MAAN7153 Luonnonmaantieteen menetelmäseminaari

syksy 2008 / kevät 2009 | Jukka Käyhkö

MAANTIEDE

24.04.23

AIKATAULU

Ensimmäinen kokoontuminen 14.11. Valmis työ esitetään III periodilla

(noin tammikuun lopulla ) Osanottajamäärästä riippuen 1-2

intensiivikertaa Tässä välissä tarpeen mukaan

muutamia kokoontumiskertoja, jossa katsotaan työn edistymistä ja perehdytään ongelmakohtiin jne.

24.04.23

Osallistuja / aihe Kristiina Hakkala / jotain mallinnusta Elina Kasvi / Kaukokartoitusmenetelmien käyttö lumi- ja

jääpeitteen sekä näiden muutosten tutkimuksessa Joni Koskinen / Kasvillisuuden tarkastelu satelliittikuvilta Anne Lindholm / Maatutka sedimentologisessa

tutkimuksessa Jari Niukko / Itämeren lämpötilan ja suolapitoisuuden

mallintaminen Iisa Orell / Rehevöityneiden järvien erilaiset

kunnostusmenetelmät Elina Vaahtovuo / Magneettiset menetelmät ympäristön

kuormituksen tutkimuksessa Tuuli-Maija Stenman / ajoitusmenetelmät järvisedimenttien

tutkimuksessa

24.04.23

TAVOITTEET

Edistetään seuraavia: Yleinen tieteellinen kirjoittaminen;

rutinoituminen Kriittinen julkaisujen tarkastelu ja

”perkaaminen” Kiinnostavaan menetelmään

tutustuminen Opponointi Suullinen esittäminen

24.04.23

Seminaarityön ulkoasu

Katso yleisohjeet laitoksen kotisivulta: opiskelu -> opiskeluohjeet -> tieteellinen viestintä

ks. myös Tutkielmat -> LuK-tutkielma Pituus 3000-4000 sanaa Riviväli 1, Times tai Arial 12 pt Marginaalit 2 cm

24.04.23

TARKEMPIA OHJEITA SEURAAVILLA SIVUILLA

24.04.23

Seminaarin esivalmistelut

Kun seminaarin yleisaikataulu on selvillä: Tee itsellesi oma aikataulu (!!!)

älä pakene kirjoitustyötä älä ole liian optimistinen, mutta älä myöskään

jätä liiaksi väljää aikaa laadi välitavoitteita – ei liian isoa palaa kerralla varaa aikaa viimeistelyyn ja korjauksiin

24.04.23

Seminaarin esivalmistelut

Löydä mielenkiintoinen (mahdollinen gradu)aihe

Etsi kirjallisuutta mahdollisimman tuoreita artikkeleita näiden lähdeluettelot kullanarvoisia review-tyyppisiä (laajat lähdeluettelot) esim. Progress in Physical Geography

Lue, lue ja lue Poimi olennainen, rajaa aihepiiri

24.04.23

Kirjoituksen jäsentäminen

”Ajattelun ja kirjoittamisen vuorovaikutus” – tieteellinen kirjoittaminen ei juuri koskaan voi olla valmiiksi mietityn sisällön mekaanista kirjoittamista

Ajattelun ja kirjoittamisen vuorovaikutus helpottuu, jos kirjoitus on jäsennelty huolellisesti

Aloita ”scratch outline” –tyylillä; kirjoita paperille mieleen tulevia asioita, ei välttämättä jäsennellysti: saat luettelon tärkeistä asioista

24.04.23

Kirjoituksen jäsentäminen Käsittelyjärjestys voi olla melko

kaavamainen: johdanto – esitellään aihepiiri ja

lahestymistapa aineisto – esitellään lyhyesti tarkasteltavat

työt, ja miksi juuri nämä valittu ”tulokset” – analyysi töistä, mielellään jokin

oma näkökulma (osoita ymmärtäneesi) (tulosten tarkastelu) johtopäätökset / yhteenveto

24.04.23

Kirjoituksen jäsentäminen Kun käsiteltävät asiat ovat selvillä, sijoita ne

loogiseen järjestykseen ja lisäile joukkoon sopivia, kuvailevia asiasanoja

Näin alkaa erottua otsikkoluettelo pääteemoineen ja eriasteisine alajaotteluineen

Lisää joukkoon virkkeitä (jos niitä pulpahtaa) – niistä on hyötyä varsinaisessa kirjoitustyössä

Jos kirjoituksessa on syy-yhteyksiä, jäsennyksen pohjana voi olla syy-yhteyskaavio (mahdollisesti kuva??)

Jäsennys ei ole pakkopaita – anna sen elää

24.04.23

Kirjoituksen jäsentäminen Kirjoituksen sisäinen strukturointi Jokainen kirjoituksen luku kaipaa oman loogisen

sisäisen rakenteensa Sisäinen rakenne voi syntyä intuition kautta, mutta

on joitakin yleisiä mahdollisuuksia: kronologinen käsittely

luonteva varsinkin tapahtumasarjaa tai prosessia kuvattaessa; ensin oli näin, sitten tapahtui noin...

alueellinen käsittely usein hankalampi kuin edellinen; millainen aluejako?,

käsittelyjärjestys? Yllä mainitut eivät suoraan sovi menetelmä-

seminaariin, joka on lähestymistavaltaan kirjallisuuskatsauksen tyyppinen

24.04.23

Kirjoituksen jäsentäminen Kirjoituksen sisäinen strukturointi (2)

syy ja seuraus tavallaan kronologisen käsittelyn erikoistapaus voi johtaa syiden liialliseen korostumiseen deduktio (teoria -> havainnot)

seuraus ja syy kuvataan tehdyt havainnot ja selitetään ne yleistä empiirisissä tieteissä induktio (havainnot (yksittäistapaus) -> teoria (yleistys))

tärkeyden lisääntyminen selitetään ensin taustat ja siirrytään kohti ”pihviä” vaatii kykyä pitää mielenkiinto yllä – kärsimätön lukija

saattaa herpaantua matkalla

24.04.23

Kirjoituksen jäsentäminen Kirjoituksen sisäinen strukturointi (3)

tärkeyden väheneminen paljastetaan ensin tärkeimmät asiat mielenkiinto herää varmasti, mutta riittävätkö paukut

loppuun saakka? Usein on hyvä vaihdella edellä mainittuja

strukturointeja kirjoituksen eri luvuissa – näin tekstiin tulee vaihtelua eikä lukija kyllästy.

24.04.23

Kirjoituksen laatimistapa

Ohjeet eivät voi olla yleispäteviä – sinulla voi olla aivan oma tapasi tuottaa tekstiä

Ohjenuorana voisi olla: Ensin kuuma, spontaani tekstin tuottamisen vaihe!

ei viimeistelyä, aloita mistä parhaalta tuntuu, tärkeintä on kirjoittaa

Sitten kylmä, harkitseva tekstin hiomisen vaihe! raakileen kypsytys – jätä syrjään hetkeksi, lue vaikka

hyvä kirja poimi työ esiin – katso ulkopuolisen silmin, hio sanontoja,

turhat virkkeet pois, tarkista muotoseikat

24.04.23

Eli miten tästä eteenpäin...

1. hanki kirjallisuutta tieteelliset työt, suomi – ulkomaiset

etsi oleelliset julkaisusarjat käy läpi sarjan numeroita uusimmasta alkaen poimi tärkeät artikkelit (abstrakti on avuksi) lue hyödynnä lähdeluetteloa -> löydät uusia ja uusia

artikkeleita netti on oiva apukeino juttujen löytämiseen, mutta

varo ylensyöntiä ja huuhaa-juttuja (tsekkaa aina taustaorganisaatio)

24.04.23

Muut lähteet raportit (esim. Suomen ympäristökeskus, Alueelliset

ympäristökeskukset, GTK, METLA,...) media (sanomalehtiartikkelit, uutiset,...) kartat, kartastot muut

2. Muodosta käsitys tutkimusaiheestasi eli ryhdy laatimaan kysymyksiä ”millainen kehitys on ollut...?”,

”miten on tutkittu...?”, ”mikä on tiedon taso...?”, ”mitä pitäisi tehdä...?” jne. oman aihepiirisi mukaisesti

tee ”scratch outline”

3. Ryhdy tuottamaan tekstiä kuumaa kirjoittamista... kysy neuvoa tai apua tarvittaessa pohdi myös seuraavia:

Kirjoituksen eri osat tarkemmin Viittaustekniikka Standardit

24.04.23

Kirjoittamisen standardit – miksi? yhteiset pelisäännöt, helpompi elämä

standardit ja kirjoitusohjeet on standardit ja kirjoitusohjeet on laadittu laadittu lukijan avuksilukijan avuksi, jotta hän , jotta hän löytäisi helposti etsimänsä tiedon, löytäisi helposti etsimänsä tiedon, ja jotta tieto olisi ymmärrettävässä ja jotta tieto olisi ymmärrettävässä ja käyttökelpoisessa muodossaja käyttökelpoisessa muodossa

ne on laadittu ne on laadittu tutkijan avuksitutkijan avuksi, , jotta hänen kirjoituksensa etenisi jotta hänen kirjoituksensa etenisi kitkattomasti julkaisuvaiheessakitkattomasti julkaisuvaiheessa

ne on laadittu ne on laadittu informaatikon informaatikon avuksiavuksi, jotta julkaisu päätyisi , jotta julkaisu päätyisi oikeaan paikkaan ja saavuttaisi oikeaan paikkaan ja saavuttaisi kohderyhmät esim. tieto-kohderyhmät esim. tieto-kantojen ja hakukoneiden kauttakantojen ja hakukoneiden kautta

ne on laadittu ne on laadittu julkaisijan julkaisijan avuksiavuksi, jotta hän voisi helposti , jotta hän voisi helposti toimia kirjoittajan ja lukijan toimia kirjoittajan ja lukijan välimaastossa muokatessaan välimaastossa muokatessaan käsikirjoituksen julkaisuksikäsikirjoituksen julkaisuksi

24.04.23

MIKSI STANDARDEJA? yhteiset pelisäännöt, helpompi elämä jos tutkija ei piittaa standardeista,

hän aiheuttaa ylimääräistä työtä julkaisijalle (esim. julkaisusarjan toimittajalle / toimitussihteerille), joka lähettää käsikirjoituksen (toistuvasti) takaisin kunnes se on oikeassa muodossa, ja joka usein joutuu muokkaamaan tekstiä myös itse

hänelle itselleen syntyy ylimääräistä työtä (ks. yllä) käsikirjoituksen julkaisu viivästyy lopputuloksesta ei tule toivotun kaltainen pahimmassa tapauksessa käsikirjoitusta ei oteta

lainkaan julkaistavaksi

24.04.23

Millaisia standardeja?

Julkaisemiseen liittyvät standardit voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

1. kirjoitustapahtumaa tukevat2. julkaisuista tiedottamista tukevat3. puhtaaksikirjoittamiseen ja painoprosessiin liittyvät

standardit On kotimaisia standardeja; Suomen

standardisoimisliitto (SFS) On ulkomaisia standardeja; Intl.

Organization for Standardization (ISO), British Standards Institution (BSI) jne.

24.04.23

Kirjoitustapahtumaa tukevat standardit Kirjoittamiseen liityvien standardien

perusteet löytyvät ISO 5966-1982:sta (Presentation of scientific and technical reports), jossa kuvataan raportin yleisrakenne

ISO:n ”raportti” viittaa ”...dokumenttiin, joka kuvaa tutkimuksen kehitystä ja tuloksia tai muun selviteltävän ongelman tilaa. Asiantuntevan lukijan tulee saada raportista niin paljon tietoja, että hän voi arvioida ja arvostella sen tuloksia ja päätelmiä.”

24.04.23

Kirjoitustapahtumaa tukevat standardit

Otsikoinnin suhteen standardi suosittaa jäsentelyksi ns. kymmenluokitusta (SFS standardi 4175-1981), jossa kokonaisuus jaetaan (korkeintaan) kymmeneen hierarkiatasoltaan rinnakkaiseen ryhmään tunnuksilla 0–9

Johdannon tunnuksena on nolla, mutta myös nollaton muunnos on käytössä

Ryhmät voidaan jakaa alaryhmiin ja nämä edelleen alaryhmiin – helppolukuisuuden säilyttämiseksi suositellaan enintään kolmen tason hierarkiaa

Eri tasot erotetaan toisistaan pisteellä, esim. 2.1.2 Valmiissa työssä numerointia ei välttämättä käytetä –

otsikoiden hierarkia voidaan esittää eri kirjasintyyppien ja -kokojen avulla

24.04.23

Kirjoitustapahtumaa tukevat standardit

Sisällysluetteloa ei lyhyessä kirjoituksessa välttämättä tarvita (menetelmäseminaariin sellainen laaditaan työn pituudesta riippumatta)

Sisällysluetteloon voidaan merkitä kirjoituksen kaikki hierarkialuokat, mutta alimmat otsikkotasot voi myös jättää pois (tilankäyttö vs. palvelu/selkeys)

Luettelossa mainitaan sivu, jolta otsikko alkaa

24.04.23

Kirjoitustapahtumaa tukevat standarditViittausjärjestelmä (1) Viitteen tarkoituksena on antaa käytetystä lähteestä niin

paljon tietoa, että lähde voidaan tunnistaa ja paikantaa Kun käytetään hyväksi toisten aikaisemmin saavuttamia

tutkimustuloksia, on niiden tekijöille annettava tunnustus mainitsemalla lähde omassa kirjoituksessa

tekstiviittaukset ja lähdeviitteet: käytetty kirjallisuus luetteloidaan kirjoituksen loppuun, ja

tekstissä tulee olla viittaus jokaiseen lueteltuun julkaisuun lisäksi voidaan luetteloida erikseen esim. muuta täydentävää

kirjallisuutta

24.04.23

Kirjoitustapahtumaa tukevat standardit

Viittausjärjestelmä (2) Lähdeviitteiden merkintätapa vaihtelee hyvin suuresti

– lähes jokaisella julkaisijalla on oma tapansa Kirjoittajan on aina perehdyttävä julkaisijan omiin

viitteiden laatimisohjeisiin Kannattaa aina merkitä esim. lainatuista tai

kopioiduista lähteistä tarkat tiedot muistiin – silloin on helppo muokata lähdeviittaus julkaisukanavan vaatimusten mukaan