Narskuttelu ja niska-hartiaongelmat

Koonnut: Jarmo AhonenFysioterapeutti

[email protected]: J.Ahonen, 2011

Narskuttelu ja niska-hartiaongelmatYTHS

Somatic Center Finland Oy ja Art Fysio Oy

mailto:[email protected]

Purentahäiriöt erittäin yleisiä• Eri arvioiden mukaan jopa 900.000 suomalaista

kärsii purennan häiriöistä• Vaiva on tuskallinen ja kivulias• Se haittaa kaikkea elämää

TMJ häiriöt (TemporoMandibular Joint)

Lihasten toimintahäiriötNivelten toimintahäiriöt

hampaat = yksi ”nivelpinta”)

Degeneratiiviset nivelmuutokset leukanivelissä

Sobotta, 2000

Lihasten toimintahäiriöt

• Kipua ja jännitystä niissä lihaksissa, jotka kontrolloivat leukanivelten toimintaa

• Kipua ja jännitystä myös kasvojen, kaularangan ja hartiaseudun lihaksistossa

• Myofaskiaalista kipua, joka on yleisin TMJ-häiriö

Nivelten toimintahäiriöt

• Kipu itse nivelessä• Syynä leuan sijoiltaanmeno• Välilevyn dislokaatio• Välilevyn vaurio• Hampaiden epätasainen purenta

epäsymmetrinen nivelkuormitus• Syynä voi olla myös itse leukaluun vaurio• Arthritis; akuutti / krooninen (niveltulehdus)

Degeneratiiviset nivelmuutokset

• Arthrosis: nivelkuluma• Syynä voi olla pitkään jatkunut toiminnan

häiriö, joka on kuluttanut nivelen rakenteita• Myös iän karttuminen voi kuluttaa

yksinkertaisesti suuren käyttömäärän vuoksi nivelen rustopintoja ja välilevyä

TMJ-häiriöiden syitä• Tavat: miten käyttää leukaniveltä ja

purentaelintä syödessä, puhuessa, purukumia jauhaessa, fyysisessä työssä

• Vammat: kolarit, iskut leuan alueelle, kaatumiset

• Ikääntyminen ja sairaudet: suuri työmäärä leukanivelessä vuosien kuluessa kuluttaa niveltä

• Rentouden puute: palautuminen vaikeutuu

Tavat

Miten käyttää leukaniveltä ja purentaelintä• syödessä; liikuta ruoka tasaisesti suussa• puhuessa; puhdas artikulointi, lue ääneen!• purukumia jauhaessa; harvat saavat TMJ-

oireita purukumin pureskelusta – mutta jotkut kuitenkin)

• fyysisessä työssä; monet purevat hampaansa lujasti yhteen esim. nostoissa

Vammat• kolarit; whiplash-vammat joissa pää

retkahtaa taakse ja eteen nopeasti leukanivelessä syntyy kompressiovamma

• iskut leuan alueelle; leukaluun murtumat ja nivelen vääntö-kompressiovammat

• kaatumiset; isku pään tai leuan alueelle voi vaurioittaa leukaniveltä

S.Hoppenfeld, 1987

Ikääntyminen ja sairaudet

• Ikääntymiseen yleensä liittyy nivelten kulumasairauksien kehittyminen

• Reumasairaudet vaivaavat myös leukaniveltä

• Suuri työmäärä leukanivelessä vuosien kuluessa kuluttaa niveltä

Rentouden puute• Palautuminen vaikeutuu• Stressi lisää lihasten jännitystä ja

aiheuttaa joillekin tavan purra hampaita yhteen valveilla ollessa

• Toiset jatkavat hampaiden narskuttelua nukkuessa (bruksaajat) kipu saattaa esiintyä sekä leukanivelessä ettäkorvassa, mutta myös kasvojen alueella (esim. trigeminus-hermon ärtyminen)

Bruksaajan hampaat• Hampaat kuluvat tasaisiksi• Hammashoidossa ensimmäinen diagnoosi

ohjattava jatkohoitoon

http://images.emedicinehealth.com/images/4453/4453-13252-14227-15442.jpg

Virheellinen purenta (Malocclusion)

• Tapa jauhaa ruokaa / purukumia pääasiassa toisella puolella suuta

• Hampaiden epäsymmetrinen kosketuspinta muuttaa leukanivelten kuormitusta epäsymmetriseksi

S.Hoppenfeld, 1987

PurentakiskoKisko tasoittaa purentaa ja keventää leukaniveliin kohdistuvaa kuormitusta

American Association of Oral and Maxillofacial Surgeons

Oireet

• Kipu, erityisesti purentalihaksissa on yleisin oire

• Leukanivelen rajoittunut liikkuvuus tai lukkiutuminen

• Kasvokipu, niskan ja hartiaseudun kipu• Kivulias suun aukaiseminen ja

sulkeminen, joihin liittyy nivelen äänekästä napsumista, rahinaa tai muita ääniä

Oireet, jatkuu…

• Äkillinen tunne muutoksesta, etteivät yläleuan ja alaleuan hampaat tunnu osuvan kohdalleen purennassa

• Hoidossa huomioitava lihasten ja nivelen toiminnan normalisointi ennen kuin tehdään radikaaleja muutoksia hampaiden purentapintoihin hiomalla tai korottamalla

Oireet, jatkuu…• Ajoittain oireita saattaa esiintyä myös

päänsärkynä, korvasärkynä ja huimauksena

• Kuulohäiriöt saattavat olla osa TMD- oireistoa

• Leukanivelen napsuminen ilman muita oireita on suhteellisen yleistä

• Pelkkä napsuminen ei ole vielä merkki TMD-ongelmasta

Oireet, jatkuu…

• Leukanivelen napsumisessa on todennäköisimmin kyse välilevyn (discus) virheellisestä asennosta purennan aikana

• Tämä ei vaadi aina hoitoa, ellei muita oireita esiinny

• Tilan kehittymistä on syytä kuitenkin seurata ja ilmoittaa muutoksista hammaslääkärissä käynnin yhteydessä

Oireet, jatkuu…

• Satunnainen kipu ja epämukavuus leukanivelen alueella on melko yleistä ja menee ohi muutamassa päivässä tai parissa viikossa

• Mikäli tila ei parane, on syytä kääntyä lääkärin tai hammaslääkärin puoleen

Tutkiminen ja diagnosointi

• Oireyhtymän syyt ovat usein tuntemattomat ja oireet epämääräisiä

• Diagnoosin tekeminen on sen vuoksi usein vaikeaa eikä aina päästä tarkkaan diagnoosiin

• Ei ole olemassa yksittäistä testiä oireyhtymän selvittämiseksi


• Useimmissa tapauksissa tutkimiseen liittyy potilaan oirekuvaus ja historia (anamneesi)

• Tämä yhdistetään yksinkertaisiin manuaalisiin testeihin, joilla saadaan käsitys lihasten kipu- ja jännitystilasta

• Asennonhallinta ja ryhti on aina syytä selvittää osana lihasten jännitystä

• Ääneen lukemisen arvio: sössöttääkö?

Tutkiminen ja diagnosointi• Kliinisessä tutkimuksessa selvitetään

lihasten arkuus ja kireys, nivelten palpaatioarkuus, purentaliikkeen aikana kuuluvat erilaiset äänet kuten naksunta, napsuminen ja rahina

• Liikeradan mittaus tapahtuu mittaamalla suun aukeamista mittanauhalla tai työntötulkilla

• Visuaalinen arvio leukanivelten liikkeistä

Tutkiminen ja diagnosointi• Hammaslääkäri selvittää hampaiden

kunnon ja tautihistorian• Useimmissa tapauksissa hammaslääkäri

saa riittävästi informaatiota haastattelusta ja kliinisestä arviosta pystyäkseen aloittamaan tarvittavat hoitotoimenpiteet oireiden laukaisemiseksi ja ohjaamaan jatkohoitoon suuhygienistille / fysioterapeutille


• Tavallinen hampaiden röntgen-kuvaus tai tavallinen leukanivelen röntgen-kuvaus ei useinkaan anna riittävää informaatiota TMD-oireyhtymästä

• Pehmytkudosten kunnon selvittämiseen tarvitaan usein joko arthrographia, MRI- kuvantaminen tai TT-kuvaus, mutta nekään eivät aina anna riittävästi informaatiota toiminnan häiriöstä

Leukanivelen ja koko purentaelimen

rakenteiden ja toiminnan tunteminen auttaa

ymmärtämään ongelmien syitä

Leukanivelet• Leukanivelet (= The temporomandibular

joints = TMJ) kuuluvat kehon käytetyimpien nivelten joukkoon

• Niiden tehtäviin kuuluu puhuminen, pureskelu ja jauhaminen, haukottelu, nieleminen ja aivastaminen.

Leukanivel ja lateraalinen pterygoideus-lihas

Sobotta, 2000

Pterygoideukset ja nivelkapseli

Sobotta, 2000

Lig.stylomandibulare

Pterygoideukset, lateralis (L) ja medialis (M)

Travell, 1992

LM

Leukaluu ja siihen liittyvää lihaksistoa

Sobotta, 2000

135 astetta

Digastricus

Os hyoideum

Suuta aukaisevat digastricus- lihakset kiinnittyvät kieliluuhun

Travell, 1992

Discuksen liike suun aukaisussa

Lateraalisen pterygoideuksen jänteet vetävät leukaluuta ja discusta eteenpäin suun aukaisussa


Discus-leesio• Discuksen takakiinnitys eli ligamentti voi

revetä ja discus joutuu nivelontelon etuosaan, aiheuttaa pauketta/napsumista


Purentahäiriöissä suu aukeaa vinoa liikerataa pitkin

S.Hoppenfeld, 1987

Purentalihasten kiristyminen voi laukaista Trigger-pisteiden kautta

säteilevää kipua muualle (esim. yöpurenta)

J. Travell, 1992

Linjaus• Massakeskipisteiden ollessa

linjassa kappaleet pysyvät linjassa ja pystyssä (A). Potentiaalienergia on minimissään.

• Kun massakeskipisteet ovat poissa linjasta (B), kappaleisiin syntyy kiertäviä voimia, koska potentiaalienergia kasvaa.

• Jos kyse on kehosta, kaikki tukirakenteet ylikuormittuvat ja nivelpinnat eivät kuormitu keskialueillaan.

• Tämä on ergonomian perussääntöä vastaan. (Ahonen 1998)A BB

Perusryhti• Symmetrinen linjaus

koko kehon läpi antaa nivelille mahdollisuuden toimia neutraaleissa asennoissa ja lihaksiin ei synny kompensoivia ylijännitystiloja.

Ryhdin virheitä

• Painovoimaa vastustavan tukijärjestelmän pettäminen saa aikaan ryhdin kollapsin.

• Huono asento vaikuttaa leukanivelten asentoon ja liikkeeseen.

• Ryhdin korjaus on osa TMD:n perushoitoa.

Ryhdin muutokset ja purenta

Kolme koria sijaitsevat päällekkäin ja linjassa keskenään

Huonossa ryhdin kannatuksessa kehonosatromahtavat

Lantion asennot

Neutraali Anteriorinen Posteriorinen

Huono rangan hallinta johtaa leukanivelen virheasentoon

Kehon osat vetKehon osat vetääytyneet poisytyneet pois omilta paikoiltaanomilta paikoiltaan

• Lihakset joutuvat staattiseen tilaan

• Locked long= venyttynyt/jännittynyt

• Locked short= lyhentynyt/jännittynyt

• Lisääntynyt fasciaalinen kiristyminen

• Tixotropia ECM

Voimisteluliikkeitä ryhdin parantamiseksi

Huono ergonomia johtaa selän taipumiseen eteen ja pään liikkumiseen eteen pois hyvästä ergonomisesta linjasta

Hyvä istuma-asento takaa hyvän ja rennon pään kannatuksen

Asennon ja liikkeen havainnointi• Seisomaryhti• Istuma-asennon hallinta• Kyykkyliikkeen hallinta; pään asento, selän

asento, jalan-polven linjaus, painon jakautuminen

• Nostaminen; pään asento, leuan asento ja käyttö (pureeko hampaat yhteen?)

• Kävelyn hallinta ja hyppely / juoksu• Ääneen lukemisen tarkkailu

Purentahäiriöiden hoito

• Tausta: Trauma, Psyyke, Rakenteen poikkeama (degeneraatio)

• Hoito: Akuutti traumahoito, Taustan kartoitus ja hoito (psykologi), Rakenteiden parantaminen (hionta / korotus / oikominen / kirurgia), Kompensaatioiden poistaminen harjoittelulla (fysioterapia), Ääneen lukemisen oppiminen

Omahoito• Itse suoritettu kasvojen ja leukanivelen seudun

kevyt hieronta ja venyttely voi auttaa tilanteen rauhoittamiseksi

• Lääkäri voi määrätä ja hammaslääkäri voi suositella fysioterapia-hoitoja

• Päähuomio rentouttamisessa ja kevyessä venyttelyssä

• Voidaan kokeilla erilaisia rentous-tekniikoita

Purentahäiriöiden hoito-team• Hammaslääkäri• Hammashygienisti• Lääkäri / KELA:n korvattavuus

vaatii LL:n lähetteen• Fysioterapeutti• Psykologi / Psykoterapeutti• Ravintoneuvoja• Sosiaalineuvoja / -avustaja

Hoito• Konservatiivinen hoito on useimmiten

perustana• TMD-oireyhtymä on useimmiten

ohimenevä eikä pahene, siksi radikaaleja toimenpiteitä tulee välttää alussa

• Jos tila pahenee tai muuttuu krooniseksi, radikaalimmat toimet harkittaviksi

Hoito• Omahoito perustuu tilanteen

rauhoittamiseen• Suositeltavia toimia ovat lepo / sairasloma,

termiset hoidot (kylmä / lämpö), anti- inflammatorinen lääkitys (reseptivapaat alkuun)

Lapaluuta stabiloivien lihasten liikkeet

• 1.) Serratus anterior• 2.) Trapezius yläosa• 3.) Trapezius alaosa• Kierto ylös

(humero- scapulaarinen rytmi)

B. Calais-Germain, 2002

Poikkileikkauskuva oikean aivopuoliskon liikeaivokuoresta

• Tarkkuutta vaativat liikkeet, kuten sormien, kielen tai kasvojen ja huulten toiminta, käyttävät suurta pinta-alaa liikeaivokuoressa

• Niiden harjoittaminen on helppoa

2) M. corrugator supercilii

Daniels & Worthingham, 1972

4) M. zygomaticus major


M. temporalis


M. Temporalis ja Masseter


M. Masseter


M. pterygoideus lat et med


Pään asennon korjausharjoituksia

• Vie pää edestä taakse ilman, että pää kallistuu taakse

Hartiarenkaan ja pään asennon harjoituksia

• Pidä pää keskiasennossa ja vedä kädet+hartiat taakse ilman, että pää liikkuu

M. digastricus eli suun avaajat


Lihassukkula – suojelee lihasta

Golgin jänne-elin – informoi keskushermostolle liikkeen tilasta

Somatotypia eli kehotyypitys

• A) ektomorfi

• B) mesomorfi

• C) endomorfi

Ahonen, 1998

Lapaluun elevaatio (vasen) ja depressio (oikea)


Lapaluuta stabiloivien lihasten liikkeet

• 1.) Trapezius kokonaisuudes- saan (ylä-, keski- ja alainsertiot)

• Yhteistoiminta: Adduktio


Lapaluun anteriorinen tuki

• Pectoralis minor tukee lapaluun eteen 3-5 kylkiluihin

• Liian kireänä lihas vetää lavan eteen ja ylös

• Antagonisti trapeziuksen alaosa


Lapaluuta kohottavat lihakset

• Levator scapulae – antagonisti serratus anteriorin ja trapeziuksen alasäikeet

• Rhomboideus major et minor – antagonisti teres major


M.serratus anterior ja sen työsuunta


Lapaluun takaosan lihakset

Rhomboideus major et minor ovat vastavaikuttaja-suhteessa teres majorin kanssa

T. Myers, 2002

3) M. procerus


1) M. orbicularis oris


2) M. zygomaticus minor 3) M. levator anguli oris


5) M. risorius


6) M. buccinator


7) M. depressor labii inferior


Hyvänlaatuinen nivelten yliliikkuvuussyndrooma

(BJHMS)• Hyvänlaatuinen yliliikkuvuussyndrooma

(benign joint hypermobility syndrome) on osittain perimään tai kasvuun liittyvä poikkeama.

• Siitä kärsivät joutuvat huomioimaan erityisen tarkasti sen, miten he rakentavat omaa fyysistä harjoitteluaan ja asennonhallintaansa.

Hyvänlaatuinen nivelten yliliikkuvuussyndrooma

• Tällaisella henkilöllä sidekudokset ovat nivelien osalta hyvinkin joustavat, yliliikkuvat. Syynä saattaa olla yhden tai useamman nivelen loivamuotoinen rakenne, joka ei anna riittävästi muototukea nivelelle.

• Nivelet joutuvat helposti luonnottomiin ääriasentoihin. (Grahame R, Bird HA, Child A et al. 2000)

Fascia-verkko

• Fasciaalisen verkon häiriöt vaikuttavat läpi koko järjestelmän, kuten langan vetäminen villapaidasta

Davisin laki = sidekudos Davisin laki = sidekudos mukautuumukautuu

Fibroblasteissa syntyvä kollageeni järjestäytyy lineaarisesti tension suunnan mukaan kuten jänteissä.

Jos kudokseen ei vaikuta tensio, säikeet järjestäytyvät sekasotkuisesti.

Nopea venytys• Vaurioittaa kollageenirakenteita• Saa aikaan joko mikrorepeämiä tai

makrorepeämiä• Paranemisessa suuri merkitys sopivan

tension käytöllä paranevassa kudoksessa

Kireän lihassäikeistön palpaatio

Kireän myofascian liikuttaminen saa aikaan liikettä muualla

Palpaatio• A. Palpaation alku; ihoa

”varastoon”• B. Sormen liike kireän

jänteisen kudoksen ja TP’n päälle

• C. Ihon liikuttaminen toiseen suuntaan ”napsahtavan” vaiheen jälkeen

• Musta rengas = kireä säie• Pallo = Trigger Point (TP)

Puristelu• A. Pinsettiote, jossa

TP jää reilusti otten sisään

• B. Kireän säikeistön selvä tunne, kun kudosta rullataan sormien välitse

• C. Kireän säikeistön reuna tuntuu, kun sormien ote pääsee ohitse

Lihaskalvoverkoston uudelleen muokkautumisen tapoja:

1) Kun lihas supistuu hermoston käskyn seurauksena, se esimuokkaa tiettyä verkoston aluetta. (Pre-stress)

2) Pitkäaikaisen kuormituksen seurauksena soluväliaine muokkautuu uudelleen pietso- sähköisten virtausten suuntien mukaisesti, jolloin kuormitettuihin kohtiin syntyy uutta soluväliainetta (kollageenia ym.).

Kudos vahvistuu.

Lihaskalvoverkoston uudelleen muokkautumisen tapoja:

3) Tietyntyyppisten fibroblastien myofibroblasti) aktiivinen, jatkuva supistuminen voi aiheuttaa lihaskalvoverkoston osan jäykistymistä ja lyhenemistä.

Siksi tarvitaan inhibitiota ja kykyä rentoutua / rentouttaa.

Mikä saa aikaan muutoksia myofasciassa?

• trauma vammautumisen yhteydessä• leikkausta seuraava arpimuodostuma• pitkään jatkunut toispuolinen kehon

käyttötapa • SMA = sensory motor amnesia• trauma-refleksi eli traumavaste

Yleisiä merkkejä ja oireita TMD:ssa:

• Naksuminen ja napsuminen suun aukaisussa ja sulkemisessa

• Lepokipu leukanivelessä tai purentalihaksissa

• Kipu suun aukaisussa ja sulkemisessa • Epäsymmetrinen ja / tai pienentynyt suun

aukaisu (hypomobiliteetti) • Niskakipu / hartiakipu

Yleisiä merkkejä ja oireita TMD:ssa:

• Hampaiden arkuus• Kuiva tai polttava tunne suussa • Epämukava tunne pureskelun yhteydessä• Otsan tai ohimoalueen päänsärky • Korvien surina, suhina tai soiminen • Kuulon heikentyminen• Tasapainohäiriöt

Mahdollisia syitä TMD:on:

• Trauma, joka kohdistuu leukaniveleen, leukaan tai päähän

• Voimakas kuormitus leukanivelessä tapojen seurauksena (purukumin pureskelu, kynsien pureskelu, haukottelu, liian suuren palan haukkaus, kynän pureskelu, kovien ruokien pureskelu, hampaiden narskuttelu

• Leuan rakenteelliset poikkeamat, hampaiden puutokset, purennan häiriöt (malocclusion)

Mahdollisia syitä TMD:on:• Leuan nojaaminen käsiin • Leukanivelen kulumasairaus (arthroosi)• Leukanivelen tulehdus (Arthritis of the

TMJ)• Discus dislokaatio • Myofascial pain dysfunction • Ryhdin poikkeamat, erityisesti pää

poikkeavan edessä suhteessa vartaloon

Mahdollisia syitä TMD:on:

• Whiplash-vamma peräkolarissa • Pitkittynyt suun kautta tapahtuva

hengitys ja keuhkojen yläosan käyttö• Peukalon imeskely • Ligamenttien löysyys leukanivelessä• Syntymäperäinen trauma tai

synnynnäinen poikkeama

Kallon luut

Sobotta, 2000

Leuan syviä lihaksia voidaan hoitaa suun kautta

Travell, 1992

Painovoima ja vastarotaatiot

Ahonen, 1998

Hyvä ryhti parantaa purentalihasten toimintaa – huono ryhti aiheuttaa

haitan

Yläniskan lyhyet ojentajat

• yläniskan taaksetaivutus

• kireänä saattaa pään pois oikealta kuormituslinjalta ja avaa suun, työntää leukanivelen retraktioon


Rectus capitis ja longus capitis

• Yläniskan nyökkäys eteen

• Pään asennon tuki

• Kaularangan yläosan stabiliteetti


Sternocleidomastoideus eli nyökkääjälihas (= SCM)


Scalenus-lihakset• Kohottavat ylimpiä

kylkiluita

• taivuttavat kaularankaa sivulle

• TOS-syndrooman osasyyllinen


Kaularangan syvät koukistajat


Lonkan huono hallinta johtaa huonoon linjaukseen ja tasapainoon

• Mallikävelyssä lantio päästetään adduktioon

• Lonkka kiertyy sisärotaatioon

• Ylävartalon sivuhuojunta lisääntyy

• Pään asennon kannatus vaikeutuu ja leukanivel alkaa kuormittua

Rintalihaksen voimavenytys

Pystysoutu Pystysoutu Military RowMilitary Row

Rinnan avaus Rinnan avaus Chest ExpansionChest Expansion

Tervehdys / SaluteTervehdys / Salute

Vipunosto eteen ja hauisVipunosto eteen ja hauis-- harjoitus / Biceps curlharjoitus / Biceps curl

DeltaDelta--hauis hauis Deltoideus and bicepsDeltoideus and biceps

Portin avaus / Serratus ant.Portin avaus / Serratus ant. Opening the GateOpening the Gate

Jalan nosto taakse The Leg - Pull - Front

Jalan nosto eteen The Leg – Pull – Back

Kanansiivet vatsamakuulla selkä kannatettuna.

Purentalihasten kiristyminen voi laukaista Trigger-pisteiden kautta

säteilevää kipua muualle

Travell, 1992

Hoito• Akuutissa vaiheessa tulee leukaniveltä

lepuuttaa• Trauman jälkeen aloita kylmähoidolla• Kylmän ja lämmön vaihtelu rentouttaa• Vältä suun runsasta ja suurta aukaisua• Vältä kovan ja sitkeän ruuan pureskelua• Vältä purukumin jauhamista

Hoito• Lääkäri tai hammaslääkäri voi määrätä

lääkkeitä oireyhtymän oireiden hoitoon• Lihasrelaksantit rentouttavat kireitä

lihaksia ja vähentävät kipua• Anti-inflamatoriset lääkkeet parantavat

tulehdusta• Joskus unilääkkeet, nukahtamislääkkeet

tai rauhoittavat lääkkeet ovat tarpeen

Omahoito• Suun aukaisuun tähtäävä oma venytys• Vältä liikaa pakottamista ja varo hampaita



Hoito• Hammaslääkäri voi suosittaa

hammaskiskon kokeilua erityisesti yöpurennan hoidossa

• Kisko on muotoiltu hampaiden mukaan ja sitä käytetään joko ylä- tai alaleuassa


Thomas Hanna ja senso-motorinen oppiminen

• Lihakset, joissa on krooninen osittainen jännitystila

• 1) tulevat kipeiksi ja särkeviksi, • 2) muuttuvat heikoiksi johtuen jatkuvasta

rasituksesta, • 3) muuttuvat kömpelöiksi johtuen

kyvyttömyydestä koordinoida synergiassa kehon muiden liikkeiden kanssa,

Thomas Hanna (1928-1990)• 4) saavat aikaan jatkuvan energian puutteen

tunteen kehossa ja • 5) luovat ryhtihäiriöitä sekä huonon

painonjakautumisen kehon nivelissä, mikä saa aikaan toissijaista kipua, jota usein luullaan syntyperältään vakavammiksi sairauksiksi kuten nivelkulumaksi, nivelreumaksi, bursiitiksi tai välilevyn pullistumaksi.

• Hanna arvioi jopa 50 prosenttia ihmisten kroonisista kivuista johtuvan senso-motoriikan uinumisesta.

• Molemmat leukanivelet toimivat koordinoidusti keskenään mahdollistaen normaalin toiminnan nivelissä.

• Leukanivelet mahdollistavat suun aukaisun ja sulkemisen.

• Sen lisäksi leukaluu työntyy eteen (protrude), vetäytyy taakse (retract), ja liikkuu sivusuunnassa vasemmalle ja oikealle.

Leukanivelen liikkeet

Leukanivelen liikkeet• Normaali aukaisu mitattuna ylä- ja

alaleuan etuhampaiden välistä on noin 35- 40 mm.

• Testinä toimii 2:n tai 3:n rinnakkaisen sormen mahtuminen suuhun pystyyn (ei lappeellaan).

• Mikäli suun aukeaminen on pienentynyt, kyseessä saattaa olla TMJ-syndrooma.

Leukaniveltä liikuttava lihaksisto

• M.temporalis (sulkija)• M.masseter (sulkija)• M.pterygoideus lateralis (protruusio +

deviaatio)• M.pterygoideus medialis (deviaatio)• M.digastricus (aukaisu)

Lihastyön tasapaino• Molempien leukanivelten lihasten tulee

tehdä yhteistyötä ja toimia synergiassa keskenään.

• Dysfunktio syntyy silloin, kun lihakset toimivat poiketen liikerytmistä ja synergiasta

Lihastyön tasapaino• Näin syntyy lihasspasmeja (= jatkuva

tahaton jännitystila), kipua ja tulehdustila leukanivelessä.

• Kun lihakset toimivat huonossa lihastasapainossa, leukanivelen subluksaatio on myös mahdollinen.

Leukanivelen mobilisointi

Tavoitteena palauttaa leukanivelen normaali liikkuvuus ja oikea liikerytmi suun aukaisussa ja sulkemisessa


Mobilisointisuunnat leukanivelessä

• Traktio• Protraktio• Retraktio• Translaatio (deviaatio) oikealle• Translaatio (deviaatio) vasemmalle• Sirkumduktio (circumduction)• Traktio + protraktio + aukaisu

Syviä leuan alueen lihaksia voidaan hoitaa micro-virtahoidolla

T. Wing, 1985

Suun aukaisu suoraan alas

S.Hoppenfeld, 1987

Leuan voimisteluliikkeet• Hyvä kaularangan ja pään asento• Rentouttaminen• Työntö eteen ja veto taakse• Leuka sivulle ja toiselle• Leuan ”hölkkä” eli nopea ja rento sivuliike• Leuan pyöritys / hammastikku

alahampaiden keskivälissä• Leuan ”kahdeksikko” / hammastikku

Leuan voimisteluliikkeet• Leuan aukaisu eteen ja alas (”mua, mua”)• Ääneen lukeminen hyvällä artikulaatiolla• Veden purskuttelu suussa – ”kieli on kuin

mäntä”• Kasvojen ilmeiden / lihasten

rentouttaminen ja ilmeleikit

JänniteverkostoMitä enemmän ihmiskehon jänniteverkostoa kuormitetaan, sitä jäykemmäksi ja tukevammaksi semuokkautuu. Tämä valmistaa verkostoa suurempiakuormituksia varten.

Myers, 2009

Narskuttelu ja niska-hartiaongelmat

Documents

Transcript of Narskuttelu ja niska-hartiaongelmat