee ainoastaan Suomessasuoritettavia yliopistotutkintoja.

Vaikka tuki myönnetään erikseen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamiseen, tukeen oikeuttava aika on kuitenkin yhteensä enintään näidentutkintojen yhteenlasketun laajuuden mukainen, eli enimmäistukiaika määräytyy entisinperustein.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten myönnettävä enimmäistukiaikalyhenee, jos opiskelija käyttää paljon tukikuukausia alemman korkeakoulututkinnonsuorittamiseen. Jos opiskelija käyttää vähän tukikuukausia alemmankorkeakoulututkinnon suorittamiseen, hän voi saada käyttöönsä kaikki ylemmänkorkeakoulututkinnon laajuuden mukaiset enimmäistukikuukaudet. Ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamiseen myönnettävä enimmäistukiaika ei kuitenkaanvoi olla ylemmän korkeakoulututkinnon laajuuden mukaista tutkintokohtaistaenimmäistukiaikaa suurempi. Opiskelija voi siis ”menettää” tukikuukausia (tutkintojenyhteenlasketun laajuuden mukaista enimmäistukiaikaa), jos hän käyttää alemmankorkeakoulututkinnon suorittamiseen hyvin vähän tukikuukausia.

Voit tarkistaa eri tutkintojen laajuudet, tavoiteajat ja tutkintokohtaiset enimmäistukiajatopintotuen työvälineistä Sinetin Ratkaisutyösivustolta.

• Yleisin yliopistotutkinto (300 op):alempi korkeakoulututkinto 180 op (30 kk) ja ylempi korkeakoulututkinto 120op (21 kk), yhteensä enintään 48 tukikuukautta(alempi korkeakoulututkinto 180 op (32 / 37 kk) ja ylempi korkeakoulututkinto 120op (23 / 28 kk), yhteensä enintään 50 / 55 tukikuukautta)

– Ensimmäisen hakemuksen perusteella opiskelijalle myönnetään tuki enintään30 (32 / 37) tukikuukaudeksi ja alemman korkeakoulututkinnon suorittamisenjälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen enintään 21 (23 / 28)tukikuukaudeksi. Tukeen oikeuttava aika on kuitenkin yhteensä enintään 48(50 / 55) kuukautta.Jos opiskelija käyttää alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen enintään27 tukikuukautta, hän voi saada ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen21 (23 / 28) tukikuukautta.

• Psykologian tai musiikin maisteri (330 op):

99


alempi korkeakoulututkinto 180 op (30 kk) ja ylempi korkeakoulututkinto 150op (26 kk), yhteensä enintään 53 tukikuukautta(alempi korkeakoulututkinto 180 op (32 / 37 kk) ja ylempi korkeakoulututkinto 150op (28 / 33 kk), yhteensä enintään 55 / 60 tukikuukautta)

– Psykologian tai musiikin kandidaattia suorittavalle myönnetään tukiensimmäisen hakemuksen perusteella enintään 30 (32 / 37) tukikuukaudeksija alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamiseen enintään 26 (28 / 33) tukikuukaudeksi.Tukeen oikeuttava aika on kuitenkin yhteensä enintään 53 (55 / 60) kuukautta(psykologian tai musiikin maisteri).Jos opiskelija käyttää alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen enintään27 tukikuukautta, hän voi saada ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen26 (28 / 33) tukikuukautta.

• Kuvataiteen maisteri (330 op):alempi korkeakoulututkinto 210 op (35 kk) ja ylempi korkeakoulututkinto 120op (21 kk), yhteensä enintään 53 tukikuukautta(alempi korkeakoulututkinto 210 op (37 / 42 kk) ja ylempi korkeakoulututkinto 120op (23 / 28 kk), yhteensä enintään 55 / 60 tukikuukautta)

– Kuvataiteen kandidaattia suorittavalle myönnetään tuki ensimmäisenhakemuksen perusteella enintään 35 (37 / 42) kuukaudeksi ja alemmankorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamiseen enintään 21 (23 / 28) tukikuukaudeksi. Tukeen oikeuttava aikaon kuitenkin yhteensä enintään 53 (55 / 60) kuukautta (kuvataiteen maisteri).Jos opiskelija käyttää alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen enintään32 tukikuukautta, hän voi saada ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen21 (23 / 28) tukikuukautta.

• Aasian ja Afrikan kielet ja kulttuuri (300 op):alempi korkeakoulututkinto 180 op (30 kk) ja ylempi korkeakoulututkinto 120op (21 kk), yhteensä enintään 48 tukikuukautta(alempi korkeakoulututkinto 180 op (32 / 37 kk) ja ylempi korkeakoulututkinto 120op (23 / 28 kk), yhteensä enintään 55 ja hakemuksesta 64 / 64 tukikuukautta)

– Opiskelijalle, jonka tutkinnon pääaine on Aasian ja Afrikan kielet ja kulttuuri,myönnetään tuki ensimmäisen hakemuksen perusteella enintään 30 (32 /37) tukikuukaudeksi ja alemman korkeakoulututkinnon suorittamisenjälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen enintään 21 (23 / 28)tukikuukaudeksi. Tukeen oikeuttava aika on yhteensä 48 (55 ja hakemuksesta64 / 64) kuukautta.

– Jos 1.8.2014 - 31.7.2017 opintonsa aloittanut on käyttänyt 55 tukikuukauttaeikä hän ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, hänelle voidaanhakemuksesta myöntää lisätukena enintään 9 tukikuukautta. Kyse ei oleenimmäistukiajan pidentämisestä, eli erityisiä syitä opintojen viivästymiseen eiselvitetä.

– Jos opiskelija käyttää alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen enintään27 (32 / 36) tukikuukautta, hän voi saada ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamiseen 21 (23 + 9 / 28) tukikuukautta.

• Eläinlääketieteen lisensiaatti (360 op):alempi korkeakoulututkinto 180 op (30 kk) ja ylempi korkeakoulututkinto 180op (30 kk), yhteensä enintään 57 tukikuukautta(alempi korkeakoulututkinto 180 op (32 / 37 kk) ja ylempi korkeakoulututkinto 180op (32 / 37 kk), yhteensä enintään 59 / 64 tukikuukautta)

– Eläinlääketieteen kandidaattia suorittavalle myönnetään tuki ensimmäisenhakemuksen perusteella enintään 30 (32 / 37) kuukaudeksi ja alemmankorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon

100


suorittamiseen enintään 30 (32 / 37) tukikuukaudeksi. Tukeen oikeuttavaaika on kuitenkin yhteensä enintään 57 (59 / 64) kuukautta (eläinlääketieteenlisensiaatti).Jos opiskelija käyttää alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen enintään27 tukikuukautta, hän voi saada ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen30 (32 / 37) tukikuukautta.

• Lääketieteen lisensiaatti 360 op enimmäistukiaika on 57 (59 / 64)tukikuukautta Hammaslääketieteen lisensiaatti 330 op enimmäistukiaika on53 (55 / 60) tukikuukautta

– (ennen 1.8.2011 aloitetun 300 opintopisteen hammaslääketieteenlisensiaattitutkinnon enimmäistukiaika on 55 tukikuukautta)Lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa ei ole erikseensuoritettavaa alempaa korkeakoulututkintoa, eli opintotuki myönnetään kerrallakoko tutkintokohtaiselle enimmäistukiajalle.

Alempaa korkeakoulututkintoa koskevassa myöntöpäätöksessä ja näidenopintojen aikana annettavissa tarkistuspäätöksissä opiskelijalle kerrotaan, mitenenimmäistukiaika määräytyy. Esimerkiksi 180 ja 120 opintopisteen laajuisessatutkinnossa:

Ensimmäiset korkeakoulututkinto-opinnot on aloitettu 1.8.2017 tai sen jälkeen

”Opintotuki on myönnetty alemman korkeakoulututkinnonsuorittamista varten, jonka laajuuden mukainen enimmäistukiaika on30 tukikuukautta.

Kun olette suorittanut alemman korkeakoulututkinnon, ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamiseen voidaan myöntää enintään21 tukikuukautta. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamista varten voitte kuitenkin saada yhteensä enintään 48tukikuukautta.

Aiemmin käytetyt korkeakoulutukikuukaudet vähennetään 48tukikuukauden enimmäistukiajasta. Aiemmin käyttämännetukikuukaudet voivat siten lyhentää ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamista varten myönnettävää tukiaikaa. Olette pp.kk.vvvvmennessä käyttänyt kaikkiaan nn korkeakoulutukikuukautta.”

Ensimmäiset korkeakoulututkinto-opinnot on aloitettu 1.8.2014 - 31.7.2017

”Opintotuki on myönnetty alemman korkeakoulututkinnonsuorittamista varten, jonka laajuuden mukainen enimmäistukiaika on32 tukikuukautta.


Aiemmin käytetyt korkeakoulutukikuukaudet vähennetään 50tukikuukauden enimmäistukiajasta. Aiemmin käyttämännetukikuukaudet voivat siten lyhentää ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamista varten myönnettävää tukiaikaa. Olette pp.kk.vvvvmennessä käyttänyt kaikkiaan nn korkeakoulutukikuukautta.”


101


"Opintotuki on myönnetty alemman korkeakoulututkinnonsuorittamista varten, jonka laajuuden mukainen enimmäistukiaika on37 tukikuukautta.


Aiemmin käytetyt korkeakoulutukikuukaudet vähennetään 55tukikuukauden enimmäistukiajasta. Aiemmin käyttämännetukikuukaudet voivat siten lyhentää ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamista varten myönnettävää tukiaikaa. Olette pp.kk.vvvvmennessä käyttänyt kaikkiaan nn korkeakoulutukikuukautta.

Tuki ylempään kk-tutkintoon: hakemuksetta

Kun Kela on saanut tiedon alemman korkeakoulututkinnon suorittamisesta, opiskelijalleannetaan hakemuksetta päätös opintotuesta ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamiseen edellyttäen, että opiskelija yliopistolta saadun tiedon mukaan jatkaaopintojaan.

Jos alemman korkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija jatkaa opintojaanylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi, alemman korkeakoulututkinnonsuorittamiskuukausi on alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytettytukikuukausi tai tukeen oikeuttava opiskelukuukausi siitä riippumatta, mikä oli alemmankorkeakoulututkinnon suorittamispäivä.

Opintotuki myönnetään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten alemmankorkeakoulututkinnon suorittamiskuukautta seuraavan kuukauden alusta lukien. Josseuraava kuukausi ei ole opintotukeen oikeuttava kuukausi, opintotuki myönnetäänensimmäisestä opintotukeen oikeuttavasta kuukaudesta lukien:

• Jos opiskelija suorittaa alemman korkeakoulututkinnon toukokuussa taikesäkuukausien aikana, tuki myönnetään ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamiseen (yleensä) syyskuun alusta lukien. Tuki voidaan myöntääkesäkuukaudesta lukien, jos opiskelija on hakenut kesätukea.

• Jos opintotuki on määräaikaisesti lakkautettu alemman korkeakoulututkinnonsuorittamiskuukautta seuraavalta kuukaudelta joko opiskelijan pyynnöstä taimuusta syystä, tuki myönnetään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseenjakson jälkeisestä ensimmäisestä tukeen oikeuttavasta kuukaudesta lukien.

On tärkeää myöntää ylemmän korkeakoulututkinnon tuki ensimmäisestä mahdollisestakuukaudesta lukien, koska muussa tapauksessa opiskelija voi ”menettäätukikuukausiaan”.

Esimerkki

Opiskelija suorittaa alemman korkeakoulututkinnon tammikuussa, jolloin hänon käyttänyt 28 tukikuukautta. Tuen maksaminen jatkuu. Opintotuki ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamista varten pitää myöntää helmikuun alustalukien, jolloin enimmäistukiaika on 20 (22 / 27) tukikuukautta.

Jos opiskelijalla on voimassa oleva opintotuki ja hän suorittaa alemmankorkeakoulututkinnon, mutta ei jatka opintojaan ylemmän korkeakoulututkinnon

102


suorittamiseksi, opintotuki lakkautetaan tutkinnon suorittamispäivän ja 18 päivänsäännön mukaisesti.

Tuki ylempään kk-tutkintoon: tukea on haettava

Jos alempaan korkeakoulututkintoon myönnetty opintotuki on kokonaan lakkautettu(opiskelijan pyynnöstä tai muusta syystä) ja opiskelija tämän jälkeen suorittaa alemmankorkeakoulututkinnon, opiskelijan on tehtävä hakemus opintotuesta ylempäänkorkeakoulututkintoon.

Kun alempaan korkeakoulututkintoon myönnetty enimmäistukiaika päättyy, opiskelijallelähetetään maksuilmoitus. Maksuilmoituksessa kerrotaan, että opiskelijan on haettavaopintotukea ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

Jos opiskelija suorittaa alemman korkeakoulututkinnon vasta viimeistenenimmäistukikuukausiensa aikana, tuen maksaminen voi päättyä ennen kuinKela saa yliopistolta tiedon tutkinnon suorittamisesta. Jos viimeinen tukikuukausimaksetaan ennen kuin tieto alemman korkeakoulututkinnon suorittamisesta on Kelassa,opiskelija saa maksuilmoituksen ja hänen on tehtävä hakemus opintotuesta ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamiseen.

Opintotuki voidaan myöntää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen vasta,kun alempi korkeakoulututkinto on suoritettu. Edellä kerrotuissa tilanteissa (tuki onlakkautettu tai opiskelija on saanut maksuilmoituksen) opintotuki voidaan myöntää vainhakemuksesta ja aikaisintaan alemman korkeakoulututkinnon suorittamiskuukauttaseuraavan kuukauden alusta lukien.

Jos hakemus on saapunut tutkinnon suorittamiskuukauden aikana tai aiemmin, tukivoidaan myöntää alemman korkeakoulututkinnon suorittamiskuukautta seuraavankuukauden alusta lukien. Jos hakemus on saapunut alemman korkeakoulututkinnonsuorittamiskuukauden jälkeen, tuki voidaan myöntää hakemuksen saapumiskuukaudenalusta lukien.

• Jos opiskelija haluaa nopeuttaa opintotukihakemuksen käsittelyä, hän voi toimittaaKelaan yliopiston todistuksen, jossa kerrotaan, milloin hän suoritti tai tuleesuorittamaan alemman korkeakoulututkinnon. Todistuksesta tulee käydä ilmitutkinnon tarkka suorituspäivä.

Jos opiskelija, joka on käyttänyt loppuun alemman korkeakoulututkinnonenimmäistukikuukaudet, hakee tukea ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseenennen kuin hän on suorittanut siihen kuuluvan alemman korkeakoulututkinnon,hakemus hylätään, koska opiskelijalle on jo myönnetty opintotukea opintotukilainmukainen enimmäistukiaika.

Vapaaehtoiset palautukset

Jos opiskelija on vapaaehtoisena palautuksena maksanut alemmankorkeakoulututkinnon suorittamisajan tukea, hän voi saada nämä tukikuukaudetuudelleen käyttöönsä. Jos opiskelija palautuksen maksamisen jälkeen jatkaa alemmankorkeakoulututkinnon suorittamista, palautus otetaan ohjelmallisesti huomioon, josopiskelijan tukeen tehdään tarkistus. Jos tarkistusta ei tehdä, opiskelijan on haettava"palautunut tuki", kun tuen maksaminen on päättynyt.

Jos palautus on maksettu alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen taijos opiskelija ei ole edellä kerrotussa tilanteessa hakenut "palautunutta tukea", hänsaa ne käyttöönsä, kun hänelle myönnetään tuki ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamiseen. Jos alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen myönnetyntuen palautus on maksettu sen jälkeen, kun päätös ylemmän korkeakoulututkinnon

103


suorittamiseen myönnettävästä tuesta on tehty, opiskelija voi saada tukikuukaudetkäyttöönsä joko ohjelmallisesti (käsittelijän tekemän muun tarkistuspäätöksenseurauksena) tai hakemuksesta. Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuuden mukaistaenimmäistukiaikaa (esim. 21 (23 / 28) tukikuukautta) ei kuitenkaan voida ylittää, vaikkaopiskelija olisi tukea siinä tarkoituksessa palauttanut.

Jos vapaaehtoinen palautus muuttaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamiseen aiemmin myönnettyä enimmäistukiaikaa, on käsittelijän tehtäväpäätöksetön tarkistusratkaisu, jolla muutetaan myönnetyt tukikuukaudet. Esimerkki.Opiskelijalle on myönnetty 23 (25 / 30) tukikuukautta alemman korkeakoulututkinnonsuorittamiseen, koska hän on käyttänyt aiempiin amk-opintoihinsa 25 tukikuukautta.Opiskelija palauttaa 2 amk-tukikuukautta. Käsittelijä tekee päätöksettömäntarkistusratkaisun, jossa opiskelijalle myönnetään 25 (27 / 32) tukikuukautta alemmankorkeakoulututkinnon suorittamiseen.

1.4.6.1.2 AmmattikorkeakouluopinnotOhjeessa kerrottu tutkintokohtainen enimmäistukiaika koskee opiskelijaa, joka onaloittanut ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2017 tai sen jälkeen.Suluissa oleva ensimmäinen enimmäistukiaika koskee opiskelijaa, joka on aloittanutensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2014 - 31.7.2017, ja kauttaviivallaerotettu jälkimmäinen enimmäistukiaika koskee opiskelijaa, joka on aloittanutensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2005 - 31.7.2014.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista varten opintotukeen oikeuttava aika onenintään seuraava (OTA 869/2017 5 §):

• 30 (32 / 37) kuukautta, kun tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä,• 35 (37 / 42) kuukautta, kun tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä,• 39 (41 / 46) kuukautta, kun tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä,• 44 (46 / 51) kuukautta, kun tutkinnon laajuus on 270 opintopistettä.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista varten opintotukeen oikeuttavaaika on enintään seuraava:

• 12 (14 / 19) kuukautta, kun tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä,• 17 (19 / 24) kuukautta, kun tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä,• 21 (23 / 28) kuukautta, kun tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä.

Ammattikorkeakouluopinnoissa tuki myönnetään aluksi enintään tavoiteajalle.

Voit tarkistaa eri ammattikorkeakoulututkintojen laajuudet, tavoiteajat ja tutkintokohtaisetenimmäistukiajat opintotuen työvälineistä Sinetin Ratkaisutyösivustolta.

Jos opiskelija suorittaa kansainvälistä kaksoistutkintoa (double degree), hän saatutkintotodistuksen sekä suomalaisesta ammattikorkeakoulusta että ulkomaalaisestakorkeakoulusta. Enimmäistukiaika määräytyy sen tutkinnon mukaan, johon opiskelijahakee opintotukea.

Esimerkki

Opiskelija suorittaa kansainvälistä kaksoistutkintoa. Suomalaisessaammattikorkeakoulussa suoritettavan tutkinnon laajuus on 210opintopistettä, joten tutkinnon enimmäistukiaika on 35 (37 / 42)tukikuukautta. Enimmäistukiaika määräytyy tutkinnon laajuuden mukaisesti,

104


vaikka opiskelijalta edellytettäisiin enemmän opintopisteitä tutkintojensuorittamiseksi.

Korkeakouluopiskelua varten opintotukea voi saada

• yhteensä enintään 54 kuukaudeksi, jos uudet opinnot on läsnä olevana aloitettu1.8.2017 (syyslukukaudella 2017) tai sen jälkeen

– yhteensä enintään 57 kuukaudeksi, jos uudet opinnot on läsnä olevanaaloitettu 1.8.2017 tai sen jälkeen ja jos opiskelija suorittaa 360 opintopisteenlaajuista korkeakoulututkintoa (LL ja ELL)

• yhteensä enintään 64 kuukaudeksi, jos uudet opinnot on läsnä olevana aloitettu1.8.2014 - 31.7.2017

• yhteensä enintään 70 kuukaudeksi, jos uudet opinnot on läsnä olevana aloitettuennen 1.8.2014 (ennen syyslukukautta 2014).

Kun opiskelija on suorittanut korkeakoulututkinnon, aiemmin käytetytkorkeakoulutukikuukaudet vähennetään 54, 64 tai 70 tukikuukaudenkokonaistukiajasta. Uusiin korkeakouluopintoihin myönnettävä tukiaika on kuitenkinaina enintään suoritettavan toisen tutkinnon laajuuden tai suoritettavien toistentutkintojen yhteenlasketun laajuuden mukainen enimmäistukiaika.

1.4.6.1.3 Ulkomaiset korkeakoulututkinnotOpintotukeen oikeuttava aika

Ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettavassa tutkinnossa opintotukeen oikeuttavaaika määräytyy tutkinnon laajuuden perusteella samalla tavoin kuin Suomessasuoritettavissa korkeakoulututkinnoissa. Sovellettava lainkohta OTL 65/1994 7 § 6 ja 3mom.

Jos opintojen laajuus on ilmoitettu eurooppalaisen opintopistejärjestelmän mukaisena(ECTS-pisteinä), opintojen enimmäistukiaika määritellään samoin kuin Suomessasuoritettavissa opinnoissa.

Jos laajuutta ei ole ilmoitettu eurooppalaisen opintopistejärjestelmän mukaisena,opintojen enimmäistukiaika määritellään opintojen säännönmukaisen kestonperusteella. Täyden opiskeluvuoden eli 12 kuukauden opinnot oikeuttavat 9 kuukaudentukiaikaan. 5 kuukauden tukiaikaa käytetään silloin, kun opinnot kestävät opintojenlopussa enintään 6 kuukautta (tasan 6 kuukautta tai vähemmän) yli viimeisen täydenopiskeluvuoden. Jos opintojen kesto on enemmän kuin 6 kuukautta yli viimeisen täydenopiskeluvuoden, se oikeuttaa 9 kuukauden tukiaikaan.


Ohjetta sovelletaan opiskelijaan, joka ottaa opiskelijavalinnassa opiskelupaikan vastaantai kirjoittautuu ensimmäisen kerran läsnä olevaksi ensimmäisiin korkeakoulututkinto-opintoihinsa 1.8.2017 tai sen jälkeen.

Ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettavassa tutkinnossa opintotukeen oikeuttavaaika määräytyy tutkinnon laajuuden perusteella samalla tavoin kuin Suomessasuoritettavissa korkeakoulututkinnoissa. Opintotukeen oikeuttava aika on enintään

105


9 kuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä 3 kuukaudella.Täydet lukuvuodet ylittävältä puolelta lukuvuodelta tukiajaksi katsotaan 5 kuukautta.

Esimerkki

Opinnot alkavat 1.2.2018 ja päättyvät 30.6.2021. Opintojen laajuuttaei ole määritelty eurooppalaisen opintopistejärjestelmän mukaisena.Enimmäistukiaika määräytyy seuraavasti:

1.2.2018 – 31.1.2019 = 9 kk

1.2.2019 – 31.1.2020 = 9 kk

1.2.2020 – 31.1.2021 = 9 kk

1.2.2021 – 30.6.2021 = 5 kk

Opintojen enimmäistukiaika on (9 + 9 + 9 + 5) + 3 = 35 tukikuukautta.Enimmäistukiaika on 35 tukikuukautta siitä riippumatta, mikä on lukuvuodensäännönmukainen opiskeluaika. Enimmäistukiaika ei siis pitene, vaikkalukuvuoden tukiaika olisi 10 tai 11 kuukautta.


Ohjetta sovelletaan opiskelijaan, joka ottaa opiskelijavalinnassa opiskelupaikan vastaantai kirjoittautuu ensimmäisen kerran läsnä olevaksi ensimmäisiin korkeakoulututkinto-opintoihinsa 1.8.2014 - 31.7.2017.

Ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettavassa tutkinnossa opintotukeen oikeuttavaaika määräytyy tutkinnon laajuuden perusteella samalla tavoin kuin Suomessasuoritettavissa korkeakoulututkinnoissa. Opintotukeen oikeuttava aika on enintään9 kuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä 5 kuukaudella.Täydet lukuvuodet ylittävältä puolelta lukuvuodelta tukiajaksi katsotaan 5 kuukautta.

Esimerkki


1.2.2015 – 31.1.2016 = 9 kk

1.2.2016 – 31.1.2017 = 9 kk

1.2.2017 – 31.1.2018 = 9 kk

1.2.2018 – 30.6.2018 = 5 kk



(1) Suoritettavat opinnot on aloitettu 1.8.2013 - 31.7.2014

Ohjetta sovelletaan opiskelijaan, joka on aloittanut ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2013 - 31.7.2014. Opintojen aloittamisella tarkoitetaan opiskelupaikanvastaanottamista opiskelijavalinnassa tai ensimmäistä läsnäolokirjoittautumista.

106


Ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettavassa tutkinnossa opintotukeen oikeuttavaaika määräytyy tutkinnon laajuuden perusteella samalla tavoin kuin Suomessasuoritettavissa korkeakoulututkinnoissa. Opintotukeen oikeuttava aika on enintään 9kuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä 10 kuukaudella.Täydet lukuvuodet ylittävältä puolelta lukuvuodelta tukiajaksi katsotaan 5 kuukautta.

Esimerkki


1.2.2014 – 31.1.2015 = 9 kk

1.2.2015 – 31.1.2016 = 9 kk

1.2.2016 – 31.1.2017 = 9 kk

1.2.2017 – 30.6.2017 = 5 kk


(2) Suoritettavat opinnot on aloitettu 1.8.2005 – 31.7.2013

Ohjetta sovelletaan opiskelijaan, joka on aloittanut ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2005 - 31.7.2013. Opintojen aloittamisella tarkoitetaan opiskelupaikanvastaanottamista opiskelijavalinnassa tai ensimmäistä läsnäolokirjoittautumista.

Ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettavan tutkinnon tukiaika määräytyy tutkinnonlaajuuden tai ohjeellisen keston sekä lukuvuoden pituuden mukaan lisättynä 10kuukaudella.

Esimerkki

Jos tutkinnon ohjeellinen kesto on 3 vuotta ja lukuvuoden pituus on 10kuukautta, tukiaika on 40 kuukautta.

Lukuvuoden tukikuukausien määrä ulkomaisissakorkeakouluopinnoissa

Katso kohta Koko opiskelu ulkomailla.

1.4.6.1.4 Uuden korkeakoulututkinnon aloittaminenKeskeyttämisen jälkeen

Jos opiskelija, joka ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa, aloittaa opinnot toisenkorkeakoulututkinnon suorittamiseksi, aiemman tutkinnon suorittamiseen käytetyttukikuukaudet otetaan huomioon uuden tutkinnon tukeen oikeuttavaa aikaalaskettaessa. Tukiaika lasketaan vähentämällä käytetyt tukikuukaudet uuden tutkinnon(tai tutkintojen) laajuuden mukaisesti enimmäistukiajasta.

107


Esimerkki

Opiskelija on käyttänyt 18 tukikuukautta opintoihin yliopistossa. Opiskelijakeskeyttää nämä opinnot ja aloittaa 210 opintopisteen laajuisenammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen. Opiskelijalle voidaan myöntääopintotukea näihin uusiin opintoihin 37 kk (tutkinnon laajuuden mukainentutkintokohtainen enimmäistukiaika) – 18 kk (aiemmin käytetyt tukikuukaudet)= 19 tukikuukautta (kun ensimmäiset korkeakoulututkinto-opinnot on aloitettu1.8.2014 - 31.7.2017).

Jos opiskelija aloittaa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseentähtäävät opinnot 1.8.2011 tai sen jälkeen (tuen kaksiportainen myöntäminen),aiemmin käytetyt korkeakoulutukikuukaudet vähennetään suoritettavien tutkintojenyhteenlasketun laajuuden mukaisesta enimmäistukiajasta. Aiemmin käytetytkorkeakoulutukikuukaudet vähentävät siten ensin ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamiseen myönnettävää enimmäistukiaikaa.

Esimerkki

Ensimmäiset korkeakoulututkinto-opinnot on aloitettu 1.8.2017 tai senjälkeenOpiskelija keskeyttää aiemmat korkeakouluopintonsa ja aloittaa yhteensä300 opintopisteen laajuisen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamisen.


Josaiemminkäytetty

9, Josaiemminkäytetty


27,

voi saadaalempaan enintään 30. voi saada

alempaan enintään 30. voi saadaalempaan enintään 21.

Jos käyttääalempaan

0-18,

voi saadaylempään

21.


0-9,

voi saadaylempään

21.

Jos käyttääalempaan 0,

voi saadaylempään

21.


10,

voi saadaylempään

21.


10,

voi saadaylempään

20.


10,

voi saadaylempään

11.


20,

voi saadaylempään

19.


20,

voi saadaylempään

10.


20,

voi saadaylempään 1


30,

voi saadaylempään 9.


30,



21,


Esimerkki

Ensimmäiset korkeakoulututkinto-opinnot on aloitettu 1.8.2014 -31.7.2017Opiskelija keskeyttää aiemmat korkeakouluopintonsa ja aloittaa yhteensä300 opintopisteen laajuisen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamisen.

108



Josaiemminkäytetty



27,




0-18,

voi saadaylempään

23.


0-9,

voi saadaylempään

23.


voi saadaylempään

23.


10,

voi saadaylempään

23.


10,

voi saadaylempään

22.


10,

voi saadaylempään

13.


20,

voi saadaylempään

21.


20,

voi saadaylempään

12.


20,

voi saadaylempään 3


30,

voi saadaylempään

11.


30,



23,



32,



32,

voi saadaylempään 0. - -

Esimerkki

Ensimmäiset korkeakoulututkinto-opinnot on aloitettu ennen 1.8.2014Opiskelija keskeyttää aiemmat korkeakouluopintonsa ja aloittaa 1.8.2011tai sen jälkeen yhteensä 300 opintopisteen laajuisen alemman ja ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamisen.


Josaiemminkäytetty



27,




0-18,

voi saadaylempään

28.


0-9,

voi saadaylempään

28.


voi saadaylempään

28.


10,

voi saadaylempään

28.


10,

voi saadaylempään

27.


10,

voi saadaylempään

18.


20,

voi saadaylempään

26.


20,

voi saadaylempään

17.


20,


109



30,

voi saadaylempään

16.


30,



28,



37,



37,

voi saadaylempään 0. - -

Jos yliopisto-opiskelijalle on myönnetty opintotuki kaksiportaisen alempaanja hän tutkintoa suorittamatta siirtyy suorittamaan toista kaksiportaistayliopistotutkintoa aloittaen jälleen sen alemmasta tutkinnosta, aiemmin käytetytkorkeakoulutukikuukaudet tulee opintotukilain mukaan vähentää

• alemman korkeakoulututkinnon enimmäistukiajasta, jos koulutusala pysyy samana,tai

• koko tutkinnon yhteenlasketusta enimmäistukiajasta, jos koulutusala vaihtuu.

Opintotuen käsittelyjärjestelmässä asia on toteutettu niin, että

• jos uusien opintojen ratkaisu tehdään samalla opintolinjalla, tukikuukaudetvähennetään alemman tukiajasta

• jos uusien opintojen ratkaisu tehdään eri opintolinjalla, tukikuukaudet vähennetäänkoko tutkinnon yhteenlasketusta tukiajasta.

Jos opiskelija vaihtaa koulutusalaa samassa yliopistossa mutta opintolinja eivaihdu, ohjelma vähentää aiemmin käytetyt korkeakoulutukikuukaudet alemmankorkeakoulututkinnon enimmäistukiajasta, kun ne pitäisi vähentää koko tutkinnonyhteenlasketusta enimmäistukiajasta.

• Jos koulutusala vaihtuu, etuuskäsittelijän on korjattava tukikuukausia niin, ettäaiemmin käytetyt tukikuukaudet vähennetään koko tutkinnon yhteenlasketustaenimmäistukiajasta.

Jos opiskelija vaihtaa yliopistoa mutta koulutusala ei vaihdu, ohjelma vähentää aiemminkäytetyt korkeakoulutukikuukaudet koko tutkinnon yhteenlasketusta enimmäistukiajasta,kun ne pitäisi vähentää alemman korkeakoulututkinnon enimmäistukiajasta.

• Etuuskäsittelijän ei tarvitse selvittää, vaihtuuko koulutusala; uusi ratkaisu tehdäänuudella opintolinjalla ja aiemmin käytetyt korkeakoulutukikuukaudet vähennetäänkoko tutkinnon yhteenlasketusta enimmäistukiajasta.

EsimerkkiOpiskelija on saanut 9 tukikuukautta Jyväskylän yliopistossa suoritettaviaopintoja varten (sosiaalityö, 300 op). Hän aloittaa seuraavana lukuvuotenasaman alan opinnot Helsingin yliopistossa. Opintotuen tietojärjestelmävähentää aiemmin käytetyt korkeakoulutukikuukaudet yhteenlasketunlaajuuden mukaisesta enimmäistukiajasta, 48 (50 / 55) tukikuukaudesta,joten opiskelija saisi jälleen 30 (32 / 37) tukikuukautta alemmankorkeakoulututkinnon suorittamiseen. Etuuskäsittelijän ei tarvitse korjatatukikuukausia, ellei opiskelija sitä nimenomaisesti pyydä.

Jos tukikuukausia korjataan opiskelijan pyynnöstä, etuuskäsittelijä lisää päätökseenperustelutekstin (OTD63): ”Alemman korkeakoulututkinnon suorittamista vartenmyönnetystä enimmäistukiajastanne on vähennetty 9 tukikuukautta, jotka oletteaiemmin käyttänyt saman koulutusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen.”

Sovellettava lainkohta OTL 65/1994 7 § 7 mom.

110


Opiskelijalla, joka on otettu suorittamaan pelkkää ylempää korkeakoulututkintoaja joka ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa, enimmäistukiaika määräytyy kutenkorkeakoulututkinnon suorittaneella. Kun yliopisto on hyväksynyt opiskelijanmaisteriohjelmaopiskelijaksi tai erillisen ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijaksi,opiskelijan katsotaan suorittaneen alempaa korkeakoulututkintoa vastaavat opinnot.Opiskelija on täten 54, 64 tai 70 kuukauden kokonaistukiajan piirissä. Pelkän ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamiseen myönnettävä tukiaika on kuitenkin enintään senlaajuuden mukainen enimmäistukiaika.

Suoritetun tutkinnon jälkeenKorkeakouluopiskelua varten opintotukea voi saada

• yhteensä enintään 54 kuukaudeksi, jos uudet opinnot on läsnä olevana aloitettu1.8.2017 (syyslukukaudella 2017) tai sen jälkeen

– yhteensä enintään 57 kuukaudeksi, jos uudet opinnot on läsnä olevanaaloitettu 1.8.2017 tai sen jälkeen ja jos opiskelija suorittaa 360 opintopisteenlaajuista korkeakoulututkintoa (LL ja ELL)

• yhteensä enintään 64 kuukaudeksi, jos uudet opinnot on läsnä olevana aloitettu1.8.2014 - 31.7.2017

• yhteensä enintään 70 kuukaudeksi, jos uudet opinnot on läsnä olevana aloitettuennen 1.8.2014 (ennen syyslukukautta 2014).

Kun opiskelija on suorittanut korkeakoulututkinnon, aiemmin käytetytkorkeakoulutukikuukaudet vähennetään 54, 64 tai 70 kuukauden kokonaistukiajasta.Uusiin korkeakouluopintoihin myönnettävä tukiaika on kuitenkin aina enintäänsuoritettavan toisen tutkinnon laajuuden tai suoritettavien toisten tutkintojenyhteenlasketun laajuuden mukainen enimmäistukiaika.

54 (tai 57) kuukauden kokonaistukiaikaa sovelletaan korkeakoulututkinnonsuorittaneeseen korkeakouluopiskelijaan, joka ottaa opiskelupaikan vastaan taiilmoittautuu läsnä olevaksi korkeakouluopintoihin 1.8.2017 tai sen jälkeen. Tämätarkoittaa opiskelijavalintoja lukuvuodelle 2017–2018 tai syyslukukaudelle 2017.Tätä edeltävissä opiskelijavalinnoissa kokonaistukiajan määräytyminen ratkaistaansen mukaan, milloin opiskelija on ensimmäisen kerran ilmoittautunut läsnä olevaksikyseisissä opinnoissa. Jos opintoihin ei liity opiskelijavalintaa, kokonaistukiajanmääräytyminen ratkaistaan sen mukaan, milloin opiskelija on saanut opiskeluoikeudenja milloin hän on aloittanut opinnot läsnä olevana opiskelijana.

Edellä kerrottuja sääntöjä sovelletaan myös arvioitaessa, kuuluuko opiskelija 64 vai 70tukikuukauden kokonaistukiajan piiriin.

Esimerkki

Opiskelija on suorittanut korkeakoulututkinnon ja hän on käyttänyt50 tukikuukautta. Hän aloittaa uudet korkeakouluopinnot (esim.maisteriohjelmassa) ennen 1.8.2017 ja hänelle myönnetään niidensuorittamiseen 14 tukikuukautta (= 64 - 50). Hän käyttää uusiinkorkeakouluopintoihinsa 6 tukikuukautta, keskeyttää ne ja aloittaa ”uudetuudet” korkeakouluopinnot 1.8.2017 tai sen jälkeen. Koska viimeisimmätkorkeakouluopinnot on aloitettu 1.8.2017 tai sen jälkeen, hän on niissä 54kuukauden kokonaistukiajan piirissä, eikä hänelle voida enää myöntääopintotukea, sillä hän on jo käyttänyt 56 tukikuukautta.

111


Opiskelija on myös voinut palauttaa aiemmin käyttämiänsä tukikuukausianiin, että hän ei saa uudelleen käyttöönsä palauttamiaan tukikuukausia. Josopiskelija olisi edellä kerrotussa esimerkissä palauttanut 2 tukikuukautta(käyttääkseen ne ”uusiin uusiin” opintoihinsa), hänellä ei siltikään voitaisimyöntää opintotukea, koska käytettyjä tukikuukausia olisi 54.

Mutta jos opiskelija jatkaa ennen 1.8.2017 aloittamiaan opintoja ja nostaaopintotukea niihin, uuden opiskeluoikeuden saaminen ei vaikuta kyseistenopintojen opintotukioikeuteen.

Tukiaikaa ei kuitenkaan tarkisteta, jos korkeakoulututkinnon suorittanut jatkaa samojaopintoja toisessa korkeakoulussa siirto-opiskelijana. Siirto-opiskelijalla tarkoitetaankorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeussiirtyy korkeakoulusta toiseen. Koska asiaa ei voi selvittää VIRTA - opiskelutietojenkyselyn avulla, sinun on tarkistettava uudesta korkeakoulusta, onko kyse ollutsiirtohausta. Kiinnitä myös huomiota siihen, vaihtuuko koulutusala vai ei. Jos siirto-opiskelijan koulutusala ja suoritettava tutkinto eivät vaihdu, kyse ei ole uusien opintojenaloittamisesta.

Esimerkki

Opiskelija on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon. Hän on vuonna2016 aloittanut uudet opinnot Lapin yliopistossa. Hän on 64 kuukaudenkokonaistukiajan piirissä. Opiskelija saa vuonna 2019 opiskeluoikeudenOulun yliopistossa. Jos hän on saanut Oulun yliopiston opiskeluoikeudensiirtohaussa ja jos kyse on samoista opinnoista kuin Lapin yliopistossaaloitetut, hän on edelleen 64 tukikuukauden kokonaistukiajan piirissä. Muttajos hän on saanut Oulun yliopiston opiskeluoikeuden muulla tavoin kuinsiirtohaussa tai jos kyse on eri opinnoista, tukiaika on tarkistettava, koskaopiskelija on nyt 54 (tai 57) kuukauden kokonaistukiajan piirissä.

1.8.2017 voimaan tullut 54 kuukauden kokonaistukiaika ei koske opiskelijaa, joka1.8.2017 tai sen jälkeen aloittaa ensimmäiset korkeakouluopintonsa ja suorittaa360 opintopisteen laajuista korkeakoulututkintoa (lääketieteen tai eläinlääketieteenlisensiaatti). Tutkintokohtainen enimmäistukiaika on 57 tukikuukautta, ja se voidaanmyöntää ja maksaa kokonaistukiaikarajoituksesta huolimatta (myös silloin, kun opinnoton aloitettu 1.8.2017 tai sen jälkeen).

Edellä kerrottu koskee myös tilannetta, jossa 360 opintopisteen laajuisen tutkinnonsuorittaja on opintonsa aloittaessaan kokonaistukiajan piirissä. Jos opiskelija onaiemmin suorittanut korkeakoulututkinnon ja on käyttänyt sen suorittamiseenesimerkiksi 20 tukikuukautta ja jos hän 1.8.2017 jälkeen aloittaa LL- tai ELL-tutkinnonsuorittamisen, hän voi saada vielä 37 tukikuukautta.

Milloin opiskelija on kokonaistukiajan piirissä ja milloin ei ole?

Opiskelija katsotaan edellä tarkoitetulla tavalla korkeakoulututkinnon suorittaneeksi jahäneen sovelletaan 54, 64 tai 70 kuukauden kokonaistukiaikaa, jos opiskelija on

• suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon• suorittanut alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon• suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon• suorittanut ulkomaisessa korkeakoulussa short-cycle tertiary education -tutkinnon

(ovat yleensä 2-vuotisia lyhyttutkintoja esimerkkeinä Foundation degree, HND,erhvervsakademiuddannelse Tanskassa ja 120 pisteen högskoleexamenRuotsissa)

112


• otettu suorittamaan pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa ja hän on suorittanutkyseisen alemman korkeakoulututkinnon

• suorittanut korkeakoulututkinnon ulkomaisessa korkeakoulussa ja hän suorittaakorkeakouluopintoja Suomessa (tutkinnon tasolla tai laajuudella ei ole merkitystä)

• suorittanut alemman korkeakoulututkinnon Suomessa ja hän suorittaa opintojaulkomaisessa korkeakoulussa

• otettu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, hän on suorittanutkyseisen alemman korkeakoulututkinnon ja opiskelee nyt ammattikorkeakoulussatai toisen koulutusalan opintoja yliopistossa

• otettu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, hän on suorittanutkyseisen alemman korkeakoulututkinnon ja opiskelee nyt maisteriohjelmassatai suorittaa muutoin erillistä ylempää korkeakoulututkintoa (koulutusalastariippumatta).

Näissä tilanteissa enimmäistukiaika määräytyy suoritettavien uusien opintojenlaajuuden perusteella. Opiskelija on 54 (tai 57), 64 tai 70 kuukauden kokonaistukiajanpiirissä.

Vaikka opiskelija on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon, hän ei pääse 54(tai 57), 64 tai 70 kuukauden kokonaisajan piiriin, jos hänet on otettu suorittamaanalempaa ja ylempää korkeakoulututkinto ja hän jatkaa näiden tutkintojen suorittamista.Opiskelijaa ei katsota korkeakoulututkinnon suorittaneeksi myöskään silloin, kun hänuuden opiskeluoikeuden jälkeen suorittaa saman koulutusalan alempaa ja ylempääkorkeakoulututkintoa samassa korkeakoulussa.

Koulutusalaa ei tutkita, jos uudet opinnot suoritetaan eri korkeakoulussa, kuin missäopiskelija on suorittanut korkeakoulututkinnon. Jos korkeakoulu vaihtuu tutkinnonsuorittamisen jälkeen, opiskelija on kokonaistukiajan piirissä.

Esimerkki

Opiskelijalla on opiskeluoikeus terveystieteen alemman ja ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamiseen Jyväskylän yliopistossa. Hän suorittaaalemman korkeakoulututkinnon. Opiskelija saa uuden opiskeluoikeudenterveystieteen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseenHelsingin yliopistossa. Hän on kokonaistukiajan piirissä.

Jos opiskelija olisi saanut uuden opiskeluoikeuden terveystieteenalemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen samassakorkeakoulussa eli Jyväskylän yliopistossa, hän ei olisi kokonaistukiajanpiirissä. Tukiaikaratkaisuun vaikuttaisi kuitenkin myös se, vaihtuukoopiskelijan opintojen sisältö ja esimerkiksi pääaine. Jos on selvää, ettäkoulutusala vaihtuu, opiskelija on kokonaistukiajan piirissä. Kysy tarvittaessaneuvoa RP_OPINTOETUUDET-ryhmäpostilaatikosta.

Jos korkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija aloittaa alemman ja ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamiseen tähtäävät opinnot 1.8.2011 tai sen jälkeen(tuen kaksiportainen myöntäminen), aiemmin käytetyt korkeakoulutukikuukaudetvähennetään edellä kerrotun mukaisesti 54 (tai 57), 64 tai 70 kuukaudenkokonaistukiajasta, ja aiemmin käytetyt korkeakoulutukikuukaudet vähentävät ensinylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen myönnettävää enimmäistukiaikaa.

Esimerkki

Uudet opinnot on aloitettu 1.8.2017 tai sen jälkeen

113


Opiskelija on suorittanut korkeakoulututkinnon ja aloittaa 1.8.2017 taisen jälkeen yhteensä 300 opintopisteen laajuisen alemman ja ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamisen. Jos hän on aiemmin käyttänyt:

• 20 tukikuukautta, hänellä on käytettävissä 34 tukikuukautta, jostaalemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen voidaan myöntääenintään 32 tukikuukautta, jos ensimmäiset korkeakoulututkinto-opinnoton aloitettu 1.8.2014 - 31.7.2017.

• 35 tukikuukautta, hänellä on käytettävissä 19 tukikuukautta, jostaalemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen voidaan myöntääenintään 19 tukikuukautta.

Esimerkki

Uudet opinnot on aloitettu 1.8.2014 - 31.7.2017Opiskelija on suorittanut korkeakoulututkinnon ja aloittaa 1.8.2014 taisen jälkeen yhteensä 300 opintopisteen laajuisen alemman ja ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamisen. Jos hän on aiemmin käyttänyt:

• 20 tukikuukautta, hänellä on käytettävissä 44 tukikuukautta, jostaalemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen voidaan myöntääenintään 37 tukikuukautta, jos ensimmäiset korkeakoulututkinto-opinnoton aloitettu ennen 1.8.2014.


Esimerkki

Uudet opinnot on aloitettu 1.8.2011–31.7.2014Opiskelija on suorittanut korkeakoulututkinnon ja aloittaa ennen1.8.2014 yhteensä 300 opintopisteen laajuisen alemman ja ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamisen. Jos hän on aiemmin käyttänyt:



Opintotukea ei voida myöntää yhden tutkinnon (tai tutkintojen) suorittamista varten ylitutkintokohtaisen enimmäistukiajan, vaikka opiskelija näiden opintojen aikana suorittaatoisen korkeakoulututkinnon ilman opintotukea.

Esimerkki

Opintotuki on myönnetty ja maksettu 300 opintopisteen laajuisen alemmanja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten. Opiskelija käyttääloppuun näiden opintojen enimmäistukiajan, 55 tukikuukautta (ensimmäisetkorkeakoulututkinto-opinnot oli aloitettu ennen 1.8.2014). Opiskelija hakeelisätukea sillä perusteella, että hän on yliopisto-opintojen aikana tai jälkeensuorittanut ammattikorkeakoulututkinnon. Opintotukea ei myönnetä näihinyliopisto-opintoihin, koska hän on jo saanut opintotukea suoritettavientutkintojen laajuuden mukaisen tutkintokohtaisen enimmäistukiajan.

114


Esimerkkiopiskelijan olisi pitänyt välillä nostaa opintotukeaammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen. Ammattikorkeakoulutuenja -tutkinnon jälkeen hänelle olisi voitu myöntää opintotukea yliopisto-opintojen loppuun saattamiseen 70 kuukauden kokonaistukiajan ja 55kuukauden enimmäistukiajan puitteissa (suoritettavat opinnot oli aloitettuennen 1.8.2014).

Jos opiskelija on käyttänyt loppuun tutkintokohtaisen enimmäistukiaikansa, hän voisaada opintotukea toisiin tai uusiin korkeakouluopintoihinsa sen jälkeen, kun hän onsuorittanut kokonaistukiaikaan oikeuttavan korkeakoulututkinnon. Korkeakoulututkinnonsuorittamispäivä ratkaisee, mistä alkaen opintotuki voidaan myöntää. Kokonaistukiajanmahdollistama opintotuki voidaan myöntää sen kuukauden alusta, jossa onensimmäisen kerran vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaapäivää (OTL 7 c § 2 mom). Jos opiskelija suorittaa kokonaistukiaikaan oikeuttavankorkeakoulututkinnon loppukuusta, opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan tutkinnonsuorittamiskuukautta seuraavan kuukauden alusta alkaen.

Tutkinnon suorittamisen ja keskeyttämisen jälkeenJos korkeakoulututkinnon aiemmin suorittanut opiskelija keskeyttää uudet opintonsa jaaloittaa jälleen uudet korkeakouluopinnot, korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeenkäytetyt tukikuukaudet vähennetään suoritettavien korkeakouluopintojen laajuudenmukaisesta enimmäistukiajasta.

Esimerkki

Opiskelija on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon. Sen jälkeen hänon aloittanut uudet amk-opinnot, keskeyttänyt kyseiset opinnot ja aloittanutjälleen uudet korkeakouluopinnot maisteriohjelmassa yliopistossa. Tukeamyönnetään enintään uusien opintojen laajuuden mukaisen enimmäistukiajanverran, josta vähennetään keskeytyneisiin korkeakouluopintoihin käytetyttukikuukaudet.

• Opiskelija käytti ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen 26tukikuukautta. Ensimmäiset korkeakouluopinnot on aloitettu ennen1.8.2014 - 31.7.2017, eli "joustokuukausia" on +5.

• Sen jälkeen hän käytti uusiin amk-opintoihin 4 tukikuukautta ja keskeyttine.

• Opiskelija on aloittanut yliopisto-opinnot maisteriohjelmassa 1.8.2017jälkeen, eli hän on 54 kuukauden kokonaistukiajan piirissä. Kyse on 120opintopisteen pelkästä erillisestä ylemmästä korkeakoulututkinnosta,ja tutkintokohtainen enimmäistukiaika on 23 tukikuukautta (18+5tukikuukautta). Kokonaistukiajan puitteissa opiskelijalle voitaisiinmyöntää maisteriohjelman suorittamiseen 23 tukikuukautta, muttakoska hän on käyttänyt korkeakoulututkinnon jälkeisiin keskeytyneisiinopintoihin 4 tukikuukautta, ne vähennetään suoritettavien opintojenlaajuuden mukaisesta enimmäistukiajasta. Opiskelijalle myönnetäänmaisteriohjelman suorittamiseen 23 - 4 = 19 opintotukikuukautta.

Jos opiskelija, joka saa opintotukea uusiin korkeakouluopintoihin, suorittaakokonaistukiaikaan oikeuttavan ensimmäisen korkeakoulututkintonsa, hänentukiaikansa on tarkistettava. Tarkistuksen seurauksena opiskelijan tukiaika voi lyhentyäennen muuta tilanteessa, jossa uudet korkeakouluopinnot on aloitettu 1.8.2017 tai senjälkeen ja korkeakouluopintojen kokonaistukiaika on 54 tukikuukautta.

115


Koska kyseessä on niin sanottu jälkiseikka, tukiaika voidaan lyhentäätarkistuspäätöksellä, eli ei tarvita suostumusta päätöksen oikaisemiseen. Mutta josopiskelija on suorittanut kokonaistukiaikaan oikeuttavan korkeakoulututkinnon jo ennenkuin hänelle myönnettiin ”liian monta tukikuukautta” (tietoa tutkinnon suorittamisesta eivielä ollut), tarvitaan suostumus päätöksen oikaisemiseen.

Jos valmistumistieto tulee siinä vaiheessa, kun opintotukea on jo ehditty maksaaliikaa, opintotuki lakkautetaan seuraavasta maksamattomasta erästä. Liikaa maksettuaopintotukea ei peritä takaisin (ei etuuden liikamaksua).

Esimerkki

Krista on opiskellut ammattikorkeakoulussa vuosina 2013–2017 ja hänon nostanut opintotukea 35 korkeakoulutukikuukautta. Krista aloittaa 330opintopisteen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisensyksyllä 2017 ja hakee opintotukea uusiin opintoihinsa. Krista ei olesuorittanut korkeakoulututkintoa ja hän on aloittanut ensimmäisetkorkeakouluopintonsa ennen 1.8.2014, joten opintotukea voidaan myöntääuusiin opintoihin 60 – 35 = 25 tukikuukautta.

Hän suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon uusien opintojensa aikana,minkä seurauksena hän siirtyy kokonaistukiajan piiriin. Kristan opintotukion tarkistettava. Hänen tarkistettu tukiaikansa on 54 – 35 – uusi opintoihinmaksetut tukikuukaudet.

Esimerkki

Kari on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon ennen 1.8.2017 ja onkäyttänyt 35 korkeakoulutukikuukautta. Syksyllä 2017 hän aloittaa 330opintopisteen korkeakoulututkinnon suorittamisen. Karille myönnetään 54– 35 = 19 tukikuukautta. Kristalle ja Karille on myönnettävä samanlaisettukiajat siitä riippumatta, milloin kokonaistukiaikaan oikeuttava aiempikorkeakoulututkinto on suoritettu.

Opinnot Maanpuolustuskorkeakoulussa

Oppilaitoksen maksama päiväraha estää opintorahan myöntämisenMaanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteiden kandidaatin tutkintoa suorittavilta.Opintotukena voidaan myöntää pelkkä opintolainan valtiontakaus. Lainatakausvoidaan myöntää säännönmukaiselle opiskeluajalle, eikä opiskelijan muihin opintoihinaiemmin käyttämiä korkeakoulutukikuukausia huomioida. Tämä koskee opintojaMaanpuolustuskorkeakoulussa sekä muiden opintojen keskeyttämisen jälkeen ettätutkinnon suorittamisen jälkeen.

Opintolainan valtiontakaus voidaan myöntää myös säännönmukaiseen opiskeluaikaankuuluviin kesäopintoihin.

Jos Maanpuolustuskorkeakoulun päivärahaa saavan opiskelijan opinnot ovatviivästyneet sairauden tai muun erityisen painavan syyn takia ja hän hakee opintolainanvaltiontakausta säännönmukaisen opiskeluajan ylittävälle ajalle, lainatakaus voidaanmyöntää vielä yhden lukuvuoden ajaksi (enintään 9 kuukaudeksi).

116


1.4.6.1.5 Jatkotutkinnot korkeakoulussa: lisensiaatti-ja tohtoritutkinto

Yliopistojen tieteellisten, taiteellisten ja ammatillisten jatkotutkintojen enimmäistukiaikaon 9 kuukautta, jos opinnot on aloitettu 1.8.2011 tai sen jälkeen. Tämä koskeekaikkia jatkotutkinto-opintoja, eli näihin opintoihin voidaan myöntää opintotukeayhteensä enintään 9 tukikuukautta. Jos opiskelija on saanut 9 tukikuukautta esimerkiksilisensiaatin tutkinnon suorittamiseen, hänelle ei voida sen jälkeen myöntää opintotukeamuiden jatkotutkintojen suorittamiseen.

Voimaantulosäännöksen mukaan enimmäistukiajan rajoitus koskee opiskelijaa, jokaon ottanut opiskelijavalinnassa opiskelupaikan vastaan tai ilmoittautunut ensimmäisenkerran läsnä olevaksi kyseisissä opinnoissa 1 päivänä elokuuta 2011 tai myöhemmin.Jatkotutkintojen osalta tällä tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin yliopisto on myöntänytopinto-oikeuden jatkotutkintoon. Jos opinto-oikeus on myönnetty ennen 1.8.2011, muttaopiskelija on ilmoittautunut ensimmäisen kerran läsnä olevaksi kyseisissä opinnoissa1.8.2011 tai sen jälkeen, enimmäistukiajan rajoitus koskee myös häntä.

Jos opiskelijalle on myönnetty jatko-opinto-oikeus ennen 1.8.2011 ja hän on myösennen sitä ollut läsnä oleva opiskelija kyseisissä opinnoissa, enimmäistukiajan rajoitusei koske häntä kyseisissä tutkinto-opinnoissa. Tällöin noudatetaan aiemmin voimassaolleen opintotukilain 7 §:n määräyksiä (jatko-opintojen enimmäistukiaikaa ei rajoitettu).Tuki myönnetään tutkintosäännön mukaisen tavoiteajan tai tutkinnon laajuuden mukaanlaskettavan tavoiteajan mukaan. Jos näitä ei ole suoritettavassa tutkinnossa määritelty,myöskään tutkinnon enimmäistukiaikaa ei voida määritellä. Opintotuki voidaan myöntäälukuvuodeksi kerrallaan. Seuraavan lukuvuoden tuki voidaan tällöin myöntää, josopiskelija on edistynyt opinnoissaan ja hänellä on riittävä opintosuunnitelma seuraavanlukuvuoden opinnoista.

Jos opinto-oikeus on myönnetty erikseen määrättyyn jatkotutkintoon ja opiskelijalleon myönnetty uusi opinto-oikeus, enimmäistukiaika määräytyy sen mukaan,mihin opintoihin opiskelija hakee tukea. Opiskelijalle on esimerkiksi voitu myöntääopiskeluoikeus ammatillisen lisensiaatin tutkinnon suorittamiseen ennen 1.8.2011,jolloin enimmäistukiaikaa ei ole näissä opinnoissa rajoitettu. Jos opiskelijalle1.8.2011 tai sen jälkeen myönnetään opiskeluoikeus muihin jatko-opintoihin, niidensuorittamiseen opiskelija voi saada opintotukea enintään 9 kuukautta.

1.4.6.1.6 Muut kuin tutkinto-opinnot korkeakouluissaMuissa kuin tutkintotavoitteisissa korkeakouluopinnoissa opintotuki myönnetäänpäätoimisten opintojen keston ajalle. Opinnot ovat päätoimisia, kun opintojen laajuus onkeskimäärin vähintään viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti.

Jos opintojen kesto on määritelty, opintojen päätoimisuus määritellään täysinäkuukausina opintojen alkamispäivästä lukien siten, että viimeisen täydenopiskelukuukauden jälkeisiä opiskelupäiviä ei oteta huomioon.

Jos opintojen kestoa ei ole määritelty, tuki myönnetään periaatteella "yksi tukikuukausi /viisi opintopistettä" opintojen säännönmukaisesta laajuudesta laskettuna.

117


Korkeakoulutukikuukausia, jotka opiskelija on saanut muihin kuin tutkintotavoitteisiinkorkeakouluopintoihin ennen tutkinto-opintoja tai tutkinto-opintojen jälkeen, ei otetahuomioon tutkinto-opintojen enimmäistukiajassa. Ne otetaan kuitenkin huomioonkorkeakouluopintojen 54:n, 64:n tai 70:n kuukauden kokonaistukiajassa.

Yksittäinen opintokokonaisuusYksittäisen opintokokonaisuuden eli erillisen arvosanan taikka erikoistumis- taitäydennysopintojen suorittamiseen opintotukea voi saada korkeakoulututkinnonsuorittanut silloin, kun opinnoilla saavutetaan ammatillinen kelpoisuus taivirkakelpoisuus.

Suoritettu korkeakoulututkinto voi olla ammattikorkeakoulututkinto, alempikorkeakoulututkinto tai ylempi korkeakoulututkinto. Yksittäisen opintokokonaisuudensuorittamiseen myönnettävä tukiaika lasketaan vähentämällä kaikkikorkeakouluopintoihin käytetyt tukikuukaudet 54 kuukauden kokonaistukiajasta(tai 64 / 70 kuukauden kokonaistukiajasta, jos uudet opinnot on aloitettu 1.8.2014- 31.7.2017 / ennen 1.8.2014). Tukiaika voi kuitenkin olla enintään suoritettavienopintojen laajuuden mukainen tai opintotuki voidaan myöntää enintään opetusohjelmanmukaisen päätoimisen opiskelun ajalle.

Jos opiskelija suorittaa yksittäisen opintokokonaisuuden tutkinto-opintojensa aikana,niiden katsotaan olevan suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja ja tukikuukaudetotetaan tavanomaiseen tapaan huomioon tutkintokohtaisessa enimmäistukiajassa.Näin toimitaan myös silloin, kun opiskelija on otettu suorittamaan alempaa ja ylempääkorkeakoulututkintoa ja opiskelija on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon.Yksittäisen opintokokonaisuuden suorittamiseen käytetyt tukikuukaudet otetaanhuomioon alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon yhteenlasketun laajuudenmukaisessa enimmäistukiajassa. Yksittäiseen opintokokonaisuuteen käytettyjätukikuukausia ei kuitenkaan oteta huomioon tutkinto-opintojen enimmäistukiajassa, kunopintotuki on myönnetty niiden suorittamiseen sen jälkeen, kun opiskelija on alemmankorkeakoulututkinnon suoritettuaan todisteellisesti päättänyt tutkinto-opintonsa.

Opintotukea voi korkeakoulussa saada myös erillisen ammatillisentäydennyskoulutusohjelman suorittamiseen. Tuki voidaan tällöin myöntää myöshenkilölle, joka ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa.

Esimerkki

Opiskelija on aiemmin käyttänyt korkeakoulussa suoritettuihin ammatillisiintäydennyskoulutusopintoihin 5 tukikuukautta ja hän ei ole suorittanutkorkeakoulututkintoa. Hänelle voidaan tämän estämättä myöntää 35tukikuukautta 210 opintopisteen ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen(37 / 42 tukikuukautta, jos ensimmäiset korkeakoulututkinto-opinnot onaloitettu 1.8.2014 - 31.7.2017 / ennen 1.8.2014).

Kun hän on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon, hän on 54kuukauden kokonaistukiajan piirissä, eli kaikki aiemmin käytetytkorkeakoulutukikuukaudet vähennetään 54:stä – myös ammatillisiintäydennyskoulutusopintoihin käytetyt. Kokonaistukiaika on kuitenkin 64 /70 kuukautta, jos uudet opinnot on aloitettu 1.8.2014 - 31.7.2017 / ennen1.8.2014.

Korkeakoulussa suoritettavissa täydentävissä tai valmistavissa opinnoissa (esim.siltaopinnot) tukioikeus riippuu opiskelijan opinto-oikeudesta. Niillä tarkoitetaan

118


esimerkiksi opintoja, jotka opiskelija joutuu suorittamaan, ennen kuin hän voi aloittaatutkinto-opinnot.

• Kyseisiä opintoja ei tueta, jos opiskelija ei ole tutkinto-opiskelija (hänelläei ole vielä tutkinnon suorittamisoikeutta) ja jos opiskelija ei ole suorittanutkorkeakoulututkintoa (maahanmuuttajille suunnattu ammattikorkeakouluopintoihinvalmentava koulutus oikeuttaa opintotukeen 1.8.2014 alkaen).

• Jos opiskelijalla on korkeakoulututkinnon suorittamisoikeus, mutta opiskelija ei olesuorittanut korkeakoulututkintoa, opintoja voidaan tukea vain tutkintoon kuuluvinaopintoina suoritettavan korkeakoulututkinnon enimmäistukiajan puitteissa.

• Jos opiskelija on korkeakoulututkinnon suorittanut, opintoja voidaan tukeayksittäisenä opintokokonaisuutena, jos opinnoilla saavutetaan ammatillinenkelpoisuus tai virkakelpoisuus.

Maahanmuuttajille suunnattu ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus

Maahanmuuttajille suunnattu ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutusoikeuttaa opintotukeen 1.8.2014 alkaen. Opintotuki myönnetään päätoimistenopintojen keston ajalle (opintojen on oltava laajuudeltaan vähintään 5 opintopistettäopiskelukuukautta kohti). Korkeakoulutukikuukausia, jotka opiskelija on saanutammattikorkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen suorittamiseen, ei otetahuomioon tutkinto-opintojen enimmäistukiajassa. Ne otetaan kuitenkin huomioonkorkeakouluopintojen 54 tai 64 kuukauden kokonaistukiajassa.

Esimerkki

Opiskelija suorittaa lukuvuoden kestävää maahanmuuttajille suunnattuaammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta lukuvuonna 2016–2017. Hän käyttää sen suorittamiseen 9 korkeakoulutukikuukautta.Hän aloittaa 210 opintopisteen laajuisen ammattikorkeakoulututkinnonsuorittamisen 1.8.2017 tai sen jälkeen, joten hänelle voidaan myöntääsuoritettavan tutkinnon laajuuden mukainen enimmäistukiaika, 35tukikuukautta. Valmentavaan koulutukseen käytettyjä tukikuukausia eivähennetä tutkinto-opintojen enimmäistukiajasta.

1.4.6.2 Korkeakouluopinnot ennen 1.8.2005Seuraavassa kuvattuja tukiaikaa koskevia sääntöjä sovelletaan henkilöön, joka onaloittanut opintonsa ennen 1.8.2005.

Jos opiskelija aloittaa uudet opiskelijavalintaan perustuvat korkeakouluopinnot 1.8.2005tai sen jälkeen, uusien opintojen tukiaika määräytyy 1.8.2005 alkaen sovellettaviensääntöjen perusteella. Opiskelija, joka on aloittanut opintonsa ennen 1.8.2005 ja jokaopiskelijavalintaan osallistumatta vaihtaa koulutusohjelmaa, pääainetta taikka jatkaasaman koulutusalan tutkinnon suorittamista toisessa korkeakoulussa, säilyy ennen1.8.2005 voimassa olleiden tukiaikasäännösten piirissä.

Ennen 1.8.2005 aloitettujen opintojen tukiaikaa koskevat seuraavat säännöt:

• Yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten opintotukea voi saadaenintään 55 kuukaudeksi.

• Erityisen laajaa työmäärää edellyttäviin koulutuksiin opetusministeriö onvahvistanut opintotuen enimmäistukiajan erikseen jäljempänä mainitun mukaisesti.

119


• Opetusministeriö on vahvistanut myös enimmäistukiajanylempää korkeakoulututkintoa lyhyemmässä koulutuksessa sekäammattikorkeakouluopinnoissa.

• Tutkinnon suorittanut voi käyttää 54, 64 tai 70 tukikuukauden kokonaistukiajastajäljellä olevan tukiajan muihin korkeakouluopintoihin. Opintotukea myönnetäänkuitenkin enintään kyseiseen tutkintoon vahvistetun enimmäisajan.

• Jos opiskelija keskeyttää tutkinnon suorittamisen ja aloittaa uuden tutkinnonsuorittamisen korkeakoulussa, hänen jäljellä oleva tukiaikansa on uuden tutkinnonenimmäistukiaika vähennettynä keskeytyneisiin opintoihin käytetyt tukikuukaudet.

1.4.6.2.1 Yliopisto-opinnot ennen 1.8.2005Pääsääntö

Yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten opintotukea voi saadaenintään 55 kuukaudeksi.

Laajat tutkinnotOpintotuen enimmäisaika on 65 kuukautta seuraavissa tutkinnoissa:

• eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto• lääketieteen lisensiaatin tutkinto• ylempi korkeakoulututkinto, kun pääaine tai aineryhmä, johon pääaine kuuluu, on

Aasian ja Afrikan kielet ja kulttuurit.

1.8.2003 lukien opintotuen enimmäisaika on 60 kuukautta seuraavissa tutkinnoissa(ennen 55 kk):

• arkkitehdin tutkinto• diplomi-insinöörin tutkinto• kuvataiteen maisterin tutkinto• maisema-arkkitehdin tutkinto• musiikin maisterin tutkinto• psykologian maisterin tutkinto

Laajaa tutkintoa suorittavalle on voitu alun perin myöntää opintotuki lyhyemmäksiajaksi, esimerkiksi 55 tukikuukauden ajaksi. Jos alun perin myönnetty tukiaika päättyyja opinnot jatkuvat, opiskelijan on haettava lisäaikaa ja se myönnetään hänelle ilmanlisäselvityksiä. Kyse ei ole enimmäistukiajan pidennyksestä.

Ylempää korkeakoulututkintoa lyhyempää koulutusta varten on vahvistettuseuraavat tukiajat:

• alemmat korkeakoulututkinnot, kun opiskelija on otettu suorittamaan alempaakorkeakoulututkintoa 36 kuukautta

• aikaisemmat alemmat korkeakoulututkinnot– kuvataiteen tutkinto 41 kuukautta– oopperalaulajan tutkinto 36 kuukautta– ortodoksisen kirkon kanttorin tutkinto 36 kuukautta– sosionomin tutkinto 40 kuukautta– Tampereen yliopiston opetusjaostotutkinnot sekä tiedekuntaan siirretyt

opetusjaostotutkinnot 40 kuukautta

120


– varanotaarin tutkinto 33 kuukautta

Varanotaarin tutkintoa suorittamaan otetulle opiskelijalle, jokaon siirtynyt suorittamaan oikeusnotaarin tutkintoa, voidaanhakemuksesta myöntää opintotukea yhteensä enintään 45kuukaudeksi.

• korkeakouluissa suoritettavat ammatilliset tutkinnot– farmaseutin tutkinto 36 kuukautta– lastentarhanopettajan tutkinto 33 kuukautta

1.4.6.2.2 Ammattikorkeakouluopinnot ennen 1.8.2005Ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (255/1995) tarkoitetuissa vakinaisissaammattikorkeakouluissa sekä nuorisoasteen ja ammattikorkeakoulujen kokeilustaannetun lain (391/1991) 3 §:ssä tarkoitetuissa väliaikaisissa ammattikorkeakouluissasuoritettavia opintoja varten on vahvistettu seuraavat opintotukeen oikeuttavatenimmäisajat:

Tutkintoon johtavat opinnot• Tutkinnon laajuus 140 ov tai 210 op, tukiaika 45 kuukautta• Tutkinnon laajuus 160 ov tai 240 op, tukiaika 50 kuukautta• Tutkinnon laajuus 180 ov tai 270 op, tukiaika 55 kuukautta

Opintotuki myönnetään tutkinnon laajuutta vastaavaksi säännönmukaiseksisuoritusajaksi, esimerkiksi 160 opintoviikon tai 240 opintopisteen tutkinnossa neljäksilukuvuodeksi. Jos tutkinnon suorittaminen on kesken säännönmukaisen suoritusajanjälkeen, opiskelija voi saada opintotukea ylimenevälle ajalle enimmäistukiajanpuitteissa. Tuki ylimenevälle ajalle myönnetään eri hakemuksesta.

Siirtymäkauden järjestelyt. Ammattikorkeakouluopintoihin käytetytopintotukikuukaudet huomioidaan korkeakoulutukikuukausina 1.8.1996 lukien, muttaväliaikaisessa ammattikorkeakoulussa käytetyt tukikuukaudet vasta 1.8.1997 lukien.

Ammattikorkeakoulututkinnon opintotukeen oikeuttavaa enimmäisaikaa laskettaessaotetaan huomioon myös ne täydet tukikuukaudet, jotka opiskelija on käyttänyt ennen1.8.1997 suorittaessaan samaa tutkintoa väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa. Näitäkuukausia ei kuitenkaan oteta huomioon 7 §:n 2 momentin mukaista 70 kuukaudenenimmäisaikaa laskettaessa.

Opinnot ammattikorkeakoulussa tai väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa ovatkuitenkin aina korkeakouluopintoja ja suoritettu tutkinto on korkeakoulututkinto siitäriippumatta, onko se suoritettu vakinaisessa vai väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa.

Ensimmäiset väliaikaiset ammattikorkeakoulut aloittivat elokuussa 1991 jaensimmäiset vakinaiset ammattikorkeakoulut aloittivat elokuussa 1996. Katso luetteloammattikorkeakouluista ja niiden perustamisvuosista.

121

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ammattikorkeakouluista

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ammattikorkeakouluista


1.4.6.2.3 Ulkomaiset korkeakoulututkinnot ennen1.8.2005

Ulkomaisessa korkeakoulussa harjoitettaviin opintoihin opintotukea myönnetään edellätarkoitettujen 55 ja 70 kuukauden enimmäistukiaikojen puitteissa.

Jos ulkomaisen korkeakoulututkinnon opetusohjelman keskimääräinen suorittamisaikaon alle 55 kuukautta, opintotukea voi saada opetusohjelman mukaisen keston ajaksi.Tätä tukiaikaa voidaan erityisistä syistä pidentää enintään viidellä kuukaudella.

Jos ulkomaisen korkeakoulututkinnon opetusohjelman mukainen keskimääräinensuorittamisaika ylittää 55 kuukautta, opintotuen enimmäisaika on 70 kuukautta.Opintotuki voidaan myöntää tällöin opintojen keskimääräiselle suorittamisajalle. Tätätukiaikaa ei voida pidentää erityisistä syistä.

1.4.6.2.4 Vanhat korkeakouluopinnot (7-vuotissääntö)

Jos opiskelija on aloittanut korkeakoulututkinnon suorittamisen ennen 1.7.1992 jasaanut opintotukea kumotun opintotukilain (28/1972) nojalla, voidaan hänelle myöntäätukea samaa tutkintoa varten yhteensä enintään 7 opintovuodeksi.

Jos opiskelija on suorittanut tai suorittaa korkeakoulun perustutkinnon 1.7.1992jälkeen, hänellä on käytettävissään muihin korkeakouluopintoihin 54 tukikuukauttavähennettynä 1.6.1992 alkaen käytetyt tukikuukaudet. Jos uudet korkeakouluopinnoton aloitettu 1.8.2014-31.7.2017 tai ennen 1.8.2014, aiemmin käytetyt tukikuukaudetvähennetään 54 (tai 57), 64 tai 70 tukikuukauden kokonaistukiajasta. Katso tarkemmattiedot korkeakouluopintojen kokonaistukiajasta tai kohdasta Suoritetun tutkinnon jälkeensivulla Uuden korkeakoulututkinnon aloittaminen.

Jos opiskelija on keskeyttänyt tai keskeyttää opinnot ja aloittaa kokonaan eri alanopinnot, hänellä on käytettävissään uuteen korkeakoulututkintoon sen laajuudenmukainen enimmäistukiaika vähennettynä 1.6.1992 alkaen käytetyt tukikuukaudet,kuitenkin yhteensä enintään 54 (tai 57), 64 tai 70 tukikuukautta.

Jos opiskelija on suorittanut korkeakoulun perustutkinnon ennen 1.7.1992 tai saanutopintotukilain (28/1972) mukaista tukea korkeakouluopintoihin vähintään seitsemäksiopintovuodeksi, hän voi saada opintotukea edellä mainitun ajankohdan jälkeenaloitettuihin uusiin korkeakouluopintoihin enintään 27 kuukaudeksi.


7-vuotissäännön laskentaJos opiskelija suorittaa samoja ennen 1.7.1992 aloitettuja opintoja ja hän on siten 7-vuotissäännön piirissä, käsittelijä joutuu selvittämään, kuinka monen opintovuoden(= lukuvuoden) ajan hän on jo saanut opintotukea. Selvitä asiaa CICS-kyselylläOpintotukeen liittyvät tiedot > Opintotuen tukihistoria/TT-VP.

122


Kyselyssä on korkeakoulutukikuukausitiedot lukuvuodesta 1992-1993 alkaen.

• Jos opiskelija on lukuvuoden aikana saanut opintotukea vähintään 9 kuukaudelta,hän on kuluttanut 1 opintovuoden.

• Jos opiskelija on syyslukukauden aikana saanut opintotukea vähintään 4kuukaudelta tai kevätlukukauden aikana vähintään 5 kuukaudelta, hän onkuluttanut 0,5 opintovuotta.

• Muissa tilanteissa kyse on irtokuukausista.

Ennen lukuvuotta 1997-1998 tukikuukausitíedot eivät ole lukukausikohtaiset. Jos muutatietoa ei ole käytettävissä (ja yleensä ei ole), lukuvuoden vähintään 9 tukikuukauttaon 1 opintovuosi. Lukuvuoden 5 tukikuukautta on 0,5 opintovuotta ja lukuvuoden6-8 tukikuukautta ovat 0,5 opintovuotta ja 1-4 irtokuukautta (määrä, joka ylittää 5tukikuukautta). Lukuvuoden 1-4 tukikuukautta ovat aina irtokuukausia.

Esimerkkikuvan opiskelija on käyttänyt 2,5 opintovuotta (syksy 2017 on 0,5 opintovuosi)ja 5 irtokuukautta.

Lukuvuotta 1992-1993 edeltävä aika on hankalampi, koska tukikuukausien määrä ei oletiedossa.

Opintotukikuukausien määrä tulee päätellä etuusmääristä, joka onnistuu parhaitenLainatakaus-tiedon avulla.

Lainatakauksen kuukausimäärät olivat lukuvuosittain (mk/kk):

• 1969-1970, 389 mk/kk• 1970-1971, 444 mk/kk• 1971-1972, 467 mk/kk• 1972-1973, 533 mk/kk (koko tuki)• 1973-1974, 611 mk/kk (koko tuki)• 1974-1975, 711 mk/kk (koko tuki)• 1975-1976, 844 mk/kk (koko tuki)• 1976-1977, 878 mk/kk (koko tuki)

123


• 1977-1978, 756 mk/kk• 1978-1979, 756 mk/kk• 1979-1980, 800 mk/kk• 1980-1981, 867 mk/kk• 1981-1982, 967 mk/kk• 1982-1983, 1 067 mk/kk• 1983-1984, 1 170 mk/kk• 1984-1985, 1 290 mk/kk• 1985-1986, 1 380 mk/kk• 1986-1987, 1 410 mk/kk• 1987-1988, 1 470 mk/kk• 1988-1989, 1 520 mk/kk• 1989-1990, 1 600 mk/kk• 1990-1991, 1 750 mk/kk• 1991-1992, 1 800 mk/kk• 1992-1993, 1 200 mk/kk OT-uudistus

Saat lukuvuoden tukikuukausimäärän, kun jaat lukuvuodelle myönnetynlainatakauksen määrän saman lukuvuoden lainatakauksen kuukausimäärällä. Muutatukikuukausimäärät opintovuosiksi ja irtokuukausiksi ohjeiden mukaisesti.

Esimerkkikuvan opiskelijan lukuvuoden 1991-92 lainatakaus oli 16 200 mk. Kun sejaetaan lukuvuoden 1991-1992 lainatakauksen kuukausimäärällä, 1 800 markalla,saadaan tukikuukausien määräksi 9. Myös muiden lukuvuosien tukikuukausimääräon lainatakaustiedon perusteella ollut 9. Esimerkkiopiskelija on käyttänyt lukuvuoden1991-1992 loppuun mennessä yhteensä 5 opintovuotta opintotukea.

Kun on selvitetty opiskelijan käyttämien opintovuosien määrä ja kun opiskelijalla onirtokuukausia, irtokuukaudet muutetaan opintovuosiksi ja -lukukausiksi. Opiskelija onkäyttänyt yhden opintovuoden jokaista täyttä 9 irtokuukautta kohti ja 0,5 opintovuottajokaista täyttä 5 irtokuukautta kohti (kun irtokuukausia on alle 9 tai yli 9).

Tämän jälkeen jäljelle jäävät 1-4 irtokuukautta vähennetään 5:stä. Erotus myönnetäänopiskelijalle irtokukausina, jos opiskelijalle voidaan vielä myöntää opintotukea.

Esimerkki

7-vuotissäännön piirissä oleva opiskelija on saanut opintotukea 5,5opintovuodelta. Lisäksi hänellä on

• 0 irtokuukautta. Hänelle voidaan vielä myöntää opintotuki 1,5 lukuvuodentai 3 lukukauden ajaksi.

• 2 irtokuukautta. Hänelle voidaan vielä myöntää opintotuki 1 lukuvuodentai 2 lukukauden ajaksi sekä lisäksi (5-2=) 3 irtokuukaudeksi.

• 5 irtokuukautta. Hänelle voidaan vielä myöntää opintotuki 1 lukuvuodentai 2 lukukauden ajaksi.

• 6 irtokuukautta. Hänelle voidaan vielä myöntää opintotuki 1 lukukaudenajaksi sekä lisäksi (5-1=) 4 irtokuukaudeksi.

• 9 irtokuukautta. Hänelle voidaan vielä myöntää opintotuki 1 lukukaudenajaksi.

• 13 irtokuukautta. Hänelle voidaan vielä myöntää opintotuki (5-4=) 1irtokuukaudeksi.

Jos opiskelija on saanut opintotukea 5,5 opintovuodelta ja hänellä on lisäksivähintään 14 irtokuukautta, hänelle ei voida enää myöntää opintotukea

124


samoihin opintoihin, koska hän on jo saanut sitä 7 opintovuoden ajan. 14irtokuukautta on 1,5 opintovuotta (9 + 5 irtokuukautta).

Kun opiskelijalle myönnetään uutta opintotukea, hän voi itse päättää, käyttääkölukuvuoden tuesta 9-12 tukikuukautta ja lukukauden tuesta syksyllä 4-5 tukikuukauttatai keväällä 5-7 tukikuukautta. Muut tukikuukausimäärät tuottavat uusia irtokuukausia.

Esimerkkikuvien opiskelija on saanut opintotukea 7 opintovuoden ajan saman tutkinnonsuorittamiseksi. Tämän jälkeen hänelle on voitu myöntää enintään 27 tukikuukauttauusiin korkeakouluopintoihin, josta hän on tähän mennessä käyttänyt 9 tukikuukautta.

Voit aina pyytää tulkinta-apua enimmäistukiaikasääntöihin RP_OPINTOETUUDET-ryhmäpostilaatikosta.

1.4.6.3 Korkeakouluopiskelijan enimmäistukiajanpidennysKenelle

Enimmäistukiajan pidennys voidaan myöntää opiskelijalle, joka suorittaa

• ylempää korkeakoulututkintoa• alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa

– Pidennys voidaan myöntää myös alemman korkeakoulututkinnonsuorittamiseen kaksiportaisessa yliopistotuessa (opinnot on läsnä olevanaaloitettu 1.8.2011 tai sen jälkeen).

• ammattikorkeakoulututkintoa tai pelkkää alempaa korkeakoulututkintoasuorittavalle,

– jos opinnot on läsnä olevana aloitettu 1.8.2005 tai sen jälkeen.

Enimmäistukiajan pidennystä ei myönnetä opiskelijalle, joka

• suorittaa korkeakoulussa muita kuin tutkinto-opintoja• suorittaa tieteellistä, taiteellista tai ammatillista jatkotutkintoa• on saanut kumotun opintotukilain (28/72) mukaista opintotukea

korkeakouluopintoihin vähintään 7 opintovuodeksi tai• jolle on opintotukea koskevan siirtymäsäännöksen (OTL 57 § 1 mom.) nojalla

myönnetty opintotukea uusia korkeakouluopintoja varten enintään 27 kuukaudeksi.

Enimmäistukiajan pidentämisen perusteetOpiskelijan on osoitettava opintojen viivästymisen aiheutuneen opintojen edistymiseenmerkittävästi vaikuttaneesta sairaudesta tai muusta erityisen painavasta syystä.Pidentämisen perusteena voi olla sama syy, jonka perusteella opintotuen maksamistaon jatkettu opintojen edistymisen seurannassa.

Opintotuen enimmäisajan pidentämisen perusteena voi olla esimerkiksi

• opiskelijan oma sairaus• lähiomaisen sairaus, kun opiskelija on osallistunut hänen hoitamiseensa tai• opiskelijan muutoin vaikea elämäntilanne, kuten lähiomaisen kuolema, parisuhde-

ero, rikoksen uhriksi joutuminen tai muu tilanne, joka on merkittävästi vaikuttanutopintojen viivästymiseen.

125


Hyväksyttävän syyn tulee olla korkeakouluopintojen ajalta ja opintotukeen oikeuttavaltaajalta. Pidennystä ei voida myöntää, jos esitetty syy ajoittuu kokonaisuudessaankorkeakoulutukikuukausien loppuun käyttämisen jälkeiselle ajalle. Opinnot ovat tällöinviivästyneet muusta kuin esitetystä syystä.

Opintojen pitää olla viivästyneet syyn takia. Tarkista esimerkiksi VIRTA - opiskelutietojenkyselystä, että opintosuoritusten määrä on pienentynyt opiskelijan esittämän syynseurauksena.

Opintojen voidaan katsoa merkittävästi viivästyneen, jos opintosuoritusten määräon pienentynyt vähintään 20 % noin lukuvuotta vastaavana aikana. Viivästymistävoidaan verrata opiskelijan tilanteen mukaan opiskelijan muiden lukuvuosien (tainoin lukuvuotta vastaavien aikojen) opintopistemäärään tai siihen, ovatko opinnotviivästyneet verrattuna nostettuihin tukikuukausiin (eli onko opiskelija suorittanut alle 5op/tukikuukausi).

EsimerkkiOpiskelija on suorittanut lukuvuosittain 45 – 55 opintopistettä ja nostanutopintotukea 7 – 11 kuukautta, keskimäärin opintopisteitä on kertynyt jokaisenalukuvuonna vähintään 5 tukikuukautta kohti. Opiskelija on selvittänyt, ettähän on ollut leikkauksessa 5/2016 ja kuntoutus on kestänyt noin puolivuotta. Ajalla 5/2016 – 3/2017 opiskelija on suorittanut 6 opintopistettä.Enimmäistukiajan pidennys voidaan myöntää, koska opinnot ovat viivästyneetterveydellisestä syystä noin lukuvuotta vastaavana aikana.

EsimerkkiOpiskelija suorittaa 180 opintopisteen tutkintoa, jonka enimmäistukiaika on 32kuukautta.

Opiskelija on suorittanut:

1. lukuvuonna 55 opintopistettä 11 tukikuukautta2. lukuvuonna 25 opintopistettä 5 tukikuukautta3. lukuvuonna 35 opintopistettä 7 tukikuukautta4. lukuvuonna 25 opintopistettä 9 tukikuukautta

Opiskelijan selvityksen mukaan opinnot ovat viivästyneet neljäntenälukuvuotena terveydellisistä syistä. Pidennys voidaan myöntää, koska opinnotovat viivästyneet opiskelijan selvittämän painavan syyn vuoksi.

Pidennys voidaan myöntää myös silloin, kun opiskelijan opinnot ovat useanalukuvuonna tai koko opiskeluajalla viivästyneet kroonisen sairauden tai haitan (esim.lukihäiriö) vuoksi.

Pidennystä ei voida myöntää, jos:

• opinnot ovat sairaudesta tai muusta painavasta syystä huolimatta edistyneetriittävästi tai

• opiskelijan esittämän syyn ja opintojen viivästymisen välillä ei ole ajallista yhteyttä

Arvioitaessa opiskelijan esittämiä syitä huomioidaan se, onko opiskelija itse voinutvaikuttaa opintoja viivästyttäneeseen tilanteeseen ja sen vaikutukseen opinnoissa.Hyväksyttäviksi syiksi ei voida katsoa toimintaa tai tapahtumia, joihin opiskelija on itsevoinut vaikuttaa.

Pidentämisen perusteena ei voida pitää

126


• koulutusalan vaihtoa (yleensä)• erityisen laajaa tutkintoa• useamman tutkinnon suorittamista• opintojen järjestämisestä aiheutuvaa syytä (yleensä)• opiskeluaikaista työskentelyä• harrastus- tai järjestötoimintaa• kilpaurheilua• lapsen tavanomaista hoitamista.

Enimmäistukiajan pidennys voidaan kuitenkin myöntää, jos opiskelija on vaihtanutkoulutusalaa sairauden tai vamman vuoksi. Tällöin ei edellytetä, että opinnot ovatviivästyneet. Enimmäistukiajan pidennys voidaan myöntää, vaikka opintosuoritustenmäärä ei ole pienentynyt.

Esimerkki

Opiskelija on aloittanut liikuntatieteen opinnot yliopistossa syksyllä 2018.Alkuvuodesta 2020 hän loukkaantuu tapaturmaisesti siten, että ei enää pystyjatkamaan kyseisiä opintoja. Opiskelija aloittaa syksyllä 2020 liiketaloudenamk-opinnot. Opiskelija hakee enimmäistukiajan pidennystä koulutusalanvaihdon perusteella. Koska opiskelija on joutunut vaihtamaan koulutusalaavamman vuoksi, hänelle voidaan myöntää enimmäistukiajan pidennysamk-opintoihin, vaikka sekä liikuntatieteen että liiketalouden opinnot ovatedistyneet riittävästi.

Pidennystä ei voida myöntää, vaikka korkeakoulu edellyttäisi opiskelijan suorittavanenemmän opintopisteitä, kuin mikä on tutkinnon laajuus (esimerkiksi kansainvälisetkaksoistutkinnot, double degree).

Pidennys voidaan myöntää opintojen järjestämisvaikeuksien vuoksi tilanteessa, jossaopiskelijalla ei ole ollut mahdollisuutta suorittaa opintoja. Tällä tarkoitetaan esimerkiksitilannetta, jossa opetusta ei ole ollut tarjolla tai jossa laaja ja tärkeä opintojakso onollut suoritettavissa vain harvoin ja opiskelijalla on ollut erityisiä syitä poissaololle (vrt.vaikea elämäntilanne pidennyksen perusteena). Tällöin ei edellytetä, että opinnot ovatviivästyneet. Enimmäistukiajan pidennys voidaan myöntää, vaikka opintosuoritustenmäärä ei ole pienentynyt.

Esimerkki

Opiskelija suorittaa kaksiportaista yliopistotutkintoa. Opiskelija onsuorittanut jokaisena lukuvuonna 55 - 65 opintopistettä. Opintojenriittävästä edistymisestä huolimatta opiskelija ei ole suorittanut alempaakorkeakoulututkintoa, koska tutkintoon vaadittavan sivuaineen suorittaminenon viivästynyt yliopiston puutteellisten resurssien vuoksi. Sivuaineensuorittaminen ei ole ollut mahdollista, joten opiskelija on edistänytopintojaan suorittamalla ylempään korkeakoulututkintoon kuuluviaopintoja. Opiskelijalle voidaan myöntää enimmäistukiajan pidennys, koskaalemman korkeakoulututkinnon suorittaminen on viivästynyt opiskelijastariippumattomasta syystä.

1.1.2018 alkaen pidennyksen myöntämiseen tai pidennysaikaan eivät vaikuta, mikä onsuorittamatta olevien opintojen määrä ja missä ajassa tutkinto on mahdollista suorittaa.Tätä ennen pidennys voitiin myöntää vain, jos tutkinnosta puuttuvien opintojen määräoli enintään 75 opintopistettä.

Sovellettava lainkohta (OTL 65/1994 7 a §)

127


Pidennysajan määrittäminenEnimmäistukiajan pidennys myönnetään haetulle ajalle, mutta pidennyksenä voidaanmyöntää yhteensä enintään 9 tukikuukautta kokonaistukiaika huomioiden.

Pidennys myönnetään määräajaksi. Pidennyskuukaudet kohdistetaan pääsääntöisestilukuvuoden säännönmukaisille tukikuukausille. Opiskelijan hakemuksen perusteellapidennyskuukaudet voidaan kohdistaa myös kesäkuukausille, jos opiskelija on samallahakenut kesäopintotukea.

Jos opiskelija on hakenut pidennystä lyhyemmälle ajalle kuin 9 kuukaudelle tai joshän on perunut tai palauttanut pidennyskuukausia, käyttämättä oleva osa enintään9 pidennyskuukaudesta voidaan myöntää uuden pidennyshakemuksen perusteella.Jäljellä olevat pidennyskuukaudet voidaan myöntää ilman uusia selvityksiä.

Pidennys voidaan myöntää myös korkeakoulututkinnon suorittaneelle. Opiskelijallevoidaan kuitenkin myöntää enimmäistukiajan pidennyksenä yhteensä enintään 9tukikuukautta kaikkiin korkeakouluopintoihin. Korkeakouluopintoihin myönnettävientukikuukausien kokonaismäärä ei myöskään saa pidennyksen seurauksena ylittääkokonaistukiaikaa eli

• 54 kuukautta, jos suoritettavat opinnot on läsnä olevana aloitettu 1.8.2017 tai senjälkeen

– 57 kuukautta, jos suoritettavat opinnot on läsnä olevana aloitettu 1.8.2017tai sen jälkeen ja jos opiskelija suorittaa 360 opintopisteen laajuistakorkeakoulututkintoa (LL ja ELL)

• 64 kuukautta, jos suoritettavat opinnot on läsnä olevana aloitettu 1.8.2014 -31.7.2017 tai

• 70 kuukautta, jos suoritettavat opinnot on läsnä olevana aloitettu ennen 1.8.2014.

Kokonaistukiaika voi rajoittaa pidennyskuukausien määrää myös opiskelijalla, jokaei ole suorittanut tutkintoa aikaisemmin. Tukikuukausia voidaan myöntää enintäänse määrä, mikä opintotukilaissa säädetty kokonaistukiaika oli opiskelijan aloittaessakorkeakouluopintonsa. Ennen 1.8.2014 ensimmäiset korkeakouluopintonsa aloittaneellevoidaan myöntää tukea enintään 70 kuukautta, ajalla 1.8.2014 - 31.7.2017 opintonsaaloittaneelle enintään 64 kuukautta ja 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneelleenintään 54 kuukautta.

EsimerkkiOpiskelija on aloittanut 300 opintopisteen kaksiportaisen tutkinnonsuorittamisen 1.9.2017. Opiskelija hakee enimmäistukiajan pidennystäylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi. Tutkinnon yhteenlaskettuenimmäistukiaika on 48 kuukautta, joten enimmäistukiajan pidennystävoidaan myöntää enintään 54 – 48 = 6 kuukautta.

EsimerkkiOpiskelija on aloittanut 360 opintopisteen eläinlääketieteen lisensiaatintutkintoon johtavat opinnot 1.9.2014. Opiskelija hakee enimmäistukiajanpidennystä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi. Tutkinnonyhteenlaskettu enimmäistukiaika on 59 kuukautta, joten enimmäistukiajanpidennystä voidaan myöntää enintään 64 – 59 = 5 kuukautta.

Huomaa myös enimmäistukiajan päättyminen tulovalvonnassa.

128


Enimmäistukiajan pidentäminen uusissa korkeakouluopinnoissa

Pidennys voidaan myöntää myös aiemmin korkeakoulututkinnon suorittaneelle ja sevoidaan myöntää samalle opiskelijalle useampaan korkeakoulututkintoon. Opiskelija voikuitenkin saada enimmäistukiajan pidennyksenä yhteensä enintään 9 tukikuukaudenpidennyksen kaikkiin korkeakouluopintoihinsa. Tätä laskettaessa otetaan huomioonainoastaan käytetyt pidennystukikuukaudet.

Jos opiskelijalle on jo aiemmin myönnetty enimmäistukiajan pidennys, josta hän onkäyttänyt vähemmän kuin 9 pidennyskuukautta, hänelle voidaan myöntää jäljellä olevaenimmäistukiajan pidennys uusiin korkeakouluopintoihin vain, jos ne on läsnä olevanaaloitettu 1.8.2011 tai sen jälkeen.

Jos opiskelija suorittaa useita korkeakouluopintoja, sillä ei 1.1.2018 alkaen olemerkitystä, minkä opintojen aikana sairaus tai muu erityinen syy on viivästyttänytopintoja. Se riittää, että hyväksyttävä syy on korkeakouluopintojen ajalta ja ettäsuoritusmäärä on pienentynyt esitetyn syyn takia.

Esimerkki

Opiskelijalle on myönnetty 9 kuukauden pidennys alemmankorkeakoulututkinnon (tai ammattikorkeakoulututkinnon) suorittamiseen. Hänkäyttää tästä tukiajan pidennyksestä vain 6 kuukautta. Opiskelijalle voidaanmyöntää enintään 3 kuukauden pidennys ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamiseen.

Opiskelijan saamia pidennyskuukausia ei oteta huomioon käytettyinäkorkeakoulutukikuukausina uuden korkeakoulututkinnon tutkintokohtaisessaenimmäistukiajassa. Käsittelijän on tarvittaessa muutettava myönnettyjätukikuukausia, jotta opiskelija saa oikean tutkintokohtaisen enimmäistukiajan uusiinopintoihinsa. Pidennyskuukaudet huomioidaan kuitenkin aina korkeakouluopintojenkokonaistukiajassa.

Esimerkki

Kaksiportaisen yliopistotuen piirissä oleva opiskelija on käyttänyt loppuunalemman korkeakoulututkinnon 32 tukikuukauden enimmäistukiajan(ensimmäiset korkeakoulututkinto-opinnot on aloitettu 1.8.2014 - 31.7.2017).Hänelle myönnetään enimmäistukiajan pidennys ja hän käyttää 6pidennystukikuukautta alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Joskaikki aiemmin käytetyt korkeakoulutukikuukaudet otettaisiin huomioon(kuten ohjelma tekee), opiskelijalle myönnettäisiin 12 tukikuukautta ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamiseen. Hänellä on kuitenkin oikeus saada 18tukikuukautta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

HakeminenOpintotuen enimmäisajan pidentämistä haetaan Kelasta.

Hakemukseen tulee liittää selvitys opintojen viivästymisen syistä:

• lääkärintodistus tai vastaava, jos opinnot ovat viivästyneet terveydellisten syidenvuoksi,

• tai selvitys vaikeasta elämäntilanteesta, jos se on viivästyttänyt opintoja.– Selvitykseen tulee liittää viranomaistodistus, jos se on mahdollista.


129


31.12.2017 asti enimmäistukiajan pidennykset ratkaistiin korkeakoulunopintotukilautakunnan Kelaa sitovan lausunnon perusteella.

1.4.6.4 Korkeakouluopiskelijan tukikuukaudenkäyttäminen

Tukikuukausi katsotaan käytetyksi, kun opintoraha on maksettu tai kun asumislisä,joka on myönnetty 1.8.2011 jälkeiselle ajalle, on maksettu. Kuukausi, joltakorkeakouluopiskelija on saanut opintorahaa, opintorahaa ja asumislisää tai 1.8.2011lukien ainoastaan asumislisää, on tukikuukausi.

Korkeakouluopiskelijan tukikuukausi palautuu uudelleen käytettäväksi, jos opiskelijamaksaa vapaaehtoisesti takaisin tukikuukauden opintorahan ja asumislisän.

Vapaaehtoinen palautus on maksettava tukivuotta seuraavan kalenterivuodenhuhtikuun loppuun mennessä.

Määräaika on säädetty opintotukilain (OTL 65/1994 7 b §) nojalla opintotukiasetuksen6 §:ssä, ja sen perusteena ovat verotuksen toimeenpanon aikataulut. Määräajassatehdyt vapaaehtoiset palautukset voidaan ottaa huomioon tukivuoden verotuksessa jatällöin ne voidaan maksaa nettomääräisinä. Tuensaaja voi siis palauttaa sen samaneuromäärän, jonka hän on saanut tililleen kyseiseltä tukikuukaudelta.

Määräajassa tehty tukikuukauden vapaaehtoinen palautus korottaa samalla myösopiskelijan vuositulorajaa (vapaata tuloa). Vuositulorajaa ei kuitenkaan koroteta, josopiskelija on saanut tukikuukaudelta opintorahaa ja asumislisää ja hän palauttaa vainopintorahan tai vain asumislisän.

Jos korkeakouluopiskelija haluaa pienentää edistymisen seurannassa huomioonotettavien tukikuukausien määrää, hänen on maksettava vapaaehtoisesti takaisintukikuukauden opintoraha ja asumislisä. Opiskelijoita neuvotaan maksamaan tässätarkoituksessa tehtävät palautukset syyslukukauden tuen osalta seuraavan vuodenhuhtikuun loppuun mennessä ja kevätlukukauden (sekä sitä seuraavan elokuun) tuenosalta saman vuoden elokuun loppuun mennessä. Tällöin palautus tulee otetuksihuomioon korkeakouluopintojen edistymisen seurannassa.

Tukikuukausi palautuu uudelleen käytettäväksi myös, jos tuensaaja opintotukilain17 §:ssä tarkoitetun vuositulorajan korottamiseksi maksaa takaisin kalenterivuodentukikuukauden opintorahan ja asumislisän tukivuotta seuraavan kalenterivuodenhuhtikuun loppuun mennessä.

Jo maksettua vapaaehtoista palautusta ei voi perua; palautettu tuki voidaan myöntääuudelleen vain opintotuen hakuaikaa noudattaen. Jos opiskelija on palauttanutesimerkiksi marraskuun tuen, se voidaan myöntää hänelle uudelleen vain, jos tätäkoskeva hakemus on saapunut kyseisen marraskuun aikana. Katso tarkemmin: Tuenvapaaehtoinen palauttaminen ja vuosituloraja.

Sovellettava lainkohta (OTL 65/1994 7 b §)

Takaisinperintä ja tukikuukauden palautuminenTakaisinperintä ei palauta tukikuukautta uudelleen käytettäväksi, ellei takaisinperintäjohdu virheellisestä maksatuksesta tai opintotukilain 6 §:ssä tarkoitetun estävänetuuden takautuvasta maksatuksesta.

130


Virheellinen maksatus

Tukikuukausi voidaan palauttaa uudelleen käytettäväksi, kun opintotukea on maksettuliikaa koko kuukaudelta ja kyseessä on virheellinen maksatus. Liikamaksu ratkaistaannormaalina takaisinperintänä eikä opiskelijan tarvitse palauttaa kyseisen kuukaudentukea vapaaehtoisena palautuksena. Tukikuukausi palautuu uudelleen käytettäväksivain, jos etuuskäsittelijä kirjaa tiedon käsin Henkilön tietomuutoksiin (HEMU).

Virheellisestä maksatuksesta on kyse, kun opiskelijalle on maksettu aiheetta kokokuukauden opintotuki esimerkiksi seuraavissa tilanteissa

• Kelan virheen vuoksi opiskelijalle on myönnetty ja maksettu liikaa tukikuukausia(enemmän kuin kokonaistukiaika tai tutkinnon enimmäistukiaika)

• opiskelija on ilmoittanut opintojen keskeyttämisestä / valmistumisesta /poissaolosta ennen opintotuen maksupäivää, mutta ilmoitusta ei ole käsitelty ennentuen maksamista

• opintotuki on myönnetty virheellisesti opintoihin, jotka eivät oikeuta opintotukeen(esimerkiksi avoimen korkeakoulun polkuopintoihin)

• opintotukea on maksettu, vaikka tuessa on ollut maksueste• opintotukea on tarkistettu takautuvasti ja tukea on maksettu virheellisesti ajalle,

jolta ei ole tukioikeutta tai jolle opiskelija ei ole hakenut tukea, tai on jo aikaisemminperunut tuen

Kyseessä ei ole virheellinen maksatus, eikä tukikuukausia palauteta uudelleenkäytettäväksi, jos opintotukea peritään takaisin

• opintotuen tulovalvonnassa• opintojen edistymisen seurannassa• opintojen keskeyttämisen/valmistumisen/poissaolon vuoksi eikä asiakas ole

ilmoittanut asiasta Kelaan

Jos opiskelijalle myönnetään opintotuki toisen asteen opintoihin sellaiselta ajalta,jolta on jo ehditty maksaa korkeakoulutukea, tukikuukausi palautetaan uudelleenkäytettäväksi. Jos tarkistustilanteessa syntyy liikamaksua, liikamaksu ratkaistaannormaalina takaisinperintänä eikä opiskelijan tarvitse palauttaa mitään osaa kyseisenkuukauden tuesta takaisin vapaaehtoisena palautuksena.

Esimerkki

Opiskelija on saanut opintotukea ammattikorkeakouluopintoihin. Hänkeskeyttää ammattikorkeakouluopinnot 8.10.2014 ja aloittaa opinnotammatillisessa oppilaitoksessa 9.10.2014. Opintotuki tarkistetaan 1.10.2014alkaen siten, että tuki myönnetään ammatillisiin opintoihin. Lokakuultaon ehditty maksaa opintotuki ammattikorkeakouluopintojen perusteella.Lokakuun tukikuukausi palautuu uudelleen käytettäväksi.

Estävän etuuden takautuva maksaminen

Jos henkilö suorittaa asevelvollisuuslain (452/1950), siviilipalveluslain (1723/1991)tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaistapalvelusta taikka ulkomaisen lainsäädännön mukaista vastaavaa palvelusta jaopintotuki peritään takaisin tällä perusteella, takaisin perittävä tukikuukausi palautuuuudelleen käytettäväksi. Sama koskee henkilöä, joka suorittaa vapausrangaistusta jaopiskelee rangaistuslaitoksessa. Mainitut tilanteet rinnastetaan opintotukilain 6 §:ssätarkoitetun estävän etuuden takautuvaan maksatukseen.

131

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohje?id=Opiskelijat&benefit=Opintotuki&target=8c53664b-61b9-49eb-9523-68e7d9e4c91d


Kun käsittelijä on tehnyt estävästä etuudesta, asevelvollisuuden suorittamisesta taimuusta opintotukilain 6 §:n mukaisesta tilanteesta johtuneen opintotuen tarkistus-tai lakkautuspäätöksen, hän palauttaa korkeakouluopiskelijan tukikuukauden taitukikuukaudet uudelleen käytettäviksi. Käsittelijä ilmoittaa opiskelijalle tukikuukausienpalauttamisesta esimerkiksi päätökseen lisättävällä päätöstekstillä OTW58.

Tukikuukausi palautuu uudelleen käytettäväksi vain, jos etuuskäsittelijä kirjaa tiedonkäsin Henkilön tietomuutoksiin (HEMU).

Liikamaksu ja vapaaehtoinen palautus

Jos takaisinperintä kohdistuu vain osaan kuukauden tuesta, etuuskäsittelijäpalauttaa tukikuukauden uudelleen käytettäväksi, jos opiskelija määräajassa maksaavapaaehtoisena palautuksena sen osan kuukausituesta, johon hänellä on ollut oikeus.

Esimerkki

Itsenäisesti asuva opiskelija on muuttanut vanhempansa luokse. Asumislisäja osa opintorahasta on maksettu liikaa. Liikamaksun jälkeen opiskelijalla onollut oikeus vanhempansa luona asuvan opintorahaan. Opiskelija maksaavapaaehtoisena palautuksena jäljelle jääneen opintorahan. Kyseisenkuukauden tukikuukausi palautetaan uudelleen käytettäväksi.

Muissa kuin edellä kerrotuissa tilanteissa takaisinperintäpäätöksen mukaisenkuukauden opintotuen palautus ei palauta tukikuukautta uudelleen käytettäväksi.Opiskelija voi kuitenkin saada tukikuukauden uudelleen käyttöönsä, jos hän maksaakoko liikaa maksetun opintotuen (opintorahan ja asumislisän) takaisin 30 päivänkuluessa sen liikamaksun tuottaneen tarkistuspäätöksen päiväyksestä. Lisääpäätökseen tukikuukauden säästämismahdollisuudesta kertova päätösteksti (fraasiOTW83) ja lähetä asiakkaalle 30 pv:n vapaaehtoisen palautuksen maksulomake.

Jos opiskelija on valittanut liikamaksupäätöksestä, jossa koko kuukauden opintorahaja mahdollinen asumislisä ovat muodostuneet liikamaksuksi ja muutoksenhakuelinon hylännyt valituksen, anna opiskelijalle mahdollisuus saada tukikuukausiuudelleen käyttöönsä palauttamalla liikaa maksettu tuki vapaaehtoisesti ennentakaisinperintäratkaisun tekemistä. Lähetä opiskelijalle 30 pv:n vapaaehtoisenpalautuksen maksulomake. Maksulomaketta ei kuitenkaan tule lähettää, jospalauttaminen ei ole enää mahdollista (tukivuotta seuraavan huhtikuun jälkeen).

Jos opiskelija palauttaa liikamaksun kokonaisuudessaan, takaisinperintä raukeaa eikätakaisinperintäpäätöstä tarvitse antaa. Tukikuukausi palautuu uudelleen käytettäväksipalautuksen perusteella.

Tukikuukausi palautuu uudelleen käytettäväksi vain silloin, jos liikaa maksettu opintotuki(opintoraha ja/tai asumislisä) palautetaan vapaaehtoisesti tukivuotta seuraavanhuhtikuun loppuun mennessä. Joissakin tilanteissa opintotuen vapaaehtoinenpalauttamisaika siis jää 30 päivää lyhyemmäksi tai palauttaminen ei ole enäämahdollista (tarkistuspäätös tehdään tukivuotta seuraavassa huhtikuussa tai senjälkeen). Muuta tarvittaessa fraasin OTW83 maksuaikaa siten, että opiskelija osaapalauttaa opintotuen huhtikuun loppuun mennessä.

Jos opiskelija ei palauta liikamaksettua opintotukea (opintorahaa ja/tai asumislisää)määräajassa, liikamaksusta annetaan takaisinperintäpäätös.

132


1.4.6.5 Opintotukiaika muissa opinnoissaTuki myönnetään ensin opintojen laajuuden tai opetussuunnitelman mukaisellesuoritusajalle.

• Aikuisten perusopetuksessa opintotuki voidaan myöntää ensimmäisellähakemuksella neljännen opiskeluvuoden loppuun, jos henkilökohtainenopiskelusuunnitelma on tehty koko ajalle ja opinnot ovat suunnitelman mukaanpäätoimisia.

• Lukiokoulutuksessa opintotuki myönnetään ensin kolmannen opiskeluvuodenloppuun. Aikuislukiossa yhdistelmätutkintoa suorittavalle opintotuki myönnetäänenintään lukuvuodeksi kerrallaan. Lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessaopintotuki myönnetään ensin yhdelle lukuvuodelle.

• Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa opintotuki myönnetään ensin opintojenlaajuutta vastaavalle ajalle. Ammatillinen perustutkinto on 180 osp:n laajuinenja tätä laajuutta vastaava aika on 3 vuotta opintojen aloituspäivästä lukien(kansainvälisen ECVET-suosituksen mukaan virallisessa täysipäiväisessäkoulutuksessa vuoden aikana suoritettavat oppimistulokset vastaavat 60:täosaamispistettä).

– Jos opiskelija suorittaa vain tutkinnon osaa, säännönmukainen opiskeluikamääräytyy tutkinnon osan laajuuden perusteella. Kansainvälisen ECVET-suosituksen mukaan virallisessa täysipäiväisessä koulutuksessa vuodenaikana suoritettavat oppimistulokset vastaavat 60:tä osaamispistettä. Joshakemuksesta tai liitteistä ei käy ilmi osatutkinnon laajuus, opintotuki voidaanmyöntää ensimmäisellä hakemuksella enintään vuodeksi. Jos opiskelija hakeelisäajan tukea pidemmälle ajalle, selvitetään tässä vaiheessa osatutkinnonlaajuus ja enimmäistukiaika.

• Myös yhdistelmätutkintona suoritettavassa koulutuksessa ammatillisen koulutuksenopintotuki myönnetään ensin opintojen laajuutta vastaavalle ajalle.

– Erillisiä yhdistelmätutkinto-linjoja ei ole enää 1.8.2018 tai sen jälkeen alkavissakoulutuksissa. Opintotuki myönnetään joko lukiolinjan tai ammatillisenperustutkintolinjan perusteella riippuen siitä, kumpi on opiskelijan ensisijainenoppilaitos.

• Muussa koulutuksessa kuin lukiokoulutuksessa ja ammatillisessaperustutkintokoulutuksessa opintotuki myönnetään yleissäännöksen mukaanopetussuunnitelman tai opetusohjelman mukaiselle ajalle.

– Huomaa, että muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa (=yksityisessä)oppilaitoksessa järjestettävä koulutus ei ole ammatillisesta koulutuksestaannetun lain mukaista koulutusta, vaikka se vastaa sitä. Kun yksityisessäoppilaitoksessa ammatillista perustutkintoa suorittava opiskelija hakeeopintotukea, tuki myönnetään ensin opetussuunnitelman mukaiselle ajalle.Ks. lista yksityisistä oppilaitoksista (Kuka voi saada opintotukea -Yksityisetoppilaitokset -otsikon alla linkki).

– Myöskään muun viranomaisen valvoma koulutus ei ole ammatillisestakoulutuksesta annetun lain mukaista koulutusta. Kun muun viranomaisenvalvomaa ammatillista perustutkintoa suorittava opiskelija hakee opintotukea,tuki myönnetään ensin opetussuunnitelman mukaiselle ajalle. Ks. lista muunviranomaisen valvomasta koulutuksesta.

• Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa opintotukimyönnetään henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaiselle ajalle, kuitenkinenintään kolmelle vuodelle. Opintojen laajuutta ei selvitetä, koska opinnot ovat ainapäätoimisia.

133





Aiempien saman alan opintojen jatkaminen ja enimmäistukiaikaJos opiskelijan hakemuksesta, oppilaitoksen todistuksesta tai Kelan tiedoista (aiemmatetuusratkaisut tai Koski-tietovarannosta saatava impulssi) ilmenee, että opiskelija hakeeopintotukea samoihin opintoihin, joita hän on suorittanut aiemminkin, tuki myönnetäänjäljellä olevalle opintojen laajuuden mukaiselle suoritusajalle eikä aiempien opintojenhyväksilukemisia yleensä tarvitse selvittää. Esimerkiksi jos opiskelija on aiemminsuorittanut ammatillista perustutkintoa 2 vuotta, voidaan opintotukea myöntää vieläyhdelle opiskeluvuodelle, jos uusi tutkinto on saman alan tutkinto kuin aiempi. Sillä eiole merkitystä, onko opiskelija saanut aiemmin opintotukea samoihin opintoihin tai onkoopiskelija aiemmin suorittanut samaa koulutusta esimerkiksi oppisopimuksella.

Opintojen laajuuden mukaisen suoritusajan ei katsota kuluvan opintojenkeskeytymisaikana. Jos opiskelija hakee opintotukea pidemmälle ajalle, kuin tukeavoidaan myöntää, lisää päätökseen fraasi OTD52.

Jos oppilaitos vahvistaa, että aiemmista opinnoista on niin kauan, että koulutus pitääsuorittaa kokonaisuudessaan uusiksi kyseisen alan osaamisvaatimusten muutoksenvuoksi, enimmäistukiajassa ei tarvitse huomioida aiempia saman alan opintoja.

Huomautus

1.8.2018 alkaen otetaan käyttöön uudet niputetut ammatillisen koulutuksenperustutkintolinjat, joille voi kirjata opintojen aloituspäiväksi vain 1.8.2018tai sen jälkeisen päivän. Kun kirjaat opiskelijaa tällaiselle linjalle ja jouduthuomioimaan samaan koulutukseen aiemmin käytetyn opiskeluajan,dokumentoi hyvin seuraavaa käsittelijää varten lisätietoihin ja Oiwaan, kuinkakauan opiskelija on jo aiemmin suorittanut samaa koulutusta.

Lyhyitä, alle lukukauden mittaisia opintojen keskeytymisiä ei kuitenkaan huomioida.Erillisetkin lyhyemmät keskeytymiset voidaan huomioida, jos opinnot ovat yhteensäkeskeytyneet noin lukukauden ajaksi.

Esimerkki

Opiskelija suorittaa 180 osaamispisteen tutkintoa, jonka laajuuden mukainensuoritusaika on 3 vuotta. Opiskelija on keskeyttänyt opintonsa toisenopiskeluvuoden syksyllä 2 kuukauden ajaksi. Opintojen keskeytyminen onollut sen verran lyhyt, että tätä ei tarvitse huomioida opintotuen kestossa.

Esimerkki

Opiskelija suorittaa 180 osaamispisteen tutkintoa, jonka laajuuden mukainensuoritusaika on 3 vuotta. Opintotuki on myönnetty alun perin ajalle 1.8.2011– 31.5.2014. Opiskelija on keskeyttänyt opintonsa 1.10.-30.11.2012 (2 kk) ja1.2.-31.3.2013 (2 kk) eli yhteensä noin lukukauden ajaksi (4 kk). Opintojenlaajuuden mukainen suoritusaika pitenee yhdellä lukukaudella eli 31.12.2014saakka. ”Lisävuosi” alkaa vasta 1.1.2015 ja 12 kuukauden lisäaika 1.1.2016.

Esimerkki

Opiskelija suorittaa 180 osaamispisteen tutkintoa, jonka laajuudenmukainen suoritusaika on 3 vuotta. Opintotuki on myönnetty alun perinajalle 1.8.2011-31.5.2014. Hän on keskeyttänyt opinnot ensimmäisenopiskeluvuoden keväällä 1.3.2012. Opiskelija aloittaa samat opinnot

134


elokuussa 2014 ja hakee opintotukea kolmelle vuodelle. Alle lukukaudenmittaisia keskeytymisiä ei huomioida, joten lukuvuosi 2011-2012katsotaan kokonaan käytetyksi, vaikka opinnot ovat keskeytyneet jomaaliskuussa. Opiskelijan katsotaan opiskelleen jo yhden lukuvuodenajan, joten opintotukea voidaan myöntää vain kahdelle vuodelle eli ajalle1.8.2014-31.5.2016.

Esimerkki

Opiskelija suorittaa 180 osaamispisteen tutkintoa, jonka laajuudenmukainen suoritusaika on 3 vuotta. Opintotuki on myönnetty alun perin ajalle1.10.2018-30.9.2021. Hän on keskeyttänyt opinnot kevätlukukaudelle 2020 jahakee opintotukea taas 1.8.2020 alkaen. Opintotuki voidaan myöntää ajalle1.8.2020-28.2.2022. Neljäs opiskeluvuosi alkaa 1.3.2022.

Jos opiskelija on keskeyttänyt opintonsa hyvin aikaisessa vaiheessa lukukautta,voidaan katsoa, että hän ei ole ”menettänyt” lukukautta.

Esimerkki

Opiskelija suorittaa 180 osaamispisteen tutkintoa, jonka laajuudenmukainen suoritusaika on 3 vuotta. Opintotuki on myönnetty alun perinajalle 1.8.2012-31.5.2015. Opiskelija on keskeyttänyt opinnot ensimmäisenopiskeluvuoden keväällä helmikuun alussa 2013. Opiskelija aloittaa samatopinnot elokuussa 2015 ja hakee opintotukea kolmelle vuodelle. Voidaankatsoa, että opiskelija on aiemmin suorittanut kyseisiä opintoja yhdenlukukauden ajan, joten opintotukea voidaan myöntää 2,5 lukuvuoden ajalle1.8.2015-31.12.2017.

Samoin jos opiskelija palaa jatkamaan opintojaan hyvin myöhäisessä vaiheessalukukautta, voidaan katsoa, että hän ei ”menetä” kyseistä lukukautta.

Esimerkki

Opiskelija suorittaa 180 osaamispisteen tutkintoa, jonka laajuudenmukainen suoritusaika on 3 vuotta. Opintotuki on myönnetty alun perinajalle 1.8.2012-31.5.2015. Opiskelija on keskeyttänyt opinnot ensimmäisenäopiskeluvuonna jouluna 2012. Opiskelija aloittaa samat opinnot 1.12.2015ja hakee opintotukea kolmelle vuodelle. Opiskelija on aiemmin suorittanutkyseisiä opintoja yhden lukukauden ajan, joten opintotukea voidaan myöntää2,5 lukuvuoden ajalle 1.12.2015-31.5.2018. Ei haittaa, vaikka tukiaika meneehieman yli 2,5 lukuvuoden.

Keskeytyneiden opintojen jatkaminen - nuorisopuoleltaaikuispuolelle ennen 1.1.2018

Opiskelija on saattanut aiemmin suorittaa nuorisoasteen linjalla opintoja, joidenlaajuus on ollut 180 osaamispistettä ja opintojen laajuuden mukainen suoritusaika3 vuotta. Opiskelija on voinut 31.12.2017 saakka siirtyä suorittamaan samojaopintoja aikuispuolen linjalle, jonka laajuus on esimerkiksi 90 opintoviikkoa tai 135osaamispistettä ja opintojen laajuuden mukainen suoritusaika 2 vuotta. Jos opiskelijaon käyttänyt nuorisoasteen opintoihin esimerkiksi 1 vuoden, hänelle voidaan kuitenkinmyöntää aikuispuolella suoritettaviin opintoihin opintotukea vielä 2 vuodelle. 1 vuosinuorisoasteen opinnoissa vastaa yhteisiä tutkinnon osia, joita ei kuulu aikuispuolenopintoihin.

135


Samat opinnot uudelleenJos opiskelija näyttäisi suorittavan samoja opintoja uudelleen, opintojen sisältö pitääselvittää. Oppilaitokselta pyydetään selvitys, ovatko opinnot sisällöltään samojavai eri opintoja kuin aiemmin. Oppilaitos voi toimittaa tästä oman vapaamuotoisenselvityksensä. Opintokokonaisuuksien sisältöjä ei tarvitse selvittää. Jos opinnot ovatsamoja, opintotuki hylätään sillä perusteella, että opintotuki on jo myönnetty opintojenlaajuuden mukaiselle ajalle eikä opintotukea myönnetä uudelleen samoihin opintoihin(OTL 7 §: opintotukeen oikeuttava aika). Käytä fraasia OTD77.

Esimerkki

Opiskelija on opiskellut kansanopistossa vuoden mittaisella 40 opintoviikonlaajuisella kirjoittamisen linjalla vuoden ajan. Opiskelija aloittaa samalla40 opintoviikon laajuisella kirjoittamisen linjalla uudelleen, mutta oppilaitosvahvistaa, että uudet opinnot ovat eri opintoja kuin edellisenä vuonna.Opintotuki voidaan myöntää.

Henkilökohtaiset opiskelujärjestelyt (HOPS tai HOKS)Aiemmin suoritetut opinnot, työkokemus tai muutoin hankittu osaaminen voidaantunnistaa ja tunnustaa (=hyväksilukea) opinnoissa, jolloin opiskelijan opiskeluaikasaattaa poiketa muiden vastaavia opintoja harjoittavien opiskeluajasta. Opiskelijalla voimyös muusta syystä kuin opintojen hyväksilukemisesta johtuen olla henkilökohtaisetopiskelujärjestelyt. Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa käytetään 1.1.2018alkaen termiä henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS).

Oppilaitoksen tulee ilmoittaa opiskelijan henkilökohtaisista opiskelujärjestelyistä (OT6-lomake). Jos oppilaitos tai opiskelija ei opintotukihakemuksessa ilmoita opintojenhyväksilukemisesta, asiaa ei Kelassa ole yleensä aihetta selvittää. Tuki myönnetäänhakemuksesta ja oppilaitoksen todistuksesta ilmenevien tietojen perusteella, elleiole syytä epäillä, että opiskelijan opiskeluaika tai opinnot poikkeavat hakemuksessailmoitetuista tiedoista.

Tuki myönnetään tavanomaiselle opintotukeen oikeuttavalle ajalle, joshyväksilukeminen on vähäistä eikä opiskelu poikkea huomattavasti muidenvastaavia opintoja harjoittavien opinnoista (esim. lukuvuoden opintojen aloittamis- japäättymisajankohta eivät ole poikkeavia, opinnoissa ei ole keskeytystä lukuvuodenaikana, opintojen laajuus lukuvuoden aikana on keskimäärin vähintään 4,5osaamispistettä tai 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti).

Jos opiskelijan opinnot henkilökohtaisten opiskelujärjestelyjen vuoksi poikkeavathuomattavasti muiden vastaavia opintoja suorittavien opinnoista, opintojen taiopintojaksojen päätoimisuus sekä opintotukiaika selvitetään erikseen oppilaitoksentodistuksesta ilmenevien tietojen perusteella.

Huomautus

Henkilökohtaista suunnitelmaa ei tarvita 1.8.2018 alkaen ammatillisenperustutkintokoulutuksen tai VALMA-koulutuksen opiskelijalta, koska koulutuson aina päätoimista ja lukuvuoden tukiaika on aina 1.8.-31.5.

136


Henkilökohtaiset opiskelujärjestelyt aikuisten perusopetuksessaAikuisten perusopetuksessa käytetään termiä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.Jokaisen opiskelijan kanssa tehdään henkilökohtainen suunnitelma, koska jokaisenopiskelijan taustatilanne ja lisäkoulutuksen tarve on erilainen. Suunnitelma on ainaoltava hakemuksen liitteenä (lomake OT6).

• Jos suunnitelma tehdään heti alussa neljälle vuodelle ja opiskelu on koko ajallapäätoimista (keskimäärin 22 kurssia / lukuvuosi), opintotuki voidaan ensimmäisellähakemuksella myöntää neljännen opiskeluvuoden loppuun.

• Suunnitelma saatetaan myös tehdä vuodeksi kerrallaan, jolloin myös opintotukimyönnetään aina vuodeksi kerrallaan ja opiskelijan tulee hakea tukea uudellahakemuksella seuraavalle lukuvuodelle. Lisää tässä tilanteessa päätökseenpäätösteksti OTW31.

Laajennettu perustutkinto tai tutkinnon suorittaminen osissaOpiskelija voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon tutkinnon laajuudeksi määriteltyäosaamispistemäärää laajempana, esimerkiksi suorittamalla ylimääräisen tutkinnonosan ammattitaidon syventämiseksi. Opiskelija saa tällöin tutkintotodistuksen vastasuoritettuaan tämän laajennetun tutkinnon. Kansainvälisen ECVET-suosituksenmukaan virallisessa täysipäiväisessä koulutuksessa vuoden aikana suoritettavatoppimistulokset vastaavat 60:tä osaamispistettä. Jos opiskelija esimerkiksi suorittaa180 osaamispisteen perustutkinnon lisäksi 60 ylimääräistä osaamispistettä neljäntenäopiskeluvuotena, tämä neljäs opiskeluvuosi on vielä opintojen laajuuden mukaistasuoritusaikaa.

Opiskelija voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon myös osa kerrallaan. Opiskelija voitietyn opintokokonaisuuden suoritettuaan keskeyttää opintonsa väliaikaisesti, siirtyäesimerkiksi työelämään ja palata keskeytyksen jälkeen taas jatkamaan opintojaan.Menettelyllä pyritään ehkäisemään opintojen lopullista keskeyttämistä. Opintotukioikeusmääritellään tällöin kultakin yhtäjaksoiselta opiskelujaksolta erikseen. Opiskelujaksontulee kestää vähintään 8 viikkoa, jotta opintotukea voidaan myöntää.

Opiskelija voi myös suorittaa vain tietyn tutkinnon osan, jolloin tavoitteena ei olekoko tutkinnon suorittaminen. Tällä tavoin tutkinnon jo suorittanut opiskelija voitäydentää tutkintoaan tai työelämässä oleva tutkintoa suorittamaton opiskelija lisätäammattipätevyyttään. Opintotukioikeus määräytyy suoritettavien opintojen kestonja laajuuden perusteella (kansainvälisen ECVET-suosituksen mukaan virallisessatäysipäiväisessä koulutuksessa vuoden aikana suoritettavat oppimistulokset vastaavat60:tä osaamispistettä).

Lue lisää opintojen päättyminen tulovalvonnassa

Opintotuen myöntäminen lisäajalleOpintojen laajuuden mukaisen suoritusajan ylittävästä opiskeluajasta käytetäännimitystä lisäaika.

Opintojen laajuuden mukaisen suoritusajan päätyttyä opiskelijan tulee hakeaopintotukea uudella hakemuksella. Hakemuksen liitteenä tulee olla oppilaitoksentodistus jäljellä olevien opintojen kestosta ja laajuudesta sekä jo suoritettujen opintojenyhteismäärästä.

137


Huomautus

Todistusta lisäajan opintojen kestosta ja laajuudesta ei tarvita 1.8.2018 alkaenammatillisen perustutkintokoulutuksen tai VALMA-koulutuksen opiskelijalta,koska koulutus on aina päätoimista ja lukuvuoden tukiaika on aina 1.8.-31.5.Muu todistus opintojen jatkumisesta riittää.

Erityisiä syitä tuen myöntämiseksi ei tarvitse selvittää, vaan opintotuki voidaan myöntää,jos opiskelijan harjoittamat opinnot ovat päätoimisia.

Opintotuki lisäajalle myönnetään enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Lisäajanopintotukea myönnettäessä ei tarvitse arvioida, pystyykö opiskelija suorittamaanopintonsa opintotukeen oikeuttavana aikana.

Opintotuki voidaan myöntää myös yksityisopiskelijana opintonsa loppuunsuorittavalle. Sitä ei siis tarvitse tutkia, onko oppilaitos myöntänyt pidennystä opintojensuoritusaikaan, jos opintotukeen oikeuttavaa aikaa on jäljellä ja jos oppilaitos vahvistaatodistuksellaan opiskelijan jäljellä olevat opinnot.

Lue lisää enimmäistukiajan päättyminen tulovalvonnassa

1.4.6.5.1 Lisäajan opintotuki aikuistenperusopetuksessa

Perusopetuslain 46 §:n mukaan aikuisten perusopetuksen oppimäärä on laajuudeltaanenintään nelivuotinen. Oppimäärä tulee suorittaa enintään viidessä vuodessa. Aikuistenperusopetuksen säännönmukainen opiskeluaika on siten viisi vuotta. Opintotuki voidaanmyöntää säännönmukaiselle opiskeluajalle ja sen päätyttyä enintään 12 kuukaudenajalle (OTL 65/1994 7 § 9 mom.).

Aikuisten perusopetus on päätoimista, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään22 kurssia / lukuvuosi. Opiskelijalla saattaa olla opintojen loppuvaiheessa jäljellä alle 22kurssia. Jäljellä olevat opinnot ovat päätoimisia, jos opintoja on keskimäärin vähintään 2kurssia opiskelukuukautta kohti.

1. Aikuisten perusopetuksessa opintotuki myönnetään ensin neljännenopiskeluvuoden loppuun, jos henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on tehty kokoajalle ja opiskelu on päätoimista (keskimäärin vähintään 22 kurssia / lukuvuosi).

2. Neljännen opiskeluvuoden jälkeen (5. opiskeluvuosi) opintotuki myönnetäänenintään lukuvuodeksi kerrallaan ja opintojen päätoimisuus on selvitettävä. Opinnotkatsotaan päätoimisiksi eli opintotukeen oikeuttaviksi, kun oppilaitos vahvistaaopiskelijan osallistuvan lukuvuoden aikana vähintään 22 kurssiin.

3. Viidennen opiskeluvuoden eli säännönmukaisen opiskeluajan päätyttyä (6.opiskeluvuosi), opintotuki voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle, josopinnot ovat päätoimisia. Säännönmukainen opiskeluaika päättyy yleensä 31.5.eli tukea voidaan myöntää säännönmukaisen opiskeluajan päättymistä seuraavan12 kuukauden aikana kesäkuusta toukokuuhun. Tämän jälkeen opintotukioikeuskyseisissä opinnoissa on päättynyt.

• Kun opintotuki myönnetään kuudennelle opiskeluvuodelle, päätökseen lisätäänpäätösteksti OTX62, ”Opintotukea ei voida enää myöntää näihin opintoihin31.5.____ jälkeen, koska opintojenne opintotukiaika päättyy silloin.”

4. Opintotuki voidaan myöntää kuudennen opiskeluvuoden jälkeen vain (7.opiskeluvuosi), jos opiskelijan opinnot ovat kuudennen opiskeluvuoden aikanakeskeytyneet hyväksyttävän syyn vuoksi. Hyväksyttäviä syitä ovat ase- tai

138


siviilipalveluksen suorittaminen, opiskelijan oma sairaus, lapsen syntymä tai muunäihin rinnastettava hyväksyttävä syy. Syy selvitetään hakemustietojen, Kelanrekisteritietojen tai oppilaitoksen todistuksen avulla. Opintotukea voidaan kuitenkinmyöntää enintään 12 kuukaudelle sisältäen viidennen opiskeluvuoden opiskeluajat

• Jos opiskelija ei hakemuksessaan esitä hyväksyttävää syytä ja jos sellaistaei myöskään Kelan tietojen mukaan ole ollut, seitsemännen opiskeluvuodenopintotuki hylätään päätöstekstillä OTB67, esimerkiksi: ”Opintotukeaei voida myöntää näihin opintoihin, koska olette käyttänyt loppuunopintojenne opintotukiajan. Opintojenne säännönmukainen opiskeluaikaalkoi 1.8.xxxx ja päättyi 31.5.xxxx. Opintojenne opintotukeen oikeuttavaaika päättyi 31.5.xxxx.” (”Esittämäänne syytä opintotukeen oikeuttavan ajanpidentämiseksi ei voida pitää hyväksyttävänä.” OTB68)

• Säännönmukaisen opiskeluajan alkupäivämäärä voi olla lukukauden alku taiopintojen aloittamispäivämäärä. Säännönmukainen opiskeluaika on 5 vuottaja päättymispäivämäärä on opintojen päättymispäivä. Opintojen opintotukeenoikeuttava aika on 12 kuukautta tästä opintojen päättymispäivästä.

• Jotta opintotukea voidaan myöntää seitsemännelle opiskeluvuodelle,opiskelijan opintojen on pitänyt kuudennen opiskeluvuoden aikanakeskeytyä hyväksyttävän syyn vuoksi vähintään 18 kalenteripäivänajaksi kalenterikuukauden aikana. Opintotukea voidaan seitsemäntenäopiskeluvuotena myöntää enintään samalle ajalle kuin opinnot olivatkeskeytyneet. Huomioon otetaan opiskelukuukaudet, joiden aikana opinnotovat keskeytyneet vähintään 18 kalenteripäivän ajaksi. Jäljellä olevienopintojen pitää olla päätoimisia.

• Opiskelijalle on esimerkiksi myönnetty opintotuki kuudennelle opiskeluvuodelleajalle 1.9.–31.5. Opinnot ovat keskeytyneet sairauden vuoksi maaliskuunalusta alkaen. Opiskelijalle voidaan myöntää 3 kuukauden opintotukiseitsemännelle opiskeluvuodelle. Jos opiskelija on hakenut opintotukeapidemmälle ajalle, päätökseen lisätään päätösteksti OTD76: ”Opintotukea eivoida myöntää ajalle pp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv, koska olette käyttänyt loppuunopintojenne opintotukiajan. Opintojenne säännönmukainen opiskeluaika alkoi1.8.xxxx ja päättyi 31.5.xxxx. Säännönmukaisen opiskeluajan päättymisenjälkeen teille on nyt myönnetty opintotukea 12 kuukauden ajalle. Opintotukeenoikeuttavassa ajassa on huomioitu opintojenne keskeytyminen ajallapp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv.”

• Pyydä tarvittaessa tulkinta-apua RP_OPINTOETUUDET

1.4.6.5.2 Lisäajan opintotuki nuorisoasteenlukiokoulutuksessa

Lukiolain mukaan lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion oppimäärätulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystämyönnetä suoritusaikaan pidennystä. Lukio-opintojen säännönmukainen opiskeluaikaon siten neljä vuotta. Opintotuki voidaan myöntää säännönmukaiselle opiskeluajalle jasen päätyttyä enintään 12 kuukauden ajalle (OTL 65/1994 7 § 9 mom.).

Huomautus

Lukiolainen ei yleensä voi saada opintotukea ulkomaan vaihto-opintoihin,koska opiskelu ei ole päätoimista. Tällaisessa tilanteessa vaihto-

139


opiskeluvuosi ei kuluta lukio-opintojen 3-vuotista kestoa. Lukiolaisenneljäs lukiovuosi voi siis käytännössä olla vasta kolmas opiskeluvuosi.

Lukiolainen suorittaa lukion oppimäärän, josta hän saa lukion päättötodistuksen. YO-kokeista lukiolainen saa YO-tutkintotodistuksen. Yleensä tukioikeus päättyy YO-tutkintotodistuksen saamiseen eikä lisätukea voida myöntää sen jälkeen tehtäviinlisäsuorituksiin tai arvosanojen korottamisiin tai uusimisiin, vaikka suunnitellut opinnotperiaatteessa olisivat päätoimisia. Ks. pääsäännöstä ja poikkeuksista tarkemminkohdassa Opintotukeen oikeuttavat opinnot - Muut opinnot (väliotsikot Lukio-opinnot jaAikuislukio-opinnot).

1. Lukiokoulutuksessa opintotuki myönnetään ensin kolmannen opiskeluvuodenloppuun. Tänä aikana ei opintojen päätoimisuutta tarvitse erikseen selvittää. Ks.kuitenkin joitain poikkeuksia kohdassa Opintojen päätoimisuus - Lukio-opinnot.

2. Kolmannen opiskeluvuoden jälkeen (4. opiskeluvuosi) opintotuki myönnetäänenintään lukuvuodeksi kerrallaan ja opintojen päätoimisuus on selvitettävä. Lukio-opinnot katsotaan päätoimisiksi eli opintotukeen oikeuttaviksi, kun oppilaitosvahvistaa opiskelijan osallistuvan lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tainiitä vastaaviin opintoihin taikka vähintään kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaankokeeseen. Päätoimisuuden vaatimus ei täyty, jos opiskelija osallistuu esimerkiksi9 kurssiin ja 1 yo-kokeeseen.

3. Neljännen opiskeluvuoden eli säännönmukaisen opiskeluajan päätyttyä (5.opiskeluvuosi), opintotuki voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle,jos opinnot ovat päätoimisia. Lukio-opintojen säännönmukainen opiskeluaikapäättyy yleensä 31.5. eli tukea voidaan myöntää säännönmukaisen opiskeluajanpäättymistä seuraavan 12 kuukauden aikana kesäkuusta toukokuuhun – lukio-opinnoissa yleensä syyskuusta toukokuuhun. Tämän jälkeen opintotukioikeuskyseisissä opinnoissa on päättynyt.

• Kun opintotuki myönnetään lukiolaiselle 1.8.2013 alkaen viidennelleopiskeluvuodelle, päätökseen lisätään päätösteksti OTX62, ”Opintotukea eivoida enää myöntää näihin opintoihin 31.5.____ jälkeen, koska opintojenneopintotukiaika päättyy silloin.”

• Lukuvuotta 2013–2014 koskevissa ratkaisuissa päivämääränä on käytettävä31.7.2014, koska 12 kuukautta lasketaan lainmuutoksen voimaantulostaalkaen (1.8.2013). Ratkaisut koskevat viidennettä ja sitä useampiaopiskeluvuosia.

4. Opintotuki voidaan myöntää viidennen opiskeluvuoden jälkeen vain (6.opiskeluvuosi), jos opiskelijan opinnot ovat viidennen opiskeluvuoden aikanakeskeytyneet hyväksyttävän syyn vuoksi. Hyväksyttäviä syitä ovat ase- taisiviilipalveluksen suorittaminen, opiskelijan oma sairaus, lapsen syntymä tai muunäihin rinnastettava hyväksyttävä syy. Syy selvitetään hakemustietojen, Kelanrekisteritietojen tai oppilaitoksen todistuksen avulla. Opintotukea voidaan kuitenkinmyöntää enintään 12 kuukaudelle sisältäen viidennen opiskeluvuoden opiskeluajat

• Jos opiskelija ei hakemuksessaan esitä hyväksyttävää syytä ja jos sellaistaei myöskään Kelan tietojen mukaan ole ollut, kuudennen opiskeluvuodenopintotuki hylätään päätöstekstillä OTB67, esimerkiksi: ”Opintotukeaei voida myöntää näihin opintoihin, koska olette käyttänyt loppuunopintojenne opintotukiajan. Opintojenne säännönmukainen opiskeluaikaalkoi 1.8.2010 ja päättyi 31.5.2014. Opintojenne opintotukeen oikeuttavaaika päättyi 31.5.2015.” (”Esittämäänne syytä opintotukeen oikeuttavan ajanpidentämiseksi ei voida pitää hyväksyttävänä.” OTB68)

• Säännönmukaisen opiskeluajan alkupäivämäärä voi olla lukukauden alkutai opintojen aloittamispäivämäärä. Lukio-opintojen säännönmukainen

140


opiskeluaika on 4 vuotta ja päättymispäivämäärä on opintojen päättymispäivä.Opintojen opintotukeen oikeuttava aika on 12 kuukautta tästä opintojenpäättymispäivästä. Lukuvuonna 2013–2014 se on kuitenkin 31.7.2014, koskalainmuutos tuli voimaan 1.8.2013.

• Jotta opintotukea voidaan myöntää kuudennelle opiskeluvuodelle,opiskelijan opintojen on pitänyt viidennen opiskeluvuoden aikanakeskeytyä hyväksyttävän syyn vuoksi vähintään 18 kalenteripäivän ajaksikalenterikuukauden aikana. Opintotukea voidaan kuudentena opiskeluvuotenamyöntää enintään samalle ajalle kuin opinnot olivat keskeytyneet. Huomioonotetaan opiskelukuukaudet, joiden aikana opinnot ovat keskeytyneet vähintään18 kalenteripäivän ajaksi. Jäljellä olevien opintojen pitää olla päätoimisia(vähintään 10 kurssia tai 2 yo-koetta lukukauden aikana).

• Opiskelijalle on esimerkiksi myönnetty opintotuki viidennelle opiskeluvuodelleajalle 1.9.–31.5. Opinnot ovat keskeytyneet sairauden vuoksi maaliskuunalusta alkaen. Opiskelijalle voidaan myöntää 3 kuukauden opintotukikuudennelle opiskeluvuodelle. Jos opiskelija on hakenut opintotukeapidemmälle ajalle, päätökseen lisätään päätösteksti OTD76: ”Opintotukea eivoida myöntää ajalle pp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv, koska olette käyttänyt loppuunopintojenne opintotukiajan. Opintojenne säännönmukainen opiskeluaika alkoi1.8.2009 ja päättyi 31.5.2013. Säännönmukaisen opiskeluajan päättymisenjälkeen teille on nyt myönnetty opintotukea 12 kuukauden ajalle. Opintotukeenoikeuttavassa ajassa on huomioitu opintojenne keskeytyminen ajallapp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv.”

• Pyydä tarvittaessa tulkinta-apua RP_OPINTOETUUDET-postilaatikosta.

Edellä kerrottu opintotukiaikaa koskeva rajaus (3 v. + 1 v. + 12 kk) tuli voimaan1.8.2013. Jos opiskelijan opinnot ovat keskeytyneet jo tätä aiemmin, ja opiskelija palaajatkamaan opintojaan, opintotuki voidaan myöntää 12 kuukauden ajalle, vaikka hän olisijo aiemmin suorittanut opintoja niin pitkään, että 1.8.2013 voimaan tulleen muutoksenmukainen enimmäistukiaika on käytetty.

Esimerkki

Opiskelija on suorittanut lukio-opintoja 5 vuotta ajalla 1.8.2007-31.5.2012.Hän ei ole aikanaan saanut lukio-opintoja päätökseen, ja hän palaasuorittamaan lukio-opinnot loppuun 1.8.2020-31.5.2021. Koska opinnot ovatkeskeytyneet ennen lainmuutosta, opiskelijalle voidaan edelleen myöntääopintotuki enintään 12 kuukauden ajalle eli 1.8.2020-31.7.2021, jos opinnotovat päätoimisia.

Lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opintotukea voidaan myöntääensimmäisen opiskeluvuoden päätyttyä enintään 12 kuukauden ajalle. Opinnotkatsotaan päätoimisiksi eli opintotukeen oikeuttaviksi, kun oppilaitos vahvistaaopiskelijan osallistuvan lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai niitä vastaaviinopintoihin.

Opintotuki myönnetään oppilaitoksen todistuksesta ilmenevälle opiskeluajalle.Syyslukukauden päätoimiset opinnot oikeuttavat tukeen elo-joulukuulta jakevätlukukauden päätoimiset opinnot oikeuttavat tukeen tammi-toukokuulta.

Syksyllä ylioppilastutkinnon suorittavan tukioikeus päättyy 30.11., koskatutkintotodistukset luovutetaan joulukuun alkupuolella eikä joulukuulle tule 18opiskelupäivää.

141


Jos oppilaitos ei vahvista opiskelijan osallistuvan kursseille tai yo-kokeisiin siten,että päätoimisuuden vaatimus täyttyy, opintotukea lisäajalle ei voida myöntää. Lukio-opinnoissa ei opintotukiaikaa lyhennetä päätoimisuuden vaatimuksen täyttymiseksi.Ks. kohdasta Opintojen päätoimisuus - Lukio-opinnot, miten lisäajan opiskelunpäätoimisuus arvioidaan ja miten hylkäävä päätös perusteellaan.

Sisäoppilaitoksessa järjestetyt lukio-opinnot katsotaan aina päätoimisiksi, jotenlukiokurssien tai yo-kokeiden määrällä ei ole merkitystä eikä niitä tarvitse erikseenselvittää.

Kansainväliset lukiotutkinnotSuomessa suoritetaan myös erilaisia kansainvälisiä lukiotutkintoja, joihin OKM onantanut järjestämisluvan (esim. IB ja DIA). Näihinkin koulutuksiin opintotuki myönnetäänkolmelle ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Sen jälkeen tukea voidaan myöntää 1lisävuodelle ja sen jälkeen 12 kuukaudelle.

Ks. kohdasta Opintojen päätoimisuus - Lukio-opinnot, miten kansainvälisten lukio-opintojen lisäajan opiskelun päätoimisuus arvioidaan.

Syksyllä IB-tutkinnon suorittavan tukioikeus päättyy vasta 31.12., koska IB-linjallaopiskelevat eivät saa tutkintotodistuksia vielä joulukuun alussa.

1.4.6.5.3 Lisäajan opintotuki ammatillisessaperustutkintokoulutuksessa

Opintotukilain 7 §:n mukaan säännönmukaisen opiskeluajan päätyttyä opintotukeavoidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle. Säännönmukaisella opiskeluajallatarkoitetaan ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa enintään neljää vuotta.

Jos opiskelija suorittaa vain tutkinnon osaa, säännönmukainen opiskeluika määräytyytutkinnon osan laajuuden perusteella. Kansainvälisen ECVET-suosituksen mukaanvirallisessa täysipäiväisessä koulutuksessa vuoden aikana suoritettavat oppimistuloksetvastaavat 60:tä osaamispistettä. Jos opiskelija suorittaa 60 osaamispisteen laajuistatutkinnon osaa, enimmäistukiaika on 1 vuosi + 12 kk.

Opintotukilain 7 §:ssä tarkoitetaan ammatillisella perustutkintokoulutuksellaammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) nojalla määrättyjen tutkinnonperusteiden mukaista perustutkintokoulutusta. Ammatillisella perustutkintokoulutuksellatarkoitetaan myös ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998,kumottu 1.1.2018) nojalla määrättyjen tutkinnon perusteiden mukaistaopetussuunnitelmaperusteista ammatillista perustutkintokoulutusta.

Ammatillisella perustutkintokoulutuksella ei tarkoiteta ammatillisesta aikuiskoulutuksestaannetun lain (631/1998, kumottu 1.1.2018) nojalla määrättyjen tutkinnon perusteidenmukaista ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, joka on aloitettu ennen1.1.2018. Ks. tarkemmin Lisäajan opintotuki muussa koulutuksessa. Opiskelija voikuitenkin halutessaan siirtyä suorittamaan tutkintoaan uuden lain nojalla määrättyjentutkinnon perusteiden mukaisesti 1.8.2018 jälkeen, jolloin opintoihin sovelletaanammatillista perustutkintokoulutusta koskevia enimmäistukiaikoja.

142


1.8.2018 alkaenKun ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelija hakee lisäajan opintotukea1.8.2018 alkaen, opintotuki voidaan myöntää, jos opinnot edelleen jatkuvatoppilaitokselta saadun tiedon perusteella. Opintotuki myönnetään opiskelijanilmoittamalle ajalle, kuitenkin enintään lukuvuodeksi kerrallaan.

Pääsääntö on, että opintotuki myönnetään aina ensin opintojen laajuuden mukaiselleopiskeluajalle. Lisäajan tuen voi myöntää aikaisintaan 6 kuukautta ennen opintojenlaajuuden mukaisen opiskeluajan päättymistä (vrt. OTL 23 § Etukäteisen hakemuksenhylkääminen; ks. Hakuaika).

Esimerkki

Opintojen laajuuden mukainen opiskeluaika (3 vuotta) on päättymässä31.12.2018. Opiskelija hakee jo hyvissä ajoin elokuussa 2018 opintotukeakeväälle 2019. Hakemuksen liitteenä on oppilaitoksen todistus, että opinnotjatkuvat 31.5.2019 saakka. Koska lisäajan alkuun on alle 6 kuukautta,opintotuen voi myöntää lisäajalle eli keväälle 2019.

Esimerkki

Opiskelija hakee opintotukea 180 osaamispisteen laajuiseen ammatilliseenperustutkintoon heti opintojen alussa neljälle vuodelle. Opintotuki voidaanensimmäisellä hakemuksella myöntää 3 vuodelle ja opiskelijan tulee hakealisäajan tuki erikseen.

Kaikki ammatillinen peruskoulutus ei ole ammatillisesta koulutuksesta annetunlain mukaista perustutkintokoulutusta

Huomautus

Muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa (=yksityisessä) oppilaitoksessajärjestettävä koulutus ei ole ammatillisesta koulutuksesta annetun lainmukaista koulutusta, vaikka se vastaa sitä. Opiskelijat eivät esimerkiksisuorita yhteisiä tutkinnon osia. Kun yksityisessä oppilaitoksessa ammatillistaperuskoulutusta suorittava opiskelija hakee opintotukea lisäajalle, on jäljelläolevien opintojen laajuus ja kesto selvitettävä. Ks. tarkemmin Lisäajanopintotuki muussa koulutuksessa. Ks. lista yksityisistä oppilaitoksista (Kukavoi saada opintotukea - Yksityiset oppilaitokset -otsikon alla linkki).

Huomautus

Muun viranomaisen valvoma koulutus ei ole ammatillisesta koulutuksestaannetun lain mukaista koulutusta. Kun muun viranomaisen valvomaaammatillista peruskoulutusta suorittava opiskelija hakee opintotukea lisäajalle,on jäljellä olevien opintojen laajuus ja kesto selvitettävä. Ks. tarkemminLisäajan opintotuki muussa koulutuksessa. Ks. lista muun viranomaisenvalvomasta koulutuksesta.

143





Lisäajan opintotuen myöntäminen1. 180 osaamispisteen ammatillisen perustutkinnon laajuuden mukainen opiskeluaika

on kolme vuotta. Opintotuki myönnetään ensin tälle ajalle eli kolmannenopiskeluvuoden loppuun.

2. Kolmannen opiskeluvuoden jälkeen (4. opiskeluvuosi) opintotuki myönnetäänenintään lukuvuodeksi kerrallaan.

3. Neljännen opiskeluvuoden eli säännönmukaisen opiskeluajan päätyttyä (5.opiskeluvuosi), opintotuki voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle. Syksylläalkavan koulutuksen säännönmukainen opiskeluaika päättyy 31.5. eli tukeavoidaan myöntää säännönmukaisen opiskeluajan päättymistä seuraavan 12kuukauden aikana kesäkuusta toukokuuhun. Tämän jälkeen opintotukioikeuskyseisissä opinnoissa on päättynyt.

• Kun opintotuki myönnetään ammatillista tutkintoa suorittavalle viidennelleopiskeluvuodelle, päätökseen lisätään päätösteksti OTX62, ”Opintotukea eivoida enää myöntää näihin opintoihin 31.5.____ jälkeen, koska opintojenneopintotukiaika päättyy silloin.”

4. Opintotuki voidaan myöntää viidennen opiskeluvuoden jälkeen vain (6.opiskeluvuosi), jos opiskelijan opinnot ovat viidennen opiskeluvuoden aikanakeskeytyneet hyväksyttävän syyn vuoksi. Hyväksyttäviä syitä ovat ase- taisiviilipalveluksen suorittaminen, opiskelijan oma sairaus, lapsen syntymä tai muunäihin rinnastettava hyväksyttävä syy. Syy selvitetään hakemustietojen, Kelanrekisteritietojen tai oppilaitoksen todistuksen avulla. Opintotukea voidaan kuitenkinmyöntää enintään 12 kuukaudelle sisältäen viidennen opiskeluvuoden opiskeluajat.

• Jos opiskelija ei hakemuksessaan esitä hyväksyttävää syytä ja jos sellaistaei myöskään Kelan tietojen mukaan ole ollut, kuudennen opiskeluvuodenopintotuki hylätään päätöstekstillä OTB67, esimerkiksi: ”Opintotukeaei voida myöntää näihin opintoihin, koska olette käyttänyt loppuunopintojenne opintotukiajan. Opintojenne säännönmukainen opiskeluaikaalkoi 1.8.2010 ja päättyi 31.5.2014. Opintojenne opintotukeen oikeuttavaaika päättyi 31.5.2015.” (”Esittämäänne syytä opintotukeen oikeuttavan ajanpidentämiseksi ei voida pitää hyväksyttävänä.” OTB68)

• Säännönmukaisen opiskeluajan alkupäivämäärä voi olla lukukauden alkutai opintojen aloittamispäivämäärä. 180 osaamispisteen ammatillisenperustutkinnon säännönmukainen opiskeluaika on 4 vuotta japäättymispäivämäärä on opintojen päättymispäivä. Opintojen opintotukeenoikeuttava aika on 12 kuukautta tästä opintojen päättymispäivästä.

• Jotta opintotukea voidaan myöntää kuudennelle opiskeluvuodelle,opiskelijan opintojen on pitänyt viidennen opiskeluvuoden aikanakeskeytyä hyväksyttävän syyn vuoksi vähintään 18 kalenteripäivän ajaksikalenterikuukauden aikana. Opintotukea voidaan kuudentena opiskeluvuotenamyöntää enintään samalle ajalle kuin opinnot olivat keskeytyneet. Huomioonotetaan opiskelukuukaudet, joiden aikana opinnot ovat keskeytyneet vähintään18 kalenteripäivän ajaksi.

• Opiskelijalle on esimerkiksi myönnetty opintotuki viidennelle opiskeluvuodelleajalle 1.8.–31.3. Opinnot ovat keskeytyneet asevelvollisuuden suorittamisenvuoksi tammikuun alusta alkaen. Opiskelijalle voidaan myöntää 3 kuukaudenopintotuki viidennen opiskeluvuoden jälkeiselle ajalle. Jos opiskelija onhakenut opintotukea pidemmälle ajalle, päätökseen lisätään päätöstekstiOTD76: ”Opintotukea ei voida myöntää ajalle pp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv,koska olette käyttänyt loppuun opintojenne opintotukiajan. Opintojennesäännönmukainen opiskeluaika alkoi 1.8.2009 ja päättyi 31.5.2013.

144


Säännönmukaisen opiskeluajan päättymisen jälkeen teille on nyt myönnettyopintotukea 12 kuukauden ajalle. Opintotukeen oikeuttavassa ajassa onhuomioitu opintojenne keskeytyminen ajalla pp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv.”


Opintotukiaikaa koskeva rajaus tuli voimaan 1.8.2013. Jos opiskelijan opinnot ovatkeskeytyneet jo tätä aiemmin, ja opiskelija palaa jatkamaan opintojaan, opintotukivoidaan myöntää 12 kuukauden ajalle, vaikka hän olisi jo aiemmin suorittanut opintojaniin pitkään, että 1.8.2013 voimaan tulleen muutoksen mukainen enimmäistukiaika onkäytetty.

Ennen 1.8.2018Ennen 1.8.2018 sovellettiin ohjetta, jota sovelletaan edelleen muun koulutuksen osalta.Ks. Lisäajan opintotuki muussa koulutuksessa.

1.4.6.5.4 Lisäajan opintotuki yhdistelmätutkinnossa

1.8.2018 alkaenAmmatillinen perustutkintokoulutus on 1.8.2018 alkaen aina päätoimista. Kunyhdistelmätutkintoa suorittava opiskelija hakee lisäajan opintotukea 1.8.2018 alkaen jaammatillinen perustutkintokoulutus on edelleen kesken, opintotuki voidaan myöntää, josopinnot edelleen jatkuvat oppilaitokselta saadun tiedon perusteella. Selvitystä jäljelläolevien opintojen laajuudesta ja kestosta ei tarvita. Opintotuki myönnetään opiskelijanilmoittamalle ajalle, kuitenkin enintään lukuvuodeksi kerrallaan.

Lukuvuoden tukikuukausien määrä määräytyy niitä opintoja koskevien sääntöjenperusteella, missä oppilaitoksessa opiskelija on kirjoilla päätoimisena opiskelijanatai mikä oppilaitos antaa todistuksen opinnoista. Jos opiskelija on kirjoilla lukiossa,käytetään lukio-opintojen tukiaikaa (syys-toukokuu).

Jos yhdistelmätutkintoa suorittava hakee lisäajan tukea vain nuorisoasteen lukio-opintoihin, ks. lukio-opintojen lisäajan ohjeistus.

Jos opiskelija hakee tukea aikuislukio-opintoihin, opintotuki myönnetään enintäänlukuvuodeksi kerrallaan. Ennen hakemuksen ratkaisemista on selvitettävä,suoritetaanko aikuislukio-opinnot ammatillisen perustutkinnon yhteydessä ja ovatkolukio-opinnot päätoimisia (vähintään 10 kurssia tai 2 yo-koetta). Ne selvitetäänoppilaitoksen todistuksella O 50. Oppilaitoksen todistusta pyydetään lukiolta puhelimitsetai asiakaskirjeellä OTL22. Jos lukio ei ota kantaa siihen, suorittaako opiskelijayhdistelmätutkintoa, asiaa kysytään ammatilliselta oppilaitokselta, jossa opiskelija onviimeksi opiskellut, tai opiskelijalta itseltään (OTL04).

Oppilaitoksen todistuksella (O 50) oppilaitos ilmoittaa, suorittaako opiskelijayhdistelmätutkintoa (kohta 3) ja mitkä ovat hänen opintonsa syys- ja/taikevätlukukaudella (kohta 6: kurssit ja ylioppilastutkinnon kokeet). Yhdistelmätutkinnonsuorittaminen selvitetään ensimmäisen aikuislukiohakemuksen yhteydessä. Josopiskelija ei suorita yhdistelmätutkintoa, aikuislukio-opintojen hakemus hylätäänpäätösteksteillä OTB28 ja OTB65. Suoritettavat lukio-opinnot on selvitettävälukuvuosittain. Jos opiskelija ei osallistu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tainiitä vastaaviin opintoihin taikka vähintään kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaankokeeseen, hakemus hylätään (OTB71).

145


Yhdistelmätutkinnoissa noudatetaan samoja opintotukeen oikeuttavan ajansääntöjä kuin nuorisoasteen lukiokoulutuksessa ja ammatilliseen tutkintoonjohtavassa koulutuksessa. Opintotukea voi saada säännönmukaiselle opiskeluajalleja sen päätyttyä enintään 12 kuukauden ajalle. Kun opintotuki on myönnettylukiokoulutukseen, säännönmukainen opiskeluaika on neljä vuotta. 1.8.2018 tai senjälkeen aloitetun ammatillisen perustutkintokoulutuksen säännönmukainen opiskeluaikaon aina neljä vuotta (laajuus 180 osp).

Jos opiskelija on suorittanut ammatillisen perustutkinnon ja hänelle voidaan myöntäätuki aikuislukio-opintoihin, lukio-opintojen säännönmukainen opiskeluaika alkaalukio-opintojen aloittamisesta. Lukio-opintojen aloittamisajankohtana käytetäänopiskelijan opintotukihakemuksessaan ilmoittamaa taikka oppilaitoksen ilmoittamaa taioppilaitoksesta selvitettyä opintojen aloittamisajankohtaa.

Ennen 1.8.2018Jos suorittamatta on vain ammatillisia tai lukio-opintoja, opintojen päätoimisuusmääritellään kyseisiä opintoja koskevien sääntöjen perusteella.

Jos suorittamatta on sekä ammatillisia että lukio-opintoja, tarkastellaan ensisijaisestiniiden opintojen päätoimisuutta, joita opiskelija lisäajalla pääasiassa suorittaa.Jos päätoimisuuden vaatimus ei täyty yksistään ammatillisten tai lukio-opintojenperusteella, voidaan suoritettavia opintoja laskea yhteen (4,5 osp, 3 ov tai 2 kurssiaoikeuttavat yhden kuukauden tukeen, 1 yo-koe oikeuttaa kahden kuukauden tukeen).Yhteenlaskeminen suoritetaan lukuvuosittain ja tukiaikaa voidaan tarvittaessa lyhentää.

1.4.6.5.5 Lisäajan opintotuki muussa koulutuksessaMuulla koulutuksella tarkoitetaan muuta toisen asteen koulutusta kuin lukiokoulutustatai ammatillista perustutkintokoulutusta. Tällaista koulutusta ovat esimerkiksi

• ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA)• työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)• ammattitutkintokoulutus• erikoisammattitutkintokoulutus• muu ammatillinen koulutus• muiden kuin julkisen valvonnan alaisten (=yksityisten) oppilaitosten järjestämä

koulutus (ks. lista; Kuka voi saada opintotukea - Yksityiset oppilaitokset -otsikonalla linkki)

• ks. lista muun viranomaisen valmomasta koulutuksesta• kansanopistojen, liikunnan koulutuskeskusten, Saamelaisalueen

koulutuskeskuksen sekä Snellman-korkeakoulun järjestämä vapaan sivistystyönkoulutus

Muulla koulutuksella tarkoitetaan myös ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetunlain (631/1998, kumottu 1.1.2018) nojalla määrättyjen tutkinnon perusteiden mukaistaammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, joka on aloitettu ennen 1.1.2018.Opiskelija voi kuitenkin halutessaan siirtyä suorittamaan tutkintoaan uuden lain nojallamäärättyjen tutkinnon perusteiden mukaisesti 1.8.2018 jälkeen, jolloin opintoihinsovelletaan ammatillista perustutkintokoulutusta koskevia enimmäistukiaikoja. Kstarkemmin Lisäajan opintotuki ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa.

146




Muussa koulutuksessa opintotuki voidaan myöntää opetussuunnitelman taiopetusohjelman mukaiselle säännönmukaiselle opiskeluajalle ja sen päätyttyä enintään12 kuukauden ajalle eli lisäajalle.

Lisäajan opintojen päätoimisuusOpintotukea voidaan myöntää lisäajalle, jos opinnot jatkuvat päätoimisina. Opinnotkatsotaan päätoimisiksi, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 4,5osaamispistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti tai 25 viikkotuntia.Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavien opintojen lisäajalla opintojen laajuutta eikuitenkaan selvitetä, koska opinnot ovat aina päätoimisia.

Huomautus

VALMA-koulutus on aina päätoimista 1.8.2018 alkaen ja lukuvuoden tukiaikaon 1.8.-31.5. Kun VALMA-koulutuksen opiskelija hakee lisäajan opintotukea1.8.2018 alkaen, opintotuki voidaan myöntää, jos opinnot edelleen jatkuvatoppilaitokselta saadun tiedon perusteella. Opintotuki myönnetään opiskelijanilmoittamalle ajalle, kuitenkin enintään lukuvuodeksi. Jäljellä olevien opintojenlaajuutta tai kestoa ei tarvitse selvittää.

1.1.2018 alkaen osaaminen osoitetaan näytöillä kaikissa ammatilliseen perustutkintoon,ammattitutkintoon sekä erikoisammattitutkintoon valmistavissa koulutuksissa.Opiskelijalla pitää olla lisäajalla suoritettavanaan tutkintoon valmistavia opintoja. Josopiskelijalla on suoritettavanaan pelkästään näyttökoe tai -kokeita, opintotukea ei voidamyöntää.

Kansanopistossa suoritettavat lukio-opinnot katsotaan aina päätoimisiksi, eikäopintotukea myönnettäessä tarvitse selvittää, paljonko hakija suorittaa opintoja.

Laskusääntö: laajuus jaettuna täysillä opiskelukuukausilla

Lisäajan opintojen päätoimisuus määritellään täysinä kuukausina opintojenalkamispäivästä lukien siten, että viimeisen täyden opiskelukuukauden jälkeisiäopiskelupäiviä ei oteta huomioon. Jos opiskelujakso kestää alle kuukauden,edellytetään kuitenkin vähintään 4,5 osaamispisteen tai 3 opintoviikon laajuisia opintoja.

Esimerkki

Opiskelija hakee tukea lisäajalle. Ajalla 10.8.–30.9. suoritettavien opintojenlaajuus on 7,5 osp. Täysiä opiskelukuukausia on vain 1 (10.8.–9.9.), jotenpäätoimisuusedellytys täyttyy, koska opintojen laajuus on vähintään 4,5osaamispistettä kuukaudessa. Elokuussa ja syyskuussa on vähintään 18opiskelupäivää, joten opintotuki voidaan myöntää elokuulle ja syyskuulle.

Jos lukuvuoden opintojen opiskeluaika keskeytyy niin, että kalenterikuukaudessaon alle 18 opiskeluaikaan kuuluvaa päivää, kyseiseltä kuukaudelta ei voi saadaopintotukea.

Esimerkki

Lisäajan opinnot jaksottuvat ajalle 1.9.–5.11. ja 25.11.–31.1. Opintojenlaajuus on 35 osaamispistettä. Täysiä opiskelukuukausia on 4, joten opinnotovat päätoimisia (35 : 4 = 8,75 osp/kk). Opinnot keskeytyvät siten, ettämarraskuussa on alle 18 opiskelupäivää. Opintotukea voidaan myöntää

147


ajalle 1.9.–31.10. ja 1.12.–31.1. Perustele marraskuun hylkääminen fraasillaOTD11.

Tukiajan lyhentäminen siten, että päätoimisuusvaatimus täyttyyJos opinnot ovat olleet niiden laajuuden mukaisella opiskeluajalla päätoimisia, muttapäätoimisuusedellytys ei täyty enää lisäajalla, tukiaikaa voidaan lyhennetään siten,että päätoimisuusvaatimus täyttyy. 4,5 osaamispisteen tai kolmen opintoviikon laajuisetopinnot oikeuttavat aina yhden kuukauden opintotukeen ja tukikuukaudet kohdistetaanopiskeluajan alkuun tai opiskelijan hakemuksen mukaisesti. Käytä päätöksessä fraasiaOTD55.

EsimerkkiOpiskelija hakee tukea lisäajalle. Ajalla 1.9.–31.12. suoritettavien opintojenlaajuus on 14 osp. Opintotukea voidaan suoritettavien opintojen laajuudenperusteella myöntää kolmelle kuukaudelle (yleensä syys-marraskuulle taiopiskelijan hakemuksen mukaisesti loka-joulukuulle).

Yksittäisten kurssien suorittamisajankohdilla ei pääsääntöisesti ole vaikutustaopintotukiaikaan. Tarvittaessa voidaan kuitenkin selvittää myös jaksot, joiden aikanaopiskelu on päätoimista, ja myöntää tuki vain näille jaksoille.

EsimerkkiOpiskelija hakee tukea lisäajalle. Syyslukukaudella opiskelija suorittaa ajalla1.9.–31.12. 23 osp ja kevätlukukaudella ajalla 1.4.–31.5. 9 osp:n laajuisentyöharjoittelun. Opintotukea myönnetään päätoimisten opintojen ajaksi elisyys-joulukuulle ja huhti-toukokuulle.

Jos tukiaikaa on lyhennetty siten, että päätoimisuusedellytys täyttyy ja opiskelija hakeeopintotukea uudelleen, selvitetään, paljonko opintoja on vielä jäljellä. Tuki myönnetäänjäljellä olevien opintojen laajuuden mukaiselle ajalle eli tukiaikaa lyhennetään uudelleensiten, että päätoimisuusvaatimus täyttyy. Opiskelijalle asetetaan myöntöpäätöksessämääräaika, jonka aikana hänen tulee suorittaa vaadittu määrä opintosuorituksia (=jäljellä olevat opinnot), jotta tuen maksamista voidaan määräajan päätyttyä jatkaa.Käytä päätöksessä fraasia OTX63.

EsimerkkiOpiskelijalla on ollut lisäajalla suoritettavana 30 osaamispistettä ajalla10.8.–31.5. Tukiaikaa on lyhennetty siten, että päätoimisuusedellytystäyttyy. Tuki on myönnetty kuudelle kuukaudelle ajalle 1.8.–31.1. Opiskelijahakee opintotukea vielä ajalle 1.2.–31.5. ja hänellä on suoritta-matta 7,5osaamispistettä. Opintotuki voidaan myöntää määräaikaisena yhdellekuukaudelle ajalle 1.2.–28.2. Opiskelijan tulee määräajassa suorittaa jäljelläolevat 7,5 osaamispistettä.

Jos tukiaikaa on lyhennetty jo kahteen kertaan siten, että päätoimisuusedellytys ontäyttynyt, ja opiskelija hakee lisäajan tukea vielä kolmannen kerran, hakemus hylätään,jos opiskelija ei ole määräajassa suorittanut häneltä edellytettyjä opintoja. Käytäpäätöksessä fraasia OTX64.

EsimerkkiOpiskelijalla on ollut lisäajalla suoritettavana 30 osaamispistettä ajalla 10.8.–31.5. Tukiaikaa on ensin lyhennetty ajalle 1.8.–31.1. ja sen jälkeen on annettu

148


ajalle 1.2.–28.2. päätös, jossa on edellytetty, että opiskelija suorittaa jäljelläolevat 7,5 osaamispistettä määräajassa. Opiskelija hakee opintotukea vieläajalle 1.3.–31.5. Hänellä on edelleen suorittamatta samat 7,5 osaamispistettä.Hakemus hylätään, koska opiskelija ei ole edistynyt opinnoissaan siten kuinedellisessä määräaikaisessa päätöksessä on edellytetty.

Lisäajan opintotuen myöntäminen1. Tuettavan koulutuksen opetussuunnitelman tai opetusohjelman mukainen

säännönmukainen opiskeluaika on yksi lukuvuosi, syyskuun alusta toukokuunloppuun. Opintotuki myönnetään ensin tälle ajalle, eikä opintojen päätoimisuuttatarvitse yleensä erikseen selvittää.

2. Opetussuunnitelman mukaisen säännönmukaisen opiskeluajan päätyttyä opintotukivoidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle. Säännönmukainen opiskeluaikapäättyi esimerkiksi 31.12. ja lisäajan tukea voidaan myöntää seuraavan 12kuukauden ajalle eli tammikuusta joulukuuhun, kuitenkin enintään päätoimistenopintojen ajalle. Tämän jälkeen opintotukioikeus kyseisissä opinnoissa onpäättynyt.

• Kun opintotuki myönnetään 1.8.2013 alkaen säännönmukaisen opiskeluajanjälkeiselle ajalle, päätökseen lisätään päätösteksti OTX62, jos ontodennäköistä, että opinnot eivät pääty säännönmukaista opiskeluaikaaseuraavan 12 kuukauden. Jos säännönmukainen opiskeluaika on päättynytesimerkiksi 31.12.2013: ”Opintotukea ei voida enää myöntää näihin opintoihin31.12.2014 jälkeen, koska opintojenne opintotukiaika päättyy silloin.”

3. Opintotuki voidaan myöntää lisäajan 12 kuukauden jälkeen vain, jos opiskelijanopinnot ovat lisäajalla keskeytyneet hyväksyttävän syyn vuoksi. Hyväksyttäviäsyitä ovat ase- tai siviilipalveluksen suorittaminen, opiskelijan oma sairaus,lapsen syntymä tai muu näihin rinnastettava hyväksyttävä syy. Syy selvitetäänhakemustietojen, Kelan rekisteritietojen tai oppilaitoksen todistuksen avulla.Opintotukea voidaan kuitenkin myöntää enintään 12 kuukaudelle sisältäenaiemman lisäajan opiskeluajat.

• Jos opiskelija ei hakemuksessaan esitä hyväksyttävää syytä ja jos sellaista eimyöskään Kelan tietojen mukaan ole ollut, lisäajan 12 kuukauden jälkeinenopintotuki hylätään päätöstekstillä OTB67, esimerkiksi: ”Opintotukeaei voida myöntää näihin opintoihin, koska olette käyttänyt loppuunopintojenne opintotukiajan. Opintojenne säännönmukainen opiskeluaika alkoi1.1.2013 ja päättyi 31.12.2013. Opintojenne opintotukeen oikeuttava aikapäättyi 31.12.2014.” (”Esittämäänne syytä opintotukeen oikeuttavan ajanpidentämiseksi ei voida pitää hyväksyttävänä.” OTB68)

• Säännönmukaisen opiskeluajan alkupäivämäärä voi olla lukukauden alkutai opintojen aloittamispäivämäärä. Säännönmukainen opiskeluaika onopetussuunnitelman mukainen suoritusaika eli sen päättymisaika on opintojenpäättymispäivä. Opintojen opintotukeen oikeuttava aika on 12 kuukauttatästä opintojen päättymispäivästä (kuitenkin aikaisintaan 31.7.2014, koskalainmuutos tuli voimaan 1.8.2013).

• Jotta opintotukea voidaan myöntää lisäajan 12 kuukauden jälkeen, opiskelijanopintojen on pitänyt lisäaikana keskeytyä hyväksyttävän syyn vuoksivähintään 18 kalenteripäivän ajaksi kalenterikuukauden aikana. Opintotukeavoidaan lisäajan jälkeen myöntää enintään samalle ajalle kuin opinnot olivatkeskeytyneet. Huomioon otetaan opiskelukuukaudet, joiden aikana opinnot

149


ovat keskeytyneet vähintään 18 kalenteripäivän ajaksi. Jäljellä olevienopintojen pitää olla päätoimisia

• Opiskelijalle on esimerkiksi myönnetty opintotuki lisäajalle 1.1.–31.5. ja 1.9.–31.12. Opinnot ovat keskeytyneet lapsen syntymän vuoksi syyslukukaudenalusta alkaen. Opiskelijalle voidaan myöntää 4 kuukauden opintotuki lisäajan12 kuukauden jälkeiselle ajalle. Jos opiskelija on hakenut opintotukeapidemmälle ajalle, päätökseen lisätään päätösteksti OTD76: ”Opintotukea eivoida myöntää ajalle pp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv, koska olette käyttänyt loppuunopintojenne opintotukiajan. Opintojenne säännönmukainen opiskeluaikaalkoi 1.1.2013 ja päättyi 31.12.2013. Säännönmukaisen opiskeluajanpäättymisen jälkeen teille on nyt myönnetty opintotukea 12 kuukauden ajalle.Opintotukeen oikeuttavassa ajassa on huomioitu opintojenne keskeytyminenajalla pp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv.”


1.4.6.6 Lukuvuoden tukikuukaudetOpintotukilaissa tarkoitetaan (OTL 65/1994 3 §)

• lukuvuodella aikaa, joka alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy seuraavan vuodenheinäkuun 31 päivänä

• lukukaudella syyslukukautta ja kevätlukukautta, jolloin syyslukukausi alkaa 1päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta ja kevätlukukausi alkaa 1päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.

Opintojen lukuvuosittaisen tukiajan laskentaKalenterikuukausi oikeuttaa opintotukeen, jos siinä on vähintään 18 opintotukeenoikeuttavaan aikaan (eli opiskeluaikaan) kuuluvaa kalenteripäivää (OTL 65/1994 7 c §).Tästä säännöstä käytetään nimitystä 18 päivän sääntö.

Jos opinnot alkavat siten, että kalenterikuukaudelle tulee vähintään 18 opintotukeenoikeuttavaa päivää, opintotuki voidaan myöntää kuun alusta lukien. Jos opinnotpäättyvät kuukauden 18. päivä tai sen jälkeen, opintotukeen on oikeus kyseisenkuukauden loppuun saakka. Jos opintotukeen oikeuttava aika päättyy ennenkuukauden 18:ta päivää, opintotukeen ei ole enää oikeutta kyseiseltä kuukaudelta.

Opintotukeen on oikeus, jos opintotukeen oikeuttava aika (opiskeluaika) alkaaviimeistään:

Tammikuun 14. pv Heinäkuun 14. pv

Helmikuun 11. pv- karkausvuonna helmikuun 12. pv Elokuun 14. pv

Maaliskuun 14. pv Syyskuun 13. pv

Huhtikuun 13. pv Lokakuun 14. pv

Toukokuun 14. pv Marraskuun 13. pv

Kesäkuun 13. pv Joulukuun 14. pv

150


Esimerkki

Lukuvuoden opintojen opiskeluaika on 12.8.–31.5. Opintojenaloituskuukaudessa, elokuussa, on 20 opiskeluaikaan kuuluvaa päivää (12.–31.8.), joten elokuu on opintotukikuukausi. Opintotuki voidaan myöntää 10kuukaudeksi elokuun alusta toukokuun loppuun.

Esimerkki

Lukuvuoden opintojen opiskeluaika on 15.8.–14.6. Opintojenaloituskuukaudessa, elokuussa, on 17 opiskeluaikaan kuuluvaapäivää (15.–31.8.), joten elokuu ei ole opintotukikuukausi. Opintojenpäättymiskuukaudessa, kesäkuussa, on 14 opiskeluaikaan kuuluvaa päivää,joten kesäkuu ei ole opintotukikuukausi. Opintotuki voidaan myöntääsyyskuun alusta toukokuun loppuun.

Myös yhden kuukauden tukeen oikeuttavat opintolinjat ovat mahdollisia laskusäännönmukaisesti.

Esimerkki

Opinnot alkavat maanantaina 15.9. ja päättyvät perjantaina 14.11. Opintojenkesto on 9 viikkoa. Syys- ja marraskuussa ei kummassakaan ole 18:aopiskelupäivää, joten opinnot oikeuttavat opintotukeen vain lokakuulta.

Tukioikeus lasketaan oppilaitoksen ilmoittamien todellisten päivien perusteella. Josoppilaitos ilmoittaa opintojen päättymispäiväksi sunnuntain, varmistetaan tarvittaessa,onko viimeinen opiskelupäivä sunnuntai.

Lukuvuoden tukiaika ammatillisessaperustutkintokoulutuksessa ja VALMA-koulutuksessa 1.8.2018alkaen

Lukuvuoden tukiaika on 1.8.2018 alkaen ammatilliseen koulutukseen valmentavassakoulutuksessa (VALMA) sekä ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa aina 10kuukautta eli 1.8.-31.5. riippumatta lukuvuoden todellisista aloitus- ja päättymispäivistä.

Opintojen aloituskuussa ja päättymiskuussa noudatetaan kuitenkin aina 18 päivänsääntöä, joten vuoden kestoisessa VALMA-koulutuksessa sovelletaan käytännössäyleensä edellä mainittua pääsääntöä.

Esimerkki

Kerttu hakee opintotukea VALMA-opintoihin. Hän kertoo hakemuksessa,että opintojen aloituspäivä on 5.9.2018 ja arvioitu päättymispäivä 31.5.2019.Opintotuki myönnetään ajalle 1.9.2018-31.5.2019.

Esimerkki

Kalle hakee opintotukea VALMA-opintoihin. Hän kertoo hakemuksessa, ettäopintojen aloituspäivä on 7.1.2019 ja arvioitu päättymispäivä 13.12.2019.Opintotuki myönnetään ajalle

• 1.1.-31.5.2019• 1.8.-30.11.2019 (ei tukioikeutta joulukuulle 2019, koska joulukuussa alle

18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää)

151


Kevään opetuksen päättymispäivää ja syksyn opetuksen aloituspäivää eitarvitse selvittää.

Useampivuotisessa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa riittää, kun tiedetäänopintojen aloituspäivä. Lukuvuosittaista opiskeluaikaa ei tarvitse muutoin selvittää.

Esimerkki

Kyllikki aloittaa ammatillisen perustutkintokoulutuksen 15.10.2018. Hän arvioiopintojen päättymisajankohdaksi 31.5.2021.

Kyllikille voidaan myöntää opintotuki

• 1.11.2018-31.5.2019 (ei tukioikeutta lokakuulle 2018, koska lokakuussaalle 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää)

• 1.8.2019-31.5.2020• 1.8.2020-31.5.2021

Jos Kyllikki ei olisi arvioinut hakemuksessa päättymisajankohtaa, tukivoitaisiin myöntää 31.10.2021 saakka (3 vuotta aloituspäivästä).

Muussa ammatillisessa koulutuksessa noudatetaan edellä mainittua 18 päivänpääsääntöä ja lukuvuosittaiset opiskelujaksot on selvitettävä (linjailmoitus taihenkilökohtainen opintosuunnitelma -lomake OT6).

Huomautus

Seuraavat koulutukset eivät ole ammatillisesta koulutuksesta annetun lainmukaisia koulutuksia, joten niissäkin noudatetaan 18 päivän sääntöä, vaikkaniiden nimikkeenä olisi perustutkintokoulutus:

-Muu kuin julkisen valvonnan alainen koulutus (=yksityiset oppilaitokset; ks.lista: Kuka voi saada opintotukea - Yksityiset oppilaitokset -otsikon alla linkki)

-ks. lista muun viranomaisen valvomasta koulutuksesta

Opintojen yhtäjaksoisuusPäätoimisen opiskelujakson on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikkoaoikeuttaakseen opintotukeen. Lukukauden yleiset lomat, kesäloma tai enintään yksikorkeintaan viikon mittainen muu ei-päätoiminen opiskelujakso täyttä lukukautta kohtiei keskeytä opintojen yhtäjaksoisuutta. Jos opintojen yhtäjaksoisuus keskeytyy muullatavoin, lukuvuoden tukikuukausien määrä lasketaan erikseen edellä kerrotulla tavallakultakin opiskelujaksolta.

Opintojen jatkuminen kesäloman jälkeen ammatillisessaperustutkintokoulutuksessa ja VALMA-koulutuksessa 1.8.2018 alkaen jalukiokoulutuksessa 1.8.2019 alkaen

Jos opinnot jatkuvat kesäloman jälkeen, opintotukioikeus alkaa aina 1.8. eikä syksynopintojen todellista aloituspäivää selvitetä.

• Jos opinnot päättyvät elokuussa 18. päivä tai sen jälkeen, opiskelija voi saadaopintotuen elokuulle. Ei tarvitse selvittää, kestivätkö opinnot todellisuudessavähintään 18 päivää.

152


https://tyotilat-sinetti.kela.fi/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/elakeopintojape/osaamiskeskuksenopi/Jaetut%20asiakirjat/Muun%20viranomaisen%20valvomat%20koulutukset.docx?Web=1


Esimerkki

Perustutkinto-opiskelija ilmoittaa lisäajan hakemuksessa, että jäljellä olevaopiskeluaika on 16.8.-10.9.2018. Opintotukioikeus alkaa 1.8.2018 eikäopiskelijan ilmoittamalla kesäloman jälkeisellä opintojen jatkumispäivällä olemerkitystä. Opintotuki voidaan myöntää elokuulle 2018.

Opintojen jatkuminen kesäloman jälkeen muissa opinnoissa

Jos opinnot jatkuvat kesäloman jälkeen, syksyllä suoritettavilta opinnoilta ei edellytetävähintään kahdeksan viikon yhtäjaksoista kestoa, koska kesäloma ei katkaise opintojenyhtäjaksoisuutta. Vähintään 18 kalenteripäivän opinnot kalenterikuukauden aikanaoikeuttavat yhden kuukauden tukeen.

Esimerkki

Ammattitutkinnon opinnot jatkuvat kesäloman jälkeen 10.8.–31.8. Elokuussaon 18 opintotukeen oikeuttavaa päivää, joten opintotuki voidaan myöntää.

Esimerkki

Erikoisammattitutkinnon lisäajan opinnot jatkuvat kesäloman jälkeen 16.8.–10.9. Opinnot kestävät vähintään 18 päivää, mutta kummassakaan kuussaei ole vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaa päivää. Opintotukea ei voidamyöntää.

Opintojen jatkuminen muiden keskeytysten jälkeen

Jos opintojen yhtäjaksoisuus keskeytyy muulla tavoin kuin lukukauden aikaisenyleisen loman, kesäloman tai lukukauden aikaisen yhden enintään viikon kestävänei-päätoimisen opiskelujakson vuoksi, lukuvuoden tukikuukausien määrä lasketaanerikseen kultakin opiskelujaksolta. Päätoimisen opiskelujakson on kestettäväyhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikkoa oikeuttaakseen opintotukeen.

Huomautus

Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa ja VALMA-koulutuksessa ei enää1.8.2018 alkaen selvitetä lukuvuoden opiskelujaksoja aikavälillä 1.8.-31.5.

Esimerkki

Opiskelija suorittaa päätoimisia ammattitutkinto-opintoja 11.8.–10.9. ja 22.9.–31.10. Jaksojen välissä on yli viikon mittainen ei-päätoiminen jakso, jotenopiskelujaksojen vähimmäiskesto lasketaan erikseen. Kumpikaan jaksoei kestä vähintään 8 viikkoa, joten opintotukea ei voida myöntää, vaikkaelokuussa, syyskuussa ja lokakuussa on kussakin kuukaudessa vähintään 18opiskelupäivää.

Esimerkki

Erikoisammattitutkinnon opintoihin kuuluu orientaatiopäivä 11.8., muttavarsinaiset opinnot alkavat vasta 15.8. Orientaatiopäivän ja varsinaistenopintojen välissä on alle viikon jakso, joten orientaatiopäivä voidaanhuomioida elokuun opiskelupäiväksi. Opiskelua on elokuussa vähintään 18päivää, joten opintotuki voidaan myöntää elokuulle. Opiskelupäiviä on 17 + 1.Orientaatiopäivän ja varsinaisten opintojen välisiä päiviä ei lasketa mukaan.

153


Jos lukuvuoden opintojen opiskeluaika keskeytyy niin, että kalenterikuukaudessaon alle 18 opiskeluaikaan kuuluvaa päivää, kyseiseltä kuukaudelta ei voi saadaopintotukea.

Esimerkki

Kevätlukukauden ammattitutkinto-opinnot päättyvät lauantaina 13.6.Tämän jälkeen opinnoissa on kahden viikon tauko, ja opinnot jatkuvat taasmaanantaina 29.6. Koska kesäkuussa on alle 18 opiskelupäivää, kesäkuu eiole opintotukeen oikeuttava kuukausi.

Esimerkki

Kevätlukukauden erikoisammattitutkinto-opinnot päättyvät torstaina 18.6.Tämän jälkeen opinnoissa on kolmen viikon tauko, ja opinnot jatkuvat taasmaanantaina 13.7. Sekä kesä- että heinäkuussa on 18 opiskelupäivää, jotenopintotukioikeus on kumpanakin kuukautena, vaikka opinnoissa oleva taukoon pidempi kuin edellisessä esimerkissä

Edellä mainittu lukuvuoden opintojen opiskeluajan keskeytystä koskeva sääntö ei koskejoulukuuta, jos joululoman kesto on enintään 24 kalenteripäivää.

Esimerkki

Ammattitutkintokoulutuksen joululoma alkaa lauantaina 14.12. ja päättyyloppiaisena 6.1. (maanantai). Joululoman kesto on 24 kalenteripäivää, jotenjoululoma ei keskeytä opintojen yhtäjaksoisuutta ja myös joulu- ja tammikuuovat opintotukeen oikeuttavia kuukausia.

Esimerkki

Erikoisammattitutkinto-koulutuksen joululoma alkaa lauantaina 14.12.ja päättyy sunnuntaina 12.1. Joululoman kesto on 30 kalenteripäivää,joten joululoma keskeyttää opintojen yhtäjaksoisuuden. Joulukuu ei oleopintotukeen oikeuttava kuukausi, koska siinä ei ole vähintään 18:aopiskeluaikaan kuuluvaa päivää.

Jos opiskelija on suorittanut opintoja, jotka ovat olleet opintojen laajuuden mukaisellaopiskeluajalla kokonaisuudessaan päätoimisia, voidaan opintotukea myöntää lisäajallamyös sellaisiin opiskelujaksoihin, jotka eivät kestä yhtäjaksoisesti vähintään 8 viikkoa.Opintojen ei tässä tapauksessa tarvitse jatkua välittömästi kesäloman jälkeen.Opintojen pitää kuitenkin kestää vähintään 18 päivää.

Esimerkki

Opiskelija on opiskellut kolme vuotta ammattitutkinto-opintoja, jotka ovat olleetkoko opiskeluajan päätoimisia. Hänellä on neljäntenä opiskeluvuotena jäljellävain neljän viikon työssäoppimisjakso, jonka laajuus on 4,5 osaamispistettä.Opiskelija ei saa työssäoppimispaikkaa heti kesäloman jälkeen, vaan hänsuorittaa sen vasta lokakuussa (1.10.-31.10.). Opintotuki voidaan myöntää,vaikka opiskelujakso ei kestä vähintään 8 viikkoa.

Esimerkki

Opiskelija on suorittanut 3 vuoden ajan erikoisammattitutkinto-opintoja,joihin on välillä kuulunut sivutoimisia opiskelujaksoja ja välillä päätoimisia

154


opiskelujaksoja. Opintotuki on myönnetty päätoimisille, vähintään 8viikkoa kestäville jaksoille. Opiskelijalla on jäänyt lisäajalle pelkästään4 viikon kestoinen (laajuus 4,5 osaamispistettä) työssäoppimisjakso,jonka hän suorittaa marraskuussa. Opintotukea ei voida myöntää, koskatyössäoppimisjakso ei kestä vähintään 8 viikkoa. Tämä johtuu siitä,että opinnot eivät ole olleet niiden laajuuden mukaisella opiskeluajallakokonaisuudessaan päätoimisia.

Jos opiskelijan opinnot keskeytyvät ennalta arvaamattomasta syystä (esimerkiksivanhempainvapaa tai tilapäinen erottaminen), opintotukiaikaa ei lasketa erikseenkultakin opiskelujaksolta. Näissä tilanteissa sovelletaan opintojen keskeyttämistäkoskevia tarkistussääntöjä (OTL 65/1994 25 § 4 mom.). Opintotuki lakkautetaankeskeyttämiskuukauden alusta lukien, jos opiskelijan viimeinen koulussaolopäivä onennen kuukauden 18:ta päivää. Muussa tapauksessa, eli opintojen keskeytyessä 18.päivä tai myöhemmin, tuki lakkautetaan keskeyttämiskuukautta seuraavan kuukaudenalusta lukien. Jos opiskelija jatkaa opintojaan keskeytyksen jälkeen, opintotukimyönnetään sen kuukauden alusta lukien, jonka aikana opinnot kestävät vähintään 18päivää. Lue lisää opintojen tilapäisestä keskeytymisestä

1.4.6.6.1 KorkeakouluopinnotTutkinto-opinnoissa suomalaisessa korkeakoulussa opintotuki myönnetään 9kuukaudeksi lukuvuodessa syyskuun alusta toukokuun loppuun. Keväällä alkavassakoulutuksessa opintotuki myönnetään opintojen aloituslukukaudelle tammikuunalusta toukokuun loppuun. Opintotuki voidaan opiskelijan hakemuksesta myöntäälyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. (OTL 65/1994 7 c § voimaantulo 1.8.2018)Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Poliisiammattikorkeakoulussa on pääsäännöstäpoikkeavia lukuvuosittaisia tukiaikoja.

Opintotukea ei kuitenkaan myönnetä opintojen aloituskuukaudelle (esimerkiksisyyskuulle tai tammikuulle), jos siinä ei ole vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaanaikaan eli opiskeluaikaan kuuluvaa päivää. Hylkää aloituskuukauden opintotuki, jos18 päivän sääntö ei täyty ja jos opiskelija on hakenut opintotuen aloituskuukaudestaalkaen tai koko opiskeluajalle. Opintojen aloitusajankohtana käytetään opiskelijanhakemuksessaan ilmoittamaa opintojen aloituspäivää.

Opiskelijan hakemuksessaan ilmoittama opintojen aloituspäivä voi myös pidentäämyönnettävää tukiaikaa. Jos opiskelija esimerkiksi ilmoittaa aloittavansa opinnot 1. –14.8. ja jos opiskelija on hakenut opintotuen elokuusta alkaen, hänelle voidaan myöntääelokuun opintotuki kesätukena (katso Kesäopinnot-kohta)

18 päivän sääntöä käytetään myös muissa kuin tutkintoon johtavissa opinnoissa, josopinnoilla on alkamis- ja päättymispäivä (esim. valmentavat opinnot ja ammatillisettäydennyskoulutusohjelmat). Opintojen aloituskuukausi tai päättymiskuukausi oikeuttaaopintotukeen vain, jos kuukaudessa on vähintään 18 opiskeluaikaan sisältyvää päivää.Opintojen päätoimisuuden arvioinnissa käytetään koulutuksen todellista kestoa (täydetopiskelukuukaudet opintojen aloituspäivästä lukien).

Esimerkki

Ammatilliset 20 opintopisteen laajuiset erikoistumisopinnot järjestetäänajalla 14.8.–18.12. Opintojen opiskeluaika on neljä kuukautta ja viisi päivää.Laajuus 20 opintopistettä jaetaan neljällä kuukaudella, joten opinnot ovat

155


päätoimisia. Tukiaika on viisi kuukautta, koska opintoja on sekä elo- ettäjoulukuussa 18 päivää.

Kesäopinnot Suomessa suoritettavissa korkeakouluopinnoissaKorkeakouluopiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää opintotuki myöskesäkuukausille. Kesäkuukausia ovat kesä-, heinä- ja elokuu. Kesäopintotukimyönnetään yleensä hakemuksen mukaisesti.

Esimerkki

Opiskelija hakee opintotukea ajalle 06/2018 – 07/2018. Opintotukimyönnetään hakemuksen mukaisesti kesä- ja heinäkuulle, vaikka opiskelijailmoittaisi suorittavansa kesällä vähemmän kuin 10 opintopistettä.

Kesäopintojen sisältöä tai laajuuta ei selvitetä. Mutta jos opiskelija ilmoittaahakemuksessaan, että hän ei opiskele kesäkuukausien aikana, kesäopintotukea eimyönnetä. Hylkäysperusteena on OTL 7 c §: opiskelija ei ole osoittanut harjoittavansaopintoja 9 kuukautta pidemmän ajan.

Myös 1. vuoden opiskelijalle voidaan myöntää elokuun opintotuki kesätukena, jos

• opiskelija ilmoittaa aloittavansa opinnot 1. – 14.8. (elokuussa on vähintään 18opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää) ja

• opiskelija on hakenut opintotuen koko opiskeluajalle ja• opiskelija ilmoittaa hakemuksessa hakevansa opintotukea kesäajalle. Jos opiskelija

hakemuksessa ilmoittaa, ettei hän hae opintotukea kesäajalle, myönnetäänopintotuki 1.9. alkaen.

Jos 1. vuoden opiskelija ilmoittaa aloittavansa opinnot 1. – 14.8. ja opiskelija hakeeopintotuen elokuusta alkaen, myönnetään hänelle opintotuki elokuusta alkaenriippumatta siitä, ilmoittaako opiskelija hakevansa tukea kesäajalle vai ei.

Opintotukea ei voida myöntää 1. vuoden opiskelijalle 1.6. tai 1.7. lukien, koskasyyslukukausi alkaa 1.8.

Jos opintojen aloituskuukaudessa ei ole vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaanaikaan eli opiskeluaikaan kuuluvaa päivää ja jos opiskelija on hakenut opintotuenaloituskuukaudesta alkaen tai koko opiskeluajalle, hylkää aloituskuukauden opintotukipäätöstekstillä OTD11.

Ulkomaan opiskelujakson kesätuki

Jos opiskelija suorittaa ulkomaan opiskelujaksoa kesäkuukausien aikana ja josopiskelija on hakenut opintotuen näille kuukausille tai koko ajalle, opintotuki voidaanmyöntää jakson kaikille kesäkuukausille. Sillä ei ole merkitystä, kuinka monen päivänajan ulkomaan jakso kestää kuukauden aikana.

Esimerkki

Opiskelijan ulkomaan opiskelujakson kesto on 3.6.–11.7. Opiskelija hakeeopintotukea kesä-heinäkuuksi. Opiskelijalle voidaan hakemuksen mukaisestimyöntää opintotuki kesä- ja heinäkuulle. Ulkomaan tukeen opiskelijalla onkuitenkin oikeus vain kesäkuussa. Heinäkuulle myönnetään kotimaan tuki,koska opinnot ulkomailla eivät kestä heinäkuussa vähintään 18 päivää.

156


Esimerkki

Opiskelijan ulkomaan opiskelujakson kesto on 5.6.–23.8. Hän hakeeopintotuen jakson koko ajalle. Kesätuki voidaan myöntää kesä-, heinä- jaelokuulle. Opintotuki myönnetään ulkomaan tuen suuruisena, koska opinnotulkomailla kestävät vähintään 18 kalenteripäivää jokaisena kesäkuukautena.

OTL 65/1994 7 c §

1.4.6.6.2 Muut opinnotLukiokoulutus 1.8.2019 alkaen

Lukiokoulutuksen lukuvuoden tukiaika on 1.8.2019 alkaen aina 1.8.-31.5. Opintojaanjatkava (2. tai 3. opiskeluvuosi) lukiolainen voi saada opintotuen myös elokuulleeikä syksyn opintojen todellista aloituspäivää selvitetä. Opintojen alkamiskuussa japäättymiskuussa (keskeytyminen, valmistuminen) kuitenkin sovelletaan 18 päivänsääntöä.

Esimerkki

Opiskelija aloittaa lukion 20.8.2019. Opiskelijalle voidaan myöntää opintotuki

• 1.9.2019-31.5.2020 (ei tukioikeutta elokuulle, koska elokuussa alle 18opiskeluaikaan kuuluvaa päivää)

• 1.8.2020-31.5.2021• 1.8.2021-31.5.2022

Jos lukio jatkuu neljännelle tai viidennelle vuodelle, opintotuki voidaan tällöinkinmyöntää 1.8. alkaen, jos lisäajan hakemus on saapunut viimeistään elokuussa jaopinnot jatkuvat välittömästi kesälomatauon jälkeen elokuussa. Vaikka hakemuksestatai oppilaitoksen todistuksesta kävisi ilmi, että opiskelu jatkuu vasta elokuunloppupuolella (esim. 20.8.), opintotuki voidaan myöntää 1.8. alkaen.

Keväällä ylioppilastutkinnon suorittavan opiskelijan opintotukioikeus päättyytoukokuussa. Tukioikeus jatkuu ylioppilastutkintotodistuksen saamiseen asti, vaikkaopiskelija ei osallistuisi opetukseen ylioppilaskirjoitusten päättymisen jälkeen.Lukiolaiselle voidaan myöntää opintotuki tai hänelle jo aiemmin myönnettyä opintotukeavoidaan tarkistaa, jos opiskelija muuttaa toiselle paikkakunnalle lukiokurssien taiylioppilaskirjoitusten jälkeen. Lukiolaisen opintoraha voidaan korottaa, kun hän asuumuualla kuin vanhempansa luona. Opiskelijan on haettava opintotukea lukio-opintojenperusteella, ja tukioikeus päättyy viimeistään ylioppilastutkinnon suorittamiseen.

Syksyllä ylioppilastutkinnon suorittavan tukioikeus päättyy 30.11., koskatutkintotodistukset luovutetaan joulukuun alkupuolella eikä joulukuulle tule 18opiskelupäivää. IB-linjalla opiskelevalla lukiolaisella tukioikeus päättyy kuitenkinvasta 31.12., koska kyseiset IB-linjalla opiskelevat eivät saa tutkintotodistuksia vieläjoulukuussa.

Kesätuki

Lukiolainenkin voi kesästä 2020 alkaen saada kesätukea.

Opintotukilain 7 c §:n mukaan: ”Lukiokoulutuksessa opintotuki voidaan myöntääkesä- tai heinäkuulle vain, jos opiskelija suorittaa oppilaitoksessa lukion oppimäärään

157


sisältyviä opintoja. Kalenterikuukausi oikeuttaa opintotukeen Suomessa, jos siinä onvähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää.”

1. Opiskelijan pitää suorittaa kesäaikana opintoja oppilaitoksessa eli osallistuaoppilaitoksen järjestämään koulutukseen. Koulutuksen ei tarvitse olla lähiopetusta.Opintotukioikeutta ei ole, jos opiskelija opiskelee itsenäisesti, esimerkiksi lukeesyksyn yo-kirjoituksiin. Oppilaitos ei välttämättä ole oma lukio vaan muu kesälukio-opintojen järjestäjä. Todistuksen kesäopinnoista voi antaa se oppilaitos, jossakesäopintoja suoritetaan.

2. Opintotukea voidaan myöntää vain sellaiselle kalenterikuukaudelle, jonka aikanaopintoja on vähintään 18 päivän ajan. Kesälukio-opinnot ovat usein 2 viikonkestoisia, joten opintoihin ei yleensä voi saada opintotukea.

3. Opintojen pitää sisältyä lukion oppimäärään. Käytännössä suoritettavien opintojenpitää siis olla lukion oppimäärän mukaisia kursseja.

EsimerkkiOpiskelija suorittaa omassa lukiossaan kesä-heinäkuun aikana 1 lukiokurssinja tästä on oman lukion antama todistus. Opetus voidaan käytännössäjärjestää myös verkko-opintoina. Opiskelijalle voidaan myöntää opintotuki.

Lukiokoulutus ennen 1.8.201931.7.2019 saakka lukiokoulutuksessa opintotuki voidaan myöntää enintään yhdeksäksikuukaudeksi lukuvuodessa. Tämä koskee myös kansanopistojen lukiolinjoja. (OTL65/1994 7 c § 4 mom.)

Kesä-heinäkuu 2019Jos lukiolainen ei ole saanut 9 kuukautta opintotukea toukokuun loppuun mennessä jahän hakee tukea kesä- tai heinäkuulle, opintotuki myönnetään, jos

• opiskelija osoittaa opiskelevansa kesä- tai heinäkuun aikana vähintään 18 päivänajan

• hän osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssille tai kahteenylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen ja

• lukuvuoden tukikuukausien määrä on enintään 9.

Elokuun opintotuki syksyllä 2018 ja aiemminVakiintuneen käytännön mukaisesti tuki myönnetään syys-toukokuulle seuraavinpoikkeuksin.

Opintotuki voidaan myöntää elokuulle syksyllä ylioppilastutkinnon suorittavalle, jos

• lukuvuoden opetus alkaa 14. elokuuta tai aiemmin ja• opiskelija on ajoissa hakenut tuen elokuulle.

Jos opetus alkaa 15. elokuuta tai myöhemmin, elokuun opintotukea ei myönnetä.Hylkäysperusteena on OTB39 ja sen lisäksi OTB11: "Elokuu ei oikeuta opintotukeen,koska siinä ei ole vähintään 18:a lukuvuoden opiskeluaikaan sisältyvää päivää."Tätä lukuvuoden tukikuukausien määräytymisperustetta käytetään ainoastaankesäopintotuen myöntämisessä.

Jos koko lukuvuoden opiskelija hakee tukea elokuusta lukien, elokuun tuki hylätäänsamoin perustein. Elokuun tuki hylätään koko lukuvuoden opiskelijalta myös silloin,kun lukuvuoden opetus alkaa 14. elokuuta tai aiemmin. Tällöin lisäperusteenakäytetään edellä todetun sijaan OTB15: "Lukiokoulutuksen enintään 9 kuukauden

158


opintotuki lukuvuodelle myönnetään täysille opiskelukuukausille." Lukuvuodentukikuukausien kohdentumista koskevaa valitusta on kuitenkin turha lähettää opintotuenmuutoksenhakulautakunnan tutkittavaksi. Jos opiskelija ehdottomasti haluaa tuen ajalle1.8.-30.4., tuki voidaan kohdentaa myös tälle ajalle, jos lukuvuoden opetus alkaa 14.elokuuta tai aiemmin.

Ammatillinen perustutkintokoulutus ja VALMA-koulutus 1.8.2018alkaen

Ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja ammatilliseen koulutukseen valmentavankoulutuksen lukuvuoden tukiaika on 1.8.2018 alkaen aina 1.8.-31.5. Opintojenalkamiskuussa ja päättymiskuussa (keskeytyminen, valmistuminen) kuitenkinsovelletaan 18 päivän sääntöä.

Esimerkki

Opiskelija aloittaa ammatillisen perustutkintokoulutuksen 15.10.2018. Hänarvioi opintojen päättymisajankohdaksi 15.10.2021. Opiskelijalle voidaanmyöntää opintotuki

• 1.11.2018-31.5.2019 (ei tukioikeutta lokakuulle 2018, koska lokakuussaalle 18 opiskeluaikaan kuuluvaa päivää)

• 1.8.2019-31.5.2020• 1.8.2020-31.5.2021• 1.8.2021-30.09.2021 (ei tukioikeutta lokakuulle 2019, koska lokakuussa

alle 18 opiskeluaikaan kuuluvaa päivää)

Opintoihin kuuluvat lomajaksot eivät vaikuta lukuvuoden tukiaikaan.

• Vaikka esimerkkitapauksen opiskelija opiskelisi koulutuksessa, jonka normaaliaopiskeluaikaa on myös kesä-heinäkuu, kesätuki pitää hakea aina erikseen.

• Lukuvuoden tukiaika on 1.8.-31.5., vaikka koulutuksessa olisi vielä elokuukesäloma-aikaa tai lomakausi olisi vasta esim. tammikuussa.

Jos koulutus jatkuu lisäajalle, opintotuki voidaan tällöinkin myöntää 1.8. alkaen, joslisäajan hakemus on saapunut viimeistään elokuussa ja opinnot jatkuvat välittömästikesälomatauon jälkeen elokuussa. Vaikka hakemuksesta tai oppilaitoksen todistuksestakävisi ilmi, että opiskelu jatkuu vasta elokuun loppupuolella (esim. 20.8.), opintotukivoidaan myöntää 1.8. alkaen. Jos hakemuksesta ei käy ilmi lisäajan opintojenalkupäivä, sitä ei tarvitse selvittää. Jos hakemuksesta ei käy ilmi, milloin lisäajanopinnot päättyvät, sitä ei tarvitse selvittää vaan tuki voidaan myöntää yhdellelisävuodelle kerrallaan.

Esimerkki

Opiskelija on saanut opintotukea ammatilliseen perustutkintoon 31.5.2019saakka. Hän hakee opintotukea elokuussa 2019 neljännelle opiskeluvuodelle.Hakemukseen hän on merkannut hakevansa opintotukea koko opiskeluajalle1.8.2019 alkaen. Hakemuksesta ei käy ilmi, milloin lisäajan opiskelu alkaa taimilloin se päättyy. KOSKI-tietovarannon mukaan opiskelija on edelleen läsnäkyseisissä opinnoissa. Opintotuki voidaan myöntää ajalle 1.8.2019-31.5.2020.

159


Muu toisen asteen koulutusOpintotukea myönnetään sellaisille kalenterikuukausille, joihin kuuluu vähintään 18opintotukeen oikeuttavaa päivää (eli joissa on vähintään 18 opiskeluaikaan kuuluvaapäivää).

Huomautus

Seuraavat koulutukset eivät ole ammatillisesta koulutuksesta annetun lainmukaisia koulutuksia, joten niissäkin noudatetaan 18 päivän sääntöä, vaikkaniiden nimikkeenä olisi perustutkintokoulutus:

-Muu kuin julkisen valvonnan alainen koulutus (ks. lista yksityisistäoppilaitoksista; Kuka voi saada opintotukea - Yksityiset oppilaitokset -otsikonalla linkki)

- Ks. lista Muun viranomaisen valvomasta koulutuksesta

Tavanomaiseen lukuvuoteen kuulumaton kesäopiskelu(ammatillinen koulutus ja vapaan sivistystyön koulutus)

Opintolinjan säännönmukaisen keston lisäksi opiskelija voi hakea kesäajan opintoihinopintotukea. Hakemuksen liitteeksi pyydetään oppilaitoksen todistus suoritettavienkesäopintojen kestosta.

Kesätuki kesästä 2019 alkaenKesäopintotukea voidaan myöntää sellaiselle kalenterikuukaudelle, johon kuuluuvähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää (eli vähintään 18opiskeluaikaan kuuluvaa päivää).

Koska kesäloma ei keskeytä opintojen yhtäjaksoisuutta, ei myöskään kesäopinnoiltaedellytetä yhtäjaksoisuutta. Kesäopinnoilta ei myöskään edellytetä vähintään 8 viikonyhtäjaksoista kestoa.

Jos myönnät kesätuen koko haetulle ajalle, lisää päätökseen päätösteksti OTD75. Josmyönnät kesätuen vain osalle haettua aikaa, lisää päätökseen päätösteksti OTD78.Jos missään kesäopiskelukuukaudessa ei ole 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaankuuluvaa päivää eikä opintotukea voida myöntää, lisää päätökseen päätöstekstiOTD11.

EsimerkkiKesäopintojen kesto on 16.6.–10.7. ja 20.7.–10.8. Kesäkuussa on alle18 opiskelupäivää (16.–30.6 = 15 pv). Heinäkuussa on vähintään 18opiskelupäivää (1.-10.7. ja 20.–31.7. = 22 pv). Opintotuki voidaan myöntääheinäkuulle.

HOKS-opiskelijaHuomaa, että opiskelijalta, jolta muutoinkin pyydetään hakemuksen liitteeksi OT6-lomake, pyydetään OT6-lomake myös kesäajan hakemuksen liitteeksi.

EsimerkkiOpiskelija suorittaa työn ohessa ammattitutkintoa. Hän on hakenutopintotukea satunnaisesti päätoimisille koulutussopimusjaksoille. Linjatiedon

160



https://tyotilat-sinetti.kela.fi/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/elakeopintojape/osaamiskeskuksenopi/Jaetut%20asiakirjat/Muun%20viranomaisen%20valvomat%20koulutukset.docx?Web=1


mukaan tuki voidaan ratkaista vain HOKS:n perusteella (=OT6). Opintotukeaon voitu myöntää OT6-lomakkeen perusteella ajalle 1.10.-31.12.2018.Opiskelija hakee kesätukea ajalle 1.6.-31.7.2019. Opintotuki voidaan myöntääkesäajalle vain, jos opiskelujakso on päätoiminen ja kestää yhtäjaksoisestivähintään 8 viikkoa. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lomake OT6.

Kesätuki kesällä 2018 ja aiemmin

Kesäopintotukea voidaan myöntää sellaiselle kalenterikuukaudelle, johon kuuluuvähintään 18 opintotukeen oikeuttavaa päivää (eli vähintään 18 opiskeluaikaankuuluvaa päivää). Opintotuen myöntäminen kesäajalle edellyttää, että kesäopintojenlaajuus on vähintään 4,5 osaamispistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukauttakohti tai 25 viikkotuntia.

• vähintään 4,5 osaamispisteen tai kolmen opintoviikon opinnot oikeuttavat yhteentukikuukauteen.

• vähintään 9 osaamispisteen tai kuuden opintoviikon opinnot oikeuttavat kahdenkuukauden tukeen ja

• vähintään 13,5 osaamispisteen tai yhdeksän opintoviikon opinnot oikeuttavatkolmen kuukauden tukeen.

Jos kesäopintojen laajuus on alle 4,5 osaamispistettä tai 3 opintoviikkoaopiskelukuukautta kohti, tukiaikaa lyhennetään niin, että vaatimus täyttyy.

Esimerkki

Kevätlukukauden opinnot päättyvät 31.5. Kesäopintojen kesto on 20.6.–15.7.ja laajuus on 4,5 osaamispistettä. Opinnot ovat laajuudeltaan päätoimisia,mutta kummassakaan kuussa ei ole vähintään 18 opiskelupäivää, jotenopintotukea ei voida myöntää.

Esimerkki

Kevätlukukauden opinnot päättyvät 31.5. Kesäopintojen kesto on 10.6.–20.7.ja laajuus on 7,5 osaamispistettä. Opinnot oikeuttavat yhden kuukaudenopintotukeen. Kesäkuussa ja heinäkuussa on vähintään 18 opiskelupäivää,joten opintotuki voidaan myöntää joko kesäkuulle tai heinäkuulle.

Kesätuki yhdistelmätutkinnossa1.8.2019 alkaen

Tukioikeus riippuu siitä, kumpia opintoja opiskelija suorittaa kesäaikana. Ks. ylempäätarkemmin lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kesätuen edellytykset.Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti kumpiakin opintoja, tukioikeus määräytyyammatillisen koulutuksen säännöillä. Tämä tarkoittaa sitä, että keston lisäksi ei tarvitseselvittää suoritettavien opintojen sisältöä.

Ennen 1.8.2019

Yhdistelmätutkinnossa kesäopintotukea voidaan myöntää myös lukio-opintojensuorittamiseen, jos opiskelija on kirjoilla ammatillisessa oppilaitoksessa. 2 kurssia ja18 opiskelupäivää oikeuttaa 1 kuukauden tukeen jne. Tavallisessa lukiokoulutuksessakesäopintotukea ei yleensä voida myöntää, koska lukiolainen on jo käyttänyt 9kuukauden lukuvuosikohtaisen enimmäistukiaikansa.

161


Kesäopintotukea voidaan myöntää myös ammatillisten opintojen suorittamiseen,vaikka opiskelija olisi kirjoilla lukiossa, jos ammatillinen oppilaitos antaa todistuksenkesäopinnoista.

1.4.6.6.3 Kokonaan ulkomailla suoritettavat opinnotKokonaan ulkomailla suoritettavat opinnot 1.8.2018 alkaen

1.8.2018 alkaen ulkomailla opiskelua varten opintotuki myönnetään täysienopiskelukuukausien mukaan opintojen alkamispäivästä siten, että opiskelukuukausioikeuttaa opintotukeen, jos siinä on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaankuuluvaa päivää. Samaa laskusääntöä käytetään kaikissa koulutuksissa. Sovellettavalainkohta OTL 65/1994 7 c § 4 mom.

Esimerkki

Lukuvuoden opiskeluaika on 4.9.-23.6. eli 9 täyttä kuukautta ja 20kalenteripäivää. Tuki voidaan myöntää 10 kuukaudelle eli ajalle 1.9.-30.6.

Jos täysien opiskelukuukausien lisäksi ei ole vähintään 18 opiskelupäivää, tukikohdennetaan pääsäntöisesti niille kalenterikuukausille, joissa on enemmänopiskelupäiviä. Jos opiskelupäiviä on opintojen alkamis- ja päättymiskuukaudessasaman verran, tuki kohdennetaan pääsääntöisesti opintojen alkuun. Mutta tuki voidaankohdentaa tarvittaessa toisinkin. Kohdentamisessa on hyvä huomioida opiskelijalleeduksi myös tulovalvonta eli mistä alkaa aloittavan opiskelijan opiskeluaika ja mihinpäättyy valmistuvan opiskelijan opiskeluaika.

Esimerkki

Lukuvuoden opiskeluaika on 10.9.-20.6. eli 9 täyttä kuukautta ja 11kalenteripäivää. Tuki voidaan myöntää 9 kuukaudelle eli joko ajalle 1.9.-31.5.tai 1.10.-30.6.

Korkeakouluopinnot ulkomailla ennen 1.8.2018Jos lukuvuoden opintojen säännönmukainen kesto on ulkomaisessa korkeakoulussayhdeksää kuukautta pidempi, myönnetään opintotuki täysien opiskelukuukausienmukaan opintojen alkamispäivästä siten, että opiskelukuukausi oikeuttaa opintotukeen,jos siinä on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää.

Esimerkki

Lukuvuoden opiskeluaika on 4.9.-23.6. eli 9 täyttä kuukautta ja 20kalenteripäivää. Tuki voidaan myöntää 10 kuukaudelle eli ajalle 1.9.-30.6.

Jos täysien opiskelukuukausien lisäksi ei ole vähintään 18 opiskelupäivää, tukikohdennetaan pääsäntöisesti niille kalenterikuukausille, joissa on enemmänopiskelupäiviä. Jos opiskelupäiviä on opintojen alkamis- ja päättymiskuukaudessasaman verran, tuki kohdennetaan pääsääntöisesti opintojen alkuun. Mutta tuki voidaankohdentaa tarvittaessa toisinkin.

162


Esimerkki

Lukuvuoden opiskeluaika on 10.9.-20.6. eli 9 täyttä kuukautta ja 11kalenteripäivää. Tuki voidaan myöntää 9 kuukaudelle eli joko ajalle 1.9.-31.5.tai 1.10.-30.6.

Jos lukuvuoden opintojen kesto on enintään yhdeksän kuukautta, ei käytetä sääntöä"täydet kuukaudet ja 18 päivää". Tällöin käytetään laskusääntöä, jonka mukaankalenterikuukausi oikeuttaa opintotukeen, jos siinä on vähintään 18 opintotukeenoikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää.

Esimerkki

Lukuvuoden opiskeluaika on 15.2.-1.11. eli alle 9 kuukautta. Opintotukivoidaan myöntää ajalle 1.3.-31.10. Helmikuu ei oikeuta opintotukeen, koskasiinä ei ole 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää.

Muut kuin korkeakouluopinnot ulkomailla ennen 1.8.2018Ulkomailla muussa koulutuksessa opiskelevien lukuvuoden tukiaika määräytyy samoinkuin kotimaassa opiskelevien tukiaika.

1.5 Suhde muihin etuuksiinOpiskelijan saama muu etuus voi estää opintotuen tai sen osan myöntämisen.

Opintorahan saaminen voi vaikuttaa estävästi muiden etuuksien saamiseen(esim. sairauspäiväraha) tai vähentävästi muiden etuuksien määrään (esim.vanhempainpäivärahat). Veronalaiset etuudet huomioidaan tulona opintotuentulovalvonnassa.

1.5.1 Asumisen tuetYleinen asumistuki

Opiskelijoiden ensisijainen asumisen tukimuoto on yleinen asumistuki 1.8.2017 alkaen.

Ks. tarkemmin Yleinen asumistuki

Ei oikeutta yleiseen asumistukeen, jos on oikeus Ahvenanmaan opintotukeen

Jos opiskelijalla on tai on ollut ennen opintoja vakituinen osoite Ahvenanmaalle,hänen kannattaa ensisijaisesti hakea opintoihin tukea Ahvenanmaalta. Voit selvittäätukioikeutta suoraan Ahvenanmaan opintotukiviranomaisten kanssa (Ålandsarbetsmarknads- och studieservicemyndighet). Lähetä sähköpostia osoitteellastudieservice(at)ams.ax. Kela.fi ja ams.ax -loppuisten sähköpostiosoitteiden välillä onsuojattu kahdenvälinen yhteys, joten sähköpostia ei tarvitse lähettää suojattuna.

Jos opiskelijalla olisi oikeus Ahvenanmaan opintotukeen, mutta hän ei halua sitä hakea,hänellä on periaatteessa oikeus opintotukilain mukaiseen opintotukeen. Vain opintotuensaaminen Ahvenanmaalta estäisi opintotukilain mukaisen opintotuen saamisen.

163


Opiskelijalle kannattaa kuitenkin kertoa, että hän ei voi saada yleistä asumistukea,koska jo pelkästään oikeus Ahvenanmaan opintotukeen estää yleisen asumistuensaamisen. Opiskelija valinnee Ahvenanmaan tuen, kun hänelle kertoo tämän asian.

Lähetä sähköpostiviestissä opiskelijan nimi ja henkilötunnus sekä kysymys: ”Harxxxxxx Åländskt studiestöd? För vilken tid utbetalas det eventuella stödet?” (=Saakoxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Ahvenanmaan opintotukea? Jos saa, miltä ajalta?). Sähköpostinvoi lähettää vain ruotsiksi.

Opintotuen asumislisäAsumislisää voi 1.8.2017 jälkeenkin saada opiskelija, joka

• opiskelee ja asuu ulkomailla (vakiomääräinen 210 e/kk)– Asumislisän voi saada opiskelija, joka suorittaa opintonsa ulkomaisessa

oppilaitoksessa, ja opiskelija, joka suorittaa opintoihinsa liittyvänopiskelujakson ulkomailla.

• opiskelee ja asuu Ahvenanmaan maakunnassa (vakiomääräinen 210 e/kk)– Asumislisän voi saada opiskelija, joka suorittaa opintonsa Ahvenanmaalla, ja

opiskelija, joka suorittaa opintoihinsa liittyvän opiskelujakson Ahvenanmaalla.• opiskelee Suomessa maksullisessa koulutuksessa kansanopistossa, liikunnan

koulutuskeskuksessa, Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa tai ammattilisenoppilaitoksen kansanopistolinjalla ja joka asuu oppilaitoksen asuntolassa(vakiomääräinen 88,87 e/kk).


Ks. tarkemmin Määräytymisperusteet - Asumislisä

1.5.2 Estävät etuudetOpintotukea ei myönnetä henkilölle, joka

• saa opintotukea ulkomailta tai Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaistaopintotukea

– Ks. lisää kohdasta Ulkomaan etuudet• saa aikuiskoulutusetuuksista annetun lain (1276/2000) mukaista

aikuiskoulutustukea• on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaan järjestetyssä

oppisopimuskoulutuksessa– Ks. lisää kohdasta Oppisopimus

• saa työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista työmarkkinatukea taityöttömyyspäivärahaa

– Ks. lisää kohdassa Työttömyysturva• on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisessa

tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaisessatyövoimakoulutuksessa

– Ks. lisää kohdasta Työttömyysturva• saa vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaista vuorottelukorvausta• saa kansaneläkelain (568/2007) taikka työntekijän eläkelain (395/2006) tai sen

3 §:ssä mainittujen työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä tai varhennettuavanhuuseläkettä

164


– 1.1.2017 alkaen otetaan käyttöön kaksi uutta työeläkelajia: osittainenvarhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Kumpikaan etuus ei ole opintotuenestävä etuus.

• saa täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa eläkettä tai kansaneläkelainmukaista työkyvyttömyyseläkettä

– Etuuden nimi voi olla työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki (=määräaikainentyökyvyttömyyseläke).

• saa eläketukilain (1531/2016) mukaista eläketukea• saa maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990)

mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksestaannetun lain (1330/1992) mukaista luopumiskorvausta taikka maatalousyrittäjienluopumistuesta annetun lain (1293/1994) tai maatalouden harjoittamisestaluopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaista luopumistukea

• saa samaan koulutukseen Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista jakuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) tai työeläkelakien mukaistakuntoutusrahaa

• saa täyttä ansionmenetyskorvausta liikennevakuutuslain perusteellakorvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) nojalla taikkatyötapaturma- ja ammattitautilain (459/2015), maatalousyrittäjän työtapaturma- jaammattitautilain (873/2015), sotilasvammalain (404/1948) tai sotilastapaturman japalvelussairauden korvaamisesta annetun lain (1521/2016) kuntoutusta koskeviensäännösten perusteella

– Ks. lisää kohdasta Kuntoutuksella opiskelu• suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten

vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelustataikka ulkomaisen lainsäädännön mukaista vastaavaa palvelusta.

– Jos palvelusta suorittava jää henkilökohtaiselle syylomalle, jona aikanapalvelusvuorokaudet eivät kulu eikä hän saa päivärahaa, henkilö on oikeutettuopintotuen saamiseen kyseisenä aikana.

• suorittaa vapausrangaistusta ja opiskelee rangaistuslaitoksessa.– Ks. lisää kohdasta Vapausrangaistus

• saa 2–12, 16 tai 17 kohdissa mainittuja etuuksia vastaavaa etuutta ulkomailta.• saa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa tai

osasairauspäivärahaa. Katso tarkemmin jäljempänä kohta Sairauspäiväraha.– Tartuntatautipäiväraha ei ole opintotuen estävä etuus.

• saa takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) mukaista takuueläkettä.

Sovellettava lainkohta (OTL 65/1994 6 §).

Ahvenanmaalainen hakijaJos opiskelijalla on tai on ollut ennen opintoja vakituinen osoite Ahvenanmaalle,hänen kannattaa ensisijaisesti hakea opintoihin tukea Ahvenanmaalta. Voit selvittäätukioikeutta suoraan Ahvenanmaan opintotukiviranomaisten kanssa (Ålandsarbetsmarknads- och studieservicemyndighet). Lähetä sähköpostia osoitteellastudieservice(at)ams.ax. Kela.fi ja ams.ax -loppuisten sähköpostiosoitteiden välillä onsuojattu kahdenvälinen yhteys, joten sähköpostia ei tarvitse lähettää suojattuna.

Jos opiskelijalla olisi oikeus Ahvenanmaan opintotukeen, mutta hän ei halua sitä hakea,hänellä on periaatteessa oikeus opintotukilain mukaiseen opintotukeen. Vain opintotuensaaminen Ahvenanmaalta estäisi opintotukilain mukaisen opintotuen saamisen.Opiskelijalle kannattaa kuitenkin kertoa, että hän ei voi saada yleistä asumistukea,

165


koska jo pelkästään oikeus Ahvenanmaan opintotukeen estää yleisen asumistuensaamisen. Opiskelija valinnee Ahvenanmaan tuen, kun hänelle kertoo tämän asian.

Lähetä sähköpostiviestissä opiskelijan nimi ja henkilötunnus sekä kysymys: ”Harxxxxxx Åländskt studiestöd? För vilken tid utbetalas det eventuella stödet?” (=Saakoxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Ahvenanmaan opintotukea? Jos saa, miltä ajalta?). Sähköpostinvoi lähettää vain ruotsiksi.

Lakkauttaminen ja uuden tuen myöntäminen - 18 päivän sääntöOpintotuki lakkautetaan sen kuukauden alusta, jolloin opiskelija saa estävää etuuttaensimmäisen kerran vähintään 18 päivää.

Jos estävän etuuden maksaminen alkaa vasta omavastuuajan jälkeen, estävänetuuden saamisen katsotaan alkavan etuuden ensimmäisestä maksupäivästä lukien.

Esimerkki

Opiskelija on aloittanut opintonsa 13.8. ja hänelle on myönnetty opintotuki1.8. alkaen. Opiskelijalle myönnetään takautuen kuntoutusraha 13.8.alkaen. Kuntoutusrahan maksaminen alkaa 24.8. omavastuuajan jälkeen.Opintotukeen ei ole oikeutta 1.9. alkaen.

Jos estävä etuus on niin lyhytkestoinen, että opiskelija ei saa sitä missäänkalenterikuussa vähintään 18 päivän ajalta, opintotuen maksaminen voi jatkuakeskeytyksettä.

Esimerkki

Opiskelija saa sairauspäivärahaa 20.1.-15.2. Koska opiskelija ei ehdisaada estävää etuutta 18 päivän ajalta tammikuussa eikä helmikuussa,sairauspäiväraha ei estä opintotuen maksamista.

Jos opiskelu keskeytyy OTL 6 §:n mukaisessa tilanteessa, lakkautusperusteenakäytetään ensisijaisesti olosuhdemuutoksen tarkistussääntöä (OTL 25 § 5 momentti),ei opintojen keskeytymisen lakkautussääntöä (OTL 25 § 4 momentti). Jos opintojenkeskeytymisen ja estävän tilanteen alkamisen väliin jäävä aika on korkeintaanviikko, opintotuki lakkautetaan sen kuukauden alusta, jolloin estävä tilanne kestääensimmäisen kerran vähintään 18 päivää. Jos estävän tilanteen alkupäivä ei selviä,opintotuki lakkautetaan opintojen keskeytymispäivän perusteella.

Esimerkki

Opiskelija keskeyttää opintonsa 14.4. ja aloittaa siviilipalveluksen 15.4. Koskaestävä tilanne eli siviilipalvelus ei ole huhtikuussa voimassa vähintään 18päivää, opintotuki lakkautetaan vasta 1.5. alkaen. Opintotukea ei lakkauteta1.4. alkaen, vaikka opinnot keskeytyvät huhtikuussa ennen kuukauden 18:tapäivää.

Opintotuki voidaan myöntää sen jälkeen, kun estävä etuus on lakannut. Jos estävänetuuden saaminen lakkaa keskellä kuukautta, opintotuki voidaan myöntää senkuukauden alusta lukien, jonka aikana on opintotukeen oikeuttavaa aikaa vähintään18 kalenteripäivää.

166


Esimerkki

Opiskelija saa sairauspäivärahaa 20.1.-15.4. Opintotuki lakkautetaan 1.2.alkaen, koska opiskelija saa helmikuussa ensimmäisen kerran estävääetuutta vähintään 18 päivää. Opintotuki voidaan myöntää uudestaan 1.5.alkaen. Opintotukea ei voida myöntää vielä 1.4. alkaen, koska huhtikuulleei jää estävän etuuden jälkeistä aikaa eli opintotukeen oikeuttavaa aikaavähintään 18 kalenteripäivää.

Jos opintotuen saannin estävää etuutta koskeva hakemus on hylätty, opintotuki voidaanmyöntää sen kuukauden alusta, jona estävää etuutta koskeva hakemus on jätetty. Luelisää hakuajasta

Estäviä etuuksia eivät ole sellaiset etuudet, joita ei ole mainittu opintotukilain 6 §:ssä.Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi perhe-eläkkeet.

Ks. lainan nostamisesta opintotuen maksamisen päättymisen jälkeen kohdastaMääräytymisperusteet - Opintolainan valtiontakaus - Lainan nostaminen.

Opintotuen liikamaksu OTL 6 §:n mukaisissa tilanteissa jatukikuukauden palauttaminen

Korkeakouluopiskelijan tukikuukausi palautetaan asiakkaan käyttöön, kun liikamaksuon seurausta opintotukilain 6 §:n mukaisesta tilanteesta. Etuuskäsittelijä korjaatukikuukaudet HEMU-tapahtumalla samalla kun antaa opintotuen lakkautuspäätöksen.Ks. tarkemmin Tekninen ohje - Henkilön tietomuutokset - Tukikuukaudet.

1.5.3 LapsilisäOpintorahaa ei myönnetä oppimateriaalilisää lukuun ottamatta opiskelijalle, jostamaksetaan lapsilisälain (796/1992) mukaista lapsilisää (OTL 65/1994 10 § 2 mom.).Opiskelija on oikeutettu opintorahaan seuraavasta kuukaudesta lukien, jona hän täyttää17 vuotta.

Opintorahaa ei myöskään myönnetä opiskelijalle, jonka elatusta varten maksetaanlapsilisää vastaavaa etuutta ulkomailta. Ulkomailta maksettava etuus estää opintorahansaannin kuitenkin vain alle 17-vuotiaalta, jos se suuruusluokaltaan vastaa Suomestamaksettavaa lapsilisää.

Jos lapsilisän saaja pyytää lakkauttamaan opiskelijasta maksettavan lapsilisän, alle 17-vuotiaalle opiskelijalle voidaan myöntää opintoraha ja opintolainan valtiontakaus.

Opintolainan valtiontakaus voidaan myöntää lapsilisään oikeutetulle muualla kuinvanhempansa luona asuvalle, jos opiskelija vanhempiensa tulojen perusteella olisioikeutettu opintorahaan.

Lapsilisän saaminen ei estä myöskään asumislisän saamista.

1.5.4 SairauspäivärahaTyökyvyttömällä opiskelijalla on oikeus saada sairauspäivärahaa.

167

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohje/Opiskelijat/Opintotuki/8c53664b-61b9-49eb-9523-68e7d9e4c91d?publishid=a33dd708-e90b-44ba-84f7-10f100c76ce0


Vähäinen opiskelu sairauspäivärahallaOpiskelija voi 1.1.2015 lukien opiskella vähäisessä määrin sairauspäivärahalla. Kunopiskelijalle maksetaan opintotuen sijaan sairauspäivärahaa, hän voi opiskella enintään40 prosenttia ohjeellisesta lukukauden, tai lukuvuoden tavoitteesta.

Opiskelun ohjeelliset määrät sairauspäivärahakaudella eri opinnoissa:

• Korkeakouluopinnot: 24 opintopistettä lukuvuodessa, 12 opintopistettälukukaudessa tai 3 opintopistettä kuukaudessa

• Ammatilliset opinnot: 16 opintoviikkoa lukuvuodessa, 8 opintoviikkoa lukukaudessatai 2 opintoviikkoa kuukaudessa (jos opintojen laajuutta ei ole määriteltyopintoviikkoina, rajana on enintään 10 viikkotuntia opetukseen osallistumista)

– 1.8.2015 alkaen enintään 24 osaamispistettä lukuvuodessa, 12 lukukaudessaja 3 kuukaudessa

• Lukio-opinnot: 10 lukiokurssia lukuvuodessa, 5 kurssia lukukaudessa tai 1 kurssikuukaudessa tai 1 ylioppilastutkintoon kuuluva koe lukukaudessa.

Jos opiskelija harjoittaa päätoimisia opintoja sairauden aikana, jatketaan opintotuenmaksamista eikä tällöin ole oikeutta sairauspäivärahaan.

Opiskelijalla on ilmoitusvelvollisuus, jos hän opiskelee vähäistä määrää enemmän.

Lisätietoja sairauspäivärahan suhteesta opintorahaan

Sairastaminen opintotuellaLyhytaikaisen sairauden vuoksi opiskelijan ei tarvitse siirtyä sairauspäivärahalle,vaan hän voi halutessaan nostaa opintotukea enintään kaksi kuukautta kestävänsairausloman ajalta, vaikka hän ei tilapäisesti pystyisikään sairauden vuoksiharjoittamaan päätoimisia opintoja. Opiskelija voi kuitenkin joutua antamaan Kelalleselvityksen siitä, miksi opinnot eivät ole edistyneet riittävästi.

Jos sairaus estää päätoimisen opiskelun kahta kuukautta pitemmältä ajalta,on sairauspäiväraha opiskelijalle sopivampi toimeentulon muoto. Opiskelija voihalutessaan siirtyä sairauspäivärahalle myös lyhytaikaisen sairauden aikanaesimerkiksi kesäajalla.

Jos opinnot keskeytyvät sairauden vuoksi, opintotuki on lakkautettava viimeistäänkahden kuukauden kuluttua opintojen keskeytymisestä. Tämä koskee ennen muutatoisen asteen opintoja. Jo maksettua opintotukea ei peritä takaisin kyseisen kahdenkuukauden osalta, jos opiskelijalle ei ole maksettu sairauspäivärahaa. Ks. lisääkohdasta Lakkauttaminen > Valmistuminen tai opintojen keskeyttäminen

Siirtyminen opintotuelta sairauspäivärahalleSairauspäiväraha, osasairauspäiväraha ja luovutuspäiväraha estävät opintotuenmyöntämisen. 31.12.2015 saakka myös tartuntatautietuus oli opintotuen estävä etuus.1.1.2016 alkaen etuuden nimi on tartuntatautipäiväraha eikä se ole enää opintotuenestävä etuus.

Huomautus

Sairauspäiväraha ei ole estävä etuus siltä ajalta, kun sitä maksetaanpelkästään työnantajalle.

168


Opintotukea saava opiskelija voi sairastuessaan hakea sairauspäivärahaa ja jatkaaopintotuen nostamista sairauspäivärahan myöntämiseen saakka. Opintotukeen eikuitenkaan ole oikeutta siltä ajalta, jolta opiskelija saa sairausvakuutuslain mukaistasairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa (OTL 6 § 1 mom.16 kohta, 1641/2009).

Opintorahan vähentäminen sairauspäivärahasta

Opintotuki lakkautetaan sen kuukauden alusta, jolloin opiskelija saa sairauspäivärahaaensimmäisen kerran vähintään 18 päivää. Jos sairauspäiväraha on niin lyhytkestoinen,että opiskelija ei saa sitä missään kalenterikuussa vähintään 18 päivää, opintotuenmaksaminen voi jatkua keskeytyksettä.

Jos sairauspäiväraha on estänyt opintotuen maksamisen ja sairauspäivärahansaaminen lakkaa keskellä kuukautta, opintotuki voidaan myöntää jo kyseisenkuukauden alusta lukien, jos opintotukeen oikeuttavaa aikaa jää vähintään18 kalenteripäivää.

Jos sairauspäiväraha myönnetään samalle ajalle, jolta opintotukea onmaksettu, opintoraha vähennetään myönnettävästä sairauspäivärahasta silloin,kun sairauspäivärahan saajalla säilyy oikeus saada opintotukea kyseisenkalenterikuukauden aikana. Koska opintotuki on kuukausikohtainen etuus jasairauspäiväraha päiväkohtainen etuus, yhteensovituksessa opintoraha muutetaanpäiväetuudeksi sairausvakuutuslain 12 luvun 11 §:n (1640/2009) säännöksenmukaisesti eli kuukauteen katsotaan sisältyvän 25 päivää. Esimerkki: Opintoraha250,28 e/kk : 25 pv/kk = 10,01 e/pv.

Esimerkki

Opiskelijan työkyvyttömyys alkaa 10.3. ja sairauspäivärahan maksaminenalkaa omavastuuajan jälkeen 21.3. Opiskelijalla säilyy oikeus maaliskuunopintotukeen, koska uusi olosuhde eli sairauspäiväraha ei kestämaaliskuussa 18 päivää. Opintotuki lakkautetaan 1.4. lukien ja opintotuenmahdollinen liikamaksu peritään takaisin. Opintotukea ja sairauspäivärahaamaksetaan samalta ajalta 21.3. – 31.3. Maksettavasta sairauspäivärahastavähennetään jokaiselta sairauspäivärahapäivältä opintorahan 25. osa.Maaliskuun opintoraha säilyy entisen suuruisena.

Esimerkki

Opiskelijan työkyvyttömyys alkaa 10.3. ja sairauspäivärahan maksaminenalkaa omavastuuajan jälkeen 21.3. Sairauspäivärahan maksaminenpäättyy 10.4. ja opinnot jatkuvat 11.4. alkaen. Opiskelijalla säilyy oikeusmaaliskuun opintotukeen, koska uusi olosuhde eli sairauspäivärahaei kestä maaliskuussa 18 päivää. Opiskelijalla säilyy oikeus myöshuhtikuun opintotukeen, koska opiskelija ei ehdi saada huhtikuussakaansairauspäivärahaa vähintään 18 päivää. Opintotukea ei siis lakkautetalainkaan. Sairauspäivärahan käsittelyssä opintoraha vähennetäänsairauspäivärahasta ajalta 21.3.–10.4.

Jos sairauspäivärahaa maksetaan saman kalenterikuukauden aikana erillisissäjaksoissa sekä työnantajalle että opiskelijalle, sairauspäiväraha estää opintotuenmaksamisen vain, jos opiskelija on saanut sairauspäivärahaa vähintään 18 päivältä.Saantipäiviksi katsotaan kaikki maksujaksoon sisältyvät sunnuntait ja muut pyhäpäivätvaikka niiltä ei sairauspäivärahaa maksetakaan. Jos opiskelijan saamia päiviä on alle18, sairauspäiväraha ei estä opintotuen maksamista ja opintoraha tulee vähentääsairauspäivärahasta.

169


Esimerkki

Opiskelijalle myönnetään sairauspäiväraha ajalle 10.1.-31.1.Sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle 10.1.-13.1. sekä 28.1.-31.1.Sairauspäiväraha maksetaan itselle 14.1.-27.1. (14 päivää). Laskennassahuomioidaan myös sunnuntait 15.1. ja 22.1., vaikka etuutta ei maksetakaankyseisiltä päiviltä vaan todellisuudessa vain 12 päivältä. Koska opiskelijasaa sairauspäivärahaa alle 18 päivältä, sairauspäiväraha ei estä opintotuenmaksamista tammikuulta. Sairauspäivärahan käsittelyssä opintorahavähennetään sairauspäivärahasta ajalta 10.1.-31.1.

Opintotuen lakkauttaminen

Kun opintotukea saavalle opiskelijalle myönnetään opintotuen saamisen estäväsairauspäiväraha, opintotuki lakkautetaan opintotukilain 25 §:n 5 momentin perusteellasen kuukauden alusta lukien, jonka aikana muuttunut olosuhde kestää ensimmäisenkerran 18 päivää. 1.1.2018 alkaen opintotuen voi periä regresinä takautuvastimyönnettävästä sairauspäivärahasta. Kuuleminen on Kelan tulkinnan mukaan ilmeisentarpeetonta regressitilanteissa. Jos regressi ei ole mahdollinen esimerkiksi siitä syystä,että sairauspäiväraha oli jo ehditty maksaa, kuule opiskelijaa ennen tuen lakkauttamistakuulemiskirjeellä (OTS11) tai puhelimitse.

Opintotukeen ei ole oikeutta sellaiselta kalenterikuukaudelta, jolta opiskelija saasairauspäivärahaa 18 päivän ajan joko yhtäjaksoisesti tai useammassa jaksossa.Opintotuen lakkautusajankohtaa määriteltäessä sairauspäivärahan saantipäivienlaskeminen aloitetaan ensimmäisestä sairauspäivärahan maksupäivästä jasaantipäiviksi katsotaan kaikki sen jälkeiset kalenteripäivät, myös jaksoon sisältyvätsunnuntait ja muut pyhäpäivät vaikka niiltä ei sairauspäivärahaa maksetakaan.Sairauspäivärahan omavastuupäiviä ei sen sijaan oteta lainkaan huomioon.

Jos sairauspäivärahaa maksetaan saman kalenterikuukauden aikana erillisissäjaksoissa sekä työnantajalle että opiskelijalle, sairauspäiväraha estää opintotuenmaksamisen vain, jos opiskelija on saanut sairauspäivärahaa vähintään 18 päivältä.Saantipäiviksi katsotaan kaikki maksujaksoon sisältyvät sunnuntait ja muut pyhäpäivätvaikka niiltä ei sairauspäivärahaa maksetakaan. Jos opiskelijan saamia päiviä on alle18, sairauspäiväraha ei estä opintotuen maksamista ja opintoraha tulee vähentääsairauspäivärahasta.

Esimerkki

Opiskelijalle myönnetään sairauspäiväraha ajalle 10.1.-31.1.Sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle 10.1. ja 13.1. sekä 28.1.Sairauspäiväraha maksetaan itselle 11.1.-12.1. (2 päivää), 14.1.-27.1. (14päivää) ja 29.1.-31.1. (3 päivää) eli yhteensä 19 päivältä. Laskennassahuomioidaan myös sunnuntait 15.1., 22.1. ja 29.1., vaikka etuutta eimaksetakaan kyseisiltä päiviltä vaan todellisuudessa vain 16 päivältä. Koskaopiskelija saa sairauspäivärahaa vähintään 18 päivältä, sairauspäivärahaestää opintotuen maksamisen tammikuulta. Sairauspäiväraha voidaanmyöntää tammikuulle täytenä.

Opintotuen liikamaksu ja takaisinperintä

1.1.2018 alkaen opintotuen voi periä regressinä takautuvasti myönnettävästäsairauspäivärahasta. Ks. tarkemmin Opintotuen periminen estävästä etuudestaregressinä. 31.12.2017 saakka opintotuen liikamaksua ei peritä regressinäsairauspäivärahasta.

170


Korkeakouluopiskelijan tukikuukausi palautetaan asiakkaan käyttöön, kun liikamaksuon seurausta opintotukilain 6 §:n mukaisesta tilanteesta. Etuuskäsittelijä korjaatukikuukaudet HEMU-tapahtumalla samalla kun antaa opintotuen lakkautuspäätöksen.Ks. tarkemmin Tekninen ohje - Henkilön tietomuutokset - Tukikuukaudet.

Esimerkki

Opiskelijan työkyvyttömyys alkaa 1.3. ja sairauspäivärahan maksaminenomavastuuajan jälkeen 10.3. Opintotuki lakkautetaan 1.3. lukien, koska uusiolosuhde eli sairauspäivärahan maksaminen kestää maaliskuussa vähintään18 kalenteripäivän ajan. Liikaa maksettu maaliskuun opintotuki perintäänmaaliskuun sairauspäivärahasta regressiperintänä. Opiskelijan toimeentuloontulee katkos ajalle 1.3. – 10.3.

Esimerkki

Opiskelija hakee opintotukea 1.4. alkaen. Hänelle on maksettusairauspäivärahaa huhtikuussa ajalla 1.4. – 10.4. Koskasairauspäivärahakausi loppuu 10.4., huhtikuulle jää vähintään 18opiskelupäivää ja opintotuki myönnetään tämän uuden olosuhteen perusteellahuhtikuulle.

Jos opiskelijan sairausloma kuitenkin jatkuu huhtikuun aikana niin, ettähänelle maksetaan sairauspäivärahaa 20.4. lukien kuukauden loppuun,huhtikuulle ei kerry vähintään 18 opiskelupäivää eikä opintotukeen oleoikeutta. Tällöin opintotuki tulee lakkauttaa huhtikuun alusta lukien jaoikaista huhtikuun alun sairauspäivärahapäätöstä, jos siinä on vähennettysairauspäivärahasta opintorahaa. Opiskelija ei siis saa opintotukeahuhtikuulta ja saa täyden sairauspäivärahan 1.4. – 10.4 ja 20.4. – 30.4. Ajalla11.4. – 19.4. opiskelijan toimeentulossa on katkos. Jos sairauspäivärahanmaksuajankohdat ovat tiedossa jo opintotukiratkaisua tehtäessä,opintotukihakemus voidaan hylätä sillä perusteella, että uusi olosuhde eliopiskelu ei kestä huhtikuussa vähintään 18 päivää.

Opintotuen uudelleen myöntäminen lakkautuksen jälkeen

Kun sairauspäivärahan maksaminen päättyy, opiskelijan tulee hakea opintotukeauudelleen. Opintotuki voidaan myöntää sen jälkeen, kun estävä etuus on lakannut. Josestävän etuuden saaminen lakkaa keskellä kuukautta, opintotuki voidaan myöntää senkuukauden alusta lukien, jonka aikana on opintotukeen oikeuttavaa aikaa vähintään18 kalenteripäivää. Jos opintotuki myönnetään sellaiselta kalenterikuukaudelta,jolta opiskelijalle on maksettu sairauspäivärahaa, kultakin sairauspäivärahapäivältävähennetään jälkikäteen edellä kerrotulla tavalla 1/25 osa kyseisen kuukaudenopintorahasta.

Esimerkki

Opiskelijan työkyvyttömyys ja sairauspäivärahan maksaminen päättyvät5.3. Opiskelijalle voidaan myöntää opintotuki maaliskuulle, koska siinäon vähintään 18 estävän etuuden jälkeistä päivää eli opintotukeenoikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää. Opiskelija saa ajalla 1.3. – 5.3. sekäsairauspäivärahaa että opintotukea. Opintotuen ratkaisusta annetaan ilmoitussairauspäivärahan tarkistamiseksi tai TORE –impulssi sairauspäivärahanvastuuyksikölle. Sairauspäivärahan käsittelijä tutkii sairauspäivärahantakaisinperinnän.

171

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohje/Opiskelijat/Opintotuki/8c53664b-61b9-49eb-9523-68e7d9e4c91d?publishid=a33dd708-e90b-44ba-84f7-10f100c76ce0


Sairauspäivärahan takautuva myöntäminen, kun opiskelija jatkaa jo opintojaan

Jos sairauspäiväraha myönnetään takautuen ja sairauspäivärahan myöntöhetkelläopiskelija on jo palannut opiskelemaan, opintotukea ei lakkauteta takautuen, vaanopintotukeen tehdään takautuvalle ajalle ”ei oikeutta opintotukeen” -jakso.

EsimerkkiOpintotukea saavalle opiskelijalle myönnetään sairauspäiväraha 15.4.jätetyllä hakemuksella ajalle 1.1. – 31.3. ja opinnot jatkuvat 1.4. lukien.Opintotukeen tehdään takautuva tarkistus ajalle 1.1. – 31.3. ”ei oikeuttatukeen” -jaksona ja opintotuen maksaminen jatkuu normaalisti 1.4. lukien.Opintotuki peritään takaisin ajalta 1.1. – 31.3.

EsimerkkiOpintotukea saavalle opiskelijalle myönnetään sairauspäiväraha ajalle4.3.-17.4. (omavastuuaika 20.2.-3.3.). Opintotukeen ei ole oikeuttamaaliskuulta, koska estävä etuus on maaliskuussa voimassa vähintään18 päivää. Opintotukeen ei ole oikeutta myöskään huhtikuulta, koskaopintotukeen oikeuttavaa aikaa jää huhtikuussa estävän etuuden jälkeen alle18 kalenteripäivää. Opintotukeen tehdään takautuva tarkistus ajalle 1.3.-30.4.”ei oikeutta tukeen” –jaksona ja opintotuen maksaminen jatkuu normaalisti1.5. lukien. Opintotuki peritään takaisin ajalta 1.3.-30.4.

Sairauspäivärahan myöntämisen takia ei koskaan anneta opintolainanvaltiontakaukseen nostokieltoa.

1.5.5 TyöttömyysturvaTyöttömyysetuudet estävät opintotuen saamisen. Opintotuen myöntämisessä jalakkauttamisessa käytetään 18 päivän sääntöä.

• Opintotuki myönnetään sen kuukauden alusta, jossa on ensimmäisen kerranvähintään 18 työttömyysetuuden viimeisen maksupäivän jälkeistä opiskelupäivää.

• Opintotuki lakkautetaan sen kuukauden alusta lukien, jossa on ensimmäisen kerranvähintään 18 työttömyysetuuden aikaista kalenteripäivää.

Opintotuki on kuukausikohtainen etuus ja työttömyysetuus on päiväkohtainenetuus. Jos opintotukea ja työttömyysturvaa maksetaan kuun alussa tai lopussasamanaikaisesti, opintotuki vähennetään työttömyysetuudesta. Tieto samanaikaisestimaksetusta opintotuesta menee työttömyysetuuteen ohjelmallisesti eikä opintotuenkäsittelijän tarvitse ilmoittaa asiasta erikseen työttömyysetuuteen.

Omaehtoiset opinnotHenkilö voi saada työttömyysturvaa omaehtoiseen opiskeluun, jos

1. hän on työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa2. hän on täyttänyt 25 vuotta viimeistään opintojen alkamishetkellä3. on olemassa työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve4. opiskelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa5. opinnot ovat päätoimisia.

TE-toimisto arvioi, ovatko opinnot sellaisia, että ne voidaan katsoa työnhakijanomaehtoiseksi opiskeluksi. TE-toimisto myös seuraa opintojen etenemistä. Omaehtoista

172


opiskelua voidaan tukea opintojen keston ajan, mutta kuitenkin enintään yhtä opintojenmuodostamaa kokonaisuutta kohti enintään 24 kuukautta.

Omaehtoiset opinnot ovat yleensä myös opintotukeen oikeuttavia päätoimisia opintoja.Opiskelija voi työttömyysetuuden päättymisen jälkeen hakea opintotukea opintojenloppuajalle.

Esimerkki

Opiskelija on saanut työttömyysetuutta omaehtoisten opintojen ajalle16.1.2018-15.1.2020. Opintotuki voidaan myöntää loppuopintojen ajalle1.2.2020 alkaen. Tammikuulle ei voida myöntää opintotukea, koska estävänetuuden jälkeistä aikaa on alle 18 päivää.

Vain työttömyysetuuden saaminen estää opintotuen. Jos henkilö on saanuttyöttömyysturvasta päätöksen, jolla työttömyysturvaa ei makseta esimerkiksi sovitellunpalkan vuoksi, opintotukea voidaan maksaa tältä ajalta (muista kuitenkin 18 päivänsääntö).

TyövoimakoulutusKoulutus voidaan järjestää työvoimakoulutuksena. Opintotukea ei voida myöntäätyövoimakoulutukseen riippumatta siitä, saako henkilö työttömyysetuutta vai ei.Työvoimakoulutusta koskevan tiedon löydät KOSKI-tietovarannosta koulutuksenrahoitustiedoista.

Työttömyysajalta maksettava työttömyysetuusTyöttömyysajalta voidaan maksaa työttömyysetuutta vain, jos henkilö ei opiskelepäätoimisesti. Yhteensovittamistilanteita tulee siis opintojen alussa ja opintojenpäättyessä.

Esimerkki

Opinnot alkavat 12.8.2019. Työttömyysturvaa maksetaan työttömyysajalta11.8.2019 saakka. Opintotuki voidaan myöntää 1.8.2019 alkaen. Ajalla1.8.2019-11.8.2019 opintotuki vähennetään työttömyysturvan määrästä.

1.5.6 Kuntoutuksella opiskeluJos opiskelija saa samaan koulutukseen etuutta muun lain perusteella, opintotukeen eiole oikeutta.

KuntoutusrahaOpiskelijalle voidaan myöntää Kelasta tai työeläkelaitoksesta koulutus ammatillisenakuntoutuksena ja koulutuksen ajalle myönnetään tällöin kuntoutusraha. Koulutuksenajalle voidaan myös myöntää Kelasta nuoren kuntoutusraha. Opintotukea ei voidamyöntää samalle ajalle.

Opiskelijalle voidaan myöntää opintotuki sille ajalle kun hän odottaa päätöstäkuntoutusrahasta. Jos hänelle myönnetään takautuen kuntoutusraha samoihinopintoihin, opintotuki lakkautetaan 18 päivän sääntöä noudattaen. Estävän

173


etuuden saamisen katsotaan alkavan omavastuuajan jälkeen vasta ensimmäisestämaksupäivästä lukien.

Esimerkki

Opiskelija on aloittanut opintonsa 13.8.2019 ja hänelle on myönnettyopintotuki 1.8.2019 alkaen. Opiskelijalle myönnetään takautuenkuntoutusraha 13.8.2019 alkaen. Kuntoutusrahan maksaminen alkaa 24.8.omavastuuajan jälkeen. Opintotukeen ei ole oikeutta 1.9.2018 alkaen.

Kuntoutusraha estää opintotuen saamisen vain, jos sitä maksetaan samaankoulutukseen. Jos opiskelija saa kuntoutusraa muuhun kuntoutustoimenpiteeseen(esim. päihdekuntoutus), opintotuen maksamista voidaan jatkaa.

AnsionmenetyskorvausOpiskelija voi saada täyttä ansionmenetyskorvausta

• liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain(626/1991) nojalla,

• työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) kuntoutusta koskevien säännöstenperusteella,

• maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015) kuntoutustakoskevien säännösten perusteella taikka

• sotilasvammalain (404/1948) tai sotilastapaturman ja palvelussairaudenkorvaamisesta annetun lain (1521/2016) kuntoutusta koskevien säännöstenperusteella

Etuuden nimi voi olla esimerkiksi kuntoutusraha, päiväraha tai eläke. Etuus estääopintotuen saamisen vain, jos sitä maksetaan kuntoutukseen. Ns. normaalipäivärahatyyppinen ansionmenetyskorvaus ei estä opintotuen saamista.Yleensä etuuden myöntöperuste selviää vain asiakkaan saamasta päätöksestä.Vakuutuslaitoksilta suorasiirtona saatavista tiedoista ei välttämättä voi päätellä, milläperusteella etuutta maksetaan.

Työtapaturma- ja ammattitautilain sekä maatalousyrittäjien työtapaturma- jaammattitautilain perusteella maksettavista päivärahoista vain kuntoutusraha onopintotuen estävä etuus. Huomaa kuitenkin, että myös kyseisten lakien mukainentäyteen työkyvyttömyyteen perustuva eläke on opintotuen estävä etuus (OTL 6 § 8kohta).

1.5.7 OppisopimusOppisopimus tarkoittaa sitä, että ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaistakoulutusta suorittava opiskelija saa työpaikalla oppimisen ajalta palkkaa. Maksuttomantietopuolisen opetuksen ajalta voidaan maksaa ammatillisesta koulutuksesta annetunlain 102 §:n mukaista päivärahaa sekä majoitus- ja matkakorvausta.

Oppisopimuksen edellytys on, että työtä on vähintään 25 tuntia viikossa. Opiskelijankanssa tehdään oppisopimuksen lisäksi työsopimus ja opiskelijalle maksetaan palkkaa.Jos nämä edellytykset eivät täyty, kyseessä ei voi olla ammatillisesta koulutuksestaannetun lain 70 §:n mukainen oppisopimus.

Opiskelija voi myös tehdä työnantajan kanssa normaalin työsopimuksen, jonka lisäksiei tehdä oppisopimusta. Tällaisessa tilanteessa opiskelija hakee koululta erikseen

174


työsuhteesta saadun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoaaneikä työssäkäynti ole sellaisenaan osa koulutusta. Tällainen työsuhde on normaaliatyöskentelyä, jonka työtulo huomioidaan vuositulorajassa eikä estä opintotuen saamistamuulla perusteella.

Jos KOSKI-tietovarannon tieto ja opiskelijalta saatava tieto ovat ristiriidassa, ratkaisutehdään ensisijaisesti KOSKI-tietovarannon tiedon mukaisena.

• Jos KOSKI-tietovarantoon on kirjattu, että työnantajan kanssa on tehtyoppisopimus, mutta opiskelija kertoo, että hän ei saa palkkaa, opintotukeenei ole oikeutta. Opintotuki voidaan tämän tiedon perusteella lakkauttaa. Jostieto on virheellinen, oppilaitoksen, opiskelijan ja työnantajan tulee laatiaoppisopimuksen sijasta koulutussopimus ja oppilaitoksen tulee korjata tietoKOSKI-tietovarantoon. Ole yhteydessä oppilaitokseen tai opiskelijaan ja kerromenettelystä. Opintotukipäätös voidaan oikaista, jos tieto korjataan ja opiskelijapyytää asian uudelleenkäsittelyä.

• Jos KOSKI-tietovarantoon on kirjattu, että työnantajan kanssa on tehtykoulutussopimus, mutta opiskelija kertoo, että hän on palkallisessaoppisopimuksessa, selvitä asiaa oppilaitoksen kanssa. Pyydä sopimuksen ja tiedonkorjaamista. Jos oppilaitos on edelleen sitä mieltä, että kyseessä on palkatonkoulutussopimus, opintotukea ei voida lakkauttaa oppisopimuksen perusteella.Kelalla ei ole tällöin lakisääteistä perustetta opintotuen lakkauttamiselle eikätakaisinperinnälle. Opintotuen voi lakkauttaa opiskelijan pyynnöstä tulevalle ajalleja takautuvalle ajalle opiskelijalle annetaan vapaaehtoisen palautuksen lomake.

Huomautus

Muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa (=yksityisessä) oppilaitoksessajärjestettävä koulutus ei ole ammatillisesta koulutuksesta annetunlain mukaista koulutusta, vaikka se vastaa sitä. Kun yksityisessäoppilaitoksessa ammatillista koulutusta suorittava opiskelija aloittaapalkallisen työssäoppimisen, työnantajan kanssa ei tehdä oppisopimusta.Yksityisen oppilaitoksen ammatillisen koulutuksen opiskelija voi siis saadaopintotukea myös palkallisen työssäoppimisen ajalle. Ks. lista yksityisistäoppilaitoksisasta (Kuka voi saada opintotukea - Yksityiset oppilaitokset -otsikon alla linkki).

Huomautus

Muun viranomaisen valvoma koulutus ei ole ammatillisesta koulutuksestaannetun lain mukaista koulutusta. Muun viranomaisen valvoman ammatillisenkoulutuksen palkallinen harjoittelu ei siis ole oppisopimuskoulutusta eikä estäopintotuen saamista. Ks. lista muun viranomaisen valvomasta koulutuksesta.

Työpaikalla oppiminen palkallisena oppisopimusjaksonaLaki ammatillisesta koulutuksesta muuttui 1.1.2018 siten, että palkallinen työpaikallaoppiminen on aina oppisopimuskoulutusta. Palkaton työssäoppiminen onkoulutussopimukseen perustuvaa koulutusta. Kun koulutus muuttuu työpaikallaoppimisen ajaksi oppisopimuskoulutukseksi, opintotukeen ei ole oikeutta. Opintotuenlakkauttamisessa ja uudelleen myöntämisessä käytetään 18 päivän sääntöä. Josoppisopimuskoulutuksen kesto on tiedossa ja se on alle 6 kk, voit lakkauttaa opintotuen

175





vain oppisopimuskoulutuksen ajalle. Ks. teknisestä ohjeesta, miten voit tehdä ratkaisunjaksoilla. Kun teet päätöksen jaksoilla, lisää päätökseen käsin päätösteksti OTD59.

Esimerkki

Opiskelija aloittaa palkallisen työpaikalla oppimisen elioppisopimuskoulutuksen 15.2.2018 ja se päättyy 15.4.2018. Uusi olosuhde eliestävä tilanne on helmikuussa voimassa alle 18 päivää, joten opintotukioikeuspäättyy 1.3.2018. Estävän tilanteen jälkeen jää huhtikuussa alle 18 päivää,joten opintotukioikeus jatkuu 1.5.2018. Opintotukeen ei ole oikeutta ajalla1.3.-30.4.2018.

Oppisopimuskoulutus estää opintotuen riippumatta siitä, mihin koulutukseen opintotukion maksussa.

Esimerkki

Opiskelija suorittaa yhdistelmätutkintoa. Hänellä on ammatilliseenkoulutukseen kuuluva oppisopimusjakso ajalla 20.9.-20.11.2019. Hän ei voiajalla 1.10.-30.11.2019 saada opintotukea ammatilliseen koulutukseen eikämyöskään lukiokoulutukseen.

Koko koulutus oppisopimuksellaNoin 70 - 80 prosenttia oppisopimuskoulutuksesta tapahtuu työpaikalla, jossakoulutuksesta huolehtii opiskelijan vastuullinen työpaikkakouluttaja. Työpaikallaannettavaa koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla, joista vastaavat pääosinammatilliset oppilaitokset. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa ammatillisiaperustutkintoja sekä ammatti- tai erikoisammattitutkintoja. Oppisopimuskoulutuksen voisuorittaa myös ei-tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta.

Oppisopimuskoulutus on aiemmin järjestetty pääsääntöisesti aikuiskoulutuksena. Tämätarkoittaa sitä, että ammatillisen perustutkinnon suorittajien ei ole tarvinnut suorittaayhteisiä tutkinnon osia. 1.1.2018 alkaen kaikki ammatillisen perustutkinnon suorittajatsuorittavat myös yhteiset tutkinnon osat. Yhteisiin tutkinnon osiin ei voida maksaaammatillisesta koulutuksesta annetun lain 102 §:n mukaisia oppisopimusetuuksia.Jos opiskelija hakee opintotukea tällaiselle koulutusjaksolle ja KOSKI-tietovarannostanähdään, että koulutus ei ole tältä ajalta oppisopimuskoulutusta, opintotuki voidaanmyöntää. Opintotuen myöntämisessä ja lakkauttamisessa käytetään 18 päivän sääntöä.Jakson ei tarvitse kestää vähintään 2 kuukautta. Oppisopimusopiskelija saa työpaikallaoppimisen ajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa, joten ennen opintotuenmyöntämistä on syytä varmistaa, ymmärtääkö opiskelija muiden vuositulojensahuomioimisen vuositulorajassa.

Esimerkki

Oppisopimusopiskelija suorittaa yhteisiä tutkinnon osia 10.2.2018-20.3.2018eikä ole tänä aikana oppisopimuskoulutuksessa. Estävän tilanteen jälkeenjää helmikuussa yli 18 päivää, joten opintotukioikeus alkaa 1.2.2018. Uusiolosuhde eli estävä tilanne on maaliskuussa voimassa alle 18 päivää,joten opintotukioikeus päättyy 1.4.2018. Oikeus opintotukeen on ajalla1.2.-31.3.2018.

176


1.5.8 VapausrangaistusOpintotukea ei myönnetä sille, joka

• suorittaa vapausrangaistusta ja• opiskelee rangaistuslaitoksessa (OTL 6 §).

Opintolainan valtiontakausta ei myönnetä opiskelijalle, joka on

• suorittamassa vapausrangaistusta (OTL 15 §).

Kela saa Rikosseuraamuslaitokselta vankilailmoituksia. Opintoetuuksien käsittelyä eiole tältä osin keskitetty vaan vankilailmoitukset käsitellään oppilaitosten mukaisissavastuuyksiköissä.

Jos asiakkaaseen on syytä olla yhteydessä, kun hän on vankilassa, yhteydenotottehdään aina postitse. Ks. tarkempi ohjeistus kohdasta Menettelyohjeet - Hallintolainsoveltaminen ja toisen puolesta asiointi Kelassa - Päätöksen ja muun asiakirjantiedoksianto - Tavallinen tiedoksianto. Asiakkaalla ei välttämättä ole mahdollisuuttakäyttää vankilassa nettiä taikka matkapuhelinta. Ensisijaisesti kerrotaan, miten asiakasvoi vastata Kelalle postitse. Palautuskuorta ei kuitenkaan lähetetä selvityspyynnönmukana. Asiakkaalle kerrotaan selvityspyynnössä myös mahdollisuudesta antaavastaus verkkopalvelun kautta.

Ks. lisäksi menettelyohje Vankilassaolo ja Kelan etuudet sekä Vankilailmoitustenprosessikuvaus

Opiskelu rangaistuslaitoksessaOpiskelu rangaistuslaitoksessa tarkoittaa koulutusta, jota Rikosseuraamuslaitos jaoppilaitokset järjestävät yhteistyössä. Rangaistusaikana on mahdollista suorittaaperusopetuksen tai lukion oppimäärä tai osia siitä sekä lisätä ammatillisia valmiuksiasuorittamalla ammatillisten tutkintojen osia tai koko tutkinnon. Pääasiassa vankien työtäohjaava henkilökunta vastaa myös ammatilliseen koulutukseen kuuluvan työpaikallatapahtuvan oppimisen ohjaamisesta yhteistyössä ulkopuolisen oppilaitoksen kanssa.Vankiloissa järjestetään myös runsaasti ammatilliseen koulutukseen valmentavaakoulutusta (Valma).

Vangeilla on mahdollisuus suorittaa opintoja itsenäisesti etäopintoina taiavovankilassa siviiliopintoluvalla. Tietyin edellytyksin vangille voidaan myös antaalupa opiskella rangaistuslaitoksen ulkopuolella. Nämä opinnot eivät ole "opiskeluarangaistuslaitoksessa" eivätkä estä opintotuen saamista.

• Korkeakouluopinnot eivät ikinä voi olla "opiskelua rangaistuslaitoksessa".Korkeakouluopiskelijan opintotukea ei voi hylätä OTL 6 §:n perusteella.

• Myös muu kuin korkeakoulu-opiskelu voi tapahtua vankilan ulkopuolella, vaikkaKOSKI-tietovarannossa olisi tieto vankilaopetuksesta. Varmista tarvittaessaoppilaitoksesta,

– tarkoittaako vankilaopetus Rikosseuraamuslaitoksen ja oppilaitoksenyhteistyönä järjestettyä opiskelua rangaistuslaitoksessa vai

– suorittaako opiskelija opintoja etäopintoina, avovankilassa tai muutoinrangaistuslaitoksen ulkopuolella.

Ks. tarkemmin opiskelusta rikosseuraamuslaitoksen -sivuilta.

177

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Vankilailmoitusten%20prosessikuvaus_docx.docx&action=default


https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/taytantoonpano/toiminnot/opiskelu.html


TutkintavankeusTutkintavankeus ei ole vapausrangaistus, joten se ei estä opintotuen (eikä opintolainanvaltiontakauksen) saamista. Tutkintavankeudessa olevalla opiskelijalla voi olla KOSKI-tietovarannossa tieto vankilaopetuksesta. Opiskelijalla on oikeus opintotukeen, vaikkavankilaopetus tarkoittaisi opiskelua rangaistuslaitoksessa, koska opiskelija ei olesuorittamassa vapausrangaistusta.

Jos Kelaan ei ole saatu tietoa, että opinnot olisivat keskeytyneet tutkintavankeudenajalle, Kelalla ei ole lakisääteistä perustetta opintotuen lakkauttamiselle. Lähetäopiskelijalle kirje OTS21. Kirjeessä kerrotaan, että opiskelija voi itse pyytää opintotuenlakkauttamista, jos opinnot ovat keskeytyneet. Kirjeen lähettämisen jälkeen voit sulkeaOiwa-työn.

Jos asiakas ilmoittaa itse opintojen keskeytymisestä ja pyytää opintotuen lakkauttamistataikka oppilaitokselta saadaan tieto opintojen keskeytymisestä, ks. tarkemminLakkauttaminen - Valmistuminen tai opintojen keskeytyminen.

VankeusrangaistusOpintotukilaissa mainitulla vapausrangaistuksella tarkoitetaan vankeusrangaistusta.

1. Lakkauta opintolainan valtiontakaus, kun saat tiedon vapausrangaistuksenalkamisesta. Tee lakkautus syykoodilla 99 ja lisää päätökseen fraasi LTB06.Kun opintolainan valtiontakaus lakkautetaan Rikosseuraamuslaitokselta saadunilmoituksen perusteella, asiakasta ei tarvitse kuulla, ellei ilmoituksessa oleristiriitaisuuksia. Kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta, koska asiakas ei pystyesittämään kuulemisessa mitään sellaista, joka voisi vaikuttaa päätöksentekemiseen (hallintolain 34 §).

2. Jos Kelaan saadaan lisäksi KOSKI-tietovarannosta tieto, että opiskelija onvankilaopetuksessa, varmista oppilaitoksesta, mitä tieto tarkoittaa.

a. Jos oppilaitos vahvistaa, että opiskelija opiskelee rangaistuslaitoksessa, kuuleopiskelijaa kirjeellä OTS19. Opintotuki lakkautetaan syykoodilla 70.

b. Jos oppilaitos vahvistaa, että opiskelija suorittaa opintoja vankilan ulkopuolella,opintorahan maksamista voidaan jatkaa.

3. Jos Kelaan ei ole saatu tietoa opintojen keskeytymisestä tai vankilaopetuksesta,Kelalla ei ole lakisääteistä perustetta opintorahan lakkauttamiselle. Lähetäopiskelijalle kirje OTS21. Kirjeessä kerrotaan, että opiskelija voi itse pyytääopintotuen lakkauttamista, jos opinnot ovat keskeytyneet. Kirjeen lähettämisenjälkeen voit sulkea Oiwa-työn.

Jos asiakas ilmoittaa itse opintojen keskeytymisestä ja pyytää opintotuen lakkauttamistataikka oppilaitokselta saadaan tieto opintojen keskeytymisestä, ks. tarkemminLakkauttaminen - Valmistuminen tai opintojen keskeytyminen.

Valvottu koevapaus, ehdonalainen vapaus ym.Ehdotonta vankeusrangaistusta seuraava valvottu koevapaus taikka ehdonalainenvapaus ei ole vapausrangaistus, joten se ei estä opintotuen (eikä opintolainanvaltiontakauksen) saamista. Muita rangaistuksia, jotka eivät ole vapausrangaistuksia:rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu, nuorisorangaistus javalvontarangaistus.

178


1.5.9 Ulkomaan etuudetTähän lukuun on koottu tietoa tavanomaisimmista ulkomaan etuuksista. Pyydätarvittaessa tulkinta-apua RP_OPINTOETUUDET-laatikosta.

Laina lukukausimaksuihinJoissain maissa voidaan myöntää myös ulkomaalaisille opiskelijoille lainaa, jollaopiskelija voi maksaa lukukausimaksuja. Tällainen laina ei estä Suomen opintotuenmyöntämistä.

EU:n tuetEU-komissiolta tai EU-parlamentilta saatua opintotukea ei rinnasteta ulkomailta saatuunopintotukeen, mikäli tuki maksetaan vanhemman tai huoltajan työsuhteen perusteella.Näissä tilanteissa tuki rinnastetaan työntekijän palkkaan, joka maksetaan jos työntekijänlapsi opiskelee.

EU-laina (Erasmus+ master loans) ei ole este Suomen opintotuen myöntämiselle.EU-laina myönnetään maisteriopintoihin. Maisteritutkinto on suoritettava eri maassakuin kandidaatintutkinto, eikä se saa olla hakijan kotimaa. Euroopan komissioja investointipankki myöntävät EU-lainoja yhteistyössä kansallisten pankkien jaopintolainayritysten kanssa.

Ruotsista saatavat tuetLue lisää Ruotsin myöntämästä opintotuesta (studiebidrag).

Estävä etuus: Suomessa opiskeleva opiskelija voi saada Ruotsista opintotukea.Opintotukea voidaan maksaa suoraan CSN:stä. Tavallisempaa kuitenkin on, ettäopintotuki on kyseisessä tapauksessa osa Försäkringskassanin maksamaa perhe-etuutta (familjeförmån). Perhe-etuuden yhteydessä maksettava opintotuki on Ruotsinopintotukijärjestelmään kuuluva etuus ja estää opintotuen myöntämisen Suomesta.CSN antaa tällaisissa tapauksissa periaatteellisen päätöksen oikeudesta opintotukeenja varsinainen tuen maksu haetaan Försäkringskassanilta. Opintotukea ei voida hylätävielä sillä perusteella, että CSN on myöntänyt oikeuden opintotukeen. Opintotukivoidaan hylätä vasta sillä perusteella, että opiskelijalle myös maksetaan etuutta.

Ei estävä etuus: Opiskelija, joka on täyttänyt 18 vuotta, voi saada RuotsistaPensionsmyndighetenin maksamaa lapseneläkettä (barnpension) sekä siihenliittyvää täydennysosaa (efterlevandestöd till barn), jos lapseneläke on alhainen.Edellytyksenä näiden etuuksien saamiselle on, että hakija opiskelee lukiossa taimuussa toiseen asteen oppilaitoksessa ja olisi oikeutettu Ruotsissa opintotukeenopintojensa perusteella. Lapseneläkettä maksetaan enintään sen kevätlukukaudenloppuun asti, jolloin lapsi täyttää 20 vuotta. Lapseneläke ja siihen liityvä täydennysosaeivät estä opintotuen myöntämistä Suomesta.

1.5.10 Muut etuudetVeronalaiset etuudet otetaan huomioon opiskelijan tuloina opintotuen tulovalvonnassa(esimerkiksi vanhempainpäivärahat, kotihoidontuki, työttömyysetuudet,sairauspäiväraha).

179

http://www.csn.se/


Opiskelija voi saada opintotuen kanssa samanaikaisesti esimerkiksi äitiys-, isyys- taivanhempainrahaa taikka kotihoidontukea. Opintotuen myöntämisen edellytyksenäon kuitenkin tällöinkin opintojen päätoiminen harjoittaminen. Opintorahaa saavalleopiskelijalle vanhempainpäiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä.

Kansanopistot voivat saada opintosetelityyppistä valtionavustusta. Valtionavustuksellamyönnetään kohderyhmään kuuluvalle opiskelijalle vapautus kansanopistomaksustatai alennetaan sitä merkittävästi. Tuettavia kohderyhmiä ovat mm. maahanmuuttajatja työttömät. Siitä, kuka avustuksen saa, päättää kukin kansanopisto itse. Jos avustuskattaa koko kansanopistomaksun, opiskelija ei voi saada vakiomääräistä asumislisääkansanopiston asuntolaan. Opintoraha ja lainatakaus voidaan kuitenkin myöntää.Oppilaitoksia pyydetään toimittamaan Kelalle tiedot niistä opiskelijoista, jotka onvaltionavustuksella vapautettu kansanopistomaksusta kokonaan.

1.6 Määrä

Opintotuen (opintoraha, asumislisä, opintolaina) perusmäärät 1.8.2020 -31.7.2021, euroa kuukaudessa

Opiskelija Opintoraha:

korkeakoulu

Opintoraha:

muuoppilaitos

Asumislisä Lainatakaus

Vanhemmanluona asuvaalle 17-vuotias

- Oppim.lisä* - -

Vanhemmanluona asuva17-19 -vuotias

39,04 A 39,04 B

Oppim.lisä*

- 300,00 17-v.muu oppilaitosC

650,00

Vanhemmanluona asuva 20vuotta täyttänyt

82,20 A 82,20 A - 650,00

Itsenäisestiasuva alle 17-vuotias

- Oppim.lisä* - 300,00 C

Itsenäisestiasuva 17-vuotias tainuorempi

102,75 A 102,75 A*

Oppim.lisä*

- 300,00

650,00korkeakoulu

Itsenäisestiasuva 18 vuottatäyttänyt

252,76 252,76 - 650,00

Alaikäisenlapsen huoltaja

353,75 353,75 - 650,00

Avioliitossa 252,76 252,76 - 650,00

180



korkeakoulu

Opintoraha:

muuoppilaitos


Ulkomaillaopiskeleva

D D 210,00 800,00

A = voidaan korottaa vanhempien tulojen perusteella

B = voidaan korottaa tai alentaa vanhempien tulojen perusteella

C = vanhempien tulot voivat estää

D = iän ja asumismuodon mukaan

Oppim.lisä*= mahdollisuus saada opintorahan oppimateriaalilisä 1.8.2020 - 31.7.2021,47,26 e/kk.

Katso Vanhempien tulot



korkeakoulu

Opintoraha:

muuoppilaitos



- Oppim.lisä* - -


38,66 A 38,66 B

Oppim.lisä*


650,00


81,39 A 81,39 A - 650,00




101,74 A 101,74 A*

Oppim.lisä*

- 300,00

650,00korkeakoulu


250,28 250,28 - 650,00


350,28 350,28 - 650,00

181



korkeakoulu

Opintoraha:

muuoppilaitos


Avioliitossa 250,28 250,28 - 650,00


D D 210,00 800,00





Oppim.lisä*= mahdollisuus saada opintorahan oppimateriaalilisä 1.8.2019 - 31.7.2020,46,80 e/kk.




korkeakoulu

Opintoraha:

muuoppilaitos



- Oppim.lisä* - -


38,66 A 38,66 B

Oppim.lisä*


650,00


81,39 A 81,39 A - 650,00




101,74 A 101,74 A*

Oppim.lisä*

- 300,00

650,00korkeakoulu


250,28 250,28 - 650,00

182



korkeakoulu

Opintoraha:

muuoppilaitos



325,28 325,28 - 650,00

Avioliitossa 250,28 250,28 - 650,00


D D 210,00 800,00

A = voidaan korottaa vanhempien tulojen perusteella (A* 1.8.2019 alkaen. 31.7.2019asti voidaan korottaa tai alentaa vanhempien tulojen perusteella.)




Oppim.lisä*= mahdollisuus saada opintorahan oppimateriaalilisä 1.8.2019 alkaen, 46,80e/kk.


Opintotuen (opintoraha, asumislisä, opintolaina) perusmäärät1.8.2017-31.12.2017, euroa kuukaudessa


korkeakoulu

Opintoraha:

muuoppilaitos



38,66 A 38,66 B - 650,00

300,00 alle18-v. muuoppilaitos


81,39 A 81,39 A - 650,00


101,74 A 101,74 B - 300,00

650,00korkeakoulu


250,28 250,28 C - 650,00

Avioliitossa taielatusvelvollinen

250,28 250,28 - 650,00


D D 210,00 800,00


183



C = jos 18-19 -vuotias, voidaan alentaa vanhempien tulojen perusteella 31.12.2017 asti




Opintotuen (opintoraha, asumislisä, opintolaina) perusmäärät 1.8.2015-31.7.2017,euroa kuukaudessa korkeakouluissa

Korkeakoulu OpintorahaensimmäisetKK-opinnotaloitettuennen1.8.2014

OpintorahaensimmäisetKK-opinnotaloitettu1.8.2014 taisen jälkeen



55,96 A 62,06 A - 400,00


124,12 A 137,35 A - 400,00


147,52 A 163,80 A 201,60 400,00


303,19 336,76 201,60 400,00


303,19 336,76 201,60 / -- 400,00


D D 210,00 700,00

Opintotuen (opintoraha, asumislisä, opintolaina) perusmäärät 1.8.2015-31.7.2017,euroa kuukaudessa muissa oppilaitoksissa

Muu oppilaitos Opintoraha Asumislisä Lainatakaus

Vanhemman luonaasuva alle 20-vuotias

38,66 B - 400,00

260,00 (alle 18-v.)

Vanhemman luonaasuva 20 vuottatäyttänyt

81,39 A - 400,00

184



Itsenäisesti asuvaalle 18-vuotias

101,74 B 201,60 260,00

Itsenäisesti asuva18-19 -vuotias

250,28 C 201,60 400,00

Itsenäisesti asuva20 vuotta täyttänyt

250,28 201,60 400,00


250,28 201,60 / -- 400,00


E 210,00 700,00



C = voidaan alentaa vanhempien tulojen perusteella


E = iän ja asumismuodon mukaan. Voidaan myöntää korkeakoulusummilla määrätyssätilanteessa, mutta vanhempien tulot vaikuttavat kuten Suomessa opiskelevalla. KatsoVanhempien tulot.


Opintotuen (opintoraha, asumislisä, opintolaina) perusmäärät 1.8.2014-31.7.2015,euroa kuukaudessa korkeakouluissa

Korkeakoulu OpintorahaensimmäisetKK-opinnotaloitettuennen1.8.2014

OpintorahaensimmäisetKK-opinnotaloitettu1.8.2014 taisen jälkeen



55,72 A 61,80 A - 400,00


123,59 A 136,76 A - 400,00


146,89 A 163,10 A 201,60 400,00


301,89 335,32 201,60 400,00

185



301,89 335,32 201,60 / -- 400,00


D D 210,00 700,00

Opintotuen (opintoraha, asumislisä, opintolaina) perusmäärät 1.8.2014-31.7.2015,euroa kuukaudessa muissa oppilaitoksissa



38,50 B - 400,00

260,00 (alle 18-v.)


81,04 A - 400,00


101,31 B 201,60 260,00


249,21 C 201,60 400,00


249,21 201,60 400,00


249,21 201,60 / -- 400,00


E

210,00 700,00






Opintotuen (opintoraha, asumislisä, opintolaina) perusmäärätennen 1.8.2014

Opintotuen (opintoraha, asumislisä, opintolaina) perusmäärät ennen 1.8.2014korkeakouluissa

Korkeakoulu Opintoraha e/kk Asumislisä e/kk Lainatakaus e/kk

186



55,00 A - 300,00


122,00 A - 300,00


145,00 A 201,60 300,00


298,00 201,60 300,00


298,00 201,60 / -- 300,00


D 210,00 600,00

Opintotuen (opintoraha, asumislisä, opintolaina) perusmäärät ennen 1.8.2014muissa oppilaitoksissa

Muu oppilaitos Opintoraha e/kk Asumislisä e/kk Lainatakaus e/kk


38,00 B - 300,00

160,00 (alle 18-v.)


80,00 A - 300,00


100,00 B 201,60 160,00


246,00 C 201,60 300,00


246,00 201,60 300,00


246,00 201,60 / -- 300,00


E

210,00 600,00





187



Todistus opintotuen määristä

Ulkomailla opiskelevat voivat tarvita todistuksen opintotuen määristä. Kun opintotukion myönnetty, käytetään asiakaskirjettä OTT02. Sen voi saada esimerkiksi soittamallaOpiskelijan tuet -puhelinpalvelunumeroon, puh. 020 692 209. Jos opintotukea ei olemyönnetty, voidaan käyttää asiakaskirjettä OTT03. Sen käyttäminen edellyttää kuitenkinopintotuen asiantuntemusta, koska siihen tarvitaan arvio siitä, voiko opiskelija saadaopintotuen ja minkä suuruisen.

1.7 MääräytymisperusteetOpintotuki kostuu opintorahasta, opintorahan huoltajakorotuksesta, opintorahanoppimateriaalilisästä, opintolainan valtiontakauksesta ja osalle opiskelijoistamyönnettävästä asumislisästä (1.8.2017 alkaen). Opiskelijan tulee täyttää opintotuenmyöntämisen yleiset edellytykset ollakseen oikeutettu näihin opintotukilain mukaisiinopintoetuuksiin. Kullakin etuuden osalla on lisäksi erityisiä myöntämisedellytyksiä jamääräytymisperusteita. Opiskelija voi olla oikeutettu samanaikaisesti kaikkiin tai vainosaan opintotukietuuksista (opintoraha, opintorahan oppimateriaalilisä, asumislisä jaopintolainan valtiontakaus).

1.7.1 OpintorahaOpintoraha voidaan myöntää opiskelijalle, joka täyttää opintotuen myöntämisenyleiset edellytykset. Opintorahaa ei kuitenkaan myönnetä oppimateriaalilisää lukuunottamatta opiskelijalle, josta maksetaan lapsilisää. Opiskelija, josta maksetaanlapsilisää, on oikeutettu opintorahaan seuraavasta kuukaudesta lukien, jona hän täyttää17 vuotta.

Opintorahan suuruus määräytyy hakijan iän, asumismuodon ja perhesuhteidenmukaan. 1.8.2017 alkaen oppilaitosaste vaikuttaa opintorahaan vain siten, ettävanhempien tulojen vaikutus on erilainen korkeakouluopiskelijoilla ja muidenoppilaitosten opiskelijoilla. Oppilaitosaste vaikuttaa kuitenkin opintorahanoppimateriaalisän saamiseen.

Opintorahan määriä tarkistetaan vuosittain 1.8.2020 alkaen kerran vuodessa hintojenmuutoksen mukaisesti (OTL 65/1994 11 §), (Laki kansaneläkeindeksistä 1.6.2001/456).Lisätietoa kansaneläkeindeksistä.

Iän mukaista korkeampaa opintorahaa opiskelija saa sen kuukauden alusta lukien,jona tuensaaja täyttää kyseisen iän.

Jos opiskelija on alaikäisen lapsen huoltaja tai hän on naimisissa, hän on oikeutettutäysimääräiseen opintorahaan opiskelijan iästä, asumismuodosta, vanhempientuloista ja lapsilisän maksamisesta riippumatta. Jos opiskelijasta tulee alaikäisenlapsen huoltaja tai hän avioituu alle 18-vuotiaana tai vanhemman luona asuessaan,hänen vanhempiensa tuloja ei enää oteta opintotuessa huomioon ja hän voi saadatäysimääräisen opintorahan. Opintotuki tarkistetaan ilman hakemusta sen kuukauden

188

https://www.kela.fi/kansanelakeindeksi


alusta lukien, jonka aikana uusi olosuhde kestää ensimmäisen kerran vähintään 18päivää.

Leskeksi jäänyt tai eronnut opiskelija ei ole avioliitossa oleva, vaan hänet rinnastetaannaimattomaan.

Opintorahan huoltajakorotus. Opintorahaa saavalla alaikäisen lapsen huoltajallaopintorahaan sisältyy huoltajakorotus 1.1.2018 alkaen (OTL 65/1994 12 §).

Opintorahan huoltajakorotus on suuruudeltaan

100,99 e/kk 1.8.2020 - 31.7.2021

100 e/kk 1.1.2020 - 31.7.2020

75 e/kk 1.1.2018 - 31.12.2019

Lasten lukumäärällä tai sillä kenen luona lapsi asuu ei ole merkitystä.

Lapsen huoltajalla tarkoitetaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetunlain (361/1983) mukaisia huoltajia. Huoltajakorotukseen ei ole oikeutta, jos onelatusvelvollinen, mutta ei ole lapsen huoltaja. Opintorahan huoltajakorotukseenon oikeutettu myös Muu huoltaja (esimerkiksi sukulainen), joka on määrätty lapsenhuoltajaksi.

Jos perhetiedoissa on ristiriitaisia tietoja huoltajuudesta, luo Toimeksiantotyö työjonoonMaksujenhallintaryhmä / Henkilön yleistiedot. Kirjaa työhön kommentti: Selvityspyyntöhenkilön huoltajista ja huoltosuhteista. Esimerkki ristiriitaisista tiedoista: Perhetietojenmukaan Huoltajuus päättynyt ja silti myös voimassa oleva Huoltajuus jaettu.

Oikeus opintorahan huoltajakorotukseen alkaa sitä seuraavan kuukauden alusta, jolloinopiskelijan ensimmäinen lapsi on syntynyt ja opiskelijasta on tullut alaikäisen lapsenhuoltaja. Huoltajakorotuksen maksaminen päättyy sen kuukauden loppuun, kun nuorinlapsi täyttää 18 vuotta tai kun huoltajuus päättyy muusta syystä. Joissain tilanteissaisyyden ja huoltajuuden vahvistaminen voi viivästyä muutamalla kuukaudella lapsensyntymän jälkeen. Huoltajakorotus voidaan kuitenkin myöntää lapsen syntymäpäivänperusteella. Epäselvissä tapauksissa kysy tarvittaessa neuvoa RP_OPINTOETUUDET-postilaatikosta.

Esimerkki

Opiskelijalle on syntynyt lapsi 5.1.2018. Isyys on vahvistettu 5.3.2018 jahuoltajuus on voimassa 9.3.2018. Huoltajakorotus voidaan myöntää 1.2.2018alkaen.

Opintorahan huoltajakorotusta ei voi hakea, vaan se myönnetäänväestötietojärjestelmästä saatavien lapsen huoltoa koskevien tietojen perusteella.Lapseksi tuodaan väestötietojärjestelmästä löytyvä lapsi, jolla on henkilötunnus.Mikäli Digi- ja väestötietovirasto on kirjannut ulkomaalaiselle lapsi-tiedon,tämä tieto rinnastetaan Suomen lainsäädännön mukaiseksi huoltajuustiedoksi.Väestötietojärjestelmästä ei välitetä Kelaan sellaisen ulkomailla asuvan lapsen tietoja,jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Jos hakija ilmoittaa alaikäisestä huollettavasta,tulee käsittelijän pyytää vajaa henkilötunnus tekemällä Oiwa-toimeksiantotyö Vajaanhenkilötunnuksen pyynnöt -työjonoon.

Opintorahan oppimateriaalilisä, lue tarkemmin kohdasta Opintorahanoppimateriaalilisä.

189


Opiskelijalle ei myönnetä opintorahaa, jos hän saa oppilaitokseltaan opintojen ajaltamaksettavaa päivärahaa tai päivärahaa vastaavaa etuutta, joka määrältään ylittääkorkeimman opintorahan eli 252,76 euroa (ajalla 1.8.2020 - 31.7.2021) kukaudessa(250,28 31.7.2020 asti) (OTL 65/1994 20 §). Lue tarkemmin kohdasta Oppilaitoksenmaksama päiväraha.

Vanhempien tulot huomioidaan myönnettäessä opintorahaa vanhempansa luonaasuville alle 20-vuotiaille, jotka opiskelevat toisen asteen oppilaitoksessa ja jotkaeivät ole avioliitossa tai alaikäisen lapsen huoltajia. Vanhempien tulot voivat vähentääopintorahan määrää tai estää kokonan opintorahan saamisen. Vanhempien tulojenpienentävä vaikutus poistui 1.8.2019 alkaen itsenäisesti asuvien alle 18-vuotiaidenopiskelijoiden opintorahan perusmäärästä. 18-19 -vuotiailta itsenäisesti asuvilta toisenasteen opiskelijoilta vanhempien tulojen vaikutus poistui 1.1.2018 alkaen.

Muualla kuin vanhempansa luona asuvan alle 18-vuotiaan opiskelijan ja vanhempansaluona asuvan perheettömän opiskelijan opintorahan määrää voidaan korottaavanhempien pienituloisuuden perusteella (korotettu opintoraha).

Lue lisää vanhempien tulojen huomioon ottamisesta

Puolison tulot eivät vaikuta opintorahan määrään.

Opintorahan verotusOpintoraha, opintorahan huoltajakorotus ja opintorahan oppimateriaalilisä ovatveronalaista tuloa. Lue lisää opintorahan verotuksesta.

Opintorahasta ei yleensä vähennetä ennakonpidätystä. Jos opiskelija haluaa, ettäopintorahasta vähennetään ennakonpidätys, hän voi ilmoittaa Kelalle haluamansaennakonpidätysprosentin. Katso ennakonpidätyksen tekninen ohje.

Joskus opintotuki oikaistaan opiskelijan eduksi pitkältä ajalta takautuvasti, esimerkiksiopintotuen muutoksenhakulautakunnan päätöksen perusteella. Oikaisupäätöksessäopiskelijalle syntyvä takautuva maksu on verotuksessa sen kalenterivuoden tuloa,jolloin se maksetaan. Jos opiskelijalle muutoin maksettavasta opintorahasta eivähennetä ennakonpidätystä, Kela ei voi oma-aloitteisesti vähentää ennakonpidätystätakautuvasta ”ylimääräisestä” maksusta, vaikka maksun määrä olisi suuri.

Jos edeltävän vuoden tai edeltävien vuosien takautuva opintorahamaksu ylittääopintorahan perusmäärän (vuonna 2019 se on 250,28 euroa), kysy opiskelijalta ennenoikaisupäätöksen tekemistä, haluaako hän, että takautuvasta maksusta vähennetäänennakonpidätys. Muutosverokorttia ei tarvita, vaan opiskelijan oma ilmoitus riittää. Josopiskelija ei vastaa, ennakonpidätystä ei vähennetä.

Selvityspyyntöä varten on viestipohja ja asiakaskirje OTL31. Sillä voi myös tiedustellavoimassa olevaa tilinumeroa, jos opintotuen maksaminen on jo päättynyt.

Vanhemman luona asuminen ja asumisen seurantaOpintorahan suuruuteen vaikuttaa, asuuko opiskelija vanhempansa luona vai muuallaeli itsenäisesti.

Opintotuessa on käytössä seuranta, joka koskee sitä, asuuko opiskelija vanhempansaluona vai itsenäisesti. Opintotukijärjestelmä muodostaa ohjelmallisesti seurantatiedon,jos opintotuki myönnetään itsenäisesti asuvan perusteilla, mutta opiskelijanosoite on VTJ:n mukaan sama kuin hänen vanhempansa osoite. Seurantatiedonmuodostamisessa tutkitaan opiskelijan vakinainen ja tilapäinen osoite.

190

https://www.kela.fi/opintoraha-verotus


Opintotukijärjestelmä tutkii valmistelun aloituksessa, asuuko opiskelija vanhempansaluona, ja antaa ilmoituksen, jos asuu. Seurantatieto muodostetaan, jos käsittelijä tässätilanteessa muuttaa Vanhempien luona -tiedon E:ksi.

Seuranta voidaan muodostaa sekä automaattiratkaisun että käsittelijän tekemänmanuaaliratkaisun perusteella. Seurantatiedon muodostuminen tutkitaanensimmäisessä myöntöratkaisussa ja tarkistusratkaisussa, jossa vanhemman luonaasunut opiskelija muuttaa asumaan itsenäisesti.

Opintotukiratkaisu tehdään yleensä sen mukaisesti, mitä opiskelija hakemuksessaanilmoittaa asumisestaan. Jos opiskelija ilmoittaa asuvansa itsenäisesti, opintotukimyönnetään sen mukaisesti. Etuuskäsittelijän on kuitenkin kiinnitettävä huomiotaopiskelijan asumiseen, jos hakemusta ratkaistaan opintojen alkamisen jälkeen taitarkistusratkaisussa muuttopäivän jälkeen (so. kun tuki tai suurempi tuki menisi hetimaksuun). Jos on todennäköistä, että opiskelija ilmoituksestaan huolimatta asuuvanhempansa luona, selvitä opiskelijan asuminen ennen ratkaisun tekemistä.

Opintotukijärjestelmä ei muodosta seurantatietoa, jos

• opiskelijalla on huollettava lapsi tai hän on naimisissa tai rekisteröidyssäparisuhteessa

• opiskelija opiskelee ulkomaisessa oppilaitoksessa taiMaanpuolustuskorkeakoulussa

• opiskelijalle myönnetään asumislisä• opiskelijalla on vanhemman luona asumisen jaksoja.

Kun asumisen seuranta muodostetaan, päätökseen tulee ohjelmallisesti päätöstekstiORC17.

Etuuskäsittelijä voi estää seurannan muodostumisen, jos opiskelija asuu oppilaitoksenasuntolassa tai on muulla tavoin varmaa, että opiskelija asuu itsenäisesti. Voit estääasumisen seurannan rekisteröimällä Valmistelun aloitus -näytön Asumislisän käsittely/Asumisen seuranta -kohtaan E (asumisen seurantaa ei muodosteta, ei kantaaasumislisän käsittelyyn) tai M (asumislisä käsitellään myöhemmin ja asumisenseurantaa ei muodosteta). Kun asumisen seurannan muodostuminen on tällä tavoinestetty, päätökseen ei tule fraasia ORC17.

Etuuskäsittelijän tulee myös harkita asumisen seurannan estämistä ensimmäisenopintotukimyönnön jälkeisissä tarkistusratkaisuissa.

Jos huomaat ratkaisua tehdessäsi, että opiskelijalla on postilokero- tai poste restante -osoite, keskeytä käsittely ja selvitä asiaa. Jos oppilaitoksen ja opiskelijan vanhempienosoitteet eivät ole samalla työssäkäyntialueella, voit myöntää opintotuen itsenäisestiasuvan suuruisena. Jos osoitteet ovat samalla työssäkäyntialueella, pyydä opiskelijaltaselvitys asumisesta (asiakaskirje OTL03). Jos selvitystä ei saada tai se ei ole riittävä,myönnä opintotuki vanhemman luona asuvan suuruisena, koska opiskelija ei oleselvittänyt asuvansa muualla kuin vanhempansa luona (muokkaa perustelufraasiaORC11).

Kun asumisen seuranta on muodostettu, Laskelma-näytöllä on tieto seurannanolemassaolosta ja seurannan ajankohta. Seuranta-ajankohta on opintotuenensimmäistä säännöllistä maksupäivää seuraavan kuukauden 10. päivä (tai sitäseuraava 1. pankkipäivä). Seurannan ajankohtana ohjelma tutkii kyseisen päiväntilanteen (jos opintotuki on edelleen maksussa).

191


Asia on kunnossa ja se ei aiheuta jatkotoimenpiteitä, jos opiskelijan vakinainen taitilapäinen osoite on eri kuin hänen vanhempansa osoite tai vanhempien osoitteet tai josopiskelijalle on myönnetty yleinen asumistuki asumistuen saajana.

Jos opiskelija osoitetietojen mukaan asuu edelleen vanhempansa luona eikä hän oleyleisen asumistuen saaja, muodostetaan Oiwa-työ, jonka perusteella käsittelijän ontarkistettava opiskelijan asuminen ja myönnetty opintotuki. Oiwaan luodaan Opintotuenmuu tarkistus -työ tarkenteella Tutki vanhemman luona asuminen. Tapauksetlistataan TOKY / Tarkistettavat asiat / Opintotuki / Muut tarkistettavat asiat -luetteloonilmoituksella Tutki vanhemman luona asuminen.

Kun Oiwa-työ on muodostettu, voit sulkea sen, jos on ilmeistä, että opiskelija asuumuualla kuin vanhempansa luona. Voit toimia näin, kun esimerkiksi:

• Opiskelija on hakemuksessaan ilmoittanut asuvansa oppilaitoksen asuntolassa jakun se on esimerkiksi oppilaitoksen perusteella uskottavaa (asumisen seurannanmuodostumista ei ole estetty).

• Opiskelijan asumisesta on saatu muu luotettava tieto tai selvitys (esim. fraasiORC17 on poistettu päätöksestä, asia on dokumentoitu ja asumisen seurannanmuodostumista ei ole estetty).

• Opiskelija kuuluu asumistukiruokakuntaan. HEKY:n aloitusvalikolla on Yleisenasumistuen tietona Jäsen (Myönnetty-tieto tutkitaan ohjelmallisesti). Huomioikuitenkin, kuuluuko opiskelija vanhempansa asumistukiruokakuntaan.

• Oppilaitoksen ja opiskelijan vanhempien osoitteet ovat eri työssäkäyntialueilla.Työssäkäyntialueet on määritelty työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessatyössäkäyntialueista 1153/2009.

Kun Oiwa-työ on muodostettu ja kun on mahdollista, että itsenäisesti asuvanopintorahaa saava opiskelija asuu vanhempansa luona:

• tarkista opintotuki vanhemman luona asuvan suuruiseksi väliaikaisella päätöksellä(lisää väliaikaiseen päätökseen fraasi OTO15) ja

• pyydä opiskelijalta selvitys asumisesta puhelimitse, viestipohjalla tailisäselvityspyyntökirjeellä OTL09.

Jos selvitystä itsenäisesti asumisesta ei saada tai se ei ole riittävä, opintotuki ontarkistettava myönnön alusta alkaen suostumus-poisto -menettelyä käyttäen. Liikaamaksettu opintotuki peritään takaisin normaaliin tapaan.

Muuta huomioitavaa vanhemman luona asumisessa

Jos opiskelija asuu vanhempansa kanssa samassa kiinteistössä, opiskelijan katsotaanasuvan itsenäisesti, jos opiskelijan asunnossa tai asunnon osassa on oma sisäänkäyntiulkoa tai rappukäytävästä sekä itsenäisen asumisen mahdollistava varustetaso (wc jamahdollisuus ruuanlaittoon).

Opiskelijalle, joka asuu vanhemmaltaan vuokraamassaan tai vanhempansaomistamassa asunnossa, joka on samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinenasunto, opintoraha myönnetään samansuuruisena kuin vanhempansa luona asuvalleopiskelijalle (OTL 65/1994 11 § 2 mom.). Kiinteistöllä tarkoitetaan esimerkiksi samallatontilla tai maatilalla sijaitsevia rakennuksia tai saman asunto-osakeyhtiön kaikkiarakennuksia. Kyseisen asunnon ei siis tarvitse sijaita samassa rakennuksessa, jossavanhemmat asuvat.

• Sitä, onko kyse "samassa kiinteistössä olevasta vanhemman asunnosta",ei tarvitse opiskelijakohtaisesti tutkia, vaan asiassa luotetaan yleensäopiskelijan omaan ilmoitukseen. Käsittelijä voi kuitenkin pyytää opiskelijalta

192

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091153



vuokrasopimuksen, selvityksen asunnon omistussuhteista tai muun selvityksen, joson syytä epäillä, että opiskelija ei ole ilmoittanut asiaa oikein.

• Vaikka opintoraha myönnetään samansuuruisena kuin vanhempansa luonaasuvalle, opiskelija on kuitenkin itsenäisesti asuva. Vanhempien tulot eivät enää1.8.2019 alkaen voi pienentää itsenäisesti asuvan toisen asteen oppilaitoksenopiskelijan opintorahaa. Vanhempien tulot voivat sen sijaan suurentaa opintorahaa(vähävaraisuuskorotus) oppilaitosasteesta riippumatta.

• Opiskelija on myös oikeutettu opintorahan oppimateriaalilisään, jos senmyöntämisen edellytykset täyttyvät. Opiskelija voi poikkeuksellisesti saadaoppimateriaalilisän myös 18 - 19 vuotiaana. Koska opintoraha myönnetään tässätilanteessa vanhemman luona asuvan suuruisena, opintorahan perusmäärä on38,66 e/kk, johon opintorahaan voi sisältyä myös oppimateriaalilisä. Lue lisääoppimateriaalilisästä.

• Kun arvioidaan, onko asunto vanhemmalta vuokrattu tai vanhemman omistama,vanhemman omistusosuus on ensisijaisesti tutkittava asia. Arviointiperusteet ovatsamat kuin olivat asumislisän myöntämisessä 31.7.2017 asti. Asuntoa ei katsotavanhemmalta vuokratuksi, jos opiskelija on vuokrannut asunnon vanhempansauudelta puolisolta.

Opintoraha voidaan kuitenkin myöntää samansuuruisena kuin itsenäisesti asuvalle,jos opiskelija asuu erityistä hoivaa tai apua tarvitsevan vanhempansa kanssa.Edellytyksenä on, että opiskelija on aiemmin asunut itsenäisesti ennen kuin vanhempion muuttanut hänen luokseen tai ennen kuin opiskelija on muuttanut hoivaa tarvitsevanvanhempansa luokse. Opiskelijan on hakemuksessaan annettava uskottava selvitysasumisjärjestelystä.

Opintoraha voidaan myöntää samansuuruisena kuin itsenäisesti asuvalle myös silloin,jos opiskelijan vanhemmat asuvat tilapäisesti, mutta yli 3 kuukauden ajan muualla.Vanhempien on pitänyt tehdä vähintään tilapäinen muuttoilmoitus, joka on kotikuntalainmukaan tehtävä, jos asuminen kestää yli 3 kuukautta.

Korkeakouluopiskelijan suurempi opintoraha 31.7.2017 asti

Koska opintorahat ovat 1.8.2017 alkaen samansuuruiset korkeakouluopiskelijoilla(opintojen aloitusajankohdasta riippumatta) ja muiden oppilaitosten opiskelijoilla, tässäluvussa kerrotut asiat koskevat ainoastaan 1.8.2017 edeltävälle ajalle myönnettäviäopintorahoja.

Korkeakouluopiskelijan opintoraha oli suurempi kuin toisen asteen opiskelijanopintoraha, koska toisen asteen opiskelija saa sellaisia opintososiaalisia etuja, joitakorkeakouluopiskelija ei saa.

Korkeakouluopinnoissa opintorahan määrään vaikutti myös se, milloin opiskelija onaloittanut ensimmäiset korkeakouluopintonsa. Opiskelija sai suuremman opintorahan,jos hän oli aloittanut ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen. Myösniin sanottujen uusien korkeakouluopiskelijoiden suuremmat opintorahat poistettiin1.8.2017 alkaen.

• Opintojen aloittamisella tarkoitetaan ensimmäistä läsnäololukukautta tutkinto-opinnoissa. Suuremman opintorahan saattoi saada, jos opiskelijan ensimmäistenkorkeakoulututkintoon johtavien opintojen ensimmäinen läsnäololukukausi olisyyslukukausi 2014 tai myöhäisempi.

Opiskelijalla saattoi olla korkeakouluopintoja ajalta ennen 1.8.2014, jos ne olivat muitakuin tutkinto-opintoja (esim. ammatillista täydennyskoulutusta tai korkeakouluopintoihinvalmentavaa koulutusta). Hän oli myös voinut saada niihin korkeakoulutukea. Tämä

193


ei estänyt suuremman opintorahan myöntämistä, jos kyse oli muista kuin tutkinto-opinnoista.

1.8.2014 tai sen jälkeen aloitetut muut kuin tutkinto-opinnot korkeakoulussa.Suurempi opintoraha myönnettiin myös opiskelijalle, joka 1.8.2014 tai sen jälkeenaloitti muut kuin tutkinto-opinnot korkeakoulussa, jos hänellä ei ollut läsnäoloakorkeakoulututkinto-opinnoissa ajalta ennen 1.8.2014. Jos opiskelija oli aloittanutmaahanmuuttajille suunnatun ammattikorkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksenennen 1.8.2014, hänelle myönnettiin näiden samojen opintojen suorittamiseensuurempi opintoraha, koska opintotukioikeus alkoi aikaisintaan 1.8.2014. Opintorahanmäärää ei kuitenkaan muutettu suuremmaksi, jos opiskelija oli saanut tukeakorkeakouluopintoihinsa ennen 1.8.2014 ja hän jatkoi näiden samojen opintojensuorittamista 1.8.2014 tai sen jälkeen.

Opiskelija ei voinut saada suurempaa opintorahaa,

• jos hän oli ollut läsnä oleva opiskelija korkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissaennen 1.8.2014 (eli ennen syyslukukautta 2014) tai

• jos hän oli saanut tukea korkeakouluopintoihinsa ennen 1.8.2014 paitsi joskorkeakoulutuki oli myönnetty muihin kuin tutkinto-opintoihin (esim. ammatillisentäydennyskoulutusohjelman suorittamiseen).

Korkeakoulussa opiskelevan opintorahaan oikeutti myös opiskelu muussaoppilaitoksessa, jos opintoihin ei liittynyt opintososiaalisia etuuksia. Vanhempientulot otettiin kuitenkin huomioon siten, kuin ne otetaan huomioon muiden kuinkorkeakouluopiskelijoiden osalta. Korkeakouluopiskelijan opintorahaan oikeutti myös

• opiskelu ulkomaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa• vähintään kaksi kuukautta eli 8 viikkoa kestävä vaihto-opiskelu ulkomailla, kun

opiskelu liittyi kotimaassa suoritettavaan ammatilliseen koulutukseen. Vaihto-opiskeluksi katsottiin ulkomailla tapahtuva opiskelu oppilaitoksessa, työharjoittelutai työssäoppiminen työpaikalla.

– Opintoraha voitiin maksaa korkeakoulussa opiskelevan suuruisena, vaikkaopiskelija asui Suomessa vaihto-opiskelujakson ajan (asui esimerkiksiKemissä ja suoritti vähintään 8 viikkoa kestävän työssäoppimisjaksonHaaparannassa).Opiskelijalle, joka suoritti opintojaan suomalaisessa oppilaitoksessa ja jokaasui ulkomailla muusta syystä kuin opinnoista johtuvasta syystä, myönnettiinopintoraha samojen ehtojen mukaan kuin Suomessa opiskelevalle ja asuvalle.

• Ahvenanmaalla suoritettava ammatillinen koulutus, kun opintoihin ei liittynytopintososiaalisia etuja

• Snellman-korkeakoulussa suoritetut steinerpedagogisen opettajakoulutuksenopinnot yleisopintolinjan opintoja lukuun ottamatta

Ulkomaan vaihto-opiskelun ajalle maksettava korkeakouluopiskelijan suuruinenopintoraha edellytti, että opiskelija suoritti Suomessa opintotukeen oikeuttavaaammatillista koulutusta. Ammatillisella koulutuksella tarkoitettiin 1.8.2015 alkaenkaikkea muuta toisen asteen koulutusta, paitsi lukiokoulutusta. Ammatillisellakoulutuksella tarkoitettiin myös esimerkiksi kansanopistoissa suoritettavia vapaansivistystyön opintoja.

31.7.2015 saakka ammatillisella koulutuksella tarkoitettiin pelkästään ammatillisestakoulutuksesta annetun lain mukaista perustutkintoon johtavaa koulutusta.

Jos toisen asteen opiskelija oli oikeutettu saamaan opintorahan korkeakoulusummilla,se myönnettiin 1.8.2014 alkaen korkeakouluopiskelijan suurempana opintorahana

194


siitä riippumatta, milloin toisen asteen opiskelija oli opintonsa aloittanut. Opintorahanperusmäärä oli siis sama kuin korkeakouluopiskelijalla, joka oli aloittanutkorkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen.

Vaihto-opiskelussa opintolainan valtiontakaus myönnetään ulkomailla opiskelevanmäärien suuruisina kuten ulkomailla tutkintoa suorittavilla. Asumislisän myöntäminenulkomaan suuruisena edellyttää, että opiskelija myös asuu ulkomailla.

1.7.1.1 Opintorahan perusmääräOpintorahan perusmäärät 1.8.2020 - 31.7.2021 kaikissa oppilaitoksissa (euroakuukaudessa)

• Vanhemman luona asuvat 17-19 -vuotiaat: 39,04• Vanhemman luona asuvat 20 vuotta täyttäneet: 82,20• Itsenäisesti asuvat 17-vuotiaat (ja nuoremmat): 102,75• Itsenäisesti asuvat 18 vuotta täyttäneet ja kaikki avioliitossa olevat 252,76• Alaikäisen lapsen huoltajat 353,75

Opintorahan perusmäärät 1.1.2020 - 31.7.2020 kaikissa oppilaitoksissa (euroakuukaudessa)


Opintorahan perusmäärät 1.1.2018 - 31.12.1019 kaikissa oppilaitoksissa (euroakuukaudessa)


Opintorahan perusmäärät 1.8.2017-31.12.2017 kaikissa oppilaitoksissa (euroakuukaudessa)

• Vanhemman luona asuvat 17-19 -vuotiaat: 38,66• Vanhemman luona asuvat 20 vuotta täyttäneet: 81,39• Itsenäisesti asuvat 17-vuotiaat: 101,74• Itsenäisesti asuvat 18 vuotta täyttäneet ja kaikki avioliitossa olevat ja

elatusvelvolliset 250,28

Opintorahan perusmäärät 1.8.2015-31.7.2017 (euroa kuukaudessa):

Opiskelija Ensimmäisetkorkeakouluopinnotaloitettu ennen1.8.2014

Ensimmäisetkorkeakouluopinnotaloitettu 1.8.2014tai sen jälkeen

Muu oppilaitos

Vanhemman luonaasuvatalle 20-vuotiaat

55,96 62,06 38,66

195




Muu oppilaitos

Vanhemman luonaasuvat20 vuotta täyttäneet

124,12 137,35 81,39

Itsenäisesti asuvatalle 18-vuotiaat

147,52 163,80 101,74

Itsenäisesti asuvat18 vuotta täyttäneet

303,19 336,76 250,28

Opintorahan perusmäärät 1.8.2014–31.7.2015 (euroa kuukaudessa):



Muu oppilaitos

Vanhemman luonaasuvatalle 20-vuotiaat

55,72 61,80 38,50

Vanhemman luonaasuvat20 vuotta täyttäneet

123,59 136,76 81,04


146,89 163,10 101,31


301,89 335,32 249,21

Opintorahan perusmäärät 1.8.2008-31.7.2014 (euroa kuukaudessa):

Opiskelija Korkeakoulu Muu oppilaitos

Vanhemman luona asuvatalle 20-vuotiaat

55 38

Vanhemman luona asuvat20 vuotta täyttäneet

122 80


145 100


298 246

196


1.7.1.2 Korotettu opintorahaKorotettua opintorahaa eli opintorahan vähävaraisuuskorotusta koskevia vanhempientulorajoja korotettiin 1.1.2019 alkaen samalla, kun vanhempien tuloja koskeva tulokäsitemuuttui puhtaista tuloista veronalaisiksi ansio- ja pääomatuloiksi. Aiemmin voimassaolleet tulorajat ovat tekstissä suluissa.

Opintoraha myönnetään muualla kuin vanhempansa luona asuvalle alle 18-vuotiaalleja vanhempansa luona asuvalle perheettömälle opiskelijalle korotettuna, jos hänenvanhempiensa tulot ovat enintään 41 100 (39 000) euroa vuodessa. Korotetunopintorahan myöntämiseen ei vaikuta se, opiskeleeko opiskelija korkeakoulussa vaitoisen asteen oppilaitoksessa.

Jos vanhempien tulot ovat enintään 21 800 (20 700) euroa vuodessa, opintorahaakorotetaan seuraavan taulukon mukaisesti. Korotus pienenee jokaista tulorajan ylittäväätäyttä 2 180 (2 070) euroa kohden 10 prosenttia. Korotus on täysimääräinen alle 23980 (22 770) euron vuosituloilla. Yhteenlasketun tulon ylittäessä 41 100 (39 000) euroakorotusta ei makseta.

Avioliitossa oleville ja huoltajakorotusta saaville eli alaikäistä lasta huoltaville eimyönnetä opintorahan korotusta.

Opintorahan määriä tarkistetaan vuosittain 1.8.2020 alkaen hintojen muutoksenmukaisesti (kansaneläkeindeksi). Korotus muuttaa opintorahan perusmäärien lisäksiopintorahan vähävaraisuuskorotuksia.

Opintorahan vähävaraisuuskorotus 1.8.2020 - 31.7.2021 kaikissa oppilaitoksissa(euroa kuukaudessa):

Opiskelija Perusmäärä Korotus Yhteensä

Itsenäisesti asuvat17-vuotiaat

102,75 102,75 205,50

Vanhemman luonaasuvat 20 vuottatäyttäneet

82,20 102,75 184,95

Vanhemman luonaasuvat 17-19-vuotiaat

39,04 59,59 98,63

Opintorahan vähävaraisuuskorotus 1.8.2017 - 31.7.2020 kaikissa oppilaitoksissa(euroa kuukaudessa):


Itsenäisesti asuvat17-vuotiaat

101,74 101,74 203,48


81,39 101,74 183,13

197



38,66 59,01 97,67

Opintorahan vähävaraisuuskorotus 1.8.2015-31.7.2017 korkeakouluissa (euroakuukaudessa):

Opiskelija Ensimmäisetkorkeakouluopinnotaloitettuennen1.8.2014Perusmäärä

Ensimmäisetkorkeakouluopinnotaloitettuennen1.8.2014Korotus

Ensimmäisetkorkeakouluopinnotaloitettuennen1.8.2014Yhteensä

Ensimmäisetkorkeakouluopinnotaloitettuennen1.8.2014tai senjälkeenPerusmäärä

Ensimmäisetkorkeakouluopinnotaloitettuennen1.8.2014tai senjälkeenKorotus

Ensimmäisetkorkeakouluopinnotaloitettuennen1.8.2014tai senjälkeenYhteensä

Itsenäisestiasuvatalle 18-vuotiaat

147,52 147,52 295,04 163,80 147,52 311,32

Vanhemmanluonaasuvat20 vuottatäyttäneet

124,12 147,52 271,64 137,75 147,52 284,87

Vanhemmanluonaasuvat17-19-vuotiaat

55,96 76,31 132,27 62,06 76,31 138,37

Opintorahan vähävaraisuuskorotus 1.8.2014-31.7.2015 korkeakouluissa (euroakuukaudessa):

Opiskelija Ensimmäisetkorkeakouluopinnotaloitettuennen1.8.2014Perusmäärä

Ensimmäisetkorkeakouluopinnotaloitettuennen1.8.2014Korotus

Ensimmäisetkorkeakouluopinnotaloitettuennen1.8.2014Yhteensä

Ensimmäisetkorkeakouluopinnotaloitettu1.8.2014tai senjälkeenPerusmäärä

Ensimmäisetkorkeakouluopinnotaloitettu1.8.2014tai senjälkeenKorotus

Ensimmäisetkorkeakouluopinnotaloitettu1.8.2014tai senjälkeenYhteensä


146,89 146,89 293,78 163,10 146,89 309,99


123,59 146,89 270,48 136,76 146,89 283,65

198


Vanhemmanluonaasuvat17-19-vuotiaat

55,72 75,98 131,70 61,80 75,98 137,78

Opintorahan vähävaraisuuskorotus 1.8.2015-31.7.2017 muissa oppilaitoksissa(euroa kuukaudessa):



101,74 101,74 203,48


81,39 101,74 183,13


38,66 59,01 97,67

Opintorahan vähävaraisuuskorotus 1.8.2014-31.7.2015 muissa oppilaitoksissa(euroa kuukaudessa):



101,31 101,31 202,62


81,04 101,31 182,35


38,50 58,76 97,26

Opintorahan vähävaraisuuskorotus korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa1.8.2008-31.7.2014:

Opiskelija KorkeakouluPerusmäärä

KorkeakouluKorotus

KorkeakouluYhteensä

MuuoppilaitosPerusmäärä

MuuoppilaitosKorotus

MuuoppilaitosYhteensä


145 145 290 100 100 200


122 145 267 80 100 180

Vanhemmanluona

55 75 130 38 58 96

199


asuvat17-19-vuotiaat

1.7.2 Opintorahan oppimateriaalilisäOpintorahan oppimateriaalilisä

1.8.2019 alkaen pienituloisten perheiden ammatillista koulutusta tai lukiokoulutustasuorittavat lapset voivat saada opintorahan oppimateriaalilisää. Oppimateriaalilisä on46,80 e/kk 1.8.2019 - 31.7.2020. Opintorahan oppimateriaalilisän määrää tarkistetaan1.8.2020 alkaen vuosittain hintojen muutoksen mukaisesti (kansaneläkeindeksi).Oppimateriaalilisä on 47,26 e/kk 1.8.2020 - 31.7.2021. Oppimateriaalilisään ovatoikeutettuja vanhempansa luona asuvat alle 20-vuotiaat ja muualla asuvat alle 18-vuotiaat, jos vanhempien vuositulot ovat enintään 41 100 euroa. Oppimateriaalilisämyönnetään joko täysimääräisenä, tai sitä ei saa lainkaan. Oppimateriaalilisän voivatsaada myös alle 17-vuotiaat lapsilisän piirissä olevat opiskelijat. (OTL 65/1994 11a§).Oppimateriaalilisä on osa opintorahaa samoin kuin huoltajakorotus

Oppimateriaalilisän voi saada, jos

• opiskelija on perheetön eli hän on lapseton ja naimaton• hänen vanhempiensa yhteenlasketut tulot ovat enintään 41 100 euroa vuodessa• hän asuu vanhempansa luona ja on alle 20-vuotias tai• hän asuu itsenäisesti ja on alle 18-vuotias.

Katso taulukko, missä tilanteissa oppimateriaalilisä on mahdollinen, sivulta Määrä.

Oppimateriaalilisään oikeuttava koulutusOppimateriaalilisän voivat saada ammatillista koulutusta tai lukiokoulutusta Suomessatai ulkomailla suorittavat.

Oppimateriaalilisän voi saada myös

• ammatilliseen peruskoulutukseen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaakoulutusta suorittavat (VALMA- ja TELMA-koulutus)

• lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta suorittavat (LUVA-koulutus)• opintotukeen oikeuttavia opintoja muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa

oppilaitoksessa suorittavat (ns. yksityiset oppilaitokset).

Sillä ei ole merkitystä, onko koulutus opetusviranomaisten vai muun alan viranomaistenvalvomaa ammatillista koulutusta.

Oppimateriaalilisää eivät voi saada

• vapaan sivistystyön opiskelijat eli opiskelijat kansanopistolinjoilla– Tämä koskee myös urheiluopistoja, Saamelaisalueen koulutuskeskusta,

Snellman-korkeakoulua ja ulkomaisia Kansanopistot-oppilaitoksia.– Huomaa, että kansanopistoissa, urheiluopistoissa ja Saamelaisalueen

koulutuskeskuksessa on myös oppimateriaalilisään oikeuttavaa koulutusta jaettä oppimateriaalilisän ulkopuolelle jäävää vapaan sivistystyön koulutusta onmyös muutamissa ammatillisissa oppilaitoksissa.

• Perusopetuksen opiskelijat

200


– Tämä koskee paitsi aikuisten perusopetusta myös kaikkea muutaperusopetusta.

– Oppimateriaalilisää ei myönnetä, jos oppilaitos on peruskoulu tai jos oppilaitoson lukio ja opintolinja on Aikuisten perusopetus.

– Rajaus koskee myös kymppiluokkia ja vastaavia sekä eri nimillä järjestettäviäperuskouluopintoja (esim. perusopetuksen lisäopetus).

• Korkeakouluopiskelijat

Oppimateriaalilisää ei myönnetä, jos opiskelija saa oppilaitokselta opintojen ajaltamaksettavaa päivärahaa tai vastaavaa etuutta, joka estää opintorahan myöntämisen.

Aika, jolta oppimateriaalilisää voi saada

Oppimateriaalilisässä ei ole alaikärajaa. Sen voi saada heti, kun opiskelija aloittaaoppimateriaalilisään oikeuttavan koulutuksen. Alkamisaika määräytyy samoin kuinmuun opintotuen alkamisaika, kun opintotuki myönnetään opintojen alkamisestalukien (yleensä opintojen aloituspäivän mukaan). Oppimateriaalilisää ei voi erikseenhakea. Oikeus oppimateriaalilisään tutkitaan viran puolesta, kun opiskelija tekeeopintotukihakemuksen.

Oikeus oppimateriaalilisään päättyy, kun opiskelija täyttää määrätyn iän, solmii avioliitontai saa ensimmäisen lapsensa.

Oikeus oppimateriaalilisään voi päättyä myös, kun

• vanhempien tulot ovat veroseurantaeräajossa suurentuneet• vanhempansa luona asunut 18-19 -vuotias muuttaa asumaan itsenäisesti• suhdehenkilöinä huomioitavat vanhemmat muuttuvat (esim. isä- tai äitipuolen

vuoksi).

Oppimateriaalilisää ei makseta enää siitä kuukaudesta alkaen, josta alkaen opiskelijasaa 353,75 (350,28 31.7 2020 asti) euron, 252,76 (250,28 31.7 2020 asti) euron taiperusmäärältään 82,20 (81,39 31.7 2020 asti) euron opintorahaa (vanhemman luonaasuva 20 vuotta täyttänyt).

1.7.3 AsumislisäManner-Suomessa vuokralla asuva opiskelija ei ole voinut saada asumislisää 1.8.2017alkaen, jolloin opiskelijat siirtyivät yleiseen asumistukeen.

Asumislisää voi 1.8.2017 jälkeenkin saada opiskelija, joka

• opiskelee ja asuu ulkomailla (vakiomääräinen 210 e/kk)– Asumislisän voi saada opiskelija, joka suorittaa opintonsa ulkomaisessa

oppilaitoksessa, ja opiskelija, joka suorittaa opintoihinsa liittyvänopiskelujakson ulkomailla.

• opiskelee ja asuu Ahvenanmaan maakunnassa (vakiomääräinen 210 e/kk)– Asumislisän voi saada opiskelija, joka suorittaa opintonsa Ahvenanmaalla, ja

opiskelija, joka suorittaa opintoihinsa liittyvän opiskelujakson Ahvenanmaalla.• opiskelee Suomessa maksullisessa koulutuksessa kansanopistossa, liikunnan

koulutuskeskuksessa, Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa tai ammattilisenoppilaitoksen kansanopistolinjalla ja joka asuu oppilaitoksen asuntolassa(vakiomääräinen 88,87 e/kk).


Ulkomailla tai Ahvenanmaalla opiskelevan ja asuvan asumislisän myöntämisperusteet

201


Jos asumislisän myöntäminen on mahdollista, voidaan soveltuvin osin käyttääasumislisän 31.7.2017 asti voimassa olleita sääntöjä (esimerkiksi asumislisänmaksaminen tyhjään asuntoon).

OpistoasumislisäJos opiskelija opiskelee maksullisessa koulutuksessa kansanopistossa, liikunnankoulutuskeskuksessa, Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa tai ammatillisenoppilaitoksen kansanopistolinjalla ja hän asuu oppilaitoksen asuntolassa, hänellevoidaan myöntää asumislisä. Asumislisän määrä on 88,87 euroa kuukaudessa. (OTL65/1994 14 a § 2 mom)

Opiskelija voi valita, asuuko hän oppilaitoksen asuntolassa vai muualla. Jos maksullisenlinjan opiskelija asuu opiskelupäivien aikana oppilaitoksen asuntolassa, hänelle voidaanmyöntää opistoasumislisä. Asumislisän myöntämiseen ei vaikuta se, millä tavoin hänasuu muuna aikana ja saako hän yleistä asumistukea muiden kuin opiskelupäivienasumiseensa.

Jos opiskelija on perheetön alle 18-vuotias toisen asteen oppilaitoksen opiskelija,opiskelijan vanhempien tulot huomioidaan asumislisää myönnettäessä 31.7.2019 asti.1.8.2019 alkaen asumislisä on aina vakiomääräinen 88,87 e/kk.

Asumismenoja tai opistomaksuja ei yleensä selvitetä opistoasumislisää myönnettäessä.Kansanopistot voivat kuitenkin saada opintosetelityyppistä valtionavustusta.Valtionavustuksella myönnetään kohderyhmään kuuluvalle opiskelijalle vapautuskansanopistomaksusta tai alennetaan sitä merkittävästi. Tuettavia kohderyhmiäovat muun muassa maahanmuuttajat ja työttömät. Kansanopisto päättää, kukaavustuksen saa. Jos avustus kattaa koko kansanopistomaksun, opiskelija ei voi saadavakiomääräistä asumislisää kansanopiston asuntolaan. Opintoraha ja lainatakausvoidaan kuitenkin myöntää. Oppilaitoksia pyydetään toimittamaan Kelalle tiedot niistäopiskelijoista, jotka on valtionavustuksella vapautettu kansanopistomaksusta kokonaan.

Jos maksullisen koulutuksen opintoihin kuuluu ulkomaan opiskelujakso jakansanopistomaksu sisältää majoituksen myös ulkomailla, opiskelija voi saada myösulkomaan jakson ajalle opistoasumislisää 88,87 euroa kuukaudessa.

1.7.3.1 Asumislisä ulkomailla tai AhvenanmaallaOpintotuen asumislisä voidaan myöntää ulkomailla opiskelevalle ja ulkomailla vuokrallaasuvalle. Ulkomailla opiskeleva on oikeutettu asumislisään myös siinä tapauksessa,että hän asuu vuokralla samassa asunnossa oman tai puolisonsa lapsen kanssa.Lapsen iällä ei ole merkitystä.

Asumislisä voidaan myöntää myös Ahvenanmaan maakunnan alueella opiskelevalle javuokralla asuvalle. Asumislisää ei kuitenkaan myönnetä Ahvenanmaalla opiskelevalle,jos hän asuu yhdessä oman tai puolisonsa lapsen kanssa.

Esimerkki

Opiskelija aloittaa opinnot ulkomailla. Hänen mukanaan ulkomaille muuttavatmyös puoliso ja lapsi. Opiskelijalle voidaan myöntää asumislisä ulkomaillaopiskelun ajaksi.

202


Opiskelija aloittaa opinnot Ahvenanmaalla. Hänen mukanaan Ahvenanmaallemuutavat myös puoliso ja lapsi. Asumislisää ei voida myöntää, vaan perheenon haettava yleistä asumistukea Ahvenanmaan asumiseensa.

Opiskelujakso ulkomailla tai Ahvenanmaalla

Suomessa suoritettaviin opintoihin liittyvän ulkomaan opintojakson ajalle voidaanmyöntää ulkomaan asumislisä määräaikaista olosuhdemuutosta koskevien sääntöjenmukaisesti. Asumislisän saamiseen ei vaikuta se, saako opiskelija yleistä asumistukeaSuomen asuntoonsa. Ulkomaan opintojakso voi olla vaihto-opiskelua ulkomaisessaoppilaitoksessa tai ulkomailla suoritettavaa työharjoittelua tai työssäoppimista. Se voimyös olla opinnäytetyön tekemistä ulkomailla silloin, kun opinnäytetyön tekeminenedellyttää ulkomailla asumista. Jos opiskelija asuu ulkomailla muusta kuin opinnoistajohtuvasta syystä, ulkomaan asumislisää ei voida myöntää.

Määrä ja myöntämisperusteetUlkomailla tai Ahvenanmaalla asuvalla ja opiskelevalla opiskelijalla asumislisänsaaminen edellyttää vuokralla asumista ja sitä, että hänellä on asumismenoja.Jos asumismenoja on enemmän kuin 0 (nolla) euroa, asumislisä on 210 euroakuukaudessa. Asumislisä on 1.1.2020 alkaen 210 euroa kuukaudessa kaikillaulkomailla opiskelevilla. Ulkomaan asumislisän määrä on voinut olla vuoden 2019loppuun asti pienempi kuin 210 euroa kuukaudessa, kun opiskelija opiskelee niinsanotuissa alhaisen vuokratason maissa. Asumislisään oikeuttava asumismenojenalaraja, 33,63 euroa kuukaudessa, koskee vain 1.8.2017 edeltävää aikaa.

• Asumislisän myöntämistä ei estä se, että opiskelija on saanut apurahan taioppilaitoksen maksaman avustuksen, joka on tarkoitettu asumiskustannuksiin.

Asumislisä voidaan myöntää myös asumisoikeus-, osaomistus- tai opiskelija-asunnossaasuvalle, jos hänellä on asumismenoja. Asumismenoina huomioidaan vuokran taikäyttövastikkeen lisäksi vesi-, sähkö- ja kalustemaksu.

Jos opiskelijalla ei ole asumismenoja, hylkää asumislisä syykoodilla 67. Lisääpäätökseen käsin päätösteksti ALB11. Jos opiskelija hakee asumislisää sellaisessavaiheessa, että asunnosta ei ole vielä tietoa, hylkää asumislisä syykoodilla 60 (fraasiALB25).

Asunnolla tarkoitetaan itsenäistä huonetta, huoneistoa tai muuta useammanhuoneen muodostamaa kokonaisuutta. Asunnoksi voidaan hyväksyä lähinnäväliaikaisjärjestelynä myös hotellihuone tai lomamökki, jos siitä on tehty vuokrasopimustai muu vastaava sopimus (esim. majoitussopimus) ja vuokra on määrättykuukausivuokrana. Myös päiväkohtainen tai viikkokohtainen vuokrasopimus voidaanhyväksyä väliaikaisjärjestelynä, jos asumista tulee vähintään 18 päivää kuukaudessa.Asumislisä voidaan myöntää väliaikaiseen asuntoon vain muutamaksi kuukaudeksi,enintään lukukaudeksi.

Opiskelijan vanhempien tulot huomioidaan asumislisää myönnettäessä 31.7.2019 asti,jos opiskelija on perheetön alle 18-vuotias toisen asteen oppilaitoksen opiskelija.

Asumislisää ei myönnetä, jos opiskelija asuu vanhempansa luona tai vanhempansa taipuolisonsa omistamassa asunnossa. Omistusosuus saa olla enintään 50 prosenttia jase koskee opiskelijan omaa omistusosuutta, vanhemman tai puolison omistusosuuttasekä puolisoiden yhteenlaskettua omistusosuutta. Asumislisä voidaan myöntää, vaikkaasunto on vuokrattu opiskelijan vanhemmalta, jos se ei ole vanhemman omistama. Luelisää vanhemman omistaman asunnon määrittelyperusteista.

203


Asumislisän saamiseen ei vaikuta se, onko opiskelija oikeutettu oppilaitoksenmaksuttomaan asuntolapaikkaan tai se, kenen kanssa hän asuu (pois lukienopiskelijan vanhemmat). Tästä poiketen asumislisää ei myönnetä, jos opiskelija saaeläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) mukaista asumistukea taiasuu samassa asunnossa eläkkeensaajan asumistukea saavan puolisonsa kanssa.Asumislisää ei myöskään myönnetä Ahvenanmaalla opiskelevalle ja asuvalle, jos hänasuu yhdessä oman tai puolisonsa lapsen kanssa.

Opistoasumislisä ei koske opiskelijoita, jotka suorittavat koko koulutusta ulkomailla.Jos kuitenkin maksullisen kansanopistokoulutuksen opintoihin kuuluu ulkomaanopiskelujakso ja kansanopistomaksu sisältää majoituksen myös ulkomailla, opiskelijavoi saada myös ulkomaan jakson ajalle opistoasumislisää 88,87 euroa kuukaudessa.

Asumislisää ei myönnetä ulkomailla tai Ahvenanmaalla opiskelevalle, jos hän asuuManner-Suomessa. Hän voi tällöin saada yleistä asumistukea.

Asumislisää ei myönnetä myöskään ulkomailla asuvalle opiskelijalle, jos hän opiskeleesuomalaisessa oppilaitoksessa Suomessa. Jos opiskelija esimerkiksi tekee Suomenopintoja ulkomailta käsin etäopintoina, asumislisää ei voida myöntää. Tällaisessatilanteessa hylkää asumislisä syykoodilla 67. Lisää päätökseen käsin päätöstekstiALB08.

Jos opiskelija opiskelee ulkomaisen oppilaitoksen Suomessa sijaitsevassatoimispisteessä, esimerkiksi Estonia Business Schoolissa, hän voi saada ulkomaanasumislisän, mutta vain jos hän asuu ulkomailla.

Tilanteessa, jossa opiskelija on tilapäisesti poissa asumislisäasunnostaan, sovelletaanaiemmin käytössä olleita tarkistamisperusteita.

Ulkomaan asumislisä 31.7.2017 asti

Jos opiskelija asui ulkomailla vanhemmaltaan vuokraamassa tai vanhempansaomistamassa asunnossa, asumislisän määrä oli enintään 58,87 euroa kuukaudessa.

Opiskelijalle, joka suoritti opintojaan suomalaisessa oppilaitoksessa ja joka asuiulkomailla muusta kuin opinnoista johtuvasta syystä, myönnettiin asumislisä hänenulkomaiseen asuntoonsa samojen ehtojen mukaan kuin Suomessa opiskelevalle jaasuvalle. Ulkomailla opiskelevan mutta Suomessa asuvan opiskelijan asumislisänenimmäismäärä oli 201,60 euroa kuukaudessa. Opintolainan valtiontakaus myönnetäänkuitenkin ulkomailla opiskelevan suuruisena.

Esimerkki

31.7.2017 asti. Opiskelija suoritti Kemissä ammatillisia opintoja, joihinhän saa opintotukea. Hän suoritti opintoihinsa kuuluvan pakollisentyössäoppimisjakson Haaparannassa Ruotsin puolella ja käy siellä päivittäinkotoaan Kemistä. Opiskelija voi saada työssäoppimisjakson ajalle normaaliakotimaan asumislisää. Lainatakaus voidaan maksaa ulkomaan suuruisena.Opiskelija saattoi myös saada korkeakoulussa opiskelevan suuruisenopintorahan, jos työssäoppimisjakso kestää vähintään 2 kuukautta.

1.8.2017 alkaen. Esimerkkitilanteessa opiskelija voi saada yleistäasumistukea Kemin asuntoonsa. Opintotukena hänelle myönnetään normaaliopintoraha ja ulkomaan lainatakaus.

204


Asumislisä Ahvenanmaan maakunnassa opiskelevalle jaasuvalle

Asumislisä myönnetään Ahvenanmaalla opiskelevalle ja asuvalle Manner-Suomenopintotukeen oikeutetulle pääosin samoin perustein kuin ulkomailla opiskelevalle. Kysevoi olla opinnoista oppilaitoksessa Ahvenanmaalla tai opintojaksosta Ahvenanmaalla(esimerkiksi työharjoittelusta tai työssäoppimisjaksosta). 1.8.2017 edeltävälle ajalleasumislisä myönnettiin samoin perustein kuin muillekin Suomessa opiskeleville.

Toisin kuin ulkomailla opiskelevalle, Ahvenanmaalla opiskelevalle ja asuvalleopiskelijalle ei myönnetä asumislisää, jos hän asuu yhdessä oman tai puolisonsalapsen kanssa. He kuuluvat 1.8.2017 jälkeenkin yleisen asumistuen piiriin. Josopiskelija opiskelee Ahvenanmaalla kansanopiston maksullisella linjalla ja hän asuuoppilaitoksen asuntolassa, hänen asumislisänsä on vakiomääräinen opistoasumislisä,88,87 e/kk.

Alhaisen vuokratason maat 31.12.2019 astiVakiomääräisen asumislisän määrä alhaisen vuokratason maissa perustui kumottuunopintotukiasetukseen (OTA 869/2017 6 §).

• 109,32 e/kk Slovakia, Unkari• 75,68 e/kk Latvia, Liettua, Puola, Tsekin tasavalta, Ukraina, Valko-Venäjä, Venäjä

ja Viro• 58,87 e/kk Bulgaria, Romania, Slovenia

Jos opiskelija osoitti, että hänen maksamansa vuokra alhaisen vuokratason maassaon suurempi kuin edellä mainittu asumislisän määrä, asumislisää maksettiin vuokransuuruisena, kuitenkin enintään 210 euroa kuukaudessa.

Ulkomailta saatava asumistukiAsumislisää myönnettäessä samanaikaisesti ulkomailta mahdollisesti saatavaasumistuki ei ole asumislisän saannin estävä etuus. Saatava asumistuki vähennetäänkuitenkin asunnon vuokrasta tai muista huomioon otettavista asumismenoista.

1.7.3.2 Asumislisä 31.7.2017 astiAsumislisää on 31.7.2017 asti voinut saada opiskelija, joka asuu vuokralla vuokra-,asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa (OTL 65/1994 14 § 1 mom.). Asumislisävoidaan myöntää opiskelijalle muuttokuukauden alusta, jos hän on kyseisenäkuukautena asunut asunnossa vähintään 18 päivää.

Asumislisän piiriin kuuluvat kaikki vuokralla asuvat lapsettomat opiskelijat, esimerkiksi

• vuokralla yksin asuva opiskelija• vuokralla yhdessä jonkun muun tai muiden kanssa asuva opiskelija (kimppa-

asunnot)• vuokralla asuvat lapsettomat avio- ja avoparit• alivuokralaisena asuva opiskelija

Kuukausi, jolta maksetaan pelkkää opintotuen asumislisää, on tukikuukausitulovalvonnassa, opintojen edistymisen seurannassa ja 1.8.2011 lukien myöskorkeakouluopiskelijoiden enimmäistukiajassa.

205


Asumislisän määrä on enintään 80 % kuukausivuokrasta tai käyttövastikkeesta taikkaniihin rinnastettavista vuokrasopimuksen tai asumisoikeussopimuksen mukaisistakiinteän suuruisista kuukausittaisista asumismenoista (OTL 65/1994 14 a § 1 mom.). Asumismenoja ei kuitenkaan oteta huomioon 252,00 euron ylittävältä osalta.Asumislisää ei makseta, jos asumismenot ovat alle 33,63 euroa kuukaudessa (OTL65/1994 14 a § 5 mom.). Asumislisä on siten 26,90–201,60 euroa kuukaudessa.

Asunnolla tarkoitetaan itsenäistä huonetta, huoneistoa tai muuta useammanhuoneen muodostamaa kokonaisuutta. Asunnoksi voidaan hyväksyä lähinnäväliaikaisjärjestelynä myös hotellihuone tai lomamökki, jos siitä on tehty vuokrasopimustai muu vastaava sopimus (esim. majoitussopimus) ja vuokra on määrättykuukausivuokrana. Myös päiväkohtainen tai viikkokohtainen vuokrasopimus voidaanhyväksyä väliaikaisjärjestelynä, jos asumista tulee vähintään 18 päivää kuukaudessa.Asumislisä voidaan myöntää väliaikaiseen asuntoon vain muutamaksi kuukaudeksi,enintään lukukaudeksi.

Asumislisää voidaan myöntää sellaiseen asuntoon, josta käsin opiskelija voi harjoittaapäätoimisia opintoja. Tarvittaessa opiskelijalta pyydetään selvitystä opintojen luonteesta(esimerkiksi etäopinnot, lopputyön kirjoittaminen ym.). Lue lisää väliaikainen muuttotoiseen asuntoon.

Asumislisä myönnetään tosiasiallisten asumisolosuhteiden perusteella. Pelkkävuokran maksaminen ei oikeuta asumislisän saamiseen, jos opiskelija tosiasiallisestiasuu muualla kuin kyseisessä asunnossa. Asumisolosuhteet katsotaan VTJ-tietojen mukaisiksi, ellei opiskelija esitä muuta luotettavaa selvitystä tosiasiallisistaasumisolosuhteistaan (esim. T-lomake).

Asumislisää myönnettäessä otetaan huomioon alle 18-vuotiaan muualla kuinkorkeakoulussa opiskelevan hakijan vanhempien tulot sekä hakijan omat tulot(vuositulovalvonta). 31.12.2008 asti asumislisän myöntämisessä huomioidaan myössamassa asunnossa asuvan puolison tulot.

Asumislisään ei ole oikeutettu opiskelija, joka

• asuu vanhempansa luona eli samassa asunnossa vanhempansa kanssa– Asumislisä voidaan kuitenkin myöntää, jos opiskelijan vanhemmat asuvat

tilapäisesti mutta yli 3 kuukauden ajan muualla. Vanhempien on pitänyt tehdävähintään tilapäinen muuttoilmoitus, joka on kotikuntalain mukaan tehtävä, josasuminen kestää yli 3 kuukautta.

• asuu samassa asunnossa oman taikka puolisonsa lapsen kanssa (lapsen iällä eiole merkitystä)

– Opiskelijalle, jonka kanssa opiskeluaikana asuu perheen lapsi, voidaanmyöntää asumislisä sellaisen asunnon asumismenoihin, joka on vuokrattuopiskelun vuoksi ja sijaitsee muulla paikkakunnalla kuin perheen vakituinenasunto. Lapsen iällä ei ole merkitystä. Perheen vakituisen asunnon on oltavakuitenkin edelleen perheen käytössä. Tähän asuntoon perhe voi saadaasumistukea, jos edellytykset täyttyvät.

Esimerkki

Isä oli muuttanut perheen yhteisestä asunnosta toiselle paikkakunnalle jaopiskeleva äiti oli jäänyt lasten kanssa asumaan "vanhalle paikkakunnalle".Asumislisää ei myönnetä lasten kanssa asuvalle, koska kysymys ei ollutasunnosta, joka olisi vuokrattu opiskelun vuoksi muulta paikkakunnalta kuinperheen vakituinen asunto.

206


• asuu omistamassaan taikka puolisonsa omistamassa asunnossa.– Jos opiskelijan tai hänen puolisonsa omistusosuus asunnosta tai asunnon

omistavasta yhtiöstä on vähintään 50 %, asunto katsotaan omistusasunnoksi.Jos osuus kuolinpesästä on pienempi, asuntoa ei katsota omistusasunnoksi.Kuolinpesän osakkaiden määrä selviää lopullisesti vasta perunkirjoituksenyhteydessä, joten asuntoa ei voida katsoa opiskelijan tai tämän puolisonomistusasunnoksi ennen perunkirjoitusta. Opiskelijan oma ilmoituskuolinpesän osuuksista riittää (ei tarvita esimerkiksi perukirjaa).

– Jos opiskelija tai hänen puolisonsa omistaa asunnon, mutta asunnonhallintaoikeus on jollakin muulla henkilöllä, asunto ei ole opiskelijan tai hänenpuolisonsa omistusasunto. Jos opiskelija on tehnyt vuokrasopimuksenasunnon hallintaoikeuden haltijan kanssa, hänelle voidaan myöntääasumislisä. Huomaa kuitenkin, että jos asunnon hallintaoikeus on opiskelijanvanhemmalla, asunto on vanhemman omistama tai vanhemmalta vuokrattu jaasumislisän enimmäismäärä on 58,87 euroa kuukaudessa.

• olisi oikeutettu oppilaitoksen maksuttomaan asuntolapaikkaan, ellei ole erityisenpainavia syitä sille, ettei hän voi ottaa asuntolapaikkaa vastaan.

• saa eläkkeensaajan asumistukilain (591/1978) mukaista asumistukea tai asuusamassa asunnossa eläkkeensaajan asumistukilain mukaista asumistukea saavanpuolisonsa kanssa.

– Leskeneläkkeen saaja voi valita, hakeeko eläkkeensaajan asumistukea vaiasumislisää.

– Eläkkeensaajan asumistukea saavalle voidaan myöntää asumislisä sellaisenasunnon asumismenoihin, joka on vuokrattu opiskelun vuoksi ja sijaitseemuulla paikkakunnalla kuin perheen vakituinen asunto.

– Jos on kyse muista kuin avio- tai avopuolisoista, vuokra- taiasumisoikeusasunnossa asuva lapseton opiskelija kuuluu opintotuenasumislisän piiriin ja hänelle myönnetään asumislisä hänen asumismeno-osuutensa mukaisesti. Jos hänen asumismeno-osuutensa on aiemminsisältynyt eläkkeensaajan asumistuella korvattuihin asumismenoihin, myösasumistuki on tarkistettava.

Siirtymä. Eläkkeensaajien asumistukea koskeva kohta on tullutvoimaan 1.11.2007. Jos opiskelijalle on esimerkiksi opintotuenmuutoksenhakulautakunnan päätöksen perusteella maksettuopintotuen asumislisää, vaikka hänen samassa asunnossa asuvallepuolisolleen on maksettu eläkkeensaajien asumistukea, opintotuenasumislisä voidaan lakkauttaa 1.11.2007 lukien. Opiskelijaa onkuultava ennen asumislisän lakkauttamista.

Puolisolla tarkoitetaan avio- tai avopuolisoa sekä rekisteröidyn parisuhteen osapuolta(OTL 65/1994 3 §). Samassa asunnossa kahdestaan asuvat mies ja nainen katsotaanpuolisoiksi.

Myös samassa asunnossa asuvia samaa sukupuolta olevia henkilöitä voidaan pitääavopuolisoina 1.3.2017 alkaen. Jos opintotuen saaja ilmoittaa asuvansa samaasukupuolta olevan avopuolison omistusasunnossa, oikeus asumislisään päättyy1.3.2017. Lisää päätökseen fraasi ALB31. Oikeus asumislisään päättyy myös, josopintotuen saaja ilmoittaa asuvansa samassa asunnossa samaa sukupuolta olevanavopuolison lasten kanssa. Tällöin päätökseen lisätään fraasi ALB32.

Asunnon hallintaoikeus rinnastetaan asunnon omistamiseen, eli hallintaoikeuden haltijakatsotaan asunnon omistajaksi. Asunnon varsinaista omistajaa ei siis katsota asunnon

207


omistajaksi. Katso tarkemmin Vanhemman omistama tai vanhemmalta vuokrattuasunto.

Tutustu myös Kelan Vuokrasopimuskyselyn ohjeisiin.

Asuntola 31.7.2017 astiAsumislisää ei myönnetä opiskelijalle, joka on oikeutettu oppilaitoksen maksuttomaanasuntolapaikkaan, ellei ole erityisen painavia syitä sille, ettei hän voi ottaaasuntolapaikkaa vastaan. Näissä tilanteissa asunnon on sijaittava niin, että sieltä käsinvoi harjoittaa opintoja. Erityisinä syinä pidetään:

• opiskelija on jo entuudestaan asunut asunnossa, jossa hän voi asua myösopiskeluaikana

• opiskelija on avio- tai avoliitossa ja on muuttanut yhteiseen asuntoon puolisonsakanssa tai

• opiskelija ei voi terveydellisistä tai muista vastaavista erityisistä syistä asuaoppilaitoksen asuntolassa. Tarvittaessa on pyydettävä lääkärintodistus tai muuvastaava selvitys.

Asumislisää voidaan myöntää myös, jos asuntolassa ei pääsääntöisesti saa asuaviikonloppuisin tai opiskeluaikaan sisältyvinä loma-aikoina taikka viikonloppuasumisestatai loma-aikojen asumisesta peritään korvausta ja opiskelija on näiden syiden takiavuokrannut asunnon muualta. Opiskelija voi tällöin asua viikolla asuntolassa.

Asuntolapaikkojen viikonloppukorvauksiin ei myönnetä asumislisää eikä yleistäasumistukea. Jos opiskelija kuitenkin on solminut vuokrasopimuksen asuessaanasuntolassa viikonloppuisin tai loma-aikoina, voidaan asumislisä myöntäävuokrasopimuksen mukaisten kiinteiden kuukausittaisten asumismenojen perusteella.

1.7.3.3 Asumismenot 31.7.2017 astiAsumislisä määräytyy

• vuokran tai käyttövastikkeen mukaan.• Vuokra- tai asumisoikeussopimuksessa mainittu kiinteä vesi-, sähkö- ja

kalustemaksu otetaan myös huomioon asumislisän määräytymisperusteena.

Erilliset maksut. Sellaista sähkö- tai vesimaksua, johon liittyy määräajointasausmaksu, ei hyväksytä asumislisän perusteeksi. Myöskään erillisiä asumiseenliittyviä muita maksuja kuten siivous-, sauna-, liinavaate-, pesutupa-, puhelin- taiautopaikkamaksuja ei hyväksytä asumislisän perusteeksi. Myöskään sellaisialämmityskustannuksia, jotka eivät sisälly vuokraan tai käyttövastikkeeseen, ei hyväksytäasumislisän perusteeksi.

Asumismenot ilmenevät vuokrasopimuksesta. Vuokrasopimus ja sen muutostehdään yleensä kirjallisesti. Sopimuksen ei tarvitse olla määrämuotoinen. Sopimuksenei myöskään tarvitse olla huoneenvuokralain mukainen sopimus, vaan muukinsopimus, esimerkiksi majoitussopimuksen nimikkeellä oleva sopimus on riittävä.Asumislisähakemukseen on liitettävä sopimus asunnon vuokraamisesta.

Jos hakija ei toimita kirjallista vuokrasopimusta sen vuoksi, että vuokrasopimus ontehty suullisesti, pyydetään hakijalta T-lomake, vuokranantajan yhteystiedot ja/taivuokranmaksukuitti. Jos hakija ei niitä toimita, hylätään hakemus, koska hakija ei oleosoittanut olevansa vuokralla asuva ja/tai koska hänellä ei ole opintotukilain 14 a §:n

208


mukaisia asumislisällä korvattavia asumismenoja. Huomaa! Hakemusta ei tule hylätäsillä perusteella, että hakija ei ole toimittanut pyydettyä lisäselvitystä (esim. kopiovuokrasopimuksesta).

Myönnetyn asumislisän määrää voidaan aina tarkistaa, jos kuukausivuokran määrämuuttuu. Määrä voidaan tarkistaa lukukauden aikana yhdeltäkin kuukaudelta.

Asumislisän epäämisen tai lakkauttamisen perusteena ei voida käyttää sitä, ettäopiskelija ei maksa vuokraansa itse (esim. vanhemmat tai puoliso maksavat) tai ettäopiskelija on laiminlyönyt vuokranmaksun.

Huomioitavat asumismenot seuraavissa tilanteissa• Osaomistusasunnolla tarkoitetaan asumismuotoa, jossa asukas lunastaa aluksi

asunnosta omakseen tietyn osuuden maksamalla asunnon kauppahinnastaesimerkiksi 20–30 %. Asunnossa asutaan aluksi vuokralla. Vuokralla oloaika onvähintään viisi ja enintään 12 vuotta ja sitä voidaan myös sopimuksella jatkaa.Vuokrana maksettavat kulut, kuten hoitokulut, rahoituskulut, hallintokulut taipääomavastike, ovat hyväksyttäviä asumismenoja. Vuokranmaksulla ei lisätäasukkaan omistusosuutta asunnosta.

• Omaksi-asunnolla (esim. Lakea Oy) tarkoitetaan asumismuotoa, jossa asiakasmaksaa rakennusaikana 7 % asunnon kokonaishinnasta ja saa oikeudenasumiseen sekä myöhempään osakkeiden lunastukseen. Asunnossa asutaanaluksi vuokralla. Asunnosta maksetaan pääomavuokraa, lainanhoitokulujasekä hoito- ja erillisvuokraa. Pääomavuokra ja hoito- sekä erillisvuokra ovathyväksyttäviä asumismenoja. Sopimuksen mukaisten vuosien kuluttua asiakasvoi lunastaa loput osakkeet itselleen. Varausmaksu ja kuukausittain maksettupääomavuokra lasketaan tällöin eduksi loppukauppahinnasta.

• Kuolinpesän omistamassa asunnossa asuva kuolinpesän osakas on oikeutettuasumislisään, jos asunnon hallinta perustuu vuokrasopimukseen. Vuokrastavähennetään vuokraajan oma osuus omistusosuuden mukaisesti.

• Opiskelijan osittain omistama asunto. Opiskelija, joka asuu vuokrallaasunnossa, jonka hän omistaa muulla tavoin yhteisesti muiden osakkaiden kanssa,on myös oikeutettu asumislisään. Muille osakkaille maksettavasta vuokrasta eitarvitse vähentää vuokraajan omaa osuutta omistuksesta.

• Opiskelijan tai hänen puolisonsa työsuhdeasunto. Asumislisää voidaanmyöntää myös opiskelijalle, joka asuu omassa tai puolisonsa työsuhdeasunnossa.Asumislisän myöntäminen työsuhdeasuntoon edellyttää, että työnantaja(vuokranantaja) ja työntekijä (opiskelija tai hänen puolisonsa) ovat solmineetvuokrasopimuksen. Työsuhdeasunnon asumismenoihin ei myönnetä asumislisääsiltä osin, kuin on kyse luontaisedusta. Jos työsuhdeasunnossa asuva maksaaitse osan vuokrasta, voidaan asumislisä myöntää itse maksetusta osasta.Työsuhdeasuntoon rinnastetaan asunto, jonka asumismenojen maksamisesta onsovittu pelaajasopimuksessa.

1.7.3.3.1 Asumiskustannusten jakaminen 31.7.2017asti

Asumislisä myönnetään yksittäiselle opiskelijalle eikä ruokakunnalle. Asumislisämääräytyy opiskelijan asumismenojen perusteella. Jos samassa asunnossa asuu useita

209


henkilöitä, jaetaan asumismenot asukkaiden kesken. Asumismenojen jakoperusteetvaihtelevat eri tilanteissa.

Pääsäännön mukaan opiskelijan osuus asumismenoista saadaan jakamalla kokoasunnon asumismenot asukkaiden lukumäärällä.

Avio- ja avoparitPääsäännön mukaan menetellään aina, kun asunnossa asuu avio- tai avopari. Tällöinyhteenlasketut asumismenot jaetaan tasan puolisoiden kesken.

• Jos puolisoilla on yhteinen vuokrasopimus tai vuokrasopimus on vain toisennimissä, vuokra sekä muut hyväksyttävät asumismenot jaetaan tasan puolisoidenkesken.

• Jos puolisoilla on erilliset vuokrasopimukset, vuokrasopimuksista ilmenevätasumismenot lasketaan yhteen ja jaetaan tasan puolisoiden kesken, vaikkaerillisten vuokrasopimusten mukaiset asumismenot olisivatkin erisuuruiset.

• Puolisoiden välinen mahdollinen alivuokrasopimus ei muuta tilannetta, vaan tällöinasumismenot huomioidaan toisen maksaman päävuokran suuruisina ja jaetaantasan puolisoiden kesken.

• Asumiskustannuksia ei kuitenkaan jaeta tasan puolisoiden kesken, jos puolisotasuvat yhdessä toisen puolison vanhemman luona ja vain toinen puoliso onsolminut vuokrasopimuksen puolisonsa vanhempien kanssa. Tällöin voidaankatsoa, että vanhempansa luona asuvalla puolisolla ei ole ollenkaan asumislisänperusteeksi hyväksyttäviä asumiskustannuksia.

Yhteinen vuokrasopimusAsumismenot opiskelijaa kohden lasketaan pääsäännön mukaan myös, kun asunnossaasuu yhdessä muuten kuin avio- tai avosuhteessa olevia henkilöitä ja heillä on yhteinenvuokrasopimus. Yhteisen vuokrasopimuksen mukainen vuokra sekä muut hyväksyttävätasumismenot jaetaan tasan asukkaiden lukumäärällä ja asumislisä määräytyy kullekinnäin laskettujen asumismenojen mukaan.

Erityisestä syystä voidaan muiden kuin avio- tai avoparien osalta hyväksyä muukinjakoperuste kuin pääsäännön mukainen jakoperuste asumismenoille, kun asunnossaasuu useampia henkilöitä ja heillä on yhteinen vuokrasopimus. Tällaisena syynä voi ollaasukkaiden hallussa olevien huoneiden määrän tai asuinpinta-alojen koon huomattavaero.

Esimerkki

Yhdellä asukkaalla on neljän huoneen huoneistosta kaksi huonetta jakahdella muulla muut huoneet. Tällöin kahta huonetta hallussa pitävällevoidaan laskea puolet asumismenoista ja kaksi muuta jakavat jäljelläolevan osuuden asumismenoista olettaen, että huoneet ovat suunnilleensamansuuruiset. Samoin, jos asukkailla on käytössään muuten huomattavanerisuuruiset pinta-alat, asukkaiden voidaan katsoa vastaavan asumismenoistakäytössään olevien pinta-alojen suhteessa.

Tapauskohtaisesti ratkaistaan, ovatko perusteet hallussa olevien huoneiden määrästätai asuinpinta-alojen huomattavasta kokoerosta hyväksyttävät. Perusteeksi yleensäriittää esimerkiksi selvitys kunkin käytössä olevien huoneiden määrästä. Asuintilojaei muuten tarvitse selvittää. Jos taas vedotaan lähinnä asuinpinta-alojen kokoeroon,hakijan hallussa olevan tilan pinta-alan on selvästi poikettava asunnossa asuvien

210


lukumäärän mukaisesta osuudesta. Kunkin maksaman vuokraosuuden on myössuunnilleen vastattava hänen käytössään olevien tilojen osuutta koko asunnosta.

Yhteisellä vuokrasopimuksella asuvien asumismenot jaetaan pääsäännöstäpoikkeavasti vain asukkaiden niin hakiessa. Hakijoiden tulee hakemuksessaan esittääselvitykset vuokran jakautumisesta asukkaiden kesken sekä kunkin käytössä olevistatiloista. Asumismenojen jakautumisesta asukkaiden kesken on esitettävä kunkinallekirjoittama yhteinen sopimus. Lisäksi voidaan edellyttää asunnon pohjapiirrosta taivastaavaa selvitystä liitteeksi hakemukseen. Jos selvitys ei ole luotettava tai kaikki eivätole allekirjoittaneet sopimusta, yhteisen vuokrasopimuksen mukaiset hyväksyttävätmenot jaetaan ensisijaisesti tasan asukkaiden määrän mukaan.

Erillinen vuokrasopimus tai alivuokrasopimusJos opiskelijalla on erillinen vuokrasopimus osa-asunnosta vuokranantajan kanssa taijos opiskelija asuu selvässä alivuokralaissuhteessa ja hänellä on alivuokrasopimus,asumislisä määräytyy pääsääntöisesti kyseisen sopimuksen mukaisten menojenmukaan. Jos päävuokralaisena oleva vuokranantaja hakee asumislisää, hänenasumismenoistaan vähennetään alivuokralaisten maksamat hyväksyttävätasumismenot.

1.7.3.4 Asunto vanhemmalta 31.7.2017 astiAsumislisän määrä on enintään 58,87 euroa, jos opiskelija asuu vanhemmaltaanvuokraamassaan tai vanhempansa omistamassa asunnossa. Koska asumislisän määräon 80 % vuokrasta, asumislisä myönnetään 58,87 euron suuruisena, jos vuokra onvähintään 73,59 euroa kuukaudessa. Vuokran ollessa alle tämän määrän asumislisänmäärä on vastaavasti pienempi.

Kun arvioidaan, onko asunto vanhemmalta vuokrattu tai vanhemman omistama,vanhemman omistusosuus on ensisijaisesti tutkittava asia.

• Jos vanhempi omistaa asunnosta vähintään 50 %, asumislisä on enintään 58,87e/kk, vaikka opiskelija olisi vuokrannut asunnon kolmannelta osapuolelta (katsoAsunnon hallintaoikeus).

• Jos vanhempi omistaa asunnosta alle 50 % ja on vuokranantajana, asumislisävoidaan yleensä myöntää tavanomaiseen tapaan eli asumislisä on enintään 201,60e/kk.

• Vuokrasuhde vanhempaan voi kuitenkin olla ratkaiseva, jos asunto on kokonaanvanhemman hallinnassa. Jos vanhempi vuokraa lapselleen oman vuokra-,asumisoikeus- osaomistus- tai työsuhdeasuntonsa, asumislisä on enintään 58,87e/kk.

• Asuntoa ei kuitenkaan katsota vanhemmalta vuokratuksi, jos opiskelija onalaikäinen ja opiskelijan vanhempi on sen vuoksi tehnyt vuokrasopimuksen. Asuntoon kuitenkin vuokrattu opiskelijan opiskeluasunnoksi. Hakijan on selvitettävä nämäasiat hakemuksessaan.

Jos opiskelija asuu asunnossa, jonka omistaa yhtiö, josta vanhemman omistusosuuson vähintään 50 prosenttia, asunto katsotaan vanhemman omistamaksi. Omistuksensaperusteella vanhemmat käyttävät määräysvaltaa yhtiössä. Jos opiskelija asuuasunnossa, jonka omistaa kuolinpesä, josta vanhemman osuus on 100 %, asunto

211


katsotaan vanhemman omistamaksi. Jos osuus kuolinpesästä on pienempi, asuntoa eikatsota vanhemman omistamaksi. Kuolinpesän osakkaiden määrä selviää lopullisestivasta perunkirjoituksen yhteydessä, joten asuntoa ei voida katsoa vanhemmanomistamaksi ennen perunkirjoitusta. Opiskelijan oma ilmoitus kuolinpesän osuuksistariittää (ei tarvita esimerkiksi perukirjaa).

Asunnon hallintaoikeus rinnastetaan asunnon omistamiseen, eli hallintaoikeudenhaltija katsotaan asunnon omistajaksi. Jos asunnon omistusoikeus on esimerkiksiperinnönjaossa siirtynyt opiskelijan vanhemmalle, mutta asunnon hallintaoikeus onjollakin muulla henkilöllä (esimerkiksi isovanhemmalla), asunto ei ole vanhemmanomistama. Jos opiskelija on tehnyt vuokrasopimuksen isovanhemman eli asunnonhallintaoikeuden haltijan kanssa, hänelle voidaan myöntää normaali asumislisä(enintään 201,60 e/kk). Vastaavasti jos opiskelija omistaa asunnon, mutta senhallintaoikeus on hänen vanhemmallaan, asunto katsotaan vanhemman omistamaksi.Jos opiskelija on vuokrannut kyseisen asunnon vanhemmaltaan eli hallintaoikeudenhaltijalta, asumislisän enimmäismäärä on 58,87 euroa kuukaudessa. Jos hallintaoikeuson muulla kuin opiskelijalla tai hänen vanhemmallaan, asumislisä myönnetäännormaalisti.

Asunto voi olla joko samassa kiinteistössä tai eri kiinteistössä kuin vanhemmanvakituinen asunto. Samassa kiinteistössä sijaitsevaan asuntoon voidaan myöntääasumislisä, jos asunnossa on oma sisäänkäynti ulkoa tai rappukäytävästä sekäitsenäisen asumisen mahdollistava varustetaso (wc ja mahdollisuus ruuanlaittoon).Opiskelijalle, joka asuu vanhemmaltaan vuokraamassaan tai vanhempansaomistamassa asunnossa, joka on samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinenasunto, opintoraha myönnetään samansuuruisena kuin vanhempansa luona asuvalleopiskelijalle.

Asuntoa ei katsota vanhemmalta vuokratuksi, jos opiskelija on vuokrannut asunnonvanhempansa uudelta puolisolta.

1.7.3.5 Väliaikainen muutto toiseen asuntoon31.7.2017 asti

Asumislisää maksetaan tosiasiallisten asumisolosuhteiden mukaan ja se yleensätarkistetaan asumisolosuhteiden muuttuessa. Jos opiskelija on lukuvuoden tukiajanpuitteissa tilapäisesti poissa vakituisesta opiskelija-asunnostaan, myönnettyäasumislisää voidaan kuitenkin maksaa vakituisesta asunnosta aiheutuviin kustannuksiinenintään 3 kuukauden ajan. Poissaolon syyllä ei ole merkitystä.

Lukuvuoden säännönmukaisen tukiajan puitteissa asumislisää voidaan maksaa tyhjäänasuntoon enintään 3 kuukauden ajan myös silloin, kun opiskelija joutuu muuttamaanpois opiskelupaikkakunnan asunnostaan, vaikka opiskelija ei enää palaisikaanasumaan kyseiseen asuntoon.

Maksettaessa asumislisää tyhjään asuntoon edellytetään, että

• opiskelija edelleen maksaa vuokraa asunnostaan• asuntoa ei ole vuokrattu ulkopuoliselle ja• opiskelijalle ei myönnetä asumislisää toisen paikkakunnan asuntoon.

212


Ennen 1.8.2016 alkaneissa tilapäisissä poissaoloissa asumislisää voidaan maksaatyhjään asuntoon enintään 2 kuukauden ajan ja poissaolon perusteena on täytynyt ollaopinnoista johtuva syy.

Asumislisää ei erikseen myönnetä tyhjäksi jäävään opiskelija-asuntoon opiskelijanasuessa esimerkiksi kesäaikana muualla kuin opiskelupaikkakunnalla.

Jos opiskelija asuu tilapäisen poissaolon vuoksi muualla kuin vakituisessa opiskelija-asunnossaan siten, että jakso alkaa jo keväällä ja päättyy syksyllä, asumislisäävoidaan maksaa tyhjän asunnon asumismenoista 3 kuukauden ajalta sitenkin, ettäasumislisäkuukausia on keväällä ja syksyllä.

Esimerkki

Opiskelija muuttaa asumaan vanhempansa luo työharjoittelun ajalle 1.5.2017- 31.10.2017. Opintolinjan lukuvuosittainen tukiaika on 1.8.-31.5. Kesäajalle eimyönnetä erikseen asumislisää tyhjään asuntoon, mutta asumislisää voidaanmaksaa toukokuulta, elokuulta ja syyskuulta, koska kyseiset kuukaudetkuuluvat linjan lukuvuosittaiseen tukiaikaan. Lokakuulta asumislisää ei voidaenää maksaa tyhjään asuntoon, koska enimmäisaika on 3 kuukautta.

Jos opiskelija asuu väliaikaisesti vanhemman luona, myönnetään opintorahavanhemman luona asuvan suuruisena, vaikka asumislisää maksettaisiinkin tyhjäänasuntoon.

1.7.4 Opintolainan valtiontakausTakauksen sisältö

Opintolainalle myönnetään valtiontakaus, joka on voimassa enintään 30 vuottaensimmäisen lainaerän nostamisesta. Myös pääomitetulla korolla on valtiontakaus.Koroista ja muista kuin takauksessa mainituista lainaehdoista sopivat pankki jaopiskelija.

Opintolainan valtiontakaus myönnetään opiskelijalle, joka saa opintorahaa taiaikuiskoulutustukea. Opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle opintolainanvaltiontakaus myönnetään ilman erillistä hakemusta.

Opintolainan valtiontakaus myönnetään myös

• lapsilisään oikeutetulle muualla kuin vanhempansa luona asuvalle, jos hänvanhempiensa tulojen perusteella olisi oikeutettu opintorahaan

• 18–19-vuotiaalle opiskelijalle, joka opiskelee muussa oppilaitoksessa kuinkorkeakoulussa vaikka hän ei olisi oikeutettu vanhempiensa tulojen perusteellaopintorahaan sekä

• opiskelijalle, joka saa opintotukilain 20 §:ssä tarkoitettua opiskelusta maksettavaapäivärahaa, jonka vuoksi hänellä ei ole oikeutta opintorahaan. Tämä koskeeMaanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteiden kandidaatin tutkintoa suorittaviasekä Raja- ja merivartiokoulussa rajavartijan kaksiosaista peruskurssia suorittaviakoulutuksen 1. osan aikana ja rajavartijan yksiosaista peruskurssia suorittaviakoulutuksen koko ajalla. Katso tarkemmin kohdasta Oppilaitoksen maksamapäiväraha.

Valtiontakausta ei myönnetä opiskelijalle,

213


• joka on suorittamassa vapausrangaistusta tai• jonka opintolaina on takausvastuun perusteella Kelan perittävänä, ellei ole

olemassa erityisiä syitä takauksen myöntämiselle

Opiskelijan maksuhäiriö ei enää 1.8.2017 alkaen estä opintolainan myöntämistä.

31.7.2017 asti valtiontakausta ei myönnetä opiskelijalle, jolla on luottotietolain(527/2007) 4 luvussa tarkoitettuun luottotietorekisteriin rekisteröity maksuhäiriö, paitsijos maksuhäiriö on

• yksittäinen, määrältään vähäinen ja sen rekisteröinnistä on kulunut kohtalaisenpitkä aika tai

• merkinnän aiheuttanut velka on suoritettu taikka• valtiontakauksen myöntämiselle on muu erityinen syy


Opintolainan määrä• korkeakouluopiskelija ja aikuiskoulutustuen saaja 650 e/kk (31.7.2017 asti 400 e/

kk)• 18 vuotta täyttänyt muu kuin korkeakouluopiskelija 650 e/kk (31.7.2017 asti 400 e/

kk)• alle 18-vuotias muu kuin korkeakouluopiskelija 300 e/kk (31.7.2017 asti 260 e/kk)• ulkomailla tutkintoa suorittava sekä ulkomaan vaihto-opiskelussa oleva (myös

aikuiskoulutustuen saaja) 800 e/kk (31.7.2017 asti 700 e/kk).

Oikeus iän puolesta korkeampaan valtiontakaukseen alkaa sen kuukauden alusta, jonaopiskelija täyttää 18 vuotta.

Lainatakaus myönnetään ulkomailla opiskelevan suuruisena, kun opiskelija suorittaakoko tutkinnon ulkomaisessa oppilaitoksessa, kun hän on vaihto-opiskelijanaulkomaisessa oppilaitoksessa, työharjoittelussa ulkomailla tai kun opinnäytetyöntekeminen edellyttää ulkomailla asumista (työn aihe liittyy kyseiseen maahan jaopiskelija asuu ulkomailla opinnäytetyön tekemisen aikana).

Ulkomailla opiskelevalle mutta Suomessa asuvalle opiskelijalle lainatakaus myönnetäänulkomailla opiskelevan suuruisena (opiskelija asuu esimerkiksi Kemissä ja suorittaatyössäoppimisjaksoa Haaparannassa). Opiskelijalle, joka suorittaa opintojaansuomalaisessa oppilaitoksessa ja joka asuu ulkomailla muusta kuin opinnoistajohtuvasta syystä, myönnetään lainatakaus samojen ehtojen mukaan kuin Suomessaopiskelevalle ja asuvalle.


1.7.4.1 Aikuiskoulutustuen lainatakausAikuiskoulutustukeen liittyvä opintolainan valtiontakaus eli aitu-lainatakaus voidaanmyöntää opiskelijalle, joka saa aikuiskoulutustukea vähintään kahdeksan viikon (56kalenteripäivän) yhtäjaksoisen ajan. Lainatakaus voidaan myöntää hakemuksensaapumiskuukautta edeltävän kuukauden alusta lukien.

Aikuiskoulutustuen lainatakaus myönnetään kaikkiin niihin koulutuksiin, jotka kuuluvataikuiskoulutustuen piiriin, myös muihin kuin opintotukilain piiriin kuuluviin koulutuksiin.

214


Tukiajan laskenta 1.8.2014 alkaenAikuiskoulutustuen tukijakso tai -jaksot määräävät, mille ajalle lainatakaus myönnetään.Huomioon otetaan ne aikuiskoulutustukijaksot, jotka kestävät yhtäjaksoisesti vähintään8 viikkoa (56 kalenteripäivää). Kaksi erillistä aikuiskoulutustukijaksoa, joiden väliinjäävän tuettoman ajan kesto on enintään 7 päivää, yhdistetään (erillisten jaksojenkestosta riippumatta). Yhdistämisellä tarkoitetaan, että kyse on yhtäjaksoisestaaikuiskoulutustukijaksosta.

• tuen yhtäjaksoisuus. Jos kahden aikuiskoulutustukijakson väliin jää enintään 7kalenteripäivää, tulkitaan tukijaksot yhdeksi aikuiskoulutustukijaksoksi. Esimerkiksi13.9.–13.10. tukijakso yhdistetään 18.10.–12.11. tukijaksoon, koska jaksojen väliinjää alle seitsemän aikuiskoulutustuetonta kalenteripäivää.

• Joululomaan sovelletaan kuitenkin seuraavaa poikkeussääntöä. Josaikuiskoulutustukijakso päättyy joulukuussa ja tuettoman jakson kesto on enintään24 kalenteripäivää, yhdistetään aikuiskoulutustukijaksot yhdeksi tukijaksoksi.Enintään 24 päivää kestävä joululoma ei siis keskeytä aikuiskoulutustuenyhtäjaksoisuutta.

Jos yhtäjaksoisen ja erilliseksi katsottavan aikuiskoulutustukijakson kesto on alle 8viikkoa (56 päivää), kyseistä jaksoa ei oteta lainkaan huomioon aitu-lainatakausoikeuttamääriteltäessä.

Esimerkki

Opiskelijalla on kaksi erillistä 40 päivää kestävää aikuiskoulutustukijaksoa,14.8.–22.9. ja 6.10.–14.11. Koska jaksojen väliin jäävän tuettoman ajan kestoon yli 7 päivää, kyse on kahdesta erillisestä aikuiskoulutustukijaksosta. Aitu-lainatakausta ei voida myöntää, koska jaksoja ei voida yhdistää ja koskakumpikaan erillinen aikuiskoulutustukijakso ei kestä yhtäjaksoisesti vähintään56 päivää.

Kalenterikuukausi oikeuttaa lainatakaukseen, jos siinä on vähintään 18 huomioonotettavaan aikuiskoulutustukijaksoon kuuluvaa kalenteripäivää.

• Aikuiskoulutustukijakson aloituskuukausi on aitu-lainatakauskuukausi, josaikuiskoulutustuki-jakso alkaa kuukauden alkupuolella siten, että kuukaudessa onvähintään 18 aikuiskoulutustukijaksoon kuuluvaa päivää.

• Aikuiskoulutustukijakson päättymiskuukausi on aitu-lainatakauskuukausi, josaikuiskoulutus-tukijakson viimeinen päivä on kuukauden 18. päivä tai myöhäisempi.

Tuki myönnetään ainoastaan täysille kuukausille. Myös yhden kuukauden aitu-lainatakaukset ovat mahdollisia.

Esimerkki

Opiskelijan aikuiskoulutustukijakso alkaa 15.9. ja päättyy 14.11. Senkesto on vähintään 8 viikkoa (56 päivää). Syyskuussa ja marraskuussaei kummassakaan ole 18:a aikuiskoulutustukijaksoon kuuluvaa päivää,joten aitu-lainatakausta ei voida myöntää syyskuulle eikä marraskuulle.Lainatakaus myönnetään vain lokakuulle.

Edellä kerrotun estämättä aitu-lainatakaus myönnetään kuitenkin kuukaudelle, jossaon vähemmän kuin 18 aikuiskoulutustukijaksoon kuuluvaa päivää, jos opinnot jatkuvatkeskeytyksettä ja jos opiskelija hakee aikuiskoulutustuen jatkoksi opintotukea. Tämäkoskee tilannetta, jossa oikeus opintorahaan ja sen mukaiseen lainatakaukseen alkaa

215


aikuiskoulutustuen eli estävän etuuden vuoksi vasta seuraavasta kuukaudesta alkaen.Kun havaitset tällaisen tilanteen, luo aitu-lainatakaukseen Toimeksianto-työ. Aitu-lainatakaus myönnetään Erityiset perusteet -näytöllä ja poikkeukselliselle ajalle.

Esimerkki

Aikuiskoulutustuki päättyy 17. lokakuuta. Estävän etuuden jälkeistä aikaaon lokakuussa vähemmän kuin 18 päivää, joten opintoraha ja normaalilainatakaus myönnetään vasta marraskuusta alkaen. Opiskelijalle voidaanmyöntää aitu-lainatakaus lokakuulle.

Aiemmin myönnetyn aikuiskoulutustuen muutokset huomioidaan aikuiskoulutustuenlainatakauksessa 18 päivän säännön mukaisesti. Jos aikuiskoulutustukijakson aikamuuttuu, se voi vaikuttaa myös siihen, onko jäljelle jäävä aikuiskoulutustukijakso enääaitu-lainatakauksessa huomioon otettava jakso (vähintään 8 viikkoa/56 päivää) javoidaanko jaksoa yhdistää toiseen aikuiskoulutustukijaksoon (enintään 7 tuetontapäivää).

Määräaikaisen olosuhdemuutoksen sääntöä käytetään aikuiskoulutustuenlainatakauksessa ulkomaan opintojaksoissa, eli kun on kyse siitä, mille ajallemyönnetään ulkomailla opiskelun lainatakaus (1.8.2017 alkaen 800 e/kk). Ulkomaillaopiskelun mukainen lainatakaus myönnetään kuukaudelle, jolta opiskelija on oikeutettuaitu-lainatakaukseen, jos siinä on vähintään 18 ulkomaiseen opiskelujaksoon kuuluvaakalenteripäivää.

Esimerkki

Opiskelija saa aitu-lainatakauksen koko lukuvuodelle, syyskuusta toukokuunloppuun. Hän lähtee ulkomaan vaihtoon ajalla 17.1.–20.5. Ulkomaanjaksonaikana helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa on kussakin vähintään 18ulkomaan jaksoon kuuluvaa päivää, joten aitu-lainatakaus on 800 e/kk helmi-toukokuulta. Tammikuussa ei ole vähintään 18:a ulkomaan jaksoon kuuluvaapäivää, joten tammikuun aitu-lainatakaus on 650 e/kk.

Estävät etuudet. Aikuiskoulutustukeen liittyvä opintolainan lainatakaus voidaan evätäopintotuen estävien etuuksien perusteella. Lue tarkemmin estävistä etuuksista.

Jos opiskelija saa opintotuen estävää etuutta kuukaudelta, jolta hän muutoin onoikeutettu aitu-lainatakaukseen, estävä etuus estää lainatakauksen myöntämisensen kuukauden alusta alkaen, jossa on vähintään 18 estävän etuuden saamisaikaankuuluvaa kalenteripäivää. Estävän etuuden päättyessä aitu-lainatakaus voidaanmyöntää sen kuukauden alusta alkaen, jossa on estävän etuuden saamisaikaankuuluvia kalenteripäiviä vähemmän kuin 18 ja jossa on aikuiskoulutustukijaksoonkuuluvia kalenteripäiviä vähintään 18.

Tukiajan laskenta ennen 1.8.2014. Ennen opintotuen 1.8.2014 lainmuutostaaikuiskoulutustuen lainatakauksen tukiajan laskennassa käytettiin aiemmin voimassaolleita sääntöjä (täydet kuukaudet ja 18 päivää). Lainatakausaikaa laskettaessamääritetään ensin täydet opiskelukuukaudet (jakson alkamispäivästä seuraavankuukauden samannumeroista kalenteripäivää edeltävään päivään), jonka jälkeensovelletaan 18-päivän sääntöä. Aikuiskoulutustuen lainatakaus myönnetääntäysille kuukausille tai 9,5 kuukaudelle. Puolen kuukauden lainatakaukseen ovatoikeutettuja vain ammatillista perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Oikeus puolenkuukauden lainatakaukseen muodostuu, kun yhdeksän täyden kuukauden lisäksiaikuiskoulutustukiaikaa on 15–24 päivää. Puolen kuukauden lainatakaus voi kohdistua

216


mille tahansa kalenterikuukaudelle. Puolen kuukauden tukea ei myönnetä enää1.8.2014 alkaen.

Opintolainan takaussaatava Jos opiskelijan aiempi opintolaina on takaussaatavanperusteella Kelan perittävänä, opintolainan valtiontakauksesta annetaanhylkäävä päätös. Opiskelijalle lähetetään päätöksen mukana liite ’Lainatakauksenpoikkeuksellinen myöntäminen’, jossa annetaan ohjeet erityisten syiden esittämiseksi.Maksuhäiriö ei estä opintolainan valtiontakauksen myöntämistä 1.8.2017 alkaen. Luetarkemmin opintolainan takaussaatavan vaikutuksesta.

Hakeminen. Aikuiskoulutustukeen liittyvän opintolainan valtiontakaushakemuksenvoi jättää Kelaan tai Työllisyysrahastoon. Hakemuksen katsotaan tulleen vireille myössilloin, kun opiskelija jättää hakemuksen oppilaitokseen.

Jos opiskelijalle myönnetään aikuiskoulutustuki ja hän on samanaikaisesti hakenutopintotukea, hylkää opintotuen vastuuyksikkö opintorahan ja/tai asumislisän. Josopiskelija ilmoittaa opintotukihakemuksessaan hakevansa myös opintolainanvaltiontakausta, käsitellään hakemus aikuiskoulutustukeen liittyvänä opintolainanvaltiontakaushakemuksena.

Työllisyysrahasto lähettää Kelalle aikuiskoulutustukitiedot, jotka ovat Kelassakyseltävissä.

1.7.4.2 Opintolainan takaussaatavan vaikutusOpintolainan takaussaatava

Opiskelijan kuuleminen

Jos opiskelijan opintolaina on takaussaatavan perusteella Kelan perittävänä,opintolainan valtiontakauksesta annetaan hylkäävä päätös. Opiskelijalle lähetetäänpäätöksen mukana liite 'Lainatakauksen poikkeuksellinen myöntäminen', jossaannetaan ohjeet erityisten syiden esittämiseksi.

Opiskelija voi esittää selvityksen erityisistä syistä takauksen saamiseksi. Josopiskelija lyhentää takaussaatavan perusteella Kelan perittävänä olevaa opintolainaamaksusuunnitelman mukaisesti tai jos opiskelija on velkajärjestelyssä ja on hoitanutvelkojaan velkajärjestelyn maksuohjelman mukaisesti tai jos hän on esittänythyväksyttäviä erityisiä syitä, hänelle voidaan myöntää takaus. Jos opiskelija onotsikoinut selvityksensä valitukseksi, niin asiasta pyydetään Itäisen vakuutuspiirinopintotukiryhmän lausunto.

Itäisen vakuutuspiirin opintotukiryhmä lausunto

Kun opiskelija esittää erityisiä syitä takauksen saamiseksi, vastuuyksikön on ennenpäätöksen antamista pyydettävä asiasta lausunto. Takauspäätös tai uusi hylkäyspäätösannetaan asianomaisessa vastuuyksikössä itäisen vakuutuspiirin opintotukiryhmänlausunnon mukaisesti.

Jos opiskelijalle myönnetään Itäisen vakuutuspiirin opintotukiryhmän lausunnonperusteella lainatakaus takaussaatavaperinnästä huolimatta, myönnetään lainatakausalkuperäisen päätöksen alkamisajasta lukien.

Jos opiskelija ei esitä selvityksessään mitään erityisiä syitä, hakemus hylätään.Lausuntoa ei tällöin tarvita.

217


Lausunto pyydetään myös aina silloin, kun opiskelija on saanut opintolainanvaltiontakauksesta hylkäävän päätöksen takaussaatavaperinnän perusteellaja hän valittaa tästä päätöksestä opintotuen muutoksenhakulautakunnalletai vakuutusoikeudelle. Itäisen vakuutuspiirin opintotukiryhmä liittää näissävalitustilanteissa lausuntoonsa yksityiskohtaiset tiedot opiskelijan takaussaatavasta.Lausunto liitteineen liitetään mukaan vastuuyksikön lausuntoon muutoksenhakuasteelleja lähetetään tiedoksi myös muutoksenhakijalle.

Erityiset syytErityisinä syinä voidaan ottaa huomioon syyt, jotka ovat johtaneet takaussaatavansyntymiseen. Tällaisina syinä voidaan pitää esimerkiksi seuraavia tilanteita:

Hakija on velkajärjestelyssä ja noudattaa maksuohjelmaa tai muu erityinen syy, kutenesimerkiksi

• opintolainan takaussaatava on aiheutunut takaajana maksetusta velasta• opintolainan takaussaatava on aiheutunut avio- tai avoliiton päättymiseen

liittyvistä taloudellisista järjestelyistä tai sairauden aiheuttamasta velanhoitokyvynheikkenemisestä taikka

• opintolainan takaussaatava on aiheutunut yritystoimintaan liittyvästä velasta.

Lainatakauksen hakijalta edellytetään yleensä lisäksi, että opiskelija on tehnyttakaussaatavana olevasta lainasta maksusuunnitelman, jota hän on noudattanut.

Lainatakausta harkittaessa tulee ottaa huomioon myös hakijan tosiasiallinenlainanhoitokyky ja suunnitellun koulutuksen vaikutus hakijan mahdollisuuksiinsuoriutua taloudellisista velvoitteistaan. Jos riski uuden lainan joutumisesta takaajanmaksettavaksi arvioidaan huomattavan suureksi, lainatakausta ei myönnetä, vaikkaerityisiä syitä olisikin. Velkaantumisen syynä ei ole saanut olla myöskään henkilönerityinen huolimattomuus.

Lainatakauksen myöntäminen toimeentulotukiasiakkaalle Toimeentulotukea hakevalta opiskelijalta edellytetään opintolainan käyttämistä.

Jos Kelan perustoimeentulotukea saanut tai hakenut opiskelija (tarkista asia HEKYltätai Oiwassa) hakee

• opintolainan valtiontakausta ja hänellä on lainatakauksen myöntämisen estävätakausvastuuvelka

• opintolainan valtiontakauksen poikkeuksellista myöntämistä, kun lainatakaus onaiemmin hylätty takausvastuuvelan vuoksi,

pyydä kaikissa tilanteissa Itäisen vakuutuspiirin opintotukiryhmän lausunto ennen laina-asian ratkaisemista. Lausunto pyydetään myös silloin, kun opiskelija ei esitä mitäänerityistä syytä lainatakauksen myöntämiseen.

Maksuhäiriön vaikutus

Maksuhäiriö ei estä opintolainan valtiontakauksen myöntämistä 1.8.2017 alkaen.Maksuhäiriötietoa ei tutkita myöskään takautuvissa tarkistuksissa.

218


1.7.4.3 Takauksen myöntäminenOpintolainan valtiontakaus myönnetään, kuten muukin opintotuki, yleensä kokoopiskeluajalle, mutta varsinainen takauspäätös annetaan pääsääntöisesti enintäänlukuvuodeksi kerrallaan.

• Takaukseen voi liittyä lukuvuotta edeltävää kesä- ja heinäkuuta koskevavaltiontakaus.

• Jos opiskelu kestää enintään 12 kuukautta, opintolainan valtiontakaus voidaanmyöntää kuitenkin kerralla koko opiskeluajalle.

Jos opiskelija on hakenut lainatakausta koko opiskeluajalle, ja hän hakee opintotukea(opintorahaa) opintolinjan säännönmukaisen tukiajan ulkopuolisille kesäkuukausille,opiskelijalle myönnetään lainatakaus, vaikka hän ei olisi sitä kesätukihakemuksessaanhakenut. Lainatakausta ei kuitenkaan myönnetä, jos opiskelija nimenomaisesti ilmoittaa,että ei hae lainatakausta kesäkuukausille.

Ulkomailla suoritettavien opintojen ajalle opiskelijalle myönnetään ulkomaan opintojenmääräinen eli korotettu lainatakaus, jos opiskelijalle on aiemmin jo myönnettylainatakaus kyseiselle ajanjaksolle tai opiskelija on hakenut lainatakausta kokoopiskeluajalle.

Etuuspäätös takauksen osaltaOpiskelijalle kerrotaan takaukseen liittyvät asiat opintotuen etuuspäätöksessä. Etuudenmäärä -kohdassa mainitaan opintorahan ja asumislisän lisäksi lainatakaus. Tarkemmintakausta ja opintolainan hakemista on selostettu kohdassa Lainatakaus ja opintolainannostaminen. Siinä on taulukko, jossa kerrotaan takauksen mukaiset lainaerät ja niidennostopäivät. Lisäksi opiskelijalle kerrotaan, että myös takausta tullaan tarkistamaanolosuhteiden muuttuessa. Tarkistuspäätöksessä kerrotaan, korottuuko vai pieneneekötakaus sekä pääsääntöisesti myös muutoksen suuruus. Päätöksen liitteenä on myöstiedote "Tärkeitä asioita opintolainasta ja sen takauksesta".

Takauksen tarkistaminenOpintolainan valtiontakaus on opintotuen osa kuten opintoraha ja asumislisä.Lainatakausta koskevat samat opintotuen tarkistamista koskevat säännökset kuinmuutakin opintotukea. Kun opiskelija ei ole vielä hakenut lainaa pankista eikä pankkisiis ole varannut takausta käyttöönsä, myönnettyä takausta voidaan korottaa, pienentäätai se voidaan kokonaan lakkauttaa.

Jos opiskelija on hakenut opintolainaa ja takaus on pankin käytössä eli pankki onvarannut takauksen, takauksen pienentäminen tai lakkauttaminen voi koskea vaintulevia lainaeriä eli niitä osanostoeriä, joiden ensimmäistä nostopäivää (miinusviisi pankkipäivää) ei ole vielä ohitettu. Tarkistus on siis tehtävä viimeistään viisipankkipäivää ennen kunkin nostoerän ensimmäistä nostopäivää, jotta pankille jää aikaatoteuttaa takauksen muutoksen vaikutukset opintolainaan.

Kun lainan viimeinen nostopäivä on ohitettu, takauksen mukaista lainaa ei voi enäänostaa. Takausta voidaan kuitenkin korottaa ja korotusosuuden mukaisen lainan voipankista hakea.

Lue lisää lainan nostamisesta.

219


1.7.4.4 Lainan nostaminenLainan hakeminen pankista

Opintotukipäätöksessä ja sen liitteessä opiskelijalle kerrotaan lainatakaukseen liittyvätasiat. Pankkia varten ei ole enää erillistä paperista takauspäätöstä. Pankki saalainatakausta koskevat tiedot suoraan Kelasta (ns. sähköinen lainatakaus) sen jälkeen,kun opiskelija on hakenut opintolainaa pankista ja pankki tämän perusteella varaaKelasta takauksen käyttöönsä.

Opintolaina annetaan pankista Kelan vahvistaman kaavan mukaista velkakirjaavastaan. Opiskelijalle myönnetään normaalisti yhdestä pankista yksi opintolaina, jonkamäärää lisätään myönnetyllä uudella lainaerällä. Jos eri opintojen välissä on pidempiaika, samastakin pankista voidaan myöntää uusi opintolaina.

Lainan nostoerätOpintolaina on nostettava sen lukuvuoden aikana, jota varten valtiontakaus onmyönnetty (poikkeuksena erityismääräykset lainan nostamisesta).

Opintolaina nostetaan

• yhtenä eränä, jos laina on myönnetty– ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettavaan tutkintoon– tieteellisiin jatko-opintoihin– aikuiskoulutustuen saajalle tai– enintään 12 kuukautta kestäviin opintoihin

• muissa kuin edellä mainituissa opinnoissa kahdessa erässä– syyslukukauden lainaerä aikaisintaan 1 päivänä elokuuta– kevätlukukauden lainaerä aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta

31.7.2017 asti toisen asteen oppilaitoksissa oppilaitoksessa harjoitettaviin opintoihinmyönnetty opintolaina nostetaan neljässä erässä.

• elo-, syys- ja lokakuulle tarkoitetut lainaerät aikaisintaan 1 päivänä elokuuta,• marras- ja joulukuulle tarkoitetut lainaerät aikaisintaan 1 päivänä marraskuuta,• tammi- ja helmikuulle tarkoitetut lainaerät aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta ja• maalis-, huhti-, touko-, kesä- ja heinäkuulle tarkoitetut lainaerät aikaisintaan 1

päivänä maaliskuuta

Laissa on määritelty ainoastaan lainan aikaisimmat mahdolliset nostopäivät. Lainaa saanostaa näiden ajankohtien jälkeen ja useammatkin erät yhtä aikaa takauspäätöksenmukaisena aikana edellyttäen, että opinnot jatkuvat. Takautuvissa ratkaisuissaensimmäinen nostoerä voi sisältää useammankin edellä tarkoitetun nostoerän. Joslainan tai lainan nostoerän ensimmäinen nostopäivä ei ole pankkipäivä, lainan saanostaa viimeistään seuraavana pankkipäivänä.

Jos takausta annettaessa on tiedossa, että opinnot päättyvät sen lukuvuoden aikana,jolle takaus annetaan tai opintotukea haetaan vain määräajaksi, lainan viimeinennostopäivä on opintojen tai opintotuen päättymispäivä. Jos opinnot jatkuvat seuraavanalukuvuonna, lainan viimeinen nostopäivä on lukuvuoden viimeinen päivä eli 31.7.

220


Erityismääräykset lainan nostamisesta• Kun päätös sisältää valtiontakauksen lukuvuotta edeltävää kesä- ja heinäkuuta

varten, lainan ensimmäisen erän saa nostaa jo niiden kuukausien aikana.• Kun takaus on annettu edellä tarkoitetulla tavalla enintään 12 kuukauden

opintoihin, laina on nostettava näiden kuukausien aikana.• Jos takauksen antamisesta opintojen tai lukuvuoden päättymiseen on aikaa

vähemmän kuin kaksi kuukautta tai takaus annetaan lukuvuoden tai opintojenpäätyttyä, opintolaina on nostettava viimeistään kahden kuukauden kuluttuatakauksen antamisesta.


Lainan nostaminen opintotuen maksun päättymisen jälkeenOpintolainaa ei saa nostaa opintojen päättymisen tai keskeyttämisen jälkeen(huomaa poikkeus edellä, jos takauspäätös annettu opintojen päättymisen jälkeen).Opiskelun loppuessa lakkautetaan opintorahan ja asumislisän lisäksi myösvaltiontakaus. Opiskelun lopettamisen jälkeen ei saa nostaa niitä lainaeriä, jotka olivatjääneet nostamatta ennen opintojen päättymistä tai keskeytymistä. Jos opiskelija onkuitenkin ehtinyt nostaa lainaerän ennen kuin tieto opintojen lopettamisesta on saatuKelaan ja lainatakaus lakkautetuksi, takaus nostettujen lainaerien osalta on voimassa.

Kun Kela saa tiedon opintojen päättymisestä tai keskeytymisestä, Kela välittäänostokiellon siihen pankkiin, josta opiskelija on hakenut lainaa (pankki, joka onvarannut takauksen). Nostokielto päivitetään pankin järjestelmään välittömästi, jonkajälkeen opiskelija ei saa nostaa opintolainaa lainkaan. Jos opiskelija ei ole hakenutlainaa (mikään pankki ei ole varannut takausta käyttöönsä), opintojen päättymis- taikeskeytystiedon perusteella lainatakaustiedot poistetaan Kelan opintotukijärjestelmästäeikä pankki voi tämän jälkeen varata takausta.

Jos opintotuki lakkautetaan muusta syystä kuin valmistumisen tai opintojenkeskeyttämisen perusteella tai tuki peruutetaan joltain ajalta hakijan pyynnöstä(opiskelu siis jatkuu), opiskelijalla ei ole opintotuen lakkaamisesta tai perumisestalukien oikeutta lainatakaukseen eikä lakkautuksen tai perumisen jälkeisiä lainaeriäsaa nostaa. Jos opiskelija on ehtinyt nostaa lainan, johon hän ei olisi enää oikeutettutuen lakkautuksen tai perumisen perusteella, takaus on kuitenkin voimassa jo nostetunlainan osalta. Koska opiskelija jatkaa opintojaan, hän saa nostaa lakkautusta taiperumista edeltävät nostamatta olevat lainaerät, joihin hänellä on oikeus.

1.7.4.5 Koron pääomittaminenOpintolainan erääntyvät korot lisätään opintolainan pääomaan (pääomitetaan)

• niinä lukukausina, joilta opiskelija saa opintotukea (myös aikuiskoulutustuenlainatakausta) sekä

• vielä yhden kerran välittömästi tällaista lukukautta seuraavana lukukautena.

Korkoja ei pääomiteta, jos opiskelija saa pelkästään aikuiskoulutustukea. Jos hänelle onmyönnetty myös opintolainan lainatakaus, korot pääomitetaan.

Markkinaehtoisten opintolainojen korot lisätään lainapääomaan kunakin vuonnakesäkuussa ja joulukuussa. Pankki huolehtii koron pääomittamisesta eikä opiskelijan

221


tarvitse sitä erikseen pyytää. Opiskelija saa koron pääomittamisesta ilmoituksenpankilta. Kun korko lisätään opintolainan pääomaan, opiskelija ei voi maksaa sitä itse.Sen sijaan opiskelija voi halutessaan lyhentää lainapääomaa esimerkiksi pääomitettuakorkoa vastaavalla määrällä.

Lukuvuodesta 2014–2015 (korkokaudesta 16.6.–15.12.2014) alkaen opintolainan korotpääomitetaan kokonaan. Tämä koskee kaikkia opintolainoja, siis myös niitä lainoja,joiden korot pääomitettiin osittain lukuvuoden 2013–2014 loppuun asti.

Lukuvuosina 2003–2004 - 2013–2014 myönnetyissä markkinaehtoisissa opintolainoissavaltiontakauksen voimassaolon edellytyksenä oli, että luottolaitos lisäsi puolivuosittainopintolainan pääomaan vuosipuoliskon aikana erääntyvät korot siltä osin kuin korko ylittiyhden prosentin lainapääomasta.

Pankki veloitti opiskelijalta hänen itsensä maksettavan osan korosta (1 %:n korko).Loppuosan korosta pankki lisäsi lainapääomaan. Erääntyvä korko pääomitettiinkuitenkin kokonaisuudessaan, jos koronmaksupäivänä lainansaajan maksettavaksituleva korko oli vähemmän kuin 15 euroa. Tämä menettely oli voimassa viimeisenkerran 15.6.2014 päättyvällä korkokaudella.

Lukuvuotta 2003–2004 aiemmalle ajalle myönnettäviin opintolainoihin ei sovellettukoron osittaista pääomittamista koskevia säännöksiä ei sovellettu, vaan niiden korot onpääomitettu kokonaan..

1.7.4.6 Vanhat korkotukilainat

Korkotukilainojen valtiontakausaika on päättynyt 30.9.2018

Kumotun opintotukilain (28/72) nojalla myönnettyjen korkotukilainojen valtiontakausaikaon päättynyt 30.9.2018. Koska korkotukilainojen valtiontakausaika on päättynyt, Kela eienää maksa niitä takaajana pankille.

Opintolainoihin, jotka on myönnetty kumotun opintotukilain (28/72) nojalla, sovellettiinedellä mainitun lain säännöksiä muun muassa opintolainan takaisinmaksuun. Vanhojenopintolainojen ensimmäinen lyhennyserä oli maksettava kahden vuoden kuluttuaopintojen päättymiskuukautta lähinnä seuraavasta koronmaksupäivästä lukien,kuitenkin viimeistään 10 vuoden kuluttua ensimmäisestä lainan nostamista seuraavastakoronmaksupäivästä lukien.

Takaisinmaksuaika oli kaksi kertaa se aika, joksi opintolainaa on nostettu, kuitenkinenintään 14 vuotta. Laina-aika oli enintään 24 vuotta lainan nostamista lähinnäseuraavasta koronmaksupäivästä lukien. Viimeiset korkotukilainat myönnettiinlukuvuonna 1993 - 1994, joten viimeisten korkotukilainojen laina-ajan enimmäiskestopäättyi 30.9.2018.

1.7.4.7 TakausvastuuPankilla on oikeus vaatia laina heti kokonaisuudessaan takaisin maksettavaksi, joslainansaaja on laiminlyönyt koron tai lyhennysmaksun suorittamisen ja jos eräpäivästä

222


on kulunut vähintään kolme kuukautta. Pankin on ilmoitettava vähintään kuukauttaennen irtisanomista laiminlyönnistä Kelalle.

Jos lainansaaja on kuollut, luottolaitos voi esittää maksuvaatimuksen Kelalle.Opintolaina katsotaan kokonaan erääntyneeksi, kun maksuvaatimus on esitetty.Luottolaitos voi esittää maksuvaatimuksensa myös silloin, kun tuomioistuin onvahvistanut yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993) tarkoitetunmaksuohjelman tai Kela antanut suostumuksensa vapaaehtoiseen sopimukseenvelkajärjestelystä.

Perintäkeskus huolehtii takausvastuuasioista ja niihin liittyvästä neuvonnasta sekätakausvastuusaatavien perinnästä.

Katso tarkemmin Opintolainan takausvastuuperinnän etuusohje.

1.7.5 Taloudellinen tarveharkintaOpiskelijan omat tulot vaikuttavat siihen, kuinka monelta kalenterivuoden kuukaudeltahän voi nostaa opintotukea.

Opiskelijan vanhempien tulot voivat tietyissä tapauksissa vaikuttaa opiskelijanopintorahan, opintorahan oppimateriaalilisän ja asumislisän määrään sekä yleensäopintotuen saamiseen.

Opiskelijan puolison tulot eivät vaikuta opintotukeen.

1.7.5.1 Opiskelijan omat tulotOpiskelijan omina tuloina otetaan huomioon (OTL 65/1994 17 §)

• tuloverolain (1535/1992) mukaiset veronalaiset ansio- ja pääomatulot (paitsiopintoraha)

• ulkomailta saadut tulot, jos vastaavanlaiset tulot Suomessa saatuina olisivatveronalaisia.

Vuositulona huomioidaan myös verovapaa apuraha mutta vain silloin, kun apurahaon maksettu vuonna 2018 tai aiemmin. Tämä ei kuitenkaan koske ulkomaiseenopiskelijavaihtoon tarkoitettuja apurahoja. Veronalaiset apurahat ovat jatkossakinopiskelijan vuosituloa ja ne huomioidaan verotustietoihin sisältyvinä tuloina samoinkuin muut veronalaiset tulot. Vuonna 2019 ja sen jälkeen maksetuista veronalaisistaapurahoista ei vähennetä menoja tai muitakaan vähennyksiä. Veronalaiset tulothuomioidaan bruttomääräisinä ja se koskee myös veronalaisia apurahoja.

Myös Verohallinto ilmoittaa Kelalle apurahatietoja. Verohallinnon Kelalle ilmoittamatverovapaat apurahat huomioidaan tukivuoden 2018 ja aiempien vuosien vuositulona,jos opiskelija ei ole itse ilmoittanut Kelalle apurahoja. Verohallinnon ilmoittamaaapurahaa ei kuitenkaan huomioida tukivuoden 2018 ja aiempien vuosien tulovalvonnanohjelmallisessa käsittelyssä, jos opiskelijalla on opintotukitietojen mukaan opintojaksoulkomailla tulovalvontavuonna tai sitä seuraavana vuonna.

Lue lisää apurahojen huomioimisesta opiskelijan omina tuloina.

223


Vuositulorajoja korotetaan joka toinen vuosi ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti.Ensimmäinen korotus tehtiin tukivuoden 2018 vuositulorajoihin. Tulorajoja ei kuitenkaanalenneta, vaikka ansiotasoindeksi pienenisi.

Tulojen tarkistusTuloja ei tutkita opintotukea haettaessa, vaan tulovalvonta tehdään verotustietojenperusteella jälkikäteen. Opiskelijan on itse seurattava tulojaan. Poikkeuksellisestiopiskelijan on kuitenkin ilmoitettava Kelalle ulkomailta saadut tulot ja apurahat muttavain silloin, kun apuraha on maksettu vuonna 2018 tai aiemmin.

Opiskelijan on aina ilmoitettava ulkomailta saadut tulot huolimatta siitä, että niitä voisisältyä myös Verohallinnolta saatuihin tulotietoihin. Jos sekä opiskelija että Verohallintoilmoittavat ulkomailta saatuja tuloja, niistä käytetään määrältään suurempia.

Verohallinnolla on tiedossa tiettyjä ulkomailta saatuja tuloja, jotka on huomioituverotuksessa, mutta joita Verohallinto ei saa ilmoittaa Kelalle. Käyttökielto koskeeulkomaan tulon määrää, mutta Verohallinto voi ilmoittaa Kelalle henkilöt, joilla tällaisiatuloja on.

Jos tieto käyttökiellonalaisista ulkomaan tuloista sisältyy opintotuen saajanverotustietoihin, tapaus ohitetaan tulovalvonnan eräajossa ja asia ratkaistaantapahtumakäsittelyssä. Tapausta ei kuitenkaan ohiteta, vaan se ratkaistaan eräajossa,jos opiskelijan tuloseurantatuloissa on rekisteröityjä ulkomaan tuloja kyseiseltävuodelta. Tällöin oletetaan, että opiskelija on jo itse ilmoittanut meille ulkomaan tulonsa.

Tällä perusteella tulovalvonnan eräajossa ohitetuista tapauksista muodostetaanOiwa-työ, jonka perusteella käsittelijä pyytää opiskelijalta verotuspäätöksen, jossa onulkomailta saatujen tulojen määrä. Jos verotuspäätöstä ei saada, voidaan ulkomaantulot selvittää muun selvityksen perusteella.

Kun käyttökiellonalaisia tapauksia on selvitetty, niissä on ollut tapauksia, joissaulkomaan tulojen määrä on sisältynyt tulovalvonnassa käytettäviin verotustietoihin. Voittällöin ratkaista tulovalvonnan verotustiedoilla.

Jos opiskelija ei toimita verotuspäätöstä tai muuta selvitystä, tukivuoden koko opintotukiperitään takaisin. Opiskelijalle rekisteröidään Tuloseurantatulojen ulkomaan tulojenmääräksi 25 000 euroa, minkä jälkeen etuuskäsittelijä ratkaisee tulovalvonnan.

1.7.5.2 VuositulorajaJokaiselle opintotukea nostaneelle opiskelijalle määritellään kalenterivuosittain ns.vuosituloraja (OTL 65/1994 17 § 1 mom.). Vuositulorajoja korotetaan joka toinen vuosiansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti. Ensimmäinen korotus tehtiin tukivuoden 2018ja 2019 vuositulorajoihin. Tulorajoja ei kuitenkaan alenneta, vaikka ansiotasoindeksipienenisi(OTL 65/1994 17 a §). Jos opiskelija on saanut opintotuen lisäksi muita tulojavuodessa korkeintaan vuositulorajan verran, opintotukea ei peritä takaisin. Opiskelijavoi saada vuositulorajan verran tuloja milloin tahansa kalenterivuoden aikana.

Jos opiskelijan toteutuneet vuositulot ylittävät vuositulorajan (vapaan tulon), opintotukeaperitään takaisin. Opintotukea ei kuitenkaan peritä takaisin, jos vuositulorajan ylitysjohtuu kokonaan ennen opintojen aloittamiskuukautta tai opintojen päättymiskuukaudenjälkeen saaduista tuloista (OTL 65/1994 17 § 2 mom.). Lue lisää opintonsa aloittaneentai valmistuneen opiskelijan tulovalvonnasta

224


Vuosituloraja vaihtelee sen mukaan, kuinka monelta kuukaudelta vuodessa opiskelijaon nostanut opintotukea. Opiskelijalla voi olla tuloja vuonna 2020 ja 2021

• 696 euroa (667 euroa vuonna 2018 ja 2019 ja aiemmin 660 euroa) jokaistakuukautta kohden, jolloin hän on saanut opintorahaa tai asumislisää

• 2 078 euroa (1 990 euroa vuonna 2018 ja 2019 ja aiemmin 1 970 euroa)jokaista kuukautta kohden, jolloin hän ei ole saanut opintorahaa tai asumislisää(opintolainatakauksen hän on voinut saada). (OTL 65/1994 17 § 1 mom.)

Jos opiskelijalla on kalenterivuoden aikana esimerkiksi 9 tuellista kuukautta ja 3tuetonta kuukautta, hänen vuositulorajansa (vapaa tulonsa) on 12 498 euroa (11 973euroa vuonna 2018 ja 2019 ja aiemmin 11 850 euroa).

Vuositulorajat vuonna 2020 ja 2021Vuositulorajat vuonna 2020 ja 2021

Tukikuukausia Vuosituloraja Tukikuukausia Vuosituloraja

1 23 554e 7 15 262 e

2 22 172 e 8 13 880 e

3 20 790 e 9 12 498 e

4 19 408 e 10 11 116 e

5 18 026 e 11 9 734 e

6 16 644 e 12 8 352 e

Vuositulorajat vuonna 2018 ja 2019Vuositulorajat vuonna 2018 ja 2019


1 22 557e 7 14 619 e

2 21 234 e 8 13 296 e

3 19 911 e 9 11 973 e

4 18 588 e 10 10 650 e

5 17 265 e 11 9 327 e

6 15 942 e 12 8 004 e

Vuosituloraja 31.12.2017 saakkaVuosituloraja 31.12.2017 saakka


1 22 330 e 7 14 470 e

2 21 020 e 8 13 160 e

3 19 710 e 9 11 850e

225


4 18 400 e 10 10 540 e

5 17 090 e 11 9 230 e

6 15 780 e 12 7 920 e

Vuosien 2007–2017 tulovalvonnoissa käytetään vuositulorajoja, jotka ovat olleetvoimassa 31.12.2017 saakka.

Opiskelijan tulee itse huolehtia siitä, ettei hänen toteutunut vuositulonsa ylitävuositulorajaa. Opiskelija voi vaikuttaa vuositulorajaansa

• hakemalla tukea vain joillekin opiskelukuukausista• perumalla tuen haluamiltaan kuukausilta• palauttamalla tukea vapaaehtoisesti tukivuotta seuraavan huhtikuun loppuun

mennessä. (OTL 65/1994 17 § 3 mom.)

Joissain harvinaisissa tilanteissa (Kelan virheen vuoksi) voidaan asiakkaalle antaa lupapalauttaa vapaaehtoinen palautus myöhässä. Asiaa koskeva ohje löytyy opintotuenteknisestä ohjeesta

Tuen vapaaehtoinen palauttaminen ja vuosituloraja (vapaa tulo)Jos opiskelija palauttaa tukea vapaaehtoisesti nostaakseen vuositulorajaansa (vapaatatuloaan), hänen on palautettava kuukauden opintotuki kokonaisuudessaan (opintorahaja/tai asumislisä). Opiskelija palauttaa opintotuen nettomääräisenä eli sen suuruisenakuin se on hänelle maksettu. Opiskelijan on palautettava opintotuki vapaaehtoisestitukivuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Opiskelijan on maksettava vapaaehtoinen palautus viimeistään 30.4. Maksun eräpäivävoi olla 30.4., vaikka kyseinen päivä ei olisi pankkipäivä. Palautus on tällöin tehtyajoissa, vaikka se tulisikin Kelan tilille vasta toukokuun puolella esimerkiksi pankkienvälisen rahaliikenteen viiveiden vuoksi.

Opiskelija voi tehdä vapaaehtoisen palautuksen vuositulorajan korottamiseksi jokoKelan asiointipalvelussa tai paperisella lomakkeella OT 16. Opiskelijan on merkittäväilmoitukseen, minkä kuukauden/kuukausien opintotuen hän haluaa palauttaa.Vuositulorajan korottamiseksi opiskelijan on palautettava sekä opintoraha ettäasumislisä kokonaisuudessaan. Opiskelija saa asiointipalvelussa tuen palautukseentarvittavat tiedot tai voi halutessaan palauttaa tuen heti verkkopankin kautta.Jos opiskelijan ilmoitus tulee paperilomakkeella, käsittelijä lähettää opiskelijallevapaaehtoisen palautuksen maksulomakkeen. Takaisinmaksulomakkeella kerrotaan,että opintotuen voi palauttaa tukivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.

Vapaaehtoista palautusta ei voi perua; palautettu tuki voidaan myöntää uudelleen vainopintotuen hakuaikaa noudattaen. Jos opiskelija on palauttanut esimerkiksi marraskuuntuen, se voidaan myöntää hänelle uudelleen vain, jos tätä koskeva hakemus onsaapunut kyseisen marraskuun aikana.

Jos opiskelija haluaa perua vapaaehtoisen palautuksen, jonka hän on jo maksanut,hänelle kerrotaan, että opintotukilain mukaan vapaaehtoista palautusta ei voi perua. Josopiskelija haluaa asiasta päätöksen, häntä pyydetään tekemään hakemus (opiskelijankirjallisena tekemä vaatimus voidaan myös katsoa hakemukseksi). Hakemus hylätään,koska opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukaudenalusta lukien (OTL 65/1994 23 § 3 mom.). Lisäksi hylkäysperusteena käytetäänsitä, että vapaaehtoista palautusta ei voi perua, koska opintotukilain 7 b §:n mukaan

226


vapaaehtoisesti takaisinmaksettu opintoraha ja asumislisä voidaan myöntää uudelleenvain opintotuen yleistä hakuaikaa noudattaen (OTL 65/1994 7 b § 2 mom.).

Jos opiskelijalla on opintotuen liikamaksua, hän ei voi asiointipalvelussa valita kyseistäkuukautta palautettavaksi. Jos opiskelija tästä syystä vapaaehtoisesti palauttaaväärän kuukauden, palautus voidaan kohdistaa liikamaksun perintään. Palautusvoidaan kohdistaa uudelleen tai maksaa takaisin opiskelijalle myös silloin, kunopiskelija on tehnyt virheen tukikuukauden valinnassa tai palautuksen maksamisessa.Opiskelijan on ilmoitettava asiasta heti virheellisen palautusmaksun jälkeen.Käsittelijä tekee Toimeksianto-työn Oiwaan Vero- ja kirjanpitoryhmän työjonoon:Maksujenhallintaryhmä / Verotus- ja etuustilien korjaukset 23410 -työjono.

Jos opiskelija palauttaa opintotukea vapaaehtoisesti esim. liian myöhään tai hänei palauta kuukauden tukea kokonaisuudessaan, palautus ei nosta opiskelijanvuositulorajaa. Tällöin käsittelijä ilmoittaa opiskelijalle asiasta kirjeellä OTI15 ja maksaavirheellisesti palautetut tuet takaisin opiskelijalle selvityksen jälkeen. Käsittelijä selvittääesimerkiksi sen, ettei vapaaehtoisella osapalautuksella ole hyvitetty mahdollista samalleajalle muusta syystä kohdistuvaa liikamaksua. Jos vapaaehtoisella osapalautuksellaon vähennetty muusta syystä johtuvaa takaisinperittävää määrää, osapalautusta ei saamaksaa takaisin opiskelijalle.

Jos opiskelija palauttaa kuukauden opintotukea vapaaehtoisesti alle 5 euroa liikaatai liian vähän, erotus tasataan ohjelmallisesti muista toimintamenoista. Alle 5 euroaliikaa palautettua opintotukea ei siis makseta takaisin asiakkaalle (jollei hän sitäerikseen vaadi). Toisaalta alle 5 euroa vajaaksi jäävässä opintotuen vapaaehtoisessapalautuksessa asiakasta ei pyydetä palauttamaan erotusta.

Opintotuen vapaaehtoisten palautusten määräaika on ollut 1.1.1998 voimaan tulleessavuositulomallissa seuraavanlainen:

• tukivuodesta 2019 alkaen: tukivuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuunmennessä

• tukivuodesta 2013 alkaen: tukivuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuunmennessä

• tukivuodet 2000-2012: tukivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuunmennessä

• tukivuonna 1999: tukivuotta seuraavan vuoden elokuun loppuun mennessä(poikkeuslaki)

• tukivuonna 1998: tukivuoden loppuun mennessä

Takaisinperittävien tukien vaikutus vuositulorajan laskentaanKuukausi katsotaan tulovalvonnassa tuettomaksi aina, jos opiskelijalla ei ole ollutlainkaan oikeutta saamaansa opintotukeen (etuuspäätöksen on oltava lainvoimainen).Tällainen kuukausi katsotaan tuettomaksi myös silloin, jos opiskelija ei ole maksanuttakaisinperittävää määrää kokonaisuudessaan takaisin vapaaehtoisen palautuksenmääräaikaan mennessä tai takaisinperinnästä on luovuttu osittain tai kokonaan.

Tuettomaksi kuukaudeksi katsotaan siis kuukausi,

• jolta opiskelija ei ole ollut lainkaan oikeutettu opintotukeen tai• jonka tuesta opiskelija on vapaehtoisesti palauttanut (tukivuotta seuraavan

huhtikuun loppuun mennessä) sen osan, johon hänellä olisi ollut oikeus, ja jäljellejääneeseen tuen osaan hänellä ei ole oikeutta.

227


Esimerkki

Opiskelija keskeyttää opintonsa 15.12., joten hänellä ei ole oikeutta joulukuunopintotukeen. Joulukuun opintotuki ehdittiin kuitenkin maksaa, ennenkuin tieto keskeyttämisestä saatiin. Opiskelijalta on päätetty periä takaisinjoulukuun opintotuki, mutta hän ei ole maksanut perittävää määrää takaisinseuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Joulukuu katsotaantulovalvonnassa tuettomaksi kuukaudeksi.

Esimerkki

Opiskelijalle on maksettu syyskuulta opintoraha ja asumislisä. Koskaopiskelija on muuttanut syyskuun alussa vanhempansa luo asumaan,asumislisä ja osa opintorahasta peritään takaisin. Jos opiskelija palauttaaseuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä sen osan opintorahasta,johon hänellä oli oikeus vanhemman luona, syyskuu on tulovalvonnassatueton kuukausi. Jos opiskelija pitää vanhemman luona asuvan opintorahan,syyskuu katsotaan tulovalvonnassa tukikuukaudeksi.

• Tukivuodesta 2008 alkaen kuukausi on katsottu tuettomaksi tulovalvonnaneräajossa, jos opiskelijalla ei ole ollut oikeutta saamaansa opintotukeen.

• Tukivuosien 2006 ja 2007 tulovalvonnoissa tapaukset käsitelläänuudelleenkäsittelypyyntöjen perusteella. Liikaa maksettujen kuukausien vaikutusotetaan huomioon siten, että maksupalvelua pyydetään korjaamaan tukikuukausienmäärää, jolloin myös vuosituloraja korottuu.

• Tukivuoden 2005 ja sitä aiempien vuosien tulovalvonnoissa vuositulorajatarkistetaan vain, jos opiskelija on palauttanut opintotuen kokonaisuudessaantukivuotta seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä. Opiskelijanmääräajan jälkeen tekemät palautukset eivät oikeuta vuositulorajan korottamiseen,ellei liikamaksu johdu opintotuen virheellisestä maksatuksesta tai estävän etuudentakautuvasta myöntämisestä.

1.7.5.3 Apurahan, päivärahan, harjoittelupalkan jaopintosetelin vaikutusApurahat

Opintotuen saajalle 1.1.2019 tai sen jälkeen maksettua verovapaata apurahaa eihuomioida opiskelijan vuositulona. Tämä koskee ainoastaan verovapaita apurahoja.Veronalaiset apurahat ovat jatkossakin opiskelijan vuosituloa ja ne huomioidaanverotustietoihin sisältyvinä tuloina samoin kuin muut veronalaiset tulot (opintoraha poislukien).

Apurahalla rahoitettujen erityismenojen selvittely poistuu myös tukivuodesta 2019alkaen. Veronalaisista apurahoista ei vähennetä menoja tai muitakaan vähennyksiä.Veronalaiset tulot huomioidaan bruttomääräisinä ja se koskee myös veronalaisiaapurahoja.

Apurahan ilmoittamismahdollisuus säilytetään toistaiseksi. Opiskelija voi ilmoittaa ennenvuotta 2019 saamiaan apurahoja ja selvittää apurahalla rahoittamiaan erityismenojatai muita apurahatietoja. Jos opiskelija ilmoittaa vuonna 2019 tai sen jälkeen hänellemaksetun apurahan, etuuskäsittelijä ilmoittaa opiskelijalle, että vuonna 2019 tai senjälkeen maksettua verovapaata apurahaa ei huomioida tulona. Samalla opiskelijaa

228


muistutetaan siitä, että veronalaiset apurahat ovat jatkossakin opintotukeen vaikuttaviatuloja ja että vuonna 2019 ja sen jälkeen maksetut veronalaiset apurahat huomioidaantulovalvonnassa samoin kuin muutkin veronalaiset tulot.

Vuonna 2019 tai sen jälkeen maksettuja apurahoja ei rekisteröidä CICSin HEMU-Tuloseurantatulojen apurahoihin. Jos opiskelijalle on rekisteröity apurahoja vuodelle2019 tai myöhäisemmälle ajalle, niitä ei huomioida tulovalvonnassa.

Jos opiskelija saa ulkomailta veronalaisen apurahan, joka ei ehkä sisälly Suomenverotustietoihin, rekisteröi se tuloseurantatuloihin ulkomailta saaduksi tuloksi.

Verohallinnon ohjeistusta:

• Vuoteen 2018 saakka apuraha on aina sen verovuoden tuloa, jona se onnostettavissa. Vuodelta 2019 toimitettavasta verotuksesta lähtien stipendit,opintorahat ja muut apurahat sekä palkinnot ovat sen verovuoden tuloa, jona nemaksetaan.

• Apurahan, stipendin tai tunnustuspalkinnon maksajan on ilmoitettava maksamansasuoritukset Verohallinnolle. Tiedot on annettava sekä veronalaisista ettäverovapaista vähintään 1 000 euron suuruisista suorituksista.

Apurahat, jotka on maksettu vuonna 2018 tai aiemmin

Opiskelijan on ilmoitettava Kelalle kaikki vuonna 2018 tai aiemmin hänelle maksetutapurahat ja stipendit (myöntäjä, määrä ja maksuajankohta). Ilmoitus on tehtävä siitäriippumatta, kuka on apurahan myöntänyt.

• Ulkomaan opiskelijavaihtoon tarkoitettuja apurahoja ei oteta tulona huomioon eikäniitä tarvitse ilmoittaa.

• Työllisyysrahaston myöntämää ammattitutkintostipendiä ei oteta tulona huomioon.• Tieteellisen, taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saatua

palkintoa (esim. taidekilpailu- tai kirjallisuuspalkintoa) ei oteta tulona huomioon, josse ei ole veronalaista tuloa. Tällainen palkinto voi kuitenkin sisältyä VerohallinnonKelalle ilmoittamiin apurahatuloihin. Rekisteröi tällöin tuloseurantatuloihin nolla (josasiakas ei ole saanut muuta tulona huomioitavaa apurahaa).

Apurahan myöntö- tai käyttötarkoituksella ei ole merkitystä. Olennaista on,rahoitetaanko sillä jokapäiväisiä, suurimmalle osalle opiskelijoista tavanomaisiamenoja. Jos apuraha on myönnetty määrättyyn tarkoitukseen, opiskelija pystyy yleensäosoittamaan erityismenoja (esim. urheilija- tai taiteilija-apurahat).

Toimeentulon turvaamiseen tarkoitettu apuraha otetaan tulovalvonnassahuomioon opiskelijan vuositulona. Opintotuen käsittelijä ilmoittaa aina opiskelijalle,mikä osa apurahasta otetaan opiskelijan omana tulona huomioon. Ilmoitustehdään asiakaskirjeellä (OTI30). Jos apurahan huomioimisesta ilmoitetaanopintotukipäätöksessä, siihen lisätään fraasi (OTW57).

Jos opiskelija on eri mieltä siitä, mikä osa apurahasta tulisi ottaa tulona huomioon,hän voi tehdä uudelleenkäsittelypyynnön tulovalvonnan takaisinperinnänpäätösehdotukseen (ja valituksen sen jälkeen annettavaan perintäpäätökseen).

Apurahasta voidaan vähentää tietyt erityismenot, kuten

• lukukausimaksut• opinnäytetyön tekemiseen liittyvät tavallisesta poikkeavat kulut (esimerkiksi matka-,

haastattelu- ja aineistokulut)• vakuutusmaksut, jos apurahan saaja on ottanut MYEL-vakuutuksen

229


• instrumenttien ja muiden erityisten opiskelu- ja tutkimusvälineiden ostamisestaaiheutuneet menot.

Tietokoneen hankinnasta aiheutuvia kuluja ei voida vähentää. Opiskelijan apurahastaitselleen maksamia päivärahoja ei hyväksytä erityismenona. Erityismenot arvioidaansen mukaan, onko meno tavanomainen ja tyypillinen suurimmalle osalle opiskelijoista.Vain poikkeukselliset menot voidaan vähentää.

Opiskelijan tulee esittää selvitys erityismenoista, joihin apurahaa on käytetty.Opiskelijan esittämä selvitys menoista voidaan yleensä hyväksyä ilman tositteita.Käsittelijä voi tarvittaessa pyytää apurahapäätöksen ja tositteet erityismenoista, josopiskelijan antamaa selvitystä ei voida pitää luotettavana.

Muista rekisteröidä tuloseurantatuloihin nolla, jos opiskelija ilmoittaa tai selvittääapurahan ja jos apurahaa ei oteta vuositulona huomioon. Rekisteröi nolla myössilloin, kun apuraha on tarkoitettu ulkomaiseen opiskelijavaihtoon (vaihto-opiskelu,työharjoittelu tai opinnäytetyön/tutkimuksen tekeminen ulkomailla).

Tuloseurantatuloihin rekisteröidään 'nolla' myös silloin, kun opiskelija ennentulovalvontaa selvittää, että apuraha on kokonaisuudessaan saatu ennenopintojen aloituskuukautta tai valmistumiskuukauden jälkeen. Mutta jos et pystyvarmistamaan tutkinnon suorittamista esimerkiksi VIRTA-tietovarannosta tai CICSinOpiskelutiedoista, rekisteröi apuraha tuloseurantatuloihin. Rekisteröi apurahat myössilloin, kun opiskelija on saanut niitä opiskeluaikana ja muuna kuin opiskeluaikana.Uudelleenkäsittelypyynnössä selvitetyt muuna kuin opiskeluaikana saadut apurahatkäsitellään samoin kuin muut opiskeluajan ulkopuoliset tulot (ei rekisteröidä 'nollaa'tuloseurantatuloihin).

Opiskelija voi uudelleenkäsittelypyynnössään selvittää, että apurahan koko määrä onhänen tiedoissaan, vaikka apuraha on myönnetty useammalle henkilölle (tästä voi ollatieto verotustietojen kyselyssä). Jos opiskelija selvittää asian esimerkiksi apurahanmyöntöpäätöksellä, apurahatulona huomioidaan vain hänen osuutensa apurahasta.Apurahan muiden saajien tulovalvontaa ei tämän perusteella tutkita.

Esimerkki

Opiskelija ilmoittaa saaneensa apurahan opinnäytetyön tekemistä varten.Hän esittää erityismenoina tutkimustarvikkeita (kirjoja, toimistotarvikkeita jatutkimusvälineitä) ja tarvittavien koulutusten matkakuluja.

Erityismenoina voidaan vähentää vain opiskelijan erittelemät kustannuksettutkimuskirjallisuudesta ja -välineistä. Toimistotarvikkeita ei vähennetä eikämyöskään matkakuluja, koska ne olivat kodin ja oppilaitoksen välisiä matkoja.

Esimerkki

Opiskelija on saanut stipendin (= apurahan) marraskuussa ja hän esittäävähennettäväksi kustannukset erityisohjelmistosta, jonka on ostanut 2,5vuotta aiemmin. Lisäksi hän esittää vähennettäväksi kustannuksia, jotka ovatvielä tulossa.

Ilmoitetut kustannukset eivät ole hyväksyttäviä erityismenoja. Apurahallaja erityismenoilla täytyy olla ajallinen yhteys. Kovin paljon aiemmin taimyöhemmin tapahtuvia kustannuksia ei vähennetä apurahasta, ei varsinkaankustannuksia, joiden sisällöstä ja määrästä ei ole vielä tietoa. Opiskelija voiilmoittaa ne sitten, kun ne on selvitettävissä.

230


Esimerkki

Musiikin opiskelija ilmoittaa saaneensa 4 000 euron apurahan, jonkahän aikoo käyttää klassisen laulun pääsykokeisiin valmistautumiseen jaosallistumiseen ulkomailla.

Koska 4 000 euroa on iso summa, tarvitaan tarkempi erittely menoista.Hyväksyttäviä menoja ovat matkakulut, hotellikulut, kurssimaksut, yksityisetlaulutunnit ja säestäjän palkkio. Vähennettävinä menoina ei hyväksytäruokailuja eikä myöskään päivärahoja.

Esimerkki

Opiskelijan ilmoitus: ”Sain opinnäytetyöni tekoa varten stipendin, jonka maksutapahtuu kuukausittain kahdeksassa osassa kuitenkin niin, että viimeinen erämaksetaan opinnäytetyön valmistuttua.”

Apurahat rekisteröidään Tuloseurantatuloihin maksuvuoden mukaan.Rekisteröi kaikki apurahat – myös valmistumisen jälkeen maksetut.Jos vuosituloraja ylittyy valmistumisvuonna, opiskelija voi tehdäuudelleenkäsittelypyynnön ja selvittää muuna kuin opiskeluaikana saamansatulot (myös apurahan).

Oppilaitoksen opiskelijalle maksama apuraha ei vaikuta opintorahan myöntämiseen1.8.2011 lukien. Jos opiskelija on saanut oppilaitokselta apurahaa ennen sitä, tällä onvoinut olla vaikutusta hänen opintorahaoikeuteensa.

Oppilaitoksen maksama päivärahaOpiskelijalle ei myönnetä opintorahaa, jos hän saa oppilaitokseltaan opintojen ajaltamaksettavaa päivärahaa tai päivärahaa vastaavaa etuutta, joka määrältään ylittääkorkeimman opintorahan eli 250,28 euroa kuukaudessa (OTL 65/1994 20 §). Raja onsama kaikilla opiskelijoilla 1.8.2017 alkaen. Aiemmin raja oli eri korkeakouluopiskelijoillaja muilla opiskelijoilla.

Oppilaitoksen maksama päiväraha estää opintorahan myöntämisen vain

• Maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteiden kandidaatin tutkintoa suorittavilta• Raja- ja merivartiokoulussa rajavartijan kaksiosaista peruskurssia suorittavia

koulutuksen 1. osan aikana ja rajavartijan yksiosaista peruskurssia suorittaviakoulutuksen koko ajalla.

Opiskelijat voivat saada lainatakauksen, vaikka heillä ei ole oikeutta opintorahaan.

Kun Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskeleva upseeri suorittaa maisterin tutkintoaja kun Raja- ja merivartiokoulussa rajavartijan peruskurssin opiskelija suorittaayksiosaisen koulutuksen 2. osaa, hän saa tänä aikana palkkaa. Kyse ei oleoppilaitokselta opintojen ajalta maksettavasta päivärahasta, joka estäisi opintorahanmyöntämisen. Opintolainan valtiontakaus voidaan tällöin myöntää vain opintorahaasaavalle. Tämä on syytä ilmoittaa opintotukea hakeneelle opiskelijalle ja muistuttaa, ettäopintotukeen ei ole oikeutta opintojen ajalta saatavan palkan vuoksi. Palkka eli vuosituloei kuitenkaan estä opintotuen myöntämistä.

Oppilaitoksen maksama päiväraha estää opintorahan myöntämisen vain senoppilaitoksen opinnoissa, josta opiskelija saa päivärahaa.

231


Esimerkki

Opiskelija opiskelee läsnä olevana samaan aikaan sekä Aalto-yliopistossa että Maanpuolustuskorkeakoulussa. Opiskelija saaMaanpuolustuskorkeakoulusta päivärahaa kuukausittain enemmänkuin korkeakouluopiskelijalle myönnettävän korkeimman opintorahanmäärän. Opiskelijalla ei ole oikeutta saada opintorahaa opintoihinsaMaanpuolustuskorkeakoulussa. Opiskelijalle voidaan kuitenkin myöntääopintoraha Aalto-yliopistossa suoritettaviin opintoihin.

Työharjoittelu tai työssäoppimisajan palkkaTyöharjoittelusta ja työssäoppimisesta saatu palkka otetaan tulovalvonnassahuomioon opiskelijan omana vuositulona. Kela saa tiedot veronalaisista tuloistaVerohallinnolta. Jos opiskelijan olosuhteissa tapahtuu muu muutos, kuten muuttoharjoittelupaikkakunnalle tai opiskelu ulkomailla, tästä tulee kuitenkin ilmoittaa.

1.1.2018 alkaen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisen koulutuksenpalkaton työssäoppiminen on koulutussopimukseen perustuvaa koulutusta, johonvoidaan myöntää opintotuki. Palkallisen työssäoppimisen ajalle tehdään oppisopimus,joten opintotukeen ei ole 1.1.2018 jälkeen oikeutta, jos ammatillisen koulutuksentyössäoppiminen on palkallista eli oppisopimuskoulutusta. Lue lisää kohdastaHarjoittelu.

Jos opiskelija on saanut työharjoittelusta tai työssäoppimisesta palkkaa ennen 1.8.2011,tällä on voinut olla vaikutusta hänen opintorahaoikeuteensa.

Kansanopistojen opintosetelityyppinen avustusOpetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt opintosetelityyppisiä valtionavustuksiakansanopistojen ylläpitäjille. Valtionavustuksilla voidaan myöntää kohderyhmäänkuuluville opiskelijoille vapautus kurssimaksusta tai alentaa sitä merkittävästi. Tuettaviakohderyhmiä ovat maahanmuuttajat, alhaisen pohjakoulutuksen omaavat sekä henkilöt,joilla on oppimisvaikeuksia.

Kukin kansanopisto päättää itse avustuksen saajista. Kansanopiston tulee ilmoittaaKelan vastuuyksikköön tiedot opintosetelityyppistä avustusta saaneista opiskelijoista.Jos jollakin opintolinjalla opiskelee vain avustuksen saaneita henkilöitä, tulee tästämainita opintolinjailmoituksen lisätiedoissa. Ilmoituksesta tulee selvitä, kattaakoopintosetelityyppinen avustus opiskelumaksun kokonaan vai ainoastaan osittain.

Opintosetelityyppinen avustus ei vaikuta opiskelijan oikeuteen saada opintorahaa jaopintolainan valtiontakausta. Avustusta ei myöskään oteta opintotuen tulovalvonnassahuomioon toimeentulon turvaamiseen tarkoitettuna apurahana, koska apuraha ontarkoitettu opiskelusta aiheutuvien maksujen kattamiseen.

Jos oppilaitoksen asuntolassa asuva opiskelija on opintosetelityyppisellä avustuksellavapautettu kokonaan opiskelijamaksuista, hänellä ei ole oikeutta vakiomääräiseenasumislisään. Jos vapautus koskee vain osaa opiskelijamaksuista, opiskelijalla onoppilaitoksen asuntolassa asuessaan oikeus vakiomääräiseen asumislisään. Perittävänmaksun suuruudella tai sillä, mitä maksulla katetaan, ei ole merkitystä.

232


1.7.5.4 Vanhempien tulotVanhempien tulot voivat joko pienentää tai korottaa opintotuen määrää tai estää senmyöntämisen. Korkeakouluopiskelijoilla vanhempien tulot eivät kuitenkaan koskaanpienennä opintotuen määrää tai estä sen myöntämistä. 1.1.2018 alkaen vanhempientulot eivät enää vaikuta itsenäisesti asuvan 18–19 –vuotiaan toisen asteen opiskelijanopintorahan määrään. 1.8.2019 alkaen vanhempien tulojen tukea pienentävä tai tuenmyöntämisen estävä vaikutus poistuu opintorahan perusmäärästä ja asumislisästäitsenäisesti asuvilta alle 18-vuotiailta. (OTL 65/1994 19 §.)

Vanhempien tulot voivat pienentää opintorahan määrää tai estää sen myöntämisenkokonaan, jos opiskelija

• opiskelee toisen asteen oppilaitoksessa• on alle 20-vuotias vanhempansa luona asuva tai• on alle 18-vuotias muualla kuin vanhempansa luona asuva (31.7.2019 asti) ja• on perheetön (ei ole avioliitossa tai alaikäisen lapsen huoltaja).

Vanhempien tulot voivat pienentää asumislisän määrää tai estää sen myöntämisenkokonaan 31.7.2019 asti, jos opiskelija

• opiskelee toisen asteen oppilaitoksessa• on alle 18-vuotias ja• on perheetön (ei ole avioliitossa tai alaikäisen lapsen huoltaja).

Vanhempien tulot otetaan huomioon mainitun iän täyttymistä edeltävänkalenterikuukauden loppuun asti.

Opintorahan määrää voidaan tietyissä tilanteissa myös korottaa, jos vanhemmat ovatpienituloisia. Lue lisää opintorahan korottamisesta.

Miten tulot vaikuttavat?Opiskelijan vanhempien tulot otetaan huomioon viimeksi toimitetunvaltionverotuksen perusteella (OTL 65/1994 19 §). Uudet verotustiedot otetaankäyttöön verotuksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Jos verotusta onoikaistu, opiskelijan tulee ilmoittaa asiasta Kelaan. Opiskelijan ei tarvitse toimittaavanhemman verotuksen oikaisupäätöstä Kelaan, koska käsittelijä tarkistaa oikaistutverotustiedot Verotustiedoista. Verotustietojen tilana on Oikaisuvaatimus vahvistettu,kun verotustiedot on oikaistu. (ks. tekninen ohje).

1.8.2019 alkaen: Vanhempansa luona asuvat alle 20-vuotiaat toisen asteenopiskelijat

Opintorahan perusmäärä myönnetään, jos vanhempien tulot ovat enintään 43 000euroa vuodessa. Opintorahasta vähennetään 5 % jokaista tulorajan ylittävää täyttä 1070 euroa kohti. Opintoraha ei myönnetä, kun vanhempien vuositulot ovat 64 400 euroatai enemmän.

1.1.2019 - 31.7.2019: vanhempansa luona asuvat alle 20-vuotiaat ja muualla kuinvanhempansa luona asuvat alle 18-vuotiaat toisen asteen opiskelijat

Opintorahan perusmäärä ja täysi asumislisä myönnetään, jos vanhempien tulot ovatenintään 43 000 euroa vuodessa. Opintorahasta ja asumislisästä vähennetään 5 %jokaista tulorajan ylittävää täyttä 1 070 euroa kohti. Opintorahaa ja asumislisää eimyönnetä, kun vanhempien vuositulot ovat 64 400 euroa tai enemmän.

233




1.1.2018 alkaen: opiskelijan vanhempien tulot eivät vaikuta itsenäisesti asuvan 18–19 -vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahan määrään.

Vanhempien tuloissa oli 1.8.2014 - 31.12.2017 käytössä kahdet eri tulorajat.Korkeammat tulorajat koskivat muualla kuin vanhempansa luona asuville 18–19 –vuotiaille myönnettävää opintorahaa.

1.1.2016 - 31.12.2017: muualla kuin vanhempansa luona asuvat 18–19 -vuotiaattoisen asteen opiskelijat

Opintorahan perusmäärä myönnetään, jos vanhempien tulot ovat enintään 60 000euroa vuodessa. Opintorahasta vähennetään 5 % jokaista tulorajan ylittävää täyttä 1010 euroa kohti. Opintorahaa ei myönnetä, kun vanhempien vuositulot ovat 80 200euroa tai enemmän.

1.8.2014 – 31.12.2015: muualla kuin vanhempansa luona asuvat 18–19 -vuotiaattoisen asteen opiskelijat

Opintorahan perusmäärä myönnetään, jos vanhempien tulot ovat enintään 53 000euroa vuodessa. Opintorahasta vähennetään 5 % jokaista tulorajan ylittävää täyttä 1010 euroa kohti. Opintorahaa ei myönnetä, kun vanhempien vuositulot ovat 73 200euroa tai enemmän.



1.11.2007 - 31.12.2013: alle 20-vuotiaat toisen asteen opiskelijat

Opintorahan perusmäärä ja täysi asumislisä myönnetään, jos vanhempien tulot ovatenintään 40 800 euroa vuodessa. Opintorahasta ja asumislisästä vähennetään 5 %jokaista tulorajan ylittävää täyttä 1 010 euroa kohti. Opintorahaa ja asumislisää eimyönnetä, kun vanhempien vuositulot ovat 61 000 euroa tai enemmän. Vanhempientulot eivät vaikuta 18 vuotta täyttäneille myönnettävään asumislisään.

Mitkä tulot otetaan huomioon?Opiskelijan vanhempien tuloina otetaan huomioon (OTL 65/1994 22 §)

• 1.1.2019 alkaen tuloverolain (1535/1992) mukaiset veronalaiset ansio- japääomatulot. Veronalaisilla tuloilla tarkoitetaan yleensä bruttotuloja, joista ei oletehty mitään vähennyksiä. Tulokäsite on sama kuin opiskelijan omissa tuloissa.

– Vuoden 2018 ja aiempien vuosien opintotuessa vanhempien tuloinahuomioidaan puhtaat ansio- ja pääomatulot eli tulot, joista on tehty tulojenhankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvat vähennykset (tuloverolaki 30 §).

234


• Lisäksi huomioidaan ulkomailla saadut tulot, jos vastaavanlaiset tulot Suomessasaatuina olisivat veronalaisia.

– Myös EU-komissiolta tai muulta vastaavalta taholta saadut tulot tai etuudetovat ulkomailta saatuja tuloja ja otetaan opintotuessa huomioon.

Huomioitavat vanhemmatOpintotukea myönnettäessä hakijan vanhempina pidetään hakijan omia taiottovanhempia. Jos lapsi tai nuori on adoption kautta saanut uudet vanhemmat, otetaanhuomioon vain hänen ottovanhempiensa tulot. Biologisten vanhempien tuloja ei tällöinhuomioida. Jos lapsen toiseksi vanhemmaksi on biologisen vanhemman lisäksi tullutottovanhempi, kummankin vanhemman tulot huomioidaan.

Jos vanhemmat ovat eronneet tai asuvat pysyvästi välien rikkoutumisen vuoksi erillään,vain sen vanhemman tulot otetaan huomioon, jonka luona hakija asuu tai on viimeksiasunut. Jos vanhemmat ovat eronneet hakijan poismuuton jälkeen, otetaan huomioonmolempien vanhempien tulot. Jos vanhemmat, jotka ovat eronneet, ovat muuttaneettakaisin yhteen, molempien vanhempien tulot otetaan huomioon, jos hakija asuumolempien vanhempien luona. (OTL 65/1994 19 § 2 mom.)

Jos opiskelijan vanhemmat ovat eronneet sen jälkeen, kun opiskelija on muuttanutasumaan itsenäisesti, ja opiskelija palaa myöhemmin asumaan toisen vanhempansaluo vähintään yhtäjaksoisen 18 kalenteripäivän ajaksi, opintotuki voidaan tarkistaa.Huomioon otetaan vain sen vanhemman tulot, jonka luona opiskelija asuu (tai asuivähintään 18 päivää). Opiskelijan tulee esittää asumisestaan luotettava selvitys.

Esimerkki

17-vuotias opiskelija on muuttanut itsenäisesti asumaan huhtikuussa2019. Kun opiskelija on muuttanut pois vanhempiensa luota, nämä ovatasuneet yhdessä, joten opintotuessa on huomioitu kummankin vanhemmantulot. Opiskelijan vanhemmat ovat eronneet toukokuussa 2019. Opiskelijaon asunut kesän 2019 äitinsä luona ja muuttanut taas syksyllä 2019opiskelupaikkakunnalle. Opiskelija pyytää, että opintotukea tarkistettaisiinsiten, että siinä huomioitaisiin vain hänen äitinsä tulot. Koska opiskelija onasunut vanhempiensa eron jälkeen yhtäjaksoisesti vähintään 18 päivää toisenvanhempansa luona, opintotuki tarkistetaan ja syyslukukauden 2019 alustaalkaen otetaan huomioon vain opiskelijan äidin tulot.

Jos on epäselvää, kumman vanhemman luona opiskelija tosiasiallisesti asuu,katsotaan opiskelijan asuvan lähtökohtaisesti sen vanhemman luona, jonka luonahän väestötietojärjestelmään rekisteröidyn tiedon mukaan asuu. Tästä voidaanpoiketa silloin, kun käy ilmi, että opiskelija tosiasiallisesti asuukin opiskelupäivienaikana enimmäkseen toisen vanhemman luona. Näin voidaan sopia esimerkiksihuoltajuussopimuksessa. Huoltajuussopimusta ei tarvitse toimittaa Kelalle. Opiskelijanomaan ilmoitukseen luotetaan, ellei sitä ole syytä epäillä esimerkiksi koulumatkojenpituuden perusteella.

Esimerkki

Opiskelijan vanhemmat ovat eronneet ja opiskelija asuu vuoroviikoin taikkavuorokuukausin kummankin vanhemman luona. Opiskelijan virallinenvakinainen osoitetieto on äidin luokse, joten opintotuessa huomioidaan äidintulot.

235


Esimerkki

Opiskelijan vanhemmat ovat eronneet. Opiskelija kertoo hakemuksessa, ettähän asuu isänsä luona, mutta hänen virallinen vakinainen osoitetietonsa onäidin luokse. Opiskelija kertoo asuvansa arkipäivät isän luona (15 km koululle)ja viikonloput ja lomat äidin luona (90 km koululle). Opintotuessa huomioidaanisän tulot.

Esimerkki

Opiskelijan vanhemmat ovat eronneet. Opiskelija asuu opintojen aikanaäidin luona ja hänen virallinen vakinainen osoitetietonsakin on äidin luokse.Opiskelijalla on 3 kuukauden kestoinen koulutussopimusjakso, jonka aikanahän kertoo asuvansa isän luona. Isän luota työpaikalle on 20 km ja äidinluota 200 km. Opintotuki tarkistetaan koulutussopimusjakson ajalle siten, ettäopintotuessa huomioidaan isän tulot.

Jos hakija on alle 18-vuotias ja asuu vanhempansa ja tämän uuden aviopuolisonyhteisessä kodissa, myös aviopuolison tulot otetaan huomioon. Vanhemman uudenaviopuolison tuloja ei huomioida, jos hän ei asu samassa taloudessa. Vanhemmanuuden aviopuolison tuloja ei oteta huomioon enää siitä kuukaudesta lähtien, jolloinhakija täyttää 18 vuotta. (OTL 65/1994 19 § 2 mom.) Aviopuolisoon rinnastetaan myösrekisteröidyn parisuhteen osapuoli.

Jos opiskelijan vanhempien tulot opintotukilain mukaan vaikuttavat myönnettäväänopintotukeen, huomioidaan vanhempien tulot siitä riippumatta, onko kyseinen vanhempilapsen huoltaja vai ei. Merkitystä on vain vanhemmuudella.

Jos opiskelijan vanhempi on sairautensa vuoksi sijoitettu pysyvästi laitoshoitoon taiavohoidon yksikköön (esim. sairaala, hoitolaitos, palvelutalo), kyseisen vanhemmantuloja ei huomioida opintotuessa.

Lastensuojelutoimenpiteiden vaikutusHuostaanotetun hakijan vanhempien tuloja ei oteta opintotukea myönnettäessähuomioon. Jos huostaanotettu opiskelija asuu vanhempansa luona, opintorahamyönnetään vanhemman luona asuvan suuruisena, mutta vanhempien tuloja eioteta tällöinkään huomioon (oikeus täysimääräiseen vähävaraisuuskorotukseen jaoppimateriaalilisään).

Sijoitus- ja kasvattivanhempien taikka edunvalvojaksi määrätyn muun henkilön tuloja eioteta huomioon opintotukea myönnettäessä.

Menettely: Käsittelijä rekisteröi vanhempien tuloiksi nolla euroa, jolloin hakijaon oikeutettu täysimääräiseen vähävaraiskorotukseen. Erikoistiedot-näytöllerekisteröidään (x) "Ei ohjelmallista tarkistusta veroseurannassa", jolloin tapausohitetaan veroseurantaeräajossa. Lisäksi päätöksestä poistetaan vanhempia jaheidän tulojaan koskevat päätöstekstit ja lisätään käsin teksti "Huostaanotetun lapsenvanhempien tuloja ei oteta huomioon opintotukea myönnettäessä".

Huostaanottotiedot näkyvät HEKY:n perhetiedoista. Huostaanottotieto tuleedokumentoida OIWA-työn kommenttikenttään.

Jälkihuoltoa ei selvitetä 1.1.2018 alkaen

1.1.2018 alkaen ei selvitetä, onko opiskelija huostaanoton jälkeen jälkihuollossa. Josopiskelija asuu huostaanoton päättymisen jälkeen vanhemman luona, vanhempien

236


tulot huomioidaan opintotuessa. Jos itsenäisesti asuva opiskelija on huostaanotonpäättyessä alle 18-vuotias, vanhempien tulot huomioidaan opintotuessa.

EsimerkkiVanhemman luona asuva huostaanotettu opiskelija täyttää 18 vuotta20.1.2018. Opintotuki tarkistetaan 18 päivän säännön perusteella siten, ettävanhempien tulot huomioidaan 1.2.2018 alkaen.

Ks. tarkemmin päätöksen tekemisestä ja kuulemisesta kohdasta Väliaikainentarkistaminen ja kuuleminen.

Jälkihuollon selvittäminen 31.12.2017 saakkaHuostaanoton päätyttyä selvitettiin 31.12.2017 saakka jälkihuoltotoimenpiteidenvaikutus opintotuen myöntämiseen.

Jos hakija oli jälkihuollossa, vanhempien tuloja ei otettu huomioon.

Jos huostaanotto päättyi hakijan täyttäessä 18 vuotta eikä hakija VTJ-tietojen mukaanasunut vanhempansa luona, jälkihuollon luonnetta ei tarvinnut erikseen selvittää, vaanhakijan katsottiin olevan jälkihuollossa oman kodin ulkopuolella eikä vanhempien tulojaotettu huomioon opintotukea myönnettäessä.

Jos hakija asui 18 vuotta täytettyään vanhempansa luona, selvitettiin, onko hakijajälkihuollossa ja onko jälkihuolto jatkoa huostaanotolle vai onko se jatkoa avohuollontoimenpiteelle.

• Jos vanhempansa luona asuva hakija oli jälkihuollossa, joka oli jatkoahuostaanotolle, opintoraha myönnettiin vanhemman luona asuvan suuruisena,mutta vanhempien tuloja ei otettu huomioon (oikeus täysimääräiseenvähävaraisuuskorotukseen ja oppimateriaalilisään).

• Jos vanhempansa luona asuva hakija oli jälkihuollossa, joka oli jatkoa avohuollontoimenpiteelle, opintoraha myönnettiin vanhemman luona asuvan suuruisena javanhempien tulot otetaan huomioon.

• Jos hakija asui huostaanoton päätyttyä vanhempansa luona, eikä ollutjälkihuollossa, opintoraha myönnettiin vanhemman luona asuvan suuruisena javanhempien tulot otettiin huomioon.

Jos huostaanotto päättyi muusta syystä kuin täysi-ikäisyyden johdosta, selvitettiin,onko hakija jälkihuollossa. Vanhemman luona asuminen huomioitiin opintorahansuuruudessa. Jos hakija oli jälkihuollossa, vanhempien tuloja ei huomioitu. Jos hakija eiollut jälkihuollossa, vanhempien tulot otettiin huomioon.

Avohuollon tukitoimetLapselle tai nuorelle voidaan järjestää perhehoitoa tai laitoshoitoa myös avohuollontukitoimena (Lastensuojelulaki 417/2007 7 luku). Tällöin häntä ei ole otettu huostaanja omien vanhempien tulot otetaan opintotukiratkaisuissa huomioon normaalisti. Joslapsi on ollut pitkään sijoitettuna, eikä hänellä ole saadun selvityksen mukaan ollut tänäaikana yhteyttä biologisten vanhempiensa kanssa ja jos biologisten vanhempien tulojenhuomioiminen johtaisi hakijan tausta ja kokonaistilanne huomioiden kohtuuttomaanlopputulokseen, on mahdollista jättää biologisten vanhempien tulot huomioimatta.

EsimerkkiHakija on sijoitettu 2-vuotiaana käräjäoikeuden päätöksellä isovanhempienluokse asumaan. Isovanhemmat toimivat hakijan huoltajina, eikähuostaanottoa ole tapahtunut. Hakija ei ole ollut missään tekemisissä

237


biologisten vanhempiensa kanssa kahden ensimmäisen elinvuotensa jälkeen.Pääsäännön noudattaminen johtaisi hakijan kokonaistilanne huomioidenkohtuuttomaan lopputulokseen, joten biologisten vanhempien tuloja ei otetahuomioon.

Verotustiedoista puuttuvat ulkomaan tulotVerohallinnolla on tiedossa tiettyjä ulkomailta saatuja tuloja, jotka on huomioituverotuksessa, mutta joita Verohallinto ei saa ilmoittaa Kelalle. Käyttökielto koskeeulkomaan tulon määrää, mutta Verohallinto voi ilmoittaa Kelalle henkilöt, joilla tällaisiatuloja on. Asia koskee verotustietoja vuodesta 2015 alkaen.

Jos tieto käyttökiellonalaisista ulkomaan tuloista sisältyy opiskelijan vanhemmanverotustietoihin, tapaus ohitetaan vuoden lopun veroseurantaeräajossa ja asiaratkaistaan tapahtumakäsittelyssä. Tällä perusteella tulovalvonnan eräajossa ohitetuistatapauksista muodostetaan Oiwa-työ, jonka perusteella käsittelijä pyytää opiskelijaltahänen vanhempansa verotuspäätöksen (OTL02 tai viesti), jossa on ulkomailta saatujentulojen määrä. Jos verotuspäätöstä ei saada, voidaan ulkomaan tulot selvittää muunselvityksen perusteella.

Jos verotuspäätöstä tai muuta selvitystä ei saada, opintotuki tai opintoraha/asumislisälakkautetaan 1.1. alkaen.

Menettely on sama silloin, kun opintotukea ollaan myöntämässä hakemuksenperusteella. Käsittelijälle annetaan ilmoitus verotuspäätöksen pyytämisestä. Josverotuspäätöstä tai muuta selvitystä ei saada, opintotukea tai opintorahaa/asumislisääei voida myöntää.

Kun käyttökiellonalaisia tuloja on selvitetty, niissä on ollut tapauksia, joissa ulkomaantulojen määrä on sisältynyt verotustietoihin. Jos asiakkaalta saadaan tällainen selvitysasiasta ja se on uskottava, voit ratkaista asian verotustiedoilla.

Jos kyse on korkeakouluopiskelijasta, jonka vanhemman puuttuvia ulkomaantuloja ei ole pystytty selvittämään, opiskelijalle ei voida myöntää opintorahanvähävaraisuuskorotusta. Jos tiedossa olevat vanhempien vuositulot ovat vähintään41 100 euroa (39 000 euroa vuoden 2018 tai aiempien vuosien opintotuessa) elivähävaraisuuskorotusta ei voida myöntää, selvitystä ulkomaan tuloista ei tarvitsepyytää.

Vanhemman kuolemaJos opiskelijan vanhempi kuolee, kyseistä vanhempaa ei enää oteta opintotuessahuomioon. Opintotuki tarkistetaan ilman hakemusta sen kuukauden alusta lukien,jonka aikana uusi olosuhde kestää ensimmäisen kerran vähintään 18 päivää. Tukitarkistetaan, vaikka tulojen muutos olisi alle 20 %.

Jos opiskelija on asunut yhden vanhempansa luona ja kyseinen vanhempi kuolee,opiskelijan opintotuki tarkistetaan muualla kuin vanhempansa luona asuvan mukaiseksi,ellei opiskelija muuta toisen vanhempansa luokse.

Esimerkki

Opiskelijan aikaisemmassa opintotukipäätöksessä on huomioitu molempienvanhempien tulot. Opiskelijan toinen vanhempi on kuollut 23.1. Opintotukitarkistetaan 1.2. lukien, josta lukien kuollutta vanhempaa ja hänen tulojaan eienää oteta huomioon.

238


Esimerkki

Opiskelija on asunut äitinsä luona ja hänen opintotuessaan on otettuhuomioon vain äidin tulot. Äiti kuolee 10.9. Opintotuki tarkistetaan 1.9. lukien,josta lukien äiti poistetaan ratkaisun perusteista ja opiskelija on muualla kuinvanhempansa luona asuva. Isän tuloja ei oteta edelleenkään huomioon, elleiopiskelija muuta isänsä luokse asumaan.

Opiskelijan avioliiton vaikutusJos opiskelija avioituu alle 18-vuotiaana tai vanhemman luona asuessaan, hänenvanhempiensa tuloja ei enää oteta opintotuessa huomioon ja hän on oikeutettusuurimpaan opintorahaan. Opintotuki tarkistetaan ilman hakemusta sen kuukaudenalusta lukien, jonka aikana uusi olosuhde kestää ensimmäisen kerran vähintään 18päivää.

1.7.5.5 Puolison tulotPuolison tulot eivät enää vaikuta asumislisän määrään 1.1.2009 lukien.

1.7.5.6 Vanhempien muuttuneet tulotJos hakijan vanhempien vuositulot ovat pienentyneet viimeksi toimitetun verotuksentulotiedoista vähintään 20 %, muutos voidaan hakijan pyynnöstä ottaa huomioon tukeamyönnettäessä tai tukea tarkistettaessa (OTL 65/1994 25 b §). Muuttuneet tulot voidaanottaa huomioon aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta lukien. Tuensaajalla ei ole ilmoitusvelvollisuutta vanhempien muuttuneista tuloista. Jos opiskelijailmoittaa vanhempiensa tulojen suurentuneen, suurentuneita tuloja ei oteta huomioon.

Kun opintotuki on hakemuksesta myönnetty tai tarkistettu vanhempien muuttuneidentulojen perusteella kevätlukukauden aikana, tukea maksetaan niiden perusteella samanvuoden loppuun. Kun opintotuki on hakemuksesta myönnetty tai tarkistettu vanhempienmuuttuneiden tulojen perusteella syyslukukauden aikana, tukea maksetaan niidenperusteella seuraavan kalenterivuoden loppuun.

Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä tai apurahansaajana saatu tulo otetaan huomioonyrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain perusteella vahvistetun YEL- taiMYEL-työtulon mukaisena.

SelvittäminenJos opiskelija ilmoittaa vanhempiensa tulojen pienentyneen, hänen on selvitettävämolempien vanhempiensa nykyiset tulot. Opiskelija voi selvittää tuloja esim.palkkatodistuksella tai päivärahapäätöksellä.

Kela saa tarvittavat palkkatiedot tulorekisteristä 1.1.2019 alkaen. Opiskelijan eitarvitse toimittaa palkkatositteita Kelalle vuoden 2019 aikana tai sen jälkeen saaduistapalkoista. Opiskelijan tulee kuitenkin toimittaa Kelalle todistukset kummankinvanhempansa pääomatuloista, elinkeinotoiminnan tuloista, veronalaisista etuuksistaja muista tuloista, joista ei ole tietoa tulorekisterissä. Kelan maksamista etuuksista eitarvita tositteita.

239


Jos vanhempien muuttuneista tuloista joudutaan pyytämään lisätietoja, alaikäisenopiskelijan osalta voidaan olla suoraan yhteydessä opiskelijan vanhempaan.Täysi-ikäisen opiskelijan osalta voidaan olla yhteydessä suoraan vanhempaanvain opiskelijan suostumuksella. Jos lisätietoja pyydetään puhelimitse suoraanvanhemmalta, mutta selvitystä ei saada puhelun aikana, opiskelijalle itselle pitääerikseen lähettää kirjallinen selvityspyyntö, jossa kerrotaan pyydetyt selvitykset sekäniiden toimittamiselle asetettu määräaika ja todetaan, että asiasta on jo keskusteltuvanhemman kanssa. Tämä johtuu siitä, että vanhemmalle ei voida asettaa selvitystentoimittamiselle määräaikaa siten kuin hallintolaki edellyttää.

Muuttunut vuositulo lasketaan bruttotuloina hakuajankohdasta tai tulevastamuutosajankohdasta lukien 12 kuukautta eteenpäin. Kuukausipalkka kerrotaanvuosituloksi 12,5:llä (lomarahan vaikutus), muut kuukausitulot 12:lla. Jos tiedossa olevatulonmuutos on määräaikainen, tulojen muutosta vuositasolla arvioitaessa otetaanhuomioon myös todennettavissa olevat tulevat muutokset.

Tukivuodesta 2019 alkaen vanhempien tuloina huomioidaan tuloverolain (1535/1992)mukaiset veronalaiset ansio- ja pääomatulot (OTL 65/1994 22 §). Veronalaisilla tuloillatarkoitetaan yleensä bruttotuloja, joista ei ole tehty mitään vähennyksiä. Tulokäsiteon sama kuin opiskelijan omissa tuloissa. Myös vanhempien ulkomailla saamat tulototetaan huomioon, jos vastaavanlaiset tulot Suomessa saatuina olisivat veronalaisia.

Perhehoitajan kulukorvaus on veronalaista ansiotuloa. Se huomioidaan opiskelijanvanhemman tulona vuoden 2017 verotustiedoista alkaen eli opintotukeen vaikuttavanatulona tammikuun 2019 opintotuesta alkaen.

Jos opiskelija ilmoittaa vanhempansa tulottomia kuukausia, niitä ei hyväksytä ilmanerityistä syytä. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työttömyysturvan karenssi,toimeentulotuen saaminen (ei oteta tulona huomioon), puolison hyvät tulot, säästöt taimuu uskottava selvitys. Jos opiskelija ei esitä selvitystä, kuukausitulona huomioidaanperuspäiväraha/työmarkkinatuki: 32,40 e/pv x 21,5 pv/kk = 696,60 e/kk (vuonna 2017 ja2018).

Jos tulojen pieneneminen johtuu työsuhteen päättymisestä, tulee selvittää, onkovanhempi saanut jonkinlaisen korvauksen työsuhteen päättyessä (esim. irtisanomisajanpalkka tai eroraha). Jos tulojen pieneneminen johtuu elinkeinotoiminnan päättymisestä,tulee selvittää, onko vanhempi saanut myyntivoittoa yrityksen myynnistä.

Jos opiskelija ilmoittaa vanhempansa saamasta merkittävästä (vähintään 2 000 euroa)kertasuorituksesta, se kohdistetaan maksukuukaudesta lukien 12 kuukaudelle.

Esimerkki

Opiskelija ilmoittaa vanhemman tulojen alenemisesta huhtikuussa. Vanhempion saanut tammikuussa tehdystä kaupasta 10 000 euron luovutusvoiton.Luovutusvoitosta otetaan vanhemman tulona huomioon 9 kk / 12 kk x 10 000e = 7 500 euroa.

Lue tarkemmin eri tulojen huomioimisesta.

VelkajärjestelyJos jompikumpi vanhemmista tai molemmat vanhemmat ovat oikeuden vahvistamassavelkajärjestelyssä, lasketaan nykyiset tulot samalla tavalla kuin yllä on todettumuuttuneiden tulojen laskemisesta. Tuloista vähennetään lisäksi velkajärjestelyn

240


maksuohjelman mukainen maksuvara (velkojen maksuun käytettävä tulo) vuositasollemuunnettuna.

Vanhemman kuolemaKatso kohdasta Vanhempien tulot.

Vanhempien tulojen huomioiminen vuodenvaihteessa 2018-2019Opiskelijan vanhempien tuloissa käytettävä tulokäsite muuttui 1.1.2019 alkaen puhtaistaansio- ja pääomatuloista veronalaisiksi ansio- ja pääomatuloiksi. Vanhempien tulojakoskevia tulorajoja korotettiin samanaikaisesti 5-6 %. Tässä luvussa kerrotaan, mitätulokäsitettä ja mitä tulorajoja opintotukiratkaisussa käytetään siitä riippuen, mitätukiaikaa hakemus koskee ja käytetäänkö ratkaisussa verotustietoja vai muuttuneitatuloja.

Opintotuen haettu aika on 1.12.2018 alkaen tai aiempi.

• Jos on haettu verotustiedoilla, 1.1.2019 alkaen aika ratkaistaan vuoden 2017verotuksen veronalaisilla tuloilla ja uusilla tulorajoilla. Sitä edeltävän ajan elivuoden 2018 tukiajan osalta etuuskäsittelijä laskee APLAlla myönnettävän tuenpoikkeuksellisen määrän ja käyttää laskennassa vuoden 2016 verotuksen puhtaitatuloja ja vanhoja tulorajoja.

• Jos on haettu muuttuneilla tuloilla, lasketaan puhtailla tuloilla ja verrataan vuoden2016 verotuksen puhtaisiin tuloihin. Jos tulot ovat pienentyneet vähintään 20 %,ratkaistaan muuttuneilla puhtailla tuloilla koko tukiajalla. OT-järjestelmä huomioivanhat tulorajat vuoden 2018 tuessa ja uudet tulorajat vuoden 2019 tuessa.

– Huomaa, että ratkaisu on tehtävä poikkeuksellisilla määrillä erityisperusteisiin(erikseen 2018 ja 2019 tuki), jos tulot ovat pienentyneet vähintään 20 %vuoden 2016 verotustietoihin verrattuna, mutta ero ei ole vähintään 20 %vuoden 2017 verotustietoihin verrattuna. Opintotukijärjestelmä ei tällöin”hyväksy” muuttuneita tuloja.

Opintotuen haettu aika on 1.1.2019 alkaen tai myöhäisempi.

• Jos on haettu verotustiedoilla, ratkaistaan vuoden 2017 verotuksen veronalaisillatuloilla ja uusilla tulorajoilla.

• Jos on haettu muuttuneilla tuloilla, lasketaan veronalaisilla tuloilla ja verrataanvuoden 2017 verotuksen veronalaisiin tuloihin. Jos tulot ovat pienentyneetvähintään 20 %, ratkaistaan muuttuneilla veronalaisilla tuloilla ja uusilla tulorajoilla.

Muuttuneiden tulojen selvittäminen vuoden 2018 ja aiempienvuosien opintotuessa

Opiskelijan vanhempien tuloissa käytettävä tulokäsite muuttui 1.1.2019 alkaen puhtaistaansio- ja pääomatuloista veronalaisiksi ansio- ja pääomatuloiksi. Kun on kyse vuoden2018 ja aiempien vuosien opintotuesta ja vanhempien muuttuneista tuloista, tuloistavähennetään niiden hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet kustannukseteli luonnolliset vähennykset (esimerkiksi tulonhankkimisvähennys, työmatkakulut,perhehoitajan kulukorvaus ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut).

Palkkatulosta vähennetään tulonhankkimisvähennys 750 euroa (620 euroa vuonna2016). Jos tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot (esim. kulutomien työkalujen tai työhuoneen käyttämisestä ja ammattikirjallisuudesta) ylittävät

241


tulonhankkimisvähennyksen määrän, tulonhankkimisvähennyksen ylittävä osa menoistavähennetään palkasta opiskelijan selvityksen perusteella.

Tulonhankkimisvähennyksen lisäksi voidaan vähentää mahdollisettyömarkkinajärjestöjen ja työttömyyskassojen jäsenmaksut sekä työmatkakulutopiskelijan selvityksen perusteella. Asunnon ja työpaikan välisistä matkakuluistavoi ottaa vähennyksenä huomioon vain 750 euron omavastuuosan ylittävän osan jaenintään 7 000 euroa. Työssäkäyntikuukausia huomioidaan enintään 11 kk vuodessa.Jos matkakulut voidaan ottaa huomioon oman auton käytön mukaan, laskennassakäytetään sen verovuoden ohjetta, johon suurin osa tuloista kohdistuu. Verohallinnonhyväksymä oman auton käytön kilometrikorvaus on 0,24 euroa/km. Jos henkilö onsäännöllisessä ansiotyössä (yleensä 5 pv/vko), arvioidaan hänellä olevan keskimäärin22 työpäivää työssäolokuukautta kohti, ellei todellista työpäivien määrää ole tiedossa.

Eläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua ei vähennetä, koska ne eivät oleluonnollisia vähennyksiä.

Perhehoitajan hoitopalkkio ei ole palkkaa, joten siitä ei tehdätulonhankkimisvähennystä.

1.7.6 Tulot ja vähennyksetOpiskelijan omat tulot

Opintorahaan ja asumislisään vaikuttavat opiskelijan kaikki koko kalenterivuodenaikaiset veronalaiset tulot (pois lukien opintoraha). Veronalaisilla tuloilla tarkoitetaantuloverolain mukaisia veronalaisia ansio- ja pääomatuloja. Veronalaiset tulot otetaanhuomioon sen vuoden tuloina ja sen suuruisina kuin Verohallinnon ne Kelalle ilmoittaa.

Vuositulona huomioidaan myös verovapaa apuraha mutta vain silloin, kun apurahaon maksettu vuonna 2018 tai aiemmin. Tämä ei kuitenkaan koske ulkomaiseenopiskelijavaihtoon tarkoitettuja apurahoja. Veronalaiset apurahat ovat jatkossakinopiskelijan vuosituloa ja ne huomioidaan verotustietoihin sisältyvinä tuloina samoinkuin muut veronalaiset tulot. Vuonna 2019 ja sen jälkeen maksetuista veronalaisistaapurahoista ei vähennetä menoja tai muitakaan vähennyksiä. Veronalaiset tulothuomioidaan bruttomääräisinä ja se koskee myös veronalaisia apurahoja. Lue lisääapurahojen huomioimisesta opiskelijan omina tuloina.

Tuensaajan ulkomailla saamat tulot rinnastetaan tuloverolaissa tarkoitettuihinveronalaisiin tuloihin, jos vastaavanlaiset tulot Suomessa saatuina olisivat veronalaisia.(OTL 65/1994 22 § 1 mom.) Katso tarkemmin kohta Tulot ulkomailta.

Opiskelijan veronalaisilla tuloilla tarkoitetaan yleensä bruttotuloja. Tulon hankkimisestaja säilyttämisestä aiheutuneita menoja ei vähennetä tuloista. Kuitenkin tulovalvonnassahuomioitavissa luovutusvoitoissa, vuokratuloissa sekä elinkeinotoiminnan jamaatalouden ansio- ja pääomatuloissa on otettu huomioon tietyt Verohallinnon tekemätvähennykset. Opiskelijan saamat luovutusvoitot, vuokratulot sekä elinkeinotoiminnan jamaatalouden ansio- ja pääomatulot otetaan tulovalvonnassa huomioon sen suuruisinakuin Verohallinto ne Kelalle ilmoittaa.

Verohallinnolta saadut tulotiedot löytyvät HEKY-kyselyllä kohdasta Opintotukeen liittyvättiedot > Opintotuen verotustiedot > Opiskelijan omat tulot. Verovuodesta 2018 alkaentiedot ovat Annin verotustiedoissa.

Osakesäästötilien huomioiminen on kuvattu luvussa Luovutusvoitot.

242


Jos henkilöllä on verotustiedoissa maininta vakuutuspalkasta ja jos asiakas on erimieltä siitä, mikä on opintotuessa huomioitavan ulkomailta saadun tulon määrä, katsokohta Vakuutuspalkka sivulta Tulot ulkomailla.

Perhehoitajan kulukorvausta ei vähennetä opiskelijan vuosituloista, koska kulukorvauson veronalaista ansiotuloa. Perhehoitajan kulukorvaus vähennettiin opiskelijanvuosituloista viimeisen kerran tukivuoden 2017 vuositulovalvonnassa. Vähennys näkyifraasina OTP50 päätösehdotuksessa ja takaisinperintäpäätöksessä niillä opiskelijoilla,joilla kyseinen tieto löytyi.

Opiskelijan omaisuus ei vaikuta opintotukeen.

Vanhempien tulotTukivuodesta 2019 alkaen vanhempien tuloina huomioidaan tuloverolain (1535/1992)mukaiset veronalaiset ansio- ja pääomatulot. Veronalaisilla tuloilla tarkoitetaan yleensäbruttotuloja, joista ei ole tehty mitään vähennyksiä. Tulokäsite on sama kuin opiskelijanomissa tuloissa. Myös vanhempien ulkomailla saamat tulot otetaan huomioon, josvastaavanlaiset tulot Suomessa saatuina olisivat veronalaisia. (OTL 65/1994 22 § 2mom.). Katso tarkemmin kohta Tulot ulkomailta.



Vuoden 2018 ja aiempien vuosien opintotuessa vanhempien tulot huomioidaantuloverolain 30 §:n mukaisina puhtaina ansio- ja pääomatuloina. Puhtailla tuloillatarkoitetaan veronalaisia tuloja, joista on vähennetty tulojen hankkimisesta taisäilyttämisestä johtuneet menot eli luonnolliset vähennykset (tulonhankkimisvähennysja tulonhankkimismenot kuten työmatkakulut, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut japerhehoitajan kulukorvaus).

Vanhempien omaisuus ei vaikuta opintotukeen. 1.1.2018 alkaen vanhempien tulot eivätvaikuta itsenäisesti asuvan 18–19 –vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahanmäärään. 1.8.2019 alkaen vanhempien tulojen tukea pienentävä tai tuen myöntämisenestävä vaikutus poistuu opintorahan perusmäärästä ja asumislisästä itsenäisestiasuvilta alle 18-vuotiailta.

Puolison tulotAsumislisää myönnettäessä on otettu huomioon hakijan puolison tulot 31.12.2008 asti.1.1.2009 lukien puolison tuloja ei oteta enää huomioon.

Puolison omaisuus ei vaikuta opintotukeen.

1.7.6.1 PalkkatulotPalkkatulo on sekä opiskelijan omana että hänen vanhempansa tulona huomioonotettavaa ansiotuloa.

Palkkatuloa on kaikenlainen palkka, palkkio, osapalkkio sekä muu niihin rinnastettavaetuus ja korvaus. Palkaksi katsotaan myös esim. lomaraha, lomakorvaus, luontoisedut,veronalaiset henkilökuntaedut, joulurahat ja lahjapalkkiot.

243


LuontoisedutLuontoisedut arvioidaan tuloksi noudattaen verohallituksen vuosittain vahvistamiaennakonpidätyksessä noudatettavia luontoisetujen laskentaperusteita, ks.Luontoisetujen raha-arvot.

KulukorvauksetPalkan lisäksi maksettavia erilaisia kulukorvauksia ei lueta tuloksi. Tällaisiakorvauksia ovat esimerkiksi matkakustannusten korvaus, verovapaat päivärahat,työnkulukorvaukset, virkapukuavustukset tai hoito- tai sijoituslapsen hoidostaaiheutuvien kustannusten korvaukset, elleivät ne ylitä todellisia kustannuksia.

Muuttuneiden tulojen arviointiJos opiskelija ilmoittaa vanhempiensa pienentyneistä tuloista, kuukausipalkkamuunnetaan vuosituloksi kertomalla se 12,5:llä (lomarahan vaikutus). Tukivuodesta2019 alkaen tulot huomioidaan veronalaisina tuloina eli bruttotuloina. Palkkatuloista eitehdä vähennyksiä.

Lue tarkemmin Vanhempien muuttuneet tulot.

Muuttuneet tulot vuoden 2018 ja aiempien vuosien opintotuessa

Vuoden 2018 ja aiempien vuosien opintotuessa palkkatulosta voidaan vähentäätulonhankkimisvähennys (750 euroa vuonna 2017 ja 2018), työmarkkinajärjestön jatyöttömyyskassan jäsenmaksut sekä työmatkakulut. Tulonhankkimisvähennys 750euroa tehdään aina viran puolesta. Jäsenmaksut huomioidaan, jos ne käyvät ilmitoimitetuista tuloselvityksistä.

Jos jäsenmaksut tai työmatkakulut eivät käy ilmi hakemuksesta, niitä ei tiedustellalisäselvityspyynnöllä. Jos hakemuksen ratkaisua varten kuitenkin tarvitaan jotain muutalisätietoa, tiedustellaan samalla myös, onko vanhemmalla tulonhankkimisvähennyksiä.Jos vähennykset ovat pysyneet aiempien vuosien tasolla, voidaan arviona nykyisistävähennyksistä käyttää myös edellisen verotuksen mukaisia vähennyksiä. Työmatkanosalta pyydetään ilmoittamaan reitti, matkan pituus yhteen suuntaan ja kulkuneuvo.

1.7.6.2 Elinkeinotoiminnan tulotOpintorahaan ja asumislisään vaikuttavana tulona otetaan huomioon sekä opiskelijanettä hänen vanhempiensa saama elinkeinotoiminnan pääomatulo ja ansiotulo.

Lue lisää elinkeinotoiminnan harjoittamisesta eri yhtiömuodoissa.

Muuttuneiden elinkeinotoiminnan tulojen selvittäminenVanhemman tai vanhempien elinkeinotoiminnan muuttuneet tulot otetaan huomioonyrittäjän eläkelain (1272/2006) mukaisena YEL –työtulona ja maatalousyrittäjänä taiapura-hansaajana saatu tulo maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisenaMYEL –työtulona.

Muuttuneet tulot otetaan huomioon YEL- tai MYEL-työtulona, jos kyseessä on

• elinkeinotoiminnan tulot• maa- ja porotalouden tulot

244


• tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa harjoittavan apurahansaajan tulot

Jos opiskelija ilmoittaa yrittäjävanhempansa tai –vanhempiensa tulojen pienentyneen,muuttuneiden tulojen selvittämisessä käytetään perusteena YEL- tai MYEL-työtuloasilloin, kun kysessä olevat tiedot ovat käytettävissä. Eläkelaitos vahvistaa YEL- jaMYEL-työtulon ja Eläketurvakeskus lähettää niistä tiedot Kelalle.

• YEL- ja MYEL-työtulon tiedot löytyvät HEKYltä kohdasta Työeläkkeet ja korvaukset> YEL/MYEL-työtulot.

Kun vanhempien muuttuneet tulot arvioidaan YEL- tai MYEL-työtulon perusteella,huomioon ei enää oteta yrityksestä mahdollisesti saatuja osinko- tai palkkatuloja.

Jos opiskelija vetoaa vanhemman muuttuneisiin yrittäjätuloihin, mutta opiskelijanvanhemmalla ei ole HEKYllä merkintää YEL- tai MYEL-työtulosta, opiskelijan tuleeselvittää vanhemman nykyiset tulot.

Tuloksi huomioidaan ensisijaisesti starttirahan määrä, jos vanhempi saa starttirahaa.

• Starttiraha otetaan tulona huomioon niiltä kuukausilta, joilta se on myönnetty.Starttirahan päätyttyä yrittäjän tulo arvioidaan yleensä vähintään starttirahanaikaiselle tulotasolle.

Jos vanhempi ei saa starttirahaa, tuloksi huomioidaan

• vanhemman oma arvio tuloistaan– Muuttuneita tuloja ei tule tarkistaa vähimmäistuloa pienemmäksi ilman

perusteltua syytä.• peruspäivärahan/työmarkkinatuen suuruinen vähimmäistulo (32,40 e/pv x 21,5 pv/

kk = 696,60 e/kk vuonna 2018)

Jos vanhempi ilmoittaa olevansa tuloton, vanhemmalle ei kirjata tuloksi nollaailman hänen antamaa uskottavaa selvitystä asiasta. Jos uskottavaa selvitystä eisaada, vanhemman tuloksi katsotaan peruspäivärahan/työmarkkinatuen suuruinenvähimmäistulo.

Yrittäjävanhemman muut tulotJos yrittäjällä on voimassa oleva YEL- tai MYEL-vakuutus ja hän saa tämän lisäksijotain muuta tuloa, hänelle arvioidaan tuloksi sekä YEL- tai MYEL-työtulo että muu tulo.Tällaisia tuloja ovat esimerkiksi:

• palkkatulo, osinkotulo, vuokratulo tai muu vastaava tulo muusta kuin YEL- taiMYEL-vakuutetusta yritystoiminnasta

• metsän myyntitulo YEL-vakuutetulle– Metsän myyntituloa ei huomioida MYEL-vakuutetulle, koska MYEL-

vakuutuksen katsotaan sisältävän myös metsän myyntitulon.• veronalaiset etuudet niiden myöntämisperusteesta riippumatta pois lukien

sairauspäiväraha ja vanhempainpäivärahat

Starttirahaa, sairauspäivärahaa tai muuta ansionmenetyskorvausta, äitiysrahaa,erityisäitiysrahaa, isyysrahaa ja vanhempainrahaa ei oteta lisätulona huomioon YEL- taiMYEL-työtulon lisäksi.

Yritystoiminnasta saatuja tuloja tai niiden muutoksia ei oteta huomioon. Josyrittäjätulo pienenee yritystoiminnan muutoksen vuoksi, yrittäjän tulee olla yhteydessävakuutusyhtiöönsä ja pienentää YEL- tai MYEL-työtulon määrää.

245


1.7.6.2.1 ElinkeinonharjoittajaElinkeinonharjoittajat jaetaan liikkeen- ja ammatinharjoittajiin. Elinkeinonharjoittaja eivoi maksaa palkkaa itselleen eikä puolisolleen, mutta hän voi ottaa yrityksestä rahaa(yksityisnostot) tai tavaraa (yksityiskäyttö) yksityistalouteensa. Elinkeinoharjoittajaaverotetaan elinkeinotoiminnasta saatujen ansio- ja pääomatulojen perusteella, jotkamuodostuvat elinkeinotoiminnan tuloksesta.

Puolisoiden yhteisestä elinkeinontoiminnasta saatu yritystulo jaetaan puolisoidenkesken silloin, kun molemmat ovat osallistuneet yksityisen liikkeen taiammatinharjoittamiseen.

Avoin ja kommandiittiyhtiöAvoimen yhtiön muodostaa kaksi tai useampi yhtiömies, jotka vastaavat yhtiönsitoumuksista koko omaisuudellaan. Kommandiittiyhtiössä on vähintään yksivastuunalainen yhtiömies, joka vastaa yhtiön velvoitteista rajoituksetta, ja vähintään yksiäänetön yhtiömies, jonka vastuu rajoittuu hänen sijoittamansa panoksen määrään.

Henkilöyhtiöiden (avoimet ja kommandiittiyhtiöt) yhtiömiehet voivat nostaa yhtiöstäpalkkaa tai ottaa yrityksestä rahaa (yksityisnostot) tai tavaroita (yksityiskäyttö)yksityistalouteensa.

Verotuksessa henkilöyhtiöt (avoimet ja kommandiittiyhtiöt) ovat elinkeinoyhtymiä. Niitäei käsitellä erillisinä verovelvollisina, vaan niille vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulos,joka jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona heidän osuuksiensa suhteessa.

OsakeyhtiöOsakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi osakas, joka sijoittaa yhtiöönpääomapanoksen.

Osakkaan tuloksi osakeyhtiöstä voidaan lukea vain osingot tai, jos hän työskenteleeyhtiössä, myös palkka. Yksityisnostoja hän ei saa tehdä.

Verotuksessa osakeyhtiö on yhteisö. Se on itsenäinen verovelvollinen, jonka tulosta eijaeta osakkaille, vaan se verotetaan suoraan yhtiöltä.

KuolinpesäKuolinpesää verotetaan yleensä erillisenä verovelvollisena, jolloin sen tuloa javarallisuutta ei jaeta osakkaiden tulona ja varallisuutena verotettavaksi.

Elinkeinotoimintaa harjoittavaa kotimaista kuolinpesää verotetaan erillisenäverovelvollisena vain kolmelta perittävän kuolinvuotta seuraavalta vuodelta ja senjälkeen kuten avoimia tai kommandiittiyhtiöitä.

Kuolinpesän erillinen verovelvollisuus päättyy, kun kuolinpesä lopullisesti jaetaan.

VerotusyhtymäVerotusyhtymä on kahden tai useamman henkilön muodostama yhteenliittymä, jonkatarkoituksena on kiinteistön käyttö, viljely tai vuokraus.

246


Verotusyhtymät eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan niiden tulot jaetaan osakkailleheidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa.

1.7.6.3 Maa- ja porotalouden tulotOpintorahaan ja asumislisään vaikuttavana tulona otetaan huomioon sekä opiskelijanettä hänen vanhempiensa saama maatalouden ansio- ja pääomatulo. Myös opiskelijantai hänen vanhempansa porotaloudesta saamat veronalaiset tulot otetaan huomioonopintorahaan ja asumislisään vaikuttavana tulona.

Maatalouden harjoittaja ei ole kirjanpitovelvollinen. Hänen on pidettävä kuitenkin kirjaatuloistaan ja menoistaan.

Maataloudesta saatu bruttotulo muodostuu tuotteiden markkinahintaperusteisestamyyntitulosta sekä erikseen maksettavista tuista. Tuet riippuvat tilan tuotantosuunnasta.Kaikki tuet ovat verotettavaa tuloa ja ne sisältyvät siten maatalouden verotettuuntulokseen.

Maataloutta harjoittavaa kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena eikä tuloaverotuksessa jaeta osakkaiden kesken.

Muuttuneiden tulojen arviointiLue lisää elinkeinotoiminnan tulot.

1.7.6.4 Metsätalouden tulotOpintorahaan ja asumislisään vaikuttavaa opiskelijan ja hänen vanhempansa tuloa ovatmetsätalouden pääomatulo sekä hankintatyön arvo.

MetsäverotusMetsätuloa verotetaan kaikilla metsänomistajilla vuodesta 2006 alkaen puunmyyntitulon mukaan. Puun myyntitulo on verotuksessa pääomatuloa. Puun myynninyhteydessä tehty hankintatyön arvo on aina ansiotuloa.

Muuttuneiden tulojen arviointiKun vanhempien muuttuneita tuloja arvioidaan vuodelle 2006 tai myöhemmälle ajalle,metsätuloksi arvioidaan mahdollinen puun myyntitulo (metsätalouden pääomatulo).Myyntitulosta voidaan verotuksessa tehdä vähennyksiä. Muuttunut tulo voidaanpääsääntöisesti arvioida tulon saajan oman selvityksen perusteella. Liitteeksi ei tarvitaesimerkiksi kauppakirjaa.

1.7.6.5 OsinkotulotOpintotuessa otetaan opiskelijan ja vuodesta 2019 alkaen opiskelijan vanhemmansaamasta osinkotulosta huomioon veronalaisen osinkotulon määrä. Verovapaataosinkotuloa ei huomioida. Tulo otetaan huomioon verotuksessa vahvistetun mukaisena.


247


Vuoden 2018 ja aiempien vuosien opintotuessa vanhempien saamasta veronalaisestaosinkotulosta otetaan opintotuessa huomioon ns. puhdas osinkotulo, jossa on otettuhuomioon mahdolliset osinkotuloon kohdistuvat tulonhankkimisvähennykset. Tulootetaan huomioon verotuksessa vahvistetun mukaisena.

Osinkotulojen veronalaisuusPörssiyhtiön jakama osinko on kokonaisuudessaan pääomatuloa. Sen jakamastaosingosta on veronalaista pääomatuloa 85 % ja verovapaata 15 %.

Muun kuin pörssiyhtiön jakama osinko jaetaan verotuksessa pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin. Osingosta katsotaan pääomatuloksi määrä, joka vastaa 8 prosenttiaosingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta. Ylimenevä osa onansiotuloa. Pääomatulo-osuudesta on 25 % veronalaista ja 75 % verovapaata siltä osinkuin pääomatulo-osuus on alle 150 000 euroa. Jos pääomatulo-osuus ylittää 150 000euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 % ja verovapaata tuloa 15%. Ansiotulo-osuudesta on veronalaista 75 % ja verovapaata 25 %.

EU-maassa ja sellaisessa maassa, jolla on Suomen kanssa verosopimus, sijaitsevanyhtiön jakama osinko on veronalaista ja verovapaata tuloa edellä kerrotulla tavalla.Muussa maassa sijaitsevan yhtiön maksama osinko on kokonaan veronalaistaansiotuloa.

Muuttuneiden tulojen arviointiKun arvioidaan vanhempien muuttuneita tuloja, arvioidaan pörssiyhtiön osakkeidenosinkotulo siten, että ensin lasketaan kokonaisosinkotulo kertomalla osakkeidenlukumäärä osaketta kohti maksetun osingon määrällä. Kokonaisosinkotulosta katsotaan85 % veronalaiseksi tuloksi. Osinkotuloja voidaan arvioida myös aikaisempien vuosienverotuksessa vahvistettujen määrien perusteella. Pörssiyhtiön osingon suuruudenosaketta kohti voi tarvittaessa selvittää Kauppalehden -sivuilta > Osingot.

Muun kuin pörssiyhtiön osakkeista saatavan osinkotulon veronalaisen määränarvioimiseksi lasketaan kokonaisosinkotulo, joka jaetaan ansio- ja pääomatulo-osuuksiin. Pääomatulo-osuuden laskemista varten selvitetään osakkeiden verotusarvoyhtiön kotipaikan verotoimistosta. Pääomatulo-osuudeksi katsotaan 8 prosenttiaosakkeiden verotusarvosta ja loppuosa kokonaisosinkotulosta on ansiotulo-osuutta.

Pääomatulo-osuudesta on 25 % veronalaista tuloa 150 000 euroon saakka.Ylimenevästä osasta on 85 % veronalaista tuloa. Ansiotulo-osuudesta on 75 %veronalaista ansiotuloa (ja 25 % verovapaata tuloa). Jos yhtiö on aikaisempina vuosinajakanut osinkoa, arvion pohjana voidaan käyttää verotuksessa todettuja osinkotulonmääriä sellaisenaan.

Esimerkki muun kuin pörssiyhtiön jakamasta osinkotulosta.

A omistaa X yhtiön 100 osakkeesta 50 kappaletta ja saa osinkotuloa 120 000 euroa.Yhden osakkeen matemaattinen arvo on 15 000 euroa.

Osinkojen yhteismäärä: 120 000 euroa

Osakkeiden matemaattinen arvo: 750 000 euroa (50 x 15 000)

A:n pääomatulo-osuus: 60 000 euroa (750 000 x 8 %)

A:n ansiotulo-osuus: 60 000 euroa (120 000 - 60 000)

248

http://www.kauppalehti.fi


Pääomatulo-osuudesta (60 000 eurosta) veronalaista pääomatuloa 25 % (15 000euroa) ja loput 75 % (45 000 euroa) on verovapaata tuloa.

Ansiotulo-osuudesta (60 000 eurosta) on veronalaista ansiotuloa 75 % (45 000 euroa)ja loput 25 % (15 000 euroa) on verovapaata tuloa.

Muuttunut tulo voidaan pääsääntöisesti arvioida asiakkaan oman selvityksenperusteella. Liitteeksi ei tarvita esimerkiksi osingonjakopäätöstä. Jos osinkotulot ovatpysyneet aiempien vuosien tasolla, voidaan arviona nykyisistä osinkotuloista käyttäämyös edellisiä osinkotuloja.

Jos tulojen selvittelyssä käy ilmi, että vanhemmalla on osakesäästötili, muuttuneinatuloina huomioidaan myös osakesäästötililtä nostetut rahat, jos nosto tehdäänmuuttuneissa tuloissa huomioitavan 12 kuukauden aikana. Nostetuista rahoistahuomioidaan vain osakesäästötilin mahdollinen tuotto. Huomioitava tulo arvioidaanasiakkaan oman vapaamuotoisen selvityksen perusteella.

1.7.6.6 KorkotulotTalletusten korkotulot eivät ole opintotuessa huomioitavaa tuloa silloin, kun kyse onlähdeveronalaisista korkotuloista.

Sijoitusrahasto-osuuden tuotto-osuudelle maksettava voitto-osuus (korko) ontuloverolain mukaan veronalaista pääomatuloa ja se otetaan tulona huomioonopintotuessa. Kasvuosuudelle maksettava voitto-osuus ei ole veronalaista tuloa.

Säästöhenkivakuutuksen tuotto maksetaan vakuutuksen päättyessä edunsaajalle.Tuotto on tuloverolain alaista tuloa ja otetaan opintotuessa huomioon sekä opiskelijanomana tulona että vanhempien tulona. Myös vakuutussijoituksen pääoma onedunsaajan veronalaista tuloa, jos vakuutuksen maksaja on ollut muu kuin edunsaajaitse tai hänen lähiomaisensa tai jos suoritus maksetaan yli kahden vuoden aikana.

Julkisesti noteeraamattoman osuuskunnan maksamasta ylijäämästä (osuuspääomankorosta) 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa5 000 euroon saakka. Kun osuuspääoman korko ylittää 5 000 euroa, ylimenevästämäärästä on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15prosenttia.

1.7.6.7 VuokratulotOpiskelijan tai hänen vanhempansa saamasta vuokratulosta vähennetään ennen senhuomioimista vuokranantajan maksamat vastikkeet, kunnossapitokustannukset sekälämpö-, sähkö-, vesi- ja vakuutusmaksut. Velan korkoja ei vähennetä.

Kela saa tiedot veronalaisista tuloista suoraan Verohallinnolta, joten opiskelijan tuleeselvittää vuokratulojaan koskevien menojen ja maksujen määrät Verohallinnolle eikäKelalle.

Muuttuneiden tulojen arviointiTukivuodesta 2019 alkaen opiskelijan vanhemman saamasta vuokratulosta ei tehdämuita kuin edellä todetut vähennykset.

249


Jos vuokratuloihin liittyvät olosuhteet eivät ole muuttuneet, voidaan arviona nykyisistävuokratuloista käyttää myös edellisiä vuokratuloja.

Muuttunut tulo voidaan pääsääntöisesti arvioida tulon saajan oman selvityksenperusteella. Liitteeksi ei tarvita esimerkiksi vuokrasopimusta tai vastikekuitteja.

Vuoden 2018 ja aiempien vuosien opintotuessa vanhemman saamasta vuokratulostavähennetään joko todelliset hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot, tai josniitä ei tiedetä, vähennetään

• omakotitalon tai kiinteistön tulonhankkimiskuluina 25 % kokonaisvuokrasta (50 %,jos vuokraan sisältyy lämpö)

• vuokra-asunnon (osakehuoneisto) tulonhankkimiskuluina yhtiövastike ja 10 %kokonaisvuokrasta

– Huom! Jos vastikkeen lisäksi on jo otettu erikseen huomioon esim. vesimaksutai muita kuluja, 10 %:n vähennystä ei tehdä tämän lisäksi.

• maanvuokrauksesta (esim. koko pelto) tulonhankkimiskuluina 10 %kokonaisvuokrasta.

1.7.6.8 LuovutusvoitotLuovutusvoitto on tuloverolain mukaan veronalaista tuloa, joten se otetaan huomioonopiskelijan omana tulona ja vanhempien tulona. Luovutusvoittoa voi syntyä kiinteänja irtaimen omaisuuden luovutuksesta. Luovutusvoittoa voi syntyä siten esimerkiksikiinteistön, asunto-osakkeiden tai muiden arvopapereiden myynnin yhteydessä.

Luovutusvoitto on verovapaa, jos kaiken verovuonna luovutetun omaisuudenluovutushinnat ovat yhteensä enintään 1 000 euroa.

Opiskelijan omana tulona ja tukivuodesta 2019 alkaen opiskelijan vanhempien tulonahuomioidaan verotuksessa todettu luovutusvoitto, joka on laskettu vähentämälläsaadusta kauppahinnasta aiemmin maksettu hankintahinta ja mahdolliset kaupastaaiheutuneet kulut tai vaihtoehtoisesti vähentämällä kauppahinnasta hankintameno-olettama. Luovutustappioita ei vähennetä.

Vuoden 2018 ja aiempien vuosien opintotuessa vanhempien tulona huomioidaanverotuksessa todettu luovutusvoiton määrä, josta on vähennetty mahdollinenluovutustappio.

OsakesäästötilitOsakesäästötilit tulivat käyttöön 1.1.2020 alkaen. Kyseessä on tili, jolle asiakas voisiirtää rahaa, jotka hän sijoittaa osakkeisiin. Tilillä olevien osakkeiden arvonnousu,osingot ja mahdolliset luovutusvoitot kasvattavat sijoitusten arvoa. Asiakas voikäyttää osakesäästötilin luovutusvoittoja ja osinkoja tai uusia rahasiirtoja uusiinosakesijoituksiin.

Osakesäästötilistä tulee opintotuessa huomioitavaa tuloa vain, jos tililtä nostaa rahaa jatili on voitolla. Jos tuottoja on paljon, tililtä ei ehkä kannata nostaa rahaa opiskeluaikana.Osakesäästötilin avulla asiakas voi vaikuttaa siihen, minkä vuoden verotukseensijoitustuotot tulevat.

Jos osakesäästötili on tappiolla, tililtä nostetusta rahasta ei tule opintotuessahuomioitavaa tuloa. Luovutustappiot voidaan siis vähentää myös opintotuessa

250


huomioitavasta tulosta, kun arvopaperikauppaa tehdään osakesäästötilillä. Tappiollisetnostot eivät kuitenkaan vaikuta opintotuessa huomioitavan tulon määrään.

Muuttuneiden tulojen arviointiJos vanhemman viimeksi vahvistetussa verotuksessa näkyy yksittäinen luovutusvoitto,mutta ei ole viitettä siihen suuntaan, että luovutusvoitto olisi jatkuva tulolaji, ei olevälttämätöntä selvittää, onko vanhemmalla edelleen luovutusvoittoja. Jos muuttuneistatuloista pitää pyytää lisätietoja jonkin muun tulolajin vuoksi, voi samalla tiedustella, onkovanhemmalla myös luovutusvoittoja.

Kun arvioidaan vanhempien muuttuneita tuloja, huomioon otettava luovutusvoitonmäärä lasketaan vähentämällä saadusta kauppahinnasta aiemmin maksettuhankintahinta ja mahdolliset kaupasta aiheutuneet kulut tai vaihtoehtoisestivähentämällä kauppahinnasta hankintameno-olettama. Lisäksi vähennetäänmahdollinen luovutustappio, mutta vain vuoden 2018 ja aiempien vuosien opintotuessa.Muuttunut tulo voidaan pääsääntöisesti arvioida tulon saajan oman selvityksenperusteella. Liitteeksi ei tarvita esimerkiksi kauppakirjaa.

Jos opiskelija ilmoittaa vanhempansa muuttuneita tuloja ja vanhempi onsaanut merkittävän (vähintään 2 000 euroa) luovutusvoiton, se kohdistetaanmaksukuukaudesta lukien 12 kuukaudelle.

EsimerkkiOpiskelija ilmoittaa vanhemman tulojen pienentymisestä huhtikuussa.Vanhempi on saanut tammikuussa tehdystä kaupasta 10 000 euronluovutusvoiton. Luovutusvoitosta otetaan vanhemman tulona huomioon 9 kk /12 kk x 10 000 e = 7 500 euroa.

Miksi luovutustappioita ei vähennetä opiskelijan omistatuloista?

Opiskelijan omana tulona ja tukivuodesta 2019 alkaen opiskelijan vanhempien tulonahuomioidaan veronalaiset tulot ja ulkomailta saadut tulot (OTL 65/1994 17 § ja OTL65/1994 22 §). Veronalaisella tulolla tarkoitetaan, mitä tuloverolaissa (1535/1992)säädetään veronalaisesta ansio- ja pääomatulosta.

• Veronalainen ansio- ja pääomatulo = bruttotulo, josta ei tehdä vähennyksiä.Käytetään opiskelijan omissa tuloissa.

• Puhdas ansio- ja pääomatulo = veronalainen tulo, josta vähennetään tulonhankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot eli luonnolliset vähennykset(kuten tulonhankkimisvähennys, työmatkakustannukset, työmarkkinajärjestöjenjäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut). Käytettiin vanhempien tuloissa vuoden2018 ja aiempien vuosien opintotuessa.

• Verovuoden ansio- ja pääomatulo = puhdas tulo, josta vähennetään muutvähennykset (ansiotuloista esimerkiksi opintorahaja ansiotulovähennys,pääomatuloista esimerkiksi asunto-, opintoja tulonhankkimisvelan korot jatulolähteen tappio eli luovutustappio kyseiseltä vuodelta).

• Verotettava ansio- ja pääomatulo = verovuoden tulo, josta vähennetään kyseisentulolajin aikaisemmilta vuosilta vahvistetut tappiot eli aikaisempien vuosienluovutustappiot.

Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on tuloverolain mukaan veronalaistapääomatuloa. Tuloverolain yleisten säännösten lisäksi luovutusvoitosta säädetään

251


tuloverolain 45–50 §:ssä. Tuloverolain 45 §:ssä säädetään luovutuksesta saadun voitonveronalaisuus ja 46 §:ssä se, miten veronalaisen luovutusvoiton määrä lasketaan.Tämän mukaan voiton määrä lasketaan siten, että luovutuksesta saadusta hinnastavähennetään hankintamenot. Hankintamenot voidaan vähentää joko todellistenmenojen tai hankintameno-olettaman mukaan.

Näin ollen tulona otetaan huomioon TVL 46 §:n mukaan laskettu veronalainenluovutusvoitto (voiton määrässä on otettu huomioon hankintamenot tai hankintameno-olettama, mutta luovutustappioita ei ole vähennetty).

Verotuksen toimeenpanossa voidaan veronalaisesta luovutusvoitosta vähentääluovutustappiot. Kun tappiot on vähennetty, kyse on verotettavasta pääomatulosta.Verotuksen toimeenpanossa käytetään verotettavaa pääomatuloa ja opintotuentulovalvonnassa käytetään veronalaista pääomatuloa.

Sama koskee ansiotuloja. Verotuksen toimeenpanossa ansiotuloista voidaan vähentäämatkakuluja, ay-jäsenmaksuja, tulonhankkimismenoja, korkokuluja, perusvähennyksiä,opintorahavähennyksiä jne. Vähennysten lopputuloksena saadaan verotettavaansiotulo. Opintotuessa näitä verotuksessa tehtäviä vähennyksiä ei huomioida, koskaopintotukilain mukaan tuloina otetaan huomioon veronalaiset ansiotulot.

Veronalaisen tulon käyttäminen on tuensaajalle helpompaa, koska bruttotulojenselvittäminen on helpompaa ja koska vuositulovalvonnassa opiskelijan on pystyttäväarvioimaan tulojensa määrä ennen kuin Verohallinto vahvistaa, mitä verotuksenvähennyksiä hyväksytään. Tuensaajan on pystyttävä arvioimaan tulovalvonnassahuomioitavan vuositulonsa määrä ennen vapaaehtoisen palautuksen määräajanpäättymistä.

1.7.6.9 SosiaalietuudetOpiskelijan ja hänen vanhempansa tulona otetaan huomioon kaikki tuloverolainmukaiset veronalaiset sosiaalietuudet. Tällaisia ovat esimerkiksi lastenhoidontuki,vanhempainraha, sairauspäiväraha, tapaturman perusteella maksettava päivärahaja liikennevahingon perusteella maksettava ansionmenetyksen korvaus. Myösaikuiskoulutustuki on veronalaista tuloa, joten se otetaan huomioon opiskelijan javanhemman tulona.

Vanhemman muuttuneita tuloja laskettaessa etuudet arvioidaan tuloksi tietokannastasaatavien tietojen tai hakijan esittämän korvauspäätöksen perusteella. Jos vanhemmantyöttömyyspäivärahasta ei ole vielä annettu päätöstä, ansiosidonnaisen päivärahanmäärän voi arvioida vanhemman palkkatietojen perusteella esimerkiksi Yleisentyöttömyyskassan verkkosivuilla olevalla laskurilla ytk.fi/jos-jaat-tyottomaksi/paivarahalaskuri.

• Työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki ja aikuiskoulutustuki muutetaankuukausituloksi kertomalla ne luvulla 21,5 ja vuosituloksi kertomalla ne luvulla 250.

• Sairausvakuutuslain mukainen päivä- ja vanhempainpäiväraha muutetaankuukausituloksi kertomalla ne luvulla 25 ja vuosituloksi kertomalla ne luvulla 280.

• Kaikilta viikon päiviltä maksettavat päivärahat, esim. tapaturmavakuutuksenpäiväraha, muutetaan kuukausituloksi kertomalla ne luvulla 30 ja vuosituloksikertomalla ne luvulla 360.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksupäivätJos hakemuksen liitteistä käy selvästi ilmi, montako maksupäivää opiskelijanvanhemmalla on jäljellä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, sen jälkeiselle ajalle

252

https://ytk.fi/jos-jaat-tyottomaksi/paivarahalaskuri

https://ytk.fi/jos-jaat-tyottomaksi/paivarahalaskuri


huomioidaan työmarkkinatuki. Jos jäljellä olevat maksupäivät eivät käy asiakirjoistailmi, asiaa ei tarvitse selvittää. Ansiosidonnainen työttömyysturva kerrotaan tällaisessatilanteessa luvulla 250.

1.7.6.10 ApurahatOpintotuen saajalle 1.1.2019 tai sen jälkeen maksettua verovapaata apurahaa eihuomioida opiskelijan vuositulona. Tämä koskee ainoastaan verovapaita apurahoja.Veronalaiset apurahat ovat jatkossakin opiskelijan vuosituloa ja ne huomioidaanverotustietoihin sisältyvinä tuloina samoin kuin muut veronalaiset tulot (opintoraha poislukien).

Apurahalla rahoitettujen erityismenojen selvittely poistuu myös tukivuodesta 2019alkaen. Veronalaisista apurahoista ei vähennetä menoja tai muitakaan vähennyksiä.Veronalaiset tulot huomioidaan bruttomääräisinä ja se koskee myös veronalaisiaapurahoja.

Apurahan ilmoittamismahdollisuus säilytetään toistaiseksi. Opiskelija voi ilmoittaa ennenvuotta 2019 saamiaan apurahoja ja selvittää apurahalla rahoittamiaan erityismenojatai muita apurahatietoja. Jos opiskelija ilmoittaa vuonna 2019 tai sen jälkeen hänellemaksetun apurahan, etuuskäsittelijä ilmoittaa opiskelijalle, että vuonna 2019 tai senjälkeen maksettua verovapaata apurahaa ei huomioida tulona. Samalla opiskelijaamuistutetaan siitä, että veronalaiset apurahat ovat jatkossakin opintotukeen vaikuttaviatuloja ja että vuonna 2019 ja sen jälkeen maksetut veronalaiset apurahat huomioidaantulovalvonnassa samoin kuin muutkin veronalaiset tulot.

Vuonna 2019 tai sen jälkeen maksettuja apurahoja ei rekisteröidä CICSin HEMU-Tuloseurantatulojen apurahoihin. Jos opiskelijalle on rekisteröity apurahoja vuodelle2019 tai myöhäisemmälle ajalle, niitä ei huomioida tulovalvonnassa.

(OTL 65/1994 17 § 1 mom.)

Lue lisää vuonna 2018 ja aiempina vuosina maksettujen apurahojen huomioimisestavuositulovalvonnassa.

Työllisyysrahaston (aiemmalta nimeltään Koulutusrahasto) myöntämäammattitutkintostipendi on verovapaata tuloa eikä sitä huomioida myöskään opiskelijansaamana apurahana.

Julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta saadut apurahat, stipendit ja opintorahatsekä palkinnot ovat kokonaan verovapaita, jos ne on myönnetty opintoja tai tieteellistätai taiteellista toimintaa varten tai yleishyödyllisestä toiminnasta.

Yksityisten tahojen opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa vartenmyöntämät stipendit ja apurahat ovat verottomia, jos niiden sekä julkisyhteisöiltä jaPohjoismaiden neuvostolta saatujen stipendien, muiden apurahojen, opintorahojen japalkintojen yhteismäärä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojenvähentämisen jälkeen on korkeintaan yhtä suuri kuin valtion vuotuinen taiteilija-apuraha. Jos apurahoja yms. on verovuoden aikana ollut nettomääräisesti enemmänkuin vuotuisen taiteilija-apurahan enimmäismäärä, ylimenevä osa on veronalaistaansiotuloa. Esimerkiksi vuonna 2018 verovapaan apurahan enimmäismäärä oli 20461,72 euroa.

Ainoastaan opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteen harjoittamista varten saatuapuraha tai stipendi voi olla verovapaata tuloa. Muuta tarkoitusta varten saadut

253


apurahat ja stipendit ovat aina veronalaista ansiotuloa apurahan myöntäjästäriippumatta.

Vuoteen 2018 saakka apuraha on aina sen verovuoden tuloa, jona se on nostettavissa.Vuodelta 2019 toimitettavasta verotuksesta lähtien stipendit, opintorahat ja muutapurahat sekä palkinnot ovat sen verovuoden tuloa, jona ne maksetaan.

Opiskelijan vanhemman tulona huomioidaan vain veronalaiset apurahat.

1.7.6.11 Tulot ulkomailtaTulona otetaan huomioon myös opiskelijan ja hänen vanhempansa ulkomailla saamatulo, jos vastaavanlainen tulo Suomessa saatuna olisi veronalainen (OTL 65/1994 22§). Hakijan tai hänen vanhempansa ulkomailta saadut tulot huomioidaan riippumattasiitä, asuuko tulon saaja ulkomailla vai ei.

Hakijan on selvitettävä Kelalle omat sekä vanhempien ulkomailta saamat ansio- japääomatulot.

Myös EU-komissiolta tai muulta vastaavalta taholta saatu tulo tai etuus on ulkomailtasaatua ja opintotuessa huomioon otettavaa tuloa tai etuutta.

Ulkomailta saadut tulot otetaan huomioon bruttomääräisinä siltä vuodelta, jonkaverotustietojen perusteella tulot muutenkin otetaan huomioon. Vanhempien tulot otetaansiis huomioon siltä vuodelta, jolta verotus on viimeksi toimitettu (jos näitä ei saada,voidaan huomioida nykyiset tulot). Jos opiskelija ilmoittaa vanhempien muuttuneitatuloja, tulot arvioidaan haku- tai muutosajankohdasta 12 kuukautta eteenpäin.

Jos vanhemmilla ei ole suomalaisia henkilötunnuksia, heille pitää varata vajaathenkilötunnukset. Lue tarkemmin menettelyohjeista.

Jos ulkomailta saadut tulot ovat Suomessa veronalaista tuloa, opiskelijan ei tarvitseesittää niistä selvitystä, koska ne sisältyvät Verohallinnolta saatuihin tulotietoihin.Tällaisia tuloja ovat esimerkiksi alle kuusi kuukautta kestäneestä saman työnantajanpalveluksessa ulkomailla suoritetusta työstä saatu palkka sekä palkkatulo, joka onsaatu valtiolta, kunnalta tai muulta tuloverolain 77 §:ssä tarkoitetulta taholta.

Jos sekä opiskelija että Verohallinto ilmoittavat ulkomailta saatuja tuloja, niistäkäytetään määrältään suurempia.

Silloin kun ulkomaan tulo saadaan Verohallinnolta, tulon määrä on se, minkäVerohallinto ilmoittaa. Tuensaajan pitää siis kysyä valuuttakurssia Verohallinnolta.Silloin kun Verohallinto muuntaa tiettynä vuonna saadun ulkomaan tulon euroiksi, sekäyttää kyseisen vuoden keskikurssia. Keskikursseja voi kysyä Verohallinnolta taikatsoa Suomen Pankin sivuilta > Tilastot > Valuuttakurssit > Taulukot > Valuuttakurssitvuodesta 2008 > valitse Näytä tiedot: vuositasolla).

Kun asiakas ilmoittaa saamiaan ulkomaan tuloja, keskikursseja ei voida käyttää,koska niitä ei vielä ole.Tällöin käytetään käsittelypäivänä voimassa olevaa EKP-muuntokurssia suhteessa euroon (uusimmat valuuttakurssit Suomen Pankinsivuilta). Jos kysymyksessä on aikaisempien vuosien tulot, käytetään saantivuodenkeskikurssia tai, jos sitä ei ole käytettävissä, viimeisenä päivänä voimassa ollutta EKP-muuntokurssia.

Kun on kyse opiskelijan omista tuloista, käsittelijä rekisteröi opiskelijan ilmoittamatulkomaan tulot Tuloseurantatulot-näytölle ja merkitsee lisätietoihin, minkä päivänvaluuttakurssia on käytetty.

254

http://www.vero.fi/

https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/valuuttakurssit/taulukot/valuuttakurssit_taulukot_fi/valuuttakurssit_short_fi/

https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/valuuttakurssit/taulukot/

https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/valuuttakurssit/taulukot/

https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/valuuttakurssit/taulukot/valuuttakurssit_taulukot_fi/valuuttakurssit_short_fi/


Koska valuuttakurssin muuttaminen ei edellä kerrotulla tavalla ole aina yksiselitteistä,eikä asiakas voi tietää, mikä on Kelan käyttämä euromäärä, on asiassa käytettäväkohtuullisuusharkintaa. Jos asiakas voi uudelleenkäsittelypyynnössään selvittää, ettähänelle on tullut enemmän takaisinperintää valuuttakurssimuutoksen vuoksi ja että hänon itse käyttänyt jotain muuta valuuttakurssia, tämä voidaan ottaa uudelleenkäsittelyssähuomioon. Jos selvitys on uskottava, käsittelijä voi korjata Tuloseurantatulot-näytöllerekisteröityjen ulkomaan tulojen määrää.

Kun on kyse opiskelijan vanhemman ulkomailta saaduista tuloista, joita käytetäänverotustietojen sijaan tai lisäksi (kyse ei ole muuttuneista tuloista), opintotuki on useinmyönnettävä käyttämällä poikkeuksellista määrää. Kiinnitä myös huomioita siihen,sisältyykö vanhemman verotustietoihin ulkomailta saatuja tuloja, jotta samoja tuloja eihuomioida kahteen kertaan.

VakuutuspalkkaKun työntekijä lähetetään komennukselle ulkomaille, hänelle määritelläänvakuutuspalkka. Työnantajan ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksut määräytyvätvakuutuspalkan perusteella. Vakuutuspalkka on laskennallinen palkka, joka olisimaksettava, jos ulkomailla tehtyä työtä vastaava työ tehtäisiin Suomessa.

Kun vakuutuspalkka on määritelty, sitä vastaavaa tuloa ulkomailta ei verotetaSuomessa. Kela saa kuitenkin vakuutuspalkan suuruuden Verohallinnolta ja sehuomioidaan opiskelijan tai hänen vanhempansa ulkomailta saamana tulona. Jossekä opiskelija että Verohallinto ilmoittavat ulkomailta saatuja tuloja, niistä käytetäänmäärältään suurempia.

Koska vakuutuspalkka on laskennallinen palkka, ulkomailta saadun tulon todellinenmäärä on useimmiten erilainen. Opiskelija voi tällöin selvittää ulkomailta saaduntulon todellisen määrän. Jos selvitys on uskottava, kyseistä tulon määrää käytetäänopiskelijan tai hänen vanhempansa tuloissa, eikä tuloissa käytetä verotustiedoissaolevan vakuutuspalkan määrää. Kun on kyse vanhempien tuloista, muutoksen eitarvitse olla vähintään 20 %.

Muuttuneiden tulojen arviointiVanhempien ulkomailta saadut tulot otetaan huomioon siltä vuodelta, jolta verotus onviimeksi toimitettu. Jos näitä ei saada, voidaan huomioida nykyiset tulot.

Jos opiskelija ilmoittaa vanhempien muuttuneita tuloja, tulot arvioidaan haku- taimuutosajankohdasta 12 kuukautta eteenpäin. Arvio riittää, jos tulotodistuksia eiole mahdollista saada. Jos on todennäköistä, että opiskelijan vanhemmalla onulkomailta saatuja tuloja, ja jos vanhempien tulot vaikuttavat, opiskelijalta pyydetäänselvitys. Jos opiskelija ei toimita pyydettyä selvitystä tai arviota ulkomaan tuloista,opintotukihakemus pääsääntöisesti hylätään. Joissain tilanteissa on kuitenkinkohtuutonta vaatia, että opiskelija voisi toimittaa minkäänlaista selvitystä tai arviotavanhempien ulkomaan tuloista. Näin esimerkiksi tilanteissa, joissa opiskelija on tullutSuomeen turvapaikanhakijana.

Esimerkki

Opiskelija on tullut Suomeen turvapaikanhakijana ja hän on saanut jatkuvanoleskeluluvan (A). Opiskelijan vanhemmat ovat edelleen ulkomailla.Opiskelijalta pyydetään selvitystä vanhempien ulkomaan tuloista.

255


Ensisijaisesti pyydetään selvitys siltä vuodelta, jolta verotus on viimeksitoimitettu. Toissijaisesti pyydetään arviota ratkaisuhetkisistä tuloista.

Tuloksi voidaan arvioida työmarkkinatuen suuruinen tulo, jos muutaselvitystä ei ole saatavilla ja muunlainen ratkaisu olisi kohtuuton. Näinvoidaan toimia erimerkiksi, jos opiskelijan vanhemmatkin ovat lähteneettai lähtemässä kotimaastaan turvapaikanhakijoiksi. Koska näin vähäinentulo ei vaikuta opintotuen määrään, ratkaisua varten ei tarvitse hakeavanhemmille väliaikaisia henkilötunnuksia, heitä ei tarvitse kirjata opiskelijansuhdehenkilöiksi eikä vanhempien tuloja tarvitse kirjata valmistelutietoihin.

Esimerkki

Opiskelija on tullut vanhempiensa kanssa Suomeen turvapaikanhakijoina.Kaikki perheenjäsenet ovat saaneet jatkuvan oleskeluluvan (A). Perheon tullut Suomeen edellisen vahvistetun verotuksen jälkeen eli tietoavanhempien edellisen verotusvuoden tuloista ei ole. Opiskelijan vanhemmatsaavat kotoutumistukea. Vanhemmille voidaan huomioida tulonakotoutumistuki. Ei ole tarvetta pyytää selvityksiä vanhempien aiemmistatuloista.

Jos vanhemmalla on ulkomaan tuloa, joka ei sisälly Verohallinnolta saatuihintietoihin, opiskelijalle ei saa mennä ohjelmallista tarkistusta veroseurannassa, vaanulkomaan tulo pitää selvittää erikseen kullekin kalenterivuodelle. Jos ulkomaan tuloon selvitetty syyslukukauden aikana tehtyä ratkaisua varten, ulkomaan tulo saa ollavoimassa seuraavan kalenterivuoden loppuun saakka ennen kuin ulkomaan tuloselvitetään seuraavan kerran. Lue tarkemmin veroseurannan ohjelmallisen tarkistuksenestämisestä teknisestä ohjeesta.

Esimerkki

Opiskelijalle on myönnetty opintotuki 1.9.2018 alkaen. Opiskelijan vanhemmatasuvat ulkomailla. Opiskelija ei ole toimittanut tulotietoja siltä vuodelta,jolta verotus on viimeksi toimitettu. Sen sijaan opiskelija on selvittänytratkaisuhetkiset tulot, jotka on huomioitu opintotukiratkaisussa. Vanhempienulkomaan tulot voidaan huomioida seuraavan kalenterivuoden loppuunsaakka. Ulkomaan tulot pitää seuraavan kerran selvittää 1.1.2020 alkaen.

1.7.6.12 Muiden tulojen huomioiminenPerinnöt ja lahjoitukset, jotka kuuluvat perintö- tai lahjaverotuksen piiriin(pääsääntöisesti kuuluvat), eivät ole opintotuessa huomioon otettavaa tuloa.

Vakuutussijoitusten tuotto on aina sen saajan veronalaista tuloa. Myösvakuutussijoituksen pääoma on edunsaajan veronalaista tuloa, jos vakuutuksenmaksaja on ollut muu kuin edunsaaja itse tai hänen lähiomaisensa tai jos suoritusmaksetaan yli kahden vuoden aikana.

ETA-alueella toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole voitonsaajalleveronalaista tuloa eikä siten opintotuessa huomioon otettavaa tuloa. ETA-alueenulkopuolisissa valtioissa toimeenpantujen arpajaisten voitot ovat kuitenkin veronalaistatuloa. Poikkeus: jos kyse ei ole julkisesta arvonnasta, voitto on saajalle veronalaistaansiotuloa. Tieto-, pilkki- ja muista kilpailuista saadut palkinnot voivat olla saajanveronalaista tuloa, jos palkinto on saatu kilpailusijoituksen tai -suorituksen perusteella.

256


Samoin työnantajan järjestämien myynti-, asiakashankinta- ja muiden vastaavienkilpailujen palkinnot on katsottu ansiotuloksi.

Jakamattoman kuolinpesän tulot ovat kuolinpesän tuloja, eli ne eivät ole opintotuessahuomioon otettavaa tuloa. Opintotukeen vaikuttavia tuloja kuolinpesän tuloista voitulla vasta kuolinpesän jakamisen jälkeen (esimerkiksi vuokratuloa, osinkotuloa tailuovutusvoittoja).

Opiskelijan saamat veronalaiset kertasuoritukset (esim. irtisanomisesta maksettavatkorvaukset) ovat sen vuoden tuloa, jonka verotukseen ne sisältyvät. Jos opiskelijailmoittaa vanhempiensa muuttuneista tuloista, kertasuoritus voidaan ottaahuomioon myös verotusvuotta seuraavana vuonna. Lue lisää vanhemman saamankertasuorituksen huomioimisesta.

Veronpalautuksia ei oteta tulona huomioon, koska ne eivät ole veronalaisia tuloja sinävuonna, kun palautukset maksetaan. Palautukset ovat sen vuoden tuloja, jonka vuodenverotuksen toimeenpanosta on kyse, ja ne ovat jo alun perin sisältyneet sen vuodenbruttotuloihin.

Opiskelijan kannattaa epäselvissä tapauksissa aina kysyä verotoimistosta, kuinkapaljon hänellä on tuloverolain mukaisia veronalaisia ansio- ja pääomatuloja.

1.8 HakeminenOpintotukea haetaan Kelasta. Hakemuksen voi tehdä verkossa Kelan asiointipalvelussatai sen voi toimittaa

• Kelan palvelupisteeseen tai asiointipisteeseen• oppilaitokseen Kelalle toimitettavaksi.

Opintotukea voi hakea myös suullisesti.


Henkilöt, jotka asuvat vakinaisesti Ahvenanmaalla ja joiden Ahvenanmaalla asumisenperuste on muu kuin opiskelu, voivat saada Ahvenanmaan maakuntalain mukaistaopintotukea. Opintotukea haetaan Ahvenanmaan maakuntahallituksen työmarkkina- jaopiskelupalveluviranomaiselta (Ålands arbetsmarknads- och studieservicemyndighet),jolta saa myös tarkemmat tiedot opintotuen myöntämisen ehdoista. Muut kuinAhvenanmaalla vakinaisesti asuvat hakevat opintotukea Ahvenanmaalla harjoitettaviinopintoihin Kelasta.

Huomautus

Jos opiskelijalla on tai on ollut ennen opintoja vakituinenosoite Ahvenanmaalle, hänen kannattaa ensisijaisesti hakeaopintoihin tukea Ahvenanmaalta. Voit selvittää tukioikeutta suoraanAhvenanmaan opintotukiviranomaisten kanssa (Ålands arbetsmarknads-och studieservicemyndighet). Lähetä sähköpostia osoitteellastudieservice(at)ams.ax. Kela.fi ja ams.ax -loppuisten sähköpostiosoitteidenvälillä on suojattu kahdenvälinen yhteys, joten sähköpostia ei tarvitse lähettääsuojattuna.

Jos opiskelijalla olisi oikeus Ahvenanmaan opintotukeen, mutta hän eihalua sitä hakea, hänellä on periaatteessa oikeus opintotukilain mukaiseenopintotukeen. Vain opintotuen saaminen Ahvenanmaalta estäisi opintotukilain

257


mukaisen opintotuen saamisen. Opiskelijalle kannattaa kuitenkin kertoa,että hän ei voi saada yleistä asumistukea, koska jo pelkästään oikeusAhvenanmaan opintotukeen estää yleisen asumistuen saamisen. Opiskelijavalinnee Ahvenanmaan tuen, kun hänelle kertoo tämän asian.

Lähetä sähköpostiviestissä opiskelijan nimi ja henkilötunnus sekä kysymys:”Har xxxxxx Åländskt studiestöd? För vilken tid utbetalas det eventuellastödet?” (=Saako xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Ahvenanmaan opintotukea? Jossaa, miltä ajalta?). Sähköpostin voi lähettää vain ruotsiksi.

Jos opiskelija saa Ahvenanmaan opintotukea, opintotuki hylätään tai lakkautetaan japäätökseen lisätään päätösteksti OTB37. Jos opiskelijalle on maksettu opintotukeasekä Ahvenanmaalta että mannermaalta, on selvitettävä myös mahdollinen etuuksienväärinkäytös.

Aikuiskoulutustukeen liittyvän opintolainan valtiontakaushakemuksen voi jättääKelaan tai Työllisyysrahastoon (aiemmalta nimeltään Koulutusrahasto). Hakemuksenkatsotaan tulleen vireille myös silloin, kun opiskelija jättää hakemuksen oppilaitokseen.

Jos opiskelija hakee Kelalta opintotukea sen jälkeen, kun Työllisyysrahasto on hylännythänen aikuiskoulutustukihakemuksensa, opintotuki voidaan myöntää sen kuukaudenalusta, jona aikuiskoulutustukea koskeva hakemus on jätetty. Ks. Hakuaika

Jos opiskelija hakee samanaikaisesti aikuiskoulutustukea Työllisyysrahastosta jaopintotuen opintorahaa ja/tai asumislisää Kelasta, ratkaise opintotukihakemus vastasen jälkeen, kun Työllisyysrahasto on antanut päätöksen aikuiskoulutustuesta.

Jos aikuiskoulutustuki on vireillä Työllisyysrahastossa tai se on myönnetty, järjestelmäohjaa käsittelijän Muut etuudet -näytölle.

• Aikuiskoulutustukitiedot löytyvät HEKY -kyselyllä kohdasta Työeläkkeet jakorvaukset > Aikuiskoulutustuki (AITU).

• Jos opiskelijalle myönnetään aikuiskoulutustuki ja hän onopintotukihakemuksessaan ilmoittanut hakevansa opintolainan valtiontakausta,Kelan itäisen vakuutuspiirin opintotukiryhmä käsittelee hakemuksenaikuiskoulutustukeen liittyvänä opintolainan valtiontakaushakemuksena. Muutopintotuen osat hylätään opintotuen vastuuyksikössä, koska aikuiskoulutustukiestää opintorahan ja asumislisän myöntämisen.

– Opintotuen vastuuyksikkö hylkää opintotuen opintorahan ja/tai asumislisän.Jos opiskelija opiskelee korkeakoulussa, käsittelijä ohittaa lainatakauksenLainatakaus tekninen = O -toiminnolla. Lisää päätökseen fraasiOTX99 ja kirjoita siihen: "Aikuiskoulutustukea saavan opintolainanvaltiontakaushakemus käsitellään aikuiskoulutustukeen liittyvänä opintolainanvaltiontakaushakemuksena. Saat lainatakauksesta erillisen päätöksen."

Miten toimitaan Oiwassa

1. Käsittelijä luo Työn tiedot -näytöllä uuden työn Luo työ -toiminnolla.

2. Työn luominen -näytön etuus kohtaan valitaan AITU-lainatakausja Työtyypiksi Hakemustyö.

3. Työhön liitettävät asiakirjat ja yhteydenotot -kohta tulee ollavalittuna.

4. Työn ohjaaminen tapahtuu ohjelmallisesti.5. Tallennuksen jälkeen työ ohjautuu työjonoon Itäisen

vakuutuspiirin opintotukiryhmä / Aikuiskoulutustuen lainatakaus.

258


Opintotuki voidaan myöntää hakemuksesta myös aikuiskoulutustuen päättymisenjälkeen.

Hakemuslomakkeet• OT1 Opintotukihakemus (pdf): Ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, kansanopisto-

ja urheiluopistokoulutus, aikuisten perusopetus• OT2 Opintotukihakemus (pdf): Ammattikorkeakoulut ja yliopistot• OT3 Opintotukihakemus (pdf): Ulkomailla tutkintoa suorittavat (ei koske Suomessa

suoritettavaan tutkintoon liittyviä opintoja)• OT12 Aikuiskoulutustukeen liittyvä opintolainan valtiontakaushakemus (pdf)• OT15 Opintotuen muutosilmoitus (pdf)• OT16 Ilmoitus opintotuen perumisesta tai vapaaehtoisesta palauttamisesta (pdf)• OT29 Suoritetun tutkinnon ilmoituslomake (pdf) (lomakkeella ilmoitetaan

ulkomaalaisessa oppilaitoksessa suoritettu tutkinto)

Opintotuen muutosilmoituksella (OT15-lomake) ilmoitetaan kaikista myönnettyynopintotukeen vaikuttavista muutoksista tai haetaan lisätukea. OT16-lomakkeellailmoitetaan opintotuen perumisesta, vapaaehtoisesta palauttamisesta tailakkauttamisesta. Kun oppilaitos vaihtuu tai suoritettava koulutus muuttuu, on tehtäväuusi varsinainen opintotukihakemus.

VerkkohakemusSuoritetun tutkinnon ilmoituslomaketta (OT29) lukuun ottamatta kaikki mainituthakemukset ja ilmoitukset voi tehdä paperilomakkeen sijaan verkossa Kelanasiointipalvelussa. Asiakkaat kirjautuvat palveluun joko omilla verkkopankkitunnuksillatai mobiilivarmenteella. Palvelu sijaitsee suomeksi osoitteessa www.kela.fi/asiointi jaruotsiksi www.fpa.fi/etjanst.

Sähköinen hakemus opastaa opiskelijaa ohje- ja virheilmoitusten avulla täyttämäänhakemuksen oikealla tavalla. Kelan rekisteritietojen ja hakijan antamien vastaustenperusteella hakijalta kysytään vain tarvittavat tiedot. Palvelu myös tarkistaa, että kaikkiinpakollisiin kysymyksiin on vastattu.

Opiskelijoiden toivotaan tekevän ensimmäisen opintotukihakemuksensa verkossavasta sen jälkeen, kun hän on varmistanut opiskelupaikkansa ja kun se on pohjatietonaverkkohakemuksessa. Kela saa opiskelupaikan vastaanottotiedot kotimaisistayliopistoista, ammattikorkeakouluista, ammatillisista oppilaitoksista ja lukioista.Verkkohakemuksen voi tehdä, vaikka opiskelupaikka ei ole pohjatietona, mutta silloinopiskelijan on liitettävä hakemukseensa hyväksymistodistus tai muu oppilaitoksenopiskelutodistus.

Jos hakemukseen tai ilmoitukseen tarvitaan liitteitä, asiointipalvelu antaa niistäliiteluettelon, jonka opiskelija voi tulostaa itselleen hakemuksen täyttämisen jälkeentai myöhemmin asiointipalvelun Liitteet-kohdasta. Opiskelijalla on kaksi viikkoaaikaa toimittaa tarvittavat liitteet. Asiointipalvelu antaa myös ilmoituksen siitä, ettähakemukseen ei tarvita liitteitä.

Alaikäiseltä hakijalta pyydettävät tiedotOpintotuen päätökset annetaan hallintolain perusteella etuudensaajan lisäksi tiedoksimyös hänen huoltajalleen (tai muulle lailliselle edustajalle). Päätöstä ei anneta tiedoksi,jos alaikäisellä on turvakielto taikka jos alaikäinen on avioliitossa.

259

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/lomakkeet/Jaetut%20asiakirjat/OT12_W.pdf

http://www.kela.fi/asiointi

http://www.fpa.fi/etjanst


Toisen asteen opintotukihakemuksessa OT 1 alaikäiseltä hakijalta kysytään senhuoltajan nimi, jolle hän haluaa päätöksensä annettavan tiedoksi. Verkkohakemuksessatämä kysymys on pakollinen sitä päivää edeltävään päivään asti, jona hakija täyttää 18vuotta. Kysymystä huoltajasta ei ole asiointipalvelussa vapaaehtoisissa palautuksissa jaetukäteisissä perumisissa.

Paperisessa OT 15 lomakkeessa ja paperisessa korkeakouluopiskelijoidenhakemuksessa OT 2 tätä kysymystä ei ole. Jos näillä hakemuslomakkeilla hakijana onalaikäinen henkilö, käsittelijä selvittää puhelimella tai lisäselvityspyynnöllä sen huoltajantiedot, jolle alaikäisen päätös annetaan tiedoksi.

Jos alaikäinen hakija ei ole hakemuksessaan ilmoittanut huoltajatietoa, käsittelijä kysyysitä häneltä kerran puhelimitse tai lisäselvityspyyntökirjeellä (OTL04). Jos tietoa eisaada, selvitetään käsittelyjärjestelmästä, kumman huoltajan luona alaikäinen asuu.Jos hän asuu tai on viimeksi asunut vain toisen luona, päätös annetaan tiedoksi tällehuoltajalle. Jos alaikäinen asuu molempien luona tai ei kummankaan heistä luona,päätös annetaan tiedoksi sille huoltajalle, jolle lapsilisä maksetaan tai on viimeksimaksettu.

Jos käsittelijä näkee käsittelyjärjestelmästä, että alaikäisellä on vain yksi huoltaja taihuoltajuus on avioerossa määrätty vain toiselle huoltajalle, asiaa ei tarvitse kysyä.Päätös lähetetään tällöin kyseiselle huoltajalle. Samoin jos käsittelijä näkee, ettäalaikäisellä on edunvalvoja, päätös lähetetään alaikäisen lisäksi vain edunvalvojalle,eikä asiaa tarvitse kysellä.

Jos käsittelijä näkee käsittelyjärjestelmästä, että alaikäisen vanhempi on kuollut, eikäalaikäiselle ole vielä määrätty edunvalvojaa, päätös lähetetään alaikäisen lisäksitiedoksi alaikäisen kotikunnan sosiaaliviranomaiselle.

Lue lisää kohdasta Päätöksensaajat.

Jos alaikäiseltä pyydetään lisäselvitystä tai liitteitä asian ratkaisemista varten,selvityspyyntö on tarvittaessa lähetettävä tiedoksi huoltajalle (saatekirje OTV22).Vanhemman kuuleminen voi olla erityisesti tarpeen, kun opiskelijalta pyydetäänselvitystä vanhemman tai tämän uuden aviopuolison tuloista tai vanhemman luonaasumisesta. Lue lisää Menettelyohjeen kohdasta Hallintolain soveltaminen ja toisenpuolesta asiointi Kelassa - Alaikäisen puhevallan käyttäminen.

Opintotukihakemuksen liitteetOpiskelijan tulee liittää opintotukihakemukseen tai opintotuen muutosilmoitukseentarvittavat liitteet. Liitepyynnöt kerrotaan opiskelijalle hakemuksen liiteluettelossa.Ensimmäistä kertaa opintotukea hakevalla sähköisen hakemuksen liitepyynnötpoikkeavat osittain paperisen hakemuslomakkeen liitepyynnöistä. Jos opiskelija ei oletoimittanut hakemuslomakkeen liiteluettelossa mainittua liitettä, mutta asia on muutoin(esim. Kelan tietojärjestelmän tietojen perusteella) selvitettävissä, puuttuvaa liitettä eipyydetä. Lue lisää puuttuvien liitteiden pyytämisestä.

Selvitykset oppilaitokseen hyväksymisestäKun opiskelija hakee ensimmäistä kertaa opintotukea opintoihinsa, hakemuksenliitteeksi ei tarvita opiskelutodistusta, jos opiskelija hakee tukea opiskelijavalinnanvastaanottotiedon mukaiseen oppilaitokseen. Todistusta ei tarvita myöskään silloin,kun tiedot voidaan varmistaa Kelan käytettävissä olevista opiskelutiedoista (HEKY

260

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet?id=ec5210c9-69ab-4032-b93b-08e61269d162&target=773bc08f-b4a7-48ec-ab36-a3dcdf73cb7c


Opintotukeen liittyvät tiedot > Opiskelutiedot /kk tai Opiskelutiedot /muut kuin kk. Tiedotvoi varmistaa myös KOSKI-virkailijakäyttöliittymästä tai VIRTA-käyttöliittymästä.

Jos hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot eivät käy ilmiopintotukihakemuksesta tai Kelan käytettävissä olevista tiedoista, opiskelijaa pyydetääntoimittamaan todistus tai asia tarkistetaan oppilaitoksesta.

• Ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijalta pyydetään todistus oppilaitokseenhyväksymisestä tai korkeakoulun antama opiskelutodistus. Toisen tai useammanvuoden opiskelijalta vaaditaan oppilaitoksen antama opiskelutodistus. Jos kyseon ammattikorkeakouluopiskelijasta, todistuksessa on ilmoitettava mahdollisetpoissaololukukaudet.

• Toisen asteen oppilaitoksessa opiskelevalta ensimmäisen vuodenopiskelijalta vaaditaan todistuksena oppilaitokseen hyväksymisestä jäljennöshyväksymisilmoituksesta tai muu opiskelutodistus. Toisen tai useamman vuodenopiskelijalta vaaditaan muu opiskelutodistus. Jos opintotuki voidaan myöntää vainhenkilökohtaisen suunnitelman perusteella, pyydetään oppilaitokselta lomake OT 6(Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma).

– 1.8.2018 alkaen: Jos opiskelija suorittaa vain ammatillisen perustutkinnonosaa, opintotuen voi myöntää enintään yhdelle vuodelle opintojen alkamisesta,vaikkei osatutkinnon laajuus käy ilmi oppilaitoksen todistuksesta. Jos opiskelijahakee vuoden jälkeen lisäajan tukea, on tässä vaiheessa selvitettävä, minkälaajuista tutkinnon osaa hän on suorittamassa, jotta enimmäistukiaika saadaanmääriteltyä.

• Aikuisten perusopetuksen opiskelijalta tarvitaan oppilaitoksen vahvistamahenkilökohtainen opiskelusuunnitelma (OT 6).

Selvitykset haettaessa lisäopintotukeaKorkeakouluopiskelijan enimmäistukiajan pidennystä hakevalta opiskelijaltapyydetään hakemuksen liitteeksi selvitys opintojen viivästymisen syistä:Lääkärintodistus tai vastaava, jos opinnot ovat viivästyneet terveydellisten syidenvuoksi. Jos opinnot ovat viivästyneet vaikean elämäntilanteen, kuten lähiomaisensairauden tai rikoksen uhriksi joutumisen vuoksi, selvitys siitä ja, jos mahdollista,viranomaistodistus.

Ammattikorkeakoulututkinnon opiskeluoikeusajan ylittäneeltä (säännönmukainenopiskeluaika + 1 lukuvuosi) opiskelijalta voidaan pyytää ammattikorkeakoulunantama opiskelutodistus, josta käyvät ilmi ne lukukaudet, jolloin opiskelija onilmoittautunut poissa olevaksi. Opiskelutodistusta ei tarvita, jos opiskelijan läsnä-ja poissaololukukaudet käyvät selkeästi ilmi HEKY:n Opiskelutiedoista tai VIRTA-käyttöliittymästä (tai jos ne on tarkistettu oppilaitoksesta).

Opiskelijan hakiessa tukea lisäajalle toisen asteen opinnoissa (opintojen kestoylittää ammatillisessa koulutuksessa opintojen laajuutta vastaavan ajan tai lukio-opinnoissa kolme vuotta) vaaditaan oppilaitoksen todistus jäljellä olevien opintojenmäärästä ja kestosta. Todistus annetaan lomakkeella O 50 (Oppilaitoksen todistusopinnoista) tai muulla oppilaitoksen todistuksella, jossa on vastaavat tiedot. Menettelyei koske 1.8.2018 alkaen ammatillista perustutkintokoulutusta eikä ammatilliseenkoulutukseen valmentavaa koulutusta. Näiden koulutusten osalta tarkistetaan KOSKI-virkailijakäyttöliittymästä, onko opiskelija edelleen läsnä kyseisissä opinnoissa.

261


Selvitykset opintoihin liittyvästä olosuhdemuutoksestaKesäopintotuki

• Suomessa korkeakoulussa opiskevan osalta ratkaisu tehdään opiskelijanhakemuksessa ilmoittaman tiedon perusteella.

• toisen asteen tutkinto-opiskelijalta oppilaitoksen todistus kesäopintojen kestosta.• ulkomaisessa oppilaitoksessa (korkeakoulut ja toinen aste) opiskelevan osalta

ratkaisu tehdään opiskelijan hakemuksessa ilmoittaman tiedon perusteella.

Työharjoittelu tai työpaikalla oppiminen

• opiskelijan oma ilmoitus on riittävä.• katso kuitenkin ammatillisen koulutuksen oppisopimus kohdasta Harjoittelu.

Opiskelujakso ulkomailla tai Ahvenanmaalla: vaihto-opiskelu tai työharjoittelu

Suomessa suoritettaviin opintoihin sisältyvistä opinnoista ulkomailla tai Ahvenanmaalla

• korkeakoulu: Todistusta ei tarvita ja asia ratkaistaan opiskelijan hakemuksessatai muutosilmoituksessa ilmoittamilla tiedoilla. Etuuskäsittelijä voi pyytäälisäselvityksiä, jos on erityistä syytä epäillä, että koko ilmoitettu ulkomaan jaksonaika ei ole opiskelusta johtuvaa.

• muu oppilaitos:– Todistus opinnoista ulkomailla tai Ahvenanmaalla (esim. Kelan lomake O 50).

Todistus voi olla oman tai vastaan ottavan oppilaitoksen antama tai se voi ollatyössäoppimissopimus.

– Jos kyse on lukio-opinnoista, kotimaan lukion on ilmoitettava todistuksessa,kuinka monta lukiokurssia (tai yo-koetta) ulkomaan opinnot korvaavat lukio-opinnoista.

Todistuksesta tulee käydä ilmi vaihto-opiskeluaika tai työharjoitteluaika (ilmanmatkapäiviä). Todistus voi olla O 50 -lomakkeen sijaan rekisterituloste esimerkiksiopiskelutietojärjestelmästä tai se voi olla vastaan ottavan oppilaitoksen tai työpaikantoimittama dokumentti (esim. sähköposti). Todistuksessa ei tarvitse ilmoittaa, ettäopintojakso kuuluu suoritettaviin opintoihin (todistuksen antaminen riittää asianselvittämiseksi).

Selvitykset aiemmista opinnoistaJos opiskelija on aiemmin suorittanut korkeakoulututkinnon ulkomailla,hakemuksen liitteenä tulee toimittaa todistus aiemmin ulkomailla suoritetustakorkeakoulututkinnosta.

Asumislisähakemukseen tarvittavat liitteet 31.7.2017 astiSuomessa vuokralla asuvat opiskelijat eivät voi 1.8.2017 alkaen saada asumislisää,joten tässä luvussa kerrotut asiat koskevat 1.8.2017 edeltävälle ajalle myönnettävääasumislisää.

1.8.2017 alkaen asumislisää voivat kuitenkin saada ulkomailla tai Ahvenanmaallaopiskelevat ja Suomessa niin sanotussa opistoasuntolassa asuvat. Asumislisä voidaanmyöntää heille ilman hakemusliitteitä. Käsittelijä voi kuitenkin tarvittaessa pyytääopiskelijalta selvityksiä tai hakemusliitteitä esimerkiksi ulkomailla, Ahvenanmaalla taioppilaitoksen asuntolassa asumisesta, asumismenoista tai asunnon omistussuhteista:

262


• Selvitys asunnon omistusosuuksista, jos hakija, hänen vanhempansa tai hakijanpuoliso omistaa osan asunnosta tai on osakkaana vuokranantajana olevassayhtiössä/yrityksessä tai jakamattomassa kuolinpesässä. Lue lisää vanhemmaltavuokratusta asunnosta sekä opiskelijan ja kuolinpesän omistamasta asunnosta.

Jäljennös vuokra- tai asumisoikeussopimuksesta, josta käyvät ilmi kiinteätkuukausittain maksettavat asumismenot. Vuokran tai muiden asumiskustannustenmuutos voidaan osoittaa vuokrankorotusilmoituksella tai maksutositteella, josta ilmeneeasumiskustannusten erittely.

Vuokrasopimusta ei kuitenkaan vaadita

• kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen maksullisella linjalla opiskelevalta,joka asuu oppilaitoksen asuntolassa

• vaihto-opiskelijalta. Hakijan ilmoitus vuokralla asumisesta sekä hänen antamansatieto tai arvio vuokran määrästä riittää (myös silloin, jos hakija opiskelee alhaisenvuokratason maassa ja hakee korotusta vakiomääräiseen asumislisään).Vuokrasopimus tai tosite maksetusta vuokrasta voidaan vaatia, jos on erityistäsyytä epäillä, ettei opiskelijalla ole asumiskustannuksia ulkomailla.

• atk-tiedonsiirron piirissä olevassa opiskelija-asunnossa asuvalta opiskelijalta, josasuntolan ylläpitäjältä on saatu opiskelijan asumisesta voimassa olevat tiedot.Tietojen tulee olla hakemuksen mukaisina Asumistiedot-kyselyn F17-näytöllä (taiOpintotuen asumistiedot -näytöllä), kun asumislisähakemusta ratkaistaan.

• opiskelijalta, jonka vuokranantaja on mukana Kelan vuokrasopimuskyselyssä.Kela saa näiltä vuokranantajilta sähköisesti tiedot vuokrasopimuksista javuokrankorotuksista. Vuokrasopimuskysely on ratkaisutyönohjeissa kohdassaTyövälineet. Kyselyssä mukana olevat vuokranantajat.

• ulkomailla tutkintoa suorittavalta (ei myöskään muita asumislisäliitteitä, katso kohtaUlkomailla tutkintoa suorittavilta lisäksi).

Jos hakija ilmoittaa, että on tehnyt suullisen vuokrasopimuksen, eikä sen vuoksivoi toimittaa jäljennöstä vuokrasopimuksesta, pyydetään hakijalta OT8 (T-lomake)tai vuokranmaksukuitti. Hakemusliitteen sijaan käsittelijä voi pyytää hakijaltavuokranantajan yhteystiedot ja tarkistaa vuokralla asumisen vuokranantajalta.

Asumislisäratkaisun perusteena käytetyt VTJ-tiedot tulee kopioida tai muutendokumentoida OIWA-työn kommenttikenttään. VTJ-tietoja ei kuitenkaan tarvitsekopioida ja dokumentoida, jos tiedot eivät ole ristiriidassa hakemuksessa esitettyjentietojen kanssa. Jos opiskelija esimerkiksi ilmoittaa asuvansa asunnossa yksin jaVTJ vahvistaa tämän tiedon, VTJ-tietoja ei tarvitse erikseen dokumentoida. Josmuuttoilmoitusta ei ole tehty ja asukastiedot VTJ:ssä eivät vastaa hakemuksen tietoja,hakemuksen liitteeksi tarvitaan Kelan lomake OT 8 (Todistus asumisesta opintotuenasumislisää varten, T-lomake).

Lomake OT 8:a ei kuitenkaan pyydetä opiskelijalta, joka asuu

• atk-asuntolassa• asunnossa, jonka vuokranantaja on mukana Kelan vuokrasopimuskyselyssä• oppilaitoksen asuntolassa tai• joka hakee vakiomääräistä asumislisää (ulkomailla opiskeleva tai

opistoasuntolassa asuva).

Lomakkeen OT 8 allekirjoittaa asunnon omistaja tai vuokranantaja, isännöitsijä taihuoltoyhtiön edustaja.

Jos opiskelija ilmoittaa opintotukihakemuksessa tai opintotuen muutosilmoituksessatekevänsä muuttoilmoituksen, mutta tietojärjestelmän asumistiedot eivät hakemusta

263


ratkaistaessa vastaa hakemuksen tietoja, hakemuksen käsittelijä voi tarvittaessavarmistaa asumistiedot opiskelijalta puhelimitse (tieto kirjataan YhteydenottonaOIWAan) tai lisäselvityspyynnöllä. Käsittelijä voi myös rekisteröidä opiskelijalleseurantatiedon, jonka perusteella tarkistetaan muuttopäivän jälkeiset asumistiedot.

Jos opiskelija on hakemuksessaan ilmoittanut tehneensä muuttoilmoituksen ja jos ei oleesimerkiksi syytä epäillä puolison kanssa asumista tai asumismenojen jakamista, asiavoidaan ratkaista (esim. asumislisä voidaan myöntää) käytettävissä olevilla tiedoilla.

Muuta asumislisää koskevat selvitykset

• Selvitys asumismenojen jakamisesta, jos asuinkumppaneilla on yhteinenvuokrasopimus, mutta asumismenoja ei hakijan mukaan jaeta tasan asukkaidenlukumäärän mukaisesti. Kaikkien asunnossa asuvien on allekirjoitettava selvitys.Lue lisää asumiskustannusten jakamisesta.

Selvitykset hakijan ja vanhempien tuloista• Selvitys hakijan ulkomailta saaduista tuloista, jotka Suomessa saatuina olisivat

veronalaisia.• Selvitys hakijan (naimaton ja lapseton, vanhempansa luona asuva opiskelija tai

alle 18-vuotias itsenäisesti asuva toisen asteen opiskelija) vanhempien ulkomailtasaaduista tuloista, jotka Suomessa saatuina olisivat veronalaisia.

• Todistukset molempien vanhempien nykyisistä tuloista, jos yhteenlasketutvuositulot ovat pienentyneet olennaisesti eli vähintään 20 prosenttia viimeksivahvistetun verotuksen jälkeen, ja hakija haluaa, että opintotuki myönnetäänmuuttuneiden tulojen perusteella. Lue lisää vanhempien muuttuneiden tulojenhuomioimisesta.

– Kela saa tarvittavat palkkatiedot tulorekisteristä 1.1.2019 alkaen. Hakijan eitarvitse toimittaa palkkatositteita Kelalle vuoden 2019 aikana tai sen jälkeensaaduista palkoista. Hakijan tulee kuitenkin toimittaa Kelalle todistuksetkummankin vanhemman pääomatuloista, elinkeinotoiminnan tuloista,veronalaisista etuuksista ja muista tuloista, joista ei ole tietoa tulorekisterissä.Kelan maksamista etuuksista ei tarvita tositteita.

Lue lisää tuloihin liittyvistä selvityksistä.

Ulkomaalaiselta hakijaltaUlkomaalaiselta, joka ei ole aiemmin saanut opintotukea Suomesta, vaaditaanopintotukihakemuksen liitteeksi ulkomaalaisliite (OT10). Etuuskäsittelijä voi ratkaistahakemuksen ilman liitettäkin, jos Kelalla on jo käytettävissä kaikki ratkaisua vartentarvittavat tiedot. Jos opintotukea ei voida myöntää Kelan käytettävissä olevien muidentietojen perusteella, OT10-lomake on aina pyydettävä ennen asian ratkaisemista.Muutoksenhakulautakunta edellyttää, että ulkomaalaisen tukioikeus on selvitettykattavasti ja hänelle on annettu mahdollisuus selvittää tilannettaan OT10-lomakkeella.

Jos ulkomaalainen hakee opintotukea sillä perusteella, että hän tai hänen puolisonsaon EU-työntekijä, häneltä tarvitaan selvitys siitä, täyttyvätkö EU-työntekijää koskevatedellytykset. Lue lisää EU-työntekijän tai tämän perheenjäsenen oikeudestaopintotukeen.

Ulkomailla tutkintoa suorittavilta lisäksi• Todistus oppilaitoksen julkisen valvonnan alaisuudesta.

264


• Ensimmäisen vuoden opiskelijalta todistus oppilaitokseen hyväksymisestä.Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettava tutkinto, opintojen päätoimisuus ja kestosekä lukuvuoden pituus.

• Ruotsissa yksittäisistä kursseista koostuvaa korkeakoulututkintoa suorittavantulee liittää ensimmäiseen hakemukseen oma opintosuunnitelma tutkinnostaansekä oppilaitoksen hyväksymistodistus vähintään 30 pisteen kursseille.Opintosuunnitelmasta tulee käydä ilmi suoritettava tutkinto, sen kesto ja laajuusopintopisteinä sekä kurssit, joista tutkinto koostuu. Seuraavien lukukausien alussatulee lähettää läsnäolotodistus päätoimisista opinnoista ja todistus edellisenlukuvuoden opintosuorituksista.

• USA:ssa opiskelevalta jäljennös omalta oppilaitokselta saatavasta I-20-kaavakkeesta.

• Oppilaitoksen antama läsnäolotodistus (voidaan toimittaa myös jälkikäteen läsnäolevaksi kirjoittautumisen jälkeen).

• Toisen tai useamman vuoden opiskelijalta todistus edellisen opintovuodenopintosuorituksista.

Ulkomailla tutkintoa suorittavalta ei vaadita hakemuksen tai muutosilmoituksen liitteeksivuokrasopimusta eikä muita asumislisäliitteitä, ellei ole erityistä syytä varmistaaopiskelijan asumisolosuhteita tai asumiskustannuksia (hakemuksen käsittelijä Itäisenvakuutuspiirin opintotukiryhmässä arvioi asian).

1.8.1 VireilletuloLue asian vireilletulosta.

Asian vireillepanotavatAsia pannaan vireille kirjallisesti (myös sähköisesti) tai Kelan suostumuksellasuullisesti. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Kelan etuuksienhakemisesta on erityissäännöksiä, joiden perusteella niitä haetaan yleensä erikseenvahvistetuilla hakemuslomakkeilla.

Postitse tai henkilökohtaisesti toimitettunaKun etuutta haetaan hakemuksella, hakemuslomake on allekirjoitettava. Jos hakemustaei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetääntäyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksipostitse, siihen ei tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksenalkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaantahdon vastainen. Lue myös Asiakirjan täydentämisestä kohdat Hakemuslomakkeentäydentäminen ja Allekirjoitus.

Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemustaei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Pyydähakemuksen täydentämistä viestillä, puhelimitse tai kirjeellä. Lue myös Asiakirjantäydentäminen.

Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta (KuittiKelan toimistoon jätetyistä asiakirjoistaYHT02)

265


Sähköisen asiointipalvelun kauttaOsassa etuuksista asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksellakäyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja.

Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankin verkkotunnuksilla, mobiilivarmenteellatai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asiointipalvelun kautta jätetyistähakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle.

Asia voi tulla vireille myös viestipalvelun kautta viestillä.

Tutustu verkkoasiointiin Kelassa.

Sähköpostitse tai faksillaAsia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmimitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot.

Etuusasioita (etuuteen liittyvät tiedot, hakemus tai hakemuksen liitteet) ei kuitenkaantule Kelaan lähettää sähköpostilla tietoturvasyistä, koska sähköpostin lähettäjääkoskevaa tietoa voidaan muokata helposti teknisesti. Henkilön sähköinen tunnistaminenei ole käytössä Kelan sähköpostissa. Kela ei voi ohjata tai suositella asiakastalähettämään salassa pidettäviä tietoja suojaamattomassa sähköpostissa. Tämänvuoksi Kela ei ilmoita sähköpostiyhteystietoja, johon etuusasioita voidaan lähettää.Kela tarjoaa sähköisenä palveluna tietoturvallisen Asiointipalvelun. Jos etuutta koskevaviesti lähetetään Kelaan sähköpostilla, Kelassa ei voida turvata sitä, että sähköpostisaapuu Kelaan ja etuusasia tulee vireille. Sähköinen viesti toimitetaan viranomaisellelähettäjän omalla vastuulla, joten vastuu sähköpostin perille menosta jää sähköpostialähetettäessä lähettäjälle. Katso poikkeukset.

Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussahakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikäole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöinalkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin.

SuullisestiTietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen taiilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaaneduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava Oiwan yhteydenottoon. Luotarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen.

Lue suullisesta hakemisesta.

1.8.1.1 Lähettäjän vastuuLähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa.Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviinasiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perilletoimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulunviivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Asiakkaan on varmistettava, että kirjeessäon tarpeeksi postimerkkejä. Lue myös asiakirjan siirrosta .

266

http://www.kela.fi/asiointi?inheritRedirect=true

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/tietoturva/Jaetut%20asiakirjat/Suojattu_s%c3%a4hk%c3%b6posti_Kelassa.docx?Web=1


1.8.1.2 Asiakirjan siirtoJos Kelaan on erehdyksessä toimitettu hakemus tai muu asiakirja, sitä ei saajättää käsittelemättä vaan se on viipymättä siirrettävä toimivaltaiseksi katsottavalleviranomaiselle.

Lue asiakirjan siirrosta.

1.8.2 Kuka voi hakea etuutta?Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkintilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat jokopoiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohtaMaksaminen.

1.8.2.1 Henkilö itse18 vuotta täyttänyt henkilö

• hakee etuutta yleensä itse• voi valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen toimimaan puolestaan (esimerkiksi

hakemaan etuutta)• voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja

– ellei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan• on täysivaltainen, ellei holhousviranomainen edunvalvojan määrätessään ole

julistanut häntä vajaavaltaiseksi– vajaavaltaiseksi julistetun puolesta etuutta hakee edunvalvoja

Lue lisää asianosaisasemasta ja puhevallan käyttämisestä, täysi-ikäiselle määrätystäedunvalvojasta, rinnakkaisesta puhevallasta, toimintakelpoisuuden rajoittamisesta javajaavaltaisen puhevallasta

Alle 18-vuotias

• on vajaavaltainen ja hänen puolestaan etuuksia hakee yleensä hänenedunvalvojansa

– edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa• 15 vuotta täyttänyt on vajaavaltainen

– mutta hänellä on oikeus myös itse hakea etuutta• katso tarkemmin etuuskohtaiset menettelyt

Jos henkilöllä itsellään ei ole oikeutta hakea etuutta ja hän on jättänytetuushakemuksen, ota yhteyttä tämän edunvalvojaan tai huoltajaan.

Lue lisää alaikäisen puhevallan käyttämisestä

1.8.2.1.1 Alle 18-vuotias opiskelijaAlle 18-vuotiaat opiskelijat hakevat pääsääntöisesti itse opintotukea. Alaikäisenopiskelijan vanhempi voi halutessaan allekirjoittaa opintotukihakemuksen eikäopiskelijalta tarvita omaa allekirjoitusta. 1.1.2018 alkaen opintotuki voidaan myös

267


maksaa huoltajan ilmoittamalle tilille. Siihen saakka opintotuki on voitu maksaa vainopiskelijan ilmoittamalle tilille. Ks. lisää kohdasta maksuosoite.

Opintotuessa päätökset annetaan hallintolain perusteella tiedoksi alaikäisenetuudensaajan lisäksi myös hänen huoltajalleen (tai muulle lailliselle edustajalle).

Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, on sosiaalihuollontoimielimellä oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta lastensuojelulain 45 §:nperusteella.

Kunnan sosiaalihuollon toimielin ei voi valtuuttaa perhehoitajaa hakemaan lapseenliittyviä etuuksia. Perhehoitaja ei ole lapsen huoltaja eikä kunnan kanssa tehdystätoimeksiantosopimuksesta seuraa perhehoitajalle mitään oikeuksia lapseen.Perhehoitaja ei ole myöskään hallintolain 14 §:ssä tarkoitettu lapsen muu laillinenedustaja tai edunvalvoja.

1.8.2.2 EdunvalvojaJos edunvalvoja on määrätty hoitamaan päämiehen (edunvalvonnan alainen henkilö)taloudellisia asioita tai taloudellisia asioita ja varallisuutta/omaisuutta

• edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta päämiehen puolesta• eikä päämiehen toimintakelpoisuutta ole rajoitettu taloudellisten asioiden

hoitamisen osalta, etuutta voi hakea ja hakemuksen allekirjoittaa joko päämiesitse tai edunvalvoja. Jos etuutta hakee tai hakemuksen on allekirjoittanut päämiesitse, on edunvalvojaa kuultava asiassa.

• mutta päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voihoitaa taloudellisia asioitaan, etuutta voi hakea ja hakemuksen allekirjoittaa vainedunvalvoja.

• ja päämies on julistettu vajaavaltaiseksi etuutta voi hakea vain edunvalvoja• etuus maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille

Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta.

Tieto edunvalvonnasta näkyy Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot.

Tieto edunvalvonnasta näkyy Oiwan Asiakkaan palvelutiedot – näytöltä. Tarkistaedunvalvojan tehtävän sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä. Holhousasioidenrekisteristä näkyy

• edunvalvojan nimi ja tunniste tiedot• tieto edunvalvonnan alkamis- tai lakkaamisajankohdasta• tieto edunvalvojan tehtävästä ja henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta

(onko rajoitettu vai ei)• tieto siitä, mikä viranomainen on ratkaissut asian.

Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuiltakohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamallaetuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet TahdinKäyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterinkyselijä.

Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jomuun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy Oiwasta asiakkaan asiakirjoista.

268

https://intra-tuota.kela.fi/hrelle-ui-web


Lue lisää edunvalvoja täysi-ikäiselle henkilölle, edunvalvojan rinnakkainen puhevalta,toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja edunvalvojan puhevalta, täysi-ikäisenvajaavaltaisen puhevalta ja edunvalvonnan päättyminen.

1.8.2.3 EdunvalvontavaltuutettuEdunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta

• jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity ja kunedunvalvontavaltuutus kattaa taloudellisten asioiden, kuten etuusasioiden hoidon

– tuki maksetaan edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalla tilille

Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvontavaltuutuksesta.

• Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin.• Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen

kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot.• Tieto edunvalvontavaltuutuksesta näkyy Oiwan Asiakkaan palvelutiedot – näytöltä.• Holhousasioiden rekisteristä rekisterikyselyllä näkyy edunvalvontavaltuutetun

nimi ja tunniste.• Tarkempi tieto edunvalvontavaltuutetun tehtävästä selviää

edunvalvontavaltakirjasta.• Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö• Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan,

pyydä edunvalvontavaltuutetulta kopio edunvalvontavaltakirjasta.

Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta ja miten menetellään kun edunvalvontavaltuutettuhoitaa taloudellisia asioita.

1.8.2.4 Asiamies eli valtuutettuAsiamies eli valtuutettu voi hakea etuutta päämiehen puolesta. Asiamiehen on

• esitettävä valtakirja tai• muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa

Jos asiamiehenä toimii julkinen oikeusavustaja, Suomen Asianajajaliittoon kuuluvaasianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, hänen ei tarvitse esittää valtakirjaaKelassa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä.

Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista pidetään julkista luetteloa(oikeudenkäyntiavustajaluettelo). Tiedon siitä, onko lakimies saanut luvan toimiaoikeudenkäyntiavustajana, voi tarkistaa oikeushallinnon asiointipalvelusta (https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/oikeudenkayntiavustajaluettelo). Asianajajan kuulumisenAsianajajaliittoon voi tarkistaa Asianajajaliiton sivuilta etsi asianajaja –haulla (https://www.asianajajaliitto.fi/etsi_asianajaja).

Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asianselvittämiseksi.

Lue lisää asiamiehen valtuutukseen perustuvasta oikeudesta toimia päämiehenpuolesta ja asiamiehestä ilman valtakirjaa.

269

https://intra-tuota.kela.fi/hrelle-ui-web/

https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/oikeudenkayntiavustajaluettelo

https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/oikeudenkayntiavustajaluettelo

https://www.asianajajaliitto.fi/etsi_asianajaja

https://www.asianajajaliitto.fi/etsi_asianajaja


1.8.2.5 Lähiomainen tai muu henkilöLähiomainen tai muu henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii henkilöstä voi hakea etuuttatoisen puolesta

• jos henkilö ei sairauden, vanhuuden tai muun sellaisen syyn takia itse pystyhakemaan etuutta (tai muutoin huolehtimaan eduistaan ja oikeuksistaan) eikähänellä ole edunvalvojaa. Tämä edellyttää myös sitä, että Kela hyväksyylähiomaisen tai muun henkilön toimimaan toisen puolesta ja että etuuslaissa ontästä asiasta säännös

• kansaneläkelain etuudet (KEL 568/2007 54 § 2 mom.)• vammaisetuudet (570/2007 15 § 2 mom.)• kuntoutusetuudet ja kuntoutusrahaetuudet (566/2005 5 luku 42 §)• eläkkeensaajan asumistuki (EAL 571/2007 3 luku 20 § 2 mom.)• sairausvakuutuslain mukaiset etuudet (SVL 1224/2004 15 luku 2 § 3 mom.) ja• vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua koskevat asiat (133/2010 13 § 2 mom.)

Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuuKelan hyväksyntään.

Lue lisää miten lähiomainen tai muu päämiehestä huolehtinut henkilö voi käyttääpuhevaltaa ja miten hyväksyminen kirjataan.

1.8.3 HakuaikaOpintotuki myönnetään aikaisintaan sen kuukauden alusta, jona hakemus on jätetty(OTL 65/1994 23 § 2 mom.). Aikuiskoulutustukea saavalle opintolainan valtiontakausvoidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukautta edeltävän kuukauden alusta lukien(OTL 65/1994 23 § 3 mom.). Tämä poikkeaa siis muusta opintotuen myöntöajasta.

Jos opiskelija vetoaa hakemuksessaan siihen, että hän haluaa perua opintotuenvapaaehtoisen palautuksen, hakemus hylätään opintotukilain 7 b § 2 mom. ja 23§ 2 mom. perusteella. Palautettu tuki voidaan myöntää uudelleen vain hakuaikaanoudattaen. Jos opiskelija on palauttanut esimerkiksi marraskuun tuen, se voidaanmyöntää hänelle uudelleen vain, jos tätä koskeva hakemus on saapunut kyseisenmarraskuun aikana.

Hakemuksen voidaan katsoa tulleen vireille liitteen (esim. oppilaitoksen todistus)saapumispäivänä, jos hakemus saapuu viimeistään seuraavan kuun aikana.

Kun opiskelija ei saa opintotukea ja muusta etuudesta tulee tiedustelu, voisikoopiskelija saada opintotukea, arvioi tukioikeus olemassa olevilla tiedoilla. Ilmoita arvionperusteella muuhun etuuteen, voisiko opiskelija saada opintotukea ja minkä suuruisena.Jos opintotukeen olisi arviolaskelmaan perusteella oikeus, ilmoita lisäksi opiskelijalle,että hän voi hakea opintotukea (esim. kirje OTH01). Opintotuki tulee vireille vastavarsinaisen opintotukihakemuksen perusteella, ei toiseen etuuteen tulleen hakemuksenperusteella.

Esimerkki

Vanhemman luona asuva lukiolainen ei ole saanut opintotukea ensimmäisenlukuvuoden aikana vanhempien tulojen perusteella. Hän muuttaa toisenopiskeluvuoden alkaessa pois vanhempien luota ja hakee yleistä asumistukeaelokuussa 2019. Yleisen asumistuen käsittelijä tekee syyskuussa 2019

270


opintotukeen toimeksiantotyön ja kysyy, voisiko opiskelija saada opintotukea.Opiskelijalla olisi arviosi perusteella oikeus opintotukeen. Ilmoita tämäyleiseen asumistukeen. Ilmoita myös opiskelijalle, että hän voi halutessaanhakea opintotukea. Opiskelija tekee opintotukihakemuksen marraskuussa2019. Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan 1.11.2019 alkaen, koskahakemus on tullut vireille vasta marraskuussa.

Jos opiskelijalla on opintotuki maksussa vanhemman luona asuvan suuruisena ja hänilmoittaa muuhun etuuteen, että hän on muuttanut pois vanhemman luota, voidaanopintotuen tarkistuksenkin katsoa tulleen vireille tällä muuhun etuuteen tehdylläilmoituksella. Opintotuki voidaan tarkistaa muualla kuin vanhemman luona asuvansuuruiseksi sen kuun alusta kun muun etuuden hakemus on tullut vireille.

• Jos muusta etuudesta saadaan opintotukeen toimeksiantotyö opintotuentarkistamisesta, opiskelijalta ei tarvitse erikseen kysyä, haluaako hän, ettäopintotuki tarkistetaan.

• Vaikka muusta etuudesta ei saataisi toimeksiantotyötä opintotuen tarkistamisesta,opintotuen tarkistus on tullut vireille muuhun etuuteen tehdyllä ilmoituksella. Vaikkaasia huomattaisiin vasta useita kuukausia myöhemmin, opintotuen voi tarkistaamuuhun etuuteen tulleen ilmoituksen perusteella. Jotta ratkaisu ei vääristäisikäsittelyaika-tilastoja, kirjaa Hakemistiedot-ruudulle ruksi kohtaa Muu asia.

• Tätä ohjetta sovelletaan tilanteisiin, joissa opiskelija on ilmoittanutolosuhdemuutoksesta muuhun etuuteen 1.1.2019 tai sen jälkeen. Jos muutto jasiitä ilmoittaminen on tapahtunut jo aiemmin, opintotuki myönnetään vasta senkuun alusta kun opintotuen muutosilmoitus on tullut vireille.

Esimerkki

Opiskelija saa opintotukea vanhemman luona asuvan suuruisena. Hänmuuttaa tammikuussa 2019 pois vanhemman luota ja hakee tammikuussayleistä asumistukea omaan vuokra-asuntoon. Opiskelija lähettää huhtikuussa2019 asiointipalvelun kautta viestin ja kysyy, miksi opintotukea ei olevielä tarkistettu. Voit tarkistaa opintotuen muualla kuin vanhemman luonaasuvan suuruiseksi 1.1.2019 alkaen, koska opiskelija on ilmoittanutolosuhdemuutoksesta asumistukihakemuksella tammikuussa 2019 jaopintotuen tarkistamisen voidaan katsoa tulleen tuolloin vireille.

Opintotukihakemuksessa opiskelija yleensä kirjaa hakevansa opintotukea "kokoopiskeluajalle". Tämä tulkitaan siten, että opiskelija hakee opintotukea koko jälkelläolevalle opiskeluajalle. Opiskelijan ei tulkita hakevan opintotukea takautuen, ellei tästäole hakemuksessa erillistä mainintaa.

Esimerkki

Lukiolainen hakee opintotukea elokuussa 2019 koko opiskeluajalle. Hänon aloittanut opinnot jo syksyllä 2017 ja hänellä on jo kolmas lukiovuosimeneillään. Opintotukipäätös tehdään 1.8.2019 alkaen eikä takautuvaatukioikeutta tutkita. Päätöksessä ei erikseen tarvitse perustella, miksitukioikeus on tutkittu vasta 1.8.2019 alkaen.

Hakuaika ja viikonloppuMääräaikalain mukaan hakemuksen voi jättää seuraavana arkipäivänä, jos määräajanmukainen viimeinen jättöpäivä on viikonloppu tai arkipyhä. Tämä sääntö koskeeainoastaan täsmälliseen päivämäärään sidottuja hakuaikoja, kuten korkoavustusta.

271


EsimerkkiHakemuksen viimeinen jättöpäivä 31.8. on lauantai. Vielä maanantaina 2.9.perille tullut korkoavustushakemus on saapunut ajoissa.

Sääntö ei koske esimerkiksi opintotuen hakuaikaa, koska se ei ole täsmälliseenpäivämäärään sidottu. Opintotukilain 23.2 §: "Opintotuki myönnetään aikaisintaan senkuukauden alusta, jona hakemus on jätetty."

Takautuva hakeminen ja myöntäminenOpintotukilakiin ei sisälly yleissäännöstä, jonka mukaan tuki voitaisiin hakemuksenmyöhästymisestä huolimatta myöntää erityisestä syystä. Opintotukea ei siten myönnetätakautuvasti, vaikka hakija esittäisi erityisiä syitä siihen, miksi hakemus on myöhästynyt.

Jos kuitenkin opiskelijan opintotukilain 6 §:ssä mainittua opintotuen myöntämisenestävää etuutta koskeva hakemus on hylätty, opintotuki voidaan myöntää senkuukauden alusta, jona estävää etuutta koskeva hakemus on jätetty (OTL 65/1994 23 §5 mom.).

Työttömyysturvan osalta voidaan katsoa riittäväksi, että opiskelija saa kielteisenkannanoton työ- ja elinkeinotoimistosta. Ei edellytetä, että opiskelijan on erikseenhaettava työttömyysturvasta päätös, koska hän tietää jo TE-toimiston kannanotonperusteella, että päätös on kielteinen.

EsimerkkiOpiskelija on aloittanut opinnot syyskuussa. Työ- ja elinkeinotoimisto onantanut syyskuussa lausunnon, että oikeus työttömyysturvaan opintojenajalta selvitetään. Opiskelija saa lokakuussa lausunnon, että hän ei voi saadaopintojen ajalta työttömyysturvaa. Opiskelija hakee lokakuussa vireille tulleellahakemuksella opintotukea 1.9. alkaen. Opintotuki voidaan myöntää syyskuunalusta lukien, koska opiskelijan voidaan katsoa hakeneen syyskuussaestävää etuutta, josta hän on saanut hylkäävän päätöksen.

EsimerkkiOpiskelija on saanut omaehtoisiin opintoihin työttömyysetuutta13.1.2018-12.1.2020. Opiskelija on työttömyysetuuden ensimmäisestämyönnöstä eli tammikuusta 2018 saakka ollut tietoinen, että työttömyyetuuttavoidaan maksaa vain 24 kuukaudelle. Opiskelija hakee opintotukeahuhtikuussa 2020. Opintotuki voidaan myöntää 1.4.2020 alkaen. Ei oleperustetta opintotuen takautuvalle myöntämiselle.

TE-toimisto ei kaikissa tilanteissa anna asiassa virallista sitovaa lausuntoa vaanopiskelijaa saatetaan tiedottaa vain esimerkiksi puhelimitse. Tieto kirjataan TE-hallinnon URA-järjestelmään, josta ei suoraan voida antaa asiakkaalle tulosteita Kelaantoimitettavaksi. Voit ratkaista asian opiskelijan oman ilmoituksen perusteella, josopiskelija kertoo ensisijaisesti hakeneensa opintoihin työttömyysturvaa ja saaneensasiitä TE-toimiston kielteisen kannanoton. Jos asia on tarve varmistaa, voit soittaa TE-puhelinpalvelujen viranomaislinjalle 0295 020 730 (arkisin 9.00-16.15).

Jos opiskelija on hakenut koulutusta ammatillisena kuntoutuksena, hakemuksensaapumishetkenä voidaan pitää sitä hetkeä, jolloin ammatillisen kuntoutuksen hakemuson saapunut. Ei edellytetä, että opiskelijan on erikseen haettava kuntoutusrahastapäätös, koska hän tietää jo ammatillisen kuntoutuksen kielteisen päätöksen perusteella,että myös kuntoutusrahapäätös olisi kielteinen.

272


Takautuvaa hakuaikaa voidaan soveltaa myös silloin, kun opiskelijan saama estäväetuus on lakkautettu takautuvasti. Tällöin opintotuki voidaan myöntää estävänetuuden lakkautusajankohdasta lukien, jos opintotuen myöntämisedellytykset muutointäyttyvät.

Esimerkki

Opiskelija on saanut omaehtoisiin opintoihin työttömyysturvaa syksystä2018 alkaen. Opinnot eivät ole edistyneet riittävästi ja toukokuussa 2019työttömyysturva lakkautetaan takautuen elokuusta 2018 alkaen. Opintotukivoidaan periaatteessa myöntää takautuen elokuusta 2018 alkaen. Selvitäkuitenkin opinnoissa edistyminen ja ole tarvittaessa yhteydessä lakiyksikönopintotukiryhmään.

Lapsilisä ei ole opintotukilain 6 §:n mukainen opintotuen estävä etuus vaan 10§:n mukainen opintorahan estävä etuus. Vaikka opiskelijasta maksettava lapsilisälakkautettaisiin takautuen, opintotukea ei voida myöntää takautuen. Opintotukilain 23 §ei sovellu lapsilisän takautuvan lakkauttamisen tilanteisiin.

Opintotukea on haettava kuuden kuukauden kuluessa sen kuukauden päättymisestä,jonka aikana päätös estävää etuutta koskevan hakemuksen hylkäämisestä on tullutlainvoimaiseksi.

Esimerkki

Opiskelija on hakenut aikuiskoulutustukea syyskuussa 2018.Aikuiskoulutustukea koskeva hakemus on hylätty ja opiskelija on valittanuttästä. Valitus hylätään 15.4.2019 ja päätös tulee lainvoimaiseksi 26.5.2019.Opiskelijalle voidaan myöntää opintotuki syyskuusta 2018 alkaen, josopintotukihakemus tulee vireille viimeistään 30.11.2019.

Etukäteisen hakemuksen hylkääminenOpintotukihakemus voidaan hylätä, jos ajankohta, josta lukien tukea haetaan taijolloin edellytykset tuen myöntämiseksi täyttyvät, on myöhempi kuin kuusi kuukauttahakemuksen jättämisajankohdasta (OTL 65/1994 23 § 4 mom.). Tuki voidaan kuitenkinmyöntää tai tarkistaa, jos tuen myöntämiseen tai määrään vaikuttavien olosuhteidenarvioidaan säilyvän ennallaan yli kuuden kuukauden päähän.

Ohjetta noudatetaan, jos koko opintotuki alkaisi vasta yli 6 kuukautta myöhemmin.Jos jokin opintotuen osa tulisi myönnettäväksi aiemmin, opintotukioikeus käsitelläänsamalla hakemuksella koko opiskeluajalle. Näissä tilanteissa ei ole merkitystä, vaikkajokin opintotuen osa alkaisi vasta yli 6 kuukautta myöhemmin. Asumislisää ei voikuitenkaan myöntää alkamaan yli 6 kuukauden päähän. Jos opiskelijan ulkomaanjakso on tiedossa yli 6 kuukautta etukäteen, kehota opiskelijaa hakemaan opintotuentarkistusta uudestaan lähempänä jakson toteutumista.

1.8.4 Lisäselvitysten pyytäminenLue asian selvittämisestä ja lisäselvitysten pyytämisestä.

Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, pyydä asiakasta täydentämäänhakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä

273


tarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassaja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuudenhakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto onjo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikkiasian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla.

Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiäsuoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta.

Viestipalvelulla, soittamalla tai kirjallisesti• Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys on etuuskäsittelyssä

– Viestipalvelu tai puhelin– Asiakaskirje (jos viestipalvelu tai puhelin eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu

asiakkaan tilanteeseen)• Lisäselvitykset pyydetään ensisijaisesti viestipalvelulla tai puhelimella sen mukaan,

kumpi näistä on tarkoituksenmukaisempi, ja saattaa asian paremmin päätökseen.• Jos asiakasta ei tavoiteta viestillä tai soittamalla, asiakkaalle lähetetään

asiakaskirje.• Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty

lisäselvitys. Kerro samalla, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikkahän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä.

• Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitälisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaane.

• Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta silletarvittaessa uusi odottamisaika.

• Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi/asiointi Liitteetja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteetvoi lähettää. Osoitteet löydät esim. Kela.fi:stä kohdasta Henkilöasiakkaat -Postiosoitteet. Käytössä on asiakkaan asuinpaikan mukaiset postilokero-osoitteet.

Viestipalvelua käytetään etuuskäsittelyssä silloin, kun asiakas on hyväksynytviestipalvelun käytön verkossa. Sitä kannattaa käyttää erityisesti sellaisissa tilanteissa,joissa ei ole tarvetta asiakkaan kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen tai palvelutarpeenkartoittamiseen.

Jos asiakkaalle soitetaan, ja hän ei vastaa puheluun, hänelle lähetetään tekstiviestitietokoneelta 0100100-palvelusta (Sinetin etusivu)

• Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten.Etuuksien omat viestimallit löytyvät Etuuksien ohje –sivuilta Työvälineet otsikonalta.

• Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeronosalta.

• Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon

Lisäselvitykset on hyvä pyytää asiakaskirjeellä silloin, jos tämä on tarkoituksenmukaistaasiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen. Vaativissaetuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse parikinvuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä.

Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko viestipalvelun liitteenä, suullisesti taikirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeellailmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon

274

https://sinetti.kela.fi/n%C3%A4in-toimimme/turvallisuus/tietosuoja/tietojen-saaminen

http://www.kela.fi/postiosoitteet


antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettavaviestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaantulee aina toimittaa kirjallisesti.

Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakaskuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisäälisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisestamuistitikulla, CD:llä tai kännykällä.

Hakemuslomakkeen täydentäminen• Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta

alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoinselvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja, ensisijaisesti viestipalvelunavulla.

• Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä täydennys tai muu tieto Oiwaan (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaathakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedotasiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi).

• Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää allekirjoituksesta.

Lue lisää hakemuslomakkeen täydentämisestä ja asiakirjan täydentämisestä.

Määräaika lisäselvitysten toimittamiselleLue määräajasta lisäselvityksen toimittamiselle.

• Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessäpyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle onyleensä kaksi viikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitäedellyttää. Ulkomaille lähetettävään lisäselvityspyyntöön on syytä antaa pidempimääräaika. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakaskertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin.

• Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakason kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansalisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaannäitä lisäselvityksiä.

• Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, asia voidaan määräajan kuluttuakäsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

• Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onkoyhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssasovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta.

• Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pystytoimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Josasiakas pyytää lisäaikaa, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwanyhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusiodottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaavoidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaastariippumattomista syistä.

• Vaikka selvitys olisi saapunut määräajan kuluttua umpeen, se otetaan huomioonpäätöksenteossa. Jos päätös on jo tehty, se voidaan tarvittaessa oikaista.

275


1.8.5 Hakemuksen peruminenOpintotuen hakija voi perua hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu.

Perumisen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Jos peruminen on suullinen, yhteydenottokirjataan Oiwaan.

Poista järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto. Muuta sen jälkeen Hakemustyö Muutarkistus-työksi ja lisää tarkenteeksi 'Peruttu hakemus'.

Jos ilmoitus hakemuksen perumisesta on tullut kirjallisesti tai asiointipalvelunkautta, lähetä asiakkaalle viesti tai kirje YHI39, jossa kerrot, että hakemus on hänenpyynnöstään peruttu.

1.9 RatkaiseminenOpintotukihakemus tulee käsitellä ilman aiheetonta viivytystä ja siitä on annettavakirjallinen päätös.

1.9.1 Käsittelypaikka• Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat• Vankilassa olevien henkilöiden etuusasiat• Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat

Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa.

Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuvat pääsääntöisesti asiakkaankotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä. Hakemus voidaan valmistellaja ratkaista myös muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissäsiten, kun siitä on erikseen sovittu. Esimerkiksi tiettyjen etuuksien tai asiakasryhmienvalmistelu- ja ratkaisutoiminta on keskitetty Kelassa. Lue tarkemmin poikkeavistakäsittelypaikoista kyseisen etuuden ohjeista.

Kotikunnan mukaan määräytyvä vakutuuspiiri

Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimistomääräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan japostinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myösvakuutuspiiri voi muuttua.

Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön Henkilön tietojen kyselyllä (HEKY) (Henkilöntietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot).

Vakuutuspiirin vaihtuminen

Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvatetuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdähenkilötietomuutokset HEMU-aloitusvalikon kautta. Lue lisää henkilön yleistietojenmuutoksista.

276


Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriinkäsiteltäviksi.

Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelanetuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksilähettää tarkistushakemus.

Vakuutuspiirit voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää,että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimipaikassatai vakuutuspiirissä kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaankäsiteltäisiin. Lue lisää vakutuuspiirin vaihtamisesta kohdasta Kunta- ja toimistotiedot.

Turvakieltoasiakkaiden etuusasiatTurvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisääturvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä kohdasta Turvakielto.

Vankilassa olevien henkilöiden etuusasiatVankilassa olevien henkilöiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Luelisää vankila-asioiden ratkaisutyön keskittämisestä ohjeesta Vankilassaolo ja Kelanetuudet sekä prosessikuvauksesta Vankilailmoitusten käsittely.

Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiatMuutoksenhakuasia

Muutoksenhakuasian käsittelee se yksikkö, johon Oiwa työn ohjaa. Lue myöserityismenettelyistä muutoksenhakuasian käsittelyssä.

Takaisinperintä

Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai muu erikseen sovittu vakuutuspiiri ratkaiseeliikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestäsen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta.

Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistäPerintäkeskuksen vastuulle siirtymiseen saakka.

Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti.Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullutlainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskushoitaa perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataanohjelmallisesti YHTE- takaisinperintäjärjestelmässä.

Etuuden vastuuyksikkö huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä.

Perintäkeskus

Perintäkeskuksessa hoidetaan elatusapuvelan, etuuksien perinnän jatakausvastuusaatavien perintä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muitatäytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä jasen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevatpäätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä Suomessa ettäulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet.

Lue lisää saatavien perinnästä.

277

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet/b6fdd017-7f7b-4e65-98bf-443517996de9

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet/b6fdd017-7f7b-4e65-98bf-443517996de9



Väärinkäytösepäily

Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä.Kelan maksamaan etuuteen kohdistuvan väärinkäytösepäilyn selvittäminen aloitetaanKelan vakuutuspiirissä. Myös työpaikkakassa selvittää myöntämässään etuudessaesiin tulleen väärinkäytösepäilyn, kuten myös Perintäkeskus myöntämässäänmaksuvapautuksessa. Useamman vakuutuspiirin alueella tehdyksi epäillynväärinkäytöksen selvittämisestä neuvotellaan asianomaisten vakuutuspiirien kesken.Yhteisten palvelujen Lakipalveluryhmän asiantuntija päättää tutkintapyynnöntekemisestä tai päättää siitä, että tutkintapyyntöä ei kyseessä olevassa tapauksessatehdä.

Lue lisää:

Väärinkäytösepäilyn tunnistaminen

Väärinkäytökset

Etuuksien väärinkäytösten tunnusmerkkejä

1.9.1.1 Käsittelypaikka opintotukiasioissaTieto oppilaitoksen opiskelijoiden opintotukihakemuksia käsittelevästä vastuuyksiköstälöytyy oppilaitosrekisteristä.

Kelan vakuutuspiireissä (Läntistä vakuutuspiiriä lukuun ottamatta) käsitellään

• lukioiden, kansanopistojen, ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten sekäammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaista ja muutaopintotukiasetuksessa tarkoitettua julkisen valvonnan alaista ammatillistakoulutusta säännöllisesti järjestävien oppilaitosten opiskelijoiden hakemukset.

Korkeakouluopiskelijoiden opintotukihakemukset käsitellään

• Keskisessä vakuutuspiirissä Keskisen ja Läntisen alueen suomenkielistenkorkeakoulujen osalta

• Eteläisessä vakuutuspiirissä ruotsinkielisten korkeakoulujen osalta• Itäisessä vakuutuspiirissä Itäisen, Pohjoisen ja Eteläisen alueen korkeakoulujen

osalta.

Itäisessä vakuutuspiirissä käsitellään lisäksi

• ulkomaisten oppilaitosten• julkisen valvonnan alaisiin oppilaitoksiin rinnastettujen yksityisten oppilaitosten• satunnaisesti opintotukeen oikeuttavaa koulutusta järjestävien oppilaitosten

opiskelijoiden hakemukset• aikuiskoulutustuen lainatakaushakemukset sekä• Kelan toimihenkilöiden opintotukiasiat alla sovitun mukaisesti.

Koska opintotuki ei ole toimisuojattu etuus, käsitellään Kelan toimihenkilöidenopintotukiasiat oppilaitosrekisterin mukaisessa vastuuyksikössä. Opintotuenkäsittelijä voi kuitenkin harkintansa mukaan siirtää Kelan toimihenkilön ja hänenperheenjäsenensä opintotukiasian käsiteltäväksi Itäiseen vakuutuspiiriin. Työvoidaan siirtää toiseen vakuutuspiiriin silloin kun jouduttaisiin käsittelemäänarkaluonteisia asioita esim. tulotietoja tai selvityksiä edistymättömyydestä. Työsiirretään Turvakieltoasiat -työjonolle (Itäinen vakuutuspiiri / Turvakieltoasiat 39000).Jos Itäisessä vakuutuspiirissä on vastaava tilanne, etuuskäsittelijän esimies ottaa

278

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Etuuksien%20v%C3%A4%C3%A4rink%C3%A4yt%C3%B6sten%20tunnusmerkkej%C3%A4%20-taulukko.docx&action=default


yhteyttä Keskisen vakuutuspiiriin esimieheen ja he sopivat, kenelle työ voidaanKeskisessä vakuutuspiirissä lukita.

1.9.2 EsteellisyydestäHallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelantoimihenkilöihin.Lue lisää esteellisyydestä sekä käsittely- ja läsnäolokiellosta.

1.9.2.1 Käsittely- ja ratkaisukieltoJos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaakäsiteltäessä, jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn.

Lue lisää esteellisyydestä.

1.9.2.2 Esteellisyyden toteaminenSinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi.

Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä,väitteeseen on viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava.

Lue lisää esteellisyyden ratkaisemisesta.

1.9.3 KuuleminenKuuleminen merkitsee tilaisuuden varaamista asiakkaalle esittää oma käsityksensäasiasta ennen ratkaisua.

Lue lisää kuulemisesta.

1.9.3.1 Milloin asiakasta on kuultava?Lue lisää milloin asiakasta on kuultava ja milloin asiakasta ei tarvitse kuulla.

1.9.3.2 Miten kuullaan?Lue miten asiakasta kuullaan ja päämiehen ja edunvalvojan tai huoltajan kuulemisestasekä suullisesta vaatimuksesta ja selvityksestä.

1.9.4 Päätöksen antaminenEtuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisenhallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus.

279


Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, hylkäämisestä,lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä. Kun päätös onkirjallinen, asiakas saa tietoonsa päätöksen perustelut ja hän voi harkintansa mukaanvalittaa päätöksestä.

Lue etuuskohtaisista ohjeista, kuinka päätöksen antamisessa menetelläänetuudensaajan, lapsen tai edunvalvojan kuolemantapauksessa. Lue myös hallintolainsoveltamisen ohjeista edunvalvonnan päättymisestä etuudensaajan tai edunvalvojankuoleman johdosta. Silloin, kun annat päätöstä etuudensaajan tai lapsen kuolemanvuoksi, lisää päätökseen sopivaan kohtaan pahoittelu, esim. Osanottommemenetyksenne johdosta. Mikäli asiaa on jo aiemmin pahoiteltu Kelan taholta kirjallisesti,ei osanottoa ole enää syytä uudelleen ilmaista päätöksessä tai kirjeessä.

Silloin, kun on kyse indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta, päätösannetaan vain pyynnöstä.

Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksestajohtuvasta etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolestalainmuutoksen vuoksi, ei tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuinetuudensaajan pyynnöstä.

Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten,kuin etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkinantaa väliaikaisena. Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissaohjeissa, muutoksenhaku-ohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa.

Etuuspäätökset annetaan maksutta.

Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi väestötietojärjestelmästä saatavanasiakkaan kielitiedon perusteella. Huomaa myös tilanteet, joissa päätös annetaanasiakkaan käyttämällä saamen kielellä.

Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa.

Lue lisää myös asiaratkaisu vai tutkimatta jättäminen, päätöksen muoto ja sisältö japäätöksen perusteleminen.

1.9.4.1 PäätöksensaajatTäysi-ikäinen hakija

Opintotukipäätös lähetetään opintotuen hakijalle.

Jos täysi-ikäiselle hakijalle on määrätty edunvalvoja, lähetetään päätös tiedoksiedunvalvojalle, jos edunvalvojan tehtäviin kuuluu Kelan etuusasioiden hoitaminen.Edunvalvojan tehtävän sisällön voit tarkistaa holhousasioiden rekisterikyselyllä.Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet(Holhousasioiden rekisteri). Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet TahdinKäyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterinkyselijä. Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Huomaa, ettävoimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muunhakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy Oiwasta asiakkaan asiakirjoista.Edunvalvojan tehtävän sisällön tulkitsemiseen voit pyytää apua sähköpostitseRP_OPINTOETUUDET.

Päätös lähetetään tiedoksi edunvalvojalle saatekirjeellä OTV21.

280

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet?id=ec5210c9-69ab-4032-b93b-08e61269d162&target=0d66256d-533a-4b31-916c-d67b12002f17

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet?id=ec5210c9-69ab-4032-b93b-08e61269d162&target=0d66256d-533a-4b31-916c-d67b12002f17

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet?id=d5e2104e-ac74-423f-ae71-cdfe0f304524&target=081f9aad-0a8e-4308-855c-8596d736bf86



Alaikäinen hakija - tiedoksiannon pääsääntöJos hakija on alaikäinen, päätös lähetetään hakijan lisäksi tiedoksi myös hakijanhuoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Päätös annetaan tiedoksi vain yhdellehuoltajalle. Toinen huoltaja saa yleensä pyynnöstä Kelasta kopion alaikäisenpäätöksestä.

Jos alaikäiselle syntyy lapsi, päätös annetaan myös tällöin tiedoksi alaikäisenhuoltajalle.

Jos alaikäinen solmii avioliiton, hänen vajaavaltaisuutensa päättyy eikä hänenpäätöstään enää saa antaa tiedoksi huoltajalle.

Opintotukipäätöstä ei anneta tiedoksi huoltajalle hakijan 18-vuotissyntymäpäivänjälkeen. Eli jos ratkaisu tehdään sinä päivänä, jona hakija täyttää 18 vuotta,se annetaan vielä tiedoksi hänen huoltajalleen. Ratkaiseva on nimenomaanpäätöksenantopäivä, ei se mistä lukien tuki tarkistetaan.

Huoltajalle päätös annetaan huoltajan kielellä (suomi tai ruotsi), joka voi olla eri kuinalaikäisen kieli. Jos huoltajalle annetaan päätös eri kielellä kuin alaikäiselle, tuleekäsittelijän muistaa kääntää huoltajan päätökseen yksilölliset päätöstekstit.

Alaikäinen huostaanotettu tai jälkihuollossaJos alaikäinen on huostaanotettu tai jälkihuollossa, huoltajan asema lapsenedunvalvojana ja huoltajana säilyy ennallaan. Päätös annetaan tällöin tiedoksialaikäisen lisäksi hänen huoltajalleen tai edunvalvojalle, ei sosiaaliviranomaiselle.

Alaikäisellä hakijalla edunvalvojaJos alaikäisellä on edunvalvoja, päätös annetaan tiedoksi alaikäisen lisäksiedunvalvojalle, jos edunvalvojan tehtäviin kuuluu Kelan etuusasioiden hoitaminen.Edunvalvojan tehtävän sisällön voit tarkistaa holhousasioiden rekisterikyselyllä.Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet(Holhousasioiden rekisteri). Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet TahdinKäyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterinkyselijä. Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Huomaa, ettävoimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muunhakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy Oiwasta asiakkaan asiakirjoista.Edunvalvojan tehtävän sisällön tulkitsemiseen voit pyytää apua sähköpostitseRP_OPINTOETUUDET. Jos edunvalvojia on useampia, voit valita, kenelleedunvalvojista alaikäisen päätös annetaan tiedoksi.

Edunvalvojalle päätös annetaan alaikäisen kielellä.

Alaikäinen hakija - ei huoltajaa eikä edunvalvojaaJos alaikäiselle ei ole rekisteröity huoltajaa eikä edunvalvojaa, annetaan päätös tiedoksialaikäisen kotikunnan sosiaaliviranomaiselle. Näin toimitaan esimerkiksi silloin, kunalaikäisen vanhemmat ovat kuolleet eikä alaikäiselle ole vielä määrätty edunvalvojaa.

Kun sosiaaliviranomainen hakee opintotukea opiskelijan puolesta, voisosiaaliviranomainen antaa hakemuksen vireille laittamisen yhteydessä luvan antaatieto etuuspäätöksestä lapsen perhehoitajalle (ks. lisää kohdasta Kuka voi hakeaetuutta?). Perhehoitaja ei kuitenkaan ole hallintolaissa tarkoitettu lapsen muu laillinen

281



edustaja tai edunvalvoja eikä kunnan kanssa tehdystä toimeksiantosopimuksestaseuraa perhehoitajalle mitään oikeuksia lapseen.

Sosiaaliviranomaiselle päätös annetaan alaikäisen kielellä.

Alaikäinen - tiedonsaannin rajoituksetJos alaikäisellä on turvakielto, päätöstä ei lähetetä muille kuin alaikäiselle itselleen. Sensijaan jos huoltajalla on turvakielto, hänelle lähetetään tiedoksi alaikäisen päätös.

Käsittelijällä on mahdollisuus erityistilanteissa olla antamatta alaikäisen päätöstätiedoksi huoltajalle. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin kun on tiedossa, ettäalaikäisen päätöksen tiedoksi antaminen huoltajalle voisi olla alaikäisen edun vastaistahuoltajan ja alaikäisen huonojen välien vuoksi. Menettely on tarkoitettu käytettäväksivain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa. Näissä tilanteissa asiaa tulee ensin kysyäRP_OPINTOETUUDET postilaatikon kautta.

Alaikäisen vanhemmat eronneet - kumman vanhemman tulot -onko vanhempi huoltaja

Jos alaikäisen päätöksensaajan huoltajat ovat eronneet ja päätökseen kirjoittuu vaintoisen huoltajan ja mahdollisesti hänen uuden puolisonsa tulot, päätös annetaantietosuojan vuoksi tiedoksi vain sille huoltajalle, jonka tulot ovat päätöksessä. Josalaikäinen on valinnut päätöksensaajaksi sen huoltajan, jonka tuloja ei ole päätöksessä,käsittelijä ottaa yhteyttä hakijaan. Käsittelijä kertoo, että päätös tulee lähettää tiedoksisille huoltajalle, jonka tulot ovat päätöksessä, koska vain hän voi arvioida ovatkopäätöksessä olevat tulotiedot oikein. Käsittelijä lisää tarvittaessa päätökseen fraasinOTX13. Fraasi on lisättävä aina silloin, kun alaikäiselle ei ole saatu tiedoksi edellämainittua asiaa. Näissä tilanteissa päätöstä ei tietosuojan vuoksi anneta pyynnöstätiedoksi sille huoltajalle, jonka tuloja ei ole päätöksessä.

Jos alaikäisen päätöksensaajan huoltajat ovat eronneet ja päätöksessä on molempienvanhempien tulot, päätös annetaan tiedoksi sille huoltajalle, jonka alaikäinen onvalinnut.

Jos alaikäisen vanhemmat ovat eronneet ja opiskelija asuu sellaisen vanhemmanluona, joka ei ole hänen huoltajansa, tällä kyseisellä vanhemmalla ei oletiedonsaantioikeutta päätöksestä. Tiedonsaantioikeus voi perustua huoltajuuteen, eipelkästään vanhemmuuteen. Koska päätöksessä huomioidaan sen vanhemman tulot,jonka luona opiskelija asuu, päätöstä ei voida antaa tiedoksi myöskään opiskelijantoiselle vanhemmalle, joka on hänen huoltajansa. Päätös annetaan siis vain opiskelijalleitselleen.

Esimerkki

Opiskelija on aiemmin asunut äitinsä luona, joka on myös hänenyksinhuoltajansa. Äiti kuitenkin muuttaa toiselle paikkakunnalle jaopiskelija muuttaa opintojen loppuajaksi isän luokse, joka asuu opiskelijanopiskelupaikkakunnalla. Opintotuessa huomioidaan isän tulot. Isä ei oleopiskelijan huoltaja, joten päätöstä ei voida antaa isälle tiedoksi. Päätöstäei voida myöskään antaa tiedoksi äidille, koska äidillä ei ole oikeutta saadatietoa opiskelijan isän tuloista. Äidille voi pyynnöstä antaa tiedoksi päätöksen,josta on peitetty isän tulotiedot.

282


Muu huoltaja tai tiedonsaantioikeutettuMuulla huoltajalla (käytetään myös termiä oheishuoltaja) on lähtökohtaisesti samatoikeudet kuin huoltajalla. Muulla huoltajalla tarkoitetaan muuta huoltajaa kuin lapsenvanhempaa. Muu huoltaja voi olla esimerkiksi lapsen isovanhempi.

Huoltajuussopimuksessa voidaan sopia, että muullakin henkilöllä kuin huoltajalla onoikeus saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta joko kaikissa taisopimuksessa määrätyissä asioissa (laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 7 §).Tiedonsaantioikeutetun henkilön tiedonsaantioikeuden tarkempi sisältö ei näy Kelanperhetiedoissa vaan se tulee selvittää VTJ-suorakyselyllä.

Jos opiskelija pyytää päätöksen lähettämistä muulle huoltajalle taitiedonsaantioikeutetulle, on aina muistettava tietosuoja. Jos päätöksessä onjommankumman vanhemman tulotietoja, päätöstä ei saa antaa tiedoksi muullehenkilölle. Jos opiskelija pyytää päätöksen lähettämistä tiedonsaantioikeutetulle eikätälle ole vanhemman tuloista johtuvaa estettä, selvitä vakuutuspiirissä sovitulla tavallatiedonsaantioikeuden tarkempi sisältö. Pyydä tarvittaessa RP_OPINTOETUUDET-laatikosta tulkinta-apua, jos oikeus ei koske kaikkia salassapidettäviä tietoja vaan sitäon rajattu vain tiettyihin tietoihin.

Tiedonsaantioikeutettujen ja huoltajien kesken ei ole ensisijaisjärjestystä.

EsimerkkiHuostaanotetun opiskelijan päätöksessä ei ole vanhempien tulotietoja.Opiskelijan sijaisvanhemmalle on annettu tiedonsaantioikeudetkaikissa alaikäisen asioissa. Opiskelija pyytää päätöksen lähettämistätiedonsaantioikeutetulle (=sijaisvanhemmalle). Päätös voidaan lähettääopiskelijan pyynnön mukaisesti tiedoksi tiedonsaantioikeutetulle eikä päätöstätarvitse erikseen lähettää tiedoksi huoltajalle.

1.10 MaksaminenOpintotuen säännöllinen maksupäivä on 1.1.2018 alkaen kunkin kalenterikuukauden1. päivä tai sitä seuraava pankkipäivä. Opintotuen takautuvia eriä maksetaan päivittäinkahden pankkipäivän kuluttua päätöksenteosta. (OTA 869/2017 9 §)

Vuoden 2017 loppuun asti opintotuen säännöllinen maksupäivä oli kuukauden 4. päivätai sitä seuraava pankkipäivä.

Pienin maksettava etuusOpintorahaa ja asumislisää ei myönnetä, jos kuukausierän määrä yhteensä jäisi 8,40euroa pienemmäksi (OTL 65/1994 21 §). Tällöin ei myöskään myönnetä opintolainanvaltiontakausta.

1.10.1 MaksuosoiteOpintotuki maksetaan kuukausittain hakijan ilmoittamalle tilille.

Opintotukea voi hakea alaikäisen puolesta myös hänen huoltajansa ja opintotukivoidaan maksaa myös alaikäisen huoltajan tilille. Maksuosoitteeksi voidaan kirjatahuoltajan tili riippumatta siitä, onko hakijana alaikäinen opiskelija itse tai hänen

283


huoltajansa. Huoltajan maksuosoite on voimassa toistaiseksi vaikka tiedossa olisi,että opiskelija tulee opintotuen myönnön aikana täysi-ikäiseksi. Opiskelijalla on ainamahdollisuus tehdä ilmoitus maksuosoitteen muutoksesta, joko alaikäisenä tai täysi-ikäisenä.

Sopimus, joka tarkoittaa opintotukilakiin perustuvan oikeuden siirtämistä toiselle onmitätön OTL 65/1994 44§.

Yksittäinen maksuerä voidaan maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei olemahdollista tai jos hakija tai saaja esittää Kelan hyväksymän erityisen syyn. (OTL65/1994 24 §)

Opintoraha ja asumislisä maksetaan samalle tilille.

Jos opintotuki halutaan maksettavaksi ulkomaan maksuosoitteeseen, tuki maksetaanulkomaille kansainvälisiä pankkiyhteystietoja käyttäen kirjoittamalla maksuosoitteeksi

• ulkomaan IBAN-tilinumero ja BIC-koodi tai• ulkomaan BBAN-tilinumero ja BIC/SWIFT-koodi tai• ulkomaan BBAN-tilinumero, pankin nimi ja maakoodi.

Opintotuki voidaan maksaa ulkomaille myös vakuutetun postiosoitteen perusteellaedellyttäen, että hänellä on voimassa oleva ulkomaan osoite. Opintotuen saaja vastaasiirrosta mahdollisesti aiheutuvista kuluista.

Jos asiakas ilmoittaa tilinumerotietonsa ollessasi yhteydessä häneen etuusasiansahoitamiseksi, ota tilinumerotieto vastaan tunnistettuasi asiakkaan. Tee tilinumeromuutosniihin etuusjärjestelmiin, joihin osaat. Jos asiakkaalla on etuuksia muissajärjestelmissä (esim. Onni, RAKE), tee Oiwaan Perustietojen muutos -työ, tarkenteellatilinumeromuutos.

1.10.2 MaksunsaajatOpintotuki maksetaan opiskelijalle itselleen. Opintotuki voidaan maksaa myösalaikäisen opiskelijan huoltajalle (ks. tarkemmin kohta Maksuosoite).

Opintotuki maksetaan edunvalvojan määräämälle tilille, jos opiskelijalle on määrättyedunvalvoja hoitamaan hänen omaisuuttaan tai taloudellisia asioitaan (Lakiholhoustoimesta 31 §). Tieto edunvalvojamääräyksen sisällöstä löytyy Holhousasioidenrekisteri –kyselyllä. Tilinumeroa pyydetään edunvalvojalta kirjeellä YHL13. Kunedunvalvoja vaatii maksua edunvalvontatilille, opiskelijaa ei tarvitse kuulla, koskaetuutta ei voida laillisesti maksaa muulle kuin edunvalvojan ilmoittamalle tilille. Ks.tarkemmin Menettelyohjeet - Hallintolain soveltaminen ja toisen puolesta asiointiKelassa - Kuuleminen - Milloin asiakasta on kuultava.

Maksussa olevan etuuden maksunsaaja-muutoksesta ei anneta päätöstä, vaanopiskelijalle lähtee maksuilmoitus. Ks. tekninen ohje.

Ulosmittaus- ja siirtokieltoSopimus, joka tarkoittaa opintotukilakiin perustuvan oikeuden siirtämistä toiselle onmitätön. Opintorahaa, asumislisää tai opintolainaa ei saa ulosmitata. (OTL 65/1994 44§)

284


Osa kunnista on ottanut käyttöön Virho -järjestelmän, jonka kautta kunnat hoitavatasiakkaiden raha-asioita. Virho -järjestelmässä kunnan toimihenkilö avaa pankkitilinjokaiselle asiakkaalle eli ns. Virho -tilin. Tili on kunnan nimissä ja kunnan nimeämällätoimihenkilöllä on siihen käyttöoikeus. Asiakkaalla ei ole tiliin käyttöoikeutta. Virho -tili korvaa ns. kuntien välitystilit kunnissa, jotka ottavat Virho -järjestelmän käyttöön.Opintotukea ei voida maksaa Virho-tilille eikä välitystilille, vaikka opiskelija ja kuntanäin sopisivat tai opiskelija näin pyytäisi. Tämä olisi OTL 44 §:n mukaisen siirtokiellonvastainen menettely.

Maksaminen Kelalle tai kunnalleOpintorahan huoltajakorotus voidaan maksaa Kelalle ajalta, jolta Kela maksaa lapsestaelatustukilain 580/2008 mukaista elatustukea, jos opintorahan saaja on laiminlyönytlapsen elatusvelvollisuuden (OTL 13 §).

Takautuva opintotuki voidaan maksaa Kelalle tai kunnalle, jos odotettavissa olevaaopintotukea vastaan on myönnetty toimeentulotukea (TOTUL 23 §). Lue lisääopintotuen maksamisesta Kelalle tai kunnalle.

Opintotuki voidaan maksaa kunnalle myös AML 14 §:n (Laki sosiaali- jaterveydenhuollon asiakasmaksuista) perusteella laitos- tai perhehoidon tailastensuojelulain perusteella annetun kunnan kustantaman hoidon korvaamiseksi.Opintotukea ei voida maksaa perhehoitajalle, koska kunnan kanssa tehdystätoimeksiantosopimuksesta ei seuraa perhehoitajalle mitään oikeuksia lapseen.

Ks. maksuvaatimuksen rekisteröinnistä em. tilanteissa teknisestä ohjeesta.

Opiskelijaa ei tarvitse kuulla, kun etuus maksetaan Kelalle tai kunnalle edellämainituissa tilanteissa. Ks. tarkemmin Menettelyohjeet - Hallintolain soveltaminen jatoisen puolesta asiointi Kelassa - Kuuleminen - Milloin asiakasta on kuultava.

1.10.2.1 Maksaminen Kelalle tai kunnalle ennakkonamyönnetyn toimeentulotuen korvaamiseksi

Kun Kela tai kunta on myöntänyt toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaaopintotukea vastaan, se voi toimeentulotukilain 23 §:n perusteella periä ja nostaaopintotuen siltä ajalta, jolta toimeentulotukea on annettu ennakkona (TOTUL 1412/199723 §).

Opintotuki voidaan maksaa Kelalle tai kunnalle, kun

• opintotuki myönnetään takautuvasti sille ajalle, jolle maksuvaatimus kohdistuu• maksuvaatimus on saapunut Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen opintotuen

maksupäivää ja• vaatimuksen voidaan katsoa koskevan opintotukea.

Käytännössä etuus maksetaan maksuvaatimuksen perusteella, kunhan maksuvaatimuson saapunut ja rekisteröity ennen opintotuen ratkaisemista. Kahden viikon aikarajaliittyy siihen, kenelle etuus voidaan laillisesti maksaa. Jos maksuvaatimus on saapunutvähintään kaksi viikkoa ennen opintotuen maksupäivää, etuutta ei saa laillisesti maksaaopiskelijalle itselleen. Määräaika lasketaan maksupäivästä kaksi viikkoa taaksepäin. Josmaksupäivä on esimerkiksi torstai, ilmoituksen on täytynyt saapua Kelaan viimeistääntorstaina kaksi viikkoa aikaisemmin.

285


Jatkuvasti maksussa olevaa opintotukea ei voida muuttaa maksettavaksi Kelalle taikunnan sosiaalihuollon toimielimelle toimeentulotukilain 23 §:n nojalla.

Kunta voi käyttää perimänsä opintotuen vain ennakkona annetun toimeentulotuentakaisinperintään. Jäljelle jäävät varat kunnan on suoritettava välittömästitoimeentulotukea saaneelle etuuden saajalle tai hänen edunvalvojalleen.

Huomautus

Kelan maksaman perustoimeentulotuen maksuvaatimus ei koskeoppimateriaalilisää, koska se ei ole toimeentulotuessa huomioitavaatuloa. Oppimateriaalilisä tulee maksaa opiskelijalle hänen saamansaperustoimeentulotuen lisäksi. Jos takautuva opintotuki pitää sisälläänoppimateriaalilisän, lue ohjeesta Toimeentulotuen maksuvaatimus jaoppimateriaalilisä, miten tulee menetellä.

Sen sijaan kunnan maksama täydentävä toimeentulotuki voi sisältääopiskelukustannusten korvaamista, joten kunnan tekemä maksuvaatimuskoskee myös oppimateriaalilisää.

Toimenpiteet toimistossaKunta rekisteröi SOKY-järjestelmällä maksuvaatimuksia opintotukeen. Tällöinmaksuvaatimus tulee vireille ohjelmallisesti.

Kunta voi myös lähettää TOTUL 23 §:n mukaisen vaatimuksensa lomakkeella EV255, vastaavalla Kuntaliiton lomakkeella tai muulla tavoin kirjallisesti toimistoon.Toimiston tulee skannata ja indeksoida maksuvaatimus OIWAan ja rekisteröidä sevireille välittömästi sen saavuttua.

Vaatimuksen olemassaolo lakkaa, kun kunta ilmoittaa voimassaolon päättyneen.

Kelan tekemän perustoimeentulotuen ratkaisun yhteydessä saatavasuunnitelma jamaksuvaatimus muodostuvat ohjelmallisesti.

MaksaminenToimisto maksaa takautuvan opintotuen Kelalle tai kunnalle vaaditulta ajalta. Opintotukimaksetaan täydeltä kuukaudelta. Opintotuki maksetaan kunnalle sen kuukauden alusta,jonka aikana toimeentulotuen maksaminen on aloitettu, sen kuukauden loppuun, jonkaaikana toimeentulotuen maksaminen on loppunut.

Kunnalle maksaminen edellyttää, että TOTUL-vaatimus kohdistuu takautuvastimyönnettävään opintotukeen. Kuluvan kuukauden (maksuunpanokuukauden) opintotukivoidaan maksaa, jos

• kunnalle maksetaan vaatimuksen perusteella opintotukea takautuvalta ajalta jakunta on nimenomaan vaatinut myös kuluvan kuukauden opintotuen maksettavaksikunnalle (takautuvan ajan ja kuluvan kuukauden maksu) tai

• kuluvan kuukauden opintotuki ei ole maksussa sen säännöllisenä maksupäivänä(pelkkä kuluvan kuukauden takautuva maksu).

Kelan maksaman perustoimeentulotuen maksuvaatimus voi kohdistua takautuvaan jaseuraavaan säännölliseen maksuun.

286

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/indoxliitteet/Jaetut%20asiakirjat/Oppimateriaalilis%C3%A4%C3%A4n%20liittyv%C3%A4%20ohje.docx?Web=1

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/indoxliitteet/Jaetut%20asiakirjat/Oppimateriaalilis%C3%A4%C3%A4n%20liittyv%C3%A4%20ohje.docx?Web=1


1.10.3 Ennakonpidätyksen yleiset periaatteetTuloverolain mukaan henkilö voi olla Suomessa joko yleisesti verovelvollinen tairajoitetusti verovelvollinen.

Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka verotuksellisesti asuu Suomessa. Hän onvelvollinen suorittamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaantulosta. Kela toimittaa ennakonpidätyksen yleisesti verovelvolliselle maksamastaanetuudesta tai eläkkeestä, jos niitä ei ole säädetty verovapaiksi (TVL 1535/1992 92§). Ennakonpidätys tehdään myös työkorvauksesta, jos sen saajaa ei ole merkittyennakkoperintärekisteriin.

Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, joka ei vakinaisesti asu Suomessa. Hän onvelvollinen maksamaan Suomessa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Tällaisenhenkilön verotuksessa sovelletaan pääasiallisesti rajoitetusti verovelvollisen tulonverottamisesta annettua lakia.Lue lisää Ennakonpidätys > Lähdevero

Ulkomailla asuvan henkilön Suomesta maksettavasta eläketulosta ei peritä lähdeveroa,vaan siitä toimitetaan ennakonpidätys.

1.10.3.1 Ennakonpidätyksen perusteetEnnakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksentoimittamistavoista ja määrästä säädetään, millä perusteilla ennakonpidätys toimitetaanKelan maksamista etuuksista ja veronalaisista työkorvauksista.

Ennakonpidätys- ja lisäprosenttiEnnakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn prosentin mukaan siltä osin,kun maksettava määrä ei ylitä Verohallinnon määrittelemää henkilökohtaista tulorajaa.Tulorajan ylittävältä osalta pidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan.

MääräprosenttiEnnakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä on määritelty tilanteita,joissa ennakonpidätys määräytyy eläkkeissä, muissa etuuksissa ja työkorvauksissakaavamaisesti määräprosentin perusteella.

TaulukkoprosenttiSairausvakuutuslain mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahassa pidätys voidaantoimittaa Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukon mukaan. (VeroHpennakonpidätyksen toimittamistavasta ja määrästä 6 § 3 mom.)

MuutosverokorttiMaksunsaaja voi hakea Verohallinnolta muutosta ennakonpidätykseen. Jos Verohallintoantaa maksunsaajalle sosiaalietuutta tai eläkettä taikka opintorahaa varten myönnetyn

287

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/paatokset/47346/verohallinnon-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s-ennakonpid%C3%A4tyksen-toimittamistavoista-ja-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4st%C3%A42/


muutosverokortin, se saadaan pääsääntöisesti suorasiirtona (pl. opintoraha)Kelaan, jolloin tiedot kirjautuvat ohjelmallisesti. Jos Verohallinto tai asiakas toimittaamuutosverokortin suoraan toimistoon, rekisteröi muutosverokortin tiedot HEMU-tapahtumalla.

Verohallinto merkitsee muutosverokorttiin tiedon siitä, mihin tarkoitukseen sitä voidaankäyttää. Sosiaalietuuksien ennakonpidätyksessä voidaan käyttää vain sosiaalietuuttavarten annettua muutosverokorttia. Kuitenkin opintorahassa ja eläkkeissä voidaankäyttää vain näitä varten annettua muutosverokorttia.

Muutosverokortissa on pidätysprosentti, jota käytetään verokortissa olevaaneuromääräiseen tulokertymään asti, jonka jälkeen käytetään korttiin merkittyälisäprosenttia. Tulokertymää laskettaessa huomioidaan voimassaoloaikana maksetutetuudet tai työkorvaukset. Jos muutosverokorttia käytetään vuodenvaihteen yli,tulokertymän seuranta aloitetaan alusta.

Eläkettä varten annetussa muutosverokortissa ei ole tulokertymää.

Muutosverokortissa voi myös olla merkittynä vain yksi pidätysprosentti.

Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin.

Maksunsaajan oma pyyntöEnnakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajanomasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden,eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti.

1.10.3.2 LähdeveroVerohallinnon antamaa lähdeverokorttia käytetään maksettaessa päivärahaetuuksia,kuntoutusrahaa, lastenhoidon tukea ja opintorahaa. Lähdeverokorttia käytetään myösmaksettaessa kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksia, ellei saaja kuuluennakkoperintärekisteriin.

Sosiaalietuuksien lähdevero on pääsääntöisesti 35 prosenttia. Jos Kela maksaa etuuttavajaalta kuukaudelta, etuudesta vähennetään maksun yhteydessä ohjelmallisesti17 euroa/päivä (kalenteripäivä). Jos Kela maksaa etuutta kokonaiselta kuukaudelta,etuudesta vähennetään ohjelmallisesti 510 euroa/kuukausi. Erotuksesta peritäänlähdevero. (Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 672/1978 6 §)

Kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksista peritään vero lähdeverokorttiinmerkityn prosentin mukaisesti. Lähdeverovähennystä ei tehdä ohjelmallisesti.Pidätyksestä saat tehdä lähdeverovähennyksen, mikäli siitä on merkintä verokortissa.Maksa korvauksen saajalle ennakonpidätyksen korjaus tai ohjaa korvauksen saajatarvittaessa kääntymään Verohallinnon puoleen verotuksen oikaisemiseksi.

Lähdeveron alaisista etuuksista ei peritä sairaanhoitomaksua, vaikka kortissa olisimerkintä sen perimisestä.

Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin. Jos rajoitetustiverovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntälähdeverokortin mukaisesti.

288


1.10.3.3 Tietojen saanti ja käyttöönottoEtuuksien ennakonpidätyksen toimittamisessa käytetään hyväksi Kelaan suorasiirtonasaatuja ennakonpidätysperusteita. Maksunsaaja voi toimittaa Kelaan myös verokortintai ilmoittaa muun pidätysperusteen.

Lue lisää kohdasta Oma pyyntö (Tiedot maksusaajalta > Oma pyyntö)

Työkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, jos saaja on merkittyennakkoperintärekisteriin.

Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan myöntöpäätöksen jälkeen Vero- jakirjanpitoryhmä lähettää pääkaupunkiseudun verotoimistoon ennakonpidätysprosentinpyyntökirjeen. Verotoimisto antaa sen perusteella eläkettä varten kirjoitetunhenkilökohtaisen pidätysprosentin.

1.10.3.3.1 SuorasiirtotiedotKela saa suoraan Verohallinnolta vuosittain tiedot Suomessa verovelvollistenetuudensaajien ennakonpidätysperusteista. Muutosverokortit saadaan Kelaan suoraanVerohallinnolta joka arkipäivä.

Kela tarkistaa vuosittain Verohallinnolta tiedon työkorvauksen saajien (päivähoidon-/kuntoutuspalveluntuottajat) ennakkoperintärekisterissäolosta maalis-, kesä-, syys- jajoulukuussa. Tarkistus tehdään suorasiirtopyyntönä ohjelmallisesti.

Eläkettä varten määrätyt henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit saadaan Kelanpyynnöstä yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille eläkkeensaajille, joiden eläke onmaksussa marraskuussa tai joille eläke on myönnetty etukäteen. Pyyntö lähetetäänohjelmallisesti yleensä marraskuussa ja siinä ilmoitetaan arvio seuraavana vuonnamaksettavasta eläkkeestä. Verohallinnolta saadut uudet ennakonpidätysprosentitseuraavaa vuotta varten tallennetaan järjestelmään ohjelmallisesti.

Verohallinnolta suoraan saadut ennakonpidätysprosentit otetaan vuosittain käyttöönerikseen ilmoitettavana ajankohtana. Siihen asti käytetään edellisen vuodenjoulukuussa voimassa olleita ennakonpidätysperusteita.

1.10.3.3.2 Tiedot maksunsaajaltaVerokortti

Jos maksunsaaja tai Verohallinto toimittaa sosiaalietuutta, opintorahaa, eläkettä taityökorvausta varten muutosverokortin, ennakonpidätys lasketaan muutosverokortinmukaisesti. Tarkistettua ennakonpidätystä sovelletaan yleensä seuraavan maksueränalusta lukien.

Takautuvaan aikaan kohdistuvan muutoksen voi kuitenkin ottaa huomioon, josmuutosverokortin voimassaoloaika ulottuu maksettujen erien ajalle. Lue lisääEnnakonpidätyksen korjaus ja palautus

Palkkaa varten annettuja muutosverokortteja ei käytetä etuuksien eikä eläkkeidenennakonpidätyksessä.

289


Rajoitetusti verovelvollinen etuudensaaja voi pyytää Verohallinnolta muutosverokortin.Verohallinto toimittaa verokortin postitse Kelaan.

Oma pyyntöEnnakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajanomasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden,eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti.

LähdeveroLähdeverotusta varten etuuden tai työkorvauksen saaja toimittaa lähdeverokortin.Lähdeverokortin pitää olla Kelaa varten kirjoitettu. Rajoitetusti verovelvollinenvoi toimittaa Kelaan muutosverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydäVerohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti.

Eläkkeistä ei peritä lähdeveroa, vaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajallemäärätään ennakonpidätys.

1.10.3.3.3 Ennakonpidätyksen tallennusEnnakonpidätystietojärjestelmään tallennetaan kaikki etuudensaajien ja Verohallinnontoimittamat ennakonpidätysperusteet. Rekisteröi tiedot valitsemalla HEMU-aloitusvalikolta Ennakonpidätystiedot.

Rajoitetusti verovelvollisten ennakonpidätysperusteet tallennetaan Kansainvälistenasioiden keskuksessa, Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa tai Vero- jakirjanpitoryhmässä.

Verokorteissa olevia tulorajoja seurataan ohjelmallisesti. Kertymätiedot päivitetäänohjelmallisesti maksujen eräajoissa ja palautusten kirjaamisen yhteydessä.Mikäli kertymätietojen korjaamisessa ilmenee ongelmia, ota yhteyttä Vero- jakirjanpitoryhmään.

1.10.3.3.4 Kelan selvitettäväSelvitä uusien kuntoutuspalveluntuottajien ja päivähoidontuottajienennakkoperintärekisteriin kuuluminen. Ennakkoperintärekisterissä olon voiselvittää Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä osoitteesta www.ytj.fi tai Verohallinnonpalvelunumerosta 029 497 006.

Jos yrittäjä on merkitty ennakkoperintärekisteriin, YTJ-tietopalvelussa kohdassaRekisteröinnit näkyy tieto Ennakkoperintärekisteri ja tila Rekisterissä sekäalkupäivä. Näytä rekisterihistoria -toiminnolla saat tiedon mahdollisestaennakkoperintärekisteriässäolon loppupäivästä. Ennakkoperintärekisteriinkuulumisen jatkuminen selvitetään ohjelmallisesti suoraan Verohallinnolta. Lue lisääEnnakonpidätys > Työkorvausten saajien verotus.

290

http://www.ytj.fi


Rekisteröi tieto työkorvauksen saajan ennakkoperintärekisterissäolosta toiminnollaAPRE/Työkorvausten saajien verotusperusteet. Tietojen tallennus edellyttää, ettätyökorvauksen saajan perustiedot on tallennettu.

Kela tarkistaa ennakkoperintärekisterissä olon neljä kertaa vuodessa.Verotusperusteisiin pitää rekisteröidä voimassaolon seuraavaksi tarkistuspäiväksiseuraavan tarkistuskuukauden viimeinen päivä (31.3., 30.6., 30.9. tai 31.12.).

Esimerkki

Jos rekisteröit työkorvauksen saajan verotusperusteet heinäkuussa, vieseuraavaksi tarkistuspäiväksi 30.9.

1.10.3.4 ToimittaminenEnnakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallinnonpäätöksen ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä mukaisesti.

Ensisijaisia pidätysperusteita ovat

• muutosverokortti• lähdeverokortti tai• oma ilmoitus muuta perustetta suuremmasta pidätysprosentista.

1.10.3.4.1 OpintotukiOpintotukilain mukaisista etuuksista ei vähennetä ennakonpidätystä. Opintorahaon kuitenkin veronalaista tuloa. (VeroHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista jamäärästä 14 §)

Verohallinto ei lähetä suorasiirtona veroprosentteja opintorahaa varten. Jos opintorahaavarten on toimitettu paperinen muutosverokortti, sitä käytetään ensisijaisenapidätysperusteena. Opintorahan ennakonpidätyksessä ei käytetä sosiaalietuutta vartenkirjoitettua muutosverokorttia.

1.10.3.5 Ennakonpidätyksen korjaus ja palautusMuutosverokortti

Voit korjata ennakonpidätyksen, jos Kelaan on tullut muutosverokortti, joka on voimassatakautuvasti.

Jos muutosverokortin voimassaolo alkaa edellisen vuoden puolelta, voit korjataennakonpidätyksen kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määränon myös oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa.

Esimerkki

Kelaan on tullut verokortti 5.1. ja se on voimassa 1.11. alkaen. Verokortti on voimassaenintään 31.12. saakka. Ennakonpidätys voidaan korjata 1.11. alkaen. Korjaus voidaantehdä kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä, jolloin myös.palautettavanmäärän on oltava viimeistään maksussa.

291




Lähdevero

Jos etuudesta on peritty liikaa lähdeveroa, voit korjata liikapidätyksen vain samanmaksuvuoden aikana.

Palveluntuottaja ennakonpidätysrekisteriin

Korjaa ennakonpidätys aina silloin, kun työkorvauksensaaja ilmoittaa kesken vuottatiedon ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta.

Kelan virhe

Jos Kela on toimittanut ennakonpidätyksen virheellisesti liian suurena, voit korjatavirheen ilman muutosverokorttia. Kelan virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kunVerohallinnon antama ennakonpidätysprosentti on tallennettu väärin liian suurena.

Korjauksen voit tehdä verovuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka.Palautettavan määrän on oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Verovuosion kalenterivuosi, jolta vero määrätään.

Ennakonpidätyksen korjaaminen

Voit korjata ja maksaa liikaa perityn ennakonpidätyksen HERE-aloitusvalikonEnnakonpidätyksen korjaus -toiminnolla. Vero- ja kirjanpitoryhmä tekee RAKE-eläkkeiden ennakonpidätyksen korjaukset ja palautukset saatuaan niistä tiedonohjelmallisesti.

1.10.3.6 Takaisin maksetut etuudetVeronalaista etuutta voidaan periä takaisin nettomääräisenä niin kauan kuin Kelavoi ilmoittaa Verohallinnolle veronalaisen etuuden ja ennakonpidätyksen määrienmuutokset vuosi-ilmoituksen korjauksena. Maksettua etuutta voidaan periä takaisin jakuitata nettomääräisenä etuuden maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuunsaakka. Tämän jälkeen perintä ja kuittaus tehdään bruttomääräisenä.

Jos etuudensaaja maksaa takaisin etuutta sellaiselta vuodelta, jonka verotuson jo vahvistettu, Kela ilmoittaa palautetun etuuden määrän Verohallinnolletakaisinmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Etuudensaajalle lähetetääntosite, johon on etuuksittain eritelty Verohallinnolle ilmoitetut tiedot. Verohallinto ottaapalautetun etuuden määrän huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa.

(TVL 1535/1992 112 a § 1 ja 2 mom.)

Kela ilmoittaa myös työpaikkakassojen perimien etuuksien korjaustiedot Verohallinnolle.

Lastenhoidon tuen työkorvauksia ei peritä takaisin työkorvauksen saajalta, vaanlastenhoidon tuen hakijalta. Perhe ja hoidon tuottaja hoitavat yksityisen hoidon tuenveronoikaisuasiat suoraan Verohallinnon kanssa.

Lastenhoidon tuen hoidon tuottajille maksettujen työkorvausten takaisinperintä- jakuittaustiedoista ei ilmoiteta muutostietoja Verohallinnolle.

Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa kuntoutuksen työkorvausten palautuksetVerohallinnolle.

292


1.10.3.7 RegressisuorituksetEri laitosten väliset ja (Kelan) saman maksajan eri veronalaisten etuuksien välisetregressisuoritukset käsitellään ja maksetaan verottomina bruttomäärinä. Jos kuitenkinregressinä perittävä etuus tai sen osa on verotonta, on maksettava etuus verottomaltaosin veronalaista esim. kun kuntoutusrahasta peritään opintotuen asumislisää. (TVL1535/1992 112 a § 3 mom.)

Lue lisää regressiperinnästä ao. etuuden ohjeesta Regressiperintä-kohdasta.

Asiakkaan veronalaista tuloa on aina hänelle itselleen maksettu etuus. Verohallinnolle eiilmoiteta verovapaina käsiteltyjä regressimaksuja.

1.10.3.8 Vuosi-ilmoituksetMaksujenhallintaryhmä ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tiedot maksetuistaetuuksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä, lähdeveronalaisistasuorituksista ja maksetuista lähdeveroista. Työkorvauksista ei enää anneta vuosi-ilmoitusta, koska tiedot on ilmoitettu 1.1.2019 alkaen tulorekisteriin, josta Verohallintosaat tarvitsemansa tiedot.

Maksujenhallintaryhmä toimittaa Verohallinnolle etuuksien vuosi-ilmoituksetmaksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Eläkkeensaajille, alle 18vuotiaille etuudensaajille, edunvalvojille, kuolinpesille ja työkorvauksen saajillelähetetään vuosi-ilmoituskirje. Muut etuudensaajat voivat katsoa vuosi-ilmoitustiedotKelan sähköisestä asiointipalvelusta. Jos työkorvauksen saaja pyytää toiminnanpäättyessä tositetta maksetuista määristä, tulosta hänelle tosite.

Maksujenhallintaryhmä ilmoittaa Verohallinnolle osakeyhtiöille, osuuskunnille jarekisteröidyille yhdistyksille maksetut työkorvaukset kuukausittain eriteltyinä.

Eläkkeiden ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojenkyseltävissä HEKY > Etuussummat > Verotusta varten annetut tiedot.

Päivähoidontuottajien vuosi-ilmoitukset ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojenkyseltävissä APKY-aloitusvalikolta kohdassa 'Maksetut työkorvaukset' valinnalla'Verotukseen annetut tiedot'.

Tietojen korjaaminenVuosi-ilmoitustietoja voidaan korjata ennen verotuksen päättymistä, jos etuudentai ennakonpidätyksen määrä muuttuu esimerkiksi takaisinperinnän vuoksi.Edellisen vuoden nettopalautukset on tehtävä huhtikuun loppuun mennessä.Maksujenhallintaryhmä voi korjata virheellisiä tietoja syyskuun loppuun saakka.Maksujenhallintaryhmä lähettää korjatuista tiedoista aina ilmoituksen myösetuudensaajalle.

1.10.3.9 KuukausivalvontaKirjanpito- ja maksuliikenneryhmä tekee kuukausittain (viimeistään 10. päivä)Verohallinnolle valvontailmoituksen ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista. Ilmoitus

293


sisältää ilmoituskuukautta edeltävän kuukauden tiedot. Ennakonpidätys ja lähdeveromaksetaan kuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kuukauden 10.päivänä.

1.10.3.10 Opintotuen veronalaisuusOpintoraha ja opintorahan huoltajakorotus sekä oppimateriaalilisä ovat saajalleenveronalaista tuloa. Opintotuen asumislisä on veroton etuus.

Opintorahasta ei vähennetä ennakonpidätystä. Ennakonpidätys voidaan vähentää, josKelaan on toimitettu muutosverokortti tai opiskelija esittää oman pyynnön.

Opintorahavähennys kunnallisverotuksessaOpintorahaa saavat voivat tehdä kunnallisverotuksessa opintorahavähennyksen, mistäjohtuen pelkkää opintorahaa vuoden aikana saavat opiskelijat eivät maksa tulostaanveroa. Verohallinto tekee vähennyksen viran puolesta.

Vähennys on myönnetyn opintorahan suuruinen, kuitenkin enintään vähennyksellesäädetty enimmäismäärä. Vähennyksen täysimäärä on 2 600 euroa. Vähennystäpienennetään 50 %:lla siitä määrästä, jolla opiskelijan veronalaiset ansiotulot ylittävätvähennykselle säädetyn enimmäismäärään.

Opintotuen takaisinmaksu ja verotusKun opiskelija maksaa takaisin veronalaista opintotukea, otetaan se huomioonopiskelijan verotuksessa. Opintorahan voi maksaa takaisin nettomääräisenä senvuoden aikana, jona opiskelija on opintorahan saanut ja sitä seuraavan vuodenhuhtikuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen opintoraha on maksettava takaisinbruttomääräisenä.

Kela ilmoittaa suoraan Verohallinnolle kunkin opiskelijan takaisin maksamat opintorahanmäärät, ja Verohallinto ottaa ne huomioon opiskelijan verotuksessa. Jos opiskelijamaksaa (esim. 15.4.2018) takaisin opintorahaa sellaiselta vuodelta (esim. vuodelta2016), jolta verotus on jo toimitettu, Verohallinto ottaa takaisinmaksun huomioontakaisinmaksuvuoden eli vuoden 2018 verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä.

Kela ilmoittaa opiskelijalle samat tiedot kuin Verohallinnolle. Opiskelijan ei tarvitseryhtyä mihinkään toimenpiteisiin verotuksen korjaamiseksi.

1.10.4 Etuusmaksujen peruutukset pankistaMaksuja ei voi enää peruuttaa pankista.

294


1.11 IlmoitusvelvollisuusOpiskelijan ilmoitusvelvollisuus

Opintotukea hakiessaan opiskelijan tulee ilmoittaa Kelalle opintotuen myöntämiseksitarvittavat tiedot.

Opintotukea saavan opiskelijan tulee myös ilmoittaa

• opintojen päättymisestä tai keskeytymisestä• oppilaitoksen tai opintojen vaihtumisesta• asumisolosuhteiden muutoksista, kuten muutosta vanhemman luokse, pois

vanhemman luota tai pois opistoasuntolasta, ja• muista opintotukioikeuteen vaikuttavista muutoksista.

Jos tutkinto-opintojen koulutusala tai sisältö vaihtuu korkeakouluopinnoissa, muttaoppilaitos, tutkinnon taso ja suoritettavan tutkinnon laajuus eivät muutu, sitä eitarvitse ilmoittaa Kelalle. Jos opiskelija on kuitenkin tehnyt uuden hakemuksen taimuutosilmoituksen,

• tee uusi päätös niputetulla linjalla tai,• jos tuki on jo myönnetty niputetulla linjalla,

– tee uusi päätös, jos ammattikorkeakouluopiskelijalle voidaan myöntääopintotuki pidemmälle ajalle, tai jos myönnetty tuki ei muutu,

– ilmoita opiskelijalle, että tuen maksaminen jatkuu aiemmin annetun päätöksenmukaisesti.


1.12 TarkistaminenOpintotuki tarkistetaan tai lakkautetaan, jos opiskelijan olosuhteissa on tapahtunutsellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada opintotukea tai tuen määrään (OTL65/1994 25 § 1 mom.).

Opintotukilaissa määritellyissä tilanteissa opintotuki voidaan tarkistaa ilman hakemusta(OTL 65/1994 25 a §).

1.12.1 OlosuhdemuutoksetSäännösperusta

Opintotuen tarkistamista ja keskeyttämistä koskevat säännökset ovat opintotukilain25 §:ssä ja ne koskevat sitä, mistä ajankohdasta alkaen tukea tarkistetaan tai tukilakkautetaan opintotukeen vaikuttavien olosuhdemuutosten johdosta.

295


Uuden olosuhteen alkaminenOpintotuki tarkistetaan sen kuukauden alusta lukien, jonka aikana uusi olosuhde kestääensimmäisen kerran vähintään 18 päivää (OTL 65/1994 25 § 5 mom.). Tätä sääntöäsovelletaan esimerkiksi silloin, kun opiskelija muuttaa pois vanhempien luota, opiskelijaalkaa saada estävää etuutta tai estävän etuuden saaminen päättyy.

Opintotuki tarkistetaan tai lakkautetaan muutoskuukauden alusta olosuhdemuutoksenvuoksi, jos uusi (muuttunut) olosuhde on kestänyt vähintään 18 kalenteripäiväämuutoskuukauden aikana. Tuki tarkistetaan muutoskuukautta seuraavan kuukaudenalusta, jos uusi olosuhde ei ole vielä kestänyt vähintään 18 päivää muutoskuukaudenaikana.

Opintotuki tarkistetaan muutoskuukauden alusta lukien, jos uusi olosuhde alkaaviimeistään:

Tammikuun 14. pv Heinäkuun 14. pv

Helmikuun 11. pv- karkausvuonna helmikuun 12. pv Elokuun 14. pv

Maaliskuun 14. pv Syyskuun 13. pv

Huhtikuun 13. pv Lokakuun 14. pv

Toukokuun 14. pv Marraskuun 13. pv

Kesäkuun 13. pv Joulukuun 14. pv

Esimerkki

Opiskelija muuttaa pois vanhempansa luota 19.10. Uusi olosuhde (eliitsenäinen asuminen) kestää ensimmäisen kerran 18 päivää marraskuussa,joten opiskelija on oikeutettu itsenäisesti asuvan opintorahaan marraskuustalukien. Jos itsenäinen asuminen olisi kestänyt lokakuussa vähintään 18päivää (muuttopäivä esim. 10.10.), opintotuki olisi tarkistettu lokakuun alustalukien.

Poikkeuksia 18 päivän tarkistussäännöstäOpintotuki tarkistetaan kuitenkin opintotukilain 25 §:stä poikkeavalla säännöllä, kunopiskelijasta tulee alaikäisen lapsen huoltaja tai alaikäisen lapsen huoltajuus päättyy.Oikeus opintorahan huoltajakorotukseen alkaa sitä seuraavan kuukauden alusta, jonkakuluessa opiskelijasta on tullut alaikäisen lapsen huoltaja. Samasta ajankohdastalukien opintotuki maksetaan täysisuuruisena, vaikka opiskelija asuisi vanhemman luonaeivätkä vanhempien tulot vaikuta opintotuen määrään. Kun lapsen huoltajuus päättyyesimerkiksi siitä syystä, että lapsi tulee täysi-ikäiseksi, lapsi annetaan ottolapseksi tailapsi kuolee, opintotuki tarkistetaan muutosta seuraavan kuukauden alusta lukien.Pokkeuksesta säädetään opintotukilain 12 §:ssä

Oikeus korkeampaan opintorahaan iän perusteella alkaa sen kuukauden alusta, jonatuensaaja täyttää säädetyn iän. Tällöinkään ei sovelleta opintotukilain 25 §:n mukaistatarkistussääntöä. Poikkeuksesta säädetään opintotukilain 11 §:ssä.

296


Estävä etuus tai estävä tilanne ja tarkistaminenJos opiskelijalle myönnetään estävä etuus tai alkaa estävä tilanne (esim.oppisopimuskoulutus), opintotuki lakkautetaan sen kuukauden alusta, jolloin opiskelijasaa estävää etuutta ensimmäisen kerran vähintään 18 päivää. Jos estävän etuudenmaksaminen alkaa vasta omavastuuajan jälkeen, estävän etuuden saamisen katsotaanalkavan etuuden ensimmäisestä maksupäivästä lukien.

Jos estävä etuus on niin lyhytkestoinen, että opiskelija ei saa sitä missäänkalenterikuussa vähintään 18 päivän ajalta, opintotuen maksaminen voi jatkuakeskeytyksettä.

EsimerkkiOpiskelija saa sairauspäivärahaa 20.1.-15.2. Koska opiskelija ei ehdisaada estävää etuutta 18 päivän ajalta tammikuussa eikä helmikuussa,sairauspäiväraha ei estä opintotuen maksamista.

Jos opiskelu keskeytyy OTL 6 §:n mukaisessa tilanteessa, lakkautusperusteenakäytetään ensisijaisesti olosuhdemuutoksen tarkistussääntöä (OTL 25 § 5 momentti),ei opintojen keskeytymisen lakkautussääntöä (OTL 25 § 4 momentti). Jos opintojenkeskeytymisen ja estävän tilanteen alkamisen väliin jäävä aika on korkeintaanviikko, opintotuki lakkautetaan sen kuukauden alusta, jolloin estävä tilanne kestääensimmäisen kerran vähintään 18 päivää. Jos estävän tilanteen alkupäivä ei selviä,opintotuki lakkautetaan opintojen keskeytymispäivän perusteella.

EsimerkkiOpiskelija keskeyttää opintonsa 14.4. ja aloittaa siviilipalveluksen 15.4. Koskaestävä tilanne eli siviilipalvelus ei ole huhtikuussa voimassa vähintään 18päivää, opintotuki lakkautetaan vasta 1.5. alkaen. Opintotukea ei lakkauteta1.4. alkaen, vaikka opinnot keskeytyvät huhtikuussa ennen kuukauden 18:tapäivää.

Opintotuki voidaan myöntää sen jälkeen, kun estävä etuus on lakannut. Jos estävänetuuden saaminen lakkaa keskellä kuukautta, opintotuki voidaan myöntää jo kyseisenkuukauden alusta lukien, jos opintotukeen oikeuttavaa aikaa jää vähintään 18kalenteripäivää.

EsimerkkiOpiskelija saa sairauspäivärahaa 20.1.-15.4. Opintotuki lakkautetaan 1.2.alkaen, koska opiskelija saa helmikuussa ensimmäisen kerran estävääetuutta vähintään 18 päivää. Opintotuki voidaan myöntää uudestaan 1.5.alkaen. Opintotukea ei voida myöntää vielä 1.4. alkaen, koska huhtikuulleei jää estävän etuuden jälkeistä aikaa eli opintotukeen oikeuttavaa aikaavähintään 18 kalenteripäivää.

Huomaa, että myös ammatillisen koulutuksen palkallisessa työssäoppimisessa elioppisopimuskoulutuksessa sovelletaan normaalia tarkistussääntöä, ei määrätynajan kestävän olosuhteen tarkistussääntöä. Oppisopimuksesta lisätietoa kohdassaHarjoittelu sekä kohdassa Suhde muihin etuuksiin - Muut etuudet.

EsimerkkiOpiskelija aloittaa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa palkallisentyössäoppimisen eli oppisopimuskoulutuksen 15.2.2018 ja se päättyy

297


15.4.2018. Uusi olosuhde eli estävä tilanne on helmikuussa voimassa alle18 päivää, joten opintotukioikeus päättyy 1.3.2018. Estävän tilanteen jälkeenjää huhtikuussa alle 18 päivää, joten opintotukioikeus jatkuu 1.5.2018.Opintotukeen ei ole oikeutta ajalla 1.3.-30.4.2018.

Määrätyn ajan kestävät olosuhteiden muutoksetMäärätyn ajan kestävissä olosuhdemuutoksissa muutoksen alkamis- japäättymisajankohta ovat tuen tarkistushetkellä tiedossa. Määräaikaisenolosuhdemuutoksen laskentasääntöä käytetään ulkomaan opiskelujaksoissa sekätyöharjoittelu- ja työssäoppimistilanteissa (esim. muutos asumisessa). Tuki tarkistetaanniiltä kalenterikuukausilta, joina muuttunut olosuhde kestää vähintään 18 päivää (OTL65/1994 25 § 6 mom.).

Huomautus

Ammatillisen koulutuksen palkallisessa työssäoppimisessa elioppisopimuskoulutuksessa sovelletaan normaalia tarkistussääntöä, eimäärätyn ajan kestävän olosuhteen tarkistussääntöä.

Kun on kyse opiskelujaksosta ulkomailla, ulkomaan jakson kestoon voidaan hyväksyäkohtuullinen määrä matkapäiviä, jotka opiskelija ilmoittaa hakemuksessaan. Voitratkaista asian opiskelijan ilmoittamilla päivämäärillä, jos matkapäiviä on enintään 5ulkomaan jakson alussa ja lopussa (eli yhteensä enintään 10). Katso myös Hakeminen> Selvitykset opintoihin liittyvästä olosuhdemuutoksesta ja Korkeakouluopinnot >Kesäopinnot.

Jos opiskelijan ilmoittamia matkapäiviä on enemmän kuin 5 jakson alussa tailopussa ja jos opiskelija tämän vuoksi saisi ulkomaan opintotuen pidemmälle ajalle,pyydä opiskelijalta selvitys asiasta. Hyväksyttävä selvitys voi liittyä esimerkiksiasumisjärjestelyihin, matkakustannusten olennaiseen eroon tai vastaan ottavanoppilaitoksen tai työharjoittelupaikan vaatimuksiin. Jos selvitys ei ole hyväksyttävä,asia ratkaistaan ulkomailla opiskelun päivämäärien mukaisesti. Päätöksessä onperusteltava, miksi ulkomaan tukea ei ole myönnetty koko haetulle/ilmoitetulle ajalle.Käytä päätöstekstiä OTD50.

EsimerkkiOpiskelija lähtee ulkomaan vaihtoon ajalla 17.1.–20.5. Ulkomaanjaksonaikana helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa on kussakin vähintään 18muutosjaksoon kuuluvaa päivää, joten tuki tarkistetaan helmi-toukokuulta.Tammikuussa muuttunut olosuhde ei kestä 18 päivää, joten tammikuun tukeaei tarkisteta.

EsimerkkiOpiskelija lähtee ulkomaan vaihtoon ajalla 20.1.–10.2. Ulkomaanjaksonaikana tammi- ja helmikuussa (alkamis- ja päättymiskuukaudessa) ei olekummassakaan 18:a muutosjaksoon sisältyvää päivää. Tukeen ei tuletarkistusta, eli opintotuki maksetaan kotimaan summilla.

Määräaikaisen olosuhdemuutoksen perusteella tuki tarkistetaan aina vainmääräaikaista olosuhdemuutosta koskevan säännön mukaan ja sen jälkeiselle ajalletuki maksetaan sen mukaan, mikä sen hetkinen olosuhde on. Ratkaisu on tämä, vaikkamääräaikaisen olosuhteen jälkeinen uusi olosuhde ei olisikaan sama olosuhde, joka

298


oli voimassa ennen määräaikaista olosuhdetta, ja vaikka määräaikaisen olosuhteenjälkeinen olosuhde ei olisi kyseisessä kalenterikuukaudessa voimassa vähintään 18päivää.

Jos opiskelija on luopunut opiskeluasunnostaan esimerkiksi ulkomaan opiskelujaksonvuoksi, eikä opiskelija tiedä, miten hän asuu jakson päätyttyä, opintoraha voidaanmyöntää itsenäisesti asuvan suuruisena, jos opiskelijan vanhempi tai vanhemmateivät asu opiskelupaikkakunnalla. Mutta jos opiskelijan, vanhempien ja oppilaitoksenosoitteet ovat samalla työssäkäyntialueella, opintoraha myönnetään vanhemman luonaasuvan suuruisena. Opiskelijaa kehotetaan tekemään muuttoilmoitus ja opintotuenmuutosilmoitus, kun hän on muuttanut pois vanhempansa luota. Työssäkäyntialueet onmääritelty työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa työssäkäyntialueista 1153/2009.

Esimerkki

Itsenäisesti asuva opiskelija lähtee ulkomaan vaihtoon ajalla 7.1.–15.5.Ulkomaan jakson jälkeen hän jatkaa opintojaan Suomessa, mutta koskahän luopui opiskeluasunnostaan, hän jatkaa opintojaan vanhemmanluona asuvana. Ulkomaan jakson mukainen tuki myönnetään tammi-huhtikuulle, mutta toukokuulle myönnetään uuden olosuhteen mukainen tuki,eli vanhemman luona asuvan mukainen tuki.

Jos määräaikaista olosuhdemuutosta edeltää toinen olosuhdemuutos, tuki tarkistetaanmuutoskuukauden alusta, jos uusi olosuhde ehtii olla muutoskuukauden aikanavoimassa vähintään 18 päivää. Opintorahan ja asumislisän muutosperustetta voi joutuatällaisessa tilanteessa tarkastelemaan erikseen.

Esimerkki

Opiskelija muuttaa vanhempansa luokse 1.2. ja hän lähtee ulkomaanvaihtoon 16.2. (se kestää 31.5. asti). Ulkomaan opintotuki myönnetään ajalle1.3.–31.5. Opintoraha voidaan helmikuulta maksaa itsenäisesti asuvansuuruisena, koska opiskelija ei ehdi asua vanhempansa luona vähintään 18päivää. Jos opiskelija on saanut asumislisää, se pitää lakkauttaa 1.2. alkaen,koska opiskelija ei enää helmikuussa asu asumislisäasunnossaan (uusiolosuhde voimassa helmikuussa vähintään 18 päivää).

Tuen peruminenOpintotuki tarkistetaan myös, jos opiskelija haluaa etukäteen perua opintotukeaan.Jos opiskelija peruu jo myönnetyn tuen esimerkiksi tulorajaansa säädelläkseen taitukikuukausia säästääkseen menetellään seuraavasti: Jos peruminen koskee tukea,jota ei ole vielä maksettu, tuen maksamisen keskeyttämisestä tehdään tarkistusratkaisuja annetaan päätös. Jos peruminen koskee jo maksettua opintotukea, opintotukeen eitehdä tarkistusratkaisua, vaan opiskelijalle lähetetään lomake opintotuen vapaaehtoistapalautusta varten. Jo maksettua tukea ei siis peritä takaisin sillä perusteella, ettäopiskelija haluaa vapaaehtoisesti perua opintotukea.

299



1.12.2 Tarkistaminen ilman hakemustaOpintotuen tarkistaminen vanhempien verotustietojenperusteella (veroseurantaeräajo)

Vuosittain joulukuun puolivälissä tehtävässä veroseurantaeräajossa opintotukitarkistetaan tai lakkautetaan ilman hakemusta Verohallinnon Kelalle toimittamienverotustietojen perusteella (OTL 65/1994 25 a 1 mom.). Veroseurantaeräajossa tehdyttarkistus- ja lakkauspäätökset tulevat voimaan seuraavan vuoden tammikuun 1.päivästä alkaen.

Eräajossa opintotukea ei kuitenkaan tarkisteta sellaisilta opiskelijoilta, joiden opintotukion tarkistettu syyslukukauden aikana opiskelijan vanhempien taloudellisessatilanteessa tapahtuneen muutoksen johdosta. Syyslukukauden aikana vanhempienmuuttuneiden tulojen perusteella myönnettyä tai tarkistettua opintotukea voidaanmaksaa muuttuneiden tulojen mukaisina seuraavan kalenterivuoden loppuun asti.Kevätlukukaudella vanhempien muuttuneiden tulojen perusteella myönnettyä taitarkistettua opintotukea voidaan maksaa muuttuneiden tulojen mukaisina kyseisenvuoden loppuun asti (OTL 65/1994 25 b §).

Muutokset käsitellään hakemuksena

Jos opiskelija selvittää veroseurantaeräajopäätöksen jälkeen valituksella,oikaisupyynnöllä tai opintotuen muutosilmoituksella vanhempien muuttuneita tuloja,asia käsitellään hakemuksena. Selvityksen perusteella opiskelijalle annetaan asiassauusi, valituskelpoinen päätös, josta selviää, että päätös perustuu opiskelijan toimittamiintulotietoihin. Mahdolliset valituksen vireilläolotiedot poistetaan Muutoksenhakuasiat-näytöltä.

Opintotukipäätös annetaan myös tilanteessa, jossa

• opiskelijan toimittamat tulotiedot eivät muuta veroseurantaeräajossa annettuapäätöstä

• opiskelijan toimittamat tulotiedot eivät ole 20 % alhaisemmat kuin verotuksentulotiedot (OTL 65/1994 25 b §)

• opintotuki on lakkautettu eräajopäätöksellä, eikä tätä lakkautuspäätöstä voidauusillakaan tulotiedoilla muuttaa.

Mahdollinen tarkistus tehdään hakemukseksi katsottavan selvityksensaapumiskuukauden alusta lukien.

Jos hakemukseksi katsottavassa asiakirjassa kerrotaan vanhempien tulojenalentuneen, mutta muuttuneista tuloista ei toimitettu tarvittavia liitteitä, pyydetäänvanhempien nykyisistä tuloista selvitykset. Jos selvitys saadaan, asiasta annetaanpäätös edellä kuvatulla tavalla. Jos pyydettyä selvitystä ei saada, asiasta annetaanvalituskelpoinen päätös, jossa hakemus hylätään, koska vanhempien tulot eivät olealentuneet 20 prosenttia ja koska hakija ei ole toimittanut pyydettyä lisäselvitystä.

Opiskelijan toimittama asiakirja lähetetään valituslausuntoineen opintotuenmuutoksenhakulautakuntaan, jos asiakirjassa esitetyt asiat eivät koskevanhempien tuloissa tapahtuneita muutoksia ja asiakirja on osoitettu opintotuenmuutoksenhakulautakunnalle tai se voidaan muuten tulkita valitukseksi. Josopiskelija vetoaa valitukseksi tulkittavassa asiakirjassa esimerkiksi perheen vaikeaantaloudelliseen tilanteeseen taikka perheen lasten lukumäärään, toimitetaan asia

300


valituslausuntoineen opintotuen muutoksenhakulautakuntaan. Samoin toimitaan, josopiskelija esim. vaatii, että perhehoitajan kulukorvausta ei huomioida.

Päätöksen antaminen ennen veroseurantaeräajoa

Ennen veroseurantaeräajoa tehtäviin opintotuen myöntöpäätöksiin (opintotukimyönnetään tammikuun 1. päivästä alkaen) käsittelijä voi lisätä päätöstekstinOTX20, jossa kerrotaan tulevasta opintotukioikeuden tarkistuksesta edellisen vuodenverotuksen valmistuttua ja mahdollisesta uudesta opintotukipäätöksestä.

Opintotuen tarkistaminen oppilaitoksen ilmoittaman lukuvuodenkeston muutoksen perusteella (linjakestomuutoseräajo)

Opintotukea saavien opintotukiaika tarkistetaan ilman hakemusta oppilaitokseltasaatavan opintolinjan lukuvuoden opiskeluaikaa koskevan tiedon perusteella (OTL65/1994 25 a § 4 mom.). Tarkistus tehdään linjamuutoseräajossa, joka ajetaanvuosittain ennen uuden lukuvuoden alkua. Eräajossa opintotuki tarkistetaanvastaamaan opintolinjan kestossa tapahtuneita muutoksia silloin, kun muutoksellaon vaikutusta lukuvuoden tukiaikaan. Tarkistuksessa opiskelijan opintotukiaika voijoko pidentyä, lyhentyä tai opintotukioikeus voi kohdistua eri tukikuukausiin kuinaikaisemmin.

Esimerkki

Opintolinjan opiskeluaika oikeuttaa 9 kuukauden opintotukeen siten, ettäopintotukioikeus alkaa 1. syyskuuta ja päättyy 31. toukokuuta. Oppilaitospidentää opintolinjan opiskeluaikaa, jonka johdosta opintotukioikeus pitenee10 kuukauteen ja tukioikeus tarkistetaan alkamaan 1. elokuuta.

Jos linjakestomuutoseräajossa opiskelijan opintotukitukiaika muuttuu aikaisemmasta,lähetetään opiskelijalle asiasta päätös.

Suullinen tarkistaminenOpintotuen ratkaisijana voit soittaa asiakkaalle ja tehdä suullisen tarkistuksenpuhelimessa saamiesi tietojen perusteella. Suullisessa tarkistamisessa

• tieto muutoksesta on tullut Kelaan muualta kuin asiakkaalta ja• etuuskäsittelijä soittaa asiakkaalle tarkistaakseen muutosilmoituksen vaikutuksen

etuuteen.

Tyypillisin tarkistuksen syy on Yleistietomuutos- tai Tarkistettava asia -työ, esimerkiksiVTJ-impulssi lapsen syntymästä tai muutosta pois vanhemman luota tai vanhemmanluokse. Tarkistuksen syy voi myös olla esimerkiksi KOSKI-tietovarannosta saatuopintoja koskeva muutostieto.

Selvitä asiakkaan kokonaistilanne ennen asiakkaalle soittamista, mm. opiskelutiedot,asumistiedot ja perhetiedot. Kokonaistilanteen selvittämisen jälkeen harkitse, onkokysymyksessä sellainen tilanne, että suullinen tarkistus voidaan tehdä.

Puhelimessa saadut tiedot rinnastetaan hakemukseen ja tiedot kirjataan OiwanYhteydenottoon. Kun soitat asiakkaalle,

• tunnista asiakas puhelun aluksi• kysy, onko asiakkaan olosuhteissa tapahtunut muita muutoksia kuin nyt Kelan

tietoon tullut muutos

301


• käy lopuksi hakijan kanssa läpi yhteydenottoon kirjoittamasi tiedot. Kirjaa myöstästä maininta yhteydenottoon.

• Jos keskustelun perusteella asiakkaan pitää toimittaa kirjallisesti lisäselvityksiä taiasiakas ei vastaa puheluun, tilanne muuttuu normaaliksi lisäselvitysprosessiksi eikäkyseessä ole suullinen tarkistaminen.

Ratkaisu tehdään välittömästi soiton jälkeen. Lisää päätökseen fraasi OTT06.Suullisen tarkistushakemuksen saapumispäivä on päivä, jolloin asiakkaalle soitetaan.Liitä sekä Yhteydenotto että etuusratkaisu etuuden tarkistamisen aiheuttaneeseentyöhön. Kirjoita työn tarkenteen lisätietoon 'Suullinen tarkistaminen' ja sulje työ.

EsimerkkiKOSKI-tietovarannosta on saatu tieto, että opiskelija on keskeyttänytammatillisen perustutkinnon suorittamisen 5.10.2019 ja aloittanutammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen samana päivänä.Soitat opiskelijalle, joka vahvistaa muutoksen ja kertoo, että haluaaopintotuen myös uusiin opintoihin. Voit tarkistaa opintotuen uusiin opintoihinpuhelun perusteella.

1.12.3 Väliaikainen tarkistaminen ja kuuleminenTieto olosuhdemuutoksesta

Kun etuuskäsittelijä saa muualta kuin opiskelijalta itseltään tiedonolosuhdemuutoksesta, joka pienentäisi opintotuen määrää, opintotuki tulee ratkaistaväliaikaisella päätöksellä oikean suuruiseksi ja opiskelijaa tulee kuulla. Ks. tarkemmintarkistusajankohdasta etuusohjeen luvusta Olosuhdemuutokset.

Jos opiskelija on alaikäinen, väliaikainen päätös ja kuulemiskirje tulee lähettää tiedoksihuoltajalle (saatekirje OTV22). Lue lisää kohdasta Päätöksensaajat.

Opiskelija on mahdollisesti muuttanut vanhemman luokse

Jos opiskelijan opintotuki on ollut maksussa itsenäisesti asuvan suuruisena jaopiskelijan osoitetieto on muuttunut vanhemman luo, opintotuki tarkistetaanväliaikaisella päätöksellä vanhemman luona asuvan suuruiseksi. Väliaikaisenpäätöksen syykoodiksi kirjataan 06 (päätökseen nousee automaattisesti fraasi OTO24).Opiskelijalle lähetetään kuulemiskirje OTL05.

Opintotuki on myönnetty itsenäisesti asuvana, mutta osoitetieto on seurannassaedelleen vanhemman luo

Jos opiskelijan opintotuki on ollut maksussa itsenäisesti asuvan suuruisena jaseurannassa käy ilmi, että opiskelijan osoitetieto on alusta saakka ollut vanhemman luo,opintotuki tarkistetaan väliaikaisella päätöksellä vanhemman luona asuvan suuruiseksi.Väliaikaisen päätöksen syykoodiksi kirjataan 99 ja päätökseen lisätään käsin fraasiOTO15. Opiskelijalle lähetetään kuulemiskirje OTL09.

Muutto pois asuntolasta, johon saa asumislisää

Jos opiskelija saa asumislisää maksullisen kansanopistolinjan asuntolaan ja KOSKI-tietovarannosta saadaan tieto, että opiskelija on muuttanut pois asuntolasta, tarkistaopintotuki väliaikaisella päätöksellä. Kirjaa väliaikaisen päätöksen syykoodiksi 99 jaasumislisän lakkauttamisen syykoodiksi 99. Jos opiskelija on mahdollisesti muuttanutvanhemman luokse, tarkista myös opintorahan määrä. Lisää päätökseen käsin fraasi

302


OTO23 (asumislisä keskeytetty) tai fraasi OTO24 (koko opintotuki tarkistettu). Lähetäopiskelijalle kuulemiskirje OTS12.

Alle 18-vuotias opiskelija asuu vanhemman luona ja vanhempi menee uusiin naimisiin

Jos alle 18-vuotias opiskelija asuu vanhempansa ja tämän uuden aviopuolison luona,myös vanhemman uuden aviopuolison tulot vaikuttavat opintotuen määrään. Opintotukitarkistetaan väliaikaisella päätöksellä. Väliaikaisen päätöksen syykoodiksi kirjataan99 ja päätökseen lisätään käsin fraasi OTO28. Opiskelijalle lähetetään kuulemiskirjeOTS14.

Opiskelija saa lapsen

Jos Ahvenanmaalla opiskeleva ja asuva asumislisän saaja tai tämän puoliso saa lapsenja lapsi asuu samassa asunnossa, oikeus asumislisään päättyy. Jos opiskelijastatulee samalla myös lapsen huoltaja, opintorahan määrä saattaa nousta. Asumislisälakkautetaan väliaikaisella päätöksellä asumislisä-ruudulla koodilla 66. Päätökseenlisätään käsin fraasi OTO26 (asumislisä keskeytetty) tai OTO27 (asumislisä keskeytettyja opintoraha korotettu). Opiskelijalle lähetetään kuulemiskirje OTS13.

Huomautus

Jos opiskelija saa lapsen ja lapsen syntymä vaikuttaa opintotukeen vainkorottavasti, tarkistuksen voi tehdä opiskelijaa kuulematta. Tarkistustehdään huoltajuuden alkamisajankohdan perusteella, vaikka tietosaataisiin jälkikäteen. Esimerkiksi isyyden tunnustamis -tilanteissa oikeuskorkeampaan opintorahaan alkaa siitä, kun isän huoltajuus alkaa, vaikkaväestötietojärjestelmän tieto saataisiin useampiakin kuukausia jälkikäteen.

Opiskelijan lapsi täyttää 18 vuotta

Kun opiskelijan nuorin huollettavana oleva lapsi täyttää 18 vuotta, huoltajakorotuksenlakkautus tehdään kuulematta. Lisää päätökseen käsin päätösteksti OTB59.

Opiskelijan suhdehenkilö kuolee, alaikäisen lapsen huoltajuus päättyy tai opiskelijaeroaa

Opiskelijan opintorahan määrään saattaa vaikuttaa korottavasti se, että hän onavioliitossa tai alaikäisen lapsen huoltaja. Kun opiskelija tällaisessa tilanteessa eroaa,antaa alaikäisen lapsensa ottolapseksi, alaikäisen lapsen huoltajuus päättyy tai puolisotai lapsi kuolee, opintorahan määrä pienenee.

1.1.2018 alkaen opiskelijaa ei tarvitse kuulla, kun opintotuen määrään vaikuttavansuhdehenkilön kuolemasta saadaan tieto esimerkiksi väestötietojärjestelmästä. Josopintorahan määrä pienenee siitä syystä, että opiskelijan puoliso on kuollut, lisääpäätökseen käsin päätösteksti ORC12 (aviopuoliso kuollut) tai ORC14 (rekisteröitypuoliso kuollut). Jos opintorahan määrä pienenee siitä syystä, että opiskelijanhuollettavana ollut lapsi on kuollut, lisää päätökseen käsin päätösteksti OTBAH.Jos opiskelijan vanhempi kuolee, muutos vaikuttaa opintotukeen vain korottavasti jatarkistuksen voi tehdä opiskelijaa kuulematta. Lisää suhdehenkilön kuolintilanteissapäätökseen käsin: "Osanottomme menetyksenne johdosta".

Jos opintotuen määrä pienenee siitä syystä, että opiskelija on eronnut tai antanutalaikäisen lapsensa ottolapseksi taikka alaikäisen lapsen huoltajuus on päättynytmuusta syystä, opintotuki tarkistetaan väliaikaisella päätöksellä ja opiskelijaa kuullaan.

303


Väliaikaisen päätöksen syykoodiksi kirjataan 07, kun opiskelija on eronnut. Päätöstekstimuodostuu automaattisesti. Lähetä opiskelijalle kuulemiskirje OTS17. Kun teetkuulemisen jälkeen varsinaista päätöstä, lisää päätökseen käsin päätösteksti ORC12(eronnut aviopuolisosta) tai ORC14 (eronnut rekisteröidystä puolisosta).

Väliaikaisen päätöksen syykoodiksi kirjataan 08 (huoltajakorotus päättyy) tai 09(huoltajakorotus päättyy ja opintoraha pienenee muutoinkin), kun opiskelija on antanutlapsensa ottolapseksi tai alaikäisen lapsen huoltajuus on päättynyt muusta syystä.Päätösteksti muodostuu automaattisesti. Lähetä opiskelijalle kuulemiskirje OTS17.Kun teet kuulemisen jälkeen varsinaista päätöstä, lisää päätökseen käsin päätöstekstiOTBAH.

Huostaanotto päättynyt

Vanhempien tulot eivät vaikuta opintotuen määrään, kun opiskelija on huostaanotettu.Kun huostaanotto päättyy, vanhempien tulot vaikuttavat opintotukeen, jos opiskelija onalle 18-vuotias tai asuu vanhemman luona.

1.1.2018 alkaen vanhempien tulot vaikuttavat edellämainituissa tilanteissa opintotukeenriippumatta siitä, onko opiskelija jälkihuollossa vai ei. Jälkihuoltoa ei enää selvitetä.Opiskelijalle lähetetään kuulemiskirje OTS23. Opintotuki tarkistetaan väliaikaisellapäätöksellä syykoodilla 99. Lisää päätökseen käsin päätösteksti OTO32. HUOM!Kuulemista ei tehdä, jos opiskelija on täyttänyt 18 vuotta ja asuu itsenäisesti.Opintotuen voi tarkistaa kuulematta.

31.12.2017 saakka selvitetään, jatkuuko huostaanotto jälkihuoltona. Jos jatkuu,vanhempien tuloja ei huomioida. Koska huostaanoton jatkuminen jälkihuoltona onmelko yleistä, 31.12.2017 saakka kuuleminen riittää eikä opintotukea tarvitse tarkistaaväliaikaisella päätöksellä.

Katso tarkemmin kohdasta vanhempien tulot.

Muut tilanteet, joissa opintotuen maksaminen on keskeytettävä ja opiskelijaa onkuultava

Kun opiskelijalle myönnetään OTL 6 §:n mukainen etuus tai alkaa muu OTL 6 §:nmukainen estävä tilanne, opiskelijaa on kuultava. Kuuleminen voidaan jättää tekemättävain, jos etuuksien välillä on regressimenettely (esim. kuntoutusraha). Jos regressiäei voida toteuttaa esimerkiksi siitä syystä, että takautuva estävä etuus on jo maksettuasiakkaalle, kuule opiskelijaa ennen opintotuen lakkauttamista. Kuulemiskirjeitä:

• OTS11 - myönnetty sairauspäiväraha• OTS20 - aloittanut oppisopimuksen• OTS19 - muu OTL 6 §:n mukainen tilanne

Kun Kelaan saadaan tieto, että toisen asteen oppilaitoksessa opiskelevan opinnot ovatkeskeytyneet eikä tietoa ole saatu opiskelijalta itseltään, opiskelijaa kuullaan kirjeellä:

• OTI05 - opinnot keskeytyneet toistaiseksi• OTI06 - opinnot keskeytyneet määräajalle• OTI21 - tieto keskeytymisestä saatu KOSKI-tietovarannosta (pääsääntöisesti

ohjelmallinen kuulemiskirje OTI22)• OTI25 - tieto keskeytymisestä ja myös tieto uudesta opiskelupaikasta

Kun KOSKI-tietovarannosta saadaan tieto, että opiskelija on saanut lukionpäättötodistuksen, tarkista KOSKI-tietovarannosta, onko opiskelija myös saanut YO-tutkintotodistuksen. Jos ei ole, lähetä opiskelijalle kuulemiskirje OTS15.

304


Opintotukeen ei näissä tilanteissa tehdä väliaikaista päätöstä, vaan maksaminenkeskeytetään maksuesteellä. Tästä on kerrottu kuulemiskirjeissä.

Väliaikaisen päätöksen vahvistaminen

Kun olet kuulemisen jälkeen tekemässä varsinaista tarkistuspäätöstä ja opintotukion kuulemisen ajaksi tarkistettu väliaikaisella päätöksellä, muista aina vahvistaaväliaikainen päätös. Lisää päätökseen käsin fraasi OTO30.

1.12.4 Asumislisän tarkistaminen 31.7.2017 astiOlosuhdemuutokset

Näitä ohjeita voidaan käyttää soveltuvin osin myös 1.8.2017 alkaen, kun on kyse

• asumislisästä ulkomailla tai Ahvenanmaalla opiskelevalla• opistoasuntolan asumislisästä• muutosta vanhemman luokse tai pois vanhemman luota• vanhemman omistamasta tai vanhemmalta vuokratusta asunnosta, joka on

samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinen asunto.

Asumislisän määrää tarkistetaan, jos opiskelijan maksaman kuukausivuokran määrämuuttuu tai opiskelija vaihtaa asuntoa. Asumislisän tarkistamisessa noudatetaanopintotuen tarkistamissääntöjä. Lue lisää opintotuen tarkistamissäännöistä.

Pääsääntöisesti asumisolosuhteiden muutos katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksiolosuhteeksi ja asumislisä tarkistetaan sen kuukauden alusta lukien, jolloin uusiolosuhde kestää ensimmäisen kerran 18 päivää. Näin toimitaan silloin, kun kyseessä ontoistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus tai pitkähkö määräaikainen vuokrasopimus.Asumislisää myönnettäessä uutena olosuhteena pidetään asumispäiviä uudessaasunnossa ja asumislisää lakkautettaessa uutena olosuhteena pidetään asumispäiviämuualla kuin siinä asunnossa, johon asumislisää on aiemmin maksettu.

Määräaikaista olosuhdemuutosta koskevia tarkistussääntöjä käytetään asumislisäntarkistamisessa silloin, kun kyse on ulkomaan opiskelujaksosta tai työharjoittelu- jatyössäoppimisjaksosta johtuvasta muutoksesta asumisessa.

Jos opiskelijan vuokrasopimuksen kesto on sidottu lukuvuoden kestoon (esim.oppilaitoksen tarjoama vuokra-asunto vain opintojen ajaksi), asumislisä myönnetäänopintolinjan tukiajan mukaisille kuukausille.

Tieto opiskelijan asumisolosuhteiden muutoksesta voidaan saada opiskelijalta itseltääntai yleistietomuutoslistan perusteella (VTJ-tiedon muutos). Jos tietoa opiskelijanasumisolosuhteiden muutoksesta ei saada ajoissa, asumislisää saatetaan maksaaväärien asumistietojen perusteella. Jos opiskelijan asumisolosuhteet ovat muuttuneetsiten, että asumislisän määrää tulisi korottaa, korotus myönnetään uuden hakemuksenperusteella aikaisintaan hakemuksen jättämiskuukaudesta lukien. Jos asumislisää onmaksettu olosuhdemuutoksen johdosta liikaa, asumislisä tarkistetaan olosuhteidentosiasiallisen muutosajankohdan perusteella.

Liikaa maksettu asumislisä peritään pääsääntöisesti takaisin. Asumislisää ei kuitenkaanperitä pois siltä osin, kuin opiskelija olisi tosiasiallisten asumisolosuhteidensaperusteella ollut siihen oikeutettu. Asumislisän liikamaksusta voidaan luopua myössilloin, jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.

305


Esimerkki

Opiskelija vastaa asumislisän määräaikaistarkistukseen 15.10.2009, jolloinilmenee, että hän on muuttanut uuteen vuokra-asuntoon jo 1.3.2009.Asumislisä on ollut maksussa entisten asumistietojen perusteella ja vuokranmäärä on ollut 230 e/kk. Jos uuden asunnon asumiskustannukset ovat 300e/kk, asumislisä tarkistetaan uuteen asuntoon 1.10.2009 lukien. Jos uudenasunnon asumiskustannukset ovat 200 e/kk, opiskelijalle on maksettu liikaaasumislisää ajalla 1.3.-31.10.2009. Asumislisä tarkistetaan 1.3.2009 lukien jaliikaa maksettu osuus asumislisästä voidaan periä takaisin.

MääräaikaistarkistusAsumislisän määräaikaistarkistuksia ei tehdä enää vuoden 2017 syksystä alkaen.

1.13 LakkauttaminenOpintotuki lakkautetaan mm., kun opiskelija valmistuu, opinnot keskeytyvät taiopiskelijalle myönnetään estävä etuus. Ks. valmistumisen ja keskeyttämisen osaltakohta Valmistuminen tai opintojen keskeytyminen.

Opintotuki voidaan lakkauttaa opiskelijaa kuulematta, kun oppilaitos ilmoittaa opiskelijanvalmistumisesta tai opintojen keskeytymisestä. Opintojen keskeytymisen perusteellaopintotuki voidaan lakkauttaa opiskelijaa kuulematta vain, jos oppilaitoksen antamatieto perustuu opiskelijan omaan ilmoitukseen. Opintotuen maksaminen voidaanväliaikaisesti keskeyttää tai tarkistaa, jos on perusteltua syytä olettaa, että opintotukiolisi lakkautettava tai sen määrää vähennettävä. Ks. menettelyistä tarkemmin kohdastaTuen väliaikainen keskeyttäminen.

Opintotuki voidaan lakkauttaa myös opiskelijan oman pyynnön perusteella. Ks.tarkemmin kohta Tuen vapaaehtoinen lakkauttaminen.

Lakkautus ja opintolainan nostokieltoLakkautuksessa tulee aina valita järjestelmästä oikea lakkautusperuste, jonkaperusteella opiskelijan opintolainaan joko muodostuu tai ei muodostu nostokieltoa.Tilanteissa, joissa opiskelu jatkuu opintotuen lakkautuksesta huolimatta, ei tulisimuodostua nostokieltoa (esim. samoihin opintoihin myönnetty kuntoutusraha).

Jos opintotuki on lakkautettu aiemmin siten, että opintotukeen ei ole muodostunutnostokieltoa ja myöhemmän olosuhdemuutoksen (valmistuminen tai opintojenkeskeytyminen) vuoksi nostokielto tulisikin muodostua, opintotukeen tulee tehdä uusiteknisluontoinen lakkautus.

Ks. tarkemmin tekninen ohje Ratkaisun jälkeen tapahtuvat muutokset - Lakkautus.

Lakkauttaminen kuolemantapauksessaOpiskelijan kuollessa opintotuki lakkautetaan kuolemaa seuraavan kuukaudenalusta lukien. Lakkauttamisesta annetaan pääsääntöisesti päätös. Jos lakkautuksellaei synny liikamaksua, lakkautuksen voi tehdä päätöksettömänä ratkaisuna. Jos

306


liikamaksun takaisinperinnästä ei luovuta lakkautuspäätöksen yhteydessä, annetaantakaisinperinnästä päätös erikseen.

Hallintolain 45 §:n mukaan Kelan on perusteltava päätöksensä. Perusteluissa onilmoitettava, mitkä seikat ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Päätöksen perustelut voidaankuitenkin jättää esittämättä esimerkiksi silloin, jos perusteleminen on erityisestä syystäilmeisen tarpeetonta. Tällä perusteella on katsottu, että kuolema on usein niin selkeäetuuden lakkautus- tai tarkistusperuste, että sitä ei ole välttämätöntä erikseen mainitapäätöksessä.

Miten toimitaan ratkaisutyössä?

Kun teet päätöstä etuudensaajan kuoleman vuoksi, ota huomioon seuraavat asiat:

1. Lisää sopivaan kohtaan etuuspäätöstä pahoittelu: Osanottomme menetyksennejohdosta. Mikäli asiaa on jo aiemmin pahoiteltu Kelan taholta kirjallisesti, eiosanottoa kuitenkaan ole syytä enää uudelleen ilmaista päätöksessä tai kirjeessä.

2. Lue etuuspäätös läpi ja tarkista, ettei siinä mainita kuolemaa etuuden lakkautus-tai tarkistamisperusteena. Koska päätös lähetetään kuolinpesälle, muokkaatarvittaessa päätöksen tekstiä tilanteeseen paremmin sopivaksi:

a. Poista etuuspäätöksestä maininta henkilökohtaisesta sähköisestäasiointipalvelusta.

b. Muokkaa etuudesta riippuen joko päätöksen ”Huomautuksia”-kohdankuulemistekstiä tai erillistä liikamaksun kuulemiskirjettä seuraavasti:”Liikamaksu tulee huomioida perunkirjoituksessa ja se on kirjattavavelkana perukirjaan.” Päätöksen mukana tulee mennä kuulemiskirje, koskakuolinpesälle on annettava mahdollisuus vastata kuulemiskirjeeseen, jatakaisinperintäpäätös voidaan antaa vasta kuulemiselle varatun määräajankuluttua umpeen.

c. Muokkaa takaisinperintäpäätöksen tekstiä sopimaan paremmin kuolinpesälle.Esimerkiksi jos takaisinperintäpäätöksessä todetaan ”Teiltä on päätettyperiä...”, tarkista sopiiko tilanteeseen paremmin sanamuoto ”Kuolinpesältäon päätetty periä...” Lisää päätökseen teksti: ”Takaisinperittävä määrä tuleehuomioida perunkirjoituksessa ja se on kirjattava velkana perukirjaan.”

d. Varmista, että kuolinpesän osakkaalle lähetettävään päätökseen tulee fraasi,jossa kerrotaan kuolinpesän osakkaan ilmoitusvelvollisuudesta pesän muilleosakkaille (OTW28).

Katso lisää Kuolinpesältä periminen

Päätöksessä pitää olla valitusosoitus liitteenä hallintolain mukaisesti.

Vaikka kuolemaa lakkautuksen syynä ei lue päätöksessä, kirjoita se kuitenkin OIWA-kommenttiin.

1.13.1 Valmistuminen tai opintojen keskeytyminenOpiskelijan valmistuessa tai keskeyttäessä opintonsa opintotuki lakkautetaanvalmistumis- tai keskeyttämiskuukauden alusta lukien, jos opiskelija valmistuutai keskeyttää opintonsa ennen kuukauden 18:ta päivää. Muussa tapauksessa,eli opiskelijan valmistuessa tai keskeyttäessä opintonsa kuukauden 18. päivä taimyöhemmin, tuki lakkautetaan valmistumis- tai keskeyttämiskuukautta seuraavankuukauden alusta lukien. (OTL 65/1994 25 § 4 mom.)

307


Valmistuminen 1.1.2018 alkaenOpiskelijan valmistumispäivä on tutkintotodistuksen mukainen tutkinnon suorituspäivä.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa koulutuksessa opiskelijasaa tutkintotodistuksen viimeistään 2 viikon kuluttua viimeisestä hyväksytystänäyttökokeesta. Koulutuksen ei tulisi jatkua tämän jälkeen eikä koulutuksen järjestäjäsaa OKM:n rahoitusta tutkintotodistuksen jälkeen järjestetyistä opinnoista. Jos opiskelijahakee opintotukea vielä valmistumispäivän jälkeisten opintojen ajalle, ilmoita tästälakiyksikön opintotukiryhmään. Voit oikaista opintotukipäätöksen siltä ajalta, kunopintotuesta on tullut liikamaksua.

Esimerkki

Opiskelija on saanut ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksen17.5.2019, joten opintotuki on lakkautettu 1.5.2019. Toukokuulle tuleeopintotuen liikamaksua. Opiskelija vastaa liikamaksun kuulemiseen jakertoo, että hänen opintonsa jatkuivat vielä toukokuun loppuun saakka.Liitteenä on oppilaitoksen todistus valmistumisen jälkeisistä opinnoista.Opintotukipäätöksen voi oikaista toukokuun osalta opiskelijalle eduksi, jolloinliikamaksu poistuu.

Lukiolaisen kaksi todistustaKOSKI-tietovarannosta saadaan lukiolaisen valmistumistieto, kun hän saa lukionpäättötodistuksen lukiokurssien suorittamisesta. Lukiolainen ei ole välttämättä vieläsuorittanut pakollisia kirjoituksia, vaikka hän saisi lukion päättötodistuksen, jotenopiskelu ja opintotukioikeus saattaa jatkua "valmistumis-tiedosta" huolimatta. SelvitäKOSKI-tietovarannosta, onko lukiolainen jo saanut myös YO-tutkintotodistuksen.Kuule lukiolaista, jos hän ei ole vielä saanut YO-tutkintotodistusta (kirje OTS15).

Yhdistelmätutkinnon opiskelija valmistuu toisista opinnoistaYhdistelmätutkinnon opiskelijan opintotuki on yleensä maksussa ammatilliseentutkintoon. Opintotuki lakkautetaan, kun opiskelija suorittaa ammatillisen tutkinnon.Jos opiskelijalla on edelleen toisen tutkinnon opintoja jäljellä, niihin pitää hakea tukeauudella hakemuksella. Jos kuitenkin opintotuesta tulee liikamaksua ajalle, jolloinyhdistelmätutkinnon opinnot ovat olleet kesken, opintotukipäätös voidaan opiskelijanpyynnöstä oikaista.

Esimerkki

Opiskelija on saanut ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksen17.5.2019, joten opintotuki on lakkautettu 1.5.2019. Toukokuulle tuleeopintotuen liikamaksua. Opiskelija vastaa liikamaksun kuulemiseen jakertoo, että hänen lukio-opintonsa jatkuivat vielä toukokuun loppuun saakka.Opiskelija kertoo, ettei hän ymmärtänyt, että tuki lakkaa jo toukokuunalusta vaan hän kuvitteli saavansa opintotukea kevään loppuun saakka.Opintotukipäätöksen voi oikaista toukokuun osalta opiskelijalle eduksi, jolloinliikamaksu poistuu. Jos lukio-opinnot jatkuvat vielä lukuvuonna 2019-2020,opintotukea pitää hakea uudella hakemuksella.

Valmistuminen ennen 1.1.2018 (huomioi tulovalvonnassa)Ennen 1.1.2018 opiskelijan opinnot saattoivat käytännössä päättyä jo ennenvalmistumispäivää esimerkiksi hyväksilukujen takia. Opintotuki voitiin opintojen

308


keskeytymisestä huolimatta maksaa valmistumiseen (tutkintotodistuksen saamiseen)saakka.

Esimerkki

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista näyttötutkintoonvalmistavaa koulutusta suorittava opiskelija sai näyttötutkintoon valmistavatopinnot ja viimeisen näyttökokeen suoritettua 6.3.2017. Opiskelija saitässä yhteydessä todistuksen tutkintoon valmistavaan koulutukseenosallistumisesta. Tutkintotoimikunta kokoontui seuraavan kerran 9.4.2017 jaopiskelija sai tutkintotodistuksen vasta tuolloin. Opintolinjan muut opiskelijatjatkoivat vielä opintojaan ja linjan tukiaika päättyi vasta 31.5.2017. Opintotukivoitiin maksaa valmistumiseen saakka eli opintotuki lakkautettiin 1.4. alkaen.

Ennen 1.1.2018 ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisessanäyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskelija saattoi saadatutkintotodistuksen jo ennen kuin valmistava koulutus päättyi. Opintotuki voitiin maksaavalmistavan koulutuksen päättymiseen saakka.

Esimerkki

Opiskelija sai näyttötutkintotodistuksen 5.2.2017. Näyttötutkintoon valmistavakoulutus päättyi kuitenkin vasta 22.2.2017. Opintotuki voitiin maksaa28.2.2017 saakka.

KeskeytyminenOpintojen keskeytymispäiväksi katsotaan KOSKI-tietovarannosta saatava päivä(eronnut, katsotaan eronneeksi, väliaikaisesti keskeytynyt, peruutettu). Jos koulutusei ole KOSKI-tietovarannossa, keskeytymispäiväksi katsotaan oppilaitoksenvalvontailmoituksella ilmoittama päivä. 1.8.2019 alkaen ei enää selvitetä viimeistäopiskelupäivää.

Jos opintojen keskeytymisestä ei ole opiskelijan omaa vahvistusta, kuule opiskelijaajoko puhelimitse, viestillä tai kirjeellä OTI21, jos tieto on saatu KOSKI-tietovarannostaeikä opiskelijalle ole lähtenyt ohjelmallista kuulemiskirjettä OTI22. Jos Kelalla onjo tiedossa uusi opiskelupaikka, kuule kirjeellä OTI25. Jos koulutus ei ole KOSKI-tietovarannossa vaan keskeytystieto on saatu koululta, kuule kirjeellä OTI05 (opinnotkeskeytyneet toistaiseksi) tai OTI06 (opinnot keskeytyneet määräajalle).

Ohje 31.7.2019 saakka: Toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevan opiskelijankeskeyttämispäiväksi katsotaan yleensä oppilaitoksen ilmoittama viimeinenopiskelupäivä. Viimeinen opiskelupäivä on se päivä, jolloin opiskelija on viimeisenkerran opiskellut. Opiskelulla tarkoitetaan kaikkia opiskelumuotoja, joihin osallistuminentai joiden suorittaminen on todennettavissa (läsnä- ja etäopiskelu, työssä tapahtuvaopiskelu). Jos oppilaitos ilmoittaa vain virallisen päivän, josta alkaen opiskelija onkatsottu eronneeksi, tulee lisäksi selvittää viimeinen opiskelupäivä. Virallinen eropäivävoi olla useita kuukausi myöhäisempi kuin todellinen viimeinen opiskelupäivä.

Oppilaitos saattaa valvontailmoituksella ilmoittaa sekä puutteellisesta opinnoissaedistymisestä että opintojen keskeyttämisestä. Tällöin opintotuki lakkautetaankeskeyttämistiedon perusteella. Opintotuen takautuva lakkauttaminen ja takaisinperintäkeskeyttämistä edeltävältä ajalta voi tulla kyseeseen opintojen edistymisen seurannanmenettelyitä noudattaen. Käytä kuulemiskirjettä OTL17.

Opiskelijan oma ilmoitus opintojen keskeytymisestä

309


Jos opiskelija itse ilmoittaa Kelalle keskeyttäneensä opintonsa, opintotuki lakkautetaanyleensä opiskelijan ilmoittaman keskeytyspäivän perusteella. Jos lakkautuksesta eiaiheudu liikamaksua, keskeytystietoa ei tarvitse tarkistaa ennen ratkaisun tekemistä.

Jos lakkautuksesta aiheutuisi liikamaksua, tarkista ennen ratkaisua, onko opintojenkeskeytymispäivä kirjattu KOSKI- tai VIRTA-tietovarantoon.

• Jos virallisen keskeytyspäivän mukainen lakkautusajankohta olisi aikaisempi, kuuleopiskelijaa ja lakkauta opintotuki virallisen keskeytystiedon perusteella.

• Jos virallisen keskeytyspäivän mukainen lakkautusajankohta olisi myöhäisempi,tee lakkautus sillä perusteella. Lisää päätökseen käsin fraasi OTB86. Lähetäopiskelijalle vapaaehtoisen palautuksen lomake muulle ajalle, jolta hän pyysi tuenlakkauttamista.

• Jos keskeytystietoa ei vielä ole KOSKI- tai VIRTA-tietovarannossa, lakkauta tukiopiskelijan tekemän ilmoituksen perusteella.

Kun olet antamassa takaisinperintäpäätöstä, tutki virallinen keskeytystieto, jos sitä ei oleollut lakkautusratkaisua tehtäessä.

• Jos lakkautusajankohta olisi virallisen tiedon mukaan ollut aikaisempi, kuuleopiskelijaa ja lakkauta opintotuki uudestaan oikeasta ajankohdasta.

• Jos lakkautusajankohta olisi ollut myöhäisempi, oikaise etuuspäätös siten, etteiliikamaksua muodostu aiheettomasti. Lisää päätökseen käsin fraasi OTB85.Lähetä opiskelijalle vapaaehtoisen palautuksen lomake muulle ajalle, jolta hänpyysi tuen lakkauttamista.

Opintojen tilapäinen keskeytyminenEdellä mainittua sääntöä sovelletaan myös niissä tilanteissa, joissa opinnot keskeytyvättilapäisesti. Jos opiskelija esimerkiksi keskeyttää opinnot kahden kuukaudenulkomaan matkan vuoksi tai oppilaitos erottaa opiskelijan, opintotuki lakkautetaankeskeyttämiskuukauden alusta lukien, jos opiskelijan viimeinen koulussaolopäivä onennen kuukauden 18:ta päivää. Muussa tapauksessa, eli opintojen keskeytyessä 18.päivä tai myöhemmin, tuki lakkautetaan keskeyttämiskuukautta seuraavan kuukaudenalusta lukien. Jos opintojen tilapäisestä keskeytymisestä ei ole opiskelijan omaavahvistusta, kuule opiskelijaa joko puhelimitse tai kirjeellä. Jos opiskelija jatkaaopintojaan keskeytyksen jälkeen, opintotuki myönnetään sen kuukauden alusta lukien,jonka aikana opinnot kestävät vähintään 18 päivää.

EsimerkkiOpiskelija keskeyttää opinnot henkilökohtaisista syistä (esim.päihdekuntoutuksen vuoksi) ajalle 15.1.–20.3. Opintotukeen ei ole oikeuttaajalla 1.1.–31.3.

Jos opinnot keskeytyvät ja jatkuvat saman kalenterikuukauden aikana, kyseiseltäkuukaudelta ei voi saada opintotukea, jos kalenterikuukaudessa on alle 18opiskeluaikaan kuuluvaa päivää.

EsimerkkiOpiskelija erotetaan koulusta ajalle 13.10.–26.10. Lokakuussa on 17opiskelupäivää (12 + 5), joten opintotukeen ei ole oikeutta lokakuulta.

Jos opinnot keskeytyvät enintään kahden kuukauden ajaksi sairauden vuoksi,opintotuki voidaan pitää maksussa. Jos opinnot keskeytyvät pidemmäksi ajaksieli opintotuen maksamiseen tulisi vähintään kolmen kuukauden keskeytys, tuki

310


tarkistetaan. Tätä sääntöä sovelletaan vain silloin, kun opintojen keskeytyminenjohtuu sairaudesta. Kaikissa muissa tilanteissa tuen mahdollinen lakkauttaminen pitääselvittää.

Opintojen keskeytyminen sairauden vuoksi - Koulutus, joka ei ole KOSKI-tietovarannossa

Lyhytaikaisen sairauden vuoksi opiskelijan ei tarvitse siirtyä sairauspäivärahalle.Opiskelija voi halutessaan nostaa opintotukea, jos opinnot keskeytyvät enintään kahdenkuukauden ajalle sairauden vuoksi.

Esimerkki

Pelastusopistolta tulee valvontailmoitus, että opiskelijan opinnot keskeytyvätsairauden vuoksi ajalla 5.3.-5.5. Opintotuen maksaminen voi jatkua.Opiskelijaa ei tarvitse kuulla opintojen keskeytymisestä ja työn voi sulkea.Opiskelijalla ei kuitenkaan ole oikeutta koulumatkatukeen ajalta 1.3.-30.4.,joten varmista, että koulumatkatuen ratkaisija saa tiedon opintojenkeskeytymisestä.

Jos opinnot keskeytyvät sairauden vuoksi kahta kuukautta pidemmältä ajalta, onsairauspäiväraha opiskelijalle sopivampi toimeentulon muoto. Opintotukea saavaopiskelija voi sairastuessaan hakea sairauspäivärahaa ja jatkaa opintotuen nostamistasairauspäivärahahakemuksen ratkaisemiseen saakka.

Esimerkki

Yksityiseltä oppilaitokselta tulee 13.4. valvontailmoitus, että opiskelijanopinnot ovat keskeytyneet kokonaan sairauden vuoksi 10.2. alkaen.Sairauspäivärahahakemus on vireillä. Opintotuen maksaminen saa jatkua,kunnes sairauspäivärahahakemus on käsitelty. Sairauspäivärahahakemuskäsitellään 27.4. ja sairauspäiväraha myönnetään 21.2. alkaen. Opintotukilakkautetaan estävän etuuden perusteella 1.3. alkaen.

Jos sairauspäivärahahakemusta ei ole vireillä, kun tulee tieto, että opinnot keskeytyvätkahta kuukautta pidemmältä ajalta, opintotuki lakkautetaan. Jos tieto opintojenkeskeytymisestä saadaan ajoissa, opintotuki lakkautetaan opintojen keskeytymispäivänperusteella.

Esimerkki

Yksityiseltä oppilaitokselta tulee 15.9. valvontailmoitus, että opiskelijanopinnot keskeytyvät sairauden vuoksi ajalla 5.10.2015 – 31.3.2016.Sairauspäivärahahakemusta ei ole vireillä. Opintotuki ehditään ratkaistaennen kuin lokakuun opintotuki on maksettu, joten opintotuki lakkautetaan1.10. alkaen.

Jos tietoa opintojen keskeytymisestä ei saada ajoissa, opintotukea ei peritä takaisinkahdelta ensimmäiseltä sairauskuukaudelta, ellei opiskelija tätä pyydä. Jos opinnotkeskeytyvät kahta kuukautta pidemmältä ajalta, eikä sairauspäivärahahakemusta olevireillä, opintotuki lakkautetaan seuraavasta maksamattomasta erästä lukien, muttakuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa opintojen keskeytymisestä. Näintoimitaan myös, jos sairauspäivärahahakemus on hylätty. Tee lakkautus syykoodilla99 ja lisää päätökseen fraasi OTB82. Pankille ei tarvitse mennä ratkaisun yhteydessälainan nostokieltoa.

311


Esimerkki

Yksityiseltä oppilaitokselta tulee 15.10. valvontailmoitus, että opiskelijanopinnot ovat keskeytyneet kokonaan sairauden vuoksi 5.10. alkaen.Sairauspäivärahahakemusta ei ole vireillä. Lokakuun opintotuki on jo ehdittymaksaa, kun opintotuki ratkaistaan, joten lokakuuta ei peritä takaisin.Opintotuki lakkautetaan 1.11. alkaen. Jos myöhemmin saadaan tieto,että opiskelijalle on myönnetty sairauspäivärahaa vähintään 18 päivältälokakuulle, opintotuki lakkautetaan estävän etuuden perusteella 1.10. alkaen.

Esimerkki

Yksityiseltä oppilaitokselta tulee 15.12.2015 valvontailmoitus, ettäopiskelijan opinnot ovat keskeytyneet kokonaan sairauden vuoksi ajalla5.10.2015 – 28.2.2016. Opiskelija on hakenut sairauspäivärahaa, muttasairauspäivärahahakemus on hylätty. Opintotukea ei peritä takaisin kahdeltaensimmäiseltä sairauskuukaudelta, joten opintotuki lakkautetaan 1.12. alkaen.Joulukuulta on ehditty maksaa liikaa opintotukea.

Opintojen keskeytyminen sairauden vuoksi - Koulutus, joka on KOSKI-tietovarannossa

Kun tieto opintojen keskeytymisestä saadaan KOSKI-tietovarannosta, Kelallaei ole yleensä tietoa, johtuuko keskeytyminen sairaudesta. Jos opiskelijalla onsairauspäivärahahakemus vireillä, opintotuen maksaminen voi jatkua, kunnessairauspäivärahahakemus on käsitelty.

Jos sairauspäivärahahakemusta ei ole vireillä, opintotuen maksaminen keskeytetään jaopiskelijaa kuullaan.

• Jos opinnot keskeytyvät enintään 2 kuukaudeksi, opintotuen maksaminen voijatkua.

• Jos tieto opintojen keskeytymisestä yli 2 kuukaudelle saadaan ajoissa, opintotukilakkautetaan opintojen keskeytymispäivän perusteella.

• Jos tietoa opintojen keskeytymisestä yli 2 kuukaudelle ei saada ajoissa,opintotukea ei peritä takaisin kahdelta ensimmäiseltä sairauskuukaudelta, elleiopiskelijalle myönnetä sairauspäivärahaa taikka ellei opiskelija tätä pyydä. Teelakkautus syykoodilla 99 ja lisää päätökseen fraasi OTB82.

Esimerkki

KOSKI-tietovarannosta saadaan 20.10.2019 tieto, että opiskelijan opinnotovat väliaikaisesti keskeytyneet 5.10.2019. Opiskelijaa kuullaan ja opintotuenmaksaminen keskeytetään 1.11.2019 alkaen. Opiskelija vastaa kuulemiseenja kertoo, että hänellä on ollut terveydellisiä syitä, joiden takia hänen on pakkokeskeyttää opiskelu hetkeksi, ehkä pariksi kolmeksi kuukaudeksi. Opiskelijaei ole hakenut sairauspäivärahaa. Opintotuki lakkautetaan 1.11.2019 alkaen.Lokakuun opintotukea ei peritä takaisin.

Esimerkki

KOSKI-tietovarannosta saadaan 20.10.2019 tieto, että opiskelijan opinnotovat väliaikaisesti keskeytyneet 5.10.2019. Opiskelijaa kuullaan ja opintotuenmaksaminen keskeytetään 1.11.2019 alkaen. Opiskelija vastaa kuulemiseenja kertoo, että hänellä on ollut pieni operaatio ja hänellä on vain 4 viikonsairausloma. Hän pyytää, että opintotukea ei lakkautettaisi. Hän ei aio hakea

312


sairauspäivärahaa. Opintotuen maksamista voidaan opiskelijan selvityksenperusteella jatkaa yhtäjaksoisesti.

Opintojen keskeytyminen muissa OTL 6 §:n tilanteissa

Jos opiskelu keskeytyy OTL 6 §:n mukaisessa tilanteessa, lakkautusperusteenakäytetään ensisijaisesti olosuhdemuutoksen tarkistussääntöä (OTL 25 § 5 momentti),ei opintojen keskeytymisen lakkautussääntöä (OTL 25 § 4 momentti). Jos opintojenkeskeytyminen johtuu siitä, että opiskelija on aloittanut oppisopimuskoulutuksen,työvoimakoulutuksen, asepalveluksen, siviilipalveluksen tai vankeusrangaistuksensuorittamisen, selvitä tarvittaessa estävän tilanteen alkupäivä. Jos opintojenkeskeytymisen ja estävän tilanteen alkamisen väliin jäävä aika on korkeintaanviikko, opintotuki lakkautetaan sen kuukauden alusta, jolloin estävä tilanne kestääensimmäisen kerran vähintään 18 päivää. Jos estävän tilanteen alkupäivä ei selviä,opintotuki lakkautetaan opintojen keskeytymispäivän perusteella.

Esimerkki

Opiskelija keskeyttää opintonsa 14.4. ja aloittaa siviilipalveluksen 15.4. Koskaestävä tilanne eli siviilipalvelus ei ole huhtikuussa voimassa vähintään 18päivää, opintotuki lakkautetaan vasta 1.5. alkaen. Opintotukea ei lakkauteta1.4. alkaen, vaikka opinnot keskeytyvät huhtikuussa ennen kuukauden 18:tapäivää.

Ks. aiheesta tarkemmin Suhde muihin etuuksiin - Estävät etuudet.

Opintojen keskeytyminen lukuvuoden alussaOpintojen ei edellytetä kestäneen yhtäjaksoisesti vähintään 8 viikkoa, jotta opiskelijallavoisi olla oikeus opintotukeen. Opintojen ei myöskään edellytetä kestäneen vähintään18 päivää. Opiskelijan keskeyttäessä opintonsa lukuvuoden alussa, opintotukilakkautetaan lukuvuoden alusta lukien, jos viimeinen koulussaolopäivä on kuukauden1.-17. päivä. Opintotuki lakkautetaan keskeyttämiskuukautta seuraavan kuukaudenalusta lukien, jos viimeinen koulussaolopäivä on kuukauden 18.-31. päivä.

Esimerkki

Opiskelija on aloittanut opinnot 4.8.2015 ja keskeyttää opinnot 19.8.2015.Opintotuki lakkautetaan 1.9.2015 alkaen, vaikka opinnot eivät kestäyhtäjaksoisesti vähintään 18 päivää.

Opintotuki lakkautetaan myönnön alusta lukien, jos opiskelija ei aloita ollenkaanopintoja tai jos opiskelija keskeyttää opintonsa sellaisen kuukauden aikana, jolloinei ole vielä ollut oikeutettu opintotukeen opintolinjan tukiajan perusteella. Josopiskelijan opintotuki lakkautetaan myönnön alusta lukien, tulee opintotukipäätöstäoikaista opiskelijan suostumuksella tai tehdä päätöksen poistoesitys opintotuenmuutoksenhakulautakunnalle. Ks. kuitenkin oikaisua koskevasta etuusohjeestapoikkeusmenettely niissä tilanteissa, joissa opiskelija ei aloita opintojaan lainkaan.

Jos opiskelijan tuki lakkautetaan sellaisesta ajankohdasta alkaen, josta tukea eiole myönnetty tai tarkistettu, lakkautus voidaan tehdä tarkistusratkaisuna. Jos tietoopintojen keskeyttämisestä ei perustu opiskelijan omaan ilmoitukseen, opiskelijaa tuleekuitenkin aina kuulla ennen lakkautusratkaisun tekemistä.

313


Esimerkki

Opiskelija on aloittanut opinnot 5.8.2015 ja keskeyttää opinnot 15.8.2015.Opintotuki on myönnetty 1.8.2015 alkaen. Opintotukeen ei ole oikeutta1.8.2015 alkaen, joten opiskelijalta on pyydettävä suostumus päätöksenoikaisemiseen.

Läsnäolo korkeakouluopinnoissaJos korkeakouluopiskelija ei ilmoittaudu läsnä olevaksi, hänellä ei ole oikeutta suorittaaopintoja ja opintotuki lakkautetaan lukukauden alusta alkaen.

Jos opiskelijan läsnäolotietoa myöhemmin korjataan, opintotuki voidaan myöntääuudelleen. Jo maksetun tuen takaisinperinnästä voidaan luopua, jos opiskelija osoittaaopiskelleensa lukukauden alusta alkaen.

Opintotuki voidaan myöntää ja maksaa Suomessa suoritettaviin opintoihin kuuluvanulkomaan opiskelujakson ajalle, vaikka opiskelija ei ole ilmoittautunut läsnä olevaksisuomalaisessa oppilaitoksessaan. Opiskelijan on kuitenkin oltava läsnä oleva, josulkomaan jakso alkaa tai päättyy kesken lukukauden ja jos opintotukea maksetaanmyös Suomessa opiskelun perusteella vähintään 2 kuukaudelta lukukauden aikana(määräaikaisen olosuhdemuutoksen tarkistussäännöllä).

Esimerkki

Ulkomaan opiskelujakson kesto on 20.10. – 31.5. Ulkomailla opiskelevan tukivoidaan myöntää marraskuusta alkaen ja syys-lokakuun tuki tulee Suomessaopiskelun perusteella. Koska opintotukea maksetaan syyslukukaudellavähintään 2 kuukaudelta Suomessa opiskelun perusteella, opiskelijan on jokoilmoittauduttava läsnä olevaksi syyslukukaudelle tai hänen on peruttava taipalautettava syys-lokakuun opintotuki. Jos opiskelija ei sitä tee, hänellä ei oleoikeutta syys- ja lokakuulta maksettuun opintotukeen.

Esimerkki

Jos ulkomaan opiskelujakson kesto on 10.10. – 31.5., ainoastaan syyskuuntuki maksetaan Suomessa opiskelun perusteella. Opiskelijan ei tarvitse ollaläsnä oleva suomalaisessa oppilaitoksessa syys- eikä kevätlukukaudella.

Jos opiskelijalle on kesätukena maksettu myös elokuun opintotuki ja hän ei ilmoittaudusyyslukukaudeksi läsnäolevaksi opiskelijaksi, selvitetään, onko opiskelija opiskellutelokuussa. Jos on, liikamaksuna olevan elokuun opintotuen takaisinperinnästäluovutaan. Jos opiskelija ei ole opiskellut elokuussa, mutta hän aikoo jatkaa opintojaan,opiskelija voi 30 päivän kuluessa maksaa elokuun tuen takaisin vapaaehtoisenapalautuksena. Elokuun tuki peritään takaisin, jos opiskelija ei vastaa kuulemiseen, josopiskelija on keskeyttänyt opintonsa tai jos hän ei määräajassa maksa elokuun tukeavapaaehtoisena palautuksena.

Lakkauttaminen ilman kuulemistaOpintotuki voidaan lakkauttaa opiskelijaa kuulematta, kun Kela saa joko KOSKI- taiVIRTA-tietovarannosta taikka oppilaitokselta tiedon opiskelijan valmistumisesta.

314


Huomautus

Lukiolaisen valmistumistieto saadaan KOSKI-tietovarannosta, kun lukiolainensaa lukion päättötodistuksen. Lukiolaisella saattaa kuitenkin olla vielätukioikeus, jos hän ei ole saanut YO-tutkintotodistusta. Selvitä asia ensinKOSKI-tietovarannosta. Kuule opiskelijaa (kirje OTS15), jos hän ei ole vieläsaanut YO-tutkintotodistusta.

Opiskelun keskeyttämisen perusteella opintotuki voidaan lakkauttaa opiskelijaakuulematta vain, jos KOSKI-tai VIRTA-tietovarannosta taikka oppilaitokselta saatu tietoperustuu opiskelijan omaan ilmoitukseen.

KOSKI-tietovarannosta saatavan tiedon katsotaan perustuvan opiskelijaan omaanilmoitukseen vain, jos tieto on "Eronnut". Kaikissa muissa tilanteissa opiskelijaa onkuultava.

Oppilaitoksen valvontailmoituksella ilmoittaman keskeytysajankohdan katsotaanperustuvan opiskelijan omaan ilmoitukseen, jos opiskelija on vahvistanuttiedon oppilaitoksen valvontailmoituksessa allekirjoituksellaan tai muulla tavointodisteellisesti (esim. valvontailmoituksen liitteenä toimitettu opiskelijan kirjallinenkeskeyttämisilmoitus). Muutoin opiskelijaa on kuultava. (OTL 65/1994 25 a § 5 mom.)

Oppilaitoksen vaihtaminenJos opiskelija on vaihtanut opintolinjaa tai oppilaitosta, opiskelijan tulee tehdä uusiopintotukihakemus. Opintotukioikeus jatkuu kuitenkin keskeytyksettä, jos opintojenväliin jäävä aika on korkeintaan viikko.

Esimerkki

Opiskelija on keskeyttänyt ammattikorkeakouluopinnot perjantaina 10.4.2015.Hän aloittaa uudet opinnot ammatillisessa oppilaitoksessa maanantaina20.4.2015. Opintotuki tarkistetaan ammatillisiin opintoihin 1.5.2015 alkaen.Voidaan katsoa, että opintojen välissä on viikon katkos, vaikka käytännössäopintojen välissä on kokonainen kalenteriviikko ja yksi viikonloppu.

Esimerkki

Opiskelija on keskeyttänyt opinnot ammatillisessa oppilaitoksessa tiistaina14.10.2014. Hän aloittaa uudet opinnot ammattikorkeakoulussa maanantaina27.10.2014. Opintojen välissä on yli viikon katkos. Opintotuki lakkautetaanaiempiin opintoihin 1.10.2014 ja myönnetään uusiin opintoihin 1.11.2014alkaen. Lokakuulle tulee 18 opiskeluaikaan kuuluvaa päivää (1.-14.10. ja27.10.-31.10.), mutta tällä ei ole merkitystä, kun on kyse aiempien opintojenkeskeytymisestä ja uusien opintojen aloittamisesta.

Jos opiskelija ei ole jättänyt uutta hakemusta, tuen maksamista on saatettu jatkaakeskeytettyjen opintojen perusteella. Opintotukea ei kuitenkaan tällöin peritä takaisin,jos opiskelijalla olisi ollut opintotukioikeus kyseiseltä ajalta myös uusien aloittamiensaopintojen perusteella. Jos tuen määrä uusissa aloitetuissa opinnoissa on pienempi, tukitarkistetaan uusiin opintoihin opintojen aloittamisajankohdasta lukien. Jos tuen määräon suurempi, tuki tarkistetaan hakemuksen jättämisajankohdasta lukien.

315


1.13.2 Tuen vapaaehtoinen lakkauttaminenOpintotuki voidaan lakkauttaa suullisen pyynnön perusteella selvissä tapauksissa,joista esimerkkinä tuen lakkauttaminen tulevalta ajalta tilanteessa, johon ei liity aiemmintapahtunutta olosuhdemuutosta.

Opintotukea ei saa lakkauttaa takautuvasti pelkästään opiskelijan oman pyynnönperusteella. Takautuvan lakkauttamisen syynä on oltava olosuhdemuutos,joka aiheuttaa lakisääteisesti opintotuen lakkauttamisen (esim. opintojenkeskeytyminen). Todellista lakkautusperustetta on myös käytettävä päätöksenperusteena.

Esimerkki

Opiskelija ilmoittaa 10.4.2019, että hän haluaa lakkauttaa opintotukensaopintojen keskeytymisen vuoksi. Opintojen keskeytymispäivä on ollut10.3.2019. Jos oppilaitokselta ei ole saatu muuta virallista tietoa opintojenkeskeytymisestä, käytä opiskelijan ilmoittamaa keskeytymispäiväälakkautusperusteena. Ks. virallisen keskeytystiedon merkityksestä tarkemminkohdasta Valmistuminen tai opintojen keskeytyminen (väliotsikko Opiskelijanoma ilmoitus opintojen keskeytymisestä).

Jos opiskelija ilmoittaa haluavansa lakkauttaa opintotuen takautuvasti ajalta, jolloinhän olisi ollut oikeutettu tukeen (tuen vapaaehtoinen lakkauttaminen esimerkiksitulojen vuoksi), tuki tulee lakkauttaa seuraavasta mahdollisesta ajankohdasta lukiensiten, että liikamaksua ei muodostu. Opiskelijalle lähetetään maksulomake opintotuenvapaaehtoista palautusta varten siltä takautuvalta ajalta, jolta hän on ilmoittanuthaluavansa lakkauttaa tuen, mutta tuki on jo ehditty maksaa. Opiskelija voi palauttaajo maksetun tuen vapaaehtoisesti tukivuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuunmennessä. Opiskelijan omien tulojen perusteella tuen takaisinperintään voidaan ryhtyävasta tulovalvonnan yhteydessä, ei opiskelijan oman ilmoituksen perusteella.

Esimerkki

Opiskelija ilmoittaa 10.3.2020, että hän haluaa lakkauttaa opintotukensatulojen vuoksi 1.1.2020 lukien. Tuki lakkautetaan 1.4.2020 lukien ja tammi-maaliskuun opintotuesta lähetetään opiskelijalle maksulomake tuenvapaaehtoista palauttamista varten.

Jos opiskelija ei ilmoita syytä tuen takautuvaan lakkauttamiseen, tulee tarvittaessaselvittää, onko opiskelijalla ollut oikeus jo maksettuun opintotukeen (saako estävääetuutta, onko keskeyttänyt opintonsa ym.). Jos opiskelijalla ei ole ollut oikeuttajo maksettuun tukeen, peritään liikaa maksettu opintotuki takaisin normaalejatakaisinperintään liittyviä menettelyjä noudattaen.

1.13.3 Tuen väliaikainen keskeyttäminenOpintotuen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää, jos on perusteltua syytäolettaa, että opintotuki olisi lakkautettava tai sen määrää vähennettävä. Tarkoitus ontällä tavoin estää opintotuen liikasuoritus niissä tapauksissa, joissa tarvittavaa selvitystätuen tarkistamiseksi ei saada kohtuullisessa ajassa tai selvitystä ei saada lainkaan.Tällöin annetaan väliaikainen päätös, josta ei ole muutoksenhakuoikeutta.

316


Saadun selvityksen perusteella väliaikainen päätös vahvistetaan oikeiden perusteidenmukaiseksi.

Jos selvitystä ei saada, väliaikainen päätös vahvistetaan ilman sitä lopullisellapäätöksellä. Tuki tarkistetaan käytettävissä olevien tietojen perusteellamuutosajankohdasta lukien. Päätöksestä on muutoksenhakuoikeus. Väliaikainenpäätös katsotaan tällöin opintotuen kuulemiseksi.

Mahdollisesti liikaa maksettu opintotuki peritään takaisin etuuspäätöksen saatualainvoiman.

Sovellettava lainkohta (OTL 65/1994 25 § 2 mom.).

1.14 LiikamaksuJos opintotukea on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, syntyy opintotuenliikamaksutilanne. Opintotuessa liikamaksua voi syntyä

• etuusratkaisun yhteydessä, kun opintotukea tarkistetaan takautuvasti tai selakkautetaan

• opintotuen vuositulovalvonnassa, kun opiskelijalle on maksettu hänenvuosituloihinsa nähden liian paljon opintotukea.

1.14.1 TakaisinperintäKaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje.

1.14.2 VuositulovalvontaVuositulovalvonta tehdään jälkikäteen, kun tulovalvontavuoden verotus on vahvistettu.Tulovalvonnassa verrataan opiskelijan tuloja hänen vuositulorajaansa (vapaaseentuloonsa) ja liikaa maksettu opintotuki peritään takaisin. (OTL 65/1994 27 §.)

Jos käy ilmi, että tuensaajalta olisi tullut periä tulovalvontavuoden tukea takaisinjonkin muun syyn kuin tulojen vuoksi (esim. estävän etuuden vuoksi), tämä muustasyystä tapahtuva takaisinperintä tulee tehdä ensin ja vasta sen jälkeen käsitellään taioikaistaan tulovalvonta-asia.

Tulojen kohdistaminenTulot otetaan pääsääntöisesti huomioon sen kalenterivuoden tulona, jolle ne onverotuksessa kohdennettu. Tulo katsotaan tuloverolain mukaisesti yleensä senverovuoden tuloksi, jona se on saatu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu.(TVL 110 §.)

Luovutusvoitto katsotaan kuitenkin sen verovuoden tai kuukauden tuloksi, jonkaaikana kauppa tai vaihto tai muu luovutus on tapahtunut. Voitto on luovutusvuodentuloa, vaikka kauppahintaa ei olisi vielä maksettu. Poikkeuksena tästä on ns. puunpystykauppa. Sen myyntitulo kohdistetaan maksuajankohdan tuloksi.

317


Vuosina 2008-2018 maksetut apurahat kohdistetaan tulovalvonnassamaksuajankohdan mukaisesti, kuten muutkin tulot. Lue lisää apurahojenkohdistamisesta.

Takaisinperittävä määräKela saa Verohallinnolta vuosittain verotuksen valmistumisen jälkeen tiedot opintotuensaajien tuloverolain mukaan veronalaisista ansio- ja pääomatuloista. Tuloistavähennetään maksetut opintorahat ja niihin lisätään ulkomaan tulot ja vuonna 2018 taiaiemmin maksetut verovapaat apurahat. Tulojen ylittäessä tukikuukausien perusteellalasketun vuositulorajan, liikaa maksettu tuki peritään takaisin. Takaisinperintä ei palautakorkeakouluopiskelijan tukikuukausia uudelleen käytettäviksi.


Vuositulojen ylittäessä vuositulorajan, ylityksen jokaista alkavaa 1 323 euroa (1 382 etukivuonna 2020 ja 2021) kohti peritään takaisin yhden tukikuukauden opintoraha jaasumislisä. Takaisin perittävään määrään lisätään 7,5 %:n korotus (korotus on 15 %tukivuoden 2015 ja aiempien vuosien tulovalvonnoissa), joka perustuu opintotukilakiin.(OTL 65/1994 27 §.)

Korotuksella pyritään siihen, että opiskelijat opintotukilain 17 §:n 3 momentin mukaisestiitse huolehtisivat siitä, että vuositulo ei ylitä vapaata tuloa eli vuositulorajaa. Koskatuloja ei tutkita opintotukea myönnettäessä ja maksettaessa, opiskelijat voivat nostaaopintotukea, vaikka tulot ovat suuret. Korotuksella pyritään myös rajoittamaan tätä"opintotuen lainakäyttöä". Kannattaa kuitenkin korostaa sitä, että kyseessä ei ole korkovaan korotus, jonka suuruus ei riipu "laina-ajasta".

Jos vuositulorajan (vapaan tulon) ylitys on enintään 222 euroa (232 e tukivuonna 2020ja 2021), liikaa maksettua tukea ei peritä takaisin (OTL 65/1994 27 § 4 mom.). Jos ylityson suurempi, liikaa maksetun opintotuen perinnästä voidaan luopua vähäisen määränvuoksi, jos liikaa maksettu opintotuki ja siihen lisätty 7,5 %:n korotus (korotus on 15% tukivuoden 2015 ja aiempien vuosien tulovalvonnoissa) on yhteensä enintään 150euroa. Muiden syiden perusteella takaisinperinnästä ei yleensä voida luopua osittain taikokonaan, koska opiskelijan itsensä on huolehdittava siitä, ettei hän nosta liikaa tukea.

Ansiotasoindeksin nousun vuoksi opintotuen tulovalvonnan euromäärät nousevatkahden vuoden välein.

• Tukikuukauden tuloraja on 696 e vuonna 2020 ja 2021, 667 e vuonna 2018 ja 2019ja 660 e tukivuoteen 2017 asti.

• Tuettoman kuukauden tuloraja on 2 078 e vuonna 2020 ja 2021, 1 990 e vuonna2018 ja 2019 ja 1 970 e tukivuoteen 2017 asti.

• Ei perintää -raja eli "laskuvirhevara" on 232 e vuonna 2020 ja 2021, 222 e vuonna2018 ja 2019 ja 220 e tukivuoteen 2017 asti.

• Tukikuukauden takaisinperintäraja on 1 382 e vuonna 2020 ja 2021, 1 323 evuonna 2018 ja 2019 ja 1 310 e tukivuoteen 2017 asti.

Perintä kohdistetaan siten, että ensin peritään takaisin kyseisen kalenterivuodenviimeisen tukikuukauden opintotuki ja sen jälkeen aikajärjestyksessä taaksepäin niinmonen tukikuukauden tuki kuin on tarpeen. Takaisin perittävä määrä on kuitenkinenintään kalenterivuodelta maksettujen opintorahojen ja asumislisien yhteismäärä.

318


Jos ylitys on esimerkiksi 1 500 euroa, peritään takaisin kahden kuukauden opintotuki7,5 %:lla korotettuna. Jos tukea on maksettu syys-joulukuulta, joulu- ja marraskuunopintotuki peritään takaisin.

Esimerkki

Tukivuoden 2018 ja 2019 tulovalvonnasta:

Opiskelija on saanut opintorahaa 250 euroa kuukaudessa yhdeksänkuukauden ajan. Yhdeksällä tukikuukaudella vuosituloraja on 11 973euroa. Tuloja on 14 000 euroa. Jos opiskelija peruu tai palauttaa kahdenkuukauden opintorahat, 500 euroa, vuosituloraja korottuu 14 619 euroksi jatakaisinperintää ei tule. Jos opiskelija ei toimi määräajassa, vuositulorajanylitys on 2 027 euroa ja opiskelijalta peritään takaisin kahden kuukaudenopintorahat, joulukuun ja marraskuun. Takaisin perittävä määrä on 500 euroa,johon lisätään 7,5 %:n korotus, eli yhteensä 537,50 euroa.

Suhde muulla perusteella tehtävään takaisinperintäänJos tulovalvonnassa perittäväksi kohdistuisi muun syyn perusteella jo takaisinperittäväätukea, sitä ei tulovalvonnan perusteella peritä uudelleen, vaikka tästä muustaperinnästä olisi tehty luopumisratkaisu. Käytettävissä tulovalvonnan perintäänon vain se osa kuukauden tuesta, johon ei kohdistu muuta takaisinperintää. Jostakaisinperittävän kuukauden tuella on kuitattu muuta takaisinperintää, se ei vähennätulovalvonnan perusteella tehtävää takaisinperintää, koska kuitattu tuki on kuitenkinopiskelijan saamaa tukea.

1.14.2.1 Päätösehdotuksen uudelleenkäsittelyOpiskelijan tuloja, jotka on saatu opintojen aloittamisvuonna ennen niidenaloittamiskuukautta tai opintojen päättymisvuonna tutkinnon suorittamiskuukauden(valmistumiskuukauden) jälkeen tai enimmäistukiajan päättymisen jälkeen, ei otetahuomioon siltä osin kuin vuosituloraja ylittyisi niiden perusteella (OTL 65/1994 17 § 2mom.).

Tulovalvonnassa opintojen ulkopuolisilta kuukausilta saadut tulot vähennetään kokovuoden tuloista siltä osin, kuin ne ylittävät näiden kuukausien tulorajan. Tämänlaskemista varten opiskelijan on esitettävä selvitys opintojen alkamisajankohdasta taipäättymisajankohdasta sekä opiskeluajan ulkopuolella saaduista tuloista.

Esimerkki

Tulojen vaikutuksesta valmistumistilanteessa tukivuosien 2018 ja 2019tulovalvonnassa:

Opiskelijan tulot koko kalenterivuodelta ovat 21 500 e. Hän on valmistunut31.5. Toukokuuta seuraavien 7 kuukauden aikana hän on saanut tuloja 18800 e. Opiskelijan vuositulosta, 21 500 e, vähennetään 4 870 e (= 18 800 e –7 kk x 1 990 e/kk). Opintotukeen vaikuttavana vuositulona otetaan näin ollenhuomioon 16 630 e.

Ansiotasoindeksin nousun vuoksi opintotuen tulovalvonnan euromäärät nousevatkahden vuoden välein.

319


• Tukikuukauden tuloraja on 696 e vuonna 2020 ja 2021, 667 e vuonna 2018 ja 2019ja 660 e tukivuoteen 2017 asti.

• Tuettoman kuukauden tuloraja on 2 078 e vuonna 2020 ja 2021, 1 990 e vuonna2018 ja 2019 ja 1 970 e tukivuoteen 2017 asti.

• Ei perintää -raja eli "laskuvirhevara" on 232 e vuonna 2020 ja 2021, 222 e vuonna2018 ja 2019 ja 220 e tukivuoteen 2017 asti.

• Tukikuukauden takaisinperintäraja on 1 382 e vuonna 2020 ja 2021, 1 323 evuonna 2018 ja 2019 ja 1 310 e tukivuoteen 2017 asti.

Valmistumisen jälkeen aiheetta maksettu tukiJos opiskelijalle on maksettu opintotukea valmistumisen jälkeen ja aiheetta maksettuatukea ei ole palautettu määräaikaan mennessä, kuukausi tai kuukaudet katsotaantuettomiksi kuukausiksi. Lue lisää takaisinperittävien kuukausien vaikutuksesta.Maksujenhallintaryhmää pyydetään tarvittaessa korjaamaan vuositulotukikuukausienmäärää niin, että valmistumisen jälkeiset tukikuukaudet otetaan huomioon tuettominakuukausina.

1.14.2.1.1 Opintojen aloittaminenOpintojen aloittamiskuukausi tarkoittaa kuukautta, josta alkaen opintotuki voidaanmyöntää kyseisiin opintoihin siitä riippumatta, onko opiskelija hakenut tai saanutopintotukea heti opintojen alusta alkaen. Jos opiskelija ei opintojen aloittamisvuonnasaa lainkaan opintotukea, häntä ei tulovalvonnassa katsota opiskelijaksi kyseisenävuonna.

Huomaa, että vuodesta 2018 alkaen entistä useampi opintonsa aloittanut opiskelijaon saanut opintotuen jo elokuusta alkaen. Jos opiskelija on saanut opintotuenelokuusta alkaen, se on opintojen aloittamiskuukausi opintotuen tulovalvonnassa,eikä opintojen tosiasiallista aloittamista tarvitse yleensä erikseen tutkia. Esimerkiksikorkeakouluopinnoissa tämä voi tarkoittaa sitä, että tulovalvonnassa huomioitavaopintojen aloittamiskuukausi voi samoissa opinnoissa olla toisilla elokuu ja toisillasyyskuu siitä riippuen, miten opiskelija on hakenut opintotukea ja minkä päivämääränhän on ilmoittanut opintojensa aloittamisajankohdaksi.

Esimerkki

Korkeakouluopiskelija ilmoitti opintotukihakemuksessaan opintojen alkavan13.8. ja hän haki opintotuen 1.8. alkaen. Opintotuki on myönnetty 1.8. lukien.Tällöin opintotuen tulovalvonnassa opintojen aloittamiskuukausi on elokuu.

Esimerkki

Korkeakouluopiskelija ilmoitti opintotukihakemuksessaan opintojen alkavan13.8. ja hän haki opintotuen 1.9. alkaen. Opintotuki on myönnetty 1.9. lukien.Tällöin opintotuen tulovalvonnassa opintojen aloittamiskuukausi on syyskuu.

Esimerkki

Korkeakouluopiskelija ilmoitti opintotukihakemuksessaan opintojen alkavan13.8. ja hän haki opintotuen 1.10. alkaen. Opintotuki on myönnetty 1.10.lukien. Tällöin opintotuen tulovalvonnassa opintojen aloittamiskuukausi on

320


syyskuu, koska korkeakouluopinnoissa opintotuki olisi voitu myöntää 1.9.lukien.

Jos opiskelija saa ennen opintotuen saamista estävää etuutta, opiskelija katsotaantulovalvonnassa tästä huolimatta opintonsa aloittaneeksi pääsäännön mukaan, elisiitä kuukaudesta alkaen, josta kyseisten opintojen opintotukioikeus alkoi. Menettelyon sama, vaikka opiskelija ei voi saada opintotukea opintojen alusta alkaen iän taivanhempien tulojen vuoksi.

Esimerkki

Opiskelija on aloittanut opinnot tammikuussa. Hän on saanut opintoihinaikuiskoulutustukea toukokuun loppuun saakka. Samat opinnotjatkuvat syksyllä, jolloin opiskelija hakee ja saa opintoihin opintotukea.Tulovalvonnassa opiskelijan katsotaan aloittaneen opintonsa tammikuussa.

Jos opiskelu alkaa jälkivalinnan perusteella virallista alkamisaikaa myöhemmin,opintojen aloittamiskuukausi määräytyy sen ajankohdan mukaan, josta alkaenopiskelijalla on opiskeluoikeus.

Jos opiskelija on opintojensa alussa ilmoittautunut poissa olevaksi, hänet katsotaantulovalvonnassa opiskelijaksi siitä alkaen, kun hän on ensimmäisen kerranilmoittautunut läsnä olevaksi.

Esimerkki

Korkeakouluopiskelija on saanut opiskelupaikan syksyllä 2017. Hänilmoittautuu poissa olevaksi lukuvuodeksi 2017–18 (esimerkiksiasevelvollisuuden suorittamisen vuoksi). Kun hän ilmoittautuu läsnä olevaksilukuvuodeksi 2018–19, tulovalvonnassa opintojen aloittamisajankohta onelokuu tai syyskuu 2018.

Edellä kerrotusta pääsäännöstä poiketen yliopistoissa suoritettavissa tieteellisissä,taiteellisissa ja ammatillisissa jatkotutkinto-opinnoissa opintojen aloittamiskuukausi onkyseisiin opintoihin myönnetty ensimmäinen tukikuukausi. Samoin voidaan menetelläkorkeakouluissa suoritettavissa yksittäisissä opintokokonaisuuksissa, joissa opintojenaloittamis- tai opinto-oikeuden myöntämisajankohdan määrittely ei ole yksiselitteistä.

Katso myös: Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen kaksiportaisessayliopistotutkinnossa.

Opinnot, jotka ovat päätoimisia vain tietyillä opiskelujaksoillaJos opiskelijan opinnot ovat päätoimisia ja opintotukeen oikeuttavia vain tietyilläjaksoilla (esim. henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla opiskelevat, joiden opinnot ovatpäätoimisia vain palkattoman työharjoittelun aikana), hänet voidaan tulovalvonnassakatsoa opiskelijaksi siitä alkaen, kun hän on ollut oikeutettu opintotukeen.

Esimerkki

Opiskelija aloittaa opinnot henkilökohtaisen opintosuunnitelman perusteella1.8. Opinnot ovat päätoimisia ainoastaan palkattomien harjoittelujaksojenaikana. Ensimmäinen palkaton harjoittelujakso on 1.10.–31.12., jolloinopiskelija saa opintotukea. Tulovalvonnan uudelleenkäsittelypyynnönperusteella hänen katsotaan aloittaneen opintonsa 1.10.

321


Useita opintojaJos opiskelija suorittaa kalenterivuoden aikana useita opintoja, vain niiden opintojenaloittamisella on merkitystä, joihin opiskelija on saanut tukea kalenterivuoden aikana.

Esimerkki

Opiskelija aloittaa opintonsa yliopistossa syyskuussa. Aiemmin aloitetutopinnot ammattikorkeakoulussa ovat kesken.

• Jos opiskelija saa kyseisenä vuonna tukea vain yliopisto-opintoihin, hänon tulovalvonnassa opintonsa aloittanut (tammi-elokuu on opintojenulkopuolista aikaa).

• Jos opiskelija saa kyseisenä vuonna tukea vainammattikorkeakouluopintoihin, hän on tulovalvonnassa koko vuodenopiskelija.

• Jos opiskelija saa kyseisenä vuonna tukea molempiin opintoihin, hän ontulovalvonnassa koko vuoden opiskelija.

Poissaolo opintojen aloittamisvuonnaJos opiskelija ilmoittautuu opiskelupaikan saatuaan poissa olevaksi, hänen opintojensakatsotaan tulovalvonnassa alkavan silloin, kun hän on ensimmäisen kerran läsnä oleva.

1.14.2.1.2 Opintojen päättäminenOpintojen katsotaan päättyneen, kun opiskelija valmistuu tai suorittaa tutkinnon.Tuensaaja katsotaan opiskelijaksi tutkinnon suorittamiskuukaudelta, jos hänelläolisi ollut valmistumisajankohdan perusteella oikeus valmistumiskuukauden tukeen.Valmistumiskuukauden tukioikeus määräytyy tutkintotodistuksen mukaisen tutkinnonvirallisen suorittamispäivän ja 18 päivän säännön perusteella.

Muissa kuin tutkinto-opinnoissa opintojen katsotaan päättyneen, kun opiskelija onpäättänyt opintotukeen oikeuttavat opintonsa.

Ennen 1.8.2014: Jos toisen asteen opiskelija on ollut oikeutettu valmistumiskuukaudenopintotukeen lukuvuoden säännönmukaisen tukiajan perusteella, tutkinnonsuorittamiskuukautta eli valmistumiskuukautta pidetään tulovalvonnassa opiskeluaikaankuuluvana kuukautena. Tällöin valmistumiskuukausi katsotaan opiskeluaikaankuuluvaksi, vaikka valmistumispäivä on ennen kuukauden 18. päivää ja vaikkaopiskelija on perunut tai vapaaehtoisesti palauttanut valmistumiskuukauden opintotuen.Jos toisen asteen opiskelija valmistuu tavanomaisesta poikkeavana ajankohtana,opiskeluaika määritellään valmistumispäivän ja 18 päivän säännön perusteella.

Jos opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon laajempana kuin 180osaamispisteen laajuisena, myös silloin hänen valmistumispäivänsä määräytyytulovalvonnassa tutkintotodistuksen päivämäärän perusteella. Samoin jos hänsuorittaa ammatillisen perustutkinnon yksi osa kerrallaan, hänet katsotaantulovalvonnassa valmistuneeksi vasta, kun koko tutkinto on suoritettu ja hän onsaanut tutkintotodistuksen. Jos opiskelija on valittu suorittamaan vain ammatillisenperustutkinnon tietty osa, hänet katsotaan tulovalvonnassa valmistuneeksi, kun hänon päättänyt opintotukeen oikeuttavat opintonsa.

322


Opintojen päättymiskuukausi muissa kuin tutkinto-opinnoissaMuilla kuin tutkinto-opinnoilla tarkoitetaan opintoja, joiden tavoitteena ei olluttutkinnon suorittaminen. Niitä ovat esimerkiksi arvosanaopinnot ja erikoistumisopinnotkorkeakouluissa tai valmentavat ja täydennysopinnot toisella asteella. Myös suurin osakansanopistoissa suoritettavista opinnoista on muita kuin tutkinto-opintoja. Ammatillisenperustutkinnon tai lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen tähtäävätopinnot ovat tutkinto-opintoja ja niitä voi suorittaa vain muutamissa kansanopistoissa.

Jos opiskelija on jo aiemmin suorittanut ammatillisen tutkinnon ja hän sen jälkeensuorittaa tutkinnon osia, uuden suuntautumisvaihtoehdon tai muita lisä- jatäydennysopintoja, kyse on muista kuin tutkinto-opinnoista.

Jos opiskelijalle on myönnetty opintotuki muiden kuin tutkinto-opintojen suorittamiseen,hän on tulovalvonnassa opintonsa päättänyt, kun hän on saanut ja käyttänyt senenimmäisajan tukea, joka suoritettavana oleviin opintoihin voidaan myöntää (ilmantoisen asteen opintojen enintään 12 kuukauden ylitysaikaa).

Jos opiskelijalla olisi vielä ollut tukiaikaa jäljellä, opiskelijan selvittämä opintojenpäättymiskuukausi on opintojen päättymiskuukausi tulovalvonnassa. Opintojenpäättymiskuukausi määräytyy 18 päivän säännön ja

• opintosuoritusotteen mukaisen viimeisen opintosuorituksen päivämääränperusteella (yleensä korkeakouluopinnoissa) tai

• oppilaitoksen selvittämän opintojen päättymispäivämäärän perusteella (yleensätoisen asteen opinnoissa).

Sitä ei tarvitse selvittää, suorittiko opiskelija kaikki suunnittelemansa opinnot.

Edellä todettu ei kuitenkaan koske opiskeluaikaa sellaisissa opinnoissa, jotkamuodostavat määrätyn kokonaisuuden ja joille koulutuksen järjestäjä on määritellytopiskeluajan (esim. kansanopistolinjat, yksityisten oppilaitosten järjestämätkoulutukset tai ammatilliset täydennyskoulutusohjelmat). Jos opiskelija on päättänytopintonsa näissä opinnoissa ennen määriteltyä opiskeluaikaa, hän on tulovalvonnassaopintonsa keskeyttänyt.

Esimerkki

Ei määriteltyä opiskeluaikaa, tukiaika on käytetty

Opiskelija haki opintotukea 15 opintopisteen tai osaamispisteen laajuisenopintokokonaisuuden suorittamiseen. Opintotuki myönnettiin ja maksettiin3 kuukaudelle syyskuun alusta marraskuun loppuun. Tulovalvonnassaopintojen aloittamiskuukausi on syyskuu ja päättymiskuukausi on marraskuu.Opintosuorituksia ei tarvitse selvittää.

Esimerkki

Ei määriteltyä opiskeluaikaa, tukiaikaa on jäljellä

Opiskelija on opintotukihakemuksessaan ilmoittanut suorittavansa 40opintopisteen tai 36 osaamispisteen laajuisen opintokokonaisuuden.Opintotuki on sen mukaisesti myönnetty 8 kuukaudeksi syyskuun alustahuhtikuun loppuun. Uudelleenkäsittelypyynnössä opiskelija ilmoittaamuuttaneensa suunnitelmiaan ja suorittaneensa vain osan opinnoistaan.Uudelleenkäsittelypyynnön liitteenä on

323


• opintosuoritusote, jonka mukaan viimeisen opintosuorituksensuorituspäivä on 15.3. tai

• oppilaitoksen todistus, jonka mukaan opiskelijan on päättänyt opintonsa15.3.

Opintojen päättymiskuukausi on helmikuu. Jos opiskelijalle on maksettuopintotuki maalis- ja huhtikuulta, liikaa maksettu tuki peritään takaisinmuuna kuin tulovalvonnan takaisinperintänä (ei 7,5 prosentin korotusta).Tulovalvonnassa vain tammi-helmikuu on opiskeluaikaa.

Esimerkki

On määritelty opiskeluaika

Opiskelijalle myönnettiin 9 kuukauden opintotuki syyskuun alusta toukokuunloppuun kestävän kansanopistolinjan suorittamiseen. Tulovalvonnassaopintojen aloittamiskuukausi on syyskuu ja päättymiskuukausi on toukokuu.Opintojen suorittamista ei tarvitse selvittää. Jos opiskelija keskeyttää opinnotennen niille määritellyn opiskeluajan päättymistä, hän on tulovalvonnassaopintonsa keskeyttänyt. Jos opiskelija keskeytti opintonsa esimerkiksihelmikuussa ja sai opintotuen tammi- ja helmikuulta, hän on tulovalvonnassakoko vuoden opiskelija.

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen valmistumisajankohta on pääsäännönmukaisesti näyttötutkinnon suorittamispäivämäärä. Opiskeluajan voidaan kuitenkinkatsoa päättyneen opintotukeen oikeuttavien opintojen päättymiseen silloin,

• kun opiskelija ei ole osallistunut näyttökokeeseen,• kun näyttökoe suoritetaan koulutuksen päättymisen jälkeen,• kun tutkintotodistus on saatu koulutuksen päättymisen jälkeen tai• kun opintoihin liittyy koulutuksen jälkeen suoritettavaa työskentelyä.

Mainitut tilanteet ovat varsin yleisiä, joten näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessatulovalvonnan opiskeluajan määrittelyssä voidaan olla joustavia. Jos tukea on maksettuliikaa, se peritään takaisin muuna kuin tulovalvonnan takaisinperintänä. Vasta tämänjälkeen ratkaistaan opiskelijan tulovalvonta.

Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminenJos opiskelija on opiskelijavalinnassa valittu suorittamaan pelkkää alempaakorkeakoulututkintoa, hänen katsotaan tulovalvonnassa valmistuneen alemmankorkeakoulututkinnon suorittamisen perusteella siitä riippumatta, minkälaisellamenettelyllä opiskelija saa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisoikeuden.

Jos opiskelija on sen sijaan valittu suorittamaan sekä alempaa että ylempääkorkeakoulututkintoa, pelkän alemman korkeakoulututkinnon suorittamista eipääsääntöisesti rinnasteta opintojen päättymiseen.

Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen voidaan kuitenkin katsoaopiskelijan uudelleenkäsittelypyynnön perusteella opintojen päättymiseksi, josopiskelija ei alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen jatka ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittamista, vaikka hänet olisi valittu suorittamaan myösylempää korkeakoulututkintoa. Opintojen katsotaan päättyneen kandidaatintutkinnonsuorittamiseen, jos opiskelija

• ei ole tutkinnon suorittamislukuvuoden jälkeen ilmoittautunut läsnä olevaksiopiskelijaksi kyseisissä opinnoissa

324


• ei ole kandidaatintutkinnon suorittamisen jälkeen nostanut opintotukea kyseisiinopintoihin ja

• ei ole kandidaatintutkinnon suorittamisen jälkeen tehnyt kyseisiin opintoihin liittyviäopintosuorituksia.

Jos opiskelija alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen ilmoittautuuseuraavana lukuvuotena läsnä olevaksi opiskelijaksi näissä samoissa opinnoissa,opiskelijan opintojen ei katsota päättyneen, vaikka hänellä ei olisi opintosuorituksia taihän ei nostaisi opintotukea.

Opintotuen lakkauttaminen kandidaatintutkinnon suorittamisen jälkeen tehdäänopiskelijan oman ilmoituksen perusteella (ei ohjelmallista lakkautusta, jos myösylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisoikeus). Jos opiskelija ilmoittaa haluavansalakkauttaa opintotukensa kandidaatintutkinnon suorittamisen vuoksi, lakkautetaanopintotuki 18 päivän säännön mukaisesti.

Jos opiskelija ei ilmoita tuen lakkauttamisen syytä ja lakkautus tehdään vastatutkinnon suorittamista seuraavan kuukauden alusta lukien, valmistautumiskuukaudentuki peritään tarvittaessa takaisin (18 päivän sääntö) uudelleenkäsittelypyynnönkäsittelyn yhteydessä, jos opiskelijan voidaan muutoin katsoa päättäneen opintonsakandidaatintutkinnon suorittamiseen. Jos opiskelija on jatkanut opintotuen nostamistakandidaatintutkinnon suorittamisen jälkeen, opintojen ei katsota päättyneen.

Jos opintojen voidaan katsoa päättyneen kandidaatintutkinnon suorittamiseen jaopiskelija saa opiskelijavalinnan kautta uuden opiskelupaikan (esimerkiksi erillisessämaisteriohjelmassa), menetellään tulovalvonnassa kuten vanhojen opintojenpäättymisen ja uusien aloittamisen suhteen on ohjeistettu. Sillä ei ole merkitystä,jatkaako opiskelija opintojaan samalla vai eri opiskelualalla, jos uusi opiskelupaikka onsaatu opiskelijavalinnan kautta.

Käytännössä voi esiintyä tilanteita, joissa opiskelija kandidaatintutkinnon suoritettuaanilmoittautuu poissa olevaksi, mutta myöhemmin ilmoittautuu läsnä olevaksi jajatkaa näitä opintojaan. Tulovalvonnan kannalta ratkaisee tällöin tulovalvonnaneräajon päätösehdotuksen antohetken tilanne (eli onko opiskelija tähän ajankohtaanmennessä ilmoittautunut läsnä olevaksi näissä opinnoissa). Tämän ajankohdan jälkeentapahtuvalla läsnä olevaksi ilmoittautumisella ei ole vaikutusta opintojen päättymisentulkintaan tulovalvonnassa eli jo tehtyä tulovalvontapäätöstä ei tarvitse myöhemminoikaista. Keskeytyneiden opintojen jatkamista ei kuitenkaan tulovalvonnassa katsotauusien opintojen aloittamiseksi, vaan opiskelijan tulot huomioidaan tulovalvonnassakokonaan siltä kalenterivuodelta, jolloin hän jatkaa keskeytyneitä opintojaan.

Jos tulovalvontaa ei jostain syystä ole voitu suorittaa eräajossa (esimerkiksikeskeneräisten muutoksenhakuasioiden vuoksi), vaan tulovalvonta tehdäänmyöhemmin, tarkastellaan tilannetta sellaisena, kuin se olisi ollut tulovalvonnaneräajohetkellä. Tällöin opiskelija ei joudu muita huonompaan asemaan sen vuoksi, ettätulovalvontaa ei ole voitu suorittaa eräajossa.

Opinnot, jotka ovat päätoimisia vain tietyillä opiskelujaksoillaJos opiskelijan opinnot ovat päätoimisia ja opintotukeen oikeuttavia vain tietyilläjaksoilla (esim. henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla opiskelevat, joiden opinnot ovatpäätoimisia vain työssäoppimisjakson tai työharjoittelun aikana), opiskeluajan voidaantulovalvonnassa katsoa päättyneen siihen, kun opiskelija viimeisen kerran on ollutoikeutettu opintotukeen.

325


Esimerkki

Opiskelija valmistuu henkilökohtaisen opintosuunnitelman perusteella 31.5.Opinnot ovat päätoimisia ainoastaan työssäoppimisjaksojen palkattomienharjoittelujaksojen aikana. Viimeinen työssäoppimisjakso on 1.1.–31.3,jolloin opiskelija saa opintotukea. Tulovalvonnan uudelleenkäsittelypyynnönperusteella hänen katsotaan päättäneen opintonsa 31.3.

Useita opintojaJos opiskelija suorittaa kalenterivuoden aikana useita opintoja, vain niiden opintojenpäättymisellä on merkitystä, joihin opiskelija on saanut tukea kalenterivuoden aikana.

Esimerkki

Opiskelija valmistuu yliopisto-opinnoistaan toukokuun lopussa. Opinnotammattikorkeakoulussa ovat edelleen kesken.

• Jos opiskelija saa kyseisenä vuonna tukea vain yliopisto-opintoihin, hänon tulovalvonnassa opintonsa päättänyt (kesä-joulukuu on opintojenulkopuolista aikaa).

• Jos opiskelija saa kyseisenä vuonna tukea vainammattikorkeakouluopintoihin, hän on tulovalvonnassa koko vuodenopiskelija.

• Jos opiskelija saa kyseisenä vuonna tukea molempiin opintoihin, hän ontulovalvonnassa koko vuoden opiskelija.

1.14.2.1.3 Opintojen keskeyttäminenJos opiskelija keskeyttää tutkinto-opintonsa, hän on tulovalvonnassa koko vuodenopiskelija keskeyttämisvuoden loppuun. Keskeyttämisen jälkeiset kuukaudet ovat 2 078euron kuukausia vuonna 2020 ja 2021 (1 990 euroa vuonna 2018 ja 2019 ja aiemmin 1970 euroa) ja vuositulot otetaan kokonaisuudessaan huomioon.

Jos opiskelija keskeyttää opintonsa ja aloittaa keskeyttämisvuoden jälkeen opinnotsamassa oppilaitoksessa, on uudelleenkäsittelypyynnön perusteella tutkittava,jatkaako opiskelija samoja keskeytyneitä opintoja. Jos jatkaa, hän on tulovalvonnassakoko vuoden opiskelija. Jos kyse on eri opinnoista, opiskelija on tulovalvonnassaopintonsa aloittava.

Jos opiskelija keskeyttää opintonsa ja aloittaa keskeyttämisvuoden jälkeen opinnotuudessa oppilaitoksessa, hän on tulovalvonnassa opintonsa aloittava uusienopintojen aloittamisvuonna. Sitä ei tulovalvonnassa tutkita, jatkaako opiskelija samojakeskeytyneitä opintoja. Tämä ei kuitenkaan koske lukiossa suoritettavia lukio-opintoja;lukiolainen on tulovalvonnassa koko vuoden opiskelija, vaikka hän keskeyttämisenjälkeen jatkaa lukio-opintojaan toisessa lukiossa.

Esimerkki

Opiskelija keskeyttää tutkinto-opintonsa keväällä 2016. > Koko vuosi 2016 onopiskeluaikaa tulovalvonnassa.

326


Esimerkki

Opiskelija keskeyttää opintonsa keväällä 2016. Opiskelija osallistuuopiskelijavalintaan ja aloittaa samat opinnot samassa oppilaitoksessa syksyllä2017. > Koko vuosi 2017 on opiskeluaikaa tulovalvonnassa.

Esimerkki

Opiskelija keskeyttää opintonsa oppilaitoksessa X keväällä 2016. Opiskelijaaloittaa samat opinnot oppilaitoksessa Y (uudessa oppilaitoksessa)syksyllä 2017. > Opiskelija on vuoden 2017 tulovalvonnassa opintonsasyksyllä aloittanut. Jos kyse on lukioista, koko vuosi 2017 on opiskeluaikaatulovalvonnassa.

1.14.2.1.4 Opintojen päättäminen ja uusienaloittaminen samana vuonna

Jos opiskelija päättää opinnot (valmistuu tai tukiaika loppuu) ja aloittaa toiset opinnotsamana kalenterivuonna ja nostaa opintotukea molempiin opintoihin, opintojen väliinjäävät kuukaudet katsotaan opintojen ulkopuolisiksi kuukausiksi. Näiltä kuukausiltasaadut tulot vähennetään vuositulosta siltä osin, kuin ne ylittävät keskimäärin 2 078euroa kuukaudessa vuonna 2020 ja 2021 (1 990 euroa vuonna 2018 ja 2019 jaaiemmin 1 970 euroa).

Jos opiskelija saa kalenterivuoden aikana opintotukea vain toisiin opintoihin,menetellään tulovalvonnassa seuraavasti:

• Jos opiskelija nostaa tukea vain päättyviin opintoihin, opintojen ulkopuolisiksikuukausiksi katsotaan kaikki päättymiskuukauden jälkeiset kalenterivuodenkuukaudet.

• Jos opiskelija nostaa tukea vain uusiin opintoihin, opintojen ulkopuolisiksikuukausiksi katsotaan kaikki kalenterivuoden kuukaudet ennen opintojenalkamiskuukautta. Jos opiskelija nostaa opintotukea uusiin opintoihin vastaseuraavan kalenterivuoden aikana, hänet katsotaan tulovalvonnassa opiskelijaksitämän kalenterivuoden alusta lukien.

1.14.2.1.5 Enimmäistukiajan päättyminenTulovalvonnassa opiskelijan katsotaan päättäneen opintonsa, jos hän on käyttänytloppuun opintojen enimmäistukiajan (OTL 65/1994 17 § 2 mom.).

Enimmäistukiajan päättyminen korkeakouluopinnoissaTulovalvonnassa korkeakouluopiskelijan katsotaan päättäneen opintonsa, joshän on saanut opintotukea tukeen oikeuttavan tutkintokohtaisen enimmäisajan,esimerkiksi 55 kuukautta alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen.Tuensaaja katsotaan tällöin opiskelijaksi tutkintokohtaisen enimmäistukiajan viimeisentukikuukauden loppuun asti.

327


Sama koskee korkeakouluopiskelijaa, joka on valittu suorittamaan pelkkää alempaakorkeakoulututkintoa. Tulovalvonnassa hänen katsotaan päättäneen opintonsa, kun hänon saanut opintotukea tukeen oikeuttavan enimmäisajan esimerkiksi 37 kuukautta.

Tämä ei kuitenkaan koske opiskelijaa, joka on 1.8.2011 tai sen jälkeen aloittanutalemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen ja joka on käyttänyt loppuunalemman korkeakoulututkinnon enimmäistukiaikansa (katso seuraava kohta).

Myös tieteellisissä jatko-opinnoissa enimmäistukiajan päättyminen (enintään 70kuukautta tai 1.8.2011 opintonsa aloittaneilla 9 kuukautta) rinnastetaan valmistumiseen.

Jos enimmäistukiaika on päättynyt ja opiskelija sen jälkeen palauttaa vapaaehtoisestitukeaan, hänen ei katsota palautuvan enää tulovalvonnassa opiskelijaksi senkalenterivuoden aikana, jota palautus koskee. Jos hän kuitenkin palautuksen jälkeennostaa opintotukea samoihin korkeakouluopintoihin, myönnettyjä tukikuukausiaedeltävät saman kalenterivuoden kuukaudet ovat opiskeluaikaan kuuluviakuukausia tulovalvonnassa. Mutta jos opiskelijalle myönnetään opintotukea uusiinkorkeakouluopintoihin, opiskelijan opintojen aloittamisajankohta määräytyy samoin kuinyleensä tulovalvonnassa.

Esimerkki

Opiskelijan enimmäistukiaika päättyy huhtikuussa. Tämän jälkeen hänpalauttaa vapaaehtoisesti yhden tukikuukauden. Opiskelijalle myönnetäänpalautettu tukikuukausi saman vuoden lokakuussa, joten kyseisen vuodentammi-lokakuu ovat opiskelukuukausia tulovalvonnassa. Mutta jos palautettukuukausi myönnetään samoihin opintoihin vasta seuraavan vuodenmaaliskuussa, enimmäistukiajan päättymisvuoden tulovalvonnassa tammi-huhtikuu ovat opiskeluaikaan kuuluvia kuukausia ja seuraavan vuodentulovalvonnassa opiskelukuukausia ovat tammi-maaliskuu.

Jos opiskelija käyttää enimmäistukiaikansa loppuun ja valmistuu myöhemmin samanakalenterivuonna, tulovalvonnassa opintojen katsotaan päättyneen jo enimmäistukiajanpäättymiseen. Jos esimerkiksi enimmäistukiaika päättyy huhtikuussa ja opiskelijavalmistuu syyskuussa, opintojen päättymiskuukaudeksi katsotaan tulovalvonnassahuhtikuu.

Yliopisto-opiskelija, joka on 1.8.2011 tai sen jälkeen aloittanutalemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen

Kun opiskelija, joka on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempääkorkeakoulututkintoa, on käyttänyt loppuun alempaan korkeakoulututkintoonmyönnettävän enimmäistukiaikansa, hänen ei katsota tulovalvonnassa päättäneenopintojaan.

Kaksiportaisessa yliopistotuessa tulovalvonnan opiskeluaika päättyy, kun opiskelija

• on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon – tutkinnon suorittamispäivässäotetaan huomioon 18 päivän sääntö

• on käyttänyt loppuun alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon yhteenlasketunlaajuuden mukaisen enimmäistukiajan (esim. 50 tai 55 tukikuukautta 300opintopisteen laajuiset opinnot) tai

• on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon ja on todisteellisesti päättänytopintonsa alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen (katso Alemmankorkeakoulututkinnon suorittaminen).

328


Esimerkki

Opiskelija käyttää alemman korkeakoulututkinnon enimmäistukiaikansaloppuun huhtikuussa 2016.

• Hän suorittaa alemman korkeakoulututkinnon lokakuussa 2016. Hänellemyönnetään opintotuki ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseenmarraskuusta 2016. Koko kalenterivuosi 2016 on opiskeluaikaatulovalvonnassa.

• Hän suorittaa alemman korkeakoulututkinnon lokakuussa 2016. Hänellemyönnetään opintotuki ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseensyyskuusta 2017. Koko kalenterivuosi 2016 ja koko kalenterivuosi 2017ovat opiskeluaikaa tulovalvonnassa.

• Hän suorittaa alemman korkeakoulututkinnon lokakuussa 2016 jatodisteellisesti päättää opintonsa. Jos alempi korkeakoulututkinto onsuoritettu lokakuun 1.-17. päivä, tulovalvonnan opiskeluaika on tammi-syyskuu. Jos tutkinnon suorituspäivä on lokakuun 18. päivä tai senjälkeen, tammi-lokakuu 2016 on opiskeluaikaa tulovalvonnassa.

• Hän suorittaa alemman korkeakoulututkinnon syyskuussa 2016.Hänellä on tämän jälkeen opintosuorituksia tai läsnäoloilmoittautuminenkyseisistä opinnoista (ajalta ennen vuoden 2016 tulovalvonnantoimeenpanoa). Koko kalenterivuosi 2016 on opiskeluaikaatulovalvonnassa.

• Hän suorittaa alemman korkeakoulututkinnon 2017 tai milloin tahansamyöhemmin ja päättää opintonsa (ei ole nostanut opintotukeanäihin opintoihin vuoden 2016 jälkeen). Koko kalenterivuosi 2016 onopiskeluaikaa tulovalvonnassa.

• Hän suorittaa alemman korkeakoulututkinnon marraskuussa 2017.Hänelle myönnetään opintotuki ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittamiseen joulukuusta 2017. Koko kalenterivuosi 2016 ja kokokalenterivuosi 2017 ovat opiskeluaikaa tulovalvonnassa.

• Hän ei suorita alempaa korkeakoulututkintoa. Koko kalenterivuosi 2016on opiskeluaikaa tulovalvonnassa.

• Jos opiskelija milloin tahansa myöhemmin suorittaa alemmankorkeakoulututkinnon ja hänelle sen jälkeen myönnetään opintotukikyseisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen, kokokalenterivuosi, josta lukien opintotukea on jälleen myönnetty, onopiskeluaikaa tulovalvonnassa

Yhdeksän kuukauden pidennys enimmäisaikaanOpiskelijalle, joka on saanut opintotukea yhden korkeakoulututkinnon suorittamiseenvahvistetun enimmäisajan, voidaan myöntää pidennystä tukiaikaan enintään yhdeksäksikuukaudeksi erityisen painavista syistä. Jos pidennys on myönnetty, opinnot katsotaanpäättyneiksi, kun myönnetty pidennysaika (määräaikainen myöntö) on päättynyt taikun opiskelija on tätä ennen valmistunut. Opinnot katsotaan päättyneiksi myönnetynpidennysajan päättymiskuukautena, vaikka opiskelija ei pidennysaikana olisi käyttänytkaikkia hänelle myönnettyjä pidennyskuukausia, vaan hän on perunut tai palauttanuttukikuukausia taikka lakkauttanut tukensa pidennysaikana.

329


Esimerkki

Opiskelijalle on myönnetty pidennys ajalle 1.9.–31.5. Opiskelija lakkauttaaopintotukensa 1.2. Tulovalvonnassa opintojen katsotaan päättyneen kuitenkinvasta 31.5., ellei opiskelija ole valmistunut tätä ennen.

Kuukaudet enimmäistukiajan päättymisestä enimmäistukiajan pidennyksen alkamiseenovat tulovalvonnassa opiskeluaikaan kuulumattomia kuukausia.

Esimerkki

Opiskelija on käyttänyt korkeakoulututkinnon enimmäistukiajan viimeisentukikuukauden huhtikuussa 2018. Hän suorittaa tämän jälkeen kyseiseenkorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, mutta hänelle myönnetäänenimmäistukiajan pidennys vasta syyskuusta 2018 lukien. Vuoden 2018tulovalvonnassa touko-elokuu ovat opiskeluaikaan kuulumattomia kuukausia.

Enimmäistukiajan päättyminen muissa kuinkorkeakouluopinnoissa

Muiden kuin korkeakouluopintojen enimmäistukiajan katsotaan päättyneen, kun jäljelläoleviin tutkinto-opintoihin ei enää voida myöntää opintotukea.

Enimmäistukiajan päättyminen opintotuen tulovalvonnassa muissa kuin tutkinto-opinnoissa on ohjeistettu kohdassa Päätösehdotuksen uudelleenkäsittely – Opintojenpäättäminen

Ammatillinen perustutkinto

180 osaamispisteen tutkinnossa opintotukea voidaan myöntää enintään 4 vuodelle + 12kuukaudelle. Opintotuen tulovalvonnassa enimmäistukiajan katsotaan päättyneen, kuntukea on maksettu 4 vuodelle + 12 kuukaudelle.

Vuoden 2017 ja sitä aikaisempien vuosien tulovalvonnassa enimmäistukiajan katsotaanpäättyneen, kun opiskelija selvittää uudelleenkäsittelypyynnössään, että hänellä olituen viimeisen maksukuukauden jälkeen suorittamatta alle 3 opintoviikkoa tai 4,5osaamispistettä. Jäljellä olevista opinnoista tulee toimittaa oppilaitoksen todistus.

Ammatillisen perustutkinnon osa

Katso ohje etuusohjeen kohdasta Päätösehdotuksen uudelleenkäsittely - Opintojenpäättäminen, Opintojen päättymiskuukausi muissa kuin tutkinto-opinnoissa.

Ammattitutkinto-, erikoisammattitutkinto- tai muu ammatillinen koulutus

Opintotuen tulovalvonnassa enimmäistukiajan katsotaan päättyneen, kunopiskelija selvittää uudelleenkäsittelypyynnössään, että hänellä oli tuen viimeisenmaksukuukauden jälkeen suorittamatta alle 3 opintoviikkoa tai 4,5 osaamispistettä.Jäljellä olevista opinnoista tulee toimittaa oppilaitoksen todistus.

Muun viranomaisen valvoma ammatillinen koulutus

Opintotuen tulovalvonnassa enimmäistukiajan katsotaan päättyneen, kunopiskelija selvittää uudelleenkäsittelypyynnössään, että hänellä oli tuen viimeisenmaksukuukauden jälkeen suorittamatta alle 3 opintoviikkoa tai 4,5 osaamispistettä.Jäljellä olevista opinnoista tulee toimittaa oppilaitoksen todistus.

330

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohje/Opiskelijat/Opintotuki/c522d241-f217-4047-b96f-61fd62d59c1a?publishid=076e0cc2-e601-4a76-9d93-0ffb5988b970

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohje/Opiskelijat/Opintotuki/c522d241-f217-4047-b96f-61fd62d59c1a?publishid=076e0cc2-e601-4a76-9d93-0ffb5988b970


Lukiokoulutus

Lukio-opinnoissa opintotuki myönnetään aluksi 3. opiskeluvuoden loppuun.Opintotukea voidaan myöntää 3. vuoden jälkeen, jos opinnot ovat edelleen päätoimisia.Opintoja tulee olla vähintään 10 kurssia tai 2 yo-koetta / lukukausi. Opintotuentulovalvonnassa enimmäistukiajan katsotaan päättyneen, kun opiskelija selvittääuudelleenkäsittelypyynnössään, että opintoja oli suorittamatta alle 10 kurssia javähemmän kuin 2 yo-koetta. Jäljellä olevista opinnoista tulee toimittaa oppilaitoksentodistus.

1.14.2.1.6 Tulojen kohdistaminen opintonsaaloittaneilla ja päättäneillä

Kun opintonsa aloittanut tai päättänyt opiskelija on saanut opintotuen tulovalvonnassatakaisinperinnän päätösehdotuksen, hän voi uudelleenkäsittelypyynnössä selvittääopiskeluajan ulkopuolisena aikana saamansa tulot. Tulojen kohdistamisessanoudatetaan seuraavia periaatteita.

Veronalaiset ansiotulotPalkat, palkkiot, etuudet, korvaukset ja muut niihin verrattavat veronalaiset ansiotulotkohdennetaan niiden saantiajankohtaan, ts. ajankohtaan, jolloin ne on maksettu jaovat henkilön käytettävissä. Oleellista ei ole, milloin työ on tehty tai miltä ajalta tuloon ansaittu. Jos opiskelija ei selvitä tulojen maksupäivää, niiden katsotaan olevanopiskeluajan tuloja.

Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulotElinkeinotoiminnan ja maatalouden ansio- ja pääomatulot kohdistetaankalenterivuodelle jakamalla ne 12:lla keskimääräiseksi kuukausituloksi. Joselinkeinotoiminta on aloitettu vasta opintojen päättymisen jälkeen tai lopetettu ennenopintojen alkua tai opiskelija muulla tavoin osoittaa, että elinkeinotoiminnan tulotkohdistuvat muuhun kuin opiskeluaikaan, tuloja ei jaeta 12:lla, vaan ne kohdistetaansiihen aikaan, jolloin toimintaa on harjoitettu.

Veronalaiset pääomatulotMuut veronalaiset pääomatulot kohdistetaan niiden saantiajankohdan mukaan, jossaantiajankohta on selvitettävissä. Jos pääomatulot eivät ole kohdennettavissa tiettyynsaantiajankohtaan, ne kohdistetaan kalenterivuodelle jakamalla ne 12:lla.

Luovutusvoitto tai myyntitulo katsotaan sen verovuoden ja kuukauden tuloksi, jonkaaikana kauppa tai vaihto tai muu luovutus on tapahtunut (so. kaupantekopäivä). Voittoon luovutusvuoden tuloa, vaikka kauppahintaa ei olisi vielä maksettu. Tästä on kuitenkinpoikkeuksia; puun pystykaupoissa myyntitulo kohdistetaan sen saantiajankohtaan (so.maksupäivä).

Verotuksessa vahvistettu veronalainen osinkotulo on sen verovuoden tuloa, jonkaaikana se on yhtiökokouksen päätöksen mukaan ollut nostettavissa. Jos osingonnostettavissaolosta ei ole yhtiökokouksessa erikseen päätetty, osingon katsotaanolevan nostettavissa samana päivänä kuin yhtiökokous on pidetty. Liikkeenharjoittajienverotuksessa sovelletaan kuitenkin suoritusperiaatetta, jonka mukaan osinko on sen

331


verovuoden tuloa, jonka aikana osingonjakopäätös on tehty. Sillä ei ole merkitystä,milloin osinko on ollut nostettavissa.

Kun on kyse pörssiyhtiön maksamasta osingosta, osinkotulo kohdistetaan maksupäivänmukaan. Tarvittavat osinkotiedot löytyvät esimerkiksi osinkokalenterista (käytäMaksu-sarakkeen mukaista maksupäivää). Osinkotulon kohdistumista selvitettäessäon huomattava, että opiskelijan esittämissä maksutositteissa (esim. tiliote)osinkotuloon sisältyy sekä veronalainen että verovapaa osuus. Lue lisää osinkotulojenhuomioimisesta.

Jos opiskelija ei selvitä tulojen saantiajankohtaa tai luovutusvoitoissakaupantekopäivää, tulon katsotaan olevan opiskeluajan tuloa.

Vuokratulo

Vuokratulo jaetaan opiskeluajalle ja muulle ajalle yleensä niin, että koko vuodenvuokratulon yhteismäärä jaetaan kuukausituloksi jakamalla se 12:lla. Vuokratulovoidaan kohdistaa muulla tavoin opiskelijan pyynnöstä silloin, kun vuokratulon määrä onvaihdellut kuukausittain.

Asian selvittämistä vaikeuttaa se, että tulovalvonnassa huomioitavasta vuokratulostaon vähennetty vuokranantajan maksamat asunnon menot ja maksut. Koskavuokranantajan on pitänyt selvittää nämä asiat Verohallinnolle, voit pyytää opiskelijaltakyseisen verotusta varten tehdyn selvityksen. Voit myös tehdä arviolaskelmankäyttämällä vuokrasopimusten ja maksukuittien mukaisia bruttovuokria. Laskeniiden avulla, mikä on bruttovuokrien osuus opiskeluajalla ja muulla ajalla ja jaaverotustiedoissa oleva nettovuokrien määrä opiskeluajalle ja muulle ajalle samoillaprosenttiosuuksilla.

ApurahatMyös apurahat kohdistetaan niiden maksuajankohdan mukaan (vuodesta 2008 alkaen).Jos opiskelija selvittää uudelleenkäsittelypyynnössään, että apuraha on saatu ennenopintojen alkua tai opintojen päättymisen jälkeen, apuraha huomioidaan opiskeluajanulkopuolisena tulona.

Jos opiskelija on ennen tulovalvontaa selvittänyt, että hän on saanut vuonna2018 tai aiemmin maksetun apurahansa ennen opintojen aloituskuukautta taivalmistumiskuukauden jälkeen, tuloseurantatuloihin on voitu rekisteröidä apurahanmääräksi 'nolla'. Tällöin apurahaa ei ole otettu huomioon tulovalvonnassa, eikä sitähuomioida myöskään uudelleenkäsittelyssä. Mutta jos apurahan määrä on rekisteröitytuloseurantatuloihin tai apurahan määränä käytetään Verohallinnon tiedoissaolevaa apurahaa, opiskelija voi uudelleenkäsittelypyynnössään selvittää apurahanmaksuajankohdan ja se huomioidaan selvityksen mukaan opiskeluajan tai opiskeluajanulkopuolisena tulona samoin kuin muutkin tulovalvonnassa huomioon otetut tulot.

Verovapaat apurahat ja stipendit eivät ole tuloa opintotuen tulovalvonnassa, kunapuraha on maksettu vuoden 2019 aikana tai sen jälkeen.

1.14.2.1.7 Verotuksen oikaisupyyntö ja opintotuentulovalvonnan uudelleenkäsittelypyyntö

Verotuksen oikaisupyyntö vuodesta 2018 lukien

332

https://www.is.fi/taloussanomat/osinkokalenteri/


Asiakkaan ei tarvitse toimittaa verotuksen oikaisupäätöstä Kelaan, koska Kelasaa ajantasaiset verotuksen tiedot verotustietojen kyselystä verovuodesta 2018lukien. Verotustietojen kyselyssä verotustiedoilla on 4 eri tilaa: Kesken, Vahvistettu,Oikaisuvaatimus vireillä ja Oikaisuvaatimus vahvistettu.

Jos asiakas ilmoittaa, että hän on hakenut muutosta verotukseensa Verohallinnolta,toimi seuraavasti:

• Tee verotuksen tietopyyntö.• Jos verotustietojen tilana on Oikaisuvaatimus vahvistettu, anna tulovalvonnasta

uusi päätös oikaistujen verotustietojen perusteella.• Jos verotustietojen tilana on Vahvistettu tai Oikaisuvaatimus vireillä,

uudelleenkäsittelypyyntöä ei jätetä odottamaan, vaan tulovalvonta-asiaratkaistaan. Siirrä takaisinperinnän eräpäivä esimerkiksi 6 kuukauden päähän.Lisää takaisinperintäpäätökseen fraasi OTPAJ. Fraasissa kerrotaan, ettätakaisinperintäpäätös voidaan käsitellä uudelleen ja oikaista sen jälkeen, kunasiakas on saanut päätöksen verotuksen oikaisusta. Asiakkaan ei tarvitse toimittaaverotuksen oikaisupäätöstä, riittää että hän ilmoittaa Kelaan, että oikaisupäätöson annettu. Fraasissa kerrotaan myös, että takaisinperintäpäätöksessä olevaaeräpäivää voidaan asiakkaan pyynnöstä siirtää myöhemmäksi.

• Kun asiakas ilmoittaa, että Verohallinto on antanut oikaisupäätöksen, teeverotuksen tietopyyntö. Tietopyyntöä ei tarvitse tehdä, jos verotustietojen tilana onjo Oikaisuvaatimus vahvistettu.

• Käsittele asiakkaan ilmoitus opintotuen takaisinperintäpäätöksen oikaisupyyntönä.

Verotuksen oikaisupyyntö vuoden 2017 ja sitä aikaisempien vuosien verotukseen

Jos verotuksen oikaisu koskee vuotta 2017 tai sitä aikaisempia vuosia, asiakkaantulee toimittaa verotuksen oikaisupäätös Kelaan. Kun asiakas lähettää verotuksenoikaisupäätöksen Kelaan, toimi seuraavasti:

• Pyydä Kelan Maksujenhallintaryhmää korjaamaan asiakkaan verotustiedot. LuoToimeksianto-työ työjonoon Maksujenhallintaryhmä/Työtulo- ja verotustiedot.

• Siirrä Uudelleenkäsittely-työ odottamaan Toimeksianto-työn valmistumista.• Kun Maksujenhallintaryhmä on korjannut asiakkaan verotustiedot, anna

tulovalvonnan oikaisupäätös.

1.14.3 Opintotuen periminen estävästä etuudestaregressinä

Regressiperintätilanne syntyy silloin, kun opintotuensaajalle myönnetään opintotuensaamisen estävä etuus ja samalle ajalle on jo maksettu opintotukea. Tällöinliikaa maksettu opintotuki saadaan periä takautuvasti myönnettävästä etuudestamaksuvaatimuksen perusteella (OTL 65/1994 28 § 1 mom.). Regressiperintäänei tarvita hakijan suostumusta ja sitä voidaan soveltaa kaikkiin OTL 6 §:ssämainittuihin etuuksiin. Sen jälkeen, kun regressiperintänä saadaan takaisin aiemminmaksettu opintoraha (ja asumislisä), korkeakouluopiskelijan opintotukikuukausi(opintotukikuukaudet) palautetaan uudelleen käytettäväksi.

Liikaa maksettua opintotukea voidaan periä takaisin sekä Kelan maksamasta ettäulkopuolisen laitoksen maksamasta opintotuen estävästä etuudesta. Opintotuenperimiseksi takautuvasti maksettavasta etuudesta opintotuen vastuuyksikön onilmoitettava maksuvaatimuksensa etuuden myöntäjälle vähintään kaksi viikkoa ennenmaksupäivää.

333


Jos opintotuen liikamaksua ei saada kokonaan perittyä takautuvasti myönnettävästäestävästä etuudesta regressiperinnän kautta, peritään jäljelle jäänyt osuus opiskelijaltanormaalia takaisinperintämenettelyä noudattaen. Liikaa maksetun etuudentakaisinperinnästä annetaan tällöin takaisinperintäpäätös.

Kelan myöntämä estävä etuusJos estävän etuuden käsittelyn yhteydessä saadaan tieto aiemmin myönnetystäopintotuesta, käsittelijä ottaa yhteyttä ennen myöntöratkaisun tekemistä opintotuenvastuuyksikköön ja ilmoittaa tulevasta estävän etuuden myönnöstä. Saatuaantiedon estävän etuuden myöntämisestä, opintotuen käsittelijän tulee huolehtiamaksuvaatimuksen tekemisestä.

Ulkopuolisen laitoksen maksama estävä etuusOpintotuen käsittelijä voi saada tiedon ulkopuolisen laitoksen myöntämästä estävästäetuudesta esimerkiksi

• Oiwa/Tarkistettava asia -työ (regressillä periminen saattaa olla liian myöhäistä)• Hakija itse tai maksava laitos esim. Työllisyysrahasto ilmoittaa.

Jos henkilölle on maksettu opintotukea samalta ajalta, mille estävä etuus saattaatulla myönnettäväksi, käsittelijä lähettää estävän etuuden myöntävälle laitokselleasiakaskirjeen OTV11, jolla ilmoitetaan opintotuen maksamisesta ja regressiperinnänmahdollisuudesta sekä pyydetään laitosta ilmoittamaan etuuden myöntämisestä.Kirjeen mukana lähetetään myös vastauslomake.

Jos muu laitos myöntää etuuden opintotuen kanssa samalle ajalle, laitokselleilmoitetaan liikaa maksetun opintotuen perimisestä perimisilmoituksella (OTG06).

Regressiperinnän menettelyistä tarkemmin Tekniset ohjeet.

1.15 Päätöksen oikaisu ja poistaminenKaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen.

1.15.1 Uusi selvitys valitusajan jälkeenOhjeistus keväästä 2017 alkaen

Kelan velvollisuus tutkia asia uudelleen uuden selvityksen johdosta mahdollistaeduksioikaisua silmällä pitäen koskee kaikkia lainvoimaisia päätöksiä. Jos hakemuson hylätty tai jätetty tutkimatta sen vuoksi, että hakija ei ole pyynnöstä huolimattatoimittanut tarvittavia selvityksiä annetussa määräajassa tai valitusaikana, oikaistaanpäätös asiakkaan eduksi, jos asiakas myöhemmin toimittaa tarvittavat selvitykset. Etuusmyönnetään alkuperäisestä hakuajankohdasta lukien. Ks. tarkemmin menettelyohje.

Edellytyksenä asian uudelleen tutkimiselle on, että asiakas on hakenut etuutta taietuuden osaa. Asiaa ei voi tutkia uudelleen, jos sitä ei ole alun perinkään tutkittu. Josasiakas esittää täysin uuden vaatimuksen, se otetaan huomioon hakuajan puitteissa.

334


Jos opintotuki on myönnetty haetun mukaisesti, päätöstä ei oikaista opiskelijalle eduksi,jos opiskelija ilmoittaa päätöksen tultua lainvoimaiseksi, että hän on ilmoittanut tiedothakemuksessa virheellisesti.

Esimerkki

Opiskelija on syksyllä 2014 hakemuksessa ilmoittanut asuvansa vanhempienluona ja opintotuki myönnetty vanhemman luona asuvan suuruisena.Opiskelija vaatii huhtikuussa 2017, että opintotukipäätös pitää oikaista, koskahän on koko opiskeluajan asunut oppilaitoksen asuntolassa. Opintotuki onratkaistu hakemuksessa ilmoitettujen tietojen perusteella, joten päätöstä eioikaista.

Jos opiskelija on hakemuksessa ilmoittanut, että hän ei vielä tiedä tuen myöntämisenperustetta tietystä ajankohdasta alkaen ja opintotuki on tästä syystä ratkaistu"oletuksen" perusteella, päätös voidaan oikaista, jos oletus on ollut virheellinen.

Esimerkki

Opiskelija ilmoittaa syksyllä 2017 hakemuksessa, että hän ei tiedä, missähän asuu ulkomaan opiskelijavaihdon jälkeen 1.1.2018 alkaen. Opintotukimyönnetään vanhemman luona asuvan suuruisena vaihdon jälkeiselleajalle, koska vanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla. Opiskelija huomaamaaliskuussa 2018, että hän on saanut vanhemman luona asuvan suuruistaopintotukea, vaikka hän on asunut itsenäisesti 1.1.2018 alkaen. Opintotukivoidaan opiskelijan pyynnöstä oikaista 1.1.2018 alkaen itsenäisesti asuvansuuruiseksi.

Esimerkki

Opiskelija hakee opintotukea heti kesäkuussa 2017, kun hän onvastaanottanut opiskelupaikan. Hän ilmoittaa asuvansa muualla kuinvanhemman luona, mutta osoitetietojen mukaan hän asuu edelleenvanhempien luona. Opiskelija kertoo, että hän ei vielä tiedä varmuudella,missä asuu, joten opintotuki myönnetään vanhemman luona asuvansuuruisena 1.8.2017 alkaen, koska vanhemmat asuvat samallapaikkakunnalla. Opiskelija huomaa lokakuussa 2017, että hän on saanutvanhemman luona asuvan suuruista opintotukea, vaikka hän on asunutitsenäisesti opintojen alusta alkaen. Opintotuki voidaan opiskelijan pyynnöstäoikaista 1.8.2017 alkaen itsenäisesti asuvan suuruiseksi.

Opintotuki joudutaan lakkauttamaan, jos opiskelijan olosuhteissa on tapahtunuttukioikeuteen mahdollisesti vaikuttava muutos eikä opiskelija vastaa selvityspyyntöön.Jos opiskelija tällaisessa tilanteessa toimittaa uutta selvitystä, lakkautuspäätösoikaistaan.

Esimerkki

Oppilaitokselta on 30.1.2017 tullut valvontailmoitus, että opiskelija onvaihtanut toiselle opintolinjalle 11.1.2017 alkaen. Opiskelija ei toimita uuttahakemusta uudelle opintolinjalle, joten opintotuki lakkautetaan 1.1.2017alkaen. Opiskelija hakee opintotukea 1.1.2017 alkaen uudella hakemuksellahuhtikuussa 2017. Opintotuen lakkautuspäätös voidaan oikaista, koskaopiskelija on opiskellut koko ajan.

335


Aiempi ohjeistusJos hakemus on hylätty tai tuki lakkautettu sen vuoksi, että hakija ei ole pyynnöstähuolimatta toimittanut tarvittavia selvityksiä annetussa määräajassa, hylkäys- tailakkautuspäätös voidaan oikaista, jos selvitykset tulevat valitusaikana. Jos selvityksettulevat valitusajan jälkeen, ei hylkäys- tai lakkautuspäätöstä pääsääntöisesti oikaista.Etuus voidaan myöntää myöhässä toimitettujen selvitysten perusteella hakuajanmukaisesti.

Jos opiskelijalle aiheutuu liikamaksua, joka myöhemmin saadun selvityksen perusteellaosoittautuu aiheettomaksi, opintotuki oikaistaan aiheettoman liikamaksun osaltaopiskelijalle eduksi siltä osin kuin tukeen on ollut oikeus. Tuki voidaan palauttaamaksuun enintään sen suuruisena kuin se oli alun perin maksussa. Lisäsuoritusta eimyönnetä takautuen.

Esimerkki

Oppilaitokselta on tullut valvontailmoitus, että ammatillisen oppilaitoksenopiskelija on keskeyttänyt opinnot 10.9.2014. Valvontailmoituksessa on tästämyös opiskelijan oma vahvistus ja allekirjoitus, joten opintotuki lakkautetaanvalvontailmoituksen perusteella 1.9.2014 alkaen. Lakkautuspäätös tehdään19.9.2014. Liikamaksua syntyy syyskuulta (opintoraha 249,21 + asumislisä201,60 = 450,81 euroa). Opiskelija toimittaa uusiin opintoihin uudenhakemuksen 19.11.2014 eli valitusajan jälkeen. Hän on aloittanut opinnottoisessa oppilaitoksessa 11.9.2014 ja hänellä olisi ollut syyskuulta oikeussamansuuruiseen tukeen kuin mistä on aiheutunut liikamaksua. Opintotukivoidaan oikaista syyskuulta takaisin maksuun, jolloin syyskuun liikamaksupoistuu (ja myös takaisinperintäpäätös kumoutuu). Lokakuulle ei myönnetäopintotukea, koska uusi hakemus on saapunut vasta 19.11.2014. Opintotukivoidaan myöntää uusiin opintoihin 1.11.2014 alkaen.

Oikaisuvaatimus lainvoimaiseen päätökseenJos opiskelija toimittaa puuttuneita selvityksiä päätöksen tultua lainvoimaiseksija vaatii päätöksen oikaisemista alusta saakka, asia käsitellään lainvoimaisenpäätöksen oikaisuvaatimuksena. Jos päätös tulisi muuttaa eduksi, se oikaistaan. Josoikaisuvaatimus ei johda päätöksen muuttamiseen, oikaisuvaatimus hylätään. Josvaatimus ei sisällä uutta selvitystä, annetaan päätös asian tutkimatta jättämisestä.Valitse erityisperusteista oikea syykoodi.

Joissain tilanteissa opiskelija ei voi edes osoittaa tietyn edellytyksen täyttymistä muutoinkuin jälkikäteen. Tällainen tilanne on esimerkiksi EU-työntekijän työsuhteelta edellytettyvähintään 4 kuukauden kesto. Jos keikkaluontoisesti tai satunnaisesti työskentelevänhenkilön lyhyet työsuhteet seuraavat toisiaan siten, että vähintään 4 kuukauden,eteenpäin ulottuvaa työskentelyaikaa ei voida opintotukea haettaessa todentaa,opintotukihakemus voidaan hylätä. Opiskelija voi pyytää päätöksen oikaisemistajälkeenpäin, vaikka hylkäävä päätös olisi jo tullut lainvoimaiseksi. Edellytystentäyttyessä hylkäävä päätös voidaan oikaista.

1.15.2 Opintotukipäätöksen oikaiseminen vahingoksi

336


Opintotukipäätösten oikaisemiseen liittyviä erityisasioitaOpintotuen muutoksenhakulautakunta on linjannut, että opiskelijan tekemäkirjallinen opintotuen lakkautuspyyntö voidaan rinnastaa suostumukseksi päätöksenoikaisemiseen, jos lakkautuspyyntö on tehty oikeasta päivämäärästä alkaen. Ilmoitus,jolla opiskelija pelkästään kertoo keskeyttäneensä opinnot tietystä päivästä alkaen, eiole riittävä.

Esimerkki

Opiskelijalle on myönnetty opintotuki 1.9.2015 alkaen. Opiskelija on tehnytkirjallisen pyynnön, että opintotuki lakkautetaan 1.9.2015 alkaen, koska hänei olekaan aloittanut kyseisiä opintoja. Opintotuki voidaan lakkauttaa ilmanerillistä suostumusta, koska lakkautuspyyntöä voidaan pitää suostumuksenapäätöksen oikaisemiseen.

Opintotuen muutoksenhakulautakunta on linjannut, että opiskelijalle ei voidasamanaikaisesti lähettää kuulemista ja suostumuspyyntöä päätöksen oikaisemiseen.Jos Kela on saanut muulta taholta tiedon, jonka perusteella opintotuki olisi lakkautettavatai sen määrää olisi pienennettävä, opiskelijaa pitää ensin kuulla. Vasta kuulemisenjälkeen voidaan pyytää opiskelijan suostumus päätöksen oikaisemiseen, jos se onedelleen kuulemisen jälkeen tarpeellista.

Esimerkki

Opiskelijalle on myönnetty opintotuki 1.8.2015 alkaen. Oppilaitokseltatulee valvontailmoitus, jonka mukaan opiskelija on keskeyttänyt opintonsa15.8.2015. Opiskelijaa pitää ensin kuulla opintojen keskeytymisestä(puhelimitse tai kirjallisesti kirje OTI05). Vasta tämän jälkeen opiskelijaltapyydetään suostumus päätöksen oikaisemiseen (kirje OTS10 tai OTS18).

Poistohakemusten liitteetJos opiskelija ei anna suostumusta päätöksen oikaisemiseen, opintotuenmuutoksenhakulautakunnalta haetaan päätöksen poistamista. Poistohakemuksenperusteesta pitää aina olla kirjallinen todiste, esimerkiksi kuvaruutukopioväestötietojärjestelmän asukastiedoista tai estävästä etuudesta. Jos oppilaitokselta onsaatu puhelimitse tieto opintojen keskeytymisestä, poistohakemusta varten tarvitaanvielä oppilaitokselta kirjallinen vahvistus opintojen keskeytymisestä.

Poistohakemuksen liitteenä pitää myös olla aina edeltävä päätös tai tarpeen mukaanuseampia aiempia päätöksiä, jos poistettava päätös on tarkistuspäätös. Sen sijaanmuutoksenhakulautakunnalle ei tarvitse lähettää tiedoksi väliaikaista päätöstä, vaikkasellainen olisi tehty poistohakemuksen yhteydessä.

Millaista opintotukipäätöstä ei saa oikaista ilman suostumustaPäätöstä ei saa oikaista vahingoksi ilman asiakkaan suostumusta, jos päätöksellä onmyönnetty etuus tai etuuden osa tai muutettu etuuden määrää. Näin riippumatta siitä,onko kyseessä käsittelijän antama päätös vai eräajopäätös (esim. veroseurantaeräajo).Jos suostumusta ei saada, muutoksenhakulautakunnalta haetaan päätöksenpoistamista.

337


Esimerkki

Opiskelijalle on myönnetty vanhemman luona asuvan suuruinen opintoraha1.8.2015. Opiskelija on muuttanut oppilaitoksen asuntolaan 1.11.2015,josta alkaen opintoraha on tarkistettu itsenäisesti asuvan suuruiseksi.Opiskelija keskeyttää opinnot 1.11.2015. Opintotukea ei saa lakkauttaatarkistusajankohdasta ilman suostumusta.

Esimerkki

Opiskelijalle on myönnetty opintotuki 1.1.2015 alkaen. Samalla päätökselläopintotuki on tarkistettu 1.10.2015 alkaen sillä perusteella, että opiskelijatäyttää 18 vuotta. Opiskelija keskeyttää opintonsa syyslukukauden 2015alussa. Opintotukea ei saa lakkauttaa ilman suostumusta.

Vaikka etuuden määrä ei olisi päätöksellä muuttunut, mutta etuudenmääräytymisperusteet ovat muuttuneet, päätöstä ei saa oikaista ilman asiakkaansuostumusta.

Esimerkki

Opiskelijalle on myönnetty opintotuki 1.8.2015. Opiskelija on muuttanutuuteen vuokra-asuntoon 1.12.2015 josta alkaen asumislisä on tarkistettu.Asumislisän määrä ei ole tarkistuksessa muuttunut. Opiskelija keskeyttääopinnot 1.12.2015. Opintotukea ei saa lakkauttaa tarkistusajankohdasta ilmansuostumusta.

Päätöstä, jolla opintolinjan tukiaikaa on pidennetty, ei saa oikaista ilman asiakkaansuostumusta.

Esimerkki

Opintolinjan tukiaika on aiemmin alkanut 1.9. Opinnot alkavat elokuussa 2015siten, että tukiaika alkaakin jo 1.8.2015. Kaikille linjan opiskelijoille on annettupäätös tukiajan pitenemisestä. Yksi opiskelija ei jatkakaan opintojaan syksyllä2015. Opintotukea ei saa lakkauttaa ilman suostumusta.

Päätöstä, jolla opintotuki on myönnetty liian pitkälle ajalle, ei saa oikaista ilmanasiakkaan suostumusta.

Esimerkki

Opiskelija on aloittanut ensimmäiset 300 opintopisteen laajuisetkorkeakouluopintonsa 1.8.2017 tai sen jälkeen. Opintotuki on virheellisestimyönnetty väärälle linjatiedolle, jonka perusteella tukikuukausia on myönnetty50. Tukikuukausia olisi saanut myöntää vain 48. Opintotukipäätöstä ei saaoikaista ilman suostumusta.

Huomautus

Jos huomaamme Kelassa, että opintotuki on myönnettyvirheellisesti opintolainahyvityslinjalla, kun se olisi pitänytmyöntää opintolainavähennyslinjalla (tai päinvastoin), päätöstäei Kela-aloitteellisesti oikaista. Opintotuki maksetaan alun perinannetun päätöksen mukaisesti ja opiskelija voi saada hänelleannetun informaation mukaisesti opintolainahyvityksen (tai

338


opintolainavähennyksen). Linjaratkaisua ei muuteta, vaikkaopiskelija hakisi tukea uusiin korkeakouluopintoihin.

Jos opiskelija itse ottaa asian esille, selvitä hänelle, mitä päätöksenoikaisemisesta seuraa: opintorahaa on maksettu väärän suuruisenajopa 3 lukuvuoden ajalta, tukikuukausien määrä muuttuu ja hyvitysvaihtuu vähennykseksi tai päinvastoin (etuuteen oikeuttavatutkinnon suorittamisaika muuttuu vastaavasti). Jos opiskelija tämänjälkeenkin haluaa, että virheellinen päätös oikaistaan, se tehdään.

Kysy tarvittaessa neuvoa lakiyksikön opintotukiryhmästä.

Millaisen opintotukipäätöksen saa oikaista ilman suostumustaPäätös, jolla on myönnetty vain opintolainan valtiontakaus, voidaan oikaista ilmansuostumusta.

Esimerkki

Opiskelijalle on myönnetty opintoraha ja asumislisä 1.8.2015 alkaen.Lainatakaus on myönnetty vasta 1.10.2015 alkaen. Opiskelija keskeyttääopinnot 1.10.2015. Opintotuen saa lakkauttaa ilman suostumusta.

Päätöstä, jolla opintorahan määrää on tarkistettu indeksikorotuksen vuoksi, voidaanoikaista ilman suostumusta. Päätöstä, jolla opintolinjan tukiaikaa on lyhennetty, voidaanoikaista ilman suostumusta.

Esimerkki

Opintolinjan tukiaika on aiemmin alkanut 1.8. Opinnot alkavat elokuussa 2015siten, että tukiaika alkaakin vasta 1.9.2015. Kaikille linjan opiskelijoille onannettu päätös tukiajan lyhenemisestä. Yksi opiskelija ei jatkakaan opintojaansyksyllä 2015. Opintotuen voi lakkauttaa ilman suostumusta.

Päätöstä, jolla on hylätty tai lakkautettu koko tuki tai tuen osa, voidaan oikaista ilmansuostumusta.

Esimerkki

Opintotuki on lakkautettu opiskelijan pyynnöstä 1.4.2015. Oppilaitokselta onmyöhemmin saatu tieto, että opiskelijan viimeinen koulussaolopäivä on ollutjo 5.2.2015. Opintotuen voi lakkauttaa 1.2.2015 alkaen ilman suostumusta.Muista kuitenkin kuuleminen.

Päätöstä, jolla tuki jatkuu esim. määräaikaisen tarkistuksen jälkeisellä ajalla aiemmillaperusteilla ja aiemmilla määrillä, voidaan oikaista ilman suostumusta.

Esimerkki

Opiskelijalle on myönnetty itsenäisesti asuvan suuruinen opintorahasekä asumislisä vuokra-asuntoon 1.8.2015. Opiskelija lähtee ulkomaanvaihtoon 1.1.-31.3.2016. Opintotuki tarkistetaan ulkomaan vaihto-opintojenajalle. Vaihto-opintojen jälkeen tuen maksaminen jatkuu aiemmillaperusteilla. Ulkomaan vaihto-opintojen jälkeen opiskelija muuttaakinvanhemman luo asumaan. Opintotuki voidaan tarkistaa 1.4.2016 alkaenilman suostumusta, koska kyseisestä ajankohdasta ei ole annettu päätöstä,

339


jolla tuen määrä tai määräytymisperusteet olisivat muuttuneet. Näin siitähuolimatta, että ulkomaan vaihto-opintojen ajalle tehdyssä päätöksessänäkyy, että tuen määrä ja määräytymisperusteet muuttuvat 1.4.2016 alkaen.Opintotuen muutoksenhakulautakunta on tulkinnut, että ulkomaan vaihto-opintojen ajalle annetulla päätöksellä on muutettu ainoastaan tuen määrää jamääräytymisperusteita kyseisen jakson ajalle, ei sen jälkeiselle ajalle.

Esimerkki

Opiskelija on perunut opintotukea ajalle 1.1.-31.3. Opiskelija on saanutopintotukipäätöksen, jossa näkyy, että opintotuki jatkuu aiemman päätöksenmukaisena 1.4. alkaen. Opiskelija keskeyttää opintonsa 1.2. Opintotukivoidaan lakkauttaa 1.2. alkaen ilman suostumusta.

Päätöstä, jolla on ”evätty” (=pienennetty) aiemmin myönnettyä etuutta suoraanlainmuutoksesta johtuen, voidaan oikaista ilman suostumusta.

Esimerkki

Korkeakouluopiskelijan opintotuki on tarkistettu 22.5.2017 annetullapäätöksellä 1.9.2017 alkaen 250,28 e/kk suuruiseksi (aiempi määrä 336,76e/kk). Tuen määrän pienentyminen on johtunut lainmuutoksesta. Opintotukiolisi lakkautettava 1.9.2017 alkaen, koska opiskelija on ilmoittautunutpoissaolevaksi lukuvuodelle 2017-2018. Lakkautuksen voi tehdä ilmansuostumusta päätöksen oikaisemiseksi.

Takautuva estävä etuus tai opiskelija ei lainkaan aloittanutopintojaan

Päätöksen voi oikaista ilman suostumusta, jos opintotuen saajalle on päätöksenantamisen jälkeen takautuvasti myönnetty 6 §:ssä tarkoitettu opintotuen myöntämisenestävä etuus (OTL 30 b §). Huomaa, että tällä tarkoitetaan sanamuodon mukaisestivain etuuksia. Jos oikeus opintotukeen päättyy muussa OTL 6 §:ssä mainitussatilanteessa, opiskelijalta pitää tarvittaessa pyytää suostumus päätöksen oikaisemiseen.

Esimerkki

Opintotuki on tarkistettu 1.2.2020 alkaen, koska opiskelija on muuttanut poisvanhemman luota. Opiskelija on aloittanut 5.2.2020 oppisopimuskoulutuksen,joten opintotukeen ei ole oikeutta 1.2.2020 alkaen. Opiskelijaa kuullaanoppisopimuksesta. Sen jälkeen opiskelijalta pyydetään suostumus päätöksenoikaisemiseen.

Päätöksen voi oikaista ilman suostumusta, jos opiskelija ei ole lainkaan aloittanutopintojaan oppilaitoksessa (OTL 30 c §). Tämä tarkoittaa vain tilannetta, jossaopintoja ei ole harjoitettu yhdenkään päivän ajan. Korkeakouluopinnoissa tarkoittaaesimerkiksi tilanteita, joissa oppilaitokseen valittu ei ota opiskelupaikkaa vastaan,luopuu opiskeluoikeudestaan tai ei ilmoittaudu läsnä olevaksi.

Huomautus

Sääntöä voidaan soveltaa myös tilanteisiin, joissa opintotuki on huoltajantekemän hakemuksen perusteella myönnetty virheellisesti huoltajalleitselleen. Huoltaja ei ole aloittanut opintoja, joihin hän on hakenut opintotukea,joten päätöksen voi oikaista ilman suostumusta.

340


Kun koulutus on KOSKI-tietovarannossa ja opiskelija ei lainkaan aloita opintojaan,opiskeluoikeuden tieto mitätöidään. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskeluoikeudesta eijää mitään tietoa KOSKI-tietovarantoon, ei edes versiohistoriaan. Jos opiskelijalle onmyönnetty opintotuki ja jälkeenpäin saadaan tieto, että KOSKI-tietovarannossa ei olelainkaan kyseistä opiskeluoikeutta, voidaan lähteä siitä oletuksesta, että opiskelija ei olelainkaan aloittanut opintojaan. Oppilaitokselta ei tarvitse pyytää tarkempia selvityksiä.Opiskelijaa kuullaan (kirje OTI23). Opintotuki voidaan oikaista ilman suostumusta. Josopiskelija hakee päätökseen muutosta, oppilaitokselta pyydetään tässä vaiheessakirjalliset selvitykset, siitä, että opiskelija ei ole aloittanut opintojaan lainkaan.

Käytä kummassakin edellämainitussa tilanteessa päätöstekstiä OTO22.

Suostumusmenettely, vaikka muutos ei vaikuta aiemmanpäätöksen alkamisajankohdasta

Opintotukipäätöstä ei saa tehdä ilman suostumusta, jos päätöstä ollaan tekemässäaiemmasta ajankohdasta kuin jolloin myöntö- tai tarkistuspäätös on tehty. Näin siitähuolimatta, että muutos ei vaikuta aiemman päätöksen alkamisajankohdasta alkaen.

Esimerkki

Toisen asteen opiskelijalle on myönnetty opintotuki 1.8.2015 alkaen.Myöntöpäätös on tehty 6.10.2015. Opiskelija keskeyttää opinnot 10.10.2015,joten opintotuki pitää lakkauttaa 1.10.2015 alkaen. Lakkautusta ei saa tehdäilman suostumusta, koska lakkautusajankohta (1.10.) on aikaisempi kuinpäivä, jolloin opintotuen myöntöpäätös tehtiin (6.10.).

Sen sijaan opintotukipäätös voidaan tehdä ilman suostumusta, vaikka päätöshetkelläolisi pitänyt olla tiedossa olosuhdemuutos, joka aiheuttaa tukeen lakkautus- taitarkistustarpeen.

Esimerkki

Opiskelijalle on myönnetty opintotuki 1.9.2015 alkaen. Myöntöpäätös ontehty 24.9.2015. Myöhemmin käy ilmi, että opiskelija on muuttanut asumaanvanhempansa luo 20.9.2015. Opintotuki voidaan tarkistaa vanhemman luonaasuvan suuruiseksi 1.10.2015 alkaen, vaikka olosuhdemuutos (20.9.) ontapahtunut ennen päätöksen antamista (24.9.).

1.16 MuutoksenhakuKaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje.

Opintotuen muutoksenhaun erityistapauksiaJoissain tilanteissa asiakkaan tekemä valitus käsitellään ensisijaisesti uutenahakemuksena. Lisää näissä tilanteissa päätökseen fraasi OTO39.

Valitus verotustietojen perusteella tehtyyn päätökseen

Jos opiskelija selvittää verotustietojen perusteella annetun päätöksen jälkeenvalituksella, oikaisupyynnöllä tai opintotuen muutosilmoituksella vanhempien

341


muuttuneita tuloja, asia käsitellään hakemuksena. Selvityksen perusteella opiskelijalleannetaan asiassa aina uusi, valituskelpoinen päätös, josta selviää, että päätös perustuuopiskelijan toimittamiin tulotietoihin.

Uusi opintotukipäätös annetaan myös tilanteessa, jossa

• opiskelijan toimittamat tulotiedot eivät ole 20 % alhaisemmat kuin verotuksentulotiedot

• päätös on ollut hylkäävä (tai lakkautus), eikä tukea voida uusillakaan tulotiedoillamyöntää

Tee mahdollinen tarkistus hakemukseksi katsottavan selvityksen saapumiskuukaudenalusta lukien. Jos tukioikeus tutkitaan uudestaan alusta alkaen (esim. eräajopäätöstämuutetaan 1.1. lukien), ratkaisu tehdään oikaisuna. Lue tarkemmin vanhempienmuuttuneista tuloista etuusohjeen kohdasta Vanhempien muuttuneet tulot.

Jos hakemuksessa kerrotaan vanhempien tulojen alentuneen, mutta muuttuneistatuloista ei ole toimitettu tarvittavia liitteitä, pyydä vanhempien nykyisistä tuloista selvitys.Jos selvitys saadaan, anna asiasta päätös edellä kuvatulla tavalla. Jos pyydettyäselvitystä ei saada, anna asiasta valituskelpoinen päätös. Hakemus hylätään, koskavanhempien tulot eivät ole alentuneet 20 prosenttia ja koska hakija ei ole toimittanutpyydettyä lisäselvitystä.

Opiskelijan toimittama asiakirja lähetetään valituslausuntoineen opintotuenmuutoksenhakulautakuntaan, jos asiakirjassa esitetyt asiat eivät koskevanhempien tuloissa tapahtuneita muutoksia ja asiakirja on osoitettu opintotuenmuutoksenhakulautakunnalle tai se voidaan muuten tulkita valitukseksi. Josopiskelija vetoaa valitukseksi tulkittavassa asiakirjassa esimerkiksi perheen vaikeaantaloudelliseen tilanteeseen taikka perheen lasten lukumäärään, toimitetaan asiavalituslausuntoineen opintotuen muutoksenhakulautakuntaan. Samoin toimitaan, josopiskelija esim. vaatii, että perhehoitajan kulukorvausta ei huomioida.

Valitus takausvastuun perusteella hylättyyn lainatakaukseen

Jos opiskelijan opintolaina on takausvastuun perusteella Kelan perittävänä, opintolainanvaltiontakauksesta annetaan hylkäävä päätös. Opiskelijalle lähetetään päätöksenmukana liite 'Lainatakauksen poikkeuksellinen myöntäminen', jossa annetaan ohjeeterityisten syiden esittämiseksi.

Kun opiskelija esittää erityisiä syitä takauksen saamiseksi, vastuuyksikön on ennenpäätöksen antamista pyydettävä asiasta lausunto. Takauspäätös tai uusi hylkäyspäätösannetaan asianomaisessa vastuuyksikössä itäisen vakuutuspiirin opintotukiryhmänlausunnon mukaisesti.

Jos opiskelijalle myönnetään itäisen vakuutuspiirin opintotukiryhmän lausunnonperusteella lainatakaus maksuhäiriöstä tai takausvastuuperinnästä huolimatta,myönnetään lainatakaus alkuperäisen päätöksen alkamisajasta lukien.

Jos opiskelija ei esitä selvityksessään mitään erityisiä syitä, hakemus hylätään.Lausuntoa ei tällöin tarvita. Uutta päätöstä ei kuitenkaan tule antaa, jos kyseessä onvalitus.

Lausunto pyydetään myös aina silloin, kun opiskelija on saanut opintolainanvaltiontakauksesta hylkäävän päätöksen takausvastuun perusteella ja hän valittaatästä päätöksestä opintotuen muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle.Itäisen vakuutuspiirin opintotukiryhmä liittää näissä valitustilanteissa lausuntoonsayksityiskohtaiset tiedot opiskelijan maksuhäiriöstä. Lausunto liitteineen liitetään

342


mukaan vastuuyksikön lausuntoon muutoksenhakuasteelle ja lähetetään tiedoksi myösmuutoksenhakijalle.

Valituksessa haetaan enimmäistukiajan pidennystä

Valitus käsitellään enimmäistukiajan pidennyshakemuksena, jos

• opiskelija ei ole aikaisemmin hakenut enimmäistukiajan pidennystä ja• opiskelija vaatii valituksessaan enimmäistukiajan pidennyksen myöntämistä ja• valitus kohdistuu päätökseen, jolla ei ole ratkaistu oikeutta enimmäistukiajan

pidennykseen.

Jos enimmäistukiajan pidennyshakemukseen tarvittavat liitteet on jo Kelassa, annetaanuusi opintotukipäätös. Jos tarvittavia liitteitä ei ole käytettävissä, pyydetään opiskelijaltalisäselvityksiä. Selvityspyynnössä opiskelijalle kerrotaan, että valituksenalaisellapäätöksellä ei ole ratkaistu oikeutta enimmäistukiajan pidennykseen. Tämän vuoksivalitus käsitellään enimmäistukiajan pidennystä koskevana hakemuksena ja asiastaannetaan uusi opintotukipäätös.

Päätösehdotuksen jälkeinen uudelleenkäsittelypyyntö / valitus

Kun opiskelija on saanut tulovalvonnan takaisinperinnästä, opintolainahyvityksestätai opintolainavähennyksestä päätösehdotuksen, hän voi tehdä päätösehdotukseenuudelleenkäsittelypyynnön. Vaikka uudelleenkäsittelyvaatimus olisi otsikoitu valitukseksija vaikka se olisi tullut sen jälkeen, kun päätösehdotus on tullut lainvoimaiseksi,vaatimus käsitellään aina ensin uudelleenkäsittelypyyntönä. Opiskelijalla onvalitusoikeus vasta uudelleenkäsittelypyynnönperusteella annettavaan päätökseen.Varsinainen valituskelpoinen päätös on annettava, vaikka ratkaisu ei muuttuisiuudelleenkäsittelyn perusteella.

Opintotuen muutoksenhakulautakunnalle lähetettävät asiakirjatOpintotuen muutoksenhakulautakunta toivoo, että valitusasiakirjoissa tulisi olla ainakinseuraavat liitteet:

Etuuspäätökset

• hakemukset ja ratkaisut -tuloste• aiempi päätös / aiemmat päätökset, jos opintotukea on tarkistettu tai oikaistu

valituksenalaisella päätöksellä

Muutoksenhaku ratkaisuun, joka perustuu opintotukilautakunnan lausuntoon

• kaikki selvitykset, jotka opintotukilautakunnalla on ollut käytettävissään, kunedistymistä / enimmäistukiajan pidentämistä on arvioitu

• opintosuoritusote

Opintotuen takaisinperintäpäätökset

• opintotuen myöntöpäätös / myöntöpäätökset ajalle, jota takaisinperintä koskee (eipelkkää lainatakauspäätöstä)

• opintotuen tarkistuspäätös / lakkautuspäätös, johon takaisinperintä perustuu;lausunnossa maininta siitä, onko tähän päätökseen haettu muutosta

• opiskelijan selvitys liikamaksusta; mikäli selvitystä ei ole annettu, maininta siitälausunnossa

• asiaa koskevat kuulemiskirjeet, suostumuspyyntökirjeet tms. sekä opiskelijan niihinantamat vastaukset

343


• muutoksenhakuelimen antama poistopäätös, jos asiassa on jouduttu hakemaanvirheellisen päätöksen poistoa.

• jos opintotukea peritään takaisin ns. estävän etuuden vuoksi, estävän etuudenmyöntöpäätökset kyseiselle ajalle

– jos kyseessä on muun laitoksen maksama estävä etuus, riittää kuvaruutukopioKelalle sähköisesti saadusta etuustiedosta

• opintotuen hakemukset ja ratkaisut -tuloste• opintotuen maksutiedot ajalta, jota takaisinperintä koskee

Opintotuen tulovalvonnan takaisinperintäpäätökset

• verotustiedot opintotukea varten• opiskelutiedot, kuten aloittamis- tai valmistumistiedot kyseiseltä vuodelta• käytetyt tukikuukaudet -tuloste• opintotuen maksutiedot• opintonsa aloittaneilla/päättäneillä tiedot Kelan maksamien veronalaisten etuuksien

määristä ja maksupäivistä• käsittelijän tekemä ja Oiwa-kommenttiin kirjaama tulovalvonnan laskelma

tulolajeittain (miten mikäkin tulolaji on kohdennettu aloittaneilla / valmistuneilla);tarkenna laskelmaa tarvittaessa lausunnossa

• jos opiskelija vetoaa esim. virheellisesti tekemiinsä opintotuen palautuksiin,palautusilmoitukset tms

• jos opiskelija vetoaa virheelliseen neuvontaan, lausunnossa tulisi ottaa kantaaasiaan!

Kaikki opintotuen muutoksenhakulautakunnalle lähetettävät valitusasiakirjat lähetetääntiedoksi myös opiskelijalle. Näin muutoksenhakulautakunta tietää, että sen ei tarvitsekuulla opiskelijaa erikseen asiakirjasta, joka on jo mennyt tiedoksi opiskelijalle.

Huomio! Keväällä 2020 on sovittu, että yhteydenotto-tulosteita ei enää lähetetämuutoksenhakulautakunnalle erikseen. Yhteydenotoissa olevat oleelliset asiat kirjataanlausuntoon.

1.17 SeurantaEräajot Tarkistettavat asiat (TORE)

Etuusasioiden seurannan avulla selvitetään sellaisia etuudensaajan olosuhteidenmuutoksia, joilla voi olla vaikutusta hänen oikeuteensa saada etuus tai etuudenmäärään. Seurannalla pyritään varmistamaan, että etuudet maksetaan oikeaan aikaanja oikean määräisinä.

Opintotukiasioiden seurannassa käytetään hyväksi Kelan omia etuustietoja. Etuuksienkäsittelyjärjestelmät ja eräajot tuottavat ohjelmallisesti impulsseja toimistojentoimenpiteitä varten.

Seurannassa hyödynnetään myös ulkopuolisilta laitoksilta, kutenVäestörekisterikeskukselta, Eläketurvakeskukselta, verottajalta, työvoimaviranomaisilta,kunnilta, oppilaitoksilta ja muilta eri tahoilta saatavia tietoja. Nämä tiedot voivat päivittääsuoraan etuustietokantoja tai antaa impulsseja toimistoille toimenpiteitä varten.

Seurannan eräajotAsumislisän seuranta

344


ATK-asuntoloista saadaan kuukausittain tiedot niissä asuvista opiskelijoista ja heidänasumiskustannuksistaan sekä vuokrasopimuksistaan. Kelassa ei tehdä mitäänmuutoksia asuntolan lähettämiin tietoihin. Asuntolasta saatuja tietoja voidaan kysellävalitsemalla HEKY/Opintotukeen liittyvät tiedot/Opintotuen asumistiedot.

Asumislisän tarkistus tai lakkautus tehdään eräajossa asuntolan antamilla tiedoillamuutoksen ajankohdasta riippuen joko seuraavasta säännöllisestä maksusta taitakautuvasti. Seuranta ajon ajopäivä näkyy APKY-kyselyllä kohdassa Käsittelyn ajoitus.

Ne tapaukset, joita ei voida ohjelmallisesti tarkistaa, muodostuvat OIWAanAsuntolatiedot -töiksi. Seurantaeräajossa ei tehdä asumislisän myöntöratkaisuja.

Opintotuen seuranta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa

Yliopistoista ja ammattikorkeakouluista kerran kuukaudessa saatavien opiskelutietojenperusteella tehdään seurannan eräajoissa ohjelmallisesti opintotuen lakkautusratkaisujatai muodostetaan maksuesteitä. Lakkautusratkaisuja tehdään valmistumistietojentai opintojen keskeyttämistietojen perusteella. Lakkaamisaika määräytyy opintotuenlakkauttamissääntöjen perusteella. Jos läsnäolotieto ei ole saapunut ajoissa,muodostetaan maksueste.

Opintotuen seuranta muissa oppilaitoksissa

Opintotuen seuranta muissa oppilaitoksissa kuin yliopistoissa jaammattikorkeakouluissa suoritetaan lähettämällä seurantaluettelot paperillaoppilaitoksiin. Opintotuen seurantaluettelot tulostetaan elo-, syys-, loka-, tammi- jamaaliskuussa. Henkilöt poimitaan seurantaluetteloon kerran lukukauden aikana.

Lukuvuodesta 2012–13 alkaen oppilaitos ei enää merkitse havaintojaan luetteloon,vaan oppilaitoksen on lähetettävä Kelaan Oppilaitoksen valvontailmoitus (lomakeOT 5) erikseen jokaisesta opiskelijasta, jonka opinnoista ilmoitus on tehtävä.Oppilaitoksen valvontailmoitus –lomakkeen voi täyttää oppilaitosten ekstranet-sivustollatai osoitteessa www.kela.fi/lomake.

Oppilaitoksen on palautettava Kelaan seurantaluettelon ensimmäinen sivu, jolla sivullaon Kelan vastuuyksikön tiedot ja palautuspäivämäärä. Tällä ensimmäisellä sivulla eiole tuensaajien nimiä, joten itse tuensaajaluettelo jää oppilaitokselle. Seurantaluettelonsaatteessa on ohjeet oppilaitokselle. Saate on opintotuen ratkaisutyösivustolla jaoppilaitosten ekstranet-sivustolla kohdassa Kirjeet ja tulosteet.

Kelassa oppilaitoksen palauttama seurantaluettelon ensimmäinen sivu skannataanja indeksoidaan OIWAan (listatunnus: Opintotuen seurantaluettelo). Etuuskäsittelijämerkitsee luettelon saapuneeksi TORElla (Saapuvan tietoliikenteen valvonta,opintotuki) ja sulkee OIWAn Lista-työn.

Opintojen edistymisen seuranta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa

Opintotuen edistymisen seuranta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritetaankerran vuodessa syys-lokakuussa.

Seuranta toteutetaan niin, että korkeakoulu saa oppilaitosten asiointipalvelustasähköpostitse ilmoituksen, kun pyyntötiedosto on noudettavissa. Korkeakouluttäydentävät tiedostoon edistymisen seurantaan liittyvät tiedot ja lähettävät tiedostottakaisin asiointipalveluun, josta Kela saa tiedot käyttöönsä.

Opiskelijan omiin tuloihin perustuva seuranta

Opiskelijan omiin tuloihin perustuvassa tulovalvonnassa verrataan opiskelijankalenterivuoden veronalaisia tuloja nostettujen opintotukikuukausien perusteella

345


määrättyyn vapaan tulon rajaan. Tulovalvonta tehdään jälkikäteen, pääosin eräajossavuosittain erikseen päätettävänä ajankohtana sen jälkeen, kun valvottavan vuodenverotus on valmistunut.

Jos eräajossa ei voida tehdä tulovalvontaa asiallisten tai teknisten syiden perusteella,tapaus ohitetaan eräajossa ja siitä muodostuu OIWAan Tarkista tulovalvonta -työ.Vastuuyksikössä tutkitaan tapaukset ja tehdään tulovalvontaratkaisu. Jos ratkaisuntekeminen näyttää viivästyvän asiallisten ja/tai teknisten syiden vuoksi ja vuositulojenperusteella voisi syntyä takaisinperittävää, käsittelijä lähettää opiskelijalle asiakaskirjeen(OTI18) tulovalvonnan viivästymisestä.

VeroseurantaOpintotuet tarkistetaan ohjelmallisesti vanhempien verotustietojen perusteella kerranvuodessa joulukuussa ajettavassa seurantaeräajossa.

Kaikissa tilanteissa opintotukea ei voida tarkistaa ja antaa oikeansisältöistä päätöstäeräajossa, vaan käsittelijän tehtäväksi jää huolehtia tuen tarkistamisesta ja päätöksenantamisesta. Nämä tapaukset muodostuvat OIWAan Tarkistus verotustiedoilla -töiksi.

Opiskelupaikan vastaanottamisen seuranta Kerran vuodessa elo-syyskuun vaihteessa ajetaan seuranta-ajo, jossa verrataankorkeakouluopiskelupaikan vastaanottamistietoa myönnetyn opintotuenoppilaitostietoon. Seuranta-ajon tarkoituksena on selvittää opiskelijan tosiasiallinenopiskelupaikka ja oikea opintotuen vastuuyksikkö. Myös opiskelijan mahdolliset muutolosuhdemuutokset on syytä selvittää samalla.

Jos opintotuki on myönnetty 1.8. tai sitä myöhemmin alkavaksi, mutta yliopistojentai ammattikorkeakoulujen valintarekistereistä on saatu kesän aikana tietokorkeakouluopiskelupaikan vastaanottamisesta muuhun kuin myönnetyn tuenmukaiseen oppilaitokseen, tapaus muodostuu OIWAan Opiskelupaikan selvittäminen -työksi.

Tarkistettavat asiat (TORE)Opintotuen toimeenpanon seurantaa toteutetaan OIWAan ohjelmallisesti muodostuvientöiden sekä TOKY -luetteloiden avulla. Töiden ja luetteloiden avulla etuuskäsittelijävoi seurata tapauksia, joiden käsittely on kesken tai jotka edellyttävät käsittelijäntoimenpiteitä.

Toimenpiteet on tehtävä mahdollisimman pian, jotta tuen maksaminen ei jatku taiesty aiheettomasti taikka tuen maksaminen jatku väärän suuruisena. Tarkistamatontapaus voi estää myös seuraavan mahdollisen eräajon toteutumisen. Tarkistamattomattapaukset kirjoittuvat saman tai muiden eräajojen luetteloihin uudelleen ja muodostuvatOIWAan töiksi. Samat tapaukset voivat kuitenkin olla useissa eri luetteloissa. Joissaintapauksissa tapaukset jäävät eräajossa Haettu/atk-tilaan ja käsittelijän on tehtäväratkaisu loppuun.

Tapaukset näytetään kuitatuissa tai kuittaamattomissa sen mukaan, onko OIWAssaoleva työ suljettu vai ei. Kuittaustieto tulee TOKYlle näkyviin viimeistään seuraavanapäivänä työn tekemisestä.

Opintotukeen liittyvät seuraavat Tarkistettavat asiat -luettelot:

• Yleistietomuutokset• Maksaminen estynyt• Liikaa palautetun maksaminen

346


• Opintotukeen vaikuttavat muun yksikön ratkaisut• Ennakkoilmoitus eläkelaitokseen• Oppilaitosrekisterin muutoksen vaikutus• Asumislisän seurantaeräajossa ohitetut• Opiskelun seurantaeräajossa ohitetut• Seuraavien muutosten toteutuseräajossa ohitetut• Tarkistettavat maksuja tukikuukausitiedot• Lakkautetut asumislisät• Veroseurantaeräajossa ohitetut• Tukiajan muutosten eräajossa ohitetut• Lainatakauseräajossa ohitetut• Opiskelupaikan seurantaeräajon ilmoitukset• Tulovalvontaeräajossa ohitetut• Muut tarkistettavat asiat

Katso tarkemmin Teknisistä ohjeista luetteloilla ilmoitettavista asioista, joiden kohdallavastuuyksikön on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja tehtävä tarvittaessa ratkaisu.

347

Opintotuki - kela.fi · KELA Opintotuki 01.06.2020 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota...

Documents

Transcript of Opintotuki - kela.fi · KELA Opintotuki 01.06.2020 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota...