Mission impossible

Mission Impossible – verkkopalvelun onnistunut kehittäminen

Jyrki Kasvi

08.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2

Meillä on ongelma Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietojärjestelmäuudistus venyi 4:stä 12 vuoteen ja hinta nousi 27

miljoonasta eurosta kolminkertaiseksi Tullin 2,7 miljoonaa maksanut Rita-tietojärjestelmä myöhästyi neljä vuotta. Valtionhallinnon 9 miljoonaa euroa maksaneelle Valda-asianhallintajärjestelmälle ei enää sen

valmistuttua löytynyt käyttäjiä. Sähköisen reseptin kehittelyyn kuluin 10 vuotta ja kymmeniä miljoonia. Helsingin kaupungin taloushallinnon tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena 150.000 laskun

lähettäminen viivästyi kuukausilla. Espoon kaupungin sosiaalitoimen tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena

toimeentulotukipäätöksen saaminen kesti 40 päivää Kansallisen potilastietojärjestelmän piti olla käytössä vuonna 2007. Yli 20 miljoonaa euroa

myöhemmin järjestelmä otetaan käyttöön 2013-2015. OKM:n taiteen edistämiskeskuksen Salama-tietojärjestelmä toimii niin hitaasti, että apurahat

joudutaan käsittelemään käsin, koska se on nopeampaa. Eduskunnan salijärjestelmä myöhästyi vuoden ja ylitti budjetin kolmanneksella sähköiseen henkilökorttiin käytettiin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 sitä käytettiin 500 kertaa. Ongelmia toki myös yksityisellä puolella, mutta niitä ei repostella julkisuudessa.


Kilpailu ei toimi Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi

Jos tietojärjestelmän ja sen rajapintojen oikeudet jäävät toimittajalle, lisätyöt, muutokset ja päivitykset voidaan tilata vain toimittajalta toimittajan hintaan.– Tietojärjestelmä ei ole koskaan valmis! Aina kun lainsäädäntö, organisaatio

työmenetelmät tai toimintaprosessit muuttuvat, myös tietojärjestelmiä on muutettava.

– Tietojärjestelmien hankkiminen on halpaa, kun sitä vertaa ylläpitoon.

Ylisuuret hankkeet rajaavat tarjoajien joukkoa Satojen miljoonien eurojen kokonaisjärjestelmiä pystyy tarjoamaan vain pari

ohjelmataloa. Pienikin muutos edellyttää koko kokonaisjärjestelmän avaamista.

Ratkaisuehdotuksia: Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan

kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan


Hankintakäytännöt julkisen sektorin haasteena Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä

Perinteinen kilpailutus edellyttää että tiedetään, mitä ollaan tilaamassa. – Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tietojärjestelmän tarkka

ennakkomäärittely on kuitenkin mahdotonta. Maali liikkuu! Hankintalaki periaatteessa sallii ketterän järjestelmäkehityksen mutta kukaan ei

halua markkinaoikeuteen ennakkotapaukseksi– Tietojärjestelmähankinnan päätyminen markkinaoikeuteen pysäyttää sekä

hankinnan että siihen liittyvän kehitystoiminnan 1-2 vuodeksi.

Ratkaisuehdotuksia: Hankintalain päivittäminen ja selkeyttäminen

– jos edes Tekes ei saa selvää, mitä hankintalaki käytännössä tarkoittaa... Markkinaoikeuden käsittelyaikojen nopeuttaminen

– Esim. esikäsittely valitusten perusteluiden arvioimiseksi Varmuuden vuoksi valittamisen houkuttelevuuden vähentäminen

– 100 miljoonien hankkeissa pienikin mahdollisuus houkuttelee valittamaan.


Tietojärjestelmä on vain väline Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa palveluprosessit

Tietojärjestelmä on vain väline palveluprosessin kehittämiseksi!– Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua

Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia– Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa

Tietojärjestelmien lisäksi myös metatiedon ja sanaston on oltava yhtenäistä– Esim. THL:n sanastotyö

Osaamisen epätasapaino Toimittajalla on paljon tilaajaa enemmän kokemusta tietojärjestelmähankinnoista

– Hankkeita ohjaavat työryhmät, joissa tilaajan edustajat istuvat oman toimen ohessa.

– Hankkeiden seurataan ja jatkuvaan uudelleenmäärittelyyn vain siivu työajasta.

Projektipöhö syö resurssit varsinaiselta kehitystyöltä Kuinka suuri osa tunneista kuluu raportointiin ja palavereihin?


Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä

1. Lasku tulee tilaajalle2. Sisäpostina keskushallintoon3. Skannataan4. Sähköpostina takaisin5. Asiatarkastus6. Sähköpostina esimiehelle7. Hyväksyntä8. Sähköpostina keskushallintoon9. Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)

Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä oikeita töitään Kun tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa

Mite

n jä

rjeste

lmää kä

yte

tään

Kenen

ja m

ihin

tätä

pitä

isi käyttä

ä

Hei, t

äm

ä h

om

ma e

i ku

ulu

tänne!

Käytt

ölii

ttym

än o

ngelm

at

Mate

riaalin

halli

nnan o

ngelm

at

Ei hajuakaan todellisuudesta.

Valtava määrä marmatusta ja kurinaa.

X

X

Kun johto hankkii tietojärjestelmän…


Käyttäjän sähköinen näkökulma (sähköisen) palvelun on palveltava käyttäjän kokemaa

palveluprosessia, ei tuottajaorganisaation rakennetta Esim. palkka.fi ja työnantajamaksujen maksaminen

Käytettävyys: palvelun on vastattava käyttäjän valmiuksiin Kehittäjät eivät aina osaa asettua käyttäjän asemaan Esim. verkkopankkeja käytetään paljon mobiilikäyttöliittymällä, koska se on

yksinkertaisempi Käytettävyystestaus osaksi verkkopalvelun vastaanottoa!

Laajakaista ei ole vielä kaikkien ulottuvilla Palveluiden on toimittava myös hitailla yhteyksillä

Sähköinen palvelu ei ole koskaan valmis Käyttäjän kokemus ei saa silti muuttua joka päivityksessä

Tietomurtolähtöinen tietoturva Sähköisen palvelun tietoturva pettää ennemmin tai myöhemmin!

Aukotonta tietoturvaa ei ole Jopa tietoturvayhtiöiden järjestelmiin on murtauduttu

Minimoidaan tietomurron tai hyökkäyksen haitat ennakolta jo suunnitteluvaiheessa Käyttäjiltä kerätään vain välttämätöntä tietoa, joka säilytetään kryptattuna Järjestelmien segmentointi, kerrostaminen ja skaalautuminen

Valmis toimintamalli _kun_ tietoturva pettää Ilmoittamisvelvoite käyttäjille, viranomaisille ja asiakkaille tulossa Resursoitu ajantasainen palautumissuunnitelma

Liikkuva maali Tekniikka ja maailma muuttuvat nopeasti Tietoturvaa ja kuormituksen sietokykyä on testattava säännöllisesti (case Stuk)

Slammer kaatoi vuonna 2003 Davis-Bessen (Ohio) ydinvoimalan turvajärjestelmän viideksi tunniksi.

Slammer pääsi järjestelmään alihankkijan ja voimayhtiön intranettien välille luodun dokumentoimattoman, palomuurin kiertäneen yhteyden kautta


Esteetöntä verkkopalvelua Jokainen hyötyy jossain elämän-

vaiheessa esteettömyydestä Skaalautuvat fontit, selkokieli, hiiretön

käyttö, apuvälineet, … Käytettävyys, opittavuus, muistettavuus, saavutettavuus, …

Stigmatisaatio vähentää erityisryhmille suunniteltujen laitteiden ja palveluiden houkuttelevuutta Siksi varsinaisten peruspalveluiden on oltava helppokäyttöisiä ja opittavissa! Tarvitaanko kehittäjiä, joilla on omakohtaista kokemusta parkinsonista, reumasta ja

alzheimerista?

Sähköisten palveluiden korvatessa perinteiset esteettömyyden merkitys korostuus Myös sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästi saavutettavissa

CC 3.0 SA BY Sebastien Delorme


Suomalainen verkkokauppa – etsi yksi virhe?


Poikkeus vahvistaa säännön:


Suomen sisämarkkinat ovat EU!

30.9.2010 www.kasvi.org 15

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua?

U.S. Army Photo

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja

riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.

TIEKEn toiminnan painopisteet ovat1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut

TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €

TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä

2013

Mission impossible

Technology

Transcript of Mission impossible