eTampere and the four dimensions of knowledge society

Technical Social

Economical

Cultural

eAccelerator

Tecnology engine programmes

RELab

Infocity

ISI

eBRC

Instructions

Netti Nysse – Internet Bus

Info Centres

Access points and wireless areas

ADP classrooms

On-line services with benefits and pleasure

Help Desk related services

Events and campaigns

Support material

Manse Square

• Network of educating organisations (12/01)• SAN´NY-e-mail-service (04/02 )• eHelp Desk• Joint marketing of courses (8/02,

1/03)• Telecities-seminar (6/03)• Tame the mouse- event (11/02) • MindTrek (every autumn)

• Small e-gard test on-line (11/02) • Mousetraining for adults• Small e-card video

• eTampere support to the educating organisations (2/02)• Small e –gard (6/02)• pedagogical training for IT-teachers

• On-line-services of local neighbourhoods and different communities

• Sampola, Metso and other libraries

•Public and private• Hot Spot Hämeenkatu

• Initial instructions• accessibility

Broadband connections for homes

ML / 2.9.2002

• www.tampere.fi• eTampere-card• eIDEA-competition (autumn 02)

•Comparison service of Internet-providers

• Register of adp-rooms and teachers

ACTORS ICT

SOCIETY

KANAVA, PAIKKA, (valmistelu, kansalaispanelit yms

MUUTOSVERKOSTOT IVAIKUTUS.

POLICY IMPLEMENTAATIO

Taustaa• Puoluepolitiikan kiinnostavuus laskussa• äänestysprosentit laskeneet 1960-luvulta

lähtien tasaisesti• jäsenyys puolueissa laskenut• puolueet alkaneet muistuttaa toisiaan ja

muuttuneet entistä enemmän vaalikoneistoiksi

Taustaa 2

• Kiinnostus politiikkaan kuitenkin noussut– asiakohtaiset ja ajankohtaiset poliittiset teemat

kiinnostavat– korostaa poliittisesti toimimisen yksilöistymistä– tee-se-itse-asenne korvaa puolueosallistumisen

Internetin lyhyt historia 1• ARPANET (Advanced Research Projects Agency

Network) hajautettu, ydiniskun kestävä kommunikaatiojärjestelmä 1960-luvulla

• hajautettu tietoverkko – ei keskitettyä johtoa tai pääkonetta

• ’Solmut’ (nodes), viesti perille, vaikka osa verkkoa tuhoutuu – tieto pieninä paketteina

INTERNETIN LYHYT HISTORIA 2

• 1980-luvulla tietokoneiden määrä lisääntyessä ARPANET jaettiin kahteen osaan: MILNET ja ARPA-INTERNET yliopistojen ja tutkijoiden käyttöön

• 1990-luvulla alettiin Internetin yksityistäminen – nykyaikaisen Internetin synty

Instituutiokeskeinen vaikuttaminen

– PANOS – TUOTOS-MALLI– Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat

portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille– Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi

distribuutio ja regulaatio institutionaalisten toimijoiden käsissä

– Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä

VAIKUTTAMISEN TAVAT 2

➔Kansalaistoiminta – omaehtoinen vaikuttaminen

➔Toimintaa, jonka pyrkimyksenä on toteuttaa jonkin ryhmittymän tavoitteita ja päämääriä

➔Ns. laaja/uusi politiikka

INTERNETIN LUPAUS 1: lisää demokratiaa

• Efektiivinen osallistuminen• päätösvaiheessa äänet tasa-arvoisia• kansalla viimekädessä asialistan kontrolli• valistunut ymmärrys päätettävistä asioista• kansalaisten inklusiivisuus• tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua

demokraattiseen prosessiin• Robert A. Dahl 1985 ”A Preface to economic

Democracy”

INTERNETIN LUPAUS 2:mahdollistava väline

• alentaa osallistumisen kustannuksia – halpa väline

• alentaa henkilökohtaisen osallistumisen kynnystä

• organisoitumisen helppous ja hierarkiattomuus

• verkostomaisuus osallistumisessa ja poliittisessa toiminnassa

LISÄÄ DEMOKRATIAA, MUTTA MITEN

• Institutionaaliset keinot: interaktiivisuuden implementointi

vuorovaikutteisen viestinnän tehostaminen viestinnän läpinäkyvyys mielipidetiedustelut kansalaisten palaute / keskustelufoorumit oikeus tehdä aloitteita äänestäminen Internetin välityksellä

vaalit, yksittäiset asiakysymykset

Linkittyy ei-linkity

Instituutiokeskeinen osallistuminen

– Konventionaalinen osallistuminen → organisaatiot– PANOS – TUOTOS-MALLI– Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat

portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille– Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi distribuutio

ja regulaatio institutionaalisten toimijoiden käsissä – Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä– Tulokset usein pitkällisen prosessin jälkeen, vaatii paljon

resursseja. Lisäksi ideologiset erimielisyydet ja yhteistyö-/vastustajasuhteet vaikuttavat osallistumisen saamaan muotoon ja tapaan

RESPONSIIVINEN INTERAKTIIVISUUS

kahdensuuntainen viestintä netissä

KANSA-preferenssit

INFORMAATIO

POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT

-huomioiminen ja vaikutus

TUOTOS

KONTROLLI

Instituutiokeskeinen osallistuminen

– Konventionaalinen osallistuminen → organisaatiot– PANOS – TUOTOS-MALLI– Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat

portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille– Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi distribuutio

ja regulaatio institutionaalisten toimijoiden käsissä – Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä– Tulokset usein pitkällisen prosessin jälkeen, vaatii paljon

resursseja. Lisäksi ideologiset erimielisyydet ja yhteistyö-/vastustajasuhteet vaikuttavat osallistumisen saamaan muotoon ja tapaan

RESPONSIIVINEN INTERAKTIIVISUUS kahdensuuntainen viestintä netissä

KANSA-preferenssit

INFORMAATIO

POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT

-huomioiminen ja vaikutus

TUOTOS

KONTROLLI

Grönlund 2005

Uusi politiikkaa– Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on

henkilökohtaista– Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisen

järjestelmkeskeisyyden– Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti

2002) – pienistä puroista kasvaa suuri virta

INTERNET-OSALLISTUMINEN

Toimintaympäristö pirstoutuu, kompleksiseksi ja monipaikkaiseksi verkostoksi - yksillöllistyminen

osallistumisen merkittävyys ja mielekkyys kumpuaa paitsi toiminnan vaikuttavuudesta niin myös osallistuvasta toiminnasta itsestään – maailmanparantaminen, itsensä toteuttaminen

Oman elämän asiantuntijuus

INTERNET-OSALLISTUMINEN 2

➲ Reaktiivinen – reagoidaan epäkohtiin, osallistutaan julkiseen keskusteluun. Pyritään saamaan asia politiikan esityslistalle

➲ Proaktiivinen – uudet politiikan pelitilat ja vaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavat

INTERNET JA KANSALAISOSALLIS- TUMINEN

Suorat kontaktit päättäjiinsähköpostiyhteydenototsivujen häirintä (crackerointi)

http://en.wikipedia.org/wiki/Black_hatsivustojen ja web-portaalien ylläpitotiedottaminenvaihtoehtoinen uutisointi (Indymedia)

http://www.indymedia.org/en/index.shtml

Internet ja julkisuus Keane 2002

• MIKROTASON JULKISUUS ● Paikalliset laboratoriot, perinteisten

poliittisten valtarakenteiden ulkopuolella. Omaehtoinen deliberaatio.

• MESOTASON JULKISUUS● Perinteinen massamedia, valtakunnan taso

• MAKROTASON JULKISUUS● Globaali julkisuus, monikansalliset viihde- ja

tiedotusyhtiöt

OSALLISTUMISEN MUUTOSTRENDIT:

• Á LA CARTE-OSALISTUMINEN• BUFFET-OSALLISTUMINEN• NYYTTÄRI-OSALLISTUMINEN

TVT ja poliittisen toimintaympäristön muutos

• Tietokonevälitteinen viestintä: poliittinen väline, kanava, foorumi ja yhteisöllisyyden mahdollistaja

• Verkon kehitys: Internet 1.0. (suppea käyttäjäpiiri), Web 1.0 (de-medialisaatio: kommunikaatioaktivismi)

• Web 2.0: netin staattiset viestintämuodot ovat korvautumassa www-ympäristöön tukeutuviksi dynaamisiksi ja yhteisöllisiksi verkostoiksi, joissa yksilöpohjaisesti osallistutaan sisältöjen luomiseen ja muokkaamiseen

Taustaa 3• Digitaalisen viestintäteknologian nopea

lisääntyminen ja kehitys käy yksiin asiakohtaisiin kysymyksiin kiinnittyvän yksilöityvän politiikan nousun kanssa

• Omaehtoiselle poliittiselle viestinnälle avautunut uusia helppokäyttöisiä kanavia ja foorumeita

• Vaikutus näkyy myös vaalikampanjoinnissa – ehdokkaiden omatoiminen vaalityö lisääntyy.

Internet ja julkisuus Keane 2002

• MIKROTASON JULKISUUS ● Paikalliset laboratoriot, perinteisten

poliittisten valtarakenteiden ulkopuolella. Omaehtoinen deliberaatio.

• MESOTASON JULKISUUS● Perinteinen massamedia, valtakunnan taso

• MAKROTASON JULKISUUS● Globaali julkisuus, monikansalliset viihde- ja

tiedotusyhtiöt

Verkko julkisuustilana poliittisille kampanjoille1

• Itsetuotettu julkisuus poliittisten kampanjoiden paikkana: haastaa/antaa vaihtoehdon perinteisessä mediassa käytävälle kampanjoinnille

• Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinen osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen muoto on julkisuus

• Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa digitaalista mikro-politiikkaa, joka voi synnyttää “lumipalloefektejä” läpäisten niin meso- kuin makrojulkisuuksia

Uusi politiikkaa– Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on

henkilökohtaista– Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisen

järjestelmkeskeisyyden– Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti

2003) – pienistä puroista kasvaa suuri virta

Verkko julkisuustilana poliittisille kampanjoille 2

• Poliittinen kampanjointi siirtynyt enenevissä määrin nettiin ja sosiaaliseen mediaan (Facebook, Twitter, YouTube, blogit, MySpace jne.)

• De-medialisaatio: massamedian hallitseman välittäjäroolin murtuminen ja horisontaalisen viestinnän esiinnousu (sisällöntuottaminen vertaismediassa, linkittäminen, wiki, interaktiiviset alustat )

• Voidaan tavoittaa nopeasti suuri joukko ihmisiä. Kutsu osallistua tempauksiin kulkee kaverilta myös kaverin kavereille ja niin edespäin. Hetkessä voidaan tavoittaa suuri joukko potentiaalisia kannattajia.

Verkkoviestinnän vaikutus poliittisiin kampanjoihin 1

Toimintaympäristö pirstoutuu, kompleksiseksi ja monipaikkaiseksi verkostoksi - yksillöllistyminen

osallistumisen merkittävyys ja mielekkyys kumpuaa paitsi toiminnan vaikuttavuudesta niin myös osallistuvasta toiminnasta itsestään – maailmanparantaminen, itsensä toteuttaminen

Oman elämän asiantuntijuus

Verkkoviestinnän vaikutus poliittisiin kampanjoihin 2

➲ Reaktiivinen – reagoidaan epäkohtiin, osallistutaan julkiseen keskusteluun. Pyritään saamaan asia politiikan esityslistalle

➲ Proaktiivinen – uudet politiikan pelitilat ja vaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavat

Verkko julkisuustilana

• Verkko tila yksilöllisesti tärkeiksi koettujen asioiden ja arvojen esille tuomiselle, toimijuuden kehittämiselle ja vaihtoehtoisten agendojen ajamiselle.

• Toiminnasta on tullut entistä subjektiivisempaa ja individualistisempaa.

• Verkkopolitiikka on tyyliltään perinteistä politiikkaa karnevalistisempaa ja moniäänisempää.

• Yksilöllisen toiminnan ilmenemismuotoja voivat myös olla poliittista väkivaltaa lietsovat äänet, rasismin ihannointi, julkiset herjaukset yms..

Verkko julkisuustilana

• Asiasta voidaan tiedottaa ja mukaan toimintaan voidaan myös kutsua esimerkiksi Twitterillä tai Facebook-viesteillä

• Verkkoparvi voi puolestaan organisoitua moniääniseksi toimijakollektiiviksi: yhteinen päämäärä sekä tiedon levittäminen

• Verkottuneet poliittiset subjektit nopeasti muuttuvia ja ilmestyviä (liikkeitä, verkostoja, ryhmiä, yksilöitä)

Vaalit ja puolueet verkossa 1• Poliittiset puolueet (dinosaurukset kyberavaruudessa) ovat olleet

hitaita omaksumaan tietokonevälitteisen viestinnän hyviä käytäntöjä verrattuna kansalaisyhteiskunnan verkostoihin, organisaatioihin, ryhmiin ja yksilöihin

• Puolueiden verkkoviestintä on keskittynyt organisoimaan osallistumista ja politiikkaa ylhäältä päin, tosin verkon muuttuminen interaktiivisemmaksi on pakottanut puolueet ja ehdokkaat entistä vakavammin kiinnittämään huomiota tähän kampanjavälineeseen ja -tilaan.

• Puolueet ovat käyttäneet verkkoviestintää jo vuosia luodakseen poliittista läsnäoloa nettiin, mutta ”lumipalloefektejä” tai ”parveilua” ei ole saatu aikaan (vrt. Obama kampanja)

• Viime aikoina on kuitenkin käyty vaaleja, joissa tietokonevälitteinen viestintä on ollut vaikuttavassa roolissa

• Lisäksi verkossa on syntynyt puolueita (Suomessa Piraattipuolue ja Muutos 2011)

Vaalit ja puolueet verkossa 2

• Muutokset äänestysaktiivuudessa: puolueidentifikaatio vähenemässä → liikkuvien äänestäjien määrä lisääntymässä ja merkitys nousemassa entistä tärkeämmäksi

• epävarmuus: ketä tulisi äänestää vai äänestääkö lainkaan? • Liikkuvat äänestäjät ovat refleksiivisiä: vaaleissa esiin nousevat

mielikuvat, kannat ja asiat ratkaisevat → liikkuvat äänestäjät ovat avoimia konfliktoiville näkemyksille

• Alustavissa analyyseissä on esitetty, että sosiaalisen median käyttö korreloi suhteessa liikkumiseen äänestyspäätöksessä → verkkoviestinnässä syntyy marginaalisia äänestäjäryhmiä, joilla saattaa olla ratkaiseva vaikutus vaaleissa, mikäli puolue/ehdokaskilpailu on tiukka

Vaalit ja puolueet verkossa 3

• Esimerkkejä verkkovaaleista: Suomen presidentinvaalien 1. kierros 2006 (Halosen kampanjapäällikön blogikirjoitus); USA kongressivaalit 2006 (macaca-kohu), Suomen eduskuntavaalit 2007 (SAK mainokset; Petri Salo tapaus); Suomen kunnallisvaalit 2008; USA:n presidentinvaalit 2008, Ruotsin valtiopäivävaalit 2010 (Ruotsidemokraattien menestys)

• Vaaleissa 2011 sosiaalisen median kampanjointi korostunee → kampanjointi halpaa ja kannattajien kerääminen helppoa

• Verkossa voi päästä mielipidevaikuttajaksi: kiinnostavia poliittisia sisältöjä, linkittymistä sekä läsnäoloa sosiaalisen median alustoilla

• Kaikilla puolueilla on vähintään verkkosivut ja Facebook-ryhmät. • Yksittäisillä ehdokkailla omat sivustot, blogit, kannatusryhmät

Facebookissa, Twitter-päivitykset ja vaalimainosvideot YouTube:ssa.

• Verkossa voi tuoda esille omaa maailmankatsomustaan ja erityisiä kampanjateemoja esille sekä persoonallistaa sanomaansa ja kohdentaa sitä usealle erilaiselle kohdeyleisölle. 

Vaalit ja puolueet verkossa 4

• Vaalikampanjointi ei ole enää täysin kampanjakoneiston kontrollissa (ammattilaiset vs. amatöörit)

• Kampanjoista innostuneet kansalaiset voivat alkaa itse mainostaa suosikkiaan tai käynnistää vastakampanjoita vastenmielisiltä tuntuvia ehdokkaita vastaan.

• Esim. verkon maahanmuuttokeskustelu voi aktivoida äänestäjiä

• Kansalaisvalvonta vaaleissa voi myös vaikuttaa

Johtopäätökset

• de-medialisoitunut verkkoympäristö muuttanut poliittista osallistumista ja toimintaa verkostomaiseksi ja yksilölähtöisemmäksi

• Internet avaa kenelle tahansa avoimen kampanjatilan, jossa voi lähettää omaperäsitä ja tematisoitua vaaliviestiä

REFLEKSIIVISEEN KANSALAISPOLITIKOINTIIN

poliittinen järjestelmä luo edellytyksiä politiikalle instituutionarajaa politiikan ilmiön lähtökohtaisesti institutionaaliseksi: Valtio vs. Kansalaisyhteiskuntapoliittisen kansalaistoiminnan paikantamiseksi on tarpeen kehitellä myös kansalais-, toimija- ja yksilölähtöisiä teoreettisia selitysmallejaaktiivisen poliittisen kansalaisuuden yhdeksi keskeiseksi määrittäjäksi nousemassa kyky henkilökohtaisten poliittisten arviointien tekemiseen ja niiden mukaan toimimiseen

Lähtökohta: politiikan omatoimisuus

rakenneorientoitunut järjestöaktivismi - toiminta kanavoitui olemassa olevien, vakiintuneiden kollektiivitoimijoiden kautta.

uusien yhteiskunnallisten liikkeiden (Offe 1985) myötä kollektiivinen kansalaistoiminta fokusoitui ja motivoitui vastareaktiona sosiaalisten muutosten aiheuttamille epäkohdille. Uusi paradigma korosti vakiintuneen poliittisen ja yhteiskunnallisen rakenteen olevan osa ratkaistavaa ongelmaa – toiminta poliittisen koneen ulkopuolella.

refleksiivinen politiikka on tunnusmerkillisesti rakenteista irrallaan olevaa verkostomaista ja joustavasti organisoituvaa (fluid) toimintaa

Rakenteesta refleksiivisyyteen

• Sosiologinen selitysmalli: identiteetit kietoutuvat järjestön tunnistettavaan kollektiiviseen identiteettiin ja yksilöstä tulee ryhmän tunnusmerkistön kantaja.

• Analysoidaan yhteiskunnan ja politiikan eri osien välisiä vuorovaikutussuhteita ja kosketuspintoja yhteiskunnalliset rakenteet/käytännöt ja funktiot kokonaisuus, joka on osiensa summa

OSALLISTUMINEN POLITIIKKAAN

• Poliittinen oikeus: kansalaisilla oikeus osallistua ja pyrkiä vaikuttamaan yhteisön asioihin ja julkiseen päätöksentekoon

• Institutionaalinen/konventionaalinen vs. ei-institutionaalinen/epäkonventionaalinen

osallistuminen

Instituutiokeskeinen osallistuminen– Konventionaalinen osallistuminen → organisaatiot– PANOS – TUOTOS-MALLI– Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat

portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille– Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi distribuutio ja

regulaatio institutionaalisten toimijoiden käsissä – Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä– Tulokset: pitkällinen prosessi, vaatii resursseja. Ideologiset

erimielisyydet ja yhteistyö-/vastustajasuhteet vaikuttavat osallistumisen muotoon ja tapaan

Verkko julkisuustilana kansalaislähtöiselle politiikalle

• Itsetuotettu julkisuus politiikan paikkana: haastaa institutionaalisen politiikan toimintamuotoja

• Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinen osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen muoto on julkisuus

• Refl. politiikka hyödyntää erikokoisia, päällekkäisiä ja toisiinsa linkittyneitä mikro-, meso ja makro-julkisuuksia (Keane 2000)

• Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa digitaalista mikro-politiikkaa, joka voi synnyttää “lumipalloefektejä” läpäisten niin meso- kuin makrojulkisuuksia

Muuttuva politiikka

– Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on henkilökohtaista

– Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisen järjestelmäkeskeisyyden

– Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti 2003) – pienistä puroista kasvaa suuri virta

Lähtökohta: politiikan omatoimisuus

• rakenneorientoitunut järjestöaktivismi - toiminta kanavoitui olemassa olevien, vakiintuneiden kollektiivitoimijoiden kautta.

• uusien yhteiskunnallisten liikkeiden (Offe 1985) myötä kollektiivinen kansalaistoiminta fokusoitui ja motivoitui vastareaktiona sosiaalisten muutosten aiheuttamille epäkohdille. Uusi paradigma korosti vakiintuneen poliittisen ja yhteiskunnallisen rakenteen olevan osa ratkaistavaa ongelmaa – toiminta poliittisen koneen ulkopuolella.

POLIITTINEN JÄRJESTELMÄ LUO EDELLYTYKSIÄ POLITIIKALLE INSTITUUTIONARAJAA POLITIIKAN ILMIÖN LÄHTÖKOHTAISESTI INSTITUTIONAALISEKSI: VALTIO VS. KANSALAISYHTEISKUNTAPOLIITTISEN KANSALAISTOIMINNAN PAIKANTAMISEKSI ON TARPEEN KEHITELLÄ MYÖS KANSALAIS-, TOIMIJA- JA YKSILÖLÄHTÖISIÄ TEOREETTISIA SELITYSMALLEJAAKTIIVISEN POLIITTISEN KANSALAISUUDEN YHDEKSI KESKEISEKSI MÄÄRITTÄJÄKSI NOUSEMASSA KYKY HENKILÖKOHTAISTEN POLIITTISTEN ARVIOINTIEN TEKEMISEEN JA NIIDEN MUKAAN TOIMIMISEEN

Refleksiiviseen politiikkaan

VASTUUNKANTO TOTUUDESSA ELÄMINEN.EMERGOITUU TILANNE- JA KONTEKSTIKOHTAISESTI AVAUTUVINA MAHDOLLISUUKSINA TOIMIA JA ARVIOIDA POLIITTISESTI ANTIFOUNDATIONAALISTAJOKAINEN POLIITTINEN TILANNE ON SIINÄ TOIMIVALLE AINUTKERTAINEN JA SITEN SAMALLA POIKKEUKSELLINEN. TILANNEKOHTAINEN ARVIO, MITEN TOIMIA JA MITÄ TOIMINNASTA SEURAASELITTÄÄ MYÖS PROAKTIIVISEN EMERGENTIN TOIMINNAN, TOISIN KUIN RAKENNETEOREETTISET MALLIT

POLITIIKAN REFLEKSIIVISYYS

Rakenteesta refleksiivisyyteen• refleksiivinen politiikka on tunnusmerkillisesti rakenteista

irrallaan olevaa verkostomaista ja joustavasti organisoituvaa (fluid) toimintaa

• Sosiologinen selitysmalli: identiteetit kietoutuvat järjestön tunnistettavaan kollektiiviseen identiteettiin ja yksilöstä tulee ryhmän tunnusmerkistön kantaja.

• Analysoidaan yhteiskunnan ja politiikan eri osien välisiä vuorovaikutussuhteita ja kosketuspintoja - yhteiskunnalliset rakenteet/käytännöt ja funktiot kokonaisuus, joka on osiensa summa

Refleksiivisen politiikan konfliktit• Refleksiivinen politiikka asia- ja tilannekohtaista: laajentaa

politiikka-käsitettä koskemaan omaehtoisia, yksilöllisiä ja subjektiivisia valintoja, jotka ovat vaikuttaneet uudenlaisten poliittisen sitoutumisen ja vaikuttamisen tapojen esille nousemiseen.

• Yksilöllistyvä politiikka ei perustu perinteisiin luokka- ja ryhmäjäsenyyksiin ja ideologisiin kamppailuihin, vaan

• subjektiivisesti koettuihin arkitodellisuuden ongelmiin, kuten esim. kuluttamiseen, eläinoikeuksiin, ympäristöön, terveyteen, etniseen/seksuaaliseen/kulttuuriseen identiteettiin, paikalliseen kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun yms.