Psykologia tieteenalana - Jyväskylän yliopisto · 2016 Taitto ñ Jutta Aalto Kannet Riikka...
Transcript of Psykologia tieteenalana - Jyväskylän yliopisto · 2016 Taitto ñ Jutta Aalto Kannet Riikka...
Jyväskylän yliopisto
Psykologian laitos
2016
Taitto: Jutta Aalto
Kannet: Riikka Aarnio
Psykologia tieteenalana
Psykologian laitoksen tutkimuskohteena on ihmismielen perusteiden ja kehityksen tutkimus. Tavoitteena on
kehittää interventioita, joilla tuetaan kehitystä ja oppimista sekä psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä.
Opetus edustaa laaja-alaisesti psykologian eri osa-alueita, ja se organisoidaan eri sektoreissa ja työryhmissä:
kehityspsykologia
neuropsykologia
kliininen psykologia
persoonallisuus- ja työpsykologia
menetelmäopinnot
ammattiopinnot
kv-opinnot
Opetus nojautuu voimakkaasti laitoksella tehtävään tutkimukseen. Laitoksen tutkimusstrategia perustuu
neljään pääsuuntaukseen:
koko elämänkaaren kattava kehityksellinen lähestymistapa, joka käsittää persoonallisuuden kehityk-
sen, motivationaalisen kehityksen ja kielen kehityksen
kielen kehityksen, oppimisen, oppimisvaikeuksien (erityisesti dysleksian) ja muistin hermostollisen
perustan tutkimus
psykoterapian ja terapeuttisten hoitojärjestelmien tutkimus, sisältäen hoitoprosessien, tuloksellisuuden
ja yhteistyöverkostojen tutkimuksen
työhyvinvoinnin ja terveyden tutkimus.
Psykologian maisterin tutkinto antaa pätevyyden hakea oikeutta harjoittaa psykologin ammattia laillistettuna
ammatinharjoittajana.
Lisätietoja laitoksesta, laitoksen tutkimuksesta ja henkilökunnasta saat www-sivuilta:
www.jyu.fi/psychology.
Tarkempaa tietoa opintojaksoista ja opetuksesta löydät Korppi-järjestelmästä: korppi.jyu.fi
Psykologit toimivat
psykologeina
psykoterapeutteina
tutkijoina
opettajina
konsultteina
ym.
Psykologien työpaikkoja
terveyskeskus
mielenterveystoimisto
sairaala/poliklinikka
kasvatus- ja perheneuvola
koulutoimi (koulupsykologit)
työhallinto
yliopisto, muu oppilaitos
tutkimuslaitos
yksityinen yritys
Opiskelijavalinta 2017
Hakeminen
Psykologian hakukohteeseen valitaan 77 opiskelijaa. 65 % aloituspaikoista on varattu ensikertalaisille.
Valintakoekirjallisuus
Valintamenettely
Menettely on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe on kirjallinen valintakoe ja toinen vaihe soveltuvuusko-
keet. Soveltuvuuskokeisiin valitaan 120 parhaiten menestynyttä hakijaa kahdessa jonossa:
1) ensin valitaan 60 hakijaa yhteispisteiden (valintakoepisteet 0–60 p. ja ylioppilastodistuspisteet 0–65 p.) pe-
rusteella (maks. 125 pistettä) ja
2) sitten 60 hakijaa valintakoepisteiden (maks. 60 pistettä) perusteella ottaen huomioon jo yhteispisteiden
perusteella valitut.
Mikäli usealla hakijalla on sama pistemäärä, paremmuusjärjestyksen ratkaisee:
yhteispistemäärän perusteella valittavien osalta valintakokeen pistemäärä ja
valintakokeen perusteella valittavien osalta todistuspistemäärän ja valintakokeen yhteispistemäärä.
Huom! Suomen Akatemian tiedekilpailu Viksussa palkitut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon tai vas-
taavan tutkinnon suorittaneet hyväksytään suoraan soveltuvuuskokeisiin edellyttäen, että palkitun työn aihe
liittyy psykologiaan.
Kaikki valintakokeisiin osallistuneet saavat viikolla 23 sähköpostitse tiedon valintakokeessa menestymises-
tään. Soveltuvuuskokeisiin kutsuttujen nimet julkaistaan myös tiedekunnan www-sivuilla viikolla 23.
Valintakoe
Psykologian hakukohteen valintakoe on tiistaina 23.5.2017 klo 12–15. Se kestää kol-
me tuntia ja siinä hakija vastaa kirjallisen materiaalin perusteella laadittuihin kysy-
myksiin. Koe on monivalintakoe. Taskulaskinta ei tarvita eikä saa käyttää valintako-
keessa.
Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Valintakokeet järjestetään Jyväskylässä
Seminaarinmäellä / Mattilanniemessä/Ylistönrinteellä. Hakijoiden tulee saapua pai-
kalle ajoissa. Valintakokeeseen osallistuvilla tulee olla mukanaan kuvallinen henki-
löllisyystodistus (ajokortti, passi tai henkilötodistus) ja kirjoitusvälineet. Kokeeseen
saa ottaa mukaan juotavaa ja välipalaa läpinäkyviin pakkauksiin pakattuina.
Valintakoepaikat julkaistaan toukokuussa: www.jyu.fi/psychology
Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Vanhoja valintakoekysymyksiä/vastauksia ei ole saatavissa.
Hakeminen tapahtuu korkeakoulujen yhteisessä sähköisessä hakujärjestelmässä www.opintopolku.fi.
Hakuaika alkaa 15.3.2017 ja päättyy 5.4.2016 klo 15.00.
Karjalainen Leila: Tilastotieteen perusteet. Ensimmäinen tai uudempi painos. Pii-Kirjat, Otavan
Kirjapaino, Keuruu, 2010. ISBN 978-952-9776-33-7.
JA
Kirjallisuus, joka julkaistaan 1.3.2017 osoitteessa www.jyu.fi/psychology
Soveltuvuuskokeet
Soveltuvuuskokeet järjestetään 19.–21.6.2017.
Kokeissa arvioidaan psykologian moninaisissa asiantuntijatehtävissä edellytettäviä ominaisuuksia. Soveltu-
vuuskokeet koostuvat
a) kirjallisista tehtävistä (enintään 18 p.),
b) ryhmäkeskusteluista (18 p.) ja
c) haastatteluista (18 p.).
Henkilökohtainen kutsu lähetetään soveltuvuuskokeisiin valituille noin viikko ennen koepäivää. Kokeet
kestävät kunkin hakijan kohdalla yhden kutsussa ilmoitetun päivän. Kokeet alkavat päivittäin klo 8:00 ni-
menhuudolla. Samassa yhteydessä jokainen hakija saa kokeiden henkilökohtaisen aikataulun.
Hakijoista ei kirjata muita tietoja kuin soveltuvuuskokeiden osa-alueittaiset pistemäärät ja yhteispistemäärä,
jotka ilmoitetaan kokeisiin osallistuneille.
Lopullinen valinta koulutukseen tehdään soveltuvuuskokeiden pistemäärän (enintään 54 pistettä) perus-
teella. Mikäli soveltuvuuskokeissa usealla hakijalla on sama pistemäärä, paremmuusjärjestyksen ratkaisee
valintakokeen pistemäärä.
Lopulliset valintatulokset julkistetaan viimeistään 30.6.2017 Opintopolussa ja tiedekunnan ilmoitustaululla.
Kaikille soveltuvuuskokeisiin osallistuneille hakijoille lähetetään sähköpostitse tieto valinnan tuloksista.
Pisteet ylioppilastutkintotodistuksesta
Pisteitä annetaan psykologian reaalikokeen tai muun aineen reaalikokeen tai ennen vuotta 2006 kirjoittaneil-
la reaalikokeen, äidinkielen sekä matematiikan tai vieraan kielen ylioppilaskokeista seuraavasti:
Mikäli ensimmäisen vieraan kielen koetta ei ole suoritettu, otetaan huomioon sen sijasta toisen kotimaisen kie-
len koe.
Aikaisemmin oppiaineen pitkän oppimäärän kirjoittaneilla, jotka myöhemmin ovat kirjoittaneet saman aineen
lyhyenä, otetaan pisteityksessä huomioon pitkän oppimäärän kokeen arvosana. Jos hakija ei ole kirjoittanut
ylioppilaskirjoituksissa suomea/ruotsia äidinkielenä, niin hänelle lasketaan äidinkielen pisteet suomi toisena
kielenä -kokeesta.
Psykologian
reaalikoe tai
Muu ainere-
aali/
reaali
Äidinkieli
Matematiikka tai vieras kieli*
pitkä lyhyt
Laudatur 25 20 20 20 15
Eximia cum laude
approbatur 23 18 18 18 13
Magna cum laude
approbatr 18 15 15 15 10
Cum laude
approbatur 12 12 12 12 7
Lubenter approba-
tur 9 9 9 9 4
Approbatur 6 6 6 6 1
Hakukelpoisuus Korkeakoulukelpoisuudesta on säädetty yliopistolaissa (558/2009), laissa ylioppilastutkinnon järjestämisestä
(672/2005) ja lukiolaissa (629/1998). Päävalinnassa kelpoinen hakemaan psykologian kandidaatin ja maiste-
rin tutkintoihin on henkilö, joka on suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista:
1. ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;
2. vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot;
3. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon,
ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka
4. ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopin-
toihin.
Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät
tiedot ja valmiudet, täyttämättä kuitenkaan pohjakoulutusvaatimuksia. Mikäli hakijalta puuttuu korkeakou-
lukelpoisuus, tulee hänen ottaa yhteyttä tiedekuntaan.
Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset Psykologian kandidaatti- ja maisterikoulutus kuuluvat SORA-lainsäädännön piiriin.
Yhden paikan säännös Voit ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan korkeakoulujen yhteishaussa. Opiskelupaikan vastaanottami-
nen on tehtävä Opintopolussa (www.opintopolku.fi). Ilmoitus on sitova, etkä voi muuttaa sitä. Mikäli et
vahvista määräaikaan mennessä vastaanottavasi tarjottua opiskelupaikkaa, menetät opiskelupaikan. Haki-
jan on 14.7.2017 klo 15.00 mennessä ilmoitettava sitovasti, ottaako saamansa korkeakoulupaikan vastaan.
Oikaisumenettely Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen
julkistamisesta. Oikaisu osoitetaan Jyväskylän yliopiston muutoksenhakulautakunnalle ja toimitetaan yli-
opiston kirjaamoon (Kirjaamo, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto).
Palaute opiskelijavalinnasta Hakijalla on 14 päivän aikana mahdollisuus pyytää kopio kirjallisesta valintakoevastauksestaan (optinen
lomake). Tiedot kopion saamisesta löytyvät sivulta www.jyu.fi/psychology.
Soveltuvuuskokeista ei ole mahdollista saada kopiota. Soveltuvuuskokeisiin osallistuneet saavat sähköpos-
titse tiedon eri osa-alueista saamistaan pisteistä.
Ilmoittautuminen poissaolevaksi https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/poissaolo
Opintojen aloittaminen Opinnot alkavat viikolla 35.
Ensimmäisten viikkojen ohjelma julkaistaan elokuussa: www.jyu.fi/psychology
Neuvonta ja lisätiedot
Yliopiston hakijapalvelut
040 805 4132
Avoimen yliopiston väylähaku
Avoimen yliopiston opintoja suorittaneita hyväksytään psykologiaan enintään 5.
Tutkinnon suoritusoikeus johonkin pääaineeseen voidaan hakemuksesta myöntää henkilölle, joka on suo-
rittanut avoimessa yliopisto-opetuksessa jonkun yliopiston opetussuunnitelman mukaisia opintoja yhteis-
määrältään vähintään 100 opintopisteen verran ainakin kahdessa oppiaineessa. Näistä haettavassa pääai-
neessa tulee olla perus- ja aineopinnot (60 op) tai niitä vastaavat opinnot ja toisessa oppiaineessa vähintään
25 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus tai perusopintoja vastaavat opinnot. Opintokokonaisuudet
tulee olla suoritettuna vähintään hyvin tiedoin.
Avoimen yliopiston väylähaussa eivät voi pyrkiä henkilöt, joilla jo on tutkinto yliopistosta tai opinto-
oikeus jossakin yliopistossa. Hakuaika alkaa 15.3.2017 ja päättyy 5.4.2017 klo 15.00.
Psykologian kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoon pääaineena psykologia hakevilta vaaditaan
edellisten lisäksi, että hakijalla on valmiiksi suoritettuna ennen hakuajan päättymistä tutkintoon vaaditta-
vat kieli- ja viestintäopinnot (15 op): äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen opinnot
sekä valinnaiset kieli- ja viestintäopinnot. Valintakriteereinä käytetään aikaisempien opintojen määrää ja
laatua, hakemukseen liitettyjä perusteluja opintoihin hakeutumisesta, valintakokeen pistemäärää sekä
haastattelua. Hakijat osallistuvat ilman erillistä kutsua psykologian valintakokeeseen 23.5.2017. Voidak-
seen tulla valituksi hakijan on saatava valintakokeesta vähintään 40 pistettä 60 pisteestä. Pisterajan saa-
vuttaminen ei takaa valintaa, koska valinnassa käytetään myös muita kriteereitä, eikä valittavien vuo-
sittaista maksimimäärää voida ylittää. Lopullinen valinta tehdään psykologian laitoksen esityksen perus-
teella.
Filosofian maisterin tutkinto pääaineena psykologia ei anna psykologin ammattipätevyyttä, joten tutkin-
non suorittaneet eivät voi harjoittaa psykologin ammattia. Psykologian maisterin tutkintoon ei voi hakea
avoimen yliopiston väylän kautta.
Psykologian tutkinnot
Psykologian maisterin tutkinto antaa valmiudet toimia moninai-
sissa psykologista asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä. Psykolo-
gian alan työllisyysnäkymät ovat hyvät. Psykologeiksi valmistu-
neet toimivat usein perinteisissä psykologin tehtävissä julkisen
terveydenhuollon alueella mm. mielenterveystoimistoissa, kou-
luissa, perheneuvoloissa ja työvoimatoimistoissa. Yksityispsyko-
terapeuteista psykologit muodostavat suurimman ryhmän. Mer-
kittävästi laajeneva alue on kliininen neuropsykologia, jossa esi-
merkiksi oppimisvaikeuksien arviointi ja kuntoutus muodostavat kasvavan työsaran. Uusia haasteita ovat
työ- ja talouselämään sekä inhimillisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyvät tehtävät. Koulutuksessa ja
tutkimuksessa sekä tutkimustiedon välittämisessä käytännön sovelluksiksi psykologisella tietämyksellä on
paljon annettavaa. Psykologi voi olla mukana esimerkiksi monitieteisessä tutkimusryhmässä kehittämässä
uusia diagnostisia menetelmiä, hoitomuotoja tai työympäristöjä.
OPINNOT
Psykologian kandidaatin tutkinto (PsK)
180 opintopistettä
Perusopinnot
Kehityspsykologia
Neuropsykologia ja kognitiivinen psykologia
Persoonallisuuspsykologia
Kliininen psykologia
Psykologian tutkimusmenetelmät
Aineopinnot
Edellisten opintojaksojen syventäminen
Työ- ja organisaatiopsykologia
Kandidaatin tutkielma
Valinnaiset opinnot (esim. geropsykologia,
kognitiivinen neurotiede, orientoiva harjoittelu)
Psykologian maisterin tutkinto (PsM)
150 opintopistettä
Syventävät opinnot
Ammatilliset opinnot
Työelämävalmiudet I ja II (harjoitteluun
valmistavat opinnot)
Työelämävalmiudet III (harjoittelu)
Psykoterapia, kuntoutus ja neuvonta
Teoreettiset opinnot
Syventävät opintojaksot
Pro gradu -tutkielma
Loppukoe
Lisäksi opiskellaan pakollisina opintoina yleis-, kieli- ja tilasto-opintoja sekä muita sivuaineita oman
kiinnostuksen mukaan. Psykologian opiskelijoita kannustetaan myös sisällyttämään tutkintoonsa kan-
sainvälisiä opintoja joko opiskelijavaihdon tai vieraskielisen opetuksen kautta.
Psykologian ja filosofian maisterin tutkinnot antavat psykologian jatkokoulutuskelpoisuuden.
Psykologian tutkinnot:
Psykologian kandidaatti (PsK)
Psykologian maisteri (PsM) Psykologian tohtori (PsT)
Filosofian maisteri (FM) Filosofian tohtori (FT)
Psyk
olog
ian
kand
idaa
ttio
pinn
ot 1
80 o
pPs
ykol
ogia
n m
aist
erio
pinn
ot 1
50 o
p60
+ 3
op
60 +
3 o
p30
op
I sy
ksy
I kev
ätII
syks
yII
kevä
tIII
syks
yIII
kev
ät18
0 op
IV S
yksy
IV k
evät
V sy
ksy
V ke
vät
VI sy
ksy
150
opTe
oree
ttis
et o
pinn
otTy
öelä
mäo
pinn
ot
PSY
P110
Ke
hka
PSY
P130
Pe
rso
PSY
A110
Ke
hka
PSY
A12
0 N
euro
PSY
A202
Kv
anti
PSY
S311
Ar
vion
tiPS
Y S3
21
Harjo
ittel
u
PSY
P120
N
euro
PSY
P140
Kl
iinPS
Y A1
30
Pers
oPS
Y A1
40
Kliin
PSY
A203
Kv
ali
PSY
A190
* Va
linn
PSY
S III
-ku
rssi
***
PSY
SIII
-ku
rssi
***
PSY
S312
Kl
iin n
eur.
PSY
P201
Tu
tkim
PSY
A170
*
Kong
nit
PSY
A151
Ty
ö- o
rg.
PSY
S220
M
atur
PSY
S313
Pe
rs a
rv.
Aloi
ta
sivua
ine
PSY
A320
* O
rient
.har
jPS
Y A1
80*
Ger
oPS
Y A2
20
Mat
urPS
Y S2
91
Lopp
ukoe
PSY
S314
M
uut a
rv.
PSY
S301
Tu
tust
PSY
S302
He
nkil
PSY
A320
*
Orie
n Ha
rj
TIL
P100
Til
Johd
TIL
P150
Ti
l pe
rTI
LP35
0 SP
SSPS
YS20
2*
Tut.m
en II
I PS
Y S3
21
Diag
nost
.
YTK
Y003
eH
ops I
YTK
Y004
eH
ops I
I
YFIY
100*
* Ti
et.
teor
ia /
FIL
Y025
**
Tiet
. etii
kka
***
Valit
aan
vähi
ntää
n 10
op
Sivu
aine
opin
toja
väh
intä
än 5
0 op
: Ke
hity
spsy
kolo
gia
III A
/ B
yksi
aine
opin
toko
kona
isuus
(25
+ 35
op)
tai
Neu
rops
ykol
ogia
III A
/ B
kaks
i per
usop
into
koko
naisu
utta
(25
+ 25
op)
sek
ä m
uita
opi
ntoj
a (8
op)
Pers
oona
llisu
usps
ykol
ogia
III A
/ B
Kliin
inen
psy
kolo
gia
III A
/ B
/ CKi
elio
pint
oja
vähi
ntää
n 15
op
Työ-
ja o
rgan
isaat
iops
ykol
ogia
III A
/ B
* V
alin
nain
en o
pint
ojak
soM
aist
eritu
tkin
non
vapa
aval
inta
iset o
pinn
ot 3
0 op
** V
aiht
oeht
oise
t opi
ntoj
akso
t
SIVU
AIN
EOPI
NN
OT:
Tila
stot
iede
väh
intä
än 1
1 op
PSYS
329*
Orie
ntoi
va
harjo
ittel
u II
PSY
S340
** K
unto
utus
ja
neuv
onta
KV- v
aiht
o
PSY
S303
Haa
st. k
ou.
PSY
S330
** P
syko
tera
pia/
60 +
2 o
p57
op
55 o
p
PSY
S210
Tut
kim
usty
ö
PSYA
210
Kand
idaa
tin
tutk
ielm
a
K V - v a i h t o M a i s t e r i n
v a p a a v a l i n t a i s e t
11.1
1.20
16 H
akija
n pä
ivä
MAR
RASK
UU
201
6
M
T K
T
P L
S
1 2
3 4
5 6
7 8
9 10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
JO
ULU
KU
U 2
016
M
T K
T
P L
S
1 2
3 4
5 6
7 8
9 10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
TAM
MIK
UU
201
7
M
T K
T
P L
S
1
2 3
4 5
6 7
8 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
H
ELM
IKU
U 2
017
M
T K
T
P L
S
1
2 3
4 5
6 7
8 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
1.3.
2017
Kirj
allis
uus j
ulka
ista
an
osoi
ttee
ssa
ww
w.jy
u.fi/
psyc
holo
gy
15.3
.–5.
4.20
17 H
akua
ika
psyk
olog
ian
kand
idaa
tin ja
m
aist
erin
tutk
into
on
ww
w.o
pint
opol
ku.fi
MAA
LISK
UU
201
7
M
T K
T
P L
S
1 2
3 4
56
7 8
9 10
11
12
13
14
15
16
17
18
1920
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
H
UH
TIK
UU
201
7
M
T K
T
P L
S
1 2
3 4
5 6
7 8
9 10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
Haku
aika
pää
ttyy
5.4
. klo
15.
00
Tiis
tai 2
3.5.
2017
klo
12–
15
VALI
NTA
KOE
Valin
tako
kees
een
osal
listu
vat
kaik
ki h
akija
t ilm
an e
rillis
tä
kuts
ua
TOU
KO
KU
U 2
017
M
T K
T
P L
S 1
2 3
4 5
6 7
8 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
K
ESÄK
UU
201
7
M
T K
T
P L
S
1 2
3 4
5 6
7 8
9 10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
Henk
ilöko
htai
nen
kuts
u lä
hete
tään
sove
ltuvu
usko
keisi
in
valit
uille
noi
n vi
ikko
a en
nen
koep
äivä
ä.
19.–
21.6
.201
7 SO
VELT
UVU
USK
OKE
ET
Lopu
llise
t val
inta
tiedo
t, vi
imei
stää
n 30
.6.2
017
Opi
skel
upai
kka
on o
tett
ava
vast
aan
viim
eist
ään
14.7
.201
7
HEI
NÄK
UU
201
7
M
T K
T
P L
S
1 2
3 4
5 6
7 8
9 10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
EL
OK
UU
201
7
M
T K
T
P L
S
1 2
3 4
5 6
7 8
9 10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
O
pinn
ot a
lkav
at v
iikol
la 3
5
Ylio
pist
on a
vaja
iset
Ope
tus a
lkaa
SYYK
UU
201
7
M
T K
T
P L
S
1
2 3
4 5
6 7
8 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
Sivuaineopintokokonaisuudet Psykologian laitoksella
Contemporary Issues in Psychology -opintokokonaisuus
Opiskelijoita kannustetaan opiskelijavaihtoon opintojen aikana, mutta aina siihen ei kuitenkaan syystä tai
toisesta ole mahdollisuutta. Mainio keino “kotikansainvälistyä” on suorittaa tutkinnon sivuaineena Con-
termporary Issues in Psychology -opintokokonaisuus.
Contemporary Issues in Psychology (CIP) focuses on the contemporary research and clinical practices in the
field of psychology. Furthermore, it provides the students information about the current research at the De-
partment of Psychology, University of Jyväskylä (JYU). Students will have an opportunity to participate in
lectures given by international researchers, visiting scholars, as well as teachers at the Department. Studies
consist of lectures and/or seminars. Contemporary Issues in Psychology (CIP, 25 ECTS) will be delivered in
English.
Kognitiivisen neurotieteen opintokokonaisuus
Tavoitteet
Monitieteinen opintokokonaisuus tarjoaa kattavat perustiedot aivotutkimuksesta ja sovelluksista useilla
aloilla, joilla tarvitaan tietoa aivojen toiminnasta ja tutkimusmenetelmistä. Opintokokonaisuus koostuu mo-
nitieteisestä ohjelmasta, jossa yhdistyy hermoston ja aivojen toiminnan teoria sekä uusimmat aivojen sähköi-
seen toimintaan perustuvat aivokuvantamisen teknologiat ja niiden käyttö. Opintokokonaisuus antaa val-
miudet hermoston ja aivojen toiminnan, sen kehityksen ja toiminnallisten poikkeavuuksien sekä sairauksien
ymmärtämiseen, mittaamiseen sekä hermoston ja aivojen signaalien eri analyysitekniikoiden hallintaan ja
mallintamiseen.
Sisältö
Opintokokonaisuus koostuu neljästä teema-alueesta:
I. Hermoston ja aivojen rakenne sekä toiminta
II. Aivojen mittaaminen ja aivotutkimusaineiston analyysitekniikat
III. Soveltava neurotiede
IV. Contemporary issues of cognitive neuroscience
Opetus- ja työmuodot
Opintokokonaisuus toteutetaan monitieteisenä yhteistyönä (psykologia, musiikki, liikuntatieteet, tilastotiede,
matematiikka ja informaatioteknologia) Aivotutkimuskeskuksessa (Center of Interdisciplinary Brain Re-
search, CIBR) toimivien laitosten kanssa. Opetusmuotoina ovat luentokurssit, lyhyet seminaarit ja laborato-
riodemonstraatiot. Opetus järjestetään osin englannin kielellä.
Aivotutkimuskeskus
Psykologian laitoksen Aivotutkimuskeskus on vuonna 2012 perustettu moni-
tieteinen tutkimuskeskus. Sen keskeisiä tutkimuslinjoja ovat oppiminen ja sen
ongelmat, oppimista tukevat psykologiset ja pedagogiset interventiot, musiikin,
liikunnan ja fyysisen harjoittelun sekä erilaisten terapioiden ja muiden interven-
tioiden vaikutukset ihmisen ja aivojen toimintaan. Aivotoiminnan muutoksen
kuvaaminen on eri tieteenaloja yhdistävä teema.
Aivotutkimuslaboratorioon on sijoitettu kansainvälisesti ensiluokkainen
aivotutkimusteknologia yliopiston tutkijakunnan sekä yhteistyöverkostojen
käyttöön, keskeisenä uutena hankintana magnetoenkefalografia (MEG).
Psykologian opiskelijavalinnat 2017
M U I S T I I N P A N O J A:
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________
_____________________________________________________Mikä minusta tulee isona?
Lue tarinoita opiskelusta ja työelämään sijoittumisesta...
1) Kuka olet?
Olen Hanna Pyykönen ja olen 33-vuotias. Alun perin olen kotoisin
Helsingistä, mutta muutin aikoinaan opintojen perässä Jyväskylään.
2) Kerro työhistoriastasi ja nykyisestä työstäsi.
Valmistuin alkuvuodesta -09 ja heti valmistumisen jälkeen, ennen
äitiyslomani alkua, kävin pitämässä lyhyen Kuuloliiton sopeutumis-
valmennuskurssin kuuroutuneille ja vaikeasti huonokuuloisille. Lu-
ennointikokemusta karttui myöhemmin saman vuoden syksyllä lu-
ennoidessani neuropsykologian peruskurssin JAMK:n sosiaali- ja
terveysalan opiskelijoille. Keväällä 2010 aloitin sijaisuuden Kinko-
maan sairaalassa Kuntoutustutkimuspoliklinikalla. Kuntoutustutkimukseen liittyvän psykologisen tutki-
muksen tarkoituksena on selvittää potilaan psyykkisiä edellytyksiä ja mahdollisia psyykkisiä rajoituksia
työntekoon, koulutukseen tai muuhun ammatilliseen kuntoutukseen. Itse teen työtä neuropsykologisesta
viitekehyksestä käsin, jolloin painopisteenä on selvittää lahjakkuuden rakennetta ja tasoa erilaisilla tietojen-
käsittelyä ja oppimista vaativilla tehtävillä. Lisäksi teen työtä työryhmän jäsenenä, jolloin potilaiden tilan-
netta oppii ymmärtämään kokonaisvaltaisesti. Syksyllä 2012 siirryin sijaiseksi Keskussairaalan neurologian
yksikköön, jossa teen neuropsykologisia tutkimuksia.
3) Milloin aloitit psykologian opiskelun?
Aloitin opiskelun vuonna 2003.
4) Mitä sivuaineita luit?
Sivuaineina luin kasvatustieteiden ja perheopintojen perusopinnot sekä laajemman sivuaineen sosiaalityöstä.
5) Mikä oli pro gradu -tutkielmasi aihepiiri?
Tein graduni neuropsykologian sektorille jossa tutkin klassisen ehdollistumisen keinoin aivojen spontaanin
theta-rytmin vaikutusta oppimiseen.
6) Missä suoritit harjoittelusi?
Suoritin harjoittelun Kinkomaan sairaalassa neurologian kuntoutusosastolla.
7) Oletko hankkinut lisäkoulutusta maisterintutkinnon jälkeen?
Olen kirjoilla jatko-opiskelijana ja tavoitteena on hakeutua neuropsykologian erikoistumiskoulutukseen. Töi-
den ohessa olen käynyt koulutuspäivien sallimissa rajoissa mm. psykonetin sekä neuropsykologisen yhdis-
tyksen kursseja.
8) Kerro joku hauska muisto opiskeluajastasi.
Parhaat opiskelumuistot liittyvät opintojen osalta ehdottomasti harjoitustöiden tekemiseen hyvien opiskelu-
kavereiden kanssa. Väsymyksen painaessa ja palautuspäivämäärien lähestyessä tuli välillä naurettua vesi
silmissä hyvinkin mitättömille jutuille.
9) Lisäksi haluan sanoa, että..
Mikäli ihmismielen monimutkaisuus kiehtoo ja haluat valmiudet työskennellä monenlaisten ihmisten ja eri-
laisten ongelmatilanteiden parissa on Jyväskylän yliopiston psykologian laitos silloin sinun paikkasi.
1) Kuka olet?
Olen Miriam Nokia, aivotutkija Jyväskylästä. Minua kiinnostaa erityisesti, mitä
aivoissa tapahtuu oppimisen aikana ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää oppi-
misen säätelyssä. Toivon että tuottamaani tietoa voidaan tulevaisuudessa hyö-
dyntää muistihäiriöistä kärsivien yksilöiden auttamisessa.
2) Kerro työhistoriastasi ja nykyisestä työstäsi.
Valmistuin Jyväskylän yliopistosta psykologiksi tammikuussa 2005 ja filosofian
tohtoriksi loppuvuodesta 2009. Vuoden 2010 olin vierailevana tutkijana Rutgers-
yliopistossa, Yhdysvaltain itärannikolla. Jyväskylään palattuani olen työskennel-
lyt Suomen Akatemian rahoituksella ensin tutkijatohtorina ja nyt Akatemiatutki-
jana.
Työni on pääosin kokeellista tutkimusta eli tutkimuksen suunnittelua aiemman tieteellisen tiedon pohjalta,
rahoituksen hakua, kokeiden varsinaista suorittamista laboratoriossa, saadun numeerisen tiedon käsittelyä
eri tietokoneohjelmilla sekä lopulta tieteellisten artikkelien kirjoittamista. Työtä tehdään enemmän tai vä-
hemmän itsenäisesti mutta osana tutkimusryhmää, joka koostuu eritasoisista tutkijoista opiskelijoista profes-
soreihin.
Mukavinta työssäni on se, että saan tehdä juuri sitä, mikä minua itseäni eniten kiinnostaa. Tutkimuksen li-
säksi työhöni kuuluu jonkin verran opetusta, lähinnä opinnäytetöiden ohjausta ja satunnaisia luentoja. Lisäk-
si osallistun säännöllisesti kansallisiin ja kansainvälisiin tieteellisiin kokouksiin, joissa pääsen esittelemään
tutkimusten tuloksia muille tutkijoille ja laajemmallekin yleisölle.
3) Milloin aloitit psykologian opiskelun?
Aloitin opinnot suoraan lukion jälkeen, 2000-luvun alussa.
4) Mitä sivuaineita luit?
Tilastotieteen lisäksi luin erityispedagogiikkaa ja kognitiotiedettä.
5) Mikä oli pro gradu ‐tutkielmasi aihepiiri?
Käyttäytymisneurotiede.
6) Missä suoritit harjoittelusi?
Tein harjoittelun Raahen perheneuvolassa.
7) Oletko hankkinut lisäkoulutusta maisterintutkinnon jälkeen?
Muodollisen koulutuksen kuten yliopistopedagogisten opintojen lisäksi tutkijan työhön sisältyy jatkuvaa
uusien menetelmien opettelua ja tieteellisen tiedon omaksumista. Viime vuosina olen esimerkiksi opetellut
tekemään immunohistokemiallisia värjäyksiä kudosnäytteille.
8) Kerro joku hauska muisto opiskeluajastasi.
Hauskinta oli ehdottomasti istua porukassa kirjaston kahviossa lukemassa tenttiin. Lukeminen eteni niin ja
näin mutta maailma parani aina harppauksin.
9) Lisäksi haluan sanoa, että..
Psykologia on tässäkin taloustilanteessa loistava tieteenala opiskella, koska valmistumisen jälkeen on niin
paljon erilaisia työllistymisvaihtoehtoja. Jyväskylässä psykologian opetus on monipuolista ja korkeatasoista,
hyvä valinta.
1) Kuka olet?
Olen Juha Arikoski, 51-vuotias kahden lukiopojan isä. Vapaaehtoinen maanpuolustus-
työ on minulle tärkeää ja koulutan reserviläisjohtajia, lisäksi olen vokalisti-rumpali pa-
rissa rock-kokoonpanossa ja harrastan kuntoliikuntaa.
2) Kerro työhistoriastasi ja nykyisestä työstäsi.
Lukion jälkeen ja sen aikana työskentelin mm. isäni automaalaamo-kolarikorjaamossa,
vanhainkodissa ja vaneritehtaalla. Opiskeluaikana tein kesä- ja joululomansijaisuuksia
Niuvan sairaalassa (aiemmin Niuvanniemen kriminaalimielisairaala) mielenterveyshoi-
tajan sijaisena eli vipparina. Valmistumisen jälkeen pääsin töihin psykologian laitokselle. Neuropsykan assis-
tenttina toimenkuvaani kuului opetus ja tutkimus. Myöhemmin toteutin totaalisen ammatinvaihdoksen ja siir-
ryin johtamis- ja työyhteisökouluttajaksi Johtamistaidon Opisto JTO:lle Kirkkonummelle. Enkä muuten ollut lu-
kenut siihen mennessä riviäkään työ- ja organisaatiopsykologiaa. Nykyisin toimin Soprano-konserniin kuuluvas-
sa Management Institute of Finland MIF Oy:ssä johtajana vastaten johtamisen kehittämisestä. Valmennan julkis-
ten (mm. yliopistojen), bisnesorganisaatioiden ja kolmannen sektorin (järjestöjen) johtoryhmiä, lähijohtajia ja asi-
antuntijoita. Johdon työnohjaajia olen kouluttanut yli kymmenen vuotta.
3) Milloin aloitit psykologian opiskelun?
1986 eli kaksi vuotta siitä, kun kirjoitin ylioppilaaksi Kuopion Klassikasta. Suoritin sen jälkeen varusmiespalve-
lukseni ja hankin työkokemusta. Lukiossa olin peruslaiska seiskapuolen oppilas, mutta tsemppasin pääsykokei-
siin ja psykologiksi valmistuin erinomaisin arvosanoin 3,5 vuodessa.
4) Mitä sivuaineita luit?
Tilastotiedettä ja sosiologiaa, johon sain myöhemmin pääaineoikeudet. Suoritin myös biologian ja filosofian kurs-
seja.
5) Mikä oli pro gradu ‐tutkielmasi aihepiiri?
Oppimisen ja muistin hermostollista perustaa käsittelevä tutkielma (Arikoski, J. & Keskitalo, K. (1990) Behavioral
characteristics of alpha and delayed conditioned responses in cats during discriminative conditioning).
6) Missä suoritit harjoittelusi?
Niuvan sairaalassa Kuopiossa, jossa laadin mm. seitsemän psykologista mielentilatutkimusta.
7) Oletko hankkinut lisäkoulutusta maisterintutkinnon jälkeen?
Poistuin yliopistolta psykologian lisensiaattina, JTO:lla suoritin 2000 johtamisen erikoisammatti- eli JET -
tutkinnon ja 2001 valmistuin johdon ja esimiesten työnohjaajaksi. Myynnin ammattitutkinnon suoritin 2015.
8) Kerro joku hauska muisto opiskeluajastasi.
Huh, niitä on paljon! Mm. kaikki hulvattomat opiskelijareissut ja -bileet, joissa tuli esiinnyttyäkin eri bändiko-
koonpanoilla ja Aivoliikuntaryhmällä (psykoparodiaa 1900-luvun alun miesvoimailun hengessä). Osin saman
poppoon kanssa perustimme 1991 kymmenmiehisen, vieläkin kaksi kertaa vuodessa kokoontuvan Aivokuollei-
den Psykologien Seuran (AKPS), jonka motto regressio egon palveluksessa kertoo kaiken oleellisen toiminnas-
tamme.
9) Lisäksi haluan sanoa, että..
Mikäli aloitat psykologian opinnot, tutustu rauhassa psykologian eri sovellusaloihin. Ihmisiä voi auttaa usealla
muullakin tavoin kuin terapoimalla. Ja, mitä tahansa päätätkin opiskella, muista opiskella elämääsi varten - Non
scholae sed vitae discimus.
1) Kuka olet?
Terhi Partanen, 70 –luvulla syntynyt psykologi, joka hakeutui psykologian
opintoihin mm. venäläisen kirjallisuuden innostamana.
2) Kerro lyhyesti työhistoriastasi ja nykyisestä työstäsi.
Valmistuin Jyväskylän yliopistosta psykologian maisteriksi vuonna 1998.
Valmistumiseni jälkeen työskentelin Satakunnan sairaanhoitopiirissä ai-
kuispsykiatrialla Harjavallan sairaalassa, ja vuonna 1999 aloitin kasvatus-
ja perheneuvonnan erikoistumisopinnot Jyväskylän perheneuvolassa, jossa myös samaan aikaan työskentelin.
Erikoistumisopintojeni jälkeen työskentelin Satakunnan shp:ssa lastenpsykiatrian poliklinikalla, ja vuonna
2000 aloitin tekemään jatkopintoja ja väitöstutkimusta lähisuhdeväkivaltaan liittyen Jyväskylän yliopistossa
psykologian laitoksella. Samaan aikaan tein terapiatyötä laitoksen Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikalla.
Vuonna 2007 valmistuin psykoterapian alalta erikoispsykologiksi ja psykoterapeutiksi, ja samana vuonna aloi-
tin psykologin toimessa Tampereen kaupungilla, avomielenterveyspalveluissa aikuispsykiatrian poliklinikal-
la. Tällä hetkellä työskentelen yksityisesti psykoterapeuttina eli itsenäisenä ammatinharjoittajana ja Kelan
palvelutuottajana.
3) Milloin aloitit psykologian opiskelun?
Aloitin psykologian opiskelut vuonna 1992 Jyväskylän yliopistossa.
4) Mitä sivuaineita luit?
Sivuaineina suoritin filosofiaa, naistutkimusta ja kasvatustiedettä (muistaakseni).
5) Mikä oli pro gradu -tutkielmasi aihepiiri?
Tein pro gradu -työni lähisuhdeväkivaltaa käyttäneiden miesten ryhmäterapeuttisesta hoidosta. Hoitomallia
aloitettiin kehittämään silloin Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella. Myöhemmin tein samasta aihees-
ta väitöstyöni.
6) Missä suoritit harjoittelusi?
Harjoitteluni tein Kuopion yliopistollisessa sairaalassa lastenpsykiatrian osastolla.
7) Oletko hankkinut lisäkoulutusta maisterintutkinnon jälkeen?
Lisäkoulutusta on tullut jonkin verran, mm. kasvatus- ja perheneuvonnan erikoistumiskoulutus 1999, erikois-
psykologikoulutus terapian alalta 2007, ja psykologian tohtorin tutkinnon suoritin vuonna 2008. Tammikuussa
2013 aloitin Integratiivisen psykoterapian kouluttajakoulutuksen. Koulutus järjestetään Psykologian laitoksen
Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikalla.
8) Kerro joku hauska muisto opiskeluajastasi.
Yksi mukavimmista muistoista opiskeluajalta on psykologian laitoksen pikkujouluihin opiskelutovereiden
kanssa tehty laulunäytelmä ’Gradunkeljumi’, jota suurella innolla teimme ja harjoittelimme. Esitys oli
’arvatenkin mahtava menestys’, mutta yhdessä tekeminen teki siitä erityisen hauskaa ja antoisaa. Pohdimme
laulunäytelmässä ankarasti gradun tekemisen tuskaa, joka siinä opiskeluvaiheessa alkoi olla jokaisen todelli-
suutta. Yhä edelleen osa näistä opiskelutovereista on säilynyt läheisinä ystävinä.
9) Lisäksi haluan sanoa, että..
Psykologin työ on haastavaa, antoisaa ja monipuolista, mutta ajoittain raskastakin. Jos olet kuitenkin utelias ja
kiinnostunut ihmismielestä ja ihmisten kanssa toimimisesta, tämä on ala, jota Sinun kannattaa ehdottomasti
harkita! Psykologina voi erikoistua monella eri alalla ja löytää siten itselleen sopivan alan ja tavan tehdä töitä.
1) Kuka olet?
Olen Sanna Kinnunen ja valmistuin Jyväskylän yliopistosta keväällä 2012.
2) Kerro työhistoriastasi ja nykyisestä työstäsi.
Opiskeluaikanani olen osallistunut psykologian laitoksen lyhytterapiatutki-
muksiin ja projekteihin opiskelijaterapeuttina. Orientoivassa harjoittelussa
työskentelin kotisairaanhoidossa vanhusten parissa. Varsinaisen harjoitteluni
suoritin Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian poliklinikalla, missä työteh-
täviini kuului psykologisten tutkimusten teko ja kognitiivisen kuntoutuksen
ryhmän vetämiseen osallistuminen. Valmistumiseni jälkeen siirryin sairaalalta
Oulun Verveen, jossa työskentelin noin vuoden ammatillisen kuntoutuksen
parissa. Töitä tein moniammatillisessa työryhmässä, ja tehtäviini kuului muun
muassa yksilö- ja ryhmäohjausta sekä psykologisten tutkimusten tekoa. Oulus-
ta muutin takaisin Jyväskylään ja töitä sain Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella, jossa työskentelin
projektitutkijana Mindfulness työuupumusoireiden lievittäjänä -tutkimushankkeessa. Nykyään työskentelen
psykologikollegan kanssa perustetussa yrityksessä Mielenhuolto Interventions Oy, jonka kautta tarjoamme
erilaisia hyvinvointipalveluita sekä yksityishenkilöille että yrityksille. Olemme myös muutaman kollegan
kanssa laittaneet pystyyn Zeneraattorit-verkoston, jonka tarkoituksena on tuoda psykologista tietoa saatavil-
le helpossa ja kiinnostavassa muodossa.
3) Milloin aloitit psykologian opiskelun?
Aloitin opiskelun 2007 syksyllä heti lukion jälkeen.
4) Mitä sivuaineita luit?
Olen suorittanut aikuiskasvatustieteen perusopinnot sekä filosofian aineopinnot. Muilta aloilta kursseja on
kertynyt hieman hajanaisemmin. Toisen pääaineeni tietojärjestelmätieteen puolella sivuaineenani olivat
kauppatieteet.
5) Mikä oli pro gradu -tutkielmasi aihepiiri?
Tutkin gradussani työuupumuksen, työn imun ja palautumisen välisiä yhteyksiä eli tutkielmani aihepiiri si-
joittui työhyvinvoinnin alueelle.
6) Missä suoritit harjoittelusi?
Suoritin harjoitteluni Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian poliklinikalla.
7) Oletko hankkinut lisäkoulutusta maisterintutkinnon jälkeen?
Olen vastikään valmistunut kauppatieteiden maisteriksi pääaineena tietojärjestelmätiede. Paraikaa suoritan
psykologian tohtorin tutkintoa.
9) Kerro joku hauska muisto opiskeluajastasi.
Opiskelujen loppupuolella osallistuin terapiatutkimusprojektiin, johon kuului opiskelijaterapeuttina toimi-
misen lisäksi omien asiakastapaamisten nauhoitusten katselu jälkeenpäin. Siihen aikaan laitos oli vasta
muuttanut Ylistönmäelle, ja ulko-ovien lisäksi sisäovet menivät lukkoon melko aikaisin. Siinä saattoi sitten
helposti käydä niin, että videokuvatun itsen kanssa keskusteluun syventynyt opiskelija saattoi harhautua
väärään käytävään ja huomata jääneensä lukkojen taakse ilman puhelinta tai ulkovaatteita. Silloin piti aina
toivoa, että joku muukin opiskelijakollega olisi päättänyt viettää myöhäisiltaansa laitoksen uumenissa..
10) Lisäksi haluan sanoa, että…
Opiskeluaikana kannattaa tehdä muutakin kuin vain opiskella. Esimerkiksi itselleni ainejärjestötyö on
opettanut paljon työelämässäkin hyödyllisiä taitoja ja antanut mahdollisuuden tutustua aivan mahtaviin ih-
misiin.
1) Kuka olet?
Antti Äijänen, kuudennen vuoden psykologian opiskelija ja
uimahallin kahviosetä. Harrastan monipuolisesti liikuntaa, ja
olen mukana lastenteatteritoiminnassa.
2) Millaisia psykologian alan töitä olet tehnyt opiskeluai‐
kanasi?
Psykologian alan työtehtäviin on mahdollista hakeutua jo
opintojen aikana, mutta itse en ole niihin toistaiseksi pääty-
nyt. Sen sijaan olen toiminut monenlaisissa työtehtävissä
asiakaspalvelussa ja lasten kanssa. Näissä tehtävissä on ollut
mielenkiintoista havaita, kuinka kirjoista opitut teoreettiset
ilmiöt näkyvät esimerkiksi lasten kanssa leikkiessä tai kahvikuppia myydessä. Psykologian opinnot
antavat perspektiiviä monenlaisiin tilanteisiin.
3) Milloin aloitit psykologian opiskelun?
Aloitin psykologian opiskelut sivuaineopiskelijana vuonna 2011. Ala vei mennessään, ja kaksi vuotta
myöhemmin pääsin sisään psykologian pääaineopiskelijaksi.
4) Mitä sivuaineita sinulla on?
Liiketoimintaosaamisen perusteet, kasvatustiede ja draamakasvatus. Sen lisäksi olen ottanut useita
yksittäisiä kursseja. Yliopisto on hyvä ympäristö oppia, kokeilla ja hajauttaa osaamistaan. Esimerkiksi
kielikeskuksen ja työelämäopintojen kurssit ovat osoittautuneet loistaviksi.
5) Mikä oli kandidaatin tutkielmasi/gradun aihepiiri?
Kandidaatin tutkielmani tein terapeuttien sisäisten dialogien ja nonverbaalisen liikesynkronian yh-
teydestä terapiatilanteessa. Graduni tein johtajien työn imun pysyvyydestä ja sen siirtymisestä alaisil-
le. Meillä psykologialla gradut tehdään usein paritöinä, ja vaikka graduvuodesta usein pelotellaan,
oli se minun kohdallani yliopiston antoisin ja mielekkäin vuosi.
6) Missä haluaisit suorittaa harjoittelusi?
Työ- ja organisaatiopsykologian alalla esimerkiksi henkilöstörekrytoinnissa tai työterveyspsykologin
tehtävissä.
8) Kerro joku hauska muisto opiskeluajastasi.
Jossain vaiheessa yliopisto alkaa tuntumaan ihan kodilta ja mikäs sen parempaa. Eräänä päivänä pää-
tin isossa luentosalissa ummistaa vähän silmiä viereiseen penkkiin nojaten. Heräsin kun luentosali oli
jo tyhjä. Asiaan kuuluvasti penkille oli valunut mukava läikkä kuolaa. Hups. Olipahan taas ainakin
virtaa lähteä seuraavalle luennolle.
9) Lisäksi haluan sanoa, että...
Muistakaa opiskella itseänne varten ja tehdä opiskelusta itsenne näköistä. Esimerkiksi ainejärjestötoi-
minta on hyvä ponnahduslauta hupaisaan opiskelijaelämään ja uusiin ihmisiin tutustumiseen. Yli-
opisto tarjoaa myös huikeat liikuntamahdollisuudet jokaiselle opiskelijalle niin joukkuelajeista, te-
linevoimisteluun kuin tankotanssiinkin. Kaikkea kannattaa kokeilla. Suosittelen myös vaihto-opintoja
ulkomailla. Vaihtolukukauteni Yhdysvalloissa on muisto vailla vertaa!