CTR Matkailun tulevaisuuskuvia, Olli Hietanen/Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Matkailun kasvuohjelma 2013
-
Upload
matkailufoorumi -
Category
Travel
-
view
489 -
download
1
description
Transcript of Matkailun kasvuohjelma 2013
Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset:
Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Yrityspalvelut OyMatkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus
25.10.2013
Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla
3 matkailuviestiämme
Matkailu
on eräs maailman
nopeimmin kasvavista
aloista ja sillä on
kasvuedellytyksiä
Suomessa
Suomi tarvitsee
matkailun strategisen
ohjelman seuraavaan
hallitusohjelmaan
Matkailu tulee
huomioida nykyistä
paremmin
päätöksenteossa
Matkailu on eräs maailman nopeimmin
kasvavista aloista
0 0,5 1 1,5 2
1950
1980
1995
2012
2030
Lähteet: YK 2012, UNWTO 2012
Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( = 100 miljoonaa)
miljardia
Vuonna 2030: Maapallolla asuu noin 8,4 miljardia ihmistä. Osa heistä saapuu eri maihin 1,8 miljardia kertaa.
Matkailulla on kasvuedellytyksiä Suomessa
Eri alojen vienti
Matkailun
kokonaiskysyntä
(kotimainen ja
ulkomainen)
13,3 mrd. €
vuonna 2012
Lähteet: MEK 2012 (kohta 1), Tullihallitus 2011, 2012 (kohdat 2, 3, 4)
Matkailuvientituloilla
voidaan kattaa esim. kaikki
työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonalan kulut, jotka ovat
3,9 miljardia euroa valtion
talousarviossa vuonna 2013.
Talousarvio on 54,1
miljardia euroa.
Elintarviketeollisuus
(sis. juomat ja
tupakka)
Matkailu
Metsäteollisuus
Kemian teollisuus
mrd. €
+10 %
0 %
7 %
-2 %
Mistä ulkomaiset matkailijat tulevat?
0
500 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000
2 500 000
3 000 000
3 500 000
4 000 000
2008
2012
Lähteet: Rajahaastattelututkimus, MEK ja Tilastokeskus 2008, 2012
Suomessa vieraili
7,6 miljoonaa
matkustajaa
vuonna 2012
(saapumisia)
Matkailu Itä-Suomessa - kotimaaSaimaan maakunnat (Lappi)
Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo
Lähteet: Tilastokeskus
2012 - Lappi = 1,40 milj, Itä-Suomi 2,07 milj. yöpymistä.
0
200000
400000
600000
800000
1000000
1200000
1400000
1600000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Etelä-Karjala Suomi
Etelä-Savo Suomi
Pohjois-Savo Suomi
Pohjois-Karjala Suomi
Lappi Suomi
Matkailu Itä-Suomessa, kasvu kotimaa %
Lähteet: Tilastokeskus
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013*
Etelä-Karjala Suomi
Etelä-Savo Suomi
Pohjois-Savo Suomi
Pohjois-Karjala Suomi
Lappi Suomi
Ulkomaiset matkailijat
Lähteet: Tilastokeskus
0
200000
400000
600000
800000
1000000
1200000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Etelä-Karjala Ulkomaat
Etelä-Savo Ulkomaat
Pohjois-Savo Ulkomaat
Pohjois-Karjala Ulkomaat
Lappi Ulkomaat
2012Lappi = 1,0 miljItä-Suomi = 0,73 milj.
Ulkomaiset matkailijat - kasvu
Lähteet: Tilastokeskus
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
50
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013*
Etelä-Karjala Ulkomaat
Etelä-Savo Ulkomaat
Pohjois-Savo Ulkomaat
Pohjois-Karjala Ulkomaat
Lappi Ulkomaat
Matkailu EU-maista
Lähteet: Tilastokeskus
2012Lappi = 0,6 miljItä-Suomi = 0,15 milj
0
100000
200000
300000
400000
500000
600000
700000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Etelä-Karjala EU
Etelä-Savo EU
Pohjois-Savo EU
Pohjois-Karjala EU
Lappi EU
Matkailu Venäjältä
Lähteet: Tilastokeskus
0
50000
100000
150000
200000
250000
300000
350000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Etelä-Karjala Venäjä
Etelä-Savo Venäjä
Pohjois-Savo Venäjä
Pohjois-Karjala Venäjä
Lappi Venäjä
2013 näkymät
Kotimaa Venäjä
Etelä-
Karjala
4,1 %
-15051 +31960 +1760 (ES) -1009 (S) +828 (D)
Etelä-Savo
19,1 %
+53796 +27012 +1043 (D) +856 (CH) +824 (DK)
Pohjois-
Karjala
5,1 %
+17994 +1409 +605 (GB) -574 (D) -480 (N)
Pohjois-
Savo
-3,5 %
-13787 -2750 -1443 (EST) +749 (US) -707 (A)
Lähteet: Tilastokeskus
Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset
Savonlinnan seutukunta –
vaikutukset mEUR 2010
• Välitön matkailutulo 97,2
• Kerrannaisvaikutukset 116,1
• Tulovuodot seudulta ulos
• -Yritykset 57,3
-Kotitaloudet 17,1
• Välitön työllisyysvaikutus 1423
työpaikkaa
Kokonaistyöllistävyys 1720
työpaikkaa
• Matkailu- ja ravitsemus 733
työpaikkaa
9 % osuus kokonaistyövoimasta
5 % kokonaistulovaikutus seudulle (BKT)
3 % välitön tulovaikutus alueen BKT:sta
Lähteet: Itä-Suomen yliopisto 2010
Nuorten osuus kaikista työntekijöistä
• Matkailu- ja ravintola-alat noin 30 %
• Muut alat 18 %
Matkailu tuo hyvinvointia alueille
5,2 mrd. e veroja ja veroluonteisia maksuja + arvonlisäveroja
valtiolle ja kunnille
184 400 matkailu- ja ravintola-alan palkansaajaa –
16 % kasvua vuodesta 2007
Työllistää paljon nuoria
Lähteet: MaRa 2009 (kohta 1), Tilastokeskus 2012 (kohta 2), TEM, PAM 2012 (kohta 3)
Suurin kasvupotentiaali on rajan takana
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
2000 2012
Venäläisten matkailijoiden
saapumiset Suomeen, milj.
”Suomi voisi aivan hyvin olla massaturismin maa, eikä siihen tarvita kuin yksi kaupunki, Pietari”.
Olli Hietanen, kehitys- ja varajohtaja, Turun kauppa-korkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskus ja pysyvä asiantuntija, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta
Lähteet: Rajahaastattelututkimus , MEK ja Tilastokeskus 2012 (luvut); M&E vuosijulkaisu 2011 (sitaatti)
Venäläisten
osuus kaikista
matkailijoista
47 %
Pietarilaisista
lähes 80 %
ei ole käynyt
kertaakaan
Suomessa
40 % haastatelluista venäläisistä arvioi matkustavansa Suomeen useammin, jos viisumivapaus toteutuisi
Myös matkailuvirrat Aasiasta kasvavat
”Eurooppalaisten matkailijoiden hienoisen vähenemisen ovat jo nyt korvanneet venäläiset, japanilaiset ja kiinalaiset. Myös Etelä-Korean nopea talouskasvu antaa mahdollisuuksia Suomen matkailulle.”Lehdistötiedote, MEK, 4.8.2013
”Eurooppalaisten matkailijoiden hienoisen vähenemisen ovat jo nyt korvanneet venäläiset, japanilaiset ja kiinalaiset. Myös Etelä-Korean nopea talouskasvu antaa mahdollisuuksia Suomen matkailulle.”Lehdistötiedote, MEK, 4.8.2013
Lähteet: MEK, 2000; Rajahaastattelututkimus, Tilastokeskus ja
MEK, 2012 (luvut); M&E vuosijulkaisu 2012 (Menden sitaatti)
Kiinalaiset kuluttavat Suomessa eniten rahaa kaikista kansallisuuksista (yhden vierailun aikana)
Kiinalaisten matkailijoiden saapumiset Suomeen
0 50 000 100 000 150 000
2012
2000
€
”Arvioidaan, että vuonna 2020 Kiinassa
on 100 miljoonaa kokenutta matkailijaa. Lontoo, Rooma
ja Pariisi on jo nähty ja niiden jälkeen halutaan jotakin
uutta.”Heli Mende,
seniorikonsultti, Finpro
Suomi tarvitsee matkailun strategisen
ohjelman seuraavaan hallitusohjelmaan
1.Varmistaa Suomen
menestyminen
kansainvälisessä
kilpailussa
matkailijoista
2.Tunnistaa
ja ratkaista
liiketoiminnan
kasvun
pullonkaulat
3.Tehdä Venäjältä
Suomeen tulevien
matkailijoiden
saapumisesta
nykyistä
sujuvampaa
Ohjelmaa tarvitaan ratkomaan esim. näitä haasteita
Matkailun strateginen ohjelma alatavoitteineen
(1/2)
1. Varmistaa Suomen menestyminen kansainvälisessä kilpailussa matkailijoista
Varmistaa alan työpaikkojen kasvu
Saada aikaan veropolitiikkaa, joka tulee alan kilpailukykyä ja kasvua
Hillitä kustannusten nousua
Karsia turhaa byrokratiaa
Edistää ja rahoittaa osaamisen kehittämistä ja innovaatioita
1. Varmistaa Suomen menestyminen kansainvälisessä kilpailussa matkailijoista
Varmistaa alan työpaikkojen kasvu
Saada aikaan veropolitiikkaa, joka tulee alan kilpailukykyä ja kasvua
Hillitä kustannusten nousua
Karsia turhaa byrokratiaa
Edistää ja rahoittaa osaamisen kehittämistä ja innovaatioita
Matkailun strateginen ohjelma alatavoitteineen
(2/2)
2. Tunnistaa ja ratkaista liiketoiminnan kasvun pullonkaulat
Tunnistaa erilaisten matkailijoiden tarpeita ja Suomen matkailumahdollisuuksia
Viedä Suomen matkailutuotteet maailmanlaajuisiin sähköisiin kanaviin, joita potentiaaliset matkailijat käyttävät
Selvittää liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia ja pullonkauloja yhteisvoimin – alan yritykset ja alueet eivät pysty tähän yksin
3. Tehdä Venäjältä Suomeen tulevien matkailijoiden saapumisesta nykyistä sujuvampaa
Lisätä resursseja rajalle, jotta rajaliikenne ja rajatarkastukset sujuvat
Sopia viisumivapaudesta – suurin yksittäinen päätös, jonka myötä matkailu
voi kasvaa erittäin merkittävästi
2. Tunnistaa ja ratkaista liiketoiminnan kasvun pullonkaulat
Tunnistaa erilaisten matkailijoiden tarpeita ja Suomen matkailumahdollisuuksia
Viedä Suomen matkailutuotteet maailmanlaajuisiin sähköisiin kanaviin, joita potentiaaliset matkailijat käyttävät
Selvittää liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia ja pullonkauloja yhteisvoimin – alan yritykset ja alueet eivät pysty tähän yksin
3. Tehdä Venäjältä Suomeen tulevien matkailijoiden saapumisesta nykyistä sujuvampaa
Lisätä resursseja rajalle, jotta rajaliikenne ja rajatarkastukset sujuvat
Sopia viisumivapaudesta – suurin yksittäinen päätös, jonka myötä matkailu
voi kasvaa erittäin merkittävästi
Päättäjien tulee huomioida päätöstensä vaikutus matkailuun
Tie- ja rataverkkoa, laiva-ja lento-yhteyksiä sekä lentoasemaverkostoa on kehitettävä entisestään.
Matkailun
kestävä kasvu
tulee turvata
Kulutusveroja
ei tule nostaa
Kulutusverot, kuten arvon-lisävero, alkoholijuomavero, majoituksen arvonlisävero ja energiaverot, vaikuttavat Suomen pärjäämiseen maailman-laajuisessa kilpailussa. Esim. Suomessa on jo nyt Euroopan korkeimpiin kuuluvat työvoima-kustannukset matkailussa.
Suomen vetovoima kumpuaa puhtaasta ympäristöstä. Ympäristöön vaikuttavassa elinkeinopolitiikassa tulee aina ottaa huomioon myös vaikutukset matkailulle. Lisäksi tarvitaan kasvua tukevia koulutus- ja innovaatiopoliittisia päätöksiä. Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja apua uudistumiseen.
Esimerkkejä käytännön teoista, jotka tukevat matkailun kasvua
Liikenneyhteyksiä
pitää kehittää
3 matkailuviestiämme
Matkailu
on eräs maailman
nopeimmin kasvavista
aloista ja sillä on
kasvuedellytyksiä
Suomessa
Suomi tarvitsee
matkailun strategisen
ohjelman seuraavaan
hallitusohjelmaan
Matkailu tulee
huomioida nykyistä
paremmin
päätöksenteossa
Saimaan matkailun kehittämisen
tulee olla kansallinen hanke
Hyvä
Vetovoima-
potentiaali ja
Monipuoliset
tuotteet
Vahvoja
kasvuyrityksiä
ja yhteistyö-
osaamista
Suomen matkailun
potentiaalisin
kasvualue
Saimaalle tarvitaan TEM:n kanssa
matkailun kasvusopimus
Tehdään matkailun kasvusta
yhdessä totta!
Lue lisää: experiencebusiness.fi/matkailu-luvut
Pellervo Kokkonen
Kehitysjohtaja, matkailu
Savolinnan Yrityspalvelut Oy
044 758 5472
www.savonlinnanyrityspalvelut.fi | www.soske.fi