Omaiset asiantuntijoina Lyhytaikaishoito Palvelukeskus Himmelissä

1

Raportin tekijät: Marjo Lehtinen, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

Jenna Tyrväinen, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

Maaret Kokkonen, kokemuskehittäjä

Virpi Vepsäläinen, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

2

SISÄLLYS

JOHDANTO ............................................................................................................................................................ 4  

Selvityksen toteutus ja tutkimusaineiston kuvaus................................................................................... 5  

Himmeli ............................................................................................................................................................... 6  

1.   HIMMELIN ASIAKKAAT JA HEIDÄN OMAISENSA ................................................................................. 7  

Asiakkaat............................................................................................................................................................. 7  

Omaiset............................................................................................................................................................... 8  

2.   OMAISTEN KOKEMUKSIA YHTEISTYÖSTÄ HIMMELISSÄ.................................................................... 9  

Henkilökunta ...................................................................................................................................................11  

Omaisten yhteistyö Himmelin kanssa .......................................................................................................13  

Vuorovaikutus ja tiedonkulku omaisten ja Himmelin välillä ................................................................14  

3.   ENSIKOKEMUS HIMMELISSÄ ...................................................................................................................18  

4.   ARKI HIMMELISSÄ ......................................................................................................................................19  

Läheisen vointi Himmelin hoitojakson jälkeen........................................................................................22  

Himmelin vaikutukset asiakkaisiin..............................................................................................................23  

Asiakkaan toiveisiin ja tarpeisiin vastaaminen ........................................................................................24  

Omaisten odotuksia ja toiveita hoitojaksolta .........................................................................................28  

Tilat ....................................................................................................................................................................29  

Kuljettaminen hoitojaksolle.........................................................................................................................30  

5.   OMAISTEN JAKSAMINEN JA SEN TUKEMINEN ..................................................................................31  

6.   OMAISTEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET HIMMELISSÄ...........................................................34  

7.   OMAISTEN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA ..................................................................................................35  

Tiedonkulku .....................................................................................................................................................36  

Tekeminen ja toiminta...................................................................................................................................37  

Omaisten ilta ...................................................................................................................................................37  

Hoitojaksojen varaus ja saatavuus .............................................................................................................38  

3

8.   KOKEMUSKEHITTÄJIEN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA..........................................................................39  

Kehittämisehdotuksia Himmeliin ...............................................................................................................39  

Kehittämisehdotuksia Porin perusturvakeskukselle.............................................................................42  

9.   HIMMELIN TYÖNTEKIJÖIDEN RYHMÄKESKUSTELUT.......................................................................44  

Henkilökunnan kehittämisehdotuksia ......................................................................................................45  

10.   POHDINTA....................................................................................................................................................46  

11.   SELVITYKSEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET ........................................................................................48  

Vaikutukset Himmelin toimintaan .............................................................................................................48  

Osallistujien kokemukset selvitysprosessista ja sen tuloksista..........................................................49  

Nykyisestä toiminnasta ja kehittämistyöstä............................................................................................51  

12.   LIITTEET ........................................................................................................................................................53  

Liite 1: Himmelin henkilökunnan vastine..................................................................................................53  

Liite 2: Kysely Himmelin omaisille ..............................................................................................................59  

Liite 3: Haastattelurunko ..............................................................................................................................76  

4

JOHDANTO

Opastava on Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n ja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami

ry:n yhteinen kehittämishanke, jossa kehitetään asiakaslähtöisesti palveluita

omaishoitoperheiden tarpeita vastaaviksi. Vuosina 2012-2016 hanke toteutti pilottiprojekteja

Tampereella, Turussa, Porissa ja Kuopiossa. Hankkeen rahoittaja on RAY.

Opastavan tiedonkeruussa ja aiemmissa tutkimuksissa on todettu, etteivät kaikki omaishoitajat

käytä omaishoidon vapaitaan ja kodin ulkopuolista hoitoa, koska palvelut eivät aina vastaa

heidän tai palveluissa asioivien läheistensä tarpeisiin. Omaisten ja hoitohenkilökunnan toimiva

yhteistyö on todettu tärkeäksi keinoksi tukea laadukasta ja tarpeeseen vastaavaa hoitoa kotona

ja hoitopaikassa. Omaisten ideoiden ja kehittämisehdotusten huomioiminen on tärkeää, mutta

aina tätä kokemustietoa ei kerätä tai hyödynnetä riittävästi palveluiden kehittämisessä.

Omaisten kokemusasiantuntemuksen esiintuomiseksi haluttiin näin ollen löytää toimivia

työkaluja ja menetelmiä, joilla voidaan tukea heidän osallisuuttaan palveluiden kehittämisessä.

Porissa Opastava-hanke käynnisti yhteistyön Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n, Omaiset

mielenterveystyön tukena Satakunnan yhdistys ry:n (nykyinen FinFami Satakunta) sekä Porin

perusturvakeskuksen kanssa vuonna 2014. Yhteistyöneuvottelujen tuloksena päätettiin

toteuttaa selvitys, jolla kartoitettiin omaisten kokemuksia kahdessa lyhytaikaishoitoa

tarjoavassa palveluyksikössä Porissa: Palvelukeskus Himmelissä ja lasten ja nuorten

tilapäisyksikkö Poijussa. Porissa järjestettiin kesä- ja lokakuussa 2014 kaksi omaisten työpajaa,

joissa omaishoitajat ja yhdistystoimijat pohtivat, mitkä asiat ovat heidän näkökulmastaan

tärkeitä lyhytaikaishoitopalvelussa; millaisia tarpeita ja odotuksia heillä on lyhytaikaishoidossa,

millaista on hyvä hoito ja omaisyhteistyö, sekä millaista tukea omaiset kaipaavat omaan arkeensa

ja jaksamiseensa. Työpajojen pohjalta laadittiin kysely- ja teemahaastattelurungot Palvelukeskus

Himmelin omaisille.

Selvityksen toteuttajina toimi seitsemän vapaaehtoista omaishoitajaa eri puolilta Suomea.

Opastava koulutti kokemuskehittäjät tehtäväänsä vuoden 2015 keväällä ja tuki heidän työtään

selvitysprosessin aikana. Himmelin selvitystyöhön osallistuvat kokemuskehittäjät olivat Seppo

Aulilo, Ulla Kahila, Maaret Kokkonen, Arja Laitinen, Päivi Lemmetty, Marja-Leena Mäenalanen ja

Pirjo Niemi. Yhteistyökumppanina hankkeessa olivat myös Jyväskylän yliopiston tutkijat

professori Tarja Kettunen ja lehtori Kirsti Kasila Terveystieteiden laitokselta sekä YTM Minna

Keränen.

5

Himmelin asiakkaiden lyhytaikaishoitoon liittyviä kokemuksia kysyttiin omaishoitajilta, koska

monet asiakkaat eivät itse kyenneet kommunikaatio-ongelmien takia tuomaan henkilökunnan

tietoon toiveitaan, tarpeitaan ja kokemuksiaan, ja koska omaiset tuntevat läheisensä hyvin.

Himmelin henkilökunta ei myöskään tapaa kaikkia asiakkaiden omaisia, koska heistä kaikki eivät

syystä tai toisesta ole saattamassa tai hakemassa läheistään tilapäishoitojaksolle ja takaisin.

Henkilökunta toivoikin selvityksen avulla saavansa tietoa omaisilta, mihin asioihin ollaan

tyytyväisiä ja mitä voisi vielä kehittää.

Selvityksen toteutus ja tutkimusaineiston kuvaus

Omaisten kokemuksia Himmelin lyhytaikaishoidosta selvitettiin omaisten haastattelujen ja

omaisille lähetetyn kyselyn avulla. Myös henkilökunnalle järjestettiin kaksi ryhmäkeskustelua.

Ensimmäisessä henkilökunnan ryhmäkeskustelussa oli läsnä kuusi henkilökunnan edustajaa,

lähiesimies sekä kaksi kokemuskehittäjää kirjureina ja Opastava-hankkeen työntekijä

haastattelijana. Toisessa ryhmäkeskustelussa oli läsnä seitsemän henkilökunnan edustajaa ja

kaksi kokemuskehittäjää haastattelijana ja kirjurina.

Himmelin omaisten haastattelut ja kyselyt toteutettiin keväällä 2015. Himmelin asiakkaiden

omaisille postitettiin sata kyselyä. Kysely lähetettiin edellisen kuukauden aikana

intervallijaksoilla käyneiden omaisille. Kyselyyn vastasi 28 omaista (28 %). Haastateltavaksi

ilmoittautui puolestaan yhteensä 14 omaista. Heistä 11 ilmoittautui kirjeitse, kaksi puhelimitse,

ja yksi ilmoittautui syksyn työpajassa. Lopulta haastatteluja pidettiin yhdeksän, ja yhdessä niistä

oli haastateltavana pariskunta. Kaikkiaan haastateltavia oli siis kymmenen, joista kolme oli

miehiä ja seitsemän naisia.

Haastattelijoina toimivat Opastava-hankkeen kouluttamat kokemuskehittäjät. Haastattelijat

toimivat pareittain. Yksi haastattelu kesti keskimäärin noin tunnin. Haastattelut nauhoitettiin

omaisten suostumuksella. Kokemuskehittäjät purkivat haastattelut sanasta sanaan ja analysoivat

aineiston tutkijan ohjeiden mukaisesti. Haastatteluaineistot koottiin yhteen kokemuskehittäjien

yhteisissä työpajoissa. Jatkotyöpajoissa kokemuskehittäjät yhdistivät kysely- ja

haastatteluaineistoja ja pohtivat kehittämisehdotuksia Himmelin omaisten esiin tuomiin

kehittämistarpeisiin. Raportin kirjoittamiseen osallistui yksi kokemuskehittäjä Opastava-

hankkeen työntekijöiden lisäksi.

Loppuvuodesta 2015 selvityksen tulokset ja kehittämisehdotukset esiteltiin Himmelin

henkilökunnalle tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa. Himmeliltä ja Porin perusturvakeskukselta

pyydettiin myös kirjallisia vastineita raporttiluonnokseen ja sen kehittämisehdotuksiin (Himmelin

6

vastine on luettavissa liitteenä 1). Keväällä 2016 tuloksista ja Himmeliltä saaduista vastauksista

järjestettiin tiedotustilaisuus omaisille ja perusturvakeskuksen edustajille sekä muille

kehittämisprosessissa mukana olleille. Keskustelujen ja vastineiden perusteella raporttia

täydennettiin julkaistavaan muotoon keväällä 2016.

Raportissa termillä ”läheinen” viitataan Himmelin asiakkaisiin. Kyselyjen vastauksia

tarkasteltaessa on hyvä huomata, että osa vastaajista valitsi monivalintakysymyksissä

vaihtoehdon ”ei samaa eikä eri mieltä” silloin, kun asia ei koskenut heitä. Kaikki raportissa olevat

taulukot on luotu kyselyjen pohjalta, mutta avoimet kohdat voivat olla kyselystä tai omaisten

haastatteluista.

Himmeli

Ikäihmisten Palvelukeskus Himmeli on toiminut Porissa 1988 alkaen Pietilöiden

suunnittelemassa, arkkitehtuuriltaan persoonallisessa rakennuksessa. Himmelissä oli selvityksen

teon aikaan 126 osastopaikkaa, joista 90 oli tehostettua palveluasumista ja 36

lyhytaikaishoitopaikkaa. Himmelissä on myös hätäsijoituspaikkoja äkillisen avun tarvitsijoille.

Noin 60 prosenttia lyhytaikaishoidon asiakkaista on säännöllisiä kävijöitä (omaishoidon tuen

vapaiden ajaksi) ja loput ovat kotihoidon asiakkaita tai yksin asujia. Asiakkaista osa tarvitsee

apua kaikissa päivittäisissä toimissa, osa on muistisairaita, ja osalla on mielenterveysongelmia.

Lyhytaikaishoidon asiakkaiden määrä on noin 120 asiakasta kuukausittain. Keskimääräinen

hoitojakson pituus oli selvityksen tekohetkellä viikko.

Hoitotyöhön osallistuvan henkilökunnan määrä koko talossa oli 76 työntekijää, joista 14

sairaanhoitajia, 59 lähihoitajia, kolme osastoapulaista hoivatyössä, ja lisäksi talossa oli kaksi

virikeohjaajaa. Himmelissä työskenteli kaksi kuntoutuspalveluiden työntekijää, fysioterapeutti ja

kuntoutushoitaja. Talossa oli myös kolme vanhuspalveluiden esimiestä.

Himmelin toiminnassa pyritään kuntouttavaan työotteeseen, eli kannustetaan asiakkaita

tekemään ja liikkumaan itse omien voimiensa mukaisesti, eikä asioita tehdä heidän puolestaan

tai ”passata”. Tällä pyritään ylläpitämään ja vahvistamaan asiakkaiden kuntoa mahdollisimman

pitkään.

 

 

 

7

 

1. HIMMELIN ASIAKKAAT JA HEIDÄN OMAISENSA

 

Asiakkaat

Kyselyyn vastanneiden läheiset, jotka ovat lyhytaikaishoidon asiakkaina Himmelissä, ovat 57–95 -

vuotiaita (Taulukko 1). Heistä hieman yli puolet on 80–89 -vuotiaita. Läheisistä 40 prosenttia on

naisia ja 60 prosenttia miehiä.

 

Taulukko 1. Läheisten iät

 

Himmelin asiakkaat tarvitsevat apua erilaisissa asioissa. Omaisten mukaan lähes 90 prosenttia

läheisistä tarvitsee valvontaa, ohjausta ja neuvontaa vähintään päivittäin. Loput tarvitsevat

valvontaa, ohjausta ja neuvontaa satunnaisesti tai ei koskaan. (26 vastaajaa.)

Läheisistä noin puolet tarvitsee päivittäistä apua liikkumisessa tai siirtymisessä. Noin kahdeksan

prosenttia tarvitsee apua viikoittain ja noin 38 prosenttia satunnaisesti. Vain nelisen prosenttia

ei tarvitse lainkaan apua liikkumisessa ja siirtymisessä. (24 vastaajaa.)

Lähes kaikki läheiset (yli 95 prosenttia) tarvitsevat sairaanhoidollisia toimenpiteitä, kuten

lääkitystä ja haavan hoitoa vähintään päivittäin. Loput tarvitsevat sitä viikoittain. (26 vastaajaa.)

8

Henkilökohtaisissa toimissa (esim. pukemisessa, peseytymisessä tai ruokailuissa) hieman yli 80

prosenttia läheisistä tarvitsee apua päivittäin, ja loput tarvitsevat apua viikoittain tai

satunnaisesti (27 vastaajaa). (Taulukko 2.)

 

 

Taulukko 2.  Läheisten tarvitsema hoito ja avustaminen

 

Omaiset

Kyselyyn vastanneista omaisista 43 prosenttia oli Himmelin asiakkaiden lapsia ja 57 prosenttia

puolisoita (Taulukko 3).

 

Taulukko 3.  Omaisen suhde läheiseen

Omaisilta kysyttiin sitä, missä tilanteissa he hyödyntävät Himmelin palveluita (Taulukko 4).

Hieman yli puolet vastaajista kertoi hyödyntävänsä Himmelin palveluita omaishoitajan

lakisääteisen vapaan aikana. Yhtä suuri osuus ilmoitti hyödyntävänsä Himmelin palveluja myös

muun vapaan tai loman tarpeeseen. Hieman yli kolmasosa vastaajista käytti Himmelin palveluja

myös kiireellisessä sijaishoidon tarpeessa   esimerkiksi omaishoitajan sairastuessa. Muissa

9

tilanteissa palveluja olivat hyödyntäneet vain yksittäiset omaiset. Vastaajilla oli mahdollisuus

valita useampi vaihtoehto, joista viimeinen oli ”muu, mikä”. Tähän kohtaan neljä omaista vastasi

hyödyntävänsä Himmelin palveluja intervallihoidon järjestämiseen, ja kolme kertoi

hyödyntäneensä palveluja, kun heidän läheisensä odotti vakituista laitospaikkaa.  

 

Taulukko 4. Himmelin palveluiden käyttötarve

2. OMAISTEN KOKEMUKSIA YHTEISTYÖSTÄ HIMMELISSÄ

 

Omaiset kokivat yhteistyön henkilökunnan kanssa pääasiassa hyvin myönteisenä. Kaikki omaiset

kokivat olevansa tervetulleita Himmeliin. Henkilökunnan kanssa koettiin olevan helppoa

keskustella ja henkilökunnan tieto läheisen kunnosta ja kotitilanteesta koettiin pääasiassa

hyväksi ja riittäväksi. Enemmistö koki saavansa henkilökunnalta tukea arkeensa. Osa omaisista

koki olevansa yksin tilanteessaan, osa ei.

Kyselyssä selvitettiin omaisten kokemuksia yhteistyöstä Himmelin henkilökunnan kanssa

(Taulukko 5). Omaisista noin 67 prosenttia koki voineensa halutessaan keskustella

henkilökunnan kanssa heitä askarruttavista asioista. Vastaajista 30 prosenttia oli osittain samaa

mieltä ja yksi vastaaja oli osittain eri mieltä väittämän kanssa.

Enemmistö omaisista koki, että henkilökunnalla on riittävä käsitys läheisen kunnosta ja

kotitilanteesta hoitojaksolle saavuttaessa (hieman yli 80 prosenttia vastaajista osittain/täysin

10

samaa mieltä). Vastaajista noin viisitoista prosenttia ei ollut samaa eikä eri mieltä ja yksi oli

osittain eri mieltä asiasta.

Omaiset kokivat henkilökunnan arvostavan heidän asiantuntemustaan läheisensä hoitajina (noin

85 prosenttia omaisista täysin tai osittain samaa mieltä). Loput 15 prosenttia eivät olleet samaa

eivätkä eri mieltä väittämän kanssa. Kaikki omaiset kokivat olleensa tervetulleita asioimaan

Himmeliin. (27 vastaajaa)

Enemmän vaihtelua tuli kohdissa ”Koen saavani henkilökunnalta tukea arkeeni” ja ”Koen olevani

omaisena yksin tilanteessani”, joista molempiin vastasi 26 henkilöä ja molempiin tuli kaikkia

vastausvaihtohetoja.

Omaisista vajaa 70 prosenttia koki saavansa tukea arkeen henkilökunnalta. Noin 15 prosenttia

vastaajista ei ollut samaa eikä eri mieltä asiasta. Loput olivat osittain tai täysin eri mieltä.

Kyselyyn vastanneista omaisista 23 prosenttia koki olevansa omaisena täysin yksin. Omaisista 12

prosenttia kertoi olevansa osittain samaa mieltä siitä, että ovat yksin ja yhtä suuri osuus kertoi

olevansa osittain eri mieltä väittämän kanssa. Vastaajista 23 prosentttia ei ollut väittämän

kanssa samaa eikä eri mieltä. Omaisista noin 30 prosenttia ei kokenut olevansa omaisena yksin

tilanteessaan.

 

Taulukko 5.  Omaisten kokemukset yhteistyöstä  

 

11

Henkilökunta

Omaiset antoivat haastatteluissa kiitosta henkilökunnalle siitä, miten he suhtautuvat omaiseen

ja heidän läheiseensä ihmisenä, eivätkä vain asiakkaana. Esimerkiksi läheisen puhuttelu

etunimellä oli pieni, mutta arvokas ele omaisen mielestä. Haastateltava omainen myös kuvasi

erästä kohtaamistaan hoitajan kanssa:

” Yks hoitaja niinko sanoi jostain omasta mitä hänellä oli, sillai ja ko meillä oli sellaista keskustelua,

minä koin sen semmoisena hyvänä asiana, että hän tuli niinko ihmisenä ihmiselle keskustelemaan”

Kyselyyn vastanneista omaisista noin 90 prosenttia koki henkilökunnalla olevan riittävästi aikaa

omaisten huomiointiin. Loput vastaajat olivat osittain eri mieltä asiasta. (27 vastaajaa). Kaikki

omaiset olivat samaa mieltä siitä, että henkilökunta suhtautuu omaisiin ystävällisesti ja

arvostavasti. (26 vastaajaa.) (Taulukko 6.)

 

Taulukko 6. Henkilökunnan suhtautuminen omaiseen

 

Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, millaiseksi omaiset kokevat henkilökunnan ammattitaidon ja

suhtautumisen läheiseen (Taulukko 7). 55 prosenttia omaisista piti henkilökunnalta saamaansa

tietoa ja palautetta läheisensä voinnista ja hoidosta asiallisena ja riittävänä. Hieman alle 40

prosenttia oli osittain samaa mieltä. Yksi vastanneista oli osittain eri mieltä. (26 vastaajaa.)

Lähes sama vastausprofiili saatiin väittämän ”Henkilökunta on ammattitaitoista ja osaa tarjota

läheiselleni laadukasta ja tarpeenmukaista hoitoa/ huolenpitoa” kohdalla: yli 55 prosenttia oli

täysin samaa mieltä, 40 prosenttia oli osittain samaa mieltä ja loput olivat osittain eri mieltä (25

vastaajaa).

Vastaajista 72 prosenttia oli osittain tai täysin samaa mieltä sen kanssa, että henkilökunnalla on

riittävästi aikaa läheisen kanssa toteutettavaan yksilölliseen työskentelyyn. Vastaajista 20

prosenttia ei ollut väittämän kanssa samaa tai eri mieltä ja kahdeksan prosenttia vastaajista oli

osittain eri mieltä.

12

Omaiset kokivat, että läheiseen suhtaudutaan hoitojakson aikana ystävällisesti ja arvostavasti (yli

95 prosenttia vastaajista). Loput vastaajat eivät olleet samaa eivätkä eri mieltä väittämän kanssa.

 

 

Himmelin henkilökunta sai muutoinkin kiitosta toiminnastaan erilaisissa tilanteissa (Kaavio 1).

Omaiset kuvasivat henkilökuntaa ystävälliseksi ja tutuksi. Tervehtimistä ja tervetulleeksi

toivottamista pidettiin hyvänä asiana. Työntekijöitä kuvattiin myös iloisina ja hymyilevinä. Eräs

omainen pohti sitä, että henkilökunta yrittää parhaansa olosuhteisiin nähden. Hoitajia pidettiin

mukavina ja kivoina. Mukavana huomioimisena pidettiin sitä, jos joku henkilökunnasta kysyy

omaiselta miten menee. Omaisten mukaan henkilökunta tuntee heidän tarpeensa sekä toiveensa

ja asiakkaan tilan, huomioi asiakkaan mieltymykset ja osaa piristää. Omaisen kuvaus

henkilökunnasta ”on näihin tottunut” kuvasi sitä, että asiakaskunnan erityispiirteet ovat

henkilökunnalle tuttuja ja asiakkaisiin osataan suhtautua oikealla tavalla. Lisäksi henkilökunta

ansaitsi omaisten mukaan kiitosta: hyvästä hoidosta, kaikista tilanteista sekä ”koska heillä on

raskas työ ja paljon työtä, silti he jaksavat tervehtiä ja jutella”.

 

Taulukko 7. Henkilökunnan suhtautuminen läheiseen

13

 

Muutama omainen koki, että hoitajien välillä on eroja tiedoissa ja taidoissa. Omaiset kokivat

myös, että henkilökunta vaihtuu usein. Jokaisella hoitokerralla ei aina ole yhtä pätevää hoitajaa.

Omahoitajan puute nostettiin esiin; joka kerralla hoitojaksolle tuodessa on vastassa eri hoitaja.

Mukavaksi koettiin se, että Himmelissä on ollut harjoittelijoita.

Muutamat omaisista kokivat huonoa ammattitaitoa ja asiantuntemattomuutta. Eräs

haastateltava oli kokenut hoidon ja huolenpidon karuna. Osa omaisista arvioi henkilökunnassa

olevan paljon tilapäistä ja tietämätöntä henkilökuntaa. Eräs omainen arveli, ettei henkilökunta

voi muistaa ketkä asiakkaista ovat ”täyspäisiä” ja ketkä muistisairaita. Yksi omaisista kertoi

ilmoittavansa edellisenä päivänä läheisen saapumisesta Himmeliin, mutta silti koki, ettei

henkilökunta tunne hyvin heidän kotitilannettaan.

 

Omaisten yhteistyö Himmelin kanssa

Omaisilta tahdottiin tietää, miten he kokevat omaisten kanssa tehtävän yhteistyön Himmelissä

(Taulukko 8). Vastaajista 73 prosenttia koki, että heillä on mahdollisuus sopia henkilökunnan

kanssa etukäteen heidän läheisensä hoitojaksoon liittyvistä tavoitteista. Lähes 20 prosenttia ei

ollut väittämän kanssa samaa eikä eri mieltä ja loput vastaajat olivat sen kanssa eri mieltä.

Kyselyn perusteella omaisten esittämiä tarpeita ja toiveita huomioidaan hyvin hoitojaksojen

14

sisältöjä suunniteltaessa (84 prosenttia). Ainoastaan 16 prosenttia vastaajista oli tästä eri mieltä

ja he vastasivat vaihtoehdon ”ei samaa eikä eri mieltä”.

Vastaajista 36 prosenttia ilmaisi suunnittelevansa henkilökunnan kanssa yhdessä, miten hoitoa

toteutetaan kodin ja hoitopaikan yhteistyönä. Omaisista 23 prosenttia oli väittämän kanssa eri

mieltä. Loput eivät olleet samaa eikä eri mieltä.

Yli 90 prosenttia omaisista ilmoitti kertovansa itse aktiivisesti henkilökunnalle läheisensä

voinnista ja odotuksistaan hoidon toteutukseen liittyen. Loput kaksi vastaajaa eivät olleet

väittämän kanssa samaa tai eri mieltä. (22-26 vastaajaa)

 

 

Taulukko 8. Henkilökunnan ja omaisten yhteistyö

 

Vuorovaikutus ja tiedonkulku omaisten ja Himmelin välillä

Omaiset kuvailivat vuorovaikutusta henkilökunnan kanssa monin tavoin. Yhteistyötä pidettiin

hyvänä. Tiedonkulku Himmelin ja omaisten välillä toimii omaisten mielestä, eikä osan mielestä

siinä ole muutettavaa. Tiedonkulku toimii myös toimiston kautta hyvin. Keskusteluja on pidetty

hyvinä ja myönteisinä: henkilökunta on ymmärtänyt tilanteita, toimintatavoista on keskusteltu ja

käytännön asioista sovittu yhdessä, on juteltu jakson sujumisesta ja kysytty myös omaisen

vointia. Henkilökunta on ottanut yhteyttä jos on tullut ongelmia. Ohjeita kotiin ei ole kaivattu;

osaa ne saattaisivat jopa ärsyttää. Eräs vastaaja kertoo näkevänsä punaista, jos häntä aletaan

ohjeistaa läheisensä hoitamisessa. Omaiselle, joka ei halua ohjeita, riittää kysyminen ja

kuunteleminen. Neuvoja ei voi antaa väkisin.

15

Omaiset kuvasivat myös tilanteita, joissa heidän mielestään yhteistyössä olisi kehitettävää:

• Yleisesti kiire

• Hoitajilla on paljon hoidettavia, josta seuraa kiire

• Läheisen hoidosta ei ole keskusteltu yhdessä

• Joustavuus ruokailuasioissa

• Omaisilta vaaditaan oma-aloitteisuutta, jotta saa tietää jakson kuulumisia ja miten on

sujunut. Omaiset toivoivat aloitteen tulevan henkilökunnalta.

• Erityisesti ensimmäisellä kerralla toivotaan parempaa perehdyttämistä ja kiireetöntä

kohtaamista omaisen kanssa, jotta omaiselle jäisi turvallisempi olo, ja syntyisi luottamus.

• Henkilökunnalta ei ole saatu palautetta mistään toiminnasta/ tilanteista

• Lääkehoidossa oli ollut ongelmia; tiedon pitäisi kulkea paremmin kaikille, jotka hoitavat

asiakkaan lääkehoitoa.

 

Omaisten kohdalla oli myös yksilöllisiä eroja siinä, miten he kokivat eri tilanteet ja

kommunikoinnin henkilökunnan kanssa. Osan mielestä henkilökunta vaikuttaa aina kiireiseltä,

eikä heidän kanssaan tästä syystä ehdi keskustelemaan. Toiset taas kuvaavat voivansa

keskustella hoitajien ohimennen ja heille järjestyy tarvittaessa aikaa kahdenkeskeiselle

keskustelulle. Osa omaisista kokee vaivaavansa asiallaan henkilökuntaa, joka on kiireinen:

” Kyl mä itte saan pelätä ja pyytää, että jos mä saisin jonkun lääkelistan ja niit asioita

et kyl mä siellä aktiivisesti olen itte siinä mut siinäkin on ussein et mä huomaan, ne on

aikalailla työllistetty ne kaikki hoitajat niinko ruuan jakelussa ja et ei siel juurikaan ole

niinko tämmösii niinko vapait”

Kyselystä nousi omaisten toive siitä, että voisivat keskustella läheisestään, hoitojakson

sujumisesta ja hoitoon liittyvistä asioista, kiireettömästi.

Osa omaisista voi kokea kotona haastavia tilanteita läheisensä kanssa. Omaisista 76 % koki, että

henkilökunnalta saatu tieto on auttanut omaista toimimaan haastavissa tilanteissa. 20 % ei ollut

samaa eikä eri mieltä ja 4 % oli osittain eri mieltä asiasta. Lähes samalla tavoin koettiin se, että

henkilökunnalta saatu läheisen vointia koskeva tieto ja palaute tukee kotona tapahtuvaa hoitoa.

16

 

Taulukko 9. Henkilökunnalta saatu tieto arjen tueksi

Himmelin ja omaisten välistä tiedonkulkua kartoitettiin kyselyssä. Väittämät on jaettu

taulukkoihin 10 ja 11.

Väittämään, joka käsitteli Himmelistä saatuja ohjeita muista hoitoa tukevista palveluista ja tuista,

vastasi 22 henkilöä (taulukko 10). Omaisista 45 prosenttia koki saaneensa Himmelistä riittävästi

tai lähes riittävästi ohjeita liittyen muihin hoitoa tukeviin palveluihin ja tukimuotoihin.

Väittämään vastanneista 36 prosenttia ei ollut sen kanssa samaa eikä eri mieltä ja loput

vastaajista oli eri mieltä asiasta. (22 vastaajaa)

Hieman yli puolet oli saanut Himmelistä riittävästi ohjeita ja neuvoja kotona tapahtuvaan

hoitoon tai kuntoutukseen liittyen. 17 prosenttia oli osittain tai täysin eri mieltä. Vastaajista 30

prosenttia valitsi vaihtoehdon ”ei samaa eikä eri mieltä”. (23 vastaajaa)  

Himmelistä muutostilanteissa saadun tiedon ja ohjauksen riittävyyteen liittyvään väittämään

vastasi vain puolet kyselyyn vastanneista (14 vastaajaa). Heistä vajaa 80 prosenttia oli sitä mieltä,

että heidän saamansa tieto ja ohjaus Himmelistä on ollut riittävää. Loput 20 prosenttia eivät

olleet väittämän kanssa samaa tai eri mieltä. Muutostilanne ei koskenut kaikkia.

Taulukon viimeiseen väittämään vastasi 26 omaista. Heistä 80 prosenttia koki saaneensa

riittävästi tietoa hoitojakson aikaisista tapahtumista ja hoitojakson sujumisesta kunkin

hoitojakson päätyttyä. Vajaa 8 prosenttia oli osittain eri mieltä ja loput eivät ottaneet kantaa

asiaan.

 

17

 

Taulukko 10. Himmelistä saatu ohjaus ja neuvonta  

 

Taulukosta 11 löytyy kolme väittämää, joista kuhunkin vastasi 26 henkilöä. Omaisista 80

prosenttia koki saaneensa riittävästi tietoa hoidon sujumisesta ja läheisensä voinnista

hoitojaksojen aikana. Kahdeksan prosenttia oli eri mieltä ja 12 prosenttia ei ollut samaa eikä eri

mieltä asiasta. Noin 70 prosenttia omaisista oli saanut riittävästi tietoa hoitojaksosta ja

Himmelin palveluista ennen hoitojaksolle saapumista. Vastaajista 23 prosenttia ei ollut

väittämän kanssa samaa eikä eri mieltä ja loput olivat täysin tai osittain eri mieltä asiasta. Noin

65 prosentilla omaisista koki saaneensa riittävästi tietoa Himmelin toiminnasta ennen

ensimmäiselle hoitojaksolle saapumista. Omaisista 23 prosenttia ei ollut samaa eikä eri mieltä ja

loput 12 prosenttia oli osittain tai täysin eri mieltä väittämän kanssa.  

 

Taulukko 11. Tiedonvaihto ennen hoitojaksoa  

 

18

3. ENSIKOKEMUS HIMMELISSÄ

Himmelin asiakkaat olivat saaneet tiedon Himmelin palveluista eri lähteistä. Vastaajista hieman

yli 66 prosenttia oli saanut tiedon kunnan tai kaupungin sosiaalityöntekijältä, ja loput olivat

saaneet tiedon Himmelin palveluohjaajalta, sairaalasta, terveyskeskuksesta, Internetistä,

kotihoidosta tai tuttavalta, sukulaiselta tai läheiseltä.

Kaikilla omaisilla ei ole ollut mahdollisuutta tutustua paikkaan etukäteen. Eivätkä kaikki tienneet

etukäteen paljoakaan lyhytaikaishoidosta. Eräskin omainen kirjoitti:

”Mentiin ihan niin, etten tiennyt ihan käytännössä, miten intervalliin mennään”.

Osa omaisista oli kyennyt etukäteen valmistautumaan läheisensä lyhytaikaishoitoon ja eräs

omainen mainitsi hyvänä asiana sen, että oli saanut Himmelistä etukäteen ohjeita

valmistautumiseen, kuten mitä pitää ottaa mukaan.

Osa vastaajista kertoi, että ensimmäinen hoitojakso jännitti heitä. Kuitenkin monet kokivat, että

ensivaikutelma oli ollut hyvä. Monet haastateltavat kertoivat, kuinka heidät kohdattiin

ystävällisesti ja osa sanoi tunteneensa olonsa onnelliseksi saadessaan läheisensä hoitoon

Himmeliin. Muutama haastateltava kertoi, kuinka ensimmäisestä kokemuksesta teki erityisen

hyväksi se, että läheinen virkistyi Himmelissä ollessa.

Monet haastateltavat kokivat, että läheisen vieminen Himmeliin on haastavaa, sillä läheinen ei

halua mennä sinne. Lisäksi eräs omainen kertoi, että Himmeli on laitosmainen, mikä tuntui

hänestä pahalta. Toisella taas oli hyvä ensivaikutelma, mutta läheinen ei viihtynyt.

Jollekulle ensivaikutelma oli alussa negatiivinen, mutta muuttui positiiviseksi hoidon jatkuessa.

Oli myös hoidettavia, jotka viihtyivät Himmelissä paremmin kuin kotona.

 

 

 

 

 

 

 

 

19

4. ARKI HIMMELISSÄ

Kyselyyn vastanneet omaiset olivat pääsääntöisesti sitä mieltä, että Himmeli soveltuu heidän

läheisensä lyhytaikaishoitopaikaksi (Taulukko 12). Vastaajista yli 55 prosenttia oli sitä mieltä, että

Himmeli soveltuu erittäin hyvin heidän läheisensä lyhytaikaishoitopaikaksi ja lähes 30 prosentin

mielestä Himmeli soveltuu melko hyvin heidän läheiselleen. Noin 15 prosenttia omaisista koki

Himmelin soveltuvan vain kohtalaisesti heidän läheiselleen.

 

Taulukko 12.  Himmelin soveltuminen lyhytaikaishoitopaikaksi

 

Kyselyyn vastanneista omaisista 20 kirjoitti perusteluja siihen, miksi he kokevat Himmelin

sopivan heidän läheisensä hoitopaikaksi (kaavio 2). Osa omaisista mainitsi olevansa tyytyväisiä

Himmeliin sekä uskoi ja luotti, että heidän läheisillä on siellä hyvä olla. Osa kertoi, että he ja

heidän läheisensä ovat myös saaneet Himmelistä ystäviä.

Hoitojaksojen saaminen ja varaaminen on omaisten mukaan toiminut hyvin. Useita hoitojaksoja

on sovittu etukäteen. Tämä säästää omaiselta vaivaa ja toimii myös jaksamisen tukena, kun

tietää etukäteen tulevan vapaan ajankohdan.

20

   

Kaikkien kokemukset Himmelistä eivät kuitenkaan olleet hyviä ja omaiset perustelivat Himmelin

sopimattomuutta heidän läheisilleen eri tavoin (Kaavio 3 ja kaavio 4). Osa vastaajista koki

raskaaksi sen, ettei heidän läheisensä halunnut mennä hoitoon ja he joutuivat miltei

pakottamaan läheisensä sinne. Joskus pakottamalla viety läheinen kuitenkin piristyi hoitojakson

aikana. Ehkäpä osittain tästä syystä omaiset kokivat, ettei läheistä ole helppoa jättää hoitoon.

Tutkijoille ei kuitenkaan tullut selväksi, onko kyseessä omaisen tunne vai läheisen haluttomuus.

21

Eräs omainen kertoi läheisensä olevan hyväkuntoisempi kuin monet muut asiakkaat ja tästä

syystä läheinen kaipaisi seuraa samanhenkisistä, hyväkuntoisemmista asiakkaista. Useampi

omainen koki ajan käyvän pitkäksi läheisellä Himmelissä. Osa toivoo, että hoitopaikassa olisi

enemmän muitakin asiakkaita kuin muistisairaita. Erityisesti silloin jos oma läheinen on muulla

tavoin sairas, mutta muistiltaan vielä virkeä. Henkilökunnan määrä esim. iltaisin ja sunnuntaisin

koettiin liian vähäisenä. Joidenkin läheiset ovat väsyneitä aina hoitojakson jälkeen.

 

 

Kaavio 3. Miksi Himmeli ei sovellu läheisen hoitopaikaksi?

 

Omaisilla oli myös selkeästi kielteisiä kokemuksia (Kaavio 4). Tällaisiksi he kuvasivat gerituolin ja

haalarin käyttämisen ilman omaishoitajan lupaa. Nämä koettiin raskaina asioina. Aiheeseen

liittyen muuan omainen totesi, että ”Epäonnistuneet kokeilut aiheuttavat hätää asiakkaalle”.

Toinen omainen kertoi, että hänen läheisensä on kokenut Himmelissä asiakkaiden keskinäiset

riitelyt ja väkivallan pelottaviksi.

   

22

 

Omaiset kuvasivat Himmeliä myös laitosmaiseksi tai säilytyspaikaksi:

”Ku puhutaan semmosesta, että mennään intervallihoitoon, joku voi kuvitella, että se

on semmonen et siellä niinko kuntoututaan siellä hoidossa, tää vähän niinko

semmonen säilytyspaikka, että se on semmonen, että saa joka kolmas viikko sinne ja

siellä annetaan lääkkeet ja se siellä on sit hoitajat ja siellä annetaan ruuat”

Eräs kyselyyn vastannut omainen kirjoitti: ”Asiakkaalla ei ole enää omia kiinnostuksen kohteita,

tyytyy olemaan Himmelissä.”

Omainen kertoi haastattelussa saaneensa vaikutelman, että hoitoa ei Himmelissä kehitetä.

 

Läheisen vointi Himmelin hoitojakson jälkeen

Kysyttäessä läheisen voinnissa tapahtunutta muutosta viimeisimmän hoitojakson jälkeen, oli

vastaajia 27 (Taulukko 13). Heistä noin puolet kokivat läheisensä voinnin olleen jakson jälkeen

yhtä hyvä kuin ennen jaksoa. Vastaajista 33 prosenttia kertoi läheisen voinnin parantuneen

hoitojakson aikana ja loput kokivat läheisen voinnin huonontuneen hoitojakson aikana.

23

Taulukko 13. Läheisen vointi hoitojakson jälkeen  

 

Omaisilla oli kyselyssä mahdollisuus kertoa, kuinka hoitojakson jälkeinen muutos näkyi heidän

läheisissään. Tähän vastasi 15 omaista. Himmelin hoitojakson jälkeen osa hoidettavista oli iloisia,

reippaita ja positiivisia, energisiä. Osa piti hoitopaikkaa hyvänä, mutta ”koti on aina koti”

(parempi ja rauhallinen paikka). Muutoksina huonompaan mainittiin mm. laitostuminen, väsymys

huonosta nukkumisesta johtuen, sekavuus, muistioireiden lisääntyminen, taantuminen

hoitojaksolla ja läheisen ärtymys siitä, että hänet oli viety hoitoon. Omainen kertoi, että ”saa

alkaa kotona taas A:sta, että päästään alkuun”. Yhdellä asiakkaalla oli kunto huonontunut, jonka

jälkeen jaksoa jatkettiin Himmelissä. Tyytyväinen omainen kuvaa muutosta: ”Läheiseni virkistyy ja

saa elämäniloa jaksoilla.”

 

Himmelin vaikutukset asiakkaisiin

Kyselyssä tahdottiin selvittää, kuinka Himmelissä vietetyt lyhytaikaishoito- tai hätäsijoitusjaksot

ovat vaikuttaneet asiakkaaseen (Taulukko 14). Kysymyksessä oli erilaisia väittämiä, jotka

kuvasivat sitä, kuinka tietty ominaisuus on parantunut ja lisääntynyt tai huonontunut ja

vähentynyt jakson aikana.

Vastaajista 56 prosenttia koki läheisensä aloitekyvyn pysyneen samana kuin ennen jaksoa. Noin

22 prosenttia koki läheisensä aloitekyvyn parantuneen ja yhtä suuri osuus koki läheisensä

aloitekyvyn heikentyneen jakson aikana.

Omaisista noin 36 prosenttia koki läheisensä mielialan parantuneen jakson aikana. Vastaajista

noin 43 prosenttia sanoi, ettei heidän läheisensä mielialassa tapahtunut jakson aikana muutosta

ja noin 21 prosenttia koki läheisensä mielialan laskeneen hoitojakson aikana.

24

Kaksi vastaajaa ei osannut sanoa, kuinka hoitojakso Himmelissä oli vaikuttanut heidän läheisensä

henkiseen vireyteen. Noin 46 prosenttia vastaajista koki läheisensä henkisen vireyden

parantuneen ja noin 21 prosenttia läheisensä henkisen vireystilan huonontuneen hoitojakson

aikana. Loput 25 prosenttia koki läheisensä henkisen vireystilan pysyneen samana.

Kaksi omaista ilmaisi, etteivät osaa arvioida läheisen fyysisessä toimintakyvyssä tapahtunutta

muutosta. 25 prosenttia omaisista koki läheisensä fyysisen toimintakyvyn parantuneen ja 18

prosenttia koki sen huonontuneen hoitojakson aikana. 50 prosenttia omaisista koki läheisensä

fyysisen toimintakyvyn pysyneen samana hoitojakson aikana. Yksi vastaaja ilmoitti myös

läheisensä nalkutuskyvyn lisääntyneen huomattavasti.

 

Taulukko 14. Himmelin vaikutukset läheiseen

Asiakkaan toiveisiin ja tarpeisiin vastaaminen

Kyselyssä selvitettiin omaisten kokemusta siitä, miten hyvin Himmelissä vastataan asiakkaana

olevan läheisen erilaisiin tarpeisiin ja toiveisiin (Taulukko 15).

25

 

Taulukko 15. Läheisen tarpeisiin ja toiveisiin vastaaminen

 

SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN

Väittämään, joka käsitteli läheisen sosiaalista kanssakäymistä, vastasi 25 omaista. Heistä lähes 65

prosenttia koki, että Himmelissä vastataan heidän läheisensä sosiaalisiin tarpeisiin ja toiveisiin

vähintään hyvin. 20 prosenttia vastasi tyydyttävästi ja neljän prosentin mielestä sosiaalisiin

tarpeisiin vastattiin erittäin huonosti. Vastaajista 12 prosenttia ei osannut sanoa, miten

Himmelissä vastataan läheisen sosiaalisiin tarpeisiin.

Haastatellun omaisen mukaan Himmelissä esimerkiksi haetaan läheisiä tapahtumiin.

 

LÄHEISEN OMAT KIINNOSTUKSEN KOHTEET

Omaisilta tahdottiin myös tietää, kuinka Himmelissä vastataan läheisen omiin kiinnostuksen

kohteisiin kuten harrastuksiin tai yksilöllisiin toiveisiin. 52 prosenttia omaisista koki, että läheisen

omiin kiinnostuksen kohteisiin liittyviin tarpeisiin vastattiin vähintään hyvin. Hieman alle 30

prosentin mielestä tarpeisiin ja toiveisiin vastattiin tyydyttävästi ja neljän prosentin mielestä

niihin vastattiin huonosti. Vastaajista hieman yli 15 prosenttia ei osannut sanoa, kuinka

Himmelissä vastataan läheisen omiin kiinnostuksen kohteisiin. Eräs omainen kertoi, että hänen

läheisensä sai kuunnella radiota ja pitää omia tavaroita huoneessaan.

 

26

KUNTOUTUS JA LÄÄKITYS

Lähes 60 prosenttia vastaajista piti läheisen kuntoutukseen ja lääketieteelliseen hoitoon liittyviin

toiveisiin ja tarpeisiin vastaamista vähintään hyvänä. Noin 22 prosenttia omaisista piti

kuntoutukseen ja lääketieteelliseen hoitoon liittyviin tarpeisiin ja toiveisiin vastaamista

tyydyttävänä ja 7 prosenttia piti sitä huonona. Noin 10 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa

miten Himmelissä vastataan tähän tarpeeseen.

Kuntoutusta mainittiin olleen vaihtelevasti. Kuntoutusta on saatavilla vain arkipäivisin, ei

viikonloppuisin. Sitä kaivattiin lisää. Omaiset kertoivat olevansa tyytyväisiä siihen, että

Himmelissä on tarjolla fysioterapeutin palveluita, mutta harmissaan siitä, ettei läheisillä ole

mahdollisuutta henkilökohtaiseen fysioterapeuttiin. Yksi läheisistä kaipasi myös kuntosalia ja

saunomista.

Lääkitykseen liittyvistä asioista omaiset kokivat saaneensa tietoa ja ohjeistusta Himmelistä kotiin

siirryttäessä (esimerkiksi jos oli tullut uusia lääkityksiä tai ollut Marevan-mittauksia).

”Se (Marevan lääkeasiat) tuli sillei helposti siltä Himmelistä, ne otti sen ja laitto lapun mukkaan”

Omainen piti tärkeänä keskustella henkilökunnan kanssa lääkkeistä, koska läheisellä ei ollut

kiinnostusta niihin asioihin. Lääkitysasioista on voitu sopia henkilökunnan kanssa.

Eräs läheinen oli ollut tyytymätön siihen, ettei ollut saanut lääkitystä tiettynä toivomanaan

aikana. Omaiset olivat tyytyväisiä mobiililääkäriin.

 

VUOROKAUSIRYTMI

Läheisen vuorokausirytmiin liittyviin tarpeisiin ja toiveisiin vastattiin Himmelissä 60 prosentin

mielestä vähintään hyvin. 20 prosenttia omaisista koki, että läheisen vuorokausirytmiin liittyviin

tarpeisiin ja toiveisiin vastaamisen tyydyttäväksi ja 20 prosenttia ei osannut sanoa miten

Himmelissä vastataan näihin tarpeisiin. Omainen toivoi, että läheisen omaa päivärytmiä voitaisiin

kunnioittaa.

HYGIENIA

Yli 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Himmelissä vastataan vähintään hyvin läheisen

hygieniaan liittyviin tarpeisiin ja toiveisiin. Noin 33 prosenttia piti Himmelin kykyä vastata

27

läheisen hygieniaan liittyviin tarpeisiin ja toiveisiin tyydyttävänä ja kolme prosenttia ei osannut

sanoa.

Osa oli tyytyväisiä läheisen puhtaudesta huolehtimiseen, toisaalta osa toivoi tähän asiaan

parannusta. Peseytyminen voi olla raskasta ja hankalaa omaishoitajalle, erityisesti jos läheinen on

vastentahtoinen tai omainen on itse huonokuntoinen. Siksi toivottiin, että tämä hoidettaisiin

Himmelissä. Pesutilanteisiin toivottiin myös läsnäolijaa.

 

RUOKAILU

Yli 95 prosenttia vastaajista piti Himmelin kykyä vastata läheisen ruokailuun liittyviin toiveisiin ja

tarpeisiin vähintään hyvänä ja kolme prosenttia koki tarpeisiin ja toiveisiin vastaamisen

tyydyttäväksi. Ruokailua pidettiin toimivana. Ruokailussa oli huomioitu läheisen toiveita esim.

annoskoon suhteen.

Myös kolmessa haastattelussa mainittiin, että läheiset pitivät Himmelin ruuista. Haastatteluista

löytyi myös eriävä mielipide: ”Laitosmaista ruokaa, ruoka ei ole niin hyvää.” Eräs omainen

ihmetteli, miksi samassa pöydässä ruokailevat saavat ateriansa eri aikaan.

 

LIIKUNTA JA ULKOILU

Omaisilla oli vaihteleva suhtautuminen Himmelissä liikkumiseen ja ulkoiluttamiseen. Useimmat

kokivat hyvänä asiana, että Himmelissä kannustetaan läheistä liikkumaan, mutta toiset toivoivat,

ettei heitä pakotettaisi liikkumaan. Eräs omainen toivoi, että hänen läheisensä voisi syödä

iltapalan omassa huoneessaan, koska tämä ei jaksa kulkea itse. Toinen haastateltava kertoi, ettei

hänen läheisensä saanut tarvitsemiaan apuvälineitä huoneeseensa, eikä tästä syystä päässyt

itsenäisesti liikkumaan.

Ulkoilemista toivottiin lisää. Aina hoitojakson aikana ei oltu ulkoiltu ollenkaan. Omaisen mukaan

läheinen makasi paljon huoneessaan.

Puutteita oli ollut nousutuessa sängyn päällä. Jos sänky oli asetettu tiettyyn paikkaan, apinapuu

ei toiminut ja läheinen ei päässyt itse ylös sängystä. Kerran huoneessa ei ollut minkäänlaista

apuvälinettä, jolla läheinen olisi päässyt sängystä.

 

28

MUU TOIVEISIIN JA TARPEISIIN VASTAAMINEN / VASTAAMATTOMUUS

Kaikissa asioissa tai tilanteissa läheisten tarpeita ei kahdeksan omaisen mielestä huomioitu

riittävästi. Osa omaisista kuvaili sitä, etteivät kaikki läheiset ole itse kovin aktiivisia. Jos tällainen

läheinen tuntee itsensä väsyneeksi tai sairaaksi, oli omaisten toiveena, että joskus voitaisiin

tuoda ruoka/kahvi läheiselle myös omaan huoneeseen. Vastauksissa mainittiin myös avanteen

hoito, cavanne ja limafisteli, ihon rasvaus – näissä ei oltu huomioitu läheisen tarpeita riittävästi.

Omaisista 18 toi esille asioita ja tilanteita, joissa heidän mielestään heidän läheistensä tarpeita

tai toiveita oli huomioitu hyvin tai erittäin hyvin. Omainen kuvaa kokemuksiaan:

”Läheiseni syö hyvin ja monipuolisesti hoitojaksolla. Kotona huonosti. Läheiseni

virkistyy ja saa elämäniloa jaksoilla.”

Myös esimerkiksi henkilökunnan aloite kampaajalla käyntiin ja jalkahoitoon oli tuottanut suurta

iloa:

”Läheiselläni ei ollut erityisiä tarpeita tai toiveita. Jalkahoidon järjestyminen oli hieno

asia (sitä emme olisi osanneet kysyä ilman henkilökunnan aloitetta). Tukan

kiertäminen rullillle pesun jälkeen oli iloinen yllätys.”

Kolmas osa vastaajista kertoi, että läheisen tarpeet oli huomioitu kaikissa tilanteissa.

 

Omaisten odotuksia ja toiveita hoitojaksolta

Kyselyssä omaisilta tahdottiin selvittää, mitä he odottavat hoitojaksolta. Noin 80 prosenttia

vastaajista vastasi tähän kohtaan. Omaiset odottavat hoitojaksolta hyvää hoitoa, hygieniaa,

turvallisuutta sekä sitä, että läheinen viihtyy Himmelissä. Omaiset toivovat myös ulkoilua ja

virikkeitä päivittäin. Henkilökunnan toivottiin kannustavan kuntoilemaan ja liikkumaan; myös

läheisiä, jotka eivät jaksa kiinnostua mistään. Kuntoutusta toivottiin lisää.

Viihtymiseen liittyi osalla myös sosiaaliset kontaktit ja läheisen kunnioittaminen sekä

ystävällinen kohtelu Himmelissä. Hyvää hoitoa kuvailtiin mm. luotettavaksi, perushoidoksi tai

läheisen hygienian hoitamiseksi. Osa läheisistä ei ole innokkaita peseytymään tai vaihtamaan

vaatteita. Henkilökunnalta toivottiin aloitetta ja huolehtimista näihin asioihin (vaikka läheinen ei

olisi halukas esim. suihkuun).

Läheisen mukaan ottaminen ylipäätään toimintaan oli tärkeää. Omaiset toivoivat, että läheistä

huomioitaisiin, vaikkei hän puhuisi mitään. Parempikuntoisille läheisille kaivattiin samanhenkistä

seuraa. ”Rukoilen asiakkaalle tasapäistä kuuntelijaa.”

29

Myös monet haastateltavat kertoivat, että hoitojakso oli vastannut odotuksia. Omainen kertoi:

”Hoitojakso vastasi mun odotuksia ja todennäköisesti asiakkaankin, vaikka hän ei mitään muista

eikä tajua.” Toisaalta osa vastaajista vain sanoi, ettei heillä ole mitään toiveita tai odotuksia

Himmelin suhteen.

Yleisesti omaiset kokivat Himmelin palvelun hyväksi, sillä paikkoja voi saada lyhyelläkin

varoitusajalla ja jatkopaikkoja on saatu tarvittaessa. Useampi omainen oli tyytyväinen läheisensä

hoitoon Himmelissä, ja toivoi että jatkossakin hoitojaksot sujuisivat yhtä hyvin kuin tähänkin asti.

 

Tilat

Omaisilta tahdottiin kartoittaa, miten he kokevat Himmelin sisä- ja ulkotilat (Taulukko 16).

Vastaajista noin 55 prosenttia piti Himmelin ulkotiloja, kuten piha- ja parkkialuetta vähintään

hyvin toimivina ja viihtyisinä. Noin 40 prosenttia vastaajista piti ulkotiloja jokseenkin toimivina ja

viihtyisinä ja loput piti ulkotiloja huonosti toimivina tai viihtyisinä. Himmelin henkilökohtaisia

tiloja, kuten asiakkaiden huoneita piti vähintään hyvin toimivina tai viihtyisinä hieman yli 70

prosenttia vastaajista. Neljäsosa vastaajista piti henkilökohtaisia tiloja jokseenkin toimivina tai

viihtyisinä ja loput pitivät niitä huonosti toimivina tai viihtyisinä. Vastaajista hieman yli 70

prosenttia piti myös  yhteisiä sisätiloja, kuten aulatiloja ja ruokailutiloja vähintään hyvin toimivina

ja viihtyisinä. Loput pitivät tiloja jokseenkin toimivina tai viihtyisinä.  

 

Taulukko 16.  Sisä- ja ulkotilojen toimivuus

 

Himmelin tiloihin oltiin melko tyytyväisiä. Toisaalta tiloja pitäisi vähän remontoida, eikä tiloja

tällä hetkellä käytetä tarpeeksi hyödyksi. Muistisairaan omainen piti tiloja liian sokkeloisina

muistisairaalle. Vessoista mainittiin, että osa niistä on huonompia ja myös rikkinäisiä.

30

Ulkotilat kaipasivat eniten uudistamista omaisten mielestä. Piha voisi olla viihtyisämpi. Takapihaa

voisi myös hyödyntää enemmän, koska siellä on kaunista viheraluetta. Etupihalla kulkee autoja,

eikä ole kovin viihtyisää. Istutuksia pihalle toivottiin myös.

Läheiset tulevat hoitojaksolla aina eri huoneisiin, tiettyä huonetta ei voi varata. Useampi

omainen mainitsi, että huoneiden vaihtuvuuden takia huoneissa ei voi olla kodinomaista. Yksi

haastateltava omainen totesi, että joka kerta on ollut eri huone, mutta se ei haittaa. Hyvä, että

huone on ollut kuitenkin samassa siivessä.

Eräs omainen kritisoi sitä, että Himmelissä pidetään huoneiden ovia auki päivisin. Hänen

läheisensä huoneeseen tullut muistisairas asiakas sekoitti kaapit ja heitti tavaroita lattialle.

Läheiselle opetettiin kuinka oven saa lukkoon yöksi.

Kuljettaminen hoitojaksolle

Vastaajista 85 prosenttia kertoi olleensa läheisensä mukana hänen saapuessaan ensimmäiselle

hoitojaksolle. Yksi vastaaja kertoi, ettei ollut mukana, koska läheinen tuli Himmeliin suoraan

sairaalasta. Kuljettamista kysyttiin, koska omaisten työpajoissa nousi esiin, että osa omaisista

kokee hankalaksi kuljettamisen hoitopaikkaan.

Useimmat kyselyyn vastanneet omaiset kokivat kuljettamisen Himmeliin helpoksi. Vain noin

seitsemän prosenttia vastanneista koki kuljetuksen järjestäminen Himmelin ja kodin välillä

vaikeaksi. Heidän kohdallaan syinä olivat asiakkaan haluttomuus lähteä Himmeliin ja liikkumiseen

liittyvät haasteet.

Noin puolet kyselyyn vastanneista kuljetti läheistään itse ja loppujen läheiset kulkivat taksilla.

 

31

5. OMAISTEN JAKSAMINEN JA SEN TUKEMINEN

Kyselyssä kartoitettiin, kuinka usein omainen tuntee itsensä uupuneeksi läheisensä hoidon

vuoksi (Taulukko 17). Vastaajista 55 prosenttia tunsi itsensä uupuneeksi melko tai erittäin usein.

Kolmasosa vastaajista tunsi itsensä joskus uupuneeksi. Loput noin 10 prosenttia vastaajista tunsi

olonsa uupuneeksi läheisensä hoidon vuoksi harvoin tai erittäin harvoin.

 

Taulukko 17. Omaisten kokema uupumus

 

Omaiset kertoivat haastatteluissa, kuinka uuvuttavaa heille on jatkuva tuleminen ja meneminen.

Osa omaisista vierailee usein Himmelissä läheisensä luona. Silloin ei olla täysin irti läheisen

hoitamisesta pitkiä aikoja. Omaisille on henkisesti helpottavaa, jos läheinen viihtyy Himmelissä.

Helpottunut olo syntyy myös siitä, että voi luottaa siihen, että läheinen on hyvässä hoidossa ja

turvassa, ja ammattilaiset pärjäävät läheisen kanssa Himmelissä (viisi haastateltavaa).

Luottavaisin mielin voi vaikka matkustaa. Pysyvän hoitopaikan saaminen oli monelle helpotus.

Oma terveys, jaksaminen, positiivinen suhtautuminen, rukoileminen ja kiitollisuus koettiin myös

voimavaroiksi. Omaishoitajan terveys saattoi olla myös huono, ja joidenkin kohdalla läheiset

olivat todenneet, että hoitaja on liian sairas hoitamaan läheistään. Oman jaksamisen rajoilla

mentiin.

Omaisilta kysyttiin sitä, pystyvätkö he lepäämään tai rentoutumaan läheisen ollessa Himmelissä

(Taulukko 18). Vastaajista 45 prosenttia koki voivansa rentoutua ja levätä hyvin tai erittäin hyvin

läheisen ollessa Himmelissä. Hieman alle 40 prosenttia koki pystyvänsä lepäämään tai

32

rentoutumaan tyydyttävästi ja loput kokivat pystyvänsä rentoutumaan tai lepäämään huonosti

tai erittäin huonosti.

 

Taulukko 18.  Omaisen kyky rentoutua läheisen ollessa Himmelissä

 

Kymmenen omaista perusteli, mikseivät he pysty lepäämään tai rentoutumaan läheisen ollessa

Himmelissä. Syitä siihen, miksi rentoutuminen ei aina onnistu, on mm. omaisten vointi: väsymys,

stressi, ärtymys, levottomuus, huoli läheisestä, yksinäisyys (läheisen poissa ollessa). Läheiset

eivät aina antaneet omaisten olla rauhassa, vaan olivat jakson aikana yhteydessä kotiin.

Rentoutumisen esteitä olivat myös muut asiat, kuten erilaisten lomake- ja lääkäriasioiden hoito.

Eräs kyselyyn vastannut mainitsi kaipaavansa enemmän tukea omaan jaksamiseensa.

Omaisia pyydettiin arvioimaan omaa vointiaan läheisensä hoitojakson jälkeen ja vastaajista 65

prosenttia kuvasi vointinsa olevan vähintään jonkin verran parempi kuin ennen jaksoa (Taulukko

19). Noin 30 prosenttia vastaajista koki vointinsa pysyneen yhtä hyvänä kuin ennen jaksoa ja

loput kokivat vointinsa jonkin verran huonommaksi kuin ennen jaksoa.

 

33

Taulukko 19.  Omaisen vointi viimeisimmän hoitojakson jälkeen

Omaisista 14 halusi tarkentaa, kuinka heidän vointinsa muuttui hoitojakson aikana. Omaiset,

jotka kokivat vointinsa huonontuneen hoitojakson jälkeen, mainitsivat syyksi mm. sen, että he

olivat huolissaan, miten läheisellä menee hoidossa. Joillakin väsymys oli niin syvä, ettei lyhyt

jaksohoito riittänyt palautumiseen väsymyksestä. Osa koki raskaaksi ja surulliseksi sen, jos

läheinen joutuikin jäämään pysyvään hoitoon, eikä enää pystynytkään palaamaan kotiin kuntonsa

takia.

Omaiset, jotka kokivat oman vointinsa parantuneen hoitojakson jälkeen, olivat saaneet nukuttua

tai levättyä sillä välin kun läheinen oli Himmelissä. Heillä oli ollut omaa aikaa, jolloin oli voinut

esim. lenkkeillä tai hoitaa yksin asioita. Useampi oli kokenut olonsa huolettomaksi, koska ei

tarvinnut olla peloissaan eikä vastuussa läheisestä. Omaiset kokivat luottamusta Himmeliin.

Iloiseksi omaishoitajia teki se, jos hoitojakso oli ollut mieluinen kokemus läheisille. Läheisen

mieliala myös vaikutti omaishoitajan mielialaan; siksi läheisen viihtyminen hoitojaksolla oli

tärkeää. Omaishoitaja oli myös voinut levätä ja parantua hoitojakson aikana omasta

sairaudestaan.

Monet omaiset kokivat haastavaksi sen, että läheiset olivat voimakastahtoisia ja hoito kävi

omaishoitajalle raskaaksi. Muutamat kertoivat myös kokevansa, että läheiset eivät ymmärrä, että

omaishoitajallakin on oma elämä ja tarve omaan aikaan. Omaiset ilmoittivat, etteivät he saa

nukuttua kunnolla ja yöt ovat katkonaisia. Useampi haastateltava ilmaisi kokevansa huolta

omasta jaksamisestaan ja terveydestä sekä muiden läheistensä asioista. Osa puolisoitaan

hoitavista omaishoitajista kertoi tuntevansa olonsa yksinäiseksi puolisonsa ollessa hoidossa.

”Äidin hoitaminen psyykkisesti raskasta, asiakkaan työnjohdollinen asema rasittaa”

”Kyl minä varmaan olen aikamoisessa semmosessa ylipäätään, olen koko ajan

semmosessa jännitystilassa”

Monille omaishoitajuus oli tullut pakon sanelemana. Osa heistä kertoi päätyneensä

omaishoitajaksi, koska asuivat omasta sisarussarjastaan lähimpänä vanhempaansa.

Eräs haastateltava kuvasi kokevansa voimia vieväksi erityisesti ammattilaisten yritykset opastaa

ja kertoa miten pitäisi toimia. Hän kertoo:

”Mää nään vähä punasta jos minua ruvetaan vielä ohjeistammaan, ko minä teen iha

vapaaehtoisesti ja pelkästä rakkaudesta, hyvästä sydämestään niinko äidilleni”

34

Omaiset mainitsivat saavansa tukea omalta perheeltä, lapsilta ja lapsenlapsilta, läheisiltä ja

ystäviltä. Toisaalta osa heistä ilmaisi halunsa suojella omia lapsiaan ja olla kuormittamatta heitä

omilla huolilla:

”On totuttu keskusteleen ongelmista, kaikista ongelmista (se on voimavara), ystävät

on siinä tärkeät. Omat lapset ahdistuvat liikaa omaishoitajan tilanteesta, joten heille

ei voi kertoa”

Omaisilta kysyttiin, mitä muita palveluja he ovat käyttäneet Himmelin lisäksi. Omaiset

mainitsivat, että osalla käy kotona kotiavun palveluja tai henkilökohtainen avustaja. Osa

omaisista oli osallistunut Satakunnan Omaishoitajat ja läheiset ry:n järjestämään Ovet-

omaishoitajavalmennus-ryhmään, omaishoitajakurssille, omaishoitajien virkistyspäivään ja

arviointikeskuksen kautta oli saatu palveluja. Kotiin tuotavia palveluita pidettiin kalliina.

6. OMAISTEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET HIMMELISSÄ

Kyselyssä noin 60 prosenttia vastasi kohtaan, jossa kartoitettiin omaisten mahdollisuutta

vaikuttaa. Heistä puolet oli sitä mieltä, että omaisilla on riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa

Himmelin toimintaan. Kaikkiaan vastaajista noin joka kymmenes kertoi antaneensa palautetta

Himmelin toiminnasta ja hieman alle 70 prosenttia kertoi tietävänsä, kenelle he voisivat esittää

palautteensa tai kehittämisehdotuksensa.

Ne, jotka kokivat vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet toiminnan kehittämiseen vähäisiksi,

mainitsivat, etteivät olleet saaneet palautteisiinsa erityistä vastausta, tai muutosta ja parannusta

ei ollut tapahtunut. Omainen oli esimerkiksi toivonut kuntoutussuunnitelmaa, ja se oli luvattu

voitavan tehdä, muttei oltu tehty. Vaikuttamismahdollisuuksia voisi kehittää omaisen mielestä

juuri tällaisella omaisten kyselyllä.

Omaiset, jotka kokivat heillä olevan riittävästi tilaisuuksia osallistua ja vaikuttaa toiminnan

kehittämiseen, kertoivat että heidän antamaan palautteeseen oli reagoitu. Joitakin asioita ei

ollut voitu toteuttaa taloudellisista syistä, mikä myös perusteltiin omaiselle.

Osa ei ollut antanut kehittämisehdotuksia, koska oli tyytyväinen kaikkeen nykyisellään.

Omaiset kuvailivat miten vaikutusmahdollisuuksien puute näkyy (seitsemän vastaajaa):

35

• ”Koskaan ei ole ollut tilaisuutta, missä olisi voinut ko. asioista puhua. Tuntuu että Perusturva

vain sanelee toimitavat.”

• ”Olisi tarvetta järjestää tilaisuus, jossa olisi myös Perusturva paikalla. Ei riittävästi tietoa,

miten ja mihin”

• ”Ei ole juuri mitään kysytty eikä puhuttu”

Omaiset esittivät, miten vaikutusmahdollisuuksia voisi kehittää (seitsemän vastaajaa ):

• pitämällä omaisille yhteisiä tilaisuuksia, joissa voisi olla myös Perusturva paikalla

• järjestämällä omaishoitajan ja henkilökunnan yhteisiä kokouksia

• tarjoamalla tilaisuuksia, joissa omaiset voivat keskustella ja tuoda asioita esiin

 

 

7. OMAISTEN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA

Omaiset esittivät ideoita siitä, kuinka he kehittäisivät Porissa omaishoitoperheiden palveluita tai

tarjoaisivat tukea omaisille:

1. Lisäämällä taloudellista tukea omaishoitajille ja vanhustyöhön

”Rahallinen tuki ja henkilökohtaisen avustajan saaminen mahdotonta läheisen iän vuoksi,

pitää vaan yrittää jaksaa vaikkei jaksaisikaan.”

”Vammaispalvelukeskuksen nimen voisi vaihtaa nuorisovammaispalvelukeskukseksi koska

rahaa ei riitä muille”

”Raha ei saisi ratkaista aina vanhustyössä ja avun annossa.”

2. Lisäämällä lyhytaikaishoitopaikkoja ja vaihtoehtoja

3. Lisäämällä paikkoja lyhytaikaishoitoon/ hoitojaksoille

4. Tarjoamalla enemmän vaihtoehtoja lyhytaikaishoitopaikoissa

5. Omaiset esittivät toiveen omasta muistisairaiden yksiköstä Himmelissä

6. Omaisten saaminen tuen ja palvelujen piiriin

7. Omaisille toivottiin enemmän henkistä tukea

36

8. Tarjoamalla tietoa palveluista

9. Tarjoamalla tukea ja apua mm. byrokratian hoitamiseen

”Hyvä alku on. Mutta on varmasti paljon vanhempia, jotka ei osaa eikä tiedä kaikista

palveluista, joten enempi voisi ottaa yhteyksiä ja kartoittaa heidät, missä mennään”

”Niiden omaishoitajien, jotka eivät ole omaishoidon tuen saajien piirissä, saaminen

jonkinlaisen avun piiriin, ainakin henkisen tuen, joka on perusta kaikelle jaksamiselle”

10. Lisäämällä resursseja Himmeliin: Himmeliin toivottiin lisää henkilökuntaa, jotta läheisiä

ehdittäisiin viedä ulkoilemaan enemmän, läheisten kanssa ehdittäisiin keskustella enemmän

ja ruokailussa olisi riittävästi apua.

 

Tiedonkulku

Omaiset kaipasivat riittävää, kiireetöntä perehdyttämistä ja tutustumista Himmeliin

ensimmäisellä kerralla. ”Että olisi istuttu alas ja he olisivat kertoneet kaikkea.” Vaikka osalle

paikka oli jo tuttu entuudestaan, hekin kaipasivat silti rauhaisaa keskustelua alussa.

Omaiset esittivät ehdotuksia siitä, kuinka tiedonkulkua voisi parantaa Himmelin ja omaisten

välillä. Useampi omainen mainitsi, että omaisten pitää tiedonkulussa olla itse aktiivisia.

”Kyllä se toimii kun omaiset vaan osaavat itse kysellä asioita”

Henkilökunnalta toivottiinkin lisää oma-aloitteisuutta, että he kertoisivat jakson kuulumiset,

ilman että omaisen täytyy niitä itse kysellä. Lähtökeskustelu voisi olla ”automaatio”

henkilökunnan puolelta. Vastaanotto- ja kotiutustilanteiden tiedonvaihtoon kaivattiin myös

kiireettömyyttä lisää. Omaiset toivoivat, että heidän kanssaan keskusteltaisiin myös kuulumiset

eikä vain Himmeliin tulosta. Vuorovaikutusta henkilökunnan kanssa pidettiin tärkeänä.

Yhtenä kehittämisehdotuksena esitettiin reissuvihkoa tai päiväkirjaa läheisen huoneeseen, mihin

kirjattaisiin arjen kulkua koti- ja Himmeli-jaksojen aikana. Huoneen ilmoitustaululle voisi myös

laittaa tietoja, jos on tarve. Henkilökunnan keskinäistä tiedonkulkua pidettiin tärkeänä: ”Sisäistä

tiedonkulkua parannettais.”

Omaiset toivoivat saavansa tietoa hoitojaksosta, jotta uskaltavat rentoutua kotona ja luottaa

kaiken sujuvan hyvin. Soittaminen asioista voisi olla hyvä tapa. Omaiset toivoivat myös enemmän

avointa keskustelua. Tarvittaessa tulisi järjestää omaishoitajan ja henkilökunnan yhteisiä

hoitopalavereja.

37

 

Tekeminen ja toiminta

Omaisten toiveena läheisten viihtymiselle Himmelissä oli, että läheiset vietäisiin katsomaan

televisiota. Ylipäätään omaiset toivoivat ohjelmaa, esim. tietokilpailuja, viihdetoimintaa tai

piirtämistä. Musiikin kuuntelun useampi nosti esiin tärkeänä asiana. Musiikissa mm. vanhat

kappaleet, iskelmät tai hengellinen musiikki olivat omaisten mielestä hyviä. Toiveena esitettiin

myös omiin huoneisiin radiota tai televisiota. Viihtymiseen liittyen ulkoiluun pääsy nousi

tärkeäksi asiaksi. Toiveena oli, että läheisiä vietäisiin Himmelin kauniiseen puistoon, eikä jäätäisi

pihalle värjöttelemään. Eräs läheinen toivoi myös kuntosalia ja saunaa. Ohjelman ajoittumista

viikolle tasaisemmin myös toivottiin: ”Torstaista sunnuntaihin ei tapahdu mitään toimintaa, niil

päivil jottain tekemistä.”

Omaisen toiveena oli, että henkilökunta olisi yhdessä läheisten mukana ruokailussa. Myös toinen

omainen toivoi, että henkilökunta olisi enemmän läheisten kanssa, esimerkiksi katsomassa

elokuvaa, eikä omassa lasikopissaan. ”Olisi ollut mukava että olisivat olleet yhdessä asukkaiden

kanssa.”

Henkilökunnalta omaiset toivoivat sosiaalisuutta; että he jaksaisivat kannustaa läheisiä muiden

joukkoon ja voisivat puuhastaa jotain yhdessä. Läheisiä ei saisi jättää sänkyyn makaamaan.

Joidenkin läheisten kohdalla tarvitaan patistamista ja motivointia, sairaus voi lannistaa

tekemättömäksi, ei laiskuus, omainen muistuttaa.

Omainen mainitsi myös Himmelin työn raskauden.

”Siel tarvittais uudelleenjärjestelyä, henkilökunnalle semmosta virkistystä tai

uudelleen koulutusta, et he löytäs siihen sellasta uutta kipinää. Semmonen

väsähtäneisyys nyt se tunnelma.”

 

Omaisten ilta

Omaisilta nousi toive Himmelin järjestämästä omaisten tilaisuudesta, jossa olisi mahdollisuus

tavata vertaisia. Toisena toiveena oli tilaisuus, jonka Perusturva voisi pitää omaisille. Tilaisuuden

kautta omaiset voisivat saada tietoa ja tulla kuulluiksi omista tarpeista ja toiveistaan.

”Kysyttäis haluaako omaiset jollain tavalla osallistua tai olla siinä mukana, tai

järjestäis jotakin tilaisuuksia tai jotaki semmosii, et olishan se varmaan vois olla

semmost vertaistukeeki”

38

”Perusturvan johto voisi joskus pitää meille intervalli-omaisille jonkun tilaisuuden;

info/ tiedotus/ tarpeet/ toiveet”

”Monet tarvitsevat vapaata oloa ilman syylliseksi tuntemista.”

Hoitojaksojen varaus ja saatavuus

Omaisista 11 antoi ehdotuksia siihen, kuinka he kehittäisivät hoitojaksojen varaamista.

Hoitojaksojen varaaminen hoitui hyvin, kun jaksoja varattiin jo hyvissä ajoin etukäteen. Osa varaa

seuraavan ajan lähtiessään, osalla on jaksot varattu jo pidemmällekin aikavälille. Jaksoja voisi

suunnitella kuukausittain.

Puhelinvaraus oli toiminut hyvin. Joskin puhelin saattoi joskus ruuhkautua, kun palveluohjaajalla

on soittoajat määrättyinä tunteina ja silloin voi olla useampi soittaja linjoilla samaan aikaan.

Olisiko soittoaikoja tarvetta olla enemmän?

Kehittämisehdotukseksi esitettiin myös nettikalenteria, josta voisi varata jaksoille aikoja, mutta

toisaalta kaikki iäkkäämmät ihmiset eivät tätä palvelua voisi käyttää.

Hoitojaksojen saaminen akuuteissa tilanteissa oli tärkeää, kuten omaisen sanoin:

”Koskaan ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan”

39

8. KOKEMUSKEHITTÄJIEN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA

Kokemuskehittäjät pohtivat yhdessä ratkaisuja haasteisiin, joita omaiset toivat esiin

haastatteluissa ja kyselyssä. Alla haasteet ja kehittämisehdotukset on esitelty sen mukaan, mikä

taho voisi vastata kyseiseen asiaan. Haaste on kirjattu sinisellä ja ehdotukset on numeroitu.

 

Kehittämisehdotuksia Himmeliin

Omaisten terveys ja jaksaminen on heikkoa. Läheisten hoitaminen on fyysisesti raskasta. Läheiset ja

omaiset eivät osanneet käyttää apuvälineitä.

1. Henkilökunta kysyy omaisilta, tarvitsevatko he neuvoa ja ohjeistusta avustamisessa ja

tarvittaessa ohjeistaa fyysisessä avustamisessa. Omainen voi kokeilla esim.

nostamista tai siirtämistä käytännössä ja saada siihen ohjeita.

2. Henkilökunta ohjeistaa ja testaa, että omaishoitaja ja läheinen tietävät, kuinka

apuvälineet toimivat ja osaavat käyttää niitä

3. Henkilökunta keskustelee omaisen kanssa apuvälineiden käytöstä hoitojaksolla

Ulkoilua ei ollut riittävästi tai ei ollenkaan hoitojaksoilla.

4. Taataan ulkoilut hoitojakson aikana:

a. hankitaan riittävästi ulkoiluttajia, esim. vapaaehtoisia

b. kerrotaan omaiselle jos ei ole ulkoiltu

c. tieto ulkoilemisesta kirjataan esim. Effica-järjestelmään

Omainen on kokenut, että puutteista valittaminen ei ole auttanut ja että yksilöllisiin toiveisiin ja

tarpeisiin ei ole vastattu tai huomioitu.

5. Henkilökunta kertoo ja perustelee, mikäli toiveita ei voida toteuttaa

6. Nimetään tilanteisiin vastuuhenkilö Himmelistä, joka vastaa palautteeseen ja

perustelee tarvittaessa, mikäli asioita ei voida muuttaa

Omainen on kokenut, että hoitoa ei kehitetä Himmelissä.

7. Henkilökunta tekee toimintaa näkyvämmäksi omaisille, tiedottaminen

8. Aktivoidaan henkilökuntaa havainnoimaan omia toimintatapoja ja tarvittaessa

parantamaan niitä

40

a. urautumisen välttäminen

b. esim. TYKY-päivät henkilökunnalle

Läheinen on kokenut riitelyn ja lyömisen pelottaviksi. Omaisella on huoli turvallisuudesta.

9. Henkilökunta vahvistaa läheisten ja omaisten turvallisuuden tunnetta Himmelissä

a. keskustelut, luottamuksen luominen

b. työturvallisuus

c. lisätään vapaaehtoisten määrää

d. mahdollisuuksien mukaan läheiselle ovi lukkoon (mikäli sairaus ei estä)

Läheisten aika käy pitkäksi Himmelissä. Omaisilla on huoli läheisten viihtymisestä.

10. Lisätään ohjelmaa ja ajanvietettä ja sijoitetaan se tasaisemmin koko viikolle

11. Lisätään kodinomaisuutta esimerkiksi maalaamalla mattoja lattiaan

12. Lisätään viihtyvyyttä musiikilla, televisiolla ja radiolla. Mahdollisuuksien mukaan nämä

myös omassa huoneessa

Omaisen ei ole helppoa jättää läheistä jaksohoitoon tai läheinen ei halua mennä Himmeliin.

Omaiset kaipasivat kiireetöntä perehdytystä ja omaisen kohtaamista ensimmäisellä kerralla.

13. Omaiset voisivat varata ajan tutustumiseen, jolloin vältytään kiireen tunnulta

14. Järjestetään tutustumispäivä: Pehmeä lasku hoitoon

15. Henkilökunta tukee ja keskustelee niiden omaisten kanssa, jotka joutuvat väkisin

jättämään tai tuomaan läheisensä Himmeliin. Nämä omaiset lähtevät pois valtavan

syyllisyyden ja tunnelatauksen kanssa. Henkilökunta voisi tukea vapauttamalla

syyllisyydestä ja kannustamalla omaista omaan aikaan

16. Tehdään tiedote, jonka omainen saa ennen hoitojaksoa

a. mitä asioita olisi hyvä tietää Himmelistä, esim. kuntouttava ote, vaatteiden /

omaisuuden nimeäminen jne.

Omainen toivoi hoitopalavereja henkilökunnan kanssa.

17. Omaisille tulee kertoa, että heillä on oikeus pyytää hoito- ja palvelusuunnitelma

a. hoito- ja palvelusuunnitelma kerran vuodessa

b. päivitetään aina tilanteen ja tarpeen mukaan

c. yhteistyötä ja keskustelua omaisen ja Himmelin ja muiden tahojen välillä

41

Omaiset eivät tiedä, mistä ja mitä apua/tukea/palveluita he voisivat saada tai keneen ottaa

yhteyttä. Omaiset kokevat olevansa yksin ja kaipaavat vertaistukea.

18. Järjestetään omaisille Avoimet ovet

a. omaiset voivat tutustua etukäteen Himmeliin sovittuina aikoina, jolloin olisi

varattu aikaa myös tiedottamiseen, omaisten kysymyksille ja keskustelulle

19. Huolehditaan, että henkilökunnalla on riittävästi tietoa, jotta he osaavat ohjata

omaisia eri tahoihin/palveluihin:

a. omaishoidon verkosto, omaisten tukitoiminnat ja vertaistuki yhdistyksissä ym.,

b. palvelut, keneen ottaa yhteyttä, mistä voi kysyä

Huoli tiedonkulusta ja omaisten kokemus, että läheistä tuodessa annettu tieto ei siirry kaikille

hoitajille. Tiedonvaihtoon ei ole aikaa tai tietoa ei saada riittävästi.

20. Kun omainen tuo läheisensä, keskustelut hoitajan kanssa kirjataan, jottei tieto jää vain

yhdelle henkilölle

21. Henkilökunta kertoo oma-aloitteisesti jaksosta omaiselle läheistä hakiessa

22. Himmelistä soitetaan omaiselle hoitojakson päättyessä, ellei omaista tavata

haettaessa

a. ”nyt laitettu taksiin”

b. kerrotaan miten jakso on mennyt

23. Annetaan avoimesti palautetta ja tietoa omaiselle

24. Annetaan omaisille ohjeistus/ tieto, milloin henkilökunta ehtisi parhaiten keskustella,

mitkä ajat voivat olla erityisen hankalia (esim. ruokailut)

25. Kuukausitiedote tapahtumista ja toiminnasta

26. Kirjataan viikoittainen ohjelma tiedoksi ja nähtäville, esimerkiksi ilmoitustaululle

27. Valitaan vastuuhenkilö, joka toimii linkkinä omaisen, omaishoitajan ja henkilökunnan

välillä

Omaishoitajuus tulee kysymättä.

28. Keskustellaan omaisen kanssa oman jaksamisen rajoista ja mihin asti jaksaa

omaishoitajana

29. Tuetaan omaishoitajaa lopettamispäätöksessä. Tarjotaan tietoa siitä, että

parisuhde/ihmissuhde voi jatkua ja säilyä, vaikka läheinen muuttaisi laitokseen

Omaiset kaipaavat henkistä tukea, lupaa rentoutua ja levätä kun läheinen on hoidossa.

30. Henkilökunta voi sanoa: ”Luota siihen, että jos täällä jotain tapahtuu, olemme sinuun

yhteydessä. Me hoidamme” ja rohkaista käyttämään vapaa-aika itselleen.

42

Kehittämisehdotuksia Porin perusturvakeskukselle

Omaisten irrottautuminen kotoa mahdotonta.

1. Taataan lyhytaikaishoitojaksot kaikille, jotka niitä tarvitsevat.

2. Taataan lyhytaikaishoitopalveluja eri tarpeisiin: paikkavaihtoehtoja tai esimerkiksi

oma yksikkö muistisairaille

3. Avustaja/hoitoapua esimerkiksi muutama tunti illassa/viikossa tarpeen mukaan. Jos

omainen saa apua säännöllisesti, tietoisuus siitä voi auttaa jaksamaan seuraavaan

vapaaseen asti

a. vertaistukiryhmiin osallistuminen mahdollista esim. kotiin tehtävien

palveluiden avulla (hoitaja kotiin)

Omaisten oma terveys ja jaksaminen ovat heikkoja sekä läheisen hoito on henkisesti ja fyysisesti

raskasta.

4. Säännölliset terveystarkastukset omaishoitajille

5. Omaisille tietoa mahdollisuudesta hakea kuntoutukseen tai omaishoitajalomille

6. Omaisten ohjaaminen Ovet -omaishoitajavalmennukseen

7. Tiedotetaan omaisille keskustelutuesta: päivystävät puhelimet, palveleva puhelin,

Omaishoitajat ja läheiset -liiton neuvontapuhelin jne.

8. Fysioterapeutin ryhmäohjausta omaisille, kursseja

9. Fysioterapeutin kotikäynnit, ohjausta apuvälineisiin / laitteisiin

10. Omaishoitajille virkistyspäiviä

Omaisten univelka, eivät voi nukkua.

11. Omaisille uniryhmä: tuotaisiin esille, että ongelmia unen kanssa on, keskustelua

12. Unihoitaja mahdollisuus yöajaksi tarvittaessa

Omaisten arki täyttyy monista hoidettavista asioista. Tuen ja palveluiden hakeminen ja lomakkeiden

täyttäminen vaikeaa ja omaiset eivät tiedä, mistä ja mitä apua/tukea/palveluita he voisivat saada?

Keneen ottaa yhteyttä?

13. Taataan, että palveluohjaaja tekee ainakin yhden kotikäynnin kaikille.

a. kartoitetaan omaishoitotilannetta ja hoitojaksojen tarvetta; miten kotona

pärjätään, tarvitaanko lisää kodin muutostöitä; tarvitaanko lisää apuvälineitä.

kotitilanteen kartoitus säännöllisesti

14. Apua papereiden / lomakkeiden täyttämisessä

a. omaisille tiedottaminen, kuka neuvoo, keneen ottaa yhteyttä

43

15. Perusturvan toimesta tiedotustilaisuus tai muulla tavoin tietoa omaisille

a. mitä palveluja, tukia ja apua on saatavilla, eri tahot

b. hoidon vaihtoehdot

16. Epäviralliset omaishoitajat tuen ja avun piiriin

a. ei omaishoidon tuen piirissä olevien omaishoitajien tiedotustilaisuus

Henkilökunta on kiireistä (esim. kiinni ruokajakelussa), jolloin ei jää aikaa keskusteluun läheisten

kanssa. Omaiset kokevat kiireen tuntua vaihtaessaan tietoa henkilökunnan kanssa. Fysioterapeutin

palveluita on liian vähän tarjolla Himmelissä.

17. Lisää henkilöresursseja Himmeliin iltoihin ja viikonloppuihin

18. Vapaaehtoisia avustamaan ruokailussa ja pitämään seuraa asiakkaille

a. esim. SPR:n ystäväpalvelu

b. oppilaitosyhteistyö

19. Lisää kuntoutushoitajia tai fysioterapeutteja Himmeliin

Omaiset kokevat olevansa yksin ja kaipaavat vertaistukea.

20. Tilaisuus omaishoitajuudesta omaishoitajan läheisille

a. yksittäisille perhekunnille, lähipiirille tai isommille ryhmille,

jotta omaishoitajan ei itse tarvitse perustella, miksi omaishoitotilanne on

raskas.

Lähipiiri voi näin olla paremmin omaishoitajien tukena

b. luodaan ja vahvistetaan omaishoitajan omaa tukiverkostoa

21. Mentoriksi omainen, jolla on pitkä kokemus ja voimavaroja

44

9. HIMMELIN TYÖNTEKIJÖIDEN RYHMÄKESKUSTELUT

Opastavan työntekijät järjestivät Himmelin työntekijöille kaksi ryhmäkeskustelua, joissa nousi

esiin erilaisia teemoja. Työntekijät kiertävät Himmelissä eri osastojen välillä. He pitivät tätä

myönteisenä asiana, sillä tämä tuo heidän työhönsä vaihtelua, tukee työssä jaksamista ja lisää

työmotivaatiota. Henkilökuntaa motivoi ihmisläheinen työ ja se, että jokainen päivä on aina

erilainen. Lyhytaikaishoidon puolella työtehtävät ovat fyysisesti kevyempiä kuin palveluasumisen

puolella, eli työn kuormittavuus on erilaista näiden välillä. Se, että hoitajat työskentelevät välillä

fyysisesti kevyemmällä puolella, välillä fyysisesti raskaammalla puolella on henkilökunnan

jaksamisen kannalta hyvä asia. Omaisille olisi ehkä hyvä kertoa enemmän tästä käytännöstä ja

sen tarkoituksesta, sillä omaisille asia näyttäytyy osin siten, että hoitajat vaihtuvat eikä ole

omahoitajaa.

Henkilökunnalta kysyttiin, kokevatko he, että työntekijöitä on aina riittävästi. Vastaukset

antoivat ymmärtää, että maanantaisin voisi olla enemmänkin henkilökuntaa paikalla, mutta

tämän hetkisellä miehityksellä asiat kyllä sujuvat hyvin ja henkilöstöresursseihin on totuttu.

Henkilökunta kertoi heidän hyvistä käytännöistään. Esimerkiksi uusien asiakkaiden kohdalla

Himmelistä pyydetään omaista saattamaan läheinen ainakin ensimmäiselle hoitojaksolle. Tällöin

tehdään tulohaastattelu, jossa täytetään elintoiminnot-kaavake ja kartoitetaan asiakkaan

elämää, arkea ja avuntarpeita. Henkilökunta piti tulohaastattelua tärkeänä. Omaisia myös

ohjeistetaan nimeämään kaikki tavarat, niin vaatteet kuin tekohampaatkin. Tavaroiden

katoamista tapahtuu, koska ovia ei lukita ja asiakkaina on muistisairaita. Kadonneita vaatteita on

haastavaa saada oikeiden omistajien luo, jos niitä ei ole nimetty.

Himmelin asiakkaita ohjataan omatoimisuuteen ja heidän toimintakykyään pyritään tukemaan

mm. kannustamalla mahdollisuuksien mukaan liikkumaan ja syömään itsenäisesti. Tavoitteena

onkin, ettei asiakas ole ainakaan huonompikuntoinen lähtiessään jaksolta.

Henkilökunta kertoi keskusteluissa miettivänsä paljon omaisten jaksamista ja heidän

tukemistaan. Himmelissä arvostetaan omaisia ja heidän työtään. Henkilökunnasta pyritään

kysymään omaisten kuulumisia ja sitä, miten kotijaksot ovat sujuneet. Henkilökunta toivoi

omaisilta suoraa ja rehellistä palautetta, jotta he voivat kehittää toimintaansa.

45

Henkilökunnan kehittämisehdotuksia

Henkilökunta kertoi heidän työhönsä vaikuttavista haasteista ja pohti niihin

kehittämisehdotuksia. Hätäsijoituspaikat ovat aina täynnä, eikä kaikille paikkoja tarvitseville ole

Himmelissä tilaa.

Henkilökunnalta kysyttiin, kuinka he kehittäisivät Himmelin toimintaa tai tiloja, jos heillä ei olisi

mitään rajoitteita. Henkilökunta toi esiin, että työntekijät tekevät hoitotyön lisäksi paljon

muutakin kuten korjaavat sänkyjä, vetävät liikuntatuokioita, huolehtivat kuntoutuksesta ja

virikepuolesta. Tähän ehdotettiin mm. sihteerin, fysioterapeutin ja kuntoutushoitajien

palkkaamista. Lisäksi he toivoivat, että osastolle saataisiin oma lääkäri. Henkilökunta toivoi myös

omaa pienempää yksikköä muistisairaille, sillä osa muistisairaista viihtyisi paremmin

pienemmässä yksikössä. Toisaalta isoa yksikköä pidettiin myös hyvänä.

Paljon keskustelua syntyi myös Himmelin piha-alueista. Henkilökunta ilmaisi etupihan olevan

hieman ankea ja vaarallinen autoliikenteen vuoksi. Tästä syystä he toivoivat, että Himmelin

takapihan voisi aidata, jotta asiakkaat pääsisivät ulkoilemaan vapaasti. Pihalle toivottiin myös

keinua, grilliä ja kasvimaata.

Myös sisätilat kaipaisivat työntekijöiden mukaan kunnostusta. He toivoivat mm. suurempia WC-

tiloja ja niihin liukuovia, uusia ja toimivia sänkyjä sekä uima-altaan käyttöönottoa.

Keskustelussa ilmeni, että Himmelin henkilökunta pitää lyhytaikaishoidon varausjärjestelmää,

joka on itse rakennettu Excel-taulukko, kömpelönä ja alkeellisena. Järjestelmä kaipaisi

päivittämistä ja valmiita maksullisia järjestelmiä, jotka olisivat toimivampia ja tehokkaampia.

Hyviä järjestelmiä on olemassa.

Työntekijät pohtivat sitä, että he voisivat olla entistä aktiivisempia heidän ja omaisten välisessä

tiedonkulussa. Eräs työntekijä kertoi, että jos tutun asiakkaan vointi pysyy samana ja jaksot

sujuvat totuttuun tapaan, niin yhteydenpito omaisen kanssa voi jäädä. Joskus henkilökunnasta

on saatettu soittaa omaiselle kotiin ilman suurempaa asiaa, ja tämä on ilahduttanut

omaishoitajaa ja antanut hyvän mielen myös työntekijälle.

 

 

 

 

46

10. POHDINTA

Valtaosa omaisista piti Himmeliä heidän läheiselleen sopivana hoitopaikkana ja Himmelin

kuntouttavalla työotteella koettiin olevan myönteisiä vaikutuksia. Läheisistä neljäsosalla kunto

oli parantunut hoitojakson aikana, puolella pysynyt samana ja alle viidenneksellä huonontunut.

Voidaan siis todeta, että kuntoutumista oli tapahtunut. Sen sijaan henkinen vireys, mieliala ja

aloitekyky olivat laskeneet osalla. On kuitenkin hyvä huomioida, että voi olla vaikeaa arvioida,

mitkä muutokset läheisen voinnissa ovat seurauksia hoitopaikan käytännöistä ja mitkä

sairaudesta itsestään. Pääsääntöisesti hoitoon oltiin melko tyytyväisiä. Perustarpeista

huolehtiminen sekä läheisen huomioiminen ja kannustaminen olivat omaisten tärkeinä pitämiä

asioita hoidossa.

Lähes kaikki omaiset kokivat, että Himmelin henkilökunta suhtautuu läheisiin ystävällisesti ja

arvostavasti. Omaiset pitivät tärkeänä läheisten huomioimista ja keskustelemista, vaikkei

läheinen itse kommunikoisi. Samoin läheisiä jotka ovat aloitekyvyttömiä tai haluttomia, toivottiin

kannustettavan.

Omaiset tunsivat olevansa tervetulleita Himmeliin ja kokivat, että henkilökunnalla oli aikaa

huomioida heitä. Henkilökunta sai paljon kehuja ja kiitosta. Vuorovaikutukseen ja omaisen

kohtaamiseen toivottiin silti panostettavan lisää, mm. kiireettömyydellä. Omaiset toivoivat, ettei

heidän tarvitsisi ”vaivata” kiireistä henkilökuntaa itse, vaan että joku Himmelistä tulisi

automaattisesti keskustelemaan jakson kuulumisia läheistä haettaessa.

Himmelin henkilökunta pohti ryhmäkeskusteluissaan omaisten jaksamista ja sen tukemista. Osa

omaisista on todella uupuneita ja joskus hoitojaksoja pidennetäänkin Himmelin aloitteesta, kun

nähdään että omainen tarvitsisi pidemmän ajan omaan palautumiseensa. Himmelin toiminta sai

positiivista palautetta siitä, että kaikki jotka olivat tarvinneet äkillistä sijoituspaikkaa, olivat

saaneet sen Himmelistä. Myös omaiset, joilla tätä tarvetta ei ole ollut, luottivat siihen että hoito

järjestyy tarvittaessa. Tämä tieto ja luottamus on varmasti tärkeä asia omaisille, sillä silloin on

yksi huoli vähemmän: ”Jos minulle tapahtuu jotakin, läheisestäni huolehditaan”.

Lyhytaikaishoitojaksot voivat tukea omaishoitajien jaksamista tarjoamalla lyhyitä

hengähdystaukoja omaisille. Vapaapäivät, jolloin läheinen on hoidossa, on tarkoitettu

lepäämiseen, rentoutumiseen ja voimien keruuseen, jotta omainen jaksaisi arjessa paremmin.

Aina lepohetki ja rentoutuminen ei kuitenkaan onnistu. Vain vajaa puolet omaisista pystyi

rentoutumaan ja lepäämään läheisen hoitojakson aikana. Noin 40 prosenttia pystyi lepäämään ja

47

rentoutumaan vain tyydyttävästi ja 15 prosenttia huonosti. Syitä siihen, miksi ei pystytty

rentoutumaan, kun läheinen oli hoitojaksolla, oli mm. väsymys, univelka, huoli ja se, että läheiset

eivät antaneet omaisten olla rauhassa. Osa läheisistä käyttäytyi haastavasti, mikä vei omaisten

voimia.

Omaishoitajien joukossa oli myös heitä, jotka eivät itsekään olleet terveitä, joten kysymys siitä,

miten pitkään jaksaa omaishoitajana, pyörii luultavasti monella mielessä. Olisi tärkeää, että

omaishoitajat miettisivät, miten pitkälle he jaksavat toimia omaishoitajina läheisensä kanssa.

Missä tulee raja, mihin asti jaksaa? Milloin on aika hakea läheiselle pysyvää hoitopaikkaa? Moni

omainen toivoi läheiselleen pysyvää hoitopaikkaa Himmelistä. Pysyvän hoitopaikan

edellytykseksi katsotaan usein se, että kotiin tulee jo muitakin palveluita. Omaiset hyötyisivät

kotiin tuotavista palveluista, mutta kaikki omaiset eivät halunneet ottaa vastaan tukea. Tähän on

monia syitä, esimerkiksi palveluita pidettiin liian kalliina.

Haastavasti käyttäytyvien tai vastahakoisesti hoitoon tulevien läheisten omaiset saattavat

kaivata henkistä tukea ja vapauttamista syyllisyyden tunteesta. Olisi tärkeää, että omainen joka

tuo vastahakoisen läheisensä Himmeliin ja joutuu lähtemään tunnemyllerrys mielessään, saisi

tukea ja voisi vaihtaa muutaman sanan henkilökunnan kanssa. Omaisia olisi hyvä kannustaa

siihen, että he voivat henkisesti irrottautua hoitovastuusta ja huolehtimisesta

lyhytaikaishoitojakson ajaksi, ja sitä toki jo tehdäänkin. Joskus se, että joku toinen näkee ja

ymmärtää, mitä omainen kokee arjessaan, voi jo voimaannuttaa omaista.

”Et joku semmonen kauha, jolla sais sen syyllisyyden kaivettuu pois (omaisilta).” (Himmelin

henkilökunnan ryhmäkeskustelu: yksi vastaus kysymykseen, mitä toivoisitte kehitettävän tai

parannettavan, jos voisitte toivoa mitä vaan.)

Selvityksessä nousi esille tarve saada lisää vertaistukea ja ohjausta palveluiden piiriin

hakeutumisesta. Noin neljännes omaisista koki olevansa yksin. Omaiset ehdottivat, että heille

järjestettäisiin Himmelissä Omaisten ilta, jossa he voisivat tavata toisiaan. Toisaalta oli toive

myös tilaisuudelle tai yhteyshenkilölle, jossa neuvottaisiin ja kerrottaisiin yleisesti tarjolla

olevista palveluista ja autettaisiin omaisia byrokratian hoitamisessa. Jaksamista tukevat

ennaltaehkäisevät palvelut, kuten kuntoutus ja terveydentilan seuranta voisivat auttaa

omaishoitajia jaksamaan paremmin. Omaisten jaksamisen tuessa varhainen puuttuminen on

tärkeää ja tuen on oltava jatkuvaa.

Omaiset kaipasivat Himmeliin lisää resursseja, jotta henkilökunnalla olisi enemmän aikaa olla

läheisten kanssa ja kaikki halukkaat pääsisivät ulkoilemaan halutessaan. Ulkotilojen

uudistaminen oli sekä omaisten että henkilökunnan toive. Lisähenkilöstöresurssien avulla ja

sisätiloja sekä varausjärjestelmää uudistamalla henkilökunta voisi keskittyä entistäkin paremmin

48

asiakastyöhön ja muun muassa kuntoutustoiveisiin voitaisiin paremmin vastata. Yhteydenpidon

sujuminen omaisten kanssa edellyttää molemmilta, omaisilta ja henkilökunnalta aktiivisuutta,

jonka tarpeen molemmat osapuolet tunnistivat.

Kokemuskehittäjät kokivat, että haastateltavilla omaisilla oli tarve puhua ja haastattelutilanne

toimi omaisille hyvänä hetkenä pysähtyä tarkastelemaan omaa tilannettaan ja jaksamistaan.

Haastatteluissa omaiset purkivat monia erilaisia tunteita. Vertaisen (vapaaehtoisen omaisen, eli

kokemuskehittäjän) toimiessa haastattelijoina omaiset myös uskalsivat kertoa luottamuksellisia,

kipeitäkin asioita. Omaiset kokivat tarpeellisena ja hyvänä asiana, että heiltä kysyttiin

kokemuksia ja he saivat tuoda esiin asioita, joihin ovat tyytyväisiä tai joihin toivovat

vaikutettavan lyhytaikaishoidossa ja omaisyhteistyössä. Myös henkilökunta koki, että heille olisi

tärkeää saada omaisilta palautetta, jotta palveluja voidaan kehittää.

Syitä siihen, miksi niin moni jätti vastaamatta kyselyyn, voi olla useita. Osa omaisista voi olla niin

väsyneitä arjessaan, ettei voimia riitä mihinkään ylimääräiseen. Osa omaisista saattoi olla

tyytyväisiä Himmelin palveluun, eivätkä he kokeneet tarvetta antaa palautetta. Toisaalta osalla

on voinut olla tarve antaa palautetta, mutta syystä tai toisesta kyselyyn vastaaminen jäi. Miten

saisi niiden omaisten äänensä kuuluviin, jotka nyt jättivät vastaamatta, on tärkeä pohtimisen

paikka.

11. SELVITYKSEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

Vaikutukset Himmelin toimintaan

Selvityksessä esille nousseisiin kehittämistarpeisiin ja ideoihin pyydettiin vastauksia Himmeliltä

ja Porin perusturvakeskukselta. Myös tuloksia esittelevissä keskustelutilaisuuksissa saatiin

lisätietoa kehittämistarpeisiin ja Himmelin toimintaan liittyen. Osaan asioista oli puututtu jo

aiemmin, muun muassa henkilökunnan määrää Himmelissä on lisätty syksyllä 2015. Osaan

kehittämistarpeista, kuten ulkoilumahdollisuuksiin sekä mahdollisuuteen henkilökunnan ja

asiakkaan kiireettömään yhdessä oloon, Himmeli kokee vastaavansa jo tällä hetkellä osana

hoitopaikan arkea. Kehittämistarpeena nähdään näiltä osin parempi tiedottaminen jo olemassa

olevasta toiminnasta ja käytänteistä. Himmelin henkilökunnan vastine on luettavissa

kokonaisuudessaan tämän raportin liitteenä 1.

49

Selvityksen seurauksena Himmelin palveluja ollaan myös kehittämässä. Tiedon kulkua omaisille

Himmelin toiminnasta ollaan tehostamassa siten, että asiakkaalle tai omaiselle lähetettävään

kirjeeseen laitetaan maininta mahdollisuudesta sopia tutustumiskäynti osastolle.

Tutustumiskäynteihin on ollut mahdollisuus Himmelissä jo aiemmin ja tästä mahdollisuudesta

halutaan näin tiedottaa tehokkaammin. Keskustelumahdollisuutta ja tiedon kulkua

kotiutustilanteessa ollaan myös parantamassa. Himmelissä otetaan keväällä 2016 kokeiluun

käytäntö, jossa henkilökunta soittaa omaiselle kotiutusta edeltävänä päivänä ja käy keskustelun

jakson kulusta ja hoidon jatkuvuudesta. Myös vastaajien toivomat omaisten illat ovat

toteutumassa. Raportin kirjoitushetkellä ensimmäinen tiedottamiseen ja keskusteluun

keskittyvä omaisten ilta on suunnitteilla.

Keskusteluissa ja vastineissa rohkaistiin omaisia myös lähestymään henkilökuntaa kysellen ja

keskustellen, etenkin jos joku asia mietityttää, mutta myös ihan muutenkin. Aikaa omaisten

kohtaamiseen halutaan kiireestä huolimatta järjestää, esimerkiksi kotiutustilanteessa

sairaanhoitajille on jo pyritty järjestämään aikaa omaisten kanssa keskusteluun. Henkilökunta

pyrkii jatkossa lähestymään omaisia myös itse aktiivisemmin.

Selvityksessä nousi esille myös toive saada lisää toimintaa Himmeliin myös viikonloppuisin.

Jatkossa Himmelin viikonloppuohjelmaan sisällytetään lehden lukua ja pienimuotoinen

viriketuokio sekä jumppa- tai yhteislauluhetki. Virikkeellistä ja kuntouttavaa toimintaa

toteutetaan Himmelissä henkilökunnan toimesta jo nyt eri tavoin myös osana päivittäistä työtä

(lisätietoa ks. Himmelin vastine).

Vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen liittyen, omaisten iltojen lisäksi, pohditaan onko

lyhytaikaishoitopalvelujen omaisille tarve tehdä asiakastyytyväisyysselvityksiä myös jatkossa.

Perusturvakeskuksen mukaan selvitystyö on tuonut esille myös sen, että omaishoitajien

palveluihin liittyvää arviointia ylipäätään tulee tehostaa. Raportin kirjoitusvaiheessa

omaishoidon tuen asiakkaille oli jo tehty kysely.

Osallistujien kokemukset selvitysprosessista ja sen tuloksista

Raportin kirjoitusvaiheessa selvitysprosessin arviointi kokonaisuudessaan on vielä kesken.

Alustavan arviointitiedon valossa selvityksen voi katsoa vaikuttaneen Himmelin palvelujen

kehittymiseen. Himmelissä koetaan selvityksen tuoneen vahvistusta osin jo tiedossa oleville

kehittämistarpeille. Se on myös tuonut uutta lähestymistapaa asioiden tarkastelulle siten, että

asiakas on itse mukana toiminnan kehittämisessä. Himmelille selvitys toi esille ennen kaikkea

tarpeen viestiä ja tehdä yksikön toimintaa omaisille entistä enemmän näkyväksi.

50

Tulosten esittelytilaisuuden palautteissa henkilökunta koki omaisten kokemusten kuulemisen ja

esiin tuonnin itsessään arvokkaana. Positiivinen palaute koettiin kannustavana ja sen määrä jopa

yllätti. Toisaalta tulosten kuuleminen ”pisti miettimään ja kannustaa toimimaan enemmän myös

omaishoitajia huomioiden työtä tehdessä”. Valtaosa työntekijöiden tiedotustilaisuudessa

palautetta antaneista (Himmelin työntekijöitä 12, muita 4) koki, että tulosten kuulemisesta sai

ideoita siihen, miten Himmelin toimintaa voidaan kehittää vieläkin paremmin asiakkaiden tai

omaisten tarpeita vastaavaksi (81 % vastanneista täysin tai osittain samaa mieltä). Yhdeksän

kymmenestä vastaajasta myös koki saaneensa tietoa siitä, kuinka voi omassa työssään paremmin

vastata asiakkaiden tai omaisten tarpeisiin tai toiveisiin. Myös Himmelin omaisille ja perusturvan

edustajille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa palautetta antaneista kaikki yhtä lukuun ottamatta

kokivat, että selvityksen seurauksena Himmelin toiminta on kehittynyt tai kehittymässä vieläkin

paremmin tarpeita vastaavaksi (osittain tai täysin samaa mieltä olleet, palautetta antaneita

22/33, joista Himmelin asiakkaiden omaisia seitsemän, loput kaupungin, Himmelin, yhdistysten

edustajia, kokemuskehittäjiä jne.). Kehittämiseen keskittyvää keskustelutilaisuutta eri

toimijoiden ja asiakkaiden välillä pidetään itsessään arvokkaana. Palautetilaisuuksien perusteella

kehittämisen tarpeena prosessissa nähdään ainakin kyselyn verrattain suuri vastaajakato.

Kokemuskehittäjät ovat pitäneet selvitystyöhön osallistumista antoisana. Heille selvitystyön

tekeminen on tuonut uutta tietoa ja osaamista sekä mahdollisuuden hyödyntää omaa

kokemustaan. ”Pitkä kokemus omaishoitajana antaa hyvän perustan työlle ja on helpompi

ymmärtää monia asioita oman kokemuksen läpi” eräs kokemuskehittäjä kommentoi. Myös oma

halu toimia kokemusasiantuntijana kehittämistyössä jatkossa on herännyt.

Palautteen perusteella kaikki kokemuskehittäjät myös kokivat saaneensa osallistua ja vaikuttaa.

Palautekyselyssä kaikki palautetta antaneet mm. arvioivat, että selvitystyön aikana saatiin esille

omaisten kokemuksia lyhytaikaishoitopalvelun laadusta, tarpeeseen vastaavuudesta sekä

omaisyhteistyöstä. Myös käyttökelpoisia kehittämisideoita palveluiden kehittämiseksi ja

hoitopaikan tietoon arvioitiin löytyneen (osittain tai täysin samaa mieltä olleet kahdeksan

vastaajaa, joissa mukana sekä Himmelin että lasten ja nuorten lyhytaikaisyksikkö Poijun

selvitysprosessiin osallistuneet kokemuskehittäjät). Kokemuskehittäjät kokivat tämän tyyppisen

yhdessä kehittämisen hyvänä tapana kehittää palveluita ja olisivat valmiita lähtemään mukaan

vastaavanlaiseen toimintaan myös jatkossa. Palautteen perusteella kokemuskehittäjiä pohditutti

mm selvitysprosessin vaikuttavuus perusturvan toimintaan yleisesti ja

kokemuskehittäjätoiminnan levittäminen sekä mahdollisuus hyödyntää nyt kertynyttä omaa

osaamista yhdistyskentällä jatkossa.

51

Nykyisestä toiminnasta ja kehittämistyöstä

Himmelistä saaduissa vastineissa ja palautetilaisuuksissa saatiin esille myös tietoa olemassa

olevista palveluista ja käynnissä olevasta kehittämistyöstä.

Tiedottamiseen ja palveluohjaukseen liittyvät asiat ovat olleet pohdinnassa Porissa myös

laajemmin. Muun muassa vanhuspalveluiden lyhytaikaishoidon esitettä ollaan päivittämässä ja

Himmelin kirje uusien asiakkaiden omaisille on päivitetty hiljattain. Sen sisältöä palveluohjaajien

kanssa kehitetään edelleen. Palveluita koskevaa neuvontaa ja tarpeen arviointia on kehitetty

viimeaikoina Porissa myös siten, että lähipalvelukeskuksissa toimii erillisiä palveluneuvojia. Yli

80-vuotiaiden on mahdollista saada myös kohdennettu ennaltaehkäisevä palveluohjaajan

kotikäynti, johon kuuluu palvelutarpeen arvioinnin lisäksi myös ohjausta ja neuvontaa.

Vastauksissa painotetaan myös, että omaishoitajalla on mahdollisuus itse pyytää hoito- ja

kuntoutussuunnitelmien päivittämistä Himmelistä ja sopia tapaamisia yksikön palveluohjaajan

kanssa. Hoitohenkilökunta on tällöin tarpeen mukaan yhteydessä asiakkaan asioita hoitavaan

palveluohjaajaan tai kotihoitoon ja moniammatilliseen neuvotteluun on mahdollisuus. Hoito- ja

palvelusuunnitelmapalaverien käytön tehostaminen nähdään tarpeellisena, erisyisesti

tilanteissa, jossa asiakas käy säännöllisillä lyhytaikaishoitojaksoilla ja hänellä ei ole käytössä

säännöllisiä kotihoidon palveluita.

Vastineessa, sen pohjalta pyydetyissä tarkennuksissa sekä palautetilaisuuksissa saatiin lisätietoa

myös Himmelin olemassa olevasta toiminnasta ja käytänteistä, jotka pohdituttivat kyselyyn

vastanneita omaisia ja kokemuskehittäjiä. Esimerkiksi geriatrisen tuolin ja hygieniahaalarin

käytössä noudatetaan nykyisin erillistä opasta, jonka ohjeistuksessa on huomioitu mm. asiakkaan

itsemääräämisoikeus. Kyseisten välineiden käytöstä päätetään erikseen tilannekohtaisesti

harkiten, asiakkaan sekä omaisen ja viimekädessä lääkärin kanssa neuvotellen. Selvitykseen

vastanneet omaiset toivoivat myös läheiselleen mahdollisuutta esimerkiksi kahvin juomiseen

omassa huoneessa silloin tällöin ja oven lukitsemismahdollisuutta. Omaisille järjestetyssä

palautetilaisuudessa käydyssä keskustelussa todettiin mm. että yhteiset ruokailu- ja

kahvihetkien tarkoitus on tukea asiakkaiden toimintakykyä ja yhdessäoloa, mutta käytännön

työssä henkilökunta huomioi näissä asioissa myös asiakkaiden toiveita ja tarpeita. Tarkennettiin,

myös, että asiakkaat saavat huoneensa oven myös halutessaan lukkoon ja tarvittaessa huoneen

avaimen käyttöönsä. Himmelin mukaan apuvälineiden tarve asiakkaan huoneessa kartoitetaan

hoitojaksojen alkaessa ja huoneet varustetaan sen mukaan. Henkilökunta neuvoo omaista

apuvälineiden hankinnassa ja käytössä. Tavallista on, että kuntoutushenkilökunta tekee myös

kotikäyntejä.

Vastineissa todettiin myös, muun muassa että, Himmelin asiakkailla on mahdollisuus ulkoiluun ja

tieto ulkoilusta kirjataan ylös asiakastietojärjestelmään. Omaisilla on mahdollisuus saada näistä

52

hoitojakson kulkuun liittyvistä asioita tietoa kysymällä ja hoitoon liittyviä seuranta-

lääkitystietoja tulosteena. Reissuvihkon käyttöä tiedonvälitykseen on kokeiltu, mutta sitä ei

havaittu toimivaksi. Himmelissä oli toiminut aiemmin myös omaispuheenjohtajan vetämä

asukasneuvosto, jonka toiminta oli sittemmin hiipunut. Himmelin pihan kunnostus,

varausjärjestelmän uusiminen tai tehostetun palveluasumisen paikkojen lisääminen ei ole

ainakaan tällä hetkellä suunnitteilla.

Lääkäripalveluiden niukkuus on tiedossa oleva asia, jota perusturvassa edelleen kehitetään.

Tilanteen koetaan parantuneen lyhytaikaishoidon asiakkaiden osalta kiitosta saaneen

mobiililääkäripalvelun myötä. Myös hätäsijoituspaikkojen tarve tiedostetaan ja asiaa on

kehitetty mm. siten, että kysynnän kohtaavuutta suhteessa tarjontaan seurataan uuden

seurantajärjestelmän avulla. Tarpeeseen tuoda omaishoitoperheiden ulottuville sopivia

lyhytaikaishoitovaihtoehtoja on Porissa vastattu kehittämällä perhehoitoa. Myös

kokemuskehittäjien toivomia terveystarkastuksia omaishoitajille on järjestetty, kuten myös

virkistyspäiviä neljä kertaa vuodessa ja vertaistukea alueittain kerran kuussa. Omaishoitajien on

mahdollista saada myös kotihoidon palveluja, ja palveluseteli tähän tarkoitukseen on

mahdollinen, mikäli ei voida käyttää kaupungin tarjoamaa kotihoitoa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

53

12. LIITTEET

Liite 1: Himmelin henkilökunnan vastine

Osasto Tyynelän henkilökunnalla on ollut mahdollisuus tutustua Opastava -hankkeen

raporttiluonnokseen ja sen pohjalta käydä keskustelua kehittämisehdotuksista.

Hankkeen raporttia on käsitelty osastopalaverissa kahdesti helmikuun 2016 aikana. Näin koko

henkilökunnalla on ollut mahdollisuus tuoda esille mielipiteensä.

Moni asioista, joita sekä omaiset, että kokemuskehittäjät ehdottavat parannettavina asioina,

ovat arkipäivää Himmelin toiminnassa, mutta me toimijoina emme ole onnistuneet tekemään

asioita näkyväksi riittävässä määrin.

 

TARKASTELUSSA OMAISTEN KEHITTÄMISEHDOTUKSET

Himmeliin toivottiin lisää henkilökuntaa, jotta asiakkaita ehdittäisiin viedä ulkoilemaan

enemmän, asiakkaiden kanssa ehdittäisiin keskustella enemmän ja jotta ruokailussa olisi

riittävästi apua.

Asiakkailla on Himmelissä ulkoilumahdollisuus. Osaston henkilökunta käy asiakkaiden kanssa

ulkoilemassa. Ulkoilu on toiminto, mitä varten osastolla on lisäksi ”apukäsiä” vaihteleva määrä.

Näiden ylimääräisten henkilöiden työ muodostuu yksinomaan asiakkaiden kanssa yhdessä olosta

ja ulkoilusta. Himmelissä käy myös vapaaehtoisjärjestön naisryhmä ulkoilemassa asiakkaiden

kanssa. Oma haasteensa on saada ikäihmisiä lähtemään ulos muulloinkin kuin kauniina

kesäpäivänä.

Hoitajien yhdessäolo ja keskustelu asiakkaiden kanssa on osa osaston arkipäivää ja sitä

toteutetaan jatkuvasti.

Asiakkailla on mahdollisuus ruokailla rauhassa kiireettömästi ja hoitajilla on aikaa avustaa

asiakkaita ilman kiirettä. Ruokailutilanteisiin ei kaivata lisää työntekijöitä.

Himmelin hoitohenkilökunnan määrää on lisätty syksyn 2015 aikana tuntuvasti, joten aikaa

yhdessäoloon ja seurusteluun asiakkaiden kanssa on nyt enemmän.  

54

7.2 Tiedonkulku (tiedottaminen)

Tiedonkulun ja tiedottamisen tehostamiseksi suunnittelimme työstävämme seuraavia asioita:

Tutustuminen Himmeliin

Kehittämisehdotuksissa tuotiin esille mahdollisuus käydä tutustumassa Himmeliin jo etukäteen.

Käytäntö on olemassa, ja yksittäisiä asiakkaita ja omaisia on käynytkin tutustumiskäynnillä. Koska

asia nousi esille omaiskyselyssä kehittämisehdotuksena, on tutustumismahdollisuudesta

tiedottamisessa puutteita. Asiaan kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota ja asiakkaalle tai

omaiselle lähetettävään kirjeeseen laitetaan maininta mahdollisuudesta sopia tutustumiskäynti

osastolle.

Vastaanotto- ja kotiutustilanne

Omaiset toivoivat kiireettömyyttä vastaanottotilanteissa. Asiakkaan vastaanottaminen on tällä

hetkellä pyritty järjestämään siten, että sairaanhoitajalla on aikaa ja mahdollisuus käydä

keskustelua asiakkaan asioista ja myös kuulla kuulumisia, miten kotona on mennyt. Joka jakson

vastaanottotilanteessa sairaanhoitaja tarkistaa asiakkaan yksilölliseen avuntarpeeseen,

hoitamiseen ja tottumuksiin liittyvät asiat ja kirjaa tiedot koko henkilökunnan saataville.

Omaiset toivoivat kotiinlähtökeskustelua ”automaatioksi”. Hoitajat käyvät asiakkaan

lähtötilanteessa keskustelua jakson kuulumisista, mikäli tilanne sen mahdollistaa. Haasteena

hoitajien näkökulmasta on, että osa asiakkaista lähtee jaksoltaan taksilla ilman hakijaa, tai kotiin

noutaja on liikkeellä kovalla kiireellä, eikä juuri ehdi keskustelemaan.

Hoitohenkilökunta pohti käytäntöä, että sairaanhoitaja soittaisi omaiselle kotiutusta edeltävänä

päivänä ja kävisi keskustelun jakson kulusta ja hoidon jatkuvuudesta.

Säännöllisten kotihoidon asiakkaiden kohdalla, missä selkeästi asiakkaan hoitovastuu on

kotihoidon, hoidon jatkuvuudesta käyty keskustelu on tapahtunut ammattilaisten välillä.

Omaisen tiedottaminen jakson asioista näissä tilanteissa on jäänyt vähäiseksi.

Kotiinlähtö ajoittuu myös usein toiminnallisesti sellaiseen ajankohtaan, päivällisaikaan tai heti

ruokailun jälkeen, jolloin hoitajalla on paljon työtä. Kotiinlähtijöiden lähtöajankohta on myös

helposti useammalla asiakkaalla sama aika, jolloin hoitajat eivät samanaikaisesti ehdi olemaan

kaikkialla. Hoitohenkilökunta tiedostaa kotiutustilanteen haasteet ja kiireen tunteen.

Hoito- ja palvelusuunnitelmapalaverien käytön tehostaminen sellaisissa tilanteissa, jossa asiakas

käy säännöllisillä lyhytaikaishoitojaksoilla ja hänellä ei ole käytössä säännöllisiä kotihoidon

palveluita, olisi perusteltua. Näissä palavereissa olisi mahdollisuus paneutua asiakkaan asioihin

yhdessä kotona asiakkaan hoitoa toteuttavan tahon kanssa.

55

Palaverien käyttö nähdään hyvänä työvälineenä myös sellaisissa tilanteissa, missä asiakkaan

hoidossa ja palvelussa koetaan olevan ongelmia.  

7.2 Tekeminen ja toiminta

Palvelukeskus Himmelissä on asiakkaille tarjolla erilaista ajanvietettä, sanomalehden lukua,

esiintyjiä ja toimintaa päivittäin. Hoitohenkilökunta huolehtii asiakkaiden viihtyvyydestä arjessa

erilaisin pienin toimintahetkin, ulkoillen ja kuntoillen. Joitakin kertoja vuodessa henkilökunta

järjestää tempausluonteisesti suurempia tapahtumia, esim. kesäolympialaiset, grillijuhlat ja

joulujuhlat. Lisäksi yksikössä toimii erikseen viriketyöntekijöitä, joiden pääasiallinen tehtävä on

asiakkaiden ohjelmatarjonta ja vapaaehtoisten toimijoiden tapahtumien koordinointi.

Henkilökunta kiinnittää jatkossa huomiota viikonloppujen aktiviteetteihin. Sovitut käytännöt

ovat lehden luku ja pienimuotoinen viriketuokio, jumppa- tai yhteislauluhetki.

Osastolla on keskeisenä ajatuksena kannustaa asiakkaita omien voimavarojensa mukaiseen

toimintaan ja liikkumaan. Kenenkään asiakkaan ei toivota käyttävän päiväänsä huoneessaan

yksin aikaa viettäen. Yhdessä olo ja viihtyminen, yhdessä seurustelu ja tekeminen sinänsä

virkistävät ja antavat sisältöä päivään. Tästä syystä johtuen henkilökunta ei ole nähnyt

tarkoituksenmukaisena sijoittaa huoneisiin televisioita tai radiota. Asiakkailla on tietenkin

mahdollisuus itse tuoda huoneeseensa kotoa oma televisio ja radio.

7.3 Omaisten ilta

Omaisteniltojen järjestämisestä lyhytaikaishoidon asiakkaille ja omaisille on käyty keskustelua ja

nähty asia tarpeellisena. Tilaisuuksien sisältö on mietitty informatiiviseksi

keskustelutilaisuudeksi. Ensimmäinen omaisten ilta on suunnitteilla.

Omaishoitajille on perusturvassa järjestetty erikseen mahdollisuus vertaistukeen ja toimintaan.  

7.4. Hoitojaksojen varaus ja saatavuus

Hoitojaksot on pyritty järjestämään asiakkaiden tarpeiden mukaan. Lyhytaikaishoidon paikkojen

tarve on suuri ja kysyntään on vastattu lisäämällä paikkoja. Myös äkillisiin paikantarpeisiin on

onnistuttu vastaamaan.

 

56

TARKASTELUSSA KOKEMUSKEHITTÄJIEN KEHITTÄMISEHDOTUKSET

Läheiset ja omaiset eivät osanneet käyttää apuvälineitä

Lyhytaikaishoidon asiakkaiden apuvälineiden käytön tarve kartoitetaan jakson aikana. Uuden

apuvälineen käyttöönotosta käydään keskustelu omaisen kanssa ja omainen perehdytetään

apuvälineen käyttöön. Fysioterapeutin/kuntohoitajan erityisosaamista apuvälineasioissa on

käytettävissä, tarpeen mukaan he voivat tehdä kotikäynnin asiakkaan luo.

Ulkoilu

Lyhytaikaishoitojakson aikana ulkoilu on mahdollista joko hoitohenkilökunnan kanssa, tai ns.

”ulkoiluttajien” kanssa, mikäli asiakas itse ulos haluaa. Ulkoilu on niitä asioita, joka helposti jää

kertomatta omaiselle, jos omainen ei sitä erikseen kysy. Tieto ulkona käymisestä on sovittu

kirjattavaksi asiakastietojärjestelmään.

Yksilölliset toiveet ja tarpeet

Tulohaastattelussa kysytään asiakkaan yksilölliset toiveet ja tarpeet ja ne kirjataan

asiakastietojärjestelmään. Tulohaastattelussa käydään keskustelu asioista, joita jakson aikana ei

voida toteuttaa.

Tiedon siirtämiseksi tulostetaan lomake hoitajien työvälineeksi asiakkaan yksilöllisistä tarpeista

ja päivittäisessä hoidossa huomioitavista asioista asiakashuoneeseen. Osaston esimies on

vastuuhenkilö, joka vastaa palautteeseen.

Hoidon kehittäminen

Raportin tuotos on selvä osoitus siitä, että emme ole onnistuneet saamaan näkyväksi sitä työtä,

mitä osastolla teemme.

Asiakkaan turvallisuus

Osastolla on paljon erilaisista käytösoireista kärsiviä asiakkaita, jotka aiheuttavat erilaista

häiriötä. Asiakashuoneen ovi voidaan tarpeen vaatiessa sovitusti pitää lukittuna. Hoitajat

läsnäolollaan pyrkivät rauhoittamaan tilanteita.

Asiakkaan viihtyminen

Osastolla on asiakkaille tarjolla erilaista ajanvietettä, sanomalehden lukua, esiintyjiä ja toimintaa

päivittäin. Hoitohenkilökunta huolehtii asiakkaiden viihtyvyydestä arjessa erilaisin pienin

toimintahetkin, ulkoillen ja kuntoillen. Joitakin kertoja vuodessa henkilökunta järjestää

tempausluonteisesti suurempia tapahtumia, esim. kesäolympialaiset, grillijuhlat ja joulujuhlat.

Lisäksi yksikössä toimii erikseen viriketyöntekijöitä, joiden pääasiallinen tehtävä on asiakkaiden

ohjelmatarjonta ja vapaaehtoisten toimijoiden koordinointi.

57

Henkilökunta kiinnittää jatkossa huomiota viikonloppujen aktiviteetteihin. Sovitut käytännöt

ovat lehden luku ja pienimuotoinen viriketuokio, jumppa- tai yhteislauluhetki.

Kiireetön perehdytys ja omaisen kohtaaminen ensimmäisellä kerralla

Kehittämisehdotuksissa tuotiin esille mahdollisuus käydä tutustumassa Himmeliin jo etukäteen.

Käytäntö on olemassa, ja yksittäisiä asiakkaita ja omaisia on käynytkin tutustumiskäynnillä. Koska

asia nousi esille omaiskyselyssä kehittämisehdotuksena, on tutustumismahdollisuudesta

tiedottamisessa puutteita. Asiaan kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota ja asiakkaalle tai

omaiselle lähetettävään kirjeeseen laitetaan maininta mahdollisuudesta sopia tutustumiskäynti

osastolle.

Asiakkaan vastaanottaminen on tällä hetkellä pyritty järjestämään siten, että sairaanhoitajalla on

aikaa ja mahdollisuus käydä keskustelua asiakkaan asioista ja myös kuulla kuulumisia, miten

kotona on mennyt.

Vastaanottotilanteessa hoitaja ottaa huomioon keskustellen ja kysellen omaishoitajan

jaksamisen. Omaishoitajaa pyritään tukemaan itsensä huolehtimisessa ja jaksamisessa. Usein

käydään keskustelua hoidettavan vastahakoisuudesta hoitoon tullessa ja kannustetaan omaista

lähtemään pitämään ansaittu lomansa.

Hoitopalavereja henkilökunnan kanssa

Hoito- ja palvelusuunnitelmapalaverien käytön tehostaminen sellaisissa tilanteissa, jossa asiakas

käy säännöllisillä lyhytaikaishoitojaksoilla ja hänellä ei ole käytössä säännöllisiä kotihoidon

palveluita, olisi perusteltua. Näissä palavereissa olisi mahdollisuus paneutua asiakkaan asioihin

yhdessä kotona asiakkaan hoitoa toteuttavan tahon kanssa.

Palaverien käyttö nähdään hyvänä työvälineenä myös sellaisissa tilanteissa, missä asiakkaan

hoidossa ja palvelussa koetaan olevan ongelmia.

Eivät tiedä mistä ja mitä apua/tukea/palveluita voisivat saada, kaipaavat vertaistukea

Kehittämisehdotuksissa tuotiin esille mahdollisuus käydä tutustumassa Himmeliin jo etukäteen.

Käytäntö on olemassa, ja yksittäisiä asiakkaita ja omaisia on käynytkin tutustumiskäynnillä. Koska

asia nousi esille omaiskyselyssä kehittämisehdotuksena, on tutustumismahdollisuudesta

tiedottamisessa puutteita. Asiaan kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota ja asiakkaalle tai

omaiselle lähetettävään kirjeeseen laitetaan maininta mahdollisuudesta sopia tutustumiskäynti

osastolle.

Alueiden palveluohjaajat ovat vanhuspalveluiden asiantuntijoita. Omaishoitajille on

perusturvassa järjestetty erikseen mahdollisuus vertaistukeen ja toimintaan.

58

Tiedonkulku

Omaiset toivoivat kiireettömyyttä vastaanottotilanteissa. Asiakkaan vastaanottaminen on tällä

hetkellä pyritty järjestämään siten, että sairaanhoitajalla on aikaa ja mahdollisuus käydä

keskustelua asiakkaan asioista ja myös kuulla kuulumisia, miten kotona on mennyt. Joka jakson

vastaanottotilanteessa sairaanhoitaja tarkistaa tietyn ohjeen mukaan asiakkaan yksilölliseen

avuntarpeeseen, hoitamiseen ja tottumuksiin liittyvät asiat ja kirjaa tiedot koko henkilökunnan

saataville.

Tulohaastattelussa kysytään asiakkaan yksilölliset toiveet ja tarpeet ja ne kirjataan

tietojärjestelmään. Tulohaastattelussa käydään keskustelu asioista, joita jakson aikana ei voida

toteuttaa.

Tiedon siirtämiseksi tulostetaan lomake hoitajien työvälineeksi asiakkaan yksilöllisistä tarpeista

ja päivittäisessä hoidossa huomioitavista asioista asiakashuoneeseen.

Omaiset toivoivat kotiinlähtökeskustelua ”automaatioksi”. Hoitajat käyvät lähtötilanteessa

keskustelua jakson kuulumisista, mikäli tilanne sen mahdollistaa. Haasteet hoitajien

näkökulmasta on, että osa asiakkaista lähtee jaksoltaan taksilla ilman hakijaa, tai kotiin noutaja

on liikkeellä kovalla kiireellä, eikä juuri ehdi keskustelemaan.

Pohdittiin käytäntöä, että sairaanhoitaja soittaisi omaiselle kotiutusta edeltävänä päivänä ja

kävisi keskustelun jakson kulusta ja hoidon jatkuvuudesta.

Osaston ilmoitustauluilla on nähtävillä viikkotiedote yksikön tapahtumista

Omaishoitajuus tulee kysymättä

Lyhytaikaisasiakkaan kokonaistilanne arvioidaan erikseen joka jaksolla myös omaista kuunnellen.

Kun kotitilanne näyttää muodostuneen raskaaksi ja kaikki saatavilla oleva apu on jo käytössä,

käydään keskustelu mahdollisen pysyvän ympärivuorokautisen paikan ajankohtaisuudesta.

Omainen saa apua ja tukea pysyvän ympärivuorokautisen hoidon hakemisessa läheiselleen.

59

Liite 2: Kysely Himmelin omaisille

Valitse  sopiva  vaihtoehto   ja  vastaa  avoimiin  kysymyksiin.   Jos  tahdot  tehdä  tarkennuksia   joihinkin  kohtiin,  voit  kirjoittaa  ne  kyselyn  loppuun.  Mikäli  sinulla  on  useampi  hoidettava  Himmelissä,  vastaa  kysymyksiin  eniten  apua  tarvitsevan  tai  useimmin  tilapäishoitojaksoja  käyttävän  läheisesi  kannalta.      Jos   tarvitset   avustusta   tai   ohjeita   kyselyn   täyttämiseen,   ota   yhteyttä   Marjo   Lehtinen,    p.  020  7806  589,    tai  Jenna  Tyrväinen,  p.  0400  524  877,  .    TAUSTATIEDOT  

1.  Sukupuolesi      

 2.  Ikäsi  ____________  vuotta  

 

3.  Himmelissä  asiakkaana  olevien  läheistesi  lukumäärä?_____________hlöä  

 

4.  Himmelissä  asiakkaina  olevien  läheistesi  iät?  

________________________________  vuotta  

 

5.  Himmelin  asiakkaana  olevan  läheisesi  sukupuoli  

   nainen  ____________(lkm)  

   mies        ____________  (lkm)  

(Jos  Himmelissä  on  asiakkaana  useampi  kuin  yksi  läheisesi,  merkitse  viivalle  lukumäärä)  

 

6.  Olen  Himmelissä  asioivan  läheiseni    

     puoliso    

     lapsi    

     sisarus    

     muu,   mikä?  ________________________________________________________________    

 

7.  Kuka  vastaa  ensisijaisesti  läheisesi  hoidosta  kotona?  

     nainen    

        mies      

60

  minä  itse  

  puolisoni    

  sisarukseni    

  kotihoito    

 muu,   kuka?  ________________________________________________________________  

     

8.   Missä   määrin   seuraavat   hoitamista   ja   auttamista   koskevat   väittämät   kuvaavat   perheesi  tilannetta?  Valitse  jokaisesta  kohdasta  yksi  parhaiten  kuvaava  vaihtoehto.      

 

useita  

kertoja  

päivässä  

päivittäin   viikoittain   satunnaisesti  ei  

koskaan  

Läheiseni   tarvitsee   apua  

henkilökohtaisissa   toimissa   (esim.  

pukeminen,  peseytyminen,  ruokailut)  

 

                             

Läheiseni   tarvitsee   apua  

sairaanhoidollisissa   toimenpiteissä  

(esim.  lääkitys,  haavan  hoito)  

 

                             

Läheiseni  tarvitsee  apua  siirtymisissä  ja  

liikkumisessa   (esim.   kävely,  

nouseminen)  

 

                             

Läheiseni   tarvitsee  valvontaa,  ohjausta  

ja  neuvontaa  

 

                             

 

9.  Kuinka  usein  koet  itsesi  uupuneeksi  läheisesi  hoidon  vuoksi?  

     erittäin  harvoin    

     melko  harvoin    

61

     joskus    

     melko  usein    

     erittäin  usein      

 

HOITOJAKSOJEN  KÄYTTÖ  

10.  Missä  tilanteissa  perheesi  käyttää  Himmelin  palveluita?  Valitse  kaikki  sopivat  vaihtoehdot.  

 

11.  Pystytkö  lepäämään/  rentoutumaan  sinä  aikana,  kun  läheisesi  on  Himmelissä?      

     erittäin  hyvin    

     hyvin    

     tyydyttävästi    

     huonosti    

   erittäin  huonosti      

12.  Jos  et  pysty  lepäämään  tai  rentoutumaan  läheisesi  ollessa  Himmelissä,  kerro  miksi  näin  on.  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

  omaishoitajan  lakisääteisen  vapaan  aikana    

 muuhun  vapaan  tai  loman  tarpeeseen    

  kiireellisessä  sijaishoidon  tarpeessa  (esim.  hoitajan  sairastuessa)    

  viikonloppuhoitoon    

  päivähoitoon    

  yöaikaiseen  hoitoon    

 muu,   mihin?  ________________________________________________________________  

 

62

________________________________________________________________________________  

 

13.  Kuinka  monta  vuotta  läheisesi  on  käyttänyt  Himmelin  palveluita?    

_____________  vuotta  

 

 

14.  Kuinka  usein  läheisesi  on  ollut  tilapäishoidossa  viimeisen  vuoden  aikana?  

     noin  4  jaksoa  kuukaudessa    

     2-­‐3  jaksoa  kuukaudessa    

     1  jakson  kuukaudessa    

     9  –  11  jaksoa  vuodessa    

     6  –  8  jaksoa  vuodessa    

     3  –  5  jaksoa  vuodessa    

     alle  3  jaksoa  vuodessa      

15.  Mikä  on  perheesi  kohdalla  tyypillisin  hoitojakson  pituus  Himmelissä?  

     alle  1  vuorokausi    

     1  -­‐  3  vuorokautta    

     4  -­‐  6  vuorokautta    

     7  vuorokautta  tai  enemmän      

16.  Olitko  mukana,  kun  läheisesi  saapui  ensimmäiselle  hoitojaksolle  Himmeliin?  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

63

 

 

HOITOJAKSOJEN  SAATAVUUS  

17.   Miten   helpoksi   olet   kokenut   hoitojakson   saamisen   Himmeliin   perheellesi   sopivana  ajankohtana?      

     olen  saanut  hoitopaikan  aina  tai  lähes  aina  toivomanani  ajankohtana  

 

     olen  saanut  hoitopaikan  useimmiten  silloin,  kun  tarve  on  vaatinut  

 

     olen  saanut  hoitopaikan  vain  harvoin  toivomanani  ajankohtana  

 

     en  ole  saanut  hoitopaikkaa  koskaan  tai  juuri  koskaan  toivomanani  ajankohtana  

   

18.  Mikäli  et  ole  saanut  hoitopaikkaa  toivomanasi  ajankohtana,  mistä  se  on  johtunut?    ________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

19.  Miten  kehittäisit  hoitojaksojen  varaamista?    

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

20.  Oletko  saanut  Himmelistä  hätäsijoituspaikan,  jos  olet  sellaisen  tarvinnut?  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

21.  Millaista  on  läheisesi  kuljetuksen  järjestäminen  Himmelin  ja  kodin  välillä?    

     helppoa    

64

     vaikeaa    

     ei  helppoa  eikä  vaikeaa      

 

 

22.  Perustele  halutessasi,  mikä  tekee  kuljetusten  järjestämisestä  helppoa  tai  vaikeaa?    

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

HOITOPAIKAN  LÖYTYMINEN  JA  SOPIVUUS  

23.  Mistä  sait  tiedon  Himmelin  palveluista  ennen  ensimmäistä  hoitojaksoa?  

  sairaalasta  esim.  sairaalan  sosiaalityöntekijältä,  lääkäriltä  tai  hoitajalta    

  kunnan/kaupungin  sosiaalityöntekijältä  esim.  palveluohjaajalta    

  terveyskeskuksesta    

  Internetistä  (esim.  kunnan  www-­‐sivut)    

  tuttavalta,  sukulaiselta  tai  läheiseltä    

  järjestöltä  esim.  omaisyhdistyksestä    

 muualta,   mistä?  ________________________________________________________________  

   

24.  Millaista  sopivan  lyhytaikaishoitopaikan  löytyminen  oli  perheellesi?  

     helppoa    

     vaikeaa    

     ei  helppoa  eikä  vaikea      

25.  Perustele  halutessasi,  mikä  teki  lyhytaikaishoitopaikan  löytymisen  helpoksi  tai  vaikeaksi.    

65

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

26.  Miten  Himmeli  sopii  läheisesi  lyhytaikaishoitopaikaksi?      

     erittäin  hyvin    

     melko  hyvin    

     kohtalaisesti    

     melko  huonosti    

     erittäin  huonosti      

27.  Perustele  halutessasi  tarkemmin,  miksi  Himmeli  sopii  hyvin  tai  huonosti  läheisesi  tai  läheistesi  hoitopaikaksi?    

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

28.  Miten   Himmelissä  mielestäsi   vastataan   läheisesi   tarpeisiin   ja   toiveisiin   seuraavissa   asioissa?  Valitse  sopiva  vaihtoehto.  

 erittäin  hyvin  

hyvin   tyydyttävästi   huonosti  erittäin  huonosti  

en  osaa  sanoa  

Läheiseni  ruokailu        

                                   

Läheiseni  hygienia        

                                   

Läheiseni  vuorokausirytmi        

                                   

Läheiseni   kuntoutus   ja  lääketieteellinen  hoito        

                                   

Läheiseni  omat  kiinnostuksen  kohteet  esim.   harrastaminen   tai   muut  yksilölliset  toiveet        

                                   

Läheiseni  sosiaalinen  kanssakäyminen        

                                   

 

66

29.  Mitä  odotat  hoitojaksoilta?  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

30.  Missä  asioissa  tai  tilanteissa  läheisesi  tarpeita  ei  ole  huomioitu  riittävästi?    

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

31.  Missä  asioissa  tai  tilanteissa  läheisesi  tarpeita  tai  toiveita  on  huomioitu  hyvin  tai  erittäin  hyvin?    

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

TILAT  

32.  Mitä  mieltä  olet  yksikön  sisä-­‐  ja  ulkotilojen  toimivuudesta  ja  viihtyisyydestä?      

 

erittäin   hyvin  

toimiva/  

viihtyisä  

hyvin   toimiva/  

viihtyisä  

jokseenkin  

toimiva/  

viihtyisä  

huonosti  

toimiva/  

viihtyisä  

erittäin  

huonosti  

toimiva/  

viihtyisä  

Yhteiset  sisätilat,   kuten  aulatilat   ja  ruokailutilat      

                             

Henkilökohtaiset   tilat   kuten  asiakkaiden  huoneet      

                             

Ulkotilat   kuten  piha-­‐   ja  parkkialue      

                             

 

67

33.  Kerro  halutessasi  miten  kehittäisit  Himmelin  tilojen  toimivuutta  tai  viihtyisyyttä.    

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

OMAISYHTEISTYÖ  

34.   Miten   hyvin   seuraavat   väittämät   kuvaavat   henkilökunnan   suhtautumista   ja   ammattitaitoa  

Himmelissä?  Valitse  sopiva  vaihtoehto.      

 

täysin  

samaa  

mieltä  

osittain  

samaa  

mieltä  

ei   samaa  

eikä   eri  

mieltä  

osittain  

eri  

mieltä  

täysin  

eri  

mieltä  

Henkilökunta   suhtautuu   hoitojakson   aikana  

läheiseeni  ystävällisesti  ja  arvostavasti    

 

                             

Henkilökunta  suhtautuu  Himmelissä  asioivaan  

omaiseen  ystävällisesti  ja  arvostavasti    

 

                             

Henkilökunnalla   on   riittävästi   aikaa   omaisten  

huomiointiin  

 

                             

Henkilökunnalla   on   riittävästi   aikaa   läheiseni  

kanssa   toteutettavaan   yksilölliseen  

työskentelyyn    

 

                             

Henkilökunta   on   ammattitaitoista   ja   osaa  

tarjota   läheiselleni   laadukasta   ja  

tarpeenmukaista  hoitoa/huolenpitoa    

 

                             

Henkilökunnalta   saamani   tieto   ja   palaute  

läheiseni   voinnista   ja   hoidosta   on   asiallista   ja  

riittävää  

                             

68

Henkilökunnalta   saamani   tieto   ja   palaute  

läheiseni   voinnista   ja   hoidosta   tukee   kotona  

tapahtuvaa  hoitoa  

                             

Hoitohenkilökunnalta   saamani   tieto   ja   heidän  

tapansa  toimia  haastavissa  tilanteissa  läheiseni  

kanssa   auttaa   minua   toimimaan   vastaavissa  

tilanteissa  kotona  

                             

 

 

35.   Kuvaile   halutessasi,   millaisissa   tilanteissa   henkilökunnan   asennoituminen   tai   osaaminen   on  ansainnut  kiitosta  tai  huomautettavaa.    

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

36.   Miten   hyvin   seuraavat   väittämät   kuvaavat   tiedonkulkua   Himmelissä?   Valitse   sopiva  

vaihtoehto.      

 

täysin  

samaa  

mieltä  

osittain  

samaa  

mieltä  

ei   samaa  

eikä   eri  

mieltä  

osittain  

eri  mieltä  

täysin  

eri  

mieltä  

Sain   riittävästi   tietoa   Himmelin   toiminnasta  

ennen   ensimmäiselle   hoitojaksolle  

saapumista  

 

                             

Olen   saanut   riittävästi   tietoa   hoitojaksosta   ja  

Himmelin   palveluista   ennen   hoitojaksoille  

saapumista  

         

Olen   saanut   riittävästi   tietoa   hoidon  

sujumisesta   ja   läheiseni   voinnista  

hoitojaksojen  aikana  

                             

69

hoitojaksojen  aikana  

 

Olen   saanut   Himmelistä   riittävästi   tietoa  

hoitojakson   aikaisista   tapahtumista   ja  

hoitojakson   sujumisesta   kunkin   hoitojakson  

päätyttyä  

 

                             

Olen   saanut   Himmelistä   riittävästi   tietoa   ja  

ohjausta   muutostilanteessa,   esim.  

asiakkuuden   päätyttyä   Himmelissä   tai  

vaihtaessani  toiseen  hoitopaikkaan  

 

                             

Olen   saanut   Himmelistä   riittävästi   ohjeita   ja  

neuvoja   kotona   tapahtuvaan   hoitoon   tai  

kuntoutukseen  liittyen  

                             

Olen   saanut   Himmelistä   riittävästi   ohjeita  

muista  hoitoa  tukevista  palveluista  ja  tuista  

 

                             

 

37.  Miten  tiedonkulkua  voisi  parantaa  Himmelin  ja  omaisten  välillä?  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

38.  Mistä  asioista  toivoisit  voivasi  keskustella  henkilökunnan  kanssa?    

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

39.  Onko  kotona  haastavia  tilanteita,  joihin  kaipaisit  apua.  Kuvaile  tarkemmin  tilannetta.  Millaista  apua  kaipaisit?  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

70

________________________________________________________________________________  

 

 

40.  Miten  hyvin  seuraavat  väittämät  kuvaavat  omaisten  kanssa  tehtävää  yhteistyötä  Himmelissä?  Valitse  sopiva  vaihtoehto.  

 

täysin  

samaa  

mieltä  

osittain  

samaa  

mieltä  

ei   samaa  

eikä   eri  

mieltä  

osittain  

eri  mieltä  

täysin  

eri  

mieltä  

Voin   halutessani   keskustella  

henkilökunnan   kanssa   minua  

askarruttavista  asioista    

 

                             

Minulla   on   mahdollisuus   sopia  

henkilökunnan  kanssa  etukäteen  läheiseni  

hoitojakson  tavoitteista    

 

                             

Esittämäni  tarpeet  ja  toiveet  huomioidaan  

hyvin   hoitojaksojen   sisältöjä  

suunniteltaessa  

 

                             

Suunnittelemme   henkilökunnan   kanssa  

yhdessä   sitä,   miten   hoitoa   toteutetaan  

kodin  ja  hoitopaikan  yhteistyönä  

 

                             

Henkilökunnalla   on   riittävä   käsitys  

läheiseni   kunnosta   ja   kotitilanteesta  

hoitojaksolle  saavuttaessa  

 

                             

Koen,   että   asiantuntemustani   läheiseni  

hoitajana  arvostetaan  Himmelissä  

 

                             

Koen   olevani   tervetullut   kun   asioin  

Himmelissä  

                             

71

Himmelissä  

 

Kerron   itse   aktiivisesti   henkilökunnalle  

läheiseni   voinnista   ja   odotuksistani  

hoidon  toteutukseen  liittyen  

 

                             

Koen   saavani   henkilökunnalta   tukea  

arkeeni  

                             

Koen  olevani  omaisena  yksin  tilanteessani                                

 

41.  Millaisissa  tilanteissa  yhteistyö  omaisen  ja  henkilökunnan  kanssa  ei  ole  toiminut?    

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

42.  Miten  yhteistyötä  voisi  kehittää  joko  omaisen  itsensä  tai  henkilökunnan  toimesta?  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

HOITOJAKSOJEN  JÄLKEINEN  VOINTI  

43.  Millaiseksi  arvioisit  läheisenne  voinnin  viimeisimmän  hoitojakson  jälkeen?      

     paljon  parempi  kuin  ennen  jaksoa  

     jonkin  verran  parempi  kuin  ennen  jaksoa    

     yhtä  hyvä  kuin  ennen  jaksoa    

     jonkin  verran  huonompi  kuin  ennen  jaksoa    

     paljon  huonompi  kuin  ennen  jaksoa      

44.  Miten  hoitojakson  jälkeinen  muutos  näkyi  läheisessäsi?    

72

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

45.  Miten  lyhytaikaishoito/  hätäsijoitusjakso  Himmelissä  on  vaikuttanut  läheiseesi?  

  parantunut/  lisääntynyt  huomattavasti  

parantunut/  lisääntynyt  vähän  

pysynyt  samana  

huonontunut/  vähentynyt  vähän  

huonontunut/  vähentynyt  huomattavasti  

en  osaa  sanoa  

Läheiseni   fyysinen  toimintakyky  

                                   

Läheiseni   henkinen  vireys        

                                   

Mieliala          

                                   

Aloitekyky        

                                   

Muistioireet    

                                   

Käytöshäiriöt        

                                   

Muu,   mikä?  ___________________        

                                   

 

46.  Millaiseksi  koit  oman  vointisi  viimeisimmän  hoitojakson  jälkeen?      

     paljon  parempi  kuin  ennen  jaksoa  

     jonkin  verran  parempi  kuin  ennen  jaksoa  

 

     yhtä  hyvä  kuin  ennen  jaksoa  

 

     jonkin  verran  huonompi  kuin  ennen  jaksoa  

 

     paljon  huonompi  kuin  ennen  jaksoa  

   

73

47.   Jos  koit,   että  vointisi  oli  parempi   tai  huonompi  hoitojakson   jälkeen,   kuvaa  halutessasi  miten  muutos  näkyi  sinussa?    

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

 

PALAUTE  JA  KEHITTÄMISSEHDOTUKSET  

48.   Oletko   antanut   viimeisen   vuoden   aikana   palautetta   tai   esittänyt   kehittämisehdotuksia  Himmelin  toimintaan  liittyen?    

  kyllä,  olen  antanut  hyvää  tai  huonoa  palautetta    

  kyllä,  olen  esittänyt  kehittämisehdotuksia    

 Antamani   palaute/   kehittämisehdotus   on   ollut   suullinen   (esim.   asiakasillassa,   suoraan  henkilökunnalle,  puhelimitse)    

 

 Antamani   palaute/   kehittämisehdotus   on   ollut   kirjallinen   (esim.   sähköpostilla   johdolle,  henkilökunnalle  tai  muulle  palvelusta  vastaavalle  taholle)  

 

  en  ole  antanut  palautetta    

  en  ole  esittänyt  kehittämisehdotuksia      

49.   Jos   olet   antanut   palautetta   tai   kehittämisehdotuksia,   mitä   asia   koski   ja   kenelle   annoit  palautteen/ehdotuksen?    

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

50.  Mikäli  olet  antanut  palautetta  tai  esittänyt  kehittämisehdotuksia  Himmelin  toiminnasta,  olitko  tyytyväinen  siihen,  miten  palautteeseesi  tai  ehdotuksiisi  reagoitiin?    

     kyllä    

        en      

74

51.  Miten  palautteeseesi  tai  ehdotukseesi  reagoitiin?  Esim.  korjattiinko  asia  johon  olit  tyytymätön  tai  huomioitiinko  kehittämisehdotuksesi?  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

52.  Miten  palautteesi  tai  ehdotuksesi  olisi  voitu  paremmin  huomioida  tai  käsitellä?    

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

53.  Mikäli  et  ole  antanut  palautetta  tai  kehittämisehdotuksia,   tiedätkö  miten  tai  kenelle  niitä  voi  tarvittaessa  antaa?    

     kyllä    

        en      

54.   Onko   omaisilla   mielestäsi   riittävästi   mahdollisuuksia   vaikuttaa   Himmelin   toiminnan   ja  palveluiden  kehittämiseen?      

     kyllä    

     ei      

55.  Mikäli   vastasit   ei,  miten  mielestäsi   vaikutusmahdollisuuksien   puute   näkyy   ja  miten   sitä   voisi  kehittää?    

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

56.   Tuleeko   mieleesi   vielä   muita   ideoita   Himmelin   toiminnan   kehittämiseksi?   Kirjaa   ajatuksesi  tähän.    

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

75

________________________________________________________________________________  

57.  Miten  muutoin  omaishoitoperheiden  palveluita  tai  tukemista  voitaisiin  Porissa  kehittää?    

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

58.  Kommenttisi  tai  palautteesi  tämän  kyselyn  laatijoille  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

________________________________________________________________________________  

 

 

 

 

                             

Kiitos

osallistumisestasi!

76

 

Liite 3: Haastattelurunko

Teemahaastattelurunko (Himmeli)

TAUSTATIEDOT

• hoitosuhde (puolison /lapsen/vanhemman/muun läheisen omaishoitaja) • muut perheen jäsenet (osallistuvatko he hoitoon) • kuka vastaa ensisijaisesti läheisen hoidosta • milloin asiakkuus yksikössä on alkanut (vuosina) • miten usein käytät palveluita, kuinka pitkiä jaksoja • millaisissa elämäntilanteissa tai tarpeessa käytätte lyhytaikaishoitoa (esim.

säännöllistä intervallihoitoa, äkillisissä tilanteissa, viikonloppuhoitoa tms.

OMAISHOITAJUUS ARJESSA

1. Miten sinusta tuli omaishoitaja?

2. Millaista on arkesi tukea ja hoivaa tarvitsevan läheisen kanssa?

3. Millainen on tyypillinen päiväsi läheisesi kanssa?

4. Millaiset asiat arjessanne antavat tai vievät voimia?

5. Miten toimit, jos hoito tai tilanne kotona käy raskaaksi tai haastavaksi?

6. Saako perheesi omaishoitoon muuta tukea kuin lyhytaikaishoito? (esim. läheisten tuki, muut palvelut)

LYHYTAIKAISHOIDON TARPEEN HERÄÄMINEN, ENSITIETO – JA KONTAKTI

1. Millaisessa tilanteessa teillä heräsi tarve lyhytaikaishoitoon?

2. Mistä etsitte/ saitte tietoja lyhytaikaishoitoon hakeutumisesta?

3. Oliko tiedon ja ohjeiden saanti riittävää?

4. Millaista tietoa tai ohjausta olisit kaivannut?

77

HOIDON ALKAMINEN HIMMELISSÄ

1. Millainen oli ensimmäinen yhteydenottosi Himmeliin? (Mitä tunteita, odotuksia, kohtaamista siihen liittyi?)

2. Saitko ennakkoon riittävästi tietoa Himmelin toiminnasta/palveluista?

3. Mitä olisit kaivannut lisää?

4. Oliko sinulla mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen? (Kuvaile kokemustasi).

KOKEMUKSET ENSIMMÄISELTÄ HOITOJAKSOLTA

1. Millaista tiedonvaihtoa kävitte Himmelin kanssa ennen ensimmäistä hoitojaksoa?

2. Olitko mukana saattamassa läheistäsi ensimmäiselle hoitojaksolle?

a. Miten sinut ja hoitamasi läheinen kohdattiin?

b. Mistä asioita keskustelitte tai sovitte?

3. Millainen kokemus ensimmäinen hoitojakso oli sinulle ja läheisellesi?

4. Vastasiko kokemus sinun ja läheisesi odotuksia ja toiveita?

5. Miten jakson sujuvuutta olisi voitu helpottaa?

HOITOJAKSOLLE SAAPUMINEN ja ENNAKKOSUUNNITTELU

1. Millainen on tyypillinen tilanne kotona ennen hoitojakson alkua?

2. Millaisia tunteita, odotuksia ja toimintaa hoitojaksolle lähtöön ja hoitopaikkaan saapumiseen liittyy?

3. Tunteeko henkilökunta riittävän hyvin kotitilanteenne, tarpeenne ja hoidettavan kunnon hoitojaksolle saavuttaessa?

4. Suunnitteletteko hoitojaksoja ja niiden tavoitteita yhteistyössä henkilökunnan kanssa?

5. Miten omainen tai henkilökunta voisi toiminnallaan helpottaa jaksolle tulemista ja niiden suunnittelua?

78

OMAISEN KOKEMUKSET HOITOJAKSOJEN AIKANA JA YHTEYDENPITO HIMMELIIN

1. Miten koet ajan, jolloin läheisesi on hoitojaksolla? Millaisia tunteita silloin herää?

2. Pystytkö rentoutumaan?

3. Oletko jaksojen aikana yhteydessä Himmeliin? Miten yhteydenpitoa voisi helpottaa tai kehittää yksikön tai omaisen toimesta?

LÄHEISEN SAAMA HOITO JA HUOLENPITO HOITOJAKSOJEN AIKANA

1. Millainen on hoidettavasi tyypillinen päivä Himmelissä?

a. Millaista hoitoa, huolenpitoa tai tekemistä siihen kuuluu?

2. Miten toiminta vastaa läheisesi tarpeita?

(esim. ruokailu, hygienia, vuorokausirytmi, oppiminen ja kehityksen tukeminen, kuntoutus, läheisen omat kiinnostuksen kohteet, sosiaalinen kanssakäyminen)

3. Millaisissa tilanteissa hoito tai henkilökunnan toiminta on ollut erityisen hyvää?

4. Millaisissa tilanteissa läheisesi tarpeeseen ei ole osattu riittävästi vastata?

5. Miten parantaisit läheisesi saamaa hoitoa?

KOTIUTUS JA TILANNE KOTONA HOITOJAKSOJEN JÄLKEEN

1. Millainen on hoitojaksolta kotiutustilanne?

a. Millaista toimintaa, tiedonvaihtoa ja tuntemuksia siihen liittyy?

2. Saatko riittävästi tietoa hoitojakson aikaisista tapahtumista ja jakson sujumisesta?

3. Kuvaile a) omaa oloasi hoitojakson jälkeen?

b) hoidettavasi oloa/ mielentilaa hoitojakson jälkeen?

c) Onko tapahtunut muutos, millainen?

79

OHJEISTUS JA HOIDON SUUNNITTELU HOITOJAKSOJEN VÄLILLÄ

1. Millaista tietoa tai ohjeistusta saat henkilökunnalta kotiin siirryttäessä?

2. Suunnitteletteko kotona tapahtuvaa hoitoa yhdessä?

3. Kaipaatko lisää tukea tai ohjeistusta johonkin?

(esim. ohjeita kotona annettavaan hoitoon tai muihin palveluihin liittyen)

4. Mitä asioita hoitojakson aikana voitaisiin tehdä / harjoitella, jotka auttaisivat sinua kotona?

(esim. onko taitoja, joita sinä tai läheisesi toivoisitte voivanne oppia)

5. Mietityttävätkö sinua jotkin asiat jaksojen jälkeen?

OMAISTEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ

1. Tiedätkö keneen olla yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää toiminnasta tai kerrottavaa sinulle tärkeistä asioista?

2. Onko sinulle/läheisellesi nimetty yhteyshenkilö/omahoitaja?

3. Onko sinulle järjestynyt tarvittaessa kiireetön keskustelumahdollisuus?

a. Millaisissa tilanteissa sitä tarvitsit?

b. Koitko keskustelun hyödylliseksi?

4. Millaisista asioista haluaisit tai pidät tärkeänä keskustella henkilökunnan kanssa?

5. Miten henkilökunta suhtautuu omaisiin ja kohtaa heitä arjen työssään?

6. Millaisissa tilanteissa kohtaat henkilökuntaa?

7. Onko mieleesi jäänyt jokin erityisen hyvä tai huono kohtaaminen tai vuorovaikutustilanne?

8. Miten kuvailisit omaa vuorovaikutustasi suhteessa henkilökuntaan?

9. Miten kehittäisit omaisten kanssa tehtävää yhteistyötä?

PALAUTTEEN ANTAMINEN HIMMELIN TOIMINNASTA JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET

1. Oletko antanut palautetta tai esittänyt kehittämisehdotuksia Himmelin toimintaan liittyen?

a. millaista, kenelle, miten

b. miten antamasi palaute käsiteltiin

2. Tiedätkö miten ja kenelle palautetta /ehdotuksia voi antaa?

3. Tunnetaanko yksikössä läheisten ja omaisten tarpeet ja toiveet?

80

a. Miten se näkyy?

4. Onko omaisilla riittävästi tilaisuuksia osallistua ja vaikuttaa toiminnan kehittämiseen?

5. Miten vaikutusmahdollisuuksia voisi parantaa?

HOITOJAKSOJEN VARAAMINEN YKSIKKÖÖN (?)

1. Miten Himmelin hoitojaksojen sopiminen ja varaaminen toimii?

2. Saatteko hoitojaksot silloin kun tarvitsette?

VAPAA SANA

Tuleeko mieleesi jotain muuta tärkeää, mitä ei vielä ole tullut esiin.

Muita kehittämisehdotuksia?

Kiitos haastattelusta!