Lapsikorotus - Kela · KELA Lapsikorotus 07.07.2020 1 Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota...

Lapsikorotus

07.08.2020

KELA Lapsikorotus 07.08.2020

Sisällysluettelo1 Etuusohje .................................................................................................................................. 1

1.1 Asiakkaan kokonaistilanne ................................................................................................ 1

1.2 Tavoite ............................................................................................................................... 3

1.3 Oikeus ja edellytykset ....................................................................................................... 31.3.1 Eläkkeet ja korvaukset ............................................................................................. 41.3.2 Samassa taloudessa asuvat lapset ......................................................................... 51.3.2.1 Samassa taloudessa asuminen ............................................................................ 61.3.2.2 Puoliso .................................................................................................................. 61.3.3 Muualla asuvat lapset .............................................................................................. 61.3.3.1 Lapsen toimeentulosta huolehtiminen .................................................................. 61.3.4 Alkaminen ja päättyminen ....................................................................................... 71.3.5 Kv-säännökset ......................................................................................................... 71.3.5.1 EU-säännökset ..................................................................................................... 81.3.5.2 Sosiaaliturvasopimukset ....................................................................................... 8

1.4 Suhde muihin etuuksiin ..................................................................................................... 9

1.5 Maksaminen .................................................................................................................... 101.5.1 Maksuosoite ........................................................................................................... 101.5.1.1 Ulkomaan maksuosoite ...................................................................................... 101.5.2 Maksunsaajat ......................................................................................................... 111.5.2.1 Etuudensaaja ...................................................................................................... 111.5.2.2 Edunvalvontavaltuutettu ...................................................................................... 111.5.2.3 Edunvalvoja ........................................................................................................ 121.5.2.4 Kunta ................................................................................................................... 131.5.2.4.1 Laitos- tai perhehoito (AML 14 §) .................................................................... 131.5.2.4.2 Sijais- ja jälkihuolto .......................................................................................... 141.5.2.4.3 Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syyt ...................................................... 151.5.2.5 Vangin perhe ....................................................................................................... 161.5.2.6 Kuolinpesä .......................................................................................................... 171.5.3 Ulosotto .................................................................................................................. 181.5.3.1 Tulopohja ............................................................................................................ 191.5.3.2 Suojaosuus ......................................................................................................... 191.5.3.3 Toimenpiteet palvelupisteessä ............................................................................ 201.5.3.4 Ulosottoviranomaisen tiedonsaantioikeus ........................................................... 221.5.4 Maksaminen regressinä ......................................................................................... 221.5.4.1 Maksaminen toimeentulotuen korvaukseksi ....................................................... 231.5.4.2 Maksaminen työttömyysetuuden maksajalle ...................................................... 241.5.4.3 EU-lainsäädännön vaikutukset ........................................................................... 261.5.4.4 Sosiaaliturvasopimusten vaikutukset .................................................................. 261.5.4.5 Maksaminen kuntoutusrahan liikamaksun korvaukseksi .................................... 261.5.4.6 Maksaminen elatustuen korvaukseksi ................................................................ 261.5.5 Viivästyskorotus ..................................................................................................... 271.5.5.1 Viivästysaika ....................................................................................................... 281.5.5.1.1 Kolmen kuukauden sääntö .............................................................................. 28

i


1.5.5.1.2 Yhden kuukauden sääntö ................................................................................ 291.5.5.1.3 Etuus ei maksussa eräpäivänä (eräpäiväkorotus) ........................................... 301.5.5.1.4 Etuudensaajasta johtuva maksueste (estekorotus) ......................................... 311.5.5.2 Erityistilanteet ...................................................................................................... 311.5.5.3 Korkoprosentti ..................................................................................................... 321.5.5.4 Ei viivästyskorotusta ........................................................................................... 331.5.6 Ennakonpidätys ..................................................................................................... 331.5.7 Etuusmaksujen peruutukset pankista .................................................................... 33

1.6 Ilmoitusvelvollisuus .......................................................................................................... 33

1.7 Hakeminen ...................................................................................................................... 331.7.1 Vireilletulo .............................................................................................................. 341.7.1.1 Lähettäjän vastuu ............................................................................................... 351.7.1.2 Asiakirjan siirto .................................................................................................... 351.7.2 Kuka voi hakea etuutta? ........................................................................................ 361.7.2.1 Henkilö itse ......................................................................................................... 361.7.2.2 Edunvalvoja ........................................................................................................ 361.7.2.3 Edunvalvontavaltuutettu ...................................................................................... 371.7.2.4 Asiamies eli valtuutettu ....................................................................................... 381.7.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö .............................................................................. 381.7.2.6 Kunta ................................................................................................................... 381.7.2.7 Kuolinpesä .......................................................................................................... 391.7.3 Hakuaika ................................................................................................................ 391.7.4 Lisäselvitysten pyytäminen .................................................................................... 391.7.4.1 Lisäselvitykset lapsikorotuksessa ....................................................................... 411.7.5 Sosiaaliturvasopimukset ........................................................................................ 411.7.6 Hakemuksen peruminen ........................................................................................ 421.7.7 EU-lainsäädännön vaikutukset .............................................................................. 42

1.8 Määrä .............................................................................................................................. 431.8.1 Ulkomailla olon vaikutus määrään ......................................................................... 431.8.1.1 EU-lainsäädännön vaikutukset ........................................................................... 431.8.1.2 Sosiaaliturvasopimusten vaikutukset .................................................................. 44

1.9 Liikamaksu ...................................................................................................................... 441.9.1 Takaisinperintä ....................................................................................................... 441.9.2 EU-lainsäädännön vaikutukset .............................................................................. 44

1.10 Ratkaiseminen ............................................................................................................... 441.10.1 Käsittelypaikka ..................................................................................................... 451.10.1.1 Eläke-etuuksien käsittelypaikka ........................................................................ 471.10.1.2 Kansainvälisten eläkeasioiden käsittelypaikka .................................................. 471.10.2 Esteellisyydestä ................................................................................................... 501.10.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto ................................................................................. 511.10.2.2 Esteellisyyden toteaminen ................................................................................ 511.10.3 Lisäselvitykset ...................................................................................................... 511.10.4 Kuuleminen .......................................................................................................... 511.10.4.1 Milloin asiakasta on kuultava? .......................................................................... 511.10.4.2 Miten kuullaan? ................................................................................................. 51

ii


1.10.5 Päätöksen antaminen .......................................................................................... 511.10.5.1 Päätöksen antaminen eläke-etuuksissa ........................................................... 521.10.5.2 Eläke-etuuksien päätökset kuolemantapauksissa ............................................ 521.10.5.3 Väliaikainen päätös ........................................................................................... 531.10.5.4 Päätöksensaajat ................................................................................................ 531.10.5.5 Ratkaiseminen käytettävissä olevin tiedoin ...................................................... 551.10.6 EU-lainsäännökset ............................................................................................... 55

1.11 Päätöksen oikaisu ja poistaminen ................................................................................. 56

1.12 Tarkistaminen ................................................................................................................ 561.12.1 Tarkistamisajankohta ............................................................................................ 561.12.2 EU-lainsäädännön vaikutukset ............................................................................ 57

1.13 Keskeyttäminen ............................................................................................................. 571.13.1 Väliaikainen keskeyttäminen ................................................................................ 571.13.2 Keskeyttäminen vankilassaolon vuoksi ................................................................ 581.13.3 Muutto ulkomaille ................................................................................................. 581.13.4 EU-säännösten vaikutukset ................................................................................. 58

1.14 Lakkauttaminen ............................................................................................................. 591.14.1 Pyynnöstä lakkauttaminen ................................................................................... 591.14.2 Kansainväliset säännökset .................................................................................. 60

1.15 Etuusväärinkäytös ......................................................................................................... 60

1.16 Muutoksenhaku ............................................................................................................. 60

iii


1 EtuusohjeEtuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä. Ohje onensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuuautomaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista.

Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet

• päätöksen oikaisu ja poistaminen• takaisinperintä• muutoksenhaku.

Näistä on tehty omat pdf-ohjeet.

1.1 Asiakkaan kokonaistilanneKun olet asiakkaan kanssa palvelutilanteessa tai aloitat eläke-etuushakemuksenkäsittelyn, kartoita ensin asiakkaan kokonaistilanne. Mieti asiakkaan tilannetta laaja-alaisesti esim. ikä, perhe, tulot, terveys, asuminen Suomessa ja ulkomailla. Aloitakartoitus Oiwan koostenäytöltä, josta näet etuuksien tilanteen mm. maksussa olevatetuudet, vireillä olevat etuudet ja yhteydenotot. Katso myös Asiakkaan palvelutiedot.Siellä voi olla ennakkotietoa asiakkaan asian selvittelystä ja asioinnista.

Huomio kartoitustilanteessa, tarvitsetko lisätietoja asiakkaalta ja huomioi perheentilanne. Ole yhteydessä asiakkaaseen ensisijaisesti puhelimitse. Valmistauduyhteydenottoon huolella, jotta asiakkaan kaikki asiat tulevat kerralla kuntoon.Asiakkaan palvelutarve voi edellyttää myös ajan varaamista esim. puhelinpalveluun.Kun varaat ajan asiakkaalle tai asiakas on itse varannut ajan, nosta tietoajanvarauksesta Asiakkaan palvelutietoihin. Jos asiakas itse on varannut ajan, onhyvä tarkentaa ennakkosoitolla, mihin asiaan asiakas tarvitsee ajanvarausta. Ennenajanvarauspalvelua, kartoita asiakkaan tilanne etuuksittain, missä etuuksissa palveluatarvitaan.

Jos hakija on toimeentulotuen asiakas, tarvitsemasi liite esim. tiliote voi olla jokäytettävissä. Kun huomaat palvelutilanteessa, että asiakas tai perhe tarvitsee muitaKelan etuuksia tai palveluja, ohjaa asiakasta hakemaan tarvittavia etuuksia tai teetoimeksiantotyö toiseen etuuteen asian selvittämiseksi.

Jos Kelan etuudet ja palvelut eivät ole riittäviä ja asiakkaalla on sosiaalihuollontarve esim. tulottomuus, taloudenhallinnan haasteita, asunnottomuus tai alentunuttoimintakyky, ohjaa asiakasta ensisijaisesti itse ottamaan yhteyttä kuntaan hakemaansosiaalihuollon palveluita.

Asiakas voi tarvita myös erityistä tukea peruspalvelun lisäksi Kelan moniammatillisenapalveluna, joka edellyttää useimmiten yhteistyötä Kelan ulkopuolistenyhteistyökumppaneiden kanssa.

Etuuksia ja palveluja, joilla voi olla vaikutusta asiakkaan elämäntilanteessa

Vakuuttaminen

• Onko vakuuttamisasia selvitetty? Vakuuttamistiedot eivät vastaa asiakkaannykytilannetta?

1


• Onko vakuuttamisen hakemustyö vireillä? Onko asiakas toimittanut Y77- tai Y38-liitettä?

• Aloita tarvittaessa vakuuttamisen selvittäminen.

Eläkkeet ja oleskelu muualla kuin Suomessa

• Asuuko tai onko eläkkeenhakija asunut tai työskennellyt muualla kuin Suomessa?Onko U-liite täytetty?

• Aloita tarvittaessa ulkomaan eläkkeen hakeminen prosessin mukaisesti

Työeläkkeet ja korvaukset

• Saako asiakas muualta kuin Kelasta eläkkeitä tai korvauksia? Tarkista niidenvaikutus eläke-etuuksiin.

Takuueläke

• Onko eläkkeensaajan muut eläketulot pienet? Onko takuueläkeoikeutta?• Onko kaikki eläkkeet haettu Suomesta ja ulkomailta, joihin voi olla oikeus?

Asumisen tuet

• Mikä on asiakkaan perhe- ja elämäntilanne?• Mihin asumisen tukeen asiakkaalla on oikeus?

Eläkettä saavan hoitotuki

• Huomaatko eläke-etuutta ratkaistaessa tai palvelutilanteessa, että asiakkaantoimintakyky on heikentynyt eikä hän suoriudu päivittäisistä toiminnoistaan? Kehotaasiakasta hakemaan eläkettä saavan hoitotukea.

16 vuotta täyttäneen vammaistuki

• Onko asiakkaan toimintakyky heikentynyt?• Ennen eläkkeen alkamista asiakkaalla voi olla oikeus vammaistukeen.

Etuuksien maksaminen

• Osaako asiakas huolehtia raha-asioistaan?• Asiakkaan toimintakyky ja elämänhallinta on voinut muuttua siten, ettei hän kykene

enää huolehtimaan raha-asioistaan. Myös Kelasta voit olla yhteydessä DVV-virastoon (Digi- ja väestötietovirasto) edunvalvonta-asian vireille ottamisesta.

Lääkkeet

• Huomaatko eläke-etuutta ratkaistaessa, että asiakkaalla voisi olla oikeuserityiskorvattaviin lääkkeisiin? Ohjaa asiakasta hakemaan lääkkeenerityiskorvattavuutta.

Sairauspäiväraha

2


• Onko sairauspäivärahaa haettu?

Kuntoutus

• Huomaatko eläke-etuutta ratkaistaessa, että asiakas voisi hyötyä kuntoutuksesta?

Kuntoutusraha

• Onko kuntoutusrahaa maksettu samalta ajalta, jolta ole eläkettä myöntämässä?Huomioi silloin regressiperintä.

Työttömyyskorvaus

• Onko työkyvyttömyyseläke hylätty? Onko muutoksenhaku vireillä eläkkeestä?• Kehota asiakasta tarvittaessa ilmoittautumaan työnhakijaksi toimeentulon

turvaamiseksi.

Toimeentulotuki

• Onko asiakas tuloton tai tulot ovat pienet?• Onko asiakkaan elämäntilanne muuttunut? Työttömyys, tulottomuus,

asunnottomuus, aviero? Onko tehtävä ilmoitus sosiaalityön tarpeesta?• Onko toimeentulohakemus vireillä? Onko maksuvaatimusta tehty eläke-etuuksiin?• Tulisiko toimeentulotukihakemusta kiirehtiä?

Kotipalvelut ja omaishoidontuki

• Asuuko asiakas kotona ja hänellä on vaikeuksia selvitä päivittäisistä toiminnoistaanilman ulkopuolisen tukea? Onko kunnan kotipalvelun tarvetta? Kehota asiakastaottamaan yhteyttä asuinkunnan kotipalveluun tai tee ilmoitus kuntaan sovitullatavalla.

• Toimiiko asiakas omaishoitajana? Kehota asiakasta tarvittaessa selvittämäänkunnasta mahdollisuus omaishoidontukeen.

Jos havaitset kokonaistilanteen kartoittamisessa, että asiakkaalla on useita taiisoja ongelmia terveydessä, elämänhallinnassa tai toimeentulossa, hän voi hyötyämoniammatillisesta palvelusta. Lue lisää: Moniammatillinen palvelu

1.2 TavoiteKela myöntää lapsikorotusta Suomessa asuville eläkkeensaajille alle 16-vuotiaistaSuomessa asuvista lapsista.

1.3 Oikeus ja edellytyksetLapsikorotus voidaan myöntää saman lapsen perusteella usealle eläkkeensaajalle.

3


Suomessa asumisaikavaatimus (KEL 568/2007 9 §) on sama kuin kansaneläkkeessäeli

• kolme vuotta hakijan 16 vuoden iän täyttämisen jälkeen• ei asumisaikavaatimusta, jos hakija on nuori työkyvytön• ETA-tilanteissa vähintään yksi vuosi, jos puuttuvat kaksi vuotta saadaan korvattua

toisen EU-asetuksia soveltavan maan vakuutusajalla.

1.3.1 Eläkkeet ja korvauksetLapsikorotus voidaan myöntää henkilölle, joka saa Suomesta

• kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea,vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä

• työeläkelakien mukaista työ- tai virkasuhteeseen perustuvaatyökyvyttömyyseläkettä kuntoutustukea, työuraeläkettä, vanhuuseläkettä taivarhennettua vanhuuseläkettä

• työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen(pakollisen vakuutuksen tai lakisääteisen vapaaehtoisen vakuutuksen),sotilastapaturmalain tai sotilasvammalain mukaista tapaturmaeläkettä tai elinkorkoa

• liikennevakuutusta koskevien eri lakien tai sotilasvammalain mukaistajatkuvaa tapaturma-eläkettä, elinkorkoa, työkyvyttömyyseläkettä tai sellaistaansionmenetyskorvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta onkulunut vuosi (SOLITA-etuudet)

• eläketukea.

Myös työeläkelakien mukaista työ- tai virkasuhteeseen perustuvaaosatyökyvyttömyyseläkettä tai osakuntoutustukea saavalla on oikeus lapsikorotukseen(KEL 568/2007 51 §).

Työeläke

Lapsikorotukseen oikeuttavia työeläkelakien mukaisia eläkkeitä ovat

• yksityisoikeudelliset työeläkkeet (TyEL, TaEL, LEL, MEL, MYEL ja YEL)• julkisoikeudelliset työeläkkeet (JuEL, VaELin, KuELin, KiELin mukaiset eläkkeet,

Suomen Pankin eläkesäännön mukaiset eläkkeet, Kansaneläkelaitoksesta annetunlain mukaisesti määräytyvät Kelan toimihenkilöiden eläkkeet, Ahvenanmaanmaakuntaeläkkeet ja Ortodoksisen kirkon eläkesäännön ja ortodoksisestakirkkokunnasta annetun lain mukaiset eläkkeet)

• valtion, kuntien, kuntainliittojen ja seurakuntien vanhojen järjestelmien mukaisetlakeihin tai eläkesääntöihin perustuvat työeläkkeet.

Kuntoutusajan SOLITA-etuus

Myös kuntoutuksen ajalta maksettavaa SOLITA-etuutta saavalla henkilöllä on oikeuslapsikorotukseen - poikkeuksena kuitenkin työtapaturma- ja ammattitautilain mukainenkuntoutusraha, jonka perusteella oikeutta lapsikorotukseen ei synny. Korvauksen haitta-asteella ei ole merkitystä oikeutta ratkaistaessa.

SOLITA-etuuden perusteella lapsikorotusta maksetaan vain silloin, kun eläke taikorvaus maksetaan jatkuvasti eli etuutta maksetaan vähintään kuusi kuukautta.

Oikeus lapsikorotukseen syntyy vain sellaisen eläkkeen tai etuuden perusteella, jotatosiasiallisesti maksetaan.

4


Ei oikeuttaLapsikorotukseen ei ole oikeutta, jos henkilö saa pelkästään

• osa-aikaeläkettä• osittaista varhennettua vanhuuseläkettä• luopumistukea, luopumiseläkettä, sukupolvenvaihdoseläkettä tai

luopumiskorvausta• rekisteröityä tai rekisteröimätöntä lisäeläkettä• muuhun kuin lakisääteiseen vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvaa eläkettä• ulkomailta maksettavaa eläkettä. EU- ja ETA-maan eläkkeen vaikutuksesta lue

lisää (Lapsikorotus > Oikeus ja edellytykset > Kv-säännökset > EU-säännökset)• takuueläkettä• eri lakien mukaista perhe-eläkettä• kansanedustajain eläkelain mukaista eläkettä• valtioneuvoston jäsenen oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä

suoritettavasta perhe-eläkkeestä annetun lain mukaista eläkettä• Kelan tai työeläkejärjestelmän kuntoutusrahaa

Kertakorvauksena maksettu eläke tai korvaus ei oikeuta lapsikorotukseen.

Lapsikorotusta ei makseta, jos työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään.Lapsikorotuksen maksamista jatketaan kuitenkin silloin, kun kansaneläkelainmukainen työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään, mutta työeläkelain mukaisentyökyvyttömyyseläkkeen maksaminen jatkuu edelleen. Työeläkkeen keskeyttämisestätulee aina TORE-impulssi, jos maksussa on lapsikorotus ja lapsikorotuksen perusteenaon työeläke. Impulssin perusteella syntyy Oiwaan Tarkistettava asia-työ. Jostyöeläkkeenkin maksaminen keskeytetään, lakkauta lapsikorotuksen maksaminen.

1.3.2 Samassa taloudessa asuvat lapsetLapsikorotus myönnetään seuraavista eläkkeensaajan kanssa samassa taloudessaasuvista 16 vuotta nuoremmista lapsista (KEL 568/2007 51 §)

• eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa oma lapsi• yksityisesti sijoitettu lapsi (ns. kasvattilapsi)

Oma lapsiLapsi katsotaan äidin omaksi lapseksi syntymän perusteella. Jos lapsi on syntynytavioliiton aikana, katsotaan hänet aviomiehen omaksi lapseksi. Jos lapsi ei ole syntynytavioliiton aikana, pidetään lasta miehen omana lapsena vain, jos miehen isyys onisyyslain nojalla vahvistettu.

OttolapsiOttolapsella tarkoitetaan lasta, jonka ottolapsisuhteen tuomioistuin on vahvistanut.Ottolapsi rinnastetaan omaan lapseen ja lapsikorotus myönnetään kuten omastalapsesta.

Yksityisesti sijoitettu lapsi (ns. kasvattilapsi)Yksityisesti sijoitettu lapsi on ilman kunnan välitystä yksityiskotiin pysyväisluontoisestisijoitettu lapsi. Lapsesta on tullut tehdä ilmoitus kunnalliselle toimielimelle. Kunnan

5


on tehtävä päätös sijoituksen hyväksymisestä. (Lastensuojelulaki 81 §). Ennenlapsikorotuksen myöntämistä tulee tarkistaa kunnan toimielimeltä, että kyse onlastensuojelulain 81 §:n mukaisesta lapsesta.

Sijoituslapsi

Perhehoitajalle ei myönnetä lapsikorotusta kunnan huostaan ottamasta ja perhehoitajankotiin sijoittamasta lapsesta eli ns. sijoituslapsesta.

1.3.2.1 Samassa taloudessa asuminenSamassa taloudessa asuminen edellyttää yleensä, että lapsi asuu eläkkeensaajanluona jatkuvasti. Ratkaise samassa taloudessa asuminen tapauskohtaisesti käyttäenhyväksi HEKY-kyselyn asukastietoja, asiakkaan antamia tietoja ja muita tiedossa oleviaseikkoja.

1.3.2.2 PuolisoLapsikorotukseen oikeuttavaksi puolison lapseksi katsotaan avio- tai avopuolison sekärekisteröidyn parisuhteen osapuolen lapsi.

1.3.3 Muualla asuvat lapsetJos lapsi ei asu eläkkeensaajan kanssa samassa taloudessa, lapsikorotus voidaanmyöntää vain eläkkeensaajan omasta, alle 16-vuotiaasta Suomessa asuvasta lapsesta.Tällöin kuitenkin edellytetään, että eläkkeensaaja huolehtii lapsensa toimeentulosta(KEL 568/2007 51 §).

1.3.3.1 Lapsen toimeentulosta huolehtiminenEläkkeensaajan katsotaan huolehtivan lapsensa toimeentulosta, jos hänellä onkustannuksia lapsensa toimeentulosta vähintään elatustuesta annetun lain (580/2008)mukaisen elatustuen verran kuukautta kohti. Vuonna 2020 täyden elatustuen määrä on167,01 euroa kuukaudessa.

Lapsikorotusta maksetaan muualla asuvasta lapsesta, kun elatusta tosiasiallisestisuoritetaan. Elatuksen on oltava säännöllistä ja jatkuvaa. Yleensä sitä suoritetaankuukausittaisena elatusapuna. Lapsikorotuksen maksamisen esteenä ei kuitenkaan olese, että elatusapua maksetaan esimerkiksi vain neljännesvuosittain tai muulla tavallatoistuvasti. Elatuksesta huolehtimisen voidaan katsoa toteutuvan myös sellaisellaelatusvelvollisen kertasuorituksella, joka turvaa lapselle jatkuvan elatuksen.

Elatusta voi suorittaa rahana, ostamalla lapselle erilaisia tarvikkeita ja pitämällä lastaluonaan viikonloppuisin. Kussakin tapauksessa harkitaan erikseen, nousevatkokustannukset yhteensä vähintään elatustuen suuruisiksi.

6

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohje/El%C3%A4kel%C3%A4iset/Vanhuusel%C3%A4ke/0b8e8f04-378d-4ae8-b955-fe54a9ebdde9?publishid=9211ef89-9287-45dc-aec5-628ef9931cc9


Lapsikorotus voidaan myöntää myös, jos eläkkeensaajalta säännöllisesti ulosmitataanvähintään elatustuen verran tai jos eläkkeensaajalla ulosmittaus mukaan lukien onkustannuksia lapsensa toimeentulosta yhteensä vähintään elatustuen verran.

Jos lapsi ei asu samassa taloudessa hakijan kanssa, pyydä hakijaa selvittämään, ettähänellä on kustannuksia lapsesta vähintään elatustuen verran kuukautta kohti (KEL568/2007 51 §).

Lapsen huostaanoton ajalta oikeutta lapsikorotukseen arvioidaan samojenedellytyksien mukaan kuin muutenkin. Jos eläkkeensaajalla on lapsen huostaanotonajalta lapsikorotukseen oikeuttavassa määrin kustannuksia lapsen toimeentulosta,lapsikorotus voidaan myöntää.

1.3.4 Alkaminen ja päättyminenAlkaminen

Lapsikorotus myönnetään eläkeoikeuden alkamisesta tai seuraavan kuukauden alustasiitä, kun

• lapsi on syntynyt• eläkkeensaaja on alkanut huolehtia muualla asuvan lapsensa elatuksesta• lapsi on muuttanut asumaan eläkkeensaajan kanssa samaan talouteen• yksityisesti sijoitetusta lapsesta on ilmoitettu kunnalliselle toimielimelle ja lapsi on

siirtynyt asumaan kasvattivanhemman luo.

Lapsikorotuksen maksamista voidaan jatkaa ilman hakemusta, jos työeläkelakienmukaisen kuntoutustuen maksamista jatketaan.

1.3.5 Kv-säännöksetAsetuksen 883/2004 III osaston 8 luvun perhe-etuusmääräysten mukaan lapsikorotuson perhe-etuus, johon kuitenkin sovelletaan 5 luvun eläkemääräyksiä. Lapsikorotusta eisoviteta yhteen muiden lapsesta maksettavien perhe-etuuksien kanssa.

Asetuksen 1408/71 III osaston luvussa 8 on omat määräykset eläkkeensaajan lapsestamaksettavista etuuksista. Suomessa niitä sovelletaan eläkkeensaajalle maksettavaanlapsikorotukseen, lapsilisään ja lasten kotihoidon tukeen. Nämä määräykset ovatsamantapaiset kuin perhe-etuutena maksettavaa orvoneläkettä (Lapseneläke >Etuusohje > Määräytymisperusteet > Kv-säännökset > EU-säännökset > Perhe-etuutena maksettavien orvonetuuksien määrän laskeminen) koskevat asetuksenmääräykset.

Sosiaaliturvasopimuksissa ei ole erikseen lapsikorotusta koskevia määräyksiä. Sitenlapsikorotusoikeus määräytyy kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Sovellettaessasopimuksia, jotka ovat tulleet voimaan ennen 1.1.2008, lapsikorotusta on pidettykansaneläkkeenä. Se on siten maksettu eläkkeen lisänä, jos sen saamisen edellytyksettäyttyvät.

7


1.3.5.1 EU-säännökset• 883/2004 artikla 69• 1408/71 art. 77 ja 79• Hallintotoimikunnan päätös nro 150/1992

Asetuksen 883/2004 mukaan lapsikorotus on perhe-etuus, johon sovelletaan asetukseneläkemääräyksiä. Näin ollen sitä ei soviteta yhteen muiden lapsesta maksettavienperhe-etuuksien kanssa.

Lapsikorotus voidaan 1.5.2010 alkaen myöntää Suomessa asuvalle eläkkeensaajalle,joka saa

• Suomesta kohdassa Eläkkeet ja korvaukset (Lapsikorotus > Oikeus ja edellytykset> Eläkkeet ja korvaukset) mainittua etuutta

• toisesta sosiaaliturva-asetuksia soveltavasta maasta asetusten piiriin kuuluvaaomaa eläkettä.

Lapsikorotus voidaan myöntää toisen maan eläkkeen saamisen perusteella Suomeneläkkeiden myöntämistä aikaisemmasta ajankohdasta; aikaisintaan kuitenkin Suomeenmuuttoa seuraavan kuukauden alusta ja takautuvan hakuajan puitteissa. Lisäksiedellytetään, että karenssiaika on täyttynyt vähintään vakuutusajat yhteenlaskien.Jos lapsi asuu toisessa maassa, eläkkeensaajan tulee lapsikorotuksen saadakseenhuolehtia lapsen toimeentulosta.

Ulkomailla asuvalle eläkkeensaajalle lapsikorotus voidaan myöntää, jos hänsaa Suomesta edellä mainittuja etuuksia, mutta ei pelkän toisen maan eläkkeensaamisen johdosta. Jos lapsi asuu Suomessa, eläkkeensaajan tulee huolehtia hänentoimeentulostaan. Pelkän ulkomailta maksettavan eläkkeen tai korvauksen perusteellalapsikorotusta ei myönnetä.

Asetusta 1408/1971 sovellettiin, jos oikeus lapsikorotukseen alkoi ennen 1.5.2010. Senmukaan eläkeläisen huollettavista lapsista maksettavilla etuuksilla tarkoitettiin vanhuus-,ja työkyvyttömyyseläkkeen saajille maksettavia

• rahaetuuksia, jotka maksetaan perheenjäsenten lukumäärän ja iän perusteella(perheavustukset) ja

• eläkkeeseen lapsesta maksettavia korotuksia ja lisiä (perhe-etuudet).

Lapsikorotus on edellä mainittu jälkimmäinen etuus. Lapsikorotuksen kanssasamanaikaisesti oli käsiteltävä myös muut lapsesta perheavustuksena maksettavatetuudet. Näitä olivat Suomessa lapsilisä ja lasten kotihoidon tuki. Perheavustukset ja-etuudet maksettiin ensisijaisesti yhdestä maasta. Toinen maa saattoi olla velvollinenmaksamaan niiden erotusta.

1.3.5.2 SosiaaliturvasopimuksetPohjoismaat

Uusi Pohjoismainen sopimus tuli voimaan 1.5.2014. Uusi pohjoismainen sopimuslaajentaa asetuksen 883/2004 soveltamisen myös Färsaarilla ja Grönlannissa asuviinhenkilöihin.

Lapsikorotukseen sovelletaan asetuksen 883/2004 eläkeluvun määräyksiä.

8

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:2004R0883:20100501:FI:PDF

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:01971R1408-20080707&rid=1

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/indoxliitteet/Jaetut%20asiakirjat/119-191.pdf?Web=1


Kahdenväliset sosiaaliturvasopimuksetHakija SuomessaEläkkeenhakijalla, joka on ollut vakuutettuna toisessa sosiaaliturvasopimusmaassa, onoikeus lapsikorotukseen kansallisen lainsäädännön edellytyksin.

Hakija toisessa sosiaaliturvasopimusmaassaSosiaaliturvasopimusten solmimisten aikoina kansaneläkkeenä onkansaneläkelainsäädännön mukaan pidetty myös sellaisia eläkkeeseen maksettavialisiä, joiden ulkomaille maksamisessa ei ollut estettä tai joita sopimuksissa ei ollutsuljettu ulkopuolelle.

Toisessa sopimusmaassa asuvalle kansaneläkkeen saajalle voidaan myöntäälapsikorotus Amerikan yhdysvaltojen, Kanadan ja Israelin sopimusten perusteella, jossen saamisen edellytykset muuten täyttyvät.

Chilen sosiaaliturvasopimus tuli voimaan samanaikaisesti kuin kansaneläkeuudistuseli 1.1.2008. Kansaneläkelain mukaan lapsikorotus ei ole enää eläkettä, vaan se onkansaneläkelain mukainen erillinen etuus. Koska sopimus oli neuvoteltu valmiiksiennen vuoden vaihteen lainmuutosta, otettiin tulkinta, että myös Chilen sopimuksenperusteella voidaan myöntää lapsikorotus Chilessä asuvalle kansaneläkkeen saajalle.

Australian sopimuksen perusteella ei myönnetä lapsikorotusta Australiassa asuvalleeläkkeensaajalle.

1.4 Suhde muihin etuuksiinTuloksiLapsikorotus otetaan tuloksi

• työmarkkinatuessa• sotilasavustuksessa• toimeentulotuessa.

Ei tuloksiLapsikorotusta ei oteta tuloksi

• kansaneläkkeessä• leskeneläkkeen täydennysmäärässä• lasten kotihoidontuessa• eläkkeensaajan asumistuessa• yleisessä asumistuessa• opintotuessa.

Ei estäPelkkä lapsikorotus ei estä Kelan perhe-eläkkeen saamista.

Luopumistuen lapsikorotusLuopumistuen saajille, joille Kela ei myönnä lapsikorotusta, myöntää Mela KEL51 §:n mukaisen lapsikorotuksen samoin perustein kuin Kela. Jos Kela myöntää

9


eläkkeensaajalle lapsikorotuksen, lakkauttaa Mela maksamansa KEL 51 §:äävastaavan lapsikorotuksen.

1.5 MaksaminenLapsikorotus maksetaan kuukausittain etuudensaajan sukunimen alkukirjaimenmukaisena maksupäivänä tai edeltävänä pankkipäivänä seuraavasti:

• A - K 4. päivä • L - R 14. päivä • S - Ö 22. päivä

Lapsikorotus maksetaan pääsääntöisesti etuudensaajalle itselleen hänenilmoittamalleen tilille. Lapsikorotuksen maksaminen muulle kuin sen saajalle itselleentulee kysymykseen vain laissa määrätyin perustein.

Jos lapsikorotushakemuksen käsittely viivästyy, lapsikorotukseen voidaan tietyissätilanteissa maksaa viivästyskorotusta.

1.5.1 MaksuosoiteEtuus maksetaan etuudensaajan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille.Jos asiakas ei saa avattua pankkitiliä tai jos asiakas esittää Kelalle erityisen syyn, etuusvoidaan maksaa prepaid-kortille. Poikkeuksellisissa tilanteissa etuus voidaan maksaamyös maksuosoituksena tai käteismaksuna (KEL 568/2007 64 §).

Jos etuudensaaja on alaikäinen tai hänelle on määrätty edunvalvoja taloudellistenasioiden hoitoa varten, etuus maksetaan edunvalvojan ilmoittamalle tilille.

Kunnalle maksettava etuus maksetaan kunnan ilmoittamalle tilille.

Lue lisää maksamisesta.

1.5.1.1 Ulkomaan maksuosoiteKelan eläke voidaan maksaa ulkomailla vakinaisesti asuvalle eläkkeensaajalleseuraavin tavoin:

1. Eläke maksetaan eläkkeensaajan ilmoittamalle tilille Suomessa toimivaan pankkiin.2. Jos eläkkeensaaja ei ole ilmoittanut tiliä Suomessa tai hän ei halua eläkettä

sinne, eläke maksetaan ulkomaille kansainvälisiä pankkiyhteystietoja käyttäenkirjoittamalla ulkomaan maksuosoitteeksi.

• IBAN-tilinumero ja pankin BIC-koodi (kansainvälinen muoto) tai• BBAN-tilinumero (kansallinen muoto) ja pankin BIC-/SWIFT-

koodi tai• BBAN-tilinumero ja pankin nimi sekä pankin maakoodi. Pankin

osoite kirjoitetaan pankin nimen alle, jos se on ilmoitettu. Tai• eläkkeensaajan tai nostajan postiosoite, kirjoittamalla x sille

varattuun kenttään.

10

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Tekohjeet/472e0237-bc56-4cf2-bd0f-6fe6c0b1ac35


1.5.2 MaksunsaajatLapsikorotus voidaan maksaa

• etuudensaajalle• edunvalvojalle• edunvalvontavaltuutetulle• kunnalle• kuolinpesälle• ulosottoviranomaiselle• vangin perheelle.

Lapsikorotus maksetaan pääsääntöisesti etuudensaajalle itselleen.

Lapsikorotusta ei saa siirtää maksettavaksi toiselle henkilölle (ns. siirtokielto). Tällainensopimus on mitätön (KEL 568/2007 111 §). Tästä syystä etuudensaajan asioitahoitavan lähiomaisen tai valtakirjalla toimivan henkilön tulee ilmoittaa maksuosoitteeksietuudensaajan tili.

1.5.2.1 EtuudensaajaEtuus maksetaan yleensä täysi-ikäiselle etuudensaajalle itselleen, jos hänelle ei olemäärätty edunvalvojaa. Etuus maksetaan etuudensaajan omalle tilille myös silloin,kun hänen etuusasioitaan sairauden tai muun syyn perusteella hoitaa lähiomainen taivaltakirjalla toimiva henkilö.

Tilin varmistamiseksi lähiomaisen tai valtakirjalla toimivan henkilön tulee esittää,esimerkiksi

• tiliote, josta ilmenee asianomaisen tilin omistajan olevan etuudensaaja• pankin antama todistus siitä, että tili on etuudensaajan• muu vastaava selvitys

Tilinumeron muuttamiseksi tarvitaan myös jokin edellä esitetyistä selvityksistä.

Lue lisää: Hakeminen vanhuuseläkkeessä (Ratkaisutyö > Vanhuuseläke > Etuusohje >Hakeminen)

1.5.2.2 EdunvalvontavaltuutettuKun henkilön antama edunvalvontavaltuutus on vahvistettu ja se kattaa etuusasioidenhoidon, maksetaan etuus edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. Sinun ei tarvitsetarkistaa kenen nimissä tili on.

Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon henkilön edunvalvontavaltuutetusta. Tiedonperusteella Oiwaan muodostuu Yleistietomuutos-työ. Tieto edunvalvontavaltuutetustanäkyy Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot > Perhetiedotja Oiwan Asiakkaan tiedot -näytöllä. Voit tarkistaa tiedot DVV-viraston (Digi- javäestötietovirasto) vahvistamasta edunvalvontavaltuutuksesta myös holhousasioidenrekisterikyselyllä (Ratkaisutyö >> Työvälineet, kohta Holhousasioiden rekisteri). Josedunvalvontavaltuutettu ei ilmoita uutta tilinumeroa määräajassa, voit maksaa etuudenedunvalvontavaltuutetulle etuudensaajan vanhalla tilinumerolla.

11


Pyydä edunvalvontavaltuutetulta tai asianomaisesta DVV-virastosta kopioedunvalvontavaltakirjasta. Voit pyytää edunvalvontavaltuutetulta tilinumeronja kopion edunvalvontavaltakirjasta käyttämällä kirjepohjaa YHL14. Josedunvalvontavaltuutus kattaa etuusasioiden hoidon, tee nostajan muutos ja maksatuki edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. Jos edunvalvontavaltuutettu ei ilmoitauutta tilinumeroa määräajassa, voit maksaa etuuden edunvalvontavaltuutetulleetuudensaajan vanhalla tilinumerolla.

Jos edunvalvontavaltuutettu ei toimita kopiota edunvalvontavaltakirjasta eikäedunvalvontavaltakirjaa ole vahvistettu DVV-virastossa, edunvalvontavaltuutettu ei voiasioida Kelan etuusasioissa asiakkaan puolesta edunvalvontavaltuutuksen perusteella.

Lue lisää:

Mikä on edunvalvontavaltuutus?Edunvalvontavaltuutuksen sisältö, muoto ja voimaantuloValtuutuksen vaikutuksetEdunvalvontavaltuutuksen lakkaaminen

1.5.2.3 EdunvalvojaTäysi-ikäinen etuudensaaja

Täysi-ikäiselle henkilölle voidaan määrätä edunvalvoja hoitamaan hänen asioitaan.Etuusasiaa ratkaistaessa tulee aina selvittää, onko henkilölle määrätty edunvalvoja jamikä edunvalvontamääräyksen sisältö on.

Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta. Tiedon perusteellaOiwaan muodostuu Yleistietomuutos-työ. Tieto edunvalvojasta näkyy myös Henkilöntietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot > Perhetiedot ja OiwaanAsiakkaan tiedot-näytöllä. HEKY-kyselyllä on nähtävissä edunvalvojan nimi jatunniste sekä tieto siitä, onko henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu tai onkohenkilö julistettu vajaavaltaiseksi. Tarkempi tieto edunvalvojan tehtävästä selviääedunvalvontamääräyksestä. Tarkista edunvalvojan tehtävän sisältö holhousasioidenrekisterikyselyllä (Ratkaisutyö > Työvälineet, kohta Holhousasioiden rekisteri).

Etuus maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille, joshenkilölle on määrätty edunvalvoja hoitamaan

• hänen taloudellisia asioitaan• hänen omaisuuttaan• hänen omaisuuttaan ja taloudellisia asioitaan

Jos edunvalvontamääräyksessä ei mainita mitään edunvalvojan tehtävästä, voidaankatsoa, että se kattaa eläkeasioiden hoitamisen.

Etuus tulee maksaa edunvalvojalle siinäkin tapauksessa, vaikkaedunvalvontamääräyksessä ei ole rajoitettu etuudensaajan omaa toimintakelpoisuutta.

12


Jos edunvalvojan tehtävä on rajattu koskemaan ainoastaan määrättyä oikeustointa,asiaa tai omaisuutta (esim. perinnönjako), edunvalvojan toimivalta rajoittuu vastaavasti.Kelan maksama etuus ei siten aina välttämättä kuulu edunvalvojan toimivaltaan.

Edunvalvojan tehtävänä on ilmoittaa, mille tilille etuus tulee maksaa. Josedunvalvoja ei ole ilmoittanut uutta tilinumeroa siihen mennessä, kun tieto tuleeväestörekisterijärjestelmästä, pyydä edunvalvojalta tilinumeroa suojatulla sähköpostilla,puhelimitse tai käyttämällä kirjepohjaa YHL13. Aseta vastaamiselle määräaika (yleensäkaksi viikkoa). Maksa etuus edunvalvojan ilmoittamalle tilille ja rekisteröi nostajaksiedunvalvoja. Sinun ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili on. Jos edunvalvoja ei ilmoitauutta tilinumeroa määräajassa, voit maksaa etuuden edunvalvojalle etuudensaajanvanhalla tilinumerolla.

Jos edunvalvontatehtävä on määräaikainen, tarkista nostaja-asia ennen määräajanpäättymistä. Rekisteröi seurantatieto määräajan päättymisestä.

Etuudensaajalla on useita edunvalvojiaJos etuudensaajalle on määrätty useita edunvalvojia, etuus maksetaan silleedunvalvojalle, jolle tuomioistuin on määrännyt taloudellisten asioiden hoidon. Jostehtävien jaosta ei ole päätetty, etuus voidaan maksaa kenelle tahansa edunvalvojista.

Lue lisää

Mikä on edunvalvoja?Edunvalvojan asema ja tehtävätMitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?Mistä saa tiedon edunvalvojan määräämisestä, toimintakelpoisuuden rajoittamisesta taivajaavaltaiseksi julistamisesta?Voiko Kela tehdä ilmoituksen edunvalvojan tarpeessa olevasta?Kuuleminen edunvalvontatilanteessa

1.5.2.4 KuntaEtuus voidaan maksaa kunnalle

• laitos- tai perhehoidon korvaamiseksi• etuudensaajan elämäntapojen, sairauden tai muun erityisen syyn perusteella

1.5.2.4.1 Laitos- tai perhehoito (AML 14 §)Miltä ajalta etuuden voi maksaa kunnalle

Onko etuudensaaja laitos- tai perhehoidossa

Kunta voi asiakasmaksulain 14 §:n perusteella periä järjestämänsä laitos- taiperhehoidon korvaukseksi etuudensaajalle tulevat etuudet siltä ajalta, jonka laitos- taiperhehoito kestää.

Kunnan on tehtävä ilmoitus etuuden perimisestä kunnalle

• lomakkeella EV 255• Kuntaliiton omalla lomakkeella

13

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet?id=ec5210c9-69ab-4032-b93b-08e61269d162&target=3c024cce-929c-4f70-ac45-e55b32006c79

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet?id=ec5210c9-69ab-4032-b93b-08e61269d162&target=18d6ef3a-ac3c-48a5-865b-704f5986e535

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet?id=ec5210c9-69ab-4032-b93b-08e61269d162&target=bfdd31b0-4c59-43ee-badf-604a01c51ce3

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet?id=ec5210c9-69ab-4032-b93b-08e61269d162&target=3a8f6696-140a-47e9-bd1a-973fcaaa280d



https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet?id=ec5210c9-69ab-4032-b93b-08e61269d162&target=88f60232-2a58-4e51-97a9-566aa83d5adf

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet?id=ec5210c9-69ab-4032-b93b-08e61269d162&target=47528efc-2202-4416-a6e0-7f3e29b7f30d


• muulla tavoin kirjallisesti

Vaatimuksen tulee olla Kelassa vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää.

Miltä ajalta etuuden voi maksaa kunnalleEtuus voidaan maksaa kunnalle siltä ajalta, jonka laitos- tai perhehoito kestää.Etuudensaajaa itseään tai edunvalvojaa ei kuulla ennen maksamisen ratkaisemista.Edunvalvojan määräämisellä ei ole vaikutusta kunnalle maksamiseen. AML 14 §:nperusteella etuus maksetaan kunnalle edunvalvojasta huolimatta.

Jos etuus on jo maksussa ja Kelaan saapuu asiakasmaksulain 14 §:n mukainenvaatimus, voit muuttaa etuuden maksettavaksi kunnalle seuraavasta maksuerästälukien, jos kunnan vaatimus on saapunut Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennenetuuden maksupäivää. Jos vaatimus saapuu tätä myöhemmin, voit muuttaa etuudenmaksettavaksi kunnalle vasta seuraavasta maksuerästä.

Jos ratkaiset samanaikaisesti etuushakemuksen ja kunnan vaatimuksen, tarkista, ettävaatimus on saapunut Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää.Tällöin voit maksaa etuuden kunnalle jo laitos- tai perhehoidon alkamiskuukaudenalusta. Myös takautuvat maksuerät maksetaan kunnalle laitos- tai perhehoidon ajalta.Jos kunnan vaatimus ei ole saapunut Kelaan vähintään kahta viikkoa ennen etuudenmaksupäivää, et voi maksaa takautuvia maksueriä tai kuluvan kuukauden etuuttakunnalle. Tällöin voit tehdä nostajaratkaisun vasta seuraavan kuukauden alusta.

Etuus maksetaan kunnalle sen kuukauden loppuun saakka, jonka aikana laitos- taiperhehoito päättyy.

Onko etuudensaaja laitos- tai perhehoidossaSinun tulee selvittää, onko etuudensaaja laitoshoidoksi määritellyssä toimintayksikössätai perhehoidossa. Toimintayksikön luonne selvitetään laitostietojen kyselytapahtumallaYZLK tai osoite- ja yhteystiedot kyselytapahtumalla OSKY. "Vaikutus etuuksiin" -tietona tulee laitoshoidon yksikön osalta olla "ei makseta" tai "ratkaistaan julkisen tuenperusteella/ostopalvelusopimus".

Jos kyseessä ei ole laitos- tai perhehoito, hylkää kunnan vaatimus. Kun henkilöasuu avohoidon toimintayksikössä (esim. palveluasuminen), etuus voidaan maksaakunnalle asiakasmaksulain 14 §:n perusteella vain, jos kysymyksessä on huostaanotonperusteella (jälkihuoltona) järjestetty asuminen.

1.5.2.4.2 Sijais- ja jälkihuoltoKunta voi lastensuojelulain perusteella ottaa lapsen huostaan. Tällöin lapselle onjärjestettävä sijaishuolto

• perhehoitona• laitoshuoltona• muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla

Sijaishuollon päättymisen jälkeen kunnan on aina järjestettävä lapselle tai nuorellejälkihuolto. Se voidaan järjestää esimerkiksi laitos- tai perhehuoltona tai väliaikaisena

14


avohuollon tukitoimena, esimerkiksi asumispalveluna. Kunnan velvollisuus jälkihuollonjärjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta.

Kunta voi periä edellä mainitusta perhehoidosta, laitoshoidosta tai asumispalvelustaasetuksella säädettävän maksun. Kunnalla on oikeus periä korvaus lapselle tai nuorelletulevista asiakasmaksulain 14 §:n mukaisista etuuksista siltä ajalta, jonka hoito kestää.Ks. lastensuojelulain 417/2007 3 luku 19 § ja AML 734/1992 7 §. Oikeus maksunperimiseen koskee myös jälkihuoltoa.

1.5.2.4.3 Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syytEtuus voidaan maksaa etuudensaajan asuinkunnan sosiaalihuollon toimielimellekäytettäväksi etuudensaajan tai hänen omaistensa elatukseen, jos etuudenmaksaminen hänelle itselleen vaarantaa hänen toimeentulonsa. Lisäksi edellytetään,että etuudensaajalle ei ole määrätty edunvalvojaa. (KEL 568/2007 67 §) (TKL 703/201018 §) (ETL 1531/2016 21 §)

Etuuden maksaminen kunnalle ei edellytä etuudensaajan suostumusta.

Kunta ei vastoin etuudensaajan suostumusta saa käyttää sille maksettua etuuttamuuhun kuin sen kuukauden aikana annettavaan elatukseen, jolta etuus on maksettu.

Etuus maksetaan joko Sosiaalihuollon toimielimet –rekisterissä olevalle kunnan tilille,muulle kunnan ilmoittamalle tilille tai Virho-tilille.

Osa kunnista on ottanut käyttöön Virho-järjestelmän, jonka kautta kunnat hoitavatasiakkaidensa raha-asioita. Virho-tili korvaa kuntien välitystilit niissä kunnissa,joissa järjestelmä on otettu käyttöön. Virho-järjestelmässä kunta avaa pankkitilinjokaiselle asiakkaalle eli ns. Virho-tilin. Tili on kunnan nimissä, ja kunnan nimeämällätoimihenkilöllä on siihen käyttöoikeus. Asiakkaalla ei ole tiliin käyttöoikeutta.

Eläke-etuus (kansaneläke, takuueläke, eläkkeensaajan asumistuki, lapsikorotus,eläketuki, leskeneläke, lapseneläke) voidaan maksaa kunnan ilmoittamalle Virho-tilille vain silloin, kun kunnalle maksaminen perustuu siihen, että etuudensaajalleitselleen maksaminen vaarantaisi etuudensaajan tai hänen omaistensa toimeentulon.Jatkossakin Kela päättää kirjallisen esityksen perusteella, maksaako se tällä perusteellaeläke-etuuden kunnalle vai ei. Etuus maksetaan Virho-tilille vain kunnan pyynnöstä.Pyyntö on tehtävä kirjallisesti. Siinä tulee ilmoittaa, että kyseessä on Virho-tili.

Kuka ja miten voi tehdä esityksen kunnalle maksamisestaEsityksen etuuden maksamisesta kunnan toimielimelle voi tehdä

• etuudensaaja• hänen avio- tai avopuolisonsa• muu omainen• etuudensaajasta pääasiallisesti huolehtiva henkilö• kunnan sosiaalihuollon toimielin

Pelkästään asiakkaan suostumus ei voi olla peruste kunnalle maksamiselle.

Esitys etuuden maksamisesta kunnalle tulee tehdä kirjallisesti:

• lomakkeella EV 241N (Esitys etuuden maksamisesta kunnalle)• Eläketurvakeskuksen lomakkeella ETK 2164 • muulla tavoin kirjallisesti.

15

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/lomakkeet/Jaetut%20asiakirjat/EV-Lomakkeet/EV241N_W.pdf


Maksuesitys on aina perusteltava.

Kun kunnan esitys maksamisesta saapuu Kelaan, se tulee välittömästi kuvata Oiwaanja rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään.

Ennen etuuden maksamista kunnalle sinun on yleensä kuultava etuudensaajaa.

Arvioi maksamisen peruste aina ensin ja harkitse kuulemisen tarve vasta tämänjälkeen.

Jos kunnan maksuvaatimuksen yhteydessä toimitetaan asiakkaan suostumuskunnalle maksamiseen, Kelassa voidaan arvioida suostumuksen merkitystä asiakkaankuulemisen kannalta. Tapauskohtaisen arvioinnin perusteella voit joko:

• Kuulla asiakasta puhelimitse: Tarkenna suostumuksen tiedot puhelimitse. Varmista,että asiakas ymmärtää, mistä on kyse ja kirjaa kuulemisen sisältö tarkastiyhteydenottoon.

• Kuulla asiakasta kirjallisesti: Jos suullinen kuuleminen ei ole asiakkaan kohdallatarkoituksenmukaista tai asia jää suullisessa kuulemisessa epäselväksi tai et saaasiakkaaseen yhteyttä, kuule asiakasta maksuesityksen johdosta kirjeitse. Käytäkuulemisessa kirjepohjaa YHL18.

• Jättää kuulemisen ilmeisen tarpeettomana tekemättä. Kuuleminen on ilmeisentarpeetonta ainakin tilanteissa, joissa suostumus on uusi ja sisällöltään niinyksiselitteinen, ettei erillisen kuulemisen voida olettaa tuottavan asiaan mitäänlisätietoa. Jos päätät jättää kuulemisen tekemättä, kirjaa työn kommenttiin, ettäasiakasta ei ole kuultu ja perustelut kuulematta jättämiselle.

Mitä teet, kun etuudensaajan asuinkunta muuttuuEtuus voidaan maksaa vain etuudensaajan asuinkunnalle. Jos etuudensaajanasuinkunta muuttuu, selvitä, voidaanko etuus maksaa etuudensaajalle itselleen. Uudelleasuinkunnalle etuutta ei voida maksaa, ellei kunta ole tehnyt perusteltua esitystäetuuden maksamisesta. Uuden asuinkunnan esityksen perusteista sinun on myöskuultava etuudensaajaa.

Mitä teet, kun etuudensaaja vaatii kunnalle maksamisenlakkauttamista

Jos etuudensaaja vaatii kirjallisesti kunnalle maksamisen lakkauttamista, selvitäkunnalta, vaatiiko se yhä etuuden maksamista itselleen. Sinun on aina kuultava kuntaaasiakkaan vaatimuksen johdosta. Voit käyttää kuulemisessa etuuden omaa kirjepohjaa(VEL35, TKL35, PEL35, GEL35, ETL35). Anna maksamisesta päätös.

Mitä teet, kun etuudensaajalle määrätään edunvalvojaEtuutta ei voi maksaa kunnalle etuudensaajan elämäntapojen perusteella, josetuudensaajalla on edunvalvoja. Jos etuus on ollut maksussa kunnalle ja saajallemäärätään edunvalvoja, etuus maksetaan edunvalvojan määräämälle tilille. Annamaksamisesta päätös. Kuntaa ei tarvitse kuulla asiassa.

1.5.2.5 Vangin perheEtuus tai osa siitä voidaan maksaa puolison, avopuolison tai alle 16-vuotiaiden lastentoimeentulon turvaamiseksi, jos etuudensaaja on ennen vankilaan joutumistaan

16


elättänyt heitä. Lisäksi perheen muiden tulojen edellytetään olevan niin pienet, ettäperheen koko huomioon ottaen voidaan katsoa sen elatuksen olevan keskeytettävänetuuden varassa.

Jos puoliso saa sairaus-, äitiys- tai työttömyyspäivärahaa tai on itse eläkkeensaaja,hänen katsotaan tulevan toimeen omilla tuloillaan.

Perheen saamat muut jatkuvat tulot kuten esimerkiksi lasten kotihoidontuki, otetaanhuomioon. Lisäksi on huomattava, että vankeusrangaistusta suorittavan etuudensaajantyöeläkkeen maksaminen jatkuu yleensä vankilassaolosta huolimatta.

Jos lapsi täyttää 16 vuotta aikana, jolloin etuutta maksetaan perheen toimeentulonturvaamiseksi, on maksaminen tai maksettava määrä tarkistettava.

Kun etuus tai osa etuudesta maksetaan perheen huoltoon, rekisteröi etuusjärjestelmännostajaratkaisun nostajaksi muu nostaja (KEL 66 § vangin perhe) ja muuta nostajaksise henkilö tai viranomainen, jolle etuus maksetaan. Lue myös > Tekniset ohjeet.

Maksamisen muuttaminen, kun henkilön vankeusrangaistuspäättyy

Jos koko etuus on maksettu rangaistuksen suorittamisen ajalta perheen toimeentuloon,muuta se henkilön vapauduttua tai päästyä valvottuun koevapauteen maksettavaksihänelle itselleen tai sille, joka ennen keskeytystä on sen nostanut. Mikäli vain osaetuudesta on maksettu perheen toimeentulon turvaamiseksi, aloita lisäksi keskeytettynäolleen osan maksaminen.

1.5.2.6 KuolinpesäKuolinpesä ei voi hakea etuutta.

Maksussa oleva etuus maksetaan vainajan tai mahdollisen maksunsaajan tilille senkuukauden loppuun, jonka aikana etuudensaaja on kuollut.

Etuus voidaan lisäksi maksaa kuolinpesälle, jos etuushakemus on saapunut Kelaanetuudenhakijan kuolinpäivänä tai sitä ennen. Etuus maksetaan tällöin hakemuksessailmoitetulle vainajan tilille.

Vainajan tili on voimassa

Kun vainajan tili on voimassa, etuus maksetaan hakemuksessa ilmoitetulle vainajantilille.

Vainajan tili on ehditty lopettaa:

Jos vainajan tili on ehditty lopettaa, sinun tulee selvittää tili, jolle etuus voidaan maksaa.Päätös lähetetään näissä tilanteissa sille, kenelle etuus maksetaan. Päätöksessä tuleeolla teksti, jossa kerrotaan vastaanottajan velvollisuudesta ilmoittaa tiedoksisaannistamuille pesän osakkaille sekä ilmoitetaan laiminlyöntiin liittyvästä vahingonkorvaus-vastuusta.

Etuus maksetaan

• pesänselvittäjälle aina, jos kuolinpesälle on määrätty selvittäjä. Hakemusmaksamisesta tehdään lomakkeella EV 224 (Eläkkeen tai muun etuuden

17


maksaminen kuolinpesälle). Pesänselvittäjän tulee toimittaa hakemuksen liitteeksijäljennös oikeuden antamasta määräyskirjasta.

• jos kuolinpesälle ei ole määrätty pesänselvittäjää, etuus maksetaan hakemuksenEV 224 perusteella

– leskelle. Lesken tulee toimittaa Kelalle vain hakemus.– kuolinpesän edustajalle. Hakemukseen on liitettävä vahvistettu perukirja ja

yksilöidyt valtakirjat pesän osakkailta. Valtakirjamalli (EV111) on tulostettavissakela.fi-sivuilta. Jos vahvistettua perukirjaa ei ole, hakemukseen liitetäänperukirja ja sukuselvitys. Voit pyytää kuolinpesän edustajaa toimittamaanpuuttuvat valtakirjat ja muut asiakirjat kirjeellä (VEL37 / PEL37).

– yleistestamentin saajalle. Hakemukseen on liitettävä oikeaksi todistettujäljennös testamentista ja vahvistettu perukirja. Jos vahvistettua perukirjaa eiole, hakemukseen liitetään perukirja ja sukuselvitys. Valtakirjoja ei tarvita.

– testamentissa määrätylle toimeenpanijalle. Hakemukseen on liitettäväoikeaksi todistettu jäljennös testamentista ja vahvistettu perukirja sekäyksilöidyt valtakirjat pesän osakkailta. Valtakirjamalli (EV111) on tulostettavissakela.fi-sivuilta. Jos vahvistettua perukirjaa ei ole, hakemukseen liitetäänperukirja ja sukuselvitys.

• kunnalle niissä tapauksissa, joissa vainajan omaisia ei ole löydetty ja kunta onhuolehtinut hautauksesta.

Lainkohdat: Kansaneläkelaki (568/2007) 64 §

1.5.3 UlosottoKansaneläkelain mukainen etuus voidaan ulosmitata lapselle maksettavan elatusavuntai siihen rinnastettavan vahingonkorvauksen perimiseksi (KEL 568/2007 111 §)Ulosmittaus voi koskea sekä kuukausittain erääntyvää elatusapua että viisi vuottanuorempia rästejä. Ulosmittauksen perusteena on oikeuden päätös tai kunnallisentoimielimen vahvistama sopimus.

Ulosmittaaminen toimeenpannaan ulosottomieheltä saapuneen maksukiellonperusteella ja siinä noudatetaan ulosottolain palkkaa koskevia säännöksiä.

Eläkkeen, eläketuen tai lapsikorotuksen ulosmittausta varten ulosottoviranomainenlähettää palvelupisteeseen maksukieltolomakkeen.

Maksukiellon saavuttua tarkista, että maksukiellossa ovat kaikki tarpeelliset tiedot.Lisäksi varmista, että ulosotto koskee elatusavun perimistä. Ulosottomies vastaamaksukiellon oikeellisuudesta. Jos havaitset siinä selvän virheen, huomauta asiastaulosottomiehelle. Jos tämä pysyy kannassaan, noudata maksukieltoa virheestähuolimatta, jos ei ole olemassa seuraavia syitä maksukiellon noudattamattajättämiseen:

• ulosmittaus ei koske elatusavun perimistä• velallinen ei ole etuudensaaja• velallisen tulot eivät nouse yli suojaosuuden• eläke-etuuteen kohdistuu muu maksuvaatimus, jonka on katsottava olevan

ensisijainen ulosottovaatimukseen verrattuna• Kelaan on saapunut uusi velallista koskeva maksukielto. Viimeistä maksukieltoa

noudatetaan.

Näissä tapauksissa palauta maksukielto ulosottomiehelle. Kirjoita palauttamisen syymaksukiellon taakse.

18


1.5.3.1 TulopohjaTulopohjalla tarkoitetaan sitä tulojen määrää, josta ulosmittaus suoritetaan. Tulopohjaankuuluvat myös eläkkeet, eläketuki, lapsikorotus ja sairauspäiväraha ja muut palkansijasta maksettavat toimeentuloetuudet riippumatta siitä, ovatko ne ulosmittauskelpoisiavai eivät. Määrättyyn tarkoitukseen tarkoitettuja avustuksia ja korvauksia (esimerkiksivammaisetuudet, asumistuet, lapsilisä) ei kuitenkaan lasketa mukaan tulopohjaan.

1.5.3.2 SuojaosuusEtuudensaajalle on jätettävä hänen omaan sekä hänen elatuksensa varassa olevanpuolison, oman lapsen ja puolison lapsen elatukseen tietty vuosittain tarkistettavaeuromäärä päivää kohden (Ulosottokaari 4 luku 48 §).

Käytä eläkkeen, eläketuen ja lapsikorotuksen ulosmittauksessa aina ulosottomiehenilmoittamaa suojaosuuden määrää. Suojaosuuden muuttuessa ulosottomies antaauuden maksukiellon.

Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2020 alusta

• 22,63 euroa päivässä velallisen itsensä osalta (22,41 euroa vuonna 2019)• 8,12 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön osalta. (8,04

euroa vuonna 2019)

Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus 30:lla. Yksinäisenvelallisen suojaosuus on siten vuoden 2020 alusta lukien 678,90 euroa kuukaudessa(672,30 euroa vuonna 2019).

Suojaosuudet tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Tästä johtuenulosottomiehen tulisi vuosittain toimittaa Kelaan uusi maksukielto.

Velallisen elatuksen varassa olevina lapsina voidaan ottaa huomioon alaikäiset,samassa taloudessa asuvat

• aviolapset• ottolapset• tunnustetut avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset

Eri taloudessa asuvaa lasta ei oteta huomioon, vaikka eläke-etuuden maksaisi lapselleelatusapua. Myös avopuoliso otetaan huomioon suojaosuutta laskettaessa, jos hän onetuudensaajan elatuksen varassa.

Velallisen elatuksen varassa olevien henkilöiden huomioon ottaminen suojaosuuttamäärättäessä on harkinnanvarainen ja kokonaan ulosottomiehen vastuulla. Sitäsinun ei tarvitse tarkistaa ulosottomieheltä, vaikka päätteellä olevien tietojen mukaanhuollettavia näyttäisikin olevan.

19


1.5.3.3 Toimenpiteet palvelupisteessä

Tulopohjanlaskeminen

VapaakuukausijärjestelmäKun eläkkeenmaksaminenkeskeytyy tai lakkaa

Takautuvan eläke-erän maksaminen

Ulosmitattavanmääräntarkistaminen

Ennakonpidätyksenkorjaus

Lapsikorotus Ulosmittauksenlakkauttaminen

Tulopohjan laskeminenLaske ensin, mikä on tulopohjaan kuuluvien tulojen yhteenlaskettu nettomäärä.Lisää ulosottomiehen maksukiellossa ilmoittamaan muun tulon nettomääräänkansaneläkkeen ja/tai perhe-eläkkeen/eläketuen nettomäärä sekä mahdollinenlapsikorotus ja rintamalisät. Lisää tulopohjaan myös muut Kelan ko. henkilöllemaksamat etuudet, jotka otetaan huomioon tulopohjassa (esim. sairauspäiväraha).Jos tulojen yhteenlaskettu nettomäärä ei ylitä suojaosuutta, et voi ulosmitata eläkettä,eläketukea tai lapsikorotusta lainkaan.

Jos ulosmitattavaksi vaadittu määrä on maksukiellossa ilmoitettu vakiomääräisenä,ulosmittaa tämä määrä, enintään kuitenkin suojaosuuden ylittävä määrä.

Jos vaadittu määrä on ilmoitettu murtolukuna (1/3 tai 2/3), laske ulosmitattava määräseuraavasti:

• Jos tulopohjaan kuuluvien tulojen yhteenlaskettu nettomäärä on suurempi kuinko. henkilölle laskettu suojaosuus kerrottuna kahdella, ulosmitattava määrä on 1/3tulojen yhteenlasketusta nettomäärästä.

• Jos yhteenlaskettu nettomäärä on yhtä suuri tai pienempi kuin ko. henkilöllelaskettu suojaosuus kerrottuna kahdella, ulosmitattava määrä on 2/3 tulojenyhteenlasketun nettomäärän ja suojaosuuden erotuksesta (ns. tulorajaulosmittaus).

Jos maksukiellossa on määrätty ulosmittaukselle euromääräinen enimmäismäärä, eisitä saa ylittää.

Voit ulosmitata kansaneläkkeestä, eläketuesta, lapsikorotuksesta ja leskeneläkkeestäelatusapusaatavan perimiseksi edellä mainittua säännönmukaista määrää (1/3 tai 2/3)suuremman määrän. Ulosottomies ilmoittaa ulosmitattavan määrän maksukiellossa.Velalliselle olisi kuitenkin aina jätettävä vähintään yksi kolmasosa palkan ja siihenrinnastuvien tulojen yhteismäärästä eikä suojaosuutta saa ulosmitata.

Ota muut tulot huomioon sen suuruisena kuin ulosottomies ilmoittaamaksukieltolomakkeella. Jos ulosottomies ei ole ilmoittanut muita tuloja, katsotaan, etteiniitä ole. Tällöin tulojen yhteenlaskettu nettomäärä ei yleensä ylitä suojaosuutta. Etuuttaei siten voida ulosmitata ja maksukielto palautetaan.

Voit laskea ulosmitattavan määrän oikeushallinnon sivuilla olevaa maksukieltolaskuriaapuna käyttäen.

Takautuvan etuus-erän ulosmittausVoit elatusapumaksujen suorittamiseksi pidättää takautuvasti maksettavastakansaneläkkeestä, eläketuesta, perhe-eläkkeestä ja lapsikorotuksesta 2/3 niidennettomäärästä. Tällöin ei sovelleta suojaosuussäännöstä. Siten myönnettäessä etuutta

20

https://asiointi2.oikeus.fi/ulosotto#/maksukieltolaskuri


ensimmäisen kerran tai jatkettaessa kuntoutustukea suojaosuus ei rajoita takautuvistaeristä ulosmitattavaa määrää. Ainoana rajoituksena on vaatimus 2/3 nettomäärästä.

LapsikorotusEläkkeensaajalle voidaan myöntää lapsikorotus alle 16-vuotiaasta lapsestaulosmittauksen perusteella, jos eläkkeensaajan tuloista säännöllisesti ulosmitataanvähintään elatustuen (167,01 euroa/kk vuonna 2020) verran tai hänellä ulosmitattavamäärä mukaan lukien on kustannuksia lapsesta yhteensä vähintään elatustuen verran.Katso myös lapsikorotus.

Jos eläkkeeseen on jo ennen ulosmittausta myönnetty lapsikorotus lapsesta, jonkaelatusavun perimiseksi ulosmittausta on vaadittu, mutta ulosmittausta ei voidasuojaosuuden vähentämisen jälkeen toteuttaa, tarkista eläkkeensaajan oikeussaamaansa lapsikorotukseen. Pyydä tarkistusta varten hakemus.

Jos eläkkeeseen on myönnetty lapsikorotus ulosmittauksen perusteella ja ulosmittauslakkaa, lakkauta lapsikorotus.

VapaakuukausijärjestelmäKun ulosmittaus toimitetaan elatusavun perimiseksi, voidaan velalliselle antaavapaakuukausia vain painavasta syystä. Keskeytä ulosmittaus vapaakuukausien ajaksi.Keskeytyksestä ei anneta päätöstä asiakkaalle.

Ulosottomies ilmoittaa Kelalle kirjallisesti vapaakuukausista. Uutta maksukieltoa eikuitenkaan tarvitse antaa. Jos ulosottomies ei toimita uutta maksukieltoa, noudataaiempaa maksukieltoa keskeytyksen jälkeenkin. Vapaakuukausista voidaan ilmoittaamyös maksukiellossa, jos kuukaudet ovat ennalta tiedossa. Jos vapaakuukausienilmoitetaan olevan esim. heinäkuu ja joulukuu, huolehdi siitä, että vapaakuukaudettulevat huomioonotetuksi.

Ulosmitattavan määrän tarkistaminenUlosmitattava määrä on tarkistettava, kun eläkkeen, eläketuen tai lapsikorotuksenmäärä muuttuu. Tarkistuksen voi aiheuttaa veroprosentin muutos, lapsen täyttäminen16 vuotta tai muu syy. Tästä syystä rekisteröi muutosta edeltävälle kuukaudelleseurantatieto.

Myös kun lapsikorotus myönnetään henkilölle, jolla on jo voimassa eläke-etuuteenkohdistuva maksukielto, tulee ulosmitattava määrä tarkistaa. Ulosmitattavan määränselvittämiseksi ota tarvittaessa yhteyttä ulosottoviranomaiseen.

Ulosmittauksen lakkauttaminenLakkauta ulosmittaus, kun

• ulosottomies lähettää Kelaan ilmoituksen maksukiellon peruuttamisesta/muuttumisesta tai muulla tavoin kirjallisesti peruuttaa ulosmittauksen.

• eläkkeen, eläketuen määrän ja/tai suojaosuuden muuttuessa ei jää enääulosmitattavaa. Tällöin maksukielto palautetaan ulosottomiehelle.

21


Kun eläke-etuuden maksaminen keskeytyy tai lakkaaJos eläkkeen tai eläketuen maksaminen keskeytetään esim. vankeusrangaistuksensuorittamisen tai tuntemattomissa olon vuoksi tai määräajaksi myönnetty kuntoutustukilakkaa, ilmoita ulosottomiehelle eläkkeen tai eläketuen maksamisen keskeytymisestä jatiedustele, onko maksukielto edelleen voimassa maksua jatkettaessa vai palautetaankomaksukielto.

Eläkkeensaajan kuoltua ilmoita ulosmittauksen päättymisestä kuoleman johdosta japalauta maksukielto ulosottomiehelle.

Ennakonpidätyksen korjausMaksujenhallintaryhmä lähettää toimistolle tiedon ennakonpidätyksen korjaamisesta.Selvitä, onko palautettavasta ennakosta vielä maksettava ulosottomiehelle ja lasketarvittaessa ulosmitattava määrä uudelleen. Rekisteröi maksamista koskevat tiedot jailmoita siitä maksujenhallintaryhmälle. Maksujenhallintaryhmä ilmoittaa, milloin rahatovat maksussa. Ilmoituksen saatuasi, anna ennakon palautusta koskeva päätös eläke-etuudensaajalle.

1.5.3.4 Ulosottoviranomaisen tiedonsaantioikeusKelan on annettava ulosottoviranomaisen pyynnöstä ulosmittauksen täytäntöönpanoavarten tiedot kansaneläkelain mukaisen eläkkeen, eläketuen ja lapsikorotuksenmäärästä. Voit ilmoittaa Kelan maksaman eläkkeen, eläketuen ja lapsikorotuksenmäärän muunkin velan kuin elatusavun ulosmittaamista varten. Ulosmittauksenulkopuolella jääviä etuuksia, kuten vammaisetuudet ja asumistuki, ei ilmoitetaulosottoviranomaiselle.

Työeläkkeen maksajaa koskevan tiedon saa antaa ulosottoviranomaiselle. Työeläkkeenmäärää koskevia tietoja ei yleensä anneta, vaikka ne ovat nähtävissä kyselyillä.Työeläkelaitoksille ei anneta tietoja Kelan ulosmittauksesta.

1.5.4 Maksaminen regressinäLapsikorotus voidaan maksaa regressinä eli takautumisvaatimuksen perusteellakunnalle, työttömyyskassalle tai Kelalle muun, lapsikorotukseen nähden toissijaisenetuuden tai korvauksen liikamaksun korvaukseksi. Lapsikorotus voidaan maksaa myöstoisen maan laitokselle.

Esimerkki regressitilanteesta: lapsikorotus myönnetään takautuen samalle ajalle, joltahenkilölle on jo maksettu työttömyysetuutta.

Lapsikorotus voidaan maksaa regressinä kun kyseessä on:

• työttömyysturvalain tai vuorotteluvapaalain mukainen vaatimus (TTL 1290/2002 11luku 14 §, VVL 1305/2002 19 §)

• toimeentulotukilain mukainen vaatimus (TOTUL 1412/1997 23 §)• sosiaaliturvasopimusten regressimääräykset.

Lapsikorotus voidaan maksaa vaatimuksen perusteella siltä ajalta, jolle toisen etuudentai korvauksen liikamaksu kohdistuu. Tällöin takautuva etuus ja/tai säännöllinen

22

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6tt%C3%B6myysturvalaki#L11P14


http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021305?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=vuorotteluvapaalaki#P19

http://kelanetti.kela.fi/in/internet/liite.nsf/alias/sos3-8

http://kelanetti.kela.fi/in/internet/liite.nsf/alias/sos3-8


maksuerä maksetaan vaatijalle joko kokonaan tai osittain. Regressiperintä ei edellytäetuudensaajan suostumusta.

Maksaminen kunnalle, työttömyyskassalle tai toisen maan laitokselle edellyttää, ettämaksun vaatija on toimittanut Kelaan kirjallisen maksuvaatimuksen. Maksuvaatimustulee kuvata Oiwaan ja rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään Kelan toimistossavälittömästi sen saapumisen jälkeen.

Maksettaessa lapsikorotusta regressinä Kelan maksaman työttömyysetuuden taivuorottelukorvauksen liikamaksun korvaukseksi lähtökohtana on, että kyseiseenetuuteen on tehty tarkistus- tai lakkautusratkaisu ja sen johdosta on syntynytliikamaksua samalle ajalle, jolle lapsikorotus myönnetään. Liikamaksusta rekisteröidäänRAKE-järjestelmään maksuvaatimus, jonka perusteella lapsikorotuksen maksaminentapahtuu.

Etuuden maksamisesta maksunvaatijalle annetaan päätös etuudensaajalle itselleen.Maksunsaajalle ei yleensä anneta päätöstä erikseen. Tiedot maksusta välitetään pankintiliotteella.

Useat vaatimukset

Lapsikorotukseen voi kohdistua samanaikaisesti useita vaatimuksia tai vähennyksiä.Useita vaatimuksia voi olla esimerkiksi, kun henkilölle on maksettu samanaikaisestitoimeentulotukea ja työttömyysetuutta ja hänelle myönnetään lapsikorotus takautuentälle ajalle.

Vaatimusten ja vähennysten järjestys

• työttömyysetuutta tai vuorottelukorvausta koskeva vaatimus (TTL)• toimeentulotukilain 23 §:n mukainen vaatimus (TOT)• sosiaaliturvasopimuksien mukainen vaatimus (SRV) tai• etuudensaajan omaan suostumukseen perustuva Kelan etuuden takaisinperintä

1.5.4.1 Maksaminen toimeentulotuen korvaukseksi1.1.2017 alkaen Kela on myöntänyt ja maksanut perustoimeentulotuen ja kuntaehkäisevän sekä täydentävän toimeentulotuen.

Kela ja kunta voivat myöntää toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaalapsikorotusta vastaan. Molemmat voivat periä lapsikorotuksesta ennakkonamyöntämänsä toimeentulotuen, jos lapsikorotus myönnetään samalle ajalle, joltatoimeentulotukea on maksettu (Totul 1412/1997 23 §). Toimeentulotuki voidaanperiä vain niiden kuukausien lapsikorotuksesta, joilta ennakkona myönnettyätoimeentulotukea on maksettu.

Kelan vaatimus

Lapsikorotus maksetaan Kelalle, kun perustoimeentulotuen käsittelijä tekeetoimeentulotukilain 23 §:än perustuvan kuittauspyynnön (Maksuvaatimus -työ Oiwaan)lapsikorotukseen. Perustoimeentulotuen käsittelijä lisää Maksuvaatimus –työnkommenttiin kuittauspyynnön ajan ja euromäärän. Maksuvaatimus rekisteröidäänvireille (RAKE-järjestelmä).

Jos perustoimeentulotuen käsittelijä ei ole tehnyt Maksuvaatimus -työtäperustoimeentulotuen ratkaisun yhteydessä, voi takautuva lapsikorotus jäädä

23


kuittaamatta perustoimeentulotukeen. Ota yhteyttä perustoimeentulotuen käsittelijään,jos huomaat, että perustoimeentulotukea on maksettu samalta ajalta, jolta oletmyöntämässä lapsikorotusta, eikä maksuvaatimuspyyntöä ei ole tehty.

Kunnan vaatimus

Kunnan vaatimus saapuu Kelaan joko sosiaalitoimen etuustietopalvelun kauttatai lomakkeella. Maksuvaatimus rekisteröidään vireille lapsikorotukseen (RAKE-järjestelmä).

Vaatimuksen tulee olla Kelassa vähintään kaksi viikkoa ennen lapsikorotuksenmaksupäivää.

Esimerkki

Jos lapsikorotuksen maksupäivä on torstai, vaatimuksen on täytynyt saapuaKelaan viimeistään torstaina kaksi viikkoa aikaisemmin.

Kunta vastaa tekemänsä vaatimuksen oikeellisuudesta. Käsittelijän ei siten tarvitseselvittää, onko kunta myöntänyt toimeentulotukea odotettavissa olevaa lapsikorotustavastaan. Epäselvissä tapauksissa voit kuitenkin varmistaa, kohdistuuko kunnanvaatimus lapsikorotukseen.

Jos Kela ja kunta vaativat lapsikorotuksen samalta ajalta, Kelan maksamaperustoimeentulotuki kuitataan ensin lapsikorotuksesta ja jäljelle jäävä lapsikorotusmaksetaan kunnalle. Jos lapsikorotuksen lisäksi maksetaan viivästyskorotusta,Kelan ja lapsikorotuksen saajan osuuteen kohdistuva viivästyskorotus maksetaanlapsikorotuksen saajalle itselleen. Kunnalle maksetaan sen osuuteen kohdistuvaviivästyskorotus.

Lue lisää Perintä ja kuittaus odotettavissa olevasta etuudesta, TOTUL 23 §:nmaksuvaatimusten muutokset 1.1.2017 alkaen ja Perustoimeentulotuen aiheuttamatmuutokset eläkejärjestelmiin 1.1.2017 alkaen.

1.5.4.2 Maksaminen työttömyysetuuden maksajalleTyöttömyyskassoilla ja Kelan toimistolla on oikeus periä etuudesta samalta ajaltamaksamansa työttömyysetuuden määrä. Tällöin edellytetään, että lapsikorotusmyönnetään

• takautuvasti ja• samalle ajalle, jolta henkilö on saanut työttömyysetuutta tai vuorottelukorvausta.

(KEL 568/2007 70 §, TTL 1290/2002 11 luku 14 §, JTPL 1295/2002 12 luku 4 §, VVL1305/2002 19 §)

Lapsikorotus maksetaan työttömyyskassalle tai Kelalle, jos Kelassa on vaatimus (TTL-vaatimus) lapsikorotuksen maksamisesta työttömyysetuuden liikamaksun korvaukseksi.

TTL-vaatimus tulee vireille

• työttömyyskassan toimittamalla ennakkoilmoituksella (lomake ETK/KELA 7301 taivapaamuotoinen lomake) tai

• Kelan aloitteesta, kun sillä on tieto Kelan tai kassan työttömyysetuudenmaksamisesta.

24

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohje/Toimeentulotuki/Toimeentulotuki/ecabaa8b-c2c3-414d-af8d-471531d069bd?publishid=3cb77eb6-76e5-4ce1-a854-b2c2d04495bf

https://etti.kela.fi/Asiakaspalvelu/Haku?id=4d5f2eb0-ef92-44fd-a278-35de333a07b9

https://etti.kela.fi/Asiakaspalvelu/Haku?id=4d5f2eb0-ef92-44fd-a278-35de333a07b9

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Perustoimeentulotuen%20aiheuttamat%20muutokset%20el%C3%A4kej%C3%A4rjestelmiin%201.1.2017%20alkaen.pptx?Web=1

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Perustoimeentulotuen%20aiheuttamat%20muutokset%20el%C3%A4kej%C3%A4rjestelmiin%201.1.2017%20alkaen.pptx?Web=1





Vaatimuksesta on oltava tieto Kelassa vähintään kaksi viikkoa ennen takautuvanlapsikorotuksen maksamista. Jos tieto on saatu tämän määräajan kuluessa, et voimaksaa lapsikorotusta etuudensaajalle itselleen siltä ajalta, jolta työttömyysetuutta onmaksettu. Laske määräaika lapsikorotuksen maksupäivästä kaksi viikkoa taaksepäin.Jos takautuva lapsikorotus maksetaan torstaina, tiedon on pitänyt olla Kelassa torstainakaksi viikkoa aikaisemmin.

Toimenpiteet vakuutuspiirissäKun myönnät lapsikorotuksen, ota lapsikorotus takautuvalta ajalta talteen, jos

• työttömyyskassa on toimittanut ennakkoilmoituksen maksamastaantyöttömyysetuudesta tai

• jos Kelan tiedoista selviää, että työttömyyskassa tai Kela on maksanut hakijalletyöttömyysetuutta samalta ajalta.

– Kassan työttömyysetuus: ks. HEKY/Työttömyyskassan etuustiedot.

Kun teet myöntöratkaisua, vie TTL-maksuvaatimukseen tiedot TTL-varaustavarten. Tällöin takautuvalta ajalta myöntämäsi lapsikorotus jää talteen (ei maksetaetuudensaajalle itselleen) ja etuudensaaja saa lapsikorotuksen seuraavastakuukaudesta alkaen.

Talteenotosta lähtee työttömyyskassalle ohjelmallisesti lomake E7302, jolla kassaapyydetään ilmoittamaan perittävän työttömyysetuuden tiedot.

Jos etuudensaaja on saanut Kelan työttömyysetuutta, luo työttömyysetuuteen Seuranta(Regressi, TTL) - työ, jolla ilmoitat lapsikorotuksen myönnöstä, talteenotosta japyydät ilmoittamaan tiedot perittävästä työttömyysetuudesta. Työttömyysetuudenlakkautettuaan käsittelijä kirjaa työhön pyydetyt tiedot.

Talteen jääneen lapsikorotuksen maksuunpanoa varten tarvitaan tarkat tiedotperittävästä työttömyysetuudesta: miltä aikaväliltä, moneltako päivältä ja paljonkotyöttömyysetuuden liikamaksua lapsikorotuksesta halutaan periä. Kun tiedotovat selvillä, täydennä ne TTL-maksuvaatimukseen ja tee lapsikorotuksenmaksuunpanoratkaisu.

Lue lisää Tekniset ohjeet > RAKE > Maksaminen > Etuuden maksaminenmaksunvaatijalle

Maksettava määrä ja vaatimuksen voimassaoloLapsikorotus maksetaan työttömyyskassalle/Kelalle samoilta päiviltä (osakuukaudet),joilta työttömyysetuutta on maksettu. Maksujakson keskellä olevan lauantain jasunnuntain etuus maksetaan myös työttömyysetuuden maksajalle. Viiden päiväntyöttömyysetuusviikkoa vastaa seitsemän päivän lapsikorotusviikko.

Jos työttömyysetuuden maksatuksessa on ollut katkoja (esimerkiksi sairaspäivät,kurssipäivät tai työssäolopäivät) tai etuuden määrä/päivä on vaihdellut, ota tämähuomioon, kun viet tietoja TTL-vaatimukseen. Vie vaatimuksen Ajanjaksot-kohtaanerikseen jokainen aikaväli (maksujakso), jolta työttömyysetuutta on maksettuyhdenjaksoisesti ja etuuden määrä / päivä on ollut sama. Katkopäivien osuuslapsikorotuksesta maksetaan lapsikorotuksen saajalle itselle.

Lapsikorotuksen saajalle itselleen maksettavaan osuuteen voidaan maksaaviivästyskorotusta. Työttömyysetuuden maksajalle maksettavaan osuuteenviivästyskorotusta ei makseta.

25


TTL-vaatimus ei ole enää voimassa, kun työttömyysetuuden maksaja ilmoittaa, etteivaatimus ole enää voimassa tai lapsikorotuksen takautuvasta maksusta on kuitattuvaadittu työttömyysetuuden määrä.

Lue lisää eläkkeen ja työttömyysetuuden regressistä.

1.5.4.3 EU-lainsäädännön vaikutuksetSovellettaessa asetusta 1408/1971 lapsikorotus ja muut eläkkeensaajan lapsestamaksettavat etuudet oli maksettava toisen maan regressivaatimuksen (Vanhuuseläke> Etuusohje > Maksaminen > Kv-säännökset > EU-säännökset > Regressivaatimus)perusteella pyytäneelle laitokselle sen maksaman liikasuorituksen korvaamiseksisamoin edellytyksin ja menettelyin kuin on selostettu eläkeohjeessa.

Lapsikorotus määrätään asetuksen 883/2004 perusteella, eikä sitä maksetaregressivaatimuksen perusteella toisen maan laitokselle. Poikkeuksen muodostaatyöttömyysturvaetuutta koskeva regressivaatimus. Lapsikorotus voidaan maksaatoisen maan laitokselle sen samalta ajalta maksaman työttömyysetuuden liikamaksunkorvaukseksi. Edellytyksenä on, että lapsikorotuksen ja työttömyysetuuden välinenregressi on sekä Suomen että toisen maan lainsäädännön mukaan mahdollinen.

1.5.4.4 Sosiaaliturvasopimusten vaikutuksetJos eläke maksetaan toisen sosiaaliturvasopimusmaan laitokselle regressivaatimuksen(Vanhuuseläke > Etuusohje > Maksaminen > Kv-säännökset > Sosiaaliturvasopimustenvaikutukset) perusteella, myös eläkkeen lapsikorotus maksetaan vaatijalle. Maksaminenon mahdollista vain Israelin ja Chilen sosiaaliturvasopimusten perusteella.

1.5.4.5 Maksaminen kuntoutusrahan liikamaksunkorvaukseksi

Lapsikorotusta ei voida maksaa kuntoutusrahan liikamaksun korvaukseksi, koskakuntoutusrahaan ei sisälly lapsikorotusta.

1.5.4.6 Maksaminen elatustuen korvaukseksiLapsikorotus voidaan KEL 51 §:n mukaan maksaa mm. eläkkeensaajalle, joka vastaamuualla asuvan alle 16-vuotiaan lapsensa toimeentulosta. Eläkkeensaajan katsotaanvastaavan lapsensa toimeentulosta, jos hänellä on siitä vähintään elatustuen verrankustannuksia kuukautta kohden. Lapsikorotusta ei makseta eläkkeensaajalle, jokalaiminlyö lapsensa toimeentulosta huolehtimisen.

Jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa, lapsikorotus voidaankuitenkin myöntää silloin, kun eläkkeensaajalta ulosmitataan vähintään elatustuenverran tai kun hänellä ulosmittaus mukaan lukien on kustannuksia lapsensatoimeentulosta yhteensä vähintään elatustuen verran. Lapsikorotus voidaan myöntää

26

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/El%C3%A4ke-etuuksien%20ja%20ty%C3%B6tt%C3%B6myysetuuden%20regressi.docx?Web=1


myös, jos elatusvelvollinen alkaa tehdyn maksusuunnitelman mukaan maksaaelatusapua vapaaehtoisesti Kelalle ja kuukausittainen suoritus on elatustuensuuruinen tai hänellä on edellä mainittu suoritus mukaan lukien kustannuksia lapsensatoimeentulosta yhteensä vähintään elatustuen verran. Elatusavun vapaaehtoiseenmaksamiseen perustuva maksusuunnitelma voidaan tehdä elatusvelvollisen kanssaennen kuin elatusapuvelan perintään ryhdytään ulosottotoimin. Edellä mainituissatilanteissa eläkkeensaajalla on oikeus lapsikorotukseen.

Kela perii itselleen lapsikorotuksen elatustuen korvaukseksi tekemällä siihenkohdistuvan maksuvaatimuksen. Näin perittävä lapsikorotus kohdistetaan perittävissäolevan elatusapuvelan suoritukseksi. Eläkkeensaajaa on kuultava ennen kuinlapsikorotus voidaan maksaa Kelalle.

Jos lapsikorotusta joudutaan tarkistamaan eläkkeensaajan laiminlyötyä elatusavunmaksamisen, eläkkeensaajaa tulee kuulla ennen kuin lapsikorotus keskeytetääntai lakkautetaan. Eläkkeensaajaa ei kehoteta hakemaan lapsikorotusta silloin, kuntiedostoista näkyy, että elatusapuja ei ole maksettu.

Kuulemista varten on erillinen kirje (LAS04) ja väliaikaista keskeyttämistä (LAK02) jamaksun jatkamista (LAT05) varten päätöstekstit. Lapsikorotuksen Kelalle maksamistavarten on fraasi MVA72.

Maksuvaatimuksen rekisteröiminenRAKE-järjestelmässä elatustuen perintää varten ei ole omaa maksuvaatimusta.Vaatimus rekisteröidään Muu jatkuva (MJV) tai Muu takautuva (MTV)-vaatimuksella.Rekisteröi vaatimuksen tunnisteeksi 00487, jolloin ohjelma kirjoittaa vaatijaksi Kela /Palautustiimi / Elatusapuvelka ja tilinumeroksi elatusapuvelan palautustili FI65 50000120 3432 71. Rekisteröi lisäksi viitenumero. Lisätietoihin on hyvä kirjoittaa lapsen/lasten henkilötunnukset, joiden elatusapua perintä koskee.

Maksunmuodostuksessa Maksun jakaminen (EJMV)-näytöllä määräksi saa rekisteröidäenintään lapsikorotuksen määrän. Jos lapsikorotus maksetaan useamman lapsenperusteella, määrä voi olla enintään niiden lasten lapsikorotuksien verran, joidenelatusapua perintä koskee.

1.5.5 ViivästyskorotusEtuudensaajalla on oikeus viivästyskorotukseen, jos hakemuksen tai muunvaatimuksen käsittely viivästyy. Viivästyskorotus määräytyy viivästysajan ja korkolainmukaisen viivästyskoron mukaan.

Viivästyskorotusta ei tarvitse hakea erikseen.

Viivästyskorotusta laskettaessa pääoma muodostuu kaikista viivästyneistä etuuseristä.Korotus lasketaan etuuskohtaisesti ja pääsääntöisesti ohjelmallisesti.

Viivästyskorotuksesta ei anneta yleensä erillistä päätöstä, vaan viivästysaika javiivästyskorotuksen määrä ilmoitetaan etuuspäätöksessä.

Viivästyskorotuksesta on valitusoikeus samalla tavalla kuin etuudesta.

Viran puolesta myönnettävään tai tarkistettavaan etuuteen ei maksetaviivästyskorotusta.

27


Viivästyskorotuksen veronalaisuus määräytyy etuuden mukaan. Siten vainkansaneläkkeeseen, takuueläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen maksettavaviivästyskorotus on veronalaista.

Säädökset• Kansaneläkelaki (568/2007) 106–107 §• Laki takuueläkkeestä (703/2010) 32 § / kansaneläkelaki (568/2007) 106–107 §• Laki vammaisetuuksista (570/2007) 49–50 §• Laki eläkkeensaajan asumistuesta (571/2007) 51–52 §• Rintamasotilaseläkelaki (119/1977) 17 § / kansaneläkelaki (568/2007) 106-107 §• Korkolaki (633/1982) 4 ja 12 §

1.5.5.1 ViivästysaikaViivästysaika alkaa pääsääntöisesti

• hakemuksen jättämistä seuraavan neljännen kuukauden alusta (kolmenkuukauden sääntö)

• yhden kuukauden kuluttua eläke- tai korvaustiedon saapumisesta(yhdenkuukauden sääntö)

Viivästysaika voi alkaa erityistilanteissa etuudensaajasta johtuvan esteen poistuttua taieräpäivästä.

1.5.5.1.1 Kolmen kuukauden sääntöViivästyskorotuksen maksaminen edellyttää, että hakija on jättänyt Kelalleetuushakemuksen tai muun vastaavan vaatimuksen sekä antanut etuudenratkaisemiseksi tarvittavat selvitykset. Hakemus tai vaatimus katsotaan saapuneeksisilloin, kun se on saapunut Kelaan. Kuitenkin jos hakemus on jätetty työeläkelaitokseen,työeläkelaitoksen saapumispäivä katsotaan myös Kelaan saapumispäiväksi. Näinmenetellään myös, jos ulkomaan laitos on lähettänyt eläkehakemuksen Ulkomaanyksikön asemesta työeläkelaitokseen.

Viivästysaika alkaa pääsääntöisesti, kun hakemuksen jättämiskuukautta seuraavatkolme kalenterikuukautta ovat kuluneet eikä etuus vielä ole maksussa. Etuuserä taietuuden korotuserä ei kuitenkaan ole viivästynyt, jos se maksetaan saman kuukaudenaikana, jolloin oikeus siihen on syntynyt.

Esimerkki

Esimerkki 1. Hakemus on tullut vireille 3.7. Oikeus etuuteen alkaa 1.9., muttaetuus maksetaan 14.12. Koska käsittelyaika on pitempi kuin hakemuksenjättökuukausi ja kolme sitä seuraavaa kuukautta, viivästysaika alkaa1.11. ja päättyy 14.12. Siten syys- ja lokakuun etuuseriin maksetaanviivästyskorotusta ajalta 1.11. -14.12. ja marraskuun etuuserään ajalta1.-14.12. Joulukuun etuuserä ei ole viivästynyt, koska se on maksettujoulukuussa.

28


Jos hakija ei ole toimittanut hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavia selvityksiä,viivästysaika alkaa kulua vasta, kun kolme kuukautta on kulunut selvityksenesittämiskuukauden päättymisestä.

EsimerkkiEsimerkki 2. Hakemus ja lääkärinlausunto ovat saapuneet Kelaan 3.2.Hakija toimittaa toisen lääkärinlausunnon 8.3. Etuus myönnetään uudenlääkärinlausunnon perusteella, jolloin kolmen kuukauden määräaikalasketaan lisäselvityksen saapumispäivästä eli 8.3 saapuneestalääkärinlausunnosta. Viivästysaika alkaa 1.7. lukien.

Ulkomaan laitokselta hakemuksen saapumisen jälkeen saadut selvitykset, esimerkiksitiedot vakuutusajoista, ovat lisäselvityksiä, jotka myöhentävät viivästysaikaa.

Jos hakemuksen käsittely on viivästynyt lisäselvityksen puuttumisen vuoksi, rekisteröiratkaisua tehdessäsi viivästyskorotusnäytölle (EJVK) lisäselvityksen saapumispäivä.Ohjelma laskee viivästysajan tästä päivästä. Lue lisää Tekniset ohjeet > RAKE >Viivästyskorotuksen laskenta.

Viivästysaika lasketaan etuuden todelliseen maksupäivään saakka. Ulkomaillemaksettavan etuuden maksupäiväksi katsotaan se päivä, jolloin se on maksettuSuomessa toimivaan rahalaitokseen.

SelvitysvelvollisuusHakijalta edellytetään, että hän on antanut Kelalle sellaiset etuuden perusteeseenja määrään vaikuttavat selvitykset, joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Hän ontäyttänyt velvollisuutensa, kun hän on vastannut riittävän tarkasti hakemuksessaesitettyihin kysymyksiin ja toimittanut Kelaan hakemuksessa mainitut liitteet ja muuthakemuksen ratkaisemiseksi vaadittavat selvitykset.

Kun Kelalla on oikeus saada tarvittava tieto lain perusteella esimerkiksi työeläketiedotkansaneläkelain 85 §:n perusteella, hakija on täyttänyt selvitysvelvollisuutensa, kunhän on ilmoittanut hakemuksessa,mistä tieto on saatavissa. Tällöin kolmen kuukaudenmääräaika lasketaan hakemuksen jättämiskuukauden päättymisestä. Lue lisää Yhdenkuukauden säännöstä (Etuusohje > Viivästyskorotus > Yhden kuukauden sääntö).

Jos hakija määrätään kansaneläkelain tai vammaisetuuksista annetun lain perusteellalisätutkimuksiin ja hakemuksen käsittely tämän vuoksi viivästyy, lasketaan viivästysaikakolmen kuukauden säännön perusteella hakemuksen saapumisesta. Lue lisääViivästyskorotus > Lääketieteellisten lisäselvitysten kustannukset.

Kun Kela hankkii muita etuuden ratkaisemiseksi välttämättömiä lisäselvityksiä viranpuolesta, lasketaan viivästysaika kolmen kuukauden säännön perusteella lisäselvitystensaapumisesta.

Ulkomailta Kela ei hanki selvityksiä viran puolesta, vaan hakijan on itse hankittavaselvitykset. Jos sopimusmaan vakuutuslaitos ei ole vahvistanut hakijan henkilötietoja,hakija on itse velvollinen hankkimaan asuinmaansa viranomaiselta Suomenvirkatodistusta vastaavan todistuksen.

1.5.5.1.2 Yhden kuukauden sääntöJos hakemuksen ratkaisua varten on jouduttu odottamaan tietoa tulona huomioonotettavasta tai etuusoikeuteen vaikuttavasta eläkkeestä tai korvauksesta, viivästysaika

29


alkaa, kun yksi kalenterikuukausi on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jonatieto eläkkeestä tai korvauksesta on tullut Kelaan ja edellä mainittu etuus on tällöinlopullisesti ratkaistu. Myös ulkomailta maksettaviin tulona huomioon otettaviin etuuksiinsovelletaan yhden kuukauden sääntöä.

Työeläke tai korvaus katsotaan lopullisesti ratkaistuksi päätöksen antopäivänä,jos asiasta ei ole valitettu. Jos päätöksestä on valitettu, se on lopullinen silloin,kun viimeisin valitusaste on ratkaissut asian ja päätöksestä saadaan tuloksihuomioonottamisessa tarvittava tieto. Vastaavaa sovelletaan työeläkkeenitseoikaisupäätöksiin. Hylkäyspäätös katsotaan lopulliseksi, kun valitusaika on kulunutumpeen eikä valitusta ole tullut vireille. Jos valitus koskee sellaista seikkaa, jolla ei olevaikutusta henkilön oikeuteen saada vammaisetuutta, viivästysaika alkaa, kun yksikalenterikuukausi on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jona tieto eläkkeestä taikorvauksesta on tullut Kelaan.

Sovella yhden kuukauden sääntöä vain silloin, jos sen mukaan laskettuviivästyskorotuksen alkamisaika on myöhäisempi kuin kolmen kuukauden säännönmukaan laskettu aika.

Ohjelma laskee yhden kuukauden käsittelyajan sen kuukauden päättymisestä, jolloinilmoitus eläkkeestä tai korvauksesta on tullut Kelaan. Jos työeläkepäivä eli päivä,jona ilmoitus työeläkkeen tai muun korvauksen myöntämisestä on saapunut Kelaan,on myöhäisempi kuin hakemuksen saapumispäivä, rekisteröi etuusratkaisussaviivästyskorotusnäytölle myös Työeläkepäivä. Jos ilmoituksia on useita, merkitseTyöeläkepäiväksi viimeisimmän ilmoituksen Kelaan saapumispäivä. Jos myöhempiilmoitus koskee kuitenkin vain sellaista seikkaa, jolla ei ole vaikutusta henkilönoikeuteen saada vammaisetuutta, tulee Työeläkepäiväksi merkitä vammaisetuuteenvaikuttavan ilmoituksen Kelaan saapumispäivä.

Eläkettä tai korvausta koskevan ilmoituksen Kelaan saapumispäivän saat HEKY/Työeläkkeet ja korvaukset -kyselyllä kyseisen eläkkeen tai korvauksen näytöllä,kohdasta ′Saapumispäivä.'

1.5.5.1.3 Etuus ei maksussa eräpäivänä(eräpäiväkorotus)

Etuuden maksupäivä ilmoitetaan päätöksessä. Jos etuus ei ole maksussa luvattunasäännöllisenä maksupäivänä, viivästysaika on eräpäivän ja todellisen maksupäivänvälinen aika.

Esimerkki

Eläke-etuus on keskeytetty tai lakkautettu virheellisesti, joten sitä ei maksetasäännöllisenä maksupäivänä 4.7. Eläke-etuuserät maksetaan 22.8,viivästysaika alkaa 4.7 ja lasketaan 22.8. saakka.

Viivästyskorotusta ei lasketa ohjelmallisesti RAKE-, AE- , QE- eikä GE-järjestelmässä.Laske viivästyskorotus laskentatapahtumalla (ELLA).

Anna maksumääräys maksujenhallintaryhmälle ja etuudensaajalle päätösviivästyskorotuksesta RAKE-järjestelmässä Päätöksenanto-tapahtumalla.

Maksa viivästyskorotus AE-, QE- ja GE-järjestelmässä Yksittäismaksu-toiminnolla(Viivästyskorotuksen maksu). Anna päätös Asiakaskirjejärjestelmästä.

30


Lue lisää Viivästyskorotuksen laskenta.

1.5.5.1.4 Etuudensaajasta johtuva maksueste(estekorotus)

Jos etuutta ei ole voitu maksaa oikeassa ajassa etuudensaajasta johtuvasta syystä,viivästysaika alkaa siitä lukien, kun Kela on saanut tiedon esteen poistumisesta.

Jos etuushakemus olisi muutoin ratkaistavissa, mutta hakija ei ole toimittanut senmaksamista varten välttämätöntä tietoa, viivästyskorotuksen maksaminen alkaaaikaisintaan siitä, kun tieto on saatu. Tällöin kuitenkin edellytetään, että viivästysaikakolmen tai yhden kuukauden säännön perusteella on alkanut. Tällainen tilannesyntyy, jos etuushakemus olisi muutoin ratkaistavissa, mutta hakija ei ole toimittanutmaksuosoitetta.

Maksuunpantaessa etuusoikeuden epäselvyyden vuoksi keskeytettyä etuuttaviivästysaika alkaa, kun etuudensaaja on antanut vaaditun selvityksen tai semuutoin on saatu. Jos eläke sen sijaan oli keskeytetty sen määrään vaikuttavanseikan selvittämiseksi, viivästyskorotus määräytyy lopullista päätöstä annettaessatarkistushakemuksen tai muun vastaavan vaatimuksen perusteella kolmen tai yhdenkuukauden säännön mukaisesti.

Viivästyskorotuksen määrä lasketaan ohjelmallisesti RAKE-järjestelmässä. Lue lisääTekniset-ohjeet > RAKE > Viivästyskorotus-EJVK.

Laske viivästyskorotus laskentatapahtumalla (ELLA). Maksa viivästyskorotus AE- jaGE-järjestelmässä Yksittäismaksu-toiminnolla (Viivästyskorotuksen maksu). Annapäätös YHTE-kirjejärjestelmästä.

1.5.5.2 ErityistilanteetMuutoksenhaku

Jos etuus myönnetään tai sitä korotetaan muutoksenhaun tai oikaisun takia,viivästysaika lasketaan alkuperäisestä hakemuksesta. Myös väliaikaiseen päätökseenviivästyskorotus lasketaan yleensä alkuperäisestä hakemuksesta. Rekisteröi asiavireille alkuperäisen hakemuksen mukaisesti.

Muutoksenhakuaste voi kuitenkin määrätä viivästysajan alkamaan myöhemmästäajankohdasta kuin alkuperäisen hakemuksen perusteella määräytyvästä ajasta.Edellytyksenä on, että Kela on esittänyt oleellisen muutoksen tapahtuneen hakijanolosuhteissa muutoksenhaun aikana.

Jos katsot, että viivästysaika tulisi laskea myöhemmästä ajankohdasta kuinalkuperäisen hakemuksen perusteella määräytyvästä ajasta, ilmoita tästämuutoksenhakuelimelle antamassasi lausunnossa.

31

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Tekohjeet?id=e405b2e5-9a90-4567-bb3e-14fb8b7364ca&target=35f34b3d-624d-4a46-aec9-9fca353a0bd6


OikaisuOikaistaessa hakemuksen käsittelyn yhteydessä tapahtunutta Kelan virhettä,viivästysaika lasketaan virheellisesti ratkaistun hakemuksen jättämisestä. Rekisteröiasia vireille alkuperäisen hakemuksen mukaisesti.

Jos on kysymys Kelan viran puolesta tekemän ratkaisun oikaisusta,viivästyskorotusoikeus syntyy vain etuudensaajan esittämän oikaisupyynnönperusteella. Viivästysaika lasketaan oikaisupyynnön esittämisestä. Kun päätösoikaistaan uuden selvityksen perusteella, viivästysaika alkaa selvityksen saapumisesta.

Kun oikaistaan päätöstä, jolla etuutta on virheellisesti pienennetty tai etuudenmaksaminen on virheellisesti keskeytetty, viivästysaika lasketaan etuuden taietuuserän oikeasta eräpäivästä todelliseen maksupäivään. Etuudensaajan esittämälläoikaisuvaatimuksella ei ole merkitystä viivästysajan laskemisessa.

Jos etuudensaaja vaatii esittämänsä uuden selvityksen perusteella aikaisemmin tehdynpäätöksen oikaisua, eikä kyseessä ole Kelan virhe, viivästyskorotusoikeus määräytyykolmen tai yhden kuukauden säännön perusteella vaatimuksen esittämisestä. Josoikaisu tehdään Kelan aloitteesta, esimerkiksi työeläkelaitoksen oikaisupäätöksenperusteella, ei viivästyskorotusta makseta.

KuntaJos etuus maksetaan kunnalle toimeentulotuen korvaukseksi taikka perhehoidon tailaitoshoidon kustannusten korvaukseksi, kunnalle maksettaviin etuuseriin voidaanmaksaa viivästyskorotus.

MaksunjakoJos eläke maksetaan regressivaatimuksen perusteella esimerkiksi samalta ajaltamaksetun työttömyyspäivärahan korvaukseksi ja osa siitä jää maksettavaksieläkkeensaajalle, viivästyskorotus maksetaan vain eläkkeensaajalle maksettavaanosuuteen.

Viivästyskorotus lasketaan normaaliin tapaan, kun etuuteen kohdistuuulosmittausvaatimus. Tällöin viivästyskorotus voi tulla maksettavaksi myösulosottoviranomaisellemaksettavaan osuuteen.

1.5.5.3 KorkoprosenttiKorkoprosentti määräytyy etuuden maksupäivää edeltävälle puolivuotiskaudellevahvistetun korkolain mukaisen viivästyskoron mukaan. (Korkolaki 633/1982 4 § 1mom.)

Esimerkki

Jos etuuden maksupäivä on 4.5., korkoprosentti on edellisen vuodenpuolivuotiskauden eli 1.7.–31.12. vahvistettu korko. Jos etuuden maksupäivä14.10., korkoprosentti on 1.1.-30.6 ajalle vahvistettu korko.

Selvitä tarvittaessa viivästyskorkoprosentit www.suomenpankki.fi > Ajankohtaista >Lehdistötiedotteet > Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorko.

32

https://www.suomenpankki.fi/fi/muut-sivut/haku/?q=viiv%C3%A4styskorot&header-search-submit=

https://www.suomenpankki.fi/fi/muut-sivut/haku/?q=viiv%C3%A4styskorot&header-search-submit=


1.5.5.4 Ei viivästyskorotustaEtuuteen ei makseta viivästyskorotusta, kun se maksetaan

• toiselle Suomessa tai ulkomailla lakisääteistä vakuutusta harjoittavalle vakuutus- taieläkelaitokselle

• Kelalle• työttömyyskassalle.

Lue lisää Viivästyskorotus > Erityistilanteet > Maksunjako.

Etuuteen ei makseta viivästyskorotusta myöskään, kun

• etuus tai sen korotus myönnetään viran puolesta• etuuden maksaminen on viivästynyt lain säännöksen johdosta tai yleisen liikenteen

taikka maksuliikenteen keskeytymisen tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi• korotuksen määrä etuudelta jäisi pienemmäksi kuin 1,85 euroa vuonna 2020.

1.5.6 EnnakonpidätysLapsikorotus on veroton etuus, joten siitä ei tehdä ennakonpidätystä.

1.5.7 Etuusmaksujen peruutukset pankistaMaksuja ei voi enää peruuttaa pankista.

1.6 IlmoitusvelvollisuusLapsikorotuksen saaja on velvollinen ilmoittamaan Kelalle

• osoitteen muutoksesta• lapsikorotuksen saajan tai lapsen ulkomaille muutosta ja Suomeen paluusta• lapsikorotukseen oikeuttavan eläkkeen tai korvauksen lakkaamisesta• avio- tai avopuolison lapsen muutosta eri talouteen• lapsen antamisesta otto- tai kasvatuslapseksi• lapsen huollossa tapahtuvista muutoksista• lapsen kuolemasta• muut välttämättömät tiedot

1.7 HakeminenLapsikorotusta haetaan lomakkeella Hakemus - Eläkkeensaajan lapsikorotus (EV 264).

Voit kehottaa asiakasta hakemaan lapsikorotusta kirjeellä Eläkkeensaajan lapsikorotus:tarvitsemme hakemuksen (LAH01) tai viestillä (Lapsikorotuksen hakeminen), jos

33

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/lomakkeet/Jaetut%20asiakirjat/EV-Lomakkeet/EV264_W.pdf

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Viestimallit%20el%C3%A4ke-etuuksissa.docx&action=default


asiakas on antanut luvan viestipalvelun käyttöön ja toimintatapa sopii asiakkaan asianselvittelyyn.

Kirjeellä Eläkkeensaajan lapsikorotus: hakemus (LAH04) voit lähettää asiakkaanpyytämän hakemuslomakkeen lapsikorotuksen tarkistamista varten.

Liitteet

Hakijan tulee toimittaa eläkehakemuksen liitteeksi

• maksukuitti tai muu selvitys, kun eläkkeensaaja osallistuu muualla asuvanlapsensa toimeentuloon.

1.7.1 VireilletuloLue asian vireilletulosta.

Asian vireillepanotavatAsia pannaan vireille kirjallisesti (myös sähköisesti) tai Kelan suostumuksellasuullisesti. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Kelan etuuksienhakemisesta on erityissäännöksiä, joiden perusteella niitä haetaan yleensä erikseenvahvistetuilla hakemuslomakkeilla.

Postitse tai henkilökohtaisesti toimitettunaKun etuutta haetaan hakemuksella, hakemuslomake on allekirjoitettava. Jos hakemustaei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetääntäyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksipostitse, siihen ei tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksenalkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaantahdon vastainen. Lue myös Asiakirjan täydentämisestä kohdat Hakemuslomakkeentäydentäminen ja Allekirjoitus.

Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemustaei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Pyydähakemuksen täydentämistä viestillä, puhelimitse tai kirjeellä. Lue myös Asiakirjantäydentäminen.

Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta (KuittiKelan toimistoon jätetyistä asiakirjoistaYHT02)

Sähköisen asiointipalvelun kauttaOsassa etuuksista asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksellakäyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja.

Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankin verkkotunnuksilla, mobiilivarmenteellatai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asiointipalvelun kautta jätetyistähakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle.

Asia voi tulla vireille myös viestipalvelun kautta viestillä.

Tutustu verkkoasiointiin Kelassa.

34


Sähköpostitse tai faksillaAsia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmimitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot.

Etuusasioita (etuuteen liittyvät tiedot, hakemus tai hakemuksen liitteet) ei kuitenkaantule Kelaan lähettää sähköpostilla tietoturvasyistä, koska sähköpostin lähettäjääkoskevaa tietoa voidaan muokata helposti teknisesti. Henkilön sähköinen tunnistaminenei ole käytössä Kelan sähköpostissa. Kela ei voi ohjata tai suositella asiakastalähettämään salassa pidettäviä tietoja suojaamattomassa sähköpostissa. Tämänvuoksi Kela ei ilmoita sähköpostiyhteystietoja, johon etuusasioita voidaan lähettää.Kela tarjoaa sähköisenä palveluna tietoturvallisen Asiointipalvelun. Jos etuutta koskevaviesti lähetetään Kelaan sähköpostilla, Kelassa ei voida turvata sitä, että sähköpostisaapuu Kelaan ja etuusasia tulee vireille. Sähköinen viesti toimitetaan viranomaisellelähettäjän omalla vastuulla, joten vastuu sähköpostin perille menosta jää sähköpostialähetettäessä lähettäjälle. Katso poikkeukset.

Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussahakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikäole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöinalkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin.

SuullisestiTietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen taiilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaaneduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava Oiwan yhteydenottoon. Luotarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen.

Lue suullisesta hakemisesta.

1.7.1.1 Lähettäjän vastuuLähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa.Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviinasiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perilletoimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulunviivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Asiakkaan on varmistettava, että kirjeessäon tarpeeksi postimerkkejä. Lue myös asiakirjan siirrosta .

1.7.1.2 Asiakirjan siirtoJos Kelaan on erehdyksessä toimitettu hakemus tai muu asiakirja, sitä ei saajättää käsittelemättä vaan se on viipymättä siirrettävä toimivaltaiseksi katsottavalleviranomaiselle.

Lue asiakirjan siirrosta.

35

http://www.kela.fi/asiointi?inheritRedirect=true

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/tietoturva/Jaetut%20asiakirjat/Suojattu_s%c3%a4hk%c3%b6posti_Kelassa.docx?Web=1


1.7.2 Kuka voi hakea etuutta?Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkintilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat jokopoiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohtaMaksaminen.

1.7.2.1 Henkilö itse18 vuotta täyttänyt henkilö

• hakee etuutta yleensä itse• voi valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen toimimaan puolestaan (esimerkiksi

hakemaan etuutta)• voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja

– ellei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan• on täysivaltainen, ellei holhousviranomainen edunvalvojan määrätessään ole

julistanut häntä vajaavaltaiseksi– vajaavaltaiseksi julistetun puolesta etuutta hakee edunvalvoja

Lue lisää asianosaisasemasta ja puhevallan käyttämisestä, täysi-ikäiselle määrätystäedunvalvojasta, rinnakkaisesta puhevallasta, toimintakelpoisuuden rajoittamisesta javajaavaltaisen puhevallasta

Alle 18-vuotias

• on vajaavaltainen ja hänen puolestaan etuuksia hakee yleensä hänenedunvalvojansa

– edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa• 15 vuotta täyttänyt on vajaavaltainen

– mutta hänellä on oikeus myös itse hakea etuutta• katso tarkemmin etuuskohtaiset menettelyt

Jos henkilöllä itsellään ei ole oikeutta hakea etuutta ja hän on jättänytetuushakemuksen, ota yhteyttä tämän edunvalvojaan tai huoltajaan.

Lue lisää alaikäisen puhevallan käyttämisestä

1.7.2.2 EdunvalvojaJos edunvalvoja on määrätty hoitamaan päämiehen (edunvalvonnan alainen henkilö)taloudellisia asioita tai taloudellisia asioita ja varallisuutta/omaisuutta

• edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta päämiehen puolesta• eikä päämiehen toimintakelpoisuutta ole rajoitettu taloudellisten asioiden

hoitamisen osalta, etuutta voi hakea ja hakemuksen allekirjoittaa joko päämiesitse tai edunvalvoja. Jos etuutta hakee tai hakemuksen on allekirjoittanut päämiesitse, on edunvalvojaa kuultava asiassa.

• mutta päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voihoitaa taloudellisia asioitaan, etuutta voi hakea ja hakemuksen allekirjoittaa vainedunvalvoja.

• ja päämies on julistettu vajaavaltaiseksi etuutta voi hakea vain edunvalvoja

36


• etuus maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille

Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta.

Tieto edunvalvonnasta näkyy Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot.

Tieto edunvalvonnasta näkyy Oiwan Asiakkaan palvelutiedot – näytöltä. Tarkistaedunvalvojan tehtävän sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä. Holhousasioidenrekisteristä näkyy

• edunvalvojan nimi ja tunniste tiedot• tieto edunvalvonnan alkamis- tai lakkaamisajankohdasta• tieto edunvalvojan tehtävästä ja henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta

(onko rajoitettu vai ei)• tieto siitä, mikä viranomainen on ratkaissut asian.

Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuiltakohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamallaetuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet TahdinKäyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterinkyselijä.

Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jomuun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy Oiwasta asiakkaan asiakirjoista.

Lue lisää edunvalvoja täysi-ikäiselle henkilölle, edunvalvojan rinnakkainen puhevalta,toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja edunvalvojan puhevalta, täysi-ikäisenvajaavaltaisen puhevalta ja edunvalvonnan päättyminen.

1.7.2.3 EdunvalvontavaltuutettuEdunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta

• jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity ja kunedunvalvontavaltuutus kattaa taloudellisten asioiden, kuten etuusasioiden hoidon

– tuki maksetaan edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalla tilille

Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvontavaltuutuksesta.

• Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin.• Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen

kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot.• Tieto edunvalvontavaltuutuksesta näkyy Oiwan Asiakkaan palvelutiedot – näytöltä.• Holhousasioiden rekisteristä rekisterikyselyllä näkyy edunvalvontavaltuutetun

nimi ja tunniste.• Tarkempi tieto edunvalvontavaltuutetun tehtävästä selviää

edunvalvontavaltakirjasta.• Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö• Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan,

pyydä edunvalvontavaltuutetulta kopio edunvalvontavaltakirjasta.

Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta ja miten menetellään kun edunvalvontavaltuutettuhoitaa taloudellisia asioita.

37

https://intra-tuota.kela.fi/hrelle-ui-web

https://intra-tuota.kela.fi/hrelle-ui-web/


1.7.2.4 Asiamies eli valtuutettuAsiamies eli valtuutettu voi hakea etuutta päämiehen puolesta. Asiamiehen on

• esitettävä valtakirja tai• muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa

Jos asiamiehenä toimii julkinen oikeusavustaja, Suomen Asianajajaliittoon kuuluvaasianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, hänen ei tarvitse esittää valtakirjaaKelassa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä.

Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista pidetään julkista luetteloa(oikeudenkäyntiavustajaluettelo). Tiedon siitä, onko lakimies saanut luvan toimiaoikeudenkäyntiavustajana, voi tarkistaa oikeushallinnon asiointipalvelusta (https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/oikeudenkayntiavustajaluettelo). Asianajajan kuulumisenAsianajajaliittoon voi tarkistaa Asianajajaliiton sivuilta etsi asianajaja –haulla (https://www.asianajajaliitto.fi/etsi_asianajaja).

Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asianselvittämiseksi.

Lue lisää asiamiehen valtuutukseen perustuvasta oikeudesta toimia päämiehenpuolesta ja asiamiehestä ilman valtakirjaa.

1.7.2.5 Lähiomainen tai muu henkilöLähiomainen tai muu henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii henkilöstä voi hakea etuuttatoisen puolesta

• jos henkilö ei sairauden, vanhuuden tai muun sellaisen syyn takia itse pystyhakemaan etuutta (tai muutoin huolehtimaan eduistaan ja oikeuksistaan) eikähänellä ole edunvalvojaa. Tämä edellyttää myös sitä, että Kela hyväksyylähiomaisen tai muun henkilön toimimaan toisen puolesta ja että etuuslaissa ontästä asiasta säännös

• kansaneläkelain etuudet (KEL 568/2007 54 § 2 mom.)• vammaisetuudet (570/2007 15 § 2 mom.)• kuntoutusetuudet ja kuntoutusrahaetuudet (566/2005 5 luku 42 §)• eläkkeensaajan asumistuki (EAL 571/2007 3 luku 20 § 2 mom.)• sairausvakuutuslain mukaiset etuudet (SVL 1224/2004 15 luku 2 § 3 mom.) ja• vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua koskevat asiat (133/2010 13 § 2 mom.)

Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuuKelan hyväksyntään.

Lue lisää miten lähiomainen tai muu päämiehestä huolehtinut henkilö voi käyttääpuhevaltaa ja miten hyväksyminen kirjataan.

1.7.2.6 KuntaJos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakealapselle kuuluvaa etuutta.

38

https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/oikeudenkayntiavustajaluettelo

https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/oikeudenkayntiavustajaluettelo

https://www.asianajajaliitto.fi/etsi_asianajaja

https://www.asianajajaliitto.fi/etsi_asianajaja


1.7.2.7 KuolinpesäKuolinpesällä ei ole oikeutta hakea lapsikorotusta.Lue lisää lapsikorotuksen maksamisesta kuolinpesälle (Maksaminen > Maksunsaajat >Kuolinpesä).

1.7.3 HakuaikaTakautuvasti lapsikorotus voidaan maksaa enintään kuuden kuukauden ajalta ennensen hakemista.

Lapsikorotus voidaan myöntää erityisestä syystä pidemmältä kuin kuuden kuukaudenajalta takautuen, ei kuitenkaan ajalta ennen 1.1.2002. Erityisenä syynä ei kuitenkaanpidetä esimerkiksi hakijan tietämättömyyttä eikä edunvalvojan tai muun hakemiseenoikeutetun henkilön laiminlyöntiä etuuden hakemisessa (KEL 568/2007 55 §).

1.7.4 Lisäselvitysten pyytäminenLue asian selvittämisestä ja lisäselvitysten pyytämisestä.

Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, pyydä asiakasta täydentämäänhakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenätarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassaja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuudenhakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto onjo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikkiasian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla.

Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiäsuoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta.

Viestipalvelulla, soittamalla tai kirjallisesti• Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys on etuuskäsittelyssä

– Viestipalvelu tai puhelin– Asiakaskirje (jos viestipalvelu tai puhelin eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu

asiakkaan tilanteeseen)• Lisäselvitykset pyydetään ensisijaisesti viestipalvelulla tai puhelimella sen mukaan,

kumpi näistä on tarkoituksenmukaisempi, ja saattaa asian paremmin päätökseen.• Jos asiakasta ei tavoiteta viestillä tai soittamalla, asiakkaalle lähetetään

asiakaskirje.• Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty

lisäselvitys. Kerro samalla, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikkahän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä.

• Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitälisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaane.

• Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta silletarvittaessa uusi odottamisaika.

39

https://sinetti.kela.fi/n%C3%A4in-toimimme/turvallisuus/tietosuoja/tietojen-saaminen


• Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi/asiointi Liitteetja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteetvoi lähettää. Osoitteet löydät esim. Kela.fi:stä kohdasta Henkilöasiakkaat -Postiosoitteet. Käytössä on asiakkaan asuinpaikan mukaiset postilokero-osoitteet.

Viestipalvelua käytetään etuuskäsittelyssä silloin, kun asiakas on hyväksynytviestipalvelun käytön verkossa. Sitä kannattaa käyttää erityisesti sellaisissa tilanteissa,joissa ei ole tarvetta asiakkaan kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen tai palvelutarpeenkartoittamiseen.

Jos asiakkaalle soitetaan, ja hän ei vastaa puheluun, hänelle lähetetään tekstiviestitietokoneelta 0100100-palvelusta (Sinetin etusivu)

• Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten.Etuuksien omat viestimallit löytyvät Etuuksien ohje –sivuilta Työvälineet otsikonalta.

• Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeronosalta.

• Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon

Lisäselvitykset on hyvä pyytää asiakaskirjeellä silloin, jos tämä on tarkoituksenmukaistaasiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen. Vaativissaetuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse parikinvuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä.

Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko viestipalvelun liitteenä, suullisesti taikirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeellailmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahonantamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettavaviestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaantulee aina toimittaa kirjallisesti.

Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakaskuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisäälisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisestamuistitikulla, CD:llä tai kännykällä.

Hakemuslomakkeen täydentäminen• Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta

alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoinselvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja, ensisijaisesti viestipalvelunavulla.

• Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä täydennys tai muu tieto Oiwaan (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaathakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedotasiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi).

• Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää allekirjoituksesta.

Lue lisää hakemuslomakkeen täydentämisestä ja asiakirjan täydentämisestä.

Määräaika lisäselvitysten toimittamiselleLue määräajasta lisäselvityksen toimittamiselle.

40

http://www.kela.fi/postiosoitteet


• Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessäpyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle onyleensä kaksi viikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitäedellyttää. Ulkomaille lähetettävään lisäselvityspyyntöön on syytä antaa pidempimääräaika. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakaskertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin.

• Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakason kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansalisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaannäitä lisäselvityksiä.

• Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, asia voidaan määräajan kuluttuakäsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

• Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onkoyhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssasovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta.

• Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pystytoimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Josasiakas pyytää lisäaikaa, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwanyhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusiodottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaavoidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaastariippumattomista syistä.

• Vaikka selvitys olisi saapunut määräajan kuluttua umpeen, se otetaan huomioonpäätöksenteossa. Jos päätös on jo tehty, se voidaan tarvittaessa oikaista.

1.7.4.1 Lisäselvitykset lapsikorotuksessaLapsikorotukseen tarvittavat lisäselvitykset voidaan pyytää suullisesti tai kirjallisesti.

Selvitä ensin mahdollisuus pyytää lisäselvityksiä suullisesti. Voit pyytää asiakkaaltalisätietoja myös viestillä, jos asiakas on antanut luvan viestipalvelun käyttöönja toimintatapa sopii asiakkaan asian selvittelyyn. Jos et tavoita asiakasta tailisäselvitysten pyytäminen kirjallisesti on muuten perusteltua, voi lähettää asiakkaallekirjeen.

1.7.5 SosiaaliturvasopimuksetHakija Suomessa

Jos toisesta sopimusmaasta on mahdollista saada eläkkeen lisäksi lapsikorotusta,lapsitietojen ilmoittamista varten on kohta kyseisen maan eläkehakemuksessa taierillinen lomake. Eläketurvakeskus merkitsee siihen viran puolesta niiden hakijan omienlasten tiedot, jotka se saa väestötietojärjestelmästä.

41

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Viestimallit%20el%C3%A4ke-etuuksissa.docx&action=default


Hakija toisessa sosiaaliturvasopimusmaassaHakemuslomakkeista, joilla toisessa sopimusmaassa asuva hakee kansaneläkettä,vain Chilen lomakkeessa on kohta (6) lapsikorotuksen hakemista varten. Muissasopimuksissa lasten tiedot saattavat löytyä kohdasta lisätietoja.

1.7.6 Hakemuksen peruminenLapsikorotuksen hakija voi perua hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu.

Peruminen tulee yleensä tehdä kirjallisesti. Selvissä tilanteissa peruminen voidaantehdä myös suullisesti. Kirjaa asiakkaan yhteydenotto Oiwaan ja tee Toimeksianto -työ.

Poista järjestelmästä eläkkeen Hakemistiedot. Lue hakemistietojen poistosta teknisestäohjeesta.

Rekisteröi järjestelmässä vireillä olevaan hakemukseen poistopäivä ja poiston syy(PER).

Lähetä hakijalle viesti tai kirje, jossa kerrot, että hakemus on hänen pyynnöstäänperuttu. Voit käyttää viestiä, jos asiakas on antanut luvan viestipalvelun käyttöön. Joslähetät hakijalle kirjeen, voit käyttää kirjepohjaa YHI39.

Jos etuudensaajalla on edunvalvoja tai voimassa on edunvalvontavaltuutus, ei hakijavoi perua hakemustaan ilman laillisen edustajansa suostumusta.

Lue lisää pyynnöstä lakkauttamisesta, kun lapsikorotuspäätös on jo annettu.

1.7.7 EU-lainsäädännön vaikutuksetHakija Suomessa

Eläkkeenhakijan tai –saajan, joka on ollut vakuutettuna myös toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa, lapsikorotushakemus käsitellään myös aina ETA-asiana.

Lapsikorotusta haetaan yleensä samaan aikaan kuin eläkettä. Sitä voi hakea myöserikseen, kun ETA-eläkehakemus on vielä käsiteltävänä tai jo ratkaistu lopullisesti.Suomessa asuva hakija täyttää kansallisen lomakkeen (EV 264).

Rekisteröi lapsikorotushakemus vireille ETA-asiana. (Ratkaisutyö > Teknisetohjeet > RAKE-päätejärjestelmä > Ulkomaalaisasiat > hakemuksen rekisteröinti).EU-tilanteis¬sa lapsikorotushakemukset käsitellään aina Kelan kansainvälistenasioiden keskuksessa (KV-keskus, käsittelypiste 99600) riippumatta siitä, onko ETA-eläke¬hakemus enää vireillä vai ei. Kirjaa HEMU-tapahtumalla (Henkilön yleistiedot >Kunta- ja toimistotiedot) hakijan Kela-tietoihin vastuuyksiköksi KV-keskuksen numero67593, kun asiakas asuu Suomessa. Siirrä Suomessa asuvan hakemus KV-keskuksentyöjonoon KE Suomessa asuva 99600 tarkenteella kv-siirto. Ulkomailla asuvanhakemus siirretään KV-keskuksen työjonoon KE Ulkomailla asuva 99600 tarkenteellakv-siirto. Ulkomailla asuvan hakemus siirretään KV-keskuksen työjonoon KE Ulkomaillaasuva 99600 tarkenteella kv-siirto.

42

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Tekohjeet?id=e405b2e5-9a90-4567-bb3e-14fb8b7364ca&target=5315f9da-8420-4a86-b5bb-b368f1108006

http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/22744/EV264_W.pdf


Eläketurvakeskus kirjoittaa viran puolesta toiseen maahan lähtevääneläkehakemukseen hakijan oman lapsen tiedot, jotka se näkeeväestötietojärjestelmästä. Ruotsiin menevään hakemukseen Eläketurvakeskusmerkitsee alle 20-vuotiaiden lasten tiedot ja muihin maihin lähteviin kaikki omat lapset.

Jos lapsikorotusta haetaan muusta kuin eläkkeensaajan tai -hakijan omastalapsesta, KV-keskus ilmoittaa hakemisesta Eläketurvakeskukseen esimerkiksiyhteydenpitolomakkeella E 001 ja lähettää jäljennöksen lapsikorotushakemuksesta senliitteenä. Eläketurvakeskus toimittaa tiedot lapsikorotusoikeuden selvittämistä vartentoiseen maahan, josta eläkettä on haettu.

Hakija toisessa maassaLapsikorotuksen hakemista varten lapsen tiedot on merkitty KV-keskuksenvastaanottaman vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkehakemuksen kohtaan Lapset.

Hakemuksen mukana saattaa tulla lomake E 401 (pSED F001 tai F002), jolla toinenmaa pyytää selvitystä perheenjäsenistä, ja lomake E 411 (pSED F001 tai F002), jollapyydetään selvitystä lapsen toisen huoltajan työnteosta.

1.8 MääräLapsikorotus on vakiomääräinen. Sen määrä on 22,15 euroa kuukaudessa vuonna2020 kutakin lapsikorotukseen oikeuttavaa lasta kohden (KEL 568/2007 52 §)

Lapsikorotusta ei makseta, jos sen määrä olisi pienempi kuin 6,75 euroa kuukaudessa(vuonna 2020).

1.8.1 Ulkomailla olon vaikutus määräänHakijan aikaisempi ulkomailla olo ei vaikuta lapsikorotuksen määrään. Etuutta eisuhteuteta hakijan Suomessa asumaan aikaan.

1.8.1.1 EU-lainsäädännön vaikutukset(883/2004 artikla 69)(1408/71 art. 77 ja 79)(Hallintotoimikunnan päätös 150)

Sovellettaessa asetusta 883/2004 lapsikorotuksiin, jotka alkavat 1.5.2010 tai senjälkeen, lapsikorotus maksetaan kansaneläkelain mukaisena vakiomääräisenäriippumatta siitä, asuuko eläkkeensaaja Suomessa tai toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa. Myös pro rata -eläkettä saava saa vakiomääräisenlapsikorotuksen.

43

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:2004R0883:20100501:FI:PDF

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:01971R1408-20080707&rid=1

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/indoxliitteet/Jaetut%20asiakirjat/119-191.pdf?Web=1


Sovellettaessa asetusta 1408/1971 lapsikorotuksen määrä saattoi jäädäkansaneläkelain mukaista lapsikorotusta pienemmäksi silloin, kun Suomi olieläkkeensaajan lapsesta maksettavien perhe-etuuksien toissijaismaksaja ja maksoivain erotusetuudet. Jos lapsikorotuksen osuus erotuksesta oli pienempi kuin lainmukainen pienin maksettava lapsikorotus, osuus maksettiin lapsilisänä.

1.8.1.2 Sosiaaliturvasopimusten vaikutuksetSopimusten perusteella myönnettävän lapsikorotuksen määrä on sama kuinkansaneläkelaissa.

1.9 LiikamaksuLiikamaksu syntyy takautuvan pienentävän tarkistuksen tai lakkautuksen yhteydessä.Muodostunut liikamaksu näytetään Liikamaksun kysely -näytöllä muutosjaksoittain.Seuraavalla näytöllä voit ottaa kantaa liikamaksun perintään ja luopua jo tässäyhteydessä perinnästä.

1.9.1 TakaisinperintäKaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje.

1.9.2 EU-lainsäädännön vaikutuksetSovellettaessa asetusta 1408/1971 lapsikorotuksen liikamaksuun voidaan soveltaasamaa regressimenettelyä (Vanhuuseläke > Etuusohje > Maksaminen > Kv-säännökset > EU-säännökset > Regressivaatimus) kuin eläkkeissä. Sovellettaessaasetusta 883/2004 lapsikorotusta ei makseta toisen maan laitokselle sen esittämänregressivaatimuksen perusteella.

1.10 RatkaiseminenJos henkilö ei saa kansaneläkettä, selvitä, saako hän muuta sellaista eläkettä, jonkaperusteella voit myöntää lapsikorotuksen. Tällöin voit käyttää apuna kyselyä HEKY /Työeläkkeet ja korvaukset.

44


Lapsikorotushakemus tulee käsitellä ilman aiheetonta viivytystä ja siitä on annettavakirjallinen päätös. Hakemus käsitellään ja ratkaistaan pääsääntöisesti siinävakuutuspiirissä, jossa lapsen kotikunta sijaitsee. Jos eläkkeensaaja saa eläkettäulkomailta tai ei ole asunut Suomessa koko 16 vuoden iän täyttämisen jälkeistä aikaa,siirrä hakemus KV-keskukseen käsiteltäväksi.

Lapsikorotuksen tekninen ratkaiseminen ja päätöksenanto tapahtuvat RAKE-päätejärjestelmässä (ks. Tekniset ohjeet).

1.10.1 Käsittelypaikka• Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat• Vankilassa olevien henkilöiden etuusasiat• Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat

Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa.

Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuvat pääsääntöisesti asiakkaankotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä. Hakemus voidaan valmistellaja ratkaista myös muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissäsiten, kun siitä on erikseen sovittu. Esimerkiksi tiettyjen etuuksien tai asiakasryhmienvalmistelu- ja ratkaisutoiminta on keskitetty Kelassa. Lue tarkemmin poikkeavistakäsittelypaikoista kyseisen etuuden ohjeista.

Kotikunnan mukaan määräytyvä vakutuuspiiri

Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimistomääräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan japostinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myösvakuutuspiiri voi muuttua.

Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön Henkilön tietojen kyselyllä (HEKY) (Henkilöntietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot).

Vakuutuspiirin vaihtuminen

Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvatetuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdähenkilötietomuutokset HEMU-aloitusvalikon kautta. Lue lisää henkilön yleistietojenmuutoksista.

Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriinkäsiteltäviksi.

Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelanetuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksilähettää tarkistushakemus.

Vakuutuspiirit voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää,että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimipaikassatai vakuutuspiirissä kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaankäsiteltäisiin. Lue lisää vakutuuspiirin vaihtamisesta kohdasta Kunta- ja toimistotiedot.

45


Turvakieltoasiakkaiden etuusasiatTurvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisääturvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä kohdasta Turvakielto.

Vankilassa olevien henkilöiden etuusasiatVankilassa olevien henkilöiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Luelisää vankila-asioiden ratkaisutyön keskittämisestä ohjeesta Vankilassaolo ja Kelanetuudet sekä prosessikuvauksesta Vankilailmoitusten käsittely.

Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiatMuutoksenhakuasia

Muutoksenhakuasian käsittelee se yksikkö, johon Oiwa työn ohjaa. Lue myöserityismenettelyistä muutoksenhakuasian käsittelyssä.

Takaisinperintä

Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai muu erikseen sovittu vakuutuspiiri ratkaiseeliikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestäsen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta.

Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistäPerintäkeskuksen vastuulle siirtymiseen saakka.

Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti.Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullutlainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskushoitaa perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataanohjelmallisesti YHTE- takaisinperintäjärjestelmässä.

Etuuden vastuuyksikkö huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä.

Perintäkeskus

Perintäkeskuksessa hoidetaan elatusapuvelan, etuuksien perinnän jatakausvastuusaatavien perintä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muitatäytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä jasen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevatpäätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä Suomessa ettäulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet.

Lue lisää saatavien perinnästä.

Väärinkäytösepäily

Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä.Kelan maksamaan etuuteen kohdistuvan väärinkäytösepäilyn selvittäminen aloitetaanKelan vakuutuspiirissä. Myös työpaikkakassa selvittää myöntämässään etuudessaesiin tulleen väärinkäytösepäilyn, kuten myös Perintäkeskus myöntämässäänmaksuvapautuksessa. Useamman vakuutuspiirin alueella tehdyksi epäillynväärinkäytöksen selvittämisestä neuvotellaan asianomaisten vakuutuspiirien kesken.Yhteisten palvelujen Lakipalveluryhmän asiantuntija päättää tutkintapyynnöntekemisestä tai päättää siitä, että tutkintapyyntöä ei kyseessä olevassa tapauksessatehdä.

46

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet/b6fdd017-7f7b-4e65-98bf-443517996de9

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet/b6fdd017-7f7b-4e65-98bf-443517996de9

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Vankilailmoitusten%20prosessikuvaus_docx.docx&action=default


Lue lisää:

Väärinkäytösepäilyn tunnistaminen

Väärinkäytökset

Etuuksien väärinkäytösten tunnusmerkkejä

1.10.1.1 Eläke-etuuksien käsittelypaikkaEläke-etuuksien valmistelu ja ratkaiseminen tehdään pääsääntöisesti asiakkaankotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä.

Eläke-etuuksien keskittämiset

Eteläinen vakuutuspiiri

• perhe-eläkkeet• kansaneläke, takuueläke, ylimääräinen rintamalisä, lapsikorotus, eläkkeensaajan

asumistuki, perhe-eläke ja eläketuki, kun eläke-etuuden liikamaksu peritäänregressisäännöksen perusteella muun laitoksen maksamasta eläkkeestä taikorvauksesta (KEL 72 §, TKL 21 §, EAL 30 § ja ET 13 §)

• Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa (TK-ratkaisukeskus)työkyvyttömyyseläkeasioissa työkyvyn arviointi ja 1.9.2017 alkaen kokotyökyvyttömyyseläkeprosessi.

• kansainväliset eläkeasiat Kansainvälisten asioiden yksikössä (KV-yksikkö)• vankilailmoitukset

1.10.1.2 Kansainvälisten eläkeasioidenkäsittelypaikka

Suomessa asuvien asiakkaiden eläkehakemukset, joissa on jokin kansainvälinenulottuvuus, käsitellään keskitetysti kansainvälisten asioiden keskuksessa (KV-keskus,käsittelypiste 99600).

Kansainvälinen ulottuvuus on kysymyksessä silloin, kun

• eläkkeenhakija tai perhe-eläkettä haettaessa edunjättäjä on asunut ulkomailla 16vuoden iän täyttämisen jälkeen TAI

• aina Suomessa asunut eläkkeenhakija tai -saaja saa eläkettä ulkomailta.

Käsittely on keskitetty KV-keskukseen riippumatta siitä, haetaanko samalla eläkettäulkomailta vai ei.

Myös ulkomailla asuvien henkilöiden eläkehakemukset käsitellään keskitetysti KV-keskuksessa heidän hakiessaan eläkettä Suomesta.

Turvakieltoasiakkaiden eläkeasiat käsitellään KV-keskuksessa, kun eläkkeessä onkansainvälinen ulottuvuus. Myös ulkomailla asuvien eläkkeensaajien eläkeasiatkäsitellään KV-keskuksessa, vaikka asiakkaalla olisi suomalainen turvakielto.

47

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Etuuksien%20v%C3%A4%C3%A4rink%C3%A4yt%C3%B6sten%20tunnusmerkkej%C3%A4%20-taulukko.docx&action=default

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohje/El%C3%A4kel%C3%A4iset/Ty%C3%B6kyvytt%C3%B6myysel%C3%A4ke/0e22fd70-3e9d-48a4-a5ad-7f0e97e85c33?publishid=dad2b54f-d93b-4001-a00b-c0438712d332

https://etti.kela.fi/Asiakaspalvelu/Haku?id=b4359c1d-677f-45e0-ac6e-cb00e20d42f9

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Vankilailmoitusten%20prosessikuvaus_21042016.pdf


Ohjaa hakemus KV-keskukseen myös silloin, kun hakijalla tai edunjättäjällä on Kelanvakuuttamisratkaisu tai Eläketurvakeskuksen antama lähetetyn työntekijän todistusSuomen vakuutukseen kuulumisesta koko ulkomailla olon ajalle.

Kirjaa HEMU-tapahtumalla (Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot) hakijan Kela-tietoihin vastuuyksiköksi KV-keskuksen numero 67593, kun asiakas asuu Suomessa.

Uudet hakemuksetJos hakija tai edunjättäjä on 16 vuotta täytettyään asunut tai työskennellyt EU-/Eta-alueella, Sveitsissä tai maassa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus,taikka on muuttanut Suomeen jostain muusta ns. 3. maasta, siirrä vakuutuspiiristä KV-keskukseen uudet

• kansaneläkehakemukset• leskeneläkehakemukset• lapseneläke- ja koululaiseläkehakemukset• takuueläkehakemukset ja• lapsikorotushakemukset.

Siirrä KV-keskukseen myös

• työkyvyttömyyseläkehakemukset, joissa on kansainvälinen ulottuvuus jatyökyvyttömyyseläke hylätään, koska kansaneläkettä ei jää maksettavaksieläketulojen vuoksi

• työkyvyttömyyseläkehakemukset, joissa on kansainvälinen ulottuvuus jatyökyvyttömyyseläke hylätään, koska vakuutusaikaa ei ole tarpeeksi (ns.karenssihylyt)

– Huomaa: Alle 20-vuotiaalla työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla ei oleasumisaikavaatimusta, vaan näissä tilanteissa TK-keskus tutkii, onko oikeusns. nuoren työkyvyttömän eläkkeeseen.

Lue lisää hakemusten rekisteröinnistä vireille RAKE ja QE-järjestelmään.

Jos ulkomailla asuva henkilö on jättänyt kansallisen eläkehakemuksen ja se onohjautunut Oiwassa vakuutuspiiriin tai etuuden keskittämisyksikköön, siirrä Oiwa-työ KV-keskukseen tarkenteella kv-siirto. KV-keskuksen eläkekäsittelijät tarkistavatja korjaavat tarvittaessa hakemuksen vireilläolotiedot ja rekisteröivät asiakkaankotitoimistotiedot.

Ohjaa työt Oiwassa vakuutuspiirin tai muun yksikön työjonosta KV-keskukseen etuudenmukaiseen työjonoon. Merkitse työn tarkenteeksi kv-siirto. Tarkenne on valittavissatyötyypeille Hakemus, Oikaisu, Selvitettävä asiakirja ja Toimeksianto.

Eläkehakemusvakuutuspiirissä/keskittämisyksikössä

KV-keskuksen työjono,Suomessa asuvaneläkehakemus

KV-keskuksen työjono,Ulkomailla asuvaneläkehakemus

Vanhuuseläke KE Suomessa asuva99600

KE Ulkomailla asuva 99600

Työkyvyttömyyseläke TK Suomessa asuva99600

TK Ulkomailla asuva 99600

48


Eläketuki KE Suomessa asuva99600


Perhe-eläke PE Suomessa asuva99600

PE Ulkomailla asuva 99600

Takuueläke Takuueläke 99600

Takuueläke 99600

Lapsikorotus KE Suomessa asuva99600


U-liitteen käsittelyVakuutusjaksot rekisteröidään KV-keskuksessa ja siksi U-liite tulee ohjata KV-keskuksen Yhteyslaitos-jonoon. Jos U-liite ei ole ohjautunut indeksoinnista suoraan KV-keskukseen, luo Vakuutusjaksojen rekisteröintityö ja liitä U-liite työhön.

Pyydä U-liite mikäli se puuttuu eläkehakemuksesta. Luo Oiwaan Vakuutusjaksojenrekisteröintityö (etuus Vakuuttaminen), liitä pyyntökirje siihen ja laita työ odottamaan.Merkitse työn tarkenteeksi U-liite pyydetty. Oiwa ohjaa Vakuutusjaksojenrekisteröintityön KV-keskuksen Yhteyslaitos -työjonoon.

Asiakirjojen siirtotyön käsittelyAsiakirjojen siirtotyöt ohjautuvat Oiwassa vakuutuspiirien työjonoihin ja vakuutuspiirienetuuskäsittelijät siirtävät työt Oiwasta työeläkejärjestelmän keskuspisteeseenSANTRAan. Luo tarvittaessa Asiakirjojen siirtotyö ja siirrä se Oiwasta SANTRAanennen kuin siirrät KV-keskuksen vastuulle kuuluvan hakemustyön KV-keskuksentyöjonoon. Mikäli työeläkelaitokselle välitettävä asiakirja on ohjautunut KV-keskukseen,KV-keskuksen etuuskäsittelijä ohjaa sen Asiakirjojen siirtotyönä Oiwasta SANTRAan.

TarkistushakemuksetMyös edellä mainittujen eläkkeiden ja etuuksien tarkistushakemukset käsitellään KV-keskuksessa. Tämä koskee perhesuhteiden ja tulojen muutoksen johdosta tehtäviätarkistuksia, samoin kuin määräaikaistarkistuksia. Myös ylimääräisen rintamalisäntarkistukset, joissa on kansainvälinen ulottuvuus, hoidetaan KV-keskuksessa.

Kansaneläke tarkistetaan KV-keskuksessa, vaikka saaja itse ei ole ollut ulkomailla, joshän hakee ulkomaista perhe-eläkettä.

Määräaikaistarkistushakemukset ohjautuvat pääsääntöisesti OIWAssa suoraan KV-keskukseen Tarkistus-työjonoihin. Siirrä muut mahdolliset KV-keskuksen vastuullekuuluvat tarkistusasiat tarvittaessa KV-keskuksen Tarkistus -työjonoon asuinmaanmukaan. Merkitse työn tarkenteeksi kv-siirto. Tarkenne on valittavissa työtyypeilleHakemus, Oikaisu, Selvitettävä asiakirja ja Toimeksianto.

Tarkistushakemuksetvakuutuspiirissä/keskittämisyksikössä

KV-keskuksen työjono,Suomessa asuvaneläkehakemus

KV-keskuksen työjono,Ulkomailla asuvaneläkehakemus

49


Tarkistushakemukset Eläkkeen tarkistus,Suomessa 99600

Eläkkeen tarkistus,Ulkomailla 99600

Muut asiatKun kansainvälisenulottuvuuden käsittävä eläkehakemus on vireillä, KV-keskuksessa käsitellään myös samanaikaisesti vireillä olevat

• nostaja-asiat• maksuosoitteen muutosasiat• vankiasiat• verokorttiasiat• maksuvaatimusasiat ja• kuolinilmoitukset.

Jos yllä mainitut asiat eivät ole ohjautuneet Oiwassa suoraan KV-keskukseen, siirrä neKV-keskuksen Tuki 99600 –työjonoon.

Jos eläke on jo maksussa, edellä mainitut asiat hoidetaan ja esimerkiksi eläkkeenmäärää koskevat todistukset annetaan vakuutuspiirissä.

KV-keskus käsittelee myös antamaansa päätökseen liittyvät valitusasiat. Lisäksi KV-keskus hoitaa ratkaisemiensa etuuksien takaisinperinnän lukuun ottamatta niitä asioita,jotka on siirretty perintäyksiköiden tehtäväksi.

KV-keskus antaa päätöksen Suomessa asuvien asiakkaiden työkyvyttömyyseläkkeenlepäämään jättämisestä. Ulkomailla asuvien asiakkaiden työkyvyttömyyseläkkeenlepäämään jättämisestä päätös sen sijaan annetaan TK-ratkaisukeskuksessa.Lepäämisen jälkeiset lakkautuspäätökset antaa TK-ratkaisukeskus, jos eläke onollut maksussa QE-aikana. Suomessa asuvien asiakkaiden työkyvyttömyyseläkkeenlepäämisen jälkeiset lakkautuspäätökset annetaan KV-keskuksessa, jos eläke on jätettylepäämään RAKE-ajalla eikä maksuja ole QE-ajalla.

Suomen sisäiset kansaneläkkeen ja takuueläkkeen oikaisu- ja muutoksenhakuregressitsekä perhe-eläkkeen regressit on keskitetty Espoon vakuutuspiiriin. Kansainvälisissätilanteissa hakemus tai tarkistushakemus käsitellään kuitenkin KV-keskuksessa senjälkeen kun laitosten välinen regressiasia on hoidettu. Kansainväliset regressiasiathoidetaan KV-keskuksessa.

KV-keskus rekisteröi eläkkeensaajan Kela-tietoihin EU-eläkkeet-vastuutiedon (67593),ulkomaiset vakuutustunnukset ja ulkomaiset lisäeläkelaitokset, ellei niitä ole rekisteröityvakuutuspiirissä.

1.10.2 EsteellisyydestäHallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelantoimihenkilöihin.Lue lisää esteellisyydestä sekä käsittely- ja läsnäolokiellosta.

50


1.10.2.1 Käsittely- ja ratkaisukieltoJos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaakäsiteltäessä, jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn.

Lue lisää esteellisyydestä.

1.10.2.2 Esteellisyyden toteaminenSinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi.

Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä,väitteeseen on viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava.

Lue lisää esteellisyyden ratkaisemisesta.

1.10.3 LisäselvityksetVoit pyytää ratkaisuvaiheessa lisäselvityksiä asiakkaalta joko suullisesti tai kirjallisesti.Hakijan tulee toimittaa eläkehakemuksen liitteet kirjallisesti. (Lapsikorotus >Hakeminen)

1.10.4 KuuleminenKuuleminen merkitsee tilaisuuden varaamista asiakkaalle esittää oma käsityksensäasiasta ennen ratkaisua.

Lue lisää kuulemisesta.

1.10.4.1 Milloin asiakasta on kuultava?Lue lisää milloin asiakasta on kuultava ja milloin asiakasta ei tarvitse kuulla.

1.10.4.2 Miten kuullaan?Lue miten asiakasta kuullaan ja päämiehen ja edunvalvojan tai huoltajan kuulemisestasekä suullisesta vaatimuksesta ja selvityksestä.

1.10.5 Päätöksen antaminenEtuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisenhallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus.

Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, hylkäämisestä,lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä. Kun päätös on

51


kirjallinen, asiakas saa tietoonsa päätöksen perustelut ja hän voi harkintansa mukaanvalittaa päätöksestä.

Lue etuuskohtaisista ohjeista, kuinka päätöksen antamisessa menetelläänetuudensaajan, lapsen tai edunvalvojan kuolemantapauksessa. Lue myös hallintolainsoveltamisen ohjeista edunvalvonnan päättymisestä etuudensaajan tai edunvalvojankuoleman johdosta. Silloin, kun annat päätöstä etuudensaajan tai lapsen kuolemanvuoksi, lisää päätökseen sopivaan kohtaan pahoittelu, esim. Osanottommemenetyksenne johdosta. Mikäli asiaa on jo aiemmin pahoiteltu Kelan taholta kirjallisesti,ei osanottoa ole enää syytä uudelleen ilmaista päätöksessä tai kirjeessä.

Silloin, kun on kyse indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta, päätösannetaan vain pyynnöstä.

Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksestajohtuvasta etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolestalainmuutoksen vuoksi, ei tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuinetuudensaajan pyynnöstä.

Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten,kuin etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkinantaa väliaikaisena. Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissaohjeissa, muutoksenhaku-ohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa.

Etuuspäätökset annetaan maksutta.

Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi väestötietojärjestelmästä saatavanasiakkaan kielitiedon perusteella. Huomaa myös tilanteet, joissa päätös annetaanasiakkaan käyttämällä saamen kielellä.

Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa.

Lue lisää myös asiaratkaisu vai tutkimatta jättäminen, päätöksen muoto ja sisältö japäätöksen perusteleminen.

1.10.5.1 Päätöksen antaminen eläke-etuuksissaPäätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa eläke-etuuslaeissa:

• Kansaneläkelaki (568/2007) 63 § • Laki eläkkeensaajan asumistuesta (571/2007) 24 § • Laki takuueläkkeestä (703/2010) 32 §• Eläketukilaki (1531/2016) 22 §

Eläke- etuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys,laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös.

1.10.5.2 Eläke-etuuksien päätöksetkuolemantapauksissa

Kun eläke-etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, siitä ei annetapäätöstä.

Jos eläke-etuutta on ehditty maksaa liikaa, pyytää Kela pankkia palauttamaan liikaamaksetut etuuserät. Katso tarkemmin menettelystä.

52

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet?id=ec5210c9-69ab-4032-b93b-08e61269d162&target=0d66256d-533a-4b31-916c-d67b12002f17

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet?id=ec5210c9-69ab-4032-b93b-08e61269d162&target=0d66256d-533a-4b31-916c-d67b12002f17

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet?id=d5e2104e-ac74-423f-ae71-cdfe0f304524&target=081f9aad-0a8e-4308-855c-8596d736bf86

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohje/El%C3%A4kel%C3%A4iset/Vanhuusel%C3%A4ke/1658aa9b-2376-4379-b2ea-617f99f0dd2c?publishid=9211ef89-9287-45dc-aec5-628ef9931cc9


Eläke-etuudet on tarkistettava perheenjäsenen kuoleman vuoksi esimerkiksikansaneläke, takuueläke, eläketuki ja eläkkeensaajan asumistuki. Asiakas voi myöshakea joitakin etuuksia, kuten perhe-eläkettä, perheenjäsenen kuoleman perusteella.

Jos päätös tulee antaa etuudensaajan, puolison tai lapsen kuoleman vuoksi, otahuomioon seuraavat asiat:

• Jos päätös lähetetään kuolinpesälle, muokkaa tarvittaessa päätöksentekstiä tilanteeseen paremmin sopivaksi. Jos etuudensaaja on kuollut, poistaetuuspäätöksestä maininta henkilökohtaisesta sähköisestä asiointipalvelusta.Lähetä päätös kuolinpesälle.

• Muokkaa takaisinperintäpäätöksen tekstiä sopimaan paremmin kuolinpesälle.Esimerkiksi jos takaisinperintäpäätöksessä todetaan ”Teiltä on päätetty periä...”,tarkista sopiiko tilanteeseen paremmin sanamuoto ”Kuolinpesältä on päätettyperiä...” Lisää päätökseen teksti: ”Takaisinperittävä määrä tulee huomioidaperunkirjoituksessa ja se on kirjattava velkana perukirjaan.”

• Päätöksen mukana tulee mennä kuulemiskirje, koska kuolinpesälle on annettavamahdollisuus vastata kuulemiskirjeeseen, ja takaisinperintäpäätös voidaan antaavasta kuulemiselle varatun määräajan jälkeen.

– Vanhuuseläkkeessä, takuueläkkeessä ja eläkkeensaajan asumistuessa onkäytössä kuolinpesää varten oma kuulemiskirje ja vastauslomake (VEG02,GEG02 ja AEG02).

• Varmista, että kuolinpesän osakkaalle lähetettävään päätökseen tulee fraasi, jossakerrotaan kuolinpesän osakkaan ilmoitusvelvollisuudesta pesän muille osakkaille(etuudesta riippuen AEX10, GEW10 tai YGW10).

1.10.5.3 Väliaikainen päätösKeskeyttäminen väliaikaisesti

Lapsikorotuksen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää antamalla väliaikainenpäätös.

Lue lisää väliaikaisesta keskeyttämisestä (Lapsikorotus > Keskeyttäminen >Väliaikainen keskeyttäminen)(KEL 568/2007 73 §).

1.10.5.4 PäätöksensaajatPäätös lähetetään eläkkeenhakijalle tai -saajalle itselleen, ellei hänellä oleedunvalvojaa.

Hakija tai edunvalvojaPäätös tulee lähettää hakijalle itselleen tai tämän lailliselle edustajalle (edunvalvoja,alaikäisen huoltaja).

Jos henkilölle on määrätty edunvalvoja ja hänet on rekisteröity käsittelyjärjestelmäänns. nostajaksi, lähtevät päätökset ohjelmallisesti sekä eläkkeensaajalle että

53


edunvalvojalle. Voit erityisistä syistä estää päätöksen lähtemisen eläkkeensaajalleitselleen. Menettely tulee kyseeseen vain erityistapauksissa.

Pääsääntöisesti 15 vuotta täyttänyt henkilö voi itse käyttää puhevaltaa edunvalvojansaohella. Päätös tulee siksi pääsääntöisesti lähettää sekä 15 vuotta täyttäneelleetuudensaajalle että hänen edunvalvojalleen. Voit erityisistä syistä estääpäätöksen lähtemisen eläkkeensaajalle itselleen. Menettely tulee kyseeseen vainerityistapauksissa.

EdunvalvontavaltuutusPäätös tulee lähettää myös edunvalvontavaltuutetulle, kun edunvalvontavaltuutus onvahvistettu ja se kattaa etuusasioiden hoidon.

Rekisteröi nostaja nostoperusteena Edunvalvontavaltuutettu. Päätökset lähtevät sekäetuudensaajalle että edunvalvontavaltuutetulle.

ValtuutusKun henkilö on valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan Kela-asioitaan, lähetä päätösmyös valtuutetulle, jollei tämän oikeutta vastaanottaa tiedoksiantoja ole erikseenrajoitettu esimerkiksi valtakirjassa. Valtuutuksen laajuuden perusteella sinun tuleetapauskohtaisesti ratkaista, lähetätkö päätöksen valtuutuksen nojalla toimivallehenkilölle vai et.

Voit käyttää Päätös tiedoksi –toimintoa päätöksen lähettämiseen valtuutetulle.

KuntaKun täysi-ikäisen henkilön etuus maksetaan kunnalle asiakasmaksulain 14 §:n taikansaneläkelain 67 §:n nojalla, lähetetään päätökset ohjelmallisesti sekä kunnalle ettäeläkkeensaajalle itselleen.

KuolinpesäPäätös lähetetään ensisijaisesti kuolinpesän hoitajalle.

Kuolinpesän hoitaja voi olla:

• Pesänselvittäjä. Jos kuolinpesälle on määrätty pesänselvittäjä, hän toimii ainapesän hoitajana ja päätös lähetetään pesänselvittäjän nimellä tämän ilmoittamaanosoitteeseen.

• Testamentin toimeenpanija. Jos vainajan testamentissa on määrätty testamentintoimeenpanija, hän toimii pesän hoitajana ja päätös lähetetään toimeenpanijannimellä tämän ilmoittamaan osoitteeseen.

• Kuolinpesän osakkaiden valtuuttama kuolinpesän edustaja. Jos osakkaatovat valtuuttaneet kuolinpesälle edustajan, hän toimii pesän hoitajana ja päätöslähetetään edustajan nimellä tämän ilmoittamaan osoitteeseen.

• Leski. Jos edellä mainittuja pesänhoitajia ei ole Kelan tiedossa eikä esimerkiksijotakin pesän osakkaista ole ilmoitettu hoitajaksi ja vainajalta on jäänyt leski, voitolettaa lesken kuolinpesän hoitajaksi ja lähettää päätöksen hänen nimellään hänenosoitteeseensa.

• Pesän osakas. Pesän hoitajana voi toimia myös joku pesän osakkaista.

Kuolinpesän hoitajan selvittäminen

54


Kun kuolinpesän hoitaja on Kelan tiedossa tai vainajalta on jäänyt leski, sinun ei tarvitseerikseen selvittää kuolinpesän hoitajaa. Myös jos joku pesän täysi-ikäisistä osakkaistaon asunut vainajan kanssa, voit olettaa hänet pesänhoitajaksi ja lähettää päätöksenhänen nimellään hänen osoitteeseensa. Jos vainajan kanssa on asunut useampi täysi-ikäinen osakas tai jos kukaan täysi-ikäisistä osakkaista ei ole asunut vainajan kanssa,sinun tulee selvittää kuolinpesän hoitaja.

Voit selvittää kuolinpesän hoitajan puhelimitse tai kirjeellä YHL16. Jos pesänhoitajaksiilmoitetaan muu kuin pesänselvittäjä, testamentin toimeenpanija tai kuolinpesänosakkaiden valtuuttama edustaja, varmista, hyväksyykö pesänhoitajaksi nimetty itsesen, että hän toimii hoitajana. Päätös lähetetään pesänhoitajaksi nimetyn nimellä hänenosoitteeseensa.

Kun kuolinpesän hoitajaa ei saada selvilleJos kuolinpesän hoitajaa ei saada selville, päätös lähetetään jollekin kuolinpesänosakkaista tämän nimellä tämän omaan osoitteeseen. Kuolinpesän osakkaita ovatperilliset ja yleistestamentin saajat sekä yleensä myös leski. Jos yhtään osakastakaanei ole tiedossa, päätös lähetetään vainajan kuolinpesälle vainajan viimeiseenosoitteeseen.

Tiedoksianto- ja vahingonkorvausvastuuteksti päätökseenKuolinpesätilanteissa päätöksessä tulee olla teksti, jossa kerrotaan vastaanottajanvelvollisuudesta ilmoittaa tiedoksisaannista muille pesän osakkaille sekä ilmoitetaanlaiminlyöntiin liittyvästä vahingonkorvausvastuusta.

Sovelletut lainkohdat(Hallintolaki 434/2003 9 luku)

1.10.5.5 Ratkaiseminen käytettävissä olevin tiedoinLapsikorotus voidaan ratkaista käytettävissä olevien tietojen perusteella, jos hakijakieltäytyy antamasta hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja. Samoinmenetellään, jos hän ei toimita Kelan pyytämää selvitystä, joka häneltä voidaankohtuudella vaatia. Tällöin hakemus hylätään

(KEL 568/2007 62 §).

1.10.6 EU-lainsäännöksetSuomessa asuvan hakijan ETA-lapsikorotushakemus ratkaistaan KV-keskuksessa.Sovellettaessa asetusta 883/2004 lapsikorotusta ei soviteta yhteen muiden perhe-etuuksien kanssa. Hakemus ratkaistaan asetuksen eläkemääräysten mukaisesti.

Jos sovelletaan asetusta 1408/1971, samalla on tarvittaessa käsiteltävä myös muuteläkkeensaajan lapsesta maksettavat etuudet eli lapsilisä ja mahdollinen kotihoidontuki, jos ensisijaisuus niissä on sama kuin lapsikorotuksessa.

Toisesta asetuksia soveltavasta maasta tulevan lapsikorotushakemuksen käsittelee KV-keskus.

Tietojen selvittämisessä ja välittämisessä maiden kesken käytetään lomakkeita E 001(pSED H001, H002), E 401 ja E 411 (pSED F001 tai F002).

55


1.11 Päätöksen oikaisu ja poistaminenKaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen.

1.12 TarkistaminenLapsikorotus tarkistetaan, jos sen saamiseen vaikuttavissa olosuhteissa tapahtuumuutos.

Lapsikorotuksen tarkistamisessa käytetään lomaketta (EV 264).

Voit käyttää seuraavia kirjepohjia, kun lapsikorotuksen saajan olosuhteissa ontapahtunut muutos, joka voi vaikuttaa hänen oikeuteensa saada lapsikorotusta:

LAH02 (kun väestörekisteristä on tullut tieto joko etuudensaajan tai lapsen muutosta eriosoitteeseen)

LAH03 (esim. tilanteissa, joissa on syytä arvioida uudelleen, osallistuuko eläkkeensaajaedelleen muualla asuvan lapsensa elatukseen)

Suullinen tarkistaminenLapsikorotus voidaan tarkistaa myös puhelimessa saatujen tietojen perusteella.

Jos otat tarkistamista varten tarvittavat tiedot vastaan puhelimessa,kirjaa tiedot huolellisesti Oiwan Yhteydenottoon. Puhelimessasaadut tiedot vastaavat hakemusta. Hakemuksen saapumispäiväon se päivä, jolloin asiakkaalle on soitettu. Ratkaisu tehdäänkäsittelyjärjestelmään välittömästi soiton jälkeen. Päätökseenkirjoittuu fraasi suullisesta tarkistamisesta (fraasi ELA21) Huomaa,että tarkistamista varten tarvittavat tiedot voidaan ottaa asiakkaaltavastaan puhelimessa vain silloin, kun tieto muutoksesta on tullutKelaan muualta kuin asiakkaalta ja Kelassa on kaikki tarkistamiseentarvittavat tiedot, jotka tarkistetaan asiakkaalta itseltään. Joskeskustelun perusteella selviää, että asiakkaan pitää toimittaakirjallisesti lisäselvityksiä, tarkistusta ei voi tehdä pelkästäänpuhelimessa saatujen tietojen perusteella. Lähetä tällöin asiakkaalletarkistushakemuslomake ja lisäselvityspyyntö.

Lapsikorotuksen saajalla on velvollisuus ilmoittaa sellaisista olosuhteissa tapahtuneistamuutoksista, jotka voivat vaikuttaa hänen oikeuteensa saada lapsikorotusta (KEL568/2007 60 §).

1.12.1 TarkistamisajankohtaLapsikorotus tarkistetaan muutosta seuraavan kuukauden alusta.

56

http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/22744/EV264_W.pdf


1.12.2 EU-lainsäädännön vaikutuksetJos eläkkeensaaja sai asetuksen 1408/1971 mukaisena perhe-etuutena lapsikorotusta,joka oli yhteen sovitettu muiden perhe-etuuksien kanssa, eläkkeensaaja sai hakeaperhe-etuuksien tarkistusta asetuksen 883/2004 mukaisiksi. Tällöin lapsikorotusmaksettiin 1.5.2010 lukien kansaneläkelain mukaisena vakiomääräisenä eikä sitäenää sovitettu yhteen muiden perhe-etuuksien kanssa. Toisessa maassa asuvalleerotusetuutena maksettu lapsikorotus muutettiin myös hakemuksesta vakiomääräiseksi.Jos eläkkeensaaja ei hakenut tarkistamista, lapsikorotus tarkistettiin kuitenkin 1.5.2010lukien, kun seuraavana vuonna saatiin perhe-etuuksien uudet määrät erotusetuuksientarkistamista varten.

Sovellettaessa asetusta 1408/1971 lapsikorotus oli perhe-etuus, joka maksettiinmuiden eläkkeensaajan lapsesta maksettavien etuuksien kanssa ensisijaisesti yhdestämaasta kerrallaan. Toissijaisesti vastuussa oleva maa maksoi erotusetuutta, jos senmaan perhe-etuuksien yhteismäärä oli ensisijaisesti vastuussa olevan maan etuuksiasuurempi.

1.13 KeskeyttäminenLapsikorotus voidaan keskeyttää

• vankilassaolon vuoksi (KEL 66 §)• ulkomailla olon vuoksi (KEL 65 §)

Lapsikorotus voidaan keskeyttää väliaikaisesti, kun on syytä olettaa, että

• etuus on maksussa väärin perustein tai• etuudensaaja ei toimita maksuosoitetta

1.13.1 Väliaikainen keskeyttäminenEtuuden maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää ja antaa väliaikainen päätös(KEL 568/2007 73 §). Väliaikainen keskeyttäminen osittain tai kokonaan tuleekysymykseen silloin, kun

• toimiston tietoon on tullut, että etuudensaajan olosuhteet ovat muuttuneet• etuudensaaja ei toimita maksuosoitetta.

Väliaikaisella keskeyttämisellä osittain tai kokonaan on tarkoitus estää liikasuoritusniissä tapauksissa, joissa tarkistushakemusta ei saada kohtuullisessa ajassatai sitä ei saada lainkaan. Tällöin annetaan väliaikainen päätös, josta ei olemuutoksenhakuoikeutta.

Päätöksen vahvistaminenVäliaikainen päätös vahvistetaan tarkistushakemuksen perusteella oikeiden perusteidenmukaiseksi. Jos tarkistushakemusta ei saada, väliaikainen päätös vahvistetaan ilmansitä lopullisella päätöksellä. Päätös annetaan neljän viikon kuluessa väliaikaisenpäätöksen antamisesta. Etuus tarkistetaan tällöin käytettävissä olevien tietojen

57


perusteella muutosajankohdasta lukien. Päätöksestä on muutoksenhakuoikeus.Väliaikainen päätös katsotaan tällöin eläkkeensaajan kuulemiseksi.

Huolehdi siitä, että väliaikainen päätös vahvistetaan lopullisella päätöksellä silloinkin,kun tarkistushakemusta ei ole palautettu.

Mahdollisesti liikaa maksettu etuus peritään takaisin. Lue lisää Takaisinperinnästä.

MaksuunpanoJos keskeytettyä etuutta aletaan maksaa uudelleen tai osittain keskeytettyä eläkettäkorotetaan, etuus tai sen korotus maksetaan kuuden kalenterikuukauden takautuvanhakuajan puitteissa (KEL 568/2007 73 § 2 mom.).

1.13.2 Keskeyttäminen vankilassaolon vuoksiEläkkeen maksaminen keskeytetään pääsääntöisesti ehdottomanvankeusrangaistuksen alkamista seuraavan neljännen kuukauden alusta. Lue lisää >Vankilassaolo ja Kelan etuudet

Kun eläke laitetaan uudelleen maksuun, tulot säilyvät entisenä, ellei tuloksi otetussaeläkkeessä ole tapahtunut perustemuutosta. Jos eläkkeensaajan tulot tai perhesuhteetovat muuttuneet kansaneläkkeen keskeytyksen aikana, tarkista määräytymisperusteetoikeiksi kansaneläkkeen maksuunpanoajankohdasta lukien.

1.13.3 Muutto ulkomaille(KEL 568/2007 65 §)

Kun lapsikorotuksen saaja muuttaa ulkomaille, lapsikorotuksen maksaminenkeskeytetään samoissa tilanteissa ja samasta ajankohdasta kuin eläkkeenmaksaminenkin. Toimenpiteet hoidetaan KV-keskuksessa. Lue lisää (Vanhuuseläke >Keskeyttäminen > Muutto ulkomaille).

1.13.4 EU-säännösten vaikutuksetAsetuksen 883/2004 eläkemääräysten mukaan myönnetty ja sen mukaiseksi tarkistettulapsikorotus maksetaan toiseen sosiaaliturva-asetuksia soveltavaan maahanmuuttavalle eläkkeensaajalle kuten eläkekin.

Jos lapsikorotus maksetaan asetuksen 1408/1971 mukaisena perhe-etuutena,lapsikorotuksen saajan muuttaessa toiseen sosiaaliturva-asetuksia soveltavaanmaahan kysymykseen saattaa tulla lapsikorotuksen tarkistaminen.

58


1.14 LakkauttaminenLapsikorotus lakkaa sitä seuraavan kuukauden alusta, jona

• lapsi täyttää 16 vuotta tai kuolee• eläkkeensaajan oikeus lapsikorotukseen oikeuttavaan eläkkeeseen tai

korvaukseen lakkaa• puolison lapsi muuttaa pois eläkkeensaajan taloudesta• eläkkeensaaja ei enää huolehdi muualla asuvan lapsensa toimeentulosta.

1.14.1 Pyynnöstä lakkauttaminenEtuus voidaan etuudensaajan pyynnöstä lakkauttaa myöntämisajankohdasta, kun

• etuuspäätös ei ole vielä lainvoimainen tai• etuutta ei ole vielä maksettu, vaikka päätös on lainvoimainen

Lakkautuspyyntö tulee yleensä tehdä kirjallisesti. Jos etuutta ei ole vielä maksettu, voitselvissä tapauksissa lakkauttaa sen myös suullisen pyynnön perusteella. Kirjaa pyyntöOiwa-työn kommenttikenttään.

Jos etuudensaajalla on edunvalvoja tai voimassa on edunvalvontavaltuutus, et voitehdä lakkautusta ilman etuudensaajan laillisen edustajan suostumusta.

Toimenpiteet, kun etuutta ei ole maksettuJos päätös on jo annettu, mutta etuutta ei ole vielä maksettu, pyydäMaksujenhallintaryhmää estämään etuuden maksaminen tekemällä toimeksiantotyöOiwaan Maksujenhallintaryhmän työjonoon (kts. Oiwa-prosessiohje etuuksille).Tarvittaessa kiirehdi työtä tai ole yhteydessä Maksujenhallintaryhmään. Rekisteröilakkautusratkaisu etuuden myöntöajankohdalle (HYL OIK -ratkaisu).

Anna asiakkaalle päätös, jossa kerrot, että annettu päätös on hänen pyynnöstäänoikaistu myöntö-ajankohdasta lukien.

Lue lisää RAKE-ohje Maksamisen estäminen ja sen jälkeinen ratkaisu.

Toimenpiteet, kun etuutta on maksettuVoit lakkauttaa etuuden takautuen sen myöntöajankohdasta lukien. Keskeytä tällöinetuuden maksaminen väliaikaisella päätöksellä seuraavan säännöllisen maksun ajasta.Pyydä keskeytyspäätöksessä etuudensaajaa palauttamaan saamansa maksut Kelantilille FI69 5000 0110 0248 24. Ilmoita odotettavissa olevasta palautuksesta tekemällätoimeksiantotyö Palautusten käsittelytiimin Etuuspalautukset –työjonoon (tarkenteella”Selvitettävä asia” ja tarkenteen lisätiedoilla ”Palautus”). Pyydä työn kommentissapalauttamaan työ, kun pyydetyt maksut on kirjattu palautuneiksi.

Kun maksetut etuuserät on palautettu, anna tuensaajalle lopullinen päätös, jossakerrotaan, että annettu päätös on hänen pyynnöstään oikaistu myöntöajankohdastalukien. Rekisteröi lakkautusratkaisu etuuden myöntöajankohdalle.

Kun maksetut etuuserät on palautettu, anna tuensaajalle lopullinen päätös, jossakerrotaan, että annettu päätös on hänen pyynnöstään oikaistu myöntöajankohdastalukien. Rekisteröi lakkautus¬ratkaisu etuuden myöntöajankohdalle (HYL OIK -ratkaisu).

59

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Tekohjeet?id=e405b2e5-9a90-4567-bb3e-14fb8b7364ca&target=e41524e7-3ac4-4ed2-9be4-cb3548a52f5c


Menettelystä, kun hakemusta ei vielä ole ratkaistu, Lue lisää Hakemuksenperuminen.

Maksussa olevan etuuden lakkauttaminenJos päätös on jo lainvoimainen, ei eläke-etuutta yleensä voida lakkauttaaetuudensaajan pyynnöstä.

Etuus voidaan kuitenkin lakkauttaa, kun lakkautettavan etuuden tilalle myönnetääntoinen, määrältään suurempi Kelan etuus. Etuus voidaan lakkauttaa myös muustaerityisestä syystä. Erityisenä syynä voidaan pitää sitä, että eläkkeensaaja menettäisisuuremman muualta maksettavan etuuden. Verotuksen vaikutusta ei pidetä erityisenäsyynä.

1.14.2 Kansainväliset säännöksetLapsikorotuksen maksaminen lakkautetaan samoissa tilanteissa kuin eläkkeenmaksaminenkin. Toimenpiteet hoidetaan KV-kesku´ksessa. Lue lisää (Vanhuuseläke >Lakkauttaminen > Kv-säännökset).

1.15 EtuusväärinkäytösEtuuden väärinkäytöksellä tarkoitetaan etuuden hakijan tai saajan tahallista jatarkoituksellista menettelyä, jolla hän pyrkii saamaan etuutta perusteetta tai määrältäänliian suurena.

Etuuskohtaiset väärinkäytösten tunnusmerkit on koottu Etuuksien väärinkäytöstentunnusmerkkejä -taulukkoon.

Lue lisää väärinkäytösepäilyn tunnistamisesta

Lue lisää etuusväärinkäytöksistä

Lue lisää etuusväärinkäytösprosessista

1.16 MuutoksenhakuKaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje.

60

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohje/El%C3%A4kel%C3%A4iset/Lapsikorotus/975c153a-3147-47ed-95d5-a2f1d4cca05e?publishid=d4fee11d-b657-4618-9ae5-3402d406c79e

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohje/El%C3%A4kel%C3%A4iset/Lapsikorotus/975c153a-3147-47ed-95d5-a2f1d4cca05e?publishid=d4fee11d-b657-4618-9ae5-3402d406c79e

Lapsikorotus - Kela · KELA Lapsikorotus 07.07.2020 1 Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota...

Documents

Transcript of Lapsikorotus - Kela · KELA Lapsikorotus 07.07.2020 1 Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota...