Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)

kulmia

nuorisotiedotus- ja-neuvontatyöhön

ISBN 952-473-135-5

Näkökulm

ia nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöhön

2

Näkökulm


3

Johdanto: Näkökulmia nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöhön | Päivi Timonen-Verma ja Jaana Fedotoff Nuorisotiedotus – jälleen etusijalla Euroopassa | Jon Alexander s. 3– ERYICA vuonna 2002 | Jon Alexander s. 813 kysymystä nuorisotiedotuksen etiikasta ja lisäpohdintaa | Jo Labens, Milla Härmä s. 21Nuorisotiedotuksen etiikka | Milla Härmä s. 25Ammattitaito on kykyä tehdä eettisiä arvopäätöksiä ja tietosisältövalintoja neuvontatilanteessa nuoren kanssa | Päivi Timonen-Verma s. 49Nuorisotiedotus – monipuolinen ja haastava työmuoto | Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi s. 59 Neuvonta osana nuorisotiedotustyötä | Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi s. 63Päivä Kompassissa – tasapainoilua rutiinien ja reagoinnin välillä | Milla Härmä s. 69Neppi, nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelujen kehittämishanke Oulussa | Pirjo Kovalainen ja Jaana Fedotoff s. 75Nuorisotiedotuksen sisällöllinen kehittäminen projektien avulla | Merja Tervo s. 81Nuorisotiedotuspalvelujen suunnitelmallinen markkinointi | Kati Valjus s. 89Nuorisotiedotus lisänä avoimen toiminnan nuorisotyöhön | Päivi Timonen-Verma s. 96Nuorisotiedotus eurooppalaisella pelikentällä: ERYICA:n puheenjohtajan 2000–2003 mietteitä | Päivi Timonen-Verma s. 99Nuorisotiedotus- ja -neuvonta Suomessa | Päivi Timonen-Verma s. 107Nuorisotiedotuskeskus Kompassin 20-vuotishistoriaa | Une Hirvonen s. 149Oulun 10-vuotias nuorten tiedotus- ja neuvontapalvelu | Kukka-Maaria Laukkanen s. 163

Working Together – Yhdessä työskentely -työkirja Beneluxmaiden nuorisotiedotusverkosto s. 177– Työkirjan osa 1 Nuorisotiedotus: uusi tulevaisuus s. 182 – Työkirjan osa 2 Nuorten osallistuminen: uusi ammattitaito s. 187 – Työkirjan osa 3 Working Together –Yhdessä työskentely –konferenssin raportti s. 201

Nuorisotiedotuspalvelujen kehittäminen yleisten kirjastoverkostojen avulla – kokemuksia HollannistaMarian Koren s. 223

Synpunkter på undomsinformations- och -rådgivningsarbetet | Päivi Timonen-Verma ja Jaana Fedotoff s. 257 Kompassen – Informationscentrum för undomar, 20 år | Une Hirvonen s. 261Informations- och -rådgivningstjänsten för ungdomar i Uleaborg 10 år | Kukka-Maaria Laukkanen s. 273

Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöstä annetut suositukset s. 283– Euroopan nuorisotiedotussuositus ja työn periaatteet (ERYICA) s. 284– EUROOPAN NEUVOSTON MINISTERIKOMITEAN suositus s. 286– Opetusministeriön suositus s. 288

Sisältö

2003

Näkökulm


2

Näkökulm


2

Näkökulm


3

Nuorisotiedotus – jälleen etusijalla Euroopassa

Jon Alexander

Näkökulm


3

Näkökulm


4

Näkökulm


5

”Tiedotus” yhdessä ”osallistumisen” kanssa on valittu nuorisotyön avain-alueiksi seuraavaksi pariksi vuodeksi uuden avoimen yhteistyömenetelmän puitteissa, jota sovelletaan Euroopan Unionin Valkoisen kirjan pohjalta nuo-risoalan yhteistyössä.

Syksyllä 2002 Euroopan komissio kon-sultoi jäsenvaltioita ja ehdokasvaltioita näiden kahden teeman osalta, tavoit-teenaan laatia raportti nykytilanteesta ja luoda raportin pohjalta näitä teemo-ja koskevat yhteiset tavoitteet.

Tämän vuoksi nyt on sopiva hetki tarkastella millaiseksi nuorisotiedotustyö on ke-hittynyt Euroopassa viime vuosien aikana. Tämä artikkeli käsittelee pääosin ”yleistä – monialaista” nuorisotiedo-tusta: Sellaista työtapaa, jolla pyritään kattamaan laajasti kaikki nuorten tiedontarpeet, ja joka toimii tiiviissä yhteistyös-sä niiden tiedotuspalvelujen kanssa, jotka ovat erikoistuneet tiettyihin aihealueisiin. Täl-laisia ovat esimerkiksi terveys, työllistäminen ja ammatinvalin-ta, sosiaalipalvelut tai euroop-palaiset mahdollisuudet.

Näkökulm


4

Näkökulm


4

Näkökulm


5

Monialaisten nuorisotiedotuskeskusten mää-rä Euroopassa on noussut yli 25-kertaiseksi viimeksi kuluneen 18 vuoden aikana. Ranskassa 1985 järjestetyssä nuorisotiedotuskonferenssissa julkaistiin Länsi-Euroopan nuorisotiedotuskes-kusten luettelo, jossa oli lueteltu 307 nuoriso-tiedotuskeskusta 17 maassa. Tällä hetkellä on olemassa yli 8 000 monialaista nuorisotiedo-tuskeskusta, -palvelua ja -pistettä 30 Euroopan maassa, joskin ne ovat jakautuneet epätasaisesti siten, että neljä maata Ranska, Italia, Espanja ja Iso-Britannia kattavat niistä valtaosan. Näissä keskuksissa työskentelee nuorisotiedotusteh-tävissä yli 12 000 henkilöä. ERYICA:n suoritta-man kyselyn perusteella vuonna 2002 ERYICA:n jäsenten ja yhteistyökumppanien koordinoimien verkostojen ja palveluiden asiakasmäärä oli noin 20 miljoonaa nuorta. Luku sisältää nuorisotiedo-tuskeskuksissa kävijät, joiden lukumäärään eivät sisälly kirjeitse tai puhelimitse otetut yhteydet eivätkä on-line-palveluiden käyttäjät.

Kasvavien asiakasmäärien lisäksi on muitakin kehityssuuntia ja muutoksia jotka osoittavat, että nuorisotiedotustyön merkittävyys on kas-vamassa. Ennen ”kommunististen” hallitusten kaatumista nuorisotiedotustyön voidaan sanoa olleen yksinomaan länsimainen työmuoto paria yksittäistä kokeilua lukuun ottamatta.

Tällä hetkellä kaikki entiset sosialistiset maat sisällyttävät nuorisotiedotuspalvelut osaksi nuorisopolitiikkaansa järjestäessään uudelleen nuorisopalveluitaan. Voidaan jopa sanoa, että koko Euroopan neuvoston alueen 46 jäsenvalti-ossa on yleisesti hyväksytty, että nuorisotiedo-tustyö muodostaa nuorisotyön keskeisen osan, vaikka sen muodot saattavat vaihdella.

Nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelut tavoittivat yli 20 miljonaa henkilöä vuonna 2002

Useissa maissa pidetään mielekkäänä, että ei-valtiolliset tahot vastaavat nuorisotiedotus-työstä. Valtion, aluehallinnon tai paikalliset viranomaiset, maan järjestelmästä riippuen tunnustavat kaikissa maissa nuorisotiedotustyön virallisesti ja tukevat sitä yleensä taloudelli-sesti. Kuitenkaan kaikissa maissa taloudellisen tuen taso ei ole riittävä ylläpitämään tarpeeksi korkealaatuisia palveluita.

Toinen tärkeä ERYICA:n aktiivisesti tukema ke-hityssuunta on nuorisotiedotusalan kansallisten verkostojen kehittäminen ja vahvistaminen, sillä ERYICA:n jäsenistö perustuu pääasiassa verkos-toihin.

Kansallisia verkostoja toimii tällä hetkellä jo 20 maassa, kun niitä vuonna 1985 oli vain kuusi. Työmuodolla on kuitenkin vielä paljon tekemis-tä, erityisesti jotta saavutettaisiin tasaisempi nuorisotiedotuskeskusten ja pisteiden sijoittelu. Tavoitteena on sijoittaa palvelut paikkoihin, joissa nuoret liikkuvat. Lisäksi painopiste on nuorisotiedotustyön koulutuksen, laatutoimenpi-teiden ja muun tuen kehittämisessä.

Nuorisotiedotustyön ammatilliset vähimmäis-vaatimukset ja koulutus

Monialaisten nuorisotiedotuksen lähtökohtana on aina ollut ja on edelleenkin nuorten tie-dontarpeet. Nuorisotiedotuskeskukset pyrkivät siihen, että ne vastaavat esitettyyn kysymykseen joka antaa nuorelle mahdollisuuden toimia, tarjoten laajan valikoiman tietoa eri mahdol-lisuuksia ja antaen käyttäjien tehdä itse omat päätöksensä saadun tiedon pohjalta.

Näkökulm


6

Näkökulm


7

Useimmat nuorisotiedotuskeskukset tarjoavat useita eri palveluita: tietoa (tiedon etsintä omatoimisesti tai ammattitaitoisen työntekijän kanssa keskustellen), tie-dotusmateriaalia, keskustelua ja opastusta, neuvontaa (yleensä asiantuntijoiden antamaa), internetin käyttö-mahdollisuuden, maksullisia palveluita (konserttiliput, edulliset matkat, nuorisokortit) ja nuoren ohjausta asianomaiseen tahon luokse silloin kun keskus itse ei pysty tarjoamaan tarvittavaa palvelua.

Tarjottujen nuorisotiedotuspalveluiden laatu ja sisällön tarkoituksenmukaisuus on jokaisen nuorisotiedotus- ja neuvontakeskuksen ja niiden vastuutahojen jatkuvan kehittämisen kohteena. Vuonna 1993, kahden vuoden pohdinnan ja konsultaatioiden jälkeen, ERYICA:njäsenet hyväksyivät nuorisotiedotus- ja -neuvontatyötä ohjaaviksi ammattiperiaatteiksi Eurooppalaisen nuori-sotiedotussuosituksen.

Tätä suositusta pidetään laajasti nuorisotiedotuksen etiikan perusasiakirjana. Joissakin maissa se on ollut yksityiskohtaisemman kansallisen nuorisotiedotussuo-situksen pohjana, antaen kriteereitä keskusten rahoi-tukseen ja niiden keskusten tunnustamiseksi, jotka voivat käyttää kansallisen nuorisotiedotusverkoston ”etikettiä” ja logoa.

Toiset maat ovat ottaneet suosituksen omakseen sellai-senaan ja luoneet vähimmäisvaatimusjärjestelmiä sen eri periaatteiden toteuttamiseksi. Euroopan nuorisotie-dotussuosituksen arviointi ja mahdollinen ajanmukais-taminen on käynnistetty vuonna 2003/04.

Nuorisotiedotustyöntekijöiden koulutus on avainase-massa korkealaatuisten nuorisotiedotuspalveluiden ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta. ERYICA ja Euroopan neuvosto solmivat yhteistyösopimuksen vuonna 1997 tavoitteena kehittää koulutusalan yh-teistyötä. Olemassa olevien nuorisotiedotustyönteki-jöiden koulutusohjelmien kartoitus osoitti, että hyvin harvassa maassa on alan organisoitua koulutusjärjes-telmää kansallisella tasolla. Vain muutamissa maissa (Ranska, Alankomaat, Espanja) oli yliopistollisia tai julkisia kursseja, jotka antavat nuorisotiedotustyön diplomin tai todistuksen. Hyvin usein ainoa koulutus oli kokeneempien työntekijöiden työpaikalla antama koulutus uusille työntekijöille.

Vastauksena kansallisten jäsenjärjestöjensä esittämiin voimakkaisiin toiveisiin ERYICA on viime vuosina yhdessä Euroopan neuvoston kanssa järjestänyt useita monikansallisia koulutusseminaareja uusille tai vähän kokemusta omaaville nuorisotiedotustyöntekijöille. Sen lisäksi järjestö on kehittänyt nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssin (MBTC), joka tarjoaa jokaisen nuorisotiedotustyöntekijän tarvitsemien perustaitojen koulutusta. Tätä 40 tunnin pituista kurssia voidaan muunnella paikallisten ja kansallisten vaatimusten mukaisiksi.

Kouluttamalla vuonna 2002 peruskurssin kouluttajiksi noin 15 nuorisotiedotustyön kouluttajaa eri maista ERYICA pyrkii vahvistamaan yhteistyökumppaniensa kansallista koulutustarjontaa. Kouluttajat voivat ke-hittää myös muita verkostoidensa tarpeita vastaavaa jatkokoulutusta. Järjestö kehittelee myös erilaisia tek-nisen tuen muotoja, jotta se voisi tukea tehokkaasti nuorisotiedotuspalveluitaan aloittavia maita.

Nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelut tavoittivat yli 20 miljonaa henkilöä vuonna 2002

Näkökulm


6

Näkökulm


7

ERYICA:n rooli ja puitteet ovat kehittyneet huomattavasti. Kun ERYICA vuonna 1986 perustettiin se toimi 8 ”länsimaan” nuorisoti-edotusrakenteiden yhteistyöfoorumina, jossa saattoi keskustella työstään, vaihtaa tietoa työmenetelmistä ja ideoista sekä osallistua Euroopan eri maiden kanssa yhteisprojekteihin kuten ”Nuorten matkailijoiden opas” -julkaisun toteuttamiseen.

Vuosien saatossa järjestö on kehittynyt kan-sallisten nuorisotiedotuskeskusten verkostojen eurooppalaiseksi kattojärjestöksi, joka selvästi edustaa Euroopan ”monialaista” nuorisotiedotus-kenttää ja jonka maiden hallitukset ja euroop-palaiset instituutiot tunnustavat. Nykyään jäsenjärjestöjä on yli 30 ja yhteistyötä tehdään 20 järjestön kanssa yhteensä 36 maasta. ERYICA:n verkostoon liittyy jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita Euroopan unionin ulko-puolisista maista niiden aloittaessa nuorisotie-dotuspalveluitaan.

ERYICA:n jäsenet yli 20 massa jatkavat työsken-telyään erilaisten yhteistyöprojektien parissa kuten internetpalvelu INFOmobil, joka palvelee suoraan nuoria. Nykyään järjestön työssä pää-paino on palveluiden tarjoaminen jäsenilleen, sisältäen eurooppalaisen verkoston jäsenyydestä saatavat hyödyt. Eryica edistää nuorisotiedo-tusta ja tekee työmuotoa tunnetuksi Euroopassa sekä suunnittelee koulutussisältöjä ja -aineisto-ja, joita voidaan muokata eri maissa käytettävik-si kansallisella tai paikallisella tasolla, vaihtaen hyviä käytäntöjä ja auttaen kansallisia verkos-toja vahvistamaan palveluidensa ammattimaista tasoa.

Kansalliset nuorisotiedotusstrategiat

Euroopan komissio katsoo kannanotossaan ”tiedotukseen” nuo-risoa käsittelevän Valkoisen kirjan1 jälkeen, että ”jäsenvaltiot ovat ensi sijassa vastuussa tiedon tarjoamisesta nuorille, myös Euroopan asioista”. Tämä näyttää ”toissijaisuusperiaatteeseen” perustuen merkitsevän, että ainakin alkuvaiheessa nuoriso-tiedotusalan aloitteiden päähuomio Euroopan unionissa (ja luultavasti myös ehdokasmaissa) tullee kohdistumaan parhaiden käytäntöjen vaihtoon sekä toimenpiteisiin, jotka ”kartuttavat nykyisiä nuorisotiedotuspalveluita”.

Valkoisen kirjan konsultaatioprosessista ilmeni, että nuoret tahtoivat helpompaa pääsyä tarpeellisiin tietoihin pystyäkseen hyödyntämään heille suunnattuja mahdollisuuksia ja voidakseen osallistua. Useimmissa Euroopan neuvoston uusissa jäsenval-tioissa tämä vaatimus on oletettavasti vielä vahvempi nuorten vaikeiden elinolosuhteiden takia ja koska tiedotusrakenteet ovat kehittymättömiä ja politisoituneita.

Kuten Valkoisessa kirjassa ennakoitiin, on komissio kehittämäs-sä eurooppalaista nuorisoportaalia, jonka kautta pääsee laajaan valikoimaan nuorille tärkeisiin internetissä oleviin tietopalve-luihin. Komissio on antanut portaalin sisällön kehittämistyön tehtäväksi kolmelle eurooppalaiselle verkostolle, jotka tarjo-avat tiedotus- ja muita palveluita nuorille: ERYICA, Eurodesk ja EYCA. Tavoitteena on, että vuoden 2003 loppuun mennessä nuorisoportaali käsittäisi noin 10 teemaa ainakin englanniksi ja ranskaksi linkkeineen korkealaatuisiin nettisivuihin Euroopan unionissa ja sen ehdokasvaltiossa.

Nuorisotiedotustyö Euroopassa on lähivuosina suurten haastei-den edessä, erityisesti niissä maissa, jotka syntyvät Euroopan unionin laajentumisesta noin 30 maan yhteisöksi, ja niissä, jotka liittyvät mukaan teknologian edistysaskeliin. Siksi on toivottavaa että Euroopan unioni lähitulevaisuudessa yhteis-työssä Euroopan neuvoston kanssa kehittää ja suunnittelee jäsenvaltioille ja ehdokasvaltioille tukiohjelman, joka auttaa niitä kehittämään kokonaisvaltaista ja sektorien yli menevää kansallista nuorisopolitiikkaa. Tämän nuorisopolitiikan kahtena painopistealueena pitäisi olla riittävät toimenpiteet nuorten osallistumisen ja nuorisotiedotuksen kehittämiseksi.

Euroopan nuorisotiedotus- ja -neu-vontajärjestö ERYICA:n rooli

1 EU:n komission Valkoinen Kirja ”EU:n Nuorisopolitiikan uudet tuulet”

Jon Alexander Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA:n pitkäaikainen pääsihteeri

Näkökulm


8

Näkökulm


9

1. Johdanto2. ERYICA-kumppanuus3. Eurooppalainen nuorisoportaali4. Yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa5. Yhteistyö Euroopan unionin kanssa6. Yhteistyö eurooppalaisten nuorisoalan järjestöjen ja verkostojen kanssa7. Muut toiminnot8. Järjestön johtaminen

vuonna 2002

Liitteet:A) 2002 pähkinänkuoressaB) ERYICA:n jäsenluettelo (joulukuu 2002)

Näkökulm


8

Näkökulm


8

Näkökulm


9

1. JohdantoVuonna 2002 aloitettiin Eurooppalaisen nuori-soportaalin yhteistyö. Projekti, jonka Euroo-pan kommissio julkisti Valkoisessa kirjassaan Euroopan unionin nuorisopolitiikan uudet tuu-let” marraskuussa 2001, ja joka suurelta osin oli ERYICA:n, Eurodeskin ja Euroopan nuori-sokorttiyhdistyksen EYCA välisten eurooppa-laista nuorisoportaalia koskevien keskustelujen innoittama. Luvussa 3 on yhteenveto portaalin prototyypin alkutyöskentelystä. Järjestön päätapahtumista ja muista toiminnoista ja kokouksista, joihin järjestö on osallistunut vuoden aikana löytyy yhteenveto liitteestä A.

2. ERYICA- jäsenet ja kumppanuusJärjestön jäsenistö on vahvistui seuraavilla uusilla jäsenjärjestöillä:

a) Canllaw Online, Wales. Hallitus hyväksyi täysjäseneksi marraskuussa 2002 Wales Youth Agency:n sijasta, koska nuorisotiedotusyksikkö oli siirtynyt Canllaw Online:lleb) Young Scot Enterprise, Skotlanti, hallitus hyväksyi täysjäseneksi marraskuussa 2002 Community Learning Scotland:in sijasta, joka lopetti toimintansa 31. maaliskuuta 2002.c) ENTK, Viro, hallitus myönsi liitännäisjäse-nyyden aseman marraskuussa 2002.

Kuluneen vuoden aikana yhteyksiä on luotu tai vahvistettu seuraaviin järjestöihin:

1) uusi Nuorisosihteeristö, Andorra2) Youth Information and Mobility Centre (JUMC), Latvia.

ERYICA verkostossa on tällä hetkellä 46 järjes-töä 36 maassa (katso Liite B); joista ERYICA-jäseniä tai järjestön liitännäisjäseniä on 31 järjestöä 22 maassa.

Vuoden 2002 toimintakertomus

3. Eurooppalainen nuorisoportaaliERYICA:n 12. yleiskokous (Wien, joulukuu 2001), joka yksityiskohtaisesti pohti eh-dotusta ”Eurooppalaisen nuorisoportaalin” perustamiseen liittyvästä yhteistyöstä, josta puolen vuoden aikana oli käyty keskusteluja Eurodeskin ja EYCA:n kanssa, ja jolle Euroo-pan komissio oli ilmoittanut nuorisoportaalin kehittämisestä, valtuutti hallituksen järjestä-mään ERYICA:n osallistumisen toisen kahden verkoston ja Euroopan komission kanssa käytäviin portaaliprojektia koskeviin jatko-keskusteluihin ja pitämään jäsenjärjestöjä informoituina.

Portaalin prototyyppivaiheKomission kanssa käydyn, sen ehdottaman Eurooppalaisen nuorisoportaalin päämääriä ja sisältöä koskevan pitkän valmisteluvaiheen ja komission sisäisen, projektin rahoituksen hallinnollisia järjestelyjä koskevan päätök-senteon jälkeen, päätettiin luoda portaalin ”prototyyppi”-versio vuonna 2002. Prototyyppi olisi suunniteltu niin, että se antaa idean por-taalin ulkonäöstä ja sisällöstä englanniksi ja ranskaksi, siinä olisi tietoja kolmesta teemasta (lopullisesta kymmenestä teemasta) ja tietoa linkeistä Euroopan Unionin 15 jäsenvaltion kansallisiin nettisivuihin (valmis portaali myös kattaisi ETA:n ja EU:n ”ehdokasmaat” ja mahdollisesti muutkin). Eurooppalaista Nuo-risofoorumia pyydettiin järjestämään konsul-taatioita nuorten kanssa saadakseen nuorten ehdotuksia ja palautetta prototyypistä sitä mukaa kun se kehittyy. Prototyypin ensimmäi-nen versio esiteltiin 4. joulukuuta 2002 EU:n jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden nuoriso-johtajien kokouksessa.

Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA

Näkökulm


10

Näkökulm


11

Portaali projektin organisoiminenHuhtikuun 4. päivän Brysselissä pidetyssä kokouksessa Euroopan komissio pyysi kolme eurooppalaista verkostoa (Eurodesk, ERYICA ja EYCA) toteuttamaan Eurooppalaisen nuoriso-portaalin prototyyppivaiheen sisällön. Komissio päätti, että koska komissiolla on olemassa oleva sopimussuhde Eurodeskin kanssa, solmitaan pro-totyyppivaiheen sisältötyön rahoitusta koskeva sopimus Eurodeskin kanssa ja että prototyypin tekninen kehittämistyö annetaan yksityiselle yritykselle tehtäväksi, jonka kanssa Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto jo oli yhteistyössä inter-net-palveluiden osalta. Prototyypin sisältötyön sopimusta koskevissa neuvotteluissa komissio vaati kolmelta verkostolta tietyn suuruisen omaosuuden eli 7 000 euron vastaantulorahoi-tuksen josta EYCA vastasi prototyyppivaiheessa. Komissiolle tehtiin selväksi, että tämä vaatimus aiheutti kolmelle verkostolle todellisia ongelmia, erityisesti seuraavassa vaiheessa, kun vaadittava rahoitus oletettavasti on huomattavasti yli 50 000 euroa.

Elokuun 12. päivänä kolme verkostoa päätti järjestäytyä yhteenliittymäksi nuorisoportaalin sisällön organisoimiseksi, jotta niiden osallis-

tuminen portaaliprojektiin toimisi todella yhteiseltä pohjalta. Yhteenliittymää, joka päättää portaalin sisältötyöhön liittyvistä toimintatapa- ja budjettiasi-oista, johtaa kuuden hengen johtoryhmä (jokainen verkosto on asettanut kaksi jäsentä). Eurodeskin rooli on prototyypin sisältötyön ja yhdessä yhteenliittymä yhteistyökumppaniensa kanssa tehtävien päätösten koordinoiminen Euroopan komission kanssa solmitun sopimuksen pohjalta.

Heinäkuussa 2002 portaaliprojektin vuoden 2003 jatkorahoituksesta käytävissä ensimmäisissä keskuste-luissa kohtaamien vaikeuksien johdosta hallitus päätti elokuussa, että ERYICA osallistuu vain prototyyppivai-heeseen.

Yhteenliittymän kolme verkostoa piti 11. syyskuu-ta 2002 herra Mairessen kanssa (EU:n Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto, nuorisoyksikkö, päällikkö) kokouksen, jossa pääosin keskusteltiin portaaliprojek-tin tulevien vaiheiden rahoituksesta ja hallinnollisista järjestelyistä. Herra Mairesse teki joukon rakentavia ehdotuksia koskien vuotta 2003 ja portaaliprojektin tulevaisuutta pidemmällä aikavälillä. Nämä keskustelut jatkuivat joulukuussa 2002 ajanjaksoa toukokuu 2003 – huhtikuu 2004 koskevien yksityiskohtaisten arvioiden pohjalta.


Näkökulm


Näkökulm


10

Näkökulm


11

Portaaalin sisältöä koskevat ohjeet

Kolmen verkoston yhteenliitty-män ensimmäisten kuukausien aikana prototyyppityössä käsitte-lemiä avainkysymyksiä oli sisältöä koskevien yhteisten ohjeiden kehittäminen portaalitoimittajien ja muiden sisällöstä vastaavien avuksi.

Ohjeiden päätavoitteena oli var-mistaa, että portaalin sisältö on korkealaatuinen ja yhtenäinen, koska henkilöt työskentelevät sisällön parissa eri paikoissa: Yksi työntekijä on Pariisis-sa tiimin toisen osan ollessa palkattuna Eurodeskin Brysselin keskustoimistossa.

Näiden ohjeiden toinen versio hy-väksyttiin Sisältöyhteenliittymän johtoryhmän kokouksessa 13. marraskuuta, ja niitä sovelletaan portaalin kaikkiin uusiin ”sivui-hin” ja (retroaktiivisesti) aikai-semmin laadittuihin sivuihin.


Näkökulm


Näkökulm


12

Näkökulm


13

c) ERYICA:n opas ”Kuinka nuorisotiedotuskeskus perustetaan”

”Kuinka nuorisotiedotuskeskus perustetaan” oppaan julkaiseminen englannin- ja ranskankielisinä versioina Euroopan neuvoston toimesta on viivästynyt huomatta-vasti, koska tekijänoikeuksia koskeva päätös piti tehdä ja Nuorisodirektoraatissa tapahtui henkilöstömuutoksia. Tekijänoikeuskysymys ratkaistiin tyydyttävällä tavalla si-ten, että ERYICA:lla ja Euroopan neuvostolla on yhteinen tekijänoikeus tähän materiaaliin. Opas on jo julkaistu romaniaksi, hollanniksi ja suomeksi ja toivotaan, että ne ERYICA-kumppanien avulla kohta ovat saatavissa muilla kielillä.

d) Kumppanuussopimuksen johtaminenKumppanuussopimusta johtava yhteinen koordinaatio-komitea (JCC) on kokoontunut sovitusti kerran vuoden aikana: Pariisissa 7. kesäkuuta. Päivi Timonen-Verma jatkoi komitean puheenjohtajana.

e) Euroopan paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongressin (CLRAE) työryhmä

Kesäkuussa Nuorisoa koskevaa neuvoa-antavaa neuvostoa pyydettiin nimeämään neljä jäsentään osallistumaan Eu-roopan paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongressin (CLRA) työryhmään (CLRA: Euroopan neuvoston ”kunta-puoli), joka ajanmukaistaisi 10 vuotta vanhan peruskir-jan nuorten osallistumisesta kunnalliseen ja alueelliseen elämään. Pääsihteeri oli neuvoa-antavan neuvoston tähän tehtävään nimeämän neljän henkilön joukossa, ja osallistui ryhmän kahteen kokoukseen syyskuussa ja mar-raskuussa. Ryhmän viimeisen kokouksen jälkeen tammi-kuussa 2003 on odotettavissa, että tarkistettu peruskirja luovutetaan CLRAE:lle hyväksyttäväksi ja mahdollisesti alistetaan Ministerikomitealle hyväksyttäväksi jäsenval-tioille annettavaksi suositukseksi.

f) Nuorisoa koskeva neuvoa-antava neuvostoERYICA on jälleen ehdokkaana uuden, vuosiksi 2003– 2005 asetettavan neuvoa-antavan neuvoston jäseneksi.

a) Tekninen avustustehtäväKesäkuussa järjestö järjesti Kyproksen Nuorisohallituk-sen pyynnöstä toisen teknisen avustustehtävän Niko-sian nuorisotiedotuskeskuksessa. Lisbet Bjone (Oslon Nuorisotiedotuskeskuksen ja Use-It:n johtaja) valmensi heitä nuorille matkailijoille tarjottavista erityispalve-luista.

b) MBTC -Nuorisotiedotustyön peruskurssin kouluttajakurssi

Vuoden 2001 lopussa valmistunutta nuorisotiedo-tustyön peruskurssi (MBTC) -kurssipakettia testattiin vuonna 2002 kaksi kertaa: Slovenian MISSS:n järjes-tämänä kesäkuussa ja Suomen ERYICA -nuorisotiedo-tusverkoston toimeenpanemana syyskuussa. Kurssin yleinen vastaanotto oli hyvin myönteinen. Todettiin, että kurssin sisältö on laaja ja sisältöä on vaikea to-teuttaa sellaisenaan 40 tunnin aikana.

De Haanissa Belgiassa pidettiin 13. yleiskokousta seuraavan kahden viikon aikana MBTC-kouluttajakurssi niiden kouluttajien kouluttamiseksi, jotka tulevai-suudessa järjestävät ja vetävät nuorisotiedotustyön peruskursseja omissa maissaan. Kurssin vetäjänä toimi Jo Labens (Belgia) ja se oli Euroopan neuvoston kanssa solmitun kumppanuussopimuksen keskeisin vuonna 2002 järjestetty päätapahtuma. Osanottajina oli 14 potentiaalista MBTC-peruskurssikouluttajaa, jotka ERYICA:n yhteistyökumppanit 9 maassa olivat nimittäneet. Kaikki osanottajat suorittivat kurssin menestyksekkäästi, ja on odotettavissa, että kansalli-sia peruskursseja järjestetään heidän maissaan ennen vuoden 2003 loppua koska jokaisen heitä nimittänyt järjestö sitoutui tähän.

4. Yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa


Näkökulm


12

Näkökulm


13

Järjestön yhteistyö Euroopan unionin kanssa (EU:n Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto) on tänä vuon-na keskittynyt Eurooppalaiseen nuorisoportaaliin, joka on Nuorisoyksikön vastuulla (luku 3).

5. Yhteistyö Euroopan unionin kanssa

Marraskuun 19. päivänä ERYICA:n puheenjohtaja ja pääsihteeri tapasivat herra Mairessen (EU:n Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto, nuorisoyksikkö, päällikkö) keskustellakseen tulevaisuu-den yhteistyöalueista, erityisesti liitty-en nuorisotiedotusalan jäsenvaltioille annettavien suositusten laatimiseen sen kyselyn pohjalta, johon komissio pyysi jäsenvaltioilta ja ehdokasvaltioilta vastaukset 31. lokakuuta 2002 mennes-sä. Vuoden 2003 alussa komissio laatii kyselyn vastauksiin perustuvan raportin, ja tekee sen jälkeen ehdotukset suosi-tuksiksi jäsenvaltioille.

Tämän prosessin toteuttaminen kos-kee myös kymmentä ehdokasvaltiota (Kypros, Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia), ja sitä ohjaa Neuvoston päätöslauselma nuorisoalan eurooppa-laisista yhteistyöpuitteista, annettu 27. päivänä kesäkuuta 2002.

Kuluneena vuonna ERYICA sai huomat-tavasti suuremman A-3029-avustuksen (20,000 euroa) kuin edellisinä vuosina. Tämä antoi järjestölle mahdollisuu-den suunnitella Internet-sivustonsa uusimisen, kehittäen sen käyttöä ERYICA-kumppaneiden tietoja yhtey-denpitovälineenä, erityisesti mahdol-listua käyttökelpoisten aineistojen ja hyvien käytänteiden jakamisen.


Näkökulm


14

Näkökulm


15

Yhteistyö EYCA:n ja Eurodeskin kanssaERYICA on kuluneen vuoden aikana jatkanut yhteistyö-tä näiden kahden verkoston kanssa, erityisesti Euroop-palaisen nuorisoportaalin (katso luku 3) osalta, jossa Euroopan komissio pyysi kolmea verkostoa työskente-lemään yhdessä portaalin pääsisällön kehittämiseksi. On toivottavaa, että kolmen verkoston Yhteenliittymän luominen tätä projektia varten antaa mahdollisuuden sellaisten työmenetelmien ja toimintatapojen kehit-tämiseen, jotka takaavat korkealaatuiset tulokset, sekä aidon tasa-arvoisen yhteistyön, jossa jokainen verkosto sekä antaa panoksensa yhteisiin toimintoihin että hyötyy niistä.

Kansainvälinen konferenssi ”The European Dimension of Youth Information” (Nuorisotiedotuksen eurooppa-lainen ulottuvuus, Helsinki, maaliskuu 2002) kokosi yhteen yli sata nuorisotiedotustyöntekijää ERYICA- ja Eurodesk-verkostoista, useimmat heistä edustaen paikallisia ja alueellisia keskuksia. CIMO:n yhteistössä muiden suomalaisten järjestöjen kanssa järjestämässä konferenssissa kiinnitettiin päähuomio teemoihin, jot-ka liittyvät kansainvälisiä mahdollisuuksia Euroopassa koskevaan nuorisotiedotukseen. Seminaaria suunni-teltiin alunperin ERYICA-Eurodesk -yhteistyönä, mutta toivottu yhteistyön taso projektin läpiviemisessä kahden verkoston välillä ei osoittautunut mahdolliseksi konferenssin edetessä.

6. Yhteistyö muiden eurooppalaisten nuorisoalan järjestöjen ja verkostojen kanssa

7. Muut toiminnotERYICA on kuluuneena vuonna ollut edustet-tuna muiden järjestöjen tapahtumissa, jotka mainitaan Liitteessä A.

14


14

Näkökulm


14

Näkökulm


15

HallitusVuosi 2002 oli ensimmäinen vuosi, jolloin järjestöä (yleiskokousten välillä) on johta-nut hallitus, joka luotiin 12. yleiskokouksen hyväksymien sääntölisäysten jälkeen (Wien, joulukuu 2001). Kahden uuden hallituksen jä-senen, Saksasta ja Unkarista, valinnan jälkeen on hallituksen kokoonpano seuraava:

Puheenjohtaja:• Päivi TIMONEN-VERMA (Allianssi, Suomi)

Varapuheenjohtajat:• Ljubo RAICEVIC (MISSS, Slovenia)• Jorge QUEIROS (IPJ, Portugali)

Rahastonhoitaja:• Dan McCOOL (YCNI, Iso-Britannia)

Jäsenet:• Erich PAUSER (ARGE, Itävalta)• Lisbet BJONE (Forum UIK, Norja)• Zsuzsa BOZO (HAYICO, Unkari)• Reinhard SCHWALBACH (IJAB, Saksa)

Pääsihteri:• Jon ALEXANDER (viran puolesta)

Hallitus kokoontui vuoden aikana kolme kertaa:

• Lissabonissa 8.–10. helmikuuta 2002, IPJ/Portugalin kutsusta• Helsingissä 15.–18. kesäkuuta 2002, Helsin-gin kaupungin nuorisoasiankeskuksen kutsusta• Larnacassa / Kyproksella 28. marraskuuta 2002 (ennen 13. yleiskokouksen alkua).

Yleiskokous13. yleiskokous, johon osallistui yksi edustaja kustakin jäsen- tai yhteistyöjärjestöstä pidettiin Larnacassa Kyproksella 28. marraskuuta – 2. joulukuuta 2002 Kyproksen Nuorisohallituksen kutsusta. Yleiskokous keskusteli mm. ERYICAN strategiseksi suunnitelmaksi vuosiksi 2003–2006 mahdollisesti kehitettävistä avain-alueista ja toiminnoista sekä Eurooppalaisen nuoriso-portaalin jatkokehittelystä.

SihteeristöJärjestön sihteeristö jatkoi toimintaa Pariisissa, kaksi vakituista työntekijää vuonna 2002: pääsihteeri Jon Alexander ja toimistosihteeri Evelyne Bluchet.

On yleisesti tiedostettu, että sihteeristöön tarvitaan kolmas työntekijä ja asiasta on keskusteltu 12. yleisko-kouksen jälkeen ja hallituksen kokouksissa. Ideana on, että uusi toimihenkilö keskittyisi ohjelmiin ja palvelui-hin siten, että projektityöntekijä tukisi jäsenjärjestöjä yhteisissä hankkeissa ja hankkien niihin tarvittavia re-sursseja. Valitettavasti tähän saakka ei ole ollut mah-dollista löytää tällaiseen toimeen tarvittavia varoja.

Syyskuun 2. päivästä lähtien ERYICA on ollut Eu-rooppalaisen nuorisoportaalin prototyyppivaiheen sisältötoteutukseen (osa Brysselissä, osa Pariisis-sa) osallistuneen toimittajan työnantajana. Marie GUNNARSSONin määräaikainen työsopimus päättyi joulukuussa 2002. Tämän toimintakertomuksen laadin-tavaiheessa portaalin sisältöyhteenliittymä keskusteli Euroopan komission kanssa portaalin sisältötyöhön vuodeksi 2003 osoitettavasta rahoituksen tasosta, joka mahdollistaisi toimittajien aloittaman tutkimus- ja editointityön jatkumisen keskeytyksettä.

8. Järjestön johtaminen


Näkökulm


15

Jon Alexander Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA:n pääsihteeri

Näkökulm


16

Näkökulm


17

Tammikuu15.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä)21.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Euroopan komission koolle kutsuma kokous (Brysselissä)21–23.: Neuvoa-antavan neuvoston 7. kokous: ERYICA:a edusti pääsihteeri29.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä)

Helmikuu6.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä)8–10.: ERYICA:n hallituksen 2. kokous (Lissabonissa)19.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Euroopan komission koolle kutsuma kokous (Brysselissä)23.2.–2.3.: HAYICO.n järjestämä nuorisotiedotustyöntekijöiden Kansainvälinen kurssi (Budapestissa); ERYICA:n pääsihteeri osallistui luennoitsijana

Maaliskuu7–8.: Euroopan paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongressin konferenssi (Krakovassa): ”Nuoret kaupunkiensa ja alueidensa toimijoina; puheenjohtaja osallistui luennoitsijana21–24.: Eurooppalainen konferenssi (Helsingissä): ”Nuorisotiedo-tuksen eurooppalainen ulottuvuus”; järjestäjinä CIMO yhteis-työssä helsingin Nuorisotiedotuskeskus Kompassin & Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kanssa. Osallistujat ERYICA:n ja Eurodeskin verkostoista (ERYICA oli edustettuna valmisteluryh-mässä)

Huhtikuu4.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Kokous (Brysselissä): Komissio kutsui kolme verkostoa (ERYICA, Eurodesk & EYCA) organisoimaan portaalin sisältöä prototyyppivaiheessa25.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä)

Toukokuu10–14.: Kansallinen nuorisotiedotuskeskusten konferenssi (Mollina /Espanja); ERYICA:a edusti puheenjohtaja

Kesäkuu 3–7.: Kansallinen MISSS:n (Portoroz, Slovenia) järjestämä ”testi”-MBTC-peruskurssi 7.: Yhteisen koordinaatiokomitean 10. kokous (Pariisissa) ERYICA:n ja Euroopan neuvoston välisen yhteistyösopimuksen hallinnoimiseksi15–18.: ERYICA:n hallituksen 3. kokous (Helsingissä, nuorisoasiainkeskus)18–19.: Pääsihteerin matka Viroon, käynnit ENTK:ssa ja opetusministeriössä24–28.: Tekninen avustustehtävä Kyproksessa, Lisbet Bjone (Norja)

Heinäkuu15.: Eurooppalainen nuorisoportaali: ”prototyyppivaihetta” koskevan sopimuksen alkamispäivämäärä (päättyy 15.1.2003)18.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Euroopan komission koollekutsuma kokous (Brysselissä)

Elokuu6.: Euroopalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä)12.: ERYICA, Eurodesk ja Eurooppalaisen nuorisokorttiyhdistys (EYCA) perustavat yhteenliittymän Eurooppalaisen nuorisopor-taalin sisällön järjestämiseksi

Syys- ja lokakuu4.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Euroopan komission koollekutsuma kokous (Brysselissä)5–6.: Euroopan paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongressin Nuorten osallistumista kunnalliseen ja alueelliseen elämään kos-kevan peruskirjan tarkistamista käsittelevän työryhmän 1. kokous (Strasbourg); ERYICA:a edusti pääsihteeri 11–12.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän kokous (Brysselissä) herra Mairessen kanssa + Euroopan komission koolle kutsumat kokoukset16–20.: Kansallinen Suomen ERYICA verkoston järjestämä ”testi”-MBTC-peruskurssi (Helsinki) 24–25.: Euroopalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä)29.9.–1.10.: Euroopan neuvoston nuorisokysymyksiä käsittelevän yhteisneuvoston ja neuvoa-antavan neuvoston 8. kokous (Stras-bourg); ERYICA:a edusti pääsihteeri

Marraskuu1.: MBTC-peruskurssin kouluttajakurssin valmisteleva kokous (Antwerpen)7–9.: Euroopan neuvoston järjestämä Euroopan nuorisoministeri-en 6. konferenssi (Thessaloniki)25–26.: Euroopan paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongres-sin Nuorten osallistumista kunnalliseen ja alueelliseen elämään koskevan peruskirjan tarkistamista käsittelevän työryhmän 1. kokous (Strasbourg); ERYICA:a edusti pääsihteeri28.: ERYICA:n hallituksen 4. kokous (Larnaca, Kypros)28.11.–2.12.: ERYICA:n 13. yleiskokous (Larnaca, Kypros)

Joulukuu3–12.: ”MBTC-peruskurssin kouluttajakurssi (De Haan, Belgia)

Liite A 2002 ERYICA:n toimintaa

Kursiivilla kirjoitetut tapahtumat eivät olleet järjestön järjestämiä, vaan sellaisia, joihin se (tai sen kumppanuus-järjestöt) osallistuivat, tai jotka olivat tärkeitä järjestön työn kannalta.


Näkökulm


16

Näkökulm


17

ALANKOMAAT• SKJ - Stichting Kwaliteitsbevordering Jongereninformatiehttp://www.jip.org • SEC - Stichting Europa Centrum http://www.europacentrum.nl

BELGIA• CIDJ - Centre d’Information et de Documentation pour Jeunes http://www.cidj.be• Delta vzw• Fédération Infor Jeunes Wallonie-Bruxelles http://www.inforjeunes.be• In Petto - Jeugddienst Informatie en Preventie http://www.inpetto-jeugddienst.be• Info Ag

ESPANJA• INJUVE - Instituto de la Juventud http://www.mtas.es/injuve

IRLANTI• NYIMC - National Youth Information Monitoring Committee http://www.youthinformation.ie

ISO-BRITANNIA• Canllaw Online http://www.canllaw-online.com• NYA - National Youth Agencyhttp://www.youthinformation.com • YCNI - Youth Council for Northern Ireland http://www.youthcouncil-ni.org.uk • Young Scot Enterprise http://www.youngscot.org

ITALIA• CIDG - Centro Informazione e Documentazio-ne Giovanile [Affiliated organisation] http://www.comune.torino.it/infogio/e_n.htm

ITÄVALTA• ARGE - Arbeitsgemeinschaft Österreichi-scher Jugendinfos http://www.jugendinfo.at

KREIKKA• General Secretariat for Youth http://www.neagenia.gr

KYPROS• Youth Board of Cyprus [Liitännäisjäsen]

LUXEMBURG• CNIEJ - Centre National d’Information et d’Echanges de Jeuneshttp://www.youthnet.lu

NORJA• Forum for Ungdomsinformas-jonskontorhttp://www.unginfo.oslo.no • Atlantis Ungdomsutveksling http://www.atlantis-u.no

PORTUGALI• IPJ - Instituto Português da Juventude http://www.sej.pt

RANSKA• CIDJ - Centre d’Information et de Documentation Jeunessehttp://www.cidj.com

RUOTSI• CIU - Centrum för Internatio-nellt Ungdomsutbyte [Affiliated organisation] http://www.ciu.org

SAKSA• IJAB - Internationaler Jung-endaustausch- und Besucher-dienst http://www.ijab.de

SLOVAKIA• ZIPCEM - Association of Youth Information and Counselling Centres http://www.zipcem.sk

SLOVENIA• MISSS - Mladinsko Informa-tivno in Svetovalno Srediscehttp://www.z-misss.si

SUOMI• ALLIANSSI - Suomen Nuoriso-yhteistyö Allianssi ry http://www.alli.fi

TANSKA• UI - Ungdomsinformationhttp://www.ui.dk

Liite B ERYICA:n jäsenjärjestöt (tilanne 31. joulukuuta 2002)

TŠEKIN TASAVALTA• IDM - Institut deti a mladeze http://www.idm-msmt.cz

UNKARI• HAYICO - Magyarorszagi Ifjusagi Informacios es Tanacsa-do Irodak Szovetsegehttp://www.hayico.ngo.hu

VIRO• ENTK - Eesti Noorsootöö Kes-kus [Liitännäisjäsen] http://www.entk.ee

YhteistyöjärjestötERYICA on yhteistyössä järjestöi-hin seuraavista maista: Andorra, Bosnia-Hertsegovina, Islanti, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Makedonia (FYROM), Malta, Puola, Romania, Suur-Britannia, Sveitsi, Ukraina, Valkovenäjä ja Venäjän federaatio.

VUODEN 2002 TOIMINTAKERTOMUS on hyväksytty ERYICA:n 13. yleiskokokouksessa(Larnaca, Kypros, 28. marraskuuta –2. joulukuuta 2002).

Julkaisija: ERYICA (yleishyödyllinen yhdistys)EUROOPAN NUORISOTIEDOTUS- JA -NEUVONTAJÄRJESTÖ101 quai Branly, F-75740 Paris Cedex 15, Francepuh. (33) 144.49.13.26Fax: (33) 140.56.36.14 E-mail: [email protected]


Näkökulm


17

Näkökulm


18

Näkökulm


19

Näkökulm


18

http://www.eryica.org

http://www.eryica.org/infomobil




http://www.eryica.org/infomobilhttp://www.eryica.org




Näkökulm


18

Näkökulm


19http://www.eryica.org


Uudistettuja internetpalveluja 12 000 nuorisotiedotustyöntekijälle ja nuorille Euroopassa on yli 12 000 nuorisotiedo-

tus- ja -neuvontatyöntekijää. On ensi-arvoisen tärkeää, että internetissä on hyvä työväline, josta on helppo löytää tietoa nuorille ja nuorisotiedotustyön-tekijöiden verkkosivut, jota nuorisotie-dotuksen parissa työskentelevät voivat käyttää päivittäisessä työssään.

ERYICA avaa loppuvuodesta 2003 uudistetun Nuorisotiedotustyön ammattilaiskanavan internettiin, http://www.eryica.org sekä uudistetun INFOmobil-portaalin nuorille Euroopan matkaajille http://www.eryica.org/infomobilhttp://www.eryica.org




20

Näkökulm


Näkökulm


21

20

Näkökulm


Näkökulm


21

nuorisotiedotuksen etiikasta

Jo Labens, Belgia

2113

kysymystä

22

Näkökulm


Näkökulm


23

1. Onko tiedon oltava aina täydellistä, vai voidaanko jotain jättää tietyistä syistä kertomatta? 2. Tuleeko tiedolle asettaa rajoituksia sosiaalisin, moraalisin tai oikeudellisin perustein? 3. Voidaanko nuoria auttaa tilanteissa, joissa tavalla tai toisella ollaan laillisuuden rajamailla tai mennään lain rajojen yli? 4. Ovatko ”moniarvoisuus” ja ”neutraalius” mahdollista, ja kumpaa pitäisi painottaa? 5. Ovatko kytkennät nuorisotiedotus- ja -neuvontakeskusten ja viranomaisten tai poliittisten organisaatioiden välillä mahdollisia? 6. Voivatko nuoret esiintyä nimettöminä kaikissa tilanteissa 7. Sitooko nuorisoneuvontatyötä tekeviä vaitiolovelvollisuus ja onko heillä ammattisuoja lain edessä (kuten esimerkiksi lääkäreillä ja psykiatreilla)? 8. Miten nuorisotiedotuskeskus menettelee tilanteissa, joissa nuoren ja hänen vanhempiensa välillä on meneillään konflikti? 9. Onko tiedon oltava aina ilmaista, vai voidaanko tietyissä tilanteissa osa kuluista periä? 10. Voidaanko mainonta sallia nuorisotiedotusjulkaisuissa? 11. Onko rahoittajataholla tai keskuksen hallintoelimen jäsenillä oikeus nähdä keskuksen rekistereitä tai vaikuttaa työn menetelmiin? 12. Onko asiakkailla oikeus nähdä itseään koskevat tiedot ja voivatko he korjata virheelliset tiedot? 13. Minkä ammattialojen edustajien tulisi kuulua nuorisotiedotus- ja -neuvontakeskuksen henkilökuntaan?

13 kysymystä nuorisotiedotuksen etiikasta

22

Näkökulm


Näkökulm


23

1 Jo Labens, 13 kysymystä nuorisotiedotuksen etiikasta, http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/jolabens.html

2 Milla Härmä, työskentelee Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa osa-aikaisena nuoriso-ohjaajana

Belgialainen nuorisotiedotustyön guru Jo Labens1 on tehnyt 1990-luvulla kolmentoista kysymys-tä nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön eettiseen peruspohdintaan, joita työntekijät voivat joko yksittäin tai työyhteisön kanssa pohtia tai joita voi nuorisotiedotusta opiskeleva käyttää apunaan. Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa työskentelevä sosionomi Milla Härmä2 on jatkanut kysymysiin alakysymykset:

JL 1. Onko tiedon oltava aina täydellistä, vai voi-daanko jotain jättää tietyistä syistä kertomatta?

MH: - Miksi jotain voisi tai pitäisi jättää kerto-matta? Missä tilanteessa ja mistä syistä se olisi oikeutettua? Jääkö täydellinen informaatio an-tamatta aina tarkoituksettomasti, pyrkimyksen ollessa kohti täydellistä tietoa?

JL 2. Tuleeko tiedolle asettaa rajoituksia sosiaali-sin, moraalisin tai oikeudellisin perustein?

JL 3. Voidaanko nuoria auttaa tilanteissa, joissa tavalla tai toisella ollaan laillisuuden rajamailla tai mennään lain rajojen yli?

MH: - Kumpi katsotaan tärkeämmäksi, nuoren hy-vinvointi vai lain noudattaminen? Vaikka nuoren etu menisikin lain noudattamisen edelle, voiko virkamies toimia lakia vastaan? Voiko virkamies toimia ikään kuin passiivisesti, sulkea silmänsä, vai onko hänen aina aktiivisesti noudatettava lakia? On huomioitava, että laki ja moraali eivät välttämättä ole sama asia.

JL 4. Ovatko ”moniarvoisuus” ja ”neutraalius” mahdollista, ja kumpaa pitäisi painottaa?

JL 5. Ovatko kytkennät nuorisotiedotus- ja neu-vontakeskusten ja viranomaisten tai poliittisten organisaatioiden välillä mahdollisia?

MH: - Miksi tiedon tulee olla puolueetonta? Eikö se voisi asiakkaiden tarpeiden mukaan olla puo-lueellistakin? Mitä tarkoitusta puolueettomuus palvelee? Millä tavalla tiedon tulisi olla puolu-eetonta? Mitä puolueettomuus tiedon kohdalla tarkoittaa?

JL 6. Voivatko nuoret esiintyä nimettöminä kaikissa tilanteissa?

MH: Miksi kaikissa tilanteissa tulisi voida esiintyä ni-mettömänä? Mikä on nimettömyyden tarkoituksenmu-kaisuus? Esimerkiksi laittomista asioista puhuminen, miten se taas sopii pohdiskeluun lain noudattamises-ta? Missä tilanteissa nimettömyys-sääntöä rikotaan ja onko oikein tehdä se joskus?

JL 7. Sitooko nuorisoneuvontatyötä tekeviä vaitiolo-velvollisuus ja onko heillä ammattisuoja lain edessä (kuten esimerkiksi lääkäreillä ja psykiatreilla)?

JL 8. Miten nuorisotiedotuskeskus menettelee tilanteis-sa, joissa nuoren ja hänen vanhempiensa välillä on meneillään konflikti?

MH: Yksilön käsite, nuoren yksilön oikeudet omaan itseensä? Ketä nuorisotiedotuskeskus palvelee, nuorta vai vanhempia? Nuoren oikeus asioida ilman kolman-nen osapuolen mukaantulosta?

JL 9. Onko tiedon oltava aina ilmaista, vai voidaanko tietyissä tilanteissa periä maksua?

JL 10. Voidaanko mainonta sallia nuorisotiedotusjulkai-suissa?

JL 11. Onko rahoittajataholla tai keskuksen hallintoeli-men jäsenillä oikeus nähdä keskuksen rekistereitä tai vaikuttaa työn menetelmiin?

JL 12. Onko asiakkailla oikeus nähdä itseään koskevat tiedot ja voivatko he korjata virheelliset tiedot?

JL 13. Minkä ammattialojen edustajien tulisi kuulua nuo-risotiedotus- ja neuvontakeskuksen henkilökuntaan?

MH: Onko tarkoitus se, että nuori saa kaiken tiedon nuorisotiedotuskeskuksesta? Onko se mahdollista? Onko nuoren kannalta oikeutettua, että hänen täytyy kääntyä nuorisotiedotuskeskuksesta edelleen mui-den tahojen suuntaan? Vastaavatko toisiaan se, millä nuorisotiedotuskeskus itseään markkinoi ja nuorisotie-dotuskeskuksen todellisuus?

13 kysymystä nuorisotiedotuksen etiikasta

ja lisäpohdintaa Milla Härmä

24

Näkökulm


Näkökulm


25

24

Näkökulm


Näkökulm


25

Nuorisotiedotuksen etiikka

Milla Härmä

25

Nuorisotiedotuksen etiikasta ei ole aikaisemmin juurikaan kirjoitettu. Artikkelissani tartun tähän haasteelliseen tehtävään ja esittelen hieman sekä etiikan ja erityisesti ammattietiikan pe-rusteita että myös konkreettisempia eettisiä kysymyk-siä nuorisotie-dotustyössä. Tarkoituksenani on hahmotella, millaisia asioi-ta nuorisotie-dotukselle ja nuorisotie-dotustyön-tekijöiden ammattikunnalle ominainen etiikka voi pitää sisällään. Etsin viittauksia ja yhtymäkohtia nuoriso-tiedotustyölle läheisten ammattien etiikasta ja koetan soveltaa niitä erityisesti nuorisotiedotusta koskeviksi, samalla ammattien eettisten kysymyksien eroavaisuuksia pohtien. Artikkeli on kirjoi-tettu suomalaisen nuoriso-tiedotuksen näkökulmasta, myös lähdeaineisto on pääosin suomalaista.

26

Näkökulm


Näkökulm


27

Mitä sana etiikka oikeastaan tarkoittaa ja mitä tekemistä sillä mahtaa olla nuorisotiedotuksen kanssa? Kuuluuko etiikan pohtiminen ainoas-taan etiikan tutkijoille omissa kammioissaan vai voiko se kuulua jokaisen nuorisotiedotuspisteen ja -keskuksen arkipäivään? Etiikka mielletään joskus asioihin ulkoapäin liimatuksi käsitteek-si, jolla ei juurikaan ole merkitystä käytännön työlle. Väitän, että näin asia ei kuitenkaan ole, etiikka kuuluu nuorisotiedotustyöhön, niin sen teoreettisiin perusteisiin kuin jokaisen nuoren kohtaamiseenkin. Nuorisotiedotustyö sisältää monenlaisia eettisiä valintatilanteita usealla eri tasolla, joita päivittäisissä toimissa ja rutiineis-sa ei välttämättä tule tiedostettua. Nuorisotie-dotuksen etiikan systemaattisempi tarkastelu tekee työn etiikasta konkreettisempaa. Se toimii toivottavasti askeleena ammatin kuvan syven-tämiseen ja työhön liittyvien eettisten valinta-tilanteiden parempaan tiedostamiseen. Ehkäpä etiikka voikin vieraan tuntuisen yläkäsitteen sijasta olla jokaisen nuorisotiedotustyöntekijän apuväline oman työn ja toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä?

Nuorisotiedotus koostuu monesta erilaisesta yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta: Nuorisotie-dotuksessa on kyse niin puhtaasti tiedotuksesta, uuden teknologian valjastamisesta tiedotuskäyt-töön kuin yksittäisen nuoren kasvun tukemises-takin. Tämä sillisalaattimainen olemus asettaa haasteensa nuorisotiedotukselle ja sen etiikalle. Kuten nuorisotiedotus itsekin, nuorisotiedo-tuksen etiikka koostuu monesta eri palasesta. Nuorisotiedotuksen etiikan voidaan katsoa ole-van jonkinlainen yhdistelmä eri ammattialojen etiikasta, kuitenkin sen erityiset ominaispiirteet lisäksi huomioon ottaen.

Timo Airaksisen mukaan tiettyjä ammatteja, joihin nuorisotiedotuskin kuuluu, voidaan kutsua uusintamisammateiksi. Nuorisotiedotustyöllä on esimerkiksi opettajien ja lääkärien ammatteihin verrattavissa oleva sosiaalinen palvelutehtävä, jota taas vaikkapa liike-elämän ammateilla ei ole. (Airaksinen 1991, 11.)

Uusintamisammattien perimmäinen tehtävä on kulttuurin uusintaminen, ja tämä asettaa kaikille uusintamisammateille samansuuntaiset raamit, kun puhutaan niiden etiikasta (s.12). Uusinta-misammateiksi voidaan kutsua nuorisotiedotusta lähellä olevan kasvattajan yläkäsitteen alle kuu-luvia ammatteja kuten opettajan, oppilaanohjaa-jan ja ”tavallisen” nuorisotyöntekijän ammatit. Uusintamisammattien alle voidaan lukea myös tukemiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen perus-tuvat ammatit, joiksi voidaan laskea esimerkiksi sosiaalityöntekijän ja hoitotyön ammatit.

Lisäksi nuorisotiedotusta lähellä voidaan katsoa olevan tiedottamiseen liittyvät kuten toimitta-jan ja tiedottajan ammatit, jotka eivät niinkään enää mahdu uusintamisammattien alle. Ehkäpä nuorisotiedotustyöntekijän toimenkuva löytyy jostain kasvattajan, sosiaalityöntekijän, asiakas-palvelijan ja informaatikon välimaastosta? Aika lähellä nuorisotiedotustyöntekijän toimenkuvaa voisi olla ainakin jossain määrin kasvatuksen piiriin kuuluva mutta siitä silti irrallaan oleva oppilaanohjaajan ammatti. Kaikkiin näihin am-matteihin kuuluvat omat eettiset kysymyksensä, jotka ovat jossain määrin samoja nuorisotiedo-tuksen kanssa.


26

Näkökulm


Näkökulm


27

Nuorisotiedotuksen etiikan voidaan katsoa muo-dostuvan kahdesta tasosta. Yleinen ammatti-etiikka koskee kaikkia ammatteja, se määrittelee mistä etiikassa ylipäätään on kyse ammattien maailmaan sovellettuna. Yleisen ammattietiikan lisäksi nuorisotiedotuksen etiikasta löytyy myös toinen taso, nuorisotiedotuksen sisäinen etiikka. Tämä pitää sisällään erityisesti nuorisotiedo-tuksessa esiintyvät eettiset valintatilanteet. Jo edellä mainittujen ammattien etiikasta löytyy yhtymäkohtia myös nuorisotiedotuksen sisäiseen etiikkaan.

Eettiset kysymykset vaikkapa asiantuntijan vastuusta, joihin nuorisotiedotustyöntekijä työssään törmää, koskevat myös mm. opettajaa ja oppilaanohjaajaa. Muita tällaisia nuorisotie-dotuksen sisäisen etiikan piiriin kuuluvia kysy-myksiä ovat esimerkiksi nuoren ja työntekijän kohtaamiseen liittyvät eettiset valintatilanteet, hyvän lehtimiestavan mukainen tiedottaminen asioista ja toisaalta taas vaikkapa rahoituksen ja mainonnan vaikutukset nuorisotiedotukseen.

Nuorisotiedotuksen etiikka ei synny pelkästään muiden ammattien etiikkaa yhdistelemällä. Nuorisotiedotuksen kansainväliset periaatteet muodostavat nuorisotiedotuksen etiikan pe-rustan, mutta siihen vaikuttavat myös muut tekijät. Voidaan katsoa, että rahoittajataho, joka useimmissa tapauksissa nuorisotiedotuspisteiden ja -keskusten kohdalla on kunta tai kaupunki, sanelee myös omat arvonsa, jotka osaltaan määrittävät nuorisotiedotuksen etiikkaa ja sen toiminnan päämääriä.

Usein tähän väliin omat ohjeensa asettavat vielä kaupungin viraston arvot eli esimerkiksi nuoriso-tiedotuskeskus Kompassin tapauksessa Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen arvot, jotka noudattelevat luonnollisesti kaupungin virallisia arvoja joillakin tietyillä painotuksilla maustettu-na. Näiden jo selkeämmin määriteltyjen arvojen ja periaatteiden yläpuolella voidaan katsoa olevan yhteiskunnan arvot, sekä ilmeiset että piilotetut, jotka viime kädessä määrittävät niin nuorisotiedotuksen kuin kaiken yhteiskunnassa tapahtuvan inhimillisen toiminnankin etiikkaa.

Yhteiskunta tässä yhteydessä ei tarkoita vain kansallista yhteiskuntaa, laajemmassa merkityk-sessä yhteiskunnalla tarkoitetaan sitä sosiaalista ja poliittista ympäristöä, jossa yksilöt elävät ja muodostavat arvomaailmaansa, ja joka asettaa tietyt rajat ihmisen ja yhteisöjen toiminnalle. Pelkkien arvojen lisäksi nuorisotiedotukselle asettavat rajoja nuorisotiedotukseen liittyvät yhteiskunnan instituutiot ja luonnollisesti Suomen laki. Esimerkiksi nuorisoasuntojen välittämiselle ja asukkaiden valinnalle ovat Arava-rajoitukset asettaneet hyvinkin tarkat kri-teerit. Nuorisotiedotustyöntekijän ei siis tarvitse kohdata eettisiä valintatilanteita asuntojen jaon kohdalla, säännöt on määritelty jo jossain muualla.


28

Näkökulm


Näkökulm


29

Mitä etiikka on?

Mitä sana etiikka itse asiassa tarkoittaakaan ja erityisesti, mitä se tarkoittaa silloin kun siitä puhutaan ammattien ja tässä tapauksessa nuo-risotiedotustyön kohdalla? Etiikka ei yleisesti ottaen (eikä myöskään filosofia sen yläkäsittee-nä) luo jotakin tiettyä yleistä teoriaa, jota voisi soveltaa suoraan yksityistapauksiin. Timo Airak-sisen mukaan etiikkaa voidaan pitää filosofisena menetelmänä, joka käyttäjänsä tiedon luovuuden ja kypsyyden ansiosta valaisee eettisten ongel-mien luonnetta ja ratkaisuja (Airaksinen 1991, 14). Etiikkaa voidaan ajatella arvokeskustelun välineenä ja toisaalta tutkimusalana, joka ar-vokeskustelun yhteydessä ohjaa intuitioitamme oikeaan suuntaan. Etiikan tutkimus luonteeltaan itsenäisenä ja olemassa olevasta arvokeskus-telusta riippumattomana auttaa arvioimaan mahdollisten arvopohdintojen lopputulosten pätevyyttä. Etiikka on jatkuva pyrkimys nähdä yhteiskunta, kulttuuri ja arvokeskustelu niiden ulkopuolelta käsin. Etiikka on ihmisen ponniste-lua elää yhä paremmin, voittaen oman itsekkyy-den ja lyhytnäköisyyden ongelmat. (Airaksinen 1993, 19–22)

Suomalaisen soveltavan etiikan pioneerien Matti ja Heta Häyryn mukaan filosofinen etiikka on jaettavissa kahteen osaan, teoreettiseen ja käytännölliseen. Teoreettinen etiikka tutkii lähinnä yleisiä ihmisen toimintaa ja asennoitu-mista koskevia kysymyksiä kuten arvoja ja niiden olemusta, sääntöjen luonnetta ja moraalisten väitteiden loogisia yhteyksiä keskenään. Teo-reettisella etiikalla on lähinnä epäsuora yhteys kaikkeen inhimillistä toimintaa käsittelevään ajatteluun. Häyryjen esimerkissä terveyden-huollon lait ja säädökset perustuvat oletuksiin arvoista, normeista ja niiden välisistä siteistä, mutta nämä oletukset ovat hyvin harvoin selvinä säädösten laatijoiden mielissä. Käytännöllinen eli soveltava etiikka taas pyrkii paneutumaan suoremmin reaalimaailman pulmakysymyksiin (Häyry, 1987).

Soveltavan etiikan tehtävänä on useimmiten selvittää, minkälaisia seuraamuksia tiettyjen toi-mintatapojen noudattamisella voi olla erilaisissa olosuhteissa sekä vertaamaan kyseisiä seurauk-sia niihin arvoihin, normeihin ja ennakko-ole-tuksiin, joita toimijoilla alun perin toimintaansa koskien oli. Pahan ristiriidan ilmetessä jonkun tarkastellun ryhmän moraalisten vakaumusten seurausten valossa, soveltava etiikka voi osoit-taa ristiriidan ja antaa ryhmälle mahdollisuuden punnita toimintansa perusteita uudelleen. Ab-soluuttisiin tuloksiin ei päästä, eikä niihin edes uskota tai pyritä. (Häyry & Häyry, 139–140.)


28

Näkökulm


Näkökulm


29

Airaksisen ja Häyryjen etiikan määritelmät ovat filosofian ammattilaisten ja vieläpä analyyttisen koulukunnan edustajien tekemiä, etiikkaa on mahdollista lähestyä myös hieman erilaisista näkökulmista. Esimerkiksi teologinen käsitys etiikasta poikkeaa jonkun verran filosofisesta. Toinen tapa lähestyä etiikkaa on etsiä konk-reettisempia ohjeita toiminnalle, analyyttisen perimmäisten perustelujen etsimisen jäädessä vähemmälle. Esimerkkinä tästä vaikkapa Jaana Venkulan määritelmä, joka korostaa etiikan muu-tosta: Etiikan, mukaan luettuna ammattietiikka, yksi olennainen ominaisuus on sen muuttuvuus. Vaikka varsinkin teoreettisen etiikan tavoitteena onkin yleispätevä eli universaali etiikka, erilais-ten yhteisöjen (ja yksilöiden) etiikka tai parem-min sanottuna etiikan soveltaminen yhteisön käytäntöihin on saavutetun pysyvän tilan sijasta alati elävä prosessi. Mitä elävämpi ja yksilöiden omia arvovalintoja vaativa prosessi se on, sitä parempi mahdollisuus sillä on koskettaa aitoon olemassa olevien tapahtumien virtaan ja todel-lisuuteen. Näin ollen myös eettisen pohdinnan tuloksena syntyvät yhteiskunnalliset ratkaisut eli toimintatavat ovat hyödyllisempiä, todellisuutta vastaavampia. (Venkula 1992, 3.)

Ei niin teoreettista etiikan määrittelyä edustaa vaikkapa Martti Lindqvistin määritelmä, jonka mukaan päinvas-toin kuin analyyttisessä filosofiassa on totuttu ajattelemaan, vain pieni osa moraalista on rationaalista syy- ja seuraussuhteiden selvittelyä. Lindqvis-tin mukaan moraalia voidaan kuvailla myötäelämisen kykynä.

Moraalinen oivallus ja teko syntyvät ihmisen saadessa oman eläytymisen-sä kautta kosketuksen toisen ihmisen kokemukseen. Etiikassa on kysymys ih-misen mahdollisuudesta asettua aidosti lähimmäisen asemaan, etiikka lähenee tässä määritelmässä siis empatiaa. (Lindqvist 2002, 80.)


30

Näkökulm


Näkökulm


31

Mitä ammattien etiikalla tarkoitetaan?

Kun nuorisotiedotuksen etiikkaan ja ylipäätään am-mattien etiikkaan poraudutaan juuriin asti filosofiselta kannalta katsottuna, etiikkaa voidaan Timo Airaksisen sanoin luonnehtia yrityksenä perustella ammatin tuomia valintoja ja toimintaa siten, että systemaattisesti pää-dytään parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Jotta eettisissä kysymyksissä päästäisiin arkiajattelua syvemmälle, on paneuduttava tutkimaan valintoja ohjaavia erilaisia periaatteita ja niiden päämäärien joukkoa, johon nämä ammatin tuomat valinnat tähtäävät. (Airaksinen 1991, 13.)

Ammattien etiikka perustuu pitkälle ammatin eli profes-sion käsitteeseen. Ammattilaisen asema yhteiskunnassa lisättynä työhön ja tietotaitoon, ammattilaisen oikeudet ja velvollisuudet, osaaminen, asema ja auktoriteetti tuottavat ammatin ja ammattilaisen. Esimerkiksi lääkä-rin ammatti lasketaan professioksi eli lääkäriä voidaan kutsua ammattilaiseksi mutta satunnaisia lääkärin töitä tekevää ei ammattilaiseksi voi laskea. (Airaksinen 1991, 25–26.) Ammattikuntia määrittelee niiden kykenevyys palvella oikeita, yhteiskunnan jäsenten hyväksymiä arvopäämääriä, kuten terveyttä, tasa-arvoa, turvallisuut-ta ja hyvinvointia (s. 27). Nämä yhteiskuntaa palvelevat arvopäämäärät erottavat ammatit eli professiot puoli-professioista. Puoliprofessioksi voidaan laskea vaikkapa insinööri, jonka ammatti ei varsinaisesti edellytä omaa arvomaailmaa, insinööri voi hyödyntää taitoansa minkä tahansa organisaation sisällä. Esimerkiksi inhimillinen kasvu on arvopäämäärä, joka voidaan lukea kaiken kasva-tuksen ja nuorisotiedotuksenkin päämääräksi ja arvoksi. (s. 28.)

Terho Pursiainen määrittelee ammattien etiikan sitou-tumisen etiikaksi, jossa ammattia = arvoyhteisöä ja ammattieetosta = ammattiarvoja tarkastellaan moraalin näkökulmasta. Yhdessä ammattiin sitoutuneet muodos-

tavat arvoyhteisön, jossa ollaan sidoksissa kahtaalle. Toisaalta arvoyhteisö on sidoksissa yhteisiin arvoihin ja toisaalta taas kollegoihin. Yhteiseen arvomaailmaan kuuluu paitsi arvoja, normeja, hyveiden ja paheiden määritelmiä, myös yhteisiä uskomuksia, yhteinen kieli ja yhteinen näkökulma maailman asioihin.(Pursiainen 2002, 37.)

Pursiaisen mukaan professio on toinen nimitys vaativalle asiantuntija-ammatille (engl. profession), joka erotetaan kirjallisuudessa muista ammateista tai elinkeinoista (engl. Occupation) vaihtelevin perustein. Professioille on ominaista monopoli johonkin vaativaan asiantunte-muksen alaan, jota edellyttää sitoutuminen asiantun-temuksen antamiseen yksilön eli asiakkaan käyttöön. Joskus ammattisitoumus voi olla julkinen toimitus kuten lääkärien Hippokrateen vala, joskus se taas ymmärretään annetuksi sanattomasti pelkästään sillä, että ammattilai-nen astuu julkisesti alalle ja tarjoaa palveluksiaan niitä tarvitseville. (Pursiainen 2002, 41.) Toinen profession eli ammatin tyypillinen ominaispiirre on ammattilai-sen ja asiakkaan välinen luottamussuhde. Ammatillisen sitoumuksen perussisältönä on lupaus käyttää asian-tuntemustaan asiakkaan hyväksi nimenomaan asiakkaan omasta näkökulmasta, voidaan sanoa että ammattilainen on asiakkaansa agentti eli asiamies (tai –nainen). Nuori-sotiedotuksenkin etiikan yhdeksi avainkysymykseksi voi muodostua opettajan etiikkaan läheisesti liittyvä agent-tiuden kysymys. Kenen agentiksi opettaja mielletään? Onko opettaja yhteiskunnan agentti, joka toimii poliit-tisen prosessin määrittelemän arvomaailman perustalta vai onko hän pikemminkin oppijan agentti, joka hyväksyy lähtökohdakseen oppijan oman arvomaailman? Ehkäpä hän on oppijan vanhempien agentti? (Pursiainen 2002, 42.) Pääosin samat kysymykset koskevat myös nuoriso-tiedotusta. Kenen agentti nuorisotiedotustyöntekijän katsotaan olevan?


30

Näkökulm


Näkökulm


31

Yksi ongelma nuorisotiedotuk-sen sovittamisessa profession muottiin ainakin toistaiseksi on sen uutuus ammattien maailmassa, ja työntekijöiden ammattitaustojen kirjavuus. Esimerkiksi muut uusinta-misammatit kuten opettaja saavat pätevyytensä valvotuissa oloissa eri oppilaitoksissa, joiden toimintaa ja tavoitteita säätelevät normit yhteiskunta on asettanut (Toukonen 1991, 105). Nuorisotiedotustyönte-kijöiden koulutukselle ei löydy ainakaan toistaiseksi selkeätä normistoa, kattavaa erityiskou-lutusta ei ainakaan vielä ole olemassa. Koulutusta kehite-tään parasta aikaa. Toisaalta taas nuorisotiedotustyön etu tällä hetkellä verrattuna vaik-kapa opettajan ammattiin on sen tuoreus. Opettajan työtä säätelevät monenlaiset lojali-teettivaateet opettajayhteisöä ja hallintoa kohtaan sen jo liiallisenkin professionaalistu-misen myötä (s. 107).

Kaiken ammattietiikan poh-jana toimii ammattien oi-keuttaminen, joka ei aina ole ongelmatonta. Ammattien oikeuttaminen tapahtuu niiden arvopäämäärien pohjalta, joita ammattilainen on sitoutu-nut tavoittelemaan ja jotka muodostavat hänen auktori-teettinsa perustan. Airaksisen mukaan ongelmia voi tuottaa ensinnäkin se, että vaikka arvot ja päämäärät ovatkin kaunii-ta ja tärkeitä, voivat ne olla mahdoton toteuttaa yhteis-kunnallisessa todellisuudessa. (Airaksinen 1991, 35.) Yleisem-mäksi esimerkiksi voidaan ottaa kasvattamisen oikeutus, joka koskee myös nuorisotiedotuksen oikeutusta. Kysymys kuuluu, onko kasvatus vain kasvamaan auttamista, henkisen kasvun tukemista vai ennemminkin lasten ja nuorten yhteiskuntaan sopeuttamista? Kasvattajan työ tähtää henkiseen kasvuun joka luonnollisesti antaa syyn ja perustan koko toiminnalle, mutta ottaa huomioon tilan-teen mukaan muitakin tekijöitä (s.35). Kasvatuksen kohdalla voidaan kuitenkin pohtia, onko kasvatuksen todellinen päämää-rä henkisen kasvun tukemisen asemesta sittenkin pohjimmil-taan kulttuurin uusintaminen sukupolvelta toiselle? Ja kumpi näistä perusteluista otetaan toiminnan lähtökohdaksi?

Kasvattamisen arvoideologian ja kulttuurinsiirtotehtävän yhteensopimattomuus keske-nään saattaa tuottaa vai-keuksia. Airaksinen väittää, että jos kasvatuksen tehtävä on vain siirtää kulttuuria, se ei voi luoda samalla uutta kulttuuria. Jos yhteiskunta, jonka kulttuuria eteenpäin siirretään ei ole oikeudenmu-kainen, myös kulttuurin siirto tarkoittaa joissakin tapauksis-sa kulttuurin ongelmallisten piirteiden eteenpäin siirtämis-tä. Ideologian ja todellisuuden ristiriidan ymmärtäminen lisää Airaksisen mukaan ammatin harjoittajien mahdollisuuksia vaatia itselleen enemmän sananvaltaa yhteiskunnan parantamisessa ja tämä taas vahvistaa ammatin perusteita. (Airaksinen 1991, 35–38.)


32

Näkökulm


Näkökulm


33

Toinen ammattien oikeutusta kohtaava ongelma, joka ainakin jossain mielessä tuntuu koskevan nuorisotiedotusta siinä missä monia muitakin ammatteja, on arvoväitteiden epäselvä määritte-ly. Arvoväitteet tai arvopäämäärät, joihin amma-tin edustajat pyrkivät, voivat olla liian suppeita tai liian laajoja ammattien todellisen toiminnan osina tai lähteinä. Tavoitteena ovat kirkkaat päämäärät, mutta ongelmallisemmassa tilantees-sa ne voivat jäädä hahmottomiksi. (Airaksinen 1991, 35.) Toimivatko nuorisotiedotuksen kan-sainväliset periaatteet, joita arvopäämääriksikin voidaan kutsua, konkreettisen toiminnan läh-teenä? Arvopäämäärät on määriteltävä tarpeeksi selkeästi, jotta ne voivat toimia ammatin oikeu-tuksena ja toiminnan perusteluina. Jokapäiväi-nen toiminta kävisi varmaankin hankalaksi, jos esimerkiksi jokainen nuoren kohtaaminen tulisi aloittaa arvopäämäärien kertaamisella. Arvopää-määrien eli nuorisotiedotuksen kansainvälisten periaatteiden tulisikin vaikuttaa selkeästi mää-riteltyinä kaiken toiminnan taustalla, suuntaa ja perusteluita toiminnalle antaen.

Kolmas Airaksisen esiin nostama ammattien oikeutusta kohtaava pulma koskee erityisesti Airaksisen määrittelyn mukaan niin sanottuja ”heikkoja” ammatteja, joihin nuorisotiedo-tuksenkin voidaan esimerkiksi sosiaalityön ja opetuksen ohella katsoa lukeutuvan. ”Koviksi” ammateiksi voidaan lukea selkeämmin liiketoi-minnan piiriin lukeutuvat ammatit kuten juristin tai kaupan alan ammatit, joissa työ rajautuu selkeämmin siitä saatavan maksun perusteella. Heikkojen ammattien ongelma koskee egoismia ja altruismia - tulisiko ammatin harjoittami-nen rajata tiukasti työajan puitteisiin, vai onko esimerkiksi sosiaalityöntekijä velvollinen

altruistisesti auttamaan ja palvelemaan asiakkaitaan myös työn ulkopuolella, omalla kustannuksellaan? Helpommin kuin vahvojen ammattien kohdalla, heikoissa ammateissa työt voivat kulkeu-tua mukaan myös työajan ulkopuolelle. (Airaksinen 1991, 41.) Toisaalta tämä pätee yleisimminkin niin sanottuihin kutsumusam-matteihin, työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät.

Ammateissa, jotka tähtäävät jossain mielessä ihmisten autta-miseen ja tukemiseen, ja joissa kohtaamisen osapuolina ovat työntekijä ja asiakas, Airaksinen suosittelee eettisenä ohjee-na apaattista suhtautumista asiakkaaseen. Apaattisuus tässä yhteydessä tarkoittaa toimintaa ilman persoonallisia tunteita, ei apatiaa ymmärrettynä velttoutena tai välinpitämättömyytenä. Työntekijän tulisi esimerkiksi nuorisotiedotuksessa suhtautua nuoreen apaattisesti eli tunteettomasti, vaikka nuorella onkin oikeus tunteisiin asiakassuhteessa. Airaksisen mukaan tunteet eivät auta ammattilaista toiminnassaan tai eivät lisää sen arvoa tai suotavuutta, asiakkaan ja ammattilaisen yhteinen intressi on ongelman poistaminen (tai voimavarojen etsiminen jos ongelma-keskeisestä ajattelusta halutaan pyrkiä eroon). Ammattilainen edustaa silti ulospäin sympatiaa, koska se toivottavasti lisää asiakkaan turvallisuuden tunnetta ja näin ollen edistää asiakkaan asiaa. Airaksisen mukaan apaattinen asenne tuottaa pitkällä aika-välillä parhaan tuloksen asiakassuhteissa.

Myös koulutus palveluammateissa tähtää apatian levittämiseen, sillä se on arvoperustaisten ammattien välttämätön toiminnan ehto. (Airaksinen 1991, 44.) Tästä voidaan tietysti olla toki eri mieltäkin. Olennaisinta kuitenkin on, että asenne nuoriin asiak-kaisiin suhtautumisessa on perusteltu. Kysymys kuuluu, minkä-lainen asenne tuottaa parhaan tuloksen, ilman että työntekijän oma persoona kärsii liiallisesta itsensä likoon laittamisesta. Turha eläytyminen eli nuoren tunteiden kokeminen omina murheina on työntekijälle kohtuuton vaatimus (s. 44). Myönteisten tunteiden myötäeläminen voi olla helpompaa ja palkitsevampaa ja näin ollen herkemmin toteutuvaa kuin kielteisten tunteiden myötä-eläminen. Työntekijän olisi hyvä olla tietoinen tästä ja huomata myötäelämisen mahdollinen vaikutus toimintaan.


32

Näkökulm


Näkökulm


33

Nuorisotiedotuksen kohdalla voidaan kysyä, voiko nuorisotiedotusta lukea ammatiksi eli professioksi, jos profession keskeiset tunnusmer-kit ovat suljettu koulutus, suojattu tieto sekä professioiden itse valvoma koulutus, koulutuk-seen rekrytointi, koulutuksen ja tätä kautta itse professioon rekrytoituminen? En puutu tässä artikkelissa tähän kysymykseen sen syvemmin, vaan käsittelen nuorisotiedotusta ammattina ammattien joukossa ja etsien yhtymäkohtia pro-fessioiden ammattietiikasta niissä kohden kuin niitä löytyy huolimatta siitä, onko nuorisotie-dotus toistaiseksi professio. Näyttäisi siltä, että profession ja ammattilaisuuden suuntaan ollaan nuorisotiedotuksen kohdalla joka tapauksessa menossa, esimerkiksi koulutusta systematisoi-daan parasta aikaa.

Eettisiä ohjeita pidetään eräänä kriteerinä ammatin professionaalisuudelle (Tirri 2002, 24). Nuorisotiedotuksen periaatteita voidaan tarkastella myös eettisenä koodistona, mut-ta periaatteiden ulottamiseksi jokapäiväiseen työhön kaivataan yksityiskohtaisempaa eet-tisten kysymysten tarkastelua. Ohjeiden ei pitäisi olla kuitenkaan niin yksityiskohtaiset, ettei niitä pystytä enää soveltamaan kaikkiin toimipisteisiin. Esimerkiksi opettajan eettiset ohjeet on tarkoituksellisesti suunniteltu sillä tavalla väljiksi, etteivät ne tarjoa konkreettisia vastauksia ammatin tuomiin valintatilanteisiin ja myös siten, että ne soveltuisivat mahdolli-simman monen työntekijän työhön. Varsinaisten toimintaohjeiden sijaan eettiset ohjeet toimivat muistuttajina ideaaleista, joihin kasvattajien tulisi pyrkiä. (s.25&27.)

Terho Pursiaisen mukaan rehti ammattieettinen koodi ei kuitenkaan tukeudu tyhjän puheen taktiikkaan, joka sallii sanoa näennäisesti merki-tyksellisiä asioita sanomatta sittenkään yhtään mitään. Hyvänä nyrkkisääntönä eettiselle koodistolle Pursiaisen mukaan toimii vaatimus, jonka mukaan koodiston tulisi sisältää vain periaatteita, joiden rikkomisesta on mahdollista joutua kiinni. (Pursiainen 2002, 47–48.) Esimer-kiksi puolueettomuuden periaatteen noudattami-sen rikkominen on mahdollista osoittaa todeksi, vaikkapa tiedotuksen ollessa liian yksipuolista.

Hyvin toimiva ammattietiikka pitää huolen siitä, että ammatin todellisuus pysyy läpivalaistuna. Se koettaa pitää huolen siitä että ammattilai-set reagoivat herkästi ja oikeudenmukaisesti kaikkeen, mikä näyttää rikkovan ammatillisen luottamuksen rakentamista ja sen säilyttämistä (Pursiainen 2002, 52). Ammattien etiikkaa voi-daan tarkastella myös ammattien kollektiivisena takauksena ammattilaisten tuottaman palvelun laadusta, ei niinkään kuvauksena ammattilaisten omantunnonelämästä (Pursiainen 2002, 53).


34

Näkökulm


Näkökulm


35

Nuorisotiedotuksen sisäisen etiikan kysymykset?

Etiikka käsitteenä on laaja, mutta yksi vaihtoehtoinen ja hedelmällinen tapa nimenomaan ammattietiikasta puhuttaessa on käsittää etiikka pohdiskeluna toiminnan lopullisesti oikeasta ja pätevästä perustelemisesta, ot-taen huomioon kaikki tieto ja asiaan vaikuttavat tekijät (Airaksinen 1991, 14). Nuorisotiedotuksen kohdalla perusteluja voidaan lähteä etsimään esimerkiksi kysymäl-lä, miksi nuorisotiedotuksen periaatteet ovat juuri niitä kuin ne ovat, miksi esimerkiksi puolueettomuus on nuori-sotiedotuksen yksi tärkeä periaate? Tai mihin nuorisoti-edotustyötä ylipäätään tarvitaan, mikä on sen funktio ja oikeutus? Ja mihin suuntaan työtä olisi kehitettävä, että se vastaisi tarkoituksenmukaisesti juuri tätä funktiota?

Edellä mainituista kysymyksistä kaikkein perustavin on nuorisotiedotustyön olemassaolemisen oikeutus. Kysymys ja mahdolliset vastaukset antavat ammatille eli nuoriso-tiedotustyölle perustan ja suuntaviivat ja ohjaavat työn-kuvan tarkoituksenmukaisuutta. Kaikki nuorisotiedotusta koskevat eettiset valintatilanteet juontavat juurensa jollain lailla tästä perimmäisen perustelun etsimisestä. Esimerkkinä kysymyksestä mihin tarpeeseen nuorisotie-dotus vastaa voisi olla kysymys, onko nuorisotiedotuksen tavoite se, että tullessaan nuorisotiedotuskeskukseen nuori saa kaiken tarvitsemansa tiedon tästä samaisesta paikasta, vai voiko häntä lähettää edelleen toisaalle, muiden tiedon lähteiden äärelle? Jos nuori ohjataan muualle asiansa kanssa, tulisiko työntekijän pitää huoli siitä, että nuori todellakin löytää perille avun haussaan? Jos taas lähdetään siitä, että kaikki apu tulisi löytyä yhdestä ja samasta keskuksesta, minkälaisen koulutuksen omaavia työntekijöitä nuorisotiedotuskeskuksessa tulisi tätä kysymystä silmälläpitäen olla jne. Keskustelu nuori-sotiedotuksen tarkoituksesta eli toisin sanoen ammatin oikeutuksesta on tärkeä nuorisotiedotuksen perimmäisen perustelun kannalta.

Nuorisotiedotuksen oikeutusta kysyttäessä yksi tärkeä ominaisuus, joka erottaa nuorisotiedotuk-sen sekä muista tiedotus- ja neuvontapalveluista että muusta nuorisotyöstä, on sen monialaisuus. Suomesta löytyy kyllä erikoistuneita neuvonta-palveluja esimerkiksi terveyteen tai päihteisiin liittyvissä kysymyksissä, mutta toimipisteet jot-ka ovat keskittyneet kokonaisvaltaiseen nuorten palvelemiseen heidän tiedon- ja neuvonnan tar-peessaan, ovat kohtalaisen uusi ilmiö. Nuoriso-tiedotuspisteiden- ja -keskusten erikoisansioksi ja täten myös toiminnan oikeuttamiseksi voi-daan katsoa niiden tapa kerätä ja tarjota tietoa laajasti yhteiskunnan palveluista, niin esimer-kiksi harrastuksista, työelämästä kuin asumises-ta ja kansainvälisyysasioistakin. (Storlund 1991, 77.)

Monialaisuuden lisäksi vielä yksinkertaisemman perustelun nuorisotiedotuksen olemassaololle antaa se tosiasia, että olemassa olevat, kaikille ikäryhmille suunnatut palvelut jäävät nuorisolta usein käyttämättä. Nuorisotiedotus on olemas-sa nimenomaan nuorten erityistarpeita varten. Tiedotusta nuorille ei ole riittävästi siitä huoli-matta, että nuoret saavat paljon tietoa, neuvoja ja ohjausta kotoa, koulusta, seurakunnalta, nuo-risotyöntekijöiltä ja ammatinvalinnanohjaajilta. Yleisen nuorisotiedotus- ja -neuvontakeskuksen oikeutus on yksinkertaisimmillaan sen tehtävä nuorten tiedontarpeen tyydyttäjänä, silloin kun nuori ei tiedä mistä tietoa tai apua voisi lähteä hakemaan tai silloin, kun mikään muu taho ei nuoren tarpeita ole kyennyt tyydyttämään. (Faché 1991, 53.)


34

Näkökulm


Näkökulm


35

Tietoyhteiskunnassa tietoa on tarjolla riittämiin, mutta sen avautuminen voi joskus olla vaikeaa yhteiskunnan uusille jäsenille eli nuorille. Nuorille suunnatun tiedotta-misen ja neuvonnan merkitys kasvaa muuttuvassa ja mo-nimutkaistuvassa yhteiskunnassa. Itsenäisen tiedon haun eli erilaisten oppaiden, info-vihkosten tai atk-pohjaisten tietopankkien välityksellä tiedon hankkiminen ei korvaa henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Willi Faché to-teaa artikkelissaan Uusia lähestymistapoja nuorisotiedo-tukseen ja –neuvontaan, että itsenäiseen tiedonhakuun tarkoitetusta tiedotusmateriaalista suurimman hyödyn saavat irti nimenomaan nuorisotiedotustyöntekijät. Vaikka itsenäinen tiedonhaku onkin jossain määrin paras tapa hankkia tietoa nuoren itsenäispyrkimysten kannalta, se ei aina ole riittävä tiedottamisen muoto. (s. 50–51.) Henkilökohtaisella neuvonnalla ja ohjauksella, joka voi tapahtua myös esimerkiksi puhelimen tai internetin välityksellä, on edelleen suuri merkitys tiedon perille menemisessä.

Nuorisotiedotuksen keskeisinä nuoren kohtaamiseen liit-tyvinä eettisinä kysymyksinä voidaan pitää esimerkiksi sitä, saako nuorisotiedotuspisteeseen tuleva nuori tarkoi-tuksenmukaista palvelua, ja kuinka monen tahon puoleen nuoren täytyy kääntyä ennen kuin hän saa tarvitsemansa tiedon. Yleisesti ottaen ammateissa ja yhteiskunnan tehtävissä toimivilla työntekijöillä on erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Mielenkiintoisen heidän asemastaan tekee se, että koska heidän oletetaan toimivan yhtei-sen hyvän vuoksi, heille siirretään valtaa (Airaksinen 1991, 14). Myös nuorisotiedotuksen tärkeäksi eettiseksi lähtökohdaksi voidaan laskea työntekijän valta-aseman tunnistaminen; nuoren kohtaamisessa työntekijä on asiantuntija-asemassa. Useimmissa tapauksissa tämä tarkoittaa sitä, että nuori uskoo työntekijän sanaan:Työntekijän vastuu siitä, että annettu tieto on oikeaa, on suuri. Lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevat ammattikunnat eli erilaiset kasvattajat ja tukijat, niin opettajat kuin nuoriso- ja nuorisotiedotustyöntekijätkin,

ovat vastuussa oman toimintansa ohjailusta sekä työn kautta tapahtuvasta yhteiskunnan muutoksesta. Airaksisen mukaan ammattikunnat eivät voi kuvitella olevansa vain hyvän yhteis-kunnan toteuttamisen välineitä. Ammattilaiset ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita, ja asiantuntijuus ja sen mukanaan tuoma valta edellyttävät vastuuta (s. 22).

Kuten olen jo aiemmin maininnut, nuorisotiedo-tuksen etiikka koostuu monesta eri osa-alueesta ja eri ammattikuntien ammattietiikasta. Nuoriso-tiedotuksen etiikan perustan muodostavat ERYI-CA:n määrittelemät yleiset eettiset periaatteet. Seuraavaksi tarkoituksenani on pohtia sisältöä sille, minkälaisia asioita nuorisotiedotukselle ja nuorisotiedotustyöntekijöiden ammattikunnalle ominainen etiikka voisi pitää sisällään, nuori-sotiedotuksen periaatteisiin tukeutuen. Lähtö-kohtani on näiden periaatteiden rinnalle etsiä viittauksia ja yhtymäkohtia nuorisotiedotus-työlle läheisten ammattien etiikasta ja soveltaa niitä erityisesti nuorisotiedotusta koskevaksi. Ammatit, joita seuraavaksi käsittelen, ovat yksi lähestymistapa nuorisotiedotuksen etiikkaan, ja kyseiset ammatit voisivat luultavasti olla mui-takin. Olen jaotellut ammatit karkeasti kolmeen osaan. Ensimmäisenä ryhmänä nuorisotiedotusta lähellä ovat kasvattajat, joihin lukeutuvat mm. opettajat, oppilaanohjaajat ja jossain määrin myös nuorisotyöntekijät. Toinen ammattiryhmä on tukijat, joiksi lasken esimerkiksi hoitotyöläi-set sekä sosiaalityöntekijät. Kolmas ammattiryh-mä on tiedottajat, johon kuuluvat toimittajat ja tiedottajat. Tiedottajien ammattiryhmään voidaan laskea kuuluvaksi myös kirjastoalan ammattilaiset, sillä tiedon dokumentointi ja päivitys kuuluu olennaisena osana sekä kirjasto-työntekijöiden että nuorisotiedotustyöntekijöi-den työhön.


36

Näkökulm


Näkökulm


37

Tukijat – työtä asiakkaan parhaaksi

Hoitotyön ammattilaiset vannovat työelämään astues-saan Hippokrateen valan, jossa luvataan muun muassa, että ”Niissä taloissa joissa käyn, haluan auttaa sairaita.” Tässä valassa Heta ja Matti Häyryn mukaan kärjistyy koko lääkintä- ja hoitoetiikan sanoma. Tukija eli tässä tilanteessa parantaja lähestyy potilasta auttaakseen tätä, ei hyötyäkseen itse tai vahingoittaakseen potilasta joi-denkin aatteellisten tai poliit-tisten tarkoitusperien nimissä. Hoitohenkilöstön on kaikissa tilanteissa pyrittävä toimimaan potilaansa parhaaksi. Hoito-työläisten roolin tulisi olla päättäjän sijasta neuvonantaja, ainakin silloin kun potilas itse haluaa sanoa sanansa omasta kohtalostaan. (Häyry & Häyry 1991, 130–131.) Tämä ajatus soveltuu lähes sellaisenaan myös nuorisotyön ja nuori-sotiedotuksenkin etiikkaan, tosin ei puhuta potilaasta vaan nuoresta/asiakkaasta. Toinen hoitotyötä koskeva velvoite, joka sopii myös nuorisotiedo-tuksen etiikkaan on velvoite kunnioittaa asiakkaita ihmisinä ja yksilöinä, tukea heidän itse-määräämiskykyään ja kunnioit-taa itsemääräämisoikeutta (s. 138).

Onnistunut vuorovaikutustilan-ne asiakkaan kanssa on tärkeää sekä hoitotyölle että nuori-sotiedotukselle. Kummankin osapuolen on ymmärrettävä ja haluttava ymmärtää toisiaan yhteydenpidon onnistumisek-si, sillä katkos yhteydessä voi johtaa työn eettisten periaat-teiden loukkauksiin (s. 151). Siinä missä esimerkiksi lääkäri ja potilas puhuvat asiakkaan terveydentilasta ja pyrkivät löy-tämään hoitokeinoja potilaan ongelmiin, nuorisotiedotuk-sessa nuorisotiedotustyönte-kijä ja nuori pyrkivät yhdessä etsimään ratkaisuvaihtoehtoja nuoren henkilökohtaiseen ky-symykseen, oli se sitten nuorta koskeva ongelma tai vaikka-pa opiskelumahdollisuuksien kartoittaminen. Vahingollisia seurauksia epäonnistunees-ta vuorovaikutustilanteesta hoitotyössä on terveyden palauttamisen mahdollinen vaikeutuminen ja potilaan autonomian kunnioituksen loukkaus (s. 151), nuorisotie-dotuksessa vääränlaisten tai -laatuisten tietojen antaminen eli nuoren pään sekoittaminen entisestään.

Vastuu vuorovaikutuksen onnistumisesta on työntekijän harteilla, työntekijä voi edistää keskinäistä vuorovaikutusta olemalla ystävällinen, pyrki-mällä ymmärtämään asiakkaan eli potilaan tai nuoren kieltä ja tunnustamalla hänen vaivansa tai asiansa yksilöllisen ja ainutkertaisen luonteen (s. 161). Jokaisen nuoren asiakkaan yksilöllisyyden tunnustaminen mahdollistaa kommunikaation ja täten myös neuvontatilanteen onnistumisen. Eettinen lähtö-kohta nuoren kohtaamiselle on sen huomioiminen, että nuorelle asioiminen nuorisotiedotuspis-teessä on aina persoonallista sekä voi olla ensimmäinen ja ainoakin kerta. Vuorovaiku-tuksen laadulla on (erityisesti epäonnistuessaan) merkitystä nuorisotiedotustyön ammatti-etiikan kannalta.

36

Näkökulm



36

Näkökulm


Näkökulm


37

Kasvattajat – suuntaan vai toiseen ?

Kasvatuksesta puhuttaessa nuorisotiedotuksen kohdalla täytyy nostaa esiin yksi tärkeä kysymys. Onko nuorisotiedotus pohjimmiltaan kasvatusta vai enemmänkin tiedotusta, kas-vatuksen jäädessä taka-alalle? Kasvatuksen filosofian yhtenä kulmakivenä Suomessa on pi-detty Kari E. Nurmen kirjaa Joh-datus kasvatuksen filosofisiin ja historialisiin perusteisiin. Nurmen määritelmän mukaan « Kasvatus on johdonmukai-suuteen pyrkivää toimintaa kasvatettavan persoonallisuu-den, valmiuksien tai yhteisöön sopeutumisen muuttamiseksi edulliseksi katsottuun suuntaan tai säilyttämiseksi tilassa, jota pidetään edullisena. » (Nurmi 1993, 52.) Kasvatuksen voidaan katsoa myös olevan yhteiskun-nan arvoperustan jatkuvuudesta huolehtiva yhteiskunnallinen toiminta (Nurmi 1993, 100).

Nurmen käyttämä käsite « edulliseksi katsottu suunta » voi tuntua ensiksi hieman kyseenalaiselta, mutta kuten lähempi tarkastelu osoittaa, myös nuorisotiedotustyö pyrkii ohjaamaan nuoria valinnois-saan tiettyyn yhteiskunnan arvojen määrittelemään suuntaan sen näennäisestä arvovapaudesta huolimatta. « Tavallinen » nuorisotyö voidaan katsoa kasvatuksen piiriin kuuluvaksi ehkä sel-keämmin kuin nuorisotiedotus, mutta nuorisotyön muotona myös nuorisotiedotus voidaan ainakin jossain mielessä laskea kasvatukseksi. Yksi näkökulma nuorisotiedotukseen voikin olla, että nuorisotiedotus on yhdistelmä sekä kasvatusta että tiedotusta, ja niinpä sen alaan kuuluvat eettiset kysy-mykset nousevat molemmista aihepiireistä.

Kari Uusikylän mukaan kaiken kas-vatuksen voidaan katsoa lähtevän tavoitteista, sekä tiedostetuista että tiedostamattomistakin. Kasvattajan tulisi tiedostaa itse, mihin hän toimin-nallaan pyrkii ja mitä yrittää välttää. (Uusikylä 2002, 21.) Nuorisotiedotus-työntekijä toteuttaa jossain määrin päättäjien taholta tulleita kannanottoja ja tavoitteita siitä, miten kansalaisia kasvatetaan parhaiten demokraattiseen yhteiskuntaan. (s. 109.)

Käsite kasvatus voidaan jakaa kahteen erilaiseen kasvattamiseen; puhutaan normatiivisesta ja sosiaalisesta kas-vatuksesta. Normatiivinen kasvatus voidaan lukea kuuluvaksi lähinnä koulun ja kodin tehtäviksi, eli kasvatuksella tavoitellaan tässä mielessä jotain tiet-tyjä yhteiskunnan ja täten myös yksilön kannalta toivottavia asioita. Sosiaali-sesta eli yleisemmästä kasvatuksesta puhuttaessa kasvatus voi tarkoittaa enemmänkin käytännöllistä toimintaa, jossa seuraava sukupolvi oppii ne asiat, jotka sen tulee oppia selviytyäkseen elämässä. (Toukonen 1991, 113.) Niin nuorisotyössä yleisesti kuin nuori-sotiedotuksessakin on normatiivista kasvatusta enemmän kyse sosiaalisesta kasvatuksesta.


38

Näkökulm


Näkökulm


39

Marja Leena Toukonen on käsitellyt opettajan ammatin etiikkaa, jota hieman yleistäen voidaan tarkastella myös yleisemmin kasvattajan etiik-kana, joka koskee myös nuorisotiedotustyönte-kijän työn etiikkaa ainakin joiltain osa-alueilta. Opettajan työssä, joka on pääasiallisesti kas-vattamista ja opettamista, on Toukosen mukaan pohjimmiltaan kyse yhteiskunnallisesta uusinta-misesta (Toukonen 1991, 105). Voidaan ajatella, että myös nuorisotiedotustyöntekijän työn kuva koostuu pitkälle samoista peruselementeistä, kasvattamisesta ja tiedottamisesta, opettamisen sijaan tosin tiedon lähteille pääsyn opastamises-ta, oppimaan oppimisesta.

Yhtymäkohtia työn eettisistä kysymyksistä sekä opettajan että nuorisotiedotustyöntekijän ammateista löytyy. Yksi näistä on sekä nuori-sotiedotustyöntekijän että opettajan työhön kuuluvat selkeät moraaliset ristiriitatilanteet, joissa työntekijä joutuu pohtimaan ja ottamaan kantaa siihen, mikä on eettisesti paras toimin-tatapa jossakin yksityistapauksessa nuoren asian kohdalla. Moraaliset valinnat jotka ovat sidok-sissa laajempaan yhteiskunnalliseen viitekehyk-seen, ja vuoropuhelu työntekijän itsensä kanssa esimerkiksi vallankäytöstä sekä auktoriteettiase-man tuomista ongelmista ovat esimerkkejä siitä, millaisia eettisiä kysymyksiä sekä opettajan että nuorisotiedotustyöntekijän työ pitää sisällään (Toukonen 1991, 108–109).

Samantapainen eettinen kysymys sekä nuorisotiedo-tustyön ja opettamisen kohdalla on indoktrinaation eli piilovaikuttamisen ongelma (s. 108). Indoktrinaation ongelma sisältää ainakin seuraavanlaisia kysymyksiä: On-ko kasvatus ylipäätään mahdollista ilman piilovaikutta-mista? Kuinka piilovaikuttaminen voidaan käsitteellisesti erottaa kasvatuksesta? Onko piilovaikuttaminen aina moraalisesti tuomittavaa? (s. 112–113.)

Piilovaikutus voi olla sekä tietoista että myös tiedos-tamatonta ja erityisesti tiedostamattoman piilovaikut-tamisen mahdollisuus osoittaa Toukosen mukaan sen, ettei piilovaikuttaminen olekaan välttämättä pelkästään negatiivinen asia vaan osa ihmisten välistä jokapäiväistä kanssakäymistä (s. 116). Minkälainen piilovaikuttaminen sitten voi olla negatiivista, sellaista, johon nuorisotie-dotustyöntekijän tulisi kiinnittää työssään huomiota ? Puolueettomuuden periaatteen nojalla kaikenlainen piilovaikuttaminen tuntuisi olevan periaatetta vastaan nuorisotiedotuksessa, mutta kysymys voi olla mut-kikkaampi kuin ehkä kuvitellaan. Piilovaikutus –sana aiheuttaa usein mielleyhtymän, että piilovaikuttamisella siirrettävä tieto on jollakin tavalla puolueellista, sub-jektiivista ja ei-todennettavissa olevaa tietoa (s. 118). Toisaalta Toukosen mukaan indoktrinaatioon ja kasvatuk-seen sisältyy tarkemmin katsottuna myös niin runsaasti yhteisiä piirteitä, että niiden täydellinen erottaminen näyttää suorastaan mahdottomalta, erityisesti sosiaa-lisesta kasvattamisesta puhuttaessa. Piilovaikutuksen käsite menettää jossakin mielessä kokonaan merkityksen-sä. (s. 121.) Piilovaikuttaminen voidaan jossain mielessä ymmärtää ihmisten välisen kommunikaation muodoksi. Piilovaikuttamisesta tämän määritelmän mukaan tekee kielteistä sen mahdollisesti kielteiseksi osoittautuva sisältö, minkälaiset asiat piilovaikuttavat nuoriin ja min-kälaisia arvoja piilovaikutus nuorille siirtää.


38

Näkökulm


Näkökulm


39

Marjatta Lairion mukaan opettajuus on suuntautumassa asioiden varsinaista opettamista enemmän ohjaajuuteen. Koulusta on muovautumassa oppimisympäristö, jonka tehtävänä on valmentaa nuoria verkostoituvaan tietoyh-teiskuntaan ja itsenäisiin valintoihin ja toimintamallei-hin, eikä niinkään tarjota nuorille valmiita ratkaisuja (Lairio 2000, 6). Tätä näkökulmaa silmällä pitäen nuori-sotiedotus ja opettaminen tähtäävät samoihin päämää-riin.

Oppilaanohjaus sekä sen kohtaamat eettiset valintatilan-teet tuntuisivat olevan lähimpänä nuorisotiedotusta, kun sitä verrataan hoitotyön ja opettajan ammatteihin. Opin-to-ohjaaja on lähempänä nuorisotiedotustyöntekijää kuin esimerkiksi opettaja myös siinä mielessä, että opintojen ohjaamisen asema varsinaisena professiona on hieman epäselvä kuten nuorisotiedotuksenkin, johtuen mm. siitä, että opinto-ohjaajan koulutuksen sisältö, kesto ja toteutustapa ovat aikojen kuluessa vaihdelleet (s. 6).

Suomessa oppilaanohjauksen tärkeimmät tehtävät ovat opiskelun ohjaus, ammatillisen suuntautumisen ohjaus sekä erityisesti oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen. Lukuun ottamatta varsinaista ammatillisen suuntautumisen ohjausta nuorisotiedotuksen ja oppilaa-nohjauksen tavoitteet ovat hyvin samanlaiset ja erityi-sesti niiden kohtaamat eettiset kysymykset muistuttavat toisiaan. Koko Euroopan tasolla oppilaanohjauksessa vallitsee yleinen kehityssuunta, jossa korostetaan entistä enemmän ohjattavan autonomiaa eli omaehtoisuutta ja aktiivista roolia ohjauksessa (s. 6). Tämä pätee myös nuorisotiedotukseen ja aiheuttaa myös samoja eettisiä ongelmia nuorten tukemisessa.

Matti Kamppinen on artikkelissaan Eettisiä ongelmia oppilaanohjauksessa avannut oppilaan-ohjauksen etiikkaa. Oppilaan eli nuoren auto-nomia eli omaehtoisuus ja ohjaajan vastuu ovat oppilaanohjauksen keskeisiä eettisiä kysymyksiä (Kamppinen 1988, 60). Omaehtoisuus on ihmi-sen päättämistä itse omista asioistaan, omaeh-toinen yksilö säätää itse omat lakinsa ja toimii niiden mukaisesti. Toisehtoisen toiminnan, jota pidetään omaehtoisen toiminnan vastakohta-na, katsotaan olevan peräisin ihmisen itsensä ulkopuolelta, ihminen itse ei aktiivisesti valitse toimintatapojaan. Kamppinen kyseenalaistaa omaehtoisuuden ehdottoman itseisarvon, oma-ehtoisuuden ei tulisi toteutua muiden « hyvien asioiden » kustannuksella. Omaehtoisuus ei riitä itseisarvoksi, sillä se yksinään ei riitä hyvään elämään (s. 61.)

Päteekö sama nuorisotiedotukseen? Kamppinen puoltaa yltiöpäisen omaehtoisuuden sijasta harkitsevaa toisehtoisuutta, hänen mukaansa asiantuntijan neuvoon turvautumalla voi välttää huonoja seurauksia, ja tässä mielessä toisehtoi-suus voi olla yksi omaehtoisuuden erikoistapaus, omaehtoisuuden ja toisehtoisuuden ei tarvitse sulkea toisiaan välttämättä pois. (s. 62.) Nuorisotiedotuksesta puhuttaessa toisehtoinen omaehtoisuus voisi toteutua esimerkiksi sellai-sessa tapauksessa, kun nuori hyväksyy tietoises-ti ja harkiten ulkoa annetun toiminnan ohjeen. Nuorisotiedotuksen ollessa kyseessä tällainen ulkoa annettu toiminnan ohje voi olla esimer-kiksi erilaisista opiskelumahdollisuuksista selvän ottaminen.


40

Näkökulm


Näkökulm


41

Nuorisotiedotukseen sovellettuna Kamppisen omaehtoi-nen toisehtoisuus voi osoittautua hieman mutkikkaaksi. Kamppinen olettaa pohdintojensa taustalle objektiivisen inhimillisen hyvän luonnehdinnan (s. 64), ja tämä taas tuntuisi jossain määrin olevan ristiriidassa nuorisotie-dotuksen periaatteiden kanssa. Ylipäätään objektiivisen hyvän määrittely on ongelmallista, voidaanko objektii-visesti määritellä, mikä on kaikille ihmisille hyväksi? Tätä kysymystä on pohdittu läpi filosofian historian, ja jätän sen nyt tässä artikkelissa sikseen. On silti tarkoi-tuksenmukaista miettiä, onko nuorisotiedotustyönteki-jän tehtävä johdattaa nuorta objektiivisen inhimillisen hyvän lähteille? Vai onko nuorisotiedotustyöntekijän tehtävä ja velvollisuuskin antaa nuoren itse päättää mikä on hyvää hänen elämälleen? Voi olla mahdollista, että joitakin universaaleja objektiivisia inhimillisiä hyviä on olemassa (esimerkiksi ihmisen eloonjääminen hänen sitä itse halutessaan), mutta pikemminkin kuin nuoren ohjaamista johonkin tiettyyn suuntaan, on nuorisotiedo-tuksen tehtävä käsittääkseni antaa nuorelle eväitä oman inhimillisen hyvänsä saavuttamiseksi, mitä sen sisältö sitten onkaan.

Kysymys kuuluu siis, onko nuorisotiedotustyöntekijällä oikeus ja velvollisuus puuttua nuoren päätöksiin, vai tulisiko nuoren saada tehdä täysin omat valinnat, olipa lopputulos sitten mikä hyvänsä? Nuorisotiedotus ei ole täysin arvovapaata vaikka niin voisi sen luonteen huo-mioon ottaen ehkä aluksi ajatella. Nuorisotiedotuksen taustalla vaikuttavat yhteiskunnan arvot, sekä ilmeiset että piilotetutkin. Jo nuorisotiedotustyöntekijän välit-tämän tiedon sisältö osoittaa valintoja, jotka on tehty yhteiskunnan arvojen pohjalta. On vaikea kuvitella, että nuorisotiedotustyöntekijä esittäisi työtä etsivälle nuorel-le vaihtoehdoksi työttömäksi heittäytymistä. Hyvä elämä siis on tavallaan määritelty yhteiskunnan taholta. Erityi-sesti suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee niin sanottu protestanttinen työetiikka, joka tarkoittaa sitä, että työ

on yksi ihmisen elämän peruspilareista; ilman työtä ih-misen on vaikeaa olla täysivaltainen yhteiskunnan jäsen. Tämän ikään kuin kattona toimivan asenteen alla nuori voi sitten itse pohdiskella ja päättää, minkälaista työtä hän tulevaisuudessa haluaisi tehdä, mistä sitä etsiä, mil-lä tavalla kouluttautua jne. Perusarvona kaiken taustalla kuitenkin on se, että ihmisen kannattaa tavoitella työtä saavuttaakseen paikkansa yhteiskunnassa.

Kamppisen mukaan pahaa toisehtoisuutta on jo aiem-min mainittu indoktrinaatio eli piilovaikuttaminen, jolle Kamppisen mainitsemassa tarkoituksessa on olennais-ta käsitysten kiinnittyminen nuoreen irrationaalisten ajattelutapojen perusteella. (s. 62.) Kun puhutaan piilovaikuttamisesta Toukosen tarkoittamassa mielessä, osana ihmisten välistä jokapäiväistä kanssakäymistä, voi piilovaikuttamisella olla tehtävä. Yhteiskunnan arvojen välittämistä eteenpäin nuorille voidaan jossain tapa-uksessa myös piilovaikuttamiseksi eli indoktrinaatioksi kutsua.

Yksi oppilaanohjaukselle ja nuorisotiedotukselle yhteinen eettinen kysymys koskee nuorisotiedotustyöntekijän/oppilaanohjaajan vastuuta luotettavana tietolähteenä. Ohjaaja on vastuussa niistä uskomuksista, joita hän on asiantuntijan rooliaan hyödyntäen oppilaassa synnyt-tänyt. Molempiin ammatteihin pätevä monipuolisuuden periaate edellyttää, että nuoren on saatava mahdollisim-man monipuolista tietoa eri vaihtoehdoista, oppilaan-ohjauksen tapauksessa ehkä eniten eri ammatinkuvista. Tosin tämä ohje voi olla lähinnä ihanne, jota on vaikea toteuttaa käytännössä. (s. 64.) Niin oppilaanohjaus kuin nuorisotiedotuskin tähtäävät nuoren tulevaisuudessa tapahtuvassa ongelmanratkaisussa, uusien uskomusten ja halujen muodostamisessa sekä muussa toiminnassa tarvittavien hyvien ohjeiden tarjoamiseen (s. 65).


40

Näkökulm


Näkökulm


41

Tiedottajat – hyvän tavan mukaan

Uusintamis- ja tukemisammattien lisäksi nuori-sotiedotus on nimensä mukaisesti myös tiedotus-ta. Journalistin ohjeet on julkaistu toimittajien ohjenuoraksi tiedotusta ja toimittamista koskeviin eettisiin kysymyksiin. Journalistin ohjeet on hyväksytty silloisen Suomen Sanomalehtimiesten Liiton liittovaltuustossa vuonna 1992. Ensimmäi-sen kerran liitto laati jäsenilleen eettiset säännöt jo vuonna 1958.

Tiedottamisen eettisen perustan muodostaa hyvä journalistinen tapa, jonka mukaan kansalaisilla on oikeus saada oikeita ja olennaisia tietoja, ja joi-den avulla he voivat muodostaa totuudenmukaisen kuvan maailmasta ja yhteiskunnasta. Tämä toimii nuorisotiedotuksenkin etiikan peruslähtökohtana silloin, kun sitä lähestytään nimenomaan tiedotuk-sen näkökulmasta.

Nuorisotiedotuksen periaatteisiin lukeutuvan puolueettomuuden periaatteen mukaan nuoriso-tiedotuksen tulee olla puolueetonta ja hyötynä-kökohdista riippumatonta. Journalistin ohjeiden mukaan tiedottaja tai toimittaja on ensisijaisesti vastuussa toimittamastaan materiaalista lukijoille, kuuntelijoille ja katsojille. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtainen hyötymisen mahdollisuus. Journalisti ei myöskään saa käyttää omaa tai välineensä asemaa väärin eikä hyväksyä etuja, jotka voivat vaarantaa hänen riippumatto-muutensa tai mahdollisuutensa toimia ammatti-eettisten periaatteiden mukaan. Tämä ohje pätee sellaisenaan myös nuorisotiedotukseen.

Journalistin ohjeissa määritellään myös muualta hankitun tiedon hyvän tavan mukainen julkaise-minen. Vaikka kyse ei olisikaan tekijänoikeuden suojaamasta aineistosta, on hyvän tavan mukaista mainita lähde, kun käytetään pääasiassa toisen hankkimia tai julkaisemia tietoja. Tämä tapa toimii myös nuorisotiedotuksen eettisenä ohjenuorana.

Tietoa ei tulisi julkaista omana tietona silloin, kun se on saatu jostain muualta. Konkreettisena esimerkkinä lähteiden mainitse-misesta voidaan pitää vaikkapa nuorisotiedotuspisteiden in-ternetsivuilla toimivia ”kysy-vastaamme” -palstoja: Useissa tapauksissa tieto saadaan jol-takin ulkopuoliselta taholta, ja näissä tapauksissa lähde olisi aina asiallista ilmoittaa.

Niin tiedottamisen yleensä kuin nuorisotiedottamisenkin etiikan perimmäinen tarkoitus on huo-lehtia siitä, että tiedotettavat tiedot ovat paikkansapitäviä. Journalistin ohjeiden mu-kaan journalistin on työssään pyrittävä totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen. Monipuoli-suuden vaatimus palautuu myös nuorisotiedotuksen puolu-eettomuuden periaatteeseen. Mahdollisimman monipuoli-nen tiedotus antaa nuorelle parhaimmat mahdollisuudet päättää itse, millaisia valintoja hän tietojen pohjalta tekee.

Tiedotuksen etiikkaan kuuluu olennaisesti myös eri tiedotus-välineisiin liittyvät eettiset ky-symykset. Nuorisotiedotuksessa käytetään hyväksi erilaista teknologiaa. Neuvontaa ja tie-dotusta harjoitetaan kasvokkain tapahtuvan neuvonnan lisäksi erilaisten välineiden, lähinnä

puhelimen, sähköpostin ja inter-netin kautta. Tällaiseen neuvon-taan sisältyy erityisiä eettisiä kysymyksiä. Esimerkiksi interne-tissä ylläpidettävien neuvonta-palveluiden kohdalla työntekijän on vastausta laatiessaan tultava toimeen hyvin rajallisilla tiedoilla asiakkaasta ja hänen asiastaan, sillä äänensävyt, ilmeet ja eleet eli sanaton viestintä puuttuvat. Perinteinen fyysiseen läsnäoloon ja ihmiskontaktiin perustuva neuvonta voi olla netti- tai puhelinneuvontaa parempi keino pitkäjänteisempään nuoren autta-miseen. Omat eettiset haasteensa internetin välityksellä tapahtu-valle neuvonnalle esittävät myös tietoturva ja palvelun teknises-ti moitteeton toimivuus. Yksi internettiedottamisen, niin kuin kaiken muunkin tiedottamisen pääperiaate on, että palvelussa tulisi ilmetä selkeästi, kuka sivus-toa ylläpitää ja millä periaatteil-la. (Huopio&Lautaniemi 2002.) Tulevaisuus tuo nuorisotiedotuk-seen mitä luultavammin edel-leen uusia tiedotuksen kanavia, jotka taas tuovat mukanaan myös tarpeen eettisen tiedottamisen pohdinnalle.


42

Näkökulm


Näkökulm


43

Konkreettisia esimerkkejä eettisistä valintatilanteista nuorisotiedotustyössä

Millaisia eettisiä valintatilanteita nuorisotiedotustyöntekijä kohtaa jokapäiväisessä työssään? Seuraavien esimerkkien on tarkoitus valaista, mitä ammattietiikka tarkoittaa nuorisotiedotuksen arkipäivässä. Esimerk-kejä pohtimassa on ollut mukana Nuorisotiedotuskeskus Kompassin työryhmä.

1. Palvelujen ilmaisuudestaTulisiko kaikkien palvelujen olla ilmaisia ja jos ei, niin missä tilanteessa se olisi mahdollista?

Nuorisotiedotuskeskuksessa asiakkailta tulee usein toiveita maksullisesta kopio-, tulos-tus- ja puhelinpalvelusta. Pienen maksun ottaminen tähän asti noudatetun 3:n sivun periaatteen sijaan parantaisi nuorten mu-kaan palvelua. Mitä ongelmia tähän sisältyy? Maksuttomuuden periaatteen takana on ajatus, että kaikilla nuorilla tulisi varallisuudesta huolimatta olla mahdollisuus samoihin palve-luihin. Asettaako vähäinenkin maksu nuoret eriarvoiseen asemaan?

2. Itseohjautuvuudesta Voiko itseohjautuvuuteen kannustaminen kääntyä joskus välinpitämättömyydeksi? Nuoren kysyessä esimerkiksi ulkomaille lähdön mahdollisuuksia, kuinka pitkälle työntekijän olisi hyvä opastaa nuorta? Riittävätkö pelkät internetosoitteet, joista nuori voi itsenäisesti tietoa hakea, vai tarvitaanko myös muuta tu-kea ja apua, ja millä tavalla apua tulisi antaa? Mikä voidaan katsoa nuoren opastamiseksi tie-don lähteille ja mikä taas suoranaiseksi tiedon etsimiseksi nuoren puolesta?Missä taas kulkee raja toisessa päässä, milloin neuvontatilanteen voidaan katsoa paisuvan kohtuuttomaksi? Nuorisotiedotuksessa ei peri-aatteiden mukaan tarvita ajanvarausta ja näin

ollen neuvontatilanteita ei ole rajattu ajallisesti. Voiko tämä johtaa joskus siihen tilanteeseen, että nuoren asia jatkuu loputtomiin?

Miten varmistetaan, että kohtaaminen on ollut onnistunut, ja että nuori on saanut hyödyllistä ohjaus-ta asiassaan? Voiko työntekijä olla varma, että tieto on mennyt perille, kun nuori niin itse sanoo? Ja minkä-lainen varmistaminen koetaan häiritseväksi niskaan hengittämiseksi?

3. Työntekijöiden tehtävien vaikeutumisesta Missä tilanteessa jonkun yksittäisen nuorisotiedotus-keskuksen palvelun lopettaminen on oikeutettua sen nojalla, että se vie kohtuuttomasti työntekijöiden työaikaa tai hankaloittaa työtä, vaikka nuoret ovat kiinnostuneita kyseenomaisesta palvelusta? Tekeekö esimerkiksi puhelimen käytön valvominen neuvontati-lanteessa palvelusta niin vaikean työntekijän kannalta katsottuna, että se voidaan oikeutetusti lopettaa? Mis-sä menee raja, mikä voidaan katsoa liian hankalaksi?

Pitäisikö samoja sääntöjä puhelimen käytössä noudat-taa kaikkien nuorten kohdalla, jos työntekijät tietävät, että muutama nuori käyttää palvelua väärin? Onko palvelun lopettaminen muutaman nuoren vuoksi tasa-puolista kaikkia nuoria kohtaan?

Onko oikeutettua rajoittaa jotakin yksittäistä palve-lua sen nojalla, etteivät työntekijöiden resurssit riitä tarjoamaan riittävästi kriteerit täyttävää tietoa?


42

Näkökulm


Näkökulm


43

Ellei työyhteisö itse pysty esimerkiksi Inter-netin välityksellä tapahtuvassa neuvonnassa opastamaan nuorta tarkoituksenmukaisesti, tulisiko tiedon päivittämisen apuun etsiä yhteistyökumppania palvelun lopettamisen si-jaan? Tässä palaamme taas kysymykseen siitä, mikä on nuorisotiedotuskeskuksen tehtävä, tulisiko nuoren saada kaikki mahdollinen tieto nuorisotiedotuskeskuksesta vai onko jossain tilanteessa oikeutettua kehottaa häntä kään-tymään muiden tahojen puoleen?

4. Palvelun tasapuolisuudesta Saavatko kaikki nuoret osakseen samanlaista neuvontaa? Riippuuko palvelun laatu siitä, mi-ten nuori osaa asiansa esittää? Tai siitä, kuka neuvontatilanteessa toimii työntekijänä? Onko edes mahdollista, että palvelu voisi olla täysin riippumatonta näistä seikoista?

Voiko tietoa tyrkyttää joskus liikaa, niin että loppujen lopuksi nuorelle ei jää mieleen oikeastaan mitään? Nuorilla on erilainen kyky ottaa tietoa vastaan ja käyttää sitä hyväk-seen. Tulisiko työntekijän ottaa vastuu siitä, että hän huomioi nuoren kyvyt tiedon vas-taanottajana?

Toisin sanoen, tulisiko nuoren tiedon tarpeen huomioonottamisen mennä joissain tilanteissa tasapuolisuuden vaatimuksen edelle ?

5. Keskustelua laadusta ja määrästä Esimerkiksi vapaaehtoistyöhön hakeutuminen voi kestää useita kuukausia ja silti tuloksena voi olla, ettei nuori lähdekään mihinkään. Syökö useita kuukausia kestävä hakuprosessi

kohtuuttomasti palveluaikaa, joka on muilta nuorilta pois? Onko prosessi silti ollut nuorelle tarpeellinen ja sen nojalla oikeutettu?

Tässä törmäämme ongelmaan laadusta ja määrästä. Kumpi merkitsee enemmän, kumpaa tavoitellaan? Mahdollisimman monien nuorten pikaista palvelemista vai yhden nuoren tukemi-seen syvällisempää syventymistä?

6. Työntekijän vastuusta ja roolista asiantuntijana

Nuoret uskovat nuorisotiedotustyöntekijän antaman tiedon olevan paikkansapitävää. Mitä jos työntekijä ei itsekään ole tiedosta varma? Tulisiko tiedot aina varmistaa, esimerkiksi asuntoneuvonnan kohdalla asuntotoimiston asuntotilanne ennen nuoren sinne lähettämistä? Missä kulkee raja, voiko tiedon tarkistaa kaikissa tapauksissa sataprosenttisesti? Onko epävarman tiedon jakaminen oikeutettua ja jos on, niin missä tilanteissa?

Nuorisotiedotuksen periaatteisiin kuuluu puolu-eettomuus eli kaikkien mahdollisten vaihtoeh-tojen esitteleminen mitään niistä suosimatta. Onko tämä käytännössä mahdollista? Miten työntekijä voi olla varma, ettei esimerkiksi tietyn alan opiskelumahdollisuuksia löydy vielä muitakin kuin työntekijän jo tiedossa olevat?

7. Palvelun laadusta Onko nuorisotiedotuspisteiden harjoittama yleisneuvonta tarkoituksenmukaista? Parantaisi-ko palvelun laatu ainoastaan johonkin tiettyyn asiaan keskittyminen? Sotisiko tämä nuorisotie-dotuksen periaatteita vastaan?


44

Näkökulm


Näkökulm


45

LopuksiNuorisotiedotustyöntekijä ei tee työtään yksin, ympä-röivästä maailmasta riippumatta. Vaikka olenkin tässä artikkelissa pohdiskellut nuorisotiedotustyöntekijän eettisiä periaatteita ja valintatilanteita lähinnä yksi-lön eli työntekijän kannalta, työyhteisö ja työpaikan ilmapiiri vaikuttavat väistämättä myös nuorisotiedotus-työhön. Jokainen nuorisotiedotuspiste toimii hieman eri tavalla riippuen siitä, minkälainen työilmapiiri yhtei-sössä vallitsee, millaiset ovat työyhteisön käytännöt toimia jne. Voidaankin pohtia, kuinka paljon vaikutusta näillä seikoilla on työhön ja kuinka paljon niiden tulisi antaa siihen vaikuttaa. Joka tapauksessa kaikkia nuori-sotiedotuspisteitä yhdistävä tekijä on nuorisotiedotus ja -neuvonta, joihin tässä artikkelissa olen pääasiassa keskittynyt.

Vielä on mainittava yksi asia, jonka syvällisempään tarkasteluun yhden artikkelin puitteissa on mahdotonta paneutua. Oman erittäin tärkeän ja hälyttävänkin lisänsä eettiseen keskusteluun nuorisotiedotuksen kohdalla tuo kaikkia ammatteja, mutta erityisesti auttamis- ja tuke-misammatteja, kohtaava kasvava tuloksellisuuden vaa-timus. Yksi nykyajan suurimmista huolenaiheista on se, että taloudellisten käytäntöjen arvomaailma tunkeutuu muihinkin arvomaailmoihin ja moniarvoisuus on kuihtu-massa. Toiminnan taloudellinen tuottavuus uhkaa nousta korkeimmaksi arvoksi (Pursiainen 2002, 39). Arvopää-määrät ja ihanteet, kuten nuoren kasvaminen itsenäiseen elämään siintävät kirkkaina esimerkiksi kaupunkien ja virastojen arvoissa ja tavoitteissa, mutta koventuvassa taloudellisessa kilpailussa määrärahojen leikkautuminen entisestään asettaa arvopäämäärille haasteita. Vaarana kaiken kääntämisessä tuottavuuden kielelle piilee, että myös nuoret aletaan käsittämään lukuina, esineinä inhi-millisen todellisuuden osasten sijasta (Airaksinen 1991, 47).

Seuraavista internet-osoitteista löytyy lisää tietoa ammattien eettisistä koodistoista:

Nuorisotiedotuksen eurooppalaiset periaatteethttp://www.eryica.org/Periaatteet suomeksi Allianssin Internetsivuiltahttp://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/ntsuositus.html

Sairaanhoitajan eettiset ohjeethttp://www.sairaanhoitajaliitto.fi/

Journalistin ohjeethttp://www.jsn.fi/jourohje.html

Opettajan työn eettiset periaatteethttp://www.oaj.fi/

Opinto-ohjaajan toiminnan perusteet löytyvät sekä peruskoulun opetussuunnitelman perusteista että lukion opetussuunnitelman perusteista.

Helsingin kaupungin viralliset arvot ovat: asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus, taloudellisuus, turvallisuus ja yrittäjämielisyys.

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkes-kuksen viralliset arvot ovat: toisista välittäminen, tavoitetietoisuus, osaami-nen ja tarkoituksenmukaisuus.


Milla Härmä opiskelee Helsingin yliopistossa käytännöllistä filosofiaa ja toimii osa-aikaisena työntekijänä Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa

44

Näkökulm


Näkökulm


45

Lähteet:

Airaksinen, Timo (2002): ”Ammattien etiikan filosofiset perusteet”. Teoksessa Airaksinen Timo (toim.) (2002): Ammattien ja ansaitsemisen etiikka. Yliopistopaino 2002, Helsinki, 19–60.

Airaksinen, Timo (1993): ”Arvokeskustelu: Välineet, sisältö ja retoriikka”. Teoksessa Airaksinen Timo & Elo, Pekka & Helkama, Klaus & Wahlström, Bertel (toim.) (1993): Hyvän opetus. Painatuskeskus Oy, Helsinki, 9–31.

Faché, Willi (1991): « Uusia lähestymistapoja nuorisotie-dotukseen ja -neuvontaan ». Teoksessa Nuorisotiedotus, Kansalaiskasvatuksen Keskuksen vuosikirja 1991. Hakapai-no Oy, Helsinki, 75–81.

Häyry, Heta & Häyry, Matti (1991): ”Oikeuksien ja velvol-lisuuksien rajapintoja lääkintä- ja hoitotyössä”. Teoksessa Airaksinen Timo (toim.) (2002): Ammattien ja ansaitse-misen etiikka. Yliopistopaino 2002, Helsinki, 130–172.

Häyry, Matti (1987): « Mitä on soveltava etiikka? ». Ajatus 44

Kamppinen, Matti (1988): ”Eettisiä ongelmia oppilaan-ohjauksessa”. Suomen kasvatustieteellinen aikakausikirja Kasvatus 19 (1), 60-65.

Lairio, Marjatta & Varis, Eija (2000): ”Opinto-ohjaajan uu-distuva toimenkuva muuttuvassa yhteiskunnassa”. Suomen kasvatustieteellinen aikakausikirja Kasvatus 31 (1), 5–18.

Lindqvist, Martti (2002): ”Etiikka ja pahan kohtaaminen kouluyhteisössä”. Teoksessa (2002). Etiikka koulun arjes-sa. Otava, Keuruu, 75–90.

Nurmi, Kari E. (1993): Johdatus kasvatuksen filosofisiin ja historiallisiin perusteisiin. Yliopistopaino, Helsinki.

Pursiainen, Terho (2002): ”Ammattien etiikka”. Teoksessa (2002). Etiikka koulun arjessa. Otava, Keuruu, 35–53.

Storlund, Greta (1991): « Nuorisotiedotus – suomalainen ilmiö? ». Teoksessa Nuorisotiedotus, Kansalaiskasvatuk-sen Keskuksen vuosikirja 1991. Hakapaino Oy, Helsinki, 75–81.

Tirri, Kirsi (2002): ”Opetustyön keskeiset eettiset on-gelmakohdat”. Teoksessa (2002). Etiikka koulun arjessa. Otava, Keuruu, 23–32.

Toukonen, Marja Leena (2002): ”Koulu ja sen kieli: näkö-kulmia opettajan työn etiikkaan”. Teoksessa Airaksinen Ti-mo (toim.) (2002): Ammattien ja ansaitsemisen etiikka. Yliopistopaino 2002, Helsinki, 105–128.

Uusikylä, Kari (2002): ”Rohkeus ja välittäminen – opet-tajan moraalin peruspilarit”. Teoksessa (2002). Etiikka koulun arjessa. Otava, Keuruu, 9–21.

Venkula, Jaana & Rautevaara, Ahti (1992): Arvot ja nuor-ten arvopohdinta. Yliopistopaino, Helsinki.


Näkökulm


46

Näkökulm


47

Näkökulm


46


Näkökulm


46

Näkökulm


47

Yhteiskunnan arvot(ilmeiset ja piilotetut)

Kaupungin arvotNuorisoasiainkeskuksenarvot

Nuorisotiedotuksenkansainväliset periaatteetYleinen ammattietiikka

Nuorisotiedotus

Nuorisotiedotuksen sisäinen etiikka, koostuu useista aloista ja omista erityispiirteistä

Tiedottamisen eettiset kysymykset

Työntekijän vas-tuu asemastaan asiantuntijana

Nuoren ja työntekijän kohtaaminen

Kasvattajat- opettaja- oppilaan ohjaaja Tukijat

- hoitotyöläiset- sosiaalityöntekijä

Informaatikot- toimittaja- tiedottaja- kirjastotyöntekijä

Näkökulm


47


Kaavio: Milla Härmä, 2003

Näkökulm


48

Näkökulm


49

Näkökulm


48

Näkökulm


49

”Ammattitaito on kykyä tehdä eetti-siä arvopäätöksiä ja tietosisältövalintoja neuvontatilanteessa nuoren kanssa”

Päivi Timonen-Verma

Näkökulm


49

Näkökulm


50

Näkökulm


51

Nuorisotiedotus- ja neuvontatyöllä on nuorisotyön menetelmänä pitkät perinteet Keski- ja Etelä-Euroopassa, kuten myös meillä Suomessa. Vanhim-mat nuorisotiedotustyöhön eriytyneet nuorisotyön palvelut ovat toimineet Suomessa jo 20-vuotta.

Eurooppalaiset nuorisotiedotustyön periaat-teet (ERYICA 19931) ovat yli kymmenen vuotta olleet nuorisotiedotustyön eettisenä perustana ja arvopohjana. Nuorisotyössä ja erityisesti nuorisotiedotustyössä on eettinen pohdinta tärkeää. Neuvoja joutuu tilanteisiin, joissa hän omalla arvomaailmallaan saattaisi voimakkaasti vaikuttaa nuorten valintoihin ja siksi työn peri-aatteissa korostetaan tiedon puolueettomuutta, uskonnollista ja poliittista sitoutumattomuutta ja monipuolista eri tiedonlähteiden käyttämistä. Työssä korostetaan myös sitä, että nuori päät-tää itse vuorovaikutustilanteessa minkä tiedon hän haluaa vastaanottaa ja kenen kanssa olla vuorovaikutuksessa. Nuorisotiedotustyössä on asiallista ilmaista nuorelle saatavien palvelujen ammatillisesta taustasta. Nuorisotiedotuskes-kus Kompassi esimerkiksi kertoo esitteissä ja internet-sivuillaan, että nuori voi saada tietoa ja neuvoja sekä keskustella nuoriso-ohjaajan kanssa – ei esimerkiksi psykologin kanssa.

”Ammattitaito on kykyä tehdä eettisiä arvopäätöksiä ja tietosisältövalintoja neuvontatilanteessa nuoren kanssa”

Näkökulm


50

Näkökulm


51

Nuorisotiedotustyöntekijän ammattitaito

Nuorisotiedotuksen toimintaympäristöksi on Suomessa muotoutunut kunnallinen nuorisotyö. Kunnalla on velvollisuus tiedottaa, ja osassa kunnista nuorisotoimi on kantanut tiedottamis-vastuutaan ylläpitämällä nuorisotiedotuspalve-luita. Nuorisotiedotustyöntekijän ammattitaito koostuu monista osaamisen alueista. Tietosi-sältöjen lisäksi tarvitaan vuorovaikutustaitoja, neuvontataitoja, atk-osaamista jne. Nuoriso-tiedotuskeskus Nappi on määritellyt nuoriso-tiedotustyötekijältä edellytettävää osaamista seuraavasti2:

”Ammatillisesti pätevä nuorisotiedotustyönte-kijä tarvitsee laajan osaamisalueen, jotta pal-veluille voidaan taata mahdollisimman korkea laatu. Tärkeimpiä, jokapäiväisiä taitoja ovat erinomainen asiakaspalvelutaito, ihmissuhde-taidot, empatiakyky, projektien hallintataidot, tiedon hallinta ja luokittelutaidot, tiimityös-kentelytaidot, vieraiden kielten hallintataito, tietoteknisiä taitoja palveluiden tuottamiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen (eri ohjelmistojen ja laitteiden hyvä hallintakyky, erinomaiset internetin käyttötaidot), esimiestaidot, stres-sin hallintataito, neuvontataitoja, kouluttajan taitoja, tiedottamiseen ja markkinointiin liittyvät taidot, kirjallisia taitoja tiedon sisällön tuottamiseen, nopea reagointikyky muuttuvaan tiedolliseen ympäristöön, periaat-teiden ymmärtäminen, taloudenhallintaitoja, esiintymistaitoja, selvitysten ja tutkimusten tekemisen taitoja”.

Nuorisotiedotustyöntekijä siis tietää ja taitaa vähän joka alalta: jotain ammatinvalinnan-ohjauksesta, työnhausta, opinto-ohjauksesta, sosiaalitoimesta, nuorten oikeuksista ja velvol-

lisuuksista. Voidaan sanoa, että arvot ja ammattietiik-ka nuorisotiedotustyölle tulevat eri taustatahoilta ja nuorisotiedotus- ja neuvontatyöntekijän ammattietiikka koostuu monen eri työalueen ammattietiikoista. Suomes-sa keskeisenä on tietysti nuorisotoimen arvomaailma. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen määrittele-mät arvot3 ovat myös nuorisotiedotuskeskus Kompassin arvoja. Ammattieettisesti nuorisotiedotus- ja neuvonta-työhön vaikuttavat myös muiden tiedotustyötä tekevien arvot, neuvontatyön ammattilaisten arvot ja ammatti-etiikka, kuten myös ylläpitäjätahon, tässä tapauksessa Helsingin kaupungin arvot4.

Timo Airaksinen tuo esille Ammattien ja ansaitsemisen etiikka teoksessa5 varsinaisten ammattien oikeutuksen, joita arvot johtavat (esim. lääkärit) ja ammattien puoli-professiot (insinöörit, informaatikot), joiden työtä eivät erityiset arvot johda, ja jotka tunnustavat yleiset etiikan periaatteet omaksuvat työnantajan päämäärät työssään.

Nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön säännökset tulevat yleisistä demokratian edistämisen periaatteista ja ihmis-oikeuksien kunnioittamisesta. Perimmäisenä käsityksenä on eurooppalaisen yhteiskuntamme lait ja asetukset, säädökset sekä yhteiskunnassa vallitsevat uskonnon määrittelemät säännöt, joita nuorisotiedotustyönteki-jän ”pitäisi” tietoa välittäessään ja neuvoa antaessaan huomioida. ”Pitäisi” siksi, että tässä kohtaamme selkeän eettisen tilanteen: nuorisotiedotustyöntekijän omat hen-kilökohtaiset arvot ja asenteet voivat olla ristiriidassa yleisten yhteiskunnallisten sääntöjen kanssa, ja jos näin on, niin mitä tietoa ja miten nuorelle tuolloin annetaan. Nuorisotiedotustyön ammattietiikan mukaan työntekijän omat henkilökohtaiset arvot ja asenteet eivät saa vaikut-taa siihen mitä ja miten hän nuorta neuvoo. Työyhteisön sopimat työkäytännöt eurooppalaiseen nuorisotiedotus-työn periaatteisiin peilaten toimivat nuorelle palvelun laadun takuuna.


Näkökulm


52

Näkökulm


53

Yhteiskunnan lait, säädökset

Demokratia, ihmisoikeudet, lasten oikeudet jne.

Nuori päättää mitä tietoa haluaa, mitä palveluita tarvitsee, missä

palveluyksikössä viihtyy

Informaatikontyön arvot

Neuvontatyön arvot ja etiikka: sosiaalityönteki-jän, ammatinva-linnanohjaajan

Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön eurooppalainen suositus ja peri-aatteet (ERYICA)

Tiedotustyöntekijänetiikka ja arvot

Mahdollisesti eri ammattikuntien arvot ja etiikka: juristi, psykologi, terapeutit, sairaanhoitajaNuorisotyön arvot

Omistajatahon arvot

Työyhteisön luomat yhteiset ja työntekijän omat arvot ja

työetiikka

Suo

mi,

muu

Eur

oopp

a,

muu

maa

ilm

a

Uskonnolliset norm

it

Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön arvoja ammattietiikkaympä-ristö

Nuorisotiedotustyöntekijä tekee päivittäin eettisiä arvovalintoja, joita on yhdessä oman työyhtei-sön kanssa pyritty ohjeistamaan ja tukemaan. Tilanteet ovat usein arkisia. Nuorisotiedotustyön-tekijän ammattitaidon voidaan sanoa olevan kykyä tehdä eettisiä arvopäätöksiä ja tietosisältövalin-toja neuvontatilanteessa nuoren kanssa. Työntekijän ammattitaito, työkokemus ja työmotivaatio ovat keskeisiä onnistuneessa neuvonta-tilanteessa. Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön eurooppalaisten periaatteiden tavoitteena on taata palvelun tasapuolisuus. Nuoren asiakkaan näkökulmasta palvelun laadussa ei saisi olla eroa, kuka tahansa nuorisotiedotustyöntekijä häntä nuorisotiedotuskeskukses-sa palveleekin. Ihanteellisessa neuvontatilanteessa nuorelle kerrotaan myönteiset ja kielteiset aiheeseen liittyvät asiat, kes-kustellen avataan tilannetta ja luodaan yhdessä nuoren kanssa eri vaihtoehtoja, jotta hän voi itse tehdä tiedostetusti omat valintan-sa. Eurooppalaisissa nuorisotie-dotuksen periaatteissa6 sanotaan, että nuorille tarjottavan tiedon on oltava puolueetonta, luotettavaa, kattavaa, tuoretta ja helposti so-vellettavaa. Eri maiden kulttuuri- ja uskonnollinen ympäristö ja lait rajaavat jossain maissa nuorille kerrottavan tiedon sisältöjä.

Näkökulm


52


Kaavio: Päivi Timonen-Verma, 2003

Näkökulm


52

Näkökulm


53

Eettiset kysymykset nuorisotiedotustyöntekijän näkökulmasta

Mielestäni, on olemassa arvolataukseltaan myönteisiä ja kielteisiä eettisiä valintatilanteita siitä mitä tietoa nuorelle annetaan. Nuorisotie-dotustyöntekijällä itsellään on mahdollisesti joko myönteinen ja kielteinen arvolataus nuoren kysymään aiheeseen, vaikka työssä pyritään mahdollisimman neutraaliin asenteeseen. Yhteiskunnan normit ja lait tuovat myönteisen tai kielteisen arvolatauksen aiheeseen, riippuen yhteiskunnan senhetkisistä piiloarvoista.

Käytännön esimerkki:Myönteisesti arvolatautunut neuvontatilanne muodostuu silloin kun nuori kysyy tietoa ja vinkkejä esimerkiksi asunnonvaltausaihees-ta. Virallisesti suomalaisen yhteiskunnan arvoissa talonvaltaus on laissa kielletty, kun taas nuorisotoimen keskeisenä tehtävänä on nuorten osallistumismahdollisuuksien edistä-minen. Toisaalta myös yhteiskunnan piiloarvot tukevat ja sallivat asunnonvaltauksen tapaisen toimintamallin. Nuorisotiedotustyöntekijän omat arvot ovat mahdollisesti joko myönteisiä tai kielteisiä talonvaltausta kohtaan. Työyh-teisö on keskustellen asettanut omat rajansa toimia. Tässä tapauksessa tilannetta kutsutaan myönteisesti arvolatuneeksi koska yhteis-kunnan piiloarvot sallivat talonvaltauksen ja työntekijän omat arvot ovat talonvaltaukselle myönteisiä.

Kielteinen arvolatautunut eettinen valintatilan-ne työntekijällä on silloin kun nuoren esittämä kysymys koskee esimerkiksi aihetta, mikä on laissa kielletty ja mitä yhteiskunnallisesti myös paheksutaan. Tällainen tilanne tulee nuoren ky-syessä tietoa esimerkiksi uusfasistisesta toimin-nasta. Miten työntekijän omat arvot vaikuttavat vastaukseen neuvontatilanteessa, kun uusfasis-tinen toiminta on laissa kiellettyä? Kuitenkin nuoren päämäärä tukee nuorisotoimen tehtävää eli osallistumismahdollisuuksien tukemista: Nuori kokee tärkeäksi yhteiskunnallisen osallis-tumisen, itse tekemisen, ja jossain mukanaolon eli yhteisöllisyyden. Helpottaako nuorisotie-dotustyöntekijän eettistä valintatilannetta se, että nuori kertoo tekevänsä opintojaan varten tutkielmaa uusfasistisesta toiminnasta tai asun-nonvaltauksesta Suomessa? Kuinka työntekijä tai työyhteisö voi olla varma, mihin nuori tietoa todellisuudessa käyttää tai miten hyödyntää? Tämäntyyppisen tilanteen olen nimennyt kieltei-seksi arvolatautuneeksi siksi, että yhteiskunan vallitsevat arvot ja piiloarvot tukevat toisiaan samansuuntaisesti, ja nuoren asettama kysymys koskettaa näiden arvojen vastaista tietoa. Muita vastaavia arvovalintatilanteita nuoriso-tiedotus- ja neuvontatyössä ovat esimerkiksi huumeisiin, raskauden keskeytykseen, pedofili-aan tai eläintensuojeluun liittyvät kysymykset, kuten myös monikulttuurisuuden mukanaan tuomat kysymykset, jossa Suomen arvomaailma on ristiriidassa synnyinmaan ja eri kulttuurissa kasvaneen nuoren oman kasvatuksen arvoihin.

53


Näkökulm


54

Näkökulm


55

Nuorisotiedotus mahdollistaa eri tahojen tiedottamisen nuorille

Osasyynä ja esteenä siihen, ettei nuo-risotiedotus työmuotona ole levinnyt laajalti nuorisotyön menetelmänä Suomessa, on luultavasti se, että poh-joismainen hyvinvointiyhteiskunta takaa automaattisesti tietyt palvelut. Nuori voi kotikunnassaan kohdata eri alojen ammattilaisia kuten koulujen opinto-ohjaajia, koulupsykologeja, työvoima-toimiston ammatinvalinnanohjaajia ja perheneuvolan työntekijöitä. Nuori saa tarvittaessa tukea ja neuvoa, ja tietoa voi hakea myös internetistä. Syy voi olla myös se, että nuorisotiedotus- ja neuvontatyön perimmäistä sisältöä ja tavoitteita on ollut ehkä vaikea hahmottaa. Nuorisotiedotuskeskuksen ja toimintaa hallinnoivan viraston tai jär-jestön omaa ulkoisen ja sisäisen tiedot-tamisen välistä eroa ei ole hahmotettu. Monesti ajatellaan, että ulkoisen tie-dottamisen PR- ja markkinointituotteet, toiminnot tai oman toiminnan esittely Internet-sivuilla olisivat nuorisotie-dotusta. Kuitenkin tässä tapauksessa on kysymyksessä oman työn ulkoinen tiedotus, kohderyhmänä nuoret.

Uudenlaiset nuorisotyön menetel-mät nähdään mahdollisesti myös uhkana perinteiselle kunnalliselle nuorisotoiminnalle. Menetelmänä nuorisotiedotustyö on hyvä pal-velu täydentämään kunnan muita nuorille suunnattuja palveluita. Perusideana tiedon välittämisen ja neuvonnan antamisen avulla on parantaa yksittäisen nuoren omaa mahdollisuutta hallita elä-määnsä (ks. nuorisotiedotustyön periaatteet eurooppalaisen nuori-sotiedotustyön suosituksesta7).


Näkökulm


54

Näkökulm


55

Nuorisotiedotusta läpäisyperiaatteella – ajatuksessa on omat riskinsä

Nuorisotiedotuksen sanotaan yleisesti kuuluvan kaikille nuorisotyön toimijoille. Nuoren tiedon-tarpeen tyydyttäminen ajatellaan täytetyn kun todetaan, että nuorisotiedotus on organisaatios-sa kaikkien vastuulla eli toteutetaan organisaa-tiossa läpäisyperiaatteella. Valitettavan usein tämä tarkoittaa samaa kuin unohtakaa nuoriso-tiedotustyömuoto. Nuorisotiedotus- ja neuvon-tatyö vaatii vahvaa ammatillista perehtymistä, työntekijöiden sitoutumista asiaan, ammattitai-toa ja tiedon etsimisen sitkeyttä. Nuori ei voi olla tilanteessa, että häntä pyydetään odotta-maan kunnes muut nuorisotyöhön liittyvät työt on tehty. Tiedotustilanne vaatii aikaa, työnte-kijän ammattitaitoa ja taitoa löytää ja jäsentää tietoa nuorelle ja yhdessä nuoren kanssa. Ellei vastuuta ole määritelty, on nuoren esittämä hankala kysymys läpäisyperiaatetta noudatet-taessa helpompi unohtaa. Kysymykseenhän voi vastata joku toinen organisaatiosta. Usein taho voi myös katsoa, ettei kysymys kuulu heidän tuottamiensa palvelujen piiriin eikä tällöin vel-voita vastaamaan. Nuorisotiedotustyön ideana on olla mahdollisimman monen tahon ulkoisen tiedotuksen päätepysäkki nuoreen nähden.

Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön eet-tiset valintatilanteet ovat työntekijöille usein vaikeita. Helpointa olisi tiedonan-tajana tarkistaa, katsoa normatiivisesti määritellyistä jonkun toisen tekemistä toimintaohjeista kuinka menetellä eri tilanteissa. Tällaisen yksiselitteisten normatiivisten periaatteiden ohjeiden tekeminen on mahdotonta. Sen vuoksi on tärkeätä, että työyhteisöissä keskus-tellaan eettisistä tilanteista ja yhdessä sopien tehdään käyttäytymisohjeita. Nuorisotiedotustyöntekijällä täytyy olla kykyä pohtia työn sisältöä ja analy-soida miksi hän käyttäytyi neuvonta-tilanteessa tietyllä tavalla. Mitkä ovat työntekijän omat arvot ja vaikuttavatko ne työhön. Saako hän riittävästi tukea työyhteisön luomista menettelytavois-ta työlleen, onko hän motivoitunut työstään ja jaksaako uusiutuen kertoa samaa asiaa uudelle nuorelle aina uu-destaan ja uudestaan.

Tieto on valtaa, ja se on tarkoitettu jaettavaksi


Päivi Timonen-VermaNuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminnan-johtaja vuoden 1997 syksystä lähtien

Näkökulm


56

Näkökulm


57

Myönteisten ja kielteisten arvojen vaikutus neuvontatilanteessa

Yhteiskunnan viralliset lait, säädökset, arvot, uskonnolliset normit - :+

+ kielletty on kiellettyä

Yhteiskunnan piiloarvot:

– kielletty on sallittua,

Työyhteisön sopimat ja hyväksymät eettiset säännöt

Työntekijän ammattitaitoon liittyvät arvot: sisältöosaaminen, tiedonetsin-tätaidot, kuuntelemisen taidot, vuorovaikutustaidot, sitoutumi-nen, atk-taidot jne. + -Työntekijän arvomaailma:

+ työntekijä suhtautuu myön-teisesti nuoren kysymään asiaan, - työntekijä suhtautuu kieltei-sesti nuoren kysymään asiaan

Onnistunut neuvontatilanneNuorten tiedon tarve + - Nuorten tiedon tarve + -

Kaavio: Päivi Timonen-Verma, 2003

Näkökulm


56


Näkökulm


56

Näkökulm


57

Lähdeviitteet:1 ERYICA, http://www.eryica.org2 Nuorisotiedotus- ja neuvontatyö Oulussa, Tehtävän-kuvaus, 3 s. Dokumentti, 20033 Helsingin kaupungin nuorisotoimen arvot ovat: toisesta välittäminen, osaaminen, tavoitetietoisuus ja tarkoituksenmukaisuus4 Helsingin kaupungin arvot ovat: asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus, taloudellisuus, turvallisuus ja yrittäjämielisyys5 Toim. Airaksinen, Timo, Ammattien ja ansaitsemi-sen etiikka, Helsinki 2002, s. 276 Euroopan nuorisotiedotussuositus, ERYICA, Slovakia 1993, http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/ntsuositus.html7 ERYICA, Euroopan nuorisotiedotussuositus, Slovakia 1993, http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/ntsuositus.html

Näkökulm


57


Näkökulm


58

Näkökulm


59

Näkökulm


58

Näkökulm


59

Nuorisotiedotus - monipuolinen ja haastava työmuoto

Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi

59

Näkökulm


60

Näkökulm


61

Elämme tietoyhteiskunnassa, jossa tiedon nopea omak-suminen ja hallinta ovat menestyksen avaimia. Nämä taidot ovat erityisen tärkeitä nuorisotiedotustyönteki-jöille, jotka auttavat nuoria löytämään heille tarpeellisia tietoja ja asioita joka puolel-ta hyökyvästä tiedontulvasta. Nuorisotiedotustyön perus-lähtökohtana ovat nuorten tiedontarpeet, jotka ovat aina sidoksissa paitsi nuor-ten omiin elämäntilanteisiin myös yhteiskuntaan. Nuori-sotiedotustyö on muuttuvaa ja haastavaa työtä, joka vaatii tekijältään monenlai-sia valmiuksia.

Lähtökohtana nuori itse

Nuorisotiedotustyö keskittyy välittämään tietoa. Nuori päättää itse, haluaako hän ottaa vastaan sitä tietoa, mitä nuorisotiedotus tar-joaa. Nuorisotiedotustyöntekijän tehtävänä on suhtautua asiakkaiden kysymyksiin neutraalisti ja objektiivisesti, kertoen nuorille tarjolla olevista vaihtoehdoista ja tekemättä päätöksiä nuoren puolesta. Nuorisotiedotustyössä on tärkeää, että nuorta kannustetaan itse toimi-maan aktiivisesti.

Nuorisotiedotustyötä ohjaavat Suomessa eurooppalaiset nuorisotiedotustyön periaat-teet, ja niihin kuuluu oleellisena osana muun muassa asiakkaiden mahdollisuus asioida nimettömänä. Nuorisotiedotustyöntekijän ei tule pyrkiä muuttamaan nuoren elämää, eikä tuoda esille omia mielipiteitään. Nuorisotiedo-tustyötä tekevillä on takanaan vahva alueel-linen, kansallinen ja kansainvälinen verkosto, joka tukee nuorisotiedotustyöntekijöitä sekä heidän varsinaisessa työssään että ammatti-identiteetin vahvistamisessaan.

Nuorisotiedotustyötä tekevillä erilaisia koulutustaustoja

Nuoren maailman ymmärtämi-seen auttaa aiempi työkoke-mus nuorten parissa - vahvaa nuorisotiedotustyön ammat-titaitoa ei löydä koulun pen-kiltä. Kenties koulututustakin tärkeämpää on, että nuori-sotiedotustyötä tekevällä on hyvät vuorovaikutustaidot, ja että hän tuntee aitoa kiin-nostusta nuoria ja nuorisotie-dotustyömuotoa kohtaan.

Näiden syiden vuoksi nuo-risotiedotustyötä Suomessa tekevien koulutustaustat poikkeavat paljon toisistaan. Informaatikoksi kouluttau-tunut voi tehdä nuoriso-tiedotustyötä siinä missä nuoriso- tai sosiaalityönteki-jäkin. Nuorisotiedotustyötä tekevien koulutustaustoihin lukeutuvat myös monet muut ammatit, sillä varsinaista nuorisotiedotustyön am-mattitutkintoa ei Suomessa voi suorittaa. Koulutuksen kehittäminen on haaste myös eurooppalaisella ja kansalli-sella tasolla.


Näkökulm


60

Näkökulm


60

Näkökulm


61

Viestinnälliset taidot ja tietotekniset kyvyt korostuvat

Nuorisotiedotus vaatii työmuotona työn-tekijöiltä monipuolisten viestintätaitojen hallintaa. Kielellisten kykyjen lisäksi nuori-sotiedotustyössä painottuvat työntekijöiden tietotekniset taidot. Kaikkien nuorisotiedo-tustyöntekijöiden osaamisen alueisiin kuuluu vankka asiakaspalvelutaito, ja heidän erilaiset erityisosaamisalueensa täydentävät toisiaan. Eritystaitoihin kuuluvat tietoteknisten kykyjen lisäksi muun muassa markkinointihenkisyys sekä kyky pitää yllä hyviä mediasuhteita.

Nuorisotiedotustyöntekijöiden sujuva suul-linen ja kirjallinen ilmaisutaito painottuvat työssä erityisen vahvasti. Työntekijöiden haasteena on kohdata nuoret asiakkaat siten, että nuoret pystyvät vaivatta ymmärtämään heille annettuja tietoja. Vahvaa ilmaisutaitoa tarvitaan myös nuorten elämää koskettavien asioiden tiedottamisessa muun muassa säh-köisen verkon, infokansioiden ja tiedotteiden välityksellä.

Yhä lisääntyvä kansainvälistyminen näkyy nuorisotiedotustyössä, sillä juuri nuoret ovat innokkaita tutustumaan uusiin kulttuureihin esimerkiksi hyödyntämällä EU:n nuoriso- ja koulutusohjelmia. Kansainvälistymisen vuoksi nuorisotiedotustyöntekijän odotetaan usein puhuvan englannin lisäksi mahdollisesti muitakin kieliä. Nuorisotiedotustyötä tekevä saa käyttää kielitaitojaan lähes päivittäin neuvoessaan nuoria henkilökohtaisesti tai vas-tatessaan nuorten kysymyksiin jonkin viestin-täkanavan, kuten sähköpostin, kautta.

Yhteiskunnan teknologisoituminen tulee selvästi esille nuorisotiedotustyössä. Erilai-set tietotekniset taidot tiedonhausta Inter-net-sivujen laatimiseen ja päivittämiseen, multimediatiedostojen toteuttamiseen ja ohjelmistojen monipuoliseen käyttötaitoon auttavat nuorisotiedotustyön tehokkaassa hoi-tamisessa. Tulevaisuus tuo teknologian saralla koko ajan lisää mahdollisuuksia myös nuoriso-tiedotustyöhön, ja yksi uusimmista tulokkaista ovat mobiilipalvelut. Niiden tarkoituksena on helpottaa ja tehostaa kohdennettua tiedotusta eri nuorisoryhmille kännykän välityksellä.

Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat nuorisotiedotustyöhön

Nuorisotiedotustyöntekijöiden suurimmat haasteet liittyvät yhteiskunnan muutos-ten kyydissä pysymiseen. Nuorten tiedot ja tiedontarpeet muuttuvat koko ajan, mikä asettaa paineita nuorisotiedotustyötä tekevien tietotaidon jatkuvaan kehittämiseen. Avai-mena nuorisotiedotustyön menestyksekkää-seen hoitamiseen on ajankohtaisten asioiden aktiivinen seuraaminen sekä monipuolinen ja jatkuva kouluttautuminen.


Kukka-Maaria LaukkanenOulun kaupungin Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi

Näkökulm


62

Näkökulm


63

Näkökulm


62

Näkökulm


63

Neuvonta osana nuorisotiedotustyötä

Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi

63

Näkökulm


64

Näkökulm


65

Neuvonta-käsitteeseen liittyy usein mielikuva ammatti-neuvojan antamasta tuesta ja opastuksesta. Neuvonta on viestintää, jossa neuvojalla on ammattimainen rooli ja asiantuntemusta niissä asioissa, joissa toinen ihminen kääntyy hänen puoleensa. Neuvoja ei pyri pakottamaan asiakasta ottamaan vastaan neuvoja tai toimimaan niiden mukaisesti.

Neuvonnan tavoitteena on tarjota riittävästi, tarpeeksi ajoissa ja ymmärrettävässä muodossa niitä tietoja, joita asiakas tarvitsee. Neuvonta auttaa asiakasta tekemään häntä itseään koskevia päätöksiä, ratkaisuja ja valintoja. Lisäksi neuvonta voi antaa asiakkaalle tilaisuuden pohtia ja selkeyttää omaan elämäntilantee-seensa liittyviä asioita.

Neuvonta nuorisotiedotus- ja -neuvontatyössä

Nuorisotiedotuksella ja -neuvonnalla pyritään an-tamaan nuorille ammattitaitoista apua ja tukea eri elämänalueisiin liittyvissä kysymyksissä. Nuorille suunnattu tiedottaminen ja neuvonta tähtää asioiden selkiyttämiseen monimutkaistuvassa, muuttuvassa ja tietoa pursuavassa yhteiskunnassa. Tiedon välittämisen lisäksi nuorisotiedotus ja -neuvonta pitää sisällään tie-dottamisen myötä saadun tiedon soveltamisen nuoren omaan henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen.

Neuvonta nuorisotiedotustyössä tarkoittaa lähinnä si-tä, että nuorisotiedotustyöntekijä ohjaa nuorta tiedon lähteille. Nuorelle annetaan oikeaa tietoa esittelemäl-lä objektiivisesti eri vaihtoehtoja hänen kysymiinsä asioihin. Neuvontaan kuuluu myös nuoren auttaminen käytännön toimissa. Nuorta voidaan esimerkiksi auttaa hakemusten täyttämisessä tai hänelle voidaan kertoa, minne hän voi ottaa yhteyttä jotakin tiettyä asiaa koskien.

Nuorilla on usein jo valmiiksi tietoa monista asioista, ja tällöin neuvonnan tehtäväksi jää selventää, millä tavalla asiakas voi soveltaa tietoja omaan elämän-tilanteeseensa. Nuorisotiedotustyöntekijä valaisee myös tarvittaessa eri vaihtoehtojen vaikutusta nuoren elämään, mutta jättäen päätöksenteon nuoren omalle vastuulle.

Neuvoja osallistuu aktiivisesti neuvontatilanteeseen opastamalla ja neuvomalla nuorta joko henkilökohtai-sesti tai esimerkiksi sähköpostin tai puhelimen väli-tyksellä. Nuorisotiedottaminen poikkeaa neuvonnasta siten, että se koostuu lähinnä eri asioihin liittyvien faktatietojen esille tuomisesta. Tiedottaminen ei ole välttämättä henkilökohtaista, vaan tiedottaa voidaan vaikkapa ilmoitustaulun tai www-sivujen välityksellä. Lisäksi tiedottaminen on useimmiten yksisuuntaista, eikä sisällä varsinaista vuorovaikutusta kuten neuvon-ta.

Millainen on hyvä neuvoja?Neuvontatyössä vain käytännön työ auttaa ihmistä ke-hittymään hyväksi neuvojaksi. Monipuolinen yleissivis-tys ja myönteinen suhtautuminen ihmisiin helpottavat nuorten auttamisessa, ja hyvä stressinsietokyky auttaa selviytymään asiakkaiden usein työläistäkin vaatimuk-sista. Käytettävissä olevat aineistot on syytä tuntea hyvin, jotta tarvittavat tiedot löydetään mahdollisim-man nopeasti. Nykyään ilman hyvää tietotekniikan osaamista ei neuvontatyössä juurikaan pärjää. Osa tiedoista löytyy vain Internetistä, ja sen vuoksi on hallittava tiedonhaun perusteet.

Hyvän neuvojan henkilökohtaiset piirteet, tekevät hänestä nuorten mielestä helposti lähestyttävän. Neu-vojan ei tulisi näyttää kiireiseltä, vaan valmiilta pal-velemaan asiassa kuin asiassa. Hyvä neuvoja synnyttää heti katsekontaktin asiakkaaseen.


Näkökulm


64

Näkökulm


65

Hän pystyy neuvontatilanteessa tekemään asiakkaan olon luontevaksi ja vapautuneeksi. Neuvoja osoittaa huomioivansa asiakkaan niin verbaalisella kuin nonverbaalisella kielellä. Hän tarjoaa apuaan, muttei tyrkytä sitä. Hyvä neu-voja osoittaa kiinnostusta nuorten kysymyksiä kohtaan, eikä suhtaudu mihinkään kysymykseen yliolkaisesti. Hän kuuntelee ja kysyy, toistaa tarvittaessa nuoren kysymyksiä väärinkäsitysten välttämiseksi, ja antaa nuoren puhua asiansa rauhassa loppuun. Neuvojan tärkeä taito on hyvä kuuntelutaito.

Hyvän neuvojan ominaispiirteisiin kuuluu myös, että hän käyttää sujuvaa ja ymmärrettävää yleiskieltä välttäen hämmentäviä käsitteitä ja ammattisanastoa. Nuoren kysymykseen tulee suhtautua mahdollisimman neutraalilla asen-teella, kohdistamatta nuoreen neuvojan oman arvomaailman mukaisia arvoja tai asenteita. Hyvä neuvoja muistaa kontaktin lopuksi seuran-nan; mahdollisuuksien mukaan hän tiedustelee nuorelta, onko vastaus ollut tyydyttävä, tai onko nuori löytänyt tietoja haluamastaan asiasta. Neuvoja rohkaisee asiakasta palaamaan tarvitta-essa.

Palvelun lähtökohtana on nuori itse

Ihmisten valmius vastaanottaa tietoa, ohjeita ja neuvoja vaihtelee. Osa nuorista tarvitsee hyvin selkeitä toimintaohjeita ja opastusta, kun taas joillekin riittää ohje tai neuvo. Neuvojan on hy-vä ideoida ja ehdottaa useampia toimintatapoja, jolloin nuori voi itse valita hänelle parhaiten sopivan. Neuvojan on myös kyettävä löytämään olennaisimmat asiat kaiken neuvottavan asian

joukosta. Mitkä ovat niitä ydinasioita, joista nuorta tulee neuvoa kulloiseenkin ongelmaan liittyen? Valtava tietomäärä voi entisestään lisätä nuoren avuttomuuden tunnetta, vaikka neuvonnan tarkoituksena on selkeyttää asioita.

Pelkkä oikean vastauksen antaminen ei ole neuvonta-tilanteen ainut päämäärä. Vaikka neuvoja osaisi antaa nuorelle täsmälleen oikean vastauksen hänen esittä-määnsä kysymykseen, palvelu ei ole silti välttämättä täysin onnistunutta. Nuori ei aina täysin ymmärrä vasta-usta, sillä hän ei välttämättä puhu samalla tavalla kuin neuvoja tai ole törmännyt elämässään niihin asioihin, joiden tuntemus on vastauksen ymmärtämisen edellytys. Neuvojan tehtävänä olisikin varmistaa, että nuori saa hakemansa tiedon ymmärrettävässä muodossa.

Oman vaikeutensa neuvontaan luo kysymysten epä-tarkkuus. Asiakkaat esittävät asiansa usein kierrellen välttäen paljastamasta, mitä he tarkkaan ottaen haluavat tietää. Nuoret eivät välttämättä aina itsekään tiedä, mitä tietoa he ovat hakemassa. Neuvojan tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nousevat kyky kuunnella, myötäelää, rohkaista ja esittää tarkentavia lisäkysymyksiä.

Neuvontatilanteeseen sisältyy myös vallankäyttöä, sillä asiakas-neuvoja -suhteessa neuvoja on yleensä asiantun-tijan osassa, oli sitten asiakasta asiantuntevampi tai ei. Neuvoja ei saisi käyttää valtaansa väärin. Hän ei saisi keskeyttää jatkuvasti asiakkaan puhetta tai laittaa sano-ja asiakkaan suuhun. Neuvojalla on valmiita vastauksia moniin asioihin, kuitenkin hänen tulisi ensin kuunnella nuorta tarkkaan, ja vasta kokonaisongelman hahmotettu-aan alkaa muotoilla vastaustaan.


Näkökulm


66

Näkökulm


67

Neuvontatyöntulevaisuus

Neuvonta on osa yhteiskunnan kulttuuria, joten siinä kuvastuvat yleiset tavat, asenteet, arvostukset, normit ja uskomukset. Neuvon-nan luonne muuttuu koko ajan yhteiskunnan muutosten mukana. Tietoliikenneverkot ovat muuttaneet yhteiskuntaa kaikkein eniten viimeisten vuosikymmenien aikana, ja ne ovat vaikuttaneet myös neuvontatyöhön helpot-taen ja nopeuttaen sitä. Nuorisoneuvonnassa on tärkeää, että myös perinteiset lähteet ja niiden käyttötavat hallitaan, sillä osa materi-aalista on edelleen muussa kuin sähköisessä muodossa. Neuvojan työnkuva voi tekniikan kehittyessä muuttua opastavammaksi ja kou-luttavammaksi, sillä nuoret osaavat yhä enem-män etsiä itse tietoja, mikäli heille annetaan siihen tarvittavat välineet ja taidot.

Tulevaisuudessa yhä useammat neuvontapal-velut muuttuvat maksullisiksi, mutta nuoriso-tiedotus ja -neuvontatyön kohdalla voidaan puhua jatkossakin ilmaisista palveluista, sillä maksuttomuus on aina ollut yksi nuorisotie-dotus- ja neuvontatyön kulmakivistä. Nuori-sotiedotuksen ja -neuvonnan ideana on olla maksutonta siksi, että palvelun saaminen olisi kaikille nuorille mahdollista katsomatta ikään, varallisuuteen, asuinpaikkaan tai muuhun nuoren elämään liittyvään seikkaan. Nämä periaatteet ovat kirjoitettu nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan eurooppalaisiin periaatteisiin.

Tulevaisuudessa asiakkaiden tarpeet yksilöityvät entistä enemmän, ja asiakastyyty-väisyyden ylläpitämiseksi asiakkaiden tarpeet tulee ottaa selville entistä parem-min. Neuvontatyötä tekevien ammattitaitovaatimukset kas-vavat jatkuvasti, sillä uusia sidos- ja asiakasryhmiä tulee koko ajan lisää, ja niiden kanssa on osattava toimia yhteistyössä. Kansainväliseen toimintaan suuntautumi-nen on haaste neuvonnan ammattilaisille, sillä etenkin nuorten parissa kansainvä-listymisen ja liikkuvuuden suosio on jatkuvassa nousus-sa. Lisäksi nuorisotiedotus- ja neuvontatyötä tekevien on koko ajan kehitettävä itseään tietoteknisillä alueilla, ja ehdittävä muun työnsä ohes-sa pitää itsensä ajan tasalla kaikista nuoria koskettavista muutoksista yhteiskunnassa.


Näkökulm


66

Näkökulm


67

Nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan etiikka ja arvot Oulussa

Lähtökohtana Oulun nuorisotiedotustyönteki-jöiden työn etiikan ja arvojen pohdinnalle oli-vat Jo Labensin kysymykset nuorisotiedotuksen etiikasta sekä Euroopan nuorisotiedotussuo-situs. Pohdinnan tuloksena syntyi nuorisotie-dotustyöntekijän huonetaulu asiakaslähtöisen työotteen perustaksi:

• Jokainen asiakas ja kysymys on samanarvoinen. • Asiallinen, ammatillinen käytös asiakasta kohtaan antaa luotettavan kuvan palvelusta. • Kuuntele asiakkaan kysymys loppuun ja tee tarkentavia lisäkysymyksiä. • Älä keksi vastauksia, sano rehellisesti jos et tiedä. • Yksi työntekijä hoitaa asiakassuhteen alusta loppuun. • Ole varma antamasi tiedon oikeudellisuudesta. • Asialliset, selkeät vastukset myös kirjallisena. Muista hyvä suomenkieli! • Henkilökohtaiset mielipiteesi, arvot ja asenteet eivät saa näkyä työssäsi. • Muista luottamuksellisuus. Asiakkaan yhteystiedot suojassa. Ei huutelua asiakkaiden asioista. • Varmista, että asiakas sai tiedon jota tuli hakemaan. • Anna asiakkaalle mahdollisuus itsenäiseen tiedonhakuun. Opasta ja neuvo.


Lähteet• Kangas, Hellstedt: Neuvonnan perusteet (Gummerus Oy, Saarijärvi 1995)• Internetix - sähköinen oppimisympäristö: Neuvontatyö - mitä kirjastossa tapahtuu?

http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotutkimus/po3/neuvonta.htm• Kuntoutussäätiön Terttu-projekti: Työssäoppimisen ohjaus http://www.kuntoutussaatio.fi/terttu/tyossaoppimisen_ohjaus/ohjaus_tiedonjako.html

Näkökulm


67

Kukka-Maaria LaukkanenNuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi

Näkökulm


68

Näkökulm


69

1. Kuinka paljon nuorella / asiakkaalla on etukäteistietoa kysymästään? Millaisia toiveita ja ajatuksia?Mikä tilanne nuorella tällä hetkellä.Mitä tehnyt jo asian eteen? Selvitetään keskuste-lemalla ja avoimilla kysymyksillä

2. Tiedon etsiminen yhdessä omatoimisuuteen kan-nustaminen, vastuun-otto, toimintaohjeet

3. Tarkistamien, sopi-minen. Mahdollisuus palata nuorisotiedo-tuskeskukseen.

Aiheena: vapaa-aika

Haluaisin löytää jonkun harrastuksen?

Minkälaista harrastusta olet ajatellut?

Mikä sinua kiinnostaa?Minkälaisista asioista tai tekemisestä pidät?

Sanoit että ilmaisutaidon ja teatterin tekeminen kiinnos-taa?

Voisimme katsoa yhdessä näitä teatteriharrastusmah-dollisuuksia internetistä ja harrastuskansioista?

Sopiiko että aloitat ottamalla yhteyttä näihin teatteriryh-miin? Ja jos tarvitset vielä muita vaihtoehtoja voit tulla uudestaan tänne Kompassiin

1 Kartoitus toiveista?kysyminen / kuuntele-minen

2. Toimintaohjeet(mistä löytää tietoa harrastuksista)

3. Tsemppi/tsekkaus /sopiminen(tietääkö mitä tehdä seuraavaksi)

Kaavio:Nuorisotiedotuskeskus Kompassin henkilökunta 2003

Näkökulm


68

Nuorten tiedon- ja -neuvontatarpeen selvittäminen

Näkökulm


68

Näkökulm


69

Päivä Kompassissa - tasapainoilua rutiinien ja reagoinnin välillä

Milla Härmä

69

Näkökulm


69

Näkökulm


70

Näkökulm


71

Yhden erillisen Nuorisotiedo-tuskeskus Kompassin päivän kuvauksen auki kirjaaminen ei ole varsin hedelmällinen tehtä-vä, sillä vaikka päivät Kompas-sissa muistuttavat tietyiltä osin toisiaan, on jokainen päivä silti erilainen. Esimerkiksi vuorokau-den ajoilla ja jopa viikonpäivil-lä, jotka on sidottu Kompassin vaihteleviin aukioloaikoihin on selkeästi merkitystä päivien kulkuun. Myös vuodenajat vai-kuttavat Kompassin kävijäkun-taan, sekä kävijöiden määrään että kysymysten aihepiiriin. Selkeitä sesonkiaiheita ovat esimerkiksi kesätöiden haku tammikuulta pitkälle kesään, yhteishaut sekä syksyllä että erityisesti keväällä, nuoret turistit kesä-Helsinkiä ja Suo-mesta ulkomaille matkaamista koskevine kysymyksineen sekä loppukesän pettymysten hetki ja toisaalta uusien vaihtoehto-jen kartoittaminen niille, jotka eivät koulupaikkaa kuluvana vuonna onnistuneet saamaan.

Antoisampaa voikin olla Kompassin arjen tarkastelu yleisemmästä viitekehyksestä, minkälaisia asioita tavanomai-set päivät Kompassissa pitävät sisällään. Tosin tavanomaisuus on ontuva käsite kuvaamaan Kompassin päivittäistä toimin-taa, sillä jokainen päivä uusine nuorineen on ainutlaatuinen ja jokaisen nuoren tiedon tarve on hänelle itselleen henkilökoh-tainen.Vaikka työntekijöiden kannalta päivät joskus tuntuvat toistu-van yhä uudelleen enemmän tai vähemmän samanlaisina, nuorelle asiakkaalle käynti Kompassissa voi olla se yksi ja ainoa ja tämä tekee nuorisoti-edotustyöstä monipuolisen ja vaatii jatkuvasti ennestään tun-temattoman nuoren asemaan eläytymistä. Tässä artikkelissa hahmottelen jonkinlaisia suun-taviivoja Kompassin keskiver-topäivälle erilaisine nuorten kohtaamisineen. Pohjana toimivat yhden päivän aikana tehdyt ulkopuolisen tarkkailijan havainnot.


Näkökulm


70

Näkökulm


70

Näkökulm


71

Kuka neuvoo, missä ja ketä? - Päivittäinen nuorten neuvonta

Asiakaspalvelu eli Kompassin tiloissa tapahtuva nuorten neuvonta on ensisijainen Nuorisotiedo-tuskeskus Kompassin nuorille tarjoamista palve-luista. Erilaisia nuoren ja työntekijän kohtaamisia tapahtuu päivittäin useita kymmeniä. Nuoren kohtaamisen onnistumiseen vaikuttavat nuoren tiedon tarpeen laatu, neuvojan rooli neuvonta-tilanteessa, itse neuvontatilanteen toimivuus eli esimerkiksi neuvojan ja nuoren onnistunut kommunikointi molempiin suuntiin sekä tilanteen kiireettömyys.

Jokaisen työntekijän kuvaus yhdestä ja samasta päivästäkin voi olla erilainen. Neuvojan tiedolli-nen panos on tärkeä nuoren kohtaamisen on-nistumisessa. Kompassissa pyritään siihen, että neuvonnan laatu on tasainen ja riippumaton siitä kuka sitä antaa. On kuitenkin totta, että nuori-sotiedotustyössä työntekijän oma perehtyneisyys, kokemus nuorisoalalta, tiettyihin osa-alueisiin työssä keskittyminen ja myös oma harrastunei-suus vaikuttavat siihen, minkälaista neuvontaa nuori saa osakseen eli minkälainen kohtaamisesta muodostuu. Neuvontatilanteen lopputulokseen vaikuttaa myös se, minkälainen nuori on kohtaus-tilanteen osapuolena, esimerkiksi millä tavalla nuori haluaa tietoa etsiä ja mihin tarkoitukseen. Vaikka Kompassin tavoitteena on nuorten neuvon-nan tasalaatuisuus ja -puolisuus kaikkia nuoria kohtaan, kohtaajina ovat kuitenkin kaksi ihmistä ja inhimillisyys vaikuttaa kohtaamisiin. Kompas-sissa ei tätä ole kielletty, vaan erilaisten nuorten ja työntekijöiden erilaiset edellytykset kohdata nuori on tiedostettu.

Nuoren kohtaamiseen vaikuttaa neuvontatilan-teen toimivuus ja erityisesti sen rauhallisuus/rauhattomuus. Neuvontatilanne vaatii yleensä aikaa onnistuakseen. Aika takaa sen, että työntekijä ja nuori voivat varmistua puhu-vansa samasta asiasta ja että kysymyksiin todella löytyy ratkaisuvaihtoehtoja. Nuorten tiedontarve vaatii paneutumista. Nuoren kohtaamisessa avain onnistumiseen on työnte-kijän maltti kysyä tarpeeksi kysymyksiä asian selvittämiseksi. Työntekijän ajan, kärsivälli-syyden ja viitseliäisyyden lisäksi onnistunut nuoren kohtaaminen vaatii samoja asioita myös nuorelta itseltään. Jos nuoren oma asen-ne on kaikki-mulle-tänne-nyt-heti-tyyppinen ja asian selviäminen vaatii kärsivällisyyttä, voi neuvonta tuskin olla onnistunutta.

Pikaiset neuvontatilanteet voivat olla infor-matiivisia, jos nuori saa mukaansa itsenäisesti eteenpäin työstettävää tietoa, esimerkiksi In-ternetosoitteita, joiden kautta hän voi lähteä selvittämään asiaa ja on annettuun tietoon tyytyväinen. Neuvontatilanteet tulevat hyvin harvoin varsinaisesti valmiiksi ja joskus olisi mahdollista tehdä nuoren asian eteen enem-män töitä kuin työntekijä on jo tehnyt. On hyvä pohtia kuinka nuorten itseohjautuvuus, yksi nuorisotiedotuksen periaatteista, toteu-tuu, jos tieto on kovin valmiiksi tarjottua.


71

Näkökulm


72

Näkökulm


73

Toinen nuorisotiedotuksen tärkeimmistä pe-riaatteista, tasapuolisuus, voi joskus tuntua itsestään selvältä asialta, joka toteutuu nuoriso-tiedotustyössä ilman jatkuvaa reflektointia. Ta-sapuolisuus voi salakavalasti jäädä toteutumatta ilman pohdintaa. Tasapuolisuuden vaatimus ja erityisesti nuorten neuvontaan olennaisesti liit-tyvä ikäkysymys nousi aikaisemmin jopa päivit-täin esiin Kompassissa. Asiakaskuntaa haluttiin täsmentää kohderyhmään kuuluvaksi eli rajata tietokoneen käyttäjät selkeästi nuoriin henkilöi-hin. Päivittäisestä yläikäisten ”takaa-ajosta” on Kompassissa voitu luopua, kiitos uuden tietoko-nevarausjärjestelmän, joka edellyttää kaikkien käyttäjien iän tarkistamista ja jokaiseen nuoreen kontaktin ottamista.

Itse neuvontatilanteiden ohella työpäivään Kom-passissa kuuluvat olennaisena osana taustatyöt, jotka palvelevat mahdollisimman onnistuneita nuorten neuvontatilanteita. Yleisesti ottaen nuoria asiakkaita käy eniten Kompassissa klo 12 ja 16 välisellä ajalla, joka on siten vilkkainta asiakaspalveluaikaa. Aika Kompassin aukiolo-aikojen ulkopuolella suuntautuu tiedon päivit-tämiseen, Kompassin sisäiseen tiedotukseen, verkostoyhteistyöhön ja työn suunnitteluun sekä kaikkeen siihen taustalla tehtävään työhön, joka tekee Kompassin toiminnasta mahdollisen. Taus-tatyön laatu on sidoksissa työntekijän rooliin nuorisotiedotuspisteessä. Kompassissa tieto on jaoteltu eri tietoteemoihin ja vastuu niistä on jaettu työntekijöiden kesken. Kaikki Kompassin työntekijät eivät myöskään osallistu varsinai-seen nuorten neuvontaan, heidän työpanoksensa koostuu suurelta osin taustatyöksi luokitelta-

vasta työstä, joka sinällään on täsmälleen yhtä arvokasta nuorten neuvonnan kannalta kuin itse nuorten neuvontakin. Taustatyöhön kuuluu myös niin kaupungin sisäisten, kansallisten kuin kan-sainvälistenkin yhteistyötahojen kanssa tehtävä työ.

Esimerkkinä taustatöiden erilaisuudesta voi ottaa vaikkapa kaksi Kompassissa tällä het-kellä vaikuttavaa tietoteemaa, asuminen- ja kansainvälisiin asioihin keskittyvän maailmalle -tietoteeman. Asuminen-tietoteeman taustatyöt poikkeavat jonkin verran maailmalle-tietotee-man taustatyöstä. Karkeasti yleistäen maail-malle-tietoteeman päivitys vaatii työntekijältä aktiivista selonottoa monista mahdollisuuksista lähteä ulkomaille kun taas asuntoasiat pysyvät kohtalaisen samana jatkuvasti: Nuoret kaipaavat kipeämmin edullisia asuntoja kuin niitä on tar-jolla. On vaikea etsiä tietoa asunnoista joita ei ole ja taas päinvastoin tapoja lähteä maailmalle on lukemattomia, ongelmana saattaa olla pikem-minkin avuttomuus useiden vaihtoehtojen äärel-lä. Toki asioista nuorille tiedottaminen, joka voi olla esimerkiksi lehdistötiedotteiden valmistele-mista, tietojen päivittämistä Internetsivuille ja kansioihin, julkaisuja jakelukanavien pohtimis-ta sekä uuden ja täsmällisemmän informaation hankkimista, on yhteistä kaikelle taustatyölle jota nuorisotiedotuskeskuksessa tehdään.


Näkökulm


72

Näkökulm


73

Mistä kesätöitä nuorelle? - Yhden päivän antia

Mitä nuorisotiedotuskeskus Kompassissa tapah-tuu yhden keskivertopäivän aikana? Kompassissa työharjoittelijana keväällä 2003 toiminut Minna Pöysä siirtyi päivän ajaksi, 11.3.2003 ulkopuolisen tarkkailijan rooliin asiakaspalvelutilassa. Ennen aukaisemista pidetyllä työpaikkapalaverilla alkanut päivä piti sisällään monenlaisia nuorten kohtaa-misia, päivän käynnistämiseen ja päättämiseen kuuluvia arkirutiineja, tiedon päivittämistä sekä työntekijöiden keskinäistä töiden suunnittelua ja ideoiden vaihtamista. Kysytyimpiä asioita Kompas-sin maaliskuussa oli menneillään oleva yhteishaku ja useampi nuori asioi Kompassissa opiskeluihin hakeutumisen merkeissä. Toinen ajankohtainen aihe juuri tuolloin oli kesätöiden hakeminen, yksi koko vuoden kysytyimmistä asioista Kompassis-sa ja kesätyön etsijöitä olikin päivän kävijöistä kiitettävä määrä.

Itsenäisesti tietokoneille hakeutuvia oli tuona päivänä, kuten yleensäkin, kohtalaisen suuri osa nuorista asiakkaista. Itsenäisestikin tietokoneita käyttävät nuoret kyselivät apua koneen käytössä, esimerkiksi tekstinkäsittelyssä, erilaisten verkos-sa olevien hakemusten täyttämisessä ja vaikkapa sähköpostin avaamisessa. Työntekijöiden kanssa yhdessä tapahtuvan opastetun tiedonhaun ohella itsenäinen tiedonhaku hyllyistä ja mapeista aktivoi nuoria asiakkaita Kompassissa päivittäin.

Aina kysytty asuntoasia toi kyseisenäkin päivänä Kompassiin useita nuoria, sekä täyttämään hake-muksia Kompassin välittämiin Helsingin kaupungin nuorisoasuntoihin että hakemaan yleisempiä neu-voja asumisesta. Asuntoneuvonta pitää sisällään monenlaisia asioita: Nuoret kyselevät esimerkiksi mistä nuoret helsinkiläiset voivat asuntoa hakea ja

miten byrokratia toimii vuokrasopimuksineen ja irtisa-nomisinineen. Lähes kaikenlaista ajateltavissa olevaa asumiseen liityvää tietoa kysytään päivittäin.

Tyypillistä Kompassin asiakaspalvelussa on, että nuoret tulevat kysymyksineen paikalle sattumalta yhtenä ryöp-pynä. Yhdessä hetkessä kaikki työntekijät ovat varattuja mutta jo hetken kuluttua tilanne voi rauhoittua. Näin ta-pahtui pari kertaa myös esimerkkipäivänä. Tällaiset tilan-teet vaativat työntekijöiltä erityisesti paineensietokykyä ja reagointinopeutta, mutta samalla kärsivällisyyttä sy-ventyä yhden nuoren asiaan kerrallaan. Asiakaspalvelussa vallitsevien hiljaisempien hetkien aikana työntekijät vastaavat nuorten kysymyksiin muiden kanavien kautta. Sähköpostikyselyihin ja verkossa toimivaan Kompassin kysy – vastaamme -palstan kysymyksiin vastaaminen on olennainen osa päivittäistä nuorten neuvontaa.

Spontaaniudesta rutiini?

Yhteen päivään nuorisotiedotuskeskuksessa mahtuu siis lukemattomia erilaisia nuoren kohtaamisia: Esimerkki-päivänä Kompassissa asioi 135 nuorta. Nuoret tulevat Kompassiin mukanaan kysymyksiä joihin on totuttu vastaamaan toistuvasti mutta myös kysymyksiä, joihin kyseessä olevan työntekijän täytyy reagoida nopeasti ja käyttää omaa ammattitaitoaan monialaisesti, tutkiskele-malla nuoren kanssa erilaisia vaihtoehtoja sekä ottamalla selvää asioista jotka eivät ole ennen tulleet vastaan. Voidaankin ajatella, että nuorisotiedotustyössä päivät täyttävät tavanomaisten rutiinien lisäksi myös rutiiniksi tullut spontaanius, valmius etsiä asioihin mahdollisim-man kattavasti erilaisia vastausvaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa.


Milla HärmäNuorisotiedotuskeskus Kompassi

74

Näkökulm


Näkökulm


75

74

Näkökulm


Näkökulm


75

Neppi, nuorisotiedotus- ja -neuvonta-palvelujen kehittämishanke Oulussa2001–2004

Pirjo Kovalainen ja Jaana Fedotoff

75

76

Näkökulm


Näkökulm


77

Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi on tarjonnut nuorisotiedotus- ja -neuvontapalveluja oululaisille nuorille, nuorten vanhemmille ja nuorten parissa työskenteleville jo kymmenen vuotta. Vuosien saatossa Nappi on kasvattanut asiakasmääriään huimaa vauhtia, ja vuonna 2001 Napille avautui mahdollisuus aloittaa nuoriso-tiedotus- ja -neuvontapalvelujen voimakkaampi kehittämistyö palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi. Palvelun kasvaneeseen kysyn-tään vastatakseen Nuorten tiedotus- ja neu-vontakeskus Nappi aloitti nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelujen kehittämishankkeen, Nepin, elokuussa 2001.

Neppi-hankkeen tavoitteena on kehittää nuo-risotiedotus- ja -neuvontapalveluja siten, että kaikille oululaisille nuorille pystytään tarjo-amaan tasapuoliset, maksuttomat ja helpos-ti saavutettavat tietoja neuvontapalvelut yhteiskunnallisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Hankkeen keskeisinä keinoina tavoitteiden saavuttamiseksi on ollut kahden alueellisen etäpisteen perustaminen, vuorovai-kutteisten verkkopalvelun kehittäminen nuorten käyttöön, nuorten mukaan ottaminen verkkopal-velun sisällön suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä maahanmuuttajanuorille suunnattujen nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelujen kehittä-minen verkkoon eri kielillä.

Neppi-hankeen rahoittajina ovat Oulun kau-punki, Oulun lääninhallitus ja Euroopan Sosi-aalirahasto. Neppi-hanke kuuluu Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan. Kokonaiskustannusarvio hankkeelle on noin 393 500 €. Projektia hallin-noi Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus ja sitä toteuttaa Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi. Napin ja sen etäpisteiden työntekijöistä koostuva projektiryhmä suunnittelee ja suorittaa käytännön toimenpiteet hankkeen eteenpäin viemiseksi. Hankkeen hallinnollisia työtehtäviä hoitaa projektipäällikkö. Lisäksi hankkeeseen on palkattu sisällöntuottaja, joka kirjoittaa verkko-palveluun sisältöä projektiryhmän ohjauksessa.

Neppi-hanke tekee yhteistyötä useiden eri taho-jen kanssa. Yhteistyötahot ovat toimineet alansa asiantuntijoina verkkopalvelu NettiNapin tieto-alueiden sisällöntuotannossa sekä olleet mukana nuorille suunnattujen teemaviikkojen suunnit-telussa ja toteutuksessa. Teemaviikkojen aikana on mm. Oulun työvoimatoimiston, Kelan Oulun toimiston sekä Oulunseudun nuorisoasuntoyh-distys ry:n asiantuntijat olleet Nappi-pisteissä ja Nappi-keskuksessa vastaamassa nuorten kysy-myksiin. Muita Neppi-hankkeen yhteistyökump-paneita ovat Kasvatusyhteistyöhanke, Terveys ry, Oulun Setlementtinuoret ry, Oulun Ev.-lut. seurakuntien nuorisotyö, peruskoulun jälkeiseen elämään opastava Avvain-palvelu sekä Humanis-tisen ammattikorkeakoulun Haapaveden yksikkö.

Neppi, nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelujen kehittämishanke Oulussa

76

Näkökulm


76

Näkökulm


Näkökulm


77

NettiNappi verkkopalvelunhaasteellinen kehittäminenHankkeen myötä kehitetyn NettiNappi -verkko-palvelun tavoitteena on tarjota laajasti tietoa ja neuvoja nuorille nuorten elämään liittyvistä asioista, toimia yhteyskanavana nuorten ja asiantuntijoiden välillä sekä edistää nuorten osallistumista tiedon tuottamiseen. Verkkopal-velun suunnittelu aloitettiin tammikuussa 2002, ja sen ensimmäinen vaihe julkistettiin elokuussa 2002. Viiden ensimmäisen kuukauden aikana verkkopalvelussa oli vierailuja 40 615 kappalet-ta.

Lähtökohtana verkkopalvelun sisällöntuottami-sessa on tuottaa verkkopalveluun uutta, ajan tasalla olevaa ja paikallista tietoa, joka vastaa nuorten tämän hetken ja tulevaisuuden tiedon tarpeisiin. Jotta hankkeen aikana kehitetyn verkkopalvelun sisältö vastaisi todellisia nuorten tiedon tarpeita tehtiin syksyllä 2001 kyselytut-kimus, jolla kartoitettiin nuorten tiedon tarvetta Oulussa. Sisällöntuotannossa on hyödynnetty Nappi-keskuksen kokemuksia nuorten tiedon-tarpeista ja tiedontuottamisesta sekä nuorille tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Sisällön tuottamisessa tiedon lähteinä kirjallisen mate-riaalin lisäksi ovat olleet Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Napin henkilökunta sekä eri alojen asiantuntijat, kuten verotoimiston, työ-voimatoimiston ja Kelan virkailijat.

Verkkopalvelun ensimmäisen vaiheen sisältö koostuu kolmesta pääalueesta; Tietoalueesta, Pulmakulmasta ja Nettipajasta, joista Tieto-alue on verkkopalvelun laajin kokonaisuus. Se sisältää kahdeksan eri aihealuetta, joita ovat työelämä, rakkaus ja seksi, liikkuvuus, opiskelu, asuminen, vapaa-aika, laki nuorelle ja mistä apua? Pulmakulma on nuorten kysymyksille varattu alue. Sieltä löytyy Pulmakulma -keskus-telupalsta, jonne nuoret voivat jättää komment-teja ja kysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat niin Napin työntekijät kuin muut lukijat. Lisäksi Pulmakulmassa on sähköinen lomake henkilö-kohtaisille kysymyksille, joihin vastaa nuoriso-tiedotustyöntekijä aina suoraan nuorelle sekä keskustelulinja, missä asiantuntijat vastaavat erikseen sovittuina aikoina nuorten kysymyksiin reaaliajassa. Nettipajasta löytyvät ilmoitustau-lu sekä tapahtumakalenteri. Ilmoitustaululle nuoret voivat lähettää haluamiaan ilmoituksia, kuten myydään, ostetaan, halutaan vuokrata jne. Tapahtumakalenterissa ilmoitetaan nuorille suunnatuista tapahtumista ja sinne voivat myös tapahtumien järjestäjät jättää ilmoituksia nuo-rille järjestettävistä tapahtumista. NettiNapissa on myös käyttöliittymä Napin nuorisotiedon kirjaston tietokantaan, tietoa nuorisotiedotuksesta nuorisoalan ammattilaisille ja yhteistyötahoille sekä jatkuvasti päivittyvä lista kaikista Suomen nuorisotiedotuspisteistä. Verkkopalvelun kehittämisen toisessa vaiheessa toteutetaan maahanmuuttajanuorille suunnattu tietoalue eri kielillä; englanniksi, ranskaksi, ve-näjäksi ja suomeksi Nettipajan toimintaa kehite-tään nuorten oman sisällöntuotannon alueeksi.


78

Näkökulm


Näkökulm


79

Alueelliset Nappi-pisteet

Nappi etäpisteiden perustaminen aloitettiin tammikuussa 2002. Palvelupaikoiksi oli valittu Kaijoharjussa ja Kaukovainiolla sijaitsevat nuorisotalot, joiden Napeille varattuihin tiloi-hin tehtiin tarvittavat muutokset: Kaapeloin-nit sekä pintaremontit.

Napin etäpisteiden ulkoasussa on käytetty samoja elementtejä: värejä, muotoja, kalustei-ta sekä samaa logoa kuin keskustan emopis-teessä, Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Napissa. Napin imago ja ulkoasu on jo tunnet-tu Oulussa, joten samassa linjassa pysyminen on tuonut myös Nappi-pisteiden toimintaan luotettavan ja tutun palvelun mielikuvan. Molempien Nappi-pisteiden asiakaskoneissa on internet-yhteydet sekä tekstinkäsittely- ja kuvankäsittelyohjelmat. Lisäksi nuorten käy-tettävissä on infokansioita ja esitteitä nuorten elämään liittyvistä asioista. Infokansioita koottaessa on pyritty huomioimaan alueelliset tarpeet. Nappi-pisteet aloittivat toimintansa 1.8.2002 samoin periaattein ja aukioloajoin kuin Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi.

Ensimmäisten viiden kuukauden aikana Nappi-pisteissä kävi yhteensä yli 3000 asiakasta ja asiakasmäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Asiakkaat ovat olleet noin 13–20 -vuotiaita. Molemmissa Napeissa on tehty tiivistä yhteis-työtä suuralueiden koulujen ja oppilaitosten kanssa. Pisteissä on käynyt useita koulu- ja lukioryhmiä tutustumassa tarjottuihin palve-luihin.

Koulutus laadun takeena

Nappi-pisteiden työntekijät aloittivat hank-keessa helmikuussa 2002 harjoittelujaksoil-la nuorisotalolla sekä Nappi-keskuksessa. Nuorisotaloilla työharjoittelun tavoitteena oli tutustua alueen nuoriin ja nuorisotalon toimintaan sekä luoda pohjaa alueelliselle verkostoitumiselle. Nuorten tiedotus- ja neu-vontakeskus Napissa työharjoittelun sisältönä oli mm. nuorisotiedotustyön periaatteet käy-tännössä, tiedonhallinta, luokittelu ja tiedon kerääminen sekä asiakaspalvelu.

Nappi-pisteiden työntekijät osallistuivat Helsingissä syksyllä 2002 nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön peruskurssille (Eryica-MBTC). Lisäksi projektiryhmän jäsenet ovat hankkeen myötä osallistuneet mm. atk-peruskurssille, multimediakurssille, kuvankäsittelykurssille sekä suomen kielen ja viestinnän kurssille.

Neppi-hanke on järjestänyt koulutusta myös nuorisoasiainkeskuksen henkilökunnalle ja yh-teistyökumppaneille. Koulutuksen tavoitteena on tiedottaa projektista muulle henkilökunnal-le ja kouluttaa henkilöstöä hankkeen sisältöön liittyvissä asioissa. Koulutuksissa on käsitelty nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön periaatteita ja verkostoja sekä verkkopalvelu NettiNapin ja Neppi-hankkeen sisältöä.


78

Näkökulm


Näkökulm


79

Tiedotus ja markkinointitukena palveluille

Hankkeessa on tavoitteena tiedottaa Neppi-hankkeen tapahtumista ja saavutuksista sekä tehdä Nappi-pisteet ja verkkopalvelu Netti-Nappi näkyväksi ja tunnetuksi nuorten kes-kuudessa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Oulun nuorisotiedotus- ja -neuvontapalveluille luodaan viestintä- ja markkinointisuunnitelma Neppi-hankkeen aikana. Suunnitelma sisäl-tää lyhyen aikavälin toimintasuunnitelman hankkeen loppuun eli 31.5.2004 saakka sekä pitkän aikavälin suunnitelman aina vuoteen 2006 saakka.

Hankkeen lopputuotoksena luodaan toimin-tamalli, josta tiedotetaan eri yhteistyöver-kostojen, seminaarien ja tapaamisien kautta. Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret kunta-laiset, muut nuorisotoimet ja oppilaitokset. Projektin jälkeen nuorisoasiainkeskus jatkaa hankkeessa kehitettyjen palvelujen, Nappi-pisteiden sekä verkkopalvelun, toimintaa ja ylläpitoa. Pisteet jatkavat osana Nuorten tie-dotus- ja neuvontakeskus Napin koordinoimia Oulun kaupungin nuorisotiedotus- ja neuvon-tapalveluja.

Lisätietoja kehittämishankkeesta löytyy osoit-teesta http://www.nettinappi.fi


Pirjo KovalainenNeppi-hankkeen projektipäällikkö Oulun kaupunki

Jaana FedotoffNuorisotiedotus- ja -neuvontapalveluista vastaava ohjaaja, Oulun kaupunki

Näkökulm


80

Näkökulm


81

Näkökulm


80

Näkökulm


81

Nuorisotiedotuksen sisällöllinen kehittäminen projektien avulla

Merja Tervo

81

Näkökulm


82

Näkökulm


83

Suomalaisessa yhteiskunnassa yhä useamman ihmisen päivittäiseen elämään kuuluu jatkuva informaation käsittely. Tiedon tulkinta ja arviointi on tulevaisuudessa yhä vaikeampaa ja siksi neuvonta ja ohjaus sekä yleissi-vistävä teknologiakasvatus kuuluvat tietoyhteiskuntaan. Nuorisotiedotus on palvelumuoto, jolla annetaan nuorille nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan kei-noin ammattitaitoista tukea ja tietoa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Alan yhteistyötä tehdään verkostoituneesti sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Työn kehittäminen edellyttää prosessimaista arviointia, jossa korostuu laadulli-nen arviointi. Laatu on ennen muuta oikeiden asioiden tekemistä, oikeilla välineillä, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Käsittelen artikkelissani nuorisotiedotuksen kehittämistä projektitoiminnan sisällöllisten painotusten näkökulmasta. Projektinhallintaan ja erilaisiin rahoitusvaihtoehtoihin en keskity, sillä niihin liittyvää aineistoa ja neuvontaa on hyvin saatavilla. Kehittämistoiminnassa ja projektityössä laatu on keskeinen elementti. Niin myös nuorisotiedotuksen kehittämisessä, joten pohdin laatua ja sen mittaamista käyttäen apuna Rovaseudun nuorisotiedotusta kehittä-välle NUTI -projektille löytämiämme laadun tekijöitä. Omassa taannoisessa opinnäytetyös-säni tutkimusongelman lähtökohta oli laadun määrittäminen projektissa sekä laadullisen arvi-ointikriteeristön kehittäminen. Laadullisen toi-mintatutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi valitsin silloin tutkivan oppimisen mallin sekä mediakasvatuksen vaikutukset nuoren ihmisen arjessa. Kiinnostukseni aiheeseen johtui siitä, että olen ollut alusta saakka mukana prosessis-sa, jossa Rovaseudulle kehitetään uutta nuori-sotyön muotoa nuorisotiedotushankkeen avulla. Siinä kehittyvän tietotekniikan ja telematiikan keinoin tuotetaan uudella kiinnostavalla tavalla tietoa nuorille ja yhdessä heidän kanssaan. Hanke tutustuttaa nuoret multimediaan ja antaa mahdollisuuden tuottaa tietoa itse.


Näkökulm


82

Näkökulm


82

Näkökulm


83

Projektin suunnitteluunvaikuttavia tekijöitä

Alueellisessa kehittämisessä vallalla olevan lähestymistavan yksi kulmaki-vistä on Sotahaudan ja Lakson (2000) mukaan ajatus siitä, että tehokas kehit-tämistoiminta edellyttää paikallisten, kansallisten ja myös kansainvälisten resurssien yhdistämistä toisiinsa sekä eri toimijoiden osaamisen linkittämistä. Toimijat yhdistämällä resurssit suun-nataan mahdollisimman tehokkaasti. Tämä edellyttää yhteistä sitoutumista ja yhteistä käsitystä siitä, mitä kehittämi-sessä tavoitellaan ja millä välineillä se tullaan tekemään. Yhteinen suunnittelu edellyttää yhteistä toimintamallia ja mielestäni myös sitä, että toimijata-hot tutustuvat siihen, mitä teorioita kehitettävän asian tai teeman tueksi on löydettävissä. Lisäksi on osattava ottaa huomioon projektin ympärillä oleva maailma.

Yksi yhteiskunnan rakennemuutosten vaikutuksista on voimistuva muutto-liike etelän kasvukeskuksiin. Etenkin Lapissa nuorisotyön ja sen tekijöiden tulee miettiä uusia ratkaisumalleja ja menetelmiä, jotta nuoret viihtyisivät ja haluaisivat elää pohjoisessa. Ra-kenteelliset muutokset edellyttävät kunnilta tärkeitä strategisia valintoja, kehitettäessä yhteiskunnan hyvinvoin-tipalveluja muuttuneessa tilanteessa. Verkostomaisen yhteistyön aloittaminen vie aikansa ja sitä oppii parhaiten teke-mällä. Rovaseudun nuorisotiedotuspro-jektia valmisteltiin kuntarajat ylittäen ja moniammatillisesti.

NUTINUTI -projekti painottaa nuorten kuntalaisten tiedotus-palvelujen kehittämistä tietotekniikkaa ja telematiikkaa hyödyntäen ja tarjoaa nuorille toimintamahdollisuuksia Lapissa, pitkien välimatkojen maakunnassa. Projektin toiminta-alue on varsin laaja. Sillä on yhtymäkohtia myös muihin samankaltaisiin suunnitteilla oleviin hankkeisiin ja sen edustajat ovat olleet mukana kehittämässä sisältöä kuntien alueelliseen sähköiseen viestintään ja palveluihin. Hankkeesta julkaistaan informaatiota osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/nuti

Todellinen muutos projektissa lähtee liikkeelle käytännön toteuttajista, heidän osallistumisestaan ja sitoutumises-taan. Kehittäminen on kokonaisvaltaiseen suunniteluun perustuvaa, organisaatioiden toimintaan olennaisena osana kuuluvaa yhteistä työtä, joka tunnistaa muutoksen haasteet. Projektin julkikuva rakentuu jännittävistä kokei-luista ja Internettiin tuotettavasta materiaalista. Keskeistä toiminnassa on innostaminen ja innostuminen. Suunnitte-lun alkuvaiheessa kysyimmekin: ”Olisiko tämä projekti yksi niistä alueen nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä, jotka saavat pohjoisen nuoret kiinnostumaan kotiseudus-taan ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan Rovaseudulla?”

Euroopan Sosiaalirahaston tuella käynnistettyjen, puhtaas-ti nuorisotiedotuksen kehittämiseen tähtäävien hankkeiden tuloksia ei vielä ole käytettävissä. Päätoimintaperiaat-teiltaan samankaltaisen ESR -projektin toteuttaa Oulun kaupungin nuorisotoimi. Molemmat projektit aloittivat toimintansa vuoden 2001 aikana. Projektit keräävät tärkeää taustainformaatiota ja raivaavat tietä seuraaville. Vaikka projekti Rovaseudulla sisältää paljon sähköistä viestintää ja telematiikkaa, on se puhtaasti nuorisotyöhanke, joka ottaa huomioon lisääntyvän kansainvälisyyden ja toimimi-sen kansainvälisissä verkostoissa. Kansainvälinen ulottu-vuus edellyttää nuorilta uusia valmiuksia erityisesti tiedon tulkinnassa. Tämä luo uusia merkityksiä tiedotukseen, neuvontaan ja ohjaukseen.


Näkökulm


84

Näkökulm


85

Tulevaisuudentoimijat

Matkasin Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportin (2001) tiedon avulla tulevaisuuteen. Sen ja UNES-COn Learning: The Treasure Within -raportin mukaan oppiminen rakennetaan tulevaisuudessa neljän tärkeän oppimisen ulottuvuuden varaan. Ne voidaan nähdä keskeisinä ammattiosaamisen ja kansalaisosaamisen elementteinä.

Jokaisen tulee oppia tietämään. Tämä tarkoittaa riittävän pohjatiedon omaksumista, oppimaan oppi-mista sekä kykyä erikoistua. Tulevaisuuden osaaja on hyvä yleisosaaja. Toiseksi tulevaisuuden kansalaisen tulee oppia tekemään. Opittua on osattava soveltaa luovasti omassa toimintaympäristössään. Oppiminen ei saa jäädä vain teoriatasolle, tietoa täytyy oppia tuotteistamaan. Kolmanneksi ihmisen tulee oppia elämään yhdessä. Kyky tehdä yhdessä asioita erilais-ten ihmisten kanssa kaikilla elämän alueilla edellyttää myös yhdessä oppimista ja syvällistä suvaitsevaisuutta. Sosiaaliset taidot korostuvat yhä enemmän tulevaisuu-dessa. Kyky kommunikoida erilaisten viestintäväli-neiden avulla ja kasvokkain ihmissuhteissa, on avain tiimimäiseen työskentelyyn, joka on myös voimavara organisaation oppimiselle. Neljänneksi ihmisen tulee oppia olemaan. Olemisen laatu perustuu kykyyn kehit-tää itseään kokonaisvaltaisena persoonallisuutena ja vastuullisena yksilönä, niin että elinikäinen oppiminen on osa ihmisen olemassaoloa, ilman että siihen liittyy jatkuvaa pakonomaisuutta ja uhkaa. Terve itsetunto rakentuu osaamiselle ja arvon tunteelle sekä toisten ihmisten osoittamalle hyväksynnälle ja arvostukselle. Professori Jussi T. Koski täydentää listaa vielä yhdellä ulottuvuudella: valitsemaan oppimisella, taidolla, jota tarvitsemme, jotta oivaltaisimme ja osaisimme taita-vasti ennakoida.

Nutinvalinnat

Nuorisotyöntekijä ja nuorisotyö ovat tulevaisuuden keskeisiä toimijoita rakennettaessa uusia palveluja ja toimintoja. Terve itsetunto, tieto ja osaaminen ovat tulevaisuuden avaimia. On tärkeää pohtia, mitä projek-tilla halutaan ja voidaan hallita ja tarkentaa projektin missio, visio sekä arvot.

Missio = mikä on se yhteinen loimi, jota olen yhdessä työkavereitteni kanssa solmimassa?Visio = mitä tahtoisin, että meistä sanottaisiin?Arvot = mitkä sanat kuvaavat ja ohjaavat toimintaam-me?

Nuti -projektissa teimme mm. seuraavia valintoja:• Projekti tarvitsee realistiset ja omien arvojen mukaiset

tavoitteet, jotka laaditaan ”yhteisen kielen” avulla• Olennaista on projekti, jossa toimijoilla on jäsentynyt

kuva omasta osuudesta osana kokonaisuutta• Hyvä työnjako• Omien työtehtävien tärkeysjärjestys• Johtajuuden hyväksyntä• Vapaat ja monipuoliset ihmissuhdeverkostot• Projekti kehittää keskeneräisiä asioita ja siksi kehitty-

minen projektissa on samalla toimijoiden kasvamista kohtaamisen taidossa.

• Sitoutumalla teemme tulosta, aidolla osallisuudella laatua.

• Työn laatu kasvaa heittäytymisistä, kaaoksestakin. Saamme rohkeasti kokeilla uutta ja meillä on lupa epäonnistua ja olla väärässä.

• Kumppanuudet ja innostavan osallistava ilmapiiri auttavat löytämään parhaan toimintamallin ja onnistu-neen prosessin.

• Nutin osat ja kokonaisuus ovat eläviä ja muuntautu-miskykyisiä.


Näkökulm


84

Näkökulm


85

LaatuRovaseudun nuorisotiedotusprojektissa laadun käsite nähdään subjektiivisena, mutta myös suhteellisena, sillä projekti tavoittelee nuor-ten toimivaa osallisuutta, joka vastaa alueen nuorten tarpeisiin ja toiveisiin. Omalla taval-laan laatu on näky, visio, jolla on positiivinen arvolataus. Se on prosessinomainen, sillä sen on mahdollista muuntua ja kehittyä projektin edetessä ja kehittyessä.

Rovaseudun nuorisotiedotusprojektissa kes-keisiä laadun elementtejä ovat syrjäytymisen ehkäisyä ja tasa-arvoa edistävät tekijät, kuten nuorten osallisuus ja vaikutusmahdollisuu-det sekä vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot. Lisäksi laatua tuovat palvelun saavutettavuus, tavoitettavuus ja toiminnan mitattavuus, tasa-arvo, paikallisuus, nuorten odotukset ja toiveet, luovuus, hyvä tekninen laatu, uudet taidot ja toimintamahdollisuudet, innovatiivi-suus ja uudet toimintamallit. Verkottuminen, yhteistyö, sitoutuminen sekä työn jatkuvuus ovat myös laadukkaan toiminnan tekijöitä.

Liikkuva työpaja, Mediavankkuri, toteuttaa mediakasvatuksen periaatteita ja elävöittää nuorten suhdetta uuteen teknologiaan. Pro-jektissa oppimista tapahtuu elämysten kautta, luovasti kokien ja tehden. Multimediakokeilut ja nuorten oma sisällöntuotanto kehittävät tietoteknisiä valmiuksia ja medialukutaitoa, edistäen näin kansalaistaitojen hallintaa ja kriittistä ajattelua. Media on läsnä arjessamme joka päivä. Niin myös nuorisotiedotusprojek-tissa, mutta perusidealtaan ja arvopohjaltaan toisenlaisella meiningillä.

Laadun määritteleminen ei ole helppoa, sillä jokaisen määrittelyn takana on monia ele-menttejä, jotka vaikuttavat siihen, mitä laatu mielissämme on. Suosittelen kuitenkin pohti-maan laatua, sillä laadukkaan toiminnan avul-la voidaan nostaa nuorisotiedotuksen profiilia ja edistää hyvien käytäntöjen leviämistä. Ta-voitteena Rovaseudun prosessissa oli - tehtä-vän vaikeudesta huolimatta - löytää yhteinen käsitys projektin laatutekijöistä ja kehittää projektille oma laatumittaristo. Esittelen sen kokonaisuudessaan seuraavan kaavion avulla, jonka sisältönä on Rovaseudun nuorisotiedo-tusta kehittävän NUTI -hankkeen laadullinen arviointikriteeristö. Toivon siitä olevan hyötyä tulevaisuuden nuorisotiedotusprojekteille.

Rovaniemellä 31.5.2003

Merja TervoNuorisotyöntekijä. Parhaillaan hän työs-kentelee Rovaniemen kaupungin keskus-hallinossa hankekoordinaattorina.

Lähteet:Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2001): Teknologian arviointeja 6: Avauksia tietämyksen hallintaan. Eduskunnan kanslian julkaisu 1/2001.NUTI -projektin tuottama materiaali Sotarauta, M., Lakso, T. (2000): Muutoksen johtaminen ja luova jännite. Tutkimus Kainuun kehittämistoiminnasta. Suomen Kunta-liitto. Helsinki: Kuntaliiton painatuskeskus.


Näkökulm


86

Näkökulm


87Rovaseudun nuorisotiedotusta kehittävän NUTI -hankkeen laadullinen arviointikriteeristö

”Projektin toiminnan arvo on sen laadussa ja yhteisesti hyväksytyissä arvoissa” Merja Tervo 2001

86

Näkökulm


Näkökulm


86

Näkökulm


87

Nuorten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet, odotukset ja toiveet

Vuorovaikutus, interaktii-visuus, sosiaaliset taidot ja luovuus

Kiinnostavuus, kiehtovuus ja haastavuus eri-ikäisten ihmisten näkökulmastaTietoNuorilta nuorilleAmmattilaisilta nuorille ja päinvastoinSisällön laatuJulkaistavan materiaalin laatuLuovuusTaiteen tekeminenMielikuvitusTunnetilatElämykset

Syrjäytymisen ehkäisy

–Eri ikäryhmien ja erilaisten yksilöiden kohtaamiset–Toimiminen vertaisryhmissäohjattu toiminta

Verkottuminen, yhteistyö ja sitoutuminen

Liittyminen laajempiin suun-nittelukokonaisuuksiinKansainvälisyys ja eurooppa-lainen ulottuvuusVastuutahojen ja nuorten

Jatkuvuus

Pysyvään toimintaan tähtääminenKopioitavuus, siirrettävyys

Uuden oppiminen ja uudet taidot sekä toimintamah-dollisuudet

–Informaalin oppimisen mahdollisuudet–Mediataidot–Ohjaamisen tarve ja itse-näinen tekeminen–Alan ammatteihin kou-lutukseen hakeutumisen innoittaminen

Innovatiivisuus ja uudet toimintamallit

Uusi palvelumuotoNuorisotyön uusi muoto, kasvatuksellisuusProsessinomaisuus ja kokeilut Asiantuntijuus

87

Tekninen laatu

Tekninen välineistö

Saavutettavuus,tavoitettavuus jamitattavuus

Tasa-arvoAlueellinen Sukupuolten välinenToiminnallinen

ESR-mittareita

PaikallisuusKaupunki–maaseutu näkökulman esiin-nostaminenPaikallinen identi-teetti

Rovaseudun nuorisotiedotusta kehittävän NUTI -hankkeen laadullinen arviointikriteeristö

Näkökulm


Näkökulm


88

Näkökulm


89

Näkökulm


88

Näkökulm


89

Nuorisotiedotuspalvelujen suunnitelmallinen markkinointi

Kati Valjus

89

Näkökulm


90

Näkökulm


91

Nuorisotiedotus on palvelumuoto, jota on syytä markkinoida. Nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan merkitys kasvaa, sillä nuoret hakevat tietoa itseään koskevista asioista yhä useammin kodin ulkopuolelta. Internetissä tarjolla oleva tieto ei usein ole puolueetonta ja luotettavaa, mikä taas on nuorisotiedotuksen peruslähtökohta. Jotta kohderyhmä saisi tiedon palvelusta, tarvitaan oikeanlaista viestintää ja markkinointia.

Markkinointi ja viestintä limittyvät joiltain osin käsitteinä toisiinsa. Niiden välille ei pystytä kaikissa tilanteissa vetämään selvää rajaa, eikä se ole aina tarpeenkaan. Markkinoinniksi on totuttu kutsumaan yritysten tuotemarkkinointia. Sen sijaan julkisyhteisöissä puhutaan usein vies-tinnästä, vaikka kyseessä olisivat markkinoinnin piiriin perinteisesti kuuluvat toimenpiteet. Tässä artikkelissa käsittelen markkinointina keinoja tehdä tuote - oli se sitten kulutushyödyke tai palvelu - tunnetuksi suuren yleisön silmissä ja näin ollen saada sille aikaan kysyntää.

Nuorisotiedotuspalvelu voidaan ajatella tuot-teena siinä missä vaikka suklaapatukka tai shampoo, ja sille on olemassa selvät markkinat kaikkialla Suomessa. Markkinoinnin tavoite on julkisyhteisössä sama kuin kaupallisissa yrityk-sissäkin: saada asiakkaat tietoisiksi palvelun/tuotteen olemassaolosta. Toki julkisyhteisön ja yrityksen markkinoinnissa on huomattavia eroja. Siinä missä yritys taistelee yleensä lukuisten kilpailijoiden kanssa markkina-asemastaan, julkisyhteisöllä ei kilpailijoita ole. Juuri tästä syystä usein ajatellaan, ettei julkisyhteisö mark-kinointia tarvitsekaan.

Nuorisotiedotuspiste ei kamppaile kilpailevien yritysten kanssa. Sen sijaan se kamppailee usein henkilöstöresursseista ja määrärahois-ta muiden kunnan tai kaupungin palvelujen kanssa. Mitä enemmän pisteellä on osoittaa näyttöjä asiakasmäärästään, sitä uskottavam-pi se on ja sitä perustellumpaa sen toiminta on paitsi päättäjien, myös suuren yleisön silmissä.

Jotta saavutettaisiin toivottuja tuloksia, tarvitaan suunnittelua, strategioita. Julkisella sektorilla saatetaan ajatella, että markkinoin-tisuunnitelmat kuuluvat ainoastaan voittoa tavoitteleville yrityksille, sillä näiden pää-määrä on taloudellisen voiton maksimointi. Julkisyhteisön päämäärät taas ovat aivan toiset. Markkinointisuunnitelman tekeminen ei välttämättä vaadi suuria ponnistuksia eikä valtavia ajallisia ja rahallisia resursseja. Suun-nitelma antaa konkreettisen työkalun päästä tavoitteisiin.

Nuorisotiedotuspisteen markkinointisuunni-telman laatijan ei välttämättä tarvitse olla viestinnän tai markkinoinnin ammattilainen. Riittää, että on ymmärtänyt viestinnän ja markkinoinnin perusperiaatteet, on idearikas ja ennen muuta halukas vaikuttamaan tulevai-suuteen markkinoinnin ja viestinnän tarjoamin mahdollisuuksin. Nuorisotiedotusalan tunte-minen on tärkeää siksi, että kyseessä on koko ajan kehittyvä palvelu, jonka kohderyhmän käyttäytymistä on vaikea ennakoida.

Nuorisotiedotuspalvelujen suunnitelmallinen markkinointi

Näkökulm


90

Näkökulm


90

Näkökulm


91

Nykytilan analyysi

Jotta suunnitelmia tulevaisuuden suhteen voitaisiin tehdä, on ensin analysoitava nykytila. Tällöin huo-mataan kävijämäärätilastojen merkitys. Asiakkaiden absoluuttisen lukumäärän lisäksi tärkeää on kirjata päivittäin ylös tiedot siitä, millaista tietoa ja palvelua nuoret pisteestä hakevat. Ainakin tärkeimmät nuori-sotiedotuksen aihealueet, kuten opiskelu, työelämä, kansainvälisyys ja asuminen, olisi hyvä jaotella omiksi lokeroikseen. Näin ollen voidaan jatkossa seurata asiakaskäyntien lukumäärän lisäksi palvelujen suosiota ja tarvetta. Ne saattavat muuttua, vaikka asiakkaiden lukumäärä pysyisikin samana.

Kävijöistä on hyvä tehdä yhteenveto kuukausittain jotta pysytään ajan tasalla siitä, millaista asiakas-kunta todellisuudessa on ja voidaan tehdä vertailuja aikaisempiin kuukausiin ja vuosiin. Suunnitelmalliseen markkinointiin kuuluu aina myös tulosten seuranta. Tarkkojen kävijämäärätilastojen avulla se on helpom-paa ja luotettavampaa.

Määrällisen analyysin lisäksi tarvitaan myös laadullista nykytilan erittelyä. Markkinointisuunnitelman laatijan olisi hyvä keskustella jokaisen työntekijän kanssa siitä, millaiseksi he kokevat nuorisotiedotuspisteen nykyti-lan - minkälaisille palveluille heidän mielestään tällä hetkellä on kysyntää, mitkä palvelut ovat mahdolli-sesti yli- tai aliedustettuja. Käsitykset ja mielipiteet saattavat vaihdella laidasta laitaan, mikä on hyvä asia suunnittelun näkökulmasta sillä suunnitelmaa tehtäessä tulisi huomioida mahdollisimman monia eri näkemyksiä.

Tavoitteet ja niiden asettaminen

Tärkeintä suunnitelmallisessa markkinoinnissa on asettaa tavoitteet. Ne voivat olla joko laadullisia tai määrällisiä, mitä tahansa tärkeiksi ja tavoiteltavan ar-voisiksi koettuja seikkoja. Tavoitteita voidaan asettaa sekä lyhyelle että pidemmälle aikavälille.

Pidemmän aikavälin tavoitteita kutsutaan strategisiksi tavoitteiksi, ja usein puhutaan myös visiosta. Visio on mielikuva tavoittelemisen arvoisesta tulevaisuuden ti-lasta. Se voidaan asettaa esimerkiksi kolmen tai viiden vuoden päähän, periaatteessa pidemmällekin, mutta käytännössä nuorisotiedotus on sen verran muuttuva ala, että on hyvä pysyä lyhyehköissä aikarajoissa. Ihanteellisinta on, että nuorisotiedotuspisteen visio toimii johtotähtenä kaikessa tekemisessä ja antaa toiminnalle mielekkyyttä.

Lyhyen aikavälin tavoitteita kutsutaan taktisen tason tavoitteiksi. Tähtäin on yleensä korkeintaan vuoden päässä. Lyhyen aikavälin tavoitteeksi voidaan asettaa esimerkiksi kävijämäärien nostaminen kymmenellä prosentilla tiettyyn päivämäärään mennessä. Tämä ta-voite on puhtasti määrällinen. Jos nuorisotiedotuspis-teellä on verkkosivusto, voidaan tavoitteeksi asettaa sivustolla kävijöiden määrän nostaminen tai vaikkapa sähköpostiyhteydenottojen lisääminen. Tavoitteet voivat olla myös laadullisia, kuten maahanmuuttajien saaminen vakituiseksi osaksi asiakaskuntaa tai nuorten aktivoiminen kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin.

Tavoitteiden tulee olla realistisia ja ainakin periaat-teessa toteutettavissa olevia. Ne voidaan tarvittaessa myös jakaa osatavoitteiksi.

Nuorisotiedotuspalvelujensuunnitelmallinen markkinointi

Näkökulm


92

Näkökulm


93

Käyttäjäryhmienprofilointi

Nuoret eivät ole kohderyhmänä yksi, yhte-näinen joukko. Jos ajatellaan esimerkiksi 13–24-vuotiaita nuoria, huomataan, että tä-hän joukkoon mahtuu monenlaisia alaryhmiä, segmenttejä. Opiskelupaikkaa etsivät, työttö-mät tai esimerkiksi harrastusmahdollisuuksista tiedustelevat ovat kaikki omia alaryhmiään, ja näitä ryhmiä voi asiakaskunnassa olla lukui-sia. Nuoret jakautuvat useisiin segmentteihin ikänsä puolesta: eri-ikäiset nuoret kaipaavat erilaista tietoa.

Markkinointia ei pidä kohdistaa liian laajalle ryhmälle. Silloin tullaan vain raapaisseeksi vä-hän pintaa, eikä useinkaan saavuteta toivot-tuja tavoitteita. Sen sijaan on syytä keskittyä käyttäjäryhmien profilointiin ja sitä kautta kohdennetun markkinoinnin suunnitteluun.

Jokaisella kohderyhmällä on omat syynsä asioida nuorisotiedotuspisteessä, ja jokaiselle ryhmälle voidaan kohdistaa omat markkinoin-titoimenpiteensä, jotta paras mahdollinen hyöty saavutettaisiin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa eri viestintäkanavien käyttöä eri kohderyhmille suunnatussa markkinoinnissa. Yksinkertaisimmillaan kohdennettua markki-nointia voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että suunnitellaan erilaiset julisteet eri op-pilaitosten seinille. Peruskoululaisia voidaan houkutella asiakkaiksi tiedustelemaan har-rastusmahdollisuuksista, ammattikoululaisia työelämästä ja lukiolaisia esimerkiksi kansain-välisyyteen liittyvistä aiheista. Nuorisotiedo-tuspisteessä on syytä miettiä, kuinka palveluja markkinoitaisiin juuri tietylle kohderyhmälle toivotuin tuloksin.

Usein myös esimerkiksi vuoden-aika ratkaisee, mille ryhmille palvelua milloinkin kannattaa markkinoida ja mitä ryhmiä priorisoida. Nuorisotiedotus on syklittäistä. Samat teemat (mm. yhteishaku, kansainväli-set asiat, kesätyönhaku, vuosit-tain järjestettävät tapahtumat) ovat pinnalla tiettyyn aikaan vuodesta, vuosi toisensa jäl-keen. Tämä kannattaa hyödyn-tää - teemoista tiedottamalla saadaan ehkä houkuteltua uusia asiakkaita.

Kävijämäärätilastoja seu-raamalla voidaan tarkkailla, kuinka hyvin eri ryhmät ovat asiakaskunnassa edustettuina. Jos jonkin ryhmän edustajien määrä merkittävästi vähenee, mietitään tähän mahdollisia syitä sekä sitä, olisiko mark-kinoinnissa syytä panostaa enemmän ko. käyttäjäryhmään. Nuorisotiedotuspisteen ensi-sijainen ja laajin kohderyhmä ovat luonnollisesti nuoret. Pisteen palveluja voidaan markkinoida myös toissijaisille kohderyhmille, kuten nuorten vanhemmille ja nuorten parissa työskenteleville. Heitä varten on laadittava omat markkinoin-tikampanjansa.


Näkökulm


92

Näkökulm


93

Toiminta jaresurssit

Tavoitteisiin pääseminen vaatii toimintaa. Yksityiskoh-tainen, konkreettinen toimintasuunnitelma tarkkoine päivämäärineen ja vastuualueineen auttaa pääsemään tavoitteeseen. Se takaa myös, etteivät toimenpiteet jää roikkumaan ja odottamaan ”parempaa hetkeä”, jota ei ehkä tule.

Toimintasuunnitelmaa tehtäessä ovat kaikki hyvät ide-at tarpeen, jotta saataisiin aikaan toimiva ja tehokas markkinointikampanja käytettävissä olevalla rahalla. Resurssit vaikuttavat markkinointikanavan valintaan. Perinteinen julistemainonta on suhteellisen edullista, muttei kovin tehokasta. Sillä voidaan tavoittaa melko pienehkö osa kohderyhmästä. Julistemarkkinoinnin tehokkuus riippuu miltei kokonaan julisteiden sijoitta-misesta. Lehtimainokset ovat kohtuuhintaisia, mutta lehden valinta ja mainoksen suunnittelu asettavat haasteita. Televisio- ja radiomainokset maksavat paljon - yleensä liikaa, jotta niitä voitaisiin niukkojen resurs-sien puitteissa edes harkita.

Perinteisten kanavien rinnalla voidaan miettiä mahdol-lisia uusia markkinoinnin välineitä. Oulun kaupungin Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi on kesällä 2003 lähtenyt mukaan mobiilimarkkinointikokeiluun. Nuoret voivat liittyä Nappi-keskuksen tai sen etäpistei-den omaan uutisryhmään, jonka kautta heille voidaan tiedottaa teemoista ja tapahtumista tekstiviestitse. Mobiilimarkkinointi on koko ajan lisääntymässä nuor-ten keskuudessa.

Kun toimintasuunnitelma on tehty, sitä ryhdytään toteuttamaan. Mainosmateriaalin suunnittelulle, to-teuttamiselle ja tilaamiselle on syytä varata riittävästi aikaa ennen suunniteltuja toimenpiteitä.

MediajulkisuusRajallisin resurssein toimivan julkisyhteisön kannalta mediajulkisuudessa on se etu, että se on ilmaista. Parhaimmillaan mediajulkisuus tarjoaa nuorisotiedotuspisteelle tehokkaan ka-navan tehdä itseään tunnetuksi mahdollisten asiakkaiden ja muiden sidosryhmien silmissä.

Käytännössä mediajulkisuutta ei kuitenkaan koskaan pystytä täysin hallitsemaan - lopulta viesti saattaa valmiissa jutussa olla hyvinkin erilainen kuin mitä yhteisön edustaja odottaa. Toimittaja ei tee juttuja yhteisön näkökulmas-ta eikä mainosmielessä. Hänen tehtävänään on ainoastaan kertoa suurelle yleisölle sitä mahdollisesti kiinnostavasta aiheesta.

Mediajulkisuuteen sisältyy siis riskejä, mutta siitä huolimatta sitä kannattaa hyödyntää. Käytännössä se tapahtuu esimerkiksi siten, että nuorisotiedotuspisteen ajankohtaisista ja yleisesti kiinnostavista teemoista tai tapah-tumista laaditaan tiedote, joka toimitetaan tärkeimpiin paikallisiin medioihin.

Tiedote on itsessään pieni uutinen. Tärkeim-män asian tulee käydä ilmi heti tiedotteen alussa, ja vähemmän tärkeiden vasta loppu-puolella. Toimituksessa tiedote on vapaasti muokattavissa ja lyhennettävissä. Taustatie-doiksi voidaan liittää esimerkiksi Internet-linkkejä. Tiedotteeseen tulee liittää selkeät yhteystiedot, jotta toimittaja voi tarvittaessa ottaa yhteyttä oikeaan henkilöön esimerkiksi haastattelua varten.


Näkökulm


94

Näkökulm


95

Työkaluja tulevaisuuden varalle

Nuorisotiedotuspiste voi laatia itselleen viestintäohjeiston. Ohjeistossa on hyvä määritellä paitsi yleiset nuorisotiedotuk-sen arvot, myös pisteen omat viestinnän periaatteet, yhteiset tavoitteet sekä muita mahdollisesti esille tulevia tärkei-tä asioita viestintään ja markkinointiin liittyen.

Erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden suhteen on hyvä olla mustaa valkoisella siitä, kenen vastuulla on esimerkiksi si-säinen tiedotus tapahtumasta, lehdistö-tiedotteen laatiminen tai ajankohtaisten aiheiden päivittäminen verkkoon. Nämä viestintävastuut voidaan kirjata vies-tintäohjeistoon. Nuorisotiedotuspisteen viestintäohjeisto palvelee paitsi pisteen vakituisia työntekijöitä, myös lyhytaikai-sempaa henkilökuntaa, kuten harjoitteli-joita ja vapaaehtoistyöntekijöitä.

Viestintäohjeisto laaditaan siten, että se olisi ajantasainen ja pätevä vielä vuosienkin päästä. Lyhyen aikavälin tavoitteita ja toimenpiteitä siihen ei siis kirjata, vaan se perustuu vision konkre-tisoimiseen ja siihen, millaisella viestin-nällä päämäärään aiotaan päästä.

Tyytyväiset asiakkaatkertovat kavereilleen

Suuri - jollei suurin - vaikuttaja nuorisotie-dotuspisteen asiakasmäärissä on ollut ja tulee varmasti jatkossakin olemaan ”pus-karadio”: Hyviä kokemuksia saaneet asiak-kaat kertovat paikasta kavereilleen, joista jotkut kenties päätyvät itsekin kääntymään nuorisotiedotuspisteen puoleen. Asiakas-tyytyväisyydellä on siis merkittävä rooli. Pohjimmiltaan kaiken nuorisotiedotuspis-teessä tapahtuvan vuorovaikutuksen voidaan ajatella olevan markkinointia. Nuorisotiedo-tuspisteen yleistunnelma ja palvelu vaikut-tavat paljolti siihen, tuleeko nuori takaisin ja suositteleeko hän paikkaa lähipiirilleen.

Vakioasiakkaat ovat nuorisotiedotuspisteelle hyvin tärkeitä, kuten mille tahansa organi-saatiolle tai yritykselle. He ovat usein niitä, joilla on positiivisia kokemuksia nuorisotie-dotuspisteestä ja joiden tarpeisiin palvelu on vastannut.

Kokeilemisen arvoinen markkinointikanava voisikin tulevaisuudessa olla vertaisryh-mäviestintä, jota on kokeiltu jo ainakin Belgiassa. Nuorisotiedotuspisteet ovat keränneet nuorten keskuudesta muutamia avainhenkilöitä, joille tiedottavat asioista ja jotka edelleen kertovat niistä lähipiirilleen koulussa ja harrastuksissa. Viestin perille-meno on paljon todennäköisempää silloin, kun nuori kuulee sen tutusta, luotettavasta lähteestä, kuin että se olisi esimerkiksi sanomalehden sivulla lukuisten muiden ilmoitusten joukossa.


Näkökulm


94

Näkökulm


95

Julkisella sektorilla painottuu pitkäaikaisen asiakassuhteen rakentaminen ja ylläpitäminen. Vaikka markkinointia ja viestintää suunnitelta-essa usein ajatellaan myös muita sidosryhmiä - nuorten vanhempia, kaupungin tai kunnan päättäjiä, mediaa - niin tärkein on aina asia-kas, nuori.

Koska nuorisotiedotuksen tavoitteena on palvella nuorten tarpeita, heitä tulisi kuun-nella tavoitteita asetettaessa ja markkinointia suunniteltaessa. Muutaman satunnaisotannalla poimitun kohderyhmään kuuluvan nuoren haastatteleminen ei kestä kauan, ja saattaa tuoda esille aivan uudenlaisia näkökulmia sii-hen, millaiselle palvelulle nuorten parissa olisi kysyntää. Kysyntää syntyy ja asiakasmäärät lisääntyvät vain, jos tehokkaan markkinoinnin ohella vastataan nuorten omiin tarpeisiin.

Kati Valjusopiskelee Oulun yliopistossa Tiedeviestin-nän maisteriohjelmassa (TIEMA) ja on tehnyt lopputyönään Oulun kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen nuorisotiedo-tus- ja neuvontapalvelujen viestintä- ja markkinointisuunnitelman.

Kirjallisuutta:Andreasen, Alan R. ja Kotler, Philip 2003: Strategic marketing for nonprofit organizations. New Jersey: Pearson Education.Honni, Matti 1992: Markkinoinnin suunnittelun perusteet. Weilin+Göös.Juholin, Elisa 2001: Communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön. Helsinki: Inforviestintä Oy. Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka ja Korhonen, Tellervo 1995: Viestillä tulokseen. Helsinki - Porvoo - Juva: WSOY.Kotler, Philip 1999: Muuttuva markkinointi - luo, voita ja hallitse markkinoita. Suomen Ekonomiliitto ja WSOY. Lehtonen, Jaakko 1998: Yhteisöt ja julkisuus. Mainonnasta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Teoksessa Viestinnän jäljillä. Toim. Kivikuru, Ullamaija ja Kunelius, Risto. Helsinki - Porvoo - Juva: WSOY.Nieminen, Hannu 2000: Julkisyhteisön viestintä. Kohti kansalaisnäkökulmaa. Teoksessa Kolmet kasvot. Näkökulmia organisaatioviestintään. Toim. Aula, Pekka ja Hakala, Salli. Helsinki: Loki-kirjat.Åberg, Leif 1989/1996: Viestintä - tuloksen tekijä. Helsinki: Inforviestintä Oy.Åberg, Leif 1997: Viestinnän strategiat. Helsinki: Inforviestintä Oy.Åberg, Leif 2000: Viestintä kolmannen sektorin kansalaisyhteisöissä. Teoksessa Kolmet kasvot. Näkökulmia organisaatioviestintään. Toim. Aula, Pekka ja Hakala, Salli. Helsinki: Loki-kirjat.

Näkökulm


95


Näkökulm


96

Näkökulm


97

Nuorisotiedotus lisänä avoimen toiminnan nuorisotyöhön

Päivi Timonen-Verma Suomessa on tehty kauan avointa nuorisotyötä, ja parhaimmil-laan nuorisotalojen toiminta on alueellista, nuorten elämänolo-suhteita kehittävää, nuorisopo-liittista vaikuttamista.

96

Näkökulm


96

Näkökulm


97

Nuorisotyöntekijät seuraavat alueensa kehitystä ja palveluiden tarjontaa, he ovat mukana verkos-toissa, joiden kautta vastaanote-taan ja viestitetään tietoa nuorille suunnatuista asioista kokouksissa tai esimerkiksi sähköpostitse. Nuorisotyöntekijät lukevat sään-nöllisesti sanomalehtiä ja tutkivat tietoa internetistä. Kuinka tästä tiedosta voisivat hyötyä myös muut, erityisesti kohderyhmänä olevat nuoret? Nuorisotyöntekijän ote työhön on jo luonnostaan tiedot-tava. Onkin sanottu, että pienen

kunnan nuorisosihteeri on kävelevä tietopankki,

ja nuori voi vaikkapa kaupan kassajonos-sa kysäistä hänelle tärkeästä asiasta ohimennen. Miksei nuorisotiedotusta myös mainosteta

yhtenä nuorisotyön työtapana kunnassa?

Kunnalliseen nuorisotyöhön ja nuorisotalotoimintaan olisi erittäin helposti lisättävissä tai liitettä-vissä uudempia työmenetelmiä kuten nuorisotiedotusta. Suomessa kunnallinen nuorisotoiminta on kattavampi verrattuna kokemuksiini useista Euroopan maista. Nuori-sotiedotustyö on joissakin maissa laajemmalle levinnyt työmuoto, keskeinen osa nuorisotyötä kuten Espanjassa tai Ranskassa.

nuori voi omatoimisesti, henkilöllisyyden paljastumatta etsiä ja perehtyä tietoon, ja seinällä voi olla maininta, että nuoriso-ohjaajiltakin voi kysyä eri aiheista. Tällöin nuoriso-ohjaajilla täytyy olla intoa lähteä etsimään tietoa nuoren kanssa. Nuori ei kysy toista kertaa, jos saa epätyydyttävän vastauksen tai kohtelun. Tilassa voi myös säännöllisesti tiettyinä aikoina päivystää nuoriso-ohjaaja, ja tämäkin on selkeästi tiedotettu talon sisällä, ulkopuolisille verkostoille ja nuorille. Julisteille ja ilmoituksille on hyvä varata riittävästi seinätilaa, ja ilmoitustaululla olevaa tie-toa pitää myös muistaa päivittää. Nuorten kanssa kannattaa keskustella, olisiko joku nuori kiinnostunut tämän tyyppises-tä osallistumisesta. Ihanteellista olisi, että nurkkauksessa olisi myös nuorten käyttöön internet-yhteydet tiedonhakua varten.

• Espanjassa on yli 3000 nuorisotiedotus-pistettä ja –keskusta. Esimerkiksi Valencian autonomian alueella kaupungin nuorisotiedotuskeskuksen nuoret osallis-tuvat aktiivisesti eri puolilla kaupunkia olevien nuorisotiedotusilmoitustauluilla olevan tiedon päivittämiseen. Nuori-sotiedotusilmoitustaulut ovat nuorten suosimissa kahviloissa, kaupoissa ja nuorisotiloissa. Ilmoitustaulujen päivitys-vastuu on jaettu nuorten kesken. Nuoriso-tiedotustyöntekijät tukevat nuoria tiedon etsimisessä ja tuottamisessa ja innosta-vat nuoria aktiivisesti miettimään, mitä tietoa voisi olla esillä. Nuorisotoimi ja nuoret ovat kunkin yksityisen ja kunnal-lisen tahon kanssa sopineet, että tilaan tuodaan nuorisotiedotuslogoin varustettu ilmoitustaulu.

Seuraavassa on pohdintaa ta-voista kuinka nuorisotyönteki-jät voivat ottaa työhönsä uuden lisäarvon nuorille - nuorisotie-dotustyön.

• Nuorisotalon omalle internet-sivulle kootaan paikallinen linkkikokonaisuus koskien asumista, työtä, opiskelua, vapaa-aikaa, sosiaali- ja ter-veyspalveluja jne. ja muutama linkki valtakunnallista nuoril-le tietoa tarjoaville sivuille. Tämän linkkilistan koostamisen ja päivittämisen voi tehdä yhdessä nuorten kanssa. Kun sivut ovat valmiit, niistä kan-nattaa myös tiedottaa alueella muille nuorten parissa työsken-televille ja tietysti nuorille.

• Esimerkki Itävallasta: Nuoriso-talossa on selkeästi erotettu oma, erillinen tila eri aiheiden tiedotusmateriaaleille. Tila on selkeästi kyltein ilmaistu nuorisotiedotuspisteeksi tai nuorisotiedotusnurkkauk-seksi. Materiaalia on esillä ilmoitustauluilla ja hyllyillä yksinkertaisen luokituksen mukaisesti: asuminen, työ, opiskelu/koulutus, kansainväli-set asiat, vapaa-aika, sosiaa-li- ja terveys, rakkaus ja seksi jne. Alueen nuorilta on kysytty mielipide siitä, mitkä tietoalu-eet ovat heille tärkeimpiä.Nuorisotiedotusnurkkauksessa

Nuorisotiedotus lisänä avoimen toiminnan nuorisotyöhön

98

Näkökulm


Näkökulm


99

98

Näkökulm


Näkökulm


99

Nuorisotiedotus eurooppalaisellapelikentällä - ERYICA:n puheenjohtajan 2000–2003 mietteitä


99

100

Näkökulm


Näkökulm


101

Marraskuussa 2000 Benelux-maat järjestivät ison ”Working Together” konferenssin ja sen yhteydessä pidettiin myös Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA:nvuosikokous. Kokouksessa valittiin minut, Nuorisotie-dotuskeskus Kompassin toimin-nanjohtaja, järjestön uudeksi puheenjohtajaksi vuosiksi 2001–2003.

ERYICA:n toiminta oli minulle tuttua Allianssin työajalta ja edellisinä vuosina olin toimi-nut ERYICA:n valtuuttamana kouluttajana kahden eurooppa-laisen verkoston järjestämissä neljässä nuorisotiedotuskoulu-tuksessa eri puolilla Eurooppaa. Nuorisotiedotus- ja -neuvon-tatyömuodon kehittäminen on lähellä sydäntäni, ja ajattelin voivani jollain tapaa vaikuttaa järjestön puheenjohtajana. Lähes kolmen vuoden urakkaani olen osittain tyytyväinen, sillä olemme saaneet jotain myös aikaiseksi.

Toimintakauden aikana tuli esiin, että euroopan tason nuorisopolitikointiin sisältyy myös vaikeuksia. Olen tullut siihen tulokseen, että ERYI-CA:n puheenjohtajana pitäisi toimia henkilön, jolla on oman taustaorganisaation taholta

taloudelliset mahdollisuudet ja enemmän aikaa osallistua Euroopan tason yhteistyöhön, olemalla paikalla ja lobbaa-malla järjestön tavoitteita eri rakenteissa. Tämä on itselleni paikallisen nuorisotiedotuskes-kuksen työntekijänä tuottanut vaikeuksia, joskin kiitän läm-pimästi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskusta ”venymi-sestä” ja siitä tuesta, mitä olen puheenjohtaja-aikana työlleni saanut.

ERYICA:n puheenjohtajan tehtäviin on perusjärjestötyös-kentelyn lisäksi yhdessä pää-sihteerin ja hallituksen kanssa liittynyt yhteistyö niin Euroo-pan neuvoston nuorisoyksikön kanssa (koulutus, julkaisut, nuorisopoliittinen vaikutta-minen) kuin myös yhteistyö Euroopan unionin komission (EUCOM) nuorisoyksikön kanssa.

Tavoitteena ovat nuoriso-tiedotus- ja -neuvontatyön edistäminen, osallistuminen nuorille suunnattujen internet-tietopalveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen (Euroopan Nuorisoportaali) sekä ERYICA:nedustajana vaikuttaminen EU:n komission Valkoisen kirjan ”EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet” sisältöön nuorisotiedo-tus- ja neuvontatyön osalta.

Verkostoyhteistyön kehittäminen Euroopassa toimivien muiden nuorison kattojärjestöjen kanssa on ollut myös yksi keskeisiä toi-minta-alueita.

Puheenjohtajan näkökulmasta ERYICA:n luottamustoimen hoita-miseen on kuulunut useita vas-tullisia tehtäviä. Näitä ovat olleet vuosittain pidettävän yleiskoko-uksen ja kolme kertaa vuodessa pidettävien hallituksen kokousten sisällön suunnittelu ja vetovas-tuu, järjestön varainhankintaa*, sekä järjestön sisäinen tiedotta-minen jäsenten ja nuorisotiedo-tustyömuodosta kiinnostuneiden tahojen kanssa.

Vuoden 2002 aikana valmisteltiin myös ERYICA:n internetsivujen sisällön ja ulkoasun uudistaminen (http://www.eryica.org). Puheen-johtajan tehtäviin on kuulunut yhdessä pääsihteerin kanssa järjestön ulkoinen tiedottaminen, mihin puheenjohtajan roolissa usein liittyy erilaisia jäsenjärjes-töjen järjestämiä seminaareja, koulutustilaisuuksia tai kokouksia kuten esimerkiksi Espanjan EU:npuheenjohtajakaudella toukokuus-sa 2002 ERYICA:n espanjalaisen jäsenen INJUVE:n järjestämä Nuorisotiedotuksen tulevaisuuden haasteet konferenssi espanjalai-selle nuorisotiedotusverkostolle.1


*(esimerkiksi A3029 tukihakemus EUCOM: tulos 20 000 euroa vuosina 2002 ja 2003, kun aikaisempina vuosina tuki ollut 5000 euroa)

100

Näkökulm


Näkökulm


101

Esimerkki puheenjohtajantyömatkasta Pariisissa 12.–16.6.03

Lakkoileva Pariisi mutkistutti vain hieman 12.6.03 siir-tymistä CDG-lentoasemalta ERYICA:n toimistoon Eiffel-tornin läheisyyteen, joskin aikaa kului tuplasti. Pu-heenjohtaja on pääsihteerin ja ERYICA:n sekä Euroopan neuvoston edustajien kanssa arvioimassa yhteistyösopi-muksen (JCC) kuluvaa vuotta ja sopimassa vuoden 2004 yhteistyöstä. Varsinainen ko-kous on seuraavana päivänä ja puheenjohtajalla päivän vetovastuu.

Euroopan neuvoston nuori-so- ja urheiludirektoraatin ja ERYICA:n välisen JCC:n kokouksen valmistautumisen jälkeen pääsihteerin kanssa pohdintaa tulevan hallituk-sen kokouksen asialistasta: laajoja asiakokonaisuuksia pitäisi pystyä käsittelemään mahdollisimman tehokkaasti lyhyessä ajassa.

Hallituksen kokouslistalla on mm. Euroopan neuvoston yhteistyösopimuksen sisällön toteuttaminen loppuvuonna 2003: syyskuussa Budapestin nuorisokeskuksessa pidettä-vän Nuorten osallistuminen

nuorisotiedotus- ja -neuvonta-työhön –seminaarin tavoitteet, kohderyhmä, sisältö ja toteutus, Euroopan neuvoston nuoriso-tiedotustyöstä vuonna 1990 antaman suosituksen seurannan toteuttaminen, Nuorisotiedo-tus- ja -neuvontatyön koulutta-jarinki, yhteistyön seuranta ja arviointi; ERYICA:n startegiset tavoitteet 2004–2007, kansal-listen nuorisotiedotusstrategioi-den edistäminen, ERYICA:nvuonna 1993 julkaiseman Eurooppalaisen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön periaatteiden arviointiprosessin eteneminen, Euroopan nuorisotiedotuskäsi-kirja-cd-rom –projekti, kan-sallisten nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssien (MBTC) toteutukset ja tukitar-peet, Eurooppalaisen nuori-sotiedotus- ja neuvonta-alan ammattilaiskanavan toteutta-minen http://www.eryica.org internettiin kuten myös järjestön sisäisen tiedotuksen intranet-sivujen uudistamis-prosessi, yhteistyö Euroopan Nuorisokorttijärjestö EYCA:n kanssa, 27.–30.11.03 Espanjas-sa pidettävän ERYICA:n yleisko-kouksen sisällön suunnittelu ja tietysti taloudelliset asiat sekä jäsenasiat.

Viikonloppuna ERYICA:nedustajilla oli yhteistyö-kokous Eurodesk-järjestön vuonna 2003 puheenjoh-tajaksi valitun Bernard Charbonnelin kanssa. Hän on pitkäaikainen Ranskan nuorisotiedotuspalveluiden CIDJ:n edustaja ERYICA:ssa. Ranskan CIDJ on jäsenenä sekä EYRICA että Eurodesk järjestöissä.

Vaikeimpana asiana ERYI-CA:n tulevassa hallituksen kokouksessa asialistalla on yhteistyö Eurodesk-verkoston kanssa Euroopan Unionin Nuorisoportaali–projektissa. Keväällä Eurodesk omalla päätöksellään yksituumaisesti lakkautti kolmen järjestön sopiman, yhteisen tasa-ar-voon perustuvan Nuorisopor-taalin toteuttamista koskevan yhteistyösopimuksen.


102

Näkökulm


Näkökulm


103

Ajankohtaisia ongelmia eurooppalaisessa verkostoyh-teistyössä

Euroopan laajuinen kiinnos-tus nuorisotiedotustyöhön yhtenä nuorisotyön muotona on tuonut mukanaan myön-teisiä asioita, mutta myös vaikeuksia. Yli viisitoista vuotta kokemusta kunnalli-sessa nuoriso- ja järjestö-työssä sekä kokemusERYICA:n puheenjohtajana ovat saaneet minut vakuut-tuneeksi siitä, että selkeä tavoite nuorisotiedotustyössä olisi tehdä verkostoyhteistyö-tä eri toimijoiden kesken, jol-loin olisi mahdollista tarjota laadukkaampaa palvelua ja tietoa nuorelle kuin yksin ahertaen.

Verkostoyhteistyö nuorisotie-dotus- ja -neuvonta-alalla on toiminut usean vuoden ajan hienosti meillä Suomessa ehkä siksi, että eri organi-saatioilla on suhteellisen samantyyppiset työskentely-tyylit, kulttuuritausta, kieli ja samanikäiset työntekijät. Euroopan tasolla työskentely-kulttuuri, kieli ja työtavat eri järjestöissä ovat toisenlaisia ja tasa-arvoinen verkosto-yhteistyö on uusi työmuoto.

Euroopan unionissa nuoriso-alalla tehdään ovenavauksia uudentyyppisten työmuotojen etsimiseksi kuten jo kansal-liset nuorisoasioiden avoi-met koordinaatiotyöryhmät osoittavat.

Unionin ja kansalaisjärjestö-jen toimintatavat ovat hyvin erilaisia. Se, mikä toimii Uni-onin nuorisoyksikön ja siltä tukea saavissa rakenteissa, ei välttämättä toimi esimerkiksi demokraattisesti päätöksiä tekevässä kansainvälisessä järjestöyhteistyössä.

Olen huomannut, että Euroo-pan tasolla työskenteltäessä on vaarana, että organisaatiot unohtavat yhteisen kohde-ryhmänsä eli eurooppalaiset nuoret ja nuorisotiedotus-alan ammattilaiset. Tällöin organisaation etu voi aset-tua esimerkiksi nuorille tasavertaisesti yhteistyössä toteutettavan, laadukkaan pal-velun esteeksi (vrt. Euroopan nuorisoportaali). Yksi ongelma monen järjestön yhteistyös-sä saattaa olla järjestöjen työntekijöiden omaksumat

erilaiset työskentelykulttuurit, ja verkostoyhteistyötä tehtäes-sä on varattava tarpeeksi aikaa näiden työskentelytapaeroista johtuvien mahdollisten vaike-uksien voittamiseen. Verkostoyhteistyössä voi myös olla vaarana sekaantuminen toisen mukana olevan orga-nisaation sisäisiin asioihin. ERYICA:n hallitus ja eurooppa-laiset verkostot ovat selvästi konkreettisen haasteen edessä.

Demokratia, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja tiedon avoimuus ovat arvoja nuorille sekä mo-nialaisille nuorisotiedotus- ja -neuvonta-alan ammattilaisille. ERYICA:n kolmen vuoden pu-heenjohtajuus on ollut moni-puolinen, silti melko tuulinen jakso elämässäni. Nyt matkalla kokouksesta hostelliin, miel-täni rauhoittavat picknicillä olevat nuoret Lumiere-kanaalin rannalla, eri ikäiset ihmiset pelaamassa petanqueta sekä leikkikentältä kuuluvat lasten äänet.


102

Näkökulm


Näkökulm


103

Nuorisotiedotustyöntekijöiden ammattitaidon edistäminen on ensiarvoisen tärkeää

ERYICA:ssa on käyty keskustelua kenen kanssa yhteistyötä pitäisi tehdä ja pohdittu tavoitteita, sisältöä ja strategioita. Puheen-johtajuuskautenani olen oppinut arvostamaan sitä yhteistyötä, mitä ERYICA on tehnyt usean vuoden ajan pitkäjänteisesti Euroopan neuvoston nuoriso- ja urheiludirektoraatin (CoE) kans-sa nuorisotiedotus- ja -neuvon-tatyöntekijöiden ammattitaidon ja koko työmuodon kehitämi-seksi: Vuoden 1997 jälkeen on koulutettu 120 vähän työkoke-musta omaavaa nuorisotiedo-tustyöntekijää 39 eri maasta Euroopan nuorisokeskuksessa Budapestissä pidetyssä neljässä eri nuorisotiedotusseminaarissa; on tuettu kansallisia nuorisoti-edotusrakenteiden järjestämiä nuorisotiedotusalan koulutuksia, joihin on osallistunut 49 nuori-sotiedotustyöntekijää Maltalla, Kyproksella ja Tsekeissä; 25 nuo-risotiedotustyön kouluttajaa 16 maasta osallistui vuonna 2000 Nuorisotiedotustyön koulutustoi-minnan kehittämisseminaariin; toteutettiin Nuorisotiedotustyön eurooppalainen 40–44 oppi-tunnin pituinen peruskoulutus-

paketti MBTC; vuonna 2002 julkaisitiin eri kielillä opas Ohjeita nuorisotiedotuskes-kuksen perustamiseen2 ja vuonna 1998 toteutettiin eu-rooppalainen selvitys kansal-lisista nuorille suunnatuista tietopankeista ja internetissä olevista palveluista3.

Suomen nuorisotiedotusver-koston jäsenet ovat osallistu-neet aktiivisesti mm. edellä mainitun Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurs-sin MBTC:n suunnitteluun, kehittämiseen, testaamiseen ja toteuttamiseen. Suomen ERYICA -nuorisotiedotusver-kosto toteutti ensimmäisen kansallisen peruskurssin syksyllä 2002, johon osallis-tui 11 nuorisotiedotustyössä vähän aikaa työskennellyttä, juuri työnsä aloittanutta tai nuorisotiedotuspalvelua suunnittelevaa kunnallista nuorisotyöntekijää eri puolil-ta Suomea. Ilman aktiivista yhteistyötä ja mukanaoloa ERYICA:n verkostossa, meillä tuskin olisi näin innokkaasti luotu edellytyksiä työmuodon esiinnostamiselle ja kehittä-miselle.

Näkökulm


103


104

Näkökulm


Näkökulm


105

a) Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön julkai-susarja ammattilaisille: oppaat,

b) Oppi- ja koulutus-materiaalin julkaisu nuorisotiedotus- ja –neuvontatyöstä

c) Nuorisotiedotustyön ammattilehti

Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA:n tulevaisuudenvisioni

Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvonta-alan ammattilaisverkosto ERYICA: - kohderyhmänä ja palveluiden käyttäjinä yli 12 000 nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöntekijää

Euroopassa, yli 8 000 nuorisotiedotuspalvelua, yli 20 miljoonaa nuorta asiakasta

5 alaosastoa:

Monialaisen nuorisoti-edotus ja neuvontatyön kehittäminen

Euroopan nuorisotiedotus- ja neuvonta-alan akatemia - työntekijöiden ammatti-taidon kehittäminen

Eurooppalaisen nuoriso-tiedotus- ja neuvonta-alan ammattilaiskanavawww.eryica.org

Tietoa nuorille: www.eryica.org/infomobil

Julkaisutoiminta

a) Työmenetelmien kehittämien: nuorten osallistuminen nuo-risotiedotustyöhön, vertaisryhmätiedot-taminen, nuorten matkailjoiden tiedo-tus Use it jne.

b) Sisällön ke-hittäminen: Eurooppalaiset nuorisotiedotustyön periaatteet, ammat-tietiikka

c) Työvälineiden kehittäminen

a) Nuorisotiedotus- ja –neuvonta-alan koulutta-jarinki

b) Nuorisotiedotusalan verkko-opisto(MBTC ja jatkokurssi verkossa)

c) MBTC -Perus- ja jatko-kurssit, seminaarit, kon-ferenssit alalla toimiville, täydennyskoulutus

d) Nuoret neuvojat kurssit ja koulutusta nuorille

a) tietoa ja materiaalia ammattilaisille ja työmuo-dosta kiinnostuneille

b) Nuorisotiedotusalan verkko-opisto(MBTC ja jatkokurssi verkossa)

c) Vuorovaikutuksellinen verkkopalvelu

d) Uutiset, sähköpostilis-tat, sähköiset ilmoitus-taulut jne.

a) INFOmobil -kanava liikkuvuustietoon

b) mukana EU:n Nuoriso-osaston toteuttamassa Euroopan nuorisoportaa-lissa

kaavio: Päivi Timonen-Verma, Helsinki 2003

104

Näkökulm


Nuorisotiedotus eurooppalaisellapelikentällä - ERYICA:n puheenjohtajan 2000-2003 mietteitä

104

Näkökulm


Näkökulm


105

Lämmin kiitosERYICA:n puolesta kiitän Suomen opetusministeriön nuorisoyksikköä, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssia, Helsingin kaupungin nuoriso-asiainkeskusta, Kansainvälisen henkilövaihdonkeskus CIMO:a ja suomalaista nuorisotiedotus-verkostoa yhteistyöstä, tuesta, palautteesta ja kannustuksta kuluneen puheenjohtajuuskau-den ajalta.

Päivi Timonen-VermaERYICA:n puheenjohtaja 2001–2003. Työskenneltyään Suo-men Nuorisoyhteistyö Allianssissa, ja sen edeltäjässä KAKE:ssa 1991–1997 hän osallistui suomalaisen nuorisotiedotus-verkoston edustajana ERYICA:n toimintaan, työtehtävinään nuorisotiedotusalan työmuodon ja työntekijöiden ammat-titaidon kehittämiseen ERYICA:n verkostossa ja Suomessa. Ollut mukana kehittämässä nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön ammatillista täydennyskoulutusta ja kouluttanut Euroopassa ja Suomessa. Nykyisin hän työskentelee Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa, Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminnanjohtajana. http://www.lasipalatsi.fi/~timoska

Viitteet1 Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminta vuonna 2002, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, http://kompassi.lasipalatsi.fi/filsofia/index.htm2 “Guidelines on How to Create a Youth Information Centre” (2002), julkaisijat ERYICA ja CoE. Julkaisu käännetty suomeksi: Ohjeita nuorisotiedotuskeskuksen perustamiseen, 32 s, suomenkielinen toteutus, Helsingin kaupunign nuorisoasiainkeskus, Nuorisotiedotuskeskus Kompassi, helmikuu 2003. Julkaisu saatavana pdf-muodossa [email protected] 3 Partnership Agreement between ERYICA and the Council of Europe, REPORT OF ACTIVITIES, June 1997–May 2002, France, 2002.

Nuorisotiedotus eurooppalaisellapelikentällä – ERYICA:n puheenjohtajan 2000–2003 mietteitä

Näkökulm


106

Näkökulm


107

Näkökulm


106

Näkökulm


107

Nuorisotiedotus- ja -neuvontaSuomessa


107

Näkökulm


108

Näkökulm


109

Nuorisotiedotus- ja -neuvonta Suomessa

Nuorisotiedotus- ja -neuvonta Suomessa s. 109 Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön lainsäädännöllinen perusta s. 110 Valtion nuorisotiedotuspolitiikka s. 111 Nuorisotiedotustyöhön käytetyt taloudelliset resurssit vuosina 1999–2002 s. 111 Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön kansallinen koordinointi s. 112 Monialaiset nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelut Suomessa s. 113 Nuorten tietotarpeiden arviointi s. 114 Yhteistyö muiden palveluiden kanssa s. 114 Erikoistuneet nuorten tiedotus- ja neuvontapalvelut Suomessa s. 115 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO s. 115 Ammatinvalinnanohjauksen päämäärät ja periaatteet s. 116 Työhallinnon tarjoamat urasuunnittelupalvelut s. 116 Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen urapalvelut s. 117 Kunnallinen nuorisotiedotustyö paikallisella tasolla s. 118 Yhteispalvelu s. 118 Suomalainen kirjastojärjestelmä s. 118 Mannerheimin lastensuojeluliitto s. 118 Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry s. 118 Nuorisotiedotusvälneen valinnan kriteerina on nuorten tiedontarpeet s. 120Välittömiä ja välillisiä keinoja eri kohderyhmiin kuuluvien nuorten saavuttamiseksi s. 122 Nuorille annetun tiedotuksen seuranta ja arviointi s. 123Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön toimintaympäristö s. 124 Valtakunnalliset toimijat s. 124 Nuorisotiedotuksesta vastaavat toimijat alueellisella tasolla s. 125 Nuorisotiedotuksesta vastaavat toimijat paikallisella tasolla s. 125 Kansallisen nuorisotiedotus- ja -neuvontastrategian tarve s. 126 Nuorisotiedotus- ja -neuvontastrategian tulisi Suomessa sisältää s. 127Nuorisotiedotuksen tulevaisuuden näkymät s. 129 Nuorten osallistuminen nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöhön s. 130 Mistä aiheista nuoret kysyvät tietoa? Tai haluavat neuvoja? s. 131Nuorille annettavan tiedotuksen laatu ja eettiset standardit s. 135Suunnitelmat nuorisotiedotuspalveluiden rakenteiden kehittämiseksi s. 136 Internet välineenä tiedottamisessa s. 137 Valtakunnalliset nuorisotiedotus- ja -neuvonta-aiheiset internetsivut s. 138 Alueelliset nuorisotiedotus- ja -neuvonta-alan internetsivut s. 142 Paikalliset nuorisotiedotus- ja -neuvonta-alan internetsivut s. 142 Lyhyt henkilöhistoriakatsaus Suomen nuorisotiedotusalalle s. 144Hyviä nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön käytäntöjä Suomessa s. 144

Näkökulm


108

Näkökulm


108

Näkökulm


109


Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyö on ollut osa maamme nuorisotyötä 1980-luvun alusta lähtien. Kuitenkin jo 50-luvulla Helsingissä oli nuoriso-neuvojia, jotka auttoivat kaupunkiin muuttaneita nuoria asumiseen ja heidän elämään liittyvissä kysymyksissä.

Opetusministeriö antaa taloudellista tukea Suo-men Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n työhön, joka edustaa suomalaista nuorisotiedotusta euroop-palaisessa nuorisotiedotusyhteistyössä (ERYICA) sekä sähköisten tietopalvelujen kehittämiseen. Kunnallinen nuorisotoimi rahoittaa yleensä paikalliset nuorisotiedotuskeskukset ja -palvelut Suomessa. Nuorisotiedotuskeskukset ja -palvelut ovat hyväksyneet Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA:n jäsenjärjestöjen luomat ammattiperiaatteet, eurooppalaisen nuorisotiedo-tustyön suosituksen1.

Nuorisotiedotus- ja -nuorisoneuvontapalveluilla on eroavaisuuksia vaikka elämme pohjoismaisessa hy-vinvointiyhteiskunnassa ja yksittäisten henkilöiden mahdolliset tukitarpeet varmistetaan erilaisten viranomaisten toimesta. Yhteistä nuorisotiedotus- ja -neuvontakeskusten työlle on nuorten neuvonta. Suomalaisessa nuorisotiedotus- ja -neuvontatyössä neuvonta tarkoittaa, että:• osataan keskustella nuoren kanssa, kuunnella

heitä ja tietoa annetaan nuorten ymmärtämällä kielellä

• nuoria osataan auttaa tunnistamaan omat tie-dontarpeensa tai kysymyksensä

• nuorille pystytään antamaan kaikki se tieto ja tuki, jotta he voivat tehdä tiedostettuja valin-toja

• nuorille annetaan mahdollisuus tehdä tiedostet-tuja päätöksiä tarpeistaan tai kysymyksistään

• nuoret osataan ohjata erityisneuvontapalvelui-den piiriin jos niihin on tarvetta.2

Suomen nuorisotiedotusverkosto käsittää paikal-lisia nuorisotiedotuspalveluita, jotka sijaitsevat maan eri osissa ja ovat perustettu vastaamaan paikallisten nuorten tiedontarpeisiin. Osa palve-luista on ”perinteisiä” nuorisotiedotuskeskuksia tai –pisteitä osa toimii internetissä. Vuosina 1987–1997 nuorisotiedotuksen kansallisesta koordinoinnista vastasi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Sen jälkeen Suomen nuorisotie-dotus- ja neuvontakeskukset yhteistyössä itse järjestäneet kansallisen tason koordinoinnin.

Perinteisten nuorisotiedotuskeskusten lukumäärä Suomessa tulee jäämään alhaisemmaksi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Ensinnäkin Suomen kaupungit ovat suhteellisen pieniä ja välimatkat pitkiä (5 miljoonaa asukasta pinta-alalla, joka on kaksi kolmasosaa Ranskasta), suuri määrä nuorista asuu syrjäseuduilla ja he ovat usein kaukana lähimmästä nuorisotiedotus-keskuksesta. Toiseksi, yleisten nuorille suunnat-tujen palvelujen (järjestötoiminta, kunnallinen nuorisotyö jne.) ja tehokkaiden nuoriin erikois-tuneiden palvelujen suuri valikoima (mm. am-matinvalinnanohjaus ja sosiaalityö) tarkoittaa, että erityiseen nuorille kohdennettuun tiedotus- ja neuvontajärjestelmään voi olla vähemmän tarvetta kuin muualla Euroopassa (esimerkiksi Espanjassa on yli 3000 nuorisotiedotuskeskusta). Nuoret eivät ole yksi ryhmä vaan nuoret-käsite sisältää erilaisia nuoria, jotka voidaan ryhmitellä omiksi nuorisotiedotustyön erillisiksi kohderyh-miksi.

Näkökulm


110

Näkökulm


111

Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön lainsäädännöllinen perusta

”Nuorisotyön perusta on Suomessa oikeudellises-ti säännelty nuorisotyölaissa (235/1995). Lain tarkoituksena on edistää sukupolvien, suku-puolten ja Suomen alueiden välistä tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja kulttuurien moninaisuutta sekä luonnonkäytön kestävän kehityksen turvaa-mista”.Määritelmät (2 §): ”Tässä laissa tarkoitetaan1) nuorisotyöllä sitä työtä, jolla parannetaan

nuorten elinoloja ja luodaan edellytyksiä nuo-risotoiminnalle; sekä

2) nuorisotoiminnalla nuorten kansalaistoimin-taa, joka edistää nuorten kasvua ja kansalais-valmiuksia.”3

Kuntalaissa (29 §) todetaan yleisesti, että ”kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnas-sa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.”4

Suomen uusi perustuslaki astui voimaan 1. maaliskuuta 2000. Perustuslain 12 §:ssä tode-taan, että jokaisella on sananvapaus, johon si-sältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennalta estämättä. Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla rajoi-tettu. ”12 § Sananvapaus ja julkisuus: Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennalta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemi-seksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erik-seen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.”5

Opetusministeriö on antanut 12.11.1990 Nro 11/700/90 suosituksen nuorisotiedotuksesta kunnissa kuntien nuorisolautakunnille ja muille kuntien nuorisotoimesta vastaaville lautakun-nille6.

Suomi on yhtynyt Euroopan neuvoston minis-terikomitean suositukseen no R (90) 7, jonka aiheena on Euroopan nuorille annettava tiedotus ja neuvonta. Euroopan nuorisotiedotus- ja neu-vontajärjestö ERYICA:n vuonna 1993 laatima ja hyväksymä Euroopan nuorisotiedotussuositus antaa laatukriteerit työlle (molemmat suosituk-set ovat juhlajulkaisussa). 7

Laissa Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO:sta, jonka eduskunta hyväksyi 1. helmikuu-ta 1991, määrätään 1 §:ssä, että ”opiskelija- ja harjoitteluvaihdon sekä Suomen ja ulkomai-den välisen henkilövaihdon edistämiseksi on Kansainvälisen henkilövaihdon keskus, joka on opetusministeriön alainen”. 2 §:n mukaan ”kes-kuksen tehtävänä on:1) huolehtia kansainvälisen henkilövaihdon

suunnittelusta ja järjestämisestä;2) antaa ohjausta ja neuvontaa kansainväliseen

henkilövaihtoon liittyvissä kysymyksissä;3) myöntää apurahoja ja avustuksia kansainväli-

seen henkilövaihtoon; sekä4) hoitaa muut tehtävät, jotka on sille säädetty

tai määrätty.”8


Näkökulm


110

Näkökulm


111

Valtionnuorisotiedotuspolitiikka

Suomen Kuntaliiton mukaan kunnat käyttävät nuo-risotyöhön vuosittain noin 28 euroa asukasta kohden. Vuonna 2003 nuorisotyön toimintakustannukset ovat arviolta yhteensä 155 miljoonaa euroa. Jokainen kunta päättää itsenäisesti määrärahojen suuruudesta.11 Muuta-mat nuorisotiedotuskeskukset ja -palvelut (esim. Oulu ja Rovaniemi) ovat saaneet rahoitusta Euroopan sosiaalira-hastolta nuorisotiedotustoimintansa kehittämiseen.

Valtakunnallisella tasolla nuorisotyö kuuluu ope-tusministeriön hallinnonalaan. Vuonna 1991 ope-tusministeriö julkisti nuorisotiedotusta koskevia suosituksia, jotka perustuivat Euroopan neuvoston nuorisoministerikonferenssien johtopäätöksiin.9 Näissä suosituksissa opetusministeriö rohkaisi Suomen kuntia perustamaan nuorisotiedotuskes-kuksia ja nuorten tiedotuspalveluita. Opetusminis-teriö tukee nuorisotiedotus- ja neuvontatoiminnan kansallisia hankkeita ja rahoittaa koulutusta ja kansainvälistä yhteistyötä.

Valtion rooli nuorisotiedotuksessa on tukea rahallisesti nuo-risotiedotustyön hankkeita, kansainvälistä osallistumista ja kannustaa kuntia tiedotuskeskusten ja -palveluiden luomiseen. Valtio on myös myöntänyt apurahoja hankkeisiin, kampanjoihin ja nuorisotiedotuspalveluiden kehittämiseen. Valtio antaa val-tionapua kunnille yleistä nuorisotyötä varten, mutta jokainen kunta päättää itse, mitä palveluita se haluaa kehittää ja onko nuorisotiedotuspalvelut yksi näistä. Kunnanvaltuustot ja kun-tien nuorisolautakunnat ovat näin ollen ne poliittiset elimet, jotka päättävät minkälaisia tiedotuspalveluita nuorille kunnissa tarjotaan.


Nuorisotiedotustyöhön käytetyt taloudelliset resurssit vuosina 1999–2002

Suomi 1999 2000 2001 2002Opetusministeriön nuorisomäärärahat yhteensä 21 748 million € 20 450 million € 21 175 million € 22 016 million € Opetusministeriön kahdenvälinen nuorisotiedotusyhteistyön tukimääräraha ~15 000 € ~15 000 € ~15 000 € ~15 000 €Opetusministeriön kansainvälisennuorisotiedotustyön tukimääräraha ~65 000 € ~65 000 € 67 206 € 66 777 €Opetusministeriön tukii Eurodeskille ~30 000 € ~30 000 € ~30 000 € ~30 000 €Opetusministeriön Allianssin tiedotuspalvelujen määrärahat: Nuorisotiedon talo, Allison,Nuorisopolitiikan kirjasto ~ 100 000 € ~ 108 000 € 135 077 € 150 914 €Opetusministeriön Allianssin nuoriso-osallistumispalvelujen määrärahat: Valtikka.net - ~ 10 000 € ~ 50 000 € 67 283 €Euro<26-kortin tukimäärärahat ~ 19 000 € ~ 19 000 € ~ 19 000 € 19 000 €

CIMO tukee nuorisotiedotus- ja –neuvontatyötä julkaisujen ja koulutuksen kautta. 10

Näkökulm


112

Näkökulm


113

Nuorisotiedotus- ja -neuvonta-työn kansallinen koordinointi

Vuodesta 1998 Suomen nuorisotiedotus- ja -neuvontakeskukset ovat aktiivisesti ryhty-neet yhteistyöhön ja organisoineet kansallisen koordinoinnin keskenään vapaaehtoipohjalta. Yhteistyön painopiste on ensisijaisesti nuori-sotiedotus- ja -neuvontatyöntekijöiden kou-lutuksessa. Nuorisotiedotusverkosto järjestää säännöllisesti alan seminaareja yhdessä Alli-anssin ja Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO:n kanssa.

Jokainen paikallinen nuorisotiedotuskeskus, joka pääsee kansallisen verkoston jäseneksi on oikeu-tettu käyttämään ERYICA:n logoa; vastaavasti se lupaa noudattaa Eurooppalaisen nuorisotiedo-tustyön periaatteita (ERYICA:n nuorisotiedotus-suositus).12 Suomen nuorisotiedotusverkoston mukaan tarvitaan organisoidumpaa kansallista koordinaatiota ja tukea nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelut pitäisi nimetä yhdeksi nuorisotyön peruspalveluiksi kunnissa.

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry toimii suomalaisen nuorisotiedotuksen kansainvälisen yhteistyön edustajana. Nuorisotiedotuksen lisäk-si Allianssi vastaa monista muista nuorisotoimen toiminnoista, kuten nuorten kansainvälisestä vaihdoista, nuorisotyön täydennyskoulutukses-ta ja nuorisotutkimuksesta; se myös hallinnoi Suomessa eurooppalaista Euro<26 nuorisokorttia ja toimii valtakunnallisena nuorisoneuvostona. (Allianssi, joka on nuorisojärjestöjen ja kuntien nuorisotyöntekijöiden kattojärjestö, on ERYICA:n jäsen, sillä yksittäiset nuorisotiedotuskeskukset eivät voi olla ERYICA:n jäseniä).

Nuorisotiedotuksessa Allianssin rooli on tuottaa paikallisille keskuksille palveluita kuten oppaita, esitteitä ja muuta aineistoa, mutta ennen kaik-kea jo mainittuja internet-palveluja: Allison ja Nuorisotiedon talo. Allianssi vastaa myös omalta osaltaan nuorisotiedotustyömuodon edistämi-sestä Suomessa yhdessä Suomen nuorisotiedo-tusverkoston kanssa, Suomen nuorisotiedotuksen edustamisesta ERYICA:ssa ja paikallisten keskus-ten mahdollisuuksien parantamisesta kansainvä-lisiin yhteistyötoimintoihin.

Suomen Nuorisotiedotusverkostosta 14 nuoriso-tiedotuspistettä kuuluu kansalliseen Eurodesk-verkostoon. Eurodesk tuottaa liikkuvuuteen liittyvää aineistoa nuorisotiedotuskeskuksille ja tukee koulutustoimintaa.

Paikalliset nuorisotiedotuskeskukset ovat yleensä kuntien ylläpitämiä ja rahoittamia, ja ne ovat yksi osa kuntien nuorisotyötä. Useimmat nuorisotiedotustyöntekijät ovat kunnan nuori-sotoimen palkkaamia. Vuonna 2002 nuorisotie-dotuskeskusten kokopäivätoimisen henkilöstön määrä oli noin 60 henkilöä. Nuorten osallistu-minen nuorisotiedotuspalvelujen kehittämiseen on kasvamassa. Kaikki paikalliset nuorisotie-dotuskeskukset kuuluvat Allianssin välityksellä kansainväliseen ERYICA-verkostoon, keskukset ovat täysin itsenäisiä ja oman kuntansa nuoriso-toimen hallinnoimia.

Näkökulm


112


Näkökulm


112

Näkökulm


113

Monialaiset nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelut Suomessa

Useimmat nuorisotiedotus- ja neuvontakeskukset keskitty-vät tietojen, opastuksen ja neuvonnan antamiseen käyt-täjien esittämiin kysymyksiin; vain muutamat tarjoavat myös erityisiä neuvontapalvelui-ta. Tarjolla olevat tietoja neuvonta-aihealueet ovat hyvin samanlaisia kaikissa keskuksissa ja ne pyrkivät kattamaan kaikki aiheet, jotka koskevat nuorten jokapäiväistä elämää. Muuta-mat nuorisotiedotuskeskukset tarjoavat myös erikoistuneita neuvontapalveluita kuten asumiseen ja työllisyyteen liittyvää neuvontaa.

Nuorisotiedotuksen lähtökohta-na on aina paikallisten nuorten tiedontarpeet. Nuorisotiedotus-keskusten käyttäjät ovat yleen-sä 13–25-vuotiaita nuoria ja nuoria koskevissa asioissa myös nuorten vanhemmat, opettajat, opiskelijat ja nuorisotyönteki-jät. Koululuokkien tutustumis-vierailut ovat yleisiä. Palvelut ovat nuorille maksuttomia. Eri keskusten aukioloajat vaihte-levat riippuen paikallisten käyt-täjien tarpeista ja keskuksen resursseista.

Näkökulm


113


Näkökulm


114

Näkökulm


115

Nuorten tietotarpeiden arviointi

Koska nuorten tietotarpeet vaihtelevat huo-mattavasti riippuen heidän asuinpaikastaan, ovat useat nuorisotiedotuskeskukset tutkineet oman alueensa nuorten tietotarpeita. Tutki-mukset ovat toteutettu joko haastattelemalla nuoria henkilökohtaisesti tai kyselylomak-keiden avulla. Nuorisotiedotuskeskukset huomioivat palveluissaan myös muita työhön vaikuttavia asioita, kuten välimatka muihin nuorisolle tarjottaviin palveluihin, nuor-ten koulutustaso, uskonnollisten ja muiden vähemmistöryhmien tarpeet ja muuttoliike. Näiden tutkimusten perusteella nuorisotie-dotuskeskukset saavat tietoa paikallisista tiedontarpeista, joihin tarvitaan panostusta esimerkkinä nuorten asumisongelmat. Esi-merkiksi Oulussa ja Helsingissä kaupunkien suurten opiskelijamäärien takia nuorisotie-dotuskeskukset ovat erikoistuneet opintoja, koulutusta, asumista ja ulkomailla työsken-telyä koskeviin kysymyksiin. Nuorisotiedotus-keskukset tarjoavat kohdennettua tiedotusta nuorille maahanmuuttajille (esimerkiksi Oulun www.nettinappi.fi –verkkopalvelussa maahan-muuttajanuorille on oma tietoalue neljällä eri kielellä).

Nuorisotiedotustyöntekijät saavat myös asiakkailtaan tietoa ajankohtaisista tiedontar-peista. Allianssi on yhteistyössä Suomen Kun-taliiton kanssa suorittanut laajan tutkimuksen nuorten elinoloista Suomessa, jossa tutkittiin myös nuorten tiedontarpeita.

Yhteistyö muiden palveluiden kanssa

Koska useimmilla Suomen nuorisotiedotus-keskuksilla on suhteellisen pieni henkilökun-ta ja pienet määrärahat, on tärkeätä luoda toimivat suhteet muihin paikallisiin toimi-joihin. Useimmat keskukset ovat tiiviissä yhteistyössä kuntien nuoriso-, urheilu- ja kulttuuritoimeen, mutta myös moniin muihin yhteistyökumppaneihin kuten kouluihin, po-liisiin, nuorisojärjestöihin, työvoimatoimis-toihin, sosiaali- ja terveystoimeen ja muihin nuorille suunnattuihin palveluihin sekä toisiin paikallisiin nuorisotiedotuskeskuksiin. Tämän yhteistyöverkoston toimintatapoihin vaikuttavat paikalliset olosuhteet ja nuorten tiedontarpeet ja ongelmat, mutta yleensä hyvä yhteistyö muiden paikallisten palvelui-den ja toimijoiden kanssa on edellytys nuori-sotiedotuskeskukselle, joka pyrkii tarjoamaan korkealaatuista palvelua nuorille.13

Keskeisiä internet linkkejä: nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelut Internetissä:http://kompassi.lasipalatsi.fi

http://www.nettinappi.fi http://www.nuoret.info ERYICA:n laatimat eurooppalaiset nuorisotiedotusperiaatteet http://www.eryica.org, http://www.alli.fi.

Näkö kul m

ia nu or is otie d ot us- ja -n eu vo ntat y öhö n

114


Näkökulm


114

Näkökulm


115

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO

”Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on Suomen opetusministeriön alainen asian-tuntija- ja tietopalveluorganisaatio. CIMO tukee suomalaisen yhteiskunnan kansainvälis-tymistä edistäen kulttuurien välistä vuorovai-kutusta koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO on Euroopan unionin Sokrates- ja Nuoriso-ohjel-mien sekä Leonardo da Vinci-ohjelman henki-lövaihtojen ja -sijoitusten Suomen virallinen viranomainen. CIMO tukee tiedotus-, ohjaus- ja neuvonta-alan ammattilaisia liikkuvuusasi-oissa ja tarjoaa myös tietopalvelua käyttäjille.

CIMO vastaa kansallisella tasolla Suomen osallistumisesta seuraaviin verkostoihin: Eurodesk-verkosto, joka tarjoaa tietoa EU:sta ja kansallisista rahoitusmahdollisuuksista nuorille ja nuorten parissa työskenteleville sekä Euroguidance-verkosto, jonka palve-lut suuntautuvat koulutus- ja työhallinnon ammattilaisten ohjaukseen ja neuvontaan. Erityistiedotuksen alalla CIMO:n yleisstrategia on antaa tietoja sekä nuorille että nuorten parissa työskenteleville. Käyttämällä verkos-toja osana tiedonvälitysstrategiaansa CIMO varmistaa, että tieto saavuttaa kaikki tiedon-käyttäjätasot. 14

Erikoistuneet tiedotus- ja neuvontapalvelut Suomessa

Näkökulm


115


Näkökulm


116

Näkökulm


117

Ammatinvalinnanohjauksenpäämäärät ja periaatteet

”Suomessa toimii kaksi toisiaan toiminnallisesti ja tavoitteiltaan täydentävää, vakiintunutta oh-jauspalvelujärjestelmää: oppilaitosten järjestämä oppilaanohjaus ja työhallinnon ammatinvalin-ta- ja urasuunnitteluohjaus sekä koulutus- ja ammattitietopalvelu. Ohjaustoiminnan järjestä-misestä vastaa pääasiassa julkisella sektorilla valtion opetus- ja työhallinto ja oppilaitosten osalta myös koulutuksen järjestäjät, useimmiten kunnat.

Työnjako näiden kahden ohjausjärjestelmän kesken on varsin selkeä. Oppilaitoksilla on päävastuu opiskelijoiden ohjauksesta. Työvoima-toimistojen ohjaus- ja neuvontapalvelut täyden-tävät kaikille avoimina palveluina oppilaitosten ohjauspalveluja.

Ohjaustoiminnan tavoitteena on yksilön autta-minen ja tukeminen koulutukseen ja urasuunnit-teluun liittyvissä kysymyksissä. Näihin asioihin on yksilön usein otettava kantaa elämänsä eri vaiheissa, eikä ainoastaan nuorella iällä. Suo-messa jokaisella on mahdollisuus saada ohjausta riippumatta siitä, onko hän opiskelemassa, työssä, työttömänä tai työmarkkinoiden ulko-puolella. Suomen ohjauspalvelut ovat siis varsin kattavat. Myös yliopistot (tiede- ja taidekorkea-koulut), ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset tarjoavat opintoneuvontaa ja -tie-dotusta niihin hakeutuville ja niissä jo opiske-leville opiskelijoilleen. Lisäksi ne ovat pitäneet tärkeänä kehittää ja ylläpitää ura- ja rekrytointi-palveluja valmistuville opiskelijoille.15

Työhallinnon tarjoamat urasuunnittelupalvelut

Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkki-noiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista. Työ-hallinnon aluehallinnon muodostavat työvoima- ja elin-keinokeskusten (TE-keskukset) työvoimaosastot. Vuonna 1997 yhdistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hal-linnonalojen alueyksiköt 15 TE-keskukseksi. TE-keskusten työvoimaosaston tehtävänä on toteuttaa alueellista työvoimapolitiikkaa. Paikallisissa työvoimatoimistoissa eri puolilla Suomea tarjotaan työvoimapalveluja sekä työnantaja- että henkilöasiakkaille. Työnhakupalveluja ovat työnvälitys, rekrytointi, henkilöstövuokraus, kotou-tumissuunnittelu, EURES-työnvälitys ja kansainvälinen harjoittelu. Ammatillisen kehittymisen palveluja ovat mm. ammatinvalinta- ja urasuunnittelu, koulutus- ja ammattitietopalvelu, ammatillinen kuntoutussuunnitte-lu ja työvoimakoulutus. Lisäksi on tarjolla työllisyyttä edistäviä tukipalveluja.

Työvoimatoimistot toimivat neuvonta- ja tietopalve-luissa tiiviissä yhteistyössä koulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Peruskoulun ja lukion oppilaan-ohjausyhteistyössä painottuvat erityisesti työvoimatoi-miston ammatinvalinnanohjauspalvelut ja koulutus- ja ammattitietopalvelu. Ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen (tiede- ja taide-korkeakoulujen) ura- ja rekrytointipalveluyhteistyössä korostuvat ensisijaisesti työnvälityspalvelut.

Työhallinnon kolmiportainen organisaatio:TyöministeriöTyövoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastot (15)Työvoimatoimistot (177)• työnvälitys• ammatinvalinta ja urasuunnittelu• koulutus- ja ammattitietopalvelu• ammatillinen kuntoutus• työvoimapoliittinen aikuiskoulutus”. 16


Näkökulm


116

Näkökulm


117

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut

”Työvoimatoimistojen ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut ovat tarkoitettu sekä nuorille että aikuisille ja ne ovat kaikille avoi-mia ja maksuttomia. Ammatinvalintapsykologien tehtävänä on auttaa asiakasta ratkaisemaan ammatinvalintaan ja ammatilliseen kehitykseen sekä työn saantiin liittyviä kysymyksiä. Ohjauk-sessa otetaan huomioon asiakkaan henkilökoh-taiset edellytykset sekä työalojen ja koulutuksen tarjoamat mahdollisuudet.

Suomen 177 työvoimatoimistossa työskentelee 280 ammatinvalintapsykologia. Työministeriö järjestää uusille ammatinvalintapsykologeille ammatillisen erikoistumiskoulutuksen.”17

Koulutus- ja ammattitietopalvelu”Työvoimatoimistoissa toimiva koulutus- ja ammattitietopalvelu edustaa tietopainotteista, kaikille ilman ajanvarausta avointa asiakaspal-velua. Koulutus- ja ammattitietopalveluun on koottu kirjastomaisesti asiakkaiden käyttöön laaja kokoelma oppilaitoksia, koulutusohjelmia ja ammatteja käsitteleviä julkaisuja, oppaita, esitteitä ja video-ohjelmia. Osa aineistosta on asiakkaiden lainattavissa.

Suomen 177 työvoimatoimistossa toimii yh-teensä 150 päätoimista koulutusneuvojaa sekä joukko päätoimensa ohella koulutus- ja ammat-tineuvontaa hoitavia virkailijoita. Koulutus-neuvontaa hoitavalla virkailijalla on vähintään opistotasoinen peruskoulutus ja sen lisäksi työhallinnon uusille neuvojille järjestämä eri-koistumiskoulutus. Työhallinnon internet-palve-lun www-sivuille on kerätty hyödyllisiä linkkejä koulutusta ja ammattia valitsevan henkilön omatoimiseen käyttöön. Koulutus- ja ammatti-tietopalvelun linkkisivut ovat osoitteessa http://www.mol.fi/tiepa, josta on pääsy myös AVO-ammatinvalintaohjelmaan.”18

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen urapalvelutAmmattikorkeakoulut

”Ura- ja rekrytointipalvelut ovat nykyisin vakiintuneet osaksi kaikkien ammattikorkeakoulujen omille opiskelijoilleen ja po-tentiaalisille työnantajille tarjoamia palveluja. Niiden tehtävä-nä on lisätä ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä, tarjota apua urasuunnittelussa ja parantaa opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Ammattikorkeakouluissa ura- ja rekrytointipalvelutoiminnasta vastaavat yleensä tehtävään erikseen palkatut henkilöt. Lisätietoja ammattikorkeakoulu-jen tarjoamista ura-, rekrytointi- ja työnvälityspalveluista saa niiden omilta www-sivuilta.

YliopistotSuomen yliopistoissa (tiede- ja taidekorkeakouluissa) toimivien ura- ja rekrytointipalveluiden kaksi tärkeää asiakasryhmää ovat valmistumassa olevat tai vastavalmistuneet opiskelijat ja työn-antajat. Ura- ja rekrytointipalvelujen tehtävänä on parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia ja valmiuksia siirtyä työmark-kinoille sekä palvella työnantajia tarjoamalla näille tietoa ja konkreettista apua uusien työntekijöiden löytämiseksi.

Ura- ja rekrytointipalveluyksiköiden toiminta on hyvin sa-mantyyppistä eri yliopistoissa. Jokainen yksikkö muodostaa oman itsenäisen kokonaisuutensa. Useimmissa yliopistoissa ura- ja rekrytointipisteet on hyvin resurssoituja ja ne tarjo-avat valmistuville opiskelijoille monipuolisia palveluita mm. tietoa urasuunnittelusta, työnhakukoulutuksesta, avoimista työpaikoista, työnantajayrityksistä ja ammatillisen osaamisen täydentämiseen tähtäävästä koulutuksesta.

Ura- ja rekrytointipalvelut tekevät yhteistyötä oman alueensa työvoimatoimiston kanssa. Suomen yliopisto- ja korkeakoulu-kaupunkien työvoimatoimistojen korkeakouluneuvojat toimivat yhteistyössä ura- ja rekrytointipalvelujen asiantuntijoiden kans-sa. Yliopistojen ja korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelut esittäytyvät yhteisillä www-sivuilla http://www.aarresaari.net, jonne ne ovat tuottaneet eri asiakasryhmille online-palvelu-ja. Aarresaari on Suomen akateemisten rekrytointipalvelujen muodostama verkosto, johon kuuluvat kaikki yliopistoissa ja tiede- ja taidekorkeakouluissa toimivat ura- ja rekrytointipalve-lut. Verkosto tuottaa palveluja työnantajille, omalle yliopistol-le, opiskelijoille ja vastavalmistuneille. Verkosto toimii samalla sillanrakentajana opiskelijoiden ja työnantajien välillä.” 19


Näkökulm


118

Näkökulm


119

Kunnallinen nuorisotiedotustyö paikallisella tasolla

Nuorille suunnattu tiedotus perustuu jokaisen kunnan omaan valintaan ja painopisteisiin. Kunnilla ei ole velvoitetta antaa erityisesti tietoa nuorille varmistaakseen heille tasa-ar-voiset mahdollisuudet. Kuntalaki velvoittaa kuntia tiedottamaan asukkailleen, mutta nuoria ei ole vielä mainittu erityisenä kohderyhmänä. Kunnat voivat itsenäisesti päättää nuorisotyönsä strategiatavoitteista. Joillakin kunnilla on jo nuorisotiedotuskeskus, joka antaa monialaista ja laajapohjaista tietoa nuoria kiinnostavista aiheista.

Helsingin nuorisoasiainkeskuk-sen toiminta-ajatuksena on tukea nuorten kansalaisuutta ja kehittää heidän kansalais-valmiuksiaan. Kansalaisuudella nuorisoasiainkeskus tarkoit-taa mahdollisuutta osallistua työ- ja kulttuurielämään, koulutukseen ja yhteiskunnal-liseen päätöksentekoon: Se tarjoaa nuorille kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluja, edistää heidän yhteiskunnallista osal-listumistaan ja pyrkii vaikutta-maan nuorten elinolosuhteita koskevaan päätöksentekoon. Vuosien 2002–2005 strategiset tavoitteet ovat osallisuuden edistäminen ja sosiaalinen vahvistaminen.20

Kunnallista tietoa tarjotaan nuorille osana kunnan perus-palvelujen välittäminä, eri projektien yhteydessä tai kou-lun, kirjastojen tai nuorisotyön taholta. Yhä enenevässä määrin eri toimijat tarjoavat tietoa internetin ja muiden sähköis-ten tiedotuspalveluiden kautta (alueelliset portaalit tai intra-net kouluympäristöä varten).


Suomessa on 446 kuntaa. Paikalliset viranomaiset toteuttavat käytännön nuorisotyötä. Kunnallinen nuorisotyö on yleensä hyvin korkealuokkaista. Suomes-sa on 3 400 nuorisotyöntekijää, joista noin 450 Helsingin kaupungin nuori-soasiankeskuksessa. Kunnissa nuorten parissa työskentelevillä on vähintään nuorisotyökoulutus, jonka kesto on 2–4 vuotta. Pienen kunnan nuorisotyönte-kijöitä voisi kutsua ”liikkuviksi nuori-sotiedotustoimistoiksi”, koska nuoret yleensä kysyvät eriaiheisia kysymyksiä näiltä nuorisotyöntekijöiltä.

Näkökulm


118

Näkökulm


119

Mannerheimin lastensuojeluliittoMannerheimin lastensuo-jeluliitto: vertaisneuvojat • vanhemmat tukioppilaat • työskentelevät koulujen yhteishengen, viihtyvyyden ja turvallisuuden edistämiseksi. MLL ylläpitää lasten- ja nuorten puhelinta sekä tukipuhelinta myös vanhemmille.21

Yhteispalvelu”Yhteispalvelu on tapa järjestää erilaisia viran-omais- ja muita palveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Julkishallinnon tärkeimmät kehittämis-tavoitteet ovat palvelukyvyn parantaminen sekä tuloksellisuuden ja tuottavuuden lisääminen. Yhteispalvelun laajentaminen yhä useampiin kuntiin on hyväksi havaittu tapa varmistaa julkisten palvelujen riittävä saatavuus ja taso. Yhteistyöllä myös haja-asutusalueille voidaan turvata monipuoliset ja laadukkaat palvelut.

Kunnille ja yhteistyökumppaneille yhdestä pal-velupisteestä saatavat palvelut ovat kilpailuetu, joka parantaa asiakaspalvelua ja kuntien imagoa, lisää tehokkuutta ja säästää kustannuksia. Yh-teispalvelun kehittäminen perustuu vuonna 1993 säädettyyn lakiin julkisen hallinnon asiakaspal-velujen järjestämisestä yhteisissä palveluyksi-köissä. Laissa säädetään toisen viranomaisen valtuuttamisesta, yhteispalvelusopimuksen osapuolista, yhteistyöstä ja tehtävistä. Valtio-neuvoston periaatepäätöksessä Yhteispalvelun kehittämisestä 26.4.2001 määritellään yhteis-palvelun kehittämisen periaatteet. Suomessa on tällä hetkellä yli 180 yhteispalvelupistet-tä, joiden tarjoamat palvelut perustuvat aina paikallisiin olosuhteisiin ja palvelutarpeisiin. Palvelupisteiden palvelutarjonta vaihtelee täy-destä palvelusta neuvontaan sekä hakemusten ja lomakkeiden jakeluun ja vastaanottoon.”22

Suomalainen kirjastojärjestelmäSuomi oli ensimmäinen Pohjois-maa, joka sai oman kirjastolain – vuonna 1928. Suomalainen kirjastojärjestelmä on vuorovai-kutteinen, organisoitu verkosto, joka perustuu tietotekniikan ja tietoverkostojen laajamittaiseen käyttöön. Jokaisessa kunnassa on yleinen kirjasto, useimmis-sa vielä sivukirjastoja (401) ja kirjastoautoja (202). Kunnalliset kirjastot ja yliopistojen kirjastot ovat avoinna jokaiselle ja kunta-laiset voivat kirjastoissa käyttää Internetiä.23

Vantaa on ensimmäinen suoma-lainen kaupunki, joka otti käyt-töön uuden kirjastotyöntekijän kasvatusinformaatikon virkani-mikkeen. Tavoitteena on luoda yhteistyöverkosto kaupungin koulujen ja kirjastojen välille.


Seksuaalinen tasavertaisuus SETA rySETA ry käynnistää yhdessä Oulun SETA:n ja Rovaniemen SETA:n kanssa opetusministe-riön tuella Pohjois-Suomessa hankkeen seksuaali- ja suku-puolivähemmistönuorten hyvin-voinnin lisäämiseksi. Hankkeen tarkoituksena on kouluttaa nuoriso-, sosiaali- ja opetusal-la työskenteleviä kohtaamaan seksuaali- ja sukupuolivähem-mistönuoria ja auttamaan heitä tarvittaessa.

Hankkeen toinen tärkeä tehtävä on tuottaa ja kehittää nuorille ja heidän läheisilleen tukipal-veluita. Palvelut on tarkoitus kehittää helposti saavutetta-viksi ja monipuolisiksi, joilloin myös haja-asutusalueen tukea tarvitsevat saavat apua. Tuki-palvelut koostuvat puhelin-, netti- ja tekstiviestipalveluista sekä yksilö- ja vertaisryhmäta-paamisista. Hanke tuottaa myös materiaalia seksuaali- ja suku-puolivähemmistöistä nuorille,heidän läheisilleen ja nuorten kanssa työskenteleville. Hank-keen aikana on tarkoitus saada tutkimustietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistönuortenelämästä Pohjois-Suomessa. (http://www.seta.fi)

Näkökulm


120

Näkökulm


121

Nuorisotiedotusvälineen valinnan kriteerinä on nuorten tiedontarpeet

Suomen nuorisotiedotusverkoston tapa välittää tietoa nuorille on yleisesti ottaen hyvin samanlainen. On olemassa paljon tiedotusvälineitä, -menetelmiä ja -työkaluja, joita voidaan käyttää tiedon antamisessa nuorille. Neuvonnan ohella internet on muodostunut keskei-simmäksi tiedotusvälineeksi (katso osio internet tiedonvälityksen yleistyöväli-neenä). Tiedotustavan valinnan kritee-rinä on, että nuorisotiedotuspalvelut perustuvat aina nuorten tarpeisiin. Tiedon- ja neuvonnantarpeet voidaan jakaa neljään eri luokkaan24:1. nuoret, jotka tietävät mitä he haluavat2. nuoret, joilla on ajatus siitä, että he haluavat jotakin3. nuoret, jotka eivät tiedä mitä he haluavat4. nuoret, joilla on ongelmia

1. Niiden nuorten tarpeet, jotka itsenäisesti löytävät tiedon

Nuoret odottavat nuorisotiedotuskeskuksilta, että ne voivat antaa tukea ja tietoa mistä ja miten he löytävät itse vastauksen kysy-myksiinsä. Nämä nuoret löytävät yleensä itsenäisesti tietoa esimerkiksi internetistä. Nuorisotiedotuskeskuksissa on tietokansioi-ta, esitteitä ja oppaita sekä useita päätteitä nuorten itsenäiseen tiedonhakuun. Palvelut ovat maksuttomia. Esimerkiksi Nuorisotiedo-tuskeskus Kompassi tuotti yhdessä nuorten kanssa Rompassi -tieto CD-ROM:in, ja tietoa välitetään nuorisotiedotusvideoiden avul-la, jotka käsittelevät esimerkiksi asumista ja nuorten kansainvälisiä mahdollisuuksia. Tiedon välittämiseen voidaan käyttää myös näyteikkunoissa olevia tiedotusnäyttelyitä sekä plasmanäyttöä, jossa pyöritetään eri tietoteemoista PowerPoint-esityksiä. Nämä PowerPoint-esitykset muodostavat uudenlaisen työkalun ja nuorisotiedotuskeskukset julkai-sevat niitä eri teemoista: asuminen, kesätyöt, opinnot, työskentely ulkomailla, kuluttajan oikeudet, nuorten osallistuminen, vapaa-aika kaupungissa, skeittailupaikat, nuorten maa-hanmuuttajien harjoittelumahdollisuudet jne. Myös monet keskuksen yhteistyökumppanit ovat huomanneet tämän tyyppisten informatii-visten PowerPoint-esitysten arvon.


Näkökulm


120

Näkökulm


121

2. Niiden nuorten tarpeet, joilla on ajatus siitä, että he haluavat jotakin

Monet nuoret eivät tarkasti tiedä, mitä tietoa he ovat etsimässä. He haluaisivat tehdä jotain; heidän kaverinsa lähti ulkomaille, kaikki oli ilmaista ja he haluavat tehdä samoin. Tai heillä on kotona vaikea tilanne eivätkä tiedä mitä tehdä ja he ovat kuulleet, että nuorisotiedotuskeskuksesta on mahdollista saada tietoa asun-noista. Näille nuorille kaikkein tärkein työväline on ammatti-taitoinen henkilökunta, jonka kanssa nuori voi keskustella ja joka antaa nuorille neuvoja.

Nuorisotiedotustyöntekijän tehtä-vänä on selvittää aluksi nuorten tarpeet. Nuorisotiedotustyönte-kijät käyttävät vuoropuhelua ja avainkysymyksiä selvittääkseen mitä nuoret oikeastaan hakevat. Työntekijän tärkeimmät työvä-lineet ovat nuorisotiedotuskes-kusten tuottamat materiaalit (omat sähköiset verkkopalve-lut, uutislehdet, tietokansiot, esitteet, CD-ROM:it) sekä muiden tiedontuottajien kansalliset tai kansainväliset verkkopalvelut. Nuorisotiedotustyöntekijä auttaa nuoria löytämään tiedon sekä neuvoo ja opastaa heitä käyttä-mään saamaansa tietoa.

3. Nuoret, jotka eivät tiedä mitä he haluavat

Erityisesti peruskoulun jälkeen nuoret ovat monen valinnan edessä. Nuoret eivät ole ehkä päättäneet minkä koulun he valitsevat, menevätkö työhön vai onko kenties mahdollista lähteä ulkomaille. He tulevat nuo-risotiedotuskeskukseen ja kysyvät yleisesti mahdol-lisuuksistaan. Nuorisotie-dotustyöntekijän rooli on neuvoa nuoria ja opettaa heitä käyttämään erilaisia tiedonlähteitä jotta he voisivat tehdä parhaan mahdollisen ratkaisun sil-loisessa elämäntilanteessa.

4. Niiden nuorten tarpeet,joilla on ongelmia

Yksi tärkeimmistä periaatteista nuo-risotiedotus- ja -neuvontatyössä on luoda keskuksen palvelulle mahdol-lisimman matala kynnys jotta nuoret tuntevat itsensä tervetulleiksi. Nuo-rilla voi olla vaikea tilanne elämäs-sään tai he ovat sellaisen ongelman edessä, jossa nuorisotiedotuspalvelun rooli on ohjata nuori oikean auttajan luokse. Tällöin nuorten käytössä tulee olla koulutettu henkilökunta, jonka kanssa voi keskustella luottamuksel-lisesti. Nuorisotiedotuskeskuksissa ei yleensä työskentele erikoisasiantun-tijoita vaan nuori ohjataan ulkopuo-lisen ammattiauttajan luokse. Nuoret ottavat yhteyttä keskukseen erilaisilla välineillä kun he haluavat apua: pu-helimitse, sähköpostitse tai tulemalla paikan päälle. Nuorisotiedotuskeskuk-set ohjaavat nuoret palveluun, joka pystyy antamaan heille kohdennettua tukea ja apua heidän ongelmaansa.

Nuorisotiedotuskeskukset ovat jo mo-nen vuoden aikana julkaisseet myös itse tietoaineistoa kuten opas ”Mistä Apua – kun omat vastaukset eivät riitä” sekä nuorten oppaita kuten Väkivallasta selviäminen, ja Kulutta-minen.


Näkökulm

ia nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön

121

Näkökulm


122

Näkökulm


123

Välittömiä ja välillisiä keinoja eri kohderyhmiin kuuluvien nuorten saavuttamiseksi

Yleinen tapa saavuttaa nuoret tehokkaasti on käyttää välittömiä ja välillisiä tiedotus-kanavia. Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön lähestymistapa on kaksijakoinen: työskentely suoraan nuorten kanssa sekä nuorten parissa työskentelevien kanssa.

Välitöntä tiedotusta nuorille on esimerkiksi henkilökohtainen yhteydenotto, yksilöllinen neuvonta paikan päällä tai puhelimitse, nuoril-le suunnattu yleinen tietopalvelu internetissä, esitteet, julisteet, nuorisotiedotusvideot eri aihealueista, multimedia, eri aiheita käsittele-vät PowerPoint-esittelyt kuten asuminen, työ, opiskelu, vapaaehtoistyö ulkomailla, työsken-tely ulkomailla, vapaa-aika, kesätyöhaku ym., nuorisotiedotusaiheiset CD-ROM:it, näyttelyt, maksuttomat internet-palvelut nuorille, koulu- ja oppilasryhmien tutustumiskäynnit jne.

Välillisen tiedotuksen tavoitteita on, että erilaisten nuorten elämään liittyvien aiheiden yleistä tietämystä nostetaan ammatillisella tasolla, jolloin nuorilla on mahdollista saada tarvitsemansa tieto lähialueeltaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi erilaisia aiheita käsitte-leviä tiedotusjulkaisuja nuorten parissa työs-kenteleville ammattilaisille. Nuoria pyritään tavoittamaan ammattiryhmien ja -verkostojen avulla. Tämän verkostoyhteistyön on todettu olevan tehokkaimpia tapoja toteuttaa välillis-tä tiedotusta nuorille ja se on osa päivittäistä nuorisotiedotus- ja neuvontatyötä paikalli-sella, alueellisella ja valtakunnallisella sekä eurooppalaisella tasolla.

Verkostoyhteistyössä on mukana monenlaisia verkostoja: Esimerkiksi nuorisotyöntekijöiden verkosto, Suomen nuorisotiedotusverkosto, eri tietoteemoihin liittyvät verkostot kuten CIMO:n kansallinen Euroguidance-verkosto, joka käsittää koulu- ja työvoimahallinnon ohjausta ja neuvonnan asiantuntijoita, EU:n nuoriso-ohjelman kansallinen Enne-verkosto, joka on erikoistunut EU:n nuoriso-ohjelmaan ja Eurodeskin kansallinen verkosto.25

Erityisesti nuorisoliikkuvuuteen ja Eurooppa-tiedotukseen liittyvissä kysymyksissä kansal-listen ja eurooppalaisten verkostojen tärkeys korostuu. Paikalliset nuorisotiedotuspalvelut tekevät yhteistyötä valtakunnallisten verkos-tojen kanssa, kuten Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi, Euro<26 nuorisokortti, Kansain-välisen henkilövaihdonkeskus CIMO:n Enne-verkosto. Tieto liikkuu kahteen suuntaan. Monialaisia kysymyksiä varten on tärkeätä, että ERYICA:n kautta on käytettävissä yli 12 000 nuorisotiedotustyöntekijää käsittävä eurooppalainen kontaktiverkosto ja eurooppa-laista rahoitusta koskevia kysymyksiä varten on käytössä Eurodesk-verkosto.

Esimerkiksi tiedon välittäminen välillisesti paikallisten verkostojen kautta on Helsingis-sä perinteisesti tehty nuorisoasiankeskuksen ylläpitämien nuorisotalojen, kirjastojen, opettajien ja ammatinvalintaneuvojien, nuori-sojärjestöjen, asumisasioiden yhteistyökump-paneiden, lehdistön, Helsingin kaupungin eri virastojen tiedotushenkilöiden, Kulttuuri-keskus Caisan monikulttuurisen verkoston ja muiden tiedotuskeskusten kautta.


Näkökulm


122

Näkökulm


123

Nuorille annetun tiedotuksen seuranta ja arviointi

Nuorisotiedotus- ja -neuvonta-työtä tilastoidaan yleensä pai-kallisella tasolla jotta voidaan seurata mitä nuoret kysyvät, minkä ikäisiä nuoret ovat ja ovatko he käyttäneet yleisiä neuvontapalveluita. Yleensä tilastot ovat Suomessa hyvin tehtyjä, mutta ei ole olemassa keskitettyä jälkiseurantaa neu-vontatilanteen onnistumisesta. Työnsä laadun varmistamiseksi nuorisotiedotuskeskukset ovat luoneet asiakaspalautejärjestel-miä, jotka antavat tietoa anne-tun tiedon laadusta ja tiedon tai palvelun tarpeellisuudesta. Nuorisotiedotus- ja -neuvon-tatyön yksi eettinen kriteeri on se, että nuori voi asioida nimettömänä, mikä toisaalta vaikeuttaa seurantaa.

Eräs nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan eri-tyisala on asuntoneuvonta, mihin muutamat nuorisotiedotuskeskukset ovat erikoistuneet. Asuntoneuvonnassa asiakassuhteen seuranta on tilastollisesti helpompaa, koska asiakassuhde on yleensä pidempi. Asuntotiedotukseen liittyy yleensä neuvontaprosessi, minkä vuoksi nuoret tulevat useamman kerran neuvontatilanteisiin. Nuorisotiedotuskeskus Rastissa Porvoossa toimii erityinen asumiseen liittyvä nuorten tukipalvelu, joka noudattaa nk. Foyerin nuorten tukiasunto-mallia http://www.nuorisoasuntoliitto.fi. Foyer-projektin tavoite on mahdollistaa erityistä tukea niille nuorille, joilla on hankalat elämänolosuh-teet. Nuorille annetaan asunto ja lyhytaikaista henkilökohtaista tukea itsenäistymisen tueksi. Jokaisella Foyer-nuorella on henkilökohtainen kehittämissuunnitelma sekä tukihenkilö ja -ver-kosto. Foyeriin liittyy säännöllinen arviointi ja palaute nuorten kanssa. Foyer-jakso voi kestää neljästä kuukaudesta vuoteen, riippuen nuorten tarpeista.


Näkökulm


124

Näkökulm


125

Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön toimintaympäristö

Kansalliset toimijat VastuualueetOpetusministeriö Tiedotus opiskelumahdollisuuksista, nuorisotyön valtakunnallisen tason tukeminen, osallistuminen, rahoitus, tilastot ja nuorten elinolojen tutkiminen

Nuorisoasiain neuvottelukunta Asiantuntijaelin, joka toimii opetusministeriön yhteydessä, keskittyy esityksiin, jotka tähtäävät nuorten elinolojen parantamiseen, työskentelee yhteistyössä nuorisojärjestöjen kanssa. Tietoja nuorista

Työministeriö Työ ja ammattimahdollisuudet, koulutus

Ympäristöministeriö Asuminen

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaaliturva, terveys

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Tiedotus, työvälineet, tietopalvelut, koulutus, apurahat

Eurodesk, CIMO Tiedotus ja koulutus

Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi Tiedotus, työvälineet, nuorisotiedotustyön kansainvälinen edustaminen (ERYICA:n jäsen), edistää nuorten osallistumista

Suomen nuorisotiedotusverkosto Nuorisotiedotustyön kansallinen koordinointi, nuoriso- tiedotustyöntekijöiden ammattitaidon kehittäminen, työmuodon kriteerien, sisällön ja laadun kehittäminen, yhteistyö

Muut valtakunnalliset vapaaehtoisjärjestöt Järjestöjen työhön liittyvien aihealueiden tiedotus, esim. Väestöliitto, Folkhälsan, Suomen Punainen Risti, Mannerheimin lastensuojeluliitto jne.

Pohjoismainen neuvosto ja ministerineuvosto Valhalla – pohjoismainen lasten- ja nuorisokulttuuri- verkosto ja pohjoismainen koulutietoverkosto Odin

Suomen Kuntaliitto Koulutusta, tiedotusta, julkaisuja

STAKES Tietoja nuorista, tutkimus

Suomen nuorisotutkimusseura Tietoja nuorista, tutkimus

Suomen Kuntaliitto Tietoja nuorista, tutkimus

Valtakunnallisettoimijat

Näkökulm


124


Näkökulm


124

Näkökulm


125

Paikallinen taso: toimija VastuualueetKunnat, Nuoriso, sosiaalitoimi, kulttuuri, ympäristö. kuntien eri hallintokunnat Nuorisotiedotus- ja –neuvontatyö on nuorten elinolosuhteita tukeva nuorisotyön työmuoto.

Työvoimatoimistot, Kaikki työvoimatoimistot antavat perustietoja opiskelu- ja koulutus-koulutuslaitokset mahdollisuuksista sekä työllisyysasioista Suomessa ja ulkomailla. Tietoa on myös saatavilla esimerkiksi eri oppilaitosten opintoneuvojilta.

Nuorisotiedotusverkosto Yhdessä suomalaisten eri toimijoiden kanssa. Tieto ei enää ole yhdenyhteistyö yksikön toimesta ylhäältä alaspäin suunnattua valikoitua viestintää. Tieto on luonteeltaan horisontaalista eli nyky-yhteiskunnan tiedotus- välineitä apuna käyttäen tieto on saatavilla samanaikaisesti paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Tämä on yksi verkostoyhteistyön hyödyistä.

Vapaaehtoisjärjestöt Yhteistyökumppani, nuorten osallistuminen, vaikuttaminen, liikkuvuus.

Helsingin kaupungin Tietoja nuorista, tutkimus. http://www.hel.fi/tietokeskustietokeskus

Nuorisotiedotuksesta vastaavattoimijat alueellisella tasolla:

Tietoa opinnoista ja koulutuksesta ja työstä ulkomailla on saatavissa eri puolella maata sijaitsevilta alueellisilta työvoimatoimistoilta (yht. 21 toimis-toa).27 Jotkut läänit ovat hyvin aktiivisia nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön edistämisessä kuten Länsi-Suomen lääni tai Oulun lääni. Länsi-Suomen läänin-hallitus on tukenut kuntia nuorisotiedotuspalveluiden perustamisessa.

Nuorisotiedotuksesta vastaavattoimijat paikallisella tasolla:

Esimerkiksi Rovaseudun nuorisotiedotustyö on vastuutettu siten, että Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen maalaiskunta järjestävät nuorisotiedo-tuksen yhteistyössä nuorten osallistuessa keskeisesti toimintaan. Rovaniemen kaupungin urheilu- ja nuo-risotoimi (hallinnoiva viranomainen) ja Rovaniemen maalaiskunnan koulutoimi sekä Rovalan setlementti ry. organisoivat kehittämistyön.


Näkökulm


125

Näkökulm


126

Näkökulm


127

Kansallisen nuorisotiedotus- ja -neuvontastrategian tarve

Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöllä tulisi olla oma kansallinen strategia ja sen pohjalta luotu toimintasuunnitelma. Nuoret hakevat tietoja ym-märtääkseen heille tarjolla olevat mahdollisuu-det jotta he voivat tehdä heille parhaat valinnat elämässään. Nuoret tarvitsevat tietoa rakentaak-seen ja tukeakseen omaa elämänhallintaansa ja valmiuksiaan. Nyky-yhteiskunnassa meidän tulee olla tietoisia siitä, että eurooppalaisilla nuorilla on mahdollisuus laaja-alaisten valinto-jen tekemiseen. Toisaalta kaikkien nuorisotiedo-tuspalveluiden pitäisi perustaa työnsä nuorten tiedontarpeisiin, mutta toisaalta yhteiskunnan velvoite on myös kertoa ja tiedottaa nuorille laajalti heidän mahdollisuuksistaan.

Nuoret haluavat heitä opastavan aikuisen, jonka kanssa he voivat keskustella mahdollisuuksista ja peilata omia ideoitaan. Nuorilla tulee olla samat oikeudet saada tietoa huolimatta nuo-ren asuinpaikasta tai sosiaalisesta asemasta. Nuorille suunnatun tiedon tulee olla kirjoitettu sellaiseen muotoon, jota nuoret ymmärtävät ja tiedon tulee olla annettu tavalla, joka puhutte-lee nuoria, ja se tulisi jakaa nuorten käyttämien tiedotusvälineiden kautta.28 Muun muassa näistä näkökulmista on olemassa erityisen nuorisotie-dotusstrategian tarve eurooppalaisella, kansalli-sella ja paikallisella tasolla. Yhteiskunnassamme on saatavilla paljon tietoa ja nykyaikainen teknologia madaltaa tiedon saavutettavuuden ja jakamisen kynnystä.

Nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelut muodostavat erityisosaamisen alueen nuorisotyössä. On tärkeätä tukea näitä pienempiä työmuotoja kehittämään yhä laadukkaampia nuorisopalveluita. Tätä kehittämistyötä varten on ensiarvoi-sen tärkeätä, että nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön edistämistä varten olisi kansallinen ohjausryhmä, jossa olisi nuorisotiedotustyön kehittämisestä ja koordinoimisesta vastuulliset henkilöt, edustaen Suomen nuorisotiedotus- ja -neuvonta-alaa.

Paikallis- ja aluetaso tarvitsevat valtakunnallisen tason tukirakennet-ta kansalliseen koordinaatioon, työn kehittämiseen yhdessä nuorisotiedotus-keskusten kanssa ja palveluiden kehit-tämiseen nuorten tarpeiden perusteella oman kuntansa sekä alan ammatillisen koulutuksen edistämiseen ja nuoriso-tiedotus- ja -neuvontatyön julkaisujen tekemiseen nuorille ja ammattilaisille.

Näkökulm


126


Näkökulm


126

Näkökulm


127

Nuorisotiedotus- ja -neuvontastrategian tulisi Suomessa sisältää:

1. Nuorten kansalaisten oikeus tiedonsaantiin• Nuorten oikeus saada tietoa.• Nuorten oikeus osallistua toisille nuorille tie-

dottamiseen (vertaistiedottaminen). Nuoriso-tiedotus- ja -neuvontatyön pitäisi muodostaa vahva ja paremmin tunnustettu osa suomalais-ta nuorisotyötä.

• Nuorten oikeus saada tietoa omalla äidinkie-lellään tai asuinmaansa kielellä; nuorisotie-dotus- ja -neuvontatyössä tulisi keskittyä ymmärrettävään kieleen ja välttää kapulakiel-tä. Tämän työn eräs tavoite on toimia vaikean viranomaiskielen ja nuorten käyttämän kielen tulkkina.

2. Tiedon saannin ja neuvonnan tasapuolisuus• Tasapuolinen tiedonsaanti, tarjota mahdolli-

suudet nuorille tehdä tiedostettuja valintoja ja päätöksiä riippumatta heidän asuinpaikas-taan (kaupunki, maaseutu).

3. Nuorisotiedotustyö yhtenä osana Suomen kansallista nuorisopolitiikkaa • Nuorisotiedotustyöllä tulisi olla lakisääteinen

asema valtion nuorisopolitiikassa sekä alueelli-sessa ja paikallisessa nuorisopolitiikassa.

• Nuorisotiedotus- ja -neuvontayön tulisi olla yksi kunnallisen nuorisotyön peruspalveluita jotka olisi määritelty asetuksessa tai nuoriso-laissa.

• Nuorisotiedotuksen kansallinen strategia tulisi olla olemassa: kuinka kehittää nuorisotiedotus ja -neuvontaa kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti, jotta nuorille annettaisiin samat mahdollisuudet saada tiedotus- ja neuvontapal-veluita. Kaikki nuorisotiedotuksesta vastaavat tahot pitäisi nimetä ja niille pitäisi antaa varoja suunnitelmien toteuttamiseksi.

4. Monialainen nuorisotiedotus- ja neuvontatyö• Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön laadun

kehittäminen: yhteiset päämäärät, strategiat ja laatukriteerit paikalliselta tasolta kansalliselle tasolle.

• Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön sisältökri-teerien määritteleminen.

• Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöntekijöitä koskevat kriteerit.

• Kriteerien määritteleminen käsitteille nuorisotiedotus- ja neuvontakeskus, nuo-risotiedotuspiste ja internetissä toimiva nuori-sotiedotus- ja -neuvontapalvelu.

• Suomen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön yh-teisten tiedonhallintajärjestelmän- ja luokitte-luperiaatteiden määritteleminen.


Näkökulm


128

Näkökulm


129

5) Nuorisotiedotus- ja -neuvontatutkimus• Nuorten tietotarpeita koskevat kyselytutki-

mukset tehdään paikallisella ja kansallisella tasolla. Yhteistyö Suomen nuorisotiedotusver-koston ja nuorisotutkimuksen ammattilaisten, esimerkiksi Suomen nuorisotutkimusseuran kanssa.

6) Rahoitus • Määritellä kuntien taloudelliset velvoitteet

nuorisotiedotuspalveluille yhtenä kuntien peruspalveluna

• Määritellä valtion määrärahat nuorisotiedotus- ja neuvontapalveluiden tukemiseen.

7) Erikoistuneet tiedotus- ja neuvontapalvelut• Erikoistuneilla tiedotus- ja neuvontapalveluilla

on tärkeä rooli nuorisotiedotustyöntekijöiden ammattitaidon sisällöllisessä kehittämisessä ja välineiden tarjoajana nuoria kiinnostavilla aloilla. Verkostoyhteistyön kehittäminen eri-koituneiden ammattiauttajien kanssa.

8) Nuorisotiedotus- ja -neuvonta-alan koulutus• Nuorisotiedotus- ja -neuvontanäkökulma nuo-

riso- ja sosiaalityön perusopintojen osana.• Nuorisotiedotus ja -neuvonta Suomen am-

mattikorkeakoulujen nuoriso- ja sosiaalityön opintojen osana.

• Ammatillinen jatko-, täydennys- ja pätevöity-miskoulutus (elinikäinen oppiminen).

9) Suomen nuorisotiedotusverkosto kansallisena koordinaattorina• Suomen nuorisotiedotusverkoston (nuorisotie-

dotus- ja -neuvontakeskusten ja -palveluiden ylläpitämä) nimeäminen Suomen nuorisotiedo-tus- ja -neuvontatyön koordinaattoriksi. Ope-tusministeriö tukee taloudellisesti palvelua. Koordinoinnista vastaisi Nuorisotiedotuksen ohjausryhmä ja sen jäsenet olisivat Suomen nuorisotiedotuskentän toimijoita.

• Nuorisotiedotustyön koordinoinnin tehtävien määrittely: ammattitaidon kehittäminen, kou-lutus, julkaisut, tuki, dokumentaatio, projektit jne.

Näkökulm


128


Näkökulm


128

Näkökulm


129

Nuorisotiedotus- ja -neuvon-tatyötä tulisi kehittää kan-sallisesti valtion tuen avulla. Opetusministeriö on osoittanut kiinnostusta nuorisotiedotuksen sisällyttämiseksi osaksi kuntien nuorisotyön peruspalveluita. On myös keskusteltu mahdol-lisuuksista aloittaa nuorisoti-edotuspalveluita yhteistyössä seutukuntien kanssa.

Toinen tulevaisuuden tarve on nuorisotiedotustyön valta-kunnallinen tuki nuorisoti-edotuspalvelua aloitteville tahoille. Tarvitaan kansallista koordinointia, johon sisältyy nuorisotiedotuskeskusten tai -palveluiden tiedollinen ja koulutuksellinen tuki. Tarvitaan myös taloudellista tukea jotta pystyttäisiin valtakunnallisesti järjestämään koulutusta nuori-sotiedotustyöhön.

Internet on muuttanut tavan hankkia ajankohtaista, oikeata tietoa. Silti nuorisotiedotus- ja -neuvonta ei ole pelkästään hy-vien nettisivujen linkkiluettelo. Nuoret tarvitsevat koosteita eri aiheista, he haluavat, että joku on kertomassa heille mitä heidän tekemänsä valinnat merkitsevät heidän elämälleen. Internet tekee nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelut jossain määrin jopa tarpeellisemmiksi sillä internetin valtava tieto-määrä ei välttämättä tarkoita sitä, että tieto olisi laadukasta. Yksi nuorisotiedotuspalveluiden rooli on varmistaa nuorten päi-vitetyn ja oikean tiedon saanti, johon liittyy myös mahdollisuus vuorovaikutustilanteeseen.

Nuorisotiedotuksen tulevaisuuden näkymät

Tulevia nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan kehityssuuntia on nuorten hyväksymien ja käyttämien uusien tiedotus-välineiden käyttö ja niiden toimivuuden kehittäminen yhdessä nuorten kanssa. Teknologisia innovaatioita tulisi testata ja ottaa käyttöön nuorisotiedotusalalla.

On tärkeätä toistaa ja pai-nottaa nuorisotiedotustyön tärkeimpiä näkökulmia, jotka myös pätevät tulevaisuudessa: vastata erilaisten, eri elinolo-suhteissa ja elämäntilanteissa olevien nuorten, kuten maalla elävien nuorten, kaupunkilais-nuorten, eri marginaaliryhmiin kuuluvien nuorten jne. tiedon-tarpeisiin.


Näkökulm


130

Näkökulm


131

Muita tulevaisuuden haasteita • ”Sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistaminen, rajallisten

voimavarojen jako erilaisten nuorisotiedotusmenetelmien ja –välineiden kesken (internetin käyttö lähteenä verrattuna hen-kilökohtaiseen neuvontaan), tietojen antaminen Suomen kaikilla virallisilla kielillä, tasapuolinen tietojen jakelu kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä tietojen antaminen ja tuottaminen nuorten ymmärtämällä kielellä”.29

• Eri elämäntilanteissa olevat nuoret eivät pysty vastaanottamaan heille hyödyllisiä tietoja esimerkiksi taitojen puutteesta johtuen. Näin ollen pitää nuorisotiedotuksessa käyttää erilaisia tiedotus-välineitä kuten musiikkia, videoita, kuvallista viestintää, mahdol-lisuutta kuulla tai kuunnella tietoja internetissä, cd:ltä, radiosta tai perinteisesti c-kasetilta.

• On aina nuoria, jotka haluavat keskustella jonkun ammattilaisen kanssa, jolloin he pystyvät käyttämään työntekijää peilinä heijas-taakseen omia ajatuksiaan tai päätöksiään koskien mm. asumista, opintoja, kansainvälisiä valintoja ja työtä. Työntekijöiden tulisi olla neutraaleja ja noudattaa eurooppalaisia nuorisotiedotus-periaatteita (ERYICA). On helppoa analysoida tiedotusmahdol-lisuuksia, mutta kuinka tehdä paras työhakemus, kuinka saada kesätyötä, kuinka saada EVS-vapaaehtoispaikka tai asumiseen, työhön, opiskeluun ja terveyteen liittyvien aiheiden neuvontaan:Tarvitaan ammattilaisia, jotka työskentelevät henkilökohtaisesti nuorten kanssa.

• Tiedotus uusille suomalaisille ja maahan muuttaneille nuorille, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suuremmissa kaupungeissa.

• Nuoret haluavat tietoa opiskelusta, työstä, asumisesta ja vapaa-ajasta sekä osallistumismahdollisuuksista ja päätöksentekojärjes-telmän toiminnasta.

• Nuorten syrjinnän estäminen viestintämuotoja kehittämällä, tie-toverkkopalvelujen tasa-arvoinen käyttömahdollisuus ja perustai-tojen antaminen nuorille tietotekniikan hallitsemiseksi

Nuorten osallistuminen nuorisotiedotus- ja -neu-vontatyöhön

Suomessa on jo vuodesta 1994 lähtien keskusteltu siitä, että nuorten tulisi voida osallistua yhä enemmän nuorisotiedo-tustyöhön. Nuorisotiedotus- ja -neuvontakeskusten työnteki-jät ovat yleensä koulutettuja nuorisotyöntekijöitä, heillä on valmiuksia toimia aut-tajina ja tarjota nuorille osallistumismahdollisuuksia nuorisotiedotuksessa. Nuorten osallistuminen vertaistiedotta-miseen on yksi nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön menetelmä ERYICA:n jäsenmaissa.

Eri puolilla Suomea nuorisoti-edotustyöntekijät mahdollis-tavat nuorille osallistumisen tiedotustyön toteutukseen. Esimerkiksi Helsingissä nuoret kirjoittivat Helplinki tiedo-tusjulkaisun osittain yhdessä nuorisotiedotustyöntekijöiden kanssa tai nuoret opiskelijat tekivät nuorisotiedotus-CD-ROM Rompassin teknisen suunnit-telun ja toteutuksen Nuori-sotiedotuskeskus Kompassin tuottaessa tietosisällön.

Näkökulm


130


Näkökulm


130

Näkökulm


131

Nuorisotiedotuksen mallit perustuvat eri puolella Suomea aina paikallisten nuorten tarpeisiin. Sen vuoksi olemas-sa olevien nuorisotiedotuspalveluiden antaman tiedotuksen painopisteet vaihtelevat. Pääkaupunkiseudulla ovat esimerkiksi kaikki valtakunnalliset tiedotuspalvelut käytettävissä, jolloin nuorilla on helpompaa saada tiettyyn aiheeseen erikoistunutta palvelua. Ul-komaan opiskelua koskevien kysymysten osalta Helsingin Nuorisotiedotuskeskus Kompassilla ei ole samaa tiedotusai-neistoa kuin ko. aiheeseen erikois-tuneella CIMO-tiedotuspalvelulla on. Välimatkaa palveluilla on kilometri. Jos vertaamme esimerkiksi Ouluun, jossa asuu runsaasti opiskelijoita on Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Napilla käytössään suurempi määrä ulkomaan opiskelua käsittelevää materiaalia.

Mistä aiheista nuoret kysyvät tietoa? Tai haluavat neuvoja?

Yleensä kysytyimmät aiheet ovat asuminen, opiskelu, opiskelu ulkomailla, työ, työskentely ulkomailla, vapaaehtoistyö ulkomailla, sosiaali-turva, erilaiset tukipalvelut, terveys, ihmissuh-teet, seksuaaalisuus, ehkäisy, liikkuvuus kuten nuorisomatkailu, varusmies- ja siviilipalvelu sekä vapaa-aika.

Yksi nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön tärkeim-piä päämääriä on antaa nuorille tietoa tasa-puolisesti kaikista nuorten elämään liittyvistä aihealueista, myös vähemmän suosituista. Tiedo-tusta toteutetaan mm. eri kampanjoiden avulla, joita toteutetaan kansallisesti, paikallisesti tai koko Eurooppaa käsittävinä sekä globaalisestikin.

Nuorille tiedotetaan luonnonsuojelusta ja ympä-ristökysymyksistä, kestävästä kehityksestä, eläin-tensuojelusta, tietoa asuinympäristöstä, tietoa nuorista kuten nuorisotutkimuksesta, kulttuuri-kysymyksistä, rahoituskysymyksistä ja yhteiskun-nallista tietoa eurooppalaisista kysymyksistä ja mahdollisuuksista.

Nuoret tulevat nuorisotiedotuskeskuksiin kysy-mään tietoa harvemmin siitä miten voisi saada taloudellista tukea nuorten projekteihin, ideoiden toteuttamiseen tai Euroopan unionia koskevaa tietoa. Tavoitteena on, että nuorisotiedotustyön-tekijät antavat tietoa nuorille, jotta he voisivat käyttää myös EU:n rahoitusmahdollisuuksia pa-remmin hyväksensä. Nuorisotiedotustyöntekijän pitäisi tietää Eurooppa tiedotuksesta EU:nkansalaisille, jotta hän tarvittaessa voi antaa näistä tietoja nuorille.


Näkökulm


132

Näkökulm


133

Suomen Kuntaliitto on julkais-sut useita nuorisotyötä koske-via tutkimuksia kuten Nuorten Suomi 2001 -seurantatutkimus, Nuorisotyön perusteet (1999) ja Kunnallinen vapaa-aikatoimi – palvelun tuottajasta spon-soriksi (1998). Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys julkaistiin yhdessä Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin ja Opetusministeriön Nuorisoneu-voston kanssa v. 1998. Suomen Kuntaliitto julkisti 1996 yhdes-sä Allianssin kanssa kirjasen Nuorisotyö ja verkkoviestintä, joka erityisesti sisältää tietoa nuorisotiedotuksesta ja nuori-sotiedotuskeskuksen perustami-sesta sekä silloin vielä uudesta asiasta: Verkkopalvelusta.

Opetusministeriö suunnittelee kuntien nuorille tarjoamien pe-ruspalveluiden sisältöä. Tavoit-teena on, että nuorisotiedotus olisi yksi kuntien nuorisotyön peruspalveluita. Kunnat ovat tehneet tutkimuksia ja selvityk-siä nuorten tiedontarpeista en-nen nuorisotiedotuspalveluiden toteuttamista. Jatkuva palaute nuorilta, joka on perusta työn kehittämiselle yhdessä kohde-ryhmän kanssa.

Syksyllä 1999 Jyväskylän kaupungin kulttuurinen nuorisotyö teki tutkimuksen nuorten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten tiedontarpeista ja palveluista, -muodoista ja -aihepiireistä. Jyväskylän nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelut sekä Laturi-nettisivut perustuvat tämän tutkimuksen tuloksiin. Palveluita kehitetään jatkuvasti asiakaspalautteen ja nuorten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus tutki nuorten tietotar-peita erityisesti internetin kautta välitettävää tietoa koskien, ja Nuorisotiedotuskeskus Kompassin vuonna 1998 internettiin toteuttama nuorisotiedotussivusto perustui tämän tutkimuksen tuloksiin (http://kompassi.lasipalatsi.fi):

”Osallistujien mielestä Nuorisotiedotuskeskus Kompassin pitäi-si tulkita tiedot, käydä läpi laajoja teema-alueita ja esittää ne helpossa kieliasussa; pitäisi neuvoa käyttäjiä askel askeleel-ta käytännönläheisesti. Osallistujat suhtautuivat kriittisesti viranomaisiin ja niiden tapaan esittää tietoja. He pitävät sitä vaikeasti ymmärrettävänä. Julkiset palvelut herättivät myös kiivaan sananvaihdon osallistujien kesken. Ehdotusten läpikulke-va keskeinen piirre oli nuorten tuntema tarve tietää oikeuksiaan eri tilanteissa. Eri ryhmissä annettiin paljon havaintoesimerkkejä sekä osanottajien että muiden nuorten huonoista kokemuksista kanssakäymisestä viranomaisten kanssa. Tietämättömyys omista oikeuksistaan ja oikeasta toimintatavasta luo vihaisen ja masen-tuneen tunteen.

Tämän takia he odottavat, että Nuorisotiedotuskeskus Kompassin internet-palvelut antavat tietoja, joiden avulla he pystyvät esit-tämään oikeat kysymykset asianomaisille viranomaisille. Suuren tietomäärän sijasta he odottavat perusvalmennusta; tietoa kuinka toimia käydessään työvoimatoimistossa ja sosiaalitoimistossa jne. Tämän valmennuksen pitäisi auttaa nuoria ennakoimaan erilaisia tilanteita (mitä asiakirjoja ottaa mukaan, pitääkö sopia tapaa-misesta jne.). Yläasteen ryhmä oli ainoa, joka ei tuonut esille oikeuksiin liittyviä kysymyksiä.”


Näkökulm


132

Näkökulm


133

”Osanottajilla ei ollut hyviä tietoja viranomais-ten internetissä esittämistä tiedoista kuten työviranomaisten vapaita työpaikkoja koskevista tiedoista. Nämä tiedot tunteneet nuoret olivat niihin tyytyväisiä.”

”Ulkonäön pitäisi vastata tiedon luonnetta. Kun tieto koskee vaikeita kysymyksiä, ei pitäisi olla liian silmiinpistävä asettelu. Monet nuoret käyttävät internetiä koulussa muiden ympäröimi-nä. Jos asettelu on liian silmiinpistävä, kerään-tyy käyttäjän selän taakse muita katsomaan, mistä oikein on kysymys. Arkaluontoisia asioita käsittelevien sivujen pitäisi sen takia olla neutraaleja; osanottajat halusivat, että tiedot esitetään puoleensavetävässä muodossa. Keinot voivat vaihdella. Erityisesti Kompassin nettisi-vujen aloitussivun pitäisi olla puoleensavetävä, jotta ihmiset jatkaisivat sivujen tutkimista. Sivun pitäisi olla hyvin yksinkertainen, niin että käyttäjä saa hyvän kuvan koko sisällöstä. Osanottajat toivoivat myös hyviä linkkejä muihin palveluihin.” 26

Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksen, Nuorisotiedotuskeskus Kompassin ja Kansainvä-linen kulttuurikeskus Caisan v. 1998 suorittaman tutkimuksen mukaan nuoret helsinkiläiset maa-hanmuuttajat tekivät seuraavan yhteenvedon ammattilaisten tärkeydestä nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelutyössä: ”Olisi hauska saada tietoa henkilöiltä, joilla on oikeat vastaukset” tai ”kertoo enemmän kuin mitä kysyn”.”Tiedot kerättiin haastattelemalla 68 13–25 -vuotiasta nuorta. Vastaajat edustivat 19 kan-sallisuutta suurimpien ryhmien ollessa somalia-laisia (32%) ja venäläisiä (15%). Noin puolet vastaajista olivat tulleet Suomeen pakolaisina ja 54% oli asunut Suomessa yli kolme vuotta. Useimmat vastaajista (84%) oli opiskelijoita, mukaan lukien suomea opiskelleet. Ne viisi aihetta, joista nuoret tarvitsivat eniten tietoa, oli työ (pääosin työnhaku), opiskelu, vapaa-ajan toiminta, juridiset kysymykset (pääosin Suomen juridinen järjestelmä, poliisi ja oikeusapu) ja ulkomaan matkustelu. Tärkeimmät tiedonläh-teet olivat ystävät, media, koulu ja kunnalliset viranomaiset. Henkilökohtaiset yhteydet olivat tärkeät: melkein kaikki vastaajat kääntyivät joko perheenjäsenen tai jonkun muun heidän luot-tamaansa henkilön puoleen saadakseen tietoa tai neuvoa. 43% haastatelluista löysi tietoja helposti. 32% vastaajista ilmoitti, että tiedon löytäminen joskus saattaa olla vaikeaa ja 25%:n mielestä se on aina tai melkein aina vaikeaa.” 30

Näkökulm


133


Näkökulm


134

Näkökulm


135

Rovaseudulla paikalliset nuorisotoimistot ovat suorittaneet kyselyitä ja tutkimuksia nuorten mielipiteestä nuorisotyöstä ja nuorisotiedotuk-sesta sekä heidän osallistumistarpeistaan jne. Tiedot on analysoitu ja hyödynnetty nuoriso-tiedotuspalveluiden kehittämisessä yhdessä nuorten kanssa. Tavoitteena on kehittää ja luo-da Rovaseudun nuorisotiedotustyön arvioinnin laadullinen kyselymalli. Rovaseudun nuorisotyö on ohjannut laadullista arviointia käsittelevän oppilastyön Multimedia ja sen mahdollisuudet nuorisotiedotustyössä.

Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus toteutti laajan kyselyn nuorille minkälaista tietoa ja missä muodossa he haluaisivat saada. Tulosten perusteella he suunnittelivat ja toteuttivat nuorille vuorovaikutteisen verkkopalvelun Nettinapin.


Näkökulm


134

Näkökulm


135

Näkökulm


135


Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjes-tö ERYICA:n perustamisen jälkeen v. 1986, on eurooppalaisella tasolla yleisesti käyty keskus-telua nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön laatu-kriteereistä ja -periaatteista. On tärkeätä, että kaikkialla Euroopassa on laadukasta nuorisotie-dotusta. Tiedotuksen lisäksi täytyy olla myös työhön liittyviä normeja ja periaatteita, jotta nuoret voivat luottaa siihen, että nuorisotiedo-tustyöntekijät antavat heille parasta mahdollista palvelua, tukea ja tietoa. Nämä nuorisotiedotus-työn periaatteet, jotka ERYICA:n jäsenet hyväk-syivät v. 1993, ovat nyt kaikkialla Euroopassa työn tärkeimpiä kulmakiviä. Myös Suomessa nuorisotiedotus- ja neuvontatyö perustuu tähän Eurooppalaiseen nuorisotiedotustyön suosituk-seen ja periaatteisiin.31

Verkostoyhteistyöllä muiden nuorisotiedotus-ammattilaisten kanssa voidaan varmistaa työn hyvä laatu. Verkostoyhteistyö on Suomessa hyvin suosittu kaikilla nuorisotyön aloilla, sillä kaikilla nuorten parissa työskentelevillä on sama kohde-ryhmä. Periaatteessa verkostoinnissa on kysymys toisiaan arvostavista ammattilaisista, jotka me-nettämättä oman organisaationsa tai yksikkönsä itsenäisyyttä työskentelevät yhdessä saman päämäärän saavuttamiseksi: tässä tapauksessa päämääränä ovat laadukkaat nuorisotiedotuspal-velut ja nuorille tarkoitetut tiedon lähteet.

Koska nuorisotiedotus- ja -neuvontatyössä keskeisenä ovat alalla toimivat ammattilaiset, on hyvin tärkeää huolehtia nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöntekijöiden jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Erityisesti niiden tiedotusaiheiden osalta, jotka läheisesti liittyvät neu-vontaan, on jatkuva tarve kouluttaa henkilöstöä. Työn laatu yleensä on ollut kunnallisen nuorisotyön, ja koko julkishallinnon kehittämiskohteita. Suomen Kuntaliitto on Julkisten palveluiden laatustrategia-julkaisussaan luetellut laadukkaan julkisen sektorin palveluiden stan-dardit ja kriteerit: asiakaskeskeiset palvelut, palveluiden saatavuus ja luotettavuus, turvallisuus, puolueeton ja tasa-arvoinen kohtelu sekä luottamuksellisuus.32 Nämä suomalaiset standardit ovat suoraan verrattavissa Euroo-pan nuorisotiedotusperuskirjassa mainittuihin nuorisoti-edotustyön kriteereihin.

Paikallisella tasolla Oulussa vuonna 2002 suoritetussa nuorten tiedotustarpeita kartoittavassa tutkimuksessa nuoret ilmaisivat, että ammattilaisten pitää varmistaa, että nuoret otetaan tosissaan internet-palveluiden koh-deryhmänä ja että he todella saavat vastauksia esittä-miinsä kysymyksiin. Tätä voidaan pitää hyvin selkeänä viestinä siitä, että nuoret haluavat laatustandardeja.33

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus on kehittänyt laatuprosessia nuorisotyössä. Tämä nuorisotyön laa-tuprosessi käsittää tavoitteiden, kohderyhmien, pää-tehtävien ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien keskeisten prosessien perusmäärittelyt, työprosessien arvioinnin, analyysit, työn kehittämissuunnitelman jne. Kaikki nuorisotyön yksiköt, myös Nuorisotiedotuskes-kus Kompassi, osallistuvat tähän laatuprosessityöhön. Tämä on tärkeä konkreettinen tuki hallinnoivan viraston taholta nuorisotiedotustyön kehittämiseksi.

Nuorille annettavan tiedotuksen laatu ja eettiset standardit

Näkökulm


136

Näkökulm


137

On tärkeää saada valtakunnallinen nuorisotie-dotusstrategia, joka tukisi tiedotuspalvelujen kehittämistä koko maassa. Nyt suuri osa uusien nuorisotiedotuspalveluiden tukitarpeesta kohdis-tuu olemassa oleviin nuorisotiedotuskeskuksiin. Opetusministeriö on todennut, että nuoriso-tiedotuksen pitäisi kuulua nuorten saamiin kunnallisiin nuorisotyön peruspalveluihin. Tämä tarkoittaa, että tarvitaan tulevaisuuden suunnitelma eri toimijoiden mukaan saamiseksi kehittämään ja toteuttamaan nuorisotiedotus-palveluita paikallisella tai alueellisella tasolla. Tavoitteena on, että saataisiin lisää nuorisoti-edotus- ja -neuvontakeskuksia kuntiin ympäri Suomea.

Kuntatasolla on laadittu erilaisia strategioita: tiedotusstrategioita, nuorisotyöstrategioita ja myös nuorisotiedotus- ja -neuvontakeskuksilla on omat kehittämissuunnitelmansa. Pääkaupun-kiseudulla Espoon kaupungin nuorisotoimella on ollut tavoitteena perustaa uusia yESBOx-nuorisotiedotuskeskuksia kaikkiin kaupun-ginosiin. Tavoitteissa on onnistuttu ja neljäs nuorisotiedotuskeskus avattiin vuonna 2002. Pohjois-Suomessa Oululla ja Rovaniemellä on nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön kehittämis-suunnitelma, joka edistää nuorten osallistumista vertaisryhmien tiedottmiseen nuorisotiedotuk-sessa.

Suomen kunnissa kirjastot toimivat yleisinä tiedotuskes-kuksina, joissa on päätteitä maksuttomasti internetin käyttöön.

Nuorisotiedotus- ja nuorten neuvontatyön yksi laatutavoite on sisällyttää ja luoda standar-deja nuorisotiedotuskeskuksille. Standardit ja kriteerit voisivat osaksi muodostua kuntien ja valtion antamalle taloudellisel-le tuelle ja nuorisotiedotustyön tunnustukselle.

”Eräs arvo on varmasti, että nuorisotiedotus tulevaisuu-dessa voi huolehtia, että sen palveluita on tarpeeksi laajalti saatavissa Euroopassa. On hyvä laatia visioita ja strategioita eri tahojen ja nuorten kanssa yhdessä ja yhden päätaivoit-teen tulisi olla tasavertaisuu-den, eikä alueellista tasa-arvoa Euroopassa myöskään saa unohtaa.” 34

Suunnitelmat nuorisotiedotuspalveluiden rakenteiden kehittämiseksi


Näkökulm


136

Näkökulm


137

Internet välineenä tiedottamisessa

Suomi on suuri maa ja matkat jopa oman kaupungin keskustaan lähialueilta voivat olla pitkät. Tämä tekee pienten tiedotus- ja neuvontakeskusten ihannemallista hyvin kalliin. Nuorilla pitäisi olla oikeus saada valita haluaako hän internetin kautta tietoa (jopa niin, että on olemassa henkilökohtainen tuki internetin välityksellä), tai valita omassa kaupungissa eri tavalla toteutetun nuo-risotiedotus- ja neuvontakeskuksen tai -palvelun välillä (nuorisotalossa, yhdessä kirjaston kanssa, nuorisoseuran, koulun, kansalaistiedotuksen välityksellä).

Internet on erittäin hyvä väline käytettäväksi nuorille tiedotettaessa. Nopean tekniikan avulla täydennetään tiedon välittämistä nuorille. Nuorisotiedotus- ja -neuvon-tatyöntekijät ovat tärkeitä sillä nuorella on tarve keskus-tella omaan elämäänsä liittyvästä tiedosta ja valinnoista ammattilaisen kanssa.

Ongelmallinen kysymys, jota tulee pohtia on, että vaikka Suomi on kehittynyt uuden teknologian käytössä, niin tekninen infrastruktuuri ei ole kaikkialla tasa-arvoinen. Tulisi olla parempia, nopeampia ja halvempia yhteyksiä internetin tarjoamiseksi siten, että kaikilla olisi varaa ja mahdollisuus saada tietoa internetistä. Eräs huomat-tava parannus olisi pysyvät laajakaistayhteydet, jotta eri puolella maata olisi yhtä hyvät internet-yhteydet. Tämä voisi taata jokaiselle nuorelle tasa-arvoisen tiedon saatavuuden.

Myös Suomen Kuntaliiton mukaan tietoa välitetään yhä enenevässä määrin internetin kautta. Jokaisella kunnalla on omat internetsivunsa, joilla kunnat esittelevät omaa nuorisotyötänsä ja sen tarjoamia palveluita. Monella alu-eella on myös alueellisia ja paikallisia portaaleja ja lisää on suunnitteilla. Eräs esimerkki on Kuntaliiton tarjoama uusi projekti www.seutu.fi, joka tarjoaa tietoja kuntien peruspalveluista. Kuntaliiton kotisivulla on tietoa nuori-sotyöstä, nuorisotyöhön liittyvistä teemoista ja tietoja uudesta lainsäädännöstä.35

Nuorten median käyttö

Suomalaiset koulu- ja kouluhallintotyöntekijät ovat monen vuoden ajan keskustelleet media-lukutaidon tärkeydestä, kuinka osata suhtau-tua kriittisesti tietoon ja kuinka ymmärtää visuaalista tietoa.

Nuoret ovat uuden median avainkäyttäjiä, ja media-alan koulutusta tarjoavat oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut kuuluvat suosituim-piin opiskelupaikkoihin. Multimedia, internet ja uusi teknologia ovat muotivillityksiä, posi-tiivisia muotivillityksiä.

Yksi kunnallisten nuorisotiedotuspalveluiden ja kunnallisen nuorisotyön vaikeuksia on todellisten uuden median osallistumismah-dollisuuksien tarjoaminen nuorille. On hyviä esimerkkejä siitä, kuinka nuoret osallistuvat omien lehtien, nuorisotiedotusta ja -neu-vontaa palvelevien internet-sivujen, yleis-ten internet-sivujen ja tv-ohjelmien tekoon ja voivat viettää päivää lehtimiehenä jne. Monet näistä projekteista edellyttävät suuria budjetteja, mikä saattaa aiheuttaa vaikeuksia pienemmille kunnille.

Toinen vaikeus on nuorisotyöntekijöiden matala palkkaus, minkä johdosta saattaa olla vaikeuksia palkata päteviä media-ammatti-laisia työskentelemään nuorisotyöntekijöinä nuorisotyöntekijän palkalla.


Näkökulm


138

Näkökulm


139

Valtakunnalliset nuorisotiedotus- ja -neuvonta-aiheiset internetsivut

Palvelun nimiNuoret.info Tiedon tuottaja

Suomen nuorisotiedotusverkosto• suomeksi• linkit ruotsin- ja englanninkielisiin nuorisotiedotus-palveluihin

KohderyhmäNuoret, nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset

Nettisivujen sisältöSuomen nuorisotiedotuspalvelun nuorten portaali on kehitteillä. Sen ensimmäinen versio on luonnosasteella netissä. Ideana on toteuttaa yksi valtakunnallinen verkkopalvelu, josta olisi yhteydet Suomen nuorisotie-dotus- ja -neuvontakeskuksiin ja -palveluihin.

Internetosoitehttp://www.nuoret.info,http://kompassi.lasipalatsi.fi/yhteystiedot/nuorisotiedotus/ http://www.alli.fi/allison/paikallis/index.htmlhttp://www.nettinappi.fi

Palvelun nimiNuorisotiedon taloTiedon tuottaja

Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi• suomeksi

KohderyhmäNuorten parissa työskentelevät ammattilaiset

Nettisivujen sisältöSisältää tietoa koulutuksesta, tutkimuksesta, lainsää-dännöstä, Suomen nuorisotyöstä, rahoitusmahdolli-suuksista, nuorisotyön menetelmistä, kansainvälisestä nuorisotyöstä; ilmoitustaulu, osoitteita, keskusteluka-navia.

Internetosoitehttp://www.alli.fi/tieto

Palvelun nimiAllisonTiedon tuottaja


KohderyhmäNuoret

Nettisivujen sisältöTietoa nuorille asumisesta, työstä, työpajoista, opiskelusta, asevelvollisuu-desta, siviilipalveluksesta, luonnosta ja ympäristöstä, terveydestä, seksistä ja rakkaudesta, vaikuttamisesta ja kansalaistoiminnasta, vapaa-ajasta ja harrastuksista. Linkkejä.

Internetosoite http://www.alli.fi/allison

Palvelun nimiPro Youth InternationalTiedon tuottaja

Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi• pääosin englanniksi

KohderyhmäNuoret ja nuorisotiedotus- ja -neuvonnan ammattilaiset Euroopassa

Nettisivujen sisältöTietoa nuorisotyörakenteista, liikkuvuudesta, Euroopan unionista, Euroopan neuvostosta, tutkimuksesta, yhteistyökumppanien löytämisestä, tietoa eri maista, alueellisesta ja alueiden välisestä yhteistyöstä, linkkejä nuorisoon liittyviin Internet-kotisivuihin Euroopassa. Palvelu luotiin Allianssin toimesta yhdessä ERYICA:n jäsenten kanssa 1995, on kolmena vuonna saanut eurooppalaista rahoitusta (DG X/a/5, 1995/96, 1996/97 ja 1997/98).

Internetosoitehttp://www.alli.fi/euro

Palvelun nimiEuro<26 NuorisokorttiTiedon tuottaja


KohderyhmäNuoret

Nettisivujen sisältöTietoa nuorisokortista ja muista nuoria kiinnostavista toiminnoista, linkke-jä nuorisotiedotuskotisivuihin.

Internetosoitehttp://herkules.alli.fi/

Näkökulm


138


Näkökulm


138

Näkökulm


139

Palvelun nimiCIMO Tiedon tuottaja

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO • suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

KohderyhmäNuoret, nuorten parissa työskente-levät.

Nettisivujen sisältöTietoa EU:n koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriohjelmista. Tietoa jatko- ja opiskeluapurahoista ja suomen kielen opiskelusta sekä kansain-välisistä työharjoittelupaikoista. Liikkuvuuteen liittyvää tietoa.

Internetosoitehttp://www.cimo.fi/http://maailmalle.net

Palvelun nimiDiscover FinlandTiedon tuottaja

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO • englanniksi

KohderyhmäSuomessa opiskelusta kiinnostuneet

Nettisivujen sisältöTietoa koulutuksesta, opiskelus-ta ja nuoriin liittyvistä asioista Suomessa.

Internetosoitehttp://finland.cimo.fi

Palvelun nimi Eurodesk Tiedon tuottaja

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO • englanniksi, Brussels Link

KohderyhmäNuorisotiedotusalalla työskentelevät ammattilaiset, nuoret

Nettisivujen sisältöKoulutukseen, nuorisoalaan ja nuorten osallistumi-seen eurooppalaisiin toimintoihin liittyviä tietoja. Erityisesti nuoriin ja nuorten parissa työskenteleviin suunnattujen EU-ohjelmien yhteenvedot.Hyödylliset yhteydet, tärkeimmät järjestöt edellä mainituilla aloilla.

Internetosoitehttp://www.cimo.fi, http://www.eurodesk.org

Palvelun nimiTyöministeriöTiedon tuottaja

Työministeriö • suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

KohderyhmäTyöhön liittyvistä kysymyksistä kiinnostuneet

Nettisivujen sisältöTietoa avoimista työpaikoista Suomessa ja linkkejä ulkomaille, työlainsäädäntöä, ammattitietoa, tietoa koulutuslaitoksista ja opiskelumahdollisuuksista, työhön liittyvää tietoa maahanmuuttajille jne. EURES-verkoston jäsen.

Internetosoitehttp://www.mol.fi/

Palvelun nimiValtikka.netTiedon tuottaja

Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ja opetusmi-nisteriö• suomeksi

KohderyhmäNuoret

Nettisivujen sisältöNuorten osallistumi-nen: - Päätöksenteko Suomessa, uutisia, Inter-netlinkkikirjasto, missä ja kuinka osallistua, osallistumis-, keskuste-lu- ja lukuopas. Linkkejä kuntien nuorisovaltuus-toihin.

Internetosoitehttp://www.valtikka.net/

Näkökulm


139


Näkökulm


140

Näkökulm


141

Palvelun nimiNuorisopolitiikka Tiedon tuottaja

Opetusministeriö• suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

KohderyhmäAmmattilaiset, nuorten parissa työskentelevät, nuoriso-asioista kiinnostuneet

Nettisivujen sisältöNuorisotyön yleinen johto ja kehittäminen kuuluvat opetusministeriön nuorisoyksikölle. Ministeriö vastaa nuorisopoliittisten toimenpiteiden yhteensovittamises-ta valtionhallinnossa. Nuorisoasiain neuvottelukunta on opetusministeriön yhteydessä toimiva asiantunti-jaelin, joka keskittyy toiminnassaan nuorten elinoloja parantaviin hankkeisiin ja poikkihallinnolliseen yhteis-työhön nuorisokysymyksistä vastaavien tahojen kanssa. Nuorisojärjestöjen avustustoimikunta tekee ministeri-ölle esityksen valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen avustusten jaosta.

Internetosoitehttp://www.minedu.fi/ http://www.minedu.fi/nuora/index.html

Palvelun nimiINFOmobil -FinlandTiedon tuottaja

Suomen nuorisotyö Allianssi• englanniksi ja ranskaksi • yhteistyössä ERYICA:n jäsenten kanssa (23 maata)

KohderyhmäNuoret, jotka ovat kiinnostuneita tulemaan Suomeen

Nettisivujen sisältöAloitussivu tiedon etsimiseen Suomen henkilövaihto-mahdollisuuksista: opiskelu, työ, asuminen, kulttuuri ja urheilu, vapaa-aika, terveys, nuorisotiedotuspalvelut, sosiaaliturva, julkinen liikenne.

Internetosoitehttp://www.eryica.org/infomobil/

Palvelun nimi HelppimestaTiedon tuottaja

Helppimesta ry, • suomeksi

KohderyhmäNuoret

Nettisivujen sisältöNeuvonta-hotline ja keskustelufoorumi Internetissä

Internetosoitehttp://www.helppimesta.fi

Palvelun nimiKirjastot.fiTiedon tuottaja

Kirjastojen palvelut verkossaKohderyhmä

Kaiken ikäisetNettisivujen sisältö

Yleistä tietoa Suomen kirjastoista, linkkejä, tiedon-hakua Fennicaan – Suomen kansallisbibliografiaan ja FinELib:iin - kansalliseen sähköiseen kirjastoon.

Internetosoitehttp://www.kirjastot.fi/http://www.folkbiblioteken.fi/

Palvelun nimiApua.infoTiedon tuottaja

Suomalaiset valtakunnalliset vapaaehtoisjärjestötKohderyhmä

Nuoret, kaikenikäisetNettisivujen sisältö

15 sosiaali- ja terveyssektorin valtakunnallisen vapaaehtoisjärjestön palvelu Internetissä: tukea ja neuvontaa vaikeissa elämäntilanteissa.

Internetosoitehttp://www.apua.info

Näkökulm


140


Näkökulm


140

Näkökulm


141

Palvelun nimiOpintoluotsiTiedon tuottaja

Opetusministeriö:• suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (www.opintoluotsi.fi) on osa opetusministeriön Euroo-pan sosiaalirahaston tuella aloittamaa Opintoluotsi-projektia.

Kohderyhmä Suomessa asuvat nuoret, jotka ovat kiinnostuneita opiskelusta Suomessa

Nettisivujen sisältöOpintoluotsin päämäärä on auttaa ihmisiä löytämään tietoa opiskelusta ja koulutuksesta ja sen saatavuudes-ta Suomessa. Opintoluotsi auttaa löytämään ja käyt-tämään opiskelu- ja koulutusmahdollisuuksia tavalla, joka vastaa heidän henkilökohtaisia tarpeitaan. Englan-ninkieliset sivut on suunniteltu erityisesti ulkomaalai-sille ja maahanmuuttajille, antaen esimerkiksi tietoa muunkielisten opiskelumahdollisuuksista Suomessa.

Internetosoitehttp://www.opintoluotsi.fi

Palvelun nimiEDU.fiTiedon tuottaja

OpetushallitusKohderyhmä

Opettajat, kouluhallinto, päätöksentekijät ja työelämän toimijat

Nettisivujen sisältöEDU.fi on koulutusportaali ei-akateemista opiskelua ja koulutusta varten Suomessa. Portaaliin kootut palvelut on jaoteltu opiskelu- ja koulutusjärjestelmämme eri tasojen, alojen ja teemojen mukaan. Portaali tarjoaa myös linkit muiden tahojen palveluihin Suomessa ja ulkomailla.

Internetosoitehttp://www.edu.fihttp://www.oph.fi

Palvelun nimi Suomi.fi

Suomen julkishallinnon palveluiden ja niihin liittyvän tiedon yhteinen portaali

Tiedon tuottajaValtiovarainministeriö. Toimitus on VVM:ssä toimivassa valtioneuvos-ton tietohallintayksikössä. • suomeksi, ruotsiksi ja englannik-si, infoa myös saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi

KohderyhmäKansalaiset, Kaiken ikäiset

Nettisivujen sisältöPääpalvelut on luokiteltu 12 aihealueeseen. Englanniksi vain ulkomaalaisille tärkeimmät ai-healueet.

Internetosoitehttp://www.suomi.fi

Palvelun nimiAarresaari Tiedon tuottaja

Akateemiset rekrytointipalvelut Suomessa• suomeksi, ruotsiksi ja englan-niksi

KohderyhmäOpiskelijat, vastavalmistuneet, työnantajatAkateemiset rekrytointipalvelut toimivat kaikissa Suomen yliopis-toissa ja korkeakouluissa tarjoten erilaisia palveluita.

Internetosoitehttp://www.aarresaari.net

Näkökulm


141


Näkökulm


142

Näkökulm


143

Palvelun nimiRovaseudun nuorisotiedotusTiedon tuottaja

Lapin lääninhallitus / nuorisotoimi tukee Rovaseudun nuorisotiedotusta Euroopan sosiaalirahaston tuella.

KohderyhmäNuoret, nuorten parissa työskentelevät ja vanhemmat Rovaniemen kaupungissa ja maalaiskunnassa.Rovaseudun nuorisotiedotusta kehittävä Nuti-projekti uudistaa nuorille tarkoitetun verkkopalvelun. Verkko-palvelun Tietopalvelut -osiosta löytyy tietoa aina asevelvollisuudesta vapaa-aikaan. Vankkuri-osiossa on nuorten omia tuotoksia. Lisäksi Foorumiin voi jättää kysymyksiä ja kommentteja joko tiedotusneuvojille tai muille keskustelijoille.

Internetosoitehttp://www.rovaniemi.fi/nuti

Palvelun nimiTiedotuskeskus Luckan

• Helsinki• Turku• Kirkko-nummi• Porvoo• Raasepori• Kemiönsaari

Tiedon tuottajaFöreningen Luckan rf.

KohderyhmäKaikki suomenruotsalaisetLuckan on tiedotuskeskus ja kohtaamispaikka, joka tarjoaa tietoja suomenruotsalaisten tapahtumista, palveluista ja järjestötoiminnasta Internetissä. Luckan tarjoaa myös tietoa ja neuvontaa eri aiheista.

Internetosoitehttp://www.kulturfonden.fi/luckan

Paikalliset nuorisotiedotus- ja -neuvonta-alan internetsivut

Palvelun nimiHelsingin kaupungin nuorisoasiainkeskusTiedon tuottaja

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

KohderyhmäNuoret, ammattilaiset, vanhemmatTietoa nuorten osallistumi-sesta – Nuorten ääni, Free your mind-alue, vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, kulttuuritapahtumia, yleistä tietoa Helsingin nuorisotyöstä.

Internetosoitehttp://www.nuoriso.hel.fihttp://www.hel.fi

Palvelun nimiAmmatinvalintapalvelu Internetissä – VopoTiedon tuottaja

Helsingin kaupungin opetusvirasto • suomeksi ja ruotsiksi

KohderyhmäToisen asteen koulutuk-seen hakevat ja siellä opiskelevat sekä opin-to-ohjaajat ja koulun hallinto-henkilöstö.Opinto-ohjausmateriaalia, opiskeluun liittyvää tietoa sekä ura- ja opiskelusuun-nitelmien työstämisväli-neitä. Näin opiskelija saa enemmän hyötyä varsinai-sesta ohjaustilanteesta.

Internetosoitehttp://www.edu.hel.fi/vopo/

Palvelun nimiNuorisotiedotuskeskus KompassiTiedon tuottaja

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Nuorisotiedotuskeskus Kompassi • suomeksi, ruotsiksi, englanniksi (ranskaksi ja espanjaksi)

KohderyhmäAlle 25-vuotiaat helsinkiläiset nuoret, nuor-ten parissa työskentelevät ja vanhemmatTietoa eri aiheista kuten asuminen, opiskelu, koulutus, työelämä, (kesätyö ja vapaaehtoistyö) Suomessa ja ulkomailla, matkustaminen ja henkilövaihto, sosiaalitur-va, mistä apua, ympäristökysymykset, har-rastukset ja vapaa-aika. Kysy-vastaa-palvelu Pulmakulma kuudesta eri aiheesta, johon nuorisotiedotustyöntekijät ja muut käyttäjät vastaavat, kahdeksan aiheen ilmoitustaulu, tiedotussähköpostituslistat.

Internetosoitehttp://kompassi.lasipalatsi.fi http://www.nuoriso.hel.fi http://www.nk.hel.fi

Palvelun nimiUnginfo Unkan Tiedon tuottaja

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Unginfo Unkan • ruotsiksi

KohderyhmäRuotsinkieliset helsinkiläiset nuoretTietoa ruotsiksi opiskelusta, asumisesta, millaista on olla nuori suomenruotsalainen, työstä, terveydestä, nuorisovaihdosta (mat-kustelu, työ ja opiskelu ulkomailla)

Internetosoitehttp://unkan.lasipalatsi.fihttp://www.nuoriso.hel.fi

Alueelliset nuorisotiedotus- ja -neuvonta-alan internetsivut

Näkökulm


142


Näkökulm


142

Näkökulm


143

Palvelun nimiNettiNappiTiedon tuottaja

Oulun kaupungin nuorisotoimi, Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi• suomeksi• joitakin osia englanniksi, venäjäksi, ranskaksi

KohderyhmäOululaiset nuoret, nuorten parissa työskentelevät ja vanhemmat, maahanmuuttajanuoretVuorovaikutteisessa verkkopalvelussa on tietoalue, ky-sy-vastaa-palvelu Pulmakulma ja Nettipaja. Tietoa on 8 eri aihealueesta: asuminen, opiskelu, maailmalle, työ-elämä, rakkaus ja seksi, vapaa-aika, mistä apua ja laki nuorelle. Nettipajassa on “kysy”-palvelu, jonne nuoret voivat jättää kysymyksiä ammattilaisten vastattaviksi. Uutisalue, jonne asiakkaat voivat jättää ajankohtaisia ilmoituksia ja paikallinen tapahtumakalenteri.

Internetosoitehttp://www.nettinappi.fi

Palvelun nimiLaturi - Jyväskylän nuorisotiedotus ja -neu-vonta InternetissäTiedon tuottaja

Jyväskylän kaupunki Kohderyhmä

13–20 -vuotiaat nuoret, nuorten parissa työskentelevät ja vanhemmat* Perustietoa ja linkkejä asumisesta, opiskelusta, työ-elämästä, vapaa-ajasta, sosiaali- ja terveyspalveluista, yhteiskunnasta ja ympäristöstä, kansainvälisyydestä ja rahankäytöstä. * Kysy-vastaus-palsta, jossa nuoret voi-vat kysyä seurustelusta, seksistä, päihteistä, huumeis-ta, kuluttamisesta, kansainvälisistä asioista ja muista heitä askarruttavista asioista. Kysymyksiin vastaavat ammattilaiset: erikoissairaanhoitaja, seksuaalineuvoja, kuluttaja-asioiden asiantuntija ja nuorisotyöntekijä. (Kysy-vastauspalstan yhteiskumppaneina on Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kriisikeskus Mobile ja Keski-Suo-men Sairaanhoitopiirin Psykiatrian toimialue.) * Nuori Jyväskylässä-keskustelufoorumi * Jyväskylän nuorten ääni sisältää tietoa osallistumisesta ja ympäristöön vaikuttamismahdollisuuksista, suora linja Jyväskylän kaupungin päättäjille.* Nettilehti painovirhe, joka on nuorten itse toimittama.

Internetosoitehttp://www.jyvaskyla.fi/nuoriso

Palvelun nimiKokkolan nuorisotiedotusTiedon tuottaja

Kokkolan kaupungin nuorisotoimi, Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste Napa• suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja espanjaksi

KohderyhmäNuoretTietoa Kokkolan nuoriso- ja nuorisotiedotustyöstä, nuorisoval-tuustosta ja Kokkolan Estraditaiteen Koulusta, vastauspalvelu Pulmakulma, Nuori Kulttuuri 2002. Paikallista tietoa opiskelusta, vapaa-ajasta, terveydestä, kansainvälisistä asioista, oikeuksista, työelämästä ja asumisesta. Myös eri maiden nuorten tekemä Electric Paper Youth Exchange -nuorisovaihdosta.

Internetosoite http://nuorisotoimi.kokkola.fi

Palvelun nimiNuorisokeskus 44Tiedon tuottaja

Kuopion kaupungin vapaa-ajankeskus • suomeksi, englanniksi ja ranskaksi

KohderyhmäNuoretKuopion nuorisopalvelut, nuorisotalot, nuorten työpajat, erityis-nuorisotyö, kulttuurinen nuorisotyö, nuorisovaltuusto. Nuorisoti-edotusta paikallisesta näkökulmasta: asuminen, opiskelu, mistä apua, maailmalle ja varusmiespalvelu.

Internetosoitehttp://www.kuopio.fi/nuoret/

Palvelun nimiSuomen nuorisotiedotuskeskuksetTiedon tuottaja

Suomen nuorisotiedotusverkosto, Nuorisotiedotuskeskus KompassiKohderyhmä

Nuoret, ammattilaisetInternetosoite

Suomen nuorisotiedotuskeskusten ja –palvelujen yhteystiedothttp://www.nuoret.infohttp://www.nettinappi.fi

Näkökulm


143


Näkökulm


144

Näkökulm


145

Lienee myös aiheellista luotsata katsaus historiaan. ERYICA:nvarapuheenjohtajana aloitti 1980-luvun lopussa Greta Stor-lund, hänen jälkeensä Jarkko Lehikoinen. Kirsi Alasaari on ollut kehittämässä Greta Storlundin ja Päivi Timonen-Verman ohella Suomen nuori-sotiedotus- ja -neuvontatyötä Kansalaiskasvatuksen Keskus KAKE:ssa ja Allianssissa. He ovat toimineet mm. aikoinaan jo ennen internettiä olemassa olleen Nuorisotietopankin yllä-pitäjinä, työmuodon kouluttaji-na sekä nuorisotiedotusjaoston ja nuorisotiedotusverkoston yhteistyön mahdollistajina.

Nuorisotiedotustyön koulutusta eurooppalaisella ja kansallisella tasolla ERYICA:n edustajina ovat olleet ansiokkaasti kehit-tämässä Jaana Fedotoff Oulun kaupungin nuorisoasiainkes-kuksesta, Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Napista ja Kaisa Ahokas, Turun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen pitkäai-kainen työntekijä, joka nykyisin työskentelee lehtorina Kannel-järven opistolla vastuullaan mm. nuorisotiedotusaiheisten opintokokonaisuuksien kehit-täminen. Molemmat toimivat aktiivisesti Allianssin nuoriso-tiedotusjaostossa.

• Nuorilta nuorille tiedotus eli vertaisryhmätiedotus on nuorisotiedotus- ja neuvontatyön käyttämiä ja hyväksymiä menetelmiä. Itsenäisyys jokapäiväises-sä elämässä antaa nuorille mahdollisuuden tehdä itsenäisiä ja johdonmukaisia valintoja, ja he ovat tietoisempia omista ratkaisuistaan kun nuoret itse osallistuvat tiedon antamiseen, tuottamiseen ja toteuttamiseen toisille nuorille. Paikalliselta tasolta löytyy useampia esimerkkejä siitä, kuinka nuoret ovat osallistuneet nuorisotiedotus- ja -neuvonta-työn eri osa-alueisiin: * Kokkola-Kaustisen alueellinen nuorisoprojekti, jossa nuoret suunnittelivat ja aloittivat nuorisotie-dotuspalvelut Kaustisilla, Perhossa ja Alajärvellä, on eräs esimerkki missä paikallinen nuorisotiedotus- ja -neuvontakeskus oli esimerkkinä uusille aloitteli-joille. * Rovaseudulta on esimerkkinä liikkuva työpaja Mediavankkuri, joka aktivoi nuoria kiinnostumaan ja toimimaan elinympärisistössään mediaa käyttämäl-lä. Se myös herättää nuorten kiinnostusta uuteen viestintäteknologiaan osallistumisen ja vaikuttami-sen välineenä. Nuoret oppivat teknistä toteutusta mediatyöpajassa sekä paikallisen nuorisotiedotuksen tietosisällön kehittämisestä. Liikkuva Mediavankku-ri-työpa antaa nuorille tietotekniikan hallitsemisen perustiedot ja rohkaisee heitä opiskelemaan viestin-täalaa ja opettaa heitä olemaan mediakriittisiä.* Neppi-hanke: alueellisia etäpisteitä ja vuoro-vaikutteinen verkkopalvelu.36 Oulun kaupungin nuorisotoimen projektissa eri kaupunginosissa tulee olemaan nuorten ryhmiä, jotka osallistuvat alueel-lisesti nuorisotiedotuksen sisältöön ja toimintata-poihin.

Hyviä nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön käytäntöjä Suomessa

Lyhyt henkilöhistoriakatsaus Suomen nuorisotiedotusalalle

Näkökulm


144


Näkökulm


144

Näkökulm


145

* Jyväskylän internet-nuorisotiedotuspalvelu Laturi sisäl-tää nuorten suunnitteleman, toimittaman ja julkaiseman verkkolehden ”Painovirhe”. Osana palvelua on myös Jy-väskylän Nuorten ääni -osio. Jyväskylän nuorisotiedotus- ja -neuvonta järjestää kursseja kotisivujen tekemisestä ja juttujen ja artikkelien kirjoittamisesta. * Euroopan unionin Nuoriso-ohjelma tuki taloudellisesti nuorisoaloitetta Helplinki, nuorten helsinkiläisten opas-ta. Koulujen opettajien mielestä opas oli hyvä opetus-väline mm. ammatinvalinnanohjauksen apuna. Nuoret suunnittelivat ja kirjoittivat sisällön ja toteuttivat Helplinki-oppaan taiton Nuorisotiedotuskeskus Kompas-sin tuella 1998–1999.

• Euro<26-nuorisokortin käyttö nuorisotiedotusvälineenä.

”Suomessa on 200 000 Euro<26-nuorisokortin halti-jaa. Nuorisokortin haltijat saavat vuosittain kansal-lisen alennusoppaan. Tässä oppaassa on ollut tietoa nuorisotiedotuspalveluista ja tarkoituksena on tule-vaisuudessa lisätä nuorisotiedotuksen osuutta op-paassa. Kortin Internet-sivuja (http://herkules.alli.fi) käytetään tiedon välitykseen kortinhaltijoille. Tietoa välitetään Euro<26 nuorisokortista ja sen antamista alennuksista ja myös nuoria kiinnostavista yleisistä asioista.”37

Nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelut internetissä: Katso paikalliset internetpalvelut listasta, ja tutustu.

• Nuorisovaltuustot: Eri kaupunkien ja kuntien nuorisovaltuustot toimivat hyvin tiiviissä yhteistyössä nuorisotiedotuksen tekijöiden kanssa (esimerkiksi Espoon Nova kokoontuu nuorisotie-dotuskeskuksessa).

• Verkostoyhteistyönuorisotiedotustyön kehittämisen menetelmänä ja tiedon välittämisessä nuorille eri puolella Suomea. Hyvä yhteistyö verkostojen kanssa on johtanut tuloksiin nuorisotiedotusalan ammat-tilaisten yhteisessä koulutuksessa. Suomen nuorisotiedotusverkosto järjestää kaksi kertaa vuodessa koulutustilaisuudet yhdessä ERYICA-, Eurodesk-verkoston ja Euro<26-nuorisokortin kanssa. Vuonna 2001–2002 näillä kolmella verkostolla oli yhdessä Suomen Retkeilymajayh-distyksen kanssa yhteinen liikkuvuuskampanja, jossa tiedotettiin liikkuvuusasioista ja tiedot-tamisen tueksi julkaistiin mm. juliste, jossa olivat kaikki Suomen Nuorisotiedotuspalveluiden yhteystiedot.

• Tiedonjakelukanavat: Kansainvälisyys- ja liikkuvuustieto tullaan si-sällyttämään ala-asteen ja keskiasteen opetus-suunnitelmaan. Tämä liikkuvuustiedotus tulee olemaan nuorten neuvonnasta vastaavien kou-lukuraattorien vastuulla.38 Menetelmä tiedottaa nuorille kahdella tasolla: Suora, välitön tiedotus nuorille ja välillinen tiedotus muiden alalla työs-kentelevien ammattilaisten verkostojen kautta. Esimerkkinä tästä vuosittain julkaistava ”Mistä APUA?”-opas, joka on tarkoitettu sekä nuoril-le että nuorten parissa työskenteleville. Opas jaetaan laajasti nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille Helsingissä. Tavoitteena on, että nuoret saavat perustietoa lähellä omaa asuinalu-ettaan.39

Lopuksi:Nuorilla on oikeus saada korkealaatuista tietoa ammattilaisilta, jotka osaavat vastata ja kertoa enemmän kuin mitä nuoret ymmärtävät kysyä.


Päivi Timonen-Verma teki syksyllä 2002 EU:n Valkoiseen kirjaan liittyvän Tiedotusaiheisen kysymysten kansallisen vastauksen valmistelutyön opetusminis-teriölle. Tämä Nuorisotiedotus Suomessa -kooste on tehty kyseisen selvitykseen kerätyn tiedon pohjalta, muokattuna tätä julkaisua varten.

Näkökulm


146

Näkökulm


147

1 European Youth Information and Coun-selling Agency ERYICA http://www.eryica.org, http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/nuorisotiedotus.html 2 Nuorisotiedotuskeskus Kompassi, esite 2000, Päivi Timonen-Verma, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus 3 Nuorisotyölaki N:o 235/ 1995, Suomen eduskunta http://www.eduskunta.fi, http://www.finlex.fi ja Youth Policy and Youth Services in Finland, Ministry of Education, Finland, IJAB, Germany, 2001.4 Suomen kuntalaki N:o 365/ 1995 (29§), http://www.finlex.fi 5 Suomen perustuslaki 2000, http://www.om.fi/perustuslaki, http://www.om.fi/constitution6 Opetusministeriön suositus Nuorisoti-edotuksesta kunnissa, 12.11.1990 Nro 11/700/90 kuntien nuorisolautakunnille ja muille kuntien nuorisotoimesta vastaa-ville lautakunnille7 Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus no R (90) 7, jonka aiheena on Euroopan nuorille annettava tiedotus ja neuvonta8 Boman, H., Seitsalo, S., Ylisirniö, H., Rehell, S., Liintola, T., Hollenberg, N., CI-MOn kommentit Valkoista kirjaa koskevaan selvityspyyntöön, [email protected], 6.10.2002 klo 17.029 Opetusministeriön suositus Nuorisoti-edotuksesta kunnissa, 12.11.1990 Nro 11/700/90 kuntien nuorisolautakunnille ja muille kuntien nuorisotoimesta vastaa-ville lautakunnille10 Suomen opetusministeriö, 2002. Questionnaire on “Information” Finland’s answers, Helsinki11 Selkee, J., Suomen Kuntaliitto, EU:nnuorisopolitiikan Valkoinen kirja: kansallinen vastaus tiedotusta koskeviin kysymyksiin [email protected] 30.9.02 klo 12.36

12 Youth Information in Finland, Allianssin ERYICA:a varten laatima asiakirja, jonka Jarkko Lehikoinen ja Päivi Timonen-Verma päivittivät v. 200213 Youth Information in Finland, 2002, ALLIANSSI, Olympia-stadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki, puh. (09) 348 24 314, faksi (09) 491 290, http://www.alli.fi ja SUOMEN NUORISOTIEDOTUSVERKOSTO. Sähköpostitse: [email protected], http://www.nuoret.info14 Boman, H., Seitsalo, S., Ylisirniö, H., Rehell, S., Liintola, T., Hollenberg, N., CIMOn kommentit Valkoista kirjaa koske-vaan selvityspyyntöön, [email protected],6.10.2002 klo 17.0215 Guidance -Educational and Vocational Guidance in Finland, 2002, page 12. http://www.cimo.fi/estia/2002_guidance.pdf , luettu 200216 Guidance -Educational and Vocational Guidance in Finland, 2002, page 11, luettu 200217 Guidance -Educational and Vocational Guidance in Finland, 2002, page 18, luettu 200218 Guidance -Educational and Vocational Guidance in Finland, 2002, page 18, 20, luettu 200219 Guidance -Educational and Vocational Guidance in Finland, 2002, page 17, luettu 200220 Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, 2002 esite, http://nuoriso.hel.fi 21 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, http://www.mll.fi22 Brochure of the Citizen Services Project, Ministry of the Interior, 2002, http://www.yhteispalvelu.intermin.fi 23 http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/index.html 24 Nuorisotiedotuskeskus Kompassi, esite 2002, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus25 Nuorisotiedotuskeskus Kompassi, esite 2002, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja CIMO, sähköposti 3.10.0226 Storlund, G., 1998. Mihin Kompassineula osoittaa Lasi-palatsissa, selvitys nuorten tiedontarpeista ja Internetistä, Helsinki: Nuorisotiedotus- ja neuvontapiste Kompassi, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus 27 Boman, H., Seitsalo, S., Ylisirniö, H., Rehell, S., Liintola, T., Hollenberg, N., CIMOn kommentit Valkoista kirjaa koske-vaan selvityspyyntöön, [email protected], 6.10.2002 klo 17.0228 Lehikoinen, J. Allianssi, EU:n nuorisopolitiikan valkoinen kirja: kansallinen vastaus tiedotusta koskeviin kysymyksiin [email protected], 7.10.02, klo 15.17

29 Boman, H., Seitsalo, S., Ylisirniö, H., Rehell, S., Liintola, T., Hollen-berg, N., CIMOn kommentit Valkoista kirjaa koskevaan selvityspyyntöön, [email protected], 6.10.2002 klo 17.0230 Mallon, N., Hasanzadeh, S., 1998. Maahanmuuttajanuoret tiedon lähteillä “OLisi kiva saada tietoa henkilöltä jotka osaavat vastata, Helsinki: Helsingin kaupunki, Nuorisotiedotus- ja neu-vontapiste Kompassi, Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa 31 Euroopan nuorisotiedotus- ja -neu-vontajärjestö ERYICA, 1993, http://www.eryica.org32 Aro, P., Laakso, R., Miettinen, H., 1996. Julisten palvelujen laatustrate-gia, Helsinki: Suomen Kuntaliitto 33 Eskola, J., 2002. Nuorisotiedotus- ja neuvontapalveluiden kehittäminen vuorovaikutteisen verkkopalvelun avulla Internetissä, Oulu: Oulun kaupunki, nuorisoasiainkeskus34 Kemppi, J., Marttila, E., Tervo, M., Rovaseudun nuorisotiedotus: nuorisopo-litiikan Valkoinen kirja, [email protected], 25.9.02 klo 15.4835 Selkee, J., Suomen Kuntaliitto, EU:nnuorisopolitiikan Valkoinen kirja: kan-sallinen vastaus tiedotusta koskeviin ky-symyksiin [email protected] 30.9.02 klo 12.3636 Nuorten tiedotus- ja neuvontakes-kus Nappi, Neppi-projekti, sähköposti 3.10.02, Oulun kaupungin nuorisoasi-ainkeskus37 Lehikoinen, J. Allianssi, EU:n nuori-sopolitiikan valkoinen kirja: kansallinen vastaus tiedotusta koskeviin kysymyk-siin [email protected], 7.10.02, klo 15.1738 Boman, H., Seitsalo, S., Ylisirniö, H., Rehell, S., Liintola, T., Hollen-berg, N., CIMOn kommentit Valkoista kirjaa koskevaan selvityspyyntöön, [email protected], 6.10.2002 klo 17.0239 Nuorisotiedotuskeskus Kompassi, http://kompassi.lasipalatsi.fi

Lähteet

Näkökulm


146


Näkökulm


146

Näkökulm


147


http://www.nettinappi.fihttp://www.nuoret.infohttp://kompassi.lasipalatsi.fi

Näkökulm


148

Näkökulm


149

Näkökulm


148

Näkökulm


149

NuorisotiedotuskeskusKOMPASSIN historiaa

Une Hirvonen

149

Näkökulm


150

Näkökulm


151

Tunnelista maan päälle - kohti eurooppalaista yhteistyötä

Matka asematunneliin perustetusta Neuvonta- ja tiedotuspiste Kompassista tämän päivän Lasipalatsissa sijaitsevak-si Nuorisotiedotuskeskus Kompassiksi on kestänyt kaksi vuosikymmentä. Nuori-soasiainkeskus järjesti yhdessä kaupun-ginkanslian tiedotustoimiston kanssa Kompassin avajaistilaisuuden rautatien-torin metroaseman Kompassitasolla 22.9.1983.

Kompassi muutti alkuperäisestä tilasta maanpäällisiin, valoisiin tiloihin linja-autoaseman läheisyydessä sijaitsevaan Lasipalatsiin vuonna 1993. Lasipalatsin remontin aikana jouduttiin toimimaan väliaikaisissa tiloissa Mikonkadulla ja

uusiin tiloihin upeasti entisöi-tyyn Media- ja Elokuvakeskus Lasipalatsiin päästiin siirty-mään vuoden 1998 lokakuus-sa. Kompassi oli aktiivisesti mukana Lasipalatsille myönne-tyn EU:n Urban pilot -hankkeen toteuttamisessa. Kompassi palvelee helsinkiläisnuoria edelleen näissä tiloissa. Tiedottamisessa, neuvonta-menetelmissä ja -tekniikoissa sekä asiakaskunnassa on parin vuosikymmenen aikana tapah-tunut muutosta, mutta edelleen nykyisen Nuorisotiedotuskeskus

Kompassin keskeinen tehtävä on nuorten välitön neuvonta ja opastus sekä tiedotus heidän elämäänsä liittyvissä, nuoria kiinnostavista asioista. Näitä ovat asuminen, koulutus, työ, kesätyöt, kansainvälistymis-mahdollisuudet, harrastuk-set, sosiaali- ja terveysasiat, kuluttaminen, ympäristö ja kestävä kehitys. Nuori voi ottaa yhteyttä Kompassiin ilman ajanvarausta tarvitessaan tie-toja, neuvoja tai opastusta tai halutessaan keskustella nuori-sotyöntekijän kanssa elämäänsä liittyvistä asioista.

Nuorisotiedotuskeskus KOMPASSIN historiaa

Näkökulm


150

Näkökulm


151

Vuonna 2003 Nuorisotiedotuskeskus Kompas-sin toiminnanjohtaja Päivi Timonen-Verma kuvaa tavoitteina olevan:

Tiedotuksen ja neuvonnan keinoin esilletuoda nuorille valinnan mahdollisuuksia, jotta he tekevät tietoon perustuvia päätöksiä oman elämänsä rakentamisessa. Kohderyhmänä ovat: 1. Helsinkiläiset alle 26 vuotiaat nuoret2. Helsingissä nuorten parissa työtätekevät 3. Suomalaiset nuorisotiedotustyöntekijät: ammattitaidon kehittäminen4. Eurooppalaiset nuorisotyöntekijät: työmuo-don ja välineiden kehittäminen

Keskeisenä päämääränä eurooppalaisessa yhteistyössä on ollut nuorisotiedotustyönteki-jöiden ammattitaidon kehittäminen. (Päivi Timonen-Verma 2002)

Kompassi on osallistunut Euroopan nuorisotie-dotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA:n toimintaan toiminnanjohtaja Päivi Timonen-Verman toimies-sa puheenjohtajana 2001–2003

Puheenjohtajan tehtäviin on liittynyt yh-teistyö Euroopan neuvoston nuorisoyksikön kanssa (koulutus, julkaisut, nuorisopoliittinen vaikuttaminen) kuten myös yhteistyö Euroo-pan unionin komission nuorisoyksikön kanssa nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön edistämi-sessä sekä osallistuminen nuorille suunnattu-jen internettietopalvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen.(Euroopan Nuorisoportaali)

ERYICA:n puheenjohtajalla on ollut mahdol-lisuus vaikuttaa EU:n komission Valkoisen kirjan ”EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet” sisältöön nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön osalta. Verkostoyhteistyön kehittäminen Euroopassa toimivien muiden nuorisoalan kattojärjestöjen kanssa on yksi keskeisimpiä puheenjohtajan toiminta-alueita.


Näkökulm


152

Näkökulm


153

Nuorisoneuvonnan alkuNuorten neuvonta, opastus sekä nuorisotiedotus on ollut nuorisotoimen tehtäväkuvassa sen perustamisesta vuodesta 1947 alkaen.

Vuosina 1953–1977 nuoriso-asiainkeskuksen nuorisoneu-vojan tehtävät olivat:

1) antaa sekä helsinkiläisil-le, että maalta muuttaneille nuorille tietoja vapaa-ajan mahdollisuuksista Helsin-gissä, tiedottaa nuoriso-järjestöjen toiminnasta, opiskelumahdollisuuksista ja antaa nuorille heidän tarvit-semaansa opastusta. 2) yrittää saada järjestötoi-minnan ulkopuolella oleva nuoriso tiedotus- ym. toi-minnan avulla osallistumaan nuorisotoimintaan.3) seurata kehitystä toimin-ta-alueellaan ja tehdä siitä esityksiä nuorisoasiamiehelle.

Nuorisoneuvojan toimesta lähetettiin esittely-kortti ja Nuorten Helsinki – kirjanen jokaiselle 15–24v. Helsinkiin muuttaneelle nuorelle.Pääpaino neuvonnassa ja tiedottamisessa oli vapaa-ajan toiminnoissa, mutta toiminnan alkuaikoina esimerkiksi nuoret kotiapulaistytöt kääntyivät vaikeuksissaan nuorisoneuvojan puoleen.Nuorisoneuvojaan otettiin yhteyttä puheli-mitse, kirjeitse ja henkilökohtaisin käynnein. Helsingin linja-autoasemalla, sekä rautatie-asemalla olivat maalta kaupunkiin muutta-ville nuorille suunnatut nuorisoneuvonnan ja opastuksen mainokset, joiden ohjaamina nuori monesti tuli matkalaukkuineen, ilman työtä ja asuntoa sekä vailla minkäänlaista pääkaupun-gin tuntemusta nuorisoneuvojan luokse.Nuorisoneuvojalle syntyi ajatus nuorten neuvonta- ja tiedotuspisteen perustamisesta rautatieaseman tuntumaan. Kesti kuitenkin vielä useita vuosia ennen kuin tämä ajatus konkretisoitui.

Ensimmäiset nuorten neuvonta- ja tiedotus-pisteet oli perustettu 1960–1970 lukujen taitteessa Iso-Britanniaan, Belgiaan, Ranskaan ja Saksaan. Keskukset oli yleensä perustettu helpottamaan jotain nuorten erityisongelmaa(asunto, työllisyys jne.) vuosien varrella nämä keskukset laajensivat toimintaansa eri sektoreille. Nuorisotiedotuskeskuksia oli vuonna 1991 lähinnä Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa.(Seminaarityö Päivi Lahtinen 1994)

Nuorisoneuvonta osanaerityisnuorisotyötä

Nuorisoasiainkeskuksen orga-nisaatiouudistuksen yhtey-dessä nuorisoneuvojan virka lakkautettiin vuonna 1977 ja tehtävä siirtyi erityisnuo-risotyönohjaajalle. Nuorten neuvonta ja opastus nähtiin olevan osa erityisnuoriso-työtä. Toisaalta erityisnuo-risotyöntekijät vastasivat neuvonnasta ja opastuksesta omaan tehtäväkuvaansa sisällytettynä, toisaalta myös nuorisotaloilla tapahtui nuor-ten neuvontaa ja ohjausta. Kahdessa lähiössä toteutet-tiin alueellisen nuorisoneu-vontapisteen kokeilu.

Erityisnuorisotyön rooli nuorisoneuvonnassa säilyi ja toimintaperiaatteina nähtiin vielä 1994 mm.• Nuorisotiedotuksen ja -neu-vonnan palveluja suunnataan kaikille nuorille ja riittävästi myös riskioloissa eläville nuorille• Neuvontapalvelujen tarjoa-minen on osittain aktiivisesti etsivää toimintaa, henkilö-kohtaiseen, intensiiviseen tukemiseen ja auttamiseen tähtäävää.(Nuorisotiedotuksen ja -neu-vonnan työryhmä 1994)


Näkökulm


152

Näkökulm


153

Suomen ensimmäinenNuorten neuvonta- ja tiedotuspiste, Kompassi, perustetaan

Työryhmän esitys ja Kompassin avaaminen

Nuorisoasiainkekuksen toiminnan laajentuessa nuorisotoimenjohtaja asetti vuonna 1982 työ-ryhmän pohtimaan neuvonta ja -tiedotuspisteen perustamissuunnitelmaa. Työryhmän selvitellessä neuvonta- ja tiedotuspis-teen tarpeita suoritettiin keskustassa liikkuvien nuorten parissa kysely, jossa tiedusteltiin nuorten mielipidettä pisteen tarpeellisuudesta, mitä tie-toa nuoret kokivat tarvitsevansa ja minkälaisista asioista halusivat keskustella.(Seija Argillander 1991,93)

Lautakunnan hyväksyttyä työryhmän esityksen Nuorten neuvonta- ja tiedotuspiste Kompassi aloitti toimintansa vuonna 1983 asematunnelissa Kompas-sitasanteella. Kuten nuorisoneuvoja oli aikoinaan toivonut, neuvontapiste perustettiin paikkaan, mis-sä nuoret luonnollisestikin kokoontuivat ja jonne oli helppo löytää myös niiden nuorten, jotka eivät tuntenet kaupunkia.

Kompassi ja erityisnuorisotyö

Alussa Kompassin ensisijaisena kohderyhmänä oli asemalla pyörivä nuoriso. Neuvonnan paino-piste oli nuorten auttamisessa elämäntilanteensa selvittelyssä. Nuorten ongelmakäyttäytyminen alkoi näkyä päihteiden, pääasiassa kannabiksen käytön lisääntymisenä. Nuoria käytiin tapaamas-sa vankilassa, sairaalassa ja nuorisolaitoksissa. Vanhemmat kyselivät neuvoja ja lastensuojelun työntekijät kyselivät kateissa olevia. Tärkeitä yh-teistyökumppaneita olivatkin sosiaalityöntekijät, oppilashuollon edustajat, työvoimaviranomaiset ja poliisi. Lehdistö ja muut mediat olivat kiinnos-tuneita ja loivat kuvaa huono-osaisesta nuoresta ja Kompassin erityisnuorisotyöstä.

Ensimmäisen vuoden toimintaraportissaan työntekijät kuvasivat keskivertoasiakasta:Tulee lähiöstä yksin Rautatieasemalle ta-paamaan toisia lähiöstä saapuneita nuoria. Iältään n. 14–18v. poika tai 14–17v. tyttö, jonka vanhemmat ovat eronneet ja muodos-taneet uuden perheen. Jompikumpi perheen huoltajista käyttää runsaasti alkoholia, samoin nuori itse, myös pillerien ja liuottimien käyttöä esiintyy. Nuori on tarkkailuluokalla tai koulunsa keskeyttänyt, on tai on ollut tai odottaa pääsyä johonkin laitokseen tai vankilaan. Nuorella on takana 1–5 oikeuden-käyntiä. Kompassissa nuori käy useita kertoja viikossa. (Seija Kumpulainen nyk. Argillander, Taru Kröhan, Raila Mustonen nyk. Fronden ja Ricke Westman.)

Asemalla oleskelevan nuorison vähetessä Kom-passissa lisääntyi puhtaasti tietoa hakevien määrä. Työntekijöiltä kysyttiin enenevässä määrin työhön ja asumiseen liittyviä asioi-ta. Neuvoa kysyttiin myös harrastuksista ja nuorisomatkailusta. Sukupuoli- ja seurustelu-asioiden voimakas esilletulo aiheutti työnteki-jöiden kouluttautumistarpeen. Kansainvälisyys lisääntyi yhteiskunnassa ja näkyi tiedotuspis-teen toiminnassa muutoinkin kuin nuorisomat-kailun lisääntymisenä. Kompassiin suuntautui useita vierailuja ja yhteydenottoja eri maista ja työntekijät tekivät opintomatkoja eri mai-den neuvonta- ja tiedotuspisteisiin. (Seija Argillander 1991)


Näkökulm


154

Näkökulm


155

Vuodesta 1988 Kompassissa käytettiin apuna tiedonhaussa Kansalaiskasva-tuksen Keskuksen nuorisotiedotuksen yl-läpitämää Nuorisotietopankkia, joka oli osa Opetusministeriön valtakunnallista kokeilua. Sittemmin Nuorisotietopankki toimi nuorisojärjestöjen yhteistyöjär-jestö Allianssin koordinoimana, nykyisin internetissä http://www.alli.fi/allison.

Nuorisoneuvonnan ja -tiedotuksen määritelmä kirjattiin nuorisoasiainkes-kuksen nuorisotoimenjohtajan asetta-man työryhmän 27.5.1994 julkaisemaan raporttiin. Tässä määrittelyssä Euroo-pan neuvoston ministerikomitea antaa suosituksen jäsenvaltioiden hallituksille Euroopan nuorille annettavasta tiedo-tuksesta ja neuvonnasta.

Nuorten tiedotus- ja neuvontapisteen profiloituminen

Kompassin näkyvin muutos tapahtui tiedotus-pisteen muuttaessa maan pinnalle Lasipalatsiin aivan ydinkeskustaan vuonna 1993. Asematun-nelin Kompassissa päivittäin asioineet nuoret ei-vät enää siirtyneet muuton myötä uusiin tiloihin asiakkaiksi, joitakin yksittäisiä nuoria lukuun ottamatta. Näihin aikoihin yleisimmät kyselyt koskivat harrastusmahdollisuuksia ja asunnon hakuun liittyviä asioita. Vuonna 1986 aloitettiin tehostettu asuntoneuvonta yhdessä kiinteistövi-raston asunnonjakotoimiston ja nuorisoasunto-liiton kanssa. Asiantuntija-apua hankittiin mm. veroneuvonnassa ja lakiasioissa. Kompassissa järjestettiin veroneuvontaa usean vuoden ajan yhdessä veroviraston kanssa.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomessa tapahtut maahanmuuttajatilanne näkyi Kompas-sissakin. Yhdessä Kulttuurikeskus Caisan kanssa selvitettiin alle 29v. maahanmuuttajanuorten tiedontarvetta. Selvityksen toteutti kaksi maa-hanmuuttajataustaista nuorta puolen vuoden aikana ja se valmistui 1998. Selvityksellä pyrit-tiin samaan tietoa myös kanavista, joiden kautta tieto tavoittaa tämän kohderyhmän.

Verkostoyhteistyö Suomessa ja ulkomailla sekä nuorille suunnattu julkaisutoiminta lisääntyivät vuoden 1997 jälkeen.

Kompassin tiedotus- ja neuvontaperi-aatteiksi hyväksyttiin:

1 Kuka tahansa nuori minkä tahansa ongelman kanssa2 Apua annettava heti kun sitä pyyde-tään3 Asiakaskeskeinen lähestymistapa4 Itsemääräämisoikeus5 Luottamuksellisuus6 Maksuttomuus7 Itsenäisyys


Näkökulm


154

Näkökulm


155

Uudet erityisnuorisotyön työmuodot neuvonta- ja tiedotuspisteen rinnalle

Samoihin aikoihin, kun Kompassi profiloitui enemmän neuvonta ja -tiedotuspisteeksi erityisnuorisotyö nostettiin yhdeksi toiminnan painopistealueeksi nuorisoasiainkeskuksessa.Nuorisoasiainkeskuksen työntekijät olivat esittäneet huolensa toiminnan ulkopuolelle jäävistä vaikeuksissa olevista nuorista. Myös julkisuudessa oli nostettu esille nuorten näkyvä häiriökäyttäytyminen. Tarkasteltuaan erityisnuorisotyön alueellista tarvetta mm. keskustassa suoritettujen kartoitusten avulla, Kantakaupungin nuorisokeskus vakuuttui etsi-vän työn tarpeellisuudesta.

Useat järjestöt olivat myös kiinnittäneet huomionsa siihen, että syrjäytymässä olevat nuoret jäävät mahdollisesti kaikkien nykyisten auttamisjärjestelmien ulkopuolelle. Ajatuk-sena oli nuorten tarvitsemien monipuolisten auttamispalvelujen helppo saatavuus. Vuonna 1990/91 perustettiin Dooris-yhdistys, jonka tehtävänä oli Dooris-monipalvelukeskuksen perustaminen. Nuorisotoimenjohtaja kut-sui yhteistyöneuvotteluun sosiaaliviraston, terveysviraston ja silloisen kouluviraston edustajat.

Neuvottelussa 30.1.1991 sovittiin, että sosiaalivirasto ja terveysvirasto lähtevät yhteistyöhön perustettaessa suunniteltua Dooris-nuorten monipalvelupistettä ja sit-temmin Luotsi-nimen saanut-ta etsivän työn projektia. Vuoteen 1998, jolloin Kom-passi siirtyi Kantakaupungin nuorisokeskuksesta Nuori-soasiainkeskuksen hallinto-osaston alaisuuteen, toiminta luettiin Luotsi-projektin ja Dooris- tukikeskuksen ohella Kantakaupungin nuorisokes-kuksen erityisnuorisotyöhön.Vuoden 2003 alussa, nuori-soasiainkeskuksen organi-saatiomuutoksen yhteydessä, Kompassi sijoittui hallinolli-sesti Keskitettyjen palvelu-jen osastoon, Kohdennetun nuorisotyön toimistoon.

Näkökulm


155


Näkökulm


156

Näkökulm


157

Kompassi nuorisotiedotustyön edelläkävijänä ja työmuodon kehittäjänä

Lasipalatsiin takaisin siirtyminen ajoittui nuorisoasiainkeskuksessa uuden nuoriso-toimenjohtajan Lasse Siuralan aikakauteen. Hänen tavoitteenaan oli luoda Kompassista kansainvälisesti aktiivinen, uutta tietotekniik-kaa hyödyntävä nuorisoneuvontakeskus. Tähän haasteeseen Kompassin nuorisotiedotustyön tuntemuksen ja kokemuksen omaavalla toimin-nanjohtajalla työyhteisöineen oli innostusta vastata.

Julkaisutoiminnankehittyminen

Kompassin ulkoiseen tiedottamiseen panostet-tiin; oltiin esillä radiossa ja televisiossa, koti-maisia ja ulkolaisia vierailijoita kävi runsaasti ja tiedotusmateriaalia päivitettiin.Alun alkaen Kompassin ulkoinen markkinointi oli painottunut helsinkiläisten alle 18v. nuor-ten vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksiin.

Lähes kaksikymmentä vuotta julkaistu Mistä APUA -oppaan sisältö ja luokittelu uudistettiin v. 1998. Opas on aiemmin suunnattu ammatti-laisille, jotka työskentelevät nuorten parissa. Vuonna 2003 Nuorisotiedotuskeskus Kompassi julkaisi 20-vuotisjuhlan kunniaksi suoraan nuorille kohdennetun Mistä APUA? -oppaan. Kompassin julkaisemassa asunto-oppaassa on tietoja vain nuorille tarjoavista tahoista, sekä vinkkejä mistä asuntoa voi hakea. Vuodesta 1998 Asumaan opasta jaettiin myös somalin- ja venäjänkielisinä.

Saman vuoden aikana aikaansaatiin Nettikom-passi eli nuorisotiedotuspiste internetissä alle 29v. helsinkiläisille nuorille ja heidän vanhem-milleen. Vuonna 1997 Kompassi tilasi selvi-tystyön mitä tietoa ja palveluita internetiin tehtävän nuorisotiedotus- ja neuvontapiste Kompassin sivujen tulisi nuorten mielestä si-sältää. Kesinä 1998 ja 1999 Kompassin inter-netsivuja oli henkilökunnan lisäksi tekemässä kuusi nuorta kolmen kuukauden ajan kunakin kesänä. Useilla eri kielillä toteutetun Nettikompassin tietoalueita olivat: opiskelu, työ, asuminen, vapaa-aika, nuorten oikeudet, nuorten ääni. Ajankohtaisten asioiden ilmoitustaulujen teemoja oli esimerkiksi Kompassi Pulmakulma ”asiakas kysyy –Kompassi vastaa” periaatteella toimiva alue.

Vuonna 2000 Kompassi tuotti yhteistyössä Helsingin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa multimediateoksen ”Rompassi”– tie-tosysäyksiä, vinkkejä, neuvoja, vastauksia nuorten elämään.Kompassin perusti vuonna 2002 valtakunnal-lisen tiedotus- ja neu-vontapalvelun nuorille internettiin eli Suomen nuorisotiedotuspisteiden portaali rekisteröitiin ja toteutti ensimmäisen ver-sion kotisivusta (http://www.nuoriso.info).


Näkökulm


156

Näkökulm


157

Kansainvälinennuorisotiedotustyö

Kansainvälistyminen näkyi nuorten lisään-tyneenä palvelun tarpeena; kansainväliset asiat nousivat neljän suosituimman teeman joukkoon (asuminen, koulutus, työelämä, kansainväliset asiat).

Kompassin tavoitteena on luoda pysyviä suhteita eri puolilla Eurooppaa olevien nuo-risotyöpisteiden kanssa. Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyö voi olla välineenä ja mahdollis-tajana helsinkiläisille nuorille kansainvälisen kokemuksen saamiseen. (Päivi Timonen 1998)

Santiago De Compostelan nuorisotiedotus-pisteen työntekijät ehdottivat Kompassin järjestämän nuorisotiedotusaiheisen opinto-vierailun jälkeen kahdenvälistä yhteistyötä henkilökunnan koulutuksessa. Viikon pituinen asiantuntijavaihto toteutettiin suunnitellusti vuonna 2000. Suomessa järjestäjinä olivat Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste Kompassi ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus. Toteutuksessa olivat mukana myös ruot-sinkielinen tiedotuskeskus Luckan ja Turun kaupungin nuorisotoimi. Espanjassa järjestä-jänä toimi Galician autonomia, Santiago de Compostelan nuorisotiedotuspiste.

Keväällä 1999 Kompassi valittiin yhdeksi paikalliseksi Eurodesk-tiedotuspisteeksi. Eurodesk-verkoston kansalli-nen koordinaattori on Kansainvälinen henkilöstövaihdon-keskus CIMO. Kompassi oli yksi viidestä Suomeen vuoden 1999 aikana avatusta Eurodesk-paikallisverkoston pis-teestä. Verkosto käyttää apunaan Eurodesk-tietokantaa.

Kansainvälistyminen merkitsi yhä enemmän osallistu-mista kansainväliseen nuorisotiedotustyöhön ja alan seminaareihin pääsääntöisesti ERYICA–verkoston kautta.

• Euroopan neuvoston nuoriso- ja urheiluyksikkö ja Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA järjestivät nuorisotiedotuksen kouluttajaseminaarin lo-kakuussa 2000. Seminaarin tuotoksena saatiin alkuun eri moduuleista koostuva Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön peruskoulutuspaketti (Minimum Basic Training Course MBTC).

• Marraskuussa 2000 ERYICA:n jäsenjärjestöt Benelux-maissa järjestivät yhdessä Brysselissä Working together, youth information participation -seminaariin. Seminaa-rissa esiteltiin erilaisia tapoja, miten nuoret eri puolella Eurooppaa osallistuvat nuorisotiedotus- ja -neuvontatyö-hön.

• Marraskuussa 2000 pidetyssä ERYICA:n yleiskokoukses-sa Kompassin toiminnanjohtaja Päivi Timonen-Verma valittiin ERYICA:n puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi

• Kompassi on vuosina 2001–2002 ollut aktiivisesti mukana Viron (Kloogan nuorisotiedotus- ja neuvonta-seminaari) ja Espanjan (Almeria: nuorisotiedotustyön asiantuntijavaihto) kanssa tehtävässä kahdenvälises-sä nuorisotiedotusyhteistyössä. Toiminta on ollut osa Suomen Opetusministeriön ja kyseessä olleiden maiden kahdenvälistä yhteistyötä.


Näkökulm


158

Näkökulm


159

Kompassin järjestämiä kansainvälisiä nuorisotiedotusseminaareja- 10.–12.2.03 Kompassi järjesti yhteistyössä

Viron Nuorisotyön Keskuksen ENTK:n kanssa virolaisille ja suomalaisille nuorisotiedotusyh-teistyöstä kiinnostuneille Nuorisotiedotuksen innovaatiot seminaarin Helsingissä. Toteutuk-seen saatiin tukea EU:n Nuoriso-ohjelmasta.

- Syksyllä 2001 Verkkodemokratia ja Nuorisotie-dotus 14.–15.11.01 -seminaari noin 40:lle Viron ja Suomen nuorisotiedotustyöntekijälle (http://kompassi.lasipalatsi.fi/nuti/). Suomen opetusministeriö tuki seminaaria taloudellisesti.

- Keväällä 1998 Kompassi järjesti EU:n Nuoriso-ohjelman tuella opintovierailun Helsingissä, osallistujina 16 eurooppalaista nuorisotiedo-tus- ja neuvonta-alan ammattilaista. Opin-tovierailun teemana oli ”nuoret tiedottavat nuorille” eli vertaistiedotus, ”monikulttuuri-nen nuorisotiedotus” ja ”sähköinen tiedotta-minen nuorisotiedotuspisteissä”.

Nuorisotiedotuskeskus Kompassi ontoiminut nuorisotiedotustyön esittelijänä kansainvälisille vieraille- Kahdenkymmenen olemassaolovuoden aikana

Kompassissa on käynyt tuhansia ulkomaa-laisia nuorisoalan ammattilaisia ja muita tutustumassa Helsingin nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöhön.

- Syksyllä 2002 EU:n Nuoriso-ohjelman ”Job shadowing” tuella Kompassin tiedotuksel-liseen toimintaan tutustui 3 viikon ajan romanialainen arkkitehtiopiskelija Claudia Juratoni.

Mukana kansainvälisissä projekteissa- Yhteispohjoismainen televisiotuotanto Cosmo-

mind –menopaluu maailmalle, Kompassi, Allians-si, CIMO ja Luckan toimittavat Suomea koskevat Cosmomind-internetsivut. Yleisradio lähettää Cosmomind sarjan keväällä 2004 ja FST syksyllä 2003. Digitaalikanavalla YLE/Teema Cosmomind lähetykset olivat keväällä 2003. Internetsivut toteutetaan vuoden 2003 aikana.

- Nuorisotiedotuskäsikirja –CD-ROM: ERYICA:n hollantilaisten jäsenten toteuttamassa projektis-sa Kompassi tuottaa suomenkielisen toteutuksen nuorisotiedotuskäsikirjaan, joka julkaistaan syksyllä 2003.

- Kompassi on 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi pyrkinyt kääntämään suomeksi ERYICA-verkos-tossa tuotettua nuorisotiedotus- ja neuvonta-aiheista materiaalia alan ammattilaisille ja siitä kiinnostuneille, esimerkiksi ERYICA:n ja Euroo-pan neuvoston CoE:n yhteisjulkaisun Ohjeita nuorisotiedotuskeskuksen perustamiseen (http://kompassi.lasipalatsi.fi/filsofia/kompassin_julkaisut.html)

- Keväällä 2002 Kansainvälisen henkilövaihtokes-kus CIMO järjesti eurooppalaisten nuorisotiedo-tusverkostojen kanssa Helsingissä ”The European Dimension of the Youth Information” – kon-ferenssin, yhteensä 120 osallistujaa, joista Suomesta parisenkymmentä. Kompassi vastasi konferenssissa tiedotusnäyttelyn ja päivittäisen uutislehden toteuttamisesta, sekä osallistui konferenssin sisällölliseen valmistelutyöhön. (http://gp2002.lasipalatsi.fi)

- Kompassi on ollut mukana Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen laajassa Phare/Tacis ohjelmaan kuuluneessa yhteistyössä Tallin-nan kaupungin nuorisotoimen kanssa vuosina 1998–1999 aiheena Tallinnaan perustetettava nuorisotiedotuspiste.


Näkökulm


158

Näkökulm


159

Nuorten maailma laajenee

Nuorisomatkailu on kuulunut Kompassin neu-vonta-alueisiin alkuvuosista lähtien. Tuolloin esitehyllystä löytyi tietoa ja työntekijöille esi-tettiin kysymyksiä esimerkiksi. Mikä on halvin tapa matkustaa Köpikseen? Missä voi opiskella matkailuvirkailijaksi Suomessa? Nuoret löysi-vät Kompassin kansainvälisen palvelun vuoden 1998 aikana ja kansainväliset asiat kohosi-vat neljän suosituimman teeman joukkoon. Kysyttiin kesätyö- ja opiskelumahdollisuuksia ulkomailla ja tietoa kielikursseista.

Nuorten kiinnostus ulkomaille suuntautuvaan vapaaehtoistyöhön lisääntyi vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä. Vuoden 2001 aikana kysytyin kansainvälisistä vaihtoehdoista oli vapaaehtoistyö, työleireistä pitkäkestoiseen vapaaehtoistyöhön. Erilaisia vaihtoehtoja ky-seltiin lähelle ja kauas. Latinalainen Amerikka ja espanjankieliset maat lisäsivät nuorten kiinnostusta. Kysyttyjä olivat myös opiskelu ja työt ulkomailla. Vuonna 2002 nuoria kiinnosti erityisesti Etelä-Amerikka ja Afrikka.Vuodesta 1998 lähtien Kompassi alkoi toimia EU:n Nuoriso-ohjelman, EVS:n kautta lähettä-vänä organisaationa helsinkiläisille nuorille, jotka ovat kiinnostuneita vapaaehtoistyöstä nuorisotiedotuksen- ja -neuvonnan parissa. Vuonna 1999 Kompassi isännöi ensimmäistä EVS-vapaaehtoisnuorta.

KesätyöneuvontaKompassi on vuodesta 1995 kes-kittynyt keväisin nuorten kesätyö-neuvontaan kiinteässä yhteistyössä kaupunginkanslian kanssa. Kompassi ei välitä kesätyöpaikkoja vaan kertoo nuorille eri mahdollisuuksista hakea kesätöitä. NettiKompassin etusivulle lisättiin vuonna 2001 suora linkki Helsingin kaupungin kesätyösivuille. Kompassin kokoamat kansiot Kesätyöt 2001 ja Kesätyöt ulkomailla 2001 olivat kovassa käytössä vuoden alusta asti. Kesätyönhakua neuvottiin esimerkiksi vuoden 2002 tammikuusta pitkälle kesään asti paikan päällä, sähköpostitse, internetin Pulmakul-man kautta ja puhelimitse. Kaupungin kesätöihin osoitetun hakemuksen voi jättää Kompassiin. Nuoria opastettiin etsimään kesätyöpaikkoja laajemmin-kin mm. työvoimahallinnon internet-sivuilta.Kompassi tuotti Kesätyöviisarit tie-dotteen nuorille yhteistyössä Oulun ja Kuopion nuorisotiedotuspisteiden ja Helsingin kaupungin kanssa vuonna 2002.


Näkökulm


160

Näkökulm


161

AsuntoneuvontaAsuntoneuvonta on ollut yksi kysytyim-mistä Kompassin palveluista. Tukea ja neuvoa asuntoasioissa Kompassissa on annettu nuorille jo pitkälti toistakym-mentä vuotta, vuodesta 1986. Tänä aikana Kompassi on hoitanut KT OY Hel-singin Nuorisoasuntojen asukasvalintaa. Ensimmäiset viisitoista nuorta saivat Kompassin kautta asunnon vuonna 1987.

Asumiseen liittyviä asioita kysyttiin vuoden 2000 toimintakertomuksen mukaan 22% Kompassin tietoteemoista. Nuoret saivat asuntoneuvontaa puheli-mitse, internetin välityksellä, sähköpos-titse, postitse sekä henkilökohtaisesti paikan päällä. Seuraavana vuonna asumiseen liittyvät asiat olivat eniten kysyttyjä Kompassissa. Asuntohakemuk-sia jätettiin 354 ja Kompassin kautta asunnon sai 134 nuorta.

Kompassi kautta haettavien KT OY Helsingin Nuorisoasuntojen kysyntä oli vuonna 2002 edellisvuotta vähäi-sempää. Tilanteeseen vaikutti ainakin osittain soluasuntojen suuri määrä asuntokannasta ja nuorten haluttomuus soluasumiseen. Asiaan vaikutti myös KT OY Helsingin Nuorisoasuntojen syksyl-lä alkanut jakautuminen kaupungin ja HOASin kohteisiin.

Näkökulm


160


Näkökulm


160

Näkökulm


161

Nuorisotiedotuskeskus KompassiMannerheimintie 22–2400100 Helsinkipuh. 09 31080080, fax. 09 310 [email protected],http://kompassi.lasipalatsi.fi- Kompassin julkaisut ovat ladattavissa pdf-muodossa internetsivuilta (toimintakertomus 2002, Mistä Apua? -opas, tiedotteet)

Nuorisotiedotuskeskus Kompassin keskivertoasiakasprofiili vuonna 2003

18–20-vuotias rauhallinen, ystävällinen ja vähän negatiivista palautetta antava, Helsin-gissä asuva tyttö tai poika. Asiakaskunta on heterogeeninen ja nuori on parhaillaan työ-tön, opiskeleva, työssäkäyvä tai koululainen, yhtälailla maahanmuuttaja tai suomalaissyn-tyinen. Nuori tietää jo jonkun verran perustei-ta kysymästään asiasta.

Keväällä ja kesällä kysytään kesätyöstä, asu-misesta, Helsingistä ja maailmalle aiheesta, syksyllä opiskelusta, työstä, asumisesta ja vapaa-ajan harrastuksista. Nuori tulee useim-miten yksin ja hän etsii tietoa itsenäisesti hyllyihin kootusta tietomapeista tai internetin kautta, tai tulee aloitteellisesti kysymään nuorisotiedotustyöntekijältä. Nuori on saanut tiedon nuorisotiedotuskeskus Kompassin ole-massa olosta kaveriltaan.

Keskivertoasiakas paikanpäällä Kompassissa on profiililtaan erilainen kuin muiden välineiden kautta kohtaamamme asiakas. Puhelimitse nuoren asioihin liittyen lasten ja nuorten vanhemmat ja nuorten parissa toimivat ovat keskeisin asiakasryhmä. Puhelimitse asioiva on tiukempi, vaativampi ja haluaa saada asiansa kuuluviin. Internetissä olevan nuorisotiedo-tuskeskus Kompassin keskivertoasiakas on sähköpostitse tietoa kysyvä, tai pulmakulmaan kysymyksensä vastattavaksi jättänyt nuori. Pulmakulmassa esitetyt kysymykset ovat hen-kilökohtaisempia ja arkaluontoisempia. Kysy-mykset jätetään Pulmakulmaan nimettömänä.

161


Une Hirvoneneläkkeellä oleva Helsingin kau-pungin nuorisoasiainkeskuksen nuorisosihteeri

Näkökulm


162

Näkökulm


163

Näkökulm


162

Näkökulm


163

Oulun 10-vuotias nuorten tiedotus- ja neuvontapalvelu

163

Kukka-Maaria Laukkanen

Näkökulm


164

Näkökulm


165

Nuorisotiedotus ja Nappi

Nuorten kysymykset eivät ole aina yk-sinkertaisia, sillä ne liittyvät usein laajalti nuorten koko elämän-tilanteeseen. Nuorten on joskus vaikea hah-mottaa, mitä tietoa he hakevat. Kun omat vastaukset eivät riitä, Nuorten tie-dotus- ja neuvonta-keskus Nappi neuvoo ja opastaa kaikissa elämään liittyvissä kysymyksissä.

Nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan kaksi ulot-tuvuutta ovat itsenäi-nen tiedon hakeminen ja henkilökohtainen neuvonta. Nuoret voivat itse halutessaan ratkaista ongelmiansa erilaisten Napista löy-tyvien välineiden kuten tietokansioiden, op-paiden ja vuorovaikut-teisen verkkopalvelun avulla. Toisaalta nuoria neuvotaan tarvittaessa henkilökohtaisesti kah-denkeskisissä keskuste-luissa ja puhelimitse.

Näkökulm


164


Näkökulm


164

Näkökulm


165

Nuorisotiedottaminen lähti käyntiin Oulussa sopivasti kansainvälisenä nuorisovuonna 1985, kun Santaholman nuorisokahvila avattiin nuorisotoimenjohtaja Raili Severinkankaan toimikaudella. Kahvilan yhteyteen perustettiin Nuorten Tietopiste, joka on nykyisen Nuor-ten tiedotus- ja neuvontakeskus Napin, sen kahden etäpisteen ja verkkopalvelun työmuo-don alku. Toiminta oli tuolloin lapsenkengis-sään, sillä tiedotuspisteestä vastasi vain yksi henkilö, nuorisotoimen tiedottaja, muiden tehtäviensä ohella.

Nuorten Tietopisteen työntekijän päätehtä-vänä oli vuoteen 1999 saakka nuorisotoimen ulkoinen tiedottaminen. Hänen tehtäviinsä kuului tiedottaa nuorisotoimiston ja -talojen sekä muiden hallintokuntien ja nuorisojärjes-töjen tapahtumista. Lisäksi työntekijä välitti tietoa kaupallisista tapahtumista, kuten elo-kuvista ja konserteista nuorille. Hän päivysti Tietopisteessä joka arkipäivä klo 15–17 ja an-toi nuorille tarvittaessa sekä henkilökohtaista että puhelinpalvelua.

Nuorten Tietopisteen ensimmäise-nä vuonna nuoret esittivät eniten kysymyksiä kerhoista, kursseista ja leireistä. Näiden aihepiirien lisäksi tietopisteessä oli mahdollista saada tietoa myös koulutuksesta, työstä, asumisesta, terveyspalveluista, päih-teistä, asevelvollisuudesta, matkailus-ta ja harrastuksista.

Nuori Oulu -lehden toimittamisperin-ne alkoi vuonna 1985; nuorisoasian-keskuksen ulkoinen tabloidkokoinen tiedotuslehti jaettiin jokaiseen oululaiseen talouteen, ja sen toimit-taminen oli yksi Nuorten Tietopis-teen tehtävistä. Lisäksi Tietopisteen toiminnassa hyödynnettiin nuorille suunnattuja messuja, radiota, lehdis-töä ja ajankohtaisia esitteitä. Vuonna 1987 Tietopisteen nuoriso-ohjaajana aloitti nykyisenkin Napin vastaava nuoriso-ohjaaja Jaana Fedotoff.

Nuorisotiedotuksenensiaskelet Oulussa

Näkökulm


166

Näkökulm


167

Kirjallisuuskokoelma ja tietopankki apuna tiedonhaussa

Nykyään Napissa toimiva Nuori-sotiedon kirjasto sai alkunsa, kun nuorisotoimeen hankittiin vuonna 1988 nuorisopoliittista kirjallisuutta lähinnä nuorisojärjestöjen, opiskeli-joiden ja henkilökunnan tarpeisiin. Myös kansainvälinen toiminta sai tuona vuonna alkusysäyksen, kun Jaana Fedotoff tutustui Opetusminis-teriön järjestämällä matkalla Saksan Liittotasavallan nuorisotiedotuskes-kuksiin. Matka vahvisti käsitystä siitä, että Nuorten Tietopiste työskentelee oikean suuntaisesti vaikka toiminta oli vielä pienimuotoista. Tietopis-teen yksinkertainen periaate oli, että nuorille pyritään antamaan tietoa kai-kilta elämän alueilta ja opastamaan tarvittaessa asiantuntijoiden luokse. Tietopisteen iskulauseeksi muodos-tui vielä nykyäänkin käytössä oleva ”Kysyminen ei maksa mitään!”

80-luku huipentui nuoriso-tiedotuksen osalta Oulussa siihen, että nuorisotoimi esitteli nuorille Santaholman nuorisokahvilassa uuden palvelumuodon, sähköisen Nuorisotietopankin. Tieto-pankki oli Opetusministe-riön alulle panema kokeilu, jonka toiminnasta vastasi Kansalaiskasvatuksen Keskus ry. Nuorisotietopankki piti sisällään tietoa monista nuo-ria askarruttavista elämän asioista kuten koulutuksesta, asumisesta ja rakkaudesta. Vuosikymmenen lopuksi Oulun nuorisotoimi järjesti yhdessä Kansalaiskasvatuksen Keskus ry:n kanssa Oulussa Valtakunnallinen Nuorisotyö -konferenssin, jonka päätee-mana oli nuorisotiedotus. Konferenssi oli onnistunut tapahtuma, johon osallistui noin 500 henkilöä, ja jossa oli luennoimassa myös kan-sainvälisiä puhujia.


Näkökulm


166

Näkökulm


167

Monipuolinen Nuorisotiedotus-piste Nappi avattiin

Vuosikymmenen vaihtuessa nuorisotiedotustoiminta hiljeni Oulussa. Mediaa käytettiin kuitenkin edelleen hyväksi mm. välittämällä tietoa kursseista ja tapahtumista teksti-TV -tyyppi-sen Oulu-TV:n avulla. Toiminta oli vähäistä vuoteen 1992 saak-ka sillä varsinaista tiedotuspis-tettä ei enää ollut. Haaveissa kuitenkin oli riittävän suuri nuorisotiedotuspiste, jossa olisi tarjolla laajasti nuorille suun-nattua materiaalia, Nuorisotie-topankki sekä henkilökohtaista neuvontaa ja opastusta.

Vuonna 1993 haaveista tuli totta, kun Nuorisotiedotuspis-te Nappi avattiin 20.9. Oulun keskustaan. Tila oli avoinna tiistaista torstaihin kello 12–20 ja perjantaisin kello 12–19. Napissa kokoontui säännöllises-ti monia järjestöjä ja asiakkaita kävi vaihtelevasti. Nuorisopo-liittinen kirjallisuuskokoelma siirrettiin nuorisotoimiston tiloista Nappiin nuorisotiedon kirjastoksi, ja sitä käyttivät ahkerasti etenkin sosiaalialan opiskelijat ja nuorisotyönteki-jät. Nuorisotietopankki oli myös hyvä tiedonhakuväline oululai-sille nuorille.

Nappia esiteltiin messuilla ja kouluilla, ja Napin toiminnasta kerrottiin myös vieraileville koululais- ja opiskelijaryhmille. Napin Jaana Fedotoff valittiin kehittämään valtakunnallista nuorisotiedotustyötä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n nuorisotiedotusjaostoon.

Nuorisotiedotuspiste Na-pin avaamisen yhteydessä tarkastettiin työmuodolle asetettuja tavoitteita. Uu-siksi tavoitteiksi määriteltiin tiedon kerääminen ja jakami-nen nuorille lähtien nuorten tiedontarpeista, nuorten opastaminen ja neuvominen tarpeellisen tiedon käyttämi-seen, yhteistyön edistäminen järjestöjen, yhteisöjen ja eri hallintokuntien välillä, erilaisten tiedonantotapojen käyttäminen sekä tiedo-tuspisteen tunnettuuden lisääminen. Napin kohderyh-mää ajatellen nimi muutet-tiin Nuorten Tiedotuspiste Napiksi.


Näkökulm


168

Näkökulm


169

Nappi saivaltakunnallista tunnustusta

Vuoden 1994 loppuun mennessä Nuorten Tiedotuspis-te Nappi oli vakiinnuttanut asemansa tiedon antajana oululaisille nuorille. Asiakaskontaktien määrä nousi koko ajan, ja myös Oulun ulkopuolelta tuli kyselyitä nuoria koskettavista asioista. Eniten nuoria askarruttivat tuohon aikaan nuorisoasiainkeskuksen palvelut, työllisyys-, kou-lutus- ja asuntoasiat sekä kansainvälistyminen. Tietoa sai Napista henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi paikalli-silla tiedoilla rikastetusta Nuorisotietopankista, esitteis-tä, lehtileikkeistä, kirjoista ja oppaista. Lisäksi Napissa organisoitiin infokansiojärjestelmää, johon saatiin idea Euroopan suurimmasta nuorisotiedotuskeskuksesta CIDJ:stä Pariisista. Infokansiot luokiteltiin aihe- ja väripiireittäin siten, että asiakkaan oli mahdollisimman helppo löytää niistä etsimiänsä tietoja. Nuorisopoliit-tisen tiedon kirjaston laadukkuus pyrittiin takaamaan hankkimalla sinne uusimpia ja ajankohtaisimpia nuoriso-alan kirjoja, oppaita ja tutkimuksia.

Nappi aloitteli 90-luvun puolivälin tienoilla yhteistyötä eri järjestöjen, yhteisöjen ja hallintokuntien kanssa. Nappi liittyi myös FAX-TROT-NETWORK –nimiseen Euroo-pan nuorisotiedotuspisteiden tiedonvaihtoverkostoon. Nappi työllisti jo kaksi henkilöä, joista toisen palkkaami-seen käytettiin työllistämisvaroja.

Nappi tarjosi ja tarjoaa edelleen työharjoittelijoille eri oppilaitoksista laadukkaita harjoittelupaikkoja. Työhar-joittelun kuluessa kerrotaan nuorisotiedotustyömuodosta samalla opettaen nuoria työssä käymisen rutiineihin. Napin harjoittelijoita tuetaan, ohjataan ja opastetaan heille annetuissa tehtävissä. Lähtökohtana työharjoitte-lun tarjoamisessa ei ole lisätyövoiman saaminen, vaan Napin kohderyhmään kuuluvien nuorten opastaminen työelämän alkuvaiheissa.

Vuoteen 1995 saakka Oulu oli ainut paikkakunta koko Pohjois-Suomessa, jossa kehitettiin enenevässä määrin nuorisotiedotus ja –neuvontapalveluja. Seuraavana toimintaa aloitteli Ii organisoimalla nuorille Tieto-pin, paikan, jossa nuoret saivat käyttää tietokoneita. Rovaniemen Nuti käynnisti toimintansa vuonna 1998 ilman fyysistä pistettä antaen nuorille tietoa inter-netsivuillaan ja verkkopalvelun kautta sekä vastaten puhelinkyselyihin. Napin toiminta muuttui koko ajan pysyvämmäksi, josta osoituksena vuonna 1996 Napissa aloitti toinen vakituinen työntekijä, Mirjami Ndiaye, joka oli ollut työntekijänä jo Santaholman nuoristota-lossa tietopisteen perustamisaikoina.

Nappi sai valtakunnallista tunnustusta uraa uurtavasta työstään nuorten hyväksi vuonna 1995, kun Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry valitsi Napin vuoden parhaaksi tiedotuspisteeksi Suomessa. Samana vuonna Napilla olikin asiakaskontakteja jo lähes 6000. Pisteen toimintaa kehitettiin koko ajan, ja etenkin kansain-välisyyttä painotettiin 90-luvun puolivälissä mm. pitämällä yhteyttä eri maiden oppilaitoksiin, matkailu-toimistoihin, järjestöihin, turisti-informaatiokeskuksiin ja eurooppalaisiin nuorisotiedotuspisteisiin.

Yhteistyösuhteita kehitettiin muihin Euroopan maihin, koska nuorisomatkailu ja opiskelu ulkomailla olivat kysyttyjä aihepiirejä asiakkaiden keskuudessa. Etenkin Irlannin ja Espanjan nuorisotiedotuksen tahoihin luo-tiin vahvat ja vuosia kestävät yhteistyösuhteet. Asia-kasmäärä jatkoi kasvuaan, ja asiakkaiden palveleminen helpottui internetin ja sähköpostin käyttöönoton jälkeen. Pro Youth, Allianssi ry:n ylläpitämä nuoriso-tietopankki ja ammattilaisten tietoverkko oli päivit-täisessä käytössä, mutta myös Napin omia uutukaisia www-sivuja voitiin jo tutkailla.


Näkökulm


168

Näkökulm


169

Uusissa tiloissa entistä parempaa palvelua

Vuonna 1997 avattiin kokeiluluonteinen Napin sivupiste Toppi yhteistyössä Toppilan yläas-teen ja lukion kanssa. Toppi oli auki kahdesti viikossa, ja sen olemassaolo päättyi vuonna 1999. Napin toiminnassa keskityttiin perusteh-tävän hoitamiseen ja henkilökunnan ammatilli-seen kehittämiseen, kunnes toiminta jouduttiin väliaikaisesti jäädyttämään vuoden 1998 syksyllä tilojen remontin vuoksi.

Nappi auttoi vuonna 1998 Kokkolan kaupun-gin nuorisotiedotuksen käynnistämisessä ollen kummina Kokkolan NAPA-pisteelle. NAPA:lle annettiin Napista sekä työmuotoon ja pisteen perustamiseen liittyvää tietoa että Toppi-pis-teessä olleet infokansiot. Yhteistyö Napin ja NAPA:n välillä on jatkunut näihin päiviin saakka ammatillisen tietotaitovaihdon ja vierailujen merkeissä.

Tilojen muutoksen yhteydessä vuonna 1999 Napin nimi muuttui, ja entistä ehompi Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste Nappi aloitti toimin-tansa Nuoriso- ja kulttuurikeskuksen tiloissa. Nimenmuutoksella pyrittiin painottamaan Napin toiminnan laajentumista tiedotuksen lisäk-si neuvontaan. Viralliset avajaiset juhlittiin maaliskuussa, mutta useiden kuukauden katkos toiminnassa remontin ja muuton aikana vaikutti siihen, että asiakkaat eivät enää löytäneet Nap-pia helposti. Markkinointiin panostettiin paljon; kaikki markkinointimateriaali uudistettiin, ajantasaistettiin ja nykyaikaistettiin. Ulkoisessa ilmeessä näkyi myös Napin uusi logo.

Vuosituhannen loppua leimasi toiminnan pirstalemaisuus, mutta samalla aikaa kehitty-minen. Nettihuonetta suunniteltiin, toimittiin EU:n nuoriso-ohjelman kansallisessa asian-tuntijaverkostossa, järjestettiin tilaisuuksia sekä osallistuttiin tapahtumiin ja koulutuk-siin. Kaiken tämän ohella toteutettiin kolmen työntekijän voimin myös Napin perimmäistä tehtävää – tietojen välittämistä nuorille.

Napin rooli aktiivisena toimijana kansallisella tasolla nuorisotiedotustyömuodon kehittäjä-nä on ollut merkittävä. Vuoden 1999 lopussa Nappi järjesti Oulussa Suomen ensimmäisen valtakunnallisen nuorisotiedotustapaamisen, johon osallistui lähes 40 alan ammattilaista ympäri Suomea. Tapaaminen virkisti selkeästi Suomen nuorisotiedotustoimintaa, ja vakiin-nutti sittemmin paikkansa osana Suomen nuorisotiedotustyön jatkuvaa kehittämistä.

Nappi valittiin hakemuksensa perusteella yhdeksi viidestä suomalaisesta Eurodesk-pisteestä vuonna 1999. Eurodesk-verkosto tuottaa ja välittää tietoa EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmista sekä kansainvälistymismah-dollisuuksista erityisesti nuorille ja nuorten parissa työskenteleville. Vuoden 2003 kesällä kansainväliseen Eurodesk-verkostoon kuu-lui jo 27 maata, joissa oli yhteensä yli 400 Eurodesk-pistettä. Suomessa Eurodesk-pistei-den määrä lisääntyi vuoteen 2003 mennessä neljääntoista, ja Nappi on ollut Eurodeskin alueellinen piste vuodesta 1999 lähtien.


Näkökulm


170

Näkökulm


171

Nettihuone käyttöön vuosituhannen vaihteessa

Vuosituhat alkoi Napin kannalta markkinoin-nin tehostamisen merkeissä. Nappiin edellisen vuoden puolella valmisteltu Nettihuone tieto-koneineen ja internet-yhteyksineen avattiin, ja asiakasmäärä lähti onnistuneen markkinoinnin avulla nousuun. Nettihuoneen käyttäjäkunta muodostui hyvin monikulttuuriseksi, ja internet-palvelusta tuli suosittu.

Vuonna 2000 aloitettiin pitkällinen projekti Napin www-sivujen uusimisessa. Sähköistä mate-riaalia uusittiin myös tekemällä Napin esittely-video. Videon englanninkielinen versiosta tuli hyvin suosittu eurooppalaisten nuorisotiedotus-työntekijöiden keskuudessa, ja sitä toimitettiin työkaluksi useisiin eurooppalaisiin nuorisotiedo-tuspisteisiin. Kansainvälistä toimintaa jatkettiin myös tuomalla Ouluun Kansainvälisen henkilö-vaihdon keskuksen CIMO:n Sillalla – kuvia näyt-telyn, jossa kuvattiin EU:n vaihto-ohjelmissa mukana olleiden nuorten elämää ja kokemuksia.

Nappi julkaisi vuosituhannen alussa kartoi-tuksen nuorisotiedotuspisteistä Suomessa. Myös Napin asiakkaat saivat vaikuttaa Napin toimintaan palautekyselyn avulla. Kyselyssä todettiin asiakkaiden tyytyväisyys olemassa oleviin palveluihin, ja niitä kehitettiin edel-leen asiakkaiden toiveiden mukaisesti.

Oululainen nuorisotyö sai jälleen tunnustusta, kun Napin Jaana Fedotoff valittiin ainoana suomalaisena nuorisotyöntekijänä suunnit-telemaan EU:n nuorisopolitiikkaa koskevan Valkoisen Kirjan Euroopan laajuista nuoriso-tapaamista sekä ottamaan osaa EU:n nuoriso-ohjelman kansalliseen ohjausryhmään, joka päättää kansalliset painotukset nuoriso-ohjel-massa sekä kansallisen rahoituksen hankkeille.


Näkökulm


170

Näkökulm


171

Neppi-hankkeella lisää puhtia toimintaan

Vuonna 2001 Napin palveluja ryhdyttiin ke-hittämään Länsi Suomen Tavoite 2-ohjelman kolmivuotisen Neppi-hankkeen avulla. Hanketta hallinnoi Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus, toteuttaa Nappi ja rahoittaa Oulun kaupunki, Oulun lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat mm. Oulun Työvoimatoimisto, KELA ja Terveys ry. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu Napin kahden etäpisteen toiminnan käynnistäminen sekä vuorovaikutteis-ten verkkopalvelun toteutus. Napin työntekijät osallistuvat viikoittain projekti- ja ohjausryhmän työskentelyyn ja toimivat hankkeessa sisällön asiantuntijoina ja toteuttajina sekä kouluttajina.

Vauhtia Neppi-hankkeeseen haettiin nuorilta it-seltään toteuttamalla heille kysely, jonka tarkoi-tuksena oli selvittää nuorten tiedon tarvetta ja heidän näkemystään siitä, millaisia palveluja tu-levan verkkopalvelun NettiNapin tulisi sisältää. Verkkopalvelua lähdettiin kehittämään selvityk-sessä ilmenneiden nuorten tarpeiden mukaisesti. Neppi-hankkeen tavoitteiden mukaisesti Napille avattiin elokuussa vuonna 2002 kaksi etäpistet-tä, jotka nimettiin aluksi hankkeen mukaisesti Nepiksi. Pisteet sijaitsevat Oulun Kaijonharjussa ja Kaukovainiolla nuorisotalojen yhteydessä, ja molemmissa on töissä yksi nuorisotiedotustyön-tekijä.

Napissa tehtiin vuonna 2001 toistaiseksi viimei-nen Nuori Oulu –lehti. Vuoden suurimmat haas-teet liittyivät Neppi-hankkeen vuorovaikutteisen verkkopalvelun tekemiseen ja sisällön tuotta-miseen. Sähköisiin muutoksiin Napissa liittyi myös Nuorisotiedon kirjaston vieminen kirjasto-tietokantaan. Muutoksella pyrittiin kehittämään kirjastoa helppokäyttöisemmäksi.

Nappi mukana ERYICAn toiminnassa

Napin kansainvälistä toimintaa kehitettiin ko-ko alkuvuosikymmenen ajan. Nappi osallistui aktiivisesti eurooppalaisen kattojärjestönsä Euroopan nuorisotiedotus- ja neuvontajär-jestön ERYICAn (European Youth Information and Counselling Agency) toimintaan. ERYICA on kansallisten nuorisotiedotusjärjestöjen ja paikallisten nuorisotiedotuskeskusten eu-rooppalainen yhteistyöjärjestö. Sillä on 50 jäsen- tai yhteistyöjärjestöä 31 Euroopan maassa, ja paikallisia nuorisotiedotuskeskuksia on yhteensä yli 7000. ERYICA:n tehtävänä on vaikuttaa kansainvälisissä rakenteissa siten, että nuorisotiedotus tunnustetaan yhtenä nuorisotyön tärkeänä työmuotona. Suomessa ERYICA:n jäsenjärjestönä on Suomen Nuoriso-yhteistyö Allianssi ry.

Jaana Fedotoff sai kutsun ERYICAlta ja Kyproksen Nuorisohallitukselta kouluttamaan Kyproksen ensimmäisen nuorisotiedotus-pisteen henkilökuntaa maaliskuussa 2001. Koulutus koostui peruskoulutuksen vetämises-tä pisteessä aloittaville työntekijöille. Samana vuonna Nappiin tuli puoleksi vuodeksi töihin nuori espanjalainen vapaaehtoistyöntekijä. Vaihdon mahdollisti hyvä ja tiivis yhteistyö espanjalaisen nuorisotiedotuspisteen kanssa ja EU:n nuoriso-ohjelman NEUVO-alaohjelma. Seuraavana vuonna Nappi lähetti oululaisen vapaaehtoisen Espanjaan Alcobendaksen nuorisotiedotuspisteeseen. Lisäksi Nappi solmi yhteistyösopimuksen ruotsalaisen nuorisojär-jestön kanssa nuorten liikkuvuuteen liittyvästä tiedonvaihdosta ja toteutti venäjänkielisen Nappi-esitteen.


Näkökulm


172

Näkökulm


173

Euroopan tasoistakoulutusosaamista

Napilla oli taas edessään nimenmuutos vuonna 2002. Uudella nimellä haluttiin ko-rostaa palvelun kattavuutta ja laajentumista vaihtamalla piste-sana keskukseksi. Samalla haluttiin korostaa Napin roolia etäpistei-den hermokeskuksena. Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi osallistui aktiivisesti kotimaisiin tapahtumiin ja koulutuksiin sekä koulutti itse tai järjesti nuorisotiedotusalan koulutusta. Nuorisoasiankeskus vastuutti Napille myös sähköisen tiedottamisensa.

Napin Jaana Fedotoff osallistui aktiivisesti kansainvälisen, Lasipalatsi-nuorisotiedotus-seminaarin sisällön kehittämiseen ja toimi seminaarissa myös kouluttajana. Seminaariin osallistui 130 nuorisotiedotuksen ammatti-laista 23 maasta. Seminaari oli merkittävä tapahtuma nuorisotiedotuksen ammattilaisten yhteistyöketjussa, sillä se sijoittui ajallisesti tärkeään taitekohtaan nuorisotyön kehittä-misessä, Euroopan Unionin nuorisopoliittisen Valkoisen kirjan julkaisun jälkimaininkeihin.

Neppi-hankkeen tiimoilta Oulussa järjestettiin vuonna 2002 kesällä monipuolinen seminaari-päivä, johon osallistui noin 100 alan opis-kelijaa ja nuorisotyön ammattilaista ympäri Oulun ja Lapin lääniä. Seminaarissa käsiteltiin Oulun kaupungin nuorisotiedotus- ja -neuvon-tapalveluja sekä Neppi-hanketta ja nuorisotie-dotuksen kansainvälisiä mahdollisuuksia.

Jaana Fedotoff Napista osallistui ERYICAn ja Euroopan neuvoston järjestämälle MBTC (Mini-mum Basic Training Course) -kouluttajakurssille saaden sieltä ensimmäisenä suomalaisena kou-luttajapätevyyden nuorisotiedotusperuskurssin vetämiseen eurooppalaisella tasolla. Hän on toiminut kouluttajana ja työryhmän vetäjänä monissa erilaisissa seminaareissa eri maissa.

Vuoden 2002 syksyllä Euroopan nuorisotiedo-tus- ja -neuvontajärjestö ERYICA, Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus, Nuorisotiedotus-keskus Kompassi, Kanneljärven opisto, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus ja Nuorten tiedotus- ja neu-vontakeskus Nappi järjestivät Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssin nuorisotiedotustyön-tekijöille pilottina testatakseen eurooppalaista kurssisuunnitelmaa. Kouluttajana ja kurssin yhtenä suunnittelijan toimi Napista Jaana Fe-dotoff, jonka koulutusaiheisiin kuuluivat muun muassa nuorisotiedotus sekä sen periaatteet ja etiikka. Slovenialaiset nuorisotiedotustyönteki-jät toteuttivat toisen pilottikurssin Sloveniassa. Suomessa kurssi järjestetään uudelleen vuoden 2003 syksyllä.

Vuonna 2002 nuorisotiedotus- ja neuvontapal-veluja laajennettiin yhteistyössä Oulun seudun ammatillisen koulutuksen AVVAIN-palvelun kanssa. Palvelun ideana oli auttaa Napin toi-mitiloissa yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneitä nuoria antamalla heille henkilökohtaista neuvontaa. Hyödylliseksi osoittautunutta palve-lua päätettiin tarjota myös seuraavana vuonna.


Näkökulm


172

Näkökulm


173

NAPPI TÄNÄÄN – laaja-alainen nuorten palvelukeskus

Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi on osa Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen toimintaa ja yksi Suomen suurimpia nuorisotie-dotuspisteitä. Nappi on ainoa laatuaan Pohjois-Suomessa. Se palvelee nuoria kaikissa elämään liittyvissä kysymyksissä ammattitaitoisesti, tasapuolisesti, ilman ajanvarausta ja maksutta.

Napissa asioidaan viitenä päivänä viikossa ja vuosittain Nappi palvelee kymmeniä tuhansia asiakkaita. Napin asiakkaat ovat 13–24-vuotiai-ta, ja suurin kävijäryhmä ovat 17–21-vuotiaat nuoret. Nuorten lisäksi Nappi tarjoaa palvelui-taan myös heidän vanhemmilleen ja nuorten parissa työskenteleville. Juhlavuotenaan 2003 Nappi toimii aktiivisesti, mikä näkyy jatkuvas-ti nousevissa asiakasluvuissa. Vuodesta 2001 asiakasluku 17 190 kasvoi siten, että asiakas-kontakteja oli vuoden 2002 lopussa jo tuplasti enemmän eli yli 35 000. Näiden lisäksi verkko-palvelua käytti vuonna 2002 yli 40 000 nuorta, joten yhteensä asiakasmäärä nousi juhlavuotta edeltävänä vuonna yli 76 000. Työntekijöitä Napissa on tällä hetkellä neljä, ja Neppi-hanke työllistää kolme henkilöä. Lisäksi Napissa har-joittelee vuosittain 8–10 työntekijää.

NettiNappi –verkkopalvelun lisäksi Napissa on tarjolla tietokansioita, esitteitä, lehtiä ja kahdeksan tietokonetta omatoimiseen tiedon-hankintaan. Koneissa on tekstinkäsittelymah-dollisuus ja internet-yhteys. Lisäksi nuorten käytettävissä on skanneri, kuvankäsittelyohjelma ja tulostin. Napin työntekijät opastavat nuoria tarvittaessa eri ohjelmien käyttämisessä.

Napin Nuorisotiedon kirjasto on kattava tie-donlähde, josta voi lainata nuorten elämää käsittelevää aineistoa. Tietoa nuorten elämään liittyvistä aiheista voi kysyä Napin henkilö-kunnalta paikan päällä, kirjeitse, puhelimitse ja sähköpostitse sekä verkkopalvelun kautta. Nappi antaa tietoa mm. asumisesta, työllisyy-destä, opiskelusta, terveyspalveluista, ulkomailla työskentelystä ja opiskelusta, harrastuksista, tapahtumista, matkailusta, EU:n rahoitusmah-dollisuuksista, oikeuksista, leireistä, kursseista ja vaihto-ohjelmista.

Neppi-hankkeen kehittäminen jatkuu vuoden kevääseen 2004 saakka. Vuorovaikutteinen Net-tiNappi-verkkopalvelu ja Napin etäpisteet saavat koko ajan uusia käyttäjiä. NettiNappia kehite-tään jatkuvasti nuorten tarpeita vastaavaksi. Sieltä löytyy tietoa useilla eri kielillä, ja sivuilla on oma osionsa maahanmuuttajanuorille. Vuonna 2002 neljä viidesosaa verkkopalvelun käyttäjis-tä löysi NettiNappiin suoraan, ja yksi viidesosa käytti hakukonetta yleisimmin hakusanoilla vuokra-asunnot, työhakemus, sukupuolitaudit, Oulu, ulkomaille, vuokrat ja asunnot.

Työn ja palvelun laatu Napissa taataan noudat-tamalla ERYICAn nuorisotiedotuksen periaat-teita. Nappi kuuluu Eurodesk-verkostoon, ja on mukana EU:n nuoriso-ohjelman kansallisessa asiantuntijaverkossa sekä EU:n nuoriso-ohjelman ohjausryhmässä. Lisäksi Napissa vierailee ryhmiä eri maista, ja heille sekä Napin muille kansain-välisille asiakkaille on tehty erikieliset esitteet Napin toiminnasta. Asiakkaita voidaan myös palvella useilla eri kielillä.


Näkökulm


173

Näkökulm


174

Näkökulm


175

Napin työntekijät ovat jäseninä Oulun kaupungin nuorisoasi-ainkeskuksen kansainvälises-sä tiimissä sekä sähköisen viestinnän tiimissä. Nuoriso-asiainkeskuksen www-sivujen uudistaminen ja päivittäminen ovat Napin vastuulla, samoin kuin sähköinen henkilöstölehti VarmaNakki. Napin palvelut ovat saaneet runsaasti nä-kyvyyttä tiedotusvälineissä. Toiminnasta kerrotaan muun muassa radiohaastatteluissa ja sanomalehtijutuissa Oulun alueella.

Juhlavuonna toiminnan pai-nopisteitä ovat organisaation selkeyttäminen ja markkinointi. Lisäksi oma julkaisutoiminta aloitetaan julkaisemalla mm. väkivaltaan ja nuorten kulu-tuskäyttäytymiseen liittyviä julkaisuja. Syksyllä 2003 Nappi joutuu muuttamaan väliaikai-sesti pois tiloistaan remontin vuoksi, ja tämä aiheuttaa erikoisjärjestelyjä toiminnan eri osa-alueilla.

NAPPI TULEVAISUUDESSA – nuorisotiedotuksen mobiiliaika alkaa

Napin toimintaa kehitetään tulevaisuudessakin nuorten tarpeista lähtien. Iskulause Tieto on oikeutesi kertoo, että Nappi pyrkii pitämään huolen siitä, että nuorille on tarjolla riittä-västi tietoa. Suurimpana haasteena Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Napin tulevassa toiminnassa on jatkossa Neppi-hankkeen toimintojen vakiinnuttaminen siten, että oululaiset nuoret saavat jatkossakin palvelua Napin etäpisteiden ja vuorovaikutteisen verk-kopalvelun avulla.

Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen nähdään Napissa tulevaisuuden tärkeimpänä aihealu-eena, ja sen tiimoilta nimenomaan verkko-palvelun kehittämiseen panostetaan. Nuorten osallisuuden lisäämiseen saadaan kokemuksia ja esimerkkejä muun muassa Belgiasta, jossa on menestyksekkäästi toteutettu nuorten osal-listumismallia nuorisotiedotuksessa.

Nappi laajentaa ja syventää kontaktejaan oululaisiin nuoriin lähtemällä mukaan Tieto-yhteiskuntakaupunki Oulu-ohjelman mobii-lipalvelukokeiluun, jonka tarkoituksena on tarjota nuorille tietoa kännykän välityksellä. Mobiilipalvelujen avulla kokeillaan uuden-laista tiedonvälitystapaa, sillä perinteiset tiedonantokanavat kuten ilmoitustaulut eivät välttämättä enää palvele nuoria tarpeeksi tehokkaasti.

Nappi saa etäpisteidensä lisäksi syksyllä 2003 myös ns. kylmäpisteen Toppilan koululle. Nuorteninfo Napiksi nimetty palvelu toimii koulun kirjaston yhteydessä, ja Nappi vastaa sen ajantasai-sesta tiedotusmateriaalista. Pisteen tarkoituksena on toimia lähinnä tiedottava-na, ei neuvovana tahona. Nuorteninfo Nappi liittyy Tietoyhteiskunnan koulukir-jastohankkeeseen.

Syksyllä Nappi toteuttaa Nuo-risotiedotuskeskus Kompassin (Helsinki) ERYICA:n MBTC (Minimum Basic Training Course) – valta-kunnallisen nuorisotiedo-tuksen peruskurssin. Lisäksi syksyä värittää Napin oma 10-vuotisjuhlaseminaari. Nappi toteuttaa tänä vuonna kansallisesti ainutlaatuisen Oulun nuorisotiedotus- ja -neuvontapalveluille tehtävän markkinointi- ja viestintä-suunnitelman Neppi-hank-keen puitteissa.


Kukka-Maaria LaukkanenNuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi

Näkökulm


174

Näkökulm


175

YHTEYSTIEDOT

Nuorten tiedotus- ja neuvonta-keskus Nappi

PL 16, 90015 OULUN KAU-PUNKI Ojakatu 4, 1. krs. Puhelin (08) 558 48225 Faksi (08) 558 48299 E-mail: nappi@ouka. fi www.nettinappi.fi

Nuorten tiedotus- ja neuvonta-piste Nappi Kaukovainio

Hiirihaukantie 12 90250 Oulu p. 558 48281 [email protected]

Nuorten tiedotus- ja neuvonta-piste Nappi Kaijonharju

Kalevalantie 5 90570 Oulu p. 558 48280 [email protected] ma-to 11–18 pe 11–16kesälläma-pe 9–16


Näkökulm


176

Näkökulm


177

Näkökulm


176

Näkökulm


177

Working Together – Yhdessä työskentely -työkirja

177

Beneluxmaiden nuorisotiedotusverkosto ja Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA

Näkökulm


178

Näkökulm


179

(1) Mihin tätä työkirjaa tarvitaan?

Tämä työkirja on tarkoitettu ensisijaisesti nuorisotiedotustyöntekijöille (asiakas-neuvojille, kouluttajille ja esimiehille). Työkirjan toivotaan innostavan myös päätöksentekijöitä ja nuoria. Järjestöjen johto- ja vastuuhenkilöt voivat käyttää sitä apuna ottaessaan huomioon nuorten osallistumisen osaksi järjestönsä toiminta-kulttuuria. Lukijat joutuvat jonkin verran käyttämään aikaansa tämän työkirjan sisällön tutkimiseen voidakseen soveltaa sitä omaan toiminta- ja työkulttuuriinsa. Toivomme, että he kuitenkin saavat tästä työkirjasta ideoita uusien mallien toteut-tamiseen.

Työkirja ei käsittele pelkästään nuorten osallistumista nuorisotiedotustyöhön, koska kaikki maat eivät tunnista nuorisoti-edotustyötä omana erillisenä työmuotona nuorisotyössä. Nuorisotiedotustyötä teke-vien ammattitausta voi olla hyvin moni-nainen, esimerkiksi sosiaali-, kriisi- tai muu kunnallinen työ. Toivomme silti mah-dollisimman monen ammattialan edustajan hyödyntävän tämän työkirjan tietoja ja malleja nuorten osallistumisen toteutta-miseksi ja mahdollistamiseksi. Työkirja on yksi väline työn lähtökohtia pohdittaessa ja kehittäessä. Työmuodon kehittämisen lähtökohtana tulee kuitenkin aina olla jokaisen maan omat, senhetkiset olosuh-teet ja erilaiset kohderyhmät. Erityisesti eri ikäryhmät tulee huomioida. Toivotta-vasti tämä työkirja tarjoaa näkökulmia ja neuvoja toimintojen suunnitteluun.

(2) Luvut, työkirjan sisältö

”Yhdessä työskentely” -johtoryh-mä kirjoitti vuoden 2000 alussa Julkilausuman (Julkilausuma esitellään myöhemmin tässä työkirjassa), jossa pohditaan nuorisotiedotuksen ja nuorten osallistumisen välistä yhteyttä.

Tämä julkilausuma oli perustana marraskuussa 2000 järjestetylle konferenssille, ja siksi se on otettu tähän mukaan työkirjaan alkuperäisessä muodossaan.

Nuorten osallistumista pidetään sekä työmenetelmänä, jossa nuoret otetaan mukaan työhön, mutta myös työn yhtenä tavoit-teena, jossa nuorten osallistu-mista tuetaan ja kannustetaan. Molemmat vaihtoehdot herät-tävät kysymyksiä ja tarvetta keskustella. Kehitellessämme konferenssissa käytännön esi-merkkejä nuorten aktivoimiseksi mukaan nuorisotiedotustyöhön jaoimme nuorten osallistumisen kahteen eri osioon. 1. Nuorten osallistuminen tiedon tuotta-miseen ja levittämiseen ja 2. Nuorten osallistuminen nuori-sotiedotustyön kokonaisvaltai-seen järjestämiseen. Laadimme tämän työkirjan osat I ja II julkilausuman, konferenssin tulosten ja myöhemmin pidetyn asiantuntijakokouksen tuotosten perusteella.

Työkirjan osa 1 ”Nuorisotiedotus: uusi tulevaisuus” sisältää johto-päätöksiä, suosituksia ja käytännön vinkkejä antaen eurooppalaiselle nuorisotiedotustyölle uusia virikkei-tä päätöksentekoon ja käytännön tason työhön.

Työkirjan osa 2 ”Nuorten osallistu-minen: uusi ammattitaito” esitte-lee ammattitaidon kehittämisen puitteet antaen perusteet käytän-nön työntekijöille koulutuksen ja eri tyyppisten nuorisotiedotustyön koulutus- ja kurssitoiminnan ta-voitteiden määrittämiseksi. Kaiken kaikkiaan nuorten tulisi olla mukana aktiivisesti ja enenevässä määrin nuorisotiedotustyön kaikissa toi-minnoissa, huolimatta siitä, onko kysymyksessä internetin käyttö, nuorisotiedotuspalvelun järjestämi-nen vai menetelmät, joiden avulla nuorille annetaan tietoa.

Työkirjan osa 3 sisältää ”Yhdessä työskentely” -konferenssin ra-portin noudattaen konferenssin rakennetta. Tekstiä on täydennetty muutamilla konferenssiin osallistu-neiden nuorten mielipiteillä, jotka konferenssin raportoija on kerännyt paikan päällä tehdyillä haastatte-luilla tai jälkikäteen sähköpostilla. Palaute osallistujilta kerättiin arviointilomakkeella. Arvioinnin yhteenveto löytyy alkuperäisessä englanninkielisessä julkaisussa, liitteessä 4.

Näkökulm


178

Working Together –Yhdessä työskentely -työkirja

Johdanto

Tekijänoikeudet Working Together – Yhdessä työskentely -työkir-jan tekstiin on Beneluxmaiden nuorisotiedotusverkostolla

Näkökulm


178

Näkökulm


179

(3) Konferenssipähkinänkuoressa

Konferenssin avauksen jälkeen Alanko-maiden Stichting Alexanderin johtaja Jan Laurens Hazekamp liitti toisiinsa nuorten osallistumisen ja nuorisotiedotuksen ja si-sällytti mukaan myös kytkennän demokra-tiaan. Nuorten osallistuminen aktiivisesti nuorisotiedotustyöhön edesauttaa selvästi työn laadun parantamista ja kohderyhmän tuntemusta.Konferenssin tärkein osuus oli 16 pilottiprojektin esittely 9 Euroopan maan nuorten esittelemänä. Projektit oli valittu etukäteen, kriteereinä nuorten aktiivinen osallistuminen tiedon tuottami-seen ja levittämiseen sekä nuorisotiedo-tustyön kokonaisvaltainen järjestäminen. Esityksistä ilmeni, että monet keskukset työskentelevät yhdessä nuorten kanssa, mutta se ei ole helppoa eikä automaat-tinen osa toimintaa. Työryhmissä kes-kusteltiin tarkemmin pilottiprojekteista. Projektit on esitelty myös tässä työkirjas-sa. Gentin yliopiston professori Koen Raes Belgiasta esitteli konferenssissa lyhyen katsauksen nuorten kysymyksiin, tee-moihin, normeihin ja arvoihin – sekä henkilökohtaisiin että ryhmäkohtaisiin – ja kuinka nuoret kehittyvät itsenäisiksi kansalaisiksi. Hän perusti esityksensä tutkimustietoon liittäen aiheeseen myös historiallisen näkökulman. Lopuksi hän kytki esittelemänsä aiheen nuorisotiedo-tustyöhön esittelemällä luettelon nuo-risotiedotustyön nykyisistä ja tulevista tavoitteista ja tehtävistä.

Konferenssin osallistujat käsit-telivät myös nuorten osallistu-mista osana nykyisin tehtävää nuorisotiedotustyötä. Keskustelu jatkui pohdinnalla nuorisotiedo-tustyöstä vuonna 2010. Konfe-renssin päätöstäysistunnossa osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että nuorten osallistuminen on nuorisotiedotustyön tavoite ja päämäärä. Kuinka tämä tavoite voidaan saavuttaa ja toteuttaa, on avoin kysymys, johon ei löydy yleispätevää vastausta. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan vielä lisää aloitteita ja kokeiluja. Tutkimme myös niitä ulkoisia tekijöitä, jotka vaikut-tavat nuorten osallistumiseen nuorisotiedotustyöhön. Nämä ulkoiset tekijät liittyvät kysymyk-siin: ”Missä nuorisotiedotustyötä tehdään?” ja ”Millaisia yhteistyö-muotoja tarvitaan?”.


Näkökulm


180

Näkökulm


181

Konferenssi ei käsittele nuorten osallistumista ja nuorisotiedo-tusta erillään toisistaan vaan näiden kahden välistä vuorovai-kutusta huomioiden nyky-yh-teiskuntaa koskevia sosiologisia tutkimustuloksia, erityisesti kuinka nyky-yhteiskunta vai-kuttaa nuorten tapaan oppia, ja kuinka he käsittelevät tietoa oppimisprosessissaan.

Nuorisotiedotustyön mene-telmin on tuettu kokonais-valtaisella lähestymistavalla jo vuosia aktiivisesti nuorten kasvua itsenäisyyteen. Nuori-sotiedotustyö pyrkii antamaan nuorille yleistiedon nuorille avoinna olevista mahdollisuuk-sista ja tilaisuuksista. Annettu tieto on silti vain yksi osa, jolla tuetaan nuorten kasvua. Nuoren tukemiseen tarvitaan myös muita välineitä ja osallis-tuminen on näistä yksi. Useilla Euroopan nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestö ERYICA:n jä-senillä on kokemusta erilaisista nuorten osallistumisprojekteis-ta, toiset vielä etsivät lähesty-mis- ja toteutustapoja.

Nuorten osallistumista koskeva tämänhetkinen tietotaito on pohjana osallisuuskeskustelulle. Nuorten osallistuminen ei ole uusi asia. Tutkijat, nuorten kans-sa työskentelevät, asiantuntijat, edelliset seminaarit (ERYICA, 1998, Skotlanti; Benelux-jär-jestöt, 1999, Bryssel) ja todella menestyksekkäät osallistumis-projektit antavat viitekehyksen nuorten osallistumisen käsitteel-le ja eri näkökulmille. Tätä jo olemassa olevaa tietoa hyödyn-täen voimme keskustella käsit-teellisesti ja konkreettisesti siitä ”mitä nuorten osallistuminen merkitsee nuorisotiedotustyölle vuonna 2010?”

Nuorisotiedotustyöntekijöiden tulee saada uusia oivalluksia sii-tä, mitä nuorten osallistuminen voi merkitä heidän työssään ja kuinka he voivat toteuttaa sitä käytännössä. Olemassa olevia ideoita vahvistetaan ja asete-taan laajempaan teoreettiseen viitekehykseen. Viranomaiset tulevat huomaamaan, että nuori-sotiedotusala voisi olla ihanteel-linen yhteistyökumppani heidän pyrkiessään kehittämään nuorten yhteiskunnallista osallistumista.

Nuorten osallistuminen nuorisotiedotustyön tavoitteena ja työmenetelmänä -Julkilausuma

Työkirjan toivotaan antavan selkeän kuvan siitä, mitä nuo-risotiedotustyön tulisi tehdä nuorten osallistumisen suhteen tulevien kymmenen vuoden aikana. Se antanee myös käyttökelpoisia vihjeitä tämän näkemyksen toteuttamiseksi.Sen vuoksi selvennämme joitakin näkökulmia nuorten osallistumisen ja nuorisotiedo-tuksen yhteensovittamiseksi. Nämä näkökulmat voidaan jakaa kahteen ryhmään:• nuorten osallistuminen

työmenetelmänä ja nuorten mukaanottaminen nuorisotie-dotustyöhön

• nuorten osallistuminen ta-voitteena sekä nuorten tuke-minen heidän osallistuessaan keskusteluun viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten rakenteiden kanssa.


Näkökulm


180

Näkökulm


181

Nuorten osallistuminen nuorisotiedotustyön työmenetelmänä

Nuorisotiedotuskeskus voi kytkeä nuoret mukaan sen toiminnan kaikkiin osa-alueisiin; tiedon keräämiseen, sen välittämiseen kohde-ryhmälle, tiedotusmateriaalien laatimiseen ja tiedonjakeluun.

Tämä lähestymistapa on virkistävä ja haasta-va, mutta se myös poikkeaa totutusta käytän-nöstä eikä ole aina helppo saada toimivaksi. Tämä tuli ilmi ERYICA:n seminaarissa Blair-gowriessa, Skotlannissa vuonna 1998, jossa useat nuorisotiedotuskeskukset vertasivat käy-tännön kokemuksiaan nuorten osallistumisesta nuorisotiedotustyöhön. Seminaarin vertailujen perusteella on listattu tämän lähestymistavan etuja ja haittoja. Working Together – Yhdessä työskentely -konferenssissa esiteltiin erilai-sia hyviksi havaittuja käytäntöjä Benelux- ja muista maista. Esitellyt käytännöt antavat perustan havaittujen esteiden ymmärtämiselle ja mahdollisille ratkaisuille. Nuorten mukana-ololla nuorisotiedotuskeskusten toiminnassa voidaan saavuttaa positiivisia tuloksia työn laadun kannalta, edellyttäen, että meillä on uskallusta kyseenalaistaa ja muuttaa omia työtapojamme.

Nuorten osallistuminen nuorisotiedotuksen tavoitteena

Annettaessa nuorille tietoa ja tukea heille avoinna olevista mahdollisuuksista toteuttaa itsenäistä elämää, nuorten osallistuminen on välttämätön edellytys nykyaikana. Nuorten osallistuminen tulee yhä tärkeämmäksi yhteis-kunnallisen elämän kaikilla tasoilla ja kaikilla aloilla. Osallistuminen siihen mitä tapahtuu

omassa elinympäristössä kasvattaa nuoren elinympäristön tuntemusta ja mahdollistaa paremman oman elämän hallinnan. Nuorten itsenäisyyden edistäminen on välttämätön edellytys nuoren kasvulle.

Pohdimme, pitäisikö nuorisotiedotustyön ottaa kantaa tässä suhteessa, ja kuinka suuri on nuorisotiedotustyön vastuu tässä asiassa. Perinteisesti me sijoitamme nuorisotiedotus-työn yhteiskunnallisten rakenteiden ja nuorten väliin. Joka tapauksessa me kuitenkin välitäm-me nuorille yhteiskunnallista tietoa. Pitäisikö meidän laajentaa tämä tiedonvälittäjän rooli kaksisuuntaiseksi, jossa nuorisotiedotustyön tehtävä on nuorten tukeminen sekä nuorten mielipiteiden, näkemyksien ja tunteiden välit-täminen yhteiskunnalle?

Tästä näkökulmasta esittelemme näiden ky-symysten ratkaisemiseksi muutamia toimivia käytännön esimerkkejä Benelux- ja muista maista. Esimerkit innostavat ehkä kysymään mitkä ovat työmme rajat; pitäisikö nykyistä nuorisotiedotuskeskuskäsitettä mukauttaa näihin uusiin vaatimuksiin vai täytetäänkö vaatimukset täysin nykyisessä mallissa? Pitäi-sikö meidän hoitaa uudet tehtävät itse vai olisiko toivottavaa tehdä yhteistyötä muiden tahojen kanssa? Entä työmme vahvuudet ja heikkoudet, jotka joko tukevat tai heikentävät työmme tavoitteen toteutumista? Millaisia vaikutuksia uusilla tavoitteilla on esimerkiksinuorisotiedotustyöntekijöiden koulutukseen?

Julkilausuman kirjoitti: Working Together, Yhdessä työskentely -konferenssin ohjausryhmä.


Näkökulm


182

Näkökulm


183

(Työkirjan osa 1) Nuorisotiedotus: Uusi tulevaisuus

Nuorten osallistuminen on nuorisotiedotustyön tavoite ja työmenetelmä

Konferenssin osallistujien mie-lestä nuorten osallistuminen on nuorisotiedotustyön yksi ta-voite. Euroopan eri maissa tätä näkökulmaa pidetään eneneväs-sä määrin yhä tärkeämpänä.

Julkilausuma osoittaa, että nuorten osallistuminen nuori-sotiedotustyön tavoitteena on luonteeltaan poliittinen ja stra-teginen kysymys. Konferenssin perusteella näyttäisi siltä, että nuorisotiedotustyön olemassa olevaa käsitystä pitäisi muoka-ta. Käsityksen tarkentaminen ei välttämättä johtaisi itse nuorisotiedotustyön uudellee-norganisointiin. Tämän lisäksi on selvää, että yhteistyö mui-den tahojen kanssa on erittäin tärkeää. Kaiken kaikkiaan nuorisotiedotustyöllä on monta vahvaa puolta, ja se tarjoaa monessa maassa hyvän lähtö-kohdan nuorten osallistumisen aktiiviselle kannustamiselle.

Nuorisotiedotustyön tavoit-teissa on myös omat heik-koutensa. Vaikka nuorten osallistumisesta on olemassa selkeä näkökanta, ei ole välttämättä selvää, että nuo-risotiedotuskeskuksen toimin-taperiaatteissa huomioidaan tämä näkökanta, puhumat-takaan siitä, että nuorten osallistumista toteutettaisiin käytännössä. Tarvitaan paljon keskustelua paikallisella, kan-sallisella ja eurooppalaisella tasolla ennen kuin nuorten osallistumisesta tulee luon-nollinen osa toimintaa.

Nuorten osallistumisen to-teuttaminen riippuu käytän-nössä koetuista, luoduista ja käytetystä tilaisuuksista ja mahdollisuuksista. Menetel-mänä nuorten osallistuminen on parhaimmillaan silloin, kun tarkoitetaan nuorten kokonaisvaltaista mukana-oloa nuorisotiedotustyössä. Nuorten aktiivinen osallistu-minen nuorisotiedotustyöhön antaa tärkeän sysäyksen myös nuorten osallistumiselle yhteiskuntaelämään.

Nuorten ottaminen mukaan nuorisotiedotustyöhön antaa nuorille kannustavan esimerkin kehittyä itsenäiseksi yhteiskun-nan jäseniksi.

Jotta nuorisotiedotustyössä voidaan työskennellä todella yhdessä nuorten kanssa tarvitaan paljon tietoa, asennetta ja tai-toja. Tämä tarkoittaa, että nuo-risotiedotustyöntekijöiden tulisi tarkkailla omaa käyttäytymistään nuorten kanssa, keskustella siitä nuorten ja kollegoidensa kanssa ja tarvittaessa muuttaa lähesty-mistapaansa.

Nuorten tulee olla luottavaisia yhteistyössään nuorisotiedotus-työntekijöiden kanssa ja nähdä heidät (ja nuorisotiedotustyön) yhteistyökumppanina niiden asioiden toteuttamisessa, joita he haluavat tehdä.

Nuorten osallistuminen työme-netelmänä on myös taitojen kehittämistä ja oppimista. Jos halutaan ottaa nuoria mukaan aktiiviseen tiedon tuottamiseen ja levittämiseen tai jos halutaan antaa heille osavastuu organi-saatiosta, pitää ensin pohtia miten menetellä ja toimia.

Tähän työkirjan osaan sisältyy johtopäätöksiä, suosituksia ja käytännön vinkkejä, jotka perustuvat Julkilausumaan, konferenssin tuloksiin ja myöhemmin pidetyn asiantuntijakokouksen tuotoksiin. (1.1) Working Together -konferenssin johtopäätökset (1.2) Suosituksia nuorisotiedotustyöhön (1.3) Käytännön vinkkejä

Näkökulm


182


(1.1) Working Together -konferenssin johtopäätökset

Näkökulm


182

Näkökulm


183

Nuorten osallistuminen on yhteistyötä

Yhteiskunta ja samalla myös nuorisotiedotustyö muuttuu osittain globalisaation, äärimmäisen yksilöllisyyden ja tietoja viestintäteknolo-gian vielä tuntemattomien mahdollisuuksien johdosta. Konferenssin avauksessa Nico Meisch ERYICAsta totesi, että nuorisotiedotustyönteki-jän ammatti muuttuu yhteiskunnan muuttuessa. Benelux-maiden nuorisoasioita käsittelevän hal-litusten välisen ryhmän edustaja Jos van Rillaer esitti mielipiteensä siitä, että nuorisotiedotus-työntekijän pitäisi toimia yhteistyössä nuorten kanssa, ja että nuoria tulisi harkita yhtiötyö-kumppaneiksi nuorisotiedotustyöhön.

Jan Laurens Hazekampin alustuksesta ilmeni, et-tä aikuisten kehittämät uudet menetelmät eivät useinkaan houkuttele nuoria. Jos halutaan saada nuoret aktiivisesti mukaan, täytyy toimintoja aloittaa ja kehittää yhdessä heidän kanssaan. Projektien esittely osoitti tämän saman asian. Jopa onnistuneimmilla osallistumisprojekteil-la on ollut vaikeuksia pitää nuoret aktiivisina koko projektin ajan. Koen Raes tekee selväksi, että nuoria ei voida pitää nyky-yhteiskunnassa yhteneväisenä ryhmänä. Nuorisotiedotustyön pi-täisi kuunnella ja toimia luonteeltaan erilaisten ryhmien kanssa. Yhteistyöhön nuorten kanssa liittyy vielä yhteenkuuluvuuden tunnetta lisäävä ulottuvuus, joka ehkäisee yksilökeskeisyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

Nuorten osallistuminen alkaa alusta

Konferenssin tulokset osoittavat, että on olemassa riittävästi oikeutusta ja tukea tehdä nuorten osallistumisesta tavoite ja sisältö nuorisotiedotustyölle. Tutkimusten, kirjallisuuden ja kokemuksen mukaan nuor-ten mukaanottaminen nuorisotiedotustyöhön pitäisi alkaa nuorten omasta kiinnostuksesta ja halun ottaa nuoret mukaan tähän työhön pitää johtaa todelliseen, ei vain symboliseen osallistumiseen. Vain silloin voidaan teh-dä aloitteita ja kehittää toimintoja, jolloin yhteinen tavoite on nuorten mahdollisimman aktiivinen osallistuminen.

Ottaen huomioon, että nuorten osallistuminen nuorisotiedotustyöhön monella paikkakunnalla ei ole vielä alkanut, on kokemusten, ideoi-den ja menetelmien vaihto hyvin tärkeätä. Nuorisotiedotustyöntekijöiden ja nuorten yhteistyön lisätavoitteena on palvelumuodon tunnettavuuden levittäminen ja koulutus lähtökohtana olemassa olevan nuorisotiedo-tuspalvelun nykyisen laadun säilyttäminen.

Näiden johtopäätösten perusteella voimme an-taa eräitä suosituksia. Suositukset liittyvät lä-hinnä nuorten osallistumisen kannustamiseen nuorisotiedotustyön tavoitteena. Käytännön vinkit (katso 1.3 jäljempänä) koskevat lähinnä menetelmällisiä näkökulmia nuorten mukaan ottamiseen nuorisotiedotustyössä.


Näkökulm


184

Näkökulm


185

(1.2) Suosituksia nuorisotiedotustyöhön

Uusi tavoite• On tärkeätä tarkastella lähemmin kuinka oikeu-

tettua ”nuorten osallistuminen tavoitteena” on. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi tämän työkirjan avulla ja muun olemassa olevan alan kirjallisuu-den perusteella.

• On myönteistä edistää aktiivisesti tavoitteen toteutumista paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Näin ollen on tärkeätä levittää tätä työkirjaa mahdollisimman laajalle ja sisällyttää aihe konsultaatioiden, järjestöjen ja viranomaisten asialistoille.

• Eurooppalaisen nuorisotiedotusverkoston (ERYI-CA), kansallisten verkostojen ja paikallisten nuo-risotiedotuspalveluiden on tärkeätä puoltaa tätä tavoitetta aktiivisesti PR- ja julkaisutyössään. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi, että paikalli-set tiedotuskeskukset sekä yhteistyökumppanit tarkastavat tavoitteitaan (ja imagoaan).

Uudet yhteistyökumppanit• Nuorisotiedotustyön pitää suuntautua enemmän

nuorten käyttämiin epävirallisiin ja virallisiin paikkoihin kuten oppilaitoksiin, sosiaali-kult-tuurityön tahoihin ja paikkoihin, joissa nuoret viettävät vapaa-aikansa.

• Nuorisotiedotustyöntekijöiden pitää olla ajan-tasalla nuorten järjestämien ja käynnistämien toimintojen suhteen (yhdistykset, nuorten valtuustot jne.) ja ottaa niihin osaa.

• Nuorisotiedotuskeskusten ja kansallisten verkostojen pitää tehdä enemmän yhteistyötä ja ylläpitää yhteyksiä niiden ammattimaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka edistävät nuorten osallistumista.

Uudet taidot• Ottaen huomioon, että on erittäin tärkeätä

työskennellä ja toimia yhdessä, tulee yhteistyös-sä erityisesti hyödyntää sosiaali-kulttuurillisen nuorisotyön ammattitaitoa.

• On tarpeen myös tarkistaa nuorisotiedotustyön-tekijän ammatillista profiilia. Kyky käsitellä nuoria ja työskennellä heidän kanssaan on huo-mattavan tärkeätä.

• Nuorisotiedotustyöntekijöiden kouluttaminen yhteistyöhön nuorten kanssa tulee laittaa etusi-jalle. Meidän tulee kehittää lyhyellä aikavälillä yksityiskohtaista ”Yhdessä työskentely” -ai-heista koulutusta. Koulutuksen pohjana voi olla työntekijöiden kasvava ammattitaito (katso Osa 2) ja/tai kolmansien osapuolten olemassa olevi-en koulutusmateriaalien muokkaaminen (kuten ERYICA:n tuottama koulutusmateriaali http://www.eryica.org).

• Kiinnittämällä huomio nuorten osallistumiseen, tässä tapauksessa nuorten mukaan saamiseen nuorisotiedotustyön kaikkiin toimintoihin, pitäi-si tästä osa-alueesta tulla nuorisotiedotustyön kaiken tyyppisen koulutuksen ja kurssitoiminnan vakituinen osa.


Näkökulm


184

Näkökulm


185

(1.3) Käytännön vinkit

Uudet sykkeet• Kokemusten vaihto, mieluimmin nuorten kans-

sa, on välttämätöntä nyt ja tulevaisuudessa. Paikalliset ja kansalliset nuorten osallistumis-ta ja nuorisotiedotusta käsittelevät konferens-sit voivat toimia apuvälineenä kokemusten vaihdossa.

• On välttämätöntä laatia projektitietokanta kaikkien kokemusten seurantaan ja levittämi-seen. Se voidaan tehdä alueellisella tai kan-sallisella tasolla. Tietokanta voisi olla vieläkin arvokkaampi jos sen sisältämät rekisteritiedot olisivat käytettävissä eurooppalaisella tasolla.

• Tähän työkirjaan sisältyy joukko vinkkejä, jotka voidaan ottaa käyttöön sellaisenaan, koska ne ovat tarpeeksi selkeitä ja itsestään-selviä. Joitakin ehdotuksia täytyy kehitellä edelleen ja kokeilla ennen kuin ne voidaan toteuttaa käytännössä. Kokeiluprojektien kannustaminen, muun muassa varmistamalla niiden rahoitus, voi antaa uusia kokemuksia. Kansallisten verkostojen ja ERYICA:n pitäisi kannustaa uusia kokeiluja tällä alalla.

• Kansallisten nuorisotiedotusverkostojen ja eu-rooppalaisen verkoston (ERYICA) pitäisi ”Yh-dessä työskentely” -konferenssin ja työkirjan perusteella laatia ja viedä eteenpäin nuorten osallistumista koskeva selkeä kannanotto. Kansallisella tasolla tämä saattaa viimein johtaa nuorten osallistumissuosituksiin ja eu-rooppalaisella tasolla Eurooppalaisen nuoriso-tiedotussuosituksen mahdollisiin lisäyksiin.

• Viimeisenä, muttei vähäpätöisimpänä, ajatuk-sena on antaa potkua nuorten osallistumiseen nuorisotiedotustyössä järjestämällä toinen eurooppalainen ”Yhdessä työskentely” -kou-lutustilaisuus, mahdollisesti jo vuoden 2003 toisella puoliskolla.

Jan Laurens Hazekampin ja Koen Raesin alustuksista saim-me yleisiä käytännön vinkkejä:• Nuoria tulee pitää yhteistyökumppaneina.• Nuoria tulee käyttää tutkijoina, konsultteina, päätöksente-

kijöinä ja/tai laaduntarkkailijoina.• Lyhyen tähtäimen tavoitteet tulee esittää nuorille toiminto-

jen aikana.• Eri kohderyhmille tulee valita sopivat tavoitteet.• Visuaalista materiaalia tulee käyttää nuoria kiinnostavalla

tavalla.• Internetyhteyksien käyttö tulee mahdollistaa nuorille mah-

dollisimman erilaisissa paikoissa tiedonetsintään, nettisivu-jen tekemiseen ja mielipiteiden vaihtoon.

• Huomio tulee kiinnittää nuorten ryhmien välisiin eroavai-suuksiin.

• Täytyy huolehtia siitä, että nuorille tarjottava tieto on ajantasalla ja se on sellaisessa muodossa jota nuoret ym-märtävät.

• Nuorisotiedotuskeskusta tulee markkinoida muista tahoista riippumattomana, itsenäisenä palveluna.

Pilottiprojektien esittelyjen perusteella on esitetty vastaa-vanlaisia kommentteja. Sekä nuorisotiedotustyöntekijät että nuoret itse ovat innokkaita työskentelemään vertaisryhmien kanssa. Se tuntuu olevan kaikille osapuolille itsestäänselvyys. Projektien osallistujat huomauttivat, että ongelmien syntyes-sä nuorten ja nuorisotiedotustyöntekijöiden välisessä vuoro-vaikutuksessa on tärkeätä avoimuus. Projekteja ja esittelyjä koskevien kommenttien perusteel-la esitämme seuraavia nuorten osallistumista nuorisotie-dotustyössä koskevia ehdotuksia:• Käytännössä on helppoa järjestää vuorovaikutteisia lyhyt-

kestoisia toimintoja tiedotusmateriaalien tuottamiseksi yhdessä nuorten kanssa.

• Vertaiskoulutus näyttää olevan tehokas tiedonvälitystapa kuten malli nuorista neuvojista osoittaa (katso projektit).

• Lopuksi, nuorten asiakasraati on hyväksi todettu tapa saada nuoret mukaan nuorisotiedotustyöorganisaatioon.


Näkökulm


186

Näkökulm


187

Nuorten osallistumistakoskeva tarkistuslista• Nuorten osallistuminen kuuluu organisaationi toi-

mintaperiaatteisiin tai organisaationi tukee nuorten osallistumisprojekteja. KYLLÄ/EI

• Työntekijöillä on nuorten kanssa viestintään vaaditta-vat taidot. KYLLÄ/EI

• Nuorilla on tarpeelliset viestintätaidot. KYLLÄ/EI• Vaatimukset nuorten kiinnostuksen ylläpitämiseen

projektissa on täytetty (projekti on nopea, hauska ja opettavainen). KYLLÄ/EI

• Nuoret palkitaan jälkikäteen. KYLLÄ/EI• On solmittu sopimus osallistumisasteesta, päätök-

senteosta, yhteistyötavasta, toimenkuvasta, tuesta, aikataulusta, jne. KYLLÄ/EI

• Nuorille on tehty PR-suunnitelma prosessin läpinäky-vänä pitämiseksi. KYLLÄ/EI

• Yhteistyöstä ulkoisen verkoston kanssa on tehty päätös ja yhteistyötä on toteutettu. KYLLÄ/EI

• Valittu menetelmä on nuorille sopiva. KYLLÄ/EI

Marianne Velthuis ehdottaa tohtorinväitöskirjassaan tarkistuslistaa johtamisen apuvälineeksi (“Youth Parti-cipation in Youth Information Centres – JIC’s. a hype? A must?”, M. Velthius, Rijks Universitet Leiden, Nether-lands). Alla oleva tarkistuslista voi olla toimintaperi-aatteen kehittämisen työkaluna nuorten osallistumisen osalta.

Toimintaperiaate nuortenosallistumisen osalta• sisältyy toimintasuunnitelmaan• realistiset tavoitteet• kohdennetut resurssit: -rahat, -aika toteuttamiseen• nuorten osallistuminen päätöksentekoon• työntekijöiden koulutus• toimintaperiaatteiden kehittäminen jaksoittain• jatkon varmistaminen• rajojen määrittäminen• arviointi• visio projektista, metelmistä ja kohderyhmästä

Nuorten mukaan saaminen ja tuki nuorille• selkeät tehtävät• nuorisotiedotuspalvelun odotusten määrittele-

minen nuorten osallistumiselle • tarkentaa mitä nuoret voivat nuorisotiedotus-

palvelulta odottaa (tukea, kannustusta)• nuorten osallistuminen toisten nuorten akti-

voimisessa • parhaiten nuorille sopivan menetelmän käyt-

täminen• yksittäisen nuoren kykyjen huomioonottami-

nen• kannustus (huviretki, raha, todistus)

Nuorten tehtävien tulisi olla• mielekkäitä• vaihtelevia, valinnanmahdollisuus tehtävissä• kehittäviä tietojen, asenteiden ja taitojen

osalta• nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin suun-

tautuvia

Kuten aikaisemmin totesimme, huomio täytyy kiinnittää koulutukseen ja kursseihin yhteis-työssä nuorten kanssa. Seuraavassa annamme ehdotuksen ammattitaidon lisäämiseksi. Nuorten osallistuminen ei ole yksinkertainen eikä itses-täänselvä tavoite. Alla konferenssin osallistujien innostavia lausumia:• anna mennä, äläkä lannistu• tee yhteistyöstä hauskaa ja miellyttävää• ota huomioon kohderyhmän monipuolisuus ja

spontaanisuus• hyväksy myös mahdolliset työrutiinien muu-

tokset• perusta toimintasi omaan ammattitaitoosi,

mutta älä tyrkytä sitä nuorille• koe nuorten osallistuminen mahdollisuutena ja

haasteena.


Näkökulm


186

Näkökulm


187

(Työkirjan osa 2) Nuorten osallistuminen: uusi ammattitaitoTässä luvussa esitämme käytännön työntekijöille perustaa nuorisotiedotustyön koulutusmuotojen kehittämiseen. (2.1) Johdanto (2.2) Puitteet ammattitaidon lisäämiselle (2.3) Edellytyksiä nuorten osallistumiselle (2.4) Osallistumismenetelmiä (2.5) Yleisiä ammatillisen osaamisen alueita

(Työkirjan osa 2) Nuorten osallistuminen: uusi ammattitaito

(2.1) JohdantoKonferenssin alustukset antavat näkökulmaa am-mattitaidon lisäämiseen. Jan Laurens Hazekamp puhuu nuorten arvovaltaisemman aseman puo-lesta, joka voisi toteutua esimerkiksi antamalla nuorten työskennellä tutkijoina. Nuoret voivat aivan hyvin toimia konsultteina, tiedottajina, päätöksentekijöinä ja laaduntarkkailijoina. Nämä eri roolit voivat antaa heille tilaisuuden työs-kennellä yhdessä aikuisten kanssa hyödyllisellä tavalla.

Koen Raas antaa yleiskuvan nuorten asemas-ta nyky-yhteiskunnassa, jolle on tyypillistä ihmisten yksilöityminen ja yksilöllinen omakuva. Tästä syystä nuoret ovat monin tavoin haa-voittuvaisia. Tämä näkökohta täytyy huomioida työskenneltäessä nuorten kanssa. Tutkielmassaan ”Improved Social Education” (Micha de Win-ter, 2000) Micha de Winter osoittaa vastaavia lähestymistapoja. Hän käyttää termiä “osallistu-mispedagogiikka” kuvaamaan yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien luomista nuorille. Tämä ei tarkoita ainoastaan sitä, että saadaan aikuiset kuulemaan heitä, vaan myös sitä, että tutkitaan kriittisiä kysymyksiä, asetetaan erilai-sia vastakkaisia argumentteja ja etsitään uusia ratkaisuja yhdessä nuorten kanssa. Tämä luo sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja poistaa nuorten kasvamiseen liittyvän tyhjyydentunteen. Näin voidaan vähentää syrjäytyneestä yhteiskunnalli-sesta asemasta seuraavat vahingolliset vaikutuk-set kuten itsekeskeisyys. Olennaiset kolmannet tahot/henkilöt, joihin nuorilla on hyvät suhteet, osoittavat heille millaisia vaikutuksia heidän käytöksellään on ympäristöön ja vahvistavat sosiaalisen todellisuuden tunnetta.

Kyky ilmaista itseään on erityisen tärkeä, kun se yhdistetään sosiaaliseen haavoittuvuuteen. Nämä näkökannat oikeuttavat nuorisotiedotuksen päätavoitteen eli nuorten itsenäisyyteen kannus-tamisen tarjoamalla korkealaatuista, valikoitua ja jäsennettyä tietoa, jotta nuoret voivat tehdä oikeanlaisia päätöksiä. Nuorisotiedotustyö luo edel-lytyksiä nuorten osallistumiselle antamalla nuorille mahdollisuuden saada tietoa ja olla mukana.

Edellisessä luvussa totesimme, että nuorisotiedotus-työntekijöiden ja nuorten koulutus on ensimmäinen edellytys nuorisotiedotuksen laadun ylläpitämiseksi ja nuorten osallistumisen kehittämiseksi tällä toi-minta-alueella. Tietoja, asenteita ja taitoja täytyy kehittää, jotta opimme luontevaan vuorovaikutuk-seen nuorten kanssa, tekemään yhteistyötä heidän kanssaan ja saamaan heidät mukaan osallistumis-projekteihin. Konferenssin aikana nuorten esiteltyä erilaisia osallistumisprojekteja paljastui työryhmissä useita näkökohtia, jotka lisäävät nuorten motivaa-tiota olla aktiivisesti mukana.

Aikaisemmassa, Blairgowriessä Skotlannissa vuonna 1998 pidetyssä konferenssissa teimme jo koonnin tavoista, joilla voitaisiin voittaa nuorisotiedotus-työntekijöiden ja nuorten kokemat sosiaaliset ja ulkoiset esteet nuorten osallistumiselle. Seminaarin suosituksiin sisältyi ryhmätyöskentelyä, viestintää, yhteistyötä, omien toimintojen peilaamista ja pa-lautteen antamista ja saamista. Suositeltiin myös, että koulutuksen pitäisi olla hauskaa ja mielen-kiintoista kaikille, ja että nuoret olisivat mukana koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä.

Näkökulm


187


Näkökulm


188

Näkökulm


189

(2.2) Puitteet ammattitaidon lisäämiselle

Näiden kaikkien johtopäätösten ja suositusten perusteella eli Yhdessä työskentely -konferens-sin, Skotlannin seminaarin ja alan kirjallisuu-den tulosten pohjalta, olemme hahmottanet ammattitaidon lisäämisen puitteita. Nuorten osallistumisen mahdollistaminen ja toteuttami-nen omassa organisaatiossa vaatii kokonaisen prosessin läpikäymisen. Prosessi koostuu useam-masta vaiheesta vaatien erilaisia ammatillisen osaamisen osa-alueita. Osa-alueet voidaan jakaa kolmeen eri osaan A – C.

A. Nuorten osallistumisen edellytysten tunnis-taminen ja luominen

Nämä edellytykset liittyvät kaikkeen siihen toimintaan, joka tapahtuu ennen ensimmäistä kohtaamista nuoren tai nuorten ryhmän kanssa sekä myös toiminnan suunnitteluun yhdessä nuorten kanssa. Olemme kehitelleet tätä luvussa 2.3: ”Edellytyksiä nuorten osallistumiselle”.

B. Nuorten osallistumisen menetelmiäNämä edellytykset koskevat toiminnan toteutta-mista. Osallistumisen tavasta riippuen valitaan yksi tai useampia menetelmiä. Olemme kehi-telleet joitakin osallistumismenetelmiä luvussa 2.4. ”Osallistumismenetelmiä”.

C. Ammatillisen osaamisen alueitaTarvitaan erilaisia ammatillisia taitoja, jotta voi-daan mahdollistaa nuorten osallistuminen nuo-risotiedotustyöhön eli yhteistyön toteuttaminen nuorten kanssa. Näihin taitoihin kuuluvat vies-tintä, projektityyppinen työskentely, julkisuus, tutkimus, arviointi ja määrättyjen käsitteiden välittäminen. Näkökulmia asiaan tähän luvussa 2.5: ”Yleisiä ammatillisen osaamisen alueita”.

Toiminnan toteuttaminen koostuu neljästä vaiheesta, joita pohdimme alaluvuissa 1, 2, 3 ja 4:• vaihe 1: ennen yhteydenottamista• vaihe 2: toiminnan valmisteluvaihe• vaihe 3: toiminnan täytäntöönpanovaihe• vaihe 4: toiminnan kehittäminen.

Jokaista vaihetta varten täytyy määritellä erikseen oppimistavoitteet. Työntekijöiden ja nuorten oppimis-tavoitteet tulee erottaa toisistaan. Oppimistavoitteet määritellään nykytilanteen analyysin pohjalta pitäen mielessä toivottu kehitystavoite. Työntekijöiden tulee olla tietoisia omista vahvuuksistaan ja heikkouksis-taan, unohtamatta että kaikki oppimistavoitteet täytyy huomioida. Käytäntö on osoittanut, että lupaavat osallistumistoiminnat voivat silti epäonnistua, koska osallistumisprosessin kaikissa osa-alueissa ei ole ollut tarvittavaa ammattitaitoa.

Seuraava taulukko havainnollistaa koko prosessin täsmentäen sen eri vaiheita ja oppimistavoitteita. Tau-lukon jälkeen selostetaan prosessi ja annetaan joitakin oppimistavoitteisiin liittyviä ideoita. Emme väitä, että tämä olisi tyhjentävä selostus asiasta. Tämä materiaali on tarkoitettu käytettäväksi välineenä ammattitaidon lisäämiseen kehittämistyötä tehdessä.


Näkökulm


188

Näkökulm


189

A. Edellytyksiä osallistumiselle Organisaatio/työntekijä NuoretVAIHE 1 Organisaation tilanne MääritteleEnnen Osallistuminen ja visio oppimis-yhteyden ottamista Osallistuminen ja toimintaperiaatteet tavoitteet Osallistuminen ja päätöksenteko Saavutettavuus ja mielikuva Organisaation saavutettavuus Tietoisuus organisaation ja työntekijöiden mielikuvista

Yhteyden Toiminta-aloite Määrittele Määritteleottaminen Idea, aloite, olemassaoleva oppimis- oppimis- toiminto tavoitteet tavoitteet

Organisaatio / työntekijä ja nuoret yhdessäVAIHE 2 Toiminnan luonne ja asema Määrittele MääritteleToiminnan Toiminnan tavoite oppimis- oppimis-valmistelu Toiminnan kohderyhmä tavoitteet tavoitteet Kohderyhmän analyysi Mukana olevien tehtävät ja tehtävien luonne Sopiminen yhteistyöstä Yhteistyösopimukset

B. Osallistumismenetelmät Organisaatio / työntekijä ja nuoret yhdessä VAIHE 3 Osallistumisen muodot/menetelmät MääritteleToiminnan (neuvosto, ryhmä käyttäjiä, paneeli, oppimis-käytäntöönpano keskustelu, tutkimus, vertais- tavoitteet koulutus: nuoret tekevät ennalta ehkäisevää työtä, antavat tietoja tai neuvovat jne.)

C. Yleisiä asiantuntemuksen alueita Organisaatio / työntekijä ja nuoret yhdessäVAIHE 4 Viestintä, projektityyppinen MääritteleToiminnan lähestymistapa, julkisuus/PR, oppimis- kehittäminen verkostoituminen, arviointi, tutkimus, jne. tavoitteet

Näkökulm


189


Näkökulm


190

Näkökulm


191

(2.3) A. Edellytyksiä nuorten osallistumiselle

• Organisaation tilanneTyöntekijät voivat analysoida organisaationsa siten, että he tunnistavat nuorten osal-listumisen tarpeet suhteessa organisaation toimintapoli-tiikkaan ja toiminnan laadun mittareihin, analysoiden toimenpiteet tarpeiden täyt-tämiseksi.

Esimerkki: Nuorisotiedotustyön-tekijän tehtävänä on suunnitella alueensa nuorisotiedotuskeskus-ten (YIC) organisaatio. Hän halu-aa tehdä sen yhdessä nuorten kanssa. Minkä näköisen YIC:n pitäisi olla, mitä sen pitäisi pitää sisällään, mikä lähesty-mistapa toimii hyvin jne. Kaikki alueen YIC:t tulisivat olemaan samannäköisiä, joten suunnitte-lutuloksen vaikuttavuus on suuri. Ottaessaan kontaktia nuoriin hän tiedostaa, että nuorten tarjoamat ideat saattavat olla hyvinkin erilaisia kuin organisaa-tion johdon. Kahden kuukauden kuluttua hänen on määrä jäädä lomalle, ja hän pelkää työn jäävän puolitiehen. Hän toivoo, että johto olisi yhtä kiinnostu-nut nuorten mielipiteistä kuin hän itse.

Onko olemassa nuorisopoliittista näkemystä nuorista? Jos on, millainen se on?

Onko olemassa nuorisopoliittista näkemystä koskien yhteistyötä nuorten kanssa? Onko organisaatiolla olemassa näkemyksiä laatu-toimenpiteistä? Kuinka nuoret huomioidaan niissä? Mikä on organisaatiokaavio? Mikä on nuorten asema siinä ja mitkä ovat heidän velvollisuutensa?

Yllä olevassa alueellisen nuorisotyön kattojärjestön organisaatiokaaviossa nuorten asiakaspalaute ja - kehittämisryhmä antaa neuvoja johdolle (joko sen pyynnöstä tai ilman pyyntöä) niistä nuorisopo-liittisista ehdotuksista, jotka liittyvät 12–23-vuoti-aiden kohderyhmään.

Ryhmän nuoret jäsenet voivat antaa neuvoja, koska he osallistuvat organisaation yksiköiden erilaisiin toimintoihin, ja näin ollen heillä on riittävästi tietoja työstä ja kohderyhmästä.

Osallistumisprojektit eivät voi toimia ilman nuoriso-poliittista näkemystä osallistumisesta. Päätöksen-tekijät eivät voi saada hyödyllisiä neuvoja nuorilta elleivät nuoret ole mukana toimeenpanotasolla.

Nuorten anti voi kohdistua myös yksiköihin tai toimeenpanotasoon (esimerkiksi jotakin toimintaa ohjaavaan komiteaan). Tämä heijastuu vuorostaan ko. tahon kirjoitettuun nuorisopoliittiseen näke-mykseen. Tällä tavalla nuoret osallistuvat organi-saation toimintaan.

johtokunta/lautakuntajohto/esimiestaso – asiakaspalaute ja - kehittämisryhmäyksiköt

Vaihe 1 – ennen yhteydenottamista ja yhteydenottaminen

Näkökulm


190


Näkökulm


190

Näkökulm


191

Mitä osallistumisen astetta näkemys ennakoi?Amerikkalainen sosiologi Hart on tunnistanut seuraavat osallistumisen asteet:1 Manipulaatio: nuoria käytetään toimenpiteitä

varten. Aikuiset määräävät nuorten mielen-kiinnon kohteet nuorten tietämättä.

2 Somistaminen: nuoret ovat mukana ”somista-massa” aikuistoimintaa.

3 Sovitteleminen: nuorilla on sananvaltaa, mut-ta sen tarkoitus on lähinnä myötävaikuttaa myönteiseen mielikuvaan eikä niinkään antaa heille todellista vaikutusvaltaa.

(Huom. Nämä kolme astetta eivät mahdollista todellista osallistumista)

4 Nuoret ovat mukana toiminnoissa aikuis-ten aloitteesta (nuorille on annettu hyvät taustatiedot toiminnasta ja he päättävät itse osallistuvatko he vai eivät).

5 Aikuiset kysyvät neuvoja nuorilta ja tiedotta-vat nuorille tekemistään projekteista.

6 Nuoret osallistuvat tasa-arvoisesti aikuisten aloitteesta.

7 Nuoret tekevät aloitteen ja ovat vastuussa – (Hart antaa ymmärtää, että tämä ei ole realistinen tilanne).

8 Nuoret tekevät aloitteen. Aikuiset ja nuoret tekevät päätökset yhdessä.

(Huom. Tätä luokittelua on kritisoitu rajalli-sesta käyttökelpoisuudestaan ja yksipuolisuu-destaan, mutta se on hyvin käyttökelpoinen osallistumisasteen havainnollistamiseen).

Kuinka päätöksentekoon organisoitu?Käyttäen vielä edellä olevaa esimerkkiä YIC:ten orga-

nisoimisesta, nuorisotiedotustyöntekijä työskente-lee nuorisotyöorganisaatiossa, johon on perustettu nuorten asiakaspalaute ja -kehittämisryhmä. Työntekijä ottaa mukaan nuoria toimeenpanotasolla saadakseen tietää, miltä YIC:n pitäisi näyttää. Tämä palaute/lausunto välitetään nuorisovaltuustolle. Päätöksentekoprosessi on melko epämääräinen: ”Johto pohtii nuorisovaltuuston lausuntoa tämän nimenomaisen asian päätöksentekoprosessissa.” Lausunto ei siten ole sitova. Työntekijä laatii luon-noksensa projektisuunnitelmaksi ja luovuttaa sen esimiehensä kautta johdolle. Hän voi toimeenpanna projektin.

* Saavutettavuus ja mielikuvaTyöntekijät tutkivat objektiivisesti organi-saationsa saavutettavuutta ja miettivät omia toimiaan ensimmäisen yhteyden luomisessa ja ylläpitämisessä nuoriin.

Nuoret tekevät aloitteentoiminnan aloittamiseksi

Nuori on ottanut pitkän askeleen esittämällä kysymyksen tai idean. Työntekijä osoittaa kiitollisuutensa, aktivoi ja rohkaisee lisäkon-takteihin.

Milan on aina ollut innokas käyttämään hyväkseen taitoansa nettisivujen luomisessa. Hän käy sattu-moisin YIC:ssa ja huomaa, että nettisivut ovat päi-vityksen tarpeessa. Sitä paitsi nettisivut ovat hänen mielestään sopivammat vanhuksille kuin nuorille. Kotona hän miettii, mikä olisi oikea lähestymis-tapa. Hän palaa YIC:hen ja ehdottaa työntekijälle uuden, nuorille sopivan nettisivuston luomista, ja päivitetään riittävästi. Työntekijä on innokas, koska hän oli ollut huolissaan IT-tietämyksen puutesta organisaatiossa. Hän pyytää Milania tekemään luon-noksen ideoittensa pohjalta, sopien samalla uudesta tapaamisesta. Lopuksi Milan laatii YIC:lle toimivan ja kauniin saitin.


Näkökulm


192

Näkökulm


193

Työntekijä tekee aloitteentoiminnan aloittamiseksi

Työntekijä on tietoinen organisaationsa ilmeestä (imago, saavutettavuus, avoimuus jne.). Työntekijä on tietoinen luomastaan mielikuvasta (innostunut, helposti lähestyt-tävä, ottaa nuoret vakavasti, käyttää oikeata kieltä). Työntekijällä on mahdollisuus käydä paikoissa, jossa nuoret tapaavat (koulu, sosi-aali-kulttuurityö, kirjastot, nuorisoyhdistyk-set, itseohjautuvat ryhmät jne.). Työntekijä on tietoinen ensimmäisen yhteydenoton tärkey-destä. Ne, joihin otetaan yhteyttä edustavat projektia ja kohderyhmää. Työntekijä tuntee kohderyhmän (esimerkiksi ikä, etninen tausta, vaikeasti saavutettavat nuoret) ja muokkaa lähestymistapansa sen mukaisesti. Esimerkiksi aloittaen projektin rekrytoimalla ”vertaisia” kohderyhmästä.

Esimerkki: Työntekijä haluaa saada YIC:lle uudet ja trendikkäät nettisivut. Vain harvat nuoret tulevat hänen nuorisotiedotuskeskukseensa (YIC) monitoi-mitaloon. Hän myös selvitti, että kävijöiden joukos-sa ei ole ollut tietokoneita tuntevia nuoria.

Kaupungin aluekoulutuskeskuksessa käy opiskeli-joita koko alueelta, jossa hän opettaa ehkäisyä. Opiskelijat eivät kuitenkaan tule YIC:een, koska se on liian kaukana. Hän ehdottaa uuden nettisivuston tekemistä aluekoulutuskeskuksen oppilastyönä. Opiskelijat voivat ansaita sillä opiskelupisteitä ja työstää sivustoa opiskeluaikanaan aluekoulutuskes-kuksessa.

Työntekijä ja nuori voivat muuttaa yhteyden-oton tarkoituksenmukaiseksi toiminnaksi

Nuori tietää mitä haluaa ja omasta aloittees-taan pystyy puhumaan siitä ja vaihtamaan mielipiteitä. Työntekijä pystyy tunnistamaan nuoren kyvyt, muuttamaan hänen kysymyksen-sä – jota ehkei ole vielä kysytty – yhteiseksi päämääräksi ja motivoimaan hänet työskente-lemään yhdessä hyvän asian parissa.

Työntekijä tietää, kuinka nuoria motivoidaan, ja kuinka heidät sitoutetaan projektiin

Nuoret rakastavat oppimista, erityisesti koulutyön ulkopuolella. Muiden nuorten tapaaminen ja hauskanpito on yksi keskeisim-mistä nuorten kiinnostuksen kohteita. Niinpä kokouksissa tarjotaan nuorille ilmaiseksi virvoitusjuomia, pikkupurtavaa ja hedelmiä. Ilmapiiri on vapautunut ja huoleton, tavalla joka johtaa hyviin tuloksiin. Yleisesti ottaen nuoret haluavat olla mukana ja olla autta-vaisia. Nuoret tietävät mitä heiltä odotetaan määrätyssä toiminnassa. He tietävät vastuunsa ja velvollisuutensa vastuun ottamisessa.

Kun Erikiltä kysyttiin, miksi hän valmistelee ja pitää kuukausittaisen puheohjelman YIC:ssa esitellen uutta nuorisotiedotusaihetta, hän vastaa: ”Halu-an tehdä jotakin hyödyllistä, ja sen avulla auttaa muita nuoria”. (Erik, 17-vuotias)

Näkökulm


192


Näkökulm


192

Näkökulm


193

Vaihe 2 – Toiminnan valmistelu

• Suunnitellun osallistumisen luonne

Nuoria ja heidän panostaan pidetään nuori-sotiedotustyön perustana. He ovat läheisesti mukana nuorisotiedotuskeskuksen luomisessa, sen organisaatiossa, tiedon välittämisessä ja nuorisotiedotusmateriaalin tuottamisessa. Nuorten osallistuminen on rakenteellisella tavalla liitetty organisaatioon. Nuoret ja YIC:n työntekijät toimivat yhdessä kes-kuksen johtoryhmässä tasavertaisesti.

Nuoret tulevat sattumalta mukaan projektien perusteella, mutta pysyvät mukana koko pro-sessin ajan (vuosi).

Astèr osallistuu koulussa ennalta ehkäisevään valistustoimintaan kaksi kertaa vuodessa. Mark osallistuu YIC:n nuorisopaneeliin tehdäkseen kyse-lytutkimuksen nuorten suhtautumisesta urheiluun.

• Osallistumisprojektin tavoite

Osallistumisprojektin globaalisen tavoitteen asettaminen

Mitä nuorten kanssa halutaan saavuttaa?Esimerkin nuorisotyöntekijä määritteli tavoitteekseen

laatia yhdessä nuorten kanssa suunnitelma YIC:en perustamisesta alueelle.

Määrittele ongelmatOngelman määritys vetoaa nuoriin ja tekee sen ymmärrettäväksi. Kuinka organisoida nuorisotiedotuskeskus siten, että se houkut-telee mahdollisimman monia nuoria ja toimii tehokkaasti?

Hahmota tulokset, jotka haluat saavuttaa

Pystyäkseen mittaamaan projektinsa onnistuneisuutta, täytyy määritellä aiottu tulos. Pitäisi olla selvä mistä projektin vaiheesta on kysymys: nuorisopoliittisten toimenpiteiden valmistelu, kehittäminen, toimeenpano vai arviointi.

Esimerkin nuorisotyöntekijän tehtävänä on tehdä ennakkosuun-nitelmat projektin eri näkökulmista nuorisotiedotuskeskus YIC:n toteuttamiseksi. Tuloksena on

• kuvaus siitä, minkä näköinen YIC on• kuvaus siitä, kuinka projekti viedään läpi käytännössä • kuvaus projektin tarpeista suhteessa käytettävissä oleviin

taloudellisiin resursseihin• projektiehdotus esitettäväksi nuorisovaltuuston kautta

johdolle

* Osallistumisprojektin kohderyhmä

Aluksi tulee määritellä kohderyhmä, joka halutaan mukaan projektiin sekä se ryhmä, joka projektilla ha-lutaan tavoittaa. Termit, kuten kaikki 13–25-vuotiaat nuoret, ovat määritelmiä, jotka eivät anna tarpeeksi yksityiskohtaista kuvaa niistä nuorista, joiden kanssa ja joita varten halutaan työskennellä. On syytä tehdä kohderyhmäanalyysi eli ryhmää tulee kuvailla mää-rällisten tietojen perusteella kuten ryhmän koko, ikä, sukupuoli, tulo- ja koulutustaso ja sen tunnusmerkkien mukaan esimerkiksi jäsenten motivaatio ja mielenkiin-to. Kohderyhmäanalyysi yhdistetään tavoitteeseen ja aiottuihin tuloksiin. Sen jälkeen voidaan päättää millä keinoin kohderyhmä pyritään saavuttamaan.

Esimerkin nuorisotyöntekijä haluaa työstää YIC:ten perusta-missuunnitelman sellaisen ryhmän kanssa, joka peilaa YIC:n tulevaa kohderyhmää. Tämä tarkoittaa 12–25-vuotiata nuoria. Työntekijä vierailee alueen kouluissa ja löytää ryhmään mu-kaan 3 nuorta: yhden 13-vuotiaan (alaryhmä 12–14), yhden 17-vuotiaan (alaryhmä 15–19) ja yhden 21-vuotiaan (alaryh-mä +20). Kaksi poikaa ja yksi tyttö. He edustavat kaikki eri kulttuureja.

193


Näkökulm


194

Näkökulm


195

Kun nämä ehdot on tutkittu ja päätetty, voidaan suunnitelma luovuttaa päätöksentekijöille, jotka päättävät, hyväksyvätkö he suunnitelman ta-voitteen ja aiotun tuloksen. Elleivät he hyväksy niitä, suunnitelmia voidaan vielä tarkistaa. Jos vastaus on myönteinen, tulee projektia varten arvioida tarvittavat ajalliset ja rahalliset resurs-sit. Päättele onko jatkuvuus taattu ja varmista, ettei projekti ole riippuvainen ainoastaan yhdes-tä henkilöstä. Nuoret ja nuorisotyöntekijä esittelevät yllättävän

suunnitelman: kolmen YIC:n perustamista nuoriso-keskuksiin ja yhden omaan, erilliseen tilaan. Nuorin (13) antaa ymmärtää, ettei hän ylipäätään halua mennä mihinkään YIC:een, riippumatta siitä, kuinka se on järjestetty. Hän ei tule käyttämään sitä huoli-matta sen sijainnista tai houkuttelevaisuudesta.

Tästä voi päätellä, että nuorimman kohderyhmän paras lähestymistapa olisi kohdata heidät paikkois-sa, jossa sen nuoret kokoontuvat. Tämä vaikuttaa käytettävään menetelmään.

Keskimmäisen ikäryhmän (15–19) suositus YIC:lle oli, että YIC:t toimisivat itsenäisinä, riippumattomina muista toimijoista, koska saavutettavuus ja käyttö-aste olisi parempi. Nuorisovaltuusto yhtyy johto-päätöksiin ja kannattaa menetelmän ja sijainnin hyväksymistä. Johto on yllättynyt, mutta ymmärtää ehdotuksen pohjana olevan hyvät perustelut.

Nuorille luvattiin tutkia eri menetelmiä ja malleja, sijainnin vaihtamiseksi ei luvattu lisärahoitusta. Nuorisovaltuuston kanssa käydyissä yhteisneuvotte-luissa he päätyivät kolmivaiheiseen suunnitelmaan: organisoidaan ensimmäinen YIC-piste ja vasta sen jälkeen etistään paikka toiselle YIC-pisteelle. Nuorisokeskuksiin liittyvät YIC:t saavat myös uuden sisustuksen. Alun perin nuorten neuvot koskivat vain YIC:en käytännön organisointia, mutta loppuen lopuksi he antoivat neuvoa myös tiedonjakelutavas-ta, joka on nykyisin käytössä oleva menetelmä.

• Mukana olevien nuorten tehtävät ja profiilit

Nuorilla hyödyllinen ja selvästi määritelty tehtävä. Velvollisuudet, oikeudet ja tehtävien rajat on määritelty hyvin. Tehtävänkuvauk-sen täytyy olla nuorille niin selkeä, että he osaavat kertoa muille mitä he ovat tekemäs-sä. Tämä on hyvin tärkeätä muiden nuorten suhtautumista ajatellen. Se vaikuttaa suoraan heidän motivaatioonsa (selostaminen ystävil-le, vanhemmille ja perheelle).

Efrim on jäsenenä aivoriihessä, joka seuraa kaupungin nuorisotrendejä. Yhdessä nuorisotiedotustyönte-kijän kanssa aivoriihi selvittää mitkä suuntaukset ovat ajankohtaisia, jotta YIC:t voivat sopeuttaa toimintaansa niiden mukaan. Esther osallistuu YIC:n nuorten opintoryhmään, joka tekee ajankohtai-siin asioihin keskittyvää ennaltaehkäisevää työtä kouluissa. Laaditaan profiili nuorista, jotka voisivat olla sopivia tehtävään. Seuraavat luonnehdinnat si-sältyvät niiden nuorten profiilihahmotelmaan, joita otetaan mukaan YIC:n ja Terveysviraston yhteiseen ennaltaehkäisevään vertaisryhmän työskentelyyn. ”Nuoret,

• joiden on helppo ilmaista itseään• jotka ovat kiinnostuneita aiheesta ”seksin kaut-

ta leviävät sairaudet” eivätkä pelkää puhua siitä samanikäistensä kanssa

• jotka ovat ryhmiensä epävirallisia vetäjiä (ei johta-jia) tai joilla on riittävä pääsy ryhmään

• jotka ovat käytettävissä vähintään kaksi tuntia viikossa kuuden viikon aikana”.


Näkökulm


194

Näkökulm


195

• Sovitun vahvistaminen yhteistyösopimuksen muodossa

Osallistujat (työntekijät) tietävät, minkä muo-toista yhteistyötä projektissa tarvitaan. He voivat laatia sopimuksen projektiin osallistu-vien nuorten kanssa. Työntekijä ottaa huomi-oon projektin erityisvaatimukset sekä jokaisen nuoren henkilökohtaisen tilanteen. Nuoret käyvät koulua tai ovat työssä, ja se täytyy ot-taa huomioon aikataulua laadittaessa. Se mitä nuorelta vaaditaan pitää olla sopusoinnussa hänen voimavaroihinsa. Saattaa olla tarpeen sisällyttää sopimukseen tietoja projektin sisäl-löstä tai työolosuhteista.

• Työntekijöiden tehtävät ja profiilit

Työntekijöillä on selkeä tehtävä ja suhde nuoriin. Heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty. Työntekijän toimeksiannon ja toiminnan kuvaukseen sisältyy, että hänellä on tarvittavat ominaisuudet nuorten kanssa työskentelemiseen. Näihin voivat sisältyä:

• Kyky kommunikoida kohderyhmän nuorten kanssa.

• Kyky olla yhteistyössä ehdotetuissa projekteis-sa mukana olevien nuorten kanssa.

• Tietoisuus siitä, mitä voimavaroja ja omi-naisuuksia kohderyhmä tarvitsee projektin tavoitteiden saavuttamiseksi.

• Sopimukset työntekijöiden ja nuorten välillä

Nuoret ja työntekijät tuntevat omat oikeuten-sa ja velvoitteensa. Kokousajat, työntekijöiltä saatava tuki, projektin kesto ja toimeksianto sekä velvoitteet on selostettu selkeästi.

Opintoryhmä ”Ehkäisyä koulussa” kokoontuu joka tiistai klo 16–17 Jette Boswinkelin huoneessa. Hän tarjoaa kahvia, teetä ja keksejä. Ryhmän jäsenet laativat kokousraportit vuorotellen. Jäsen joka ei pääse saapumaan kokoukseen ilmoittaa poissaolos-taan viimeistään tuntia ennen kokousta. Sam hoitaa vaadittavat valokopiot jne.

Nuorille tarjottava ”palkinto” on etukäteen sovittu. Palkinnot voivat vaihdella: rahallinen korvaus, lahjoja, todistus tai sertifikaatti, konsertti- tai elokuvalippuja jne.

Jeten projektissa mukana olevat saavat lipun kon-serttiin tai yhden valitsemansa kirjan jokaisesta ennaltaehkäisytapahtumaan osallistumisesta. Heille myös järjestetään vähintään yksi viikonloppukoulu-tus vuodessa jossakin muualla.

Näkökulm


195


Näkökulm


196

Näkökulm


197

(2.4) B. OsallistumismenetelmiäKäytettävä menetelmä liittyy läheisesti valittuun osallistumismuotoon. Nuorten ja työntekijän välinen viestintäaste on myös hyvin tärkeä (katso luku 2.5).

Vaihe 3 – toiminnan täytäntöönpano eli toteuttaminen

Osallistumismuodot nuorisotiedotuksessa

Nuorisovaltuusto:• Nuoret muodostavat

neuvoston/valtuuston, joka antaa neuvoja päätöksenteki-jöille, joko heidän pyynnös-tään tai ilman että heiltä on sitä pyydetty.

• On olemassa erilaisia mal-leja nuorisovaltuustoista/neuvostoista, jotka toimi-vat kunnissa, yhteisöissä ja yhdistyksissä.

• Aloite voi tulla nuorten taholta tai yhteisön työnte-kijöiltä.

Nuorten paneeli:• Nuorisopaneeleja on järjes-

tetty eri tavoin. Osanottajat jakavat kokemuksensa ja mie-lipiteensä tietystä aiheesta.

• Aloite tulee tavallisesti jolta-kin järjestöltä tai viranomai-selta.

Nuorten keskustelutilaisuudet:• Nuoret keskustelevat mää-

rätystä aiheesta valittuaan tietyn näkökulman aiheeseen.

• Aloite tulee tavallisesti viran-omaisilta.

Nuoret tekevät tutkimustyötä:• Nuoret tutkivat jotain kysy-

mystä, prosessoivat ja esitte-levät saamiaan tietoja.

• Aloite tulee tavallisesti joltain yhteisöltä tai viran-omaiselta.

Nuoret tiedottavat / tekevät ennaltaehkäisevää tiedotus-työtä:• Nuoret antavat tietoja tai

ennaltaehkäiseviä neuvoja ikäisilleen, yleensä jostakin tietystä aiheesta.

• Aloite tulee nuorelta tai joltain järjestöltä.

Nuoret antavat neuvoja:• Nuoret antavat muille nuorille

neuvoja kysymyksiin, jotka huolestuttavat kysyjiä. Nuo-ret voivat myös ohjata heidät asianomaiseen, tarvittavaan palveluun.

• Aloite tulee yleensä yhtei-söltä.

• MenetelmäOsanottajat (nuoret ja työnte-kijät) pystyvät ajattelemaan ja toimimaan järjestelmällisesti. Työntekijät arvioivat menetel-män käyttökelpoisuutta. Mene-telmän valinta riippuu valitusta osallistumismuodosta. Alla oleva luettelo ei ole tyhjentävä. Jo-kaiseen osallistumisen muotoon voi sisältyä enemmän kuin yksi menetelmä.


Näkökulm


196

Näkökulm


197

Joitakin esimerkkejä käytetyistä menetelmistä ja koulutusmuodoista:Vertaisryhmä ennaltaehkäisijänä• Nuoria, jotka sopivat ennalta määrättyyn

profiilin etsitään mukaan toimintaan. Heille annetaan haastattelutekniikka-, viestintätai-toja projektin sisältökoulutusta.

• He saavat koulutusta myös tutkimuksen teke-misessä, tietojen prosessoinnissa ja analysoin-nissa sekä tulosten esittelyssä.

Kehittämisryhmä tai laaturyhmä• Lähtökohtana on ongelma tai tarve parantaa

työn laatua.• Nuoret ja aikuiset ovat ryhmässä tasavertaisia

toimijoita.• Nuoret ja työntekijät etsivät ratkaisuja hyvin

määritellyn, tavoitteellisen suunnitelman pohjalta.

• Nuorisotiedotustyöntekijöitä koulutetaan prosessin ohjaamiseen.

Nuorisoneuvojien kouluttaminen• Nuoria koulutetaan tukemaan omassa lähi-

piirissään olevia muita nuoria esimerkkinä tukioppilastoiminta. Ideana on, että nuoret tavallisesti kysyvät tietoja ystäviltään ja per-heeltään ja vasta sen jälkeen ottavat yhteyttä johonkin organisaatioon.

• Nuorisoneuvojia opetetaan ohjaamaan tiedon tai avun tarpeessa oleva nuori oikeaan, kysy-jälle tarpeelliseen palveluun.

Tarvittavat taidot paneelikeskusteluja javäittelyjä varten• Nuoret oppivat esittämään mielipiteensä.• Nuoret oppivat pitämään esityksen/

alustuksen, puntaroimaan, analysoimaan ja vakuuttelemaan.

Laatukriteerien käyttäminen laadunparantamiseksi• Joissakin maissa on kehitelty nuorisotie-

dotuksen laatukriteereitä. Eri tahot ovat laatineet laadun parantamiseen tähtääviä toimintasuunnitelmia. Nuorisotiedotus-työntekijät oppivat käyttämään tarkastus-listamenetelmää ja tekemään töitä laadun parantamiseksi. Tämä vaatii myös muiden menetelmien, kuten laaturyhmien, käyttöä.

Kouluta kouluttajat Kouluttajat tarjoavat nuorille kattavan koulutuksen. Kouluttajia kouluttavat joko määrättyjen alojen kuten viestinnän tai laa-dun tarkkailun ulkopuoliset asiantuntijat tai nuorisotiedotustyöntekijät, joilla on koke-musta koulutuksen järjestämisestä.


Näkökulm


198

Näkökulm


199

Vaihe 4 – toiminnan kehittäminen

• Viestintä nuorten ja työnteki-jöiden välillä

Työntekijät pystyvät kommu-nikoimaan nuorten kanssa ja saavuttamaan heidät paikoista, joissa he oleskelevat. Myös nuo-rilla on tarvittavat viestintätai-dot, ja he pystyvät lähestymään työntekijöitä ja päätöksenteki-jöitä.

Nuorten tarvitsemat viestintä-taidotMitä on viestintä?• Tehdään ero lähettäjän, vastaan-

ottajan ja sanoman välillä.• Tehdään ero sanallisen ja ei-

sanallisen viestinnän välillä ja harjoitellaan näitä eroavaisuuk-sia.

Arvioidaan omat viestintäkyvyt• Mitkä ovat viestinnälliset vah-

vuuteni ja heikkouteni?• Millaisena muut näkevät minut?

Palautteen antaminen• Mielipiteeni projektista, yhteis-

työstä jne. ja kuinka ilmaista mielipiteet?

Kysyminen ja kuunteleminen• Kuinka kysyn oleellisia kysy-

myksiä, ja kuinka pääsen asian ytimeen?

• Erilaiset kuuntelumenetelmät ja niistä valitseminen.

Työntekijöiden tarvitsemat viestintätaidotOmien viestintätaitojen vahvistaminen ja kehittäminen suhteessa nuoriin• Millaisena nuoret näkevät minut?• Mitä viestinnällisiä heikkouksia näen itsessäni

ja miten toimin asian suhteen?

Kanssakäymisen harjoittelu ja palautteen antaminen• Mitkä ovat viestintävahvuuteni ja –heikkou-

teni?• Pystynkö yhteistyöhön siten, että aiotut

tavoitteet saavutetaan?• Kuinka annan palautetta nuorten ja työtove-

reiden toiminnasta?

Kysyminen ja kuunteleminen• Millaisia kysymyksiä esitän nuorille, ja miten

teen sen tehokkaasti?• Millä tavalla kuuntelen?

Kokoustekniikat, viestintävälineiden käyttö• Nuoret oppivat osanottajaroolin, kokouksen

päämäärän, asialistan ja raportin laadinnan sekä erottelemaan erityyppistä viestintää.

• Nuoret oppivat käyttämään nykyaikaisia vies-tintävälineitä kuten video, radio, televisio ja internet.Tarvittavat taidot riippuvat siitä, mitä nuorilta odotetaan. Jos nuorisotiedotuskeskuksilla on asiakaspalaute- ja kehittämisryhmä tietävät nuoret kuinka tapaamisia järjestetään. Ver-taisryhmä osaa haastatella ja tietää aiheen. On olemassa myös yleisten taitojen kursseja, jotka eivät suoranaisesti ole suunnattu nuoril-le, mutta jotka voivat olla hyödyksi projekti-työskentelylle.

• Projektisuuntautunut lähestymistapa

Osanottajat pystyvät ymmärtämään projektin, järjestämään sitä osittain itsenäisesti ja toteuttamaan sitä käytännössä (nuoret ja työntekijät). Projektin organisoiminen vaatii monia taitoja, joita opitaan koulutusjak-soissa. Jaksot tulee suunnitella jo projektin valmisteluvaiheessa.

Miltä projekti näyttää?Käyttääkö organisaatiosi erityistä projektin hallintamallia? Jos niin on, käytä nuorison osallistumisprojektin yksikertaisinta versiota, eli sellais-ta, jossa on mahdollisimman vähän vaiheita, ja joka on mahdollisimman selkeä. Jos työntekijän täytyy itse valmistella projektiesitys, hän voi toimia seuraa-vasti:

• Hahmottaa visio, tavoite, kohderyhmä, vaadittavat vaiheet, nykytilanne, jul-kisuus, osallistujat, rahoitus/budjetti, vaadittava aika, vetäjä, organisaatio, tiedotus ja dokumentaatio.

• Toimia kolmessa vaiheessa: projektin määrittely, toteutus ja loppuvaihe. Projektin aikana tulee tehdä päätös vaiheesta toiseen siirtymisestä. Jo etukäteen tulee olla selvillä, ku-ka tekee päätöksen jatkamisesta ja päätöksen tulee perustua edellisen vaiheen arviointiin.

• Projektilla on selkeä alku ja loppu.


(2.5) C. Yleisiä ammattillisen osaamisen alueita

Näkökulm


198

Näkökulm


199

Vaihe 1: MÄÄRITTELY Vaihe 2: TOIMEENPANEMINEN Vaihe 3: LOPPUVAIHE

Visio Tarpeet, painopisteet Lyhyt määrittely; projekti nimetään Visio näyttää olevan oikea

Tavoite Globaalinen määrittely Tavoitteen yksityiskohtainen määrittely Tuloksia mitataan kohderyhmittäin

Kohderyhmä Väliaikainen määrittely Tarkka kohderyhmä Kohderyhmälle ilmoitetaan seurannasta

Vaiheet Väliaikainen suunnitelma Määrittele täsmälliset tehtävät, velvollisuudet Ilmoitetaan projektin päättyminen (kuka, milloin); koulutus, toteuttaminen selkeästi

Tutkimus Konsultoidaan viiteryhmiä Prosessin selostus; Lopullinen arviointi, tuen saamiseksi edistymisen seuranta johtopäätösten ja suositusten muotoilu

Julkisuus Ensimmäiset ideat Viestintäsuunnitelma; toteuttaminen Arviointi

Osallistujat Alustava suunnitelma Yhteistyösopimusten teko. Työnjako Jäähyväiset, palkitseminen, projektin työntekijöistä ja mahdolliset ulkopuoliset tuet seuranta ja nuorten mukaansaamisesta

Talous Kustannusten arviointi, Työskentely sovitun budjetin raameissa Esitetään lopputilitykset alustava budjetti

Tarvittava aika Yleisarvio Yksityiskohtainen aikataulu Projektin päätöksen suunnittelu

Johtaminen Nuorisotiedotustyöntekijä Tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet Nuorten kiittäminen esittelee alustavan projektin yhteistyösopimusten mukaisesti

Projektin kulun Tarkistetaan kiinnostus Välitetään tietoja kaikille tarvittaville tahoille Arvioidaan koko projekti organisoiminen projektin toteuttamiseen, tarkistetaan toimintasuunnitelma ja visio Projektin päätöstilaisuus

Tiedotus ja Alustava projektiehdotus Kirjallinen työsuunnitelma Lopputuotteen ja/taidokumentointi Suunnittelun ja tarvittavan Väliraportit raportin esittäminen tutkimuksen, dokumentoinnin ja rahoituksen hahmotelma

Jatka/älä jatka vaiheeseen 2 Jatka/älä jatka vaiheeseen 3

Näkökulm


199


Näkökulm


200

Näkökulm


201

• Verkostoituminen Työntekijät voivat käyttää olemassa olevaa verkostoa tehokkaasti tai he voivat luoda uusia yhteyksiä menestyksellistä yhteistyötä varten.Verkoston käyttö: Ota projektiin mukaan olennaiset yhteistyökumppanit. Herätä heidän mielenkiintonsa, painota projektista saatavaa hyötyä ja käytä heidän osaamistaan. Ota nuoret mukaan tasa-arvoisena kumppani-na, asiantuntijana, tukena ja antamassa palautetta. Ole itse aktiivisesti yhteydessä verkostoon, älä jää odottamaan nuorisotiedotuskeskukseen, että ulkopuoliset kollegat ottavat sinuun yhteyttä.

• Julkisuus ja suhdetoiminta (PR)Nuoret ja työntekijät voivat laatia ja toteuttaa yksinkertaisen viestintäsuunnitelman. Mitkä ovat viestintätavoitteet? Keitä ovat sisäiset ja ulkoiset viestintätahot? Mitä viestintävälineitä käytetään?

Esimerkki nuorten osallistumisprojektin viestintäsuunnitelmasta:

200


KOHDE IDEALAARI TIEDOTTAMINEN MOTIVOINTI OSALLISTUMISEEN TAI JÄRJESTÄMISEEN SISÄINENEsimies Keskustelu projektista ja seurantaraporteista ProjektiJohto Seurantaraportit Nuorten laatiman projektisuunnitelman esittelyULKOINEN 12–18-vuotiaat Juhlat, nuorten alaryhmien Nettisivut, lehdistökonferenssi, artikkeli Avausjuhlat, puskaradioviestintänuoret haastattelu, työskentely koululehdessä, mainoslehtiset vertaisryhmän välityksellä paikoissa, joissa nuoret tapaavat Kunta Puhuminen päätöksentekijän Seurantaraportit kanssaRahoittajat, sponsorit SeurantaraportitYhteistyöverkostoon kuuluvien laitosten Projektiin liittyvät kokoukset, Nettisivut, uutislehtinen, työntekijät haastattelut lehdistökonferenssi, mainoslehtiset

Näkökulm


200

Näkökulm


201

(Työkirjan osa 3) Yhdessä työskentely –konferenssin raporttiTämä luku sisältää Brysselissä 2.-5. marraskuuta 2000 pidetyn Yhdessä työskentely -konferenssin raportin (3.1) Avausistunto(3.2) Nuorten osallistuminen, nuorisotiedotus ja innovaatio(3.3) Projektiesittelyt(3.4) Työryhmien tulokset(3.5) Tiedottamista organisoimalla: nuorisotiedotuskeskusten uudet haasteet(3.6) Nuorten osallistumisen nykykäytäntö(3.7) Nuorisotiedotustyö tulevaisuudessa(3.8) Konferenssin päätös (Työkirjan osa 3) Yhdessä työskentely -konferenssin raportti

(3.1) AvausistuntoNico Meisch, ERYICA:n puheenjohtaja ja Lu-xemburgin Perhe- ja nuorisoasiainministeriön edustaja toivotti kaikki tervetulleiksi konferens-siin, joka hänen mielestään oli omistettu hyvin ajankohtaiselle teemalle: ”Tämän konferenssin aihe on enemmän kuin kuvaus siitä, mitä on jo tapahtumassa nuorten osallistumisen ja nuoriso-tiedotuksen suhteen. Konferenssissa käsitellään nuorisotiedotuksen kahta peruskysymystä: tiedo-tus osallistumisen ehtona ja tiedotus viestintä-keinona.Euroopan nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestö ERYICA loi vuonna 1993 Eurooppalaisen nuo-risotiedotustyön periaatteet, Eurooppalaisen nuorisotiedotussuosituksen. Euroopan neuvosto on antanut jäsenvaltioilleen samaa aihetta kos-kevan suosituksen. Kuullessamme nuorten pro-jektien esittelyt ERYICA:ssa tullaan arvioimaan, ovatko ERYICA-verkoston ajamat arvot edelleen ajankohtaisia, ja jäsenet keskustelevat myös mitä strategisia painopisteitä voimme kehittää tulevaisuuden yhteistyölle verkoston puitteissa. Osallistuminen tarkoittaa, että pystyy itse tekemään oikeat valinnat laadukkaan ammatti-maisen tiedotuksen avulla. Nuorisotiedotus on kehittynyt välineestä tavoitteeseen, siitä on tullut symboli, ja se on osa tietoyhteiskunnan sosiaalista identiteettiä.

Kyky hyödyntää tietoa luo ryhmän, joka on tietoyhteiskunnan osa ja ryhmän, joka on sen ulkopuolella, koska sen jäsenet eivät pysty käyttämään tiedotusvälineitä. Ei enää riitä, että tietää miten ja mistä voi saada tietoja, täytyy vielä kehittää taidot tiedon hankintaan ja tun-tea uusimmat teknologiat. Internet on kaikille yhteinen, hyvä tiedotusväline, jonka avulla on helppo taltioida suuri määrä tietoa, ja tiedon etsiminen vaatii yhä vähemmän aikaa.Tämän johdosta tiedotustyöntekijän työnkuva muuttuu. Onko kuilu tietoa antavan henkilön ja nuoren tietoa kysyvän henkilön välillä kaven-tumassa? Kuinka tähän uuteen todellisuuteen pitäisi suhtautua? Mikä on ammattilaisten rooli? Entä tiedon laatu? Mikä on tiedon saatavuuden esteenä? Eikö ole totta, että olemme täällä, jotta voimme kohdata tämän uuden todellisuu-den yhdessä, rakentaa uutta tietoyhteiskuntaa yhdessä? Uudet taidot hämmentävät myös monia aikuisia. Onneksi nuoret pystyvät käyttämään uusia teknologioita helpommin kuin aikuiset. He ovat kehittäneet taidon etsiä haluamansa tiedot tietokoneella, esimerkiksi käyttäen avainsanoja ja hakukoneita. Tämä konferenssi on konkreetti-nen askel nuorisotiedotuksen kehittämisessä.”

Näkökulm


201


Näkökulm


202

Näkökulm


203

Jos van Rillaer, Belgian Flaamiyhdyskuntami-nisteriön kulttuuriviraston pääjohtaja, edusti konferenssissa Beneluxmaiden viranomaisia. Hän viittasi erilaisiin useissa Beneluxmaissa viime aikoina hyväksyttyihin nuorten osallistumista koskeviin aloitteisiin.”Nuorten ja yhteiskunnan väliset suhteet muuttuvat, koska yhteiskunta muuttuu. Median lisääntynyt vaikutusvalta sekä globalisaatio tarjoavat paljon erilaisia arvoja ja käyttäyty-mismalleja sisältävää tietoa. Ne ovat joskus aivan vastakkaisia nuorten todellisuuskäsityk-sille. Ennen vanhaan nuoret pystyivät helposti tukeutumaan sosiaaliseen verkostoonsa kuten perheeseensä, naapureihin, luokkatovereihin silloin, kun heidän mieltään askarrutti jokin. Tänä päivänä se ei enää ole itsestään selvää. Henkilökohtaiset ystävyyssuhteet ovat tärkeitä. Tämä kehityssuunta pakottaa pohtimaan nuorten osallistumista yhteiskuntaan. Nuoret haluavat osallistua enemmän, erityisesti koulussa ja muussa sosiaalisessa kanssakäymisessään. Nuor-ten mielestä heillä on oikeus osallistua. Olemas-sa olevat osallistumiskanavat tuntuvat nuorista ikävystyttäviltä ja aikuisille tarkoitetuilta.

Tämän konferenssin tavoitteena on keksiä yhdyssiteitä nuorisotiedotuksen ja nuorten osallistumisen välille. Se voi epäilemättä antaa panoksensa luovien menetelmien ja lähestymis-tapojen kehittämiseen nuorten tarpeiden tyy-dyttämiseksi. Konferenssi myös varmasti antaa panoksensa nuorisotiedotuksen kehittämiseen lähestymällä nuorten osallistumista menetelmä-nä, joka tulee olemaan ratkaisevan tärkeä askel nuorisotiedotuksen kehittämisessä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Neuvotteleminen asi-oista on tyypillinen piirre vanhempien ja lasten välisissä suhteissa, mielikuva, joka heijastuu muihin tilanteisiin, myös nuorisotiedotustyö-hön. Päätökset tehdään yhdessä keskustelu- tai yhteistyökumppanien kesken. Asiantuntijan ja nuoren välinen suhde muuttuu, mikä aiheuttaa ilmapiirin muutoksen, sen että esteiden yli joko päästään tai ei, mikä määrää tiedotuskeskuksen menestyksestä.”


Näkökulm


202

Näkökulm


203

(3.2) Nuorten osallistuminen, nuorisotiedotus ja innovaatio

Jan Laurens Hazekamp, Stichting Alexanderin johtaja, Alankomaat (yhteenveto).Esitellessään aihepiirinsä Jan Laurens Hazekamp hahmotteli yhtäläisyyksiä nuorten elämässä demokraattisissa Alankomaissa ja entisessä Neu-vostoliiton kommunistisessa järjestelmässä. Hän oli yllätyksekseen huomannut, että tavassa, jolla molemmissa maissa suhtaudutaan nuoriin, ja osallistumismuodoissa on paljon yhtäläisyyksiä. Molemmat kulttuurit näkevät nuoret erilaisina ihmisinä, ihmisinä, jotka kuuluvat ääreisryh-mään tai eivät ole osa yhteiskuntaa. He ovat palvelujen ja nuorisopolitiikan kohteina, mutta heitä ei pidetä tasa-arvoisina kumppaneina. Tämä on outoa.

Aikomusten ja todellisuuden välillä on kuilu. Euroopan neuvoston ansiosta nuorison osallistu-miselle on annettu suuri painoarvo hollantilai-sessa nuorisopolitiikassa. Jo kymmenen vuoden ajan sosiaalialan ja nuorten auttamisen parissa työskentelevillä viranomaisilla sekä kouluilla on ollut lakisääteinen velvollisuus organisoida nuorten osallistumista. Helpommin sanottu kuin tehty! Jokainen nuori haluaa osallistua. Todellinen taito on tarjota heille mahdolli-suus osallistua konkreettisesti johonkin omalla tavallaan. Pullonkaulana on, miten perustella mahdollisuuksien tarjoaminen järjestöissämme omalla tavallamme. Meidän pitää muuttaa liian aikuismaista ajattelutapaamme ja organisaatio-kulttuuriamme siten, että suhtaudumme vakavis-samme nuoriin.

Jan Laurens Hazekamp antoi useampia esimerk-kejä siitä, että organisaatiot toimivat usein nuorten stereotyyppien mukaisesti, haluttomas-

tikin. Nuoria pidetään kiusantekijöinä, osaamattomina ja heidän ei ajatella osaavan asioista. Monet aikuiset tuntevat itsensä epävarmoiksi ja epämukaviksi nuorten läheisyydessä, elleivät he ole hyvin määritellyssä suh-teessa nuoriin (opettaja – oppilas, työntekijä – asiakas). Tämä lähestymistapa pitää muuttaa. Nuoret voidaan ottaa mukaan heidän osaamisensa perusteella. Mikä on haasteemme? Minkä haasteen edessä ovat erityisesti nuorisotiedotuskeskukset?

Nuorisotiedotuskeskukset ovat nuorten ja yhteiskunnan välikäsinä, ne antavat tietoja tilaisuuksista ja mah-dollisuuksista ja auttavat nuoria tekemään valintoja elämässään. Nuoret kertovat keskuksille yhteiskuntanä-kemyksistään, kiinnostuksen kohteistaan ja toivomuksis-taan.

Ei riitä, että kehitetään ja toteutetaan uusi malli, jolla saadaan nuoret osallistumiaan organisaatioon. Aikuis-ten ja organisaatioiden, joissa he työskentelevät täytyy oppia pitämään nuoria kumppaneina työssään, organi-saatiossaan ja toimintaperiaatteessaan. Tämä edellyttää kulttuurin muutosta, joka on aina vaikea asia.

Tarvitaan uusi näkökulma usein käytetyn menetelmän lisäksi, jossa tutkitaan toivomuksia nuorisopaneelien ja haastattelujen avulla. Aikuiset voivat tehdä mitä haluavat kerätyillä tiedoilla ilman, että nuoret ovat enää mukana prosessissa. Nuorten täytyy pystyä vaikuttamaan asioihin tehdessään yhteistyötä asiantuntijoiden, pää-töksentekijöiden ja poliitikkojen kanssa. Nuorille voidaan esimerkiksi antaa tutkimustehtävä, jonka he toteuttavat kokonaan itse; laativat kysymykset, suorittavat haastattelut, prosessoivat tiedot ja vetävät johtopäätökset. Tällä tavalla he keräävät tietoja, jotka tuodaan aikuisten tietoon. Nuoret pitävät toisten nuor-ten haastattelemisesta, jopa vapaaehtoiselta pohjalta.


Näkökulm


204

Näkökulm


205

He katsovat pystyvänsä lähesty-mään viranomaisia ja järjestö-jä. Muita mahdollisia rooleja ovat konsultin, suunnittelijan, valvojan ja päätöksentekijän roolit. Todellinen yhteistyö-prosessi voidaan aloittaa usein ammattilaistyöntekijöitä häm-mästyttävien tulosten esittelyn jälkeen.

Jotta pystyttäisiin antamaan nämä eväät nuorille, täytyy tehdä yhteistyötä taidokkaiden ja kokeneiden asiantuntijoiden kanssa, jotka on koulutettu työskentelemään nuorten kans-sa. Nämä työntekijät tuntevat työntekijöiden ja nuorten panoksen välisen tasapainon ja luovat ilmapiirin, jossa oppi-minen ja hauskanpito vuorot-televat. Ensin täytyy yhdessä harjoitella tarvittavia taitoja.

Jan Laurens Hazekamp suosit-teli vertaiskasvattajia toimi-maan tutkijoina, konsultteina, päätöksentekijöinä ja suun-nittelijoina. Nuoret koulutta-vat muita nuoria. Prosessi on kahdensuuntainen: nuoret ja aikuiset oppivat yhdessä mistä demokratiassa oikeastaan on kysymys.

Edellä mainitusta lähestymis-tavasta on nuorisotiedotus-keskuksille seuraavia etuja:

* Tiedon laatu paranee* Tiedotus on lähempänä eri

kulttuureista olevien nuorten ja tähän asti tavoittamatto-mien nuorten tarpeita

* Nuorisotiedotuskeskusten työ ja asema paikallisessa yhteisössä rikastuu nuorten osallistumisen edistämisen myötä

* Nuorisotiedotuskeskusten työ paranee, kun nuoret voivat arvioida sen laadun

* On joka tapauksessa tarpeen tukea nuoria edellä maini-tuissa rooleissa jakamalla ammattimaista kokemustam-me tutkijoina, konsultteina, päätöksentekijöinä ja laadun-tarkkailijoina nuorten kanssa.

Näkökulm


204


Näkökulm


204

Näkökulm


205

(3.3) ProjektiesittelytKolmessa työryhmäistunnossa nuoret itse esitte-livät 16 projektia ja yhden projektin istuntojen ulkopuolella. Projektit oli valittu konferenssin järjestäjille lähetettyjen monien nuorisotiedo-tuskeskusten osallistumisprojektien joukosta. Valitsemiskriteerinä olevat mm. nuorisotiedotuk-sen ja nuorten osallistumisen välisen suhteen eroavaisuudet eri maissa, valittu lähestymistapa, menetelmä ja visio Euroopassa, projektin virkis-tävä ja innoittava arvo sekä nuorten osallistu-minen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Valitut projektit voidaan luokitella seuraavasti:1. Projektit, joissa nuoret osallistuivat tiedotus

materiaalien tuotantoon2. Projektit, jotka kohdistuvat nuorten osallistu-

miseen tiedon vuorovaikutteiseen ja proaktii-viseen välitykseen

3. Projektit, jotka kohdistuvat nuorten osallistu-miseen nuorisotiedotustyön järjestämisessä ja nuorisotiedotuskeskusten organisaatiossa.

Projektit, joissa nuoret osallistuivat tiedotusmateriaalien tuotantoon

NUORTEN LEHTI J.FK, FELDKIRCH, ITÄVALTA• Kohderyhmä: Nuoret (12–19-vuotiaat) Feldkir-

chissä.• Päämäärä: Nuorille tiedotetaan tapahtumista,

projekteista ja kiinnostavista aiheista.• Yhteys konferenssin teemaan: Nuorisotiedo-

tuskeskus antaa tietoa, nuorisotyöntekijät antavat tilat ja apuvälineet. Nuoret organi-soivat projektin itse ja kiinnittävät siihen paikallisten päättäjien huomion.

• Kuvaus: Kahdeksasta nuoresta koostuva toimitus yhdessä kahden aikuisen valvojan kanssa julkaisee joka toinen kuukausi nuortenlehden, jossa on noin 8 sivua/lehti. Toimitus päättää sisällön (18 aihetta), suorittaa tutki-mukset, kirjoittaa jutut ja laatii taittoehdotuksen, jonka ammattilainen sen jälkeen viimeistelee. Lehden 15 000 kappaletta jaetaan kaikkiin kotitalouksiin, kouluihin ja paikkoihin, joissa nuoret tapaavat. Lehdellä on myös nettisivut, joilla nuoret voivat ehdottaa käsiteltäviä aiheita.

AMT DER STATD FELDKIRCH, JUGENDREFERAT, Yhteyshenki-lö: Wolfgang Straus, Schmiedgasse 1-3, A-6800 Feldkirch, ÖsterreichPuh. +43 55 22 304 1263, Fax +43 55 22 304 1119, Sähköposti: [email protected]

JIP PUHEOHJELMA, JIP RIJNWAARDEN, ALANKOMAAT• Kohderyhmä: 13–20-vuotiaat nuoret• Päämäärä: Tutustuttaa nuoret nuorisotiedotuspiste JIP:n

kolmen kuukauden teemaan ja esitellä teemaa nuoria miellyttävällä tavalla.

• Yhteys konferenssin teemaan: Puheohjelma on kasva-tuksellista toimintaa, joka on nuorisotyöntekijöiden ja nuorten aikuisten järjestämää.

• Kuvaus: JIP puheohjelma on nuorten versio televisiossa esitettävästä puheohjelmasta. Päämääränä on tutus-tuttaa nuoret nuorisotiedotuksellisiin teemoihin, ja saada heidät kiinnostumaan niistä (JIP valitsee kolmen kuukauden välein uuden teeman työlleen). Jokaisessa puheohjelmassa on vakioelementtejä: musiikkiesitys, joku ammatti, paikalliset teemaan liittyvät ”kuumat uutiset”. Nuoret pitävät aiheesta aivoriihen, valitsevat mielenkiintoiset näkökulmat ja huolehtivat julkisuuden saamisesta. Nuoret vetävät ohjelman todella vauhdik-kaasti ja innostuneesti. Nuorisotyöntekijät neuvovat ja auttavat, jos ja kun siihen on tarvetta.

STICHTING JONGEREN RIJNWAARDEN / JIP RIJNWAARDENYhteyshenkilö: Claudia Peters, Trachelweg 1, NL-6915 SE Lobith, NetherlandsPuh. +31 316 54 27 94, Sähköposti: [email protected]


Näkökulm


206

Näkökulm


207

ALGEBRASTA PYJAMAAN, CIDJ, BELGIA• Kohderyhmä: Ranskan- ja flaaminkielisiä nuoria

kouluissa ja nuorisotaloissa sekä yksittäisiä nuoria. Nuoria, joita kiinnostaa yhteistyö nuorisotyöntekijöinä projektissa.

• Päämäärä: Nuorten maahanmuuttajien tietoisuuden herättäminen syntyperästään.

Projekti pyrkii:– kiinnostuttamaan suurempaan vastuullisuuteen– kehittämään arabikulttuurin parempaa tietämystä– taistelemaan äärioikeistolaisryhmittymien ahdaskatsei-

sia mielipiteitä vastaan • Yhteys konferenssin teemaan: Nuoret ovat itse luoneet

arabikulttuurin näyttelyn ja laatineet siitä julkaisun. Tarvittiin neutraali ja objektiivinen, aiheeseen em-patialla suhtautuva viesti. Nuorten piti tulla toimeen keskenään ja hyväksyä kulttuurieroavaisuutensa ja erilaiset asenteensa.

• Kuvaus: Useita toimintoja ja keskusteluja ”Algebrasta pyjamaan” -nimisen näyttelyn ympärillä. Nuorisotyö-koulutusta saaneet nuoret vetivät projektin ranskan ja flaamin kielillä.

CENTRE D´INFORMATION ET DE DOCUMENTATION POUR JEUNESYhteyshenkilö. Catherine Van Cauter, 120, rue de Laeken, B-1000 Bruxelles, Belgium, Puh. +32 2 219 5412, fax: +32 2 218 7803, Sähköposti: [email protected]

VÄKIVALLAN JUURET, LA RAFALE, BELGIA• Kohderyhmä: 6-18-vuotiaat nuoret sekä nuorisotyönte-

kijät, opettajat, nuorisotyössä mukana olevat tahot ja päätöksentekijät.

• Päämäärä: Tämä lyhytfilmi kertoo väkivallan juurista ja pyrkii innostamaan keskusteluun kaikissa niissä paikoissa, joissa voi tavata nuoria.

• Yhteys konferenssin teemaan: Nuorisoryhmä nimeltä ”La Rafaele” on tehnyt filmin; kirjoittanut käsikir-joituksen, näytellyt filmissä ja tuottanut sen. Ryhmä johtaa keskusteluja näytettyään filmin.

• Kuvaus: ”Väkivallan juuret” (Racines de violence) on kuuden Brysselin köyhästä kaupunginosasta kotoisin olevan nuoren tekemä filmi. Se käsittelee väkivallan lähteitä kaupungeissa. Filmi on kokonaisuudessaan nuorten tekemä; se on ranskankielinen, ja sen kesto on 13 minuuttia.

LA RAFAELE, Yhteyshenkilö: Nazira El Maoifik, 104, rue Van Hamme, B-1140 Bruxelles, Belgium, Puh: +32 2 248 1276, Sähköposti: [email protected]

CD-ROM ”REDE RECREIO” VERTIGEM, PORTUGALI• Kohderyhmä: Kaikenikäiset nuoret.• Päämäärä: Luoda tietokanta keräämällä suuri määrä

tietoaineistoa (asiakirjoja ja riippumattomia tutkimuk-sia) yhteen tuotteeseen, ja mahdollistaa tiedon käyttö järjestäytyneellä ja helpolla tavalla.

• Yhteys konferenssin teemaan: CD-ROM oli yksinomaan nuorten keksimä, kehittämä, tuottama ja arvioima.

• Kuvaus: Projekti käsittää tietoa luonnosta ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista sisältävän CD-ROMin tuot-tamisen. Se pyrkii myös antamaan tärkeän panoksen Sierras de Aire-maakunnan ja Candeeiros-luonnonpuis-ton kehittämiseen. CD-Rom on tärkeä tiedotusväline, joka antaa nuorille mahdollisuuden löytää kaikki Portugalin maakunta Extremaduran kylien tarjoamat mahdollisuudet. Tieto on jaettu kahteen vuorovaikut-teiseen osaan:

1) opetuksellista, lähinnä luonnontieteellistä laatua olevaa tietoa luonnonpuistossa työskentelevien tai tutkimustyötä suorittavien avuksi

2) tietoa palveluista, toiminnoista, projekteista ja tuot-teista urheilun ja vapaa-ajan alalla.

Yhteyshekilö: Rui Cordeiro, Portela de Vale de Espinho, P-2480-216 Arrimal, Portugal, Puh. +351 91 91 18 619, fax: +351 244 85 63 39Sähköposti: [email protected]


Näkökulm


206

Näkökulm


207

WWW.GENERATION.NET MODENAN KAUPUNKI, ITALIA• Kohderyhmä: Nuoret Euroopassa.• Päämäärä: Www.generation.netin tarkoitus on

luoda tiedotuskanava nuorten ideoiden ja mie-lipiteiden vaihtoon, jotta mahdollistettaisiin erilaisten kulttuurien ja yhteiskuntien parempi ymmärtäminen Euroopan unionissa sekä tarjo-ta vastauksia ja ratkaisuja nuorten ongelmiin.

• Yhteys konferenssin teemaan: Modenalaiset nuoret kirjoittavat artikkeleita heitä kiinnos-tavista teemoista. He työskentelevät yhdessä nuorisotiedotustyöntekijöiden ja muiden eurooppalaisten järjestöjen kanssa.

• Kuvaus: Www.generation.net on nuorille suun-nattu ja nuorten kirjoittama lehti. Projektin yhteistyökumppanit ovat nuorisotiedotuksen alalla toimivia järjestöjä, jotka panostavat projektiin etätyönä. Nuoret saavat lehtimies-koulutusta. Modenan kaupunki antaa nuorille ammattimaista tietotaitoa ja auttaa taitossa ja editoinnissa. Aiheet käsittelevät sellaisia kysymyksiä kuin työ, uudet trendit, seksi, liikkuvuus ja kulttuuri eri puolella Eurooppaa. Jutut ja katsaukset on julkaistu verkkosivuilla italiaksi, ja jokaisesta on joko täydellinen käännös tai yhteenveto toisella virallisella EU-kielellä. Seuraavat viisi järjestöä osallistu-vat projektiin ja tuottavat artikkeleita: Infor Jeunes Brussels (Belgia), Centre Règional d’Information Jeunesse du Pays de la Loire (Ranska), Vertigem (Portugali), Galician nuo-risovirasto (Espanja) ja Information Shop for Young People (Iso-Britannia).

CITY OF MODENA – Marketing and Communica-tion Service, Yhteyshenkilö: Claudio Forghieri, Piazza Grande 17, I-41100 Modena, Italia, Puh. +39 059 206456, Fax: +39 059 206612, Sähköposti: [email protected]

Projektit: nuorten osallistuminen tiedon välittämiseen, proaktiivinen välitys

EUROOPPAA KÄSITTELEVÄ NUORISOTIEDOTUSLINJA NUORISOTIEDOTUSKESKUS MII, KRAKOVA, PUOLA• Kohderyhmä: Krakovalaiset koululaiset ja opiskelijat.• Päämäärä: Tutkia ja kuvailla Euroopan Unionin jäsenmaita

koskevat tiedontarpeet laatia tiedotusaineistoa ja jakaa sitä kohderyhmälle.

• Yhteys konferenssin teemaan: Nuoret vetävät projektia. He huo-maavat tiedon arvon; kuinka tärkeätä on järjestää tiedot hyvin ja kerätä olennaiset tiedot.

• Kuvaus: Projekti organisoitiin kolmessa vaiheessa:1) tutkittiin nuorten puolalaisten Eurooppaa koskevia tiedontar-

peita; nuoret laativat kyselylomakkeen ja lisäsivät kysymyksiä siitä, millaisia tietoja nuoret puolalaiset voisivat antaa Euroo-palle; lopuksi suoritettiin kyselytutkimus.

2) tarvittavat tiedot kerättiin ja analysoitiin.3) tiedot välitettiin kohderyhmälle.Kuudesta tärkeästä elementistä tehtiin roolileikkejä, joita käy-tettiin kouluissa. Yhdessä ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa laadittiin tiedotuspaketti, joka on saatavissa nuorisotie-dotuskeskuksista. MII / YOUTH INFORMATION CENTRE, Yhteyshenkilö: Malgorzata Druzynska5 Beszowa Street, PL – 31-134 Krakow, Poland, Puh. +48 12 43 00 045, Fax: +48 12 42 96 569, Sähköposti: [email protected] YOUTH ENQUIRY SERVICE (YES) PERTH YOUTH ENQUIRY SERVICE, SKOTLANTI• Kohderyhmä: 14-25-vuotiaat nuoret ja vapaaehtoisia toisen

asteen 4. luokalta Perthissä. • Päämäärä: 1. Parantaa tietoisuutta kaikista niistä palveluista, joita YES voi

tarjota nuorille.2. Koota tarpeellista nuorisotiedotuksellista tietoa saataville.3. Tunnistaa kohderyhmän tiedontarpeet.4. Saada mukaan vapaaehtoistyöntekijöitä, ja saada heidät osal-

listumaan henkilökohtaiseen portfolio-koulutusjärjestelmään. 5. Kouluttaa vapaaehtoisia YES-keskuksen kaikissa toiminnoissa

ja vertaiskasvatustyössä.

Näkökulm


207


Näkökulm


208

Näkökulm


209

• Yhteys konferenssin teemaan: Nuoret osallistuvat nuo-risotiedotuskeskuksen kaikkiin toimintoihin.

• Kuvaus: Nuoret pyrkivät kartoittamaan muiden ikäis-tensä nuorten tietämystä, kiinnostuksen kohteita ja tarpeita. He myös arvioivat mitä mahdollisuuksia YES:llä on tyydyttää nämä tarpeet ja aloittivat nuorten kouluttamisen vapaaehtoistyöntekijöiksi. Tämän kou-lutuksen kautta valittiin ryhmä nuoria vertaistiedotus-työhön kouluissa.

PERTH YOUTH ENQUIRY SERVICE, Yhteyshenkilö: Jack Cockin, 10 St. John’s place, GB – Perth PH1 5SZ, Scot-land, Puh. +44 1738 63 99 09, Fax: +44 1738 44 07 22, Sähköposti: [email protected]

DOC.SHOP DOC.SHOP, ALANKOMAAT• Kohderyhmä: 12–24-vuotiaat nuoret, jotka asuvat tai

käyvät koulua Rotterdamin Prins Alexander-kaupungin-osassa.

• Päämäärä: 1) tarjota kohderyhmälle tietoa, neuvontaa ja tukea antamalle heille mahdollisuus tehdä omia valintoja 2) kannustaa nuoria osallistumaan keskuksen kaikkiin toimintoihin, yhteiskuntaan ja omaan ympä-ristöönsä.

• Yhteys konferenssin teemaan: Nuoret osallistuvat tii-viisti nuorisotiedotuskeskuksen luomiseen ja työhön.

• Kuvaus: Doc.shop on nuorten tiedotus- ja toiminta-keskus, joka on nuorten hoitama. Nuoret voivat tulla tiedotuskeskukseen tai liittyä johonkin projektiin. Kes-kuksen perustamisesta lähtien nuoret osallistuvat eri työvaiheisiin: aiheiden valinta, keskuksen ulkonäkö ja imago, mainostaminen ja keskuksen projektit. Nuoret voivat tulla keskukseen ja surffata Internetissä, etsiä töitä ja saada tietoa, neuvoja ja tukea ammattilaisilta tiedotustyöntekijöiltä. Ryhmätoimintoihin kuuluvat:

• Alex Action: seitsemäntoista 13-18-vuotiasta nuorta, jotka haluavat organisoida toimintoja muille

nuorille ja puhua paikallisten viranomaisten kanssa nuorten oikeuksista ja toivomuksista. He tutkivat omaa ympäristöään.

• Polttamista, juomista, huumeita ja pelaamista koskevia ennaltaehkäisykampanjoita mukaan lukien työskentelyä vertaisryhmissä.

•”Praatpaal”-projekti, vastaava kuin nuorten neuvo-jien projekti Belgiassa.

• Lehti, nettisivut ja sanomalehtijuttuja, jotka ovat nuorten toisille nuorille tekemiä.

DOC.SHOP, Yhteyshenkilö: Annet van der Vat, Strese-mannplaats 8, NL – 3068 JL Rotterdam, Netherlands, Puh. +31 10 420 23 13, Fax: +31 10 421 35 78, Sähköposti: [email protected]

PUHELINPALVELU NUORILTA NUORILLEMISSS, SLOVENIA• Kohderyhmä: Apua tarvitsevat lapset, varhaisnuoret

sekä puhelinneuvontaa antavat 14–18-vuotiaat nuoret.• Päämäärä: Auttaa lapsia, joilla on ongelmia sekä tukea

lapsia ja oppia ottamaan vastuuta kohderyhmästä; nuoret saavat koulutusta tätä työtä varten.

• Yhteys konferenssin teemaan: Nuoret neuvojat tekevät työnsä omavaraisena ryhmänä: he keräävät tietoa ja auttavat toisiaan metodologian kanssa. Projekti on sijoitettu nuorisotiedotuskeskukseen, joka antaa koulu-tusta ja teknistä tukea.

• Kuvaus: Samanikäiset lapset kuin neuvojat soittavat kysymyksineen ja ongelmineen. Tällä hetkellä on yli 60 nuorta puhelinneuvojaa. Kysymykset koskevat pääosin ongelmia koulussa ja sosiaalista ympäristöä soittajien tullessa köyhistä oloista. Puhelinneuvojat tarjoavat apua, mutta samalla he lisäävät omia tietojaan ja itseluottamustaan.

MISSS, Yhteyshenkilö: Ljubo Raicevic, Kunaverjeva 2, SLO – 1000 Ljubljana, Slovenia, Puh.: +386 1 510 16 70, Fax: +386 1 510 16 70, Sähköposti: [email protected]


Näkökulm


208

Näkökulm


209

HELPOKSI TEHTY NEUVONTATHE CHILDREN’S SOCIETY, ISO-BRITANNIA• Kohderyhmä: 15–16-vuotiaat nuoret sekä 14–20-vuotiaat

nuoret ohjausryhmän jäsenet.• Päämäärä: Antaa neuvoja ja tietoja oikeuksista, velvolli-

suuksista ja vastuista. Toimia yhteistyössä nuorten kans-sa, jotta kohderyhmän tarpeet voisi tunnistaa paremmin. Suunnitelmien pohjaksi nuoret järjestivät konferenssin, jossa he saattoivat tehdä nuorisotiedotuskeskuksia koske-via ideoitaan ja toivomuksiaan tunnetuiksi.

• Yhteys konferenssin teemaan: Nuorilla on mahdollisuus osallistua tiedotuskeskuksen kaikkiin toimintoihin. Heitä koulutetaan ja yhteistyön vaikutukset ovat molemmin puolin nähtävissä.

• Kuvaus: Neuvonta- ja tiedotusprojekti, joka toimii ”nuo-rilta nuorille” - periaatteella. Projektissa pyritään nuorten kanssa työskentelemällä voittamaan heidän estonsa neu-vojen hankkimisen ja tiedotuspalvelujen suhteen. Nuoret järjestävät kouluissa neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia käyttämällä erilaisia toimintatapoja kuten tietokilpailu-ja, musiikkia ja tietokoneita saadakseen nuoret mukaan. Nuorista koostuva ohjausryhmä antaa neuvoja käytetystä menetelmistä ja aineistoista. Työn toisena tavoitteena on vaikuttaa paikallisiin neuvonta-, tiedotus- ja tukipalve-luihin, jotta nuorten erityistarpeita alettaisiin huomioi-maan. Tavoitteisiin pyritään pääsemään nuorten itsensä organisoiman konferenssin avulla. Tämä yhteistyö on johtanut seuraaviin tuloksiin:

• Projektissa mukana oleville nuorille: paremmat mahdol-lisuudet koulutuksen avulla, vaikuttamismahdollisuuksien paraneminen

• Aikuisille työntekijöille: enemmän uskottavuutta, luo-tettavuutta ja mielekkyyttä!

• Kohderyhmälle: ammattilaisten panoksesta on suuri hyöty.

THE CHILDREN’S SOCIETY, Advice Development Project, Yhte-yshenkilö: Sarah Cheesmond, Prospect House, Muglet Lane, GB – Maltby S66 7JU, South Yorkshire, UK, Puh.: +44 1709 81 21 42, Fax: +44 1709 79 08 63, Sähköposti: [email protected]

NETSURFER 2JIP ROTTERDAM, ALANKOMAAT• Kohderyhmä: Nuoret, työttömät ja/tai nuoret, joilla

ei ole tekemistä päivisin koulun keskeyttämisen takia tai yhteiskunnallisesta asemastaan johtuen.

• Päämäärä: Kohderyhmän saavuttaminen tarjoamal-la helposti saatavilla olevia tiedotuspalveluita paikoissa, joissa nuoret tapaavat ja joissa heillä on mahdollisuus etsiä itsenäisesti tietoja internetistä.

• Yhteys konferenssin teemaan: Projekti suuntautuu nuorilta nuorille ja käyttää vuorovaikutteisia vies-tintävälineitä liikkuvassa tiedotuskeskuksessa.

• Kuvaus: Infobussi, jossa oli mahdollista vierailla konferenssin aikana, mutta joka ei ollut yksittäisen työryhmän aiheena, on liikkuva tiedotuspiste ja In-ternetkahvila. Bussi on ollut toiminnassa liikkuvana nuorisotiedotuspisteenä vuodesta 1988. Tiedotus- ja neuvontapalvelut muodostavat vieläkin osan sen tarjonnasta. Myöhemmin lisättiin tietokonevarustus ja internet-yhteydet tarpeellisei lisärahoituksen löydyttyä. Tekniset ongelmat ratkaistiin ja bussi tukee erityisesti huono-osaisia nuoria tiedon etsin-nässä. Tämän tuen tarjoavat toiset, erityisesti tätä tarkoitusta varten koulutetut nuoret. He tietävät mitä nuoret pitävät mielenkiintoisena ja opettavat muille maailmanlaajuisen netin salat. Suosittuja aiheita ovat työ, opiskelu, musiikki, chatit ja pelit. Kahdeksan kuukauden aikana bussi tavoitti 485 nuorta.

JIP ROTTERDAM, Yhteyshenkilö: Marc Boes, Mathenes-serlaan 173, NL – 3014 HA Rotterdam, Netherlands, Puh.: +31 10 436 57 30, Sähköposti: [email protected]

Näkökulm


209


Näkökulm


210

Näkökulm


211

Projektit, joissa nuoret osallistuvat nuorisotie-dotuskeskustyön järjestämiseen ja nuorisotie-dotuskeskusten organisaatioon.

KUNNALLISET TIEDOTUSPISTEETSERVICE NATIONAL DE LA JEUNESSE, LUXEMBURG• Kohderyhmä: Kunnallisen tiedotuspisteen sijain-

tikunnan nuoret työttömät.• Päämäärä: Kansallisen ja kansainvälisen tiedon

jakelu nuorille ja sellaisten paikkojen luominen, joissa nuoret työttömät voivat työskennellä.

• Yhteys konferenssin teemaan: Nuoret jakavat tiedotuskeskuksessa tietoja muille nuorille.

• Kuvaus: Kunnalliset tiedotuspisteet (”PIC”) ovat Valtakunnallisen nuorisotiedotus- ja -vaihto-keskuksen toimipisteitä ja niitä on eri puolilla Luxemburgia. Tavoitteena on saada nuoret jakamaan kansallista ja yleistä tietoa. Nuoret hakevat tiedon ja muuntavat sen siten, että se on kohderyhmän mielestä mielenkiintoista ja esittävät sen sitten käyttäen näyttökortteja, joihin on tehty yhteenvedot eri, pääosin nuoria kiinnostavista, teemoista. PIC:ien nuoret työn-tekijät ovat vertaisryhmänä tilapäissopimuksella työskenteleviä työttömiä. Heidän käytännönlä-heinen koulutuksensa perustuu periaatteeseen ”työn kautta oppiminen”. Tarkoituksena on valmentaa nuoria monimutkaisempiin töihin.

SERVICE NATIONAL DE LA JEUNESSE, Yhteyshenkilö: Raymonde Müller16 Place de la Gare, L – 1616 Luxemborg, Grand Duchy of Luxemburg, Puh.: +352 47 86 481, Fax: +352 46 41 86, Sähköposti: [email protected]

NUORTEN TIEDOTUSPISTEPENART YOUTH PROJECT, WALES• Kohderyhmä: Penarthissa asuvat nuoret.• Päämäärä: Tuoda yhteen ryhmä nuoria, joilla on motivaatiota

luoda jokin palvelu kohderyhmälle, esimerkiksi tiedotuskeskus. Tunnistaa nuorten tarpeet ottamalla heidät mukaan päätöksen-tekoprosessiin.

• Yhteys konferenssin teemaan: Nuoret ovat antaneet kasvot niil-le tarpeille, jotka he tunnistivat yhdessä vertaistensa kanssa.

• Kuvaus: Nuorten perustama projekti nuorten hyväksi. He pyö-rittävät nuorten tiedotuspistettä ja nuorten kahvilaa ”Youth Zone”. Tiedotus kattaa kaikki nuorisotiedotuksen aiheet. Tietoja ovat jakamassa nuoret ja vapaaehtoistyöntekijät, jotka saavat tehtävään koulutusta. Vahvana puolena on käyttäjäryhmän pa-nos. He kokoontuvat kerran kuukaudessa ja pohtivat käsiteltä-viä aiheita. Laitoksen johto hyväksyy ehdotukset käsiteltäviksi aiheiksi. Käyttäjäryhmän kaksi jäsentä istuu johtoryhmässä ja johtoryhmän jäsen on tarkkailijana käyttäjäryhmässä.

PENARTH YOUTH PROJECT, Yhteyshenkilö: Mick Conroy, 1a Stanwell road, Penarth CF64 2EZ, Glamorgan, Wales, Puh.: 44 29 2040 53 05, Fax: 44 29 2040 52 05, Sähköposti: [email protected]

ALUEELLINEN NUORISOPROJEKTIKOKKOLAN NUORISOVALTUUSTO, SUOMI• Kohderyhmä: 15–25-vuotiaat nuoret.• Päämäärä: Nuorisotiedotuksen ja muiden nuorten palvelujen

kehittäminen neljässä kunnassa.• Yhteys konferenssin teemaan: Nuoret vetävät projektin itse.• Kuvaus: Tämän länsisuomalaisen projektin ensimmäinen askel

oli antaa nuorille osanottajille katsaus siitä, mitä nuorisotie-dotus on. Toinen askel oli motivoida nuoria luomaan nuorisoti-edotuskeskuksia omiin kotikuntiinsa. Uusien tiedotuskeskusten käynnistämisen jälkeen kolmas askel on kehittää yhteistyötä niiden nuorten ryhmien välillä, jotka edelleen ovat mukana ja laatia ja toteuttaa tulevaisuuden suunnitelmia. Kaksi jäljellä olevaa nuorten ryhmää ovat hyvin aktiivisia ja heillä on yh-teistä projektia koskevia suunnitelmia. Projektiin osallistuvien ammattilaisten kannalta tärkein elementti oli saada apua niiltä nuorilta, jotka ovat heidän tärkein ”työkalunsa” ja jotka todella tuntevat nuorten tarpeet. Nuorille tärkeä osa on osallistuminen nuorisotiedotustyöhön, mikä merkitsee paljon heidän elämäl-leen ja tulevaisuudelleen.

NUORISOTIEDOTUS- JA NEUVONTAKESKUS NAPAYhteyshenkilö: Mika Pietilä, Torikatu 13, 67100 Kokkola, Puh. 06 831 32 64 Fax: 06 831 32 64, Sähköposti: [email protected]

Näkökulm


210


Näkökulm


210

Näkökulm


211

(3.4) Työryhmien tuloksetEsitellyt projektit synnyttivät hyvän keskustelun. Pilotti-projektien esittelyn saama yleinen reaktio keskusteluissa oli, että projektien sisällöt eroavat toisistaan. Projektien sisällön esittely ja niihin liittyvä aineisto antaa niistä hyvin innostuneen kuvan ja projektiesittelyn jälkeen voi lähteä konferenssista kotiin mukanaan paljon uusia ideoita. Kaikki projektit ovat hyviä esimerkkejä nuorten osallistumisesta, ja ne jäävät mieleen. Kritiikkiä esitet-tiin myös. Käytetty kieli on usein liian vaikeaa, nuoret eivät ymmärrä kysymyksiä, ja tulkkaus hidastaa koko prosessia.

Työryhmien yksittäisiä projektia koskevat huomautukset ovat hyvin vaihtelevia. Luokittelemme ne seuraavasti:A. Nuorten osallistumisen lähtökohdatB. Nuorten osallistumisen ehdotC. Johtopäätökset ja toteamuksetD. EhdotuksetE. Huomautukset

A. Osallistumisen lähtökohdatMetodologia• Projektisuunnitelmassa mainitaan samanarvoisuus

nuorten ja työntekijöiden välisessä yhteistyössä.• Nuoret voivat nostaa esiin omat velvollisuutensa pro-

jektissa.Toimintaperiaate• Työ perustuu nuorten tarpeisiin ja noudattaa heidän

standardejaan ja arvojaan. Tämä voidaan todeta tutki-muksella.

B. Nuorten osallistumisen ehdotNuoret• mukava ilmapiiri, hauskanpito• oppimisen mahdollisuus• tuen saaminen työntekijöiltä ja ympäristöltä • hyödyllisyys, paremman yhteiskunnan saavuttaminen

Työntekijät• Nuoret ovat tietoisia siitä, mikä tapahtuu heidän välit-

tömässä ympäristössään (mitä ryhmiä on olemassa ja mitä ne tekevät).

Menettelytavat• Selosta mitä kriteerejä tiedotustyöntekijän pitäisi

noudattaa, sillä projektin onnistuminen riippuu työn-tekijän tuesta (näkemys, tietoa nuorten oppimisesta, ajattelusta jne.)

• Sovi (kirjallisesti) nuorten osallistumisasteesta ja osal-listumismahdollisuuksista.

C. Johtopäätökset ja julkilauselmatNuoret• Nuoret saavat muita ikäisiään nuoria mukaan projek-

teihin.• Projektiin osallistuvat nuoret todella kiinnostuvat

asiasta.• Osallistuminen projektiin nostaa nuorten itseluotta-

musta.• Nuoret pitävät tällaisesta oppimismenetelmästä koska

se on erilainen kuin koulussa.• Vertaisten ja nuorisotyöntekijöiden välinen yhteistyö

on arvokasta molemmille ryhmille: he oppivat toinen toisiltaan.

Työntekijät• Nuorisotiedotustyö ei ole vain vastausten antamista,

vaan myös innostamista kysymyksiin.• Nuoret ovat tarkkasilmäisiä projektin laadun suhteen.• Nuorten läsnäolo lisää tiedotuspalvelun saavutetta-

vuutta, sillä nuorten antamat tiedot ovat helpommin ymmärrettävissä ja vähemmän uhkaavia. Nuoret innos-tavat toinen toisiaan.

• Nuorisotiedotustyöntekijä on taustalla oleva neuvoja. Hän takaa, että nuori voi olla oma itsensä, hän sovit-telee, tukee ja innostaa.

• Työntekijä antaa palautetta nuoren toiminnasta.


Näkökulm


212

Näkökulm


213

• Vertaisten ja nuorisotyöntekijöiden välinen yhteistyö on arvokasta molemmille ryhmille: he oppivat toinen toisiltaan.

Metodologia• Vertaisryhmät ovat erittäin hyvä työmenetel-

mä, jota voi käyttää myös nuorten ja yhteis-kunnan väliseen viestintään.

Menettelytavat• Viranomaisten täytyy reagoida nopeasti nuor-

ten esittämiin huomautuksiin nuoriso-ohjelmi-en osallistumistavoista.

D. EhdotuksetNuoret• Jatka, älä luovuta, vaikka aina ei olisikaan

niin hauskaa. Puhu kaikista yhteistyön kulues-sa syntyneistä ongelmista.

Työntekijät• Tee nuorisotiedotustyöstä hauskaa, jännittä-

vää, vuorovaikutteista, erityistä ja nopeaa.• Houkuttele nuoria pääasiallisten toimintojen

avulla ja nimeä aihe, josta annat tietoa.• Käytä selkeätä ja yksinkertaista kieltä.• Nosta nuorten motivaatiota esimerkiksi anta-

malla vapaalippuja tapahtumiin tai antamalla heille todistus tai diplomi.

• Luo markkinointimielessä esittelysivu tie-tokoneisiin, jossa on tietoa sijainnista, aukioloajoista ja nuorisotiedotuskeskuksen nettisivuista.

Metodologia• ”Tekemällä oppii”: anna nuorten viedä asioi-ta eteenpäin äläkä puhu liikaa.• Muodosta käyttäjäryhmiä antamaan palau-tetta projektin sisällöstä.

Menettelytavat• Erottele selvästi toisistaan tiedotus, neuvonta

ja avustaminen. Tee nuorten osallistumisesta osa nuorisotyötä ja nuorisotiedotusta, ei osa nuorten sosiaalityötä.

• Kehitä kansallisella tasolla tasalaatuisia nuori-sotiedotusmahdollisuuksia.

E. HuomatuksetNuoret• Nuorisotiedotus voi olla nuorten valtuustojen

ja nuorisoneuvostojen pysyvä toiminto.Työntekijät• Nuorilla pitää olla syy olla yhteistyössä työn-

tekijöiden kanssa, ei toisin päin.Metodologia• Nuorten osallistuminen vertaisryhmien kautta

on proaktiivista, koska nuoret osallistujat tietävät mitä ryhmässä tapahtuu ja pystyvät reagoimaan siihen.

• Nuorisotiedotuskeskus ei ole nuorisotalo. Pitempään keskuksessa oleskelevat saattavat pelästyttää pois muut nuoret asiakkaat.

Menettelytapoja• Joko tarvitaan aikuisia/työntekijöitä tai sitten

ei.• Jos asiakasystävällisyys tai taloudellinen tuki

vaarantuu, päätöksentekijöiden pitää/ei pidä reagoida.

Working Together –Yhdessä työskentely - työkirja

Näkökulm


212

Näkökulm


213

(3.5) Tiedottamista organisoimalla:Nuorisotiedotuskeskusten uudet haasteet Koen Raes, Ghentin yliopiston professori, Belgia

Nuorisotiedotuskeskusten työn muutoksiin vaikuttavat kohderyhmien (postmodernisten yhteiskuntiemme nuoret) arvojen, näkökanto-jen, elämäntyylien ja kiinnostuksen kohteiden muutokset.

Nuoret ovat ihmisiä, jotka käyvät koulua1960-lukuun verrattuna suurin osa nuorista käy koulua. Tämä tarkoittaa myös sitä, että suurem-pi osa nuorista on riippuvaisia vanhemmistaan, ja että he asuvat kotona. Kuusikymmentäluvun radikalismi on häipynyt, vanhemmat ja nuoret ovat vähemmän vastakkain. He jakavat samat arvot ja normit, vaikka nuorilla ne ovat jyrkkä-piirteisempiä.

Nuorten väliset luokkaerotToisen asteen yleiskoulussa käyvien nuorten ja ammattilais- tai teknistä koulutusta saavien nuorten arvojen ja normien välillä ja nuorten ja heidän opettajiensa arvojen ja normien välillä on vielä olemassa suuria eroja. Ammattilais- tai teknistä koulutusta saavilla nuorilla on auto-ritaarisempi ajatusmaailma, he ovat etnosent-risempiä ja kannattavat suuremmassa määrin rankaisemista. Molempien ryhmien nuorilla on vain vähän luottamusta politiikkaan, vaikka se käy ilmi eri tavalla. 10 % nuorista myöntää avoimesti olevansa rasistisia.

Yksinäiset nuoretPienenevä perhekoko, joustavat työajat, koh-tauspaikkojen väheneminen ja vapaan tahdon tunnistaminen johtaa monen nuoren sosiaaliseen eristäytymisen. He tuntevat olevansa väärinym-märrettyjä, ja ettei heitä kukaan kaipaa, ottaen täten askeleen lähemmäksi itsetuhoa. Itsetu-holuvut ovat vakaat, mutta korkeat. Ne nuoret, jotka eivät ole itsevarmoja, ja joita kiusataan, muodostavat suuremman riskiryhmän.

Avuttomat nuoretMonista kohteliaista käyttäytymismalleista ja tavoista on luovutettu autoritäärisyytensä vuoksi, mutta niiden tilalle ei ole tullut uutta etikettiä. Siksi nuoret eivät usein tiedä, miten heidän pitäisi käyttäytyä, sillä he ovat menettäneet perustan ajattelulleen.

Korostetun yksilölliset nuoret”Zonder Maskers” – Ilman maskeja on Marc Echardusin (1999, Bryssel) tutkimus, joka antaa käsityksen nuorten vakaumuk-sista. Näyttää siltä, että nuoret ovat korostetun yksilöllisiä. Ystävyys on hyvin vanha arvo, ja se antaa nuorille mahdollisuu-den olla oma itsensä ja päästää tunteensa valloilleen. Itsensä kehittäminen ja löytäminen sekä tunne siitä, että voi tehdä mitä haluaa, ovat hyvin tärkeitä asioita nuorille.

Tahto normien lähteenäIhminen kokee itse valitsemansa asiat tärkeämpänä kuin asiat, joita tarjotaan hänelle. Tämä tarkoittaa myös, että nuoret pitävät ystävää veljeä tärkeämpänä. Tai täsmällisemmin: nuoret pitävät tärkeämpänä sitä, mitä he luulevat itse valitsevansa. Yhteiskunnan määrittely vaikuttaa näihin valintoihin enemmän kuin nuoret aavistavat. Tästä voidaan johtaa joitakin ennustuk-sia. Ensisijaisista ryhmistä tulee yksipuolisempia kulttuuriltaan, koska valitaan ystäviä, joilla on sama koulutus ja samat kult-tuuriharrastukset. Monet nuoret tulevat yhä enemmän yksinäi-simmiksi, koska heitä ”ei ole valittu”. Ihmissuhteet muuttuvat haavoittuvimmiksi, koska valitut ihmissuhteet vaativat enem-män ponnisteluja kuin ”ei-valitut” ihmissuhteet kuten perhe ja naapurit.

Lyhyen aikavälin näkökulmatNuoret sitoutuvat konkreettisiin ihanteisiin, usein lyhyeksi ajaksi. He ovat kiinnostuneita yhteiskunnasta ja ovat haluk-kaita lähtemään mukaan kampanjoihin. Näillä toiminnoilla on kunnollinen arvopohja, eivätkä ne välttämättä aiheuta suu-rempia poliittisia reaktioita. Nuoret tuntevat vahvaa yhteyttä etiikan ja estetiikan välillä, heidän mieltymyksensä yhtyvät. Esimerkiksi musiikkimaku (esteettinen) on myös eettinen miel-tymys (he puolustavat sitä).


Näkökulm


214

Näkökulm


215

Vapaa-aika ja identiteettiNuoret samaistuvat vahvasti vapaa-aikaan, jossa musiikki, vaatetus ja ilta ulkona ovat hyvin tärkeitä asioita. He pitävät sitä enemmän omana ympäristönään kuin perhettä tai koulua. Se on heidän sosiaalisen ympäristönsä integroitu osa, joka ilmaisee heidän omia arvonäkökantojaan.

Subjektiivisesti yksilölliset nuoretNuoret pitävät usein itseään hyvin yksilöllisinä, mutta se ei kuitenkaan pidä paikkaansa (Elchar-dus, 1999). Nuoret ammentavat arvonsa yhtei-söllisiltä identiteeteiltä suuremmassa määrin kuin he itse käsittävät. He kokevat kuitenkin nämä arvot hyvin yksilöllisellä tavalla. Tutki-mukset osoittavat jopa väärää tietoisuutta: luul-laan mielipide omaksi, vaikka se onkin ryhmän muodostama. Tämä asenne kuitenkin vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin: yhteinen yksilöllisyys ei ole sama asia kuin kollektivismi.

Uusi pakanallisuusTutkimus kertoo myös, että monet nuoret (noin 20 %) uskovat ennustamiseen, reinkarnaatioon ja ufoihin. Rockmusiikin, televisiosarjojen ja elokuvien teemat kuvastavat tätä. Nuoret näyt-tävät etsivän jotain tämän maailman toiselta puolen.

PohdintaaEdellä mainittu tutkimus hahmottelee yksilöllis-tymisen ongelmat verrattuna ryhmänormeihin ja -arvoihin. Mitä vähemmän nuoret ovat tietoi-sia yksilön ja ryhmän välisistä vaikutteista ja suhteista, sitä pienemmät ovat mahdollisuudet profiloitua yhteiskunnan itsevarmoiksi jäseniksi. He ovat yksilöinä voimattomia, mutta voivat saada voimaa ryhmänä. Olemassaolevat nuori-sojärjestöt kuten partioliike vetävät puoleensa

vain keski- ja yläluokan nuoria. Vapaa-ajasta tulee tärkeä ja se kulutetaan ryhmässä, mutta sen kokeminen säilyy silti hyvin yksilöllisenä. Tärkein opetus minkä tutkimuksesta voi oppia on, että yksilöllistyminen ja yksilöllinen minäkuva eivät vaikuta myönteisesti yhteenkuuluvuuden sosiaaliseen tunteeseen eivätkä suuriin unelmiin. Ihmiset kokevat, että heidät heitetään omien voimavarojensa varaan, mikä tekee heidät voimattomiksi ja äärioikeistolaisten ryhmien helpoksi saaliiksi.

Nuorisotiedotuskeskusten uudet tehtävätJohtopäätökset nuorisotiedotuskeskusten työn kannalta:• Nuorisotiedotuskeskusten pitäisi aktiivisesti lähestyä nuo-

ria ja tarjota nuoria kiinnostavia toimintamahdollisuuksia. Tämä tehdään yhteistyössä verkoston kanssa sosiaalisen eristymisen välttämiseksi. Sen lisäksi se luultavasti innos-taa uudenlaiseen, vapaampaan luokkatietoisuuteen.

• Esittele ennaltaehkäisevässä työssä lyhyen tähtäimen tavoitteet nuorille. Älä kampanjoi tupakanpolttoa vastaan, koska se aiheuttaa keuhkosyöpää, vaan koska tyttö ei halua suudella ”tuhkakuppia” eikä poikaa, jolla on ruskeat ham-paat. Poimi kohderyhmälle soveltuvat tavoitteet.

• Käytä visuaalista kieltä, koska nuoret eivät ole tottuneita ottamaan vastaan vaikutteita kirjallisesta kielestä vaan elokuvien ja television kautta.

• Rakenna internet-yhteyksiä ja tarjoa nuorille tilaisuus surf-faamiseen, mielipiteitten vaihtoon ja nettisivujen luomi-seen useissa eri paikoissa.

• Nuorisoryhmien välisiin eroavaisuuksiin kiinnitetty huomio määrittelee sopivimman välineen lähestyä, huomioiden myös nuorten kiinnostuksen kohteet.

• Nuorisotalojen tarjoama tieto on ajankohtaista ja perustuu nuorten kiinnostuksen kohteisiin, eikä edusta koulujen käyttämää ”tulet tarvitsemaan sitä myöhemmin” -lähesty-mistapaa.

• Tiedotuskeskusten pitää esitellä itseään riippumattomina laitoksina, jotka eivät liity sosiaalialan tai lainopillisiin tahoihin.


Näkökulm


214

Näkökulm


214

Näkökulm


215

(3.6) Nuorten osallistumisen nykykäytäntö

Vuonna 1998 Perthin nuorisokyselypalvelu jär-jesti ERYICA-verkoston puitteissa konferenssin Blairgowriessa1, Skotlantissa tehdäkseen arvioin-tia siitä, mitkä ovat esteet nuorten osallistumi-selle nuorisotiedotustyöhön sekä mahdollisuudet näiden esteiden ylittämiseen. Konferenssi haluaa mennä pidemmälle, ei vain listata ko. asioista. He haluavat, että ajattelemisen, puhumisen ja nuorten osallistumisen toteuttamisen välille muodostetaan linkki työryhmätyöskentelyn aika-na. Nuoret ja nuorisotiedotustyöntekijät ilmaise-vat henkilökohtaiset päämääränsä työskennellä nuorten osallistumisen parissa nuorisotiedotuk-sessa esteistä huolimatta.

Nuoret ja työntekijät osallistuvat yhdessä tähän työryhmään. Se koostuu kahdesta osasta.

Nuorten osallistuminen? Kyllä, mutta....?

Jotta nuorten osallistuminen onnistuisi, täytyy tutkia myös vastaväitteitä. Pullonkaulojen poh-timinen ja myönteisten ratkaisujen etsiminen ovat menestyksen avaimia. Monia argumentteja puolesta ja vastaan on keskusteluissa esitetty ns. ”nuorten osallistumisen puolesta” ja ”nuor-ten osallistumista vastaan” -ryhmien välillä.

Nuorten osallistumista puoltavat mainitsivat joitakin myönteisiä vaikutuksia. Ilo työskennellä nuorten kanssa, nuorilla on virkistäviä ajatuk-sia, he ovat innokkaita ja kriittisiä. Sen lisäksi nuoret pystyvät erinomaisesti olemaan yhteis-työssä ammattimaisella tavalla, koska heillä on tarpeeksi kokemusta, he tietävät kuinka ilmaista itsensä ja he osaavat tehdä päätöksiä. Nuoret puhuttelevat omaa ikäryhmäänsä paremmin kuin

työntekijät. Yhteiskunnalla on velvollisuus antaa nuorille tilaisuus työskennellä demo-kraattisessa yhteiskunnassa.

Vastaväitteinä esitetään, että nuoria ei lähestytä oikealla tavalla, eikä heitä aina oteta tosissaan. Heidän vertaisensa nauravat osallistuville nuorille. Työntekijöillä on toi-saalta kielteinen kuva heidän kohderyhmänsä sitoutumisesta ja kyvystä; ”He haluavat mennä ulos, he eivät ole vastuullisia eikä heillä ole aikaa. Työ nuorten kanssa vaatii paljon energiaa ja aikaa, ja tulos on minimaalinen. Työntekijät voivat itse tehdä sen paremmin ja nopeammin”.

Kun tulen kotiin, aloitan....Toisessa osassa jokainen nuori ja nuorisotiedo-tustyöntekijä laati henkilökohtaisen ohjelman, josta aloittaa. Nämä suunnitelmat on ryhmi-telty ja koottu yhteen.

Tiedotusmateriaalin tuotannon osalta esitettiin seuraavat ideat:

Kansainvälisen koulutusohjelman järjestä-minen, sosiaaliseen tasoon, kulttuuritaus-taan jne. perustuvien uusien materiaalien ja menetelmien kehittäminen, nuorten seuran-taryhmän organisoiminen aineiston arvioimi-seksi, nuorisovaltuustojen saaminen mukaan toimintaan esimerkiksi tekemään yhdessä projektityötä (esimerkiksi nuortenosallistumis-oppaan tai tietoa sisältävien internet sivujen tekeminen); kokeilun aloittaminen, jossa nuoret toimisivat tiedotustyöntekijöinä sekä samanlaisen keskustelun järjestäminen kuin työryhmissä käytiin.


Näkökulm


215

Näkökulm


216

Näkökulm


217

Tiedonvälittämisen osalta ehdotettiin: nuorisovaihto, palautteen antaminen tästä konferenssista ja kunnon menetelmien kehit-täminen, tutkimuksen suorittaminen, jossa selvitettäisiin millä tavalla nuoret haluavat saada tietoa, tiedottaminen ystäville mahdol-lisuuksista, nuorisoneuvojaprojektin aloit-taminen, nuorisopaneelin organisoiminen ja lopuksi, nuorten osallistumisen sisällyttämi-nen nuorisotyöntekijöiden tehtävänkuvaan.

Nuorisotiedotuksen ja nuorten osallistumi-sen järjestämisen osalta esiteltiin seuraavat ideat:• Nuoret mukaan tiimikokouksiin, esittelyihin ja

kunnallisiin elimiin, neuvonta- ja ohjausryh-miin jne.

• Nuorten vaikutusvallan lisäämisen valmistele-minen (tekemällä menettelytavat läpinäkyviksi ja nuorille avoimiksi) tutkailemalla osallistu-misen rajoja.

• Solmimalla sopimuksia, jotka ovat ymmärrettä-viä ja selkeitä jokaiselle.

• Ottamalla työprosessissa toinen asema työn-tekijänä.

• Laatimalla ammattimaisen nuorten osallistu-misen suunnitelmat, joissa on edustettuna suuri määrä erilaisia rooleja.

• Kansallisen tutkimustoiminnan aloittaminen erottaen kaupunki- ja maalaisympäristöt.

Suunnitelmista tuli esille myös nuorten osallistuminen rekry-tointiin. Tässä muutama idea:

Nuorten palkitseminen vapaaehtoistyöstä esimer-kiksi antamalla todistus; 16–20-vuotiaden pitkäaikais-työttömien palkkaaminen nuorisotiedotuskeskukseen; annetaan nuorten, jotka jo ovat mukana nuorisotiedo-tuskeskuksen toiminnassa saada mukaan kaksi muuta nuorta; annetaan nuorten puhua alueen ongelmista epävirallisessa viikonloppu-tapahtumassa ja pyydetään heitä parantamaan tilannet-ta; tehdään selvitys mistä syystä nuoret jättävät pro-jektin; nuorten motivaation parantaminen esittelemällä osallistumisesimerkkejä eri maista; nopea reagoiminen, kun nuoret haluavat osallis-tua ja lopuksi, jutun kirjoit-taminen konferenssista.


Näkökulm


216

Näkökulm


217

(3.7) Nuorisotiedotustyö tulevaisuudessa

Työryhmän teemana oli, miltä nuorisotiedo-tuskeskus näyttää vuonna 2010? Nuorisotiedo-tuskeskuksen pitäisi olla seuraavien kriteerien mukainen. Se on ajan hengessä vuonna 2010, nuoret ovat aktiivisesti mukana kaikessa toimin-nassa ja tällaisen keskuksen voi löytää mistä tahansa Euroopan maasta. Konferenssiyleisölle kuvailtiin humoristisesti vuonna 2010 sopiva nuorisotiedotuskeskuksen malli. Työryhmät oli jaettu kohderyhmittäin nuorille ja aikuisille.

Nuoret uskoivat, että vuonna 2010:• nuorisotiedotuskeskuksia on paljon enemmän• tiedotus on nuoria lähellä, jokaisella on mahdol-

lisuus käyttää internetiä• kaikki käyttävät kehon sisälle rakennettuja

tietokoneita• kouluilla on ja koulut antavat paljon enemmän

hyvälaatuista tietoa, kouluilla on oma tiedo-tuskeskus, ja sitä on mahdollista käyttää oman ryhmänsä kanssa vähintään yhden oppitunnin verran viikossa

• nuorten osallistumista on paljon enemmän kaikilla tasoilla

• valtio kääntyy automaattisesti nuorten puoleen• nuorilla on vaikutusvaltaa omassa kunnassaan• kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on nuori-

soparlamentti, joka käsittelee ennalta ehkäise-vää työtä ja maailmanlaajuisia ongelmia

• nämä parlamentit ovat tiiviissä yhteydessä nuo-risotiedotuskeskuksiin

• nuorille on omat mediat kuten televisio ja radio• naapurimaiden kanssa on kulttuurivaihtoa, joka

sisältää yhteistyötä esimerkiksi musikaali- tai jonkin toisen suuren teeman ympärillä.

Nuorisotiedotustyöntekijöi-den mukaan vuonna 2010: Toiminnot:• toimivat paikoissa, joissa

nuoret tapaavat• mielenkiintoisia palvelui-

ta ja ohjelmia (myydään popkonserttien lippuja, mielenkiintoisten tuotteiden alennuskortteja, tapahtumien järjestämistä)

• toimintoja kehitetään tarve-selvitysten pohjalta

• käytetään vertaiskoulutusme-netelmää

• järjestetään työryhmiä nuor-ten toivomista teemoista, nuorten itsensä vetäminä

Henkilökunnan taidot: • on helposti lähestyttävissä,

ystävällinen• on joustava, myös työajan

suhteen• puhuu nuorille ymmärret-

tävällä ja selkeällä tavalla ammattisanastoa vältellen

• on luotettava

Ryhmän moninaisuus:• erilaisia erikoistumisia• nuoret työntekijät, tai aina-

kin mielletään• hyvät viestintätaidot

• nuorten tukeminen ja oh-jaaminen, herkkyys aistia niiden nuorten tarpeita, jotka tuntevat etteivät he kuulu mihinkään ryhmään

• Een beetje get / un peu de folie / crazy / hieman hullu!

Sijainti / fyysinen paikka• helppopääsyinen sijainti• vapaa internetin käyttö• tiedon valinta perustuu

nuorten kieleen ja tyyliin hyvin määriteltyjen kriteerien mukaan

Organisaatio / johto• käytetään erilaisia menetel-

miä kuten henkilökohtaista neuvontaa

• verkoston sisällä selkeät sopimukset sekä selkeät yhteydet nuorisopolitiikan kehittämiseen

• vähimmäislaatuvaatimusten määrittely, myös eurooppalai-sessa yleissopimuksessa

• nuorten osallistumisen mah-dollistaminen paikallisella tasolla

• säännölliset arvioinnit ja tarkistukset


Näkökulm


218

Näkökulm


219

(3.8) Päätösistunto

Tämän istunnon valmistelemi-seksi keräsimme ehdotuksia, huomautuksia, etuja ja haitto-ja, lähestymistapoja ja ideoita useista esityksistä. Nämä väit-tämät esitettiin täysistunnossa ja niiden esittelystä vastasivat JIP Rijnwarden Alankomaista (eräs pilottiprojekteista) sekä päivän puheenjohtaja.

Seuraavaksi kysymysten ja yleisöpalautteen aihekohtainen yhteenveto:

Sosiaalinen tärkeysNuoret pärjäävät paremmin yhteiskunnassa, jos he voivat osallistua yhteiskunnan kehit-tämiseen. Tämä ei ole muoti-villitys, se on välttämättömyys. Nuorten osallistuminen johtaa yhteiskunnan ajattelumaailman muutokseen. Ilman nuoria ei ole tulevaisuutta.

Nuorten asiantuntemusNuoret eivät itse halua tulla asiantuntijoiksi, he eivät halua tehdä kaikkea, ammattilaisia tarvitaan yhä. Nuoret voivat tehdä enemmän kuin vain osal-listua tiedotusaineiston tuotan-toon, he voivat myös osallistua nuorisotiedotuskeskuksen sisällölliseen työhön ja siihen liittyvän työn prosesseihin.

Menetelmälliset näkökohdat

Esimerkiksi nuorisovaltuustoja käyttämällä voidaan antaa nuo-rille tilaisuus tiedottaa muille nuorille. Tiedon laatu paranee nuorten ollessa tietoisia siitä, mistä muut nuoret ovat kiin-nostuneita. Nuorten käyttämis-tä nuorisotiedotustyön parissa voidaan verrata jalkapallo-joukkueen uusiin pelaajiin. He ovat hyviä, mutta eivät vielä kokeneita. Annamme heille eväitä, jotta he voivat koulut-taa itseään ja muita kasvamaan ammattilaisiksi. Useimmat konferenssin osanot-tajat suhtautuvat innokkaasti ja myönteisen kriittisesti nuorten osallistumiseen. Tämä asenne luo mahdollisuuden osallistu-misen hyvään järjestämiseen ja sen ehtojen määrittelyyn.

Nuorten osallistumisen ulkoisia ehtoja

Ulkoiset ehdot ovat tapaus-kohtaisia, ja tästä syystä liian moninaisia keskusteltaviksi täysistunnossa. Ulkoiset ehdot ovat toisaalta lueteltavissa. Niiden perusteella voidaan kehittää menetelmä nuorten osallistumiseen.

VerkostoNuorisotyöjärjestöt, nuoriso-valtuustot, koulut ja kirjastot muodostavat joitakin esi-merkkejä, joita voidaan antaa nuorisotiedotustyöverkoston jäsenistä. Nuorisotiedotusta nuorisovaltuustojen toimintana pidetään vahvana puolena, kos-ka se johtaa rinnakkaisilmiöön. Tiedon välitystä nuorille par-haalla mahdollisella tavalla, ja täten nuorisotiedotus mahdol-listaa nuorten osallistumisen.

Vuorovaikutus osallistumi-sen ja tiedotuksen välillä luo proaktiivisen tilanteen, jota voidaan käyttää mielipiteiden vaihtoon ja verkoston aktivoi-miseen. Nuorisotiedotuskeskus on nuorisotyön osana, eikä sen välttämättä tarvitse sijaita erillään. Työskentely paikois-sa, joissa nuoret tapaavat tuo nuorisotiedotuksen paikkoihin, jossa nuoret myös kysyvät tietoja. Koulu on erinomainen tapaamispaikka.


Näkökulm


218

Näkökulm


218

Näkökulm


219

LaatuNuorisotiedotuskeskuksen toi-minnan pitää perustua nuorten todellisiin tarpeisiin. Se ei saisi olla jonkun laitoksen näyteik-kunana, eikä mielikuva nuoriso-valtuuston tehokkuudesta.

Kasvatusmenetelmienkehittäminen

Nuorisotiedotukselle työmuo-tona ja työskentelylle niissä paikoissa, joissa nuoret tapaa-vat, ei aina anneta sen oikeata arvoa. Muut palvelut arvostavat sitä usein vain silloin, kun annetaan sosiaaliapua. Nuoriso-tiedotus ei ole nuorten sosiaa-lipalvelua. Menetelmällisessä koulutuksessa täytyy alusta alkaen ottaa hyvin selkeä kanta tähän.

Muut seikat, joihin täytyy kiinnittää huomiota:• Menetelmien pitää perustua

nuorten kunnioittamiseen ja heidän itsemääräämisoikeu-teensa.

• Nuorisotiedotus on kunnallis-ten viranomaisten ja nuorten välikappale. Nuoret tuntevat joskus, että heihin ei suhtau-duta vakavasti. Viranhaltijat pelkäävät joskus yhteyksiä nuoriin, koska he ajattelevat, että nuoret ovat arvaamat-tomia.

• Nuorisotiedotustyöntekijät voivat raportoida nuorisotyö-verkostoa muutoksista. He voivat viedä vastuualueitaan verkoston toimintaan esimer-kiksi luoden pitkän tähtäyk-sen suunnittelun mallin.

• Nuorisotiedotustyöntekijät vaihtavat tietoja ja toiminto-ja verkoston sisällä.

JohtopäätösNuorten osallistuminen on nuorisotiedotustyön keskeinen tehtävä. Nuorisotiedotuksen fyysinen sijainti on hyvin tärkeä. Tiedo-tuksen tulisi tapahtuu siellä, missä nuoret ovat, jolloin nuoret voivat itse määritellä paikan, missä tietoa haluavat saada. He myös määrittävät ta-van, jolla työ tehdään. Verkostoon kuuluvien organisaatioiden täytyy olla yhteistyössä, ja heillä täytyy olla hyvät yhteydet keskenään. Nuorten osallistuminen ei ole vain keskeisin tehtävä ja menetelmä, se on erityisesti nuori-sotiedotuksen tilaisuus saada nuoret mukaan ja vahvistaa verkostoa.


Näkökulm


219

Näkökulm


220

Näkökulm


221

Mietteitä konferenssistaNico Meisch (ERYICA:n puheenjohtaja, 2000):

Nuorten osallistuminen on ajan-kohtainen asia, se on yhteiskunnan perustavaa laatua oleva etu, koska se edesauttaa muutosten aikaansaamista tässä yhteiskunnassa. Ollessamme kasvotusten nuorten kanssa huomaamme, että aikuisen ja nuoren välinen suhde ei ole ”aikuinen opettaa nuorta” -opetuksellinen. Ei, nuori on itsenäinen ja vastaa omas-ta toiminnastaan, joka vie suhteen todellisen yhteistyön tasolle. Onneksi konferenssissa ei ole tehty sitä ereh-dystä, etteikö olisi hyväksytty, että aikuisten ja nuorten välillä on eroja. Nuorten ja aikuisten erilaisten roolien johdosta on todellakin huomattavissa eroja. Silti nuoret ja aikuiset voivat olla yhteistyössä kumppaneina. Tämän konferenssin tuloksista keskustellaan ERYICA:n yleiskokouksessa konferens-sin jälkeen. Tulokset sisällytetään ERYICA:n toimintasuunnitelmaan, ja niiden ideoiden läpiviemiseksi, jotka vaativat asianmukaisen käytännön

toteuttamisen, tehdään ehdotuksia.

Raymonda Verdyck (Beneluxmaiden Valtiollinen Nuorisoasiainryhmä)

Rouva Verdyck painottaa kahta näkökulmaa. Ensinnäkin konferenssin organisatorinen näkökulma. Hänen mielestään on aikamoinen saavutus järjestää konferenssi viiden yhteis-työkumppanin kanssa kolmesta eri maasta. Tämä konferenssi vaati kahden vuoden val-mistelut, ja tulokset olivat rohkaisevan hyviä. Niin monen nuoren ja aikuisen kerääminen yh-teen on jo nuorten osallistumisen esimerkki!

Nuorisotiedotus ja nuorten osallistuminen kuuluvat yhteen täydentäen toisiaan. Kes-kustelu päätöksenteon vallasta merkittävissä asioissa; kenellä on valta-asema? Tosiasia on, että tämä kysymys esitettiin, tarkoittaa sitä, että nuoria on läsnä. Raymonda Verdyck antaa ymmärtää, että Beneluxmaiden valtiollinen nuorisoasiainryhmä tulee jatkossakin käsit-telemään nuorten osallistumista ja nuori-sotiedotusta kiinnittäen erityistä huomiota nuorisotiedotuskeskusten tavoitettavuuteen, erityisesti vähäosaisten nuorten kannalta, nuorten osallistumismenetelmien kehittä-miseen asian laajimmassa merkityksessä konkreettisesti eikä muodollisten rakenteiden kannalta ja nuorten virkistyttävään luontee-seen yhteistyökumppaneina yleensä. Nuori-soasiainryhmällä on hallussaan konferenssin johtopäätökset, ja se suunnittelee jo jatkoa


Teksti ja tekijänoikeudetWorking Together – Yhdessä työskentely -työryhmä,Beneluxmaiden nuorisotiedotusverkosto

Näkökulm


220

Näkökulm


221

prosessille.

Toimituksen lisäys:1 Vuonna 1998 Skotlannin nuorisotiedotus-verkosto ja ERYICA järjestivät Blairgowriessa seminaarin: Nuoret tiedottavat nuorille -ver-taisryhmäkasvatuksen näkökulma nuorisotie-dotustyössä. Tämä seminaari oli ERYICA:njäsenjärjestöjen keskuudessa alkusykäyksenä hyvien käytänteiden välittämiselle nuoria osallistavasta työmenetelmästä. Skotlannin seminaarissa tuloksena päädyttiin yhteiseen päätelmään, että vertaisryhmätiedottaminen on (Blairgowrie, Skotlanti 30.3.–5.4.98 seminaari-raportti http://www.lasipalatsi.fi/~timoska/blairg/index.html):

• Samanikäiset jakavat kokemuksia ja tietoja keskenään tasa-arvoisesti. Käsite sisältää kou-lutuksen, tuen ja neuvonnan vertaisryhmässä.

• Ryhmä, jolla on jotain yhteistä, jakavat koke-muksia keskenään.

• Prosessi, jossa asioihin perehtyneet nuoret jakavat tietonsa ja kokemuksensa toisille nuo-rille turvallisessa ympäristössä.

• Luonnollinen prosessi, jota ilmenee ryhmissä, joilla on jotain yhteistä keskenään ja jotka jakavat kokemuksiaan ja tietojaan positiivises-sa oppimisprosessissa.

• Tasa-arvoinen opettamis- ja oppimisprosessi turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä niiden ihmisten välillä, joilla on sama pää-määrä.


Näkökulm


222

Näkökulm


223

Näkökulm


222

Näkökulm


223

Nuorisotiedotuspalvelujen ke-hittäminen yleisten kirjastojen verkoston avulla

1 Johdanto s. 2242 Periaatteet ja toimintalinjat s. 2263 Kansainvälinen tutkimus s. 2334 Kansainväliset ohjelmat s. 2365 Kansalliset periaatteet, toimintalinjat ja ohjelmat s. 2396 Vaatimuksia tiedotuspalvelulle s. 251

-kokemuksia HollanistaMarian Koren

223

Näkökulm


224

Näkökulm


225

1 Johdanto

Yhteiskunnallisten tiedotuspalveluiden keskeinen periaate on oikeus saada tietoa. Sen määrittely oikeudeksi velvoittaa, että tiedon etsijät ovat tärkeintä. Tämä pätee erityisesti lasten ja nuor-ten osalta: He ovat yhteiskunnan vakiintuneiden käytäntöjen ulkopuolella, vasta hahmottamassa yhteiskunnan toimintaa. Tästä syystä kirjastot perinteisesti ovat olleet mukana auttamassa (nuoria) käyttäjiä tiedonhaussa.

Periaatteessa ei ole väliä missä muodossa tieto on tallennettu, kunhan nuoret etsijät pystyvät sitä hyödyntämään. Ei ole merkitystä ovatko tiedot esitetty kertomuksina, lyhytfilminä, netti-sivuna, esitteenä tai oppikirjana. Tallennettujen tietolähteiden lisäksi kirjastot ovat kehittäneet käsikirjastopalveluita. Alun perin kirjastot kehottivat asiakkaitaan hakemaan vastauksia kirjaston omista kokoelmista, toisista kirjastois-ta tai muista mahdollisista lähteistä. Nykyään käsikirjastopalvelut ovat muuttuneet tietopal-veluiksi. Palveluihin sisältyvät tuki tietojen etsimiseen tietokannoista, erityiskokoelmista, nettilinkkikokoelmista tai muista paikallisista palveluista.

Nuorisotiedotus on yhdeksänkymmentäluvun alusta lähtien määritetty useissa Länsi-Euroopan maissa yhtenä nuorisopolitiikan tavoitteena. Useat maat ovat perustaneet nuorisotiedotus-keskuksia tai -palveluita ja julkaisseet erilaisia nuorisotiedotusoppaita. YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista antoi sysäyksen tähän pää-töksentekoon ja toteutukseen. Tähän kansain-välisesti hyväksyttyyn (paitsi Somaliassa ja Yhdysvalloissa) yleissopimukseen sisältyy lapsen oikeus ilmaista mielipiteensä, joka on keskeinen perusoikeus (13 artikla). Toinen artikla määrit-telee oikeuden saada tietoa, johon valtion tulee rohkaista kaikkia alle 18-vuotiaita kansalaisiaan (17 artikla).

Nuorisotiedotus terminä voidaan määri-tellä esimerkiksi Alankomaiden kulttuuri-ministerin sanoin seuraavasti:

”Nuorisotiedotus on tiedotusta kaikista yhteiskuntaelämän tärkeistä alueista kuten koulutuksesta, vapaa-ajasta, kult-tuurista, matkustamisesta, työstä ja toi-meentulosta, asumisesta, terveydestä ja oikeusavusta. Nuorisotiedotus kohdistuu lapsiin ja nuoriin, mutta se koskee myös vanhempia ja nuorten parissa työskente-leviä ammattilaisia ja vapaaehtoistyön-tekijöitä esimerkiksi sosiaalipalvelussa, oppilaitoksissa ja kirjastoissa. Nuorten parissa työskentelevät ovat avainasemas-sa koska kaikki nuoret eivät saa riittä-västi tietoa painetun tiedon välityksellä. On tärkeätä, että nuoret oppivat käyttä-mään tietoa ja tekemään tiedostettuja valintoja. Neuvonnan tulee tukea nuoria itsenäisessä päätöksenteossa”.

Useissa maissa yleiset kirjastot ovat kehittäneet laajoja verkostoja. Kirjasto-työntekijät ovat ammatillisesti päteviä käsittelemään monenlaisia tietolähteitä; heillä on oma ammattietiikka, joka kun-nioittaa ja suojaa käyttäjän yksityisyyttä ja kiinnostuksen aiheita riippumatta iästä tai muista ominaisuuksista. He ovat myös kuuntelemisen ammattilaisia. Koska toiminnan periaatteet ovat samankaltai-sia, nuorisotiedotus ja kirjastot liittyvät monessa maassa tiiviisti yhteen.

Näkökulm


224

Nuorisotiedotuspalvelujen kehittäminen yleisten kirjastojen verkoston kautta

Näkökulm


224

Näkökulm


225

Seuraavissa luvuissa käsitellään useita näkökohtia aina nuorisotiedotuspalve-luiden perusperiaatteista käytännön toimiin. Riippumatta kaikesta hyvästä tahdosta ja pyrkimyksistä tehdä tieto saavutettavaksi ja oheispalvelut käytet-täviksi nuorille, tulee aina välillä pohtia mihin työ perustuu: Mitkä ovat nuoriin kohdistuvien kirjastoja tiedotuspalve-luiden periaatteet ja tavoitteet? Näitä pohdintoja on käyty myös ennen ja ne on muotoiltu monissa kansainvälisissä asiakirjoissa, joita voidaan käyttää eri-laisten toimintatapojen ja strategioiden määrittämiseksi. Vahvan ja ammattimai-sen palvelun luominen edellyttää näiden kansainvälisten lähteiden perusteellista tuntemusta ja kykyä soveltaa ja toteut-taa ne jokapäiväiseen käytäntöön. Ne muodostavat yhteisen tiedonperustan päättäjille ja käytännön työn toteut-tajille. Nuorisotyöntekijät, jotka eivät tunne kirjastoalaa, ehkä hämmästelevät kirjastotoimessa jo kehittyneitä ammat-tiperiaatteita, julkilausumia, ohjenuoria ja eettisiä ohjeita, jotka voivat olla käyttökelpoisia myös muille nuorten parissa toimiville.

Ennen uusien toimintatapo-jen käyttöönottoa ja uusien palveluiden kehittämistä on tärkeätä tietää, mitä valtiot ovat strategioissaan kehittä-neet kotimaassa ja kansain-välisesti. Näitä voisi käyttää uusien ohjelmien kehittämisen runkona. Yleisesti tiedetään, että kohderyhmän tunteminen on tärkeää ennen kuin ”nuorille hyödyllisiä” palveluita mie-titään ja kehitellään. Kuinka paljon hallitukset ja päättäjät yleensä tietävät nuorista? Kuin-ka nuoret elävät, ajattelevat, tuntevat löytäessään itsensä ja heitä ympäröivän maailman? – Joitakin tutkimustuloksia on otettu mukaan. Pääpiirre on, että tutkimukset, joiden kohderyhmänä ovat nuoret ovat yhä tärkeämpiä ja tarpeellisem-pia, koska määrälliset tiedot kertovat liian vähän: tarvitaan kvalitatiivisia tietoja kohderyh-män viestin kertomiseen.

Alankomaissa on tehty selvityksiä nuoriso-tiedotuspalveluista. Verkostot ja toiminnot liittyvät nuorisopo-litiikkaan ja kirjas-topolitiikkaan. Tässä artikkelissa selostetaan Alankomaissa vallit-seva erityinen suhde kirjastojen ja nuori-sotiedotuspisteiden välillä, jotta voidaan havainnollistaa, kuinka monialaiset nuorisoti-edotuspalvelut voivat hyödyntää yleistä ja laajalle levinnyttä yleisten kirjastojen verkostoa. Tietotek-niikan hyödyntäminen voi olla yksi eteenpäin vievä askel tarjotta-essa nuorille riittävää tietoa.

Mitä menetelmiä on kehitet-ty nuorten palvelemiseen ja vastaamaan heidän erilaisten aiheiden ja kysymysten tie-dontarpeisiinsa?


Näkökulm


226

Näkökulm


227

Yleissopimus lapsen oikeuksista

Yleissopimuksen lapsen oikeuksista 54 artiklaa eivät ainoastaan käsittele suojaa ja huolenpitoa, vaan myös lapsille ja nuorille annettavia välinei-tä ja palveluita ja erityisesti heidän osallistu-mistaan. Osallistuminen tarkoittaa, että lapsilla ja nuorilla on oikeus ilmaista näkemyksensä kaikissa heitä koskevissa asioissa (12 artikla). Näihin sisältyvät myös kirjastoja tiedotuspal-velut. Tämän julkilausuman lisäksi yleissopimus ottaa hyvin selkeästi kantaa lapsen oikeuteen saada tietoa. Se sisältää myös viitteitä tiedon antamisvelvoitteeseen, ilmaisuvapauteen ja yksityisyyden kunnioittamiseen. Siihen jopa si-sältyy suora maininta lasten- ja nuortenkirjojen levittämisestä (17 artikla).

Yleissopimukseen sisältyy myös joukko muita tiedonsaantiin liittyviä huomioitavia asioita. Niiden, eri tahojen jotka luovat viranomaisten valtakunnalliset toimintalinjat ja palvelut pitää erityisesti kunnioittaa ja huomioida nämä. Päätavoite on lasten mielipiteet ja lasten osal-listuminen. Suunnitellessamme toimintoja ja palveluita meidän ei ainoastaan tule ottaa hei-dän näkemyksiään huomioon, vaan meidän tulisi myös keskustella heidän kanssaan ja erityisesti kuunnella heitä.

Yleissopimus määrää myös, että tieto lapsen oikeuksista pitää saattaa niin aikuisten kuin lastenkin tietoon (42 artikla).Sen lisäksi tietoa ja aineistoa pitää tuottaa ja levittää kasvatuksellista päämäärää palvellen: lapsen lahjojen ja valmiuksien täyspainoinen kehittäminen, muiden kulttuurien kunnioitus ja ympäristön kunnioitus (29 artikla).

Toinen huomioitava näkökohta on tiedon vapaa saatavuus: Tiedon saatavuudella ei saa olla esteitä eikä syrjintää. Tähän sisältyy myös kulttuurivähemmistöjen kunnioitus ja huolenpito sekä kielen että tiedon esittämisen osalta. Lopuksi yleissopimus antaa myös lapsille ja nuorille oikeuden osallistua kulttuuritoi-mintoihin (31 artikla). Joidenkin artiklojen tekstit ovat liitteenä tämän artikkelin lopussa.

Yleissopimusta noudattaen on perustettu kansainvälinen seu-rantajärjestelmä. Jokaisen valtion pitää laatia kansallinen raportti kaikkien alle 18-vuotiaiden ti-lanteesta. Kansainvälinen lapsen oikeuksien komitea ottaa viiden vuoden välein kantaa raporttiin ja keskustelee esilletulleista asi-oista. Tässä istunnossa komitea antaa suosituksia koskien niitä lainsäädäntötoimenpiteitä, toi-mintalinjoja ja erityishuolenaihei-ta, joiden osalta valtioidn pitää ryhtyä toimenpiteisiin. Useim-missa maissa kansallinen vapaa-ehtoisjärjestöjen ohjausryhmä tai asiamies laatii myös raportin, johon saattaa sisältyä lisätietoja lasten kanteluista ja pyynnöistä tehtyjä yhteenvetoja.

2 Periaatteet ja toimintalinjat

Kansainväliset periaatteet

Lapsille ja nuorille suunnatut kirjastoja tiedotuspalvelut pe-rustuvat useimmiten virallisissa julkilausumissa määriteltyihin kansallisiin linjanvetoihin. Nämä linjanvedot perustu-vat joihinkin yleisluontoisiin arvoihin ja periaatteisiin. Nämä samat pääarvot löytyvät Ihmis-oikeuksien yleismaailmallisesta sopimuksesta ja alle 18-vuotiai-den lasten osalta myös Yleisso-pimuksesta lapsen oikeuksista. Tähän yleissopimukseen sisältyy useita artikloita, jotka voivat olla suoranaisena tukena muotoiltaessa ja kehitettäessä kestävää nuorten kirjastoja tiedotuspolitiikkaa.


Näkökulm


226

Näkökulm


227

Kuinka Yleissopimus lapsen oikeuksista toteutetaan nuorisotiedotuspalvelussa

Tähän saakka kirjastojärjestöt ja nuorisotyö-järjestöt ovat harvoin käyttäneet suoraan asiantuntemustaan ja tietämystään myötävai-kuttaakseen valtion tai kansalaisjärjestöjen esimerkiksi lasten ja nuorten tiedotuspalve-luita käsitteleviin raportteihin (17 artikla ja muut artiklat). Alankomaiden yleisten kirjasto-jen liitto on kommentoinut viimeisiä vapaaeh-toisjärjestöjen raportteja ja myötävaikuttanut niihin, painottaen alle 18-vuotiaiden lasten vapaata tiedonsaantia, esimerkiksi kirjastojen kautta, erityisesti tiedotusta sosiaalieduista ja hyvinvoinnista. Nämä yllämainitut järjestöt voisivat myös sisällyttää ammattikäytäntöihin, -koulutukseen ja -työhön seuraavaa:

1 yleisiä velvoitteita nuorisotiedotuspalveluissa

• kunnioitusta, syrjinnän vastustamista• lapsen parasta etua• osallistumista• lapsen/nuoren näkökulmaa

ja2 erityisiä velvoitteita, kuten

• tiedonsaannin järjestämistä• tiedon levittämistä• lastenkirjoja• osallistumista kulttuuritoimintoihin• ennalta ehkäisevää tiedotusta• lapsen oikeuksien toteuttamista• tietoa YK:n peruskirjasta ja ihmisoikeuksista

Ihmiskunnan historiassa maailma on aina kanta-nut huolta nuorista. Mutta myös päinvastainen pitää paikkansa: Vuonna 1928 pidettiin Alanko-maissa rauhankokous, jossa noin 450 edustajaa 32 maasta keskusteli maailmanrauhan ongelmas-ta ja siitä mitä roolia nuorempi sukupolvi voisi näytellä sen saavuttamisessa. Eikö maailmanti-lanne vieläkin ole aihe josta nuoret keskustele-vat nuorisovaihtomatkoillaan Euroopan halki?

Kansainvälisen huolen nuorista ja nuorten oikeuksista pitkä historia ilmenee monista lähdeasiakirjoista ja julkilausumista, jotka on koottu laajaan W. Angelin (1995) toimittamaan nidokseen: The International Law of Youth Rights (Nuorten oikeuksien kansainvälinen oikeus). Siinä on esitetty esimerkkejä nuorisoon liittyvistä kansainvälisistä julkilausumista mm. seuraavista aiheista: työ, ihmisoikeuskoulutus ja syrjinnän vastustaminen kouluissa.

Näkökulm


227


Näkökulm


228

Näkökulm


229

Euroopan neuvostoEuroopan neuvostolla, 46 jäsenvaltion yhteistyöjärjestöl-lä, joka perustuu Rooman sopimukseen ja joka tunnetaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksesta, on pitkät perinteet nuorten erimuotoisen osallistumisen alulle-panemisesta. Se hyväksyi vuonna 1990 lasten oikeuksia koskevan suosituksen ja vuonna 1996 lasten oikeuksien käyttöä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen. 1970-luvulla Euroopan neuvosto perusti Euroopan nuori-sokeskuksen (UYC) ja Euroopan nuorisosäätiön (UYF) Strasbourgiin. Vuonna 1995 toinen Euroopan nuorisokes-kus avattiin Budapestissa. Nuorisokeskuksen ja nuoriso-säätiön ohjelmat ja projektit hallinnoidaan yhteisesti. Euroopan neuvosto hyväksyi joukon julkilausumia ja pää-töslauselmia sellaisista asioista kuten nuorten osallistu-minen, kansalaisuus, epävirallinen koulutus, liikkuvuus ja rasismin ennaltaehkäisy.

Maaliskuussa 1992 Euroopan neuvosto hyväksyi Euroop-palaisen peruskirjan nuorten osallistumisesta kunnalli-seen ja alueelliseen elämään. Peruskirja kehotti nuorten laajempaan osallistumiseen julkisiin asioihin alueellisella ja paikallisella tasolla ja peräänkuulutti kaikkia nuoria ilman syrjintää koskevien ”erilaisten osallistumismuoto-jen” toteuttamista. Vuonna 1997 hyväksytyssä suosituk-sessa nuorten osallistumisesta ja kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta ministerikomitea vielä tähdensi ”nuorten osallistumisen tärkeätä roolia kansalaisyhteiskunnan kehittämisessä demokraattisen yhteiskunnan jatkuvan uudistuksen voimavarana”.

Euroopan neuvoston 5. kokouksessa Bukarestissa huhti-kuussa 1998 nuorisoministerit julkistivat, että nuorten työelämään sopeuttamiseen pitäisi perustua nuorten muun kuin muodollisen koulutuksen kautta saamiinsa taitoihin ja pätevyyksiin. Euroopan neuvosto alleviivasi muun kuin muodollisen koulutuksen tärkeyden, joka sel-västi rikastuttaa perinteisiä koulutusmuotoja. Euroopan neuvosto otti vielä yhden edistysaskeleen hyväksyessään

muuta kuin muodollista koulutusta koskevan suosituksen tammikuussa 2000, jossa se tunnusti, että muodolliset koulutusjärjestelmät eivät yksinään pysty reagoimaan nopeaan ja jatkuvaan teknologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen muutokseen ja sen vuoksi koulutusjärjes-telmiä tulisi vahvistaa muilla kuin muodollisilla koulu-tuskäytännöillä.

Euroopan neuvosto: Nuoriso- ja urheiludirektoraatti laatii ohjeistuksia, ohjelmia ja oikeudellisia työvälineitä paikallisen, kansallisen ja eurooppalaisen tason yhtenäi-selle ja tehokkaalle nuorisopolitiikalle. Se rahoittaa ja antaa koulutustukea kansainvälisille nuorisotoiminnoil-le, jotka tähtäävät nuorten yhteiskuntakuuluvuuden ja nuorten liikkuvuuden edistämiseen sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja kulttuurien moninaisuuden arvostukseen. Se pyrkii kokoamaan ja välittämään asiantuntemusta ja tietoa eurooppalaisten nuorten elämäntilanteista, pyrki-myksistä ja ilmaisutavoista.

Rasismin, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden ennal-taehkäisyssä on pitkät perinteet Euroopan neuvostossa. 1990-luvun alussa se aloitti yhteistyössä eurooppalaisten nuorisojärjestöjen kanssa laajan suvaitsevaiseen yhteis-kuntaan tähtäävän eurooppalaisen nuorisokampanjan ja innosti uusiin projekteihin. Euroopan neuvosto keskittyi myös nuorisokortin kehittämiseen, joka toimii nuorten liikkuvuusprojektien osallistujien etuja palvelukorttina. Euroopan neuvosto myös edistää nuorten vapaaehtois-työohjelmaa kansallisella ja eurooppalaisella tasolla, ylläpitää kohtuullisen hintaista Interrail-järjestelmää ja tukee nuorisovaihdon ei-kaupallisia ohjelmia.

Eurooppalainen viitekehys


Näkökulm


228

Näkökulm


229

Vuonna 1998 solmittiin yhteistyösopimus Euroopan ko-mission ja Euroopan neuvoston välillä jonka tavoitteena on kehittää nuorisokouluttajien koulutusohjelmia edistä-mään yhteisiä arvoja kuten ihmisoikeudet, moniarvoinen tasa-arvo, laillisuusperiaate, aktiivinen kansalaistoimin-ta ja eurooppalainen yhteistyö. Yhteistyösopimuksen konkreettisiin tuloksiin kuuluvat koulutusjulkaisut ja koulutustapahtumiin liittyvä yhteistyö neuvonnan ja tutkimuksen alalla.(http://www.coe.fr/youth/english/partnership/new/).

Yli 30 vuoden aikana Euroopan neuvosto on ollut ainoa kansainvälinen nuorisoalan yhteistä johtamisjärjestel-mää toteuttava järjestö. Se tarkoittaa sitä, että sen päätöksentekorakenteisiin kuuluvat nuorisojärjestöjen edustajia, jotka työskentelevät yhdessä valtionhallin-non edustajien kanssa järjestön linjanvetoja ja ohjelmia koskevassa päätännässä. Nämä linjanvedot ja ohjelmat luovutetaan hyväksyttäviksi ministerikomitealle, Euroo-pan neuvoston tärkeimmälle päätöksentekoelimelle. Tämä yhteisjohtamisen periaate perustuu ministerineuvoston 12. tammikuuta 1971 antamaan julkilausumaan (asiakirja CM/Del/Concl (71) 196 XXII).

Toimittajien huomautus: EUROOPAN NEUVOSTON MINISTERIKOMITEA on antanut jäsenmailleen SUOSITUS NO R (90) 7, jonka aiheena on EUROOPAN NUORILLE ANNETTAVA TIEDOTUS JA NEUVONTA (liitteenä).

Euroopan unioni

Keskeinen asiakirja EU:n nuorisoalan päätöksen-teossa on nuorisopolitiikkaa koskeva Valkoinen kirja. Päätös suorittaa laajat ennakkokuulemiset perustuu pyrkimykseen edistää uuden tyyppisiä eurooppalaisia hallintotapoja, käytännössä tämä tarkoittaa Euroopan unionin päätöksentekopro-sessin avaamista niille henkilöille, joita nämä päätökset tulevat koskemaan. Tähän joukkoon kuuluvat myös nuoret. Tätä Valkoista kirjaa edel-tävän laajapohjaisen kuulemisen tulokset ovat selvät: vaikka olosuhteet ovat eri maissa hyvin-kin erilaiset, on nuorilla laajalti samat arvot ja samat pyrkimykset, mutta myös samat vaikeudet. Nuoret muodostavat muuttuvan ryhmän, he siirtyvät työmarkkinoille ja perustavat perheen myöhemmin elämässä; he sukkuloivat työn ja opiskelun välillä; mutta ennen kaikkea heidän yksilölliset valintansa ovat paljon vaihtelevam-mat kuin aikaisemmin. Koulu ja yliopisto, työ ja sosiaalinen ympäristö eivät enää näyttele samaa integroivaa roolia kuin aikaisemmin. Nuoret saavuttavat itsenäisen asemansa yhä myöhem-min elämässään. Euroopan unionin laajenemisen myötä Euroopassa tulee olemaan 75 miljoonaa 15–25-vuotiasta nuorta. Heidän lähtökohtansa ovat erilaisia mitä tulee pääsyyn mm. työmarkki-noille, koulutukseen, perhe-elämään ja tuloihin. Siitä huolimatta heitä täytyy pitää täysiarvoisina kansalaisina kaikkine tähän kuuluvine oikeuksi-neen ja velvoitteineen.

Lehdistön vapaus ja lasten oikeudet -René Cassin-kilpailun teemat 2003Yhdeksästoista René Cassin- eurooppalainen ihmisoikeuskilpailu pidettiin Euroopan neuvostossa 14-17. huhtikuuta 2003. Kilpailuun sisältyivät eurooppalaiseen ihmisoikeusyleissopimukseen perustuneet valeoi-keudenkäynnit ranskaksi ja se oli avoinna oikeustieteen ja valtio-opin opiskelijoille. Tänä vuonna noin 240 edustajaa 60 yliopistosta 20 eri maasta ottivat kantaa teemoista lehdistön vapaus ja lasten oikeudet.


Näkökulm


230

Näkökulm


231

1. Yhteisö myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteis-työtä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsen-valtioiden toimintaa pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä niiden sivistyksellistä ja kielellistä monimuotoisuutta.

2. Yhteisön toiminnalla pyritään:• kehittämään eurooppalaista ulottuvuutta koulutuksessa

erityisesti jäsenvaltioiden kielten opetuksella ja levittä-misellä;

• edistämään opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta muun muassa rohkaisemalla tutkintotodistusten ja opin-tojaksojen tunnustamista akateemisessa maailmassa;

• edistämään koulutuslaitosten välistä yhteistyötä;• kehittämään tietojen ja kokemusten vaihtoa jäsenvaltioi-

den koulutusjärjestelmien yhteisissä kysymyksissä;• edistämään nuorisovaihdon sekä sosiaalipedagogiikan

alan ohjaajien vaihdon kehittämistä;• rohkaisemaan etäopetuksen kehittämistä.

3. Yhteisö ja jäsenvaltiot suosivat yhteistyötä kolmansien maiden sekä koulutusalan toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti Euroopan neuvoston kanssa.

4. Myötävaikuttaakseen tässä artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseen neuvosto:• vahvistaa jäljempänä 251 artiklassa määrättyä menette-

lyä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan sellaisia edistämistoimia,jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetustenyhdenmukaisuutta;

• antaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta suosituksia.

Nuorisoasiat sinänsä ovat laajalti jäsenvaltioiden valtiollisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten vastuulla. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 149 artiklan nuorisopolitiikan yleisen perustan lisäksi perus-tamissopimuksen lähempi tarkastelu osoittaa, että nuo-risoasioiden eurooppalainen ulottuvuus on laajalti esillä huomattavan monilla yhteisön toiminnan aloilla. Yleiset artiklat viittaavat ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, demokratiaan, erilaisen syrjinnän ennalta ehkäisyyn ja aktiivisiin suunnitelmiin työllisyyden, liikkuvuuden ja työturvallisuuden osalta, nuoria koskevia yhtäläisyyksiä mainiten.

Ministerineuvosto on myös hyväksynyt joukon erilaisia julkilausumia jotka nimenomaan viittaavat nuoriin: nuorten osallistuminen, urheilutoimintojen epävirallinen koulutusulottuvuus, nuorten sosiaalinen sopeuttaminen ja nuorten aloitteiden, yritteliäisyyden ja luovuuden edistäminen.

Eri aloilla ja äskettäin pidetyissä huippukokouksissa nuorisoa on käsitelty suhteessa työllistettävyyteen, koulutukseen, tietoyhteiskuntaan, yritteliäisyyteen, sosiaalikysymyksiin, terveyteen, rasismin ja muukalais-vastaisuuden ehkäisemiseen ja urheiluun. On runsaasti viittauksia esimerkiksi tarpeeseen ”antaa nuorille työ-markkinoiden vaatimat perustaidot”, ”vähentää nuorten...lukutaidottomuutta” ja koulujärjestelmän aikaisin jättävien nuorten määrän merkittävä vähentäminen; tai kiinnittää erityishuomio nuoriin, joilla on oppimis-vaikeuksia ja kasvuongelmia. Sosiaalista sopeutumista, yritteliäisyyden edistämistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevat ohjenuorat ovat myös erittäin ajankoh-taisia nuorille.

Oikeudellinen perusta EU:n osallistumiselle nuorisoasioihin: 149 artikla

149 artikla muodostaa laillisen perustan eurooppalaisel-le yhteistyölle koulutuksen ja nuorisoasioiden alalla. Se muodostaa myös perustan sellaisille ohjelmille kuin EU:n Nuoriso- ja Sokrates-ohjelmat.

Perustamissopimuksen 149 artikla:

Lähde: Euroopan yhteisön perustamissopimus http://europa.eu.int


Näkökulm


230

Näkökulm


231

Toinen tiedotuspalveluihin liittyvä periaatteiden lähde kansainvälisellä tasolla ovat kirjastoammattilaisten kehittämät periaatteet.

IFLA ja FAIFEKirjastojärjestöjen ja tiedotuslaitosten kansainvälinen yhteistyöelin (The International federation of Library Associations and Information Institutions, IFLA, joka sijaitsee Haagissa) on kirjastojen ja tiedotustyönteki-jöiden kansainvälinen etujärjestö. Se valvoo kirjastojen ja tiedotustyöntekijöiden etuja, kehittää palveluita ja tiedon saatavuutta. Se on perustanut erityisen toimis-ton kirjastojen ja tiedotuspalvelujen tiedon saatavuu-den ja ilmaisuvapauden tarkkailua varten: FAIFE. Tämä Kööpenhaminassa sijaitseva toimisto raportoi vuosit-tain asiantilasta ja erityisaiheista, kuten Internetin saatavuudesta (http://www.ifla.org).

UNESCON julkinen kirjastojulistus Kirjasto- ja tiedotuspalvelualalla on luotu yhteinen tavoite: Yleisten kirjastojen UNESCO/IFLA-julkilausuma, joka tarkistettiin 1994 ja siinä lapset ja nuoret ovat erikseen mainittu. Lukemisen edistäminen, opiskelun tukeminen ja mediakoulutus sekä informaatiolukutaito ovat kirjaston itsestään selviä palveluita. Julkilausuma on paikallisen kirjastoja tiedotuspolitiikan ohjenuora, koska siihen sisältyy perusperiaatteita kuten vapaa pää-sy jokaiselle, ei syrjintää ja tiedon vapaa saatavuus.

Julkisen kirjaston palvelu: UNESCO/IFLA-kehitysohjeetVuonna 2001 Kansainvälinen kirjastoja tiedotusjärjes-tö IFLA kehitti julkilausuman pohjalta erilaisia ohjeita ja parhaita käytäntöjä. Lähtökohtana on, että kirjas-tolla on erityinen velvoite lasten osalta. Jos lapset innostuvat tiedosta ja mielikuvituksesta, vaikuttaa se heidän elinikäiseen kehitykseensä ja panokseensa yhteiskunnan hyväksi.

Lasten palveluiden ohjeistuksetTarkempi lähestymistapa on IFLA:n ohje-nuorissa lasten palveluille, joissa on muotoiltu periaatteita, esimerkiksi että saatavilla tulisi olla aineistoa eri kielillä ja toisentyyppistä aineistoa niille, joilla on lukemisvaikeuk-sia. Kirjasto- ja tietopalveluiden pitää olla jokaisen lapsen saavutettavissa riippumatta äidinkielestä ja taustasta. Kaikissa toimin-noissa pitää ottaa erilaiset tarpeet huomioon. Tämän tavoitteen toteuttamiseen tarvitaan ammattitaitoista erityishenkilökuntaa.

Nuorten aikuisten palveluiden ohjeistukset (1999)

Nuorille suunnattujen kirjastoja tietopal-veluiden kehittämistä varten on laadittu eri-tyiset ohjeistukset, joissa mainitaan tietysti uusia medioita, mutta on myös viittauksia kulttuurimoninaisuuteen, musiikkiin ja miel-lyttävään lasten osastosta erillään olevaan ympäristöön. Pidetään hyvin tärkeänä sisäl-lyttää nuorten mukanaolo ja osallistuminen suunnitteluun, toimintaan ja palveluihin asia-kaspaneelien, palauteistuntojen jne. avulla. Sen lisäksi henkilöstön pitäisi olla avoin nuor-ten erityistarpeille; koko kirjaston ja tiedotus-tiimin pitäisi suhtautua myönteisesti nuoriin ja osoittaa nuorten arvostusta. Ohjeistuksessa mainitaan yhteistyö myös muiden järjestöjen kanssa tiedotuksen, kulttuurin, kasvatuksen ja sosiaalipalveluiden aloilla verkostojen ja tiimien kautta. Näistä ohjeista pitäisi keskus-tella paikallisissa yhteistyötapaamisissa, jotta todetaan missä tilanteessa palvelut ovat.

Kirjastoperiaatteita


Näkökulm


232

Näkökulm


233

EurooppaEuroopan tasolla EBLIDA on kirjasto-jen ja yhä enenevässä määrin myös arkistojen etujärjestö. Sillä on ollut tärkeä rooli puolustaessaan kirjasto-jen ja niiden käyttäjien intressejä EU:n lainausoikeutta ja copyright-asioita käsittelevän direktiivin laadinnassa. Se myös tukee kirjas-tojärjestöjä puolustaessaan niiden etuja kansallisella tasolla antamalla kansainvälisten asiantuntijaryhmien neuvoja. Tiedon saatavuus, erityisesti copyright-asioiden mahdollisesti aset-tamat esteet, on ollut tärkeä kysymys EBLIDA:lle. Nuorisotiedotuspalvelui-den osalta ei ole ryhdytty mihinkään erityishankkeisiin, mutta julkinen tiedonsaanti ja erilaiset näkökohdat tietoyhteiskuntaan ovat muodosta-neet osan EBLIDA:n kannanotoista (http://www.eblida.org).

Euroopan yleisten kirjastojen val-tionviranomaiset ovat perustaneet liiton (National Authorities for Public Libraries in Europe, NAPLE) yleisten kirjastojen toimintatapojen ja tutki-musten vaihtoa varten. Sen yhteisessä julkilausumassa mainitaan lasten ja nuorten palvelut erityisenä kohderyh-mänä (http://www.bs.dk/naple).

Eräs harvoista yleisiä kirjastoja koskevista EU-projekteista (PULMAN) käsittää suuntaviivojen ja parhaiden käytäntöjen keräämistä ja jakamista. Ne on esitelty projektin yhteisillä nettisivuilla. Jaetulla tiedolla pyri-tään rohkaisemaan yleisiä kirjastoja kaikkialla Euroopassa (http://www.pulmanweb.org). Eräs suuntaviiva koskee lapsiin ja kouluihin suuntautuvia palveluita ja tähdentää yleisten kirjastojen tarjoamien tietoyhteiskunnan tek-nologioihin perustuvien palveluiden ja toimien tärkeyttä, jotka edistävät lasten myönteistä suhtautumista oppimiseen. Nämä palvelut ovat so-pusoinnussa e-Euroopan kanssa ja ne auttavat lapsia löytämään paikkansa yhteiskunnassa, rakentamaan kansa-laisen rooliaan ja yhteisöllisyyttä.

Harrastustoiminnan opintokirjaTämä Suomen Nuorten akatemian vuonna 1994 luoma opintokirja auttaa työelämää aloittelevia nuoria ja opiskeli-joita. Yli 13-vuotiaille nuorille tarkoitettuun opintokirjaan - Harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan ansioluetteloon - kirjataan projektien, luottamustehtävien, suoritettujen kurssien ja muiden harrastustoimintojen ansiot ja taidot. Nuorten on mahdollista saada ylimääräisiä pisteitä ja/tai käyttää lisäpisteet korvaamaan osan pakollisista opin-noista heidän aloittaessaan yliopistotasoiset opintonsa. Harrastustoiminnan opintokirjaan kirjatut kokemukset voivat myös helpottaa työnsaantia. Opintokirja on henkilökohtainen ja maksaa 5 euroa. Tällä hetkellä noin 60 000 nuorella (30%) on opintokirja käytössä. (http://www.nuortenakatemia.fi)


Näkökulm


232

Näkökulm


233

Valtavasta kansainvälisten tutkimusten määrästä mielekkäimmät ovat ne, jotka käsittelevät nuoria yleensä, heidän tiedontarvettaan ja suhtau-tumistaan lukemiseen, median käyttöön ja tiedonhakuun. On mahdotonta luoda täsmällistä katsausta. Euroopan neuvosto on suorittanut useita tutkimuksia ja tehnyt myös eri maiden nuorisopolittisia selvityksiä (http://www.coe.fr/youth). Selvitykset aloitettiin 1997 Suomen kat-sauksella ja vuonna 1998 Euroopan neuvoston asettama kansainvälinen asiantuntijaryhmä kävi läpi Alankomaiden nuorisopolitiikan kansallisen raportin. OECD tutki ja esitti 2001 raportin ”Tietoa ja taitoja elämää varten” (Knowledge and Skills for Life). Se osoittaa kuinka noin 15-vuotiaat nuo-ret pärjäävät lukemisessa ja luonnontieteissä. Vaikka Alankomaat ei tarjonnut tarpeeksi monta koulua osallistumiseen, on joitakin tietoja voitu kerätä. Tulokset esiteltiin myönteisesti medias-sa. Ne kuitenkin osoittivat, että esimerkiksi 60% pojista ilmoitti, että he eivät saa minkäänlaista nautintoa lukemisesta (30% tytöistä Alanko-maissa) (http://www.oecd.org/)

Euroopan unioni toteuttaa enemmän tutkimuk-sia. Kasvava määrä Euroopan unionin ohjelmia kohdistuu nuoriin. Mitä Euroopan unionissa tiedetään nuoremmasta sukupolvesta? Kolmisenkymmentä tutkimusta rahoitettiin viiden vuoden aikana EU:n Nuoriso-ohjelman rahoituksella.

Valtaosa oli vertailevia tutkimuksia, mutta jotkut olivat tapaustutkimuksia, käsittäen kolme kategoriaa:

1) vammaiset nuoret ja riskikäyttäytymiset; 2) nuorten arvot, odotukset ja identiteetti, erityisesti suhteessa Eurooppaan (mukaan lukien nuoret maahan-muuttajat, rasismi ja muukalaisviha); 3) muut kuin muodolliset koulutusmenetelmät.

Neljä tutkimusta rahoitettiin Nuorten eurooppalaisen vapaaehtoisohjelman (EVS) turvin. Ne käsittelevät urheilua nuorten sopeuttamisen välinee-nä; eri maiden virkamiesohjelmia; nuorten vammaisten mahdollisuuksia osallistua Nuorten eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun; vapaaehtoispalvelun päätteeksi annettavia eri tasoisia todistuksia. On arvioitu myös Nuorten eurooppalaisen vapaaehtoisohjelman (EVS) vaikutuksia.

IARD-instituutti (Milano) suoritti jäsenvaltioiden nuo-risoa ja nuorisopolitiikkaa käsittelevän tutkimuksen ja julkaisi sen kesäkuussa 2001. (http://europa.eu.int/comm/youth/doc/studies_en.html)Se antaa yleiskatsauksen nuorten tilanteita ja odotuksia kuvaavista määrällisistä ja laadullisista tiedoista. Tutki-muksessa kuvaillaan myös jäsenvaltioiden nuorisoraken-teita ja -politiikkaa.Osana kolmatta monivuotista ohjelmaa pienille ja keski-suurille yrityksille Euroopan unionissa (1997-2000) 86, ”Yrittäjyyden Euroopan rakentaminen – yhteisön toimet pk-yritysten tukemiseksi” komissio julkisti tutkimuksen ”Nuoret yrittäjät, naisyrittäjät, etnisiä vähemmistöjä edustajat yrittäjät ja yrityksissä mukana työskentelevät aviopuolisot Euroopan unionissa ja Keski- ja Itä-Euroo-passa”. Tutkimus määritti näiden yrittäjäryhmien koh-taamat suurimmat ongelmat ja haasteet ja sisälsi joukon suosituksia heidän tukemisekseen.

3 Kansainvälinen tutkimus

233


Näkökulm


234

Näkökulm


235

Samanaikaisesti tämän selvityksen kanssa komissio ryhtyi mittaamaan nuorten mielipi-teitä Euroopassa. Vuonna 1997 suoritettiin yleistä mielipidettä koskeva kyselytutkimus - Eurobarometri 47.2 ”Nuoret eurooppalaiset”. Komissio käynnisti toisen Eurobarometri-tutki-muksen tavoitteenaan laatia nuorisopolitiikkaa käsittelevä Valkoinen kirja. Tulokset julkais-tiin lokakuussa 2001. Eurobarometri 55.1 joka käsittelee Euroopan nuoria vuonna 2001 (EB 55.1) osoittaa, että nuoret ovat jonkun verran tyytymättömiä järjestöihin joka toisen nuoren vapaamuotoisesti ilmoittaessa, etteivät he kuulu mihinkään ryhmittymään. (http://europa.eu.int/comm/youth/whitepaper/information/euroba-rometer_en.html). Maiden väliset erot pysyvät: Alankomaissa lähes 80% nuorista kuuluu järjes-töihin, Portugalissa toisaalta vain 30%. Tämä muuttuva tyytymättömyyden taso koskee kaikkia maita paitsi Belgiaa ja Luxemburgia. Niiden nuorten joukossa, jotka kuuluvat järjestöihin, urheilukerhot ovat suosituimmat (28%) - paljon suosituimpia kuin nuorisojärjestöt (7%), ammat-tiyhdistykset ja poliittiset puolueet (4%).

Nuoret ovat uusien medioiden tehokäyttäjiä. Medioihin luetaan kuuluvaksi mm. Internet, sähköposti ja matkapuhelin. Eurobarometri 55.1 mukaan niiden 15–25-vuotiaiden nuorten osuus, jotka ilmoittavat säännöllisesti käyttävänsä tie-tokonetta, käyvänsä Internetissä ja pelaavansa videopelejä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1997, 21%:sta 43%:iin. Toinen merkittävä tulos on, että 80% nuorista käyttää säännöllisesti matkapuhelinta.

Merkittävää tilastoa: 20% työssäkäyvistä nuo-rista sanovat saavansa suurimman osan tulois-taan vanhemmiltaan. Kysyttäessä nuorilta miksi he asuvat vanhempiensa luona melkein 70% ilmoittavat taloudellisen syyn olevan tärkein: heillä ei ollut varaa asua itsenäisesti. Vuosien 1997 ja 2001 välillä vanhempien merkitys nuor-ten tulolähteenä kasvoi, joissakin tapauksissa merkittävästi, kaikissa muissa EU-maissa paitsi Irlannissa ja Suomessa. Enemmän kuin puolet nuorista ilmoittavat saavansa suurimman osan tuloistaan vanhemmiltaan tai perheeltään (7%-yksikköä enemmän kuin 1997). Lähde: EB2001, ibid.

Jäsenvaltioiden välillä vallitsee kuitenkin suuria eroja: alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömyysaste vaihteli vuonna 2000 Alankomaiden 5,1%:sta Italian 31,5%:iin (Eurostat-uutistiedote n:o 77/2001, 19.7.2001).


Näkökulm


234

Näkökulm


235

• Suositus: Eurooppalaisen kansalaisuuden ja EU-asenteiden parantaminenEurooppalaisen nuorisopolitiikan ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla eurooppalaisen tie-toisuuden ja eurooppalaisen kansalaisuuden vahvistaminen kun huomiodaan EU:n merkitys Euroopan nuorille ja erityisesti Pohjois-Euroopan maissa havaitut epäilevät asenteet. Tähän sisältyy EU:n toimintalinjojen paranta-minen seuraavilla alueilla: nuorten osallistumi-nen päätöksentekoprosesseihin sekä yhteistyö EU-instituutioiden ja merkittävien kansallisten toimijoiden välillä. Eurooppalaiset nuoret saavat tietoa EU:sta pääosin televisiosta, kouluista ja yliopistoista, lehdistä ja aikakauslehdistä ja vasta sen jälkeen muista lähteistä. Nuorisojär-jestöt ja nuorisoyhdistykset eivät ole tärkeitä EU-tiedonlähteinä. Koska toisen asteen koulut tavoittavat hyvin laajan ja kasvavan nuorisoryh-män kaikissa Euroopan maissa, on ensisijaisen tärkeää parantaa toisen asteen koulujen opetta-jien tietämyksiä eurooppalaisista kysymyksistä ja nuorten kannalta olennaisista EU-ohjelmista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan komission pitäisi yhdessä kansallisten opetus- ja nuorisopolitiikasta vastaavien viranomaisten kanssa kehittää erityisiä tiedotus- ja täyden-nyskoulutusohjelmia, jotta opettajat voisivat toimia EU-ohjelmien tarjoamien toimintojen ja mahdollisuuksien asiantuntevina välittäji-nä. Jotakin samantapaista pitäisi luoda myös nuorisotyöntekijöille ja muille nuorten parissa toimiville. Tämän lisäksi voisivat EU-ohjelmien kansalliset toimistot ja eri maiden asianomaiset nuorisojärjestöt yhteistyössä tuottaa ja käyttää mielenkiintoisia ja ajan tasalla olevia tiedo-tuspaketteja, Internet-verkkosivuja ja muita

sähköisiä tiedotusvälineitä (esimerkiksi sähköi-siä ilmoitustauluja jne.) nuorten informoimi-seksi eurooppalaisista asioista ja EU:sta, sen jäsenvaltioista sekä ajankohtaisista tapahtu-mista, apurahoista, nuorisovaihto-ohjelmasta ja muista nuoria kiinnostavista toiminnoista. Esimerkiksi multimediaohjelmia muitakin kuin muodollisia Eurooppatietous-koulutusprosesseja varten esimerkiksi tietopaketteja ajankohtaisis-ta eurooppalaisista nuorisoteemoista nuoriso- ja kansainvälisessä nuorisotyössä toimiville tulisi työstää ja kehittää erilaisten ryhmien kanssa. EU-rahoitettuja monen maan välisiä nuorisotiedotusprojekteja (pilottiprojekteja) pitäisi myös kehittää ja toteuttaa nuorten itsensä aloitteesta.

OsallistuminenToimivan nuorisopolitiikan tärkeä edellytys on lasten ja kasvuikäisten mukanaolo kaikissa heitä koskevissa päätöksenteossa. He eivät si-toudu, elleivät he ole vakuuttuneita siitä, että heidän osallistumisellaan on merkitystä ja sillä on vaikutusta heidän tulevaisuuttaan koske-vissa asioissa. Osallistuminen on myös edelly-tys demokratiaan kasvamiselle ja että lapset ja nuoret voivat ilmaista mielipiteensä heitä koskevissa asioissa. Heidän osallistumisensa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla takaa, että nuorten edut myös huomioi-daan. Kun nuoret ovat mukana päätöksenteossa EU:n tasolla vaikuttaa se välillisesti EU-insti-tuutioiden hyväksymiseen nuorten keskuudessa. Osallistuminen kuuluu niihin oikeuksiin, jotka EU:n tulee vahvistaa.

Euroopan nuorten ja nuorisopolitiikan tila -tutkimus, IARD, 2001


Näkökulm


236

Näkökulm


237

INFOYOUTH- VERKOSTOProjekti käsittää tie-don jakamista nuorille, päätökset nuorten kielellä kirjoitettuna, tietokone-koulutusohjelmat hei-koimmissa oloissa eläville nuorille ja muuta. (jos haluat enemmän tietoa: http://www.infoyouth.org)UNESCO, auttaa täten kommunikointi- ja tie-dotussektorinsa kautta aktiivisesti nuoria tuotta-maan itse tietoa avusta-malla nuorten medioita.

4 Kansainväliset ohjelmatUNESCO: katso nettisivuja: http://www.unesco.org/youth

KULTTUURI KOULUTUS LUONNONTIETEET YHTEISKUNTA- JA VIESTINTÄ, HUMANISTISET TIEDOTUS JA TIETEET INFORMATIIKKA

Maailman-perinneprojekti

Ota selville mitkä mo-numentit, rakennukset ja maisemat sinun alueel-lasi kuuluvat UNESCON suojeltujen monumenttien luetteloon.

UNESCO Asch-berg- stipendit nuorille taitei-lijoille

Ystävyyskoulu-projektin verkosto (ASP-verkoston strategia ja toi-mintasuunnitelma 1999-2003)

Osallistu projektiin joka tähtää 2000-lu-vun oppimisen neljän tukipilarin vahvistamiseen ja laadukkaan koulutuksen edistämiseen

Koulutus syrjin-nän ennaltaeh-käisemiseksi

nuorten kytke-miseksi takaisin yhteiskuntaan kaupungeissa ja maaseudulla

Ylemmän asteen koulutuksen maa-ilmankonferenssi

Tyttöjen ja nais-ten koulutuksen edistäminen Afrikassa

Nuorten tiede-miesten eurooppa-lainen foruumi (Gdansk, 7–9. lokakuuta 2000) Nuorten tiedemies-ten kansainvälinen foorumi (kesäkuu 99)

Kaupungit kasvuympäristönä

Kaupungistumisen vaikutuksista nuorten elämään. Käy kat-somassa verstaita, yhteistyökumppaneita ja erilaisten projektien tuloksia.

MOST fil.tri.-palkintoMOST on yhteiskun-nallisten muutosten hallintaa.

UNESCO ja etiikkaTänä päivänä UNESCON eettinen tehtävä on yhtä tärkeä - ellei vielä tärkeämpi - kuin se oli kun järjestö luotiin yli 50 vuotta sitten. Sinä-kin voit antaa panok-sesi mitä tulee tieteen, etiikkaan, bioetiik-kaan... hanki tietoa ja osallistu keskusteluun!

Näkökulm


236


Näkökulm


236

Näkökulm


237

Euroopan neuvoston kampanjoita: Seuraavat ohjelmat ovat Euroopan neuvoston käynnistämiä kampanjoita. Eurooppalaiset nuorisokeskukset Strasbourgissa ja Budapestissa kehittävät myös monenlaisia kampanjoita.

Kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisiaEuroopan neuvoston vuonna 1996 järjestämä rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen kampanja loi erinomaiset välineet ja innosti osallistujia syrjinnän vastustamiseen tähtää-vään vertaiskoulutukseen. Lyhyestä kestostaan huolimatta kampanja tuotti arvokasta koulutus-aineistoa, jota eurooppalaiset nuorisojärjestöt vieläkin käyttävät. (http://www.coe.int/t/E/human_rights/ecri/)

Eurooppalainen vertaiskoulutusjärjestö EPTONuorten kouluttajien eurooppalainen verkosto rasismin ja muukalaisvihan vastustamiseksi tähtää nuorten ja erityisesti nuorisojärjestöjen johdon kouluttamiseen ryhmien vetämiseen. tarkoituksenaan että vetäjät pystyvät suunnit-telemaan ja toteuttamaan työpajoja esimerkiksi monikulttuuristen eroavaisuuksien kunnioit-tamisesta. Tämä verkosto toimii kymmenessä Euroopan maassa. (http://www.ceji.org/, http://www.epto.org/)

Euroopan unioni:Kymmenkunta vuotta kestänyt EU-yhteistyö nuorisoasioissa sisältää ennen kaikkea jäsenval-tioiden välisen nuorisovaihdon tukemista. Tämä tavoite on kirjattu Unionin ”perustuslakiin”, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen. Nuo-risovaihdon kautta EU pyrkii myös kasvattamaan eri maiden ja kulttuureja edustavien nuorten välistä ymmärtämystä. Liikkuvuuden ja kiel-tenopiskelun antamat kokemukset muodostavat avainvoimavaroja sekä osallistuneille nuorille että koko ympäröivälle yhteiskunnalle.

(Lähde: Valkoinen kirja, liite 2: Yleiskatsaus yhteisön toimintaan nuorisoasioissa)

Vuonna 1988 Euroopan unioni käynnisti NUOR-TEN EUROOPPA -ohjelman, joka tuki eri maiden välistä nuorisovaihtoa. Ajanjaksona 1989–1991 noin 80 000 15–25-vuotiasta nuorta hyödynsi ohjelmaa. Heinäkuussa 1991 hyväksyttiin EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan perusteella NUORTEN EUROOPPA II, ja maaliskuussa 1995 alkoi ohjelman kolmas vaihe. Se päättyi 1999. Vuonna 1996 Euroopan komissio kehitti ohjel-maa pidemmälle ja ehdotti nuorten eurooppa-laista vapaaehtoispalvelua käsittävän yhteisön toimintaohjelmaa. Tästä tuli vuonna 1998 yhteisön täysimääräinen Nuoriso-ohjelma, joka mahdollisti nuorten osallistumisen vapaaeh-toistyöntekijöinä paikallisyhteisöä hyödyntäviin sosiaali-, kulttuuri- ja ympäristötoimintoihin.

Eurooppalaisia ohjelmia, kampanjoita ja verkostoja


Näkökulm


238

Näkökulm


239

EU:n Nuoriso-ohjelma:NUORTEN EUROOPPA-ohjelma ja Nuorten eurooppalainen vapaaehtoisohjelma avasivat eurooppalaiset, kansalliset ja paikalliset projektit nuorille, erityisesti erityisongel-maisille nuorille. Huhtikuussa 2000 ministerineuvosto ja Euroopan par-lamentti hyväksyivät NUORISO-ohjelman, joka käsit-tää ajanjakson 2000–2006. NUORISO-ohjelma menee NUORTEN EUROOPPA-ohjelmaa ja nuorten eurooppalaista vapaaehtoispalveluohjelmaa syvemmälle teemoissaan, keskittyen enemmän nuorten oppimiseen ja jäsenvalti-oiden väliseen yhteistyöhön nuorisopolitiikan kehittä-misessä. Koulun ulkopuolella tapahtuva koulutus (”muu kuin muodollinen koulutus”) näyttelee myös NUORISO-ohjelmassa tärkeää roolia. NUORISO-ohjelman turvin tuettavat projektit:(1) Nuorten Eurooppa-vaihdot;(2) Nuorten eurooppalainen vapaaehtoispalvelu;(3) Nuorisoaloitteet ja Future Capital;(4) Yhteistoimia yleissivistävän koulutuksen (SOCRATES)

ja ammatillisen koulutuksen (LEONARDO DA VINCI) ohjelmien kanssa;

(5) Tukitoimet. Ohjelma on myös avoin Norjalle, Islannille ja Liech-

tensteinille sekä ehdokasmaille (eli Itä-Euroopan maat sekä Kypros, Malta ja Turkki). Tietyillä ehdoilla yhteis-toiminta kolmansien maiden kanssa on myös mahdol-lista, esimerkiksi Välimeren maat, Kaakkois-Euroopan maat, IVY-maat ja Latinalainen Amerikka. Kaikissa 30 ohjelmamaassa on Nuoriso-ohjelman kansalliset toimistot jotka vastaavat kansallisella tasolla ohjelman tiedottamisesta ja toteuttamisesta. Euro-Välimeri-toi-mintaohjelma II, johon osallistuu 27 Euro-Välimeren maata, muodostaa lisäksi yhden Nuoriso-ohjelman päätoimista. Kansalliset koordinaattorit 12 Välimeren alueen yhteistyömaassa huolehtivat tämän ohjelman toteuttamisesta. Nuoriso-ohjelma tukee myös yhteis-työtoimia muiden kolmansien maiden kanssa Kaakkois-Euroopassa ja IVY-maissa.

Euroopan nuorilla on nykyisin hyvät ja laajat mahdollisuudet lähteä opiskelemaan, työs-kentelemään maailmalle tai tapaamaan nuoria muista mais-ta. EU:lla on useita ohjelmia nuorisovaihtojen kehittämisen tukemiseksi.

Nuorisotiedotuksen osalta on syytä mainita myös Euroopan Nuorisotiedo-tus- ja neuvontajärjestö ERYICA (http://www.eryica.org/).ERYICA:n jäsenien ylläpitämä palvelu internetissä InfoMobil sisältää käytän-nön tietoja Euroopan maista. Palvelun aihealueita ovat mm. opiskelu, työ, koulutus, asuminen, kulttuuri ja urheilu, vapaa-aika, terveys, nuorisotiedotuspal-velut ja sosiaalipalvelut. (http://www.eryica.org/infomobil/).


Näkökulm


238

Näkökulm


239

Mitä viittauksia nuorisotiedotuspalve-lujen pääperiaatteisiin on löydettävissä kansallisella tasolla?

PerustuslakiUseimmat maat viittaavat ihmisoikeuksiin tai niiden pääperiaatteisiin tai ovat sisällyttäneet ne peruslakiinsa. Ilmaisuvapautta pidetään yleensä demokratian kulmakivenä ja mittarina. Syrjinnänvapaus on toinen oikeudenmukai-suuden pääperiaate. Joskus mainitaan myös joukko kriteereitä, mukaan lukien ikä. Tällä on joissain tapauksissa merkittävyyttä lasten ja nuorten tiedotuspalveluihin.

Tiedotusta koskeva lainsäädäntö ja kirjastolait

Monessa maassa on yleistä tiedotusta, erityi-sesti yleisiä kirjastoja koskeva lainsäädäntö. Katsotaan, että kansalaisoikeuksiin kuuluu oikeus muodostaa mielipiteitä, osallistua demokraattisesti ja kehittää itseään. Tähän lainsäädäntöön voi sisältyä myös erityisiä viittauksia nuorisokirjastojen tai -tiedotuspalveluiden perustamiseen. Muuta lapsiin ja nuoriin viittaavaa lainsäädäntöä voi olla yleissivistävää koulutusta käsiteltä-vässä lainsäädännössä, erityisesti mitä tulee koulukirjastojen saavutettavuuteen, amma-tinvalinnanohjaukseen, informaatiolukutai-don koulutukseen ja kulttuurikasvatukseen. Muutamassa maassa on syntynyt myös uuteen mediaan, digitaalisiin tiedotuspalveluihin liittyvää lainsäädäntöä, joihin saattaa sisältyä ilmaisuvapauteen ja yksilön intimiteettisuo-jaan liittyviä näkökulmia. Nämä lait viittaavat harvoin lapsiin, mutta lapsia ei voi sulkea pois näistä oikeuksista eikä velvollisuuksista.

Kansalliset nuoria koskevat toimintalinjat voidaan luokitella eri lähestymistavan mukaan. Ensimmäisen ryhmän muodostavat toimintalinjat jotka liittyvät esim. kaavoitukseen ja rakentamiseen, kaupankäyntiin tai ympäristöön, joissa ei lainkaan mainita lapsia eikä nuoria, mutta jotka kuitenkin koskevat heitä kuten kaikkia muitakin kansalaisia. Tällöin voidaan ajatella esimerkiksi leikkipaikkojen ja urheilukenttien epä-kohtia, vaarallisia risteyksiä, saastumista, tuotteiden maahantuontia matalan kustannuksen maista, joissa vallitsee epäilyttäviä ihmisoikeusolosuhteita tai lasten oikeuksia.

Toinen ryhmä on yleisiä asioita koskevat toimintape-riaatteet, nämä sisältävät erityisen lapsia ja nuoria koskevan pykälän, esimerkiksi köyhyyden torjunta, taistelu rikollisuutta vastaan tai maksuliikenne. Monissa maissa on ilmennyt, että lapset ovat useim-miten köyhyydessä elävä ryhmä. Lapset elävät usein minimituloperheissä ja yhä enenevässä määrin yhden vanhemman talouksissa. Nämä perheet elävät usein köyhyysrajan alapuolella. Nuoret muodostavat koditto-mien ryhmän huomattavan osan. Nuoret eivät tunne it-seään turvallisiksi kaduilla ja yleisissä kulkuneuvoissa. He joutuvat väkivallan ja muun rikollisuuden uhriksi (varkaudet, uhkaukset).

Hollantilaisesta mielipidemittauksesta ilmeni, että nuoret suhtautuvat myönteisesti valvontakameroihin ja poliisin tiukempiin otteisiin. Mutta he haluavat myös tehdä itse jotakin. Konferenssissa ”Katu ilman väki-valtaa” esiteltiin yhdeksän nuorten projektia; Haarle-missa työryhmä oli tehnyt käytännön työtä, ansainnut yhteistä rahaa ja tukenut kotitöitä. Toisessa kunnassa nuoret pyrkivät saamaan oman vapaa-ajan oleskelu-paikkansa.

5 Kansalliset periaatteet, toimintalinjat ja ohjelmat


Näkökulm


240

Näkökulm


241

NuorisotiedotuspolitiikkaVaikka kaikissa maissa ei olisikaan julkista tiedotusta koskevaa lainsäädäntöä, heillä voi silti olla nuorisotiedotusta koskeva toimin-taohjeistus, joka koskee nuorille suunnattua tiedotuspalvelua. Kahdeksankymmentäluvun puolessavälissä syntyi ja työstettiin tällaisia toimintaohjeistuksia, erityisesti mikäli oli olemassa erityisiä määrärahoja nuorisotiedotus-palveluiden perustamiseen. Myöhemmin vastuu tällaisista palveluista on keskittynyt paikallis-tasolle.

Viime aikoina on kehitetty toimintaohjeita, jotta saataisiin nuoret mukaan tiedonlukutai-tokampanjoihin, erityisesti ne nuoret, joilla on vähemmistö- tai maahanmuuttajatausta ja asu-vat sosiaalisesti köyhillä alueilla. Alankomaissa sisäasianministeriö on avustanut Telematica-keskusten perustamista kirjastoihin ja muihin paikkoihin mahdollistaakseen nuorille pääsyn uusiin medioihin ja auttaakseen heitä pysy-mään ajan tasalla uuden teknologian kanssa. Tällä tavalla myös nämä nuoret saavat tukea koulutukseensa, vaikka heillä ei olisikaan tieto-konetta tai internet-yhteyttä kotona. Esimerk-kejä tällaisista keskuksista löytyy Amsterdamin, Haagin ja Utrechtin kirjastoista.

”Codename Future” -ohjelmassa nuoria koulu-tetaan nuoriksi toimittajiksi. Nuoret työsken-televät itsenäisesti ja kirjoittavat artikkeleita aiheista, jotka ovat nuorille tärkeitä. He jul-kaisevat kaksi kertaa vuodessa oman Nuorten aikakauslehden. He tekevät todellisia toimi-tuksellisia töitä ja tekevät esimerkiksi nuoriin liittyvissä konferensseissa haastatteluja jne. Heitä voisi käyttää myös kertomaan muille nuo-rille kirjastotoiminnoista tai uusista nuorille suunnatuista tiedotuspalveluista.

Alexander-säätiöMonet järjestöt ja toimielimet haluavat nuo-risoon liittyviä toimintasuunnitelmia. Alexan-der-säätiö on nuorisoon ja nuorisopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja kehittämisjärjestö. Se ottaa mukaan nuoria tutkimuksen ja linjanve-don perusteiden laatimiseen, toteuttamiseen ja raportointiin. Lähtökohdat ovat:• nuorilla on keskeinen rooli• nuoret antavat suoraa tietoa nuorista• työ tehdään siellä missä nuoret ovat ja se on

käytännönläheistä• tuloksia voidaan välittömästi hyödyntää esi-

valmisteluissa ja suunnitelmissa.Lentäviksi tiimeiksi kutsuttavia nuoria koulu-tetaan vertaistensa haastattelemiseen ja he laativat esim. Alankomaiden nuorisovaltuustoja käsittelevän raportin ja suunnittelivat julisteita nuorten houkuttelemiseksi nuorisovaltuustoihin. He ovat myös mukana kehittämässä lyhytkursse-ja nuorisotyöntekijöille, päättäjille ja tutkijoille ja kouluttamassa niillä.

Nuorten osallistuminen


Näkökulm


240

Näkökulm


241

Sosiaali- ja kulttuurisuunnittelutoimisto (SCP) on tutkinut Alankomaiden nuorten tilannetta (Jeugd 2000 ja 2002) ja toteaa, että nuoret itsenäistyvät nuorempana kuin ennen. 12–25-vuotiaat nuoret kohtaavat suuren määrän valintoja, joista he myös joutuvat ottamaan vastuun. Tutkimus osoittaa myös, että nuorilla on vähemmän vapaa-aikaa. Nuoret käyttävät enemmän aikaa koulutukseen ja henkilö-kohtaiseen huolenpitoon, opiskelu ja työ yhdistetään yhä enenevässä määrin. Nuorista 50-80%:lla on jokin lisätyö. Nuoret muodostavat 20% työllistetystä väes-töstä. Nuoret käyvät edelleen paljon ulkona, mutta eivät enää kasvavassa määrin; tietokoneet pitävät nuoret kotona. Nuorilla on vähemmän sosiaalisia kontakteja, mutta digitaaliset yhteydet avaavat uusia viestintätapoja. Vapaa-aika vietetään melko yksi-puolisesti, kolmasosa vietetään televisiokatseluun ja toinen kolmasosa tietokoneen ääressä; näin ollen 60% kaikesta vapaa-ajasta vietetään kotona. 12–18-vuotiaista lapista 15%:lla ei ole tietokonetta kotona. Koulussa tätä ei kompensoida. Näiden lasten van-hemmat ovat usein vähemmän koulutettuja ja heillä on alhaisemmat tulot muiden nuorten vanhempiin verrattuna.

Nuoret käyttävät audiovisuaalista materiaalia erot-tuakseen vanhemmistaan; he kuuntelevat enem-män housea, rappia ja suosittuja musiikkityylejä ja katsovat kaupallisia tv-kanavia. Populaarikulttuuri on in: nuoret käyvät enemmän elokuvateatterissa mutta muu kodin ulkopuolinen osallistuminen kulttuuri-toimintaan on vähenemässä: perinteinen kulttuuri kuten baletti, museot, galleriat eivät enää kiinnosta. Teatterilla, klassisen musiikin konserteilla ym. kävijä-määrät ovat pysyneet vakiona.

Niin kauan kuin nuoret ovat vielä oppivelvollisuusiäs-sä tai käyvät ulkona vanhempiensa kanssa he käyvät klassisissa kulttuurimuodoissa kuten taidemuseoissa, linnoissa, teattereissa tai kirjallisuustapahtumissa.

Nuoret eivät pelkää sitoutumista; vähintään 60% on jäse-nenä ainakin yhdessä urheiluseurassa. Taideharrastukset ja muut harrastukset pärjäävät hyvin ja niitä käytetään myös sosiaalisten kontaktien ylläpitoon. Vanhemmilla saattaa ol-la vähän vaikutusta, vertaisryhmät ovat tärkeitä ja kaupal-liset vaikutteet ovat myös merkittäviä. Näyttää siltä, että nuorten harrastemuodot eivät ole muuttuneet.

Ennusteet kertovat, että tulevaisuuden nuoret tulevat kasvamaan aivan toisenlaisessa sosiaalisessa ympäristössä. Lapset vähenevät (33%:sta 25%:iin väestöstä) ja he kas-vavat ainoana lapsena tai heillä on vain yksi veli tai sisko. Maahanmuuttajaperheet ovat isompia, mutta todelliset suurperheet kuuluvat menneisyyteen. Lapsilla on yhä iäk-käämmät vanhemmat. Sen lisäksi yhä suurempi määrä lapsia ei tunne omia isovanhempiansa suuren ikäeron vuoksi. Äidit jatkavat työssäkäyntiään, joten lapsia hoitavat muut kuin vanhemmat. Vanhemmat jakavat yhä enemmän tehtäviä tasavertaisesti, mutta silti heidän lastensa kanssa viettä-mänsä aika vähenee. Vanhempien muuttaessa keskinäisiä suhteitaan, erotessa ja aloittaessa uusia suhteita, lasten tulee tottua myös uusiin isä- ja äitipuoliin ja sisarpuoliin jne.

On tiedetty, että lapset vaikuttavat perheen isompiin osto-päätöksiin. Nuoria pidetään kuluttajina, jotka ovat haluk-kaita kokeilemaan jotakin uutta, ovat herkkiä trendeille ja vertaistensa arvostelulle. Nuoret huomioidaan jopa kulut-tajatutkimuksissa. Nuoret ovat mediateollisuuden suurku-luttajia. Heidän mediatottumustansa ja käyttäytymistäänsä tutkitaan yhä laajemmin.

Lukemis- ja informaatiotottumuksissa tutkimustulokset näyttävät hajontaa: vaikuttaa siltä, että nuoret lukevat yhä enemmän sanomalehtiä ”Spits:in” ja Metron kaltaisten tabloidilehtien ansiosta. 75% 16–24-vuotiaista nuorista sanovat lukevansa niitä. SCP on julkaissut erityisraportin nuorten vanhojen ja uusien medioiden käytöstä (Van huis uit digitaal, 2002).

Kansallinen tutkimus


Näkökulm


242

Näkökulm


243

Tilastollinen katsaus, tekijänä Daphne de Lange, Tilburg, elokuu 1998

Maakunnalliset nuorisotiedotuspisteet ovat keränneet tilastoja palveluistaan. Vaikka kaikki tiedot eivät ole täysin verrannollisia, antavat ne osviitan Nuorisotiedotus- ja -neu-vontakeskus JIP:den saavuttamista tuloksista Alankomaissa. Tutkimus suoritettiin vuoden 1997 tietojen pohjalta vuonna 1998. 11 maa-kunnallista JIP:ta, jotka kattavat Alankomai-den kaikki alueet palvelivat yhteensä 26 516 nuorta. Kyselyiden määrä oli 30 802. Nämä luvut viittaavat toimipisteiden tai -tilojen toi-mintoihin, eivätkä sisällä neuvontapalveluita kuten neuvonta-aikoja tai liikkuvia palvelui-ta. Keski-ikä oli 16–20 vuotta ja vanhemmat nuoret tulevat enimmäkseen käymään, joskin poikkeuksena oli Limburgin maakunta. Nuoret ovat pääasiassa koululaisia (yli 40%), 10% työssä käyviä, 10% työttömiä, 25%:n osalta ammattia ei tiedetty.

JIP-kävijöiden kulttuuritaustasta: yli 70% oli hollantilaisia, 2% turkkilaisia, 3% marokkolai-sia, 4% surinamilaisia, 1,3% antillilaisia, 6%:lla oli jokin muu tausta. Useimmat kontaktit JIP:n kanssa tapahtuivat asiakaspalveluna paikan päällä (yli 60%) ja puhelimitse (30%). Limburgin tulokset poik-kesivat jälleen, siellä etäneuvontapalveluiden määrä oli suuri (36%) ja 36% oli asiakaspal-velua paikan päällä. Kysymyksien pääaiheita olivat kuluttaminen, toimeentulo ja opintojen rahoitus. Näiden jälkeen tulivat huumeita, riippuvuutta ja asumista koskevat kysymykset.

Muita nuorisotiedotuspalveluita koskevia raportteja Alankomaissa

Kuinka nuoret kokevat nuorisotiedotuspisteetToinen tuore tutkimus käsittelee JIP-palveluiden laatua käyttäjän näkökannalta. JIP:t ovat muotoilleet tarkat laatukriteerit: asiakaspalvelutiskin pitää olla näkyvä, tieto täytyy olla saatavissa, henkilökunnan pitää olla asiakasystävällistä, joustavaa ja stressiä sietävää. Nuori ja hänen kysymyksensä täytyy asettaa aina etusijalle; tiedon pitää olla tasapuolista, ajan tasalla olevaa ja riittävää; lisäksi palvelun täytyy olla helposti saavutet-tavissa.

Kuinka käyttäjät itse kokivat palvelun laadun? Tutki-muksen suorittivat kuusi 14–17-vuotiasta nuorta, jotka tutkijan pyynnöstä kävivät nimettömästi nuorisoti-edotuspisteissä (ei kirjastossa sijaitsevissa). Näiden käyntien tulokset tai vaikutelmat julkaistiin nuorisotyön-tekijöiden ammattilehdessä 0/25 lokakuussa 1998, s. 20–25.

Nämä kuusi nuorta kävivät Hilversumin, Den Helderin, Amsterdamin ja Hoogeveenin nuorisotiedotuspisteissä. He esittivät kaikille saman kysymyksen: alle 18-vuo-tias haluaa muuttaa kotoa välittömästi. Mitkä ovat mahdollisuudet asua itsenäisesti myös taloudellisesti? Käyntien ja palveluiden tulokset eivät aina olleet kovin imartelevia. Siitä huolimatta ne ovat avuksi ja ne muo-dostavat alun laatuohjelmien laatimiseen. Erästä JIP:ä oli vaikea löytää, koska ulkopuolella ei ollut min-käänlaisia kylttejä. Sisätilat olivat pieniä ja hyllyjen ja julisteiden peittämiä. Nuorien pääasiallinen huomau-tuksen kohde oli yksityisyyden puute, sekä etsittäes-sä esitteitä omin päin tai keskusteltaessa neuvojan kanssa. He arvostivat neuvojan ystävällisyyttä, mutta olivat järkyttyneitä huomatessaan, että jos he todella haluaisivat muuttaa kotoa JIP:n tai JAC-nuorisoneu-vontapalvelun avulla, olisi heidän pitänyt odottaa 3–4 kuukautta.


Näkökulm


242

Näkökulm


243

Kokemukset toisesta JIP:stä oli sama yksityisyyden puute, siellä ei ollut muita asiakkaita ja työntekijöinä vain aikuisia. Mutta palvelu oli riittävää ja ystävällis-tä, aivan erilaista kuin kokemukset toisesta JIP:stä, jossa neuvoja käytävällä kysyi, voiko hän olla avuksi ja mitä kysymys koskee. Osoittautui, ettei henkilös-töstä kellään ollut oikeastaan aikaa vastata kysymyk-seen, koska heillä oli aukioloaikana henkilökunnan kokous. Toinen ongelma näytti olevan, että heillä ei ollut käytettävissään mitään tätä kysymystä koskevaa tietoa alle 18-vuotiaden osalta, joten tutkimus paljasti palvelussa suoran tiedon puutteita. Nuoret saivat lopuksi vaihtoehtoisten asuntojen luettelon, mutta taloudellisen tuen mahdollisuutta ei käsitelty. Neuvo-ja syytti henkilökunnan vähyyttä; heidän piti löytää sijaisia viidelle henkilölle. Käynti viimeisessä JIP:ssä herätti enemmän luottamusta: miellyttävät julisteet ja nuorten suosima musiikki soi. Tiedotustyöntekijä ei kysynyt heiltä oliko ongelmia, mistä nuoret kävijät olivat kiitollisia. Hänellä oli nykyaikainen ja kypsä lähestymistapa. Esitteet oli pantu esitehyllyyn, josta ne oli helppo huomaamatta ottaa mukaansa.

Huomionarvoista tässä tutkimuksessa oli se, että nuo-ret eivät olleet kuulleet nuorisotiedotuspisteestä, jon-ka vuoksi he ehdottivat entistä parempaa tiedotusta ja markkinointia JIP:ien tunnetuiksi tekemiseksi. Nuoret myönsivät, että on hyvä olla paikka, josta voi löytää tietoa. Silti he kokeilisivat muitakin tapoja ongelmansa ratkaisemiseksi. He olivat tyytyväisiä ystävälliseen ja aikuiseen lähestymistapaan. Kävijöiden pääasiallinen huolenaihe oli, kunnioitettiinko ja suojeltiinko heidän yksityisyytään heidän käydessään JIP:ssä. Vastaajat pitivät tätä tärkeänä laatukriteerinä.

Esimerkki eurooppalaisesta nuorisotiedotusprojektista

Eurooppaa käytännössä ”Euregio Meuse-Rhen” ja EFI-verkoston avulla - Euregion nuorten vapaa-aika- ja tiedotusyhdistysEuregio on monikielinen ja monikulttuurinen alue, joka yhdistää kolmen maan - Belgian, Saksan ja Alankomaiden - kolme kaupunkia Liège, Maastricht ja Aachen. Yhdistyksen motto on, että jokaisen tulee osallistua Eu-roopan rakentamiseen. Tämä tarkoittaa, että nuorille täytyy antaa tilaisuus vapaa-aikanaan ja yhdessä muiden kanssa yli rajojen oppia tuntemaan naapurialueensa ihmiset. EFI ei vain järjestä seminaareja ja muita keskustelu-tilaisuuksia lapsille, nuorille ja sosiaali-koulu-tusalalla työskenteleville, vaan myös työpajoja ja muita luovia tapahtumia nuorten osallistu-misen kannustamiseksi. (http://www.jugendserver.de/ Themen > Ju-gendpolitik > Jugendinformation > Jugendin-formationsstellen in Nordrhein-Westfalen)

Näkökulm


243


Näkökulm


244

Näkökulm


245

Hollantilainen esimerkki kansallisen politiikan kehittämisestä

Kansallinen nuorisotiedotusta koskeva päätöksenteko alkoi 1990, jolloin julkaistiin eurooppalaisten esimerkkien innoitta-ma keskusteluasiakirja. Siinä ehdotettiin erillistä nuorisotiedo-tusrahastoa ja päätettiin aloittaa tutkia median ja kirjastojen roolia. Jälkimmäistä osaa ei koskaan toteutettu. Nijmegenin ja Leidenin yliopistot suorittivat nuorisotiedotuksen tarvetta koskevat tutkimukset. Näistä ilmeni millaisia tiedontarpeita nuorilla oli, mitä kysymyksiä he kysyivät ja kenelle he kysymyk-set esittivät. Kirjastot olivat ensimmäisinä julkisten laitosten luettelossa, mutta niitä ei juurikaan harkittu jatkosuunnitel-missa, joissa ehdotettiin etusijalle itsenäinen nuorisotiedo-tusverkosto. Alueellisella tasolla muutamat yhteistyöhankkeet kirjastoverkoston kanssa onnistuivat, mutta valtakunnallisella tasolla yhteistyö vaati vielä kymmenen vuotta ennen kuin tuloksia alkoi näkyä. Nuorisotiedotusverkoston keskukset olivat taustoiltaan erilaisia: nuoriso sosiaalityö, rikollisuuden ehkäisy, nuorisokulttuuri, nuorisoapu, nuorisoterveys jne. Tästä syystä oli tarpeen luoda palvelullle yhteiset standardit. Nämä löytyi-vät osittain Euroopan Nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA:n julkaisemasta eurooppalaista nuorisotiedotusta koske-vasta suosituksesta ja työn periaatteista. Hollantilaiset JIP:tjatkoivat laatustandardien kehittämistä. Ne eivät kaikki olleet kirjastoammattilaisille uusia. Standardeista oli liian vähän yhteisiä keskustelumahdollisuuksia. Harvat kirjastot tiesivät JIP:den taustoista.

Kansallista kirjastopolitiikkaa on vuonna 1987 suoritetun desentralisaation jälkeen rajoitettu keskittymään pääasiallisesti lasten lukemisen edistämiseen ja vähemmistöjen palvelemi-seen. Uusia vaikutteita on saatu tietotekniikan kehityksestä ja toteuttamisesta. Se avasi mahdollisuuksia uudelle rakenteelle, esimerkiksi sivistyssektorin (kirjastot) yhteisen verkoston, Tietonetin, perustamiselle. Se keskittyy digitaalisiin lähteisiin ja kohdistuu kolmeen eri käyttäjäryhmään: oppilaat, opettajat ja vanhemmat. Sen lisäksi voitiin kehittää yhteinen kirjastopor-taali: http://www.bibliotheek.nl, jossa on omat osiot lapsille ja nuorille. Erityisiä nettisivuja on kehitetty lastenkirjallisuutta ja nuorisotiedotusta varten.

Suuri osa nuorisotiedotuspolitiikasta on hajautettu. Perustettiin kansallinen projekti-ryhmä, joka auttoi ja kannusti kuntia luomaan omaa nuorisopolitiikkaa. Nuorisotiedotuksesta tuli itse asiassa usein osa yleisestä nuorisopo-litiikkaa. Alussa nämä toimintasuunnat olivat pääosin ennaltaehkäisyyn suuntautuneita; pitäisi estää nuoria omaksumasta pahoja tai ainakin rikollisia tapoja, häiritsemästä lähi-seutua jne. Vähitellen huomio siirtyi nuorten osallistumiseen. Kuinka me, paikallisyhteisö-nä voimme puhua lasten ja nuorten kanssa? Mitä mieltä he ovat lähiseudun palvelutasosta ja tiloista? Tämä lähestymistapa avasi tien lasten osallistumiseen ja nuorisovaltuustoi-hin, jotka monin tavoin osallistuivat kunnan sosiaaliseen ja poliittiseen päätöksentekoon. Erityisesti kaupungistuneiden alueiden kunnat ovat muotoilleet omaa nuorisopolitiikkansa; joskus niillä on koordinoijana nuorisoneuvoja. Yleensä pidetään kaikkien nuorille palveluita tarjoavien organisaatioiden ja kunnan yhteisiä kokouksia.

Kaikki kolme hallintotasoa ovat sopineet nuorisoalan yhteistyöstä ja nuorisopolitiikka on tasapainossa. Tämä asettaa vaatimuksia siihen, että nuorisopolitiikkaa pitäisi kehittää vuoropuhelussa nuorten kanssa. Nuorisopo-litiikka ei saisi olla ainoastaan kohdistunut ongelmiin, vaan sen pitäisi avata myös uusia mahdollisuuksia ja rajoittaa riskejä. Tämä lin-janveto johti ponnistuksiin vahvistaa yleisiä nuorten palveluita ja tiloja. Riskien mini-moiminen hoidetaan varhaisen tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn avulla. Julkilausuma eroaa projektijohdannaisesta politiikasta ja tähtää rakenteellisten palveluiden edistämiseen.


Näkökulm


244

Näkökulm


245

Eräs yhteistyöesimerkki on Kansallinen nuorisofoorumi, josta ajan myötä on muodostunut laaja tapahtuma ja nuorten etuja ajavien tahojen ja nuorten edustuksen vakavasti otettava tapaaminen nuorisoasioista vastaa-vien ministerien kanssa. Nuoret ovat myös ikäryhmänsä edustajina osallistuneet uuteen nuorten sosiaaliturvaa koskevaan lainsäädäntöön. Tämä uusi lainsäädäntö määrää maakuntatason yhteistyöstä, joka johtaa inte-groituun palveluun. Nuorisotiedotuksen rooli on jäänyt epäselväksi, pääosin ennaltaehkäisynäkökohtien vuoksi. Kansallisen nuorisovaltuuston aloittesta nuoria on koulu-tettu nuorisopolitiikan seurantaan ja valvontaan. Nuoret toimivat 4–6 nuoresta koostuvissa ryhmissä, jotka tutki-vat oman paikkakuntansa muiden nuorten toivomuksia ja aloitteita. He puhuvat valtuutettujen ja muiden vas-tuullisten päättäjien kanssa tarkistaakseen ovatko nämä toivomukset otettu suunnitelmissa huomioon. Nuorten ryhmät voivat myös suositella mielenkiintoisia projekteja ja nuorisodemokratiamuotoja. Tulokset esitetään valta-kunnallisessa nuorisojulkilausumassa.

Paikallinen nuorisopolitiikkaEräs syy siihen, miksi kirjastoja tuskin mainitaan nuori-sopalveluita koskevissa toimintaohjelmissa, on että ne toimivat eri ministeriön alaisuudessa. Kirjastopalveluilla on kytkentöjä moniin elämän ja julkisten palveluiden aloihin. Ne voivat täten olla osana monen erilaisen pai-kallishallinnon osa-alueen pyrkimyksiä. Joissakin tapa-uksissa niitä pidetään sivistyssektorin osana, toisissa ne kuuluvat kulttuurisektoriin, toiset sisällyttävät kirjasto-palvelut sosiaaliturvapalveluihin tai vapaa-aikapalvelui-hin ja urheiluun. Nämä eroavaisuudet noudattavat kaikki omaa logiikkaansa ja voivat parantaa tai haitata paikal-lista yhteistyötä nuorisotietopalveluiden hyväksi.

Yleisessä kunnallispolitiikassa näyt-tävät painopisteet olevan nuorten ongelmien ennaltaehkäisyssä, osallis-tumisen vahvistamisessa, verkostojen luomisessa nuoriso-ongelmien varhai-seksi tunnistamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Muita paikallisia toimenpiteitä ovat koulun jälkeisten iltapäiväpalvelujen laajentaminen sekä koulu- ja läksyjentekotukeen tähtäävät toimet. Paikallinen kirjas-topolitiikka keskittyy kaikentyyppisiin laajennettuihin palveluihin ja lukemi-sen edistämisohjelmiin. Uusia alueita ovat erimuotoinen mediakasvatus tai informaatiolukutaito-ohjelmat. On myös aloitettu ohjelmia uusien digitaalisiin tietolähteisiin perustu-vien lasten ja nuorten palveluiden testaamiseksi.

Jeugdmonitor (Nuorisomonitori)Alankomaiden Kuntaliiton tutkimus-toimisto on kehittänyt monitoroin-tijärjestelmän nuorisopoliittisten toimien tarkistamiseksi ja arvioimi-seksi. Kasvava määrä kuntia käyttää nuorisomonitoria. Nuorisotiedotuspal-velut voivat olla osana tätä monito-ria. Nuorten kirjastopalveluita ei ole sisällytetty tähän monitoriin, mutta laadunvalvontajärjestelmä on perus-teilla yleisiä kirjastoja varten.


Näkökulm


246

Näkökulm


247

Alankomaiden yleisten kirjastojen liitto NBLC tunnustaa nuorten eritysaseman yhteiskun-nassa. Nuoret käyvät yleensä koulua, heillä saattaa olla myös ylimääräinen työ tienatak-seen rahaa, heillä on ystäviä ja he mielellään kuuluvat johonkin ryhmään ja heillä on har-rastuksia. Sen lisäksi on yleisiä tai yhteisöl-lisiä asioita, joissa heidän odotetaan tekevän aloitteita. Sen lisäksi heidän tulee löytää paikkansa yhteiskunnassa. Kirjastot voivat osaltaan auttaa nuoria heidän kasvuprosessis-saan aikuiseksi.

Nuoret tarvitsevat tietoa, johon koulukirjas-tolla yleensä ei ole lainkaan tai liian vähän voimavaroja. Tiedontarpeet eivät rajoitu kou-luasioihin, vaan käsittelevät kaikkia elämän näkökulmia. Joissakin yleisten kirjastojen tutkimuksissa ja ohjelmissa on yritetty täyttää julkisten palvelujen ja nuorten tiedontarpei-den välistä rakoa. Alankomaiden yleiset kir-jastot hyväksyivät yleisiä kirjastoja koskevan julkilausuman, johon on sisällytetty UNESCO/IFLA:n julkisten kirjastojen julkilausuma myös lapsille ja nuorille tarjottavien palveluiden osalta.

Afhakers-projektiNuoret olivat kohderyhmä Afhakers kirjasto-markkinointitutkimuksessa. Afhakers-projekti käynnistettiin ja sen avulla kuusi pilottikir-jastoa kehittivät toimintojaan, tietolähteiden tarjontaa ja viestintävälineitä kohderyhmää varten. Markkinointitutkimuksen perusteella valittiin seuraavat aiheet: autot ja mootto-ripyöräily, urheilu, henkilökohtainen huo-lenpito, ruoka, musiikki ja muoti. Toiminnot

järjestettiin yhteistyössä paikallisten yhteistyökumppa-neiden kuten koulujen, yritysten ja nuorisotoimen kans-sa. Tulokset eivät viitanneet yhteen kokonaiskonseptiin nuorten kirjastopalveluiden osalta, mutta sisälsivät silti joitakin mielenkiintoisia tuloksia:

• järjestämällä kokeiluja ja erityisprojekteja kirjastohen-kilökunnan tietoisuus kohderyhmästä kasvoi;

• Nuorisopaneeliin osallistuminen koettiin onnistuneeksi;• Nuorisotiedotuspiste kirjastossa parantaa nuorten

palveluja;• Paikallinen yhteistyö eri yhteistyökumppanien kans-

sa on yleensä tuloksellista ja edesauttaa toimintojen parantamista;

• Nuorten aikuisten palveluja tarjoavien kirjastojen väli-nen kokemusten vaihto on innostavaa ja sen tulisi olla ammatillisen kehittämisen yksi näkökulma.

Tutkimukseen osallistuneet kirjastot halusivat saada enemmän keskitetysti koottua tietoa nuorten elämästä. Kirjastot pitivät tärkeänä myös kirjaston imagon paran-tamisen huomioiden nuoret kohderyhmänä, mutta olivat hyvin tietoisia siitä, että tämä ei tapahdu lyhyellä aikavälillä. Asiakasmäärien kasvuun ja tavoittamiseen tarvitaan enemmän kuin satunnaisia tapahtumia.

ImagokampanjaVuodesta 2000 lähtien NBLC, Alankomaiden yleisten kirjastojen liitto, aloitti sarjan imagokampanjoita, pääosin keskittyen nuoriin aikuisiin. Kampanjassa oli useita kertoja toistuvia tv-mainoksia. Lähestymistapa, käyttäen tunnettua jalkapalloilijaa ja sanoma, aivot kasvavat kirjastossa, ei saanut jokaisen kirjastotyönte-kijän hyväksyntää, mutta kohderyhmä näyttää huoman-neen sen. Vuonna 2002 nörtti, joka uskoi pärjäävänsä ilman kirjastoa oli seuraava ajatuksia herättävä hahmo tässä imagokampanjassa.

Kirjastosektoripolitiikka


Näkökulm


246

Näkökulm


247

TyökonferenssiNuoria kutsuttiin kirjastoväen yleisiä tie-dotuspalveluita käsittelevään tapaamiseen. Nuoret puhuivat avoimesti eivätkä aina niin myönteisesti kirjastokokemuksistaan. He olivat tunteneet itsensä epävarmoiksi ja tyhmiksi, eivätkä tervetulleiksi. Kynnys kysyä kirjasto-työntekijöiltä oli korkea sillä henkilökunta ei aina ollut ystävällistä, ilmapiiri oli tylsä eikä innoittava. Nuoret eivät kokeneet kirjastoa viihtyväksi paikaksi. Nuoret halusivat, että kirjaston henkilökunta ottaa heidät tosissaan eivätkä pelkästään ohjaisi heitä etsimään kirjoja joita on mahdoton löytää hyllyistä. Nuoret olivat hyvinkin innokkaita auttamaan ehdotuksillaan ja vihjeillään palveluiden parantamiseksi. Ehdotuksia oli muunmuassa: ei liian lähellä pikkulapsia; vähän musiikkia, ei välttämättä kohtaamispaikkaa, sillä kirjasto oli nuorten mielestä hyödyllisiä ja tarkoituk-sellisia käyntejä varten.

Kirjastoväki oli samaa mieltä. Nuorilla on pal-jon erilaisia toivomuksia. Kirjastopalveluiden pitäisi osoittaa suurempaa joustavuutta, eriy-tymistä ja kohderyhmäajattelua. Palveluiden kehittämiseksi nuorille tulisi palkata edistys-mielisiä kirjastonhoitajia, vakuuttaa kirjaston johto palvelun tärkeydestä, löytää ylimääräis-tä rahoitusta ja aloittaa nuorille suunnattujen palveluiden toteutettaminen yhdessä nuorten kanssa!

Nuorisotiedotus yleisten kirjastojen taikunnallisen tiedotuksen osana

Alankomaiden kaikki yleiset kirjastot ovat hyväksyneet kirjastotoimen vuoteen 2005 ulottuvan pitkän tähtäyksen suunnitelman. Tähän sisältyy uusia strategioita kuten: markkinointimenetelmien toteuttaminen, keskittyminen tiedotuspalveluihin, laadun ja johdonmukaisuuden kehittä-minen.Strategiassa kirjasto nähtiin julkisena torina, tiedon, kulttuurin ja koulutuksen kohtaamispaikkana. Paikkana, joka olisi julkinen tila kaikenlaiselle, eri taustoista tulevien ja kaiken ikäisten ihmisten toiminnalle. Pyrkimyksenä on henkilöstökehittäminen siten, että enenevässä määrin kes-kitytään palveluiden ja toimintojen erikoistumiseen, jotka sallisivat näkyvien ja näkymättömien palveluiden käynnis-tämistä ja verkostoyhteistyötä. Kirjastojen pitäisi proaktii-visesti kiinnittää huomiota ulospäin suuntautuvaan työhön, vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja rakentamaan verkosto-ja kirjastolaitoksen sisällä ja sen ulkopuolella huomioiden koko yhteisö. Innovatiiviset yleiset tiedotuspalvelut käsit-tävät sekä fyysiset että virtuaaliset palvelut. Tämä uusi, hybridikirjasto vaatii uutta infrastruktuuria, yhteistyötä ja verkostoja sisältö- ja jakelupalveluiden rakentamiseen. Uuden teknologian käyttöönottoon kuuluu myös se, että kirjastohenkilöstö on koulutettu tukemaan ja ohjaamaan asiakkaita kuinka näitä medioita käytetään. Informaatiolu-kutaidon osalta kiinnitetään erityishuomio nuoriin. NBLC:n mediakoulutusta käsittelevään käsikirjaan sisältyy mm. erityisohjelmia ja parhaiden käytäntöjen esimerkkejä.

Nuorisopalveluiden alalla nuorisotiedotusta pidetään käytännönläheisenä nuorten palveluna. Nuti-palveluiden erilaisia malleja kehiteltiin ja testattiin, usein yhteistyössä muun nuorisotyön kanssa. Parhaat käytännöt kerättiin ja julkaistiin kirjastolehdessä. NBLC:n yleisiä tiedotuspalve-luita käsittelevässä käsikirjassa on laaja nuorisotiedotusta koskeva luku. Siinä on tietoa ja neuvoja toimintapolitiikas-ta, suunnittelusta ja hyvistä käytännöistä.


Näkökulm


248

Näkökulm


249

Nuorisotiedotuspolitiikan kehittäminen alkoi kahdeksan-kymmentäluvun lopussa nuorisososiaalipolitiikan yhtenä erityisnäkökulmana. Valtionhallinto tuki nuorisotiedo-tuspisteiden (JIP) perustamista erillisenä palveluna. Tässä toimessa JIP:t perustettiin aikaisempien Nuoriso-neuvontakeskusten (JAC) erityispalveluina. Kansalli-sella tasolla perustettiin erityinen elin, Alankomaiden nuorisotiedotussäätiö (SJN), joka kehitti sekä toiminta-politiikkaa että tukiaineistoa, koulutusta ja neuvontaa JIP:ien perustamiseen. SJN on määritellyt laatukriteerit JIP-palveluille ja suojaa JIP:ien laatutavaramerkkiä. Silti monet aloitteet ovat lähtöisin paikallistasolta: uusia JIP palveluita luotiin paljon. Muutamat suuret JIP:t loivat maakunnallisia palveluja. Keskukset ottivat hoitaakseen jakelun alueen muille JIP:eille ja tukivat laajempaa kehitystyötä. Maakunnalliset JIP:t ovat muodostaneet Nuorisotiedotusneuvoston, joka kokoontuu 4–5 kertaa vuodessa. Neuvostolla on toimintasuunnitelma JIP-palveluiden kehittämiseksi ja edistämiseksi; se toimii yhteistyöryhmänä myös muille tahoille, jotka haluavat levittää sen aineistoa nuorille JIP:ien kautta esimerkiksi huumeista, kulttuurista ja taloudesta. Yleisissä kirjas-toissa on aina ollut saatavilla tietoa nuorille, mutta tätä toimintaa ei painotettu nuorisotiedotuksena, vaikka joillakin kirjastoilla on ollut nuoriso-osastokokeiluja. Kirjastot ryhtyivät erityistoimenpiteisiin, sisältäen JIP-periaatteet kirjaston tavoitteisiin ja päämääriin. Kirjastot ryhtyivät hankkimaan esite-, lehti-, musiikki- ja viitemateriaalikokoelmia. Jotkut kehittyivät todelli-siksi JIP:eiksi tarjoamalla ajanvarausta nuorisoneuvojien kanssa kirjastossa taikka henkilökuntaa kouluttamalla. Alankomaiden yleisten kirjastojen liitto NBLC on tukenut nuorisotiedotuspalveluiden perustamista yleisiin kirjas-toihin. Nuorisotiedotusta pidetään kunnallisen tiedo-tuksen ja muun yleisen tiedotuspalvelun osana. Palvelua pidetään innovatiivisena näkökulmana kirjastoissa. Ylei-set tiedotuspalvelut vaativat kirjastotyöntekijöiltä eri-

laista, ulospäinsuuntautuvampaa lähestymistapaa, joka pystyy vastaamaan asiakkaan tiedontarpei-siin. Sen lisäksi maakunnalliset kirjastokeskukset (PBC) ovat perustaneet palveluita paikallisten kirjastojen nuorisotiedotuspalveluiden aloittami-seksi, usein yhteistyössä maakunnallisten JIP:ien kanssa.

Alankomaiden nuorisotiedotuskenttä paikallisella tasolla:• noin 140 nuorisotiedotuspistettä, suurin osa

nuorille suunnatun sosiaalitoimien palveluiden yhteydessä. Jotkut pisteistä sijaitsevat kou-luissa ja kasvava määrä yleisissä kirjastoissa. Yhä suurempi määrä kirjastoja on aloittanut nuorisotiedotuspalvelut, perustamalla erityisen esitekokoelman ja pitämällä esillä hyödyllistä aineistoa ja CD-ROM:eja sekä tarjoamalla inter-net-yhteyksiä. Kirjastopalvelut vaihtelevat näin ollen esitteiden esillä pitämisestä ja referenssi-työstä nuorisotyöntekijöiden antamaan ohjauk-seen ja erikoistuneeseen neuvontaan.

Maakunnallisella tasolla:• 11 maakunnallista JIP:ä toimivat paikallisten

JIP:ien yhteyspisteinä, järjestäen tiedonjake-lua, työmuodon edustusta, edistämistä ja uusia kehityssuuntia.

• 10 maakunnallista kirjastokeskusta, joista jotkut edistävät aktiivisesti nuorisotiedotusta kirjastoissa yhteistyössä maakunnallisten JIP:ien kanssa.

Suunnitelmissa on uusien JIP:en ja nuorisotiedotuspalveluiden perustaminen sekä koulutuk-sen ja aineistojakelun aloittaminen.

Nuorisoinfopisteet ja yleisten kirjastojen verkosto esimerkkinä


Näkökulm


248

Näkökulm


249

Valtakunnallisella tasolla:• Alankomaissa toimii nuorisotiedotuspisteiden

yhdistys, jossa on noin 70 jäsentä. Yhdistys ylläpitää yleisiä nuorisotiedotusaiheisia nettisi-vuja: http://www.jip.org/.

• Alankomaiden Nuorisotiedotuksen laatupalvelu-säätiö (SJN) on kehittänyt monialaista nuoriso-tiedotuspolitiikkaa, joka on luotu yhteistyössä valtakunnallisten yhteistyökumppanien kanssa. Osin JIP:ejä koskeva laatututkimus: JIP-A = maakunnalliset JIP:t; JIP-B = erikoispalvelut; JIP-C = tiedotus, referenssi, neuvonta.

• Alankomaiden yleisten kirjastojen liitto NBLC, käsittää 1 115 julkista kirjastoa ja kirjastoautoa. NBLC toteuttaa toimintasuunnitelmia, ohjelmia ja tutkimusta ja on käynnistänyt yleisten tie-dotuspalveluiden projekteja. Se myös järjestää konferensseja lasten ja nuorten kirjastopalve-luiden uusista hankkeista, joihin kuuluvat myös nuorisotiedotuspalvelut. Julkaissut käsikirjan Yleinen tiedotus kirjastoissa, joka sisältää nuori-sotiedotuksen ja Eurooppa-tiedotuksen. Vuonna 1999 pidettiin laaja nuorten kirjastopalveluita käsittelevä konferenssi, jonka jälkeen pidet-tiin yhteistyössä maakunnallisten toimielinten kanssa maakunnalliset koulutuskierrokset. NBLC on sisällyttänyt nuorisotiedotuksen portaaliinsa: http://www.bibliotheek.nl, jossa lapsia ja nuoria varten on oma osasto. NBLC tekee yhteistyötä sisällön tuottamisessa nuorisotiedon sisällön-tuottajia.

• Alankomaiden sosiaalihuoltoinstituutti (NIZW); valtakunnallisen sosiaalihuoltoinstituutin nuoriso-osasto on asiantuntijakeskus, jolla on toimintasuunnitelma ja ohjelma lastenhuollon, vanhempainvalmennuksen, lasten ja nuorten ihmisoikeuksien, lukutaidon, osallistumisen ja julkisten tilojen alalla. Instituutti on ottanut hoitaakseen joitakin SJN-säätiön tehtäviä kuten nuorisotiedotustyöntekijöiden koulutuksen ja

ammaillisten työtapojen edelleen kehittämisen; nuorisofoorumin nettisivut: http://www.dwink.nl ja nuorisotiedotuksen: http://www.jeugdinformatie.nl/16ofzo ja sen nuorisotyön erityiskirjasto ja nuorisososiaalityön lehti nimeltä 0–25.

• NIZW:n palveluihin sisältyy myös kansainväli-seen nuorisovaihtoon keskittynyt keskus, Euro-desk, ja valtakunnallinen EU:n nuoriso-ohjelman kansallinen toimisto.

• Go-Europe-verkosto: 8 maakunnallista JIP:ä ja 12 yleisissä kirjastoissa sijaitsevaa Eurooppa-in-fopistettä ovat muodostaneet Go-Europe-verkos-ton. Verkostolla on omat nettisivut http://www.go-europe.nl josta löytyy ajankoh-taista tietoa liikkuvuudesta ja muuta nuoria kiinnostavaa Eurooppa-tietoa, muunmuassa nuo-risotoimintoja varten haettavista eurooppalaisis-ta avustuksista, opiskelusta ja nuorisovaihdosta.

• Muut toimielimet, jotka ovat keskittyneet tiet-tyyn nuoria kiinnostavaan aihealueeseen.

Esimerkki eräästä nuorisotiedotuspisteestä: JIP-HaagHaagin keskustassa sijaitseva Jip-toimipiste, jonne 12–25-vuotiaat nuoret voivat tulla hake-maan neuvoa ja tietoa. Vuodesta 2001 JIP:lläon esittelypiste 12 Haagin sivukirjastossa. Esittelypisteistä löytyy eri aiheita käsitteleviä esitteitä kuten tietoa asumisesta, oikeudellisista kysymyksistä, huumeriippuvuudesta, koulutuk-sesta, terveydestä, seksistä, vapaa-ajasta ja työ-elämästä. Esitteet ovat ilmaisia. Joka kuukausi esitetään uusia, mielenkiintoisia linkkejä JIP:n nettisivuilla http://www.jip.org. JIP-Haagilla on myös aukioloaikoja naapurikaupunkien kuten Voorburgin ja Zoetermeerin yleisissä kirjastoissa.


Näkökulm


250

Näkökulm


251

Eroavaisuudet ja samankaltaisuudet

Nuorisotyöntekijöiden ja kirjastoväen antaman nuori-sotiedotuksen eroavaisuuksista ja samankaltaisuuksista voi sanoa paljonkin. Nuorisotiedotustyön uusi kehi-tyssuunta on sen muuttuminen tuesta ja neuvonnasta yhä enemmän tiedotukseen. Kirjastoille suurin muutos on lainauspalveluista siirtyminen erikoistuneempaan tiedotuspalveluun. Tähän sisältyy julkisen tiedon saa-tavaksi tekeminen erilaisista lähteistä kohderyhmille. Nämä palvelut vaativat jatkokoulutusta ja ulospäin-suuntautuvaa työtä.

Molempien ammattikuntien vahvoina puolina voi-daan mainita, että ne ovat omaksuneet käyttäjien eli nuorten, näkökulman palveluidensa lähtöpisteeksi. Ammattilaiset ovat hyvin tietoisia nuorten asemasta nyky-yhteiskunnassa ja käyttävät erilaisia lähestymis-tapoja saavuttaakseen nuoret. Houkuttelevampia ovat uudet mediapalvelut sillä ne mahdollistavat nuorten erilaisia osallistumismuotoja.

Tutkittaessa eri yhteistyömuotoja, voidaan erottaa neljä seuraavaa:1. JIP ja yleinen kirjasto erillisinä organisaatioina2. JIP kirjastohenkilöstön ammattitaitoa lisäävänä3. JIP sijoitettuna kirjastoon4. JIP yleisen kirjaston hoitamana.

Yleisesti voidaan erottaa useita eri nuorisotiedotustapoja:

1. Kirjasto ja nuorisotiedotuspiste kahtena erillisenä yksikkönä: Molemmat vastaavat nuorten esittämiin yksinkertaisiin kysymyksiin mutta mahdollisesti eri tavalla. Nuoret, jotka tietävät haluavansa vain tietoa tulevat myös kirjastoon. Jos he haluavat muuta kuin vain tietoa, esimerkiksi neuvontaa, he menevät JIP:iin. Niiden JIP:ien määrä, joihin liittyy neuvontaa on pienempi kuin yleisten kirjastopalveluiden.

2. Nuorisotiedotuspiste kirjastossa:JIP on osa nuorisotyötä mutta sijoitettu kirjastoon. Neu-vontapalveluita ja henkilökohtaisia keskusteluja varten on käytettävissä erillinen huone. JIP:in henkilökunta ei ole osa kirjaston henkilökuntaa. 3. Kirjastolla on paitsi omaa nuorisomateriaalikokoel-maansa niin lisäksi on tarjolla nuorisotiedotusesitteitä ja viitteitä ja yhteystietoja apu- ja hoitopalveluihin, joka on JIP-palvelua. Kirjaston henkilökunta on saanut jon-kun verran koulutusta paikalliselta nuorisotoimelta, maa-kuntakirjastolta tai nuorten tukijärjestöltä pystyäkseen paremmin vastaamaan nuorten aikuisten kysymyksiin. Nuorisotoimella voi sen lisäksi olla joitakin päivystystun-teja kirjastossa ylimääräisenä palveluna.4. Kirjastot voivat palkata nuorisotiedotustyöntekijän henkilökuntaansa tai antaa asiakaspalvelua paikan päällä nuorisotiedotustyöntekijöiden kanssa. Tämä on harvi-naista.5. Kirjastot saavat esitteitä ja tietolähteitä kuiten-kin erilaisilta nuorisopalveluilta ja ne ovat osa yleistä palvelua myös nuorille. Kirjastot pitävät materiaalit ajan tasalla yleisten referenssipalveluiden kanssa. Tämä on tavallista.

Kirjastojen ja tiedotuspalveluiden käyttö

Yleiset kirjastot ovat aloittaneet ohjelman jolla ne kasvavassa määrin soveltavat markkinointitutkimuksia kirjastoon ja tiedotuspalveluihin. Tämä tulee muutta-maan palvelut tuotekeskeisistä käyttäjäkeskeisiksi ja tähän sisältyy kohderyhmien tunnistaminen. Kirjastojen käyttöfrekvenssi liittyvät nuorten tarpeisiin ja tarjolla oleviin palveluihin. Kohderyhmät määritellään tuote-markkina-yhdistelmät-järjestelmän (PMC, Product-Mar-ket-Combinations) mukaan. NBLC on tehnyt aloitteen PMC-menetelmien käyttöönottamiseksi, julkaissut asiasta käsikirjan ja järjestänyt tähän liittyviä kursseja. Tätä PMC-mallia on myös sovellettu mm. nuorisotiedotuspal-veluihin.


Näkökulm


250

Näkökulm


251

1. Tunnemmeko nuoria tarpeeksi hyvin? Pitää-kö tämä paikkansa myös palveluhenkilökunnan osalta? Onko elämäntyyliä, vapaa-ajanviet-toa jne. koskevia tutkimustuloksia huomioitu kirjaston ja tiedotuspalveluiden suunnittelussa? Tiedämmekö mitä nuorten odotukset palveluiden suhteen ovat?

2. Onko meillä toimiva menetelmä nuorten ta-voittamiseksi palveluiden käyttäjiksi vai nojau-dummeko muutamaan hajanaiseen, vähemmän tehokkaaseen toimintoon? Toisin sanoen: onko nuorten tarpeisiin vastaaminen suunnitelmallis-ta?

3. Ovatko nuoret toimintasuunnitelmien tunnis-tettu kohderyhmä, esimerkiksi aineistojen han-kinnassa ja kulttuuritapahtumissa? Olemmeko tietoisesti valinneet yhteistyön muiden tahojen kanssa, jotka ovat tärkeitä nuorille aikuisille (toisen asteen koulut, jatkokoulutus, nuorten tuki, elokuvat, sosiokulttuuriset ja koulutuslai-tokset)? Onko meillä yhteyksiä nuorten asioiden asiantuntijoihin kuten lähityöntekijöihin, opet-tajiin, paikalliseen poliisiin ja yrityksiin?Osallistuvatko nuoret päätöksenteon kehittämi-seen ja toimintojen suunnitteluun? Ovatko he edustettuina kirjastolautakunnassa tai johtokun-nassa?

4. Onko meillä käytössä tilastotietoa millä tavalla ja missä määrin nuoret käyttävät kirjastoja tiedotuspalvelui-ta? Missä määrin tämä käyttö liittyy tutkimusten mukaan nuorten ilmaise-miin tarpeisiin? Mitä johtopäätöksiä tästä pitäisi tehdä palveluiden kehittä-misessä.

5. Tiedämmekö millaisia tietoja nuoril-la on kirjastojen muista kuin kirjoihin perustuvista viite- ja tiedotuspalveluis-ta. Onko kirjastolla nuorille tarpeellista tietoa (esitteitä, tietokantoja, osoittei-ta, yhteyksiä)? Onko kirjasto yhteydessä lähimpään nuorisotiedotuspisteeseen? Harkitseeko kirjasto käynnistävänsä itse sellaista?Pystyykö kirjastohenkilökunta käsitte-lemään nuorten tyypillisiä ongelmia, (asuminen, terveys, uravalintoja, elä-män tarkoitus jne.)? Vaikuttaako siltä, että työntekijät ovat samalla aaltopi-tuudella nuorten kanssa?

6 Mitä vaatimuksia nuorisotiedotuspalvelut asettavat?

Mitä voidaan pitää välttämättöminä vaatimuksina nuorisotiedotuspalvelulle? Tässä erään-lainen kysymyslista päätöksentekoa varten. On yleisesti tunnettua, että nuoret vähentävät lukemiseen käyttämänsä ajan lisääntyvien koulutehtävien ja koulun ohesa tehtävien ansio-töiden, mutta myös vapaa-ajanvietossa tapahtuneiden muutosten takia. Jotta olisi selkeä kuva nuorista ja heistä palveluiden kohderyhmänä, voidaan käyttää seuraavia kysymyksiä tarkistuslistana tai sisäisen suunnittelun pohjana:


Näkökulm


252

Näkökulm


253

6. Ovatko kirjaston ja tiedotuspalveluiden tilat ja sisustus nuorten mieleen? Pitävätkö nuoret tiloja viihtyisinä, puoleensavetävinä, kutsuvina? Osallistuvatko nuoret remonttitöihin? Löytävät-kö he itse kirjastoon vai pitäisikö kirjaston ja tiedotuspalveluiden tavoittaa heidät esimerkiksi koulussa, lähikeskuksessa? Onko taustamusiik-kia? Voivatko he kuunnella musiikkia ja/tai katsella videoita/televisiota?

7. Onko suositeltavaa, että kaikki nuoria kiin-nostava aineisto on kerätty yhteen (pop, seksi, opintotuki/apurahat, autot, urheilu jne.)? Onko tämän materiaalin lähellä suosittuja istumapaik-koja?

8. Tukeeko kirjasto ja tiedotuspalvelu laajalti nuorten aseman korostamista päätöksenteossa tai heille suunnattuja tiedotuspalveluita? Onko tämä tullut näkyviin henkilökunnan avoimena ja myönteisenä suhtautumisena? Ovatko työn-tekijät valmiit antamaan nuorille räätälöityjä palveluita? Kuuluuko kirjaston henkilökuntaan nuoria aikuisia?

9. Ottaako kirjasto nuorten ryhmien opastuksen tosissaan? Onko henkilökunnalla heitä varten sopiva vastaanotto tai opastus? Koskeeko tämä myös tietokoneiden käytön opastusta ja netissä olevia lähteitä? Onko kirjastolla sisällöllisesti ja ulkomuodoltaan nuoriin kohdistuvaa mai-nosmateriaalia? Käyttävätkö kirjasto ja tiedo-tuspalvelut myös audiovisuaalista aineistoa ja Internetiä?

10. Pyrkiikö kirjasto pitämään tietolähteiden saatavuuden ilmaisena nuorille tai tekemään sen ilmaiseksi? Ottaako se huomioon nuorten erityi-siä lukemis- ja opiskelutarpeita?

11. Ovatko jotkut työntekijät ensi sijassa vastuussa nuorten palveluista? Onko tarpeeksi henkilökuntaa nuorten (nuorisotiedotusalan) toimintoihin?12. Arvioiko kirjasto kaikki nuoriin suunnatut toimet, jotta tuloksia, aikaansaannoksia ja vaikutuksia voidaan huomioida ja sisällyttää tuleviin toimintoihin?

Nämä kysymykset ovat erityisen arvokkaita kirjastotyössä ja kysymysten avulla voidaan selvittää mikä tilanne vallitsee kirjastoissa nuorisotiedotuspalveluiden osalta. Jos joihinkin kysymyksiin täytyy vastata kielteisesti, on syytä pohtia menetelmiä paremman palvelun saavuttamiseksi.

Kirjastot ovat nuorisotiedotustyöntekijöiden hyviä yhteistyökumppaneita, ja nuorisotiedotuspalve-lut voisivat laajentua huomattavasti käyttämällä hyväksi yleisten kirjastojen verkostoa kaikkialla Euroopassa. Tämä on lähitulevaisuuden haaste: voivatko molemmat ammattiryhmät yhdistää voi-mansa palvellakseen yhteistä kohderyhmää paremmin.


Tohtori Marian KorenHollannin kirjastoseuran (Association of Public Libraries NBLC) tutkija ja kansainvälisistä yhteyksistä vastaava työntekijä. Ollut luennoitsijana useissa kirjastoalan ja nuorisotiedo-tus- ja -neuvonta-alan konferensseissa. Väitellyt tohtoriksi lasten oikeuksista, väitöskir-jana Tell me! The right of the child to information (1996. ISBN 90 5483 118 9, s. 541, NBLC, Hollanti).

Näkökulm


252

Näkökulm


253

12 artikla1. Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodosta-maan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 2. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asi-anomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti.

13 artikla1. Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä. Tä-mä oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjal-lisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa. 2. Tämän oikeuden käytölle voidaan asettaa tiettyjä rajoituk-sia, mutta vain sellaisia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä: a) muiden oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi; tai b) kansallisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen (ordre pub-lic), tai väestön terveyden tai moraalin suojelemiseksi.

17 artiklaSopimusvaltiot tunnustavat joukkotiedotusvälineiden tärkeän tehtävän ja takaavat, että lapsi saa tietoa monenlaisista kan-sallisista ja kansainvälisistä lähteistä, erityisesti niistä, joiden toiminta tähtää hänen sosiaalisen, hengellisen ja moraalisen hyvinvointinsa sekä ruumiillisen terveytensä ja mielentervey-tensä edistämiseen. Tässä tarkoituksessa sopimusvaltiot:a) rohkaisevat tiedotusvälineitä levittämään lapsen sosiaalista ja sivistyksellistä kehitystä edistävää ja 29 artiklan hengen mukaista tietoa ja aineistoa; b) rohkaisevat kansainvälistä yhteistyötä erilaisista sivistyk-sellisistä, kansallisista tai kansainvälisistä lähteistä olevan tällaisen tiedon ja aineiston tuottamiseksi, vaihtamiseksi ja levittämiseksi; c) rohkaisevat lastenkirjojen tuottamista ja levittämistä; d) rohkaisevat tiedotusvälineitä kiinnittämään erityistä huo-miota vähemmistöryhmiin kuuluvien tai alkuperäiskansojen lasten kielellisiin tarpeisiin;

e) rohkaisevat kehittämään asianmukaisia ohjelmia lasten suojelemiseksi heidän hyvinvoinnilleen vahingolliselta tiedolta ja aineistolta muistaen 13 ja 18 artiklojen määrä-ykset.

29 artikla1. Sopimusvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että lapsen kou-lutuksen tulee pyrkiä: a) lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittä-miseen; b) ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamisen kehittämiseen: c) kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja, lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia arvoja sekä hänen omastaan poikkeavia kulttuureita kohtaan; d) lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa ymmärryksen, rauhan, suvaitsevaisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja kaikkien kansakuntien, etnisten, kansallisten ja uskonnollisten ryhmien sekä alku-peräiskansoihin kuuluvien henkilöiden välisen ystävyyden hengessä; e) kunnioituksen edistämiseen elinympäristöä kohtaan.

31 artikla 1. Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja vir-kistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuuri-elämään ja taiteisiin.2. Sopimusvaltiot kunnioittavat ja edistävät lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoi-mintoihin.

42 artikla Sopimusvaltiot sitoutuvat saattamaan yleissopimuksen periaatteet ja määräykset yleisesti niin aikuisten kuin lastenkin tietoon tarkoituksenmukaisesti ja aktiivisesti.

Liite 1 Joitakin artikloita Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksesta lapsen oikeuksista (1989)


Näkökulm


254

Näkökulm


255

Päätöksenteko• yhteydet kohderyhmään• organisaation sisäiset päätökset• toimintasuunnitelman laatiminen• tilat ja kalustus• henkilökunta ja koulutus• palveluiden laatu• muun henkilöstön ja johdon tuki• tulo- ja menoarvio

Kumppanuudet• nuorisotiedotus yhdistävänä tekijänä• mahdolliset kumppanit• kansallisella tasolla• yhteistyö pakallisella tasolla• kirjastot ja nuorisotiedotuspalvelut• toimintojen samankaltaisuudet ja eroavaisuudet• nuorisovaltuusto• nuorilta nuorille: vertaisryhmät• nuorten tiimit

Yhteistyö käytännössä• yhteistyö kunnan sisällä• yhteistyö nuorisotyöverkostossa• tuki kirjastoverkoston piirissä

Nuorten osallistuminen:Esimerkki: Youth Boox

• nuorisopaneeli• nuorisokartoitus: vertaishaastattelut

EsittelyErillinen nuoriso-osastoUusia palvelukonseptejaMarkkinointiDigitaalisesti tuettu palvelu: bibliotheek.nl

Julkisuus ja palveluiden mainostaminen

Sisäinen mainostaminen: henkilöstöSisäinen mainostaminen: nuoretUlkoinen mainostaminen: nuoretYhteistyökumppanien suorittama ulkoinen mainostaminenMainosmateriaalitValmistelu ja arviointi

RahoitusErityisaiheetKustannuksetRahat

Projektit, toiminnot, kurssit, menetelmätNuorille hyödyllisen aineiston valitseminenReferenssejä nuorten parissa toimivilleMallitOsoitteet

Liite 3

Päätöksentekomalli nuorisotiedotuspisteiden/keskusten ja yleisten kirjastojen palveluyhteistyöksi Alankomaissa

Tämä ”malli” perustuu kirjaston johtamiseen yleisiä tiedotuspalveluita perus-tettaessa. Se saattaa olla myös hyödyllinen väline nuorisotiedotuspisteiden/-keskusten ja yleisten kirjastojen välisiin yhteyksiin. Johtavana periaatteena tulisi pitää: Kuinka voimme antaa nuorille parhaita mahdollisia tiedotuspalve-luita, ei elitistisena palveluna vaan todella heidän tarpeidensa ja oikeuksiensa mukaan? Kuinka voimme hyödyntää molempien ammattiryhmien vahvoja puo-lia ja asiantuntemusta? Kuinka voimme käyttää ammatillista verkostoamme ja infrastruktuuriamme yhteisen käyttäjäryhmän nuorten, palvelemiseksi?

Johdon tärkeimmät tehtävät ovat:Sitoutuminen nuorisotiedotuspalveluiden tavoitteisiinTieto erilaisten nuorten tiedontarpeistaNuorten (tiedotus)palveluiden tutkiminenOman laitoksen roolin määritteleminenLisäarvo: integroidut tiedotuspalvelutOrganisaation innovatiivisuus

Tehtävät valinnat:KäyttäjäryhmätSisällön monipuolisuusPalveluiden laatuTyöntekijöiden tiedon ja taitojen tasoYhteisten tilojen käyttöHenkilöstön yhteistyöYhteistyön muotoRahoitusmuoto

TäsmentäminenYleisten tai kunnallisten tiedotuspalveluiden kehittämiseksi, joihin nuoriso-tiedotus sisältyy, on tehtävä seuraavanlaisia valintoja:

KäyttäjäryhmätA Kaikki nuoretB Erityisryhmä, iän, sosiaalisen taustan ym. perusteella

Sisällön monipuolisuusA Laaja aihealueiden valikoimaB Keskittyminen joihin aiheisiin

Palveluiden tasoA Kirjastopalvelut käsittävät esitteitä, tietokantoja, osaavia työntekijöitäB Kirjastopalveluihin sisältyvät myös neuvonta, nuorten koulutus, nuoriso-huoltoa

Työntekijöiden tiedon ja taitojen tasoA Kirjaston henkilökunta kerää tietoa ja välittää nämä tiedot palveluina käyttäjäryhmilleB Kirjaston henkilökunta kerää jonkin verran ylimääräistä tietoa ja ohjaa erityiskyselyt muille tahoille

Liite 2 & 3 Nuorisotiedotustyön hakemisto

Näkökulm


254


Näkökulm


254

Näkökulm


255

Liite 3 & 4

Yhteisten tilojen käyttöA Kirjasto tarjoaa tiloja muille tahoille, kuten nuoriso-tiedotuspisteelle tiedotus- ja neuvontatyön toteuttami-seksi kirjastossa.

B Kirjasto tarjoaa integroitua tiedotus- ja neuvon-tapalvelua: erilaisten organisaatioiden työntekijöitä (esim. JIP) palvelevat kirjastotyöntekijöiden kanssa.

Henkilöstön yhteistyöA Kirjaston työntekijät ja esim. JIP:n työntekijät vas-taavat kumpikin omiin kyselyihin, mutta osaavat myös vastata joihinkin yhteisiin peruskyselyihin.

B Kirjaston työntekijät ja esim. JIP:n työntekijät kou-lutetaan samaan tietomäärään ja samoihin taitoihin; näin ollen he muodostavat integroidun tiimin, joka pystyy toimimaan hyvin joustavasti yhdessä.

Yhteistyörakenteen muotoA Kirjasto ja JIP sopivat tiloista ja JIP:n työntekijöi-den työpanoksestaB Kirjasto muodostaa yhteisen palvelun monialai-sen nuorisopalvelun osalta, muodostaa verkoston ja sisällyttää toiminnot pitkän aikavälin toimintasuun-nitelmaan.RahoitusmuotoA Kirjasto käyttää osan omasta budjetistaan nuorten palveluiden tarjontaan ja laajentamiseenB Kirjasto ”vuokraa” työntekijöitä JIP:ltä ja muilta tahoilta ja osallistuu koordinointi- ja yhteistyökus-tannuksiin.

LisähuomautuksiaTässä on mainittu ainoastaan kaksi äärimmäistä vaihtoehtoa, yhdistelmät ovat mahdollisia. Kaikki nämä valinnat ovat tietenkin toisistaan riippuvaisia. On myös mahdollista valita toinen ratkaisu tietyn vaiheen jälkeen. Itse asiassa valinnat muodostavat jossakin määrin saman linjan asteittaisia eroja. Esi-merkiksi: Tietyn ajan jälkeen voidaan tiedotus ulottaa koskemaan useampia aiheita tai kun aika on kypsä työskennellä integroidun tiskin ääressä. Nämä niin sanotut ”mallit” on luotu tietyillä valintojen yhdistelmällä. Eri maiden kirjastot ja nuorisotiedotuspisteet/keskukset voivat kuvailla palvelunsa tämän kaavan avulla.

1. Erityispalvelut nuorille• Nuorisotiedotuskeskus tai nuortenkirjasto• Nuorisovaltuusto• Koulun jälkeiset toiminnot• Nuorisokodit• Nuorisokerhot• Partiotoiminta• Nuorisoleirit• Kansainvälinen nuorisovaihto• Nuorten apu• Nuorten terveyspalvelut• Lasten ja nuorten auttava puhelin• Lasten ja nuorten oikeusapu

2. Yleiset palvelut, joihin osana kuuluu nuorten osasto tai nuoriin erikoistuminen

• Työvoimapalvelut• Sairaalat, terveyspalvelut, alkoholi- ja huumeklinikat• Opinto- ja työtuki/apurahat• Maahanmuuttajien järjestöt• Kirkot ja uskonnolliset ryhmät• Ympäristöjärjestöt• Eri kerhot ja yhdistykset• Keräilijöiden yhdistykset

3. Kulttuuritoimipaikat• Museot• Teatteriryhmät• Musiikkiryhmät• Filmiryhmät• Tanssiryhmät• Valokuvausstudiot• Taiteilijajärjestöt• Kirjoittajakerhot

4. Nuorisoon kohdistuvatliikeyritykset

• Kuntosalit• Pyöräily- ja skeittailukaupat• Kampaamot ja kauneussalongit• Musiikkiliikkeet• Urheiluliikkeet• Muotiliikkeet• Sarjakuvaliikkeet• Huvipuistot

5. Yleiset liikeyritykset• Kauppakamari• Alueelliset koulutuskeskukset• Pienet ja keskisuuret liikeyritykset• Tietokonekeskukset• Pankit• Kirjakaupat, kustantamot

6. Kunta• Kunnallinen tiedotus• Kaupunginosavaltuusto• Lähiökeskukset• Paikallinen poliisi ja turvallisuus

Liite 4:

Kirjastot ja nuorisotiedotuspalvelut - mahdollisten yhteistyökumppanien tarkistuslista

Näkökulm


255


256

Näkökulm


Näkökulm


257

256

Näkökulm


Näkökulm


257

Synpunkter på ungdomsinformations- och -rådgivningsarbetet

257

Päivi Timonen-Verma och Jaana Fedotoff

258

Näkökulm


Näkökulm


259

Ungdomsinformationstjänsterna i Helsingfors och Uleåborg, som vardera firar jubileum 2003, beslutade fira sin arbetsform med att publicera SYNPUNKTER på ungdomsinformations- och rådgivningsarbetet. Avsikten med jubileumspublikationen är inte att vara en heltäckande sammanfattning av ungdomsin-formationsarbetet, utan snarare att väcka intresse för arbetsfor-men och utgöra ett bidrag till litteraturen på området. Beho-vet av fackmaterial om ungdom-sinformation som arbetsform har ökat i och med processen kring Europeiska unionens vitbok om ungdomsbranschen. Ungdomsinformationen har vid sidan av ungdomarnas delta-gande blivit en av prioriteterna inom ungdomsarbetet i Europa. Vi hoppas att publikationen skall intressera både dem som redan deltar i ungdomsinforma-tionsarbetet och dem som är nya i branschen samt ge inspi-ration för sjärva arbetsformen. Utgivarna hoppas att innehållet också skall kunna användas som läromedel i läroinrättningarna för ungdoms- och socialbran-schen.

För innehållet i jubileumspub-likationen står såväl personal vid Helsingfors stads Kompas-sen - Infocentrum för ungdo-mar och Uleåborgs stads Nappi - info- och rådgivningscentrum för ungdomar som europeiska kolleger, till vilka vi riktar ett särskilt tack. En intressant artikel är den holländska dok-tor Marian Korens utredning om samarbetsmöjligheterna mellan ungdomsinformationen och biblioteken ur synvinkeln att man på biblioteken kan erbjuda ungdomsinforma-tionstjänster nära ungdomer. Marian Koren disputerade om barnens rättigheter och publi-cerade sin doktorsavhandling ”Tell me! The right of the child to information” 1996. Hon har varit en aktiv föreläsare som företrädare för det holländska bibliotekssällskapet och bland annat besökt Finland på bib-lioteksnätverkets seminarier. I sitt arbete har hon som mål att främja en utvidgning av bibliotekens verksamhet så att de betjänar ungdomars olika behov av information genom att använda sig av ungdomsin-formation som arbetsmetod.

Ungdomens deltagande i ungdomsinformationsarbetet genom att sprida information åt jämnåriga har som arbetsform vunnit insteg i Skottland, Bel-gien och Holland. Benelux-län-dernas medlemsorganisationer i ERYICA ordnade tillsammans med ERYICA i Bryssel år 2000 ett omfattande seminarium ”Working Together” (Att arbeta tillsammans) med målet att främja och göra informationen åt jämlikar (peer education) känd. Man skulle kunna kalla den rapport och den samman-fattning av arbetsformen som skrevs efter seminariet ”en handledning för ungdomsmed-verkan i ungdomsinformation-sarbetet”.


258

Näkökulm


Näkökulm


259

I egenskap av medlemmar i ERYICA-nätverket har vi firat Kompassens 20 års verksamhet och Nappis 10-åriga arbete genom att under året publicera information såväl åt ungdo-mar, fackmän och dem som är intresserade av branschen. Våren 2003 översattes och ut-gavs en gemensam publikation av Europarådets ungdoms- och idrottsavdelning och ERYICA till finska: Ohjeita nuorisotie-dotuskeskuksen perustamiseen (Anvisningar om hur man skall grunda ett infocentrum för ungdomar). Publikationen är tillgänglig i pdf-form: http://kompassi.lasipalatsi.fi eller så kan man beställa denper e-post: [email protected]

I Helsingfors Kompassen- Info-centrum för ungdomar utgavs i början av året ”Mistä Apua! ”– hjälpguide för de unga i Hel-singfors och Nappi - info- och rådgivningscentret för ungdo-mar utgav på våren i publika-tionsserien ”Tieto on oikeutesi” (Information är din rättighet) två handböcker: ”Kulutustietoa Oulun alueen nuorille” (Kon-sumtionsupplysningar för ung-domar i Uleåborgsnejden och ”Väkivalta ja siitä selviäminen – Opas Oulun alueen nuorille (Våld och hur man ska klara av det – Handbok för ungdomar i Uleåborgsnejden). Handböcker-na kan beställas från Nappi.

Vi tackar Jubileumspublika-tionens skribenter och de arbetstagare som deltagit i arbetet på boken för deras synnerligen värdefulla hjälp att åstadkomma denna helhet. I egenskap av redaktörer och författare hoppas vi att den här publikationen skall ge Dig en uppfattning om principerna för ungdomsinformationsarbe-tet, rekommendationer om det samt olika metoder att utföra mångsidigt informationsarbete ett nytta för ungdomer.

Helsingfors och Uleåborg

4.8.2003Päivi Timonen-Vermaoch Jaana Fedotoff


260

Näkökulm


Näkökulm


261

260

Näkökulm


Näkökulm


261

Kompassen - Informationscentrum för ungdomar20 år, 2003

261

Une Hirvonen

262

Näkökulm


Näkökulm


263

Kompassens historiaUne Hirvonen

Från Tunneln upp i ljuset – med siktet inställt på europeiskt samarbete

Resan från Kompassen – Infopunkten för ung-domar, som först inrättades i Stationstunneln till dagens Kompassen – Infocentrum för ung-domar i Glaspalatset har varat i två decennier. Ungdomscentralen ordnade tillsammans med stadskansliets informationsbyrå öppnandet av Kompassen på Kompassplanet i Järnvägstor-gets metrostation 22. 9 1983.

1993 flyttade Kompassen från den ursprung-liga platsen till ljusa lokaler på gatuplan i Glaspalatset invid busstationen. Medan Glaspalatset renoverades var man tvungen att arbeta i tillfälliga lokaler på Mikaelsgatan, men i oktober 1998 var det möjligt att flytta in i de nya lokalerna i det ståtligt restaure-rade film- och mediacentret Glaspalatset. Kompassen deltog aktivt i genomförandet av det Urban Pilot-projekt som EU finansierade i Glaspalatset. Kompassen betjänar fortfarande helsingforsungdomar i dessa lokaler.

Under två decennier har det skett förändringar i informa-tions-, rågivningsmetoderna, -tekniken och kundkretsen, men fortfarande är den viktigaste uppgiften för Kompassen – Infocentrum för ungdomar att ge råd och handledning åt ungdomar samt att informera om frågor gällande de ungas liv och intressen såsom boende, utbildning, arbete, sommar-jobb, möjligheter att bege sig ut i världen, hobbyer, social- och hälsofrågor, konsumtion, miljö och hållbar utveckling. Ungdomarna kan kontakta Kompassen utan tidsbeställ-ning då de behöver informa-tion, råd eller handledning och då de vill diskutera med en ungdomsarbetare om frågor med anknytning till deras liv.

262

Näkökulm


Kompassen - Informationscentrum för ungdomar

262

Näkökulm


Näkökulm


263

År 2003 beskriver verksamhetsledaren för Kompassen Infocentrets mål på följande sätt:Att genom information och rådgivning för ungdomar presentera möjligheten att välja, så att de fattar beslut vad gäller att bygga upp sitt eget liv på basis av information; vi har alla ungdomar som målgrupp, stöd erbjuds dem som är i behov av det.

Målgruppen är: 1. Ungdomar under 26 år från Helsingfors2. De som arbetar med ungdosfrågor i

Helsingfors 3. Ungdomsinformationsarbetare i Finland:

utvecklande av yrkesskickligheten4. Ungdomsarbetare i Europa: att utveckla

arbetsformen och hjälpmedlen

Ett centralt mål i det europeiska samarbetet har varit att utveckla ungdomsinformationsar-betarnas yrkesskicklighet. (Päivi Timonen-Verma 2002)

Kompassen har deltagit i verk-samheten inom den Europe-iska Samarbetsorganisationen för Ungdomsinformation och –rådgivning, vars ordförande är verksamhetsledare Päivi Timonen-Verma 2001–2003. Till ordförandens uppgifter ingår samarbetet med Europarådets ungdomsenhet (utbildning, publikationer, ungdomspoli-tisk lobbyverksamhet) samt samarbetet med Europakommis-sionens ungdomsenhet ifråga om att främja ungdomsinforma-tions- och –rådgivningsarbetet samt att delta i utvecklingen och genomförandet av infor-mationstjänster riktade till ungdom på internet (Europeiska Ungdomsportalen). ERYICA:s ordförande har haft möjlighet att påverka innehållet i Euro-pakommissionens vitbok ”Nya insatser för Europas ungdom” vad gäller ungdomsinforma-tions- och rådgivningsarbetet. Ett av ordförandens viktigaste aktivitetsområden har varit att utveckla nätverkssamarbetet med de övriga takorganisatio-ner inom ungdomsbranschen, som verkar i Europa.


264

Näkökulm


Näkökulm


265

Rådgivning och handledning åt ungdomar samt ungdoms-information har ingått i uppgiftsbeskrivningen för ungdomsväsendet sedan det inrättades 1947.

Åren 1953–1977 hade ung-domscentralens ungdomsråd-givare som uppgift att:

1) ge såväl ungdomar i Helsingfors som ungdomar som flyttat in från landet upplysningar om fritidsmöj-ligheter i Helsingfors, att informera om ungdomsorga-nisationernas verksamhet, om studiemöjligheter och ge ungdomar den handledning de behövde.

2) med hjälp av informations-verksamhet försöka få de ungdomar som stod utanför föreningsverksamheten att delta i ungdomsverksamhe-ten.

3) följa med utvecklingen inom sitt verksamhetsområ-de och göra framställningar härom till ungdomsombuds-mannen.

Ungdomsrådgivaren skickade en broschyr samt häftet Ungdomens Helsingfors åt var och en i åldern 15–24 år, som flyttat till Helsingfors. Huvudvikten i rådgivningen och informationen låg på fritidsaktiviteter, men under de första åren vände sig exempelvis unga hembiträden till ungdomsrådgivaren med sina svårigheter. Man tog kontakt med ungdomsrådgivaren per telefon, med brev och personliga besök. På busstationen och järnvägsstationen i Helsingfors fanns reklam om ungdomsrådgivningen och –handledningen för de ungdomar som flyttat från landet in till staden. Med ledning av dessa sökte sig många ungdomar med sina resväskor, utan arbete och bostad samt någon som helst kännedom om huvudstaden till ungdomsrådgivningen. Hos ungdomsrådgivaren uppstod tanken att inrätta en rådgivnings- och informationspunkt för ungdomar i närheten av järnvägsstationen. Det dröjde ändå många år innan denna tanke blev verklighet.

De första rådgivnings- och informationspunk-terna för ungdomar hade vid tiden för decen-nieskiftet 1960–1970 grundats i Storbritannien, Belgien, Frankrike och Tyskland. Centralerna hade i allmänhet inrättats för att underlätta något särproblem för ungdomen (bostad, sys-selsättning o.s.v.), men med tiden utvidgade dessa centraler sin verksamhet till olika sektorer. Ungdomsinformationscentraler fanns det 1991 närmast i Frankrike, Spanien och Portugal. (Seminariearbete Päivi Lahtinen 1994)

Ungdomsrådgivningens början

Ungdomsrådgivningen en del av specialungdomsarbetet

I samband med en organisa-tionsreform inom ungdoms-centralen indrogs ungdoms-rådgivarens tjänst 1977 och uppgifterna överfördes på en specialungdomsledare. Ung-domsrådgivningen och –hand-ledningen uppfattades som en del av specialungdomsarbetet. Specialungdomsarbetarna sva-rade dels för rådgivningen och handledningen såsom en del av deras uppgiftsbeskrivning, dels skedde ungdomsrådgivningen och –handledningen även på ungdomsgårdarna. I två förorter genomfördes ett försök med en lokal ungdomsrådgivnings-punkt.

Specialungdomsarbetets roll i ungdomsrådgivningen bestod och såsom verksamhetsprinci-per såg man ännu 1994 bl.a. att:

• Ungdomsinformations- och -rådgivningstjänsterna riktas till alla ungdomar och i till-räcklig utsträckning också till ungdomar som lever i riskför-hållanden

• Erbjudandet av rådgivnings-tjänster är delvis en aktivt uppsökande verksamhet, som syftar till personligt, intensivt stöd och hjälpande.

(Arbetsgruppen för ungdomsinfor-mation och -rådgivning 1994)


264

Näkökulm


Näkökulm


265

Arbetsgruppens förslag ochöppnandet av Kompassen

Då ungdomscentralens verksamhet utvidgades tillsatte ungdomsdirektören 1982 en arbets-grupp med uppgift att begrunda en plan för att inrätta en rådgivnings- och informations-punkt. Då arbetsgruppen utredde behovet av en rådgivnings- och informationspunkt utfördes det en enkät bland ungdomar som rörde sig i centrum, där man frågade ungdomarnas om deras åsikter angående behovet av en sådan punkt, vilken information ungdomarna upp-levde sig behöva och hurdana frågor de skulle vilja diskutera.(Seija Argillander 1991,93)

Sedan nämnden godkänt arbetsgruppens förslag inledde Kompassen – rådgivnings- och informationspunkt för ungdomar 1983 sin verksamhet på Kompassplanet i Stationstun-neln. Alldeles såsom ungdomsrådgivaren i tiden hade önskat inrättades informations-punkten på ett ställe där det är naturligt för ungdomar att träffas och som var lätt att hitta också för de personer, som inte kände staden.

Den första informations- och rådgivningspunkten för ungdomar – Kompassen - inrättas

Kompassen och specialungdomsarbetet

I början var den primära målgruppen för Kom-passen de ungdomar som rörde sig på stationen. Rådgivningen fokuserades på att hjälpa ungdo-marna med att reda ut sin livssituation. Ung-domens problembeteende började synas i form av en ökad användning av droger, i synnerhet cannabis. Man besökte ungdomar i fängelsen, på sjukhus och ungdomsanstalter. Föräldrar frågade om råd och arbetare inom barnskyddet förhörde sig om försvunna. Viktiga samarbetspartners var socialarbetare, företrädare för elevvården, arbetskraftsmyndigheter och polis. Pressen och andra medier var intresserade och skapade av bild av dåligt lottade ungdomar samt Kompas-sens specialungdomsarbete.

I sin verksamhetsrapport för det första året beskrev personalen genomsnittskunden:Han eller hon kommer ensam från en sovstad till Järnvägsstationen för att träffa andra ungdomar från sovstäderna. En pojke eller flicka i åldern 14–18 år, vars föräldrar är skilda och har bildat en ny familj. Någondera av vårdnadshavarna i familjen är storkonsument av alkohol, likaså den unga personen själv, missbruk av piller och lösningsmedel förekommer också. Den unga går i observationsklass eller har avbrutit skolgången, har varit på eller väntar på att bli intagen på någon anstalt eller hamna i fängelse. Bakom sig har han eller hon 1–5 rättegångar. Besöker Kompassen flera gånger i veckan. (Seija Kum-pulainen, nuv. Argillander, Taru Kröhan, Raila Mustonen, nuv. Fronden och Ricke Westman)

Näkökulm


265

Ungdomsrådgivningen en del av specialungdomsarbetet


266

Näkökulm


Näkökulm


267

Då de ungdomar som uppehöll sig på stationen minskade ökade antalet ungdomar som kom till Kompassen enbart för att få information. Man frågade i allt högre grad personalen om frågor kring arbete och boende. Man frå-gade råd om hobbyer och ungdomsresor. Då sexual- och umgängesfrågor kraftigt kom på tapeten orsakade detta behov av att utbilda personalen. Internationaliseringen ökade i samhället och kom till synes i informations-punktens verksamhet också i andra former än ökad ungdomsturism. Kompassen fick ta emot ett flertal besök och förfrågningar från olika länder och personalen reste på studieresor till rådgivnings- och informationspunkter i andra länder. (Seija Argillander 1991)

Sedan 1988 anlitade man på Kompassen som hjälp vid sökandet efter information i den Ungdomsdatabank ungdomsinformationen vid Centralen för Medborgarfostran upprätthöll, som var en del av ett riksomfattande försök av undervisningsministeriet. Sedermera koordine-rade ungdomsorganisationernas samarbetsorga-nisation Allians Ungdomsdatabanken.

En definition på ungdomsrådgivningen och –informationen skrevs in i den rapport som en av ungdomsdirektören tillsatt arbetsgrupp publicerade 27.5 1994. I denna definition ger Europarådets ministerkommitté en rekommen-dation till medlemsstaternas regeringar om den information och rådgivning som skall ges åt ungdomen i Europa.

De informations- och rådgivningsprinciper som godkändes för Kompassen:1 Vilken ung person som helst med

vilket problem som helst2 Hjälp ska ges genast då den begärs3 Kundcentrerad approach4 Självbestämmanderätt5 Konfidentialitet6 Tjänsterna är gratis7 Självständighet

266

Näkökulm



266

Näkökulm


Näkökulm


267

Informations- och rådgivningspunkten profilerar sig

Den mest synliga förändringen i Kompassen inträffade då informationspunkten flyttade upp till markytan, till Glaspalatset alldeles i centrum 1993. De ungdomar som dagligen besökte Kompassen i stationstunneln flyttade inte längre med som kunder till de nya lokaler-na med undantag för några enstaka personer. Vid den tiden gällde de flesta förfrågningarna hobbymöjligheter och frågor kring hur man skall söka bostad. 1986 inleddes effektivi-serad bostadsrådgivning tillsammans med fastighetskontorets bostadsförmedlningsbyrå och förbundet för ungdomsbostäder. Experth-jälp skaffades bl.a. för skatterådgivning och juridiska frågor. Under flera års tid ordnades det skatterådgivning i Kompassen tillsammans med skatteverket. Under de följande tio åren syntes den invandrarsituation som inträffat i Finland också på Kompassen. Tillsammans med Kulturcentret Caisa utreddes vilket behov av information invandrarungdomar under 29 år har. Utredningen utfördes av två ungdomar med invandrarbakgrund och den blev färdig 1998. Med utredningen försökte man också få upplysningar om de kanaler, via vilka informationen når denna målgrupp. Nätverkssamarbetet i Finland och utomlands samt publikationsverksamheten för ungdomar intensifierades efter 1997.

Nya former av specialungdomsarbete vid sidan av rådgivnings- och informa-tionspunkten

Vid samma tid som Kompassen profilerade sig mer som en rådgivnings- och informa-tionspunkt lyftes specialungdomsarbetet fram som ett område att satsa på inom verksamhe-ten vid ungdomscentralen. Ungdomscentralens personal hade framfört sitt bekymmer om de ungdomar i svårigheter som hamnade utanför verksamheten. Även i offentligheten hade man tagit upp ungdomars synligt störande beteende. Efter att ha undersökt behovet av specialungdomsarbete i olika stadsdelar, bl.a. i centrum, blev Stamstadens ungdomscentral övertygad om behovet av uppsökande arbete. Ett flertal organisationer hade också fäst uppmärksamhet vid att ungdomar som höll på att bli utslagna eventuellt blir utanför alla nuvarande hjälpsystem. Tanken var att de mångsidiga hjälptjänster ungdomar behöver skulle vara lättillgängliga. 1990/91 grundades föreningen Dooris, som hade som uppgift att grunda ett allservicecentrum. Ungdomsdirek-tören kallade in företrädare för socialverket, hälsovårdsverket och det dåvarande skolverket till ett samarbetsmöte. Vid förhandlingen 30.1 1991 kom man överens om att socialver-ket och hälsovårdsverket deltog i samarbetet då man grundade den planerade allservice-punkten för ungdomar och det projekt med uppsökande arbete, som sedermera gavs namnet Luotsi (Lotsen). Fram till 1998, då Kompassen överfördes till ungdomscentralens förvaltningsavdelning, hänfördes verksam-heten tillsamamns med Luotsi-projektet och stödcentralen Dooris till specialungdomsarbe-tet inom Stamstadens ungdomscentral.


268

Näkökulm


Näkökulm


269

Flyttningen tillbaka till Glaspalat-set inföll under den period då den nye ungdomsdirektören vid stadens ungdomscentral hade tillträtt. Han hade som mål att göra Kompassen till en internationellt aktiv ungdoms-rådgivningscentral, som utnyttjar ny datateknik. Kompassens verksamhets-ledare svarade med iver på denna utmaning.

Publikationsverksamheten utvecklas

Man satsade på Kompassens externa information; Kompassen var på tapeten i radio och television, antalet inhemska och utländska besökare var stort och informationsmaterialet uppdaterades.Från första början hade Kompassens externa marknadsföring fokuserats på fritidssysselsättningar för helsingfors-ungdomar under 18 år. Innehållet och strukturen i hjälpguiden för de unga i Helsingfors, ”Mistä Apua” förnyades 1998. Guideboken hade tidigare riktat sig till fackpersonal, som arbetar med ungdom. År 2003 publicerade Kompas-sen 20-årsjubileet till ära en hjälpguide ”Mistä APUA”, som är riktad till ung-domen direkt. I den bostadsguide som Kompassen utger finns det uppgifter om de instanser som erbjuder hjälp bara åt ungdomar samt vinkar om var man kan söka bostad. I början utgavs guiden också på somaliska och ryska.

Samma år upprättades Nätkompassen, som är en ungdomsinfor-mationspunkt på Internet för helsingforsungdomar under 29 år och deras föräldrar. År 1997 beställde Kompassen ett utrednings-arbete om vilken information och vilka tjänster ungdomarna an-såg att sidorna i den ungdomsrådgivning och -informationspunkt Kompassen inrättat på nätet borde innehålla. Somrarna 1998 och 1999 utarbetades Kompassens webbsidor av personalen tillsam-mans med sex ungdomar under tre månaders tid uppdelat på de två sommarena. Informationsområdena i den flerspråkiga Nätkom-passen blev: studier, arbete, boende, fritid, ungdomars rättigheter och de ungas röst. Till de teman som togs upp på anslagstavlan över aktuella händelser hörde bland annat Problemhörnan, ”kun-den frågar – Kompassen svarar”.

År 2000 utgav Kompassen i samarbete med studerande i Helsing-fors yrkeshögskola multimediaopuset ”Rompassi” – informations-snuttar, vinkar, råd, svar vad gäller ungdomens liv. På initiativ av Kompassen inrättades 2002 en riksomfattande informations- och rådgivningstjänst för ungdomar på Internet, d.v.s. en portal för ungdomsinformationspunkterna i Finland re-gistrerades och den första versionen av webbsidorna utarbetades(http://www.nuoriso.info).

Kompassen föregångare i ungdomsinforma-tionsarbetet och utvecklar arbetsformen

268

Näkökulm



268

Näkökulm


Näkökulm


269

Internationelltungdomsinformationsarbete

Internationaliseringen kom till synes i form av ett ökat servicebehov bland ungdomarna; internationella frågor blev ett av de fyra mest populära frågeområdena (boende, utbildning, arbetsliv, internationella frågor).

Kompassen har som mål att skapa permanenta relationer till ungdomsinformationspunkter på olika håll i Europa. Ungdomsinformations- och –rådgivningsarbetet kan vara ett medel för ungdomar i Helsingfors att skaffa sig interna-tionell erfarenhet. (Päivi Timonen-Verma 1998)

Kompassen inledde nätverkssamarbetet med ungdomsinformationspunkterna i de städer som var kulturhuvudstäder 2000. Arbetsta-garna vid ungdomsinformationspunkten i Santiago de Compostela föreslog efter ett stu-diebesök som Kompassen ordnade ett bilate-ralt samarbete i fråga om personalutbildning. Ett en veckas expertutbyte genomfördes enligt planerna år 2000. I Finland var arrangörerna Kompassen och Helsingfors stads ungdoms-central, Luckan och ungdomsväsendet i Åbo deltog också i arrangemangen. I Spanien var arrangören det autonoma området Galicien, ungdomsinformationspunkten i Santiago de Compostela.

Våren 1999 valdes Kompassen till Eurodesk-informationspunkt. Nationell koordinator för Eurodesk-nätverket är Centret för internatio-nellt personutbyte CIMO. Kompassen var en av

de fem punkter som under 1999 startade i det lokala Eurodesk-nätverket. Nätverket använder Eurodesk-databasen som hjälpmedel.

Internationaliseringen innebar mer deltagande i det internationella ungdomsinformationsar-betet och i seminarier i branschen huvudsakli-gen via ERYICA-nätverket.

• Europarådets enhet för ungdoms- och idrottsä-renden och Europeiska Samarbetsorganisatio-nen för Ungdomsinformation och -rådgivning ERYICA ordnade ett utbildarseminarium i ungdomsinformation i oktober 2000. Semina-riet resulterade i ett Grundutbildningspaket i ungdomsinformations- och -rådgivningsarbete (Minimum Basic Training Course, MBTC), bestå-ende av olika moduler.

• I november 2000 ordnade ERYICA:s medlems-organisationer i Benelux-länderna samfällt i Bryssel ett seminarium om ungdomsparticipa-tion, ”Working Together”. På seminariet pre-senterades olika metoder, med vilka ungdomar på olika håll i Europa deltar i ungdomsinfor-mations- och rådgivningsarbete.

• På ERYICA:s generalförsamling i november 2000 valdes Kompassens verksamhetsle-dare Päivi Timonen-Verma till ordförande för ERYICA:n för de följande tre åren.

• Kompassen har åren 2001–2002 aktivt deltagit i det bilaterala ungdomsinformationssam-arbetet med Estland (ett ungdomsinforma-tions- och rådgivningsseminarium i Klooga) och Spanien (Almeria: expertutbyte inom ungdomsinformationsarbetet). Verksamheten har utgjort en del av det finska undervisnings-ministeriets bilaterala samarbete med dessa länder.

Näkökulm


269


270

Näkökulm


Näkökulm


271

Ungdomarnas värld blir större

Ungdomsturism har alltsedan de första åren hört till Kompassens rådgivningsområden. Det fanns då information på hyllan med broschyrer och man ställde frågor till personalen som ”Vilket är det billigaste sättet att resa till Kö-penhamn?” och ”var kan man studera till rese-byråtjänsteman i Finland?”. De unga upptäckte Kompassens internationella tjänster under 1998 och de internationella frågorna blev ett av de fyra mest populära temaområdena. Man frågade om möjligheterna att få sommarjobb och studera utomlands och information om språkkurser.

Ungdomarnas intresse för volontärarbete utomlands ökade då millennieskiftet närmade sig. Det mest efterfrågade utlandsalternativet 2001 var volontärarbete, från arbetsläger till långvarigt volontärarbete. Man frågade om olika alternativ när och fjärran. Ungdomarna visade ett ökat intresse för latinamerikanska och spanskspråkiga länder. Studier och jobb utomlands var också efterfrågade. År 2002 var kunderna speciellt intresserade av Sydamerika och Afrika. Sedan 1998 började Kompassen verka som avsändande part för ungdomar från Helsingfors, som var intresserade av EVS-vo-lontärarbete inom ungdomsinformation och –rådgivning inom ramen för EU:s ungdomspro-gram. 1999 var Kompassen värd för sin första EVS-volontär.

Rådgivning som sommarjobb

Kompassen har sedan våren 1995 om vårarna koncentrerat sig på rådgivning om sommarjobb i intimt samarbete med stadskansliet. Kompas-sen förmedlar inte sommarjobb, utan berättar för ungdomarna om olika möjligheter att söka sommarjobb. På NätKompassens öppningssi-da inlades 2001 en direkt länk till Helsing-fors stads sidor om sommarjobb. De mappar Kompassen färdigställt Sommarjobb 2001 och Sommarjobb utomlands 2001 var i flitig användning redan från årets början. Kom-passen gav exempelvis 2002 råd om hur man skall söka sommarjobb från januari till långt in på sommaren på platsen, via e-post, via Problemhörnan på Internet och per telefon. Ansökan till stadens sommarjobb kan lämnas in till Kompassen. Ungdomarna gavs handled-ning i hur de ska söka sommarjobb också på annan ort, bl.a. på arbetskraftsförvaltningens webbsidor. Kompassen utgav informationsbla-det Kesätyöviisarit i samarbete med ungdom-sinformationcentren i Uleåborg, Kuopio och Helsingfors stad 2002.

270

Näkökulm



270

Näkökulm


Näkökulm


271

BostadsrådgivningBostasdrådgivningen har varit en Kompassens mest efterfrågade tjänster. Kompassen har gett stöd och råd åt ungdomar i bostadsfrågor i över tio år, sedan 1986. Under denna tid har Kom-passsen haft hand om valet av boende i KT OY Helsingin Nuorisoasunnot. De första femton ung-domarna fick bostad genom Kompassen 1987.

Frågor med anknytning till boendet utgjorde en-ligt verksamhetsberättelsen för år 2000 tjugotvå procent av Kompassens informationsteman. Ungdomarna fick bostadsrådgivning per telefon, via Internet, med e-post, per post samt person-ligt på plats. Följande år var bostadsfrågorna de mest återkommande på Kompassen. Det inlämna-des 354 bostadsansökningar och 134 ungdomar fick bostad via Kompassen.

Efterfrågan på de bostäder i KT OY Helsingin Nuorisoasunnot var 2002 mindre än föregående år. Situationen påverkades i varje fall delvis av den stora andelen kompisbostäder bland bos-tadsbeståndet, eftersom de unga inte vill bo i delad bostad. På saken inverkade också uppdel-ningen av KT OY Helsingin Nuorisoasunnot mel-lan staden och HOAS som inleddes på hösten.

Kompassen – Informationscentrum för ungdomarMannerheimvägen 22–2400100 Helsingforstfn. 09 31080080, fax 09 310 [email protected], http://kompassi.lasipalatsi.fi

- Kompassens publikationer kan laddas ner från webbsidorna i pdf-format: verksamhetsberättelse 2002 (på fins-ka, svenska och engelska), hjälpgui-den Mistä APUA?, Viisari-guiderna


Text:Une Hirvonen

272

Näkökulm


Näkökulm


273

272

Näkökulm


Näkökulm


273

Informations- och rådgivnigstjänsten för ungdomar i Uleåborg 10 år

273

Kukka-Maaria Laukkanen

274

Näkökulm


Näkökulm


275

Ungdomsinformation och Nappi

De frågor ungdomarna ställer är inte alltid så enkla, för de ansluter sig ofta i vid utsträckning till ungdomarnas hela livssituation. Ungdomar har ofta svårt att skapa sig en bild av vilken information de är ute efter. När de egna svaren inte räcker till ger Nappi ungdomsinformations och rådgivningscenter råd och handledning i alla frågor som har anknytning till livet.

De två dimensionerna i ungdomsinformationen och -rådgivningen är själv-ständigt sökande efter information samt personlig rådgivning. De unga kan, om de så vill, själva lösa sina problem med olika hjälp-medel som finns på Nappi såsom informationsmappar, handböcker och interaktiv webbtjänst. Undomarna får vid behov också personliga råd i samtal på tu man hand och per telefon.

Ungdomsinformationens första steg i Uleåborg

Ungdomsinformationen startade helt lämpligt i Uleåborg under det internationella ungdomsåret 1985, då ungdomskaféet Santaholma öppnades under den tid Raili Severinkangas var ungdoms-direktör. I anslutning till kaféet grundades In-fopunkten för ungdomar som till början utgjorde den arbetsform det nuvarande Nappi ungdomsin-formations och rådgivningscenter, med dess två filialer och webbtjänst representerar. Verksam-heten var då ännu i barnaskor för det var bara en person, ungdomsväsendets informatör, som ansvarade för informationspunkten vid sidan av sina övriga sysslor.

Huvuduppgiften för arbetstagaren vid Infopunk-ten för ungdomar var ända till 1999 ungdoms-väsendets externa kommunikation. Till dennes uppgifter hörde att informera om vad som skedde på ungdomsbyrån och ungdomsgårdarna samt i de övriga förvaltningarna och ungdoms-organisationerna. Dessutom förmedlade den anställda uppgifter om kommersiella begiven-heter såsom filmer och konserter för ungdomar. Denne höll varje dag jour på Infopunkten mellan kl. 15–17 och betjänade vid behov de unga såväl personligt som per telefon.

Det första året Infopunkten för ungdomar hölls öppen ställde de unga oftast frågor om klubbar, kurser och läger. Utöver dessa ämnesområden var det på infopunkten också möjligt att få upplysningar om utbildning, jobb, boende, hälsovård, berusningsmedel, värnplikt, turism och hobbyer.

Traditionen att ge ut pu-blikationen Nuori Oulu (det unga Uleåborg) inleddes år 1985; ungdomscentralens externa informationstidning i tabloidformat delades ut till varje hushåll i Uleåborg och redigeringen av tidningen var en av Infopunktens uppgifter. Dessutom utnyttjade man i Infopunktens verksamhet ungdomsmässor, -radio, och -tidningar samt aktuella bro-schyrer. År 1987 började Jaana Fedotoff, som ännu i dag är ansvarig ungdomsledare på Nappi, arbeta som ungdomsle-dare vid Infopunkten.


274

Näkökulm


Näkökulm


275


Bibliotek och databank som hjälp vid letandet efter information

Det nuvarande Ungdomsinformationsbiblioteket i Nappi fick sin början då ungdomsväsendet 1988 anskaffade ungdomspolitisk litteratur närmast för ungdomsorganisationernas, studerandenas och per-sonalens behov. Den internationella verksamheten fick också samma år sin start, då Jaana Fedotoff bekantade sig med ungdomsinformationscentralerna i Tyska Förbundsrepubliken på en resa som ordnats av undervisningsministeriet. Resan styrkte uppfatt-ningen om att Infopunkten för ungdomar var på rätt linje, fastän verksamheten ännu var småskalig. Den enkla principen för Infopunkten var att man försöker ge ungdomar information från alla livsområden och vid behov hänvisa dem till sakkunniga. Infopunktens slogan blev då ”Det kostar ingenting att fråga!” , som används ännu i dag.

Åttiotalet kulminerade i fråga om ungdomsinfor-mationen i Uleåborg med att ungdomsväsendet presenterade för ungdomarna en nya serviceform i ungdomskaféet Santaholma, en elektronisk Ungdoms-databank. Databanken var ett försök på initiativ av undervisningsministeriet, som upprätthölls av Centralen för Medborgarfostran rf. Ungdomsdataban-ken innehöll information om många sådana frågor i livet som bekymrade unga, såsom utbildning, boende och kärlek. I slutet av decenniet ordnade ungdoms-väsendet i Uleåborg tillsammans med Centralen för medborgarfostran rf i Uleåborg en Riksomfattande konferens om ungdomsarbete med ungdomsinforma-tion som tema. Konferensen var en lyckad tillställ-ning, med ca 500 deltagare där också internationella talare deltog som föreläsare.

Den mångsidiga ungdomsinformationspunkten Nappi öppnades

Vid decennieskiftet minskade verksamheten inom ungdomsinformationen i Uleåborg. Media utnyttjades dock fortfarande bl.a. genom att förmedla information om kurser och evenemang med hjälp av den lokala TV-kanalen Oulu-TV, som fungerade som en slags text-TV. Verksamheten låg mer eller mindre på is fram till 1992. Eftersom det inte längre fanns någon egentlig informationspunkt. Man drömde dock om en tillräck-ligt stor ungdomsinformationspunkt, där det skulle finnas ett omfattande utbud av material för ungdomar, en Ungdomsdatabank samt personlig rådgivning och handledning.

Drömmarna förverkligades 1993, då Ungdomsinfor-mationspunkten Nappi öppnades den 20 september i Uleåborg centrum. Lokalen var öppen tisdag - torsdag kl. 12–20 och fredag kl. 12–19. På Nappi samlades regelbundet många organisationer och antalet kunder varierade. Det ungdomspolitiska biblioteket flyttades från ungdomscentralens lokaler till Nappi som Ung-domsinformationsbibliotek och det utnyttjades flitigt i synnerhet av studerande i socialbranschen och av ungdomsarbetare. Ungdomsdatabanken var också ett bra hjälpmedel för ungdomar i Uleåborg att leta efter information. Nappi presenterades på mässor och i skolor och Nappis verksamhet förevisades också för gästande grupper bestående av skolungdomar och stu-derande. Jaana Fedotoff från Nappi valdes att utveckla ungdomsinformationsarbetet på riksplanet i ungdoms-informationssektionen vid Finlands Ungdomssamarbete Allians rf.

276

Näkökulm


Näkökulm


277

I samband med att Ungdomsinformationspunkten Nappi öppnades gick man igenom de mål som uppställts för verksamheten. De nya målsättning-arna var att samla in och distribuera information åt ungdomar utgående från de ungas informations-behov, att ge handledning och råd åt ungdomar beträffande hanteringen av informationen, att främja samarbetet mellan organisationer, sam-manslutningar och olika förvaltningar, att använda olika slag av informationsförmedling samt att göra infopunkten mer känd. Med tanke på målgruppen för Nappi ändrades namnet till Nappi informations-punkt för ungdomar.

Nappi fick erkännandepå riksplanet

Vid slutet av 1994 hade Nappi informationspunkt för ungdomar befäst sin ställning som informa-tionsspridare för ungdomar i Uleåborg. Antalet kundkontakter steg hela tiden och förfrågningar om angelägenheter som berör ungdomar kom också från andra orter. Det som vid den tiden intresserade ungdomarna mest var ungdomscen-tralens tjänster, sysselsättnings-, utbildnings- och bostadsangelägenheter samt internationella frågor. Information fick man på Nappi genom personlig rådgivning, broschyrer, tidningsurklipp, litteratur, handböcker och ur Ungdomsdatabanken, som hade kompletterats med lokala uppgifter. Dessutom organiserades på Nappi ett system med informationsmappar. Idén härtill fick man från Europas största ungdomsinformationscentral, CIDJ i Paris. Informationsmapparna grupperades enligt ämne och färg så att det var enklast möjligt för kunden att hitta den information han/hon letade efter. Man strävade till att garantera kvaliteten i informationen i det ungdomspolitiska biblioteket genom att anskaffa de senaste och mest aktuella böckerna, handböckerna och undersökningarna inom ungdomsbranschen.

Nappi inledde vid mitten av 90-talet samarbete med olika organisationer, sammanslutningar och förvaltning-ar. Nappi anslöt sig också till det europeiska informa-tionsutbytesnätverket för ungdomsinformationspunkter FAX-TROT-NETWORK. Nappi hade redan två anställda; för avlöningen av den andra personen användes sysselsätt-ningsmedel.

Nappi erbjöd och erbjuder fortfarande praktikanter från olika läroanstalter kvalitativt högtstående praktikplatser. Under den praktiska yrkesorienteringen berättar man om ungdomsinformationen som arbetsform samtidigt som man lär de unga praktikanterna rutinerna på ett jobb. Praktikanterna på Nappi får stöd, handledning och undervisning i de uppgifter som anförtros dem. Utgångs-punkten för att erbjuda praktisk yrkesorientering är inte att få extra arbetskraft, utan att ge ungdomar som hör till Nappis målgrupp handledning i begynnelseskedet av arbetslivet.

Fram till 1995 var Uleåborg den enda orten i hela norra Finland där man i allt större utsträckning satsade på ungdomsinformations- och –rådgivningstjänster. Följande kommun som inledde motsvarande verksamhet var Ii, som startade Tietoppi, en plats där de unga fick använda datorer. Nuti i Rovaniemi inledde verksamheten 1998 utan någon fysisk lokal så att ungdomen fick information via dess Internetsidor och webbtjänst samt via telefon. Nappis verksamhet fick efterhand alltmer permanenta drag; ett tecken härpå var att en andra ordinarie an-ställd, Mirjami Ndiaye, började jobba på Nappi år 1996. Hon hade arbetat på Santaholma ungdomsgård redan då infopunkten inrättades.

Nappi fick erkännande på riksplanet för sitt banbrytande arbete för ungdomar år 1995, då Finlands Ungdoms-samarbete Allians rf valde Nappi till årets bästa informa-tionspunkt i Finland.


Näkökulm


276

276

Näkökulm


Näkökulm


277

Samma år hade Nappi redan kring 6 000 kund-kontakter. Verksamheten utvecklades hela tiden och i mitten på 90-talet poängterades i synner-het internationella frågor bland annat genom kontakter till läroinrättningar i olika länder, resebyråer, organisationer, turistinformations-centraler och europeiska ungdomsinformations-punkter.

Samarbetsrelationerna till övriga länder i Europa utvecklades, eftersom ungdomsturism och stu-dier utomlands var ämnesområden som kunderna ofta ställde frågor om. I synnerhet skapades starka samarbetsrelationer med ungdomsinfor-mationen i Irland och Spanien, som funnits i åratal. Antalet kunder fortsatte att öka och det blev lättare att betjäna kunderna efter det att Internet och e-post tagits i bruk. Pro Youth, en databank för ungdomar och ett informations-nätverk för fackpersonal som upprätthölls av Allians rf brukades dagligen, men man kunde också redan orientera sig på Nappis egna, nya webbsidor.

Bättre betjäning i nya lokaler

År 1997 öppnades på försök en filial till Nappi, Toppi, i samarbete med Toppila högstadium och gymnasium. Toppi var öppet två gånger i veckan och upphörde att existera 1999. I Nap-pis verksamhet koncentrerade man sig på att sköta basuppgifterna och utveckla personalen yrkesmässigt, ända tills man blev tvungen att tillfälligt lägga verksamheten på is hösten 1998, då lokalen renoverades.

Nappi hjälpte till att starta ungdomsinformationen i Kar-leby stad och agerade som fadder för infopunkten NAPA i Karleby. Nappi gav NAPA upplysningar både i anslutning till arbetsformen och grundandet av infopunkten och done-rade åt NAPA de informationsmappar som tidigare funnits i Toppi. Samarbetet mellan Nappi och NAPA har fortsatt fram till dags dato i utbyte av yrkesinriktad know-how och ömsesidiga besök.

I samband med flyttningen till nya lokaler 1999 ändrades Nappis namn och den nya och fina Ungdomsinformations- och –rådgivningspunkten Nappi inledde sin verksamhet i Ungdoms- och kulturcentralens lokaler. Syftet med namnby-tet var att poängtera att Nappis verksamhet utvidgas till att förutom information också omfatta rådgivning. Den offici-ella invigningen hölls i mars, men pausen i verksamheten på grund av renoveringen och flyttningen medverkade till att kunderna inte längre så lätt hittade till Nappi. Det satsades mycket på marknadsföring; allt marknadsföringsmaterial förnyades, uppdaterades och moderniserades. I utförandet kunde man också lägga märke till Nappis nya logo.

Slutet av årtusendet präglades av att verksamheten var splittrad, men samtidigt utvecklades. Det planerades ett webbrum, det ordnades sammankomster, Nappi deltog i det nationella expertnätverket inom EU:s ungdomsprogram och personalen deltog i evenemang och utbildning. Vid sidan av allt detta sköttes också Nappis egentliga uppgift – att förmedla information till ungdomar.

278

Näkökulm


Näkökulm


279

Nappi har spelat en betydelsefull roll som aktiv aktör på det nationella planet i egenskap av befrämjare av ungdomsinformation såsom arbetsform. I slutet av 1999 ordnade Nappi i Uleåborg den första riksomfat-tande ungdomsinformationsträffen i Finland, i vilken 40 fackmän i branschen från olika håll i Finland del-tog. Träffen upplivade ungdomsinformationsverksamhe-ten i Finland och befäste sedermera sin position som en del av den fortgående utvecklingen av ungdomsin-formationsarbete i Finland.

Utgående från sin ansökan valdes Nappi 1999 till en av Finlands fem Eurodesk-punkter. Eurodesk-nätverket producerar och förmedlar information om EU:s utbild-nings- och ungdomsprogram samt om möjligheterna till internationellt personutbyte i synnerhet för ungdomar och dem som arbetar med ungdomar. Sommaren 2003 hörde redan 27 länder med sammanlagt över 400 Euro-desk-punkter till det internationella Eurodesk-nätver-ket. I Finland växte antalet Eurodesk-punkter fram till 2003 till fjorton stycken och Nappi har varit regional Eurodesk-punkt sedan 1999.

Webbrummet togs i bruk vid millenniumskiftet

Det nya årtusendet inleddes ur Nappis synpunkt av in-tensifierad marknadsföring. Det webbrum med datorer och Internet-förbindelse som föregående år inretts i Nappi öppnades och kundfrekvensen började stiga tack vare en lyckad marknadsföring. Användarna av webb-rummet visade sig vara en mycket mångkulturell skara och Internet-tjänsten blev populär.

År 2000 inleddes ett långvarigt projekt att förnya Nap-pis webbsidor. Det elektroniska materialet förnyades också genom att göra en video där Nappi presenteras. Den engelska versionen av videon blev mycket populär bland europeiska ungdomsinformationsarbetare och den sändes som arbetsredskap till ett flertal europe-

iska ungdomsinformationspunkter. Den internationella verksamheten fortsatte också genom att i Uleåborg visa Centret för internationellt personutbyte CIMO:s utställning På bron – bilder. Den visar klipp ur liv och erfarenheter från ungdomar som deltagit i EU:s utbytesprogram.

Nappi publicerade i början av årtusendet en kartlägg-ning av ungdomsinformationspunkterna i Finland. Nappis kunder kunde också medverka ett Nappis verksamhet med hjälp av en feedbackenkät. I enkäten konstaterades att kunderna var nöjda med de existe-rande tjänsterna och de utvecklades vidare i enlighet med kundernas önskemål.

Ungdomsarbetet i Uleåborg fick åter erkänsla, då Nap-pis Jaana Fedotoff som enda finländska ungdomsarbe-tare blev vald att delta i planeringen av en europeisk ungdomsträff kring EU:s vitbok om ungdomspolitiken. Hon deltog även i den nationella ledningsgruppen för EU:s ungdomsprogram som fattar beslut om de natio-nella betoningarna i ungdomsprogrammet samt om den nationella finansieringen för projekt inom programmet.

Mera styrka i verksamheten med Neppi-projektet

År 2001 började man utveckla Nappis tjänster med hjälp av det treåriga Neppi-projektet, som ingår i Västra Finlands mål 2-program. Projektet administreras av Uleåborgs stads ungdomscentral, det genomförs av Nappi och finansieras av Uleåborgs stad, länsstyrelsen i Uleåborg och Europeiska socialfonden. Samarbetspart-ners i projektet är bl.a. Uleåborgs arbetskraftsbyrå, FPA och Terveys ry. Till målen för projektet hör att inleda verksamheten i två filialer till Nappi samt att introdu-cera en interaktiv webbtjänst. Nappis personal deltar varje vecka i projekt- och ledningsgruppens arbete och medverkar i projektet i egenskap av innehållsexperter och –producenter samt utbildare.


278

Näkökulm


Näkökulm


279

Man fick fart på verksamheten genom att ungdo-marna själva fick genomföra en enkätundersök-ning som syftade till att klarlägga de ungas behov av information samt deras åsikter om hurdana tjänster den framtida NettiNappi-webbtjänsten borde innehålla. Man började utveckla webbtjäns-ten utgående från de behov utredningen visade att de unga har. I enlighet med målen för Neppi-projektet öppnades i augusti 2002 två filialer till Nappi, som till en början gavs namnet Neppi efter projektet. Filialerna är belägna i ungdomsgårdarna i Kaijonharju och Kaukovainio i Uleåborg, och i vardera arbetar en ungdomsinformationsarbetare.

I Nappi gjordes 2001 den tillsvidare sista Nuori Oulu –tidningen. De största utmaningarna under året var att utarbeta den interaktiva webbtjänsten inom Neppi-projektet och att producera innehållet till den. Till de elektroniska ändringarna i Nappi hörde också att Ungdomsinformationsbiblioteket infördes i biblioteksdatabasen. Avsikten var att med hjälp av ändringen göra biblioteket lättare att använda.

Nappi med i ERYICA:s verksamhet

Nappis internationella verksamhet utvecklades un-der hela det första decenniet. Nappi deltog aktivt i verksamheten inom ERYICA, Europeiska Samarbets-organisationen för Ungdomsinformation och –rådgivning. ERYICA är en europeisk samarbets-organisation för de nationella ungdoms informa-tionsorganisationerna och de lokala ungdoms-informationscentren. Den har 50 medlems- eller samarbetsorganisationer i 31 europeiska länder och de lokala ungdomsinformationscentren uppgår sammanlagt till över 7000. ERYICA:s uppgift är att bedriva lobbyverksamhet i internationella sam-

manhang så att ungdomsinformationen erkänns som en viktig arbetsform inom ungdomsarbetet. Den finländska medlemsorganisationen i ERYICA är Finlands Ungdoms-samarbete Allians rf.

Jaana Fedotoff fick inbjudan av ERYICA och Ungdomssty-relsen på Cypern att utbilda personalen vid Cyperns första ungdomsinformationspunkt i mars 2002. Utbildningen gick ut på att leda grundutbildningen av den personal som började arbeta på infopunkten. Samtidigt kom det under ett halvt år en ung volontär från Spanien för att jobba på Nappi. Personutbytet möjliggjordes av det goda och intima samarbetet med en ungdomsinformationspunkt i Spanien och underprogrammet EVS inom EU:s ungdoms-program. Följande år sände Nappi en ung volontär från Uleåborg till ungdomsinformationspunkten i Alcobendas i Spanien. Dessutom ingick Nappi ett samarbetsavtal om informationsutbyte i personutbytesfrågor med en svensk ungdomsorganisation och utarbetade en broschyr om Nappi på ryska.

Utbildningskunnande på europeisk nivå

Nappi stod åter inför en namnändring år 2002. Med det nya namnet ville man poängtera att tjänsten är helhets-täckande och utvidgad genom att byta ut ordet punkt till centrum. Samtidigt önskade man framhäva Nappis roll som nervcentrum för filialerna Nappi ungdomsinfor-mations och rådgivningscenter deltog aktivt i inhemska evenemang och kurser samt utbildade själv eller ordnade utbildning inom ungdomsbranschen. Ungdomscentralen anförtrodde också sin elektroniska information åt Nappi.

Jaana Fedotoff från Nappi deltog aktivt i planeringen av det internationella Glaspalats-ungdomsinformationssemi-nariet och medverkade också som utbildare i seminariet. I seminariet deltog 130 fackmän i ungdomsinformation från 23 länder. Seminariet var en viktig milstolpe i samarbets-kedjan för fackmän inom ungdomsinformationen, för det

279

Näkökulm



280

Näkökulm


Näkökulm


281

inföll vid en viktig brytningstid i utvecklingen av ungdomsarbetet, efterdyningarna efter pu-bliceringen av Europeiska unionens vitbok om ungdomspolitik.

I samband med Neppi-projektet ordnades som-maren 2002 i Uleåborg en mångsidig semina-riedag, i vilken det deltog ca 100 studerande och fackmän i branschen från hela Uleåborgs och Lapplands län. På seminariet behandlades Uleåborgs stads ungdomsinformations- och –rådgivningstjänster samt Neppi-projektet och de internationella möjligheterna inom ungdoms-informationen.

Jaana Fedotoff från Nappi deltog i en av ERYICA och Europarådet arrangerade MBTC- (Minimum Basic Training Course, grundkurs i ungdomsin-formation) – utbildarkurs och fick där som första finländare utbildarbehörighet för att leda en grundkurs i ungdomsinformation på europeisk nivå. Hon har sedan agerat som utbildare och ledare för arbetsgrupper på många olika semina-rier i olika länder.

Hösten 2002 ordnade Europeiska Samarbetsorga-nisationen för Ungdomsinformation och –rådgiv-ning ERYICA, Helsingfors stads ungdomscentral, Kompassen - infocentrum för ungdomar, Kan-neljärven opisto, Finlands Ungdomssamarbete Allians rf, Uleåborgs stads ungdomscentral och Ungdomsinformations- och -rådgivningscentret Nappi en grundkurs i ungdomsinformations- och -rådgivningsarbetare för ungdomsinformations-arbetare som pilotprojekt för att testa den eu-ropeiska kursplanen. Jaana Fedotoff från Nappi


var en av utbildarna och kursplanerarna, som bl.a. föreläste om ungdomsinformation samt dess principer och etik. Slovenska ungdomsinformationsarbetare ordnade en annan pilotkurs i Slovenien. Det ordnas en ny kurs i Finland hösten 2003.

År 2002 utvidgades ungdomsinformations- och –rådgivnings-tjänsterna i samarbete med AVVAIN-tjänsten vid yrkesutbild-ningen i Uleåborg. Idén bakom tjänsten var att i Nappis lokaler hjälpa de ungdomar som blivit utan studieplats i den gemen-samma ansökningen genom att ge dem personlig rådgivning. Man beslutade att erbjuda tjänsten också följande år, eftersom den visade sig vara nyttig.

NAPPI I DAG – ett vittomfattande servicecentrum för ungdomar

Ungdomsinformations- och rådgivningscentret Nappi utgör en del av Uleåborgs stads ungdomscentrals verksamhet och en av de största ungdomsinformationspunkterna i Finland. Nappi är det enda centret i sitt slag i norra Finland. Det betjänar ungdo-mar i alla livsfrågor, yrkeskunnigt, jämlikt, utan tidsbeställning och gratis.

Nappi håller öppet fem dagar i veckan och betjänar årligen flera tiotusentals kunder. Nappis kunder är i åldern 13 till 24 år, och den största gruppen besökare är ungdomar i åldern 17–21 år. Nappi betjänar inte bara ungdomar utan också deras föräldrar och dem som arbetar med ungdomar. Under sitt 10-årsjubileumsår 2003 arbetar Nappi aktivt, vilket kommer till synas i ett ständigt stigande antal kunder. Från antalet kunder år 2001, ökade kundkontakterna vid utgången av 2002 till det dubbla dvs. över 35 000. Dessutom anlitades webbtjänsten år 2002 av över 40 000 ungdomar. Det sammanlagda antalet kun-der, året innan jubileumsåret, steg till över 76 000. Personalen på Nappi uppgår i detta nu till fyra personer och dessutom sysselsätter Neppi-projektet tre personer. Härutöver praktiserar årligen 8 till 10 arbetstagare på Nappi.

280

Näkökulm


Näkökulm


281

Förutom NettiNappi-webbtjänsten finns det på Nappi informationsmappar, broschyrer, tidningar och åtta datorer för informationssökning på egen hand att tillgå. Datorerna har ordbehand-ling och Internet-förbindelse. Dessutom står en scanner, bildbehandlingsprogram och skrivare till ungdomarnas förfogande. Nappis personal ger vid behov ungdomarna handledning i använd-ningen av de olika programmen.

Nappis Ungdomsinformationsbibliotek är en omfattande informationskälla, där man kan låna material som behandlar ungdomars liv. Man kan fråga Nappis personal om ämnen som ansluter sig till ungdomens liv på ort och ställe, per brev, telefon och e-post samt via webbtjänsten. Nappi ger upplysningar bl.a. om boende, sys-selsättning, studier, hälsovårdstjänster, jobb och studier utomlands, fritidssysselsättningar, eve-nemang, turism, EU:s finansieringsmöjligheter, rättigheter, läger, kurser och utbytesprogram.

Neppi-projektet utvecklas vidare ända fram till våren 2004. Den interaktiva NettiNappi-webb-tjänsten och Nappis filialer får hela tiden nya användare. NettiNappi utvecklas hela tiden för att motsvara ungdomarnas behov. NettiNappi har information på flera olika språk och sidorna har egna avdelningar för invandrarungdomar. År 2002 hittade fyra femtedelar av webbtjänstens användare NettiNappi direkt och en femtedel an-vände en sökmotor, där de vanligaste sökorden var hyresbostäder, arbetsansökan, könssjukdo-mar, Uleåborg, till utlandet, hyror och bostäder.

Kvaliteten på arbetet och tjänsterna i Nappi garanteras genom att följa ERYICA:s principer för

ungdomsinformation. Nappi hör till Eurodesk-nätverket och är med i det nationella expertnätverket för EU:s ungdoms-program samt i ledningsgruppen för EU:s ungdomsprogram. Dessutom besöker grupper från olika länder Nappi och för dem samt för Nappis övriga internationella kunder har det gjorts broschyrer över Nappis verksamhet på många olika språk. Kunderna kan betjänas på flera olika språk.

Nappis arbetstagare är medlemmar i det internationella teamet samt i arbetsgruppen för elektronisk kommunikation vid Uleåborgs stads ungdomscentral. Nappi ansvarar för att förnya och uppdatera ungdomscentralens www-sidor samt för den elektroniska personaltidningen VarmaNakki. Nap-pis tjänster har fått stor publicitet i media. Verksamheten behandlas bland annat i radiointervjuer och tidningsartiklar i uleåborgsnejden.

Under jubileumsåret ligger tyngdpunkten på att göra orga-nisationen klarare och att marknadsföra tjänsten. Dessutom inleds en egen publikationsverksamhet genom att ge ut bl.a. publikationer med anknytning till våld och ungdomars konsumtionsbeteende. Hösten 2003 är Nappi tvungen att tillfälligt flytta bort från sina lokaler då de renoveras och detta kommer att orsaka specialarrangemang på olika del-områden inom verksamheten.

NAPPI I FRAMTIDEN – mobiltiden inom ungdomsinformationen börjar

Nappi ungdomsinformations och rådgivningscenters verksamhet utvecklas också i framtiden utgående från ungdomarnas behov. Sloganen information är din rättig-het talar om att Nappi strävar till att se till att det finns tillräcklig tillgång på information för ungdomar. Den största utmaningen i Nappis framtida verksamhet är att lägga funktionerna inom Neppi-projektet på ordinarie basis så att ungdomarna i Uleåborg också i framtiden får service med hjälp av Nappis filialer och interaktiva webbtjänst.


282

Näkökulm


Näkökulm


283

Det upplevs i Nappi att ungdomarnas deltagande och på-verkan är det viktigaste ämnesområdet för framtiden och utgående från detta satsar man i synnerhet på utvecklan-det av webbtjänsten. Erfarenheter och exempel på ökad medverkan från ungdomarna får man bland annat från Belgien, där man framgångsrikt har genomfört en modell för ungdomsmedverkan i ungdomsinformationen.

Nappi utvidgar och fördjupar sina kontakter med ung-domar i Uleåborg genom att gå med i ett försök med mobiltjänster inom programmet Datasamhällsstaden Uleåborg, som syftar till att erbjuda ungdomar informa-tion via mobiltelefon. Med hjälp av mobiltjänsterna prövar man ett nytt sätt att förmedla information, för de traditionella kanalerna att förmedla information såsom anslagstavlor, är inte nödvändigtvis längre det effekti-vask betjäninssättet.

Nappi får som komplement till sina filialer hösten 2003 också en så kallad kallpunkt i Toppila skola. Tjänsten som döpts till Unginfo Nappi verkar i samband med sko-lans bibliotek och Nappi svarar för att den får uppdaterat informationsmaterial. Syftet med infopunkten är närmast att vara en informativ, inte rådgivande instans. Unginfo Nappi sammanhänger med ett skolbiblioteksprojekt inom Datasamhällsprojektet.

På hösten ordnar Nappi tillsammans med Kompassen en riksomfattande grundkurs i ungdomsinformation enligt ERYICA:s MBTC-mall. Dessutom färgläggs hösten av Nappis eget 10-årsjubileumsseminarium, som anknyts till den på europeisk nivå, ”European Youth Week”, som organiseras av Centret för internationellt personutbyte CIMO. Nappi genomför i år en i finländska sammanhang unik marknadsförings- och kommunikationsplan för ung-domsinformations- och –rådgivningstjänsterna i Uleåborg inom ramen för Neppi-projektet.

KONTAKTUPPGIFTER Nappi ungdomsinformations och rådgivningscenterPB 16, 90015 ULEÅBORGS STAD Ojakatu 4, 1. krs. Telefon (08) 558 48225 Fax (08) 558 48299 E-post: nappi@ouka. fi www.nettinappi.fi Nappi ungdomsinformations och rådgivningspunkten Hiirihaukantie 12 90250 Uleåborg tfn. 558 48281 [email protected]

Nappi ungdomsinformations och rådgivningspunkten Kalevalantie 5 90570 Uleåborg tfn. 558 48280 [email protected]Öppethållningstider må-to 11–18 fre 11–16på sommaren må-fre 9–16


282

Näkökulm


Text:Kukka-Maaria Laukkanen

282

Näkökulm


Näkökulm


283

Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöstäannetut suositukset

283

284

Näkökulm


Näkökulm


285JohdantoYhteiskuntaelämän monimutkaistuessa nuorisotiedotuksella ja -neuvonnalla on yhä tärkeämpi merkitys nuorten aikuistumiskehityksessä. Niillä voidaan auttaa nuoria toteuttamaan pyrkimyksiään työ- ja henkilökohtaisessa elämässään sekä edistää nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toi-mintaan vastuullisina kansalaisina. Nuorisotiedotuksen tulisi myös avartaa nuorten mahdollisuuksia sekä edistää nuorten itsenäistymistä ja liikkuvuutta, jotta Euroopasta tulisi osa heidän jokapäiväis-tä elämäänsä.

Demokratian, ihmisoikeuksien ja inhimillisten perusvapauksien nimessä kaikkien nuorten saatavilla täytyy olla mahdollisimman laaja valikoima kattavaa, ymmärrettävää ja luotettavaa tietoa kaikista nuoria askarruttavista kysymyksistä ja tarpeista. Nuorille tarjottava tieto ei saa olla aatteellisesti tai muilla tavoin painottunutta.

Oikeus tiedonsaantiin on ilmaistu Yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa, Lapsen oike-uksien julistuksessa, Euroopan ihmisoikeus- ja perusvapaussopimuksessa sekä Euroopan neuvoston Suosituksessa no. R (90) 7 nuorisotiedotuksesta ja -neuvonnasta Euroopassa.

Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA:n jäsenjärjestöjen hyväksymät nuorisotiedotuksen periaatteet

Nuorisotiedotus on palvelumuoto, jolla annetaan nuorille nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan keinoin ammattitaitoista apua, tukea ja tietoa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä.

Nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan palvelussa on siis kyse toisaalta siitä, että nuoret voivat itse ha-lutessaan ratkaista omia ongelmiansa erilaisten välineiden (vihkojen, oppaiden, Nuorisotietopankki-en tms.) avulla. Tämä edellyttää informaation hakijalta taitoja ja valmiutta hakea tietoja. Toisaalta kyse on nuoren henkilökohtaisesta neuvonnasta (kahdenkeskiset neuvottelut, puhelin tms).

Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöstä annetut suositukset

EUROOPAN NUORISOTIEDOTUSSUOSITUSHyväksytty Bratislavassa (Slovakia) 3. joulukuu-ta 1993 Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvonta-järjestön (ERYICA) 4. yleiskokouksessa

284

Näkökulm


284

Näkökulm


Näkökulm


285

1. Nuorisotiedotuspalvelujen tulee olla kaikkien nuorten käytettävissä.

2. Nuorisotiedotuspalvelujen on pyrittävä varmistamaan, että tieto on kaikkien nuorten saatavilla tasapuolisesti riippumatta heidän elinolosuhteistaan, asuinpai-kastaan tai yhteiskunnallisesta asemastaan.

3. Nuorille tarjottavan tiedon tulee perustua yksinomaan tiedon käyttäjien ilmai-semiin toiveisiin ja tarpeisiin vailla muita hyötynäkökohtia. Tiedotuksen tulisi kattaa kaikki nuoria kiinnostavat alat.

4. Jokaisen asiakkaan on saatava yksilöllistä palvelua, ja tiedon tarjonta on suh-teutettava kysyntään.

5. Nuorisotiedotuspalvelujen on oltava vapaasti nuorten käytettävissä (ilman ajan-varausta).

6. Nuorisotiedotuksessa ja -neuvonnassa on kunnioitettava yksilön tietosuojaa ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta.

7. Tiedotuspalvelujen on oltava ilmaisia käyttäjille.

8. Nuorille on tarjottava puolueetonta, luotettavaa, kattavaa, tuoretta ja helposti sovellettavaa tietoa.

9. Tiedotuspalveluista vastaa erikoiskoulutuksen saanut henkilökunta.

10. On kaikin tavoin pyrittävä takaamaan tiedon puolueettomuus käyttämällä monia erilaisia tietolähteitä.

11. Tiedonvälitys ei saa palvella aatteellisia, poliittisia tai kaupallisia hyötynäkö-kohtia.

12. Sponsorointia tai maksettua mainontaa käytettäessä täytyy taata tiedotuspal-velujen ja tarjottavan tiedon riippumattomuus.

1 Tässä suosituksessa termi nuoriso-tiedotuspalvelu viittaa palveluihin, jotka käsittävät sekä tiedotusta että neuvonta- ja tukipalveluja.


Seuraavat periaatteet toimivat suuntaviivoina nuorisotiedotuspalveluille1 nuorten tiedonsaannin turvaamiseksi.

Periaatteet

Näkökulm


285

286

Näkökulm


Näkökulm


287


286

Näkökulm


– Euroopan neuvoston tavoitteena on vahvistaa jäsentensä välistä yhteyttä, sekä ottaen huomioon ne johtopäätök-set, jotka on tehty Euroopan nuoriso-ministerikonferenssissa (Strasbourgissa 17–19 joulukuuta 1985 ja Oslossa 11–12 huhtikuuta 1988),

– Nuorilla on oikeus saada täydellistä, selkeää ja luotettavaa, varauksetonta tietoa sekä oikeus saada neuvontaa kai-kista heitä koskevista asioista kaikilta alueilta ilman mitään poikkeuksia niin, että heillä on täydellinen valinnanvapa-us, jossa heitä ei millään tavoin erotella toisistaan eikä pyritä vaikuttamaan heihin ideologisesti eikä muilla keinoin,

– Tällaisen kattavan, laaja-alaisen neuvonnan ja ohjauksen pitäisi osaltaan edistää nuorten itsenäisyyttä,

– Tiedotus ja neuvonta ovat tärkeitä välineitä sekä yksittäisten nuorten että nuorisoryhmien liikkuvuuden edistäjinä ja koska tällainen liikkuvuus olennai-sella tavalla edistää kansojen välistä yhteisymmärrystä ja rauhaa sekä kasvat-taa kansojen tunnetta siitä, että kukin niistä on osa Eurooppaa.

(Käännös englannista) 37/02. 1.4-92

EUROOPAN NEUVOSTON MINISTERIKOMITEA Ministerikomitean jäsenmaille antamaSUOSITUS NO R (90) 7 jonka aiheena on

Euroopan nuorille annettava tiedotus ja neuvonta

286

Näkökulm


Näkökulm


287

Näkökulm


287

1. Edistävät yhteistyötä Euroopassa ottaen asianmukai-sesti huomioon demokratian, ihmisoikeudet ja perus-vapaudet sekä kaikille nuorille tarkoitetun ja heidän saatavillaan olevan tiedotuksen ja neuvonnan järjestä-misen. Tähän kuuluu mm. tietojen kerääminen paikalli-sella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä niiden saattaminen mahdollisimman laajamittaisesti nuorten saataville.

2. Edistävät ja tukevat sellaisten asianmukaisten tie-dotus- ja neuvontapalvelujen luomista ja kehittämistä, joissa noudatetaan seuraavia periaatteita: palvelujen tulee olla monipuolisia, tietoja on hankittava monipuo-lisista lähteistä, vastausten tulee olla kattavia; nuorten oikeutta esiintyä nimettömänä on kunnioitettava ja tietojen tulee olla luotettavia; palvelujen tulee olla ra-joituksetta kaikkien saatavilla, ne eivät saa olla kaupalli-sia ja niiden tulee edistää nuorten itsenäisyyttä.

Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi hallitusten tuleea) antaa nuorille tietoja ja neuvontaa heidän omien välit-tömien pyyntöjensä ja erityistarpeittensa mukaisesti;b) edistää sellaisten selvitysten laatimista, jotka koskevat yksittäisen maan nuorten olosuhteita, sekä mahdollis-taa nuorten tarpeita koskeva vertaileva tutkimus koko Euroopan kattavana sekä käyttää näiden tutkimusten tuloksia palveluiden ja organisaatiorakenteiden jatkuvassa kehittämisessä;c) varmistua palveluiden ehdottomasta luotettavuudesta ja tiedon lähteiden ja tiedotuksen pätevyydestä;d) edistää nuorten tehokasta osallistumista heille tarkoi-tettuun tiedotus- ja neuvontatoimintaan;e) tunnustaa, että tiedotus- ja neuvontapalvelut sekä nuorisojärjestöt ovat toisiaan täydentäviä, ja edistää niiden välistä yhteistyötä ottamalla ne yhdessä mukaan esimerkiksi lakisääteisiin hallintoelimiin ja tiedon valmis-teluun ja levitykseen;f) neuvotella keskenään tällaisten palvelujen henkilökun-nan koulutukseen liittyvistä asioista tavoitteena sellaiset taidot, joita tarvitaan tämän suosituksen toteuttamisen edellyttämien tehtävien suorittamiseen;

g) edistää henkilöstönvaihtoa, etenkin stipendijärjes-telyjen, kunkin palvelun käyttöönottamisen tietoteknii-koiden vertailun, ja eri maiden vastaavissa palveluissa vietettyjen harjoittelujaksojen avulla;h) vahvistaa keskinäistä yhteistyötä - etenkin kielel-tään ja kulttuuriltaan läheisten naapurimaiden kanssa - edellä mainittujen henkilöstöryhmien koulutusta (myös korkeamman asteen koulutusta) koskevissa asioissa, tai edistää tällaista koulutusta Euroopan neuvoston yhtey-dessä etenkin Euroopan nuorisokeskuksen avulla. Tämä toiminta ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että nuorisojär-jestöjen toimesta tai niitä varten säännöllisesti järjeste-tyt toiminnat vähenevät;

3. Tukevat uuden teknologian käyttöönottoa tiedotus- ja neuvontapalveluissa, jotta helpotetaan • nuorten suoraa tiedon ja neuvojen saantia itsepalve-

luperiaatteella tiedotuskeskusten, palvelujen, tiedo-tusvälineiden ja siirrettävien palvelupisteiden kautta;

• tuotetun tiedon säilytystä, päivitystä, siirtoa, välittä-mistä, julkaisemista ja hallintaa;

• tietojen käsittelyä, tietojen vertailtavuutta, tietojen käyttöä ja analysointia paikallisella, alueellisella, kan-sallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä kansallisten tietopankkien verkoston luomista.

4. Edistävät Euroopan laajuista tutkimusta, joka koskee sekä tiedotusta, neuvontamenetelmiä ja -tekniikoita että tällaisten palvelujen arviointimenetelmiä, sekä kehittävät Euroopan laajuisesti ammattimaista, toimin-nasta vastaavien ja tutkijoiden laatimien menetelmien ja tekniikoiden dokumentointia;

5. Tukevat Euroopan nuorison tiedotus- ja neuvontapal-veluverkoston kehittämistä;

II. Kehottaa Euroopan neuvoston pääsihteeriä saat-tamaan tämän suosituksen sisällön niiden maiden hallitusten tietoon, jotka ovat Euroopan kulttuuri-yleissopimuksen osapuolia, mutta eivät kuulu Euroo-pan neuvostoon. ST/sek


Euroopan neuvoston peruskirjan artiklan 15 b mukaisestiEuroopan neuvoston ministerikomitea I. SUOSITTAA, että jäsenvaltioiden hallitukset

288

Näkökulm


288

Näkökulm


Tiedotuksen tavoitteena on:• kerätä ja jakaa tietoa nuo-

rille kaikilta yhteiskunnan sektoreilta erilaisia apu-välineitä käyttäen nuorten omista tiedontarpeista

• opastaa ja neuvoa nuo-ria kulloinkin tarpeellisen tiedon käyttämisessä, jolloin henkilökohtainen neuvon-tatyö on erityisen tärkeä työmuoto

• edistää yhteistyötä tiedotta-misen alueella kunnassa eri hallintokuntien sekä muiden yhteisöjen ja järjestöjen välillä

• edistää erilaisten tiedonan-totapojen, kuten nuorisolle tarkoitettujen tiedotteiden, erilaisten tilaisuuksien ja nuorisotietopankin käyttä-mistä ja

• huolehtia nuorisotiedotuksen alueella toimivien työnteki-jöiden koulutuksesta

Opetusministeriön suositusNuorisotiedotuksesta kunnissa12.11.1990 Nro 11/700/90kuntien nuorisolautakunnille ja muille kuntien nuorisotoimesta vastaaville lautakunnille Nuorisolautakunnan tiedottamis-

velvollisuudesta on säädetty nuo-risotyönasetuksessa (1069/85)2 noudattaen ERYICAn ja Euroopan ministerikomitean suosituksia.Nuorisotiedotus

KUNNISSA

Tiedotettavat asiat kunta saa• pääasiassa kunnan omien

nuorten tarpeista• internetistä• opetusministeriön nuoriso-

poliittisesta tiedotteesta• paikallisista tietolähteistä

Kuntien nuorisotiedotusta on mm:• erillinen nuorisotiedotuspiste• nuorille tarkoitettu oma

tiedote• muut muodot: monisteiden

jakaminen, ilmoitustaulut, tiedottaminen kouluissa, nuorisotaloilla, nuorten henkilökohtainen neuvonta ja opastus, palveleva puhelin, paikallisradiot, määräajoin ilmestyvät julkaisut


Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)

Education

Transcript of Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)