Logistiikka-lehti 8/2007

8I2007 • Strateginen ketju • Vaihtoehtopolttoaineet • Alihankintaa palkittuineen

Kansi807 6.11.2007 17:09 Sivu 1

Logistiikka 3 | 2007

MERILLE JA PERILLE

Vientiä niin että hitaampia heikottaa

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!Satamaoperaattorisi Oulussa, www.hermanandersson.fi

Veitpä tai toit, merta edemmäs ei kan-nata mennä. Oulun Satamasta olet jo melkein maailmalla. Mikä kuljetustar-peesi onkin, satamatoiminnot hoitaa Herman Andersson. Euroopan vilkkaim-piin satamiin – ja eteenpäin. Päivittäin.

HermanA 6.11.2007 17:35 Sivu 2

Pääkirjoitus 31.10.2007. ”Talouselämämme kansainvälistyminen, huimaavasti kehittyvä atk-pohjainen tiedonhallinta ja tavarankäsittelyyn javarastointiin vääjäämättömästi mukaan tuleva automaatio asettavat jatkuvasti uusia haasteita” kirjoitin ensimmäisessä Kuljetus-lehden pääkirjoituk-sessani vajaat 21 vuotta sitten. Lehteä julkaisi Suomen Kuljetustaloudellinen Yhdistys (SKY). Nyt lehti on Logistiikka, kun SKY ja Suomen Materiaa-litaloudellinen Yhdistys (SMTY) 90-luvun puolivälissä yhdistyivät LOGYksi.

SKY/LOGY-vuosieni aikana Suomi koki syvän laman, Berliinin muuri murtui, liityimme EU:hun, ICT-osakkeiden ”hype” tuli ja meni, terroristit is-kivät Yhdysvaltoihin, maailma kohtasi SARS-epidemian ja tsunami-aallon ja syntyi Kiina-ilmiö.

SKY:n käynnistämää alan näyttelytoimintaa vahvistettiin SKAL:n ja Suomen Messujenkanssa. Ruotsalaisen SILF:n kanssa perustettiin LOGY Competence -koulutusorganisaatio.Logistiikan huippuseminaari siirtyi LOGYlle.

Logistiikan Tieteellisen Tutkimussäätiön (LTTS), Logistiikan Tutkimus ja kehitys LORDAry:n ja Kuljetustutkimuksen Edistämissäätiön (KTES) kanssa perustettiin Suomen Logistiikka-foorum –tunnustukset. Toiminnan tehostamiseksi käynnistynyt KTES:n sulautuminenLTTS:ään on nyt saanut viranomaisten hyväksynnän. Alihankinta-messuilla on julkistettu ali-hankinta-tunnustukset.

80-luvun lopulla tehtiin Logistiikan koulutuksen ja tutkimuksen tavoiteohjelma. OPMasetti työryhmän, joka esitti alalle professuureja ja opetuksen laajentamista. Lisäksi esitettiinlaadittavaksi logistiikan tavoite-, kehitys- ja tutkimusohjelma.

90-luvun lopulla valmisteltiin Logistiikka 2010 -tavoiteohjelma, jossa todettiin, että kus-tannuspainotteisen logistiikan rinnalla kasvaa pääomapainotteisen ja palvelutasopainotteisenlogistiikan tarve ja merkitys. Käsikirjoja julkaistiin ja toimitusketjun hallintaa tukemaan raken-nettiin SCM-tuloskortti ja ideoitiin Hankinta 2005 –selvitystä.

LVM:n logistiikka-tutkimuksissa oltiin mukana. 4:ssä todetaan, että Suomen logistiikkakus-tannukset ovat 19 % suhteutettuna BKT:hen. Nyt Suomen hallitus haluaa alentaa logistiikka-kustannuksia ja valmistelee logistiikkastrategiaa ja EU:lla on logistiikan toimenpideohjelma.

Ilman toimivaa yhteistyöverkkoa en oman aikani haasteista olisi selvinnyt. Osaava henki-löstö, verkostot, globalisaatio, uusi teknologia, automaatio, turvallisuus, eettisyys, ilmastomuu-tos ovat Teidän haasteita.Vastatakseen haasteisiin on LOGY uudistamassa rakennettaan nel-jän foorumin avulla; hankinta, toimitusketjun hallinta, kuljetus sekä varasto ja materiaalin kä-sittely. Näiden ja piireistä lähtevän jäsentoiminnan synteesinä syntyy uusi vahva, osaamista jaalan toimintaolosuhteita eteenpäin vievä LOGY, jossa Te olette eturivissä rakentamassa tule-vaisuutta.

Hyvät ystävät, on aika kiittää Teitä kaikkia mieluisista vuosista! Toivotan Teille ja 50-vuotis-juhlavuottaan viettävälle yhdistykselle onnea ja menestystä!

Kari Litja

pääkirjoitus

LOGISTIIKKA

JulkaisijaSuomen Logistiikkayhdistys ryISSN 1238-6022LOGY for Competence

12. vuosikertaVuosikerran hinta 70 e Suomeen,105 e ulkomaille.Lehti ilmestyy 9 kertaa vuonna 2007

Lehden ja toimituksen osoiteSärkiniementie 3; 00210 HELSINKITelefax 09-631 672email: [email protected]

Päätoimittaja Hannu HilloPuh. (09)6963 [email protected]

Ilmoitukset ja laskutusMyyntipäällikkö Juhani PiipponenPuhelin (09)6963 751Telefax (09)631 [email protected]

Toimitusvaliokunta:Tomi-Pekka Juha (pj.), Kari Cairenius, JaniGranqvist, Mikael Hellström, Krister Kronlund,Erja Kuokkanen-Kraft, Pekka Laaksonen, PekkaLöfgren ja Ritva Natunen.

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetMarja VuoriPuhelin (09)6963 744e-mail: [email protected](Materiaalintoimitusohjeet löytyvät myös mainitulta kotisivulta)

TaittoHannu Hillo / Juhani Piipponen

PainopaikkaForssan Kirjapaino, Forssa [email protected]

Yksittäisen kirjoittajan mielipide ei välttämättäedusta Logistiikka-lehden tai SuomenLogistiikkayhdistyksen kantaa.

Mediatietoja:Ilmoitusmääräykset ja tiedustelut:Myyntipäällikkö Juhani PiipponenPuhelin (09)6963 751Telefax (09)631 [email protected]

Ilmoituskoot:2/1 450 x 307 mm1/1 s. 230 x 307 mm;marginaalein 185 x 262 mm1/2 s. vaaka tai pysty1/4 s. vaaka tai pysty1/8 s. 90 x 64 mmMATERIAALI * PDF-tiedostona, joka sisältää korkearesoluutiokuvat sekä fontit.

Painopaperi

Galerie One Silk 115 g/m2

Mer

ja H

anni

kain

en

pääkirj 807 s3 6.11.2007 16:09 Sivu 3

pääkirjoitus 3uutiset 6Tulevaisuuden toimitusketju perustuu strategiaan 10Alihankinta ennätysnäyttelynä 12Kansainvälistymistä päähankkijoiden mukana 16Menestyksellistä yhteistyötä alihankkijoiden

kanssa 18Varamiespalvelut auttaa yrityksiä

sopeuttamaan työvoimatarpeensa 20lakiasiaa/ kurkinen: Valinnasta vaikeuksia 22Kuorma-autojen hiilidioksidipäästöjen puolitus

v. 2020 mennessä 24Uudisrakennus Suomen lipulla UPM:n

Espanjan liikenteeseen 28Hacklinin vuosiliitenykänen: Tietojärjestelmän hankinta, ongelma

vai haaste 29Scania Brasiliassa puoli vuosisataa 32Itella Logistiikalle Sonic ESB-integraatioratkaisu 35Hankintojen kokonaiskustannuksiin enemmän

huomiota 36suni: Subprime-luotoista markkinahäiriö 38Specta perusti teräsvannetehtaan Volgan

latvoille 40makasiini 44nimitykset 50LOGY ja piirit 52kalenteri 54


8|07 sisältö

MIT:n johtaja Larry Lapide puhui lokakuun SCM Forumissa toimitusketjusta ja strategisista va-linnoista.Valintoja on tehtävä, vaikka se olisikin tuskallista. Sellainen tilanne voi olla, kun päättä-jä on useamman vaihtoehtoisen toimintapolitiikan tienhaarassa, jonka vaihtoehdot vaikuttavatsuunnilleen samanarvoisilta.Tilanteeseen ei ole oikea ratkaisu jäädä odottamaan ja antaa ajannäyttää. Päätös on tehtävä ajoissa.Tarvittaessa sitä on korjattava, mutta päättämättömyys viesuohon.

Lue lisää Lapiden ajatuksista s. 10.

Mer

ja H

anni

kain

en

Valitse oikein!

Kansi: Erikois-ja raskaskuljetusten ammatti-lainen Ville Silvasti Oy kuljetti heinäkuussa2007 8 kpl Andritz Oy:n haihduttimia Var-kaudesta Kotkan satamaan. Suurimmanhaihduttimen mitat olivat 15,0m x 7,6m x7,1m ja paino 80 tonnia.

Oikaisu

Numeron 6/07 kuvan sivulla 20 olisi pitänytolla varustettu kuvaajamerkinnällä: Trans-point: Soile Laaksonen VR.

Teknistä tiedonkulun katkosta pahoitte-lee toimitus.

Korjaus ja täydennysEdellisen lehden artikkelissa ”Vaihdan kustan-nukset tarkempaan syyniin” oli muutamia vir-heitä ja puutteita: Logistiikkayhdistys on lisää-mässä sähköisiä palveluita; Facts & Figures–websovelluksen hankkiminen LOGY:n kauttaon uusien palvelujen kokeilu. SovellusesittelyLOGY:n kotisivun kohdasta HYPERLINK"http://www.logy.fi/yhdistys/index.php?k=8511"http://www.logy.fi/yhdistys/index.php?k=8511

Näiltä sivuilta löytyy linkki varsinaiseenwebsovellukseen.

Sisältösivut 4-5 7.11.2007 09:03 Sivu 4

sisältö

Itella on tilannut käyttöönsä uuden varastonhallintajärjestelmän SonicESB:n, jonka toimittaja on Suomen Progress Software ja valmistajaProgress Software Corporation, joka löytyy Nasdaqin listalta. Emoyh-tiö on ohjelmia tuottanut yli 120 maahan.

kun Itellalla on yli miljoona tilausriviä kuukaudessa, voi tällaisellaSOA-arkkitehtuuriin nojaavalla ohjelmalla saatavissa materiaalihallin-toon lisäarvoa. Materiaalivirrasta pystyy jopa möyhentämään tietoa josen liikkuessa ennen toimitusten perilletuloa.Artikkeli sivulla 35.

Han

nu H

illo

Tietoa hyödyksiyhä nopeammin

Scaniaa ison veden takaaScaniaa valmistetaan naapurimaan ohella myös Brasiliassa. Tehdas onkuitenkin yhtä laadukas Etelä-Amerikassa kuin Ruotsissa. Monet muutasiat ovat siellä kuitenkin erilaisessa asennossa kuin Pohjolassa – esi-merkiksi hankintakonsortiot. Lue lisää s. 32

Sisältösivut 4-5 7.11.2007 09:03 Sivu 5

Tieliikelaitos Destiasta osakeyhtiö

Valtio aikoo yhtiöittäähallitusohjelman mu-kaisesti TieliikelaitosDestian. Tieliikelaitok-sesta tulisi valtion ko-konaan omistamaosakeyhtiö vuoden2008 alusta lähtien.Valtioneuvosto esittieduskunnalle säädet-

täväksi lakia Tieliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi 27. syyskuuta.Perustettavan osakeyhtiön toimialana olisi rakennusalan palvelutoi-

minta sekä tähän liittyvät palvelut ja tuotteet.Tieliikelaitos syntyi vuoden 2001 alussa, kun Tielaitos jaettiin Tiehal-

linnoksi ja Tieliikelaitokseksi. Uudistuksen tarkoituksena oli erottaa tien-pidossa tilaajan ja tuottajan roolit sekä avata tienpito kilpailulle.

Tieliikelaitoksen yhtiöittäminen katsotaan luontevaksi jatkoksi tälletienpidon organisaatioiden uudistamiselle. Osakeyhtiö on yleinen mallirakennusalalla. Tieliikelaitoksen yhtiöittämisellä voidaan varmistaa toi-minnan kehittämismahdollisuudet ja kilpailukyky sekä kotimaan ettäkansainvälisillä markkinoilla.

Tieliikelaitoksen liikevaihto vuonna 2006 oli 474,1 miljoonaa euroa.Liikevoitto oli 10,6 miljoonaa euroa. Tieliikelaitoksessa on noin 2300työntekijää. Henkilöstö siirtyisi osakeyhtiön palvelukseen.

Yhtiöittämistä on valmisteltu projektiryhmässä, jossa oli mukana lii-kenne- ja viestintäministeriön, valtioneuvoston kanslian, TieliikelaitosDestian ja valtiovarainministeriön edustajat.

6

uutiset


Infrastructure Virtualisation technology in the fututure

A report just published by Butler Group, Europe’s leading IT researchand advisory organisation, expects Infrastructure Virtualisation techno-logy to become the dominant technology in data centres within thenext two to three years.The report “Infrastructure Virtualisation” putsthis down to the convergence of three significant factors in the globaleconomy: the need for organisations to reduce energy consumption,which enables them to also reduce their carbon footprint; the impor-tance of the ability to respond to market opportunities faster ; and theincreased shift towards automation as a means of reducing operationalcosts.

HP ostaa järjestelmäintegraattori Atos Origin Middle Eastin

HP on ilmoittanut ostavansa Atos Origin Middle Eastin (AOME), joka on yksi Lähi-idän johtavista järjestelmäintegraattoreista.Yhtiö1 on riippumaton bahrainilainenkonserni, jolla on yli 450 työntekijää Saudi Arabiassa, Bahrainissa,Arabiemiirikun-nissa, Qatarissa ja Libyassa.AOME on alueen johtava SAP-projektien implementoi-ja.

– Lähi-itä on yksi nopeimmin kasvavista markkinoistamme, ja yritysostonansiosta pystymme palvelemaan asiakkaitamme yhä paremmin myös siellä, sanooHP:n Lähi-idän,Välimeren alueen ja Afrikan johtaja Ken Willett. – Lisäksi AOMEnasiantuntemus SAP-pohjaisten ERP-järjestelmien suunnittelussa, käyttöönotossa jaylläpidossa auttaa meitä hyödyntämään Lähi-idän markkinoita.

AOME-hankinnalla on kolme strategista perustetta: HP:n SAP-osaamisenvahvistaminen Lähi-idässä, HP:n asiantuntemuksen lisääminen julkisen sektorinprojekteissa ja energia-alalla sekä maantieteellinen laajentuminen Libyaan jaQatariin.

– Tämä on suuri päivä AOMElle. Saamme HP:n palvelutiimiltä globaalinteknisen tuen, ja oston myötä vahvistuvan taloudellisen tilanteemme ansiostapystymme tukemaan asiakkaitamme entistä paremmin. Lisäksi pystymmekilpailemaan alueen suurista infrastruktuuriprojekteista,” sanoo AOMEntoimitusjohtaja Ferras Zalt. – AOMEn konsultointiosaaminen yhdistettynä HP:nglobaaliin verkostoon ja kansainväliseen tietotaitoon auttaa asiakkaitammevastaamaan tuleviin liiketoiminnan haasteisiin.

Osto saataneen päätökseen marraskuussa.Atos Origin Middle East -konserni on Lähi-idän johtava järjestelmäintegraat-

tori. Sen vahvuuksiin konsultoinnin ja järjestelmäintegraation aloilla kuuluvat muunmuassa kriittisten sovellusten kehitys ja toimitus, sovellusten integrointi perinteisiintaustajärjestelmiin sekä digitaaliset tunnistusjärjestelmät.Yrityksen järjestelmäinteg-raatiopalvelut kattavat suunnittelun, sovellusten rakentamisen, räätälöinnin,koulutuksen ja kehityksen.AOME tarjoaa myös IT- ja sovellushallinnan palveluita.

HP toimittaa teknologiaratkaisuja kuluttajille, yrityksille ja yhteisöille ympärimaailman.Yhtiön tarjonta kattaa it-infrastruktuurin ja henkilökohtaisen tietojenkä-sittelyn järjestelmät, erilaiset päätelaitteet, maailmanlaajuiset palvelut sekäkuvankäsittelyn ja tulostuksen ratkaisut. HP:n liikevaihto neljältä viimeiseltävuosineljännekseltä on yhteensä 100,5 miljardia dollaria.

Pimeällä ajon opetusta simulaattorilla

Autokouluille on tulossa mahdollisuus opettaa pimeällä ajamista myös simulaatto-rin avulla. Oppilas voisi valita, haluaako pimeällä ajon koulutuksen perinteisenäkäytännön opetuksena vai simulaattorissa

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee asetusta simulaattorin käyttööno-tosta.

Nykymääräysten mukaan pimeällä ajon opetus pitäisi antaa ensisijaisestikuljettajaopetuksen ensimmäisessä vaiheessa ja muulta liikenteeltä suljetullaalueella. Simulaattorin avulla pimeällä ajamista voitaisiin opettaa kuljettajaopetuk-sen ensimmäisessä vaiheessa myös niille, jotka suorittavat ajokorttia valoisanakesäaikana..

Kesäaikaan ajokorttia suorittavat ovat tähän asti joutuneet siirtämään pimeälläajon kuljettajaopetuksen toiseen vaiheeseen.Vain vajaa puolet ajokortinsuorittaneista on saanut opetuksen ensimmäisessä vaiheessa.Tämä tarkoittaa, ettämoni uusi kuljettaja ajaa ensimmäiset pimeällä ajonsa ilman koulutusta. Myössuorituspaikkojen löytäminen on ollut vaikeaa etenkin pääkaupunkiseudulla, silläharjoituspaikan tulee olla valaisematon tie tai alue.

Pimeällä ajamisen opetus sisältää yhden teoriatunnin sekä kaksi ajokertaanäyttöjä ja harjoituksia. Opetuksessa harjoitellaan mm valojen käyttöä kohtaamis-ja ohitustilanteissa sekä muun liikenteen varoittamista, kun auto on pysäköitypimeälle tielle. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas ymmärtää pimeälläajamisen vaatimukset ja tunnistaa siihen liittyvät riskit.

Tapi

o Ka

lliom

äki D

estia

Väylämaksu halvemmaksiVäylämaksua alennetaan keskimäärin 10 prosenttia. Kauppamerenkulkuaharjoittavilta aluksilta perittävien maksujen yhteiskertymä on ollut suu-rempi kuin sillä rahoitettavien tehtävien hoito edellyttää.

Vuonna 2007 väylämaksuja arvioidaan kerättävän 82,5 miljoonaa eu-roa. Summa on runsaat 7 miljoonaa euroa ylikatteellinen. Maksulla ra-hoitetaan Merenkulkulaitoksen väylänpitoon, jäänmurtoon ja alusliiken-nepalveluun liittyviä tehtäviä.

Väylämaksun alentaminen on kirjattu hallitusohjelmaan.Väylämaksu-lain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2008.

Muutos koskee sekä maksun yksikköhintaa että enimmäismäärääaluskäyntiä kohti. Alennus kohdennetaan kaikille alustyypeille. Hiemanmuita suuremman alennuksen saavat kuitenkin alukset, jotka kuuluvatkahteen parhaaseen jääluokkaan eli tarvitsevat vähiten jäänmurtajienapua. Niiden maksukertymä on kasvanut suhteellisesti eniten.

Uutise 3-s 7.11.2007 09:04 Sivu 6

7

uutiset


Messutapahtuma toimii markkinoinnissa

MaajohtajaValericio Leppe Fritz Schä-fer Finlandista totesi Schäferin emo-yhtiön tukeneen ja samalla edellyttä-neen konseptin mukaista osallistumi-sen Tehdaspalvelu 2007 -näyttelyynTampereella. Näyttelyssä kontaktipin-naksi muodostui alueellinen asiakas-kunta sekä sovitut tapaamiset.

Leppe kertoi Schäferin Suomessalaajentavan markkinointiaan tulevaisuudessa myös ympäristötuotteisiinsekä teollisuuden työpiste/työtaso-kalustamiseen.Lisätiedot: www.ssi-schaefer.fi

hi-

oi-

o

a

-nn

g-

-

o-

ä

tä

-

SAS vetää Dash 8 Q400 -koneet pois liikenteestä pysyvästi

Dash 8 Q400 –koneita kohdanneiden toistuvien tapahtumien vuoksiSAS on päättänyt vetää konetyypin välittömästi pois liikenteestä.

Lyhyellä tähtäimellä Q400-kalusto korvataan konsernin sisäiselläkalustolla ja lisäkapasiteettia vuokrataan myös ulkoa. Lähiviikkojen aika-na pyritään varmistamaan tuotannon jatkuminen myös pidemmällätähtäimellä.

Dash 8 Q400 -koneissa ilmenneiden toistuvien laatuongelmienvuoksi SAS joutui toteamaan, ettei konetyyppi vastaa SAS:n tai senasiakkaiden asettamia vaatimuksia. SAS:n tekemä päätös on ilmailualal-la ainutlaatuinen, mutta välttämätön. SAS aikoo ilmoituksensa mukaanjatkossakin pysyä lentoyhtiönä, joka edustaa laatua ja korkeinta mah-dollista täsmällisyys-, säännöllisyys- ja luotettavuustasoa.

Lentoliikenteen päästökauppa-neuvotteluissa loppurutistus

Lentoliikenteen liittäminen EU:n päästökauppajärjestelmään etenee.Vuoden loppuun mennessä unionin jäsenmaat pyrkivät löytämään yh-teisen kannan päästöoikeuksien jakamisen periaatteista ja aikataulusta.

Suomi suhtautuu lentoliikenteen päästökauppajärjestelmään myön-teisesti, mutta korostaa, että päästöoikeudet tulisi jakaa lentoyhtiöillemahdollisimman oikeudenmukaisesti.

Lentoyhtiöiden ei tulisi kärsiä esimerkiksi maantieteellisestä sijain-nista tai pienistä matkustajamääristä. Ilmaiseksi jaettaviin päästöoikeuk-siin perustuvat mallit ovat tässä mielessä ongelmallisia.

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

Kaatopaikkojen sulkeminen kehittänee jätehuoltoa

Eri puolilla Suomea suljettiin lokakuun lopussa kymmeniä kaatopaikkoja,koska ne eivät täytä EU:n kaatopaikoille asettamia vaatimuksia.Kaatopaikkojen sulkemisen myötä jätteiden kuljetusmatkat pitenevät jakuljetushinnat nousevat.

– Kaatopaikkojen sulkeutuminen tarjoaa merkittävän mahdollisuu-den jätehuollon kehittämiseen. Sen sijaan, että jätettä aletaanautomaattisesti kuljettaa uusille, kauempana sijaitseville kaatopaikoille,on tärkeää miettiä sitä, miten nykyistä suurempi osa jätteestä saadaanhyötykäyttöön ja kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää vähennettyä,sanoo toimitusjohtaja Katri PenttinenYmpäristöyritysten Liitosta.

Suomessa toimitetaan nykyisin kaatopaikoille paljon materiaalia, jokavoitaisiin helposti kierrättää ja hyödyntää jatkojalostuksen jälkeenesimerkiksi teollisuuden prosesseissa.Tällä hetkellä yhdyskuntajätteistähyödynnetään noin 40 prosenttia. Edelleen voimassa olevassavaltakunnallisessa jätesuunnitelmassa tavoitteeksi asetetusta 70prosentin hyödyntämisasteesta ollaan vielä kaukana.

Yksi syy alhaiseen kierrätysprosenttiin ovat alhaiset kaatopaikkamak-sut verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Jätteidensijoittaminen kaatopaikoille on usein taloudellisesti kannattavinvaihtoehto.Tilanne tulee kuitenkin lähivuosina muuttumaan.

Suomessa on noin 80 tavanomaisen yhdyskuntajätteen kaatopaik-kaa, joista noin puolet lopetti toimintansa lokakuun lopussa.Yleistenkaatopaikkojen lisäksi teollisuuden käytössä on noin 60 tavanomaisenjätteen kaatopaikkaa. Ongelmajätteiden kaatopaikkoja on noin 20.

EIP avasi toimipisteen Helsinkiin

EIP avasi virallisesti käyttöön Helsingin aluetoimiston syyskuussa. Poh-joismaiden investointipankin (NIB) pääkonttoriin sijoitetulla uudellaEIP:n toimipisteellä pyritään vahvistamaan EIP:n läsnäoloa Itämeren alu-eella sekä tehostamaan EIP:n ja NIB:n välistä yhteistyötä.Tässä aloittees-sa perustana ovat EIP:n ja NIB:n väliset erinomaiset suhteet.Yhteistyötäon tehty eri muodoissaan, muun muassa avainhankkeiden yhteisessä ra-hoituksessa (esim. PPP-hankkeena toteutettava E18 Muurla-Lohja-moottoritiehanke vuonna 2005); molemmat pankit ovat myös mukanapohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuudessa.

Uutise 3-s 7.11.2007 09:04 Sivu 7

8

uutiset


Kuljetusala.com-projektikäynnistettiin Finlandia-talolla lokakuun lopullaarvovaltaisten alanedustajien voimin jaläsnäollen.

Projektin tarkoituksena onkiinnittää työhön

hakeutuvien nuortenhuomiota maantiekuljetus-

ten ja niidenoheispalvelujen tarjoamiin

mahdollisuuksiin.

Ekokem-Palvelu käsittelee tuhkatkin pesästä

Pitkäaikaisen kehitystyön tuloksena Ekokem-Palvelu on rakentanut Suomen nyky-aikaisimman tuhkienkäsittelylaitoksen Porin teollisuusjätteen käsittelykeskuksen yh-teyteen. Keskuksessa käsitellään tällä hetkellä Ekokem-yhtiöiden polttolaitostenongelmajätepolton ja sekajätteen polton tuhkat ja kuonat. Myös Fortum Powerand Heat Oy:n Kauttuan polttolaitoksen savukaasunpuhdistusjäte käsitellään Poris-sa. Marraskuussa 2007 keskuksessa aloitetaan Turun jätteenpolttolaitoksen tuhkienkäsittely. Ekokem-Palvelu Oy:llä on valmiudet perustaa tarvittaessa vastaavanlaisialaitoksia myös muualle Suomeen.

Teollisuudessa syntyy tuhkia, jotka vaativat käsittelyä. Niitä ovat muun muassaöljytuhkat, jätteenpolton tuhkat sekä erilaiset kaasunpuhdistuspölyt, kuten vuorivil-lateollisuuden tai valimotehtaiden pölyt.Tuhkat luokitellaan ominaisuuksiensa puo-lesta joko tavanomaisiksi tai ongelmajätteiksi. Porin teollisuusjätteen käsittelykes-kukseen vastaanotettava tuhka voidaan toimittaa joko kostutettuna lavalla, säiliö-autossa, erikoisrakenteissa, konteissa tai suursäkeissä. Kaikille vaihtoehdoille on ke-hitetty pölyämätön purkumenetelmä.Poltosta syntyvien tuhkien ja kuonien ominaisuudet ja käsittelytarpeet riippuvatpaitsi polttoaineesta myös polttoprosessista. Palamiskattilasta talteen kerätyt jään-nökset, kuten pohjatuhka, leijukerroshiekka ja kuona, ovat karkearakenteisina useinhelpompia jatkokäsitellä kuin pölyävät jäännökset. Savukaasukanavasta talteen ke-rättävät pölyävät jäännökset ovat lentotuhkaa ja kaasunpuhdistusjätettä.

Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa kuonaa hyödynnetään monenlaisessa ra-kentamisessa, kenttärakenteiden pohjakerroksissa, kaatopaikkarakenteissa sekä me-luvalleissa. Savukaasuista erilleen kerättävää lentotuhkaa on hyödynnetty tänä vuon-na lähes 100 000 tonnia pelkästään Ekokem-Palvelun maanrakennustyömailla.

Kuljetusala.com

Maantiekuljetusalan eri toimijat esittelevät kuljetusalaa, sentarjoamia työ- ja ura-mahdollisuuksia ja alan koulutusmah-dollisuuksia eri puolilla Suomea järjestettävissäKuljetusala.com -tapahtumapäivissä.

EY:n direktiivi maanteiden tavara- ja henkilöliikenteenkuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulu-tuksesta tulee voimaan linja-autonkuljettajien osalta10.9.2008 ja kuorma-autonkuljettajien osalta 10.9.2009, mis-tä lähtien kaikkien uusien tavara- ja henkilöliikenteen kuljetta-jien ammattia harjoittavien tulee olla suorittanut ammattipä-tevyyskoulutus. Samoista ajankohdista lukien jo ammatissaolevin kuljettajien tulee käydä vähintään 35 tuntia jatkokoulu-tusta viiden vuoden välein. Vaatimukset aiheuttavat suuriahaasteita alan työvoimatarpeen täyttämiseksi.

Kuljetusala tarvitsee toimiakseen joka vuosi vähintään 5000 uutta työntekijää: 3 000 kuorma-autonkuljettajaa, 700linja-autonkuljettajaa ja yhteensä 1 000 terminaali- ja korjaa-motyöntekijää ja toimihenkilöä. Uusien koulutukseen hakeu-tuvien henkilöiden tarve on siten akuutti Suomen koko yh-teiskunnan toimivuuden kannalta.

Kuljetusala.com-kiertue polkaistiin käyntiin 23.10.2007Finlandia-talolla. Aloitustilaisuudessa projektissa mukana ole-vien tahojen edustajat puhuivat kuljetusalan merkityksestäyhteiskunnalle ja toisaalta koulutuksen merkityksestä kulje-tusalalle. Tärkeä teema keräsi Finlandia-talon salin täyteenkuulijoita.

Uutise 3-s 7.11.2007 09:05 Sivu 8

Idän kuljetuspartnerinneIdän kuljetuspartnerinneerikoisuutemme rautatiekuljetukseterikoisuutemme rautatiekuljetukset

www.alfatrans.fi www.transpoint.fi

Logistiikka-lehden internet-osoitteisto, paikkavaraukset puh 09 6963 3751

Kaikki kuljetuksetVenäjälle, Kaukasiaan,Turkkiin ja EU-maihin

puh. (019) 483 460 | [email protected] | www.marecap.com

matkahuolto.fi

Tuottava askel logistiikkaan

www.logistep.fi

www.jungheinrich.fi

Soita: 010 616 8585

Alan edelläkävijä...

...vuodesta 1957

HELSINKI TURKU TAMPERE OULU JYVÄSKYLÄ JOENSUU VAALIMAATALLINN RIGA VILNIUS GDYNIA WARSAW BUDAPEST

.com

Linkit 6.11.2007 17:17 Sivu 9

Tulevaisuuden toimitusketjuja pohtiessaan MIT:n johtajaLarry Lapide kuvaili makrotason muutoksia, jotka muokkaavat toi-mintaympäristöä. Öljyn hinnan vaihtelut sekä Kiinan, Intian ja Ve-näjän taloudellisen ja sotilaallisen voiman kasvu ja teknologiamuu-tokset vaikuttavat omalta osaltaan toimitusketjujen tulevaisuudenkuvaan. Lisäksi Lapide arvioi ns. vihreiden lakien globaalit vaikutuk-set merkittäviksi. – Globaalit ympäristöystävälliset vihreät lait muok-kaavat toimitusketjuja muun muassa paluulogistiikan, ympäristöys-tävällisten tuotteiden suunnittelun ja toimittajaverkostojen syntymi-sen suuntaan, arvioi Lapide.

SC2020 -projektissa toimitusketjun strategiakeskustelun taustalla

on kolme erilaista skenaariota: Synchronicity, Spin City ja Alien Na-tion.

– Synchronicity-skenaariossa vallitsee globalisaatio ja demokratia.Luotettavuus ja yhteensopivuus ovat ratkaisevia arvoja liiketoimin-nassa. Markkinoiden vaatimukset muuttuvat jatkuvasti ja teknologi-sia läpimurtoja tapahtuu. Muutosten ja innovaatioiden vauhti onhurja. Tietotyöntekijät ovat kriittisessä roolissa, toteaa Lapide.

Spin City -skenaariossa hallitukset harjoittavat interventionaalis-ta politiikkaa. Web on monimutkainen ja säännöstelty. Vallalla ei olekansainvälistä yksimielisyyttä. Globalisaatio jatkuu vahvana, vaikkavahvasti säännösteltynä. Luotettavuus on kilpailukykyetu globaalissa

kilpailussa.Alien Nation -skenaariossa ihmiset

ajattelevat ja toimivat paikallisesti. – Epäluottamus ja turvallisuus ovat

hyvin herkkiä asioita. Kansalliset politii-kat rajoittavat globalisaatiota. Kaupan es-teet ja kansallisten markkinoiden suojeluohjaavat kansainvälisten markkinoidenkehittymistä. Energiavarat ovat vahvastiturvatut. Ihmisten muuttovirtoja rajoite-taan, arvioi Lapide.

Mikä on parasta?

MIT:n SC2020 -projekti osoittaa, että ai-to toimitusketjun ylivertaisuus ei synnymuiden parhaita käytänteitä kopioimalla.Yritykselle kilpailuetua tuottava toimitus-

10Logistiikka 8 | 2007

Tulevaisuudentoimitusketjuperustuu strategiaanMIT:n johtaja Larry Lapide esitteli SCM Forum -seminaarissalokakuussa 2007 tuloksia monivuotisesta Supply Chain 2020 Excel-lence -projektista. Larry Lapide toimii MIT:n kuljetuksen ja logistiikankeskuksessa Demand Management -vastuualueen johtajana. Lapidevastaa alansa tutkimusohjelmista ja myös SC2020 -projektista.

MIT:n kuljetuksen ja logistiikan keskuksen DemandManagement -vastuualueen johtaja Larry Lapide näkeetulevaisuudessa ylivertaisia toimitusketjuja.– Hyvä kilpailukyky edellyttää valintojen tekemistä.Suunta on valittava ja päätettävä myös, missä asioissayritys ei aio olla hyvä, korostaa Lapide.

Larry Lapide 6.11.2007 17:31 Sivu 10

ketjun ylivertaisuus syntyy stra-tegisen kehikon ja ohjausperi-aatteiden määrittämisestä.

Lapide kumosi monta toimi-tusketjuihin liittyvää myyttiä.

– Usein kuulee väitettävän,että hyvä toimitusketju on ainaosa voitollista yritystä, vaikkapäinvastaisiakin tapauksia löy-tyy. Esimerkiksi ”levikset” oli ai-koinaan suosituin farkkumerk-ki. Jossain vaiheessa valmistajal-ta loppuivat toimittajat ja kaup-pojen hyllyt tyhjenivät farkuista.Vahva brändi ja kova kysyntä ta-kasivat tuottavan toiminnan,mutta toimitusketju heikensitulosta, ja antoi mahdollisuudenkilpailijoille vallata markkinoita,kuvailee Lapide.

Toinen Lapiden kumoamistamyyteistä oli, että erinomainentoimitusketju ei voi olla osahuonosti kannattavaa yritystä.Lapide muistutti Amazon Inc:nalkuvaiheiden nettiliiketoimin-nan vaikeuksista.

– Amazon halusi olla hyvä,mutta erinomainenkaan toimi-tusketju ei kääntänyt toimintaavoitolliseksi. Netin kautta tehtä-vien yksittäisten tilausten pak-kaaminen ja toimittaminen eivain ollut tuottoisaa.

Lapide jäsentelee toimitus-ketjun erinomaisuuden kehityk-sen neljään päävaiheeseen.

– Ensiksi toimitusketju onmääriteltävä osaksi yrityksen kil-pailukykyistä liiketoiminnanstrategiaa. Toiseksi toimitusket-jun operatiivinen toimintamallion väännettävä kilpailukykyi-seksi. Kolmanneksi suoritusky-vyn mittariston on oltava tasa-painoinen operatiivista käytän-töä vastaava. Neljänneksi onkeskityttävä muutamaan räätä-löityyn liiketoiminnan käytän-töön, jotka kaikki tukevat ope-ratiivista toimintaa ja tavoittei-den saavuttamista, luettelee La-pide.

Valinta onvälttämätöntä

Lapiden korosti toimitusketjunkehittämisessä strategisten valin-tojen merkitystä. Esimerkkeinähän mainitsi muun maussa laa-dun. Mikäli yritys päättää tavoi-

tella parasta laatua, niin opera-tiivisella tasolla valitaan parhaanlaadun toimittajat ja vahvin tuo-tannon laadunmittausjärjestel-mä. Toisaalta jos yritys valitseehalvimpien hintojen strategian,niin operoinnin kustannustenon oltava alhaiset.

Hyvä kilpailukyky edellyttääkuitenkin valintoja. Lapide ku-vasi valintatilannetta kolmiolla,jonka jokainen kärki kuvaasuuntaa, johon yrityksen toi-mintaa suunnataan. Kolmionkärjet kuvastavat asiakaskeskei-syyttä (Customer Responce), te-hokkuutta (Efficiency) ja hyöty-keskeisyyttä (Asset Utilization).Asiakaskeskeisyydessä keskeistäovat nopea tilauksen läpimeno,virheettömät tilaukset, laatu se-kä uuden tuotteen nopea mark-kinoille tulo. Tehokkuuden kär-ki on äärimmillään esimerkiksityön ja toimitusketjun kustan-nustehokkuutta. Hyötykeskei-syyden taustalla on laitteistonkorkea käyttöaste, nopea varas-ton kierto sekä laskujen lyhyetmaksuajat.

Suunnan sopivuus riippuuLapiden mukaan myös toimi-alasta.

– Asiakaskeskeisyyden suun-ta on luontaista esimerkiksi lää-keteollisuudelle, muotialalle se-

kä media- ja viihdeteollisuudel-le. Tällöin korostuvat korkeattuottomarginaalit ja lyhyen elin-kaaren tuotteet. Pääomakeskei-set alat, kuten kemianteollisuussekä teräs-, paperi- ja hiiliteolli-suus, löytänevät itsensä läheltähyötykeskeisyyden kärkeä. Te-hokkuuden terävimmästä kär-jestä löytyvät esimerkiksi elin-tarviketeollisuuden yrityksiä,perustukkuliikkeitä sekä teolli-suustuotteiden valmistajia. Tyy-pillistä näille on kapeat tuotto-marginaalit ja elinkaaren kypsäs-sä vaiheessa olevat tuotteet, mai-nitsee Lapide.

Lapide ei anna vaihtoehtojamenestyvälle toiminnalle.

– Valintoja on tehtävä. Mi-käli yritys löytää itsensä kol-mion keskeltä, ei ole tehnyt mi-tään valintoja. Uskomme, ettäkolmion kärjistä löytyvät toimi-tusketjun ja yrityksen kilpailu-kyvylle suunta ja toimet.

Lapiden esimerkit ovat tun-nettuja yrityksiä.

– Yritykset eivät käytännössälöydy asteikon ääripäistä, vaanvälimaastosta. Esimerkiksi IBMja Apple ovat molemmat hyvinasiakasorientoituneita yrityksiä,mutta toiselta ulottuvuudeltaanerilaisia. Apple on aina ollutmuuttamassa markkinoita inno-

vatiivisilla tuotteillaan, ja hakeu-tuu vähän lähemmäs kustannus-tehokkuutta kuin IBM.

Kiteyttäessään toimitusket-jun ylivertaisuuden tuloksia La-pide korostaa valintojen tekemi-sen tärkeyttä.

– Yrityksille näyttää olevanhelpompi asettaa tavoitteet niilleasioille, joissa halutaan olla hy-viä. Kuitenkin pitää päättäämyös niistä asioista, joissa ei aio-ta olla hyviä, muistuttaa Lapide.

* Mikko Melasniemi


Lapide kumoaa monta toimitusketjuihin liittyvää myyttiä.– Hyvä toimitusketju ja tuottoisa yritys eivät aina ole sama asia. Toisaalta erinomainen toimitusketju voi olla osa huonosti kannattavaayritystä, muistuttaa Lapide.

Larry Lapide 6.11.2007 17:31 Sivu 11

Syyskuisilla Alihankinta 2007 -messuilla oli näytteilleasettajiarunsaat 800. Näyttelyosastoja oli noin 450.

Messulla vieraili 17 616 kävijää, mikä on enemmän kuin koskaanaikaisemmin. Kävijätutkimuksen mukaan 98 prosenttia messuvie-raista oli tyytyväisiä tapahtumaan. Myös Logistiikka-lehden haastat-telemat näytteilleasettajat vaikuttivat varsin tyytyväisiltä. Suurimmatnäytteilleasettajat saivat kolmen päivän aikana tehtyä jopa satoja asia-kaskontakteja.

Kontakteja ulkomaisiin asiakkaisiin

FinnProfiles Oy:n messuosasto oli näkyvällä paikalla A-hallin reunal-la. Yritys esitteli kumitiivisteitä.

– Tiivisteet on tarkoitettu oviteollisuudelle, kuljetusvälineteolli-suudelle sekä muulle mekaaniselle teollisuudelle, vientipäällikkö Rai-mo Kimpimäki kuvaili.

Yritys toimi vuoteen 1999 asti nimellä Suomen Muotonauha Oy. – Nimi muuttui kansainvälisemmäksi kun tulin taloon vetämään

vientitoimintaa, Kimpimäki totesi.Yritys on ollut mukana alihankintamessuilla 1980-luvulta alkaen.– Alihankintamessut ovat meille ainoa vuosittainen tapahtuma,

jossa asiakkaamme vierailevat aktiivisesti. Katsomme yhdessä, mitäon tehty aikaisemmin ja mitä kehitystarpeita asiakkailla on.

Kimpimäki tapasi messuilla myös ulkomaisia potentiaalisia asiak-kaita.

– Sovimme tapaamiset jo ennakolta. Vieraita tuli lähinnä Baltianmaista sekä Venäjältä. Ulkomailla ei oikein ole meidän kaltaisiammeyrityksiä, jotka valmistaisivat pieniä ja keskisuuria tiivistesarjoja. Sik-si olemme erikoistuneet juuri tälle alueelle, Kimpimäki sanoi.

Erikoisterästä konepajoille ja työvälinevalmistajille

Stén & Co Oy Ab esitteli messuosastollaan erikoisteräksiä sekä ali-hankintana suoritettavaa teräksen lämpökäsittelyä.

– Hankimme teräksen pääasiassa eurooppalaisilta päämiehiltäm-me. Suomessa ei valmisteta tällaisia teräksiä, laatupäällikkö AnttiMikkola totesi.

Yrityksen asiakaskunta koostuu lähinnä alihankintakonepajoistasekä työvälineiden valmistajista. Tuusulassa oleva päätoimipaikkatyöllistää 24 ihmistä. Muuramessa toimiva lämpökäsittelylaitos työl-listää puolestaan 15 ihmistä.

– Valttinamme kilpailussa on kattava varastovalikoima. Varasto-kapasiteettimme on 1 500 tonnia eli 3 000 neliötä, Mikkola sanoi.

Rahoitusta kiivaaseen investointibuumiin

Nordea Rahoituksen osastolla tiedettiin rahoitusmarkkinoiden nyky-tilanne.

– Yritykset investoivat jo viime vuonna hyvin vilkkaasti ja tänävuonna investointitahti on yhä lisääntynyt, metalli- ja teknologia-teollisuuden rahoituksesta vastaava Arto Rannila kuvaili.

Rannila totesi, että korkotaso on noussut hivenen lyhyiden viite-korkojen kohoamisen myötä.

– Tämä johtuu lähinnä Yhdysvaltain subrime-lainoihin liittyvistäriskeistä. Lähikuukausina lyhyiden korkojen odotetaan laskevan. Pit-kissä koroissa nousu on ollut maltillinen ja itse asiassa tällä hetkelläpitkät korot ovat lyhyiden korkojen tasolla.

Alihankintamessut ovat tärkeä kohtaamispaikka Nordea Rahoi-tukselle.

– Saamme messuilla kolmen päivän aikana satoja syvällisiä kon-takteja yrityksiin. Messujen jälkeen jalkaudumme jatkoneuvottelui-hin kentälle.

Rannila korostaa, että yrityksen kannattaa hyödyntää rahoitustavaikka rahaa sattuisikin olemaan kassassa.

– Esimerkiksi leasingrahoituksen ja osamaksurahoituksen koko-naiskorot liikkuvat juuri nyt kuuden prosentin tienoilla. Raha tuot-taa omassa liiketoiminnassa paljon enemmän, mikäli yritys on terve.Lisäksi leasingrahoituksen myötä yritys saattaa saada merkittäviähyötyjä taseen kevenemisen ansiosta, Rannila totesi.


AlihankinnallakävijäennätysTampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 26.-28. syyskuuta järjestetytkansainväliset Alihankinta 2007 -messut kiinnostivat niin messuvierai-ta kuin näytteilleasettajiakin. Kävijämäärä oli 17 616, mikä on uusiennätys vuosittain pidettävässä messutapahtumassa.

Vientipäällikkö Raimo Kimpimäki FinnProfiles Oy:stä tapasi messuilla myös ulkomaisiaasiakkaita.

Tero Tuisku

Alihanka 07 7.11.2007 11:47 Sivu 12

Teollisuustarvikkeita oivallisellalogistiikkapalvelulla

Yli sadan vuoden ikään vart-tunut Mercantile Oy Ab esittelimessuilla teollisuusyritystenkäyttämiä C-tuotteita sekä nii-den toimitukseen liittyvää logis-tiikkapalvelua.

– C-tuotteisiin kuuluvatruuvit, mutterit, sähkötarvik-keet ja monet muut tuotannonpientarvikkeet. Yhteensä tällai-sia pientuotenimikkeitä on tu-hansia erilaisia, myyntipäällikköJuha Kankaanpää sanoi.

Mercantilen palvelukokonai-suuden lippulaivana messuillaoli esillä vaakahyllyjärjestelmä,joka on yhtiön mukaan uusintauutta tuotannon nimikkeidenhallinnassa ja tilausliikenteessä.Tässä mallissa asiakkaan tiloissaoleva vaakahylly, MercaOnline,lähettää itse automaattisesti ti-lauksen Mercantilelle kun jon-kin tuotelaatikon paino putoaaalle tilauspisterajan.

– Tiedämme jokaisen mutte-rin, ruuvin ja muun kappaleenyksikköpainon. Vaaka kertootarvittaessa joka hetki, kuinkamonta ruuvia tai mutteria kus-sakin hyllystön laatikossa on.Kun yksittäisen tuotelaatikonpaino putoaa alle etukäteenmääritellyn tason, asiakkaaltalähtee meille tilaus, myyntiryh-mäpäällikkö Antero Mannilakuvaili.

Mannilan mukaan sama vaa-kajärjestelmä soveltuu loistavasti

myös asiakkaan A- ja B-nimik-keistön hallintaan. Mercantilenpalvelukokonaisuudessa tilausvoidaan toimittaa kolmella eritavalla.

– Täysin automaattisen vaa-kajärjestelmän lisäksi asiakas voilukea perinteisestä pientavara-hyllystä tuotelaatikoiden viiva-koodit, kun tilauspiste on alittu-nut. Vastaava tilauspistearviointivoidaan tehdä myös Mercanti-len toimesta. Kaikissa toiminta-tavoissa tilaukset välittyvät säh-köisesti suoraan MercantilenERP:n osaan, joka on kehitettyjuuri näitä VMI-toimintoja var-ten, Mannila totesi.

– Mercantilen tuottamaa li-säarvoa on myös se, että asiakas-yritys voi keskittyä olennaiseenpäätyöhönsä eli esimerkiksi jon-kin tuotteen kokoamiseen jaunohtaa kokonaan sovittujenkomponenttien valvonnan jahankinnan. Me vastaamme siitä,että asiakkaan hyllyissä on ainane komponentit, joita asiakas-yrityksen tuotannossa tarvitaan.

Tavarantoimitustasuurella volyymilla

Etola-yhtiöiden näyttelyosastokuului messualueen suurimpiin.

– Etola-yhtiöt on Suomensuurin teollisuustuotteiden ja -tarvikkeiden toimittaja. Meilläon tarjota teollisuudelle läheskaikkea, myyntijohtaja KimmoLinnero Etra Oy:stä totesi. EtraOy on Etola-yhtiöiden jakelu- jamyyntiverkosto.

Etola-yhtiöt on viime vuosi-na laajentanut toimintaansa lu-

kuisilla yritysostoilla ja uusillatoimipisteillä lisäten samalla toi-mi-alojaan. Ostetut yrityksettoimivat osin entisillä nimilläänja osa on fuusioitunut muunmuassa Etraan. Linneron edus-tamalla Etra Oy:llä on 40 EtraMegacenter -toimipaikkaa eripuolilla maata.

Yhtiöryhmällä on suhteelli-sen paljon toimi- ja varastotilo-ja.

– Eri puolilla maata sijaitse-vissa toimipaikoissa on neliöitäyhteensä noin 100 000. Tästä yli50 prosenttia on varastotilaa.Tuotteet lähtevät omista logis-tiikkakeskuksista sekä maahan-tuojilta toimipaikkoihin maansuurimpien kuljetusliikkeidentoimesta. Sieltä ne jatkavatasiakkaille omissa autoissa erilai-

sia logistiikkakonsepteja nou-dattaen. Tuotteet saavuttavatasiakkaan niin sanottujen hylly-tys-, tilaus- tai kotiinkutsujärjes-telmien kautta. Lisäksi toimipis-teet palvelevat luonnollisestimyös noutoasiakkaita.

Lähes 1 400 henkilöä työllis-tävä Etola-yhtiöt tarjoaa myöstuotteiden valmistusta.

– Meillä on runsaat 200 hen-kilöä alihankintavalmistuksessa.Heitä löytyy eri toimialoiltam-me ja näin ollen pystymme tar-joamaan asiakkaillemme myösniin kutsuttuja erikoistuotteita,Linnero totesi.

Menestystäkoneistusalihankinnalla

Keltaista väriä hohtavan Lapin-lahden Koneistus Oy:n messu-


Tero Tuisku

Tero TuiskuTero Tuisku

Tero Tuisku

Laatupäällikkö Antti Mikkola Stén & Co OyAb:stä esitteli erikoisteräksiä sekäalihankintana suoritettavaa teräksenlämpökäsittelyä.

Metalli- ja teknologiateollisuudenrahoituksesta vastaava Arto Rannila NordeaRahoituksesta totesi monen vuodenkokemuksella, että Alihankintamessuilla saakolmen päivän aikana kontaktin satoihinyrityksiin.

��

Myyntiryhmäpäällikkö Antero Mannila Mercantilesta esitteli vaakoihinperustuvaa tilausjärjestelmää, joka määrittää pientuotteidenlukumäärän painon perusteella ja lähettää täydennystilauksetautomaattisesti.

Alihanka 07 7.11.2007 11:48 Sivu 13

osasto näkyi kauas.– Teemme koneistusalihan-

kintaa. Olemme erikoistuneetpyörivien kappaleiden käsitte-lyyn, joita siis työstetään sorvil-la, hallituksen puheenjohtajaKimmo Kärki totesi.

Yrityksen tuotteita käytetäänerilaisissa koneissa. Asiakaskun-ta koostuu metsä-, kiinteistön-hoito- ja maatalouskoneiden ra-kentamiseen keskittyneistä teol-lisuusyrityksistä. Tunnetuimpiaasiakkaita ovat Ponsse ja Hydro-line.

Kahdeksan henkilöä työllis-tävä yritys saa ensi vuoden alussakäyttöönsä uuden tuhatneliöi-sen tuotantotilan.

– Metalliala on pääomaval-taista. Meillä on puolenkym-mentä sorvia, pystykarainentyöstökeskus sekä normaalit sa-hat, porat ja hitsausvälineet.Metallintyöstökone maksaanoin 100 000 euroa. Vastaavan-laisen puuntyöstökoneen hintaon vain 20 000 euroa, Kärki ku-vaili.

Konekantaa uusitaan sään-nöllisesti.

– Meidän on pakko investoi-da jatkuvasti uusiin työstöko-neisiin. Muuten on vaikea pal-vella asiakkaita laadukkaasti,osakas, talousjohtaja Mirja Lit-manen sanoi.

Raaka-aineet LapinlahdenKoneistus hankkii terästukku-reilta. Osat toimitetaan osittainvalmiiksi katkottuina, muttapaljon käytetään myös tankota-varaa. Töitä tehdään pitkältiniin sanotulla kotiinkutsuperi-aatteella, joten varastotilaa tarvi-taan melko paljon.

* Tero Tuisku


Myyntijohtaja Kimmo Linnero sanoi, ettäEtola-yhtiöt toimii myös tuotteidenmaahantuojana ja valmistajana.

Puheenjohtaja Ole Johansson Alihankintamessut Teknologiateollisuus ry 26.9.2007

Teknologiateollisuuden näkymät ja haasteet

Syksy alkoi maailmantaloudessa epävarmoissa ja ristiriitaisissa tun-nelmissa. Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden, tarkkaan ottaen jo kak-si vuotta jatkunut alamäki alkoi levittää vaikutuksiaan rahoitusmark-kinoille ja pelot maan koko talouden ajautumisesta taantumaan al-koivat nopeasti lisääntyä. Toistaiseksi on ennenaikaista arvioida tar-kemmin, missä määrin Yhdysvaltain ongelmat tulevat tuntumaanmaailmantalouden kehityksessä.

Suomalaisen teknologiateollisuuden kilpailukyky mitataan to-denteolla matalasuhdanteiden aikana. Tämänkin takia on perustel-tua pohtia lähemmin alan viimeaikaista kehitystä, näkymiä vuodelle2008 sekä niitä keskeisiä haasteita, jotka varjostavat alan yritystenmenestystä Suomessa tulevina vuosina.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa on jatka-nut kasvuaan tänä vuonna. Kasvua on ollut runsaat 10 prosenttiaverrattuna vuoteen 2006. Alkuvuoden tilauskehitys ennakoi alan yri-tysten liikevaihdon olevan kasvussa myös loppuvuonna verrattunaviime vuoden vastaavaan aikaan. Teknologiateollisuuden yritystenhenkilöstömäärä on niin ikään jatkanut kasvuaan.

Suomalaisen teknologiateollisuuden kysyntä riippuu pitkälti siitä,miten investoinnit kehittyvät maailmanlaajuisesti. Viime vuosienglobaalin investointibuumin jälkeen selvää on ainakin se, että rahoi-tusmarkkinoiden epävarmuuden pitkittyessä teknologiateollisuudenasiakasyritykset tulevat lykkäämään osan suunnittelemistaan inves-toinneista ja niihin liittyvistä uusista tilauksista tuonnemmaksi.

Osassa teknologiateollisuutta tilauskannat ovat tällä hetkellä ajal-lisesti pitkät ja mahdollistavat sen takia suhteellisen vakaan liikevaih-to- ja henkilöstömääräkehityksen myös alkuvuonna 2008. Osaanalan yrityksistä vaikuttavat välittömästi yksityisen kulutuksen tulevakehitys sekä metallien ja muiden tuotteiden myyntihintojen mahdol-liset suuretkin vaihtelut.

Teknologiateollisuudessa Suomessa on myös muita epävarmuus-tekijöitä. Alan yrityksillä on vaikeuksia löytää riittävästi ammatti-osaajia Suomessa. Tulevina vuosina pääsyynä rekrytointitarpeeseentulee olemaan suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Teknolo-giateollisuuden yrityksistä jää tänä vuonna eläkkeelle arviolta runsaat4 000 henkilöä. Vuoteen 2013 mennessä määrän arvioidaan kasva-van noin 7 000 henkilöön vuodessa. Eläkkeelle lähtevistä kaksi kol-masosaa työskentelee työntekijätehtävissä. Henkilöstön ikääntymi-nen tuntuukin päätoimialoista erityisesti kone- ja metallituoteteolli-suudessa sekä metallien jalostuksessa.

Nuorten ikäluokkien pieneneminen tuo Suomessa lisähaasteitaosaajien saatavuuden varmistamiselle. 16-21 -vuotiaiden ikäluokanarvioidaan pienevän lähes 10 prosentilla vuosina 2005-2020. OsassaSuomea ikäluokka pienenee jopa yli viidenneksen.

Ikäluokkien pienetessä on välttämätöntä, että opintojen etenemi-nen ja valmistuneiden siirtyminen töihin teknologiateollisuuteen te-hostuvat ja että valmistuneiden osaaminen vastaa yritysten osaamis-tarpeita.

Viime kuukausien työmarkkinaneuvotteluissa tavoitteemme onollut tukea välttämätöntä tuottavuuskehitystä myös palkanmuodos-tuksella ja työehdoilla.

Strategiamme mukaisesti keskeinen tavoitteemme oli siirtää työ-markkina-asioissa painopistettä yritystasolle ja saada työpaikoilla so-piminen toimivaksi. Kannustavuutta ja sopeutumiskykyä tulee lisätäniin palkanmuodostuksessa, työajoissa kuin muissakin työehdoissa.Kansainvälisessä vertailussa Suomi on jälkijunassa erityisesti palkan-muodostuksen osalta.

Tero TuiskuTero Tuisku

Talousjohtaja Mirja Litmanen ja hallituksenpuheenjohtaja Kimmo Kärki LapinlahdenKoneistus Oy:stä totesivat, että yritysinvestoi jatkuvasti uusiin työstökoneisiin.

Alihanka 07 7.11.2007 11:48 Sivu 14

Heinäkuun alkuun mennessä saimme suurimmat sopimusalat so-vittua siten, että niiden neuvottelutulokset sisälsivät monia keskeisiätavoitteitamme.

Yrityskohtainen osuus prosentuaalisissa palkkaratkaisuissa on so-pimuskaudella merkittävä ja selvästi kasvava. Sen osuuden on sovittunousevan 40-50 prosenttiin syksyn 2009 palkantarkistuksissa.

Sopimuskausi on pitkä. Tämä tuo vakautta, mutta viimeisen vuo-den osalta talouden epävarmuuksiin liittyvä palkkaratkaisun neuvot-teluvaraisuus on kuitenkin säilytetty.

Sopimus antaa mahdollisuudet järjestää työaikoja ja ylitöitä entis-tä joustavammin ja paremmin ja se mahdollistaa myös kokeilut työ-aikojen pidentämiseksi.

Yhteisesti on myös sovittu selvistä kehityshankkeista neuvottelu-,sopimus- ja luottamusmiesjärjestelmien kehittämiseksi yrityskohtai-suutta, tuottavuutta ja myös työrauhaa parantamaan.

ValLog jatkaa kasvuaan

ValLog Oy on vuonna 2001 perustettu logistiikkaan ja varaosa-valmistukseen erikoistunut konserni. Yritys sai alkunsa KoneOyj:n ulkoistaessa varaosien valmistus- ja logistiikkatoimintonsa.Toiminta-ajatus koostuu valmistuksellisesta ja logistisesta ydin-osaamisesta sekä niiden tuottamasta synergiasta tilaus-toimitus-ketjussa.

ValLogin liiketoimintakonsepti kehitettiin yhteistyössä Lap-peenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa vuonna 2002, jol-loin tavoitteena oli rakentaa ainutlaatuinen palvelumalli lähinnämetalli- ja konepajateollisuuden toimijoille. Hanke osoittautuimenestykseksi ja yrityksen kasvu onkin ollut vuosittain noin 20%:n luokkaa. Voimakkaan kasvun tueksi on ValLogin uudeksitoimitusjohtajaksi valittu MBA Risto Rousku (50 v.).

Viimeisin ValLogin merkittävistä hankkeista on ollut Tampe-reen logistiikkakeskuksen muutto uusiin tiloihin Tampereen Rus-koon keväällä 2007. Uuden logistiikkakeskuksen avulla keskite-tään ja tehostetaan toimintoja, jolloin voidaan tarjota merkittäväälisäarvoa asiakkaille nykyaikaisten logistiikkaratkaisujen tukema-na. Vuodenvaihteessa 2008 valmistuu lisäksi keskuksen laajen-nusosa, jolloin kokonaistilaksi tulee n. 4 300 m2. Tämä mahdol-listaa asiakkaiden paremmat palvelumahdollisuudet.

ValLogin logistiikkaratkaisut koostuvat perinteisistä logistiik-katoiminnoista sekä lisäarvoa tuottavista logistiikkaprosesseista.ValLogin logististen konseptien avulla asiakkaalle luodaan hallit-tuja palveluprosesseja, joilla asiakaskohtaisesti räätälöidään yksi-tyiskohtainen, joustava ja luotettavasti toimiva arvoketju.

ValLog tarjoaa logistiikkaosaamista niin materiaalin hankinta-palvelun, varastoinnin, tuotantologistiikan kuin kattavien pak-kausratkaisujen muodossa. ValLogin logistisessa ajattelussa koros-tuvat kokonaisvaltaisuus, asiakkaan yksilölliset tarpeet sekä asia-kasyrityksen liiketoiminnan ja sen kulttuurin ymmärtäminen.

Valmistuspalvelut ovat keskittyneet palvelemaan konepaja-teollisuuden varaosatuotannon ja kunnossapidon tarpeita. Toi-minta on keskittynyt pieniin sarjoihin ja haasteellisiin valmistus-eriin sekä nopeisiin toimituksiin. Lisäksi ValLogin varaosaliiketoi-minta sisältää varaosa- ja piensarjatuotantojen lisäksi mm. tuote-kehitys- ja protovalmistusta, komennusmiespalveluja sekä moder-nisaatiopalveluja.

Berner Oy TrukkiosastoSahaajankatu 13

00880 HelsinkiPuh: 0207 914 569 Fax: 0207 914 557

[email protected]

When reliability is everything

RBNsarja

Uudet RBN-sarjan työntömastotrukit asettavatmukavuudelle, tuottavuudelle ja luotettavuudelle uudet standardit.

RBN:n suunnittelussa on keskitytty erityisestikuljettajaan, ja se tarjoaakin todella käyttäjäystävällisentyöympäristön: tasaisen ja hiljaisen ohjauksen,erinomaisen näkyvyyden sekä tehokkaan toiminnan,johon voi luottaa joka päivä, vuodesta toiseen.

Uuteen RBN:ään kannattaa tutustua!

luotettavuusluotettavuusuudetuudet

korkeudetkorkeudetsaavuttaasaavuttaa

Alihanka 07 7.11.2007 11:48 Sivu 15

TP-Konepajat Oy:n toiminta käynnistyi 1998 Valmet Pape-rikoneiden lopetettua kartonkikoneiden valmistuksen Tampereella.TP-Konepajat osti tuolloin Valmetin Messukylän tehtaan hitsaus-,koneistus- ja kokoonpanotoimintojen koneet ja laitteet sekä rekrytoi50 Valmetin työntekijää. Samassa yhteydessä Messukylässä aloittikaksi muuta TP-Konepajat Oy:n toimintaan läheisesti liittyvää ulko-puolista yritystä, jotka tarjoavat levynleikkaus- ja pintakäsittelypalve-luja.

TP-Konepajat Oy on osa TP-Yhtiöitä, joiden liiketoiminta onkehittynyt pirkanmaalaisten teollisuusyritysten ulkoistaessa kunnos-sapito- ja osavalmistustoimintojaan.

Koneteollisuuden sopimusvalmistaja

TP-Konepajat on keskittynyt koneteollisuuden sopimusvalmistuk-seen. Toinen TP-Yhtiöihin kuuluva liiketoimintayksikkö TP-Teolli-suuspalvelut on puolestaan keskittynyt kunnossapitoon, asennuspal-veluihin ja muotinvalmistukseen.

TP-Konepajat Oy:n asiakaskunta koostuu valtaosin pirkanmaa-laisista koneteollisuusyrityksistä. Suurimmat asiakkaat ovat Metso jaKalmar, jotka tuovat noin 70 prosenttia yhtiön liikevaihdosta.

TP-Konepajat -ryhmä koostuu kaikkiaan seitsemästä yhtiöstä.Emoyhtiö on TP-Konepajat Oy,joka vastaa konsernin tuotteidenmyynnistä, kehitystyöstä, logistii-kasta ja kokoonpanosta. Muitakonserniin kuuluvia yrityksiäovat esimerkiksi Messukylän Ko-nepaja Oy, joka muodostui aika-naan Valmetin Messukylän pape-rikonetehtaan halleista.

Toinen konserniin kuuluva yritys on Tampereen Härmälässä toi-miva hitsaamoyritys Lekomek Oy, joka myös on entinen Valmetinyksikkö. TP-Konepajat-konserniin kuuluu myös koneistuksiin eri-koistunut Tampereen Aarporaus Oy.

– Konsernin yritykset ovat itsenäisiä, omiin osaamisalueisiinsakeskittyneitä pienehköjä yksiköitä, joiden vetäjät ovat valtaosin yri-tyksensä omistajia yhdessä muiden avainhenkilöiden kanssa. Tämäon selitys sille, että erillisiä yrityksiä on useita, TP-Konepajat Oy:ntoimitusjohtaja Jalo Pirhonen kuvailee.

Strategiana kansainvälistyminen

TP-Konepajojen päähankkija-asiakkaat ovat Pirhosen mukaan toivo-neet ja jopa vaatineet yritystä kansainvälistymään. Siksi yritys on pe-rustanut viimeisten neljän vuoden aikana konepajan ja alihankinta-verkoston Viroon, Pietariin ja viimeksi Puolaan. Konepajat ovat lä-hellä asiakasyrityksiä.

– Kun olemme Suomesta ja pitää mennä maailmalle, vaatii se tie-tysti meiltä paljon. Aloitimme toiminnan ulkomailla ostamalla syk-syllä 2003 kiinteistön Viron Türistä. Se kunnostettiin ja rakennettiinkonepajaksi, jonka toiminta käynnistyi vuoden 2004 alussa. EtunaVirossa on tietysti tutunomainen kieli ja siksi työ konepajassa käyn-

nistyi suhteellisen helposti. Pieta-ri ja 2006 startannut PuolanLodzin konepaja ovat jo vaati-vampia. Tiivistetysti voi sanoa,että olemme eläneet Ollin oppi-vuosia kansainvälistymisessämutta kuitenkin uskomme, ettätämä on meille oikea tie.

Valmiutta on lähteä muualle-kin ulkomaille.

– Meidän strategiaamme kuu-luu, että kansainvälistyminen jat-kuu. Päähankkijat ovat ilmaisseettoiveensa, että seuraavaksi men-täisiin Kiinaan. Mutta vielä tois-taiseksi harjoittelemme ja han-kimme kokemusta Euroopan toi-mipaikoissamme. Kun kaikkiasiat loksahtavat kohdalleen, us-


Vuoden 2007 alihankkija TP-Konepajat Oy:

Kansainvälistymistäpäähankkijoiden mukanaTP-Konepajat Oy on laajentanut toimipaikkaverkostoaanpäähankkija-asiakkaidensa toivomusten mukaisesti. Perustampe-relaisella yrityksellä on jo toimipaikka myös Virossa, Pietarissa jaPuolassa.Valmiutta on mennä asiakkaiden mukana muuallekinEurooppaan ja yhteistyössä päätilaajien kanssa jopa Kaukoitäänasti. Suomen Logistiikkayhdistys valitsi TP-Konepajat Oy:nvuoden 2007 alihankkijaksi.

Vuoden Alihankkijaksi valitun TP-KonepajatOy:n toimitusjohtaja Jalo Pirhonen kertoiyhtiönsä kansainvälistymisessä aloittaneen

ensin lähialueilla. He pysyvätkin vieläEuroopassa, vaikka Kiinaankin ovat

päähankkijat jo kyselleet.

TPKonepaja 6.11.2007 15:30 Sivu 16

komme toiminnan laajenevan.Vielä pohdimme sitä, menem-mekö ensisijaisesti alas päin Bal-tiassa vai Kaukoitään. Tämä asiaratkeaa tulevina vuosina, Pirho-nen suunnittelee.

Vahvaa kasvua

Puolet TP-Konepajojen työstäkoostuu sopimuspohjaisestatuotannosta. Sopimukset ovatyleensä vuoden pituisia. Toinenpuoli työstä koostuu tilaus- jatarjouspohjaisesta tuotannosta.

– Kohtuulliset hinnat, pitä-vät aikataulut sekä korkea työnlaatu ovat keskeiset valttimme.Tulevaisuutemme riippuu omas-ta kilpailukyvystämme sekä pää-miestemme menestyksestä. Lii-kevaihtomme nousee tänävuonna kymmenkunta prosent-tia viime vuodesta ja tavoitteem-me on kasvaa samaan tahtiin jat-kossakin. Pyrimme kehittämäänomaa tuotevalikoimaamme ko-konaisten laitteiden sekä entistälaajempien komponenttikoko-

naisuuksien valmistamiseen jakokoonpanoon. Tähän pääsyedellyttää meiltä kehityspanos-tusta globaaliin valmistajaver-kostoon ja hankintatoimeen se-kä logistiikkaan.

Viime vuosina tapahtunutmetallien raju hinnannousu eimiellytä lainkaan Jalo Pirhosta.

– Käytämme rakenneteräksiäsekä erilaisia ruostumattomia te-räksiä. Vaatii aina oman taiste-lunsa siirtää kohonneet raaka-ai-nekustannukset myyntihintoi-hin.

Vuoden alihankkija on pääs-syt kohtalaisen hyvin mukaanpäähankkijoidensa tuotekehitys-hankkeisiin.

– Tampereella toimii meidänsuunnitteluyksikkömme, jokaon ulkoistuksen tuote. Sen hen-kilöstö toimi aikaisemmin Met-son paperi- ja kartonkikoneidensuunnittelijoina. Yksikkö tekeeedelleen tuotekehitystä, tosin ai-ka pienessä mittakaavassa. Toi-voisimme yksikölle lisää töitä.

Vuoden alihankkijalla onmyös omia alihankkijoita.

– Kaikkiaan alihankkijoitaon viitisenkymmentä. Suurin onRuukki Oy, jolta ostamme teräs-tä ja leikkeitä.

Yhtenä suurena huolenai-heena TP-Konepajoilla on toi-mitilojen tuleva kohtalo Tampe-reen Messukylässä.

– Julkisuudessa on näkynytsuunnitelmia, joiden mukaanMessukylän teollisuusaluetta ol-taisiin kaavoittamassa asuinalu-eeksi, Jalo Pirhonen sanoo.

* Tero Tuisku

TP-Yhtiöt Oy• Toiminta alkoi 1987 Nokian Kumiteollisuuden Vammalan teh-

taan muottiosaston yhdeksän työntekijän siirtyessä liiketoimintakau-palla Vammalan Teollisuuspalvelu Oy:n palvelukseen.

• Kaksi päätoimialaa: TP-Konepajat (koneteollisuuden sopimus-valmistus) sekä TP-Teollisuuspalvelut (kunnossapito, asennuspalve-lut, muotinvalmistus).

• Kokonaisliikevaihto oli viime vuonna 46,9 miljoonaa euroa, jos-ta TP-Konepajojen osuus oli 62 prosenttia ja TP-Teollisuuspalvelujen38 prosenttia.

• Henkilöstön määrä 480, josta TP-Konepajojen osuus 56 pro-senttia.

• Tuotantotilat Tampereen Messukylässä ja Härmälässä (Kalmar),Ylöjärvellä,Viron Türissä, Pietarissa sekä Puolan Lodzissa.

• Vuoden Työllistäjä 2005 -palkinto.

www.finnlines.com

Moving - Your Way

Kolme uutta nopeaa ropax-alusta Finnlinesin liikenteessä

Lähdöt Helsingistä klo 18:00.Perillä Travemündessäseuraavana päivänä klo 20:00.

Lähdöt Travemündestä klo 03:00.Perillä Helsingissäseuraavana päivänä klo 06:45.

Ylitä Itämeri nopeasti ja mukavasti 27 tunnissa Lisää kapasiteettia

Uusiin aluksiin mahtuu enemmän niin rahtiakuin matkustajiakin. Lisää kapasiteettia juurikaikkein suosituimpiin lähtöihin.

TPKonepaja 6.11.2007 15:30 Sivu 17

Andritz Oy on ollut Suomen markkinoilla runsaan vuo-sikymmenen ajan. Toiminta alkoi täällä 1994, kun itävaltalainenAndritz AG osti Kone Woodin. Suuremman jalansijan yritys saimaassamme ostaessaan 2000-luvun alussa Ahlström Machineryn.

Nykyisin Andritzillä on toimipaikkoja Suomessa Helsingin pää-konttorin lisäksi Kotkassa, Savonlinnassa, Varkaudessa, Tampereellaja Hollolassa. Nämä ovat pääosin entisiä Ahlström Machineryn toi-mipaikkoja.

Andritz Oy on osa kansainvälistä Andritz-konsernia, jonka pää-konttori on Itävallassa. Yritys on listattu Itävallan pörssiin. Konser-nilla on toimipaikkoja kaikkialla maailmassa ja erityisesti sellu- ja pa-periliiketoiminta-alueella niissä maissa, joissa on alan teollisuutta.Viime aikoina toiminta on kasvanut voimakkaimmin Kiinassa.

Suomessa toimiva Andritz Oy kuuluu maailman johtaviin sellu-ja paperiteollisuuden järjestelmien, laitteiden ja palvelujen tuottajiin.Yrityksen päätuotealueita ovat puunkäsittely, kuituprosessit, kemi-kaalien talteenotto ja massankäsittely. Suurimmat toimialat ovat sel-luja paperisektori (45 %) sekä Hydro Power (24 %).

Konsernissa arvostetaan suomalaista osaamista. Samalla suoma-laisen alihankinnan määrä on ollut jatkuvassa kasvussa.

– Suomalainen kokemus ja prosessiosaaminen tunnustetaan kokokonsernin kansainvälisessä liiketoiminnassa. Tämän ansiosta suoma-lainen alihankinta näkyy vahvasti Andritzin kansainvälisissä sellu- japaperiteollisuuden laitetoimituksissa, Senior Vice President KajLindh Andritz Oy:stä toteaa.

Mukana ulkomaisissa prosessitoimituksissa

Andritz Oy on onnistunut saamaan merkittäviä osuuksia ulkomais-ten sellutehtaiden prosessitoimituksista.

– Sellutehtaassa tarvitaan melkoinen määrä suunnittelutyötä sekälaitteita, putkia ja muita välinei-tä, joten työtä ne tarjoavat run-saasti. Päämarkkina-alue sellu-tehtaiden kohdalla on tällä het-kellä Etelä-Amerikassa ja Aasias-sa.

Andritz Oy on kehittänytvuosien ajan yhteistyötä alihank-kijoidensa kanssa.

– Tavoitteenamme on löytääsellaisia alihankkijoita, joidenkanssa voisimme tehdä pitkäjän-teistä yhteistyötä sekä kehittää jakehittyä yhdessä. Saamammevuoden päähankkijapalkinto on

mieluisa meille. Palkinto on osoi-tus siitä, että näihin asioihinAndritz Oy:ssä keskittynyt hen-kilöstö on onnistunut työssään,Lindh kuvailee.

Andritz Oy kilpailuttaa ali-hankkijoitaan vaihtelevasti.

– Kilpailutusta tehdään tilan-teesta riippuen joko vuosittain tai

usein projektikohtaisesti. Meidän kannaltamme hyvä alihankkija onsellainen, joka ottaa kokonaisvastuun ja pitää lupauksensa.

Yrityksen alihankkijat ovat lähinnä konepajoja sekä komponent-titoimittajia ja suunnitepalvelujen tarjoajia.

Varastot vähenemään päin

Andritz pyrkii eroon varastoista.– Esimerkiksi Savonlinna Worksin konepajassa on pyritty aktiivi-

sesti vähentämään varastojen määrää. Kuitenkin jonkinlaisia varasto-ja täytyy pitää erityisesti huoltotoimintaa varten. Otetaan esimerkik-si erikoislaakeri, jonka toimitusaika on peräti 11 kuukautta. Josasiakkaan laite hajoaa, täytyy tällainen laakeri toimittaa saman tien.Siksi varastoja vielä tarvitaan, mutta vähenemään päin ne ovat.

Andritzin alihankkijoillakin on varastoja.– Olemme tehneet eräiden alihankkijoiden kanssa yhteistyösopi-

muksia koskien varastointia.Andritz-konsernin Suomesta ostamat konepajat toimivat edelleen

paljon puhutusta globalisaatiostahuolimatta.

– Selvää on, että iso kansain-välinen yritys pystyy vertaile-maan helposti eri maiden yritys-ten toimintaa. Uskon toiminnanjatkuvan Suomessa niin kauankuin meillä riittää osaamista jatarmoa kehittää omia toiminto-jamme ja tulla joka vuosi parem-miksi kaikilla niillä alueilla, joillatyöskentelemme, Kaj Lindh sa-noo.

* Tero Tuisku


Vuoden 2007 päähankkija Andritz Oy:

Menestyksellistä yhteistyötä alihankkijoiden kanssaAndritz Oy on kehittänyt vuosien ajan yhteistyötä alihankkijoidensakanssa.Tavoitteena on löytää sellaisia alihankkijoita, joiden kanssa voisitehdä pitkäjänteistä yhteistyötä. Suomen Logistiikkayhdistys valitsiAndritz Oy:n vuoden 2007 päähankkijaksi.

Andritz Oy

• Osa kansainvälistä Andritz-konsernia.• Yksi maailman johtavista sellu- ja paperiteollisuuden järjestelmien,laitteiden ja palvelujen tuottajista.• Toimipaikat Helsingissä (pääkonttori), Kotkassa, Savonlinnassa,Var-kaudessa,Tampereella ja Hollolassa.• Vuoden 2006 liikevaihto noin 534 miljoonaa euroa eli lähes vii-dennes koko Andritz-konsernin liikevaihdosta.• Henkilöstön määrä noin 1 100 ja koko konsernissa 11 000.• Tuotealueet puunkäsittely, kuituprosessit, kemikaalien talteenottoja massankäsittely.• Toimitusjohtaja Harry Rickman.

Senior Vice President Kaj Lindh oli ottamassavastaan Alihankinta-messuilla Andritzinsaamaa Vuoden Päähankkija-palkintoa.

Andritz-palkittu 6.11.2007 13:52 Sivu 18

VOLVO TRUCKS. DRIVING PROGRESSwww.volvotrucks.fi

erinomaisuuteen, laatuun ja tehokkuuteen. Me lähimmällä Volvo jälleen-

myyjälläsi olemme sitoutuneet tarjoamaan ensiluokkaista palvelua kai-

kissa tilanteissa, olipa kyse tavasta, jolla huolehdimme kuorma-autostasi

tai Sinusta. Olemme reilu yhteistyökumppani – teemme työmme täs-

mällisesti ja tehokkaasti sekä pidämme Sinut aina ajan tasalla. Kuten kul-

jetusyritysten omistajat, itse kuljettajat ja kuljetuspäälliköt sekä kirjanpitä-

jät tietävät, on usko Volvo kuorma-autojen tuottavuuteen

ja luotettavuuteen erittäin suuri Volvon kokonaissuori-

tuskyvyn ansiosta. Siksi olemme sitoutuneet tekemään

työmme oikein heti ensimmäisellä kerralla, joka kerta.

SITOUdumme

Volvo 6.11.2007 13:49 Sivu 19

– Ratkaisut on hiottava yrityskohtaisesti. Äärimmäisentärkeää on ottaa ratkaisumallia kehitettäessä mukaan vakituinen hen-kilöstö. Näin menetellen vuokratyövoiman tehokkuus, osaaminen jamotivaatio voidaan saada samalle tasolle. Tästä meillä on hyvä koke-muksia Salossa, kertoo franchising-yrittäjä Vesa Harilo Varamiespal-velu-yhtiöihin kuuluvasta Hebilla Oy:stä.

Työvoimavaltaiset teollisuus- ja palvelualat ovat tällä hetkelläSuomessakin tilanteessa, jossa työvoiman kausittaiset tarpeenvaihte-lut ovat voimakkaammat kuin koskaan aiemmin.

– Maapallo pyörii vinhemmin kuin ennen; kaiken on tapahdut-tava nopeammin. Kun tuotteita valmistetaan vain asiakastilausta vas-taan, varastoissa ja tuotantolinjoilla tarvittava työntekijöiden määrävaihtelee niin jyrkästi, että tätä vaihtelua ei voi hallita pelkästään va-kituisen työvoiman avulla, Vesa Harilo pohtii.

Toisaalta haastetta on Harilon mukaan siinä, että suomalaisiatyöntekijöitä on yhä vaikeampi käsityövaltaisiin töihin. Tämä onkansainvälistänyt myös Varamiespalvelu-yhtiöiden toimintaa.

– Toki meillä on yli puolet vuokraamistamme työntekijöistä yhäsuomalaisia. Tarkkaa lukua en valitettavasti voi paljastaa, hän toteaa.

Tarvetta työvoimaa vuokraavan yrityksen osaamiselle kasvattaatällä hetkellä myös maan sisäinen voimakas muuttoliike. Työvoima eiole aina saatavilla juuri siellä, missä tarve olisi suurin; vallitsee osintyövoimapula, osin on rakenteellista työttömyyttä.

– Neljäs nykyhaaste liittyy kuntien tarjoamaan välttämättömääninfrastruktuuriin. Jos vaikkapa Saloon aikoo menestyksellisesti hou-kutella väkeä töihin esimerkiksi Joensuusta, on huolehdittava, ettäkohtuuhintaisia asuntoja on saatavilla ja että päivähoitopalvelut jajulkiset kulkuyhteydet ovat kunnossa. Joskus tässä työssä joutuumyös muistuttamaan kuntien viranomaisia asian tärkeydestä, Harilokertoo.

Elektroniikkateollisuudessa suuret joustavuusvaatimukset

Kaikki ei tietenkään ole infrastruktuurista tai muista perusedellytyk-sistä kiinni. Osa työttömistä voitaisiin Harilon mukaan työllistääriittävällä motivoinnilla.

– Esimerkiksi Salon seudulla on pari tuhatta työtöntä. Jos puolettästä määrästä Salossa ja yhtä lailla muualla Suomessa onnistuttaisiintyöllistämään niin, että nämä oppisivat työnsä ja pysyisivät tehtävis-sään, tällä keinoin voisi hyvin vaikuttaa eri alojen tuotannon säilymi-seen Suomessa, Harilo sanoo.

Parikymmentä vuotta Salon seudulla metalli- ja elektroniikka-teollisuuden esimies- ja johtotehtävissä toiminut Harilo on toiminut

Varamiespalvelu-ketjun franchisin-gyrittäjänä toukokuusta 2006 alka-en. Tiiviit yhteistyösuhteet paikalli-siin yrityksiin ovat auttaneet ket-


Varamiespalvelu auttaayrityksiä sopeuttamaantyövoimantarpeensa

Logistiikka-ala on sen maailmanlaajuisen tapahtumakulunkeskiössä, jolle ovat ominaisia muun muassa vaatimukset yhälyhyemmistä toimitusajoista.Tämä asettaa yrityksille paineitamitoittaa työvoimatarpeensa kulloisenkin kysynnän mukaan.

Työvoimaa vuokraava franchising-yrittäjäVesa Harilo suosittelee toimintamalliaanmyös logistiikka-alalle.

Varamiehet 6.11.2007 15:24 Sivu 20

juun kuuluvaa Salon Varamies-palvelua eli Hebilla-yhtiötä kas-vamaan liikevaihdoltaan merkit-täväksi, päivittäin noin 400 hen-kilöä työllistäväksi työnantajak-si. Yhteensä aktiivisia asiakkaitaHebillalla on noin seitsemän-kymmentä. Ne ostavat yhtiöltäpaitsi henkilöstövuokraus-,myös rekrytointi- ja työnantaja-järjestelypalveluja. Toisin sanoenSalon Varamiespalvelu sekävuokraa työvoimaa asiakkaanpyynnöstä että auttaa asiakastarekrytoimaan vakituista henki-lökuntaa ja lisäksi auttaa asiakas-ta organisoimaan ulkoistamisti-lanteet järkevästi.

– Jonkinlaisena erikoisuute-na meillä on johtamispalvelujentuottaminen asiakasyrityksille.Tätä olemme toteuttaneetmuun muassa ’maailmanlaajui-selle salolaiselle elektroniikkayh-tiölle’, Harilo sanailee.

– Haasteena Salossakin onse, miten saada vuokratyövoimatäyttämään samat laatu- ja te-hokkuustavoitteet tavoitteetkuin vakituinenkin väki, Harilokertoo.

Kokemustensa perusteellahän pitää hyvänä ratkaisumalli-na sitä, että vuokratyövoimankoulutukseen, opastamiseen jajohtamiseen kiinnitetään erityi-sen suuri huomio. Muutoin onhänen mukaansa suuri vaara, et-tä vuokratyövoimasta jää hyö-dyntämättä sen potentiaalinenosaaminen ja tehokkuus.

– Yksi tavallisimpia virheitäon se, että vuokratyövoimanjohtamiseen ei keskitytä riittä-västi. Kun vakituinen henkilöstöhavaitsee tämän, syntyy helpostinärää vuokratyövoiman ja vaki-tuisten kesken. Jos sen sijaan va-

kituiset työntekijät otetaan mu-kaan suunnittelemaan sopiviatapoja rekrytoida ruuhkahui-puiksi vuokratyövoimaa, tällai-set ongelmat ovat vältettävissä,Harilo kuvailee.

Vuokratyövoimapalvelu auttaa yritystäpärjäämään

Jos vuokratyövoiman hankintaon yrityksessä hoidettu sattu-manvaraisesti, sattuman varaanjää myös se, kuinka aukottomas-ti yrityksen laatu- ja tehokkuus-vaatimukset toteutuvat. Oleel-lista on se, että vuokratyövoi-maa välittävä yritys tuntee asiak-kaansa toimialan riittävän hy-vin.

– Täysin välttämätöntä ontuntea eri alojen työehtosopi-mukset yksityiskohtaisesti. Me-hän olemme välittämämmehenkilöstön työnantajia, olihenkilö sitten johtavassa taityöntekijän asemassa. Tähdellis-tä on olla myös perehtynytasiakkaan liiketoiminnan omi-naispiirteisiin, Vesa Harilo ar-vioi.

Hän pitää suurena kiitokse-na merkittävältä asiakkaaltaansaamaansa palautetta, jonkamukaan ’vuokratyövoimaa välit-tävällä palveluorganisaatiolla onmerkittävä rooli yhtiön tehok-kuus- ja laatutavoitteiden to-teuttamisessa’.

* Vesa TompuriTiedustelut:Leena [email protected] / puh. 050 560 7346

TKK Dipoli on monialainen elinikäisen oppimisenkeskus, jonka korkeatasoiset koulutukset on suunni-teltu suomalaisen bisneksen tueksi ja kehittämiseksi.Palvelemme yrityksiä ja organisaatioita myösräätälöidysti.

Aikuiskoulutuksen laatuyliopisto 2007–2009

Koulutus valmentaa strategisiin hankintojen johtotehtäviinkehittämällä osallistujien ammatillista osaamista mm.hankintojen johtamisen, toimittajien hallinnan ja toimittaja-yhteistyön, hankintakustannusten analysoinnin, toimittajienarvioinnin ja strategisen kehittämisen osa-alueilla.

Modules January 23 – June 5, 2008

1. The Changing Role of Supply Management (2 days)2. Sourcing Strategies and Systematic Sourcing Process

(2 days)3. Total Cost Thinking (2 days)4. Vendor Management (2 days)5. Organising Sourcing Operations and IT Applications

(2 days)6. Supply Chain Management (2 days)

Lisätiedot: www.dipoli.tkk.fi/dgs

Diploma inGlobal Sourcing– strategisten hankintojenammattilaiseksi

BEC on kiinalaisen yliopistokumppanin sekä useissaeri tehtävissä ja rooleissa toimivien Kiina-asiantuntijoidenkanssa kehitetty koulutusohjelma yrityksille, jotka haluavathyödyntää Kiinan todelliset mahdollisuudet ja onnistuaKiinan markkinoilla.

Modules January 29 – May 28, 2008

1. Introduction to Chinese Business Culture (3 days)2. Setting up Business Operations in China (3 days)3 Relationship Management & Networking (2 days)4 Study Trip to China, fall 2008 (optional, 1 week)

Lisätiedot: www.dipoli.tkk.fi/bec

Business Excellencein China– menesty ja onnistu Kiinassa

YRITYS-VERKOSTO

AVAIN-KOULUTTAJA-VERKOSTO

www.pkylaatu.fi www.QTeam.fi

LAATU-, YMPÄRISTÖ- jaTTT-JÄRJESTELMÄT

LAADUKASTA PALVELUA

maeT maeTQQ

KH FIN OY Puh. 0207 444 500Sotkamo, Helsinki, Oulu, Seinäjoki www.khfin.fi, [email protected]

ISO SFS 9001:2000, 14001:2004OHSAS 18001

www.avainkouluttaja.fi

Varamiehet 6.11.2007 15:24 Sivu 21

§ kurkinen

Sanomattakin lienee selvää, ettäsopimukset tulee laatia siten, etteiniiden sisällöstä tai tarkoituksestavoi syntyä epäselvyyttä.

Tässä suhteessa ei todellakaankannata olla suurpiirteinen – vaikeuksia kun saa pyytämättäkin ja tahto-mattaan.Tulkintaa kuitenkin aika ajoin tarvitaan eikä se aina ole suinkaanhelppoa. 0sapuolten tarkoituksella on tällöin iso merkityksensä.Vaikeu-tena vain saattaa olla löytää se yhteinen tarkoitus tilanteessa, jossa sopi-japuolilla on kovin toisistaan poikkeava käsitys aiheesta. Oman lisä-mausteensa asiaan tuovat tapaukset, joissa jo itse sopimuksessa on an-nettu vaihtoehtoja, joista valita.

Tarkoitus on saattanut olla mitä parhain – antaa osapuolille harkin-tavaltaa ja tehdä sopimus joustavaksi. Valinnanvapautta voi toki myöskäyttää väärin tai ainakin näin voi toinen väittää, jos toisen toiminta onollut odotusten vastaista ja lopputulos toinen kuin oli oletettu. Seuraa-vassa oikeustapauksessa oli kysymys juuri tästä ja vähän muustakin tul-kintaa koskevasta periaatteesta. Katsotaan.

Sopimuserimielisyyttä alettiin selvittää Salon käräjäoikeudessa, jon-ne rakennusliike A Oy oli haastattanut kunnan vastaamaan kanteeseen-sa. Siinä A kertoi, että oli tehnyt kesäkuussa 2002 rakennusurakkasopi-muksen kunnan kanssa. Sopimus koski liikuntahallin ja koulun laajennus-ta sekä eräitä muutostöitä ko. rakennuksiin.

Urakka oli valmistunut ja tilaaja otti sen vastaan, aivan kuten sovittuoli. Ongelma oli kuitenkin syntynyt siitä, että taloudellisessa loppuselvi-tyksessä ei päästy yksimielisyyteen hallin lattiarakenteita koskevasta lisä-laskusta, jonka tilaaja ehdottomasti kiisti ja kieltäytyi maksamasta. Ja kunsopuun ei asiassa päästy, lähdettiin asiaa selvittämään käräjäoikeuteen.

Kaksi erilaista lattiaa

A selosti, että tehdyssä kirjallisessa urakkasopimuksessa oli hallin jousto-lattian rakenteesta annettu kaksi vaihtoehtoa, lattiatyyppi X ja tyyppi Z.Molemmat olivat tunnettuja tuotemerkkejä ja laatuominaisuuksiltaantarkoitukseen kelpaavia.

A Oy oli valinnut vaihtoehdoista Z:n, koska piti sitä toisaalta sopi-vampana, toisaalta se oli myös halvempi. Tilaaja puolestaan oli olluttoista mieltä ja – vedoten itselleen kuuluvaan valintaoikeuteen – olivaatinut käytettäväksi X-vaihtoehtoa. A oli tehnyt kuten tilaaja vaati,mutta piti tapausta muutostyönä, josta sen tuli saada erillinen korvaus.Se laskutti tilaajaa X:n ja Z:n hinnanerotuksen verran, mutta kunta eimoiseen suostunut ja lasku jäi rästiin. Laskuvaatumuksen kokonaismää-rä oli 31. 363,20 euroa ja lisäksi vaadittiin viivästyskorkoja.

Kunta kiisti vaaten, niin perusteiltaan kuin määrältäänkin. Kunta vas-tasi ja vetosi sopimuskokonaisuuteen, josta sen mielestä selvästi ilmeni,

että täyttääkseen tilaajan tarpeet lattian tuli olla X-laatuinen. Vastauk-sessa selostettiin laajasti lattian rakennetta yms. tekniikkaa. Sen perus-teella, sanoi kunta, ammattitaitoisen rakentajan olisi tullut heti oivaltaa,että X:ää piti laittaa, jotta tarkoitetut ominaisuudet aikaansaataisiin.

Käytännössä sopimuksessa mainitut vaihtoehdot eivät todellisuu-dessa olleet vapaasti valittavissa. Kunta vetosi myös sopimusneuvotte-luihin ja siihen, että jos toimittaja olisi pitänyt ko. sopimuskohtaa jollakintavoin ristiriitaisena tai epäselvänä, olisi sen tullut asiasta huomauttaa josilloin, mitä ei ollut tapahtunut.

Ristiriitaisuus asiakirjoissa olisi pitänyt havaita

Käräjäoikeus tutki ja pohti, oliko sopimuksessa ristiriitaa sen eri kohtienja määritelmien välillä. A:lla oli oikeuden käsityksen mukaan velvollisuusnäyttää, että sillä oli oikeus lisälaskuttaa ylitse sovitun urakkasumman javielä, että määrä oli oikea.

Ammattitaitoisen rakennusurakoitsijan olisi oikeuden mielestä tulluthavaita mahdollinen ristiriitaisuus sopimusasiakirjoissa ja vaatia sen joh-dosta selvennystä tähän kohtaan. Sen olisi täytynyt kaiken saatavissa ol-leen informaation ja kokemuksensa perusteella huomata, että asia olisivaatinut selvennystä, mitä se ei kuitenkaan ollut pyytänyt tai vaatinut.Käräjäoikeuden tuomion mukaan A ei voinut vedota asiassa vilpittö-mään mieleensä ja saada sitä kautta oikeussuojaa, vaan asia tuli ratkais-ta kunnan tarjousasiakirjojen kokonaisuutta korostavan tulkinnan mu-kaisesti. Kanne hylättiin ja samalla tietenkin kaikki siinä esitetyt vaatimuk-set.

A siirsi jutun käsittelyn Turun hovioikeuteen. Se kävi läpi jutun asia-kirjat ja korosti kokonaisuuden merkitystä. A:lla olisi ollut selonottovel-vollisuus, jos sen mielestä sopimuksessa oli tulkinnanvaraisuutta tai epä-selvyyttä. Sitä se ei ollut tehnyt, joten se ei ollut kyennyt näyttämään, et-tä sen valitseman lattiapäällysteen aiheuttama lisäkustannus olisi ollut ti-laajan maksettavaksi kuuluva lisätyö.

Käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu miltään osin.Matka jatkui korkeimpaan oikeuteen, jonne A hakemuksestaan sai

muutoksenhakuluvan. Asiaa puitiin perusteellisesti ja sopimuskokonai-suuteen kuuluvia asiakirjoja tarkasteltiin huolellisesti ja juurta jaksain.To-dettiin, että sopimuksessa oli kiistattomasti sovittu, että lattiaan oli mah-dollisuus käytää kahta vaihtoehtoista rakennustapaa. Kantaja oli valinnuttoisen, kun taas vastaaja oli tehnyt toisenlaisen valinnan. Kunnan ratkai-su oli ollut kalliimpi, mutta A oli sen kuitenkin tilaajan vaatimuksesta teh-nyt. Asian ratkaisemiseksi oli otettava kantaa sopimusosapuolten vas-tuunjakoon rakennusurakassa sekä sopimuksen tulkintaan.

Tässä tarkastelussa oli verrattava eri asiakirjoja ja ratkaistava niidenkeskinäinen pätevyysjärjestys, jos ja kun niissä oli havaittavissa ristiriitoja.Pitkän pohdinnan tuloksena KKO päätyi siihen, että rakennusurakassa

22

LOGY:n aktiivijäsen varatuomariJyrki Kurkinen on kirjoittanutLogistiikka-lehteen sen alusta astivuodesta 1996 ja sitä ennen SuomenMateriaalitalous -lehteen vuodesta1985. Kurkinen toimii Stora EnsoOyj:n lakiasiainjohtajana ja yhtiönhallituksen sihteerinä.


LAKIASIAA KKO 2007:5

Valinnasta vaikeuksia

Kurkisen 0807 7.11.2007 13:49 Sivu 22

sopimuksen osana oleva rakenneselostus on ensisijainen.Ongelma ei kuitenkaan ratkennut tälläkään, kun rakenneselostuk-

sessa tarjottiin kaksi vaihtoehtoa.Vaihtoehtoisuutta ei oltu sopimusneu-votteluissa lopullisesti ratkaistu, vaan asia oli jätetty myöhemmin rat-kaistavaksi. Rakennusalalla vakiintuneiden periaatteiden mukaan tilaajanvastuualueeseen kuuluu suunnittelu ja urakoitsijalle itse rakentaminen.Suunnittelun puutteet, tulkinnanvaraisuudet tai virheet jäävät näin tilaa-jan vastuulle ja vastattaviksi.

Urakoitsija ei kuitenkaan voi vedota näihin, jos hänen olisi pitänythavaita moinen. Hänellä oli selonottovelvollisuus.Toisaalta tässä nimen-omaisessa tapauksessa A:lla oli ollut perusteltu syy uskoa, että hänelläoli todella kaksi vaihtoehtoa miten toimia.

Epäselvyyttä ei A:n mielestä ollut, joten ei ollut syytä tehdä selventä-viä kysymyksiäkään. Kysymys kuuluikin, oliko näissä olosuhteissa ja tässätapauksessa urakoitsijalla oikeus vaatia ja saada maksu lisäkustannuksis-taan tilaajan esittämän vaihtoehdon johdosta. Se pitää ratkaista tulkin-nalla.

Kantaja toimi ajoissa – vastaaja taas ei reklamoinut

Kun sopimusasiakirjat olivat tilaajan laatimat ja epäselvyys oli aiheutu-nut tilaajan vastuulla olleista suunnitelmista oli kantaja tässä oikeutettusaamaan oikeussuojaa eikä näinollen A:n kannetta voida hylätä, vaanpäinvastoin se tuli hyväksyä. Kantaja oli esittänyt lisälaskun tilaajalleajoissa.Vastaaja puolestaan taas ei ollut reklamoinut asiasta kohtuullises-sa ajassa. Myöskään taloudellisessa loppuselvityspöytäkirjassa ei laskun

kiistämistä ilmennyt. A:n kanne tuli hyväksyä täysimääräisenä. Tuomio-lauselman mukaan esitetty lisälasku 31.363,20 euroa oli maksettava ko-konaisuudessaan ja sille korkolain mukainen viivästyskorko siten kuinvaadittu olikin.

Näin meni nurin sekä käräjäoikeuden että hovioikeuden tuomiot.KKO oli asiassa täysin yksimielinen, kaikki viisi oikeusneuvosta olivat täy-sin samaa mieltä oikeasta ja oikeudenmukaisesta lopputuloksesta.

Tämäkin tapaus osoittaa selvästi sen oikeusperiaatteen, että sopi-mussuhteessa syntyvässä tulkintatilanteessa vaaka painuu sopimusteks-tin laatineen osapuolen rasitteeksi. Edellytyksenä toki on, että toinenosapuoli on noudattanut tarpeellista ja kohtuullista huolellisuutta asias-sa eikä tietoisesti tai muutoin asiattomasti "hyväksikäytä asemaansa".

Vaihtoehtoisten ratkaisujen käyttömahdollisuutta, esim. suoritteenlaatua koskevana kannattaa harkita huolellisesti. Eihän valinnanvapau-della toki mitään vältettävää ole, jos ja kun ne on todella tarkoitettu va-linnaisiksi. Ellei näin tosiasiassa ole, on syytä välttää johdattelemasta tois-ta kiusaukseen ja kylvää jo lähtökohtaisesti riidan siemen itämään.

Kummallakin osapuolella voi olla mitä vilpittömin mieli. Odotuksetja oletukset vain ovat erilaiset ja siitähän se soppa syntyy, ei välttämättäja ollenkaan ihmisten pahasta tahdosta.

*Jyrki Kurkinen

23

§ kurkinen


Korpivaarantie 1 • 01450 Vantaa • puhelin 010 575 500 • fax 010 575 7999 • www.toyota-forklifts.fi

Kaikkimateriaalinhallinta

samasta osoitteesta.

Kaikkimateriaalinhallinta

samasta osoitteesta.

77 II 2007 • 2007 • TToiminnanohajusta •

oiminnanohajusta • ViisuloViisulogistiikkaa • LOGY juhlii

gistiikkaa • LOGY juhlii


Logistiikka-lehti vuonna 2008

Logistiikka -lehden vuoden 2008 ilmestymisaikataulu sekä mediatiedot on nähtävillä Suomen Logistiikkayhdistyksen www.logy.fi -sivulla Logistiikka-lehden osiosta.

Lisätietoja Logistiikka -lehdestä voi tiedustella suoraan Juhani Piipposelta puh 09-6963 751

Kurkisen 0807 7.11.2007 13:49 Sivu 23

Volvo esitteli myös suomalaisille alan toimittajille Gentintehtaillaan Belgiassa vaihtoehtoisten polttoaineiden tutkimuksia jakokeiluja. Tämä road show oli alkanut jo Göteborgissa ja jatkuuedelleen, kuten kansainväliselle yhtiölle sopii. Eri ratkaisujen toimi-vuuden testausta varten on rakennettu tarvittaessa myös uusi moot-toriratkaisu Volvo-kehyksiin, esimerkikkinä hybridiauto.

Seminaari osoitti, että biodiesel on ilmastomuutokseen varsinvaatimaton ratkaisu ja muut näkökohdat, esimerkiksi maaperän hyö-dyntäminen, vie sen melko takarivin ratkaisuksi.

Kohteena selvityksessä on ollut hiilidioksidipäästöjen minimoin-ti, kuitenkin hyödyntäen dieselmoottorin suorituskykyä. Tarjollaolevan polttoainetalouden on oltava hyvä ja samalla on pidettävä ajo-

neuvon huoltokustannukset sekävaadittavat lisälaitteet kohtuu-den rajoissa.

Polttoaineidenyhdistelmät

Vedyn ja biokaasun yhdistelmänsekoitussuhteeksi Volvon testeissämuodostui 8 % vetyä ja 92 %biokaasua. Biokaasun ja bio-dieselin sekoitussuhde taas oli 90% biokaasua ja 10 % biodieseliä.Edellämainittu seos vaatii sytty-äkseen kipinäsytytyksen mootto-rin sylinterissä. Jälkimmäisenseoksen biodiesel – tai synteetti-nen diesel – on mukana mahdol-listamaan dieselmoottorin nor-maalin hehkusytytyksen toimin-nan. Biokaasu on tässä versiossajäähdytettynä nesteytetyssä muo-dossa. Molemmat aineet vaativatoman säiliönsä ja suihkutuksensa.Vaikka biokaasu – biodiesel -yh-distelmä onkin energiatehokkainmoottoriin syötettynä, jää ajo-neuvon toimintasäde samalla tan-killa puoleen tavanomaisesta, joskaasu on säiliössä nesteytettynä.

Yleensä biokaasu Volvon ko-keiluissa on paineistettu 200 ba-riin asti. Se on sama tekninen ta-


Volvo teki toimivat mallikappaleet

Kuorma-autojen hiilidi-oksidipäästöjen puolitusvuoteen 2020 mennessäIlmastonmuutoksen torjuminen vaatii erilaisia ratkaisuja niin käyttäjien,lainsäätäjien kuin tekniikan kehittäjienkin taholta.Volvo Kuorma-autot onkantanut oman kortensa kekoon selvittäessään erilaisten polttoainerat-kasujen ja voimanlähteiden vaikutuksen käytännössä. Eri ratkaisujavarten tehtiin lukuisia toimivia malleja testaukseen ja esittelyyn.

Volvon energiaratkaisuja: eräs kokeilluistapolttoaine- ja moottorivaihtoehdoista olivety ja biokaasu -yhdistelmä dieseliin.Taustalla tehtaaseen virtaa tuottava omatuulimylly.

Hannu H

illo

VolvoGent 6.11.2007 15:41 Sivu 24

so, jolla myös maakaasua jael-laan.

Kaasuttamista pidetään bio-polttoaineiden kehityksessä toi-sen polven vaiheena. Verrattunaesimerkiksi soijan ja rapsin saa-tavuuteen, se mahdollistaa laa-jemman ja ravintotalouden kan-nalta edullisemman raaka-aine-kirjon hyödyntämisen. Pyrki-myksenä mm. on, että vaihtoeh-topolttoaineiden raaka-aineidenviljely ei kilpailisi ruoantuotan-non kanssa, jota edustaa mm.soijanviljely. Vetyä voidaan teh-dä myös vedestä käyttäen val-mistuksessa päästöttömästi syn-nytettyä sähköä.

Myös synteettistä dieseliävoidaan tehdä kaasuttamallabiomassaa. Tällöin kehitetäänsynteettisesti hiilivetyjä, joitavoidaan vaivatta sekoittaa tavan-omaisen dieselpolttoaineen jat-keeksi. Samoin voidaan siihensekoittaa biodieseliä, jota puo-lestaan voidaan sekoittaa myössynteettiseen dieseliin. Biodie-sel, joka on tuotettu esteröimällä

kasvisöljyjä, voi käyttää lähtöai-neenaan rapsia, soijaa, aurin-gonkukkaa, palmuöljyä jne.Prosessi voidaan tehdä toisaaltamyös hydraamalla, siis vedynkautta.

Oheisesta kuviosta löytyymyös hydrauksen ohella fer-mentaatio eli käyminen, jostahiivakäyminen on hyvä esimerk-ki. Kasvien sokerit pilkotaan hii-lidioksidiksi ja alkoholiksi,etanoliksi. Näitä voidaan myöskaasuttaa, jolloin raaka-aineläh-teisiin voidaan lisätä vielä erilai-nen orgaaninen jäte. Lähtöma-teriaali jakautuu prosessissa ve-tyyn ja häkään. Tällöin loppu-tuotteina syntyvät polttoaineyh-disteet edustavat kaikkein laajin-ta kirjoa: vety, dimetyylieetteriDME, metanoli, synteettinendiesel ja biokaasu. Jätepuoltavoidaan jalostaa myös anaerobi-sesti, jolloin biokaasua syntyyraaka-aineen jakautuessa metaa-niin ja hiilidioksidiin.

Erityisen korkeaksi energia-tehokkuus Volvon selvityksessä

nousi, kun DME:n tai metano-lin tuotannon lähtökohtana olisellutehtaan jätelipeä. Siitä taka-vuosina Suomessa tehtiin myöspöytäviinaa, jota kutsuttiinkinkansan suussa “tikkuviinaksi”.Tätä ainetta, jota Volvo kutsui“mustaksi pirtuksi” – black li-quor – voidaan käyttää myössynteettisen dieselin ja biokaa-sun lähteenä.

DME on huoneenlämmössäja normaalipaineessa kaasua,mutta ajoneuvokäyttöön se nes-teytetään käyttämällä 5 barinpainetta. Sen jakelutapa ja ver-kosto voisi seurata LPG:n jake-lumallia. DME on ilmaa ras-kaampaa ja mahdolliset vuodotsäiliöissä ja putkistoissa voivataiheuttaa tulipalovaaran.

Vety on vaativinta, sillä senpaineen on oltava vielä biokaa-sun 200 bariakin suurempi.

Ei vainilmastonäkökulma

Vaihtoehtoisen polttoaineen va-linta tai edes sen kokeilu ja tut-

kinta ei ole yhden tai kahden te-kijän tarkastelua, pystyi Volvohyvin esittämään. Polttoaineenhiilidioksidi-, typenoksidi- japartikkelipäästöt ovat ketjuntoisen pään lähtökohta. Pyrki-mys on niiden vähentämiseen,jota omalta osaltaan ohjaa myösEuro-moottorimääräysten por-rastettu tiukentaminen.

Hiukkaspartikkelien suoda-tin Volvolla on sisäkiertoinen japoistaa hiukkaset yli 95-pro-senttisesti.

Ketjun toisessa päässä onvaihtoehtopolttoaineiden kilpai-lutilanne ravinnontuotannonmaaperän suhteen ja kuinkamonta kilometriä ajomatkaa yk-si hehtaari tuottaa. Väliin puo-lestaan mahtuvat kysymykset,kuten miten korkea on polttoai-neen energiaintensiteetti elikuinka monta kilometriä litrallapääsee tai montako litraa kilo-metrillä kuluu? Mikä on valmis-


Rypsinsiemen

Auringonkukka

Rypsiöljy Esteröinti

Hydrolyysi jafermentaatio

Biodiesel

Auringonkukkaöljy

Vehnä

Sokerijuurikas

Olki

Eloperäinen jäte

Jätevesi

Lanta

Jätepuu

Kasvatettu puu

Raaka-aine Prosessi Polttoaine

Etanoli

Kaasutus Vety

Anaerobinenhajottaminen

DME – Dimetyylieetteri

Metanoli

Synteettinen diesel

Biokaasu

Mistä ja miten vaihtoehtoisia polttoaineita tehdään.

��

VolvoGent 6.11.2007 15:41 Sivu 25

tuksen energiatehokkuus, kunesimerkiksi fossiilinen dieselöljyedustaa lukua n. 35? Sen raaka-ainetta, raakaöljyä, Volvo luon-nehtiikin jo puolivalmisteeksipolttoaineena. Mitä maksaa yh-den polttoainelitran tuottami-nen? Mikä on polttoaineen raa-ka-ainepotentiaali meillä? Mitäuutta ja miten vaativaa tekniik-kaa auto uuteen polttoaineeseenmahdollisesti tarvitsee? Millai-nen on uuden polttoaineen ja-keluinfrastruktuuri? Volvon tar-kastelu on eurooppapohjainen.

Jos ruotsalaista hyvänlaatui-sen maan keskimääräistä satoakäytetään lähtökohtana, niinbiodieselin viljelijä saa hehtaaril-ta alle 2500 km:n matkan polt-toaineet, kun taas DME:n jametanolin käyttäjä pääsee sellunjätelipeän kautta tehdyllä pro-sessilla hehtaaria kohden poltto-aineellaan yli 10 000 km:n mat-kan.

Polttoaineen raaka-ainepo-tentiaalin pahnanpohjimmainenon biodiesel, mihin tilanteeseenvaikuttaa ennen kaikkea se, ettärapsia ei voi samalla pinta-alallavoi viljellä kuin joka 4 – 6. vuo-si ja polttoaineeksi kelpaa vainkasvin siemenistä puristettu öljy.Viljelty puu, jätepuu ja olkiedustaa EU:n alueella 2012 ar-violta n. 700 terawattitunnin te-hoa, kun biodieselin lähteet, au-ringonkukka ja rapsi yltävät vainarvioituun 80 TWh:n vuosittai-seen tehoon.

Kokeilun seuraava vaihe

DME-Volvon kokeilut jatkuvatseuraavassa vaiheessa asiakkaankäytössä tapahtuvilla kenttäko-keilla, jotka alkavat 2009, kertoiLars Mårtensson, Volvo-kuor-ma-autojen ympäristöasioidenjohtaja. Mainittua dimetyylieet-teriä pidetään yhtiössä hyvänävaihtoehtona, sillä sen vaikutusilmastoon on kaikkein vähäisinkun huomioidaan koko matkaraaka-ainelähteeltä vetopyöräänsaakka. Samoin sen energiate-hokkuus on suurin samasta raa-ka-ainepohjasta tehtyihin mui-hin tuotteisiin verrattuna. Kus-tannuksiltaankin se on kilpailu-

kykyinen, tehtiin se biomassastakaasuttamalla tai puunjalostuk-sen jätelipeästä. Volvon näke-mys on, että myös satoisuuteenvaihtoehtoisten polttoaineidenraaka-aineiden kasvattamisessaon syytä kiinnittää huomiota.Joka tapauksessa kannattaa jonyt ryhtyä lisäämään fossiilisiinpolttoaineisiin vaihtoehtoisiapolttoaineita, koska niitä on saa-tavissa käyttöön ilman merkittä-viä panostuksia ajoneuvojentekniikkaan. Suosituksena ly-hyellä tahtäimellä esitettiin mu-kaan sekoitettavaksi 5 % biodie-seliä, joka on tuotettu esteröi-mällä kasvisöljyjä.

Volvo on kuitenkin valmismyös muiden teknisten ratkai-sujen kannalta, sillä toimivatprototyypit on todellakin esitel-ty. Dieselmoottori on kuitenkinyhtiön mielestä edelleen parassaatavilla oleva moottoriratkaisuerilaisten uusienkin polttoainei-den hyödyntämiseen. Millaisianämä ovat, riippuu paljolti pai-kallisista olosuhteista ja sitenvoivat erota toisistaan riippuensiitä, missä ollaan liikkeellä,muistutti Mårtensson.

Hybridi

Volvo esitteli myös hybridi-Vol-von, jonka dieselin seurana oli600 voltin sähkömoottori/gen-eraattori. Laitteisto, jonka voi-malähteitä käytetään vuorotel-

len tai tarvittaessa rinnan ja jos-sa jarrutusenergia hyödynnetäänlataamalla sillä järjestelmän ak-kuja. Maaliskuussa 2006 esitel-ty, omassa talossa kehitetty hyb-ridiratkaisu on tarkoitettu aluksijakelutoimintaan, mihin se onomiaan, päästötön ja äänetönauto, joka ei häiritse ympäristö-ään tyhjäkäynnilläkään. Poltto-ainekustannusten on todettu vä-henevän tällä mallilla peräti 30%. Markkinoille Volvo laskeetämän uuden FE-mallin saavan-sa v. 2009.

Kaavailussa on kuitenkinmyös pitkänmatkan malli, jonkakohdalla säästöjen odotetaanolevan vielä 5 – 10 %.

Ei vain auto, vaan myös tehdas

Gentin tehdas Belgiassa onmyös rakennettu hiilidioksidi-päästöjen torjunta tähtäimessä.Kahdentuhannenneljänsadan

työntekijän tehdas, jonka tuo-tannon kappalemäärä on Göte-borgia suurempi, 40 000 vuo-dessa, on rakennettu hiilidioksi-dipäästöttömäksi – ensimmäise-nä maailmassa. Sähkön käyttöäon vähennetty. Tehdashallin va-laistus perustuu paljolti päivän-valoon ja vaaleisiin sisämaalei-hin. Varaston valaistus on auto-matisoitu ja valaisin sammuu,kun sen alueelta poistutaan.Tuotannon vaatima energia tu-lee toisaalta tehtaan omista kol-mesta tuuligeneraattorista, toi-saalta vihreän energian belgialai-selta toimittajalta Electrabelilta.Lämmityksen hoitaa 70-pro-senttisesti oma biomassalaitos.

Siinä poltetaan pellettejäja polttoprosessin vaati-maa energiaa toimittavatkatolla olevat aurinko-kennot. Lopun 30 % hoi-taa kaasukäyttöinen boi-leri, jossa käytetään bio-polttoainetta. Volvo-kuorma-autojen Euroo-pan divisioonan pääjohta-ja Claes Nilsson toteaa, et-

tä vaikka päämääränä on taistel-la hiilidioksidia vastaan sekä ajo-neuvoissa että niitä valmistavas-sa tehtaassa, niin jälkimmäisessäse oli helpompaa toteuttaa, jopakahden vuoden kuluessa.

*Hannu Hillo


Hybridi-Volvo.

Eri polttoainevaihtoehtojen vertailua useammalla kriteerillä. Vasen palsta käsittää polttoaineet: biodiesel, synteettinen diesel, DME,metanoli/etanoli, biokaasu, biokaasu+biodiesel, vety+biokaasu. Ylärivillä on arviointiperusteet: ilmastovaikutus, energiatehokkuus,maankäyttötehokkuus, polttoainepotentiaali, moottoriedellytykset, polttoainekustannus ja jakeluinfrastruktuuri. Mitä enemmän täpliäsarakkeessa, sitä edullisempi, tehokkaampi tai helpompi tämä vaihtoehto muihin verraten on.

Hannu H

illo

VolvoGent 6.11.2007 15:41 Sivu 26

Synteettinen diesel:

• Voidaan käyttää tällä hetkellä ja on täysinvaihtokelpoinen nykyiselle polttoaineelle • Täyttää dieselpolttoainestandardit - muttavähentää voitelevuutta• Teknisesti käy tavalliseen dieselmoottoriin• Edut: Hyvin matalat hiilidioksidipäästöta-sot• Suorituskyky ja toimintasäde säilyvät eikätarvita moottorin lisälaitteita• Odotetaan polttoainetuotantoa

Biodiesel (FAME – Fatty AcidMethyl Esters):

• Polttoaineiden ja laatujen laaja kirjo• Hieman alentunut suorituskyky (5-10 %)• Liuottava, tietyille materiaaleille uhka• Lisääntynyt huollon tarve• Korkeammat typen oksidien päästöt• Teknisesti käy tavalliseen dieselmootto-riin, mutta vaatii tiheämmän huolto-ohjel-man ja polttoainejärjestelmän sovituksenbiodieselille• Hyvä polttoainetalous kannusteena• Hyvä saatavuus• Toimintasäde lähes alentumaton• Pienehköjä ajoneuvon lisälaitevaatimuksia• Yleisin vaihtoehtopolttoaine ja odotetaanseuraavan polven polttoainetta• Yleisen standardin tarve olemassa

Metanoli / Etanoli:

• Matalampi energiatiheys• Rajallisempi toimintasäde tankillisella –60%• Korkeampi syttymispiste – sytytysvai-keuksia• Lisääntyneet hiilivety- ja häkäpäästöt• Dieselöljyä syövyttävämpi• Teknisesti perustuu tavalliseen diesel-moottoriin, mutta edellyttää korroosion-kestävää materiaalia moottorin ja polttoai-nejärjestelmän osissa.• Myös ahtoilman jäähdytys on korvattavamoottoria jäähdyttävällä lämmönvaihtimel-la• Korkeampi puristussuhde• Katalysaattori poistamaan hiilivety- ja hä-käpäästöjä• Erityinen moottorin ohjausohjelmistosof-ta• Etuina vähentyneet hiukkas- ja typen ok-sidien päästöt• Metanolilla hyvin matalat hiilidioksidi-päästöt• Mahdollinen tulevaisuuden vaihtoehto

Vaihtoehtoistenpolttoaineratkaisujen

haasteita

VolvoGent 6.11.2007 15:41 Sivu 27

UPM on tehnyt kahdeksan vuoden aikarahtaussopimuk-sen ahvenanmaalaisen varustamon Godby Shipping Ab:n kanssa.Laivojen rakentaja on saksalainen telakka JJ Sietas. Kummankinaluksen lastikapasiteetti on yli 10 000 tonnia. Alukset liikennöivätreitillä Hamina – Rauma – Santander – El Ferrol.

– UPM:n volyymit Espanjaan ja Portugaliin ovat lähes kaksin-kertaistuneet vuodesta 2000, jolloin UPM aloitti oman liikenteenRaumalta Santanderiin, UPM Seaways -yksikön johtaja Jukka Hölsäkertoo. – Nyt liikenteeseen tulevat alukset on suunniteltu ja räätälöi-ty vastaamaan Espanjan liikenteen laatu- ja palveluvaatimuksia sekäoperatiivisia erityispiirteitä.

Laivat on kehitetty kuljettamaan optimaalisesti UPM:n metsä-teollisuustuotteita, paperia, selluloosaa, vaneria, sahatavaraa jne. Las-tata voidaan myös suuryksiköitä, 20 – 45 jalan kontteja, mafi-alusto-ja, kasetteja, rekkoja ja projektilasteja.

– Uusilla aluksilla UPM pystyy vastaamaan paremmin asiakkai-den kasvaviin palvelutasovaatimuksiin. Toisaalta lisääntynyt kapasi-teetti ja uudet ratkaisut mahdollistavat koko toimitusketjun yhä ko-konaisvaltaisemman optimoinnin. Uudet laivat parantavat entises-tään UPM:n Espanjan liikenteen kustannus- ja ympäristötehokkuut-ta, Hölsä sanoo. Aluksen teknisissä ratkaisuissa on otettu huomioonympäristötekijät niin vesien- kuin ilmansuojelussakin.

– Alusten taloudellinen kulutus, ympäristöystävällisyys, tehokasrahdin käsittely sekä jäissä kuljettavuus ovat olleet aluksen suunnitte-lun lähtökohtia. Alukset sopivat optimaalisesti metsätuotteiden kul-jettamiseen, mutta myös muuhun tarkoitukseen, kuten konttienkuljettamiseen, Godby Shippingin toimitusjohtaja Dan Mikkolakertoo laivan suunnitteluperusteista.

Godby Shippingin hallituksen puheenjohtaja Alpo Mikkola ker-toi, miksi Misanakin päätyi Suomen lipun alle, mikä ei ole kovinyleistä suomalaisten varustamojen kohdalla nykyään. He kokeilivat

aikanaan myös mukavuuslippua ja pettyivät sellaisen aluksen ylläpi-toon. Telakkakustannukset muodostuivat huomattavasti korkeam-miksi kuin heidän suomalaisen miehistön laivoissaan.

Jääluokkaan A1 rakennetun Misanan pituus on 165,75 m, leveys23,4 m ja syväys 7,26 m. Vetoisuus on 15600 BRT ja kuollutpaino11300 dwt. Konttikapasiteetti on 484 TEU:ta ja trailereita sisään saa2155 kaistametrille. Tilaa on myös mahdolliselle 48 jäähdytyskontil-le.

Lastaus ja purkaus tapahtuvat perärampin kautta. Aluksen kan-net ja ajorampit on suunniteltu siten, että yht´aikainen lastaus japurkaus on mahdollinen.

Pääkoneina ovat kaksi Wärtsilä 6L46F-moottoria, jotka edusta-vat uutta tekniikkaa. Autotekniikasta tuttu common rail-polttoai-neensyöttö mahdollistaa sylinterin täyttämisen vain tarpeellisellamäärällä polttoainetta, mikä wet pac-tekniikan kanssa vähentäämyös polttoaineen kulutuksen ohella typenoksidien päästöjä 30 – 50%. Pääkoneiden yhteisteho on 15 000 kW – siis enemmän kuin suo-malaisissa murtajissa. Suomesta Espanjaan voidaan ajaa yhdellämoottorilla 17 solmun nopeudella ja takaisinpäin – kun käytävänäon kaksi satamaa enemmän – päästään kahdella moottorilla 20 sol-mun tavoitenopeuteen. Kovaan keliin ja sivuaallokkoon on aluksellasivuvakaajat, kuten aiemmin on varusteltu lähinnä matkustaja-aluk-sia. Laivassa on sekä keulassa että perässä poikittaiset ohjailupotkurit,jolloin se voidaan ajaa sivuttain kiinni laituriin. Sillan automatiikkaon niin pitkällä, että Misana voitaisiin ajaa koskematta ohjailulaittei-siin laiturista laituriin ja huomioida vielä muu liikenne väylillä. Näinei kuitenkaan menetellä, vaan vahdissa on normaali miehitys. Aluk-sella on kaksi 14 hengen miehistöä, jotka ajavat vuorotellen kuukau-den.

* Hannu Hillo

ja UPM:n tiedotus


Uudisrakennus Suomen lipullaUPM:n Espanjan liikenteeseenUPM:n Espanjan laivaliikenteessä aloittaa tänä syksynä kaksi uuttalaivaa. Niistä ensimmäinen, lokakuussa liikennöinnin aloittanut Misanavihittiin käyttöön 22.10.Toinen alus aloittaa liikennöinnin joulukuussa.

Godby Shippingin uusinMisana on rekisteröitySuomen lipun alla.Alkuun se operoikahdeksan vuottaUPM:n liikenteessä, nytajaen Espanjaan saakka.

Han

nu H

illo

Misanajuttu 6.11.2007 15:42 Sivu 28

Yrityksen tietojärjestelmähankeonnistui loistavasti; aikataulu piti,kustannusarvio alitettiin ja käyttä-jät eivät mistään hinnasta enäävaihtaisi vanhaan. Harvinaistakuultavaako? Niinpä, aika useinmiltei kaikki näistä asioista ovatjuuri päinvastoin.

Tietojärjestelmän hankinta onlogistiikan palveluyrityksenkin vai-keimpia hankintoja, näin on yhä

nykyisinkin, vaikka tietotekniikkaa on ollut käytössä jo kymmeniä vuosia.Saatavilla olevat valmiit järjestelmät on aina suunniteltu joko tiettyä tar-koitusta varten, tai sitten niistä on tehty niin yleispäteviä, etteivät ne sel-laisenaan käy mihinkään. Hieman kärjistäen.

Järjestelmän suunnittelu puhtaalta pöydältä taas edellyttää melkois-ta tietämystä sekä tietotekniikasta että yrityksen liiketoiminnasta - taisitten ilmiömäistä koordinointia, jolloin voi hyödyntää parhaat voimatsekä nörtti- että haalaripuolelta.

Edellisten välimuoto eli valmiin järjestelmän räätälöinti yrityksen tar-peisiin on usein kaikkein haastavin tapa. Mikä vaihtoehdoista tulisi valita?Se riippuu aina tarpeesta, tarjonnasta ja käytössä olevista resursseista.

Tarpeiden kartoittaminen

Tietojärjestelmän hankinnassa on tärkeintä tiedostaa se, mitä sillä tul-laan tekemään. On otettava huomioon yrityksen, käyttäjien ja tietohal-linnon sekä tietenkin asiakkaan näkökulma.Yrityksen kannalta tulee kar-toittaa tietojärjestelmän avulla saavutettavat kustannus- ja liiketoiminta-hyödyt sekä järjestelmän laajennus- ja liitäntämahdollisuudet muihin jär-jestelmiin.

Käyttäjien kannalta on mietittävä, mitä toimintoja järjestelmä palve-lee, kuka sitä käyttää ja mitä halutaan lopputulokseksi. Sekä mitä ole-massa olevia toimintoja uusi järjestelmä korvaa ja mitä työtapojenmuutoksia se edellyttää.Tietohallintoa kiinnostavat mm. järjestelmätoi-mittajan tarjoama ylläpito, tietokannat ym. tekniset asiat, joissa yleensämaallikon kiinnostus loppuu alkuunsa. Onneksi on alan ammattilaisia tä-tä varten.

Järjestelmän tuoma lisäarvo asiakkaalle on erittäin ratkaisevassaroolissa. Niinpä asiakkailta kannattaa kysyä, millaista tietoa he palveluyri-tykseltä haluaisivat ja miten se pitäisi heille tarjota.

Yrityksen liiketoimintaprosessi on syytä kuvata kunnolla alusta lop-puun unohtamatta raportointia. Muuten käy niin, että järjestelmällä eikerätäkään sitä tietoa, mitä halutaan raporteista lukea.Tunnusluvut onpidettävä mielessä koko ajan. On muistettava, että tietojärjestelmä onjuuri niin älykäs kuin sinne syötettävät arvot ja siihen ohjelmoidut toi-minnot. Järjestelmä ei tee mitään sellaista, mitä sen ei ole käsketty taisuunniteltu tekevän.Tietokone ei osaa ajatella, eikä sillä ole tunteita

Tarjonnan suodattaminen

Liian usein tietojärjestelmätoimittajat tarjoavat härkäpäisesti olemassaolevaa pakettia kuuntelematta riittävästi ostajan tarpeita. Ihan kuin me-nisi pyykinpesukonetta ostamaan ja myyjä myisi astianpesukonetta, kos-ka sekin on pesukone. Hyvä myyjä osaa ja uskaltaa sanoa jo alkuvai-heessa, ettei hänen edustamansa tuote vastaa asiakkaan tarvetta.

Isoja riskejä sisältyy myös valmiin järjestelmän räätälöintiin. Myyjäntajutessa, että tuote ei sellaisenaan sovi, siirrytään muutosten työmäärä-arviointiin. Jos tässä vaiheessa ei ostajalla ole tarkkaa tarvekartoitusta,seuraa ongelmia.Tavallista on, että ensimmäisen oikean työmääräarvionvoi kertoa noin kahdella ja puolella. Ja oikeaa arviota ei voi tehdä ilmanyhteistyönä tehtävää kysyntä/tarjonta-vertailua ja siihen pohjautuvaamuutosmäärittelyä.

White paper -metodi on loppujen lopuksi yllättävän hyvä vaihtoeh-to, kun puhutaan vähänkään erikoisempaan käyttöön tulevasta järjestel-mästä. Kuten sanottua, tämä vaihtoehto edellyttää kuitenkin rautaistaosaamista sekä käyttötarkoituksesta että järjestelmän tekniikasta. Käyt-täjien edustaja on hyvä ottaa mukaan suunnittelupöytään heti alussayhdessä järjestelmän toimittajan kanssa. Ja kannattaa karttaa toimittajaa,joka ei anna jo määrittelyvaiheessa mukaan koodareitansa. Sisäinen tie-donkulku ei näet ole ICT -yritystenkään parhaita avuja…

Hankinnan ja käyttöönoton resurssointi

Harvassa ovat ne fakiirit, jotka vetävät tietojärjestelmän hankinta- jakäyttöönottoprojektin läpi onnistuneesti muiden töidensä ohella, siihenpitää pystyä keskittymään kunnolla. Jos resurssointia ei pohjusteta huo-lella, haaste muuttuu ongelmaksi. Projekti tulee vaiheistaa ja miehittääselkeästi. Käyttäjiä pitää voida työllistää, mutta liiketoiminta on turvatta-va. Järjestelmän toimittajan on voitava panostaa riittävästi projektiin, os-tajan päätehtävä ei ole paimentaa toimittajan henkilöstöä. Ja ostajan te-kemä testaus on tehtävä viivytyksittä, toimittaja saa siitä muuten liianhyvän keppihevosen olla myöhässä koko ajan.

Projektisuunnitelmaa tehdessä kannattaa huomioida yrityksen liike-toiminnan sesongit, niillä on iso merkitys paitsi miehitykseen, myös käyt-töönottovalmiuteen. Lomakausien ja sesonkien ajaksi ei kannata paljonsuunnitella. Vuodessa on oikeasti noin kuusi kuukautta, joiden aikanaprojektit etenevät. Kolme keväällä ja kolme syksyllä.

Kun merkittävä osa yrityksen henkilöstöstä on tulevan tietojärjestel-män käyttäjiä, projektin tärkeimpiä ponnistuksia on käyttökoulutus.Usein on mahdotonta irrottaa kaikki käyttäjät yhtä aikaa koulutukseenja yhtä mahdotonta on järjestää jokaiselle käyttäjälle oma koulutus.Tä-hän asiaa ei ole muuta yleispätevää neuvoa kuin se, että koulutus kan-nattaa joka tapauksessa tehdä kunnolla. Hyväkään järjestelmä ei toimi,ellei sitä osata käyttää.


nykänen

Tietojärjestelmänhankinta, ongelma

vai haaste?Tämänkertainen kirjoittaja Kimmo

Nykänen toimii Transpoint Oy Ab:n

kehityspäällikkönä pääasiallisena vas-

tuualueenaan yhtiön tuotanto-organi-

saation käytössä olevien tietojärjestel-

mien kehittäminen. Nykänen on Jy-

väskylän Tekun kasvatteja seitsemän-

toista vuoden takaa, hän kuuluu myös

Logistiikkayhdistyksen koulutusvalio-

kuntaan.

��

Nykkolum 2-s 7.11.2007 09:06 Sivu 29

Kustannusarviota tehdessä otetaan huomioon järjestelmän työmää-räarviot, projektin aikaiset välittömät kustannukset, mahdolliset laitein-vestoinnit ja lisenssit. ROI:ta laskettaessa niitä verrataan saavutettaviinkustannushyötyihin. Lopputuloksen tulisi olla se, että uusi järjestelmämaksaa itsensä viimeistään elinkaarensa loppuun mennessä. Uuden javanhan järjestelmän vertailu on usein lähes hyödytöntä, koska vanhaa eivoisi kuitenkaan käyttää uuden tapaan. Mutta sitäkin voi kokeilla.

Hankinnan onnistumisen arviointi

Projektin aikainen toiminta on helppo arvioida jälkikäteen, samoin ker-tyneet kustannukset. Sen sijaan käyttäjien tyytyväisyys on ilman kyselyämelko vaikeaa. Siinä pätee yleensä sama sääntö kuin suomalaisissa pal-veluissa yleensä. Jos ei kuulu mitään, kaikki ovat olevinaan tyytyväisiä.

Esimerkkinä käyttäjien omaksumasta tietojärjestelmästä olkooneräs työnantajani järjestelmä, joka palvelinvian takia kaatui eräänä syk-syn päivänä: käyttäjät olivat aivan neuvottomia, vaikka ennen vanhaanpärjättiin pelkästään kynällä, paperilla ja puhelimella. Ja niillä olisi nytkinpärjätty, jos vain olisi tullut mieleen. Hyvä tietojärjestelmä on parhaim-millaan huomaamaton työkalu.

* Kimmo Nykänen


Berner Oy Trukkiosasto PL 22, 00811 HelsinkiPuh. 09 – 1345 11 Fax. 09 – 1345 1557sähköposti. [email protected]

Nämä kolmi- ja nelipyöräisetsähkötrukit jotka on kehitettypalkittujen rakenneratkaisujenpohjalta, lisäävät kaikki vaihtovirranedut – ja paljon muutakin – hyväksitodettuihin malleihin. Voima ja tehoon yhdistetty ergonomiseenloistokkuuteen ja kompaktiinmuotoiluun trukeissa, jotka toimivattuottavasti missä tahansa oletkin –

sisällä tai ulkona …tiukoissa käänteissätai avoimissa tiloissa. Ja kiitosvaihtovirtatekniikan,käyttö on hiljaisempaa,sujuvampaa ja jopa

kontrolloidumpaa kuin koskaan.Kun tarvitaan lisätehoa,

vaihtovirtamoottoreilla on selväetulyöntiasema perinteisiintasavirtavastineisiinsa nähden. Muitavaihtovirtamoottorin etuja ovat tasainen,hiljainen ja hallittu toimivuus, pitemmätkäyttöjaksot ja vähäisempi huollon tarve.

Nämä hyödyt johtuvat pääasiastakommutaattoreiden ja harjojen poistamisesta,minkä ansiosta energiahukka on pienempi,moottorin tehoa voidaan hallita paremmin jalaitteessa on vähemmän vaihdettavia osia.

Mitsubishi antaa enemmän...Mitsubishi antaa enemmän...

[ vastinetta rahoillesi ][ suorituskykyä ][ käyttövarmuutta ]

kun luotettavuus on kaikki kaikessawww.mitforklift.com

tilaaILMAINEN

esite jotänään!

tilaaILMAINEN

esite jotänään!

09 – 1345 1109 – 1345 11Berner Oy TrukkiosastoSahaajankatu 13, 00880 HelsinkiPuh. 0207 914 569, Fax 0207 914 557sähköposti: [email protected]

0207 914 569

Nykkolum 2-s 7.11.2007 09:06 Sivu 30

Teemapäivä

LOGY 50 vuotta - Mitä tästä eteenpäin?

Uhkia ja/tai/vai mahdollisuuksia?

Torstai 22.11.2007

Kansallissali, Aleksanterinkatu 44, 00100 Helsinkii

14.00 AvausPuheenjohtaja Markku Henttinen, Suomen Logistiikkayhdistys ry

Ilmastonmuutosta ilmassa – Tavaraliikenteen uudet haasteetYlitarkastaja Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

14.35 Haasteet raskaille ajoneuvoille - Energian kulutus ja päästöt alasTkT Nils-Olof Nylund, TEC TransEnergy Consulting Oy

15.05 Keskustelu ja tauko

15.30 Canon ja ympäristövastuullisuusKehitysjohtaja Jaakko Muilu, Canon Oy

16.00 Alihankinnan visio 2015 Hankinnan osaaminen kuntoon Asiantuntija Matti Spolander, Teknologiateollisuus ry

16.30 Logistiikan Kronikka 0 - 2006Päätoimittaja Hannu Hillo, Logistiikka-lehti

16.40 Keskustelu

17.00 SyyskokousKontaktitilaisuus

Ilmoittaumiset 16.11.2007 mennessä

fax 09-177 675, e-mail: [email protected] tai puh 09-6963 743

Syyskok 6.11.2007 15:48 Sivu 31

Vuonna 1957 Scania sai ensimmäisen edustajansa Brasiliaan,Brasdieselin, jonka ensimmäinen toimipiste on vielä Sao Paolossapystyssä, joskin uudessa käytössä.

Samana vuonna yhtiö lähti Etelä-Amerikkaan rakentamaan kuor-ma-autotehdasta. Ensimmäinen kuorma-auto, malliltaan L 75, val-mistui tehtaasta seuraavana vuonna. Nykyään merkki on Brasilianmarkkinoilla vakiinnuttanut asemansa maan johtavana merkkinä,jolla on 40 % osuus raskaan maantiekaluston markkinoista. Scaniaon myös laajentunut muualle Etelä-Amerikkaan.

Kun Scania lähti Brasiliaan, oli hankkeella korkea kynnys silloi-sen hallinnon taholta. Eurooppalaiset sijoittajat saivat kyllä investoi-da maahan, mutta edellytyksenä oli, että brasilialaiset intressit uudes-sa yrityksessä nousivat peräti 90 prosenttiin. Yrityksiä lähti kuitenkinliikkeelle näilläkin edellytyksillä, niin Scaniakin.

Tänä päivänä tämä säännöstely on jo historiaa, purettu ja ScaniaLatin America, SLA, on täysin Scania-konsernin omistuksessa, va-

kuutti Scania Brasilin johdosta vastaava Christopher Podgorski.Ensimmäisen Brasilia-polven Scanioita on vielä nähtävänä ajossa,

mutta myös veteraaniautoiksi kunnostettuina. Omistusintressienohella oli näissä autossa oltava myös vähintään 35 % määrä paikallis-ta tuotantoa – Scanian kannalta siis alihankintaa.

Vuodesta 1960 Scania alkoi hoitaa koko autojensa rakentamisenBrasiliassa.

Nykyiset tehdaskiinteistöt saivat nykyisen paikkansa ja alkunsa1962, jolloin Sao Paulon alueelle avattiin Sao Bernardo do Campontehdas. Se oli ensimmäinen Scanian tehdas Ruotsin ulkopuolella la-jissaan. Tehtaassa alettiin valmistaa kuorma-autoja, busseja ja moot-toreita. Seuraavana vuonna alkoi vienti naapurimaihin.

Vuonna 1969 vei tehdas ensi kertaa osia jo Santosin sataman


Scania Brasiliassa puoli vuosisataaBrasilian laajuus - lähinnä Euroopan kokoinen - 1,7 miljoonan valtatieki-lometrin tieverkko ja 188 miljoonan asukkaan väestö tekee siitähoukuttelevan ja samalla vaativan markkina-alueen myös kuorma-autovalmistajalle. Scania lähti tähän liiketoimintaan mukaan 50 vuottasitten ja on menestynyt hyvin.Yhtiö halusi esitellä toimintaansa maassameille eurooppalaisille alan toimittajille, mutta samalla muitakin kiinnos-tavia näkymiä, joista vaihtoehtoinen polttoaine etanoli valmistuksineenon suorastaan Brasilian vahvuuksia. Brasiliaan palaammekin vieläseuraavassa numerossa.

Scania juhlisti puolivuosisataista läsnäoloaan ja tuotantoaan Brasiliassa julkistamalla P- ja R-sarjansa maassa myydyn G-malliston ohelle.

Scan

ia

ScaniaBras 7.11.2007 09:07 Sivu 32

kautta Ruotsiin. Kyseessä oli200 öljypumpun erä.

Nykyinen tehtaan tila

Erittäin siistissä ja järjestyksessäolevassa tehdashallissa tehtiinkokoonpanoa. Kuvaaminen si-sällä oli kiellettyä, vaikka mitäänennen näkemätöntä ja järisyttä-vää ei paikalla voinut näin maal-likkona havaitakaan. Menossaoli toimituksia linjalla Turkkiin,Indonesiaan, missä on oikean-puoleinen ohjaus, Peruun jne.Siis alueille, jotka eivät ole vieläEuro-alueen tiukoissa moottori-normeissa. Niiden voimaantulotulevaisuudessa ei ole ongelma,sillä tekniikka seuraaviin moot-toripolviin on tietysti jo olemas-sa. Autojen osat tulevat nykyään

50 % Europasta ja Argentiinas-ta. Argentiina on toinen tuotan-nollinen keskus maanosassa, setekee vaihteistoja ja voimansiir-tokomponentteja. Kolmas Sca-nian teollisuuspositio Latinalai-sessa Amerikassa on Meksiko,jossa sijaitsee 2001 perustettutehokas logistinen osavarastoSan Luis Potosissa.

Tehtaan toiminta on täysinScanian toimintalinjan ja käy-täntöjen mukainen. Johto kiitte-li lehdistötilaisuudessa henkilös-tön ammattitaitoa ja korkeaamotivaatiotasoa. – Tunnollista jaedistyksellistä työvoimaa, kehuiSLA:n pääjohtaja Michel de

Lambert alaisiaan. Tätä väkeäon yhteensä 4000.

– Raskaamman kalustonosuuden lisääntyminen näyttääolevan markkina-alueen trendi,lausui de Lambert, joka on siir-tynyt tuhansia kuorma-autojaostavasta ja niitä renttaavastaFraikin´ista kuorma-autoja val-mistavaan Scaniaan.

Sama tekniikka ja ratkaisutvallitsi siis kuin Ruotsissa, pie-nin kansallisin optioin. Sellai-nen poikkeama oli mm. kuor-ma-auton tukeva lehtijousitus,joka on omiaan vaativalle ja vie-lä kehityksessä olevalle tiever-kolle, tähdensi Suomen Scanian

markkinointipäällikkö SeppoSalmi.

Käytetystä tehtaan sisäisenlogistiikan välineistöstä pisti sil-mään mm. Demag-nostimet se-kä Toyota-, Yale- ja Hyster-tru-kit. Tuotanto tehtaassa on23000 autoa vuodessa, vaikkakapasiteetti onkin vain 20000!Erotus perustuu tehtyihin ylitöi-hin kaksivuorotyötä tekevässätehtaassa. Vertailun vuoksi to-dettakoon Södertäljen valmista-van Scanioita 37 autoa päivässä.

Juhlavuoden kunniaksi Eu-roopassa jo pari vuotta myynnis-sä olleet P- ja R-mallistot lansee-rattiin nyt näyttävästi Etelä-Amerikan markkinoille. Ne tuli-vat G-sarjan ohella nyt paikalli-seen tarjontaan. Moottoritek-niikaltaan ne edustavat Euro 3-tasoa. Esittelytapahtumia oliprojektin johdosta niin Scanianpaikallisen verkoston järjestämä-nä kuin myös Sao Paulon kulje-tus- ja logistiikkamessujen Fe-natran yhteydessä.

Brasilialainenhankintakulttuuri:konsortio

Kun suomalainen kuorma-au-ton ostaja hakee rahoituksen au-ton myyvältä yritykseltä tai pan-kiltaan, on brasilialaiselle ole-massa oma erityisratkaisu: liitty-minen konsortioon. Konsortioi-ta on – paitsi kuorma-autojenhankintaan – myös moniinmuihin asioihin moottoripyöris-tä televisioihin. Scanioiden osta-minen tällä tavoin on aloitettu1962.Konsortio on eräänlainenosamaksusopimus, jossa autonhinta on jaettu 100 osaan, vasta-ten siis 8,3 vuotta.100 henkeä,jotka kaikki ovat ostamassakuorma-auton, maksavat kukin2300 realia kuukaudessa. Koskajoka kuukausi saadaan yhdenauton hinta kokoon, voidaanmyös joka kuukausi yksi autoostaa ja arpoa. Scania-konsor-tioiden edustaja ClaudioLicciardi huomautti, että ky-seessä on osuustoiminta. Arvon-ta on merkkitapahtuma. Se tele-


��

San Bernardon tehdas Sao Paulossa on Scanian toimintakonseptin mukainen. Laitoksensiisteys oli esimerkiksi kelpaavaa ja varmasti alueella arvostettu ja toivottu työpaikka.

Scan

ia


visioidaan. TV-ohjelma lähete-tään suorana kaikille 90 Scaniandiilerille ja asiakkaille kuukau-sittain, jolloin auto arvotaan.Arpojat ovat samanlaisessa ase-massa kuin meidän viralliset lot-toarvontojen valvojamme.

Pankkilainan korko on au-ton rahoitukseen n. 12 % , jotenkonsortio on osoittautunut hy-vin kilpailukykyiseksi. Osuuk-sia voi myös matkan varrella os-taa toisilta osakkailta. Arvontojaon kahdesta autosta kuukausit-tain: toinen osuuksien perus-teella ja toinen oikeaanosuneenveikkauksen perusteella. Osak-kaan etu on se, että hän voi saa-da auton käyttöönsä hyvällätuurilla jo kuukauden kuluttuaja pääsee sillä ansaitsemaan. Vii-meistään 100 kuukauden kulut-tua autonsa saa – siis silloin kunsen olisi muutoinkin saanutsäästettyä. Kun osuudet on suo-

ritettu, konsortion omistus au-toon loppuu. Kuorma-auto onvakuutena, että summa makse-taan loppuun asti. Vanhaa kuor-ma-autoa voi käyttää myös mak-suosuutena konsortion suun-taan. Autot on tietenkin vakuu-tettu tuhoutumisen varalta mak-sukauden loppuun.

Tuotto liikennöivässä autos-sa voi olla bruttona 10 000USD/kk. Palkka kuljettajalla on2000-3000 realia /kk. Omistaja-kuljettaja voi saada 20 000 rea-lia/kk bruttona. Autokannanuusinta kuljetusyhtiön laivastos-sa on käytännössä 4-5 vuottaautoa kohden.

Muistutettakoon Brasilianrealin kurssista, että eurolla saa2,5 realia.

Esimerkiksi 1014 asiakkaanjoukossa Brasdieselillä on 16ryhmää. 24 Scania-diileriä puo-lestaan toimivat yhtenä yhtiönä.

Konsortion ryhmät toimivatkansallisella tasolla. – Kun asia-kassuhdetta jatketaan, ollaankinjo naimisissa Scanian kanssa,muodostetaan perhe, sanoo Bra-silian Scanian tiedotuspäällikköja paikallisen yhtiölehden pää-toimittaja Mauricio Jordanao.

Maaottelu Brasilia-Suomi

Kysyin Suomen Scanian toi-mitusjohtaja Markku Lipsosennäkemystä tuoreeltaan. Mitätuttua ja mitä erilaista on Brasi-lian ja Suomen Scania-liiketoi-minnassa?

– Yhteistä ovat tuotteet,mutta Brasiliassa tarjottu moot-toritekniikka on vielä Euro III-ratkaisujen tasolla.

– Brasiliassa toiminta on voi-makkaasti diileripohjaista, meil-lä Suomessa se on enemmänmaahantuojan omissa käsissä.

Scanian suhteellinen mark-kinaosuus on vielä suurempiSuomessa kuin Brasiliassa, vaik-ka Suomessa ei ole merkin omaatuotantoa. Osuus on Suomessa34 %, Brasiliassa n. 25 %.

Suomessa Scanian kanssaaloitettiin hieman aiemmin:1949, Brasiliassa siis 1957.

* Hannu Hillo


Scania Latin American pääjohtaja Michel deLambert vastaa kuorma-autotuotannostaLatinalaisen Amerikan ohella myös moneenAfrikan ja Aasian maahan.

Tätä et voi nähdä Suomessa. San Marcosinkirkon edustalla on käynnissä 36.tielläliikkujien siunaustilaisuus. Isä OsmarJoao Possamai apulaisineen pirskottaavihkivettä ohikulkevien tuhansienajoneuvojen päälle, kuten on tehtyvuodesta 1972 lähtien yli 100 000 kertaa.

Han

nu H

illo

Han

nu H

illo



Voimakasta kasvua Pohjois-Euroopan ja globaaleilta palvelulo-gistiikan markkinoilta tavoitteleva Itella Logistiikka on tilannut So-nic ESB -integraatioratkaisun Suomen Progress Softwarelta. Kyseessäon maamme yksi suurimmista varastonhallinnan integraatiohank-keista. Siinä Itella-konserniin kuuluva tamperelainen IT-ratkaisujatarjoava Logia Software yhdistää Itella Logistiikan toiminnanohjaus-järjestelmän ja varastonhallintajärjestelmän konsernin asiakkaidenomiin tietojärjestelmiin.

Sonic ESB -integraation käyttöönottoajankohta oli syys-loka-kuussa 2007.

Merkittävyyttä nostaa se, että Itella Logistiikan varastonhallinta-järjestelmä käsittelee joka kuukausi yli miljoonaa tilausriviä. Senasiakkaina on satoja suuria ja pk-yrityksiä, jotka ovat muun muassaulkoistaneet Itellalle varastointi- ja kuljetuspalvelut.

Sonic ESB -integraatioratkaisun hankinnan takana on Itella Lo-gistiikan varastonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmän yhä li-sääntyneet toimintavarmuuden, luotettavuuden ja reaaliaikaisuudentarpeet.

Integraation jälkeen Itella Logistiikka kykenee välittämään satojatuhansia asiakastietoihin liittyviä sanomia tietoturvallisesti, luotetta-vasti ja reaaliaikaisesti tietojärjestelmien välillä. Jo aiemmin Itella Lo-gistiikka on kehittänyt ja integroinut järjestelmäänsä OpenEdge- jaSonic MQ -sovelluskehitysvälineillä.

– Sonic ESB:n myötä tuomme bisnesälyä järjestelmäämme jaluomme lisäarvoa sekä kehitämme prosessien ohjausta eteenpäin en-tistä toimintavarmemmaksi, seurattavammaksi ja automaattisem-maksi. Sonic ESB tukee kokonaisuutta, kun toiminnallisuutemmelaajenee sekä kotimaassa että ulkomailla. Kun asiat toteutetaan yh-denmukaisesti Sonicin avulla, niin säästämme aikaa, tehostammetoimintaa ja parannamme integraatioiden ylläpitoa. Siksi halusimmelaajentaa Sonic-välineiden käyttöä, sanoo Logia Software Oy:n pal-velupäällikkö Harri Pennanen.

Tietoa poimitaan sen edetessä väylällä

Järjestelmä käyttää EDI- ja XML-sanomia. Siitä löytyy tietoväylä,jossa asiakkaan tieto kulkee ja jossa sitä pystytään “möyhentämään”.Tarvittaessa pystytään väylän tietovirrasta ottamaan asiakkaan tarvit-semia tietoja aiempaa nopeammin käyttöön. ERP-järjestelmälle hyö-dyllisiä tietoja voidaan ajaa väylästä asiakkaalle jo ennakkoon, jostavoi olla erittäin paljon hyötyä. – Asiakas ja hänen asiakkaansa on tie-donvälityksen kunkku, luonnehditaan tilannetta. Järjestelmää luon-nehditaan sopimusosapuolten edustajien taholta suorastaan maail-manluokan järjestelmäksi.

Käytännössä ohjelmisto seuraa varastoa ja sen yhteydessä tapah-tuvia toimenpiteitä hyvin kokonaisvaltaisesti WEB-kaupan portaalintilauksista varastossa toimivan trukin ohjaukseen. Asiakas taas pystyyseuraamaan oman varastonsa kirjanpitoa omalta koneeltaan ja saaERP-järjestelmänsä edellyttämät tiedot.

Itellan varasto on varasto, jolla on useita päämiehiä. Varastot te-kevät myös lisäarvopalveluja.

– Sonic ESB -integraatioratkaisun käytön laajentaminen ItellaLogistiikassa osoittaa, että Sonicista on pikavauhtia tullut standardimaamme suuryritysten järjestelmäintegraatioiden projekteissa.Olemme tyytyväisiä, että maamme suurin sopimuslogistiikan asian-tuntija Itella Logistiikka luottaa Sonic-kehitystyövälineisiimme. Us-komme, että SOA-arkkitehtuuriin pohjautuvia Sonic ESB -tilauksiaon tulossa loppuvuodenkin aikana. Kasvatamme markkinaosuut-tamme juuri tällä SOA-rintamalla, jonka myötä SOA-asiantuntijoi-den määrä yhtiössämme kasvaa, sanoo Suomen Progress Softwarentoimitusjohtaja Jörgen Jansson.

Sonic ESB on palveluväylä, joka yksinkertaistaa integraatiota jajoustavoittaa liiketoimintasovellusten käyttöä palvelukeskeisen SOA-arkkitehtuurin avulla. Sonic ESB tarjoaa mahdollisuuden konfigu-roida yhteyksiä, sanoman välitystä ja palvelujen keskitettyä hallintaa.

Sonic ESB -palveluväylän avulla kaikki infrastruktuuriresurssitkuten J2EE-sovellukset, web-palvelut ja sanomanvälityskeskuksetovat laajasti käytettävissä ja voidaan konfiguroida muihin palvelui-hin. Sonic ESB tarjoaa vahvan, skaalautuvan ja turvallisen sanomanvälityksen, joka saumattomasti yhdistää palvelut ja prosessit läpi yri-tysympäristön.

Sonic-arkkitehtuuri tarjoaa jatkuvaa korkeata käytettävyyttä javirheensietokykyä, mikä ehkäisee tietojen mahdollista häviämistä il-man tähän erikoistuneita laitteita.


Yli 1 000 000 tilausriviä kuukaudessa

Itella Logistiikalle Sonic ESB-integraatioratkaisu

Itellan Sonic-1s 6.11.2007 16:30 Sivu 35

–Mitä laajemmasta ja monimutkaisem-masta kokonaisuudesta on kyse, sen tärkeämpää onkokonaiskustannusvaikutusten arvioiminen, korostaatoimitusjohtaja Hanna Pajunen-Muhonen InnodeaConsulting -yhtiöstä ja viittaa TCO (Total Cost ofOwnership) -ajattelumalliin. Sillä tarkoitetaan han-kittavan tuotteen, palvelun tai pääomahyödykkeenoletetun elinkaaren aikaisia kokonaiskustannuksia.

TCO:ssa tarkastelu siirretään ostohinnasta koko-naiskustannuksiin ja arvioidaan hankinnasta aiheutu-via suoria ja epäsuoria kustannuksia. Näin ollen ta-voitteena on ymmärtää tuotteen tai palvelun hankin-nan kokonaiskustannuksia ja pyrkiä huomioimaankaikki hankintaan ja käyttöön liittyvät kustannusteki-jät.

– Perinteisen hankinnan huomio painottuu useinhintaan - vaikka hankinnan kohteella olisi paljonkinvaikutusta muihin tästä hankintapäätöksestä yrityk-selle aiheutuviin kustannuksiin, toteaa Pajunen-Mu-honen. Hän valottaa asiaa kertomalla miten esimer-kiksi sähköurakoitsijan valitseman, hinnaltaan edulli-semman sähköpistorasian asentaminen voi viedä niinpaljon enemmän aikaa, että tarvittavan lisätyöajankustannus ylittää hintaeron.

Kokonaiskustannusmallissa tarkastelu jaetaan en-nen hankintaa syntyviin kustannuksiin, hankinnanaikaisiin ja niiden jälkeisiin kustannuksiin. Yleisperi-aatteena on se, että organisaation tulisi ottaa huomi-oon kaikki ne kustannukset, jotka aiheutuvat esimer-kiksi hankinnan tai tarjouspyynnön valmistelusta,toimittajan valinnasta ja yhteistyön tekemisestä tietyntoimittajan kanssa. Ajattelutapa ohjaa kustannustensystemaattiseen tarkastelutapaan ja pakottaa huo-mioimaan hankinnan todelliset kustannusvaikutuk-set.

Pajunen-Muhonen korostaa kokonaiskustannus-laskennan tarvetta erityisesti silloin kun kyseessä ovat:

• taloudellisesti merkittävät hankinnat,• hankinnat, joihin liittyy runsaasti epäsuoria kus-

tannuksia, kuten hallinnollista työtä. Runsaasti epä-suoria kustannuksia aiheuttavia hankintoja ovat useinmyös tuotannollisten koneiden ja IT-laitteiden han-


Toimitusjohtaja Hanna Pajunen-Muhonen:

Hankintojenkokonaiskustannuksiinenemmän huomiotaKokonaiskustannusten tarkastelu on keskeisimpiä kehityssuun-tauksia yritysten strategisessa hankinnassa ja toimittajien hallinnas-sa.

Pajunen-Muhonen 6.11.2007 15:53 Sivu 36

kinnat oston jälkeen aiheutu-vien kustannusten (huolto-,kunnossapito- ja ylläpitokustan-nukset) vuoksi.

• laajoja hankintatoimenpi-teitä ja räätälöityjä asiakasratkai-suja sisältävät tapaukset, joistaesimerkkinä voidaan mainitapalveluhankinnat.

– Kokonaiskustannusajatte-lun tärkein hyöty on siinä, ettäse mahdollistaa vaihtoehtojenobjektiivisen ja läpinäkyvän ver-tailun. Laskennan perusteellavoidaan esimerkiksi perustellahinnaltaan kalliimmat ostot, jossiten saadaan alhaisemmat ko-konaiskustannukset. Tällainentilanne saattaa tulla eteen esi-merkiksi silloin, kun vaihtoeh-toina ovat hankinta paikalliseltatoimittajalta tai kaukomailta.Vertailun tulisi perustua yksik-köhinnan sijaan TCO-hintaan.Laskelmista saatava kustannus-tieto on myös vahvuus toimitta-janeuvotteluissa.

Hyödyistä huolimatta yri-tyksissä käytetään hyvin vähänsystemaattista kokonaiskustan-nuslaskentaa, harmittelee Paju-nen-Muhonen. – Ongelma onusein se, että näitä kokonaiskus-tannusvaikutuksia on vaikea ar-vioida ja mitata. Varsinkin sil-loin, kun merkittävä osa koko-naiskustannuksesta on tehtyä

työtä, tämän työn kohdistami-nen hankinnalle saattaa ollahankalaa. Tilannetta vaikeuttaavielä se, että vain harvan organi-saation raportointijärjestelmätukee TCO:ta. Onneksi koko-naiskustannuslaskenta on kui-tenkin jo tärkeä kehityskohdemonessa yrityksessä.

Hankintatoimenmahdollisuuksia jää hyödyntämättä

Hankinnalla on merkittävä vai-kutus yrityksen tuloksentekoonja kannattavuuteen. – Erityisensuuri tämä merkitys on silloin,kun ulkopuolelta ostettujen ma-teriaalien ja palveluiden osuusliikevaihdosta on suuri, mate-riaalien hinnat vaihtelevat voi-makkaasti lyhyellä aikajänteellä,tuotteisiin ja palveluihin liittyyinnovaatioita tai yrityksen lop-putuotemarkkinat ovat voimak-kaasti kilpaillut, kertoo HannaPajunen-Muhonen.

Hänen mukaansa hankinto-jen taloudellinen merkitys onkasvanut tasaisesti viime vuosi-sadalta lähtien. –Ulkopuoleltahankitun kustannusmassan kil-pailukykyisyys ja kustannuste-hokkuus vaikuttavat yhä enem-män yrityksen kilpailukykyyn –monilla toimialoilla jopa ratkai-sevasti.

Hankintojen osuus koko-naiskustannuksista on merkittä-vä sekä teollisuudessa, kaupassaettä palvelusektorilla. –Melkotuoreen kotimaisen tutkimuk-sen (Kivistö et al., 2005) mu-kaan suorat hankintakustannuk-set liikevaihdosta ovat keskimää-rin 63 %. Perinteistä tapaa hiu-kan laajemmin määriteltynähankintojen arvo suhteutettunamukailtuun liikevaihtoon onkeskimäärin 86 %. Tässä ovatmukana myös hankintaa sisältä-vät investointihankinnat ja ar-vonlisäykset.

Pajunen-Muhonen tuo esi-merkinomaisesti esille eräänsuomalaisen tuotannollisen yri-tyksen kustannusrakenteen vuo-silta 1981 ja 2006. Kuva havain-nollistaa hankintojen kasvaneenmerkityksen.

–Vaikka hankinta hiljalleennähdäänkin jo entistä useam-massa yrityksessä liiketaloudel-lista menestymistä parantavanatekijänä, tosiasia on kuitenkin,että Suomessa on vielä valitetta-van paljon yrityksiä, joissa han-kintatoiminnan mahdollisuudetyrityksen kilpailutekijänä on jä-tetty hyödyntämättä.

Kehittämismahdollisuuksienhyödyntäminen vaatii organi-saation ylimmän johdon vahvaastrategista otetta, uudenlaistaosaamista ja usein myös aiempaaenemmän resursseja. – Strategi-suuden lisääntyessä hankinnois-sa pääpaino osaamisessa siirtyyperinteisen ostamisen sijasta toi-mittajamarkkinoiden hallin-taan, toteaa Hanna Pajunen-Muhonen.

Tavaran vs. palvelunostaminen?

Tavara- ja palveluhankinnat onperinteisesti pidetty erillään.Palvelujen hankintaa pidetäänusein tavaroiden hankintaa mo-nimutkaisempana tehtävänämuun muassa siitä syystä, ettäaineettomuus hankaloittaa sekähankinnan sisällön määrittelyäettä palvelun tarjoajaan kohdis-tuvaa arviointia. –Palveluidentärkeimmäksi piirteeksi tunnis-tetaan se, että palvelut tuotetaanprosesseina. Tämän prosessi-luonteen vuoksi palveluidenhankinnassa onkin oleellistaymmärtää, mistä eri toiminta-prosesseista ostettava palveluko-konaisuus muodostuu, mitenprosessit liittyvät omaan toimin-taan ja onko kokonaisuus osasuurempaa kokonaisuutta, pai-nottaa Pajunen-Muhonen.

–Nykyisin monissa tutki-muksissa todetaan, että tavaroi-den ja palvelujen erottaminentoisistaan on muodostunut taa-kaksi. Kaikissa hankinnoissa onlopulta kuitenkin kysymys osaa-misen ostamisesta, on se sittensidottu tavaraan tai ei, HannaPajunen-Muhonen päättelee.

*Virpi Ritvanen


Kokonaiskustannusten tarkastelu on keskeisimpiä kehityssuuntauksia yritysten strategisessahankinnassa ja toimittajien hallinnassa.

INEX ja TRADEKA SSCCSTD-Kolliosoitelaput!Terminaalitoimituksiin Rahtari Waybill lähettämöohjel-

malla rahtikirjat, kollitarrat ja pa-kettikortit laserilla mm. Itella,Matkahuolto ja Schenker ExpressA5 tarralle

JMN-Myynti Ky Kypäräkuja 3 02610 ESPOO

Puh. 0400 701798 Email [email protected] www.jmn.fi

Pajunen-Muhonen 6.11.2007 15:53 Sivu 37

suni


Yhdysvaltalaiset subprime-luotot tarjoavat mahdollisuuden asunnonhankintaan henkilöille, jotka eivät voi saada asuntoluottoa heikoksi ar-vioidun luotonmaksukyvyn takia. Subprime-luotoista peritään luonnolli-sesti korkeampaa korkoa kuin muista luotoista, koska niihin liittyvä riskion selvästi muita luottoja korkeampi. Ne ovat tyypillisesti vaihtuvakor-koisia.

Tämä luottomuoto kehitettiin jo vuonna 1982, mutta näitä luottojaei aluksi juuri myönnetty niihin liittyvän korkean riskin takia. Vuosina1995–2006 subprime-luotot kuitenkin lisääntyivät räjähdysmäisesti.Amerikkalaisen asuntoluottokannan raju nousu 2000-luvulla perustui-kin paljon juuri näiden luottojen rajuun lisäykseen.Vuonna 2006 subpri-me-luottojen osuus koko asuntoluottokannasta jäi kuitenkin vielä vainnoin kymmenesosaan.

Näiden suuririskisten uusien asuntoluottojen räjähdysmäinen nousujohtui useista tekijöistä. Luotonantajan näkökulmasta asuntolainojen ar-vopaperistaminen eli paketointi yleensä vähempiriskisten vaateidenkanssa teki näistä uusista synteettisistä arvopapereista markkinakelpoi-sia. Tällöin asuntoluottopankkien riskiä pystyttiin siirtämään myymällänämä ”paketit” periaatteessa riskiä paremmin sietäville tahoille. Suuriosa uusista arvopapereista levisi Yhdysvaltojen ulkopuolelle tuottoha-kuisten pankkien ja vipurahastojen salkkuihin. Nämä arvopaperit olivat-kin aluksi hyvätuottoisia, eikä riskiä pidetty kovin suurena.

Lainanottajan näkökulmasta luotonannon kriteerien väljentäminenja 2000-luvun alun korkojen raju lasku lisäsivät tätä riskipitoista lainan-ottoa. Luotonoton alenevat kustannukset sekä erilaiset korottomatmaksujaksot tai jopa koron lisääminen pääomaan tekivät lainojen hoi-dosta alkuvaiheessa helpon. Kotitaloudet saattoivat myös uudelleen jär-jestellä kiinteäkorkoiset lainansa halvempikorkoisiksi ja siten pienentäävelanhoitomenojaan. Sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisen velan uudel-leenjärjestelyssä saattoi myös ottaa lisää velkaa muihin tarkoituksiin,vaikkapa luottokorttivelkojen maksuun, kodin kunnostukseen tai autonostoon. Asuntojen hintojen tuntuva nousu lisäsi samalla varallisuudentuntua ja oli myös kiihoke asuntojen ostolle ja hintojen lisänousulle.

Amerikkalainen kulutusjuhla oli etenkin vuosituhannen alkuvuosinavelkavetoista. Kulutusluotot kasvoivat huimasti, mutta asuntoluotot li-sääntyivät vielä nopeammin. Kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihinverrattu kokonaisvelka nousi 73 prosentista vuonna 2000 104 prosent-tiin vuonna 2006.Vastaavana aikana asuntoluottojen osuus kotitalouk-sien veloista nousi 67:stä 75 prosenttiin. Asuntoluottojen arvo perätikaksinkertaistui.

Yhdysvaltain velkaantumisprosessi alkoi kääntyä kesäkuussa 2004,kun Federal Reserve käänsi ohjauskorkonsa nousuun historiallisen al-haiselta prosentin tasolta. Subprime-sektorin vaikeudet alkoivat kärjis-tyä vuonna 2006, kun korot nousivat ja asuntojen pitkään jatkunut rajuhinnan nousu alkoi taittua.Vaihtuvakorkoisen lainan hoito kallistui ja lik-viditeetin parantaminen lainan uudelleen järjestelyin alkoi tulla hanka-lammaksi, kun asunnon vakuusarvo ei enää noussut.

Viime kesänä kävi ilmeiseksi,että asuntoluottojen maksuvai-keudet olivat vakavampia kuin ai-emmin oli arvioitu. Kukaan ei yh-täkkiä halunnutkaan enää subpri-me-sidonnaisia papereita salkkui-hinsa. Samalla rahamarkkinoidenlikviditeetti kuihtui, kun pankit ru-pesivat epäilemään toisiaan suu-rista tappioista. Lyhyet korot nou-sivat rajusti ja pörssikurssit laski-vat tuntuvasti, mikä pahensi tilan-netta entisestään. Myös muutkuin suoraan subprime-sidonnai-sia arvopapereita hankkineet joutuivat kärsimään.Tästä on hyvänä esi-merkkinä syyskuussa vaikeuksiin joutunut brittiläinen Northern Rockasuntoluottopankki, joka rahoitti pitkäaikaista asuntoluototustaan suu-reksi osaksi lyhytaikaisella luotonotolla. Pankin rahoitus tyrehtyi ja Eng-lannin pankin oli lopulta pelastettava se tarjoamalla sille rahoitusta.

Keskuspankit pyrkivät aluksi hallitsemaan tilanteen lisäämällä raha-markkinoiden likvidiyttä tuntuvasti ja korostamalla moraalikadon – ris-kinottajat pelastetaan - välttämistä. Euroopan keskuspankki peruuttikuitenkin syyskuuksi kaavaillun koron noston ja Yhdysvaltain keskus-pankki laski elokuussa diskonttokorkoaan ja syyskuussa normaaliamarkkinoiden ohjauskorkoaan peräti puolella prosenttiyksiköllä.

Subprime-ongelma ei ratkea nopeasti ja se luultavasti vielä pahe-neekin, koska asuntojen hinnat voivat laskea tuntuvasti. Sen vaikutus re-aalitalouteen jäänee kuitenkin pelättyä vähäisemmäksi, mikä globaali ra-hoitusmarkkinatilanne odotetusti rauhoittuu. Pankkien rahoitustilan-teen selkeytyminen ja keskuspankkien toiminta vakauttavat pankkienväliset markkinat. Tilanteen kohenemisesta on merkkinä mm. pörssi-kurssien nousu jo kriisiä edeltävää tasoa korkeammiksi. Kohenemistahelpottaa myös maailman reaalitalouden vahva veto. Keskuspankit seu-raavat tilannetta tarkasti ja jatkanevat markkinoiden rauhoittamista tar-vittaessa voimakkain toimin.

Häiriöstä kärsii pahiten Yhdysvallat, koska asuntomarkkinoiden aikavievä normalisoituminen hidastaa amerikkalaisten kotitalouksien kulu-tuksen kasvua joka tapauksessa. Muualla vaikutukset ovat vähäisemmät.Rahoitusjärjestelmän vakauden palauttamisen varjopuolena saattaa ollayleinen inflaatio-odotusten nousu, mikä tekisi inflaation torjunnasta jat-kossa hankalampaa. Kriisin syveneminen yleiseksi pankkikriisiksi merkit-sisi toisaalta vakavaa taantumaa.

* Paavo Suni

Subprime-luotoistamarkkinahäiriö

KTM Paavo Suni on kansainväli-

seen talouteen erikoistunut tutkija

ETLA:ssa. Hänen erityisalansa on

kansainvälisen talouden seuranta ja

ennustaminen. Hän on mm. Kan-

sainväliset suhdanteet -aikauskirjan

päätoimittaja, Euroopan suhdanne-

instituuttien liiton (AIECE) raaka-

ainetyöryhmän puheenjohtaja, ja eu-

rooppalaisten taloustutkimuslaitos-

ten muodostaman Euroframe-verkos-

ton jäsen.

Suni0708 6.11.2007 16:24 Sivu 38

www.scania.fi puh. 010 555 010

SCANIAN UUSI MOOTTORIMALLISTO todistaa vääräksi

väitteen, ettei Euro 5 -normin päästötasoja voi saavuttaa ilman pako-

kaasujen jälkikäsittelyä.

Scanian uuden sukupolven 9- ja 13-litraiset moottorit edustavat

alansa huippua. Yhdistämällä erittäin korkeita ruiskutuspaineita käyt-

tävän XPI-polttoaineenruiskutuksen, muuttuvageometrisen turboah-

timen ja Scanian patentoiman EGR-pakokaasujen takaisinkierrätyk-

sen, moottorit saavuttavat Euro 5 -normin päästörajat teholuokassa

230 – 480 hevosvoimaa.

Nämä uudet moottorit eivät ole pelkästään puhtaita. Niiden käyt-

tämän uudenlaisen tekniikan ansiosta ne ovat myös polttoainetalou-

dellisia ja erittäin vääntövahvoja. Esimerkiksi teholuokassa

300 – 500 hevosvoimaa, Scanian uuden sukupolven moottoreiden

vääntömomentin suhde tehoon on korkeampi kuin yhdessäkään

muussa eurooppalaisessa kuorma-automoottorissa.

SCANIAN UUDET 13-LITRAISET MOOTTORIT ovat

niin edistyksellisiä, että ne saavuttavat Euro 5 -päästönormin vaa-

timukset ilman hapetuskatalysaattoria, ilman hiukkassuodatinta ja

mikä tietysti tärkeintä, ilman lisäaineita.

EURO 5 JA EEV ILMAN LISÄAINEITA –

TODELLISUUTTA JO TÄNÄÄN!

SCANIA teki “mahdottomasta” mahdollisen – Euro 5 ilman lisäaineita

Scania 2.10.2007 11:08 Sivu 21

Venäjällä logistiikkakustannusten osuus tuotteiden ko-konaishinnasta on ymmärrettävästi korkea. Niin tavarantoimittajatkuin asiakkaatkin ovat usein tuhansien kilometrien etäisyydellä, jainfrastruktuurin kunto vaihtelee melkoisesti alueesta riippuen.

– Kävimme läpi 70 paikkakuntavaihtoehtoa ennen kuin pää-dyimme tänne Kostromaan, Specta Groupin toimitusjohtaja ErikHelin kertoo.

Kostroman kaupunki sijaitsee runsaat 300 kilometriä Moskovastakoilliseen. Helinin mukaan Moskovaa eteläisempi sijainti ei ollutlähtökohtaisestikaan mielekästä, sillä Venäjän teräsjättien lisäksi pää-osa Specta Groupin asiakkaista on Volgan varrella, Uralilla ja Luo-teis-Venäjällä.

Otollinen sijainti ei silti ollut ainoa eikä välttämättä edes ratkaise-va sijoittumiskriteeri.

– Lähin suurkaupunki Jaroslavsk olisi sijaintinsa suhteen ollutyhtä hyvä vaihtoehto. Kostroman eduksi vaakakuppi kallistui kol-mesta syystä. Ensinnäkin saimme rautatien tontille asti. Infrakysy-mysten ratkaisu on erittäin työlästä ja kallista. Moni hanke Venäjälläkaatuu juuri niihin. Kaupungin myötämielinen asenne on ollut erit-täin tärkeää, Helin luettelee.

Lopputuote, muun muassa teräs-, saha- ja rakennusteollisuudentuotteiden kuljetuksenaikaiseen sidontaan käytettävä teräsvanne, onkäytön kannalta hyvin yksinkertainen. Massatuoteluonteesta huoli-matta tuotanto on korkeateknologiaa. Kylmävalssattu teräsnauha lei-kataan, päästöhehkutetaan, pinnoitetaan, vahataan ja puolataan.Keskeinen tuotantolinjan osa on 25 metriä korkea pintakäsittelytor-ni, jossa sijaitsee kaksi masuunia. Masuuneissa vanne saa tarvittavatominaisuudet, ja korroosiota estävä maalipinnoite kuivuu. Sen jäl-

keen vanne vahataan, jotta siitä tulee liukas. Lopuksi vanne rullautuuasiakkaille toimitettaviksi vannekeloiksi.

Suomalaisten alihankkijoiden osuus tehtaan rakentamisessa jakoneistamisessa on merkittävä. Kuljettimen esimerkiksi toimitti lah-telainen Ferroplan Oy. Pääurakoitsijana toimi suomalaisjohtoinenHaka-Moskova Oy. Yhtiön nimi juontaa yrityskaupasta 1990-luvunalussa, kun Haka-konsernin Moskovan yksikön toimiva johto ostiliiketoiminnan vaikeuksien keskellä painiskelevalta suomalaiseltaemoyhtiöltä.

Lisäinvestoinnit jo harkinnassa

Jo tammikuusta alkaen teräsvanteita valmistaneen Specta GroupinVolgastrap-tehtaan vuosituotanto on 40 000 tonnia. Yli puolet tästämäärästä ostaa terästeollisuus. Loppu jakautuu muun muassa saha- jarakennusmateriaaliteollisuuden kesken.

– Vanteiden leveys vaihtelee välillä 13-32 millimetriä, paksuuspuolestaan välillä 0,5-1,27 milliä. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että te-rästeollisuus tarvitsee järeimpiä vanteita, kertoo Specta Groupin va-ratoimitusjohtaja Teppo Viherkoski.

Tämänhetkinen tuotteisto riittää täyttämään asiakkaiden stan-darditarpeet, mutta joissakin teräs- ja putkiteollisuuden käyttökoh-teissa tarvitaan standardilaatuja lujempaa terästä. Tästä syystä SpectaGroup investoi ensi vuonna hankkeen kakkosvaiheessa teräksen esi-käsittelylinjaan, niin sanottuun patenttilinjaan, jonka avulla teräksenlujuus- ja venymäominaisuuksia saa parannettua.

Kolmosvaihekin on Specta Groupin investointilistalla. Sen aikaon Erik Helinin mukaan vuosina 2009-2010.

– Tuolloin perustamme tänne ohutlevyjen jatkojalostukseen kes-kittyvää konepajatoimintaa. Venäjällä ei ole nykyaikaisia konepajoja,mutta kysyntää on nopealle ja korkea laatua vaalivalle paikalliselletoimijalle. Haen tällä hetkellä teknologiapartnereita, Helin kertoo.

Toistaiseksi Spectan noin 40 miljoonan euron vuosiliikevaihdostaoman tuotannon osuus on alle puolet. Suurin osa liiketoiminnastakoostuu edelleen automaattisten pakkausjärjestelmien markkinoin-nista sekä pakkausmateriaalien maahantuonnista ja myynnistä kokoVenäjän ja Ukrainan alueella. Helinin mukaan myynnin kasvua onodotettavissa myös maahantuoduissa koneissa ja pakkaustarvikkeis-sa, mutta ennen kaikkea itse valmistetuissa tuotteissa eli teräsvanteis-sa.


Specta perusti teräsvanne-tehtaan Volgan latvoilleSuomalaisomisteinen logistiikkatarvikekaupaan erikoistunut SpectaGroup on investoinut 17 miljoonaa euroa oman teräsvannetehtaanperustamiseen Kostromaan Volgan yläjuoksulle. Investointi on lajissaanensimmäinen ulkomaisten Venäjälle tekemä.

Specta Groupin tehtaalla painetaan kolmea vuoroa seitsemänä päivänä viikossa. Ensi vuoteenmennessä yhtiön työntekijämäärä noussee 65:stä noin sataan. Avajaisten aikaan työntekijätesittivät vannetusnäytöksiä; normaalisti vannetus tehdään luonnollisesti kunkin asiakkaanomissa tiloissa.

SpectaKostroma 6.11.2007 15:58 Sivu 40

Työtä kolmessavuorossa viikon ympäri

Tällä hetkellä Specta Grouptyöllistää 200 työntekijää, joista65 työskentelee Volgastrapilla.Työllistettyjen määrä ei kuulostasuurelta. Investoinnin merkityson silti suuri, koska se todennä-köisesti poikii jatkoa taantuneenmaineessa olleelle alueelle.

– Venäjän viranomaisilta tu-lee vahva tuki yleensä aina, josinvestointi korvaa tuontia ja onmerkittävä joko teknologisestitai työllisyyden näkökulmasta.Tämä hanke täyttää kaikki nä-mä ehdot ja on toimialaan suh-teutettuna varsin suuri, Erik Helin toteaa.

Teräsvanteiden valmistus eitoki ole sinänsä uutta teknologi-aa, tuotantolinjan pitkälle vietyautomaatio sen sijaan on. En-simmäiset teräsvannetehtaat ra-

kennettiin Länsi-Eurooppaan jaPohjois-Amerikkaan 1960-70-luvulla. Vuosituhannen vaihdet-ta lähestyttäessä uusia tuotanto-laitoksia perustettiin muunmuassa Brasiliaan, Chileen jaKiinaan. Volgastrap-hanke puo-lestaan on ensimmäinen teräs-vannetehdas Venäjällä.

Kysyntä on tällä hetkellä senverran rajua, että Specta Grou-pin tehtaalla painetaan töitä kol-messa vuorossa myös viikonlo-put. Tämän edellytys on tieten-kin raaka-aineiden takkuilema-ton saatavuus. Teräs Volgastra-pille Kostromaan tulee Kazakhs-tanista asti.

– Etäisyys on suurehko,mutta hinta, laatu ja toimitus-ajat olivat tarjouksessa kohdal-laan. Toisaalta saamme paluu-rahtina sinne päin toimitettavaa,Teppo Viherkoski toteaa.

Suurimpia teräsvanteidenkäyttäjiä Specta Groupin asia-kaskunnasta ovat silti Venäjänsuurimmat terästehtaat. Venäjä-hän on 66 miljoonalla vuosituo-tantotonnillaan maailman kol-manneksi suurin teräksen tuo-tantomaa.

Miniteknopuistohankekäynnissä

Kun Specta Group kaksi vuottasitten valitsi etsiskelyjen jälkeenKostroman tehtaansa sijainnik-

si, yksi keskeinen syy oli edulli-nen ja avara tontti. Yhtiö suun-nittelee sinne pienoiskokoistateknopuistoa. VuokralaisiksiErik Helin toivoo yrityksiä, joil-la on Specta Groupin tapaanasiakkaita Luoteis-Venäjällä,Volgalla tai Uralilla.

– Olemme jo käyneet neu-votteluja muutamien suomalais-ten ja ruotsalaisten yritystenkanssa. Venäjällä teollisuuspuis-totoiminta on vasta aivan alussa,ja tätä voi siinä mielessä pitääkohtuullisen tärkeänä pään-avauksena, Erik Helin kertoo.

Hän muistuttaa sijaintipai-kan lukuisista eduista, joidenolemassaolo ei ole Venäjällä liki-mainkaan itsestäänselvyys. Huo-nolla onnella ja epäedullisissa si-jaintipaikoissa voi tulla ongel-mia niin sähkön saatavuudessakuin juridisissa kysymyksissä.Liikenneinfrastruktuurin katta-vuus ja laatu on tietysti myöskeskeinen seikka, samoin alueenturvallisuus. Teräsvanteista pu-huttaessa turvallisuuden käsit-teellä on toinenkin ulottuvuus;vanteiden avulla tuotteiden kul-jetusturvallisuus paranee. Tä-män seikan merkitys korostuuerityisesti Venäjällä, jossa van-


Specta Groupin toimitusjohtaja Erik Helintähdentää suomalaisen riskirahoituksenmerkitystä pyrittäessä liiketoiminnallisiinpäänavauksiin Venäjällä.

Erik Helinin (kuvassa oikealla) kertoo JaakkoKangasniemelle Finnfundin rahoituspanoksenolleen ratkaiseva.

��


nettamisella on tähän asti ollutsuhteellisen niukat perinteet.

Rahoittajia kolmesta maasta

Oman tuotantolaitoksen perus-taminen kauas Venäjän miljoo-nakaupungeista, vieläpä alansaensimmäisenä ulkomaisena in-vestoijana on rahoittajien näkö-kulmasta syytä perustella huolel-la. Ilman ulkopuolista rahoitus-ta Volgastrap-tehdas olisikin jää-nyt haaveeksi.

– Riskirahoituksen saaminensuomalaisista rahoituslähteistäoli tässä tapauksessa erityisentärkeätä. Varsinkin Finnfundinkeskeistä roolia on syytä koros-

taa, Erik Helin muistuttaa.Finnfundin toiminta-ajatuk-

sena on edistää kehitysmaiden jasiirtymätalousmaiden taloudel-lista ja sosiaalista kehitystä ra-hoittamalla niissä vastuullistayksityistä ja itsekannattavaa yri-tystoimintaa.

– Rahoittamissamme hank-keissa on oltava suomalainenintressi. Lisäkriteerinä on se, et-tä rahoitettavan on kuuluttavaalansa johtaviin toimijoihinmarkkina-alueellaan, Finnfun-din toimitusjohtaja JaakkoKangasniemi toteaa.

Finnfundilla on sijoituksiarahoittamissaan kohteissa noin140 miljoonan euron arvosta.

Tarkkaa Volgastrapiin sijoitettuasummaa Kangasniemi ei paljas-ta, mutta toteaa Finnfundin si-joitusten olevan yleensä välillä1-5 miljoonaa euroa.

Finnfundilla on rahoitettaviahankkeita Venäjän lisäksi Afri-kassa, Latinalaisessa Amerikassaja Kaakkois-Aasiassa.

*Vesa Tompuri


Toimitusjohtaja Helin, Kostromankaupunginhallituksen puheenjohtaja Bychkovja läänin kuvernööri Tsikunov suorittivat’virallisen vanteenkatkaisun’ perivenäläisissäavajaisseremonioissa.

Kostroman tehdas valmistaa teräsvannerullia noin 40 000 tonnia vuodessa.

Tarjolla kattava valikoimaluotettavia vaakoja:

- nosturi- ja trukkivaa’at- pyöräkuormaajavaa’at- jäteautovaa’at- tasovaa’at- ajoneuvotietokoneet- autoja junavaa’at- punnitusjärjestelmät- RFID- ja GPS-järjestelmät- projektin hallinta, ensivakaus, huolto

Tamtron Oy Tamtron Systems OyPL 15, 33561 Tampere PL 8, 02171 EspooPuh. 03-3143 5000 Puh. 09-4130 0400

VAA’AT AMMATTILAISILLE

www.tamtron.fi

ISO 9001:2000 Sertifioitu organisaatio


Siis miksi?

Logistiikka -lehti jatkaa siitä mihin oppikirjatjäävät. Logistiikka -lehti on väline logistiikan

elinikäiseen oppimiseen.Logistiikka -lehteä lukemalla syvennät tietojasi

ja taitojasi myös logistiikan toimijoista, jottavoit parantaa mahdollisuuksiasi sijoittautua

alalle.Logistiikka -lehti ilmestyy vuonna 2008

viisi kertaa keväällä ja neljä kertaa syksyllä.

Varmista Logistiikka -lehden tulo itsellesivuonna 2008.

Lehden saa kätevästi tilaamalla tai vaihtoeh-toisesti Suomen Logistiikkayhdistyksen jäse-

nyyden kautta.

Käy tutustumassa vaihtoehtoihin ja niidenhintoihin: www.logy.fi

7•

7• TToiminnanohajusta •

oiminnanohajusta • Viisulo

Viisulogistiikkaa • LOGY juhlii

gistiikkaa • LOGY juhlii

3I 2007 • Älypeli • Kotim

nsi307 29.3.2007 15:29 Sivu 1

www.logy.fi

44

makasiini


SuomalainenjätehuoltojärjestelmäMoskovan juhlapuistoon

Tamperelainen Ecosir Oy toimittaaMoskovan kaupungin Vapauden puis-toon jätehuoltojärjestelmän. Puistonnykyiset betonisäiliöt ja peltiset jäteas-tiat korvataan uusinta jätteenkeräystek-niikkaa edustavilla syväkeräyssäiliöillä.Puiston alueelle tulee ensimmäisessävaiheessa neljä 16 m3:n suuruista maan-alaista puristavaa SirLift -jätekonttia, ylineljäkymmentä 3 m3:n ja nelisensataapienempää syväkeräyssäiliötä.Toimituk-seen kuuluu myös nosturillinen pakkaa-va jätteenkuljetusauto. Kauppasummaon noin 1,3 miljoonaa euroa. Lisätie-dot: www.ecosir.com

New air cargoterminal to SAS Cargoin Stockholm

A modern 15,000 square meter aircargo terminal will be ready inCargo City at Arlanda Airport,Stockholm, Sweden in Spring 2010.This is the result of a newly signedagreement between SAS Cargosubsidiary, Spirit Air Cargo HandlingSweden and Nordic AirportProperties.The agreement doublesSpirit's current capacity at thatairport, and this will especiallybenefit the increasing number of all-cargo aircrafts, that arrive anddepart from Stockholm these years.

AdBlue-yhteistyötä Euroopassa

Yara International ja Shell ovat ilmoittaneet laajentavansaAdBlue-jakeluverkostonsa kattamaan nykyistä useampia mai-ta Euroopassa.AdBlue on liuos, joka toimii typenoksideja pel-kistävän katalyysaattorin apuaineena vähentäen raskaan ka-luston haitallisia päästöjä. Sopimus tekee Yarasta Shellin AdB-lue-toimittajan useimmissa Euroopan maissa.Yaran AdBluetaon saatavilla nyt Shellin jakeluasemilla 12 Euroopan maassa.

Ranskassa, Belgiassa,Tanskassa ja Norjassa Yara on toimit-tanut AdBlueta valituille jakeluasemille jo kesäkuusta 2006lähtien. Nyt AdBlueta on myös saatavilla Shellin asemilta Ita-liassa, Iso-Britanniassa,Tsekin tasavallassa, Puolassa, Unkarissa,Suomessa ja Ruotsissa.

Hiab yhdistää tuotelinjojaan

Hiab yhdistää kuormausnostureita sekä metsä- ja kierrätys-nostureita valmistavat tuotelinjansa vuoden 2008 alussa.Yh-distynyt nosturi-tuotelinja suunnittelee ja valmistaa kuorma-autoihin asennettavia kuormausnostureita sekä metsä- jakierrätysnostureita maailmanlaajuisesti viidessä tuotantolai-toksessa Ruotsin Hudiksvallissa, Alankomaiden Meppelissä,Espanjan Zaragozassa, Etelä-Korean Chungbukissa ja Suo-men Salossa. Organisaatio työllistää yli 1200 henkeä.

Jorpelehto Oy Pajakulman omistukseen

Jorpelehto Oy:n osakekanta siirtynyt Raskone-konserniinkuuluvalle Pajakulma Oy:lle. Sopimuksen mukaisesti Pajakul-ma Oy:n palvelukseen siirtyy koko Jorpelehto Oy:n henkilös-tö ns. vanhoina työntekijöinä 11.10.2007.

Jorpe-tuotteistaan tunnettu v.1973 perustettu JorpelehtoOy on maamme vanhimpia lavanvalmistukseen erikoistunei-ta yrityksiä.Yrityksen tuotantoon kuuluvat: teräslavat ja teräs-lavapaketit, perävaunut, erikoislavat, ajoneuvohydrauliikka,muut päälirakenteet, betoninkuljetussäiliöt ja paloautot. Jor-pelehto Oy:n liikevaihto on noin 3,5 milj. euroa ja yrityksessätyöskentelee n. 25 henkeä. Lisätietoja: www.raskone.fi

Biologista osienpuhdistusta

Kärcher Oy:n aluepäällikkö Esa-PekkaSeppäläinen on kuvassa esittelemässäbiologista osienpesua ilman liuottimia.Seppäläisen mukaan Kärcherin PC 100Bio -suljettu biologinen puhdistusjärjes-telmä on herättänyt kiinnostusta erityi-sesti korjaamoissa ja teollisuudessa.Lisätiedot: www.karcher.fi

Miten huippuyritykset ohjaavattoimintaansa ja verkostojaan?

DOM on Suomen Tuotannonohjausyhdistys ry:n (STO) jaTKK Dipolin yhdessä suunnittelema koulutusohjelma tuotan-non johto- ja suunnittelutehtävissä toimiville. Ohjelman lähi-opetusjaksoissa tarkastellaan toiminnan ja tuotannonohjauk-sen kehittämistä strategiasta toteutukseen. Lisäksi TKK Dipo-lin kurssitarjonnassa on uusi, hankintojen johtamisen koulu-tusohjelma ostoista (Diploma in Global Sourcing – DGS) jatoimittajien hallinnasta vastaaville tai lähellä hankintoja toimi-ville henkilöille. Aiheina ovat toimittajien hallinta, hankinta-strategiat ja systematiikka, elinkaariajattelu, toimitusketjut jahankinnan tietotekninen tuki. Lisätiedot ja ilmoittautuminen:www.dipoli.tkk.fi

Trukkitoimituksiinnopeutta

Myyntipäällikkö Kari Hämäläinen RoclaOyj:stä näkee trukkien toimitusaikojentulevan yhä tärkeämmäksi kilpailuteki-jäksi. Rocla siirtyy asteittain massaräätä-löityyn tuotantoon, jossa trukkien toi-mitusajat saadaan parhaimmillaan viik-koon määrätyissä tuotteissa. Hämäläi-nen kertoi Roclan nopeutuneen tuo-tannon perustuvan ennakkoon valmis-tuviin osakokonaisuuksiin, joita voidaankäyttää asiakastoimitusten perustana.

Myyntipäällikkö Kari Hämäläinen Rocla Oyj:stä tote-si asiakasväreihin valmistettujen trukkien kiinnosta-van erityisesti yrityksiä, joissa käy ulkopuolisia vie-raita runsaasti.

Maksusiini 7.11.2007 09:08 Sivu 44

45

makasiini


Standardisoinnillatehokkuutta

SFS:n seminaarissa Keslog Oy:n toimi-tusjohtaja, Ruokakesko Oy:n logistiikka-johtaja Mika Salmijärvi kertoi kuorma-lavan standardisoinnin Euroopan tasollaluovan mahdollisuuden periaatteessamahdollisuuden kansainvälisiin lavan-vaihtopooleihin, jotka helpottavat ulko-maankauppaa. Jos standardin laadintaanei osallistuttaisi, muut päättäisivät teke-misistämme, Salmijärvi toteaa.

Toimitusjohtaja Mika Salmijärvi Kes-log Oy:stä on ollut mukana tekemässäEN-standardia kuormalavoista.

Alkolukot tehdasasennettuna

Volvo Trucks on laajentanut raskaille ajoneuvoille tarkoitettu-jen alkolukkojen valikoimaansa. Äskettäin esitellyllä kolman-nen sukupolven alkolukkojärjestelmällä on ainoana maail-massa vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettu tyyppi-hyväksyntä. Alkolukko on saatavissa tehdastilauksena uusiinkuorma-autoihin ja se voidaan asentaa myös jo käytössä ole-viin autoihin.

Volvo on esitellyt uuden kaupallisille ajoneuvoille tarkoi-tetun alkolukon.Yksi tärkeimmistä muutoksista on, että jär-jestelmän kalibrointi tehdään vain kerran vuodessa. Uusi al-kolukko täyttää ensimmäisenä maailmassa vaarallisten ainei-den (ADR) kuljetuksissa käytettävien kuorma-autojen asen-nuksille asetetut tiukat vaatimukset.

Aikataulutusta

Pekka Räisänen GraphiTime Oy:stä esittelee Time Visuali-sointi -konseptia rullakalenterissa, jossa viikonpäiväsymbolienavulla voidaan kerralla esittää tulevat suunnitelmat ja varauk-set. Räisänen arvioi rullakalenterin tehostavan suunnittelua,sillä toteutuneet projektit ovat poissa silmistä ja ajatukset voi-daan keskittää tähän hetkeen ja tulevaisuuteen.Lisätiedot: www.graphitime.com

Uusi, vuokrattavamyymälälava

Encore on yhteistyössä alantoimijoiden kanssa tuonut markkinoilleelintarvikkeiden tavaraliikenteeseenvuokrattavat, uudelleenkäytettävätmyymälälavat.Vuokrattava myymälälavaPerustuu SFS 5903 -standardiin, jossalavan pohja-ala on 600 x 800 mm.Vuokralavat ovat vihreäksi maalattuapuuta, sekä Encore Ympäristöpalvelunleimauksilla polttomerkittyjä. Lavat ovatpääasiassa tarkoitetttu elintarvikkeidentavaraliikenteeseen, teollisuuden jakaupan väliseen suljettuun palautus-kiertoon. Encore vastaa lavojensaatavuudesta ja laadusta. Kaupanhankinta- ja logistiikkayhtiöt keräävätlavat omiin terminaaleihinsa, joistaEncore noutaa ne.Lisätietoa: www.encoreoy.fi

Vallog uusiin tiloihin

ValLogin Tampereen logistiikkakeskus on muuttanut uusiintiloihin Tampereen Ruskoon.Vuodenvaihteessa 2008 valmis-tuu lisäksi keskuksen laajennusosa, jolloin kokonaistilaksi tuleen. 4 300 m2. ValLogin valmistuspalvelut ovat keskittyneetpalvelemaan konepajateollisuuden varaosatuotantoa ja kun-nossapidon tarpeita.Toiminta on keskittynyt pieniin sarjoihinja haasteellisiin valmistuseriin sekä nopeisiin toimituksiin. Li-säksi ValLogin varaosaliiketoiminta sisältää varaosa- ja pien-sarjatuotantojen lisäksi mm. tuotekehitys- ja protovalmistus-ta, komennusmiespalveluja sekä modernisaatiopalveluja.

ValLog Oy on eri-koistunut kone- ja me-tallialan vaativiin vara-osa- ja logistiikkapalve-luihin, ja sen toimipisteetsisjaitsevat Hyvinkäällä,Hämeenlinnassa ja Tam-pereella, työntekijöitä n.100, liikevaihto v. 20068,7 milj.euroa, omistaja-na Panostaja Oyj.

Matkahuollon kauttapaketit lähikauppaan

Matkahuollon on laajentanut Tradekankanssa aloittamaa yhteistyötään.Kuluttajien on mahdollista Matkahuollontoimipaikoista lähettää lähetyksiä kaikkiinSuomen Siwoihin,Valintataloihin jaEuromarketeihin. Kaikki Tradekan Siwa-,Valintatalo- ja Euromarket-myymälättoimivat Matkahuollon kuljettamien pakettien noutopisteinä. Etä- ja verkkokaup-payritysten lisäksi nyt myös kuluttajat voivat lähettää mistä tahansa Matkahuollon55 omasta toimipaikasta paketteja Tradekan myymälöihin ympäri Suomen.

Kuluttajien käytössä oleva Matkahuollon palveluverkosto kasvaa yhteistyönlaajenemisen myötä 450:stä lähes 1 200 Pakettipisteeseen. Paketin saajallenoutamisen helppoutta lisää Tradekan myymälöiden pitkät aukioloajat iltaisin javiikonloppuisin. Lähetystavaksi on tarjolla joko Lähellä-pakkauslaatikko (mitat38x29x9cm), Rahtipussi (mitat 47x25x7cm) tai Dokumenttikuori, johon voisujauttaa vaikkapa CD- tai DVD-levyn, pokkarin tai villasukat. Suksiparin taihuonekalun lähettämiseen ei kuitenkaan Lähellä-paketti sovellu, myymälöidenrajoitetun säilytystilan vuoksi.

– Kokemukset etämyynti- ja verkkokauppayrityksille käyttämässä toiminnassapaketteja on tähän mennessä noudettu Tradekan myymälöistä yhteensä tuhansiakappaleita, kertoo Matkahuollon liiketoimintapäällikkö Juha Wallin.

Kuopioon Itellantalouspalvelukeskus

Itella käynnistää konsernin sisäisen ta-louspalvelukeskuksen helmikuussa2008 Kuopiossa. Palvelukeskus tarjoaaulkoisen laskennan palvelut keskitetystikoko Itella-konsernille; ensin Suomessa,myöhemmin myös Pohjois-Euroopantytäryhtiöille.


46

makasiini


Tonttilaskurilla tontin hinta näkyviin hetkessä

Mäntsälän Yrityskehitys – MYK on ilmeisesti ensimmäisenä elinkeinotoimistonaSuomessa asentanut nettisivuilleen tonttilaskurin. Järjestelmä on käytössä Kapulinja Linnalan yritysalueiden kotisivuilla www.kapuli.info,

Asiakas valitsee kartalta ensin kiinnostavan tontin, jonka jälkeen klikataan ar-vioitu liike- tai tuotantorakennuksen koko. Viimeisenä arvioidaan pääsulakekoko.Näiden tietojen pohjalta Mäntsälän Yrityskehityksen ohjelma laskee tontin koko-naishinnan, joka muodostuu maapohjan hinnasta, vesi- ja viemäriliittymämaksuista,sähköliittymästä ja lohkomiskuluista sekä lainhuudatuksesta. Lisäksi kerrotaan ra-kennuslupamaksuista ja varainsiirtoverosta. Asiakas saa näin selkeän kuvan tontinhankkimiskuluista ja voi käyttää laskelmaa hyväkseen budjetoidessaan rakennus-hankettaan.

Yhteistyötä verkkokaupassa

Itella Oyj ja Soprano Oy ovat solmineet sopimuksen, jonkaperusteella pakettien osoitekorttien tulostuaminen on mah-dollista osana verkkokauppaa niille PK-yrityksille, jotka käyttä-vät Sopranon Composer ohjelmistoa verkkokaupassaan.Itellan palvelut integroidaan verkkokauppaohjelmistoihin, jol-la varmistetaan reaaliaikainen sähköinen tiedonsiirto tapah-tumien välillä verkosta ostamisen että myynnin yhteydessä.– Palvelutarjoajien yhteistyön tuloksena verkkokauppias pys-tyy hallinnoimaan kokonaisuutta yhden käyttöliittymän kaut-ta, mm. tuotevalikoiman hallinnan, kuljetustapojen valinnan,osoitekorttien tulostuksen ja lähetysten reaaliaikaisen seu-rannan asiakkaalle saakka, sanoo Itella Logistiikan liiketoimin-tajohtaja Kirsi Paakkari.

Kaupunkiauto tavarankuljetukseen

Citroën on esitellyt uuden kompaktin tavara-auton, joka sijoittuu kooltaan Berlingon alapuolelle.Alle 3,9 metrin mittainen, ketterä Citroën Nemotarjoaa kompakteista ulkomitoistaan huolimatta hyvät tilat niin tavaroille kuin kuljettajalle ja matkustajalle. Citroën Nemo on 3,87 metriä pitkä ja1,72 metriä leveä sekä korkea. Sen tavaratilaan mahtuu 2,5 kuutiometriä tavaraa.Tavaratilan maksimikorkeus on 1,18 ja leveys yli 1,5 metriä.Nemo on saatavana myös yhdellä tai kahdella sivuliukuovella, joiden leveys on 410-640 mm ja korkeus 1041 mm.

Moottorivaihtoehtoina Nemossa ovat 1,4-litrainen bensiinimoottori sekä 1,4 litran HDi. HDi-moottorilla varustettuna Nemon yhdistettypolttoaineenkulutus on ainoastaan 4,5 l/100 km ja CO2-päästöt 119 g/km, mikä esimerkiksi Ruotsissa täyttää ympäristöauton vaatimukset. HDi-moottorin yhteyteen tulee valinnaisvarusteeksi viisivaihteinen automatisoitu käsivalintainen vaihteisto. Neuvottelut Citroën Nemon Suomeentulosta ovat vielä kesken.

Uuden polven ajoneuvotietokone

Tx800 Triton on uuden polven ajoneuvotietokone, joka on kehitetty trukkeihin jaammattiajoneuvoihin. Juuri markkinoille tullut uutuus on voimakas tietokone, jokapainaa alle 3 kg ja siinä on 10.4” näyttö ja IP65- luokitus.

Tekniikkaa on parannettu, esimerkiksi valosensorilla, joka sopeuttaa taustavalonulko-olosuhteisiin. On myös panostettu huoltoystävällisyyteen, jolloin voidaan no-peasti vaihtaa akut, kovalevyt jne. Monet toiminnot, jotkanormaalisti ovat lisävalintoina, ovat Tx800 Tritonissa vakio-na, kuten esimerkiksi ammattiohjelmisto viivakoodinluki-jalle.

– Åkerströms tuo markkinoille Tx800:n maailmanlaa-juisesti ja näkee sen myötä suuren mahdollisuuden uusiinmarkkinointikohteisiin kuten satamat, metsä, ammattiajoneuvot, elintarvike- ja kemian teollisuus, sanoo ErikLindqvist, Åkerströms Trux Ab:n toimitusjohtaja.Lisätiedot: Oy Finnohm Ab www.finnohm.fi

Naisenergiaa trukkimyyntiin

Myyntiedustaja Saija LiimatainenToyota Material Handling Fin-land Oy:stä vastaa Toyota -truk-kien myynnistä Uudellamaalla.Saija on aikaisemmin toiminutautokaupan parissa erilaisissamyynti -ja markkinointitehtävis-sä. Hän kertoi havainneensa, et-tei trukkimyynnissä ole merki-tystä myyjän sukupuolella, silläkaupanteossa tekniset ominai-suudet sekä henkilökemian toi-mivuus ovat kuitenkin tärkeim-mät osatekijät kauppoja päätet-täessä.

Toyota Material Handling FinlandOy:n myyntiedustaja Saija Liimatai-nen kertoi myös naisia olevan pää-töksentekijöinä.

Satamanostureita Venäjälle

Konecranes on sopinut kontinkäsittelynostureiden toimitta-misesta OJSC Petrolesportin (PLP) rahtiterminaaliin Venäjäl-lä. Toinen tilauksista sisältää kaksi satamanosturia (ship-to-shore, STS) ja toinen kuusi kumipyöräkonttinosturia (rubbertyred gantry, RTG). Nosturit toimitetaan vuoden 2008 puoli-välissä.STS-nostureita käytetään Panamax-luokan alusten las-taukseen ja purkuun. Nosturien nostokapasiteetti on 50 ton-nia ja ulottuma 38 metriä, 16-pyöräisten RTG-nostureidennostokapasiteetti on viisi tonnia. Ne voivat pinota kuusiakonttia päällekkäin, ja pukin jalkojen väliin mahtuu ajotien li-säksi seitsemän konttia rinnakkain.


47

makasiini


Uutta MAN-mallistoa

MAN -kuorma-autojen TGX-mallisto on suunniteltu käytet-täväksi lähinnä kaukoliikenteen sekä kansainvälisen tavaralii-kenteen ajotehtävissä. MAN TGS -mallisto on puolestaantarkoitettu lähijakelun ja maansiirron ajotehtäviin. Uusi TGX-ja TGS-mallisto on ollut esittelyssä sekä koeajettavissa eripuolella Suomea lokakuun ja marraskuun aikana.

Man on esitellyt lisäksi Euroopan tehokkaimman sarjaval-misteisen kuorma-auton MAN TGX:n, jossa on käytössä16,6 litran V-8 commonrail-moottori teholtaan 680 hv/500kW. Erikoismallin ohjaamo on varusteltu nahkaistuimin sekätehokkaalla äänentoistojärjestelmällä.Lisätiedot www.konekesko.com/man

Lentokonelogistiikanvirtaviivaistamista

Tällä hetkellä Airbusilla on 80 logistiikkakeskusta.Tavoitteenaon 4–8 keskusta ja 1–2 varastoa jokaisella Airbusin päätuo-tantoalueella. Logistiikan keskittämisprosessi on käynnissä jasaadaan päätökseen vuonna 2010.Tuotantoon tulevien osienlogistiikkaa yksinkertaistetaan luomalla yksi ainoa kuljetusjär-jestelmä kaikille osille.

Varastojen hallintaa siirretään osittain Airbusin alihankki-joille. He pääsevät näkemään Airbusin varastotilanteen ja op-timoimaan oman tuotantonsa ja logistiikkaketjunsa sen mu-kaan. Tuloksena on lyhyiden toimitusaikojen ja pienten kus-tannusten JOT-tuotanto.

Transportation Logistics forBuilding-Sites and ConstructionIndustry

Transportation technology and transportation solutions,particularly concerning logistics for the building materialindustry (taking-up, transporting and tipping of mobile si-los), is programme of Velsycon GmbH.

Velsycon GmbH is producing and assembling hook-devices of the COMBILIFT-type, roller-tippers, silo-tippersfor 2-pocket-silos as well as lifting devices for heavy semit-railers.All silo-types on the market can be lifted, transpor-ted and vertically placed by this equipment. The COMBI-LIFT is available as equipment for 2-, 3- and 4-axle-trucks.The 2-axle-semitrailer for the building material logisticsoffers a transportation capacity up to 25 ton total weightfor mobile silos. Further information: www.velsycon.de

Turvallisuuttatrukkityöskentelyyn

Kotimainen yritys Hymatic Oy onkehittänyt Hymapro-mittausjärjestel-män helpottamaan lavojen japallettien käsittelyä vaikeissaolosuhteissa, esim. käsiteltäessä lavojakorkeilla hyllytasoilla tai kun lavan taipallettien koko muuttuu. Hymapro-mittalaiteeseen voidaan tallettaa esim.varastossa käytettävien hyllyjen tasot.Kun tasot ovat muistissa, kuljettaja voigraafisen näytön avulla ohjata trukinhaarukat juuri halumaansa oikeaanhyllytasoon, esim.A5 (A-hylly ja 5.hyllytaso), missä haarukat voidaanvapaasti ajaa lavan sisään tai toiseen talletettuun tasoon, jossa kuorma onhaarukoiden varassa noin 10 cm irti hyllyn pinnasta. Tämä taso on tarpeen kuntuodaan täysiä lavoja hyllypaikkoihin.

Optioina järjestelmään on saatavilla haarukoiden kulman mittaus. Laite näyttäähaarukoiden kallistuskulman samaan aikaan hyllytasojen kanssa ja näin voidaanvarmistua siitä että nostohaarukat ovat vaakatasossa kun ne ajetaan lavan sisään.Useita eri lavakokoja käsiteltäessä laite voi myös mitata nostohaarukoidenkärkien sijainnin lavojen tai levynippujen alla, jolloin voidaan välttää osahaarukoiden aiheuttamista kärkivaurioista.

Hymapro- järjestelmän muistiin voidaan siis tallentaa trukkikäsittelyn kannaltaoleellisimmat tiedot, kuten useiden hyllyjen erilaiset hyllytasot, useiden eri lavojensyvyydet sekä tarvittavat haarukoiden kallistuskulma-asetukset.

Laitteessa on myös liitäntä- ja ohjausoptiomahdollisuus useisiin trukkeihin,mikä antaa mahdollisuuden esim. automaattiseen paikoittamiseen: nostohaarukatvoidaan pysäyttää itsestään haluttuun hyllytasoon tai nappia painamalla haarukatoikaistaan oikeaan kallistuskulmaan automaattisesti. Laite on suunniteltumodulaariseksi eli asiakkaille voidaan tarjota käsittelytarpeen mukainenlaitteistokokoonpano.

Hymapro-järjestelmän avulla voidaan haarukan kallistuskulma tarkistaa sekämitata haarukan kärkien syvyys, jolloin esimerkiksi useamman kuormalavansamanaikainen nosto on turvallista. Järjestelmä voidaan asentaa erilaisiintrukkeihin merkistä riippumatta. Lisätietoja laitteesta ja järjestelmästä löytyyHymatic Oy:n kotisivulta: www.hymatic.fi

Kuva kertoo haarukat suorassa A hyllyn 2 tasossavapaana lavan sisälä

Jungheinrich Lift Truck Oy:nmyyntipäällikkö Vesa Hakka-rainen sekä myyntiassistenntiMarjo Piittisjärvi toteavat Jun-heinrichin uusien toimitilojensijaitsevan pääkaupunkiseu-dulle suunnitteilla olevienuusien logistiikkakeskustenvälittömässä läheisyydessä.

Jungheinrich uusiin tiloihin

Jungheinrich Lift Truck Oy on muuttanut marraskuun alussauusiin tiloihin Keravalle. MyyntipäällikköVesa Hakkaraisenmukaan uusissa tiloissa toimii niin Jungheinrich-myynti,-huolto ja -varaosat kuin tekninen tuki kaikki samoissatiloissa. Lisätiedot: www.jungheinrich.fi


48

makasiini


Vaneri osanakuljetusvälineteollisuutta

Moderni koivuvaneri kilpailee monissa käyt-tökohteissa keveytensä, lujuutensa, jäykkyy-tensä ja kestävyytensä ansiosta kevytmetal-lien ja komposiittien kanssa. Etenkin kulje-tusvälineteollisuudessa koivuvanerilla onvahva asema perävaunujen lattiamateriaali-na, koska kaluston mahdollisimman alhainenomapaino on liikennöitsijöille oleellinen kil-pailutekijä.

– Muista materiaaleista ei voi yhtä edulli-sesti valmistaa tarpeeksi kevyitä tuotteitajotka täyttävät vaadittavat tekniset kriteerit,Metsäliiton vaneriteollisuuden johtaja JoniLukkaroinen sanoo.

Edullinen vaakavaunupainonmääritykseen

Mechaul Vaakalaitteet Oy on esitellytuuden RAVAS-1-haarukkavaunun(2200 kg), joka on varustettu karkeaanpainonmääritykseen soveltuvalla punni-tuslaitteella. Punnituslaitetarkkuus on0,8 % kapasiteetista, ja se kertoo kuor-man painon 5 kg:n lukutarkkuudella.RAVAS-1-vaakavaunu sopii esimerkiksinopeaan rahtipainon tarkistukseen. RA-VAS-1-vaakavaunu vastaa hinnaltaan japainoltaan perinteistä pumppukärryä,sillä hinnaksi sille on asetettu 900 euroa+ alv(NOL Riihimäki). Lisätiedot:www.vaaka.fi

Toimitusjohtaja Jarko Timmerbacka Mechaul Vaaka-laitteet Oy:stä arvioi punnitusten lisääntyvän, silläRAVAS-1 sopii moniin käyttökohteisiin, joissa halu-taan edullisesti varmistaa painojen oikeellisuus. Ku-vassa Timmerbacka tarkistelee omaa painoaan 5kg:n lukutarkkuudella

More security technology for containers

Schenker's oceanfreight containers can now for the firsttime be continuously monitored, thanks to a special newsecurity technique. For test purposes the company hasfitted out ten of its containers, also known asSCHENKERsmartbox, with special sensors in addition toRFID technology.These 'GPS Security Devices'communicate the current GPS coordinates, temperaturelevels and security parameters (like door activities).Thetransport units are in regular use between Hamburg andHong Kong.

The first test phase for the RFID technology hasbeen successfully completed. RFID status notificationscommunicate the most important points where liabilitychanges hands, when the containers are loaded andunloaded at the packing stations in Hamburg and HongKong, as well as the time of arrival at the terminal.Thisgives a clear view of when and where the load is beingtransshipped.

Suojalaukutkannettaville koneille

MOBILIS valmistaa Protectis -laukkuja mittatilauksena eri-laisille kannettaville käsitie-tokoneille ja lukijoille.Protectis-sarjan laukutsäilyttävät kannettavienlaitteiden liikuteltavuu-den ja käytettävyyden sekäsuojaavat mahdollisimman hyvin ul-koisilta vaurioilta. Mobiliksen mukaansuojuksien avulla voidaan estää 95 %kaikista kannettaville laitteille sattuvistatapaturmista, joista yleisimpiä ovat käy-tön aikana tapahtuneen putoamisen ai-heuttamat shokkiaallot ja värinä. Lauk-kujen ja suojusten lisäksi Mobilis tarjoaaerilaisia lisätuotteita, kuten long life-ak-kuja, antitheft-kaapeleita varkauksienestämiseksi sekä erilaisia ratkaisuja pa-rantamaan tuotteiden käytettävyyttä jaliikuteltavuutta.Lisätiedot: www.mobilis-direct.com

Vuoden pakettiauto

Fiat Scudo on juuri voittanut arvostetun "VuodenPakettiauto 2008" -tittelin. Fiat Scudo sai peräti 108 pistettä140:stä paneelilta, joka koostuu 20 tavara-autoihinerikoistuneesta toimittajasta ympäri Eurooppaa. Palkintoluovutettiin Amsterdamissa pidetyssä näyttelyssä "TheEuropean Road Transport Show 2007". Scudo jakaa tittelintietenkin samalla tehtaalla valmistettavien sisarmalliensaCitroën Jumpyn ja Peugeot Expertin kanssa.

Erityisesti Van of the Year -paneelin jäsenet arvostivatoivalluksia purkamisen ja lastaamisen helpottamiseksi:ekstraleveät sivu- ja takaovet, matala lastauskorkeus jakäytännöllisesti muotoiltu lastausalue.

Fiatin ja PSAn yhteistyön tulosta Scudoa, joka onsuunniteltu vastaamaan kaupunkikuljetuksen haasteisiin,valmistetaan Ranskassa Valenciennessä Sevel Nord -tehtaalla.

GPS-navigaattorimonipuolistuu

Blaupunkt on tuonut markkinoilleGPS-navigaattorin TravelPilot Lucca5.3:n, joka sisältää monia uusia kuljetta-jaa tukevia toimintoja (Driver Assis-tance Functions) ja multimediamahdol-lisuuksia. TravelPilot Lucca 5.3 -mallissaon paikanmääritys ja reittilaskenta sekä40 Euroopan maan yksityiskohtaisetkartat valmiiksi asennettuina.

Raskaan liikenteen tarvitsemien komponenttienlisäksi yrityksen koivuvaneria käytetään mm.bussien, junien ja jakeluautojen rakenneosissa.


Finnlink-Naantali 6.11.2007 15:36 Sivu 49

TNT

Pikakuljetusyritys TNT SuomiOy:n toimitusjohtajaksi on nimi-tetty Åke Blomqvist (55). Hänaloitti uudessa tehtävässään1.10.2007.

Blomqvist on pitkän linjanTNT:läinen. Hän tuli taloon 1987operatiivisen toiminnan johto-tehtäviin ja on vuodesta 1996lähtien johtanut TNT:n SpecialService –toimintoja.

TNT Suomi Oy:n entinentoimitusjohtaja Kenneth Palmgrensiirtyi 15 vuoden työrupeamanjälkeen uusien haasteiden pariinsyyskuun alussa.

Oy Sisu Auto Ab

Ekonomi Olof Elenius (56) onkutsuttu Oy Sisu Auto Ab:n jasen omistajayhtiö Suomen Auto-teollisuus Oy:n toimitusjohtajak-si.

Toimitusjohtajana vuodesta2004 toiminut DI Teppo Raitissiirtyi omasta pyynnöstään poisyhtiön palveluksesta, mutta jat-kaa yhtiön osakkaana.

Toimitusjohtajan vaihdosajoittuu tilanteeseen, jossa TeppoRaittiin tehtäväksi asetettu SisuAuton strategian uudistaminenja sen perusteella kolmen vuo-den aikana toteutettu tuotevali-koiman fokusointi on saatu pää-tökseen ja yhtiön tulos on tämän

vuoden toisella vuosipuoliskollakehittynyt myönteisesti.

Toimitusjohtajan vaihdos ta-pahtui joustavasti lokakuun aika-na.

Ennen Sisu Autoon siirtymis-tä Olof Elenius on toiminut mm.Nummi-kippejä valmistavanHydrauto Oy:n sekä Loglift Oy:nja Partek Cargotec Oy:n toimi-tusjohtajana.

Wihuri OyWitraktor

Insinööri Olli Siltanen (53) on ni-mitetty 1.1.2008 alkaen WihuriOy Witraktor -liiketoimintayksi-kön johtajaksi. Siltanen siirtyytehtävään Sandvik Mining andConstruction Oy:stä.

Hiab

Cargotec-konserniin kuuluvamaailman johtava ajoneuvojenkuormankäsittelyratkaisujen toi-mittaja Hiab on tehnyt seuraavatnimitykset:

Seppo Heino on nimitettyHiabin Suomen myynnistä vas-taavaksi maajohtajaksi 1. syyskuu-ta 2007 alkaen. AikaisemminSeppo on toiminut Hiabin Vaih-tolavalaitteet-tuotelinjan myynti-ja markkinointijohtajana.

Hiabin Metsäkoneet-tuote-linjan myynti- ja markkinointijoh-tajaksi on nimitetty Lasse Penk-kala 3. syyskuuta 2007 alkaen.

Konekesko Oy /MAN

Rauno Järvenpää on aloittanutMAN kuorma-autojen myyjänäEspoon MAN Centerissä.

Rauno Järvenpää on aikai-semmin toiminut mm. K-Maata-louden puolella kone- ja trakto-rimyyjänä yli 20 vuotta.

Oy Beweship Ab

Pertti Silvennoinen on nimitettyliikennnejohtajaksi 1.9.2007 vas-tuualueenaan Venäjän ja IVY-mai-den liikenne. Myös Vaalimaan toi-minnot jäävät hänen alaisuuteen.

Liikennejohtaja Arto Tuomenvastuualuetta on laajennettu si-sältämään myös Baltian maidenliikenne alkaen 1.9.2007. Hänvastaa ennestään KIE-maiden lii-kennealueista.

Logistiikkainsinööri AndreiDanichevski on nimitetty Venäjänliikenteen osastopäälliköksi1.10.2007.

Jungheinrich Lift Truck Oy

Aarre Viiala (50) on nimitettyJungheinrich Lift Truck Oy:n uu-deksi toimitusjohtajaksi 17.9.2007 alkaen. Hän seuraa tehtä-vässään vt. toimitusjohtaja KlausHerzogia, joka jatkaa ansaittujaeläkepäiviään uuden toimitusjoh-tajan otettua tehtävän vastaan.

Patria Vehiclesin Puolan ajo-

neuvoprojektin päällikön paikaltaJungheinrichille siirtyvä diplomi-insinööri Viiala suorittaa Jung-heinrich-konsernin eri toimipis-teissä kahden kuukauden mittai-sen perehdyttämisjakson. Palat-tuaan hän luotsaa ensitöikseenJungheinrichin Suomen tytäryh-tiön uusiin toimitiloihin Keravallemarraskuun 2007 alussa.

Aiemmin Aarre Viiala on toi-minut mm. kaupallisena sihteeri-nä Frankfurtissa sekä useissa erimyynti-, projekti- ja johtotehtä-vissä Konecranesilla, Sandvik/Tamrockilla ja Fastemsilla niin ko-timaassa kuin Keski-Euroopassa-kin. Hän on asunut useita vuosiaSaksassa, Ranskassa ja Sveitsissäja palaa nyt pitkältä ulkomaanko-mennukseltaan Suomeen.

Jungheinrich AG on maail-manlaajuisesti yksi suurimmistatrukkien sekä varastoja mate-riaalivirtatekniikan toimittajista,jonka pääpaikka on Hampurissa.Jungheinrich on kehittynyt palve-luntarjoajaksi, joka tarjoaa asiak-kailleen kattavan tuotevalikoimantrukeissa, hyllyjärjestelmissä japalveluissa koko intralogistiikanalueella.

Suomen tytäryhtiö, Junghein-rich Lift Truck Oy, perustettiinvuonna 2004 ja se tarjoaa 30ammattilaisen voimin myynti- jahuoltopalvelut laajalle asiakas-kunnalle koko Suomessa.

50

nimityksiä


Olli SiltanenWihuri Oy Witraktor

Seppo HeinoHiab

Lasse PenkkalaHiab

Pertti SilvennoinenOy Beweship Ab

Arto TuomiOy Beweship Ab

Andrei DanishevskiOy Beweship Ab

Rauno JärvenpääKonekesko Oy/MAN

Aarre ViialaJungheinrichLift Truck Oy

Miika TammiSisu Auto Trucks Oy

Viljo MettäläSisu Auto Trucks Oy

Kim JuutilainenSisu Auto Trucks Oy

Katja VahrushevaSisu Auto Trucks Oy

Ari TenhunenSuomen Euromaster

Eino SimonenSuomen Kuljetus jaLogistiikka SKAL

Markku ImmanenSuomen Kuljetus jaLogistiikka SKAL

Nimet 0807 6.11.2007 15:52 Sivu 50

Liikenne- javiestintäministeriö

Valtioneuvosto on nimittänytpääjohtaja Pekka Plathanin liiken-ne- ja viestintäministeriön yleisenosaston päälliköksi.

Plathan siirtyy ministeriöönIlmatieteen laitoksen pääjohtajanvirasta.

Yleinen osasto hoitaa hallin-nonalan toiminta- ja taloussuun-nittelua, tutkimustoiminnan yh-teensovittamista, turvallisuus-asioita sekä yleis-, henkilöstö- jatietohallintoa. Myös LVM:n sek-torin valtion liikelaitosten ohjauson osaston vastuulla. Ministeriönylijohtajana Plathan lisäksi antaapanoksensa ilmastonmuutospoli-tiikan hankkeisiin.

Filosofian kandidaatti PekkaPlathan (54) on työskennellyt Il-matieteen laitoksessa vuodesta1979. Ennen määräaikaista pää-johtajuutta hän toimi mm. laitok-sen liiketoiminnasta vastaavanajohtajana.

Osastonpäällikön virka täy-tettiin vuoden 2012 loppuun.Plathan siirtyy ministeriöön jomarraskuun alussa.

Yleisen osaston päällikön vir-ka vapautui, kun sitä hoitanut yli-johtaja Juhani Tervala nimitettiinliikennepolitiikan osaston päälli-köksi.

Valtioneuvosto on nimittänytoikeustieteen maisteri Rita Lin-nan (38) neuvottelevaksi virka-mieheksi. Linnan virka on liiken-ne- ja viestintäministeriön yleisenosaston liiketoimintayksikössä.

Viimeksi Linna on työsken-nellyt liikenne- ja viestintäminis-teriön liikennepolitiikan osastollahallitusneuvoksena.

Neuvottelevan virkamiehentehtäviin kuuluu ministeriönomistajastrategian valmistelu jatoteuttaminen hallinnonalan lii-kelaitoksissa. Näitä on neljä:Tielii-kelaitos Destia, Ilmailulaitos Fina-via, Varustamoliikelaitos Finstas-hip ja Luotsausliikelaitos Finnpi-lot. Destia on muuttumassa osa-keyhtiöksi.

Oy Hacklin Ltd

Oy Hacklin Ltd:n yhtiökokous onvalinnut Esa Haaviston yhtiönhallituksen puheenjohtajaksi.Haavisto jatkaa edelleen OWH-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtajanasekä kaikkien tytäryhtiöiden halli-tusten puheenjohtajana.

Oy Hacklin Ltd:n uudeksi toi-mitusjohtajaksi on nimitetty JyrkiPaavola.

Samalla on täsmennetty OyHacklin Ltd:n yksiköiden työnja-koa.Yksiköiden vastuut on jaettuseuraavasti:

Myynti ja markkinointi: Mark-kinointipäällikkö Mauno Hyytiä.

Satamapalvelut ja huolinta:Osastopäällikkö Hannu Peltonen.

Projektit: OsastopäällikköMartti Järnström.

Varustamopalvelut: Osastonesimies Juhana Köykkä.

Merikuljetukset: Oy HacklinSeatrans Ltd, toimitusjohtaja PasiAro.

Bulk: Oy Hacklin Probulk Ltd,toimitusjohtaja Petri Kaijanmäki,joka aloittaa tehtävässään1.12.2007.

Yksiköistä vastaavat rapor-toivat Jyrki Paavolalle. Kaikki ni-mitykset astuvat voimaan1.1.2008.

Sisu Auto Trucks Oy

KTM Miika Tammi on nimitettyvientijohtajaksi. Tammi vastaa SI-SU Construction -tuoteperhee-seen kuuluvien kuorma-autojenvientitoiminnoista ja niiden kehit-tämisestä. Hän on aikaisemmintoiminut SISU-kuorma-autojenvientipäällikkönä erityisesti Keski-Euroopan saksankielisillä alueilla.

Tammelle raportoivat myyn-tijohtaja Hannu Heikkilä (SISUkotimaan myynti), vaihtoauto-päällikkö Jussi Huotila (vaihtoau-tot), huoltopäällikkö Petri Rautio(huolto- ja takuutoiminnot) sekävientipäälliköt Viljo Mettälä jaKim Juutilainen (vienti).

Dipl.ins. Viljo Mettälä on nimi-tetty vientipäälliköksi vastuualu-eena SISU Construction -tuote-perheen myyntitehtävät Venäjäl-lä. Mettälä on koulutukseltaan

tuotantotalouden DI. Hän on ai-kaisemmin työskennellyt projek-tipäällikkönä ABB Marine & Tur-bochargers -divisioonan vienti-projekteissa.

Tradenomi Kim Juutilainen onnimitetty vientipäälliköksi vastaa-maan SISU Construction -tuote-perheen myyntitehtävistä Nor-jassa ja Baltiassa. Juutilainen vas-taa myös vientiosaston myynti-ja markkinointimateriaalin tuot-tamisesta. Aikaisemmin hän ontyöskennellyt viennin aluemyyn-tipäällikkönä NMC TermonovaOy:ssa.

Tradenomi Katja Vahrushevaon nimitetty vientiassistentiksitukemaan SISU Construction -tuoteperheen vientitoimintoja.

Karjaan tehtaan tuotanto-päälliköksi on nimitetty MikaelForsström. Hän vastaa SISUTrucks ja SISU Defence tuote-perheisiin kuuluvien kuorma-au-tojen tuotannosta.

Jälkimarkkinointijohtajaksi onnimitetty Harri Askola. Hän vas-taa valtuutettujen huoltokorjaa-moiden muodostaman huolto-verkoston päämiessuhteista jakehittämisestä sekä huolto- jakorjaussopimuksista.

Renault-maahantuonnista jamyynnistä vastaavan LT FinlandOy:n sekä sotilasajoneuvoistavastaavan Sisu Defencen organi-saatiossa ei tapahdu muutoksia.LT Finland Oy:n toimitusjohtaja-na toimii Erkki Evilä ja Sisu De-fencen myyntijohtajana JoonasUotila.

Sisu Auton ja sen omistajayh-tiö Suomen Autoteollisuus Oy:nsekä Sisu Auto -konserniin kuu-luvien tytäryhtiöiden toimitus-johtaja on Olof Elenius.

Suomen Euromaster Oy

Logistiikkainsinööri Ari Tenhunenon nimitetty 1.10.2007 alkaenraskaiden renkaiden myyntitii-miin myyntipäälliköksi Etelä-Suo-men alueelle. Hänen asemapaik-kansa on Vantaankoski.

Suomen Kuljetus jaLogistiikka SKAL ry

Kuljetusinsinööri Eino Simonen(51) on nimitetty Suomen Kulje-

tus ja Logistiikka SKAL ry:n kou-lutuspäälliköksi 1.9.2007 alkaen.Samalla Simosesta tuli SKAL:njohtoryhmän jäsen. Simosella ontakanaan pitkä historia SKAL:npalveluksessa. Koulutuspäälliköksihän siirtyilogistikon paikalta.

KTM Markku Immanen (51)on nimitetty Suomen Kuljetus jaLogistiikka SKAL ry:n talouspääl-liköksi 1.9.2007 alkaen. SamallaImmasesta tuli SKAL:n johtoryh-män jäsen. Hän on toiminut vuo-desta 1986 SKAL:ssa ensin kou-lutus- ja myöhemmin osasto-päällikkönä.

John Nurminen Oy

John Nurmisen uudeksi talous-johtajaksi on nimitetty oikeustie-teen kandidaatti Antti Sallila (s.1972). Hän ottaa tehtävän vas-taan 1.12.2007.

Sallila on työskennellyt vii-meksi ADR-Haanpää Oy:n ta-lousjohtajana vuodesta 2005. Ai-kaisemmin hän on työskennellytmyös pääomasijoitus- ja pankki-maailmassa sekä lakimiehenä.Sallilalla on Helsingin yliopistossavuonna 1996 suoritettu oikeus-tieteen kandidaatin tutkinto.

John Nurminen on asiakas-lähtöisiä erikoislogistiikkapalvelu-ja Itämeren alueella tuottava yh-tiö.Yhtiön liikevaihto on vuonna2007 noin 80 miljoonaa euroa.Sen palveluvalikoimaan kuuluvatrautatietoiminnot, tavarankäsit-tely ja lisäarvopalvelut, erikois- jaraskaskuljetukset, tullauspalvelutja hoivalogistiikka. Jo yli 120vuotta toimineen perheyhtiöntavoite on olla kansainvälisestimitattuna paras logistiikkayhtiötoimialueillaan vuonna 2010.Yh-tiö listautuu pörssiin vuoden2008 alusta nimellä NurmienLogistics Oyj.

51

nimityksiä


Nimet 0807 6.11.2007 15:52 Sivu 51

• Uudet foorumit laajentavat näkökulmaa ja parantavatjäsenpalveluja.• Piiritoiminnan tueksi lisää resursseja ja puheenjohtaja-kokous koordinoimaan yhteistyötarvetta.• Yhdistykselle uusi nimi vastaamaan hankinnan jalogistiikan käytäntöä vastaavaa näkyvyyttä yhdistyksentoiminnassa.

LOGYn syyskokous pidetään torstaina 22.11.2007 kello 17.00 Kansal-lis-salissa Aleksanterinkadulla, Helsingissä. Kokousta edeltää perinteinenteemailtapäivä kello 14.00 ajankohtaisista logistiikan aiheista.

Neljä foorumia

LOGYn hallitus ehdottaa syyskokoukselle, että yhdistyksen rakenteenuudistaminen alkaisi vuonna 2008. Rakenneuudistuksella henkilö- jayritysjäsenten palveluja lisätään ja kehitetään vastaamaan jäsenistöntäsmällisempiä palvelutarpeita. LOGYn jäsenistön edustamasta koko-naisuudesta hallitus nostaa esiin neljä foorumia: hankinta, toimitusket-jun hallinta (SCM ja ICT), varasto ja materiaalinkäsittely sekä kuljetus.Nämä neljä foorumia toimivat oman alueensa osaamisen ja verkottu-misen keskuksina. Foorumeilla on omat johtoryhmänsä ja toiminta-suunnitelmansa. Niillä on kullakin mahdollisuus ehdottaa edustajia LO-GYn hallitukseen.

Foorumit palvelevat sekä henkilö- että yritysjäseniä. Nykyisiä henki-löjäsenpalveluja parannetaan ja yritysjäsenille tarjotaan uusia palveluja.Yritykset voivat liittyä foorumeihin yritysjäseniksi, jolloin ne saavat jä-senmaksuaan vastaavan palvelupaketin. Foorumien tuottamat jäsennel-lyt näkemykset kehittävät koulutuksen kurssi- ja seminaaritarjontaa, Lo-gistiikka-lehden sisältöä sekä näyttelytoimintaa. Piirien edustus fooru-mien johtoryhmissä avaa piireille mahdollisuuden hyödyntää uusia aja-tuksia toiminnassaan.

Neljän foorumin jäsennellyillä näkemyksillä LOGY pystyy uudellatavalla kehittämään hankinnan ja logistiikan kokonaisuutta.Täten LOGYtoteuttaa perustehtäväänsä tarjoten jäsenilleen entistä innovatiivisem-man ja yhtenäisemmän foorumin ammattitaidon ja osaamisen jatku-vaan kehittämiseen.

Ensimmäisenä toimintansa aloittaa Hankintafoorumi, jonka toimin-nasta saatavia kokemuksia hyödynnetään käynnistettäessä muiden foo-rumeiden toimintaa. Hankintafoorumilla on kahden ensimmäisen toi-mintavuotensa ajan poikkeuksellinen pilottihankkeen rooli.

Piirien toimintaa tuetaan

Piirien ja foorumien toiminnan tueksi rekrytoidaan yhdistykseen pro-jektipäällikkö. Piirien ja foorumien toiminnan suunnittelussa kokeillaanpuheenjohtajien syyskokousta. Piirien ja foorumien puheenjohtajako-kous ideoi toiminnan painopisteitä, koordinoi näiden yhteistyötarpeitateemoittain sekä keskustelee jäsenehdokkaista LOGYn hallitukseen jafoorumien johtoryhmiin.

LOGYn nimen muuttaminen

Yhdistyksen uudeksi nimeksi LOGYn hallitus ehdottaa Suomen Osto-ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:tä. Uusi nimi tukee yhdistyksen strate-gista tavoitetta näkökulman laajentamiseksi. Nimen muutosta käsitel-lään ensimmäisen kerran syyskokouksessa.

Nimen muutoksen taustalla on hankintatoimen ja oston strategisenaseman nousu. Vastoin vahvoja odotuksia logistiikan kehitys viimeisenkymmenen vuoden aikana ei ole elinkeinoelämässä johtanut laajaan kä-sitteeseen, joka käytännössä kattaisi myös hankintatoimen. Organisaa-tioissa hankinta ja logistiikka ovat edelleen paljolti erillään logistiikankattaessa usein kuljettamisen ja varastoinnin. Hankintatoimi tekee pää-töksiä logistiikasta, mutta ei päinvastoin.

Nimen muutoksella LOGY tavoittelee hankinnan ja logistiikan käy-täntöä vastaavaa näkyvyyttä yhdistyksen toiminnassa.Ala yhdistyy muu-toksen myötä.

LOGYn syyskokouksen materiaali on nähtävissä yhdistyksen kotisi-vuilla www.logy.fi.

52

yhdistys ja piirit


LOGYn syyskokouksessa käsitellään merkittäviä uudistuksia

Seminaarin järjestävät yhteistyössä: Suomen Logistiikkayhdistys ry (LOGY)ja Establish Finland Oy .

Logis t i ikkaseminaar i I osa 7.2.2008 Finlandia-talo

II osa 7.-8.2.2008 Tallink Galaxy

Tutustu ohjelmaan:www.logy.fi/logistiikkaseminaari

Log&piirit 6.11.2007 16:20 Sivu 52

Hannu Uusitalolle hopeamerkki

LOGYn hopeinen ansiomerkki on myönnetty ABB Oy Sähkökoneiden kehityspäällikkö HannuUusitalolle. Merkkiä oli Marjo Kuukasjärvi LOGY Competencesta luovuttamassa sen saajalleAlihankintamessuilla LOGY:n osastolla.

Kari Litja saateltiin eläkkeelle

Suomen Logistiikkayhdistyksen toimitusjohtajana runsaat kaksi vuosi-kymmentä tehokkaasti toiminut Kari Litja saateltiin juhlallisesti eläkkeel-le laajan alan ystäväjoukon ja työtoverien voimin 30.10. KatajanokanKasinon Kenraalisalissa.

Päivänsankari piti myös puheenvuoron, josta historiallinen katsauson luettavissa tämän numeron pääkirjoitussivulla. Sen lisäksi hän kiitteliyhteistyökumppaninsa niin yhdistyksen johdossa – erityisesti puheen-johtajien roolit mainiten – kuin muissa yhteyksissäkin, työtovereitaanunohtamatta.

Karin saappaita on tietysti jouduttu heti täyttämään. Jotta saappai-den täyttö paremmin onnistuisi, nehän tietysti pilkottiin. Mikko Melas-niemi toimii LOGYn toimitusjohtajana ja LOGY Competencen halli-tuksen puheenjohtajana, Pekka Aaltonen on nyt LOGY Competencentoimitusjohtaja ja allekirjoittanut Logistiikan (vastaava) päätoimittaja.

Kari Litjan jäljiltä toimisto on hyvin toimiva tiimi, joten luottamus sii-hen, että tulevaisuudessakin pystymme operoimaan alaa hyödyntäen,on suuri. Saappaatkin on uskallettu pilkkoa, koska vedenpaisumusta eiole näkyvissä.

Kiitos Kari ja leppoisan aktiivisia päiviä!

* Hannu Hillo Päivänsankari, työtoverit ja hallituksen sekä toimiston väen lahjana suunniteltu ja luovutettuisännänviiri, johon liittyy vielä lipputangon pystytys mökille.

LOGYnkunniajäsen,professori OttoWahlgrentuomassatervehdystään.

LOGYntoimitusjohtaja

Kari Litjankahvinjuonti sai

toista sataamyötä-

osallistujaa.

Mer

ja H

anni

kain

en

53

yhdistys ja piirit


Log&piirit 6.11.2007 16:20 Sivu 53

2007

Marraskuu

5.- 6. 5th European 3 PL Summit, Radisson SAS Royal Hotel,Bryssel, Belgia. (www.eyefortransport.com)

22. 50-vuotiaan LOGYn syyskokous, Kansallis-sali, Helsinki.

Joulukuu

11-13. Asia Biofuels 2007, Raffles Plaza Hotel, Singapore.

2008

Tammikuu

31.-2.2. Autotec -2008, ajoneuvo- ja korjaamoalan ammattimessut,Tampereen Messu- ja Urheilukeskus,Tampere.

Huhtikuu

22-24. Multimodal 2008, UK's only event that will cover the whole range of freight transportation and logistics. NEC Birmingham (www.multimodal.org.uk)

22-26. Metpack 2008, kansainväliset metallipakkausmessut, Esseninmessut, Essen, Saksa.


Logyn piirit:

2007Marraskuu

7. Helsingin-Uudenmaan Piirin jäsenillä on mahdollisuus tutustua Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuun-nitteluun. Paikkana on Kaupunkisuunnitteluviraston lautakunnan sali, os. Kansakoulukatu 3. Isäntänä KSV:n liikennesuunnitteluosaston päällikkö Olli-Pekka Poutanen.

7. Hämeen piirin syyskokous TechVillan tiloissa, Kankurinkatu 4-6, Hyvinkää.Tilaisuudessa TechVillan ja LIMOWA logistiikka-keskusklusterin esittely sekä Vuosaaren sataman valmistumi-sen esittely.

8. Lahden ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen piiri järjestävät klo 17-19 Tilaus-toimitusketjun tehostaminen - luentosarjan. Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden laitoksen auditoriossa, Ståhlberginkatu 4 C, Lahti.Aihe: Kotimaan kuljetuspalveluiden myynti ja markkinointi sekä lisäarvot. Luennoitsijoina Suomen Kaukokiito Oy / markkinointipäällikkö Kari Henttonen ja Isku Oy /palvelu-päällikköTeuvo Sintonen.Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

8. Savo-Karjalan piiri järjestää jäsenille klo 16.30 alkaen vierailun Karelia-Upofloor Oy:lle Kuopioon, osoite Lukkosalmenkatu 3, Kuopion Sorsasalo.Vierailulla tutustutaan yrityksen toimintaan, tuotteisiin,tuotantoprosessiin ja logistiikkajärjestelmään.Vierailun isäntänä toimii logistiikkapäällikkö Pekka Salminen.

13. Varsinais-Suomen piirin marraskuun kuukausikokous ja sääntömääräinen syyskokous klo 18.00 JAKK:n Turun toimipisteessä, käyntiosoite Ruissalontie 12 (ent.Turun Saippuan kiinteistö).

15. Pirkanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous klo 18.00 alkaen. Kokouspaikkana Rengaslinja Oy, Nosturikatu 18,Nokia.Tutustutaan myös Rengaslinja Oy:n toimintaan. Manu Salmi,Nokian Renkaat Oyj, kertoo yrityksen hankintatoimesta.

21. Pohjoisen piirin vuosikokous pidetään PKC Group Oyj:n tiloissa,Vihtikari 10, Kempele.Kokouksen jälkeen Teemu Lappi esittelee PKC Groupin logistiikkatoimintoja ja hallituksen jäsenet kertovat ajankohtaisista kuulumisista logistiikan alalta.

22. 50-vuotiaan LOGYn syyskokous, Kansallis-sali, Helsinki.22. Savo-Karjalan piirin LOGISTIIKKASEMINAARI Joensuussa

Pohjois-Karjalan ammattiopisto OTSOLAssa,Otsolasali,Tulliportinkatu 3, Joensuu.

28. Helsingin-Uudenmaan Piirin jäsenillä on mahdollisuus tutustua Suomenlahden meriliikennekeskuksen toimintaan.Lisäksi Suomenlahden merivartioston johtokeskus kertoo omista tehtävistään. Paikkana on Suomenlahden meriliiken-nekeskus, Katajanokanlaituri 4 B K6, 00160 Helsinki.

Joulukuu

11. LOGY:n tiloissa Lauttasaaressa, Särkiniementie 3, Helsingin-Uudenmaan piirin jäsenille keskustelutilaisuus LOGY:n stra-tegiasta ja uudesta rakenteesta. Suunnitelmat esitteleeLOGYn uusi toimitusjohtaja Mikko Melasniemi.Tilaisuudessamyös Helsingin-Uudenmaan Piirin syyskokous: sääntömääräi-set asiat, piirin puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2008.

OY TAVATUR SHIPPING LTDP.O.BOX 91Robert huberin tie 2 (visiting adress) 01511 VantaaTel: +358 (0)207 411 810Fax: +358 (0)207 411 819www.tavatur.fi

Kalenteri 54 7.11.2007 09:10 Sivu 54

Ke h i t ä a m m a t t i t a i t o a

w w w. l o g y. f i / ko u l u t u s

PA R A N N A K I L PA I LU K Y K YÄ

Logistiikan ja hankintatoimen johtavissa tehtävissä toimivien on ymmärrettävätoimitusketjun toimintaperiaatteet aina raaka-ainelähteiltä tyytyväisiin asiakkaisiinsaakka. Koulutuksessa perehdytään toimitusketjun hallintaan ja tekijöihin, joitakehittämällä parannetaan yrityksen kilpailukykyä.

Tulevia koulutuksia:

Hyvin suunniteltu varasto on tehokas ja edistää yrityksen menestystä. Uuden tai joolemassa olevan varaston uudistuksen suunnittelu tulee tehdä huolellisesti, koskatehdyt ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Kurssiltamme käytännön ohjeitatehokkaaseen ja toimivaan suunnitteluun.

Jo 23. kerran järjestettävä seminaari antaa kuvan siitä, mitä uutta alalla tapahtuu jaluo erinomaiset puitteet alalla toimivien väliselle verkostoitumiselle. Luento-osuus7.2. Finlandia-talolla ja Valmennusforum, satamavierailu ja Kontaktiforum 8.2. TallinkGalaxyllä. Seminaarin järjestävät yhteistyössä LOGY ja Establish Finland.

Supply Chain Management 20.-21.11.2007 & 17.1.2008

Logis t i ikkaseminaar i 7.-8.2.2008

Varas ton suunnit telu 27.-28.11.2007

Sekä logistiikkatehtävissä että yrityksen muissa, logistiikkaan vaikuttavissa tehtävissätoimivien on ymmärrettävä logistiikan toimintaperiaatteet ja miten eri toimetvaikuttavat kokonaisuuden tehokkuuteen. Kurssimme antaa kattavan käsityksenlogistiikan osa-alueista ja merkityksestä yritykselle.

Logis t i ikan perus teet 11.-12.12.2007

Lisätietoja näistä ja kevään 2008 tarjonnasta nettisivuitamme:

Competence 7.11.2007 08:53 Sivu 55

Raumasteve 64 7.12.2004 16:21 Sida 64

Logistiikka-lehti 8/2007

Documents

Transcript of Logistiikka-lehti 8/2007