Logistiikka-lehti 3/2007

3I2007 • Älypeli • Kotimaan palvelut paranevat • Unkarissa luistava logistiikka

N

Logistiikka 3 | 2007

TURVALLISEN MEREN

Finnpilotin luotsien avustamina Suomen rannikkosatamiin ja Saimaalle saapuu ja niistä lähtee kymmeniätuhansia aluksia vuosittain. Luotsauspalvelujen lisäksi Finnpilot tarjoaa ja kehittää myös muita luotsaukseen liittyviä palveluja laivaliikenteen tarpeisiin.

Syvälle juurtunut ja tinkimätön turvallisuusasenne sekä vankka ammattitaito ovat Finnpilotin koko toiminnan perusta. Näin se varmistaa omalta osaltaan, että laivaliikenne sujuu niin ihmisten, alusten kuin ympäristön kannalta turvallisesti.

FINNPILOTIN LUOTSI LAIVALLA. LAIVA TURVALLISESTI VÄYLÄLLÄ.

FINNPILOT – VAKAASTI VÄYLÄLLÄLuotsausliikelaitos | PL 520, 00101 Helsinki | puh. 0207 54 611luotsausliikelaitos@fi nnpilot.fi | www.fi nnpilot.fi

KULUN AMMATTILAISET


MERILLE JA PERILLE

Vientiä niin että hitaampia heikottaa

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!Satamaoperaattorisi Oulussa, www.hermanandersson.fi

Veitpä tai toit, merta edemmäs ei kan-nata mennä. Oulun Satamasta olet jomelkein maailmalla. Mikä kuljetustar-peesi onkin, satamatoiminnot hoitaaHermanAndersson.Euroopan vilkkaim-piin satamiin – ja eteenpäin. Päivittäin.

Osaamiseen ja teknologiaan on panostettava. Suomen Logistiikkayhdistys kysyi jäseniltään mielipiteitä alan yleisistä kehitysnä-kymistä ja yhdistyksen toiminnasta.Vastauksia LOGY sai 1099 jäseneltä.Teollisuus onvastaajaryhmän suurin ja logistiikkapalveluyritykset toiseksi suurin työnantaja. Näidenlisäksi vastaajat työskentelevät kaupan, koulutuksen ja tutkimuksen sekä julkisen sekto-rin palveluksessa.Työtehtävät liittyvät ensisijaisesti logistiikkapalveluihin, toimitusketjunhallintaan, hankintatehtäviin, kuljetuksiin, myyntitehtäviin ja varastoihin. Otos on siis ku-vaava kokonaisuus alasta.

Lähes kolme neljäsosaa vastaajista haluaa kehittää osaamistaan vaativampia työteh-täviä varten ja on valmis panostamaan ammattitaitonsa kehittämiseen. Suurin osa vas-taajista kertoo jatkavansa nykyisissä työtehtävissä ja olevansa niihin tyytyväisiä. Tästähuolimatta lähes joka toinen vastaajista harkitsee työpaikan vaihtoa. Ulkomaille töihinlähtöä suunnittelee yli 15 prosenttia ja eläkkeelle siirtymistä ennen varsinaista elä-keikää peräti kolmasosa logistikoista. Tämä enteilee vahvaa liikehdintää suppenevantarjonnan työvoimamarkkinoille. Eläkeikää ei odotella ja ulkomaat kiinnostavat.

Esimiesasemassa olevista vastaajista 40 prosenttia ilmoittaa työvoimapulan haitan-neen työvoiman hankintaa. Pahiten työvoimapula on vaikeuttanut rekrytointia logistiik-kapalveluyrityksissä. Samanaikaisesti lähes puolet vastanneista logistikoista arvelee työ-yksikkönsä työvoimatarpeen nousevan ja puolet arvioi työvoimatarpeen pysyvän en-nallaan.Vain alle 5 % uskoo työvoimatarpeen vähenevän. Mistä löytyvät työntekijät kas-vavaan tarpeeseen?

LOGYn kyselyn tulokset eivät kerro koko alan tilannetta, mutta vahvistavat enna-koituja haasteita työmarkkinoilla.Tulevina vuosina markkinoilta poistuu enemmän työ-voimaa kuin sinne on tulossa. Tätä tilannetta kärjistää logistikkojen arvio alan työvoi-matarpeen kasvusta lähivuosina. Nämä yhdessä ennustavat tehokkuustavoitteiden kas-vamista sekä kovenevaa kilpailua työvoimasta. Osaamista lisäämällä ja teknologiaa hyö-dyntämällä on alalla työskentelevien 150 – 200.000 työntekijän systeemistä saatava li-sää tehoja irti. Logistiikka on älypeli, kuten liikenne- ja viestintäministeriön kansliapääl-likkö sen määrittelee, ja siinä hengessä se sopii maamme uuden hallituksen työlistalle.

Mikko MelasniemiPäätoimittaja

pääkirjoitus

LOGISTIIKKA

JulkaisijaSuomen Logistiikkayhdistys ry

ISSN 1238-6022

LOGY for Competence

12. vuosikerta

Vuosikerran hinta 70 e Suomeen,

105 e ulkomaille.

Lehti ilmestyy 9 kertaa vuonna 2007

Lehden ja toimituksen osoiteSärkiniementie 3; 00210 HELSINKI

Telefax 09-631 672

email: [email protected]

Vastaava päätoimittajaKari Litja

Puh. (09)6963 755

[email protected]

Päätoimittaja Mikko Melasniemi

Puh. (09)6963 748

[email protected]

Toimituspäällikkö Hannu Hillo

Puh. (09)6963 752

[email protected]

Ilmoitukset ja laskutusMyyntipäällikkö Juhani Piipponen

Puhelin (09)6963 751

Telefax (09)631 672

[email protected]

Toimitusvaliokunta:Tomi-Pekka Juha (pj.), Kari Cairenius, Jani

Granqvist, Mikael Hellström, Krister Kronlund,

Erja Kuokkanen-Kraft, Pekka Laaksonen, Pekka

Löfgren, Ritva Natunen ja Risto Salminen

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetMarja Vuori

Puhelin (09)6963 744

e-mail: [email protected]

www.logy.fi

(Materiaalintoimitusohjeet löytyvät myös

mainitulta kotisivulta)

TaittoHannu Hillo / Juhani Piipponen

PainopaikkaForssan Kirjapaino, Forssa 2007

[email protected]

Yksittäisen kirjoittajan mielipide ei välttämättä

edusta Logistiikka-lehden tai Suomen

Logistiikkayhdistyksen kantaa.

Mediatietoja:Ilmoitusmääräykset ja tiedustelut:

Myyntipäällikkö Juhani Piipponen

Puhelin (09)6963 751

Telefax (09)631 672

[email protected]

Ilmoituskoot:

2/1 450 x 307 mm

1/1 s. 230 x 307 mm;

marginaalein 185 x 262 mm

1/2 s. vaaka tai pysty

1/4 s. vaaka tai pysty

1/8 s. 90 x 64 mm

MATERIAALI * PDF-tiedostona, joka sisältää

korkearesoluutiokuvat sekä fontit.

Painopaperi

Galerie One Silk 115 g/m2

Kuva: Timo Virojärvi

pääkirjoitus 3

uutiset 8

Harri Pursiainen: Logistiikka on älypeliä 12

Transpoint otti käyttöön proaktiivisen

logistiikkapalvelun 16

Yhteistyöllä uusia asiakkaita 18

lakiasiaa/ kurkinen: Puuttuvaa taitoa

ja toimivaltaa 20

Kaukokiito tuplannut liikevaihtonsa

vuosituhannen vaihteesta 22

DHL ja Exel yhdistyivät

– siirtymäaika vain 3 kk 24

Lisää korkojen kopinaa kuljetusalalle 27

MotoGP-sarja tehosti välivarastoinnilla 29

hillo: Patruuna ja byrokraatti 31

Keski- ja Kaakkois-Euroopan logistiikka

kehittyy edelleen 33

Tallink aikoo uusia Ruotsin ja Viron

reittien kalustoa 36

Siirtyvätkö terminaalit Itämeren alueella

Suomesta Pietariin? 38

Gen2-standardi edistää RFID:n käyttöönottoa 40

Trukkitilastot 43

Trukkia aina tarvitaan 44

Puheohjaus parantaa kilpailukykyä 46

makasiini 47

nimitykset 52

LOGY ja piirit 53

kalenteri 54

3I2007 • Älypeli • Kotimaan palvelut paranevat • Unkarissa luistava logistiikka

3|07 sisältöLogistiikka

Liikenne- ja viestintäministeriön uusi kansliapäällikkö Harri Pursiainen katsoo, että logistiikkaolisi suorastaan keskeinen hallitusohjelman kysymys. Hänestä logistiikka on luonteeltaan älype-liä. Logistiikassa olisi oltava pitkäjänteisyyttä ja sen merkitys täytyy nähdä muissakin ministe-riöissä, joista onneksi valtionvarainministeriö on asiaan jo ottanut Pursiaisen mukaan “myötä-otteen”.

EU-politiikkaan logistiikka on jo saatu juurrutettua. Suomessa on sitä hyödyntäen paran-nettavissa tuloksia seuraavalla hallituskaudella ainakin parilla prosentilla.

Kun ministeriön toinen jalka on tiedon liikkumisessa, viestinnässä, on sopivaa myös kanslia-päällikön suulla muistuttaa, että tietotekniikka ja tiedon liikkuminen on myös nykylogistiikalleelintärkeää, aiheuttaen suorastaan riippuvuutta.. – Ja nyt jo tavarat viestivät keskenään liiken-neosapuolten ja järjestelmien ohella, muistuttaa Pursiainen.Lue lisää s. 12.

Mer

jaH

anni

kain

en

Uusikansliapäällikköuskoo logistiikkaan

Roltex Oy on suomalainen vuonna 1993perustettu yritys, joka on kasvanut run-saan kymmenen vuoden aikana kuor-maussiltalaitevalmistajasta uudistusmielisek-si kokonaistoimittajaksi.Roltex Oy:n tuotevalikoima kattaakuormaussiltojen lisäksi teollisuusovituot-teet ja nostopöydät. Yrityksen palveluunkuuluu lisäksi suunnittelu, asennus, huoltoja tarkastukset.Vientiä Roltexilla on Ruotsin ja Baltianmaiden lisäksi myös Venäjälle, jonne pe-rustettiin tytäryhtiö vuonna 1996.

sisältö

Gladiaattorilogistiikkaa

Containershipsin hallituksen puheenjohtaja Kimmo Nordström käytti pu-heenvuoron 22. Logistiikkaseminaarissa Finlandia-talolla aiheenaan Pietarinmerirahtivirrat Itämerellä.

Kohisten kasvavat liikennevirrat vaatisivat strategiaa, väyliä, yhteyksiä jasopimusten pitävyyttä, mutta vallitseva politiikka näyttää olevan hintojennosto, vitkuttelu sekä intressipiirien ja päätösvallan löytyminen oudoilta ta-hoilta. Haastetta löytyy suomalaisille! Lisää sivulla 38.

Suomenlahden haastava pohjukka

Yam

aha

Mer

jaH

anni

kain

en

Jotta road racingin kuninkuusluokan ajajat pystyvät 18 kertaa MotoGP-kau-den aikana kamppailemaan maailmanmestaruudesta, GP-sarjan logistiikkaon taustalla hoitanut tarvittavan rekvisiitan ajoissa mannertenkin yli. Kuvamaaliskuun -06 avauskisasta Qatarissa, jossa ryhmän kärjessä ovat ValentinoRossi (46), Casey Stoner (27) ja Toni Elias (24). Katso juttu s. 29.

8

uutiset


Uusi ESLog-sertifikaatti ja 13 uutta EJLog-sertifikaattia

Vuoden 2006 aikana ja vuoden 2007 alussa Suomeen on tullut kolme-toista uutta ELA:n European Junior Logistics -sertifikaattia (EJLog). Li-säksi olemme saaneet yhden uuden Senior-tason sertifikaatin (ESLog).Kaikki sertifikaatin saaneet ovat osallistuneet LOGY CompetenceOy:n logistiikan kursseille. EJLog-sertifikaatin suorittivat Minna Ahava,Jouni Grönlund,Teemu Jylhä, Jouni Kemppinen,Tiina Kujala, Jarno Kukko-nen, Kim Mikkola, Janne Mikkonen,Timo Ratshukin, Juha Taivalmäki, Su-sanna Tarsia, Minna Viljakka-Lehtinen ja Tiina örn. Koulutuksen lisäksikaikki sertifioidut läpäisivät sertifikaattiin liittyvän logistiikan tietotaito-analyysin. ESLog-sertifikaatin suoritti Terhi Vesala. Tietotaitoanalyysin li-säksi hän teki myös projektityön.

Kaiken kaikkiaan ELA:n eri sertifikaatteja Suomessa on suorittanutyhteensä 73 henkilöä, joista 11 Master-tason, 32 Senior-tason sekä 30Junior-tason sertifikaattia.

Svenska Monteringspriset 2007myönnettiin suomalaiselle

Svenska Monteringspriset 2007 (Ruotsin Kokoonpanopalkinto) myön-nettiin materiaalihallintopäällikkö Tomas Blombergille, joka työskente-lee HIAB AB:n Hudiksvallin tehtaalla Ruotsissa. Palkinto luovutettiin14. maaliskuuta Svenskt Monteringsforumin (Ruotsin Kokoonpano-foorumi) järjestämässä Kokoonpanokonferenssissa Tukholmassa. Pal-kintolautakunnan perustelut vuoden voittajalle olivat: Monen muuttu-jan pienistä myötävaikutuksista aiheutuvien monimutkaisten virtojentuotannonohjaus on haaste.Tomas Blomberg on työskennellyt tavoit-teellisesti ja järjestelmällisesti antaakseen tuotantohenkilökunnalle oi-keaa tietoa oikeaan aikaan. Henkilökunta näkee selvästi ja selkeästi mi-tä tuotetaan, ja milloin se tapahtuu.Tästä syystä tuotannosta on tullutennakoitavaa ja sen takia helposti ohjattava.Toimitusajat ovat lyhenty-neet huomattavasti, mikä on johtanut parempaan toimitusvarmuuteen.Samaan aikaan on luotu perusta varaston pienentämiseksi, ja tavaransiirto on tehostunut. Järjestelmällisten ja määritettyjen tavoitteidenkautta Tomas Blomberg on jatkanut kehitystyötä alalla, jolla on suurimerkitys monelle ruotsalaiselle yritykselle. Hänen työnsä toimii esi-merkkinä ruotsalaiselle teollisuudelle.

Svenska Monteringspriset jaettiin seitsemännen kerran. Palkintomyönnetään henkilölle tai henkilöryhmälle, joka on kehittänyt organi-saation, tuotteen, järjestelmän, teknologian, menetelmän, työkaluja taimuuntyyppisiä apuvälineitä, tai kehittämiseen.

Anders Rydahl (oikealla) luovutti palkinnon Tomas Blombergille.

Suomen Posti Oyj:n nimenmuutos

Suomen Posti Oyj:n yhtiökokous päätti, että Suomen Posti Oyj:n nimimuuttuu 1.6.2007 Itella Oyj:ksi ja samalla Suomen Posti -konserni Itel-la-konserniksi.

Ministeriö helpottaisi kuljetusyritystenpolttoaineen tuontia Venäjältä

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että kuljetusyritykset saisivattuoda Venäjältä Suomeen nykyistä enemmän polttoainetta ilman tulli-maksuja.

Liikenne- ja viestintäministeriö toivoo valtiovarainministeriöltä tulli-lain muuttamista.

Esityksen mukaan suomalaisten ja muiden EU-jäsenmaiden kulje-tusyritysten ajoneuvoissa saisi tuoda polttoainetta ilman tullimaksujaenintään 800 litraa. Erikoiskonttien säiliöissä polttoainetta voisi tuodatullitta enintään 200 litraa.

Kuorma- ja linja-autojen polttoaine on pääosin vapautettu tullimak-suista Suomen ja Venäjän rajalla maiden välisellä sopimuksella.Vuonna1999 voimaan tullut tullilain muutos kuitenkin rajoittaa suomalaisten jamuiden EU-jäsenmaiden ajoneuvojen polttoaineen tullittoman tuonninVenäjältä Suomeen 400 litraan.Venäläisillä yrityksillä rajoituksia ei ole.Edellytyksenä on, että polttoaine tuodaan ajoneuvon normaalissa polt-toainesäiliössä.

Nykykäytännössä suomalaiset ja muiden EU-jäsenmaiden kuljetus-yritykset ovat epäedullisessa asemassa verrattuna venäläisiin yrityksiin.

Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa valtiovarainministeriölle ti-lanteen nopeaksi ratkaisuksi tullilain muuttamista. Myöhemmin onmahdollista aloittaa neuvottelut venäläisten kanssa maantieliikenneso-pimuksen muuttamisesta niin, että venäläisten ajoneuvojen polttoai-neen tuontia Suomeen rajoitettaisiin.

Laajennettu matkustajalaivatuki voimaan

Matkustajalaivojen miehistökustannusten valtiontuen lisäys tulee voi-maan 1. huhtikuuta. Muutoksella tuetaan suomalaisen kauppalaivastonkilpailukykyä ja turvataan merenkulun kotimaisia työpaikkoja.

Miehistökustannusten tukea laajennetaan siten, että se kattaa koko-naan työnantajan maksamat palkan sivukulut.Aiemmin tuki on kattanutennakonpidätykset kokonaisuudessaan ja 70-80 % työvoiman sivuku-luista.Tuki nostetaan nyt samalle tasolle kuin lastialusten tuki.

Laajennettua tukea aletaan soveltaa 1.1.2007 alkaen aiheutuneisiinmiehistökustannuksiin.Tukea maksetaan noin 16 alukselle.Valtion vuo-den 2007 budjetissa tuen laajentamiseen on osoitettu 3,8 miljoonaaeuroa. Vuodesta 2008 lähtien määrärahatarve kaksinkertaistuu, koskasilloin laajennettu tuki maksetaan koko kalenterivuodelta.

Kuorma-autoliikenteen kustannuksetnousivat vuodessa 2,7 prosenttia

Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 2,7 pro-senttia viime vuoden helmikuusta kuluvan vuoden helmikuuhun. Paket-tiautojen ja kevyiden kuorma-autojen kustannukset kohosivat 3,8 pro-senttia, keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen 3,4 prosenttia ja-perävaunuyhdistelmien 2,4 prosenttia. Tiedot raportoi Tilastokeskus,josta saa myös yksityiskohtaisempaakin tietoa.

9

uutiset


Toiminnanohjausjärjestelmät tuo-vat elintarvikeyrityksille huomat-tavia etuja ja ovat ratkaiseva tekijäkilpailukyvyn ylläpidossa ja kasvat-tamisessa. Alan erityisvaatimustenmukaan kehitetyllä ERP-järjestel-mällä voidaan prosessien kulkuoptimoida ja taata standardejavastaava alkuperän jäljitettävyys jalaadunhallinta. Tavara- ja tietovir-rat tehostuvat ja reaktioajat lyhe-nevät.

Globalisaatio, nopeat markki-nat ja jatkuvasti muuttuvat liiketoi-mintaympäristöt edellyttävät no-peaa tiedonvaihtoa myös elintar-viketeollisuudessa.Yhdistämällä in-novatiiviset mobiiliratkaisut osaksiyrityksen toiminnanohjausjärjes-telmää ovat tarvittavat yritystie-

dot aina nopeasti, yksinkertaisestija ajasta tai paikasta riippumattasaatavilla. Näin yritykset voivatsyöttää ja tallentaa esimerkiksituotanto- varasto- tai myyntitie-toja entistä joustavammin reaali-ajassa järjestestelmään. Integroi-malla mobiili ja automaattinen tie-donkeruu ERP-järjestelmään yri-tyksille avautuu täysin uudenlai-nen liiketoiminnan ulottuvuus.

Saksalainen elintarvike-IT:nasiantuntijayritys CSB-System tar-joaa innovatiivisen ratkaisun mo-biiliin liiketoimintaan. CSB-Syste-min integroidun M-Business-työ-kalun (M-ERP) avulla voi elintarvi-keyrityksen jokainen työntekijäsuorittaa tehtävänsä entistä jous-tavammin ja riippumattomammin.

Elintärkeää dataa ei tarvitse enääsyöttää järjestelmään manuaali-sesti tai käsitellä useampaan ker-taan.Tiedonkeruuseen ja -käsitte-lyyn soveltuvan mobiiliteknolo-gian ansiosta työntekijöillä on jo-kaisessa työvaiheessa käytössääntarvittavat tiedot yrityksen toi-mintaa ohjaavasta järjestelmästä.Samoin koko prosesseissa syntyvädata kerätään ja tallennetaan re-aaliajassa tai lähes reaaliajassa suo-raan ERP-järjestelmään.

Olipa kyseessä sitten työsken-tely tien päällä, asiakaskäynti, työs-kentely tavaran vastaanotossa, va-rastossa, tuotannossa tai lähettä-mössä – yritystietojen hallinta javälittäminen keskusjärjestelmääntapahtuu siellä, missä tiedot synty-vät. Työntekijöiden liikkuvuudenkasvun myötä toiminta tehostuu

ja kustannukset laskevat. Lisäksivälimatka asiakkaisiin ja tavaran-toimittajiin pienenee ja kilpailuky-ky kasvaa. Yrityksen reaktiono-peus kasvaa merkittävästi.

Yrityksen mobiliteetin kasvat-tamiseen on tarjolla useita eri lai-tevaihtoehtoja kuten kannettavattietokoneet, pienoistietokoneet,Tablet PC:t, kämmentietokoneet,PDA-laitteet sekä javalla-pohjai-set älypuhelimet ja matkapuheli-met.

CSB-Systemin tuoteportfoliosisältää mm. seuraavat M-ERP-rat-kaisut:

Mobiili tiedonhallinta, Mobiilijakelu, Mobiili inventaario, Mobiilituotanto, Mobiili laadunhallinta,Mobiili myynti, Mobiili asiakkuuk-sien hallinta, Mobiili yrityksen joh-to.

IT-ratkaisuja elintarvikealan yrityksille

Ratahallintokeskuksesta on ilmoitettu tänä ke-väänä usean parannushankkeen käynnistymi-sestä.

Ratahallintokeskus käynnistää Seinäjoki-Oulu-rataosan palvelutason parantamisen val-mistelevilla töillä kesällä 2007. Kaksoisraiteidenrakentaminen ja suunnitelman mukaiset taso-risteysten poistot alkavat vuonna 2008.

Hankkeen ensimmäinen vaihe parantaa ra-taosan liikennekapasiteettia ja nostaa henkilö-liikenteen nopeutta. Nopeuden nostolla sekäradan rakenteen ja kantavuuden parantamisel-la luodaan edellytykset rautatieliikenteen ke-hittämiselle. Lisäksi poistetaan 37 tasoristeystä,mikä parantaa liikenneturvallisuutta.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa raken-netaan kaksoisraideosuudet väleille: Etelä-Sei-näjoki–Seinäjoki, Seinäjoki–Ruha ja Kokkola–Matkaneva sekä viisi uutta liikennepaikkaa, jot-ka mahdollistavat junien kohtaamisen yksirai-teisella osuudella. Näillä toimenpiteillä ja radanalus- ja päällysrakennetta uusimalla voidaannostaa henkilöliikenteen nopeuksia yhteensänoin 100 kilometrin matkalla.

Ratatyöt alkavat täysimittaisina vuonna2008 ja nämä ensimmäisen vaiheen ratatyötpäättyvät vuoden 2010 loppuun mennessä.Tulevana kesänä rataosalla on kolme 6–12 -tuntista liikennekatkoa, joiden aikana junia kor-vataan linja-autoilla. Joitakin junavuoroja joudu-taan perumaan. Lisäksi rataosalle asetetaanuseita nopeusrajoituksia, jotka aiheuttavat ju-nille noin 10 minuutin myöhästymisiä. Kesällä

2008 junaliikenne joudutaan katkaisemaankahdeksaksi tunniksi päivittäin.Vuosina 2009 ja2010 työraot tulevat olemaan samankaltaisetkuin vuonna 2008. Ratatöiden suunnittelussaon pyritty minimoimaan henkilö- ja tavaralii-kenteelle aiheutetut haitat, mutta nykyisen ra-kenteen uusiminen ja tasoristeysten poistotvaativat minimissään kahdeksan tunnin yhtä-mittaisen työskentelyajan.

Ratahallintokeskus poistaa tasoristeyksetrataosalta Suonenjoki-Kuopio. Maaliskuussakäynnistyvät tie- ja siltajärjestelyjen rakennus-työt Salmisen,Airakselan ja Lapinmäen tasoris-teysten poistamiseksi. Pääurakoitsijana toimiiInsinööritoimisto Seppo Rantala Oy ja urakanverollinen arvo on noin 3,8 miljoonaa euroa.Rataosan muiden tasoristeysten eli Haapamä-en, Viita-ahon ja Pellesmäen poistamiset kor-vaavilla tieyhteyksillä ovat jo käynnistyneet.Henkilöjunien liikennöintinopeus voidaan nos-taa 200 km/h:iin vuonna 2010.

Ratahallintokeskus on myös aloittanut Rii-himäen kolmioraiteen yleissuunnittelun. Riihi-mäen kolmioraiteella tarkoitetaan Kouvolan jaTampereen ratasuuntien välistä noin 1,5 kilo-metrin pituista yhdysraidetta. Suunnittelualueulottuu Kouvolan suunnassa Uusi Karhintienalikulkusillan ja Tampereen suunnassa Istuinki-ven ylikulkusillan kohdalle. Kolmioraiteelle onvoimassa olevassa asemakaavassa varattu rau-tatieliikennealue. Alueen riittävyys tarkistetaanyleissuunnittelutyössä.

(STT Info)

Seinäjoki–Oulu -rata, Suonenjoki–Kuopio- tasoristeykset ja Riihimäen kolmioraide

Raflatac kaksinkertaistaaRFID-etätunnisteidentuotantokapasiteetinSuomessa

Johtava RFID-etätunnisteiden valmistaja UPMRaflatac kaksinkertaistaa etätunnisteiden tuo-tantokapasiteetin Jyväskylän tehtaallaan. Uudettuotantolinjat ovat käyttövalmiina maaliskuun2007 aikana. Samassa yhteydessä tehdas muut-taa uusiin, paremmin soveltuviin tiloihin Jyväs-kylän alueella.

Kapasiteettia lisäämällä yhtiö vastaa no-peasti kasvavaan RFID-etätunnisteiden kysyn-tään. UPM Raflatacilla on etätunnisteita valmis-tava tehdas myös Pohjois-Carolinassa, Yhdys-valloissa. Molemmat tehtaat palvelevat RFID-markkinoita maailmanlaajuisesti.

– Myyntimme on kehittynyt erittäin myön-teisesti viimeisen kahden vuoden aikana.Olemme päättäneet lisätä tuotantokapasiteet-tia Suomessa kyetäksemme vastaamaan voi-makkaaseen kysyntään. Kaksinkertaisella kapasi-teetilla varmistamme johtavan markkina-ase-man myös tulevaisuudessa, sanoo UPM Rafla-tacin RFID-liiketoiminta-alueen johtaja ChristerHärkönen.

TechVillan nimeksiTeknologiakeskus TechVilla Oy

Hyvinkään TechVilla Oy:n uusi virallinen nimion nyt Teknologiakeskus TechVilla Oy. Nimen-muutoksella selkeytetään TechVillan kuvaa tek-nologiakeskuksena, joka toimii myös valtakun-nallisesti.


14.00 Avaus Puheenjohtaja Markku Henttinen, Suomen Logistiikkayhdistys ry

14.05 Toiminnan tehostaminen mobiiliratkaisuillaToimitusjohtaja Jyrki Hämäläinen, ID-Systems IDS Oy

14.20 Ketterän ohjausjärjestelmän käyttö kasvavassa liiketoimintaympä-ristössäDevelopment Manager Logistics & Sourcing Teemu Lappi, PKC

Group Oyj

14.40 Toiminnan prosessilähtöinen mittaaminenJuha Salmi, ProfitGear Oy

14.55 SAPin uudet käyttäjäystävälliset mahdollisuudet SCM Product Manager Sami Viitanen, SAP Finland

15.20 Keskustelu ja tauko

15.40 Lawson Simpler Is BetterMyyntipäällikkö Vesa Kauppi, Lawson Finland Oy

16.05 Paneelikeskustelu päivän teemasta Osallistujina kaikki esiintyjät, puheenjohtajana LOGY:n koulutusvalio-

kunnan puheenjohtaja Olli-Pekka Juhantila

17.00 KEVÄTKOKOUS

Kontaktitilaisuus

Ilmoittaumiset 12.4.2007 mennessäfax 09-177 675, e-mail: [email protected] tai puh 09-6963 743

Teemapäivä

Toiminnan- ja toimitusketjunohjausjärjestelmät

Miten parantaa käyttäjäystävällisyyttä?Torstai 19.4.2007

Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5, 00160 Helsinki, Sali F

Idän kuljetuspartnerinneIdän kuljetuspartnerinneerikoisuutemme rautatiekuljetukseterikoisuutemme rautatiekuljetukset

www.alfatrans.fi

www.vr. f i

www.transpoint.fi

Logistiikka-lehden internet-osoitteisto, paikkavaraukset puh 09 6963 3751

matkahuolto.fi

Tuottava askel logistiikkaan

www.logistep.fi

www.jungheinrich.fi

Soita: 010 616 8585Soita: 010 616 8585

Hyvät väylät ovat liikennepolitiikan antia logistiikalle.

Se on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön Harri Pur-siaisen mukaan julkisen sektorin aito ja alkuperäinen tehtävä. älypeli

siitä saadaan, kun väylärakentamiseen lisätään ajan hengen mukaises-

ti liikennejärjestelmän kokonaisuus.

Pursiainen aloitti kansliapäällikkönä kesäkuussa 2006 pitkäaikai-

sen kansliapäällikön Juhani Korpelan siirryttyä eläkkeelle. Pursiai-

nen odottaa väyläpolitiikan osalta uraauurtavaa hallitusohjelmaa,

jossa liikennepoliittinen ajattelu on aikaisempaa pitkäjänteisempää.

– Pitkäjänteisyys on parasta, mitä logistiikallekin voidaan tehdä.

Jopa valtiovarainministeriö on tarttunut asiaan myötäotteella, toteaa

Pursiainen.

Pursiainen pitää logistiikan näkymistä hallitusohjelmassa perus-

teltuna.

– Logistiikka saatiin juuri päättyneellä vaalikaudella liikennealan

EU-politiikkamme kärkeen. Sen tulee näkyä myös uudessa hallitus-

ohjelmassa monina toimenpiteinä. Mielestäni logistiikalle on asetet-

tava hallitusohjelmaan myös yleisellä tasolla haasteellinen tavoite.

Systeemistä pitäisi saada parin prosentin verran enemmän tehoja irti,

ehdottaa Pursiainen.

Kahdella prosentilla Pursiainen ei tarkoita kuljetuskustannusten

suoranaisia hinnanalennuksia, vaan logistiikkakustannusten suhdetta

esimerkiksi kansantalouteen.

– Toisaalta logistiikan tavoitteeksi voisi asettaa Keski-Euroopan

kustannustason, jolloin edellytyksenä olisi myös sama palvelutaso.

Mikäli suomalainen haluaa parempaa logistiikkapalvelua, siitä tulisi

myös maksaa enemmän.

Logistiikasta riittää puhuttavaa

Logistiikka ei ole kansaan menevä aihe. Venäjän rajan rekkajonot

ovat osoittaneet, että asiat nähdään hyvin yksioikoisesti.

– Kuitenkin puolueet ovat ottaneet logistiikan hyvin vastaan. Lo-

gistiikka nähdään kärkihankkeena, jolla voidaan parantaa Suomen

12Logistiikka 3 | 2007

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen:

Logistiikka on älypeliäLogistiikka liittyy kilpailukykyyn ja tuottavuuteen. Liikenne- ja viestintäminis-teriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen kuvailee sitä keskeiseksi hallitusoh-jelman sisällöksi. Logistiikka on hänen mukaansa tehnyt kuljettamisestaälypelin.

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen uskoo älykkääseen liikennejärjestelmään ja pitkän aikavälinliikennepoliittiseen ajatteluun. Uuden hallitusohjelman lisäksi olisi hänen mukaansa sopivaaika myös liikennepoliittiselle selonteolle. Nämä ovat Pursiaisen mukaan tärkeitämahdollisuuksia avata yleisessä keskustelussa logistiikkaa myös muiden ministeriöidensuuntaan.

Merja H

annikainen

kilpailukykyä. Toki itärajan rek-

kajonoihinkin on löydettävä rat-

kaisuja, mutta logistiikan koko-

naisuudesta se on suhteellisen

kapea siivu, muistuttaa Pursiai-

nen.

Valtion tulo-

ja menoarviossa ei

liikenteen ja vies-

tinnän hallinnon

alan määräraho-

jen nykyinen taso

vastaa tutkimuk-

sen ja tuotekehi-

tyksen tarvetta.

– Logistiikka on älypeliä,

jossa tutkimus- ja tuotekehitys-

panokset ovat tärkeitä.

Älypeli esiinliikennepoliittisessaselonteossa

Pursiainen pitää eräänä tärkeim-

pänä asiana tällä hetkellä liiken-

nepoliittisen selonteon tekemis-

tä. Sen laaja valmisteleminen

elinkeinoelämän ja alan toimi-

joiden kanssa sekä keskustelut-

taminen hallituksessa ja edus-

kunnassa enteilisi uutta aikaa

Suomen liikennepolitiikassa ja

sitä kautta logistiikassa.

Hallitusoh-

jelman ja lii-

kennepoliitti-

sen selonteon

Pursiainen nä-

kee tärkeinä

mahdollisuuk-

sina avata logis-

tiikkaa myös

muiden ministeriöiden suun-

taan.

– Logistiikan tietointensiivi-

syyttä ei välttämättä yleisesti

tunneta. Tietämyksen lisäämi-

nen julkisen hallinnon sisällä

edellyttää jatkuvaa asian esille-

tuomista. Liikennepoliittisesta

selonteosta keskusteleminen

eduskunnassa avittaisi laajempia

päätöksentekijätahoja ajattele-

maan logistiikkaa älypelinä.

Älypelin pelaamiseen tarvit-


Pursiainen kaipaa logistiikalle hallitusohjelmatason yleistä tavoitetta.– Mielestäni logistiikkasysteemistä pitäisi saada parin prosentin verranenemmän tehoja irti, toteaa Pursiainen.

tavasta osaamisesta liikenne- ja viestintäministeriö ei ole

vielä valmistellut ulostuloa. Pursiainen myöntää, että ope-

tusministeriön suuntaan olisi paljon työstettävää.

– Väylät ovat perinteisesti varastaneet otsikoita. Osana

liikennepoliittista selontekoa on keskusteluun nostettava

myös osaaminen. Samalla tavalla kuin logistiikka on tehnyt

kuljettamisesta älypeliä, on liikennejärjestelmä tehnyt väy-

lien ylläpidosta ja rakentamisesta älypeliä. Koko liikennepo-

litiikka on nähtävä yhtenä kokonaisuutena ja selonteko on

siksi tärkeä.

Pursiainen muistuttaa, että elämme yhteiskunnassa, jos-

sa tietotekniikka tulee joka paikkaan. Hän näkee paljon hy-

vää tällaisessa kehityksessä.

– Liikenne on keskeisim-

piä tietotekniikkaa hyödyntä-

viä soveltamisaloja. Liikenne

on mitä mainioin ala saada

nopeasti tuottavuus- ja turval-

lisuushyötyjä tietotekniikan

sovelluksista.

Liikenteen kannalta palve-

lut ja väylät tulevat tietoliikenneriippuvaisiksi. Tavarat vies-

tivät keskenään kuten myös tavaraliikenteen osapuolten ja

liikennejärjestelmän kanssa.

– Radiotaajuuteen perustuva tunnistus, RFID, näyttää

olevan eräs mielenkiintoisimmista mahdollisuuksista. Lii-

kennemaksujen sähköinen perintä on toinen mahdollinen

sovellus. Minkäänlaista toimeksiantoa ei kuitenkaan ole niiden käyt-

töönotolle. Järjestelmien teknisiä vaatimuksia ja mahdollisuuksia

vasta selvitetään. Kymmenen vuoden aikajaksolla uusi tekniikka

saattaa mahdollistaa täydellisen liikenteen tunnistusjärjestelmän. Se

tarkoittaisi, että autot ja väylät ovat viisaita, mikä on aivan eri asia

kuin keskustelu ruuhkatulleista tai venäläisten rekkojen savustami-

sesta ulos Suomesta.

Ympäristöasiat ovat ykkösasia

Liikenne aiheuttaa viidenneksen hiilidioksidipäästöistä. Syyllisten et-

simistä Pursiainen ei kuitenkaan pidä rakentavana vaihtoehtona.

Hän arvelee, että liikenteen kysyntää joudutaan ohjailemaan kepein

ja porkkanoin, jotta päästöjen määrää saadaan alennettua. Samasta

syystä kehitetään uutta tekniikkaa ja tehdään väylävalintoja.

– Liikennettä ei pidä syyllistää. Liikenne on vain väline saada ta-

varat tai ihmiset sinne, missä niiden pitäisi olla. On suunniteltava

yhteiskunnasta sellainen, että liikkumisen tarve minimoidaan. Näin

vaikutetaan kestävällä tavalla liikenteen päästöihin.

Pursiainen on vakuuttunut, että ilmastonmuutosta ei pysäytä

kahdenkymmenen prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2020

mennessä vuoden 1990 lähtötasosta.

– Joka tapauksessa itketään ja nyt voidaan vaikuttaa kyynelten

suuruuteen.

Liikenteen vaihtoehtoisesta verotuksesta Pursiainen rakentaisi sel-

Tutkimus jatuotekehitys on

logistiikalle kaikkikaikessa.

��

Liikenne 2030 -selvitysjohtaa toivottavasti

selontekoon.

Merja H

annikainen

laisen maailman, joka ei rankaisisi energiatehokkaan ja vähäpäästöi-

sen kulkuvälineen hankkimisesta. Sen sijaan tulisi velottaa sen käy-

töstä.

– Tienkäyttömaksuilla olisi tavoiteltava kysynnän ohjaamista si-

ten, että teillä kulkisi tasainen liikennevirta öin ja päivin. Se ei kui-

tenkaan ole vielä tämän vaalikauden asia.

Venäjän kanssa tiivistä yhteistyötä

Kesäkuun alun jälkeen kansliapäällikkö Pursiaisella on ollut kuusi ta-

paamista venäläisen kollegansa kanssa. Se on hänen mielestään pal-

jon.

– Meillä on erinomaiset suhteet Venäjän kanssa.

Se on ehdoton edellytys, koska kaikki liikenne-

muotomme ovat sidoksissa Venäjään. Kaikissa suu-

rissa liikennehankkeissamme on myös Venäjä-ulot-

tuvuus.

Venäjän tarjoamista mahdollisuuksista suoma-

laisille yrityksille Pursiainen mainitsee esimerkiksi

maakaasuputken rakentamisen. Lisäksi Suomenlah-

den väylä on mahdollisuus, jos se hyödynnetään oikein ja turvallises-

ti. Lisääntyvä liikenne nostaa turvallisuuden merkitystä.

– Venäjä on hyviä mahdollisuuksia tarjoava naapuri, vaikkei aina

helppo, tiivistää Pursiainen.

Transitoliikenne on pääosin Suomelle myönteinen asia. Myön-

teistä on transitoliikenteen tuoma 300 miljoonan euron liikevaihto

suomalaisille yrityksille sekä yli 4000 työpaikkaa.

– Venäjän tuonnin arvosta 40 prosenttia tulee Suomen kautta. Se

on tehnyt E18-tieyhteydestä Venäjän ulkomaankaupan tuontiliiken-

teen tärkeimmän valtimon. Sitä soisi hallituksen-

kin miettivän infrastruktuurin rahoituspäätöksis-

sään. Transitoliikenteen voi meiltä viedä vain Ve-

näjä itse. Toistaiseksi meille on jäänyt edelleen op-

tio liikenteen lisäämiseen.

EU on kuin taloyhtiö

Suomi nosti omalla puheenjohtajuuskaudellaan

logistiikan EU:n asialistalle. Saksa on ottanut vies-

tikapulan kuljettaakseen Suomen jälkeen.

– Olemme tyytyväisiä, että saimme logistiikan junan liikkeelle

EU-tasolla. Olemme myös tyytyväisiä Saksan tapaan viedä asiaa

eteenpäin.

EU:ssa Suomi on Pursiaisen mukaan pärjännyt hyvin. Hän vält-

telee asettamasta EU:ta ja Suomea vastakkain.

– EU on kuin taloyhtiö, jossa olemme osakkaina. Olemme siellä

tekemässä meitä koskevia päätöksiä. Liikenneasiat ovat enimmäkseen

olleet normimurheita. Logistiikan nouseminen asialistalle antaa toi-

voa.

* Kari Litjaja Mikko Melasniemi


Logistiikantoimenpideohjelmassa

on paljon hyviäasioita.

Liikenne- ja viestintäministeriöllä on läheiset suhteet Venäjän kanssa. Tiivis yhteydenpito onPursiaisen mielestä myös olennaisen tärkeätä. Kaikilla liikennemuodoilla ja suurilla

liikennehankkeilla on yhteys Venäjään.

YRITYS-VERKOSTO

AVAIN-KOULUTTAJA-

VERKOSTO

www.pkylaatu.fi www.QTeam.fi

LAATU-, YMPÄRISTÖ- jaTTT-JÄRJESTELMÄT

LAADUKASTA PALVELUA

mmaeTT maeTQQ

KH FIN OY Puh. 0207 444 500Sotkamo, Helsinki, Oulu, Seinäjoki www.khfin.fi, [email protected]

ISO SFS 9001:2000, 14001:2004OHSAS 18001

www.avainkouluttaja.fi

Merja H

annikainen

Kun kuorma-autosi on uusi 7 litran Volvo FE, asiat alkavat edis-

tyä. Volvo FE on oikea ratkaisu kaikkiin kuljetuksiin 18–

26 tonnin painoluokissa. Volvo FE joustaa tarpeittesi mu-

kaan halusitpa räätälöidä sen esim. hyötykuorman, voimansiir-

tolinjan tai ohjaamonmukaan, sillä valinnanvaraa on.Volvo FEmaksimoi

esimerkiksi aluejakelun, yksityisten ja kunnallisteknisten töiden, kevyen

maansiirron ja kylmä/pakastekuljetusten tuottavuuden.

Sinun Volvo FE on paljon enemmän kuin pelkkä kuor-

ma-auto, se on varmasti yksi parhaimmista ostopää-

töksistäsi. Kysy omalta Volvo jälleenmyyjältäsi miksi!

KUORMA-AUTOT HUOLTO- JA VARAOSAPALVELUT RAHOITUS KULJETUSTEN HALLINTA

www.volvotrucks.fi

VOLVO TRUCKS. DRIVING PROGRESS

SINUN UUSIVOLVOFE

Nykyasiakasta kiinnostaa yhä tarkempi tieto siitä,

missä kuljetus milloinkin liikkuu. Tietotekniset keinot tähän ovat ol-

leet olemassa jo muutamia vuosia, ja reaaliaikaista seurantaa on myös

opittu hyödyntämään kohtuullisesti.

– Näin hyvän kotimaisen jakelijan tuleekin toimia. Reaaliaikai-

suus ei kuitenkaan tulevaisuudessa enää riitä, vaan erityisesti poik-

keamat on kyettävä ennakoimaan. Niistä on myös kyettävä viesti-

mään asiakkaalle ennakoivasti. Muun muassa tämän ominaisuuden

eteen olemme työskennelleet uutta järjestelmää rakentaessamme, Ju-ha Teinilä kertoo.

Uuden ohjelmistoversion ja sen pohjalle rakentuvan palvelujär-

jestelmän myötä mahdollistuu raportoitavan tiedon priorisointi.

Asiakas saa kaiken tarvittavan informaation ajoissa, mutta ei mitään

tarpeetonta.

– Monesti riittää se, että raportoidaan poikkeamista. Kun infor-

maation määrä on paremmin hallittavissa, olennainen erottuu ja

myös raportointitapa on vapaammin valittavissa, Teinilä toteaa.

Internet korvaa EDI:n ja XML:n

Samalla kun Transpoint uusii kuljetusseurantajärjestelmänsä ja asia-

kaspalveluorganisaationsa, huomioidaan myös internetin kasvava

merkitys kuljetusten seurannassa.

Järjestelmän uudistamiseen liittyy myös käyttöliittymän uusimi-

nen. Uusi liittymä on nyt kännykkää muistuttava mobiilipääte.

– Toinen mielestäni perusteltu nä-

kemyksemme on, että lähivuosina

EDI:n ja XML:n tilalle on suurella to-

dennäköisyydellä myös logistiikka-alal-

la tulossa internetpohjaisia tiedonsiir-

toratkaisuja, Teinilä arvioi.

Teinilän hahmotteleman kehityk-

sen myötä tiedonsiirtonopeus todennä-

köisesti kasvaisi. On myös mahdollista,

että laitetekniikka uudistuu tulevaisuu-

dessa tavalla, jota nyt ei kyetä ennakoi-

maan. Internetpohjaisuus mahdollistaa

sellaisiakin käyttötarkoituksia ja omi-

naisuuksia, joita tällä hetkellä on vaikea

ellei mahdoton ennakoida. Muun

muassa älypuhelimen käyttö tullee

myös logistiikkaseurannassa lisäänty-

mään olennaisesti.

Koskee myös vaativiakuluttajia

Moni asiakas on kiinnostunut vain sel-

laisesta logistisesta tiedosta, joka poik-

keaa rutiininomaisesta ja itsestään sel-

16


Transpoint otti käyttöön proaktiivisen logistiikkapalvelunTranspoint Oy Ab on ensimmäisenä kappaletavarakuljetuksiin erikoistuneena

yhtiönä Suomessa kehittänyt ja ottamassa kevään kuluessa käyttöön poikkeamista

kuljetuksissa reaaliaikaisesti raportoivan järjestelmän. – Pitkälle viedyn tietoteknii-

kan ja uudistetun palveluorganisaation ansiosta asiakas saa halutessaan ennakoivaa

tietoa kuljetusten jokaisesta vaiheesta. Raportointitapa on joustavasti sovittavissa

asiakaskohtaisesti, sanoo Transpointin asiakashallinnasta vastaava johtaja Juha

Teinilä.

Transpointin asiakashallinnan johtaja JuhaTeinilä tuo uutena palveluna esiin tiedon,joka osoitetaan täsmäjoukolle ja kiinnostaasen jäsdeniä nimenomaan poikkeavanatietona.

Joun

i H

aral

a/St

udio

Val

o.C

opyr

ight

västi ilmoitusluonteisesta.

Transpointin uuden tietotek-

niikkaratkaisun myötä asiak-

kaalle voi ilmoittaa esimerkiksi

pelkät poikkeamat erityistä

poikkeamakoodia hyödyntäen.

Asiakkaalle viesti näkyy tieten-

kin selväkielisenä tekstinä – joko

tekstiviestinä kännykässä, säh-

köpostiviestinä tai sähköisenä

tiedonsiirtona suoraan asiakas-

yrityksen järjestelmiin.

– Olennaista on myös se, et-

tä tieto voidaan jakaa täsmälli-

sesti valitulle henkilöjoukolle.

Aina ei riitä, että logistiikkavas-

taava saa tiedon. Kun reaaliai-

kainen tieto kuljetuspoikkea-

mista tavoittaa kaupallisista ko-

konaisuuksista vastaavat, tämä

tieto on hyödynnettävissä riittä-

vän laajasti, Juha Teinilä tähden-

tää.

Reaaliaikainen kuljetusten

seuranta on ollut toistaiseksi

enimmäkseen business-to-busi-

ness-maailman nauttima etu.

Kuluttajamarkkinoilla on tois-

taiseksi tyydytty perinteiseen

puhelintiedusteluun – varsin-

kaan proaktiivisuudesta ei ole

ollut puhettakaan. Tässäkin on

jatkossa uusia mahdollisuuksia.

*Vesa Tompuri


Transpoint toteuttaa uutta kuljetusseuranta-järjestelmäänsä mobiilipäätteen avulla.

Esa

Sem

eri

(c) 2007 Elisa Oyj.Kaikki oikeudet pidätetään.

PL 1, Hevossaari, 18101 HeinolaPuh. (03) 848 211, fax (03) 848 2350www.schoellerarcasystems.com

Puulava on aina puulava, mutta

muovilava on tiettyyn tarpeeseen varta

vasten suunniteltu. Ne ovat täsmä-

ratkaisuja, joissa otetaan huomioon

käyttöympäristön erityispiirteet ja

vaatimukset. Jokaisesta lavatyypistä

on runsaasti kokoja ja malleja, joista

valita.

Tilaa esiteOta yhteyttä

Täsmäratkaisu

Esillepanoon soveltuvatlavat toimivat myöskuljetuslavoina.

Hygienialavat on tarkoi-tettu elintarviketeolli-suuden käyttöön.

Lavat keskiraskaaseenkäyttöön ovat keveitä jakestäviä.

Lavat raskaaseen käyttöönkestävät jopa 7500 kg:nstaattista kuormaa.

Kevytlavat sääs-tävät pinottaessatilaa 60 %.

Matkahuollon ja TNT Suomi Oy:n välinen yhteistyösopi-

mus ravistaa kuljetusalaa melkoisesti. Matkahuolto on ollut perintei-

sesti vahva toimija Suomessa. Se kuljettaa vuosittain huimat seitse-

män miljoonaa pakettilähetystä pääasiassa kotimaassa. Jossain mää-

rin paketteja on välitetty myös Ruotsiin ja Baltian maihin.

Matkahuollolla on Suomessa kaikkiaan 65 omaa palvelutoimi-

paikkaa, jotka toimivat pakettien jättö- ja noutopaikkoina. Nämä

palvelupisteet ovat pääasiassa linja-autoasemien yhteydessä.

– Suosituin palvelutoimipaikkamme on viime vuonna avattu

Kampin linja-autoterminaalissa sijaitseva rahtiterminaali, jossa ta-

pahtuu vuorokaudessa noin tuhat tuontia ja noutoa. Kampin toimi-

paikka onkin Suomen suurin pikarahtipiste, Matkahuollon liiketoi-

mintapäällikkö Juha Wallin kuvailee.

TNT on puolestaan maailman suurimpia pikarahtiyrityksiä, jolla

on käytössään muun muassa 44 rahtilentokonetta. Amsterdamin ja

New Yorkin pörssissä listattu yritys kuljettaa yli 200 maahan aikatau-

lutettuja asiakirja-, tavara- ja rahtilähetyksiä.

Matkahuollolla ja TNT Suomi Oy:llä on ollut yhteistyötä jo ai-

kaisemminkin. Vuodesta 2004 alkaen Matkahuolto on vastannut

TNT:n pakettien toimituksista Itä-Suomen alueella Kuopion poh-

joispuolella ja Pohjois-Suomessa Oulusta ylöspäin. Tämän vuoden

maaliskuun alussa yhteistyö laajeni Turun seudulle. TNT on puoles-

taan hoitanut Matkahuollon Baltian kuljetukset.

Ei päällekkäisyyksiä

TNT Suomi Oy kuljettaa vuosittain noin miljoona lähetystä. Yrityk-

sen asiakkaina ovat pääsääntöisesti suuret, kansainväliset yritykset.

Vastaavasti Matkahuolto palvelee lähinnä pieniä ja keskisuuria yri-

tyksiä sekä kuluttajia.

– Meillä ei ole juurikaan päällekkäisiä asiakkaita. Saamme yhteis-

työn kautta lisää palvelupisteitä ja aikataulutettuja kuljetuksia Suo-

meen, TNT Suomi Oy:n toimitusjohtaja Kenneth Palmgren sanoo.

TNT:llä ei ole aikaisemmin ollut Matkahuollon tapaan pakettien

jättö- ja noutopalvelupisteitä vaan paketit haetaan ja toimitetaan

suoraan asiakkaiden ovelle tai jo-

pa työpöydälle asti.

– Palvelupisteiden avulla us-

komme saavamme lisää pk-yri-

tysasiakkaita ja jopa kuluttaja-

asiakkaitakin Suomessa, Palm-

gren toteaa.

Kumppanuksilla on myös yh-

teiset tietojärjestelmät.

– Tänä päivänä kaikki tieto

esimerkiksi TNT:n tuontiliiken-

teestä menee sähköisesti Matka-

huollon järjestelmään. Samoin

me saamme tiedon pakettien ku-

lusta Matkahuollon ketjussa. Täl-

lä tavalla ulkomaiset tuontiasiak-

kaat pystyvät halutessaan seuraa-


Matkahuolto ja TNT Suomi Oy:

Yhteistyölläuusia asiakkaitaMatkahuolto ja TNT Suomi Oy ovat tehneet keskenään mittavanyhteistyösopimuksen. Sen ansiosta asiakas voi lähettää pakettinsaMatkahuollon kautta kaikkialle maailmaan missä TNT:llä on toimipaik-koja.TNT saa puolestaan käyttöönsä Matkahuollon laajan palvelupiste-verkoston Suomessa. Matkahuolto on myös sopinut yhteistyöstäTradekan myymäläverkoston kanssa. Sen seurauksena nettikauppojenasiakkaat voivat jatkossa hakea pakettinsa omasta lähikaupastaan jopailtaisin ja viikonloppuisin.

Liiketoimintapäällikkö Juha Wallin toteaa, ettäTNT-yhteistyön avulla Matkahuollonulkomaankuljetukset sujuvat yhtä helpostikuin kotimaankuljetukset.

Tero

Tui

sku

maan tavaran kulkua ihan peril-

le asti. Tietysti Matkahuolto ja

sen asiakkaat saavat vastaavat

tiedot meidän järjestelmästäm-

me, Palmgren kuvailee.

Panostusta nettikaupan kuljetuksiin Tradekankanssa

Matkahuolto on sopinut Trade-

kan myymälöiden kanssa mitta-

vasta yhteistyöstä. Sopimuksen

mukaan maan kaikki Siwat, Va-

lintatalot ja Euromarketit alka-

vat toimia Matkahuollon välit-

tämien pakettien noutopisteinä.

Myymälöitä on kaikkiaan noin

800 ja niitä on tunnetusti kaik-

kialla maassa. Tämän yhteistyön

myötä Matkahuollon palvelu-

verkostoon kuuluu yli 1 200

palvelutoimipaikkaa.

– Internetkauppa kasvaa lä-

hivuosina 30–40 prosenttia.

Haluamme olla mukana tässä

kasvussa tarjoamalla asiakkaille

sellaisen palveluverkoston, joka

tekee asiakkaille pakettien nou-

tamisen mahdollisimman vai-

vattomaksi ja helpoksi. Useim-

milla suomalaisilla Tradekan

kauppa tai Matkahuollon palve-

lupiste sijaitsee lähellä kotia. Li-

säksi Tradekan kaupoilla on pit-

kät aukioloajat; esimerkiksi Si-

wat ovat avoinna sunnuntaisin-

kin läpi vuoden. Yhteistyön

avulla tuomme palvelumme

joustavasti asiakkaiden saatavak-

si seitsemänä päivänä viikossa

aamusta iltaan, Juha Wallin to-

teaa.

Nettikaupan asiakas voi il-

moittaa tilatessaan, mihin kaup-

paan hän haluaa lähetyksensä.

Kun asiakkaan paketti tulee

kauppaan, siitä tulee saman tien

ilmoitus asiakkaan matkapuhe-

limeen tekstiviestinä.

– Tekstiviesti lähtee auto-

maattisesti silloin kun myymälä-

henkilöstö lukee viivakoodiky-

nällä paketin saapuneeksi. Vii-

vakoodilukijana käytetään sa-

maa laitetta, jolla tunnistetaan

kaupan ostokset. Asiakas saa toi-

mitustositteen kassakoneesta os-

toskuitin tapaan.

Uuden palvelun myötä myy-

mälöihin ei tule Wallinin mu-

kaan pulaa pakettien säilytysti-

lasta.

– Tradekan edustajat ovat il-

moittaneet, että tilaa on kylliksi.

Sekin täytyy muistaa, että netti-

kaupasta tilattujen tuotteiden

kierto on nopeaa.

Automaattinentekstiviesti toimii

Wallin korostaa, että automaat-

tisesti toimitettu tekstiviesti on

paras tapa ilmoittaa lähikaup-

paan tulleesta lähetyksestä.

– Noin 98 prosentilla suo-

malaisista on matkapuhelin.

Tekstiviesti tavoittaa asiakkaan

jo työpäivän aikana, jolloin hän

voi hakea paketin töistä palates-

saan ja mennessään tekemään

muita mahdollisia päivittäisos-

toksia.

Matkahuollon ja Tradekan

yhteistyö palvelee myös TNT:tä.

– TNT:llä on ulkomailla

nettikauppa-asiakkaita, jotka ei-

vät tähän mennessä ole juuri-

kaan tarjonneet palvelujaan suo-

malaisille. Nyt kun olemme saa-

neet käyttöön Matkahuollon ja

Tradekan noutopisteverkoston,

tilanne voi muuttua. Laaja pal-

veluverkosto on eduksi meille

muussakin rahtiliikenteessä,

Kenneth Palmgren toteaa.

TNT:lle postitoiminta on

tuttua. Yritys oli aikanaan Hol-

lannin Postilaitoksen omistuk-

sessa. Kenneth Palmgren sanoo,

että he haluavat nostaa sanan

”posti” yleiskäsitteeksi.

– Postia voivat toimittaa

muutkin kuin valtiolliset laitok-

set. Asiakkaiden kannalta on

eduksi, että postinkuljetus ei ole

vain yhden toimijan varassa.

* Tero Tuisku


– Uskomme saavamme Matkahuolto-yhteistyön kautta runsaasti uusia asiakkaita

etenkin pk-yrityksistä ja jopakotitalouksistakin, TNT Suomi Oy:n

toimitusjohtaja Kenneth Palmgren toteaa.

Tero

Tui

sku

§ kurkinen

Tämänkertainen oikeustapaus ontyypillisesti sellainen, jossa lopulli-

sen ratkaisun ennakoiminen on ollut kyllä luvalla sanoen kohtalaisenvaikeaa. Kuten niin usein käytännössä, vastauksen saaminen oikeudelli-seen ongelmaan ei suoraan laista löydy, vaan enemmän tai vähemmäntarpeen on käyttää tervettä järkeä, yleisiä periaatteita ja arviota koko-naistilanteesta. Ratkaisu joka asiaan täytyy löytää, sitä edellyttää oikeus-turva ja oikeusvaltion perusprinsiipit. Ja kuten tarkoitus on, korkeimmanoikeuden arvovallallaan antamalla tuomiolla yksittäistapauksessa on sa-malla aina myös ennakkoratkaisun luonne, toisin sanoen sen perusteel-la voidaan saada johtoa, miten vastaavanlainen asia muissa myöhem-missä tapauksissa tulisi ratkaista.

Tosiasiahan on, ettei tällaisilla ratkaisuilla ole ehdottoman sitovaavaikutusta tuleviin ratkaisuihin, vaan tuomioistuimilla on ja on oltava va-paa mahdollisuus arvioda kukin tilanne erikseen ja antaa siinä oikeaksikatsomansa päätös – olosuhteet kun useimmiten ovat toisistaan poik-keavia, mutta ohjausta ja johtoa ennakkoratkaisuista on kuitenkin saata-vissa. Paitsi tuomioistuimia, toki myös muita viranomaisia sekä yksittäi-siä ihmisiä ja yhteisöjä aikaisemmin saadut oikeudelliset ratkaisut autta-vat tai ainakin niin pitäisi olla. Mutta itse asiaan!

Kiinteistön myyntitoimeksianto

Kanteen käsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa ja osapuolina oli-vat AsuntoOy A kantajana sekä kiinteistönvälittäjä B Oy vastaajana. Aoli haastehakemuksessaan ja sittemmin kanteessaan oikeudelle kerto-nut, että oli antanut B:lle toimeksiannon myydä A:n kiinteistön tehdynsopimuksen mukaisesti. Sopimuksessa oli tavanomaisesti yhteisesti so-vittu tehtävään liittyvistä keskeisistä ehdoista. Niistä toimeksisaajan eli BOy:n kannalta ehkä merkittävimmät olivat 3, 5 %:n välityspalkkio lasket-tuna aikanaan toteutuvasta kauppahinnasta sekä periaate, jonka mu-kaan kiinteistövälittäjä oli oikeutettu saamaan välityspalkkion siinäkin ta-pauksessa, että kauppa määräaikana tapahtuu, vaikkakin B:n osallisuussiihen ei lopulta ratkaiseva olisikaan. Järjestely on mitä tavallisin ja sillätietenkin pyritään varmistamaan välittäjän oikeudet, jos ja kun silloin täl-löin tapahtuu, että myyjä itse tai joku muu kaupan saa aikaiseksi ilmanvälittäjän suoraa myötävaikutusta.

Toimeksiannon aloittaminen ja myynnin valmisteleminen vaatii jokatapauksessa tiettyjä ponnisteluja, vie aikaa ja aiheuttaa erilaisia kuluja jakustannuksia. Pitää ilmoitella asiasta, hankkia ja kopioida erinäisiä asiakir-joja, olla paikalla esittelemässä kaupan kohdetta potentiaalisille ostajille,vastailla kysymyksiin ja lopulta toivottavasti päästä laatimaan lopullinenkauppakirja sekä hoitaa sen asianmukainen allekirjoittaminen. Myyntitoi-

meksiannon toteuttamisessa välittäjä myös myy omaa asiantuntemus-taan ja kokemustaan alalta ja siitä hänelle toimeksiantaja on sitoutunutmaksamaan siten kuin sovittu on.

Tässä tapauksessa tarina jatkui sitten niin, että tammikuussa 1981kiinteistönkauppa syntyi. Ostaja oli muuan C Oy. Kaikki näytti hyvältä jamyyjä maksoi kiinteistönvälittäjälle sovitut 3,5 %, joka rahassa oli 58.000markkaa.Aina kaikki ei kuitenkaan käy aivan niinkuin haaveillaan ja usko-taan. Ongelma syntyi siitä, ettei kauppa ollutkaan pätevä, koska siinä olimuotovirhe; kauppakirjan allekirjoittaneelta myyjän edustajalta oli puut-tunut toimivalta sopimuksen tekemiseen. Ja kun kysymys oli määrä-muotoisesta oikeustoimesta ja kun kauppa riitautettiin, olikin käynytniin, että kiinteistön kauppa oli samassa raastuvanoikeudessa lokakuus-sa 1983 purettu. Purkupäätös oli myös tullut lainvoimaiseksi, toisin sa-noen se oli lopullinen eikä siitä ollut mahdollista valittaa ja hakea muu-tosta.

Palkkiokin palautukseen

Tässä tilanteessa myyjälle oli kaupan kohde tullut takaisin ja tietenkinmyös saatu kauppahinta oli ollut pakko palauttaa. AsuntoOy piti sot-kuun syyllisenä B:tä, jonka A:n mielestä ammattimaisena kiinteistönvälit-täjänä olisi tullut varmistua kaikista asian vaatimista muodollisuuksistapätevän ja osapuolia sitovan sopimuksen aikaansaamiseksi. B:hän oli laa-tinut kauppakirjankin. Tämän vuoksi maksettu välityspalkkio oli palau-tettava, kun kauppakin oli mennyt mönkään.Vaatimus oli 58.000 mark-kaa, 16 %:n korko ja oikeudenkäyntikulut.Toissijaisena vaatimuksena japerusteena oli ainakin palkkion sovitteleminen oikeustoimilain 36 §:n elikohtuullistamismääräyksen perusteella ja siihen perustuva palkkion –ainakin osittainen – palautus.

B vastusti vaatimuksia kaikilta osin. Perusteena oli se, että kauppa it-se asiassa oli syntynyt, joten B oli mielestään toimeksiantosopimuksenomalta osaltaan täyttänyt ja oli oikeutettu sen mukaiseen korvaukseen.Oikeus tutki jutun ja antoi päätöksensä. Selvää oli, että toimeksiantoso-pimus oli osapuolten välillä tehty eikä sen olemassaolosta tai sisällöstäerimielisyyttä sinänsä ollutkaan.Yhtä selvää oli, että myöhemmin kaup-pa oli oikeuden päätöksellä tullut puretuksi, kun myyjän edustajaltapuuttui asianmukainen toimivalta. Edelleen kiistatonta oli, että välitys-palkkio oli sovittu 3,5 prosentin suuruiseksi ja että se oli aikanaan myösmaksettu. Oli myös näytetty, että B oli laatinut kauppakirjan, vaikkakaanostaja C Oy ei ollut B:n hankkima. Sopimuksen mukaan B:llä kuitenkinoli tässäkin tapauksessa oikeus välityspalkkioon, näinhän oli sovittu.

Raastuvanoikeus hylkäsi kanteen ja velvoitti kantajan korvaamaanvastaaja B:n oikeudenkäyntikulut 2.500 markalla. A valitti Helsingin ho-

20

LOGY:n aktiivijäsen varatuomariJyrki Kurkinen on kirjoittanutLogistiikka-lehteen sen alusta astivuodesta 1996 ja sitä ennen SuomenMateriaalitalous -lehteen vuodesta1985. Kurkinen toimii Stora EnsoOyj:n lakiasiainjohtajana ja yhtiönhallituksen sihteerinä.


LAKIASIAA KKO 1988:48

Puuttuvaa taitoa ja toimivaltaa

vioikeuteen ja uudisti siellä vaatimuksensa. B tietenkin vastasi ja vastusti.HO:n antaman tuomion mukaan ei aihetta muuttaa alioikeuden

päätöstä ollut ja se pysytettiin sellaisenaan. A sai lisäkorvattavaa hovioi-keuskuluista B:lle 800 markkaa. A jatkoi prosessaamista korkeimpaanoikeuteen, joka myönsi muutoksenhakuluvan ja otti jutun tutkittavak-seen. A vaati ja B vastusti.

Tutkiessaan asiaa KKO totesi mm. , että B oli tosiasiassa osoittanutA:lle toimeksiantonsa perusteella ostajan, erään X:n, mutta A oli kuiten-kin tehnyt kaupat C:n kanssa. A:n varsinainen yhtiökokous oli jopa hy-väksynyt myynnin X:lle, mutta sitä ei toteutettu. Ja sitten kävi niinkuinkävi. KKO katsoi, että toimeksiantosopimusta on tulkittava niin, että vä-littäjällä on oikeus sovittuun palkkioon vain, jos kauppa on pätevä. Nyt-hän ei näin ollut, kun kauppa purettiin. Myöskään X:n kanssa tehtykauppa, jos sellainen olisi tehty, ei olisi ollut pätevä, kun lain edellyttämäpäätös myyjäyhtiön puolelta ei ollut pätevä asunto-osakeyhtiölain pe-rusteella.

Yhdenvertaisuusperiaatteen loukkauskin

Tässä oli kysymys asuntoyhtiön osakkaiden yhdenvertaisuusperiaatteenloukkaamisesta, minkä oikeus oli todennut.Tästähän sitten seurasi, ettäoikeuden mukaan välittäjällä ei ollutkaan oikeutta saada tai tässä ta-pauksessa pitää jo saamaansa palkkiota, vaan se tuli palauttaa. Lopputu-lemana tästä kaikesta oli, että B Oy velvoitettiin maksamaan takaisinsaamansa koko välityspalkkio 58.000 markkaa 16 %:n vuotuisine kor-koineen laskettuna haastepäivästä 28. 8. 1984 lukien sekä korvaamaanA:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa oikeudessa oikeuden kohtuulli-seksi harkitsemilla 2.000 markalla. Sensijaan oikeudenkäyntikulut alem-missa oikeuksissa molemmat riitapuolet saivat pitää omana hyvänääneikä niitä puolin tai toisin määrätty korvattaviksi. Näin asia kääntyi pää-laelleen KKO:ssa verrattuna raastuvanoikeuden ja hovioikeuden ratkai-

suihin.Jotta asia ei kuitenkaan olisi näinkään yksinkertainen, on syytä tode-

ta, että KKO:n ratkaisu oli äänestyspäätös äänin 3-2. Vähemmistön mie-lestä oikeus ja kohtuus jutussa olisi ollut määrätä välittäjälle korvaussyntyneistä kustannuksista toimeksiantoa hoidettaessa ja kohtuullistakorvausta tehdystä työstä, vaikka oikeutta itse palkkioon ei B:llä heidän-kään mielestään ollut.

Kun yksiselitteistä näyttöä syntyneistä kustannuksista ja palkkio-osuudesta ei ollut, oli se arvion perusteella määrättävä 20.000 markak-si, jolta osin ei palautusvelvollisuutta ollut – heidän mielestään. Lop-puosa korkoineen sensijaan tuli palauttaa. Oikeuskulut heidän mukaan-sa myös KKO:ssa saivat jäädä "omaan piikkiin" molempien kohdalla.Näin siis vähemmistö, mutta enemmistön kanta ratkaisee, ja se on lo-pullinen.

Kuten jo alussa totesin, aika vaikeaa oli etukäteen nähdä, mikä tuleeolemaan lopullinen lopputulos. Siitä olivat eri oikeusasteetkin kovin eri-mielisiä. Ratkaisu kuitenkin saatiin ja siihen on tyytyminen, vaikka hiemanon syytä epäillä, että taisi jäädä jossain määrin kaivertelemaan ainakinvastaajaa, joka jäi ilman mitään korvauksia: ei tullut palkkiota, ei kulukor-vauksia eikä edes korvausta pitkän oikeusprosessin kiistatta aiheutta-mista kuluista ja kustannuksista. Ja korotkin vielä sai kaiken päälle mak-saa kantajan KKO-kulujen lisäksi. Oppina tästä lienee ainakin se, ettäkun jotakin tehtäväkseen ottaa ja korvausta vastaan toimensa tekee, ontehtävä hoidettava kunnolla loppuun. Se edellyttää asiantuntemusta,tunnollisuutta ja huolellisuutta. Ellei näin toimi, ja toimeksiantajalle hai-tallisia seuraamuksia syntyy, saa varautua jäämään ilman sovittua palk-kiota joko kokonaan, kuten tässä, tai ainakin osittain.

* Jyrki Kurkinen

§ kurkinen

1953 perustettu Kaukokiito on galluptutkimusten mukaan suoma-

laisille lähes yhtä tuttu yritysnimi kuin Matkahuolto ja Suomen Pos-

ti. Kaukokiidon imago on aina ollut voittopuolisesti positiivinen,

mitä yritys nyt hyödyntää entistä tietoisemmin.

Kuljetusala kasvoi Suomessa voimakkaasti 1950- ja 1960-luvuil-

la. Monet silloin aloittaneista suomalaisista kuljetusyrityksistä ovat

sittemmin siirtyneet kansainvälisten kuljetusjättien omistukseen.

Viime vuosikymmenellä laman myötä alkanut kehitys on jatkunut

myös tällä vuosituhannella. Kaukokiidon ratkaisu oli pysyttäytyä pe-

rinteisessä rakenteessa, jonka yti-

men muodostavat kuljetusketjun

omistavat liikennöitsijäyritykset.

– Yhtiön perusta on aina ol-

lut pitkäaikaisissa osakasliiken-

nöitsijöissämme. Tien päältä tu-

tut Auramaa, Kantola & Kora-

mo, Lehtonen, Taipale, Tyvi ja

Welin ovat keskeisiä liikennöitsi-

jöitämme, joilla on yhteenlas-

kettua kokemusta suomalaisesta

tavaralinjaliikenteestä yli 350

vuotta, Jussi Sipilä toteaa.

Kaukokiidon keskusorgani-

saatio on Suomen Kaukokiito,

jonka pääkonttorissa Tampereel-

la työskentelee yrityksen johto ja

muu hallinto. Yhteensä Kauko-

kiito liikennöitsijöineen työllis-

tää noin 2000 henkilöä.

Kaukokiidon liikevaihto oli

vuonna 2000 noin 59 miljoonaa

euroa; viime vuonna se oli jo 114

miljoonaa euroa. Valtaosa eli 111

miljoonaa koostuu kuljetuspal-

veluista, vain kolme miljoonaa

on varastointibisnestä. Jussi Si-pilän ’uuden vuosituhannen

strategiaksi’ kutsumaa toiminta-

linjaa voinee liikevaihtolukujen

taustaa vasten pitää onnistuneena. Osa kasvusta menee talouden ylei-

sen nousun nimiin, mutta tämä ei selitä liikevaihdon tuplaantumista.

– Olemme pysytelleet visusti kotimaanliikenteessä ja samalla vah-

vistaneet monin keinoin suomalaisuuden brändiä. Hallinnon keskit-

tämisen lisäksi olemme ajanmukaistaneet kalustoamme ja investoi-

neet terminaaleihin, Sipilä luettelee.

Vahva brändi varjelee suhdanneheilahduksilta

Uutta, noususuhdanteessa toimivaksi osoittautunutta strategiaa

Kaukokiito ei ole vielä joutunut

testaamaan taloudellisessa vasta-

tuulessa. Vanhastaan Jussi Sipilä

kuitenkin tietää vahvan brändin

vaikutuksen. Hän uskoo Kauko-

kiidon myönteisen suomalai-

suusimagon auttavan yhtiötä

myös mahdollisten laskusuhdan-

teiden aikana.

– Suomalaisuus ja paikalli-

seen osaamiseen liittyvä turvalli-

suus ovat globalisaation epävar-

muuden keskellä tärkeitä arvoja

henkilöstölle ja asiakkaille. Li-

säksi 83 prosenttia suomalaisista

pitää tutkimusten mukaan

myönteisenä talouselämän pää-

töksenteon säilyttämistä Suo-

messa, Sipilä toteaa.

Sipilä edustaa perinteistä pat-

ruunahenkeä siinäkin mielessä,


Suomalaisuusbrändi puree

Kaukokiito tuplannut liikevaihtonsa vuosituhannen vaihteestaKaukokiito lähti 199 -luvun puolivälin jälkeen laatimaan omaa, valtavirrastapoikkeavaa strategiaansa.– Vielä näihin aikoihin suomalaisuuden korostamista pidettiin junttimaisena,nyt suomalaisuusbrändillä on aivan toinen kaiku, sanoo Suomen KaukokiitoOy:n toimitusjohtaja Jussi Sipilä.

Kaukokiidon toimitusjohtaja Jussi Sipilä ontyytyväinen erityisesti kahden viime vuodenmyynninkehitykseen. Hän esitelmöiLogistiikka 2007 -seminaarissasuomalaisomisteisen kuljetusyrityksentulevaisuudesta.

Mer

ja H

anni

kain

en

että hän pitää erittäin tärkeänä

arvona pitkäaikaisia työ- ja ali-

hankkijasuhteita. – Tavoit-

teenamme on, että meiltä lähde-

tään eläkkeelle eikä toisen palve-

lukseen tai toisille aloille, mai-

nitsee Sipilä.

Sipilä muistaa mainita tyyty-

väisyydestä puhuessaan omista-

jien ja asiakkaiden lisäksi kol-

mannenkin, nykyisessä työelä-

mässä liian usein unohdetun

ryhmän. – Tyytyväiset asiakkaat,

omistajat ja henkilökunta muo-

dostavat hyvinvoinnin kolmi-

kannan, jossa kaikki ovat yhtä

tärkeitä tekijöitä, Sipilä sanoo –

eikä kuulosta juurikaan falskilta.

Hän myös uskoo, että Kau-

kokiidon hyvä taloudellinen

menestys on seurausta liiketoi-

minnan pitkän aikavälin kehit-

tämisestä, joka perustuu suku-

polvesta toiseen jatkuvaan suo-

malaiseen yrittäjyyteen. Yhtiön

ja sen osakasliikennöitsijöiden

pitkä historia itsenäisinä kulje-

tusyhtiöinä tulee Sipilän mu-

kaan jatkumaan vielä pitkään.

– Vuosikymmenien aikana

rakennettu ja toimivaksi kehit-

tynyt verkosto on koko maan

laajuinen. Meillä on neljä kes-

kusorganisaation hallinnoimaa

pääterminaalia, jotka sijaitsevat

suurimmilla talousalueilla. Kau-

kokiidon osakasliikennöitsijät

vastaavat kaukoliikenteen lisäksi

omilla vastuualueillaan sijaitse-

vien 25 liikenneterminaalin toi-

minnasta, Sipilä selvittää-

Kaukokiito omistaa kaikki

toimitilansa tontteineen. Viime

vuonna sen terminaaleista lähti

noin 2,6 miljoonaa lähetystä.

* Vesa Tompur


Kaukokiidon toimitusjohtaja Jussi Sipilämuistuttaa, että kolmeen ihmisryhmään,joiden tyytyväisyys sinetöi lopputuloksen

onnistumisen, kuuluu asiakkaiden jaomistajien lisäksi myös henkilökunta. M

erja

Han

nika

inen

Valtakunnallinen verkosto

lähellä jokaista

puhelinvaihde010 2320 100

Pyörät pyörimään korjaamopalvelut

trailerpalvelut koritehdas

www.raskone.fi

leasingpalvelut automyynti

rent

www.easykm.fi

kuormankäsittelylaitteet tienhoitolaitteet

jouset

www.pajakulma.fi

RASKONEYHTIÖT

24 h

Parhaillaan käynnissä oleva liiketoimintojen maailmanlaa-

juinen muutos vaikuttaa logistiikka-alaan erityisen voimakkaasti.

Toisaalta suuren osan tuotannosta siirtyessä yhä kauemmas asiakkais-

ta logistiikan merkitys ja vaikuttavuus liiketoiminnan kokonaisuu-

dessa lisääntyy. Logistiikka-alan ammattilaisilta tämä vaatii yhä mo-

nipuolisempia yhteistyötaitoja.

– Myös alalla työskentelevien vastuualueet saattavat laajeta, erityi-

sesti jos työtehtävät liittyvät eurooppalaisittain tarkasteltuna vierai-

den kulttuurien maihin, Habben-Jansen pohtii.

DHL on yhteinen liikemerkki Deutsche Post World Netin maail-

manlaajuisille pikakuljetus- ja logistiikkatoiminnoille, joihin on yh-

distetty niin USA:ssa 1969 perustettu kuriiriyhtiö DHL kuin sveitsi-

läinen logistiikkakonserni Danzas. Viimeksi konserniin on liitetty

Exel, jonka brittiläisestä taustasta johtuen Brittein saarten osuus kon-

sernin runsaan 18 miljardin euron kokonaisliikevaihdosta on peräti

kolmannes.

Globaalina toimijana uusi konserni kuuluu suurimpiin muualla-

kin kuin yhtiöiden kotimaissa. Koko Euroopan laajuisesti DHL-Exel

on saman kokoluokan yritys kuin Schenker ja Kuehne & Nagel.

USA:ssa se kilpailee tiukasti muun muassa UPS:n ja Fedexin kanssa.

Asiakkaiden liiketoiminnassa vahvasti mukana

Samalla kun logistiikan painoarvo globaalissa liiketoiminnassa kas-

vaa etäisyyksistä ja toimitusketjujen mutkistumisesta johtuen, teolli-

set ja kaupan yritykset ulkoistavat yhä suuremman osan logistiikas-

taan. Logistiikkayrityksen perinteinen rooli on nykyään paljon muu-

takin kuin kuljettaminen ja varastointi.

– Pitkäaikaiset asiakkuudet saattavat sisältää nykyään esimerkiksi

inventoinnin rahoitusta tai käteiskassan ylläpitämistä asiakkaan ni-

miin. Toisinaan vähittäiskauppaa harjoittava asiakasyritys delegoi

meille jopa hinnoittelua, Habben-Jansen sanoo.

Hän korostaa luottamuksellisuuden merkitystä tällaisten asiakas-

suhteiden synnyttämiseksi. Vaikka asiakkaan hyväksi on oltava val-

mis laajentamaan perinteisiä palveluitaan, osaamisen pääpaino on jo-

ka tapauksessa kuljettamisessa ja varastoinnissa.

– Esimerkiksi ostoja emme asiakkaiden puolesta tee. Se on luon-

tevasti osa asiakkaiden omaa strategiaa, Habben-Jansen toteaa.

Samanaikaista kehitystä kuin logistiikkayritysten siirtyminen lä-

hemmäs asiakkaiden bisnestä, on se, että teollisten yritysten logistiik-

kayksiköt lähentyvät tuotantoyksiköitä. Logistiikkayksiköt saattavat

monesti vastata myös ostoista. Tämä on omiaan lähentämään yritys-

ten logistiikkayksiköitä ja ulkoisia logistiikkakumppaneita toisiinsa.

Globaalin logistiikkayrityksen asiakkaalleen tuottama lisäarvo on sii-

nä, että sillä on valmiiksi hyvät paikalliset yhteistyöverkostot, minne

tuotteita ikinä toimitetaankin.

– Silti pyrimme vähentämään riippuvuutta paikallisista toimijois-

ta. Toisin sanoen etabloidumme hyvissä ajoin kasvavien teollisten

markkinoiden maihin. Alussa tämä saattaa maksaa meille enemmän

kuin toiminta tuottaa. Logistiikan markkinaosuudet ovat jaossa jo

nyt siellä, missä tuotteita ostavien asiakkaiden ostovoima on vielä

pieni, Habben-Jansen sanoo ja viittaa esimerkiksi Intiaan.

Erilaiset kulttuurikäsitykset iso haaste

Monissa Aasian ja Afrikan maissa liiketoiminnan suurimpia haasteita

ovat kulttuurien erilaisuudesta johtuvat. Esimerkiksi käsitys ajasta

saattaa vaihdella niin, että se tuo herkästi epätäsmällisyyttä kommu-

nikaatioon.

– Kaiken kaikkiaan logistiikan alalla tarvittaisiin enemmän kult-

tuurikoulutusta, Habben-Jansen sanoo – tyrmäämättä sitäkään aja-

tusta, että suuriin kansainvälisiin logistiikkayhtiöihin palkattaisiin

ammattiantropologeja.

Logistinen toimeksianto kaukaisiin kehittyviin maihin sisältää li-

säksi useampia lenkkejä logistisessa ketjussa, mikä sekin lisää näiden


DHL ja Exel yhdistyivät– siirtymäaika vain 3 kkKaksi globaalia logistiikkayritystä fuusioitui joulukuussa 2 5. SaksalainenDHL on perinteisesti vahva kuljetuksissa, brittiläinen Exel taas onjohtavia sopimuslogistiikan tuottajia. – Fuusion myötä syntyneessäuudessa yhtiössä yhdistyvät parhaat piirteet kummastakin. Erityisentärkeää oli minimoida siirtymäaika, jonka rajoissa päivitämme kaikkiasiakassopimuksemme, sanoo DHL Logisticsin globaalin liiketoiminnanjohtaja Rolf E. Habben-Jansen.

– Emme tee ostojaasiakkaiden puolesta,sillä se kuuluu heidänstrategiaansa, vaikkalaajennammekinpalvelujamme, kertoiDHL:n johtaja Rolf E.Habben-Jensen Finlandia-talon logistiikkaseminaa-rissa.

Mer

ja H

anni

kain

en

toimeksiantojen riskejä. Tämä

on syy, miksi muun muassa

DHL pyrkii vastaamaan koko-

naisuuksista myös paikallisella

tasolla. Jotta kaikki toimii, tarvi-

taan tietysti kehittynyttä tieto-

tekniikkaa.

– Meillä on yksi maailman-

laajuinen tietotekninen inf-

rastruktuuri, jonka osana on

kolme maanosakohtaista Call

Centeriä. Ne palvelevat 27 kes-

kusvarastoa ja 524 pienempää

varastoa niistä lähtevine ja nii-

hin saapuvine kuljetuksineen,

Habben-Jansen sanoo.

Suomessa DHL-yhtiöiden

palveluksessa on yhteensä noin

1700 henkilöä. Logistiikkarat-

kaisuja tuottava yhtiö, DHL

Exel Supply Chain, on vahvoilla

erityisesti elektroniikan ja kau-

pan alalla. Lisäarvopalvelut ovat

tärkeä osa asiakaskohtaista ko-

konaisratkaisua.

– Vähittäiskauppa-asiak-

kaamme ovat delegoineet meille

myös tuotteiden pakkaamista ja

hinnoittelua. Lisäksi on syytä

mainita vaatetusala, jolla toimi-

vien asiakkaiden tuotteille teem-

me muun muassa höyrytys- ja

lajittelupalvelua, sanoo toimi-

tusjohtaja Krister Lång DHL

Exel Supply Chain (Finland)

Oy:stä.

* Vesa Tompuri


Rolf E. Habben-Jansen vierailiLogistiikkaseminaari 2007:ssä Finlandia-

talolla helmikuun alussa, yhtenäkaksipäiväisen seminaarin

pääluennoitsijoista.

Mer

ja H

anni

kain

en

JAKK:n hallinnoiman NaisWay-hank-keen tavoitteena on rohkaista naisia hakeutumaan

perinteisille miehisille aloille kuten kuljetukseen ja

logistiikkaan. AKT:n mukaan tätä nykyä kuorma-

autonkuljettajista naisia on vain kaksi prosenttia ja

linja-autonkuljettajista kymmenen prosenttia.

–Huoli työvoiman tulevasta saatavuudesta on

suuri, ja myös sen vuoksi naisia pitäisi saada lisää

kuljetusalalle, pohtii Toivonen. –Rohkaisua kuiten-

kin tarvitaan, sillä fyysiset seikat eivät ole naisille

mikään este toimia kuljetusalalla, vakuuttaa AuliToivonen.

NaisWay-hankkeessa niin kuljetusalalle hakeu-

tuvien kuin alalla jo toimivien naisten tukena toimi-

vat mentorit eli kummit. Heillä on takanaan vankka

alan kokemus erilaisissa tehtävissä. Kummien ta-

voitteena on jakaa sellaista vuosien aikana kertynyt-

tä hiljaista tietoa, jota oppikirjoista ei löydy.

NaisWayn tavoitteena on myös tukea kuljetus-

ja logistiikka-alalla jo olevien naisten urakehitystä

johto- ja esimieskoulutusten avulla. Hankkeessa on

rakennettu erilaisia koulutusmalleja ja toteutustapo-

ja osallistujien tilanteen mukaan. Kaikissa koulu-

tuksissa on ollut yhteisenä tekijänä kuljetusalan nä-

kökulma ja naisille ominaisten piirteiden hyödyntä-

minen.

Hankkeen virtuaalisena kokoontumistilana toi-

mii eStation. –Se on eräänlainen “nettihuoltamo”,

johon hankkeeseen osallistuvat saavat avaimet eli

käyttäjätunnukset. eStationilla on naurettu ja itket-

ty, tsempattu ja kiistelty. Vain tuoksu on puuttunut,

projektipäällikkö nauraa.

NaisWay on osa ESR:n rahoittamaa Equal-yh-

teisöaloiteohjelmaa, ja se kestää kuluvan vuoden

loppuun saakka. Hankkeen budjetti on runsaat mil-

joona euroa. NaisWay toimii myös kansainvälisesti,

ja kumppaneina on muun muassa italialaisia ja tsek-

kejä. JAKKin kehittämiskumppaneina hankkeessa

ovat Yrittäjänaisten keskusliitto ja Rahtarit ry.

* Virpi Ritvanen

27

Logistiikka 3 | 2007Logistiikka 3 | 2007

Lisää korkojen kopinaa kuljetusalalleKuljetusala tarvitsee lisää naisia.Tätä mieltä on myös projektipääl-

likkö Auli Toivonen, joka johtaa kolmivuotista, valtakunnallista

NaisWay-hanketta.Toivonen esitteli projektia Suomen Logistiik-

kayhdistyksen Logistiikkaseminaarissa Helsingissä.

Merja H

annikainen


Jungheinrich Lift Truck OyPyrykuja 3, 01390 VANTAAPuh: +358 9 7599 330Fax: +358 9 7599 3333

Jungheinrichon maailman suurimpiin kuu-luva saksalainen trukkien val-mistaja. Saksan tehtaalta toimi-tetaan 80 000 trukkia vuo-dessa kaikkialle maailmaan.Konsernissa ty skentelee 9000henkil 31 maassa. Suomentyt ryhti perustettiin 2004 janyt tarjoamme jo 30 ammatti-laisen voimin myynti- ja huolto-palvelut laajalle asiakaskunnal-lemme koko maassa.

m y y n t i ¥ v u o k r a u s ¥ h u o l t o ¥ v a r a o s a t ¥ t e k n i n e n t u k i

s o i t a 0 1 0 6 1 6 8 5 8 5 ¥ w w w. j u n g h e i n r i c h . f i

S hk k ytt inen ERE 120 on ketterja tehokas joka paikan lavansiirto-vaunu 2000 kg:n kapasiteetillaan.

Patentoitu ShockProtect-iskunvaimennintakaa pehme n liikkuvuuden yli kynnystens st en sek kuljettajaa ja konetta ett lastia.

Mahtuu yl snousevan ajol p n ansiostaahtaisiinkin tiloihin ja sopii erinomaisesti esim.rekkojen lastaamiseen ja purkamiseen.

Kun haluat helpottaa ty tsek s st aikaa ja rahaa,valintasi on ERE 120.

Ainutlaatuisen pehme stiliikkuva lavansiirtovaunu

JungheinrichERE 120

Jungheinrichin kehitt m ainut-laatuinen iskun- vaimennin!

Jungheinrichin kehitt m ainut-laatuinen iskun- vaimennin!

MotoGP-kausi 2007 alkoi Qatarin Losailista maaliskuun 10.

päivänä. Sieltä tultiin Eurooppaan ja Espanjan Jereziin, jossa ajettiin

maaliskuun lopulla. Vaikka Turkin GP:hen liittyvä logistiikka Istan-

buliin onnistuisi myös maanteitse, Dorna pitää parempana joustavaa

lentokuljetusten yhdistelmää myös Turkin osalta.

Välivarastot uutuutena

Dornan koko logistisesta toiminnasta vastaa yhtiön Operations-osas-

to, josta vastaa johtaja Carles Jorba. Hän on johtanut ja kehittänyt

MotoGP-sarjan logistiikkaa viime vuodet. Jorba on yksi GP-sarjan

avainhenkilöitä. Hänen vastuullaan on myös koko ajan laajeneva

GP-tallien yhteistyökumppaneille tarjottava VIP Village -toiminto.

Dornan suurin muutos tälle kaudelle on Euroopan kisojen logis-

tiikan uudelleen suunnittelu ottamalla käyttöön ratojen lähistöltä

vuokratut varastot. Muutoksella Dorna rauhoittaa kisaviikonlopun

rekkaliikennettä rata-alueella.

– Käytämme välivarastoja eräänlaisina puskurivarastoina. Olem-

me organisoineet jatkuvan rekkaliikenteen ratavarikolta välivaras-

toon keskiviikkona ja torstaina. Harjoituksethan alkavat perjantai-

aamuisin. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kun tu-

lemme Kiinasta Ranskan Le Mansiin toukokuussa, meidän on puh-

distettava ratavarikko GP-tallien tyhjistä kuljetuslaatikoista aikai-

sempaa nopeammin, toteaa Jorba.

Sitova suunnitelma

Vastaavasti maantiekuljetusten osalta Dornalla on selvästi aiempaa

tarkempi ja tiukempi suunnitelma, kun GP-karavaani lähtee seuraa-

vaan osakilpailuun.

– Aiemmin meillä oli paljon ongelmia saada tarkka tieto talleilta,

kuinka monta kuljetuslaatikkoa heiltä tulee meille jatkokuljetukseen.

Kun talleilta saatu siirrettävä materiaali on rekisteröity ja varastoitu,

järjestämme täydet rekat kohti seuraavaa rataa. Käytämme 125- ja

250-kuutioisten luokkien konttien varastoinnissa toukokuussa Por-

tugalin Estorilia. MotoGP-luokan kuljetuskontit varastoidaan sa-

maan aikaan Saksan Sachsenringin radan varastoon.

Jorba toteaa, että yhteistyön tarve on edelleen korostunut Dor-

nan, tallien ja heidän kriittisten kumppaniensa, kuten rengastoimit-

tajien kanssa. Varikon prosessia ja tiedonkulua on hiottu GP-tallien

pakollisissa talvitesteissä.

– Kauden avaus-GP:ssä Qatarissa oli mukava huomata, että

uusittu järjestelmä toimii. Olen vakuuttunut, että ny-

kyisellä menetelmällä saamme merkittävät säästöt ja

vältymme turhalta stressiltä. Tehostunut ja nopeampi

toimintamme on mahdollistanut meille tarkemmat

sopimukset kuljetusliikkeiden kanssa. Rekat hoitavat

jatkossa radoilla kuljetukset ilman viivytyksiä. Aiem-

min meillä oli vaikeaa ajoittaa yhtä aikaa samaan

paikkaan rata-alueille 15 suurta rekkaa. Nyt olemme

saaneet myös kaukoliikenteen reitit täsmällisemmik-

si. Kaikki logistiikan osapuolet ovat tyytyväisempiä,

sillä muutosten hallinta on helpompaa, painottaa Jor-

ba.

29

Logistiikka 3 | 2007Logistiikka 3 | 2007

MotoGP-sarja tehosti välivarastoinnillaRoad racingin MotoGP-sarja on yksi seuratuimmista globaaleista urheilu-

lajeista. 18 osakilpailua neljällä mantereella lisättynä kahdella virallisella

testirupeamalla pitää Dornan logistiikkaosaston kiireisenä koko vuoden.

Tehostaakseen logistista toimintaansa, Dorna - GP-sarjan oikeuksien

haltija, on ottanut käyttöön välivarastointijärjestelmän GP-ratojen

yhteyteen. Lentokenttien alati tiukentuvat turvamääräykset on huomioitu

Dornan tämän vuoden logistisessa toimintamallissa ja aikataulussa.

Tekniikan puolella Dorna laajentaa viivakoodijärjestelmää kattamaan koko

prosessin.

��

MotoGP-sarjan kaukokisoihin kolme jumbojettiä kuljettaa 250 tonniatavaraa. 15 rekallista tavaraa kuljetetaan Euroopan kisoissa ratojenlähellä oleviin varastoihin.

Dorna

Onko logistiikansuunnitteluntyöpanos muuttunut?

– Käynnistimme MotoGP-sar-

jan logistiikan suunnittelun

kauden 2007 kilpailukalenterin

julkaisemisen jälkeen viime

marraskuussa. Tammikuussa

meillä oli valmis karkea suunni-

telma lentoyhtiöistä, reiteistä,

lentokentistä ja kumppaneista,

joita käyttäisimme. Sitten yleis-

suunnitelmamme meni talliyh-

distys IRTA:lle ja se kävi vuoro-

puhelua tallien kanssa. Tammi-

helmikuun vaihteessa koko lo-

gistinen suunnitelma lyötiin

lukkoon ja yksityiskohtainen

tarkennus vietiin nopeasti lop-

puun. Erityisesti olemme koros-

taneet talleille, että heidän on

noudatettava meidän suunnitel-

maamme. Vielä viime kaudella

jotkut tallit yrittivät tehdä oman

suunnitelmansa joissain tilan-

teissa välittämättä yhteisestä

suunnitelmastamme. Kokonais-

työmäärämme viime talvena oli

entistä suurempi. Tosin yhteis-

työkumppanimme tekivät osal-

taan merkittävän osuuden logis-

tiikan suunnittelupuolesta, sa-

noo Jorba.

– Kuinka monta yhteistyö-

kumppania Dornalla logistiikas-

sa on?

– MotoGP-sarjan sisällä

kumppaneinamme ovat kaikki

GP-sarjan sopimustallit, joita

on 82. Lisäksi erittäin tärkeitä

kumppaneitamme ovat GP-sar-

jassa mukana olevat moottori-

pyörävalmistajat, jotka toimivat

myös talliyhdistys IRTA:n kans-

sa. GP-kisajärjestäjien kanssa

meillä on omat sopimukset ja

heillä taas omat yhteistyökump-

paninsa. Se vaikuttaa myös mei-

dän työhömme MotoGP-vii-

konloppuisin. Lentoyhtiöiden

kanssa solmimme rahtisopi-

mukset suoraan. Vuosittainen

sopimuskumppanimäärämme

vaihtelee vuosittain, mutta pal-

jon on eri osapuolia.

Alkuvuodesta Jorba teki

erillissopimuksen globaalin

maantiekuljetusyhtiön kanssa.

GP-radoista Espanjan Jerez on

yksi keskeisimpiä myös logisti-

sessa mielessä.

– Meillä on Jerezin radan

kanssa erillissopimus varastoin-

nista ja niihin liittyvistä logisti-

sista toiminnoista. Radallahan

on paljon MotoGP-toimintaa.

Siellä oli viikon virallinen testi-

jakso viime helmikuussa, sitten

oli maaliskuun lopulla GP-kisa.

Kisan jälkeen kontit varastoitiin

radan lähelle ja taas huhtikuussa

kuljetuskontit on toimitettava

Turkin GP:hen lähelle Istanbu-

lia. Jerezin osalta tämä tarkoit-

taa neljä kertaa 250 tonnin tava-

rasiirtoja reilussa kolmessa vii-

kossa. Kaiken edellytys on huo-

lellinen ennakkosuunnittelu,

ammattitaitoinen logistiikka-

henkilöstö ja myös ohjausta tar-

vitaan, Jorba kertoo.

Entistä laajempiviivakoodijärjestelmä

Dornan operatiivinen osasto

käyttää suunnittelutyössään

omaa erillistä ohjelmistoa.

Oleellista on tietojen elektroni-

nen vaihto MotoGP-tallien,

GP-ratojen ja tavarakuljetuksis-

ta vastaavien yritysten kanssa.

– Yhteiset standardiliittymät

ovat välttämättömyys tiedonsiir-

rossa. Parhaillaan olemme uusi-

massa kokonaisvaltaista viiva-

koodijärjestelmää lähetysten kä-

sittelyn nopeuttamiseen ja toi-

minnan tarkentamiseen. Samal-

la saamme nopeammin myös

GP-materiaalikuljetusten kont-

tien historiatiedot painoineen ja

tilavuuksineen. Järjestelmä on

melko yksinkertainen, mutta sa-

maa järjestelmää käytetään koko

logistisen prosessin eri vaiheissa.

Suurin etu viivakoodista on tie-

don oikeellisuuden paranemi-

nen kaikkien tallien osalta. Jär-

jestelmään on kytketty elektro-

ninen vaaka ja jokaiseen kulje-

tuslaatikkoon tulostetaan arvo-

kilpi ja tarra koko prosessin eri

sektoreilla tarkkoine tunniste- ja

painotietoineen, kertaa Jorba

järjestelmästä.

RFID:tä Jorban mukaan on

paljon tutkittu ja GP-radoilla

sen käyttöönotto olisi melko

vaivatonta. Onhan Dornalla ol-

lut jo vuosia kisaviikonloppuisin

GP-radoilla yksi monipuolisim-

mista ja nopeimmista langatto-

mista verkoista koko Eurooppa-

kin huomioiden.

– Olemme onnistuneet yh-

distämään langattoman verk-

komme kaksi perusominaisuut-

ta: oman sisäisen käyttömme ja

yhteiskäyttöisyyden rata-alueella

olevien GP-tallien kanssa. Sisäi-

nen käyttömme palvelee tulos-

palvelua ja median eri tarpeita.

Rata-alueilla pystyisimme kehit-

tämään prosessiamme kytke-

mällä koko logistisen ketjun

osaksi langatonta verkkoamme.

Päädyimme kuitenkin välivaras-

tomenettelyyn, valottaa Jorba

Dornan viime kauden logistii-

kan kehityksen puntaroinnista.

EDI tai XML -tiedonsiirtoa

ei Jorban mukaan ole käytössä

GP-sarjan tavarakuljetuksissa.

Perussyynä on se, että toistaisek-

si koko 250 tonnin lähetys kul-

kee yhdessä ja Dornan edustaja

on aina mukana. Yhtenä avain-

asiana niin RFID:n kuin

EDI/XML:n osalta ovat Mo-

toGP-tallit. Niillä ei Jorban mu-

kaan ole vielä ollut polttavaa tar-

vetta tällaiseen konseptiin.

– Toisaalta, jos osakilpailujen

määrä nykyisestä kahdeksasta-

toista kasvaa, on silloin auto-

maation käyttöönottoa mieles-

täni kasvatettava.

Globaali kalenteri tarkoittaa

Jorban mukaan käytännön toi-

mintaa hyvin erilaisissa maissa,

joissa on käytössä omat kauppa-

tavat. Aikaisemmin muun

muassa Kiinan tullissa oli erityi-

siä ongelmia, kun kaikki oli uut-

ta.

– Nyt Kiinan kanssa menee

selvästi paremmin. He ovat op-

pineet meidän tapamme toimia,

toisaalta myös meidän on ollut

hyväksyttävä heidän järjestel-

mänsä. Kuitenkin yhteisistä

säännöistä huolimatta joka

maalla on oma erityinen tullijär-

jestelmänsä. Ongelma on se, et-

tä jokin asia voi muuttua monis-

sa maissa joka vuosi.

– Uutena piirteenä on viime

aikoina tullut lentokenttien uu-

det turvamääräykset. Ne ovat

muuttaneet myös meidän järjes-

telmäämme. Nykyisin on varau-

duttava kaikkialla viranomaisten

tarkastuksiin. Ne lisääntyvät ko-

ko ajan, uskoo Jorba.

Tärkeimmäksi tulevaisuuden

kohteeksi Carles Jorba mainitsee

koko globaalisen ketjun auto-

matisoinnin erikoisesti eri mai-

den tullien suuntaan.

– Hyvin pitkälti tekniikka

on jo olemassa ja se on toimin-

tavarmaa. Kyllä kaikilla osapuo-

lilla on paljon työsarkaa, jotta

viranomaismääräykset ja toi-

mintatavat yhtenäistyvät, arve-

lee Jorba.

* Simo Kohonen


– MotoGP-sarjan logistiikasta vastaavaDornan Carles Jorba näkee logistiikanglobaalisen ketjun automatisoinnintärkeimmäksi tulevaisuuden kehityskohteek-si.

Simo Kohonen

Kun omaa aikaansa tarkastelee, senäyttää hyvin asialliselta ja jopajohdonmukaiselta kehityksen tu-lokselta. Kun ajassa mennääntaaksepäin, alkavat kummallisuu-det ja hölmöilyt näkyä nykytietä-myksen luomassa ja suomassa va-lossa. Näin ehkä tulee käymäänmeidänkin nykyisen menommesuhteen.

Tällä kertaa menemme 30 –40 vuotta taaksepäin.

Lehtimiehenä voin nojautualähdesuojaan eli en kerro, mistä ja miten käsiini joutui pieni joukko pa-pereita, kiertokirjeitä. Ilmeisesti niiden säästäjä näki ne merkillisyyksi-neen jo omana aikanaan säästämisen arvoiseksi.

Kaikkien papereiden allekirjoittaja on toimitusjohtaja, poikkeukselli-sesti vain hänen nimikirjaimensa.Yhtiötä ei voi pitää pienenä ja se onvieläkin olemassa.

Tiedän, että joukossamme on lukijoita, jotka seuraavista otteista tu-levat tunnistamaan yhtiön ja toimitusjohtajan, mutta se ei ole asiassaoleellista eikä merkittävää.

“22.11.1968:Yhtiön miespuolisille toimihenkilöilleKesäkuukausia lukuunottamatta esiintyminen paitahihasillaan ei ole

sallittua konttoritiloissa.Yhtiön arvostus on tärkeämpi kuin kunkin hen-kilökohtainen mukavuus.

Huomautettakoon, että tämä ohje ei ole uusi. Se, että tätä sääntöärikotaan, on ollut minulle epämiellyttävä yllätys.”

Mitähän tämä johtaja sanoisi kakadutukkaisesta punkkarista, jolla onniittejä kasvoissaan? Ehkä ei mitään. Ehkä vain pyörtyisi.

“4.3.1969:MatkakertomuksetSyystä tai toisesta on yhtiössä eräissä tapauksissa unohtunut voi-

massa oleva, yleensä kylläkin suullisesti tai sisäisillä kirjeillä annettu mää-räys, jonka mukaan kaikista ulkomaan matkoista on laadittava matkaker-tomus. Halutessani muistuttaa tästä totean, että tämä raportointivelvol-lisuus koskee kaikkia yhtiön palveluksessa olevia, sanotunlaisia matkojasuorittavia henkilöitä. Kertomus on laadittava niin yksityiskohtaisesti, et-tä toimitusjohtaja voi saada siitä selville kaiken olennaisen, mitä matkal-la on tapahtunut. Kertomuksen tärkein tehtävä on luonnollisesti mat-kalla hankittujen, yhtiön kannalta merkittävien tietojen saattaminen alle-kirjoittaneelle, mutta siitä tulee myöskin ilmetä, mihin eri matkakohtei-siin käynti on suuntautunut, samoinkuin matkalle lähdön ja siltä paluuntarkat ajat.”

“ 28.1.1975Herroille X:n johtajille, apulaisjohtajille ja isännöitsijöilleJoudun silloin tällöin havaitsemaan, että yhtiössä olevia järjestelmiä tarpeettomasti rikotaan.Äskettäin olen antanut korkeakoulutasoisille henkilöille annettavia työtodistuksia, lähinnä niiden allekirjoittamistapaa koskevan ohjeen.

Sen jälkeen olen huomannut, että organisaation alemmissa portaissaon alkanut esiintyä aivan päinvastaista kehitystä.Henkilöt, joilla ei ole yh-tiön nimenkirjoittamisoikeutta, antavat yksinään, omakseen olettamansaosaston nimissä työtodistuksia.Tämä ei ole oikein.Todistuksilla on omasuuri arvonsa lähinnä sen henkilön kannalta, joka todistuksen saa, eikäasian tätä puolta pidä aliarvioida omien väärien ambitioidensa esiintuo-misella, millä vahingoitetaan asianomaista todistuksen saajaa.Yhtiössä eiole tässä suhteessa olemassa mitään uusia sääntöjä, joten entisessä käy-tännössä pysytään.

Erilaisten lehtien osalta totean, että kaikki lehtitilaukset keskittyvätvaratuomari XX:n kautta tapahtuviksi, kuten tähänkin saakka. Hän puo-lestaan esittelee tilaukset minulle hyväksyttäviksi. Millään osastolla ei oleoikeutta tilata lehtiä erikseen. Kaikkia tilauksia koskevat käytännön toi-menpiteet hoitaa osto-osasto, ja pääkonttorin kirjastonhoitaja pitää täy-dellistä rekisteriä kaikista yhtiöön tulevista lehdistä sekä niiden jakelusta.Lisäksi huomautan, että yhtiön pääkonttorilla on olemassa ainoastaanyksi virallinen postiosoite, kuten tähänkin saakka, eli “Y-katu XX, 00101Helsinki 10 (Postilokero). Muita osoitteita ei ole syytä tarjota ulkopuo-lisille.

Myös se vanha sääntö pätee edelleen, että yhtiön asioita koskevatkirjeet on pyydettävä osoittamaan y h t i ö l l e, ei kenellekään sen pal-veIuksessa olevalle.

Tämä välipalana. Pyydän huolehtimaan siitä, että se tulee tarjotuksikaikille, joita asia koskee.”

Kun ostologistiikka kuuluu lehtemme toimialaan, niin millaiselta ny-kyisestä oston ihmisestä tuntuukaan, että muun kuin juridiikan erikois-alalla toimiva yritys pistää käräjät istuneen juristin esittelemään kaikkilehtitilaukset toimitusjohtajalle. Tuhansien työtekijöiden yhtiön yksittäi-sellä osastolla ei ollut tässä suhteessa päätösvaltaa, vaan tälläkin asiallakuormitettiin osto-osastoa. Jouduttiinkohan siellä vielä neuvottelemaankustantajan kanssa, jos oltiin tilaamassa jopa useampaa vuosikertaa ker-ralla?

Ja toimitusjohtajan aika siis riitti pohtimaan, tarvitaanko ja kuinkamonena kappaleena nyt tätäkin ulkomaista tai tuota kotimaista julkai-sua. Ehkä asia hoidettiin niiden matkakertomusten lukemisten lomassa.

“3.10.1975Virkamatka- ja kurssiehdotuksetVirkamatka- ja kurssiehdotukset on pyrittävä laatimaan niin ajoissa,

että kun ne tulevat johdon hyväksyttäviksi, ei heti jouduta ajallisesti “sei-nää vasten”. Niiden käsittely muodostaa vain pienen osan johdon työ-kentästä, eikä voida lähteä siitä, että esimerkiksi toimitusjohtaja välittö-mästi matkalta palattuaan ehtisi paneutua virkamatka- ja kurssiehdo-tuksiin. Kysymyksessä ei myöskään ole pelkkä muodollinen hyväksymis-merkintä, vaan asia vaatii usein taustatietoja, jotka eivät selviä ehdotuk-sista. Niiden hankkiminen vie kohtuullisen ajan, jonka lyhentämiseksi eh-dotukset kannattaa laatia mahdollisimman seikkaperäisesti.

Ehdotusten hyväksymistä on turha kiirehtiä heti niiden tultua käsi-teltäviksi johdon eri portaisiin. Tiedustelut on keskitetysti osoitettavapääkonttorin henkilöstöosastolle (rouva NN:lle), joka tarpeen tullenottaa yhteyttä hyväksymisportaaseen.”

31

hillo


Kirjoittaja Hannu Hillo on Logistiik-

ka-lehden toimituspäällikkö. Hän tuli

Navigatorista v. 1985 Kuljetuksen toi-

mitussihteeriksi ja on toiminut Logis-

tiikan toimituspäällikkönä lehden pe-

rustamisesta v. 1996 lähtien.

Patruuna ja byrokraatti

Keskeinen maantieteellinen sijainti, edullisen tuotannon

vetämät investoinnit ja EU:n laajentuminen ovat syitä Keski- ja

Kaakkois-Euroopan logistiikan kasvuun ja kehitykseen. Vientipai-

notteinen valmistava teollisuus syöttää tuotteita EU:n markkinoille

ja näitä tavaravirtoja varten kehitetään jatkuvasti toimivampaa in-

frastruktuuria EU:n ja valtioiden varoin. Tavaravirrat alueella eivät

ole kuitenkaan uusi ilmiö, koska vuosituhansien ajan alueella on käy-

ty kauppaa pohjoisen ja etelän sekä idän ja lännen välillä.

Infrastruktuurin parantaminen, yrityksien si-

joittuminen edullisille markkinoille ja tavaravirto-

jen reittien muutokset ja volyymien kasvu ovat

kaikki keskeisiä tekijöitä Euroopan Unionin laajen-

tumisessa. Tämä on tarjonnut mahdollisuuksia

Keski- ja Kaakkois-Euroopan logistiikka-alan yri-

tyksille siinä missä jo aiemmin Suomellekin. Suo-

messahan on panostettu pohjoiseen ulottuvuuteen usealla saralla.

Keski- ja Kaakkois-Euroopan maat sijaitsevat myös EU:n itärajalla ja

niillä on samankaltaisia mahdollisuuksia, mutta tämän lisäksi alueel-

le kasvaa nopeasti uutta tuotantoa.

Unkari Keski- ja Kaakkois-Eurooppa liikenteen solmukohtana

Unkari sijaitsee kuljetusreittien keskipisteessä omalla alueellaan, kos-

ka se on neljän EU-maan rajanaapuri ja uusien edullisten tuotanto-

maiden ja ostokykyisen vanhan EU:n välissä. Sijaintinsa vuoksi Un-

karin halkovat neljään suuntaan menevät rauta-

tiet ja uudet EU-varoin rakennetut moottoritiet

sekä tietysti logistiikan valtaväylistä vanhin eli To-

nava.

Pan-Euroopan halkovat pääväylät, jotka tun-

netaan myös Helsinki corridors -nimellä. Näistä

useat kulkevat Unkarin kautta tai ovat tavoitetta-

vissa muutamassa tunnissa Unkarista käsin. Infrastruktuuri Unkaris-

sa alkaa olla hyvässä kunnossa ja vastaava kehitys on vuorossa EU:n

uusissa jäsenmaissa.

Logistiikkakeskukset Unkarissa

Osana kilpailukykynsä säilyttämistä Unkarissa on lähdetty syste-

maattisesti kehittämään logistiikkakeskuksia eri puolille maata.

Oheisessa kuvassa on eritelty 13 valittua keskusta, joihin panostetaan

osittain valtion rahoituksella. Kehittynein keskuksista on BILK-

kombiterminaali (Budapest Intermodal Logistic Center), joka vastaa

tasoltaan saksalaisia logistiikkakeskuksia. BILK on julkisen ja yksityi-

sen sektorin yhteistyömalli, jossa valtio omistaa yhä rautatietermi-

naalin ja logistiikkakeskuksen maat, mutta itse keskusta ja sen palve-

luita pyörittää yksityinen yhtiö. Tämä kokonaisuus sijaitsee Buda-

pestin kupeessa miljoonan neliön tontilla, josta 700 000 neliötä on

varattu logistiikkayrityksille. Keskeisiä yrityksiä ovat mm. Schenker,

Zwack Unikum ja Pepsi. Muut logistiikkakeskukset eivät ole samalla

tasolla ja niitä kehitetään edelleen.

Tuotannon siirtyminen itään

EU:n laajentumisen myötä useat yritykset ja kokonaiset toimialat

ovat keskittäneet tuotantoaan edullisiin maihin. Investoinnit ovat

liikkuneet suunnilleen samaan tahtiin laajentumisen kanssa. Ensim-

mäisessä aallossa osansa saivat erityisesti Slovenia, Puola, Tsekki ja

Unkari sekä Viro, mutta pian perästä tulivat myös Slovakia ja loput

33Logistiikka 3 | 2007Logistiikka 3 | 2007

Keski- ja Kaakkois-Euroopan logistiikkakehittyy edelleenFinpro toimii alueellisesti Keski- ja Kaakois- Euroopassa viidentoimiston voimin ja tekee n. 3 maksullista toimeksiantoa vuosittainsuomalaisille yrityksille.

Finpron katsaus alueen kehitykseen:

Case Unkari

��

Helsinki corridors Lähde: Institute for transport sciences, Unkari

Baltiasta. Seuraavana vuorossa

ovat vuoden 2007 alusta jäsen-

maiksi liittyneet Romania ja

Bulgaria, joihin on jo investoitu

huomattavasti.

Tuotannollisia investointeja

tekevät yritykset käyttävät sel-

västi yhtenä keskeisenä kriteeri-

nä investointinsa sijainnin suh-

teen eri alueiden in-frastruktuu-

ria ja sen yhteyksiä EU:n pää-

väyliin. Logistiikan on toimitta-

va, jotta eri alueet ylipäätänsä

pääsevät harkittavien kohteiden

listoille. Tavarat ja tuotteet pitää

saada markkinoille entistä no-

peammin ja varmemmin, joten

tuotannollisten investointien

yhteydessä myös alueiden logis-

tiikkayritykset ottavat joko no-

pean harppauksen eteenpäin tai

jäävät alueelle laajentavien ke-

hittyneiden yrityksien jalkoihin.

Globaali kilpailu pakottaa kehit-

tymään ja samalla toiminta te-

hostuu nopeammin kuin kos-

kaan aiemmin.

Suomalaisten toimintaalueella kasvussa

Suomalainen teollisuus on ollut

jo pitkään liikkeellä alueella ja

mm. Unkarissa suomalaiset yri-

tykset työllistävät parhaimmil-

laan lähes 20 000 henkilöä. Vii-

me vuonna suomalaisten suo-

rien investointien kumulatiivi-

nen määrä ylitti miljardin euron

rajapyykin.

Suomalaisia logistiikkayh-

tiöitä taasen löytyy jo runsaasti

Baltiassa, osalla on liiketoimin-

taa Venäjällä ja Puola on vetänyt

isona maana jo investointeja. Ei

ole siis ole vaikea ennakoida

kansainvälistymisen jatkuvan

edelleen itään ja etelään.

Schenker Oy:n Itä-Euroo-

pan liikenteestä vastaava liiken-

nejohtaja Heikki Hellstén luon-

nehtii yleistilanteen hyväksi,

kun eri maiden EU-jäsenyydet

ovat luoneet sujuvan käytävän

suomalaisille yrityksille aina

Mustalle merelle asti. Tullimuo-

dollisuuksien poistuminen Ro-

maniassa ja Bulgariassa on hel-

pottanut kaupankäyntiä, mikä

näkyy myös Schenkerin tilas-

toissa positiivisena sykäyksenä.

– Toistaiseksi on liian aikaista

tehdä varmoja johtopäätöksiä,

mutta alkuvuoden perusteella

voi todeta myös suomalaisten

yritysten aktivoituneen alueella

jonkin verran. Hellsténin mu-

kaan myös tarjolla olevat logisti-

set palvelut ovat parantuneet:

– Paikalliset Schenker-yri-

tykset kykenevät tarjoamaan sa-

manlaisia logistisia ratkaisumal-

leja kuin muissakin maissa. Var-

sinkin kappaletavaran jakelusys-

teemi aikatauluineen on paran-

tunut roimasti. Suurin ilonaihe

on kuitenkin huomata, miten

aktiivisesti ja innostuneesti työ-

toverit ja asiakkaat suhtautuvat

työn tekemiseen. Siinä on todel-

lista tekemisen meininkiä!,

Hellsten innostuu.

Schenker toimii Network-

peritaatteella ja on etabloitunut

myös Keski- ja Itä-Euroopan

maihin. – Suomen näkövinkke-

listä Network-verkosto todella

tukee toimintojamme, Hellsten

toteaa. – Suomesta käsin meillä

on säännölliset, aikataulutetut,

suorat yhteydet kaikkiin Keski-

ja Itä-Euroopan maihin, myös

Bulgariaan ja Romaniaan. Toi-

voisin, että tämä helpottaa suo-

malaisia yrityksiä kaupankäyn-

nissä.

Suomalaisten logistiikka-

alan yrityksien aktiivisudesta

kertoo myös SP Transitin viime-

aikainen toiminnan laajennus

alueella. SP Transit on Pohjolan

Liikenne- ja Jokinen-yhtiöiden

omistama Itä-Euroopan ja Venä-

jän markkinoihin keskittyvä lo-

gistiikkayritys. Tänä vuonna se

on perustanut uuden tytäryri-

tyksen Komaromiin Unkarissa,

joka on tunnettu elektroniikka-

valmistuksen keskittymä No-

kian maailman suurimman kän-

nykkätehtaan ympärillä. Samal-

la perustettiin oma yhtiö myös

Bratislavaan, Slovakiaan, jossa

jaetaan resursseja yhteistyö-

kumppanin terminaalin kanssa.

SP Transitin toimitusjohta-

jan Kari Voutilaisen mukaan

myös uudet EU-maat kiinnosta-

vat ja niiden kehitystä tarkkail-

laan myös heillä jatkossa. Sijoit-

tuminen Unkariin oli luontai-

nen päätös sen ollessa logistinen


Unkarin valtion tukemat logistiikka-

keskukset.

Lähde: Institute for transport sciences,

Unkari.

Sam

i H

umal

a

Budapestin läpi kulkee valtaosa alueen

keskeisistä väylistä, joista vanhin on

luonnollisesti Tonava.

Suorat ulkomaiset investoinnit 1980-2005,

miljoonaa USD:tä.

Lähde: UNCTAD

keskipiste. Lisäksi unkarilaiset

ovat tottuneet jo länsimaiseen

hektisyyteen globaalin auto- ja

elektroniikkateollisuuden kou-

lutettua markkinoita useiden

vuosien ajan. Hintatasot Unka-

rissa ovat jo nousseet, mutta

Voutilaisen mukaan hinta-laatu

-suhde on edelleen hyvä verrat-

tuna useimpiin maihin. Unka-

rin liike-elämän Budapest-kes-

keisyys mahdollistaa, että jakelu

ydinalueilla Budapestin lähei-

syydessä riittää valtaosalle asiak-

kaista ja koko maan palvelut on

helppo järjestää Budapestista tai

sen läheisyydestä.

Mahdollisuuksialogistiikassa

Kansainvälisten yritysten tuo-

tannon siirtyminen edelleen Ro-

maniaan, Bulgariaan tai Ukrai-

naan kasvattanee myös osaltaan

logistiikkapalveluiden tarvetta

alueella ja myös Unkarissa. Sak-

san ja Itävallan logistiikkayhdis-

tys BVL ennustaakin Keski- ja

Kaakkois-Euroopan logistiikka-

markkinoiden kooksi yli 4 mil-

jardia euroa tänä vuonna.

Logistiikan tehokkuus ja

tuottavuus ovat kymmenessä

vuodessa nousseet huimasti, ja

tämä on edistänyt globalisaatio-

kehitystä. Samalla logistiikka-ala

on keskittynyt ja useat yritykset

ovat kasvaneet tai laajentuneet

yritysostoin. Tässä kilpailussa

pärjätäkseen alan yritykset tar-

vitsevat uusia ratkaisuja. Unka-

rin logistiikkakeskuksista kasvaa

uusia asiakkaita mm. kevyelle ja

raskaalle materiaalinkäsittelylle,

erilaisille laitteille, kevyille varas-

torakenteille tai tietojärjestel-

mille.

Terminaalibisneksessä alu-

eellisesti merkittävä kilpailu Un-

karille tulee tällä erää Slovakias-

sa toimivista logistiikkatermi-

naaliyrityksistä. Kilpailu on jo

kovaa ja yrityksiä tulee alueelle

lisää jatkossakin, mutta kasvavat

markkinat kiinnostanevat myös

suomalaisia logistiikkayhtiöitä.

Logistiikkasektori Keski- ja

Kaakkois-Euroopassa tarjoaa lu-

kuisia erilaisia mahdollisuuksia

aina yksittäisistä tuotetoimituk-

sista valtaviin yksityistämis-

hankkeisiin posti- ja rahtipalve-

luissa.

* Sami Humala ja

Attila Debreczeni, Finpro


Sam

i H

umal

a

Vielä muutama kuukausi ennen EU-jäsenyyttä ns. rekkajonot olivat yleinen

näky Romanian ja Unkarin rajalla, muttanykyisellään jonot ovat kadonneet.

Perinteisen Itämeren matkustajaliikenteen painopiste

on siirtymässä piirun verran itään. 1990-luvulle asti Silja Line ja Vi-

king Line hallitsivat markkinoita, ja liikenteen kokonaisvolyymistä

Saksan ja Baltian reittien osuus oli minimaalinen. Silja Line avasi

Pietarin reitin muutama vuosi sitten, mutta vetäytyi lyhyen kokeilu-

jakson jälkeen. Tallinkin toimitusjohtaja Keijo Mehtonen näkee Silja

Linen Pietarin reittiä avanneen pioneerityön arvokkaana.

– Kasvuprosentti on sillä suunnalla kaksinumeroinen kuten on

Viron liikenteessäkin. Tämä koskee myös rahdin määrää, Mehtonen

toteaa.

Yhtiön liikevaihtotavoite kuluvalle tilikaudelle on 750 miljoonaa

euroa. Valtaosa siitä kertyy matkustajaliikenteestä, mutta rahtiliiken-

teen osuus ei ole Mehtosen mukaan vähenemään päin.

– Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Tallink on silti jatkossakin

matkustaja-alusyhtiö, joka kuljettaa merkittävässä määrin rahtia, hän

sanoo.

Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisessä matkustajaliikenteessä

Tallinkin ja Silja Linen yhteenlaskettu markkinaosuus on 56 pro-

senttia, Viking Linellä se on 44 prosenttia. Rahtiliikenteen markki-

najohtaja kyseisellä reitillä on Finnlink, Siljan ollessa kakkosena ja

Vikingin kolmosena.

Ruotsi–Viro -reitillä Tallinkin markkinaosuus rahtiliikenteestä on

74 prosenttia ja matkustajaliikenteestä lähes sata. Saksaan Pohjois-

Itämereltä suuntautuva rahtivoittoinen alusliikenne on selkeästi ita-

lialaisen Finnlinesin käsissä.

Yhä vähemmällä yhä enemmän?

Keijo Mehtonen perustelee viimekesäistä Tallink-Silja Line –yritys-

kauppaa suuruuden ekonomialla

ja sitä kautta saavutettavalla pa-

remmalla liiketuloksella..

– Tallinnan pörssiin kuulu-

misen myötä tuloksen tekemisen

tärkeys korostuu, ja Tallink on

aina ollut kasvuyhtiö. Tulosta

tehdään panemalla kulut kuriin,

hän sanoo.

Säästöjä syntyy Mehtosen re-

septin mukaisesti kahdella taval-

la: tehokkaammalla logistiikalla

ja toimintojen integroimisella.

Logistiikan tehostamiseen hän

sisällyttää myös hankinnoissa

saavutettavat säästöt. Toiminto-

jen integroiminen taas merkitsee

vähäisempää konttorien määrää

36


Tallink aikoo uusia Ruotsin ja Viron reittien kalustoaSilja Linen viime kesäkuussa ostanut Tallink investoi lähiaikoina uusiin

matkustaja-aluksiin. Helsingin-Tallinnan väliä liikennöivä Galaxy saa

sisaraluksen. – Myös Turun-Tukholman reitille investoimme. Helsingistä

Tukholmaan liikennöivät alukset ovat toistaiseksi varsin hyvässä

kunnossa, mutta investointeja tarvitaan myöhemmin sillekin reitille,

sanoo toimitusjohtaja Keijo Mehtonen Tallink Finland Oy:stä.

Toimitusjohtaja Keijo Mehtonen Tallink

Finland Oy:stä kertoi Logistiikkaseminaarin

esitelmässään Itämeren matkustaja- ja

rahtiliikenteen kasvunäkymistä.

Merja H

annikainen

jatkossa.

– Henkilöstöä on vähennetty

vuoden 2006 aikana 700:stä

noin 500:een. Ikävä kyllä tämä

prosessi on vasta alussa. Tulem-

me kriittisesti katsomaan henki-

löstömääriä ja hakemaan tehok-

kuutta, Mehtonen varoittaa ja

arvioi myös nykyistä suurem-

man työaikajouston olevan tule-

vaisuudessa välttämätöntä

Hän näkee laivoilla tulevai-

suudessa toteutettavan palvelu-

rakenteen kahdentyyppisenä:

toisaalta henkilökohtaiseen pal-

veluun tullaan panostamaan, jos

asiakas haluaa siitä maksaa; toi-

saalta tullaan lisäämään itsepal-

velun osuutta. Yksi syy viime

mainittuun on hänen mukaansa

lähivuosina koko alaa uhkaava

työvoimapula.

Matkustaja- ja rahtimäärien

tulevaan kehitykseen 15,5 mil-

joonan asukkaan markkina-alu-

eella Keijo Mehtonen suhtautuu

luottavaisesti. Tämän tilikauden

”targetina” hän pitää kahdeksaa

miljoonaa matkustajaa ja viittä

miljoonaa kaistametriä. Rahtilii-

kenne kasvaa ostosten edullises-

ta riippumatta, mutta entä laiva-

matkustajien tuleva halukkuus

tehdä ostosmatkoja? Edes EU:n

säätämät tax free –rajoitukset ei-

vät tuo Mehtosen näkemykseen-

sä pessimististä vivahdetta.

– Laivamatkustaminen on

muuttunut enemmän elämyksiä

hakevaksi. Edullisten ostosten

tekeminen ei ole enää niin tär-

keää kuin ennen.

Tallink avaaHelsinki–Rostock -reitin

Tallink siirsi tammikuun alussa

Rostockin reitin Hangosta Hel-

sinkiin. Lähivuosina yhtiö aikoo

investoida uuteen perinteisten

reittien kalustoon. Silja Linen

vahvan brändin luoman markki-

najohtajuuden säilyttäminen

Suomen ja Ruotsin välisessä lii-

kenteessä on silti Tallink–Silja

Linen menestyksen kannalta

keskeinen kysymys. Viime

vuonna tuo brändi sai vakavan

mediakolauksen, kun yhtiön

omistajat olivat käyttäytyneet

aluksessaan sopimattomalla ta-

valla omaa tarjoilijahenkilökun-

taansa kohtaan.

– Nyt ja jatkossa on tärkeää,

että keskitymme työhön, työllis-

tämiseen ja asiakkaiden palvele-

miseen. Satsaamme kahteen

vahvaan brändiin, Siljaan ja Tal-

linkiin, Keijo Mehtonen toteaa.

Ensi vuoden keväällä Akerin

Helsingin telakalta valmistuu

Galaxy II, nykyisen Viron lii-

kenteen lippulaivan sisaralus.

Keijo Mehtosen mukaan on

mahdollista, että Galaxy II alkaa

liikennöidä välillä Turku-Tuk-

holma. 2008 valmistuu myös

toinen, italialaisen Fincantieri-

telakan valmistama nopeakul-

kuinen alus reitille

Helsinki–Tallinna.

– Kyseinen reitti on joka ta-

pauksessa lähiaikoina kalustoin-

vestointien tarpeessa. Pitkällä ai-

kavälillä sama pätee myös Siljan

aluksiin reitillä Helsinki–Tuk-

holma, joskaan aivan lähivuosi-

na tarvetta uusia kyseistä kalus-

toa ei ole.

Helsingistä Tallinnaan suun-

tautuva rahtiliikenne saa uutta

jo tämän vuoden keväällä, kun

uusi jokakelin perinteinen pieni

matkustaja-alus valmistuu.

Myrskyt ja huono jäätilanne

ovat tähän asti olleet ajoittaisena

ongelmana niin, että tavaratoi-

mitukset ovat pahimmassa ta-

pauksessa viivästyneet vuoro-

kaudella.

*Vesa Tompuri


Logistiikkakeskus Hangossa vuokrataan kokonaan tai osittain

www.farocon.fi

Farocon Logistiikkakeskus sijaitsee strategisesti hyvällä paikalla Hangon Vapaasatamassa, joka on auki vuoden ympäri. Logistiikka-keskuksen rakennukset sisältävät 8000 m2 lattiapinta-alaa, josta n. 80% on lämmintä tilaa.

Konttoritilaa on 850 m2 kahdessa tasossa. Päärakennuksessa on myös kaksi kattonosturia (15t ja 30t, vapaakorkeus 15m). Ulkovarastokenttää on 8000m2.

Kiinteistöön on rautatieyhteys sekä Hangon Vapaasataman laiturit ja roro terminaali läheisyydessä. Farocon tarjoaa vuokratilaa huolinta- ja käsittelypalveluin tai ilman niitä. Tullivapaa alue tarjoaa tullittoman ja verottoman transitovarastoinnin.

FAROCON OY Hangon VapaasatamaLisätietoja ja tiedustelut: Puh: 019 248 2212Fax 019 248 22E-MAIL: [email protected]

Pietarissa kaikki terminaalit ovat tukossa. Ne sijaitse-

vat etupäässä vanhassa satamassa, jonne vievä 40 mpk:n meriväylä on

yksisuuntainen. Tulo ja lähtö on sataman kohdalla usein viivästynyt-

tä. Laivat odottavat satamaikkunoitaan jopa viikon! päivitteli Kim-

mo Nordström.Tukossa ovat samoin tie- ja rautatieyhteydet, poik-

keuksena tosin kehätie. Vanha satama-alue tulee olemaan vuonna

2008-2012 kokonaisuudessaan Pietaria kiertävän tulvapadon sisällä.

Uudet projektit ovat myöhässä

Ust Lugan satama on federaation projekti ja muissakin kohteissa tar-

vittavat lupaprosessit ovat vähintäänkin takkuisia.

Pietarin kaupunki ei ole nykyisellään aina luotettava sopimus-

kumppani, osittain koska Federaatio painostaa Pietaria jopa sopi-

musrikkomuksiin.

Kuljetukset Venäjälle ja Venäjältä ovat kovassa kasvussa - termi-

naalit toimivatkin jatkuvasti kapasiteettiensa ylärajalla. Pietarin me-

riliikenteen kasvu ollut useissa Pietarin terminaaleissa jopa 40%. Nyt

on rahtia vetänyt jopa tammikuu! Terminaalit ovatkin Nordströmin

mukaan vetokykynsä topissa. Containershipsillä on alueen 3. suurin

terminaali.

Venäjän strategia

Kimmo Nordström kysyi, puuttuuko Venäjältä strate-

gia? Hän vastasi siihen painokkaasti: KYLLÄ!

Se puuttuu luoteisen alueen – ja jopa koko maan –

liikenneinfrastruktuurista ja se puuttuu liikennevirto-

jen hallinnasta. Voidaankin perustellusti kysyä, onko

liikennemäärien kasvu yllättänyt vastuulliset viran-

omaiset?

Lainsäädäntö on osoittautunut pullonkaulaksi.

Lainsäädäntö on jopa ristiriidassa tarvittavien toimen-

piteiden kanssa. Lisäksi lupaprosessit ovat uskomattoman hitaita.

– Välittääkö kukaan? kuulutti Nordström.

Hänen mukaansa vastaus on kyllä – jos halua ja riittävän suurta

taloudellista intressiä löytyy. Esimerkiksi Primorskin ja Vysotskin ter-

minaalit aikaansaatiin nopeasti. Pohdintaa herättää kysymys, mikä

voisi olla 'riittävän suuri intressi'? Satamatoiminta on Venäjällä nyt

erityisen kannattavaa. Käsittelyhinnat nousseet kahdessa vuodessa n.

50 %, mutta niiden perään ei asiakkaiden suunnalta kysellä! Kunhan

vain paikka saadaan.

Kenen intressissä tämä voi olla? Vaikuttaa, että ky-

seessä ovat puhtaasti nationalistiset intressit, johon

liittyy riittämätön kapasiteetti.

Vanhat terminaalit ovat käynnistäneet toimintansa

hyvin pienillä investoinneilla. Väylät, laiturit, alueet

ovat päätyneet nykyomistajille käytännössä korvauk-

setta. Terminaaleissa on havaittavissa jo liikehdintää.

PLP on siirtynyt Severstaltransille. Ust Lugassa operoi

National Container Company.


Kimmo Nordström,hallituksen puheenjohtaja, Containerships Ltd Oy

Siirtyvätkö terminaalitItämeren alueella Suomesta Pietariin?Suomen transitoliikenne – rasite vai kannattava kehittämisen kohde?

Finlandia-talon logistiikkaseminaarissa 1. helmikuuta Containershipsin hallituksenpuheenjohtaja Kimmo Nordström puhui Pietarin satamaliikenteestä suoriasanoja. Liikenne kasvaa huimaa vauhtia, mutta sen edellytyksiä parannetaan, josparannetaan, satunnaisin ja ennalta-arvaamattomin toimin.Yleisin piirre päätetyilleja sovituillekin projekteille on lähinnä toteutuksen ja valmistumisen venyminen.Niin mahdollisuudet kuin uhatkin ovat edelleen suuret myös suomalaisillepalvelun tarjoajille.

Viivästyneetpäätökset lisäävät painetta käyttäämuita satamia.

Containershipsin hallituksenpuheenjohtajaKimmo

Nordström katsoosuomalaisten voivan

menestyäPietarinmeriliikenteessä vain

pysymällä tehokkaana.

Han

n u H

illo

Välittääkö siis kukaan? Kyllä

- ja .....ei.

Selkeän logistiikkastrategian

puute johtaa Nordströmin nä-

kemyksen perusteella tempoile-

vaan kehitykseen tai sitten hitaa-

seen reagointiin. Ust Lugaa on

esimerkiksi rakennettu jo 15

vuotta. Strategian tai ohjelman

puute on ns. 'vahvojen linkkien'

intressissä. Sen takaa löytyy na-

tionalistisia ambitioita ja sa-

manaikaisesti kapasiteetin puute

nostaa hintoja. Tilanne on Suo-

melle sekä uhka että mahdolli-

suus.

Hyötyjä ja haittoja

Suomen vientiteollisuus on hyö-

tynyt palaavista tyhjistä konteis-

ta ja trailereista. Syntyy myös

parempia frekvenssejä volyymin

kasvaessa. Suomenkin satamat ja

terminaalit ovat tässä transitolii-

kenteessä kilpailukykyisiä, mut-

ta meillä ongelmana ovat kor-

keat väylämaksut muissa kuin

korkeimmissa jääluokissa, am-

mattiyhdistysten jarrutus sekä

eräiden satamien transito-tava-

ramaksupolitiikka. Suomeen

syntyy työpaikkoja, tuloja varas-

toinnista ja lisäarvopalveluista.

Haittapuolia taas ovat lisäänty-

nyt liikenne ja siitä syntyvät

päästöt, onnettomuudet ja

ruuhkat.

Satamillamme on valmista

kapasiteettia, laajennusprojekte-

ja ja -mahdollisuuksia. Meriväy-

lästömme on talviturvallista ja

siihen liittyen liikenteenhoito

tarjoaa toimivan järjestelmän.

Maantiekuljetuksissa, joissa

pääosa transitokuljetuksista ta-

pahtuu, on rajanylitys pullon-

kaulana. Sitä ei voi juurikaan

auttaa ohituskaistoja rakenta-

malla. Ja vaikka rajan käsittely

saataisiinkin vetämään parem-

min, muodostaisi seuraavan hi-

dasteen Venäjän puolen tiestö.

Tässä olisi kaksi selkeää paranta-

miskohdetta: Pietarin ohitustie

ja Pietari – Moskova -tie.

Rautatiekilpailuntuomat mahdollisuudet

Uudet projektit ovat mahdolli-

sia. Sellaisia olisivat trailerijuna

Kouvola – Viipuri ja blokkijuna

Kouvola – Pietari. Edellytyksenä

olisi riittävän tiheä frekvenssi,

vähintäin 2 vuoroa vuorokau-

dessa, samalla vaunustolla. Väli-

lastaukset olisi minimoitava.

Olisi oltava yksi kokooma-ase-

ma, johon suuntautuisi liiken-

teen syöttö eri satamista. Käy-

tössä olisi oltava riittävän suuret

vastaanottavat terminaalit ja

yleensäkin suuri välityskyky.

Rautatien hinnoittelu on

myös saatava kilpailukykyiseksi

maantiekuljetusten ja suoran

laivauksen kanssa. Nykyisellään

rautateiden hintatasot eivät koh-

taa, mutta silti olisi pakko saada

rata vetämään. Onneksi molem-

missa maissa on tapahtumassa

vapautumista rataoperoinnissa.

Janinon logistiikkapuisto on

suunnitteilla Pietarin kehätien ja

radan leikkauskohtaan ja sinne

on myös Containershipsillä

aluevaraus. Puistoon on määrä

tulla A-luokan varastotiloja, kyl-

mävarastoja, asiakaspalvelupis-

teitä ja aputoimintoja, mm. ja-

kelutoimintaa varten. Alueella

olisi myös konttiterminaali ja

rautatieliikennepalvelukeskus.

Miten Suomi pystyy pitä-

mään terminaalinsa? Kimmo

Nordströmin mielestä mahdolli-

suutemme ovat tehokkuudessa.

Tarvitaan myös voimak-

kaammat asenteet Venäjän suh-

teen Suomen viranomaisten

osalta. Nyt asioihin on ponne-

ton ote.Poliittisten päättäjien ja

virkamiesten on aktivoiduttava

– Suomella on oltava selkeä Ve-

näjän transitostrategia. Viivästy-

neet päätökset lisäävät painetta

käyttää muita satamia.

Uusia yksikköliikennetermi-

naaleja on Venäjälle tulossa 2 –

5 vuoden aikajänteellä, kuten

Ust Luga, Primorsk, Lomono-

sov ja Litken laajennus.

Henkilöautot siirtyvät to-

dennäköisesti liikenteessä en-

simmäisinä. Useita autotermi-

naaliprojekteja onkin käynnissä

kuten Viron Sillamäe (100 heh-

taarin autokenttä + juna), Ust

Luga (300 hehtaarin autokent-

tä) ja lisäksi vielä pienempiä

projekteja Pietarin satamassa.

Kovasti julkisuudessa ollut

rekkaralli vie nyt vuositasolla

1/2 miljoonaa henkilöautoa,

mutta Nordströmin mielestä se

tulee hiipumaan.

Jääluokattomalla laivalla voi-

daan tulla etelä-balttilaisiin sata-

miin, jotka lähitulevaisuudessa

kilpailevat myös Venäjän volyy-

meistä. Satamat Riikasta etelään

ovat pääsääntöisesti jäättömiä.

Niissä ovat työvoimakustannuk-

set myös merkittävästi Suomea

halvemmat. Samoin siellä on

hyödyntämätöntä kapasiteettia.

Euroopan pääsatamista on nii-

hin lyhyempi matka. Tieliiken-

ne on Baltiassa vähäisempää ja

niissä on myös valmis rautatie-

verkko. EU:n jäseninä nekin

voivat suojata investointejaan.

Investointisuojan puute on toki

Venäjän suunnalla edelleen on-

gelma. Poliittisen ilmaston mut-

tumista kuitenkin tarvitaan,

mutta vaihtoehtojen vähyys tu-

lee muutosta vauhdittamaan,

vakuutti Nordström. Samoin

hän ounasteli, että venäläiset li-

säävät omistuksiaan Baltian ter-

minaaleissa.

Liikennettä suuntautuu

edelleen Suomen "ylivuotosata-

miin" Venäjän satamien kapasi-

teetin täyttyessä. Toimitusketjun

luotettavana suomalaisena osana

esiintyminen edellyttää kilpailu-

kykynsä säilyttämistä Baltian

suunnalla saadakseen osansa tu-

levaisuuden volyymeistä.

Venäjän omien satamienkin

kehitys nopeutuu, onhan sata-

matoiminta nykyhinnoilla erit-

täin kannattavaa. Laivakoko

kasvaa, frekvenssi kasvaa. Kun

kapasiteetti tarvitaan suoraan

liikenteeseen, ei säily enää todel-

lista transit-asemaa. Myös Venä-

jällä yksikköliikenne on kiinnos-

tuksen kohde.

Venäjälle ominainen tullikei-

nottelu ja kontrollivallan keskit-

tyminen saattaa johtaa tiettyjä

(venäläisiä) terminaaleja suosi-

vaan käytäntöön, päätti Contai-

nershipsin hallituksen puheen-

johtaja Kimmo Nordström esi-

tyksensä.

* Hannu Hillo


Containerships* 40-vuotias kuljetuspalveluyritys ja varustamo* Kuuluu Euroopan suurimpiin ovelta-ovelle -konttikuljettajiin* Pääkonttori Helsingissä* Tytäryhtiöt kymmenessä maassa* Tarjoaa merikuljetusta, terminaalikäsittelyä, oheispalveluja,

rahtilogistiikkaa, rautatiekuljetuksia ja maantiekuljetuksia.* Kokonaisketjun hallinta ja lisäarvon tarjoaminen* Syksyllä 2006 islantilainen Eimskip mukaan Containership-

siin – samalla latvialainen Kursiu Linija Containershipsin kyl-tin alle

* 200 miljoonan euron vuosiliikevaihto (Containerships +Kursiu Linija)

* 11 alusta* 300 000 TEUn vuotuinen kuljetuskapasiteetti* Runsaasti modernia kuljetus- ja konttikalustoa* Päämarkkinat Itämeren alueella ja Pohjanmerellä* Helsingin, Pietarin, Teesportin, Tilburyn, Hampurin, Rotter-

damin, Aarhusin, Gdanskin ja Södertäljen satamat kattavapalveluverkosto

* Edelleenlaivausreitit Espanjaan, Portugaliin, Irlantiin, Italiaansekä Eimskipin verkoston kautta koko maailmaan.

Jotta me Suomessaosaisimme keskittyäoikeisiin asioihin,

on meidän ymmärrettäväVenäjän tilanne.

Radiotaajuustekniikan povattu nousu ei ehkä paistattele

lehtien otsikoissa, mutta tosiasia on, että suuret toimijat ovat jo ute-

liaina liikkeelle. Tämä väite sai vahvistuksen helmikuisessa Logistiik-

kaseminaarissa, missä Virkkunen esitteli Vilantin referenssiasiakkail-

leen toimittamia, RFID-pohjaisia logistiikkajärjestelmiä. Kun listasta

löytyy muun muassa Aker Yardsin, ABB:n ja Nokian kaltaisia jättiläi-

siä, on vaikea olla uskomatta RFID:n läpimur-

ron häämöttävän kovinkaan kaukana.

– Kyseessä on edistyksellinen tekniikka, jolla

saadaan merkittyä melkein kohde kuin kohde,

perustelee RFID Lab Finland -hankkeessa aktii-

visesti vaikuttava Antti Virkkunen.

RFID:n kehityskulkua varjostaneista negaa-

tioista hän purkaa ensimmäiseksi RFID-tunnis-

teiden hintaa koskevan harhaluulon. Niissä on

tultu olennaisesti alaspäin ja tällä hetkellä passii-

vinen etätunniste kustantaa halvimmillaan alle

10 senttiä kappaleelta.

– Uuden Gen2-standardin RFID-tunnisteen

sisältävän tulostusvalmiin kollilapun kohdalla

puhutaan 0,15 - 0,20 euron kappalehinnoista.

Yli 100 000 tunnisteen erät ovat sitäkin edulli-

sempia, korostaa Virkkunen.

Gen2-standardi, jota yleisesti pidetään isona

askeleena UHF-taajuuden RFID-tekniikan le-

viämiselle, sai viime vuonna Kansainvälisen

standardiorganisaation ISO:n hyväksynnän. Sen

myötä Gen2 uskotaan vakiinnuttavan asemansa

valmistajariippumattomana RFID-standardina.

Suoritettujen testien perusteella sen vahvuutena

tulee eittämättä olemaan nopeus - yksi lava tava-

raa luetaan sekunnin murto-osissa.

Painopiste teollisuudessa

RFID-tekniikan implementointi on Virkkusen

mukaan keskittynyt Suomessa pääosin kokoon-

panoteollisuuteen. Tämä johtuu yritysten pie-

nestä alihankkijoiden määrästä, jotka on huo-

mattavasti helpompi saattaa yhteisen järjestel-

män piiriin kuin esimerkiksi vähittäiskauppa-

ketjun 3000 myymälää. Toisaalta amerikkalai-

nen Wal-Mart on osoittanut suuretkin sovelluk-

set mahdollisiksi. Päivittäisessä toiminnassa


Gen2-standardi edistääRFID:n käyttöönottoa Logistiikkaseminaarissa RFID:n nykytilaa peilannut VilantSystemsin toimitusjohtaja Antti Virkkunen kertoi alan tuoreim-mat kuulumiset ja mursi teknologiaan liittyviä myyttejä.

Vilant Systemsin toimitusjohtaja Antti Virkkunen on yksilogistiikan RFID sovelluskeskuksena tunnetun RFID Lab Finlandinperustajajäsenistä.M

erja

Han

nika

inen

RFID:tä hyödyntävät yrityksen

500 kauppaa ja 300 suurinta ta-

varantoimittajaa. Antamiensa

ennakkotietojen mukaan Wal-

Martin on tarkoitus kaksinker-

taistaa kyseiset luvut alkuvuo-

den kuluessa.

– Wal-Martin ideologiana

on kasvattaa myyntiä paranta-

malla hyllysaatavuutta kasvatta-

matta kuitenkaan kaupan varas-

toja, tuumii Virkkunen.

Logistiikkaseminaarilla esillä

olleiden case-esimerkkien myötä

RFID:n edut tulivat konkreetti-

sesti esille. ABB:n Pitäjänmäen

taajuusmuuttajatehtaalla lavata-

varan vastaanottoon ja sisäänkir-

jaamiseen meni ennen minuut-

teja per tilausrivi, mutta RFID:n

myötä toiminto tapahtuu se-

kunneissa. Alun perin tärkeim-

pien alihankkijoiden käytössä

ollut RFID-järjestelmä maksoi

itsensä takaisin erittäin nopeasti

ja on tätä nykyä kaikkien ali-

hankkijoiden käytettävissä.

– Alihankkijoiden ja ko-

koonpanotehtaan välisen pro-

sessin automatisointihankkeita

on työn alla myös muualla Suo-

messa. Prosessi vastaa paljolti

Wal-Martin hakemia hyötyjä,

kertoo Virkkunen.

Nokian Renkailla RFID-tek-

niikkaa sovellettiin tehtaan si-

säisten raaka-ainevirtojen seu-

rantaan. Tapahtumia syntyy

niin paljon, että viivakoodipoh-

jaisella järjestelmällä seuranta-

tarkkuutta ei voi viedä tarpeeksi

pitkälle.

Vilantissa RFID nähdään

ennen kaikkea toiminnan tehos-

tajana, jolla voidaan saavuutta

tavaran seurannassa huomatta-

via parannuksia. Terminaaleissa

ja lähettämöissä sitä on mahdol-

lista käyttää estämään väärien la-

vojen päätyminen väärään au-

toon. Tämä korostuu erityisesti

sellaisten toimitusten kohdalla,

joissa toimitusajat on tarkkaan

määritetty ja joissa poikkeamista

seuraa taloudellinen sanktio.

RFID sopii yleisesti myös run-

kokuljetuksiin ja kuljetuskalus-

ton seurantaan. Virkkunen ha-

luaa rohkaista teknologiasta

kiinnostuneita yrityksiä tutustu-

maan sen sovellusmahdollisuuk-

siin.

– Internetistä löytyy hyvin

tietoa RFID:n sovellusesimer-

keistä. Lisäksi erinomaista käyt-

täjäpalautetta saaneet Logy

Competencen RFID-koulutuk-

set ovat varteenotettava vaihto-

ehto. Siellä tarjoutuu myös

mahdollisuus verkottua paikalla

olevien sovellusyritysten kanssa.

Lisääntyvä tieto ja ymmärrys

RFID:n mahdollisuuksista on

osaltaan edistämässä teknolo-

gian laajamittaista levittäytymis-

tä. Virkkunen seuraa kehitys-

prosessia suurella mielenkiin-

nolla.

– Odotan suurinta uusien

sovellusten kehityspotentiaalia

nimenomaan materiaalivirtojen

hallinnan osa-alueilta ja erikois-

sovelluksista. Jäävuoren huipus-

ta voidaan puhua yksistään siksi,

että vain murto-osasta käynnissä

olevista kehityshankkeista on

saatavilla julkista tietoa. Yrityk-

set suojelevat strategisia inves-

tointejaan. Sekin on RFID:n

tuoman kilpailuedun merkki.

* Ari Rytsy


Michelin STABIL'X XZM

www.euromaster.fi

Pidämme teollisuuspyörät pyörimässä.

Euromasterilta löydät laajankorkealaatuisten teollisuus-tuotteiden valikoiman.

Ainutlaatuinen 24h-rengasrikkopalvelummehuolehtii, että pyöräsipyörivät ympäri vuoro-kauden, vuoden jokaisenapäivänä.

Euromasterilla onkattava 64 palvelupisteenverkosto Suomessa,palvelua saat myös muuallaEuroopassa. Soita alueesiyhteyshenkilölle, niinkerromme lisää.

Teollisuuden parhaatrengasmerkit Euromasterilta:

Keski- ja Itä-Suomi: Kari Väli-Tainio 050-549 1700Kaakkois-Suomi: Juha Myöhänen 050-549 1760Tuotepäällikkö: Petri Enges 050-549 1702

Etelä-Suomi: Markku Salonen 0500-202 020Lounais-Suomi: Jouko Lepistö 050-549 1775Länsi-Suomi: Esa Väinölä 050-549 1756Pohjanmaa: Robert Svens 040-734 0408

Myynti:

Meiltä myös henkilö-, paketti- ja kuorma-auton renkaat.

��

��

��

��

Yksittäisistä muutoksis-ta suurimmat olivat erityi-sesti nestekaasu- ja dieselkäyt-töisten vastapainotrukkienmyynnin kasvu. Myös 3-pyö-räisten sähkötrukkien kasvu olihuomattavaa. Sisätrukeista ke-räilytrukkien myynnin kasvu olimerkittävintä.

Trukkien vuokraus lisääntyierityisesti sisätrukkien ryhmäs-sä. Vastapainotrukeista vain die-selkäyttöisten vastapainotruk-kien vuokraus lisääntyi edellis-vuodesta.

Pääkaupunkiseutu, itäinen jaläntinen Uusimaa ovat merkit-tävimmät markkina-alueet. Nii-den alueella myydään noin 50prosenttia kaikista vastapaino- jasisätrukeista.

Ulkoistaminen lisäävuokrakalustonkysyntää

Teknisen kaupan liiton trukkija-oksen puheenjohtajan Tero-Pek-ka Halmeen mukaan koko-naisuudessaan markkinat ovatsuuntautumassa enemmän eu-

rooppalaiseen suuntaan, missäkaluston hallintaa on ulkoistettu.

– Trukkien vuokraus on pää-sääntöisesti edelleen kasvussa jase kiinnostaa asiakkaita. Vuok-raus on helppo tapa hallinnoidakalustoa ja se takaa selkeän ka-luston kulujen budjetoinnin se-kä järjestelmällisen uusimisen,toteaa Halme.

Halmeen mukaan vuokrauson Suomessa vielä alemmalla ta-solla kuin useissa EU:n teollistu-neissa maissa, mutta lisääntyykaiken aikaa.

– Myös puunjalostusteolli-suudessa on tehty päätöksiätrukkien vuokraamisesta. Se ontrukkien suurkuluttaja ja perin-teisesti hankkinut kaluston itsel-leen, toteaa Halme.

Halme arvioi alkuvuoden2007 myynnin sujuneen viimevuoden tasolla ja perusmyöntei-sessä vireessä.

* Mikko Melasniemi


Trukkikaupassa pieniämuutoksiaTeknisen kaupan liitto tilastojen mukaan trukkimyynti Suomes-sa säilyi vuonna 6 edellisen vuoden tasolla.TKL tilastoitrukkikauppaa myytyjen ja vuokrattujen trukkien osalta.

– Viime vuosi oli yllättävän hyvä, kertoo toimitusjohtajaJuhani Kaitila Toyota Material Handling Finland Oy:stä.Yhtiöntuotevalikoimaan kuuluvat Toyota-, BT- ja Kalmar-trukkien rinnallamyös Mecaluxin varastokalusteet. Uudenniminen toimija aloitti tänäkeväänä, kun Toyota Industries Corporation yhdisti kaksi omista-maansa Suomessa toimivaa trukkiyhtiötä, BT Varastotekniikka Oy:nja Toyota Industrial Equipment Finland Oy:n. Yhtiöiden yhteenlas-kettu liikevaihto on noin 50 miljoonaa euroa.

Kaitilan mukaan yhtiöiden yhdistymisen taustalla ei ollut kulujenkarsinta ja toimintojen päällekkäisyydet vaan tavoite luoda vahva pe-rusta kasvulle. Yhdistymisen myötä verkosto on kasvanut ja tuote- japalveluvalikoima on laajentunut entisestään. Asiakkaille tämä mah-dollistaa kustannussäästöjä, kun hankinnat voidaan keskittää yhdelletoimijalle. Niinpä väkeä ei ole suinkaan vähennetty, vaan viime syk-syn jälkeen on jo palkattu yhteensä viitisentoista henkilöä lisäämyyntiin, asentajiksi ja taloushallintoon. Nykyisten 140 henkilönjoukkoon tarvitaan yhä lisää tekijöitä. – Haemme erityisesti osaaviatrukkimekaanikkoja ja sellaiseksi voi meillä myös kouluttautua oppi-sopimuksella, Kaitila huomauttaa.

Kaitilan luotsaaman yhtiön osuus Suomen trukkimarkkinoistaon yli 30 prosenttia. Maailmanlaajuinen Toyota Industries Corpora-

tion puolestaan ylsi trukkikaupassaan tilikaudella 2005/2006 ensim-mäistä kertaa lähes 4,2 miljardin euron liikevaihtoon ja samalla vah-visti entisestään markkinajohtajan asemaansa.

Ostatko vai vuokraatko?

Trukkien kysyntä lienee kasvanut erityisesti suurten logistiikkahank-keiden imussa. Esimerkiksi Helsinki–Vantaan lentokentän läheisyy-teen nousseet uudet logistiikkakeskukset ovat kiihdyttäneet kysyn-tää. Myös Vuosaaren satamahankkeelta odotetaan positiivisia vaiku-tuksia.

– Suomessa Toyota-trukkeja on voinut vuokrata jo vuodesta1969, jolloin myös niiden maahantuonti alkoi. Vuokraaminen onkinviime vuosina kasvattanut tasaisesti osuuttaan. Etenkin asiakkaidenkoko trukkikannan ulkoistaminen on lisääntynyt. Tällöin trukitmyydään meille ja sitten vuokrataan soveltuvin osin takaisin täyden-nettynä tarpeita vastaavalla uudella kalustolla, Kaitila kuvailee.

Trukkien vuokraaminen muistuttaa autojen huoltoleasingia.Asiakas vuokraa sekä koneen että kunnossapidon. HuoltopalvelussaToyotalla työskentelee 60 omaa asentajaa ja verkostojen kautta kol-misenkymmentä asentajaa lisää. Yhtiö myös kouluttaa asiakkaidensahenkilöstöä, trukinkäyttäjiä.

Ei ainoastaan koneita

Logistiikan kehittymisen myötä toimitussyklit ovat tihentyneet jaeräkoot ovat pienentyneet. Tarpeetonta varastointia ja käsittelyä pyri-tään vähentämään, koska ne eivät lisää tavaran arvoa. Tavaran käsit-


Trukkia aina tarvitaanTrukkikauppa käy hyvin.Viime vuonna kysyntä kasvoi niin Suomessa kuinkoko Euroopan markkinoilla yli 15 prosenttia.

Toyotan edustukset varastotekniikassa ovat lisääntyneet vuosien varrella: Toyotan trukkienohella myydään ja vuokrataan myös Kalmar- ja BT-trukkeja sekä edustetaan Mecaluxinvarastokalusteita. Samalla tarjotaan myös varastojen suunnittelua, toimittamista jakokoamista, kertoo Juhani Kaitila, Toyota Material Handling Finland Oy:n toimitusjohtaja.

Mer

ja H

anni

kain

en

telytyötä on kuitenkin tehtävätoimitusketjun eri vaiheissa. Au-tomatisointi ei ole aina oikearatkaisu, varsinkin kun mieti-tään prosessien joustokykyä jainvestointien tuottavuutta. Kyl-lä trukkeja tarvitaan jatkossakin,Kaitila kiteyttää.

– Meidän lähtökohtammeon tarjota asiakaskohtaisia rat-kaisuja. Palveluratkaisu kulkeeusein käsi kädessä sen kanssa,kuinka tärkeä osa trukilla onasiakkaan liiketoiminnassa japrosesseissa. Onko kyseessä yk-sittäinen kone vai painottuukotarve enemmän konekannankäytettävyyden turvaamiseen,Kaitila täsmentää. Hän povaamyös yhtiön myymille varasto-kalusteille lisääntyvää kysyntää.Eikä kyseessä ole pelkästään hyl-

lykköjen myymistä vaan koko-naisten varastojen suunnittelua,toimittamista ja kokoamista.

Tuotantoa yhäEuroopassa

Toyotan, BT:n ja Kalmarintrukkeja valmistetaan yhä Eu-roopassa, vaikka monella toimi-alalla tuotantoa on siirretty Kau-koitään. Toyota valmistaa vasta-painotrukkeja Ranskassa ja Ita-liassa sekä varastotrukkeja jahaarukkavaunuja Ruotsissa.Moni valmistaja on siirtänyt esi-merkiksi haarukkavaunutuotan-non Kaukoitään ja jättänyt ehkävain kokoonpanon Eurooppaan.Toyota ei ole siirtämässä tuotan-toa muualle ja tehtaisiin inves-toidaan edelleen paljon.

– Toyotalla on haastavat ta-

voitteet, joiden mukaisesti sekätuotteisiin että Euroopan tuo-tantokapasiteettiin investoidaanvoimakkaasti. EsimerkiksiRuotsin tehtaiden tuotantoka-pasiteetti on tällä hetkellä 43000 BT-varastotrukkia vuodessaja investointien ansiosta parinvuoden päästä 60 000. Toyotantunnustetun laadun ja tuotanto-tehokkuuden kulmakiviä on au-toteollisuudesta tuttu tuotanto-järjestelmä, joka on otettu käyt-töön myös BT-tehtailla, Kaitilakertoo.

Uusia ja vanhoja

Kun kaikkein uusimpia moder-neja trukkeja vertaa vaikkapa1960-luvun lopun trukkeihin,niissä ei ulkoisesti havaitse ko-vinkaan suurta eroa. Lähempi

tarkastelu paljastaa, että paljonon kuitenkin vuosikymmentenaikana tapahtunut myös trukeil-le, sillä niiden tekniikka on ke-hittynyt siinä missä muidenkintyökoneiden. Myös ergonomi-aan on panostettu. Samalla onpystytty laskemaan trukin elin-kaarikustannuksia.

Kuinka pitkään sitten yhdes-tä trukista on työhön? Kaitilakertoo nähneensä jossakin varas-tossa kolmisenkymmentä vuottavanhan trukin, joka oli aivankäyttökunnossa. Toisaalta mo-nesti trukki vaihdetaan uuteennoin 3-5 käyttövuoden jälkeen.Trukin elinikään vaikuttaakinpaljon se, minkälaista työtä sillätehdään. Jatkuva 5-vuorotyö,jossa käyttötunteja tulee run-saasti lyhyenä ajanjaksona, ku-luttaa trukkia enemmän kuinsatunnaiset tavaransiirtelyt. Li-säksi hyvä kunnossapito lisäätrukin käyttöikää.

Uusinta uutta trukeissaedustaa vuonna 2005 esiteltyToyotan polttokennohybridi-konseptitrukki. Tarvittava säh-köenergia tuotetaan polttoken-non avulla saasteettomasti ve-dystä. Hiilidioksidipäästöjen vä-hentämistalkoisiin on siis truk-kialallakin lähdetty.

* Maarit Kauniskangas


Juhani Kaitilaa voi hyvin kutsua Toyota-mieheksi. Hän tuli Toyotalle vuonna 1990tekemään diplomityötään autojenvaraosatoiminnoista. Vuodesta 1997 Kaitilaon ollut tekemisissä trukkien kanssa.

Mer

ja H

anni

kain

en

Puheohjaus virittää varaston, logistiikkasektorin ja kansal-

lisen kilpailukyvyn iskukuntoon, arvioi Viivakoodi Optiscan Oy:n

toimitusjohtaja Mikko Mertjärvi.– Se, harjoitetaanko Suomessa liiketoimintaa tulevaisuudessakin,

ei ainakaan saa jäädä kiinni siitä, osataanko täällä tehokkaasti kuljet-

taa ja varastoida tavaraa, sanoo Mertjärvi.

Kasvavat logistiikkakustannukset nakertavat suomalaisyritysten

kilpailukykyä. Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan

logistiikkakulut haukkaavat yritysten liikevaihdosta jo 13 prosenttia.

Luku on kansainvälisesti vertaillen suuri.

Liikenneministeriön selvityksen mukaan suomalaisen teollisuu-

den, kaupan ja rakentamisen vuosittaiset logistiikkakustannukset

ovat 26,4 miljardia euroa. Varastointikustannusten osuus logistiikka-

kustannuksista on noin neljännes eli 6,2 miljardia euroa.

Toisin kuin luullaan, varaston sisällä suurimpia kustannuseriä ei-

vät ole kiinteistö, tarvittavat laitteet, koneet tai järjestelmät, vaan

henkilöstömenot. Yksittäisistä varastotoiminnoista keräily sitoo eni-

ten henkilöstöresursseja – keskimäärin 75 prosenttia työvoimasta.

Mertjärven mukaan näissä kustannuksissa on mahdollista saavuttaa

huomattavia säästöjä hyödyntämällä nykyaikaisia teknologioita, jois-

ta puheohjaus yleistyy Suomessa vauhdikkaimmin.

Tarkkuus ja tuottavuus paranevat

Puheohjausteknologia soveltuu erityisesti kappaletavaran keräilyyn.

Suuret logistiikka- ja jakelukeskukset ottivat puheohjauksen ensim-

mäisinä käyttöön, ja sieltä teknologia on levinnyt pykälää pienem-

piin eli keskisuuriin yrityksiin. Käyttäjäorganisaatioita ovat muun

maussa Tuko Logistics, Inex Partners, Oy Trans-Meri Ab, Logia Oy

ja Yliopiston Apteekki.

Puheohjausteknologia perustuu siihen, että ihminen ja tietojär-

jestelmät kommunikoivat keskenään puheen avulla. Tällöin työnte-

kijä pystyy keskittymään täysin työsuoritukseensa, mikä parantaa

tarkkuutta ja nopeutta.

Mertjärvi kertoo, että puheohjauksen yleistymistä vauhdittaa tek-

nologian tarjoama samanaikainen tarkkuuden ja tuottavuuden lisäys.

Käytännössä sataan prosenttiin nouseva tarkkuus lisää asiakastyyty-

väisyyttä ja -uskollisuutta sekä vähentää kuluja.

Suomi puheohjauksen kärkimaa

– Suomi kuuluu puheohjausteknologian hyödyntämisessä kärkimai-

den joukkoon koko maailmassa.Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö

tästä teknologiasta olisi mahdollista saada enemmän irti. Voidaan

helposti kysyä, mitä merkitystä on yhdellä teknologialla ja sillä, mi-

ten yksi yksittäinen yritys järjestää varastonhallintansa, toteaa Mert-

järvi.

Vastaus on, että yllättävän paljon. Mertjärvi arvioi, että sillä on

merkitystä jopa kansallisessa mittakaavassa. Markkinoilla yritykset –

eivät valtiot – kilpailevat toisiaan vastaan. Nämä yritykset ovat

enemmän tai vähemmän kilpailukykyisiä, ja siitä muodostuu koko

Suomen kilpailukyky.

– Sanotaan erittäin konservatiivisesti, että puheohjauksella saavu-

tetaan 10–15 prosentin säästö henkilöstökustannuksissa. Tämä mer-

kitsee huomattavaa säästöä varastoinnin kokonaiskustannuksista, ja

logistiikan kokonaiskustannuksissakin puhutaan vielä useista prosen-

teista, Mertjärvi laskee.

– Puheohjausteknologialla voidaan parantaa logistiikkasektorin

tehokkuutta ja koko Suomen kilpailukykyä, hän korostaa.

* Mikko Taivainen


Varaston suurimpia kustannustekijöitä ovat henkilöstökulut.Vaikka työllistäminen onkin tärkeä näkökohta, ei olemassa olevantyövoiman käytön teknistä tehostamista pidä olla hyödyntämättä.Puheohjausta käyttävä keräily on osoittautunut erääksi tavaksisäästää varastotoiminnoissa. Näin myös jo monessa kohteessaSuomessakin.

HL Groupin Helsingin Malmilla sijaitsevassa varaosavarastossa on käy-tössä puheohjauksella toimiva keräilyjärjestelmä. Järjestelmä on toimin-nassa nopeuttanut keräilyä, vakuuttavat HL Groupin logistiikkapäällikköMarko Laiho (vas) ja keräilytyötä tekevä Petteri Valtonen.

Puheohjaus parantaakilpailukykyä

Mik

ko T

aiva

inen

47

makasiini


Väitöstutkimus yksityisrahoituksen käytöstä

Infrastruktuurin rakentamiseen liittyvä yksityisrahoitus on yleistynyt maailmassa.VTT:n erikoistutkijan Pekka Leviäkankaan väitöstutkimuksen mukaan vain yhteis-kuntataloudellisesti erittäin kannattavat hankkeet soveltuvat luontevasti rahoitetta-viksi yksityisellä pääomalla.Yksityisten sijoittajien riskien hinnoittelu voi olla kallistavaltiolle eli veronmaksajille. Esimerkkihankkeena on Valtatie 4 Järvenpää-Lahti. Senrahoitusjärjestelyä arvioidaan eri näkökulmista – millaiset hankkeet ja sijoittajat so-pivat vastaaviin hankkeisiin.Yksityisrahoitushankkeissa muodostetaan usein erillinenprojektiyhtiö, jonka kassavirrat jakautuvat sijoittajien, alihankkijoiden ja hyödykkeenkäyttäjien kesken. Laajoissa infrastruktuurihankkeissa valtio edustaa usein kaikkiakäyttäjiä.Väitöstutkimus: http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/publications/2007/P624.pdf

Rauman Satamalla laajennussuunnitelmia

Suunnittelussa neljä vaihtoehtoa on noussut esille Rauman Sataman tulevaisuudenlaajennussuunnaksi. Vaihtoehtoisesti satama laajenisi nykyiseltä alueeltaan Sauk-koon tai Ruuhiluotoon. Nämä vaihtoehdot kytkeytyvät nykyiseen satama-aluee-seen, ja maapuolen liikenne hoidetaan nykyisten tie- ja ratayhteyksien kautta.Toi-sessa ehdotuksessa satama laajenisi Järviluotoon tai Hanskloppiin. Jälkimmäistenvaihtoehtojen mukana Raumalle syntyisi kokonaan uusi satama-alue nykyisen sata-man eteläpuolelle.

Suunnittelutyö jatkuu vaihtoehtojen yksityiskohtaisella teknisellä arvioinnilla jakustannusarvioiden tar-kennuksella. Samalla syn-tyy materiaali, jonka pe-rusteella voidaan jatkaaprojektin seuraavaan vai-heeseen eli ympäristö-vaikutuksien arviointiin.YVA-prosessi laajoinekansalaisosallistumisineenkäynnistyy syksyllä 2007.Laajennusvaihtoehdotesitetään myös selvitys-alueeksi Satakunnanmaakuntakaavatyössä.

Uusi Hiab-keskus Raisioon

Multiliftin tehtaan naapuriin muuttanut Hiab-keskus tarjoaaHiabin tuotteita: asiakkaan on mahdollista saada kaikkiHkuormausnosturit, vaihtolavalaitteet, ajoneuvotrukit sekätakalaitanostimet samasta paikasta.Turun toimipiste siirtyiuuden Hiab-keskuksen avauduttua kokonaisuudessaanRaisioon.

Hiab Oy:n myyntijohtaja Jarkko Välilän mukaan uudenHiab-keskuksen sijainti kahden sataman lähellä tarjoaa myösparemmat mahdollisuudet palvella niin kotimaisia kuinulkomaisia asiakkaita.Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Hiab-keskuksen asentajat rakentavat alustoja mm.Venäjälle jaMalesiaan.

Välilä kertoi lisäksi Versalift-malliston maahantuonninmyynnin ja huoltotoimintojen siirtyneen helmikuun alustaalkaen Hiab Oy:lle.Täten Versalift asiakkaat voivat hyödyntääHiab:n myynti- ja huoltoverkostoa.Versalift:llä on yli 40vuoden kokemus autoalustaisten henkilönostintenvalmistuksesta.Vuosittain Versalift toimittaa yli 3000henkilönostinta ympäri maailmaa ja kaikkiaan Versalift-nostimia on työssä yli 90 000 maailmanlaajuisesti. Lisätiedot;www.hiab.fi

Pori ja Rauma selvittelevät satamayhteistyötä

Pori ja Rauma teettävät yhdessä analyysin, jossa selvitetään, onko nykyisen yhteis-työn kehittämisellä mahdollisuus edistää molempien satamien toimintaa.Tehtävälläselvitetään, millaisia lainsäädännöllisiä, taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia mah-dollisella yhteistyön lisäämisellä olisi, ja millaisia saavutettavat hyödyt ovat.Yhteis-työanalyysi tullaan tilaamaan ulkopuoliselta konsultilta, joka ei ole riippuvainenkummastakaan satamasta tai niiden operaattoreista. Nykyisin satamat tekevä yh-teistyötä lähinnä koulutuksessa, tietojärjestelmissä, laatu- ympäristö- ja työturvalli-suusjärjestelmissä sekä kansainvälisessä markkinoinnissa. Satakunnassa on kaksitäyden palvelun satamaa – Porin Satama ja Rauman Satama. Satakunnan satamienkautta kuljetetaan yli 10 prosenttia Suomen ulkomaan liikenteestä.

Yhteiskunnassa tapahtuu samalla merkittäviä muutoksia.Ympäristö- ja turvalli-suusasioiden merkitys kasvaa ja yleinen tehokkuusvaatimus tuo satamille uusiahaasteita. Päästöihin ja vesirakentamiseen liittyvä lainsäädäntö tuo uusia määräyk-siä ja kustannuksia satama-alalle. Satama- ja vesirakentaminen on entistä kalliimpaa.Käynnissä olevilla isoilla satama- ja logistiikkakeskushankkeilla pyritään ainakin yksik-köliikenteen (kontit ja rekat) tavaravirtojen muutoksiin. Uudet ympäristölupamää-räykset saattavat johtaa myäs vaikeiden ja vaarallisten tuotteiden käsittelyn keskit-tämiseen tiettyihin satamiin.

Renault Maxity taajama-ajoon

Renault Trucks tarjoaa uuden mallin kevyeen jakelu- jakunnossapitoautojen luokkaan. Renault Maxity tuleeSuomeen 4,5 tonnin kokonaispainoluokkaan ajotehtäviin,jossa vaaditaan kuorma-automaista kantavuutta, muttahenkilöautomaista näppäryyttä ja ajomukavuutta.Parhaimmillaan Maxityn hyötykuorma vakiokorilla on 1740kg. Renault Maxity on alustamalli, johon voidaan rakentaaajotehtävän mukainen jakelukori tai valmis lava/nosturi–paketti.

Renault Maxityn Euro 4 -dieselmoottorivaihtoehtoja onkaksi; 2,5-litran DXi 130 hv ja 3,0-litran DXi 150 hv turbo-moottori.Vaihteistona on 6-portainen manuaalivaihteisto.Renault Maxityn myynti Suomessa on aloitettu jaensimmäiset autot saapuvat maahan kevään kuluessa.

48

makasiini


Pudotuksen, tärinän ja kosteuden kestävä käsitietokone

HHCS Handheld Finland on esitellyt uudenrugged Tablet PC Algiz 8:n,joka on suunnitel-tu vaativiin käyttöolosuhteisiin. Algiz 8 onTablet PC, joka täyttää vaativat MIL-standar-dit mm. pudotuksen, tärinän ja kosteudenosalta. Nimi Algiz periytyy viikinkitarustostajossa se tarkoittaa suojelua ja pahan pitämis-tä poissa. IP65-luokituksen ansiosta laite onsuojattu pölyltä ja kosteudelta. Laite kestäämyös äärimmäisiä käyttölämpötiloja, –20°C –+50°C. Langatonta liitäntää varten Algiz8:ssa on integroitu Bluetooth, jolla voi hel-posti kytkeä lisälaitteita. 802.11a/b/g tarjoaalangattoman lähiverkkoyhteyden esim. säh-köposteihin ja Internetiin. Optiona on saata-vana GPRS ja erittäin herkkä GPS.Lisätiedot:: www.handheldfinland.com

Handheldille oma yritys Suomeen

Handheld Group laajentuu Suomen markkinoille avaamalla oman tytäryhtiönsä,HHCS Handheld Finland Oy:n. HHCS Handheld Computer Specialists AB on pe-rustettu vuonna 1997 ja on tänään yksi eurooppalaisista kenttäkelpoisten tietoko-neiden ja mobiililaitteiden toimittajista mm. metsätalous-, utility-, puolustus- ja kul-jetus/logistiikka -sektoreille. HHCS Handheld Finland Oy:n kotipaikka on Lahti jatoiminnoista vastaa alan ’veteraani’ Juhani Salas, jonka tehtävänä on yrityksen kas-vattaminen Suomen markkinoilla.Lisätietoja www.handheldfinland.com ja www.handheld.se.

Puutavara-autoyhdistelmiä Venäjälle

Oy Sisu Auto Ab toimittaa kaikkiaan 45 täysin varusteltua SI-SU C500 Timber -puutavara-autoyhdistelmää OAO Kondo-poga -paperitehtaalle Venäjälle, Kontupohjaan. Kolmiakselisis-sa SISU C500 Timber -puutavara-autoissa on CaterpillarACERT -moottori, joka ei tarvitse lisäaineita Euro-päästö-määräykset täyttääkseen.

Autot toimitetaan täydellisellä heti ajoon valmiilla tehdas-varustelulla. Kokonaistoimitukseen sisältyy Loglift-puutavara-nosturi ja kolmiakselinen kiinteä JYKI-puutavaraperävaunu.

– Kaupan toteutumisessa ratkaisevaa oli asiakkaan aikai-semmat hyvät kokemukset SISU-puutavara-autoista 14 vuo-den ajalta, sanoo Sisu Auton Venäjän myynnistä vastaavavientipäällikkö Ville Keinänen.

Sisu Auto Huoltopalvelu Oy Vehon omistukseen

Kauppa koskee Sisu Auto Huoltopalvelu Oy:n varaosa- ja huoltotoimintoja, jokaon ollut osa Oy Sisu Auto Ab:tä ja sen liiketoiminta käsittää Suomessa Sisu- ja Re-nault-kuorma-autojen varaosa- ja huoltopalvelut. Kauppa loppuunsaattaminenedellyttää kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Maaliskuussa solmitun esisopimuk-sen mukaan Veho Groupille siirtyy kaupassa ensin 75 % osuus Sisu Auto Huolto-palvelu Oy:n osakkeista.Veho Groupilla on myöhemmin oikeus ostaa loput osak-keista.

Sisu Auto Huoltopalvelu Oy:llä on 16 omaa ja 19 valtuutettua toimipistettä eripuolella Suomea. Sisu Auto Huoltopalvelu Oy:n liikevaihto oli viime vuonna 42miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on 310 henkilöä. Veho-konserniin siirtyvähenkilöstö jatkaa vanhoina työntekijöinä.

– Autojen jatkuva tekninen kehitys, elektroniikan lisääntymisen, ympäristökuor-mituksen vähentäminen ja ryhmäpoikkeusasetuksen asettamat laatutasovaatimuk-set edellyttävät jatkuvia investointeja korjaamotiloihin ja -työkaluihin sekä henkilös-tön ammattitaidon ylläpitämiseen.Yhteistyö Vehon kanssa antaa tähän hyvät mah-dollisuudet´, toteaa Sisu Auton toimitusjohtaja Teppo Raitis.

Sisu Auto keskittyy kuorma-automyyntiin

Sisu Auto jakaa liiketoimintansa Sisu Construction- ja Sisu Defence -yksiköihin. Si-su Construction tuottaa asiakaskohtaisia ratkaisuja rakentamisen, yhdyskuntara-kentamisen ja kunnossapidon vaativimpiin tarpeisiin. Sisu Defence on edelläkävijäarmeijoiden logistiikkaratkaisuiden tuottajana vaikeissa maasto-olosuhteissa. Re-nault-kuorma-autojen maahantuojana Sisu Auto pystyy tarjoamaan sopivan ratkai-sun kaikkiin logistisiin ratkaisuihin.

Hyötyajoneuvojen renkaistapiraattiversioita

Continentalin Commercial Vehicle Tire Division varoittaakaikkia jälleenmyyjiä sekä kuorma-autojen omistajia ja/tai kul-jettajia hyötyajoneuvojen väärennettyjen renkaiden lisäänty-västä määrästä. Erityisesti Itä-Euroopassa on havaittu renkai-ta, joiden pintakuviointi jäljittelee aitoja tuotteita. Toistaiseksiesiin ei ole tullut yhtään väärennöstä, joka olisi ollut täysinidenttinen alkuperäisen renkaan kanssa, mutta tämä ei tarkoi-ta, ettei piraattituotteita jo olisi olemassa. On löydetty renkai-ta, joissa renkaan kulutuspinta on joko väärennetty tai kopioi-tu.– Continentalin tiedossa on useita tapauksia, joissa Conti-nentalin kuorma-auton renkaan kulutuspinta on kopioitu täy-sin, mutta ei kuitenkaan renkaan sivumerkintöjä, kertooMichael Korpiu Continentalin Commercial Vehicle Tire -osas-ton markkinointipäällikkö.

GreenCarrier acquires CorneelGeerts Sweden

The Gothenburg-headquartered logistics specialistGreenCarrier has acquired Corneel Geerts InternationalTransport Sverige AB, the Swedish subsidiary of Trans-portgroup Corneell Geerts, which is headquartered inBelgium. The Corneel Geerts operation in Sweden has anannual turnover of approximately SKr 40 million and ope-rates trailer services to and from the Benelux, France andthe UK.Around 10,000 full loads were handled in the past12 months.

makasiini

Spondalle Vuosaareen logistiikkakeskus

Sponda rakennuttaa Vuosaaren satamaan NaviGate-logistiikkakeskuksen,johon kuuluvat 130 000 kerrosneliön logistiikka-alue sekä satama-alueenmaamerkiksi muodostuva porttikeskus, laajuudeltaan noin 18 000 kerros-neliömetriä.

Logistiikkatilat rakennetaan kahdessa vaiheessa. I-osan rakentaminenkäynnistyy tänä keväänä. Noin 70 000 neliön tilat koostuvat neljästä erilli-sestä rakennuksesta. Rakennusten lähtökohtana ovat noin 5 500 neliönblokit, joita yhdistelemällä tai jakamalla ja varustelutasoa vaihtamalla yritysvoi vuokrata tarpeisiinsa parhaiten sopivat tilat.

VTT kehitti uuden ilmansuodattimen

VTT on kehittänyt eurooppalaiselle autoteollisuudelle pienikokoisen ja ny-kyistä merkittävästi tehokkaamman ilmansuodattimen. Suodatin puhdis-taa ulkoilmasta erityisesti terveydelle vaaralliset, kemiallisten reaktioidensynnyttämät pienhiukkaset, joita syntyy mm. dieselmoottorien pakokaa-suissa.

VTT kehittämässä suodattimessa sähköstaattiseen varaukseen perus-tuva järjestelmä suodattaa ulkoilmasta vaaralliset, alle mikrometrin pien-hiukkaset peräti 90-prosenttisesti. Nykyisin käytössä olevat ohjaamoilmansuodattimet erottavat pienhiukkasia vain 30 - 60 prosentin tehokkuudella.

Perinteisen ajoneuvosuodattimen ja uuden sähköisen suodattimen vertailu

0

10

20

30

40

50

60

70

0.1 0.2 0.5 1.0 2.0 5.0

Hiukkaskoko ( m)

Läpäi

syas

te (

%)

"Normaali" suodatin (1.25 m/s)

Sähköinen suodatin (1.25 m/s)

Sähköinen suodatin (2.5 m/s)

makasiini

Postilentoja Maarianhaminan ja Helsingin välille

TNT Suomi Oy käynnisti yhteistyön Ahvenanmaan Postinkanssa.TNT lentää kuusi kertaa viikossa Helsingin ja Maarian-haminan välisiä postilentoja. Samalla Ahvenanmaan Postistatulee TNT:n virallinen edustaja Ahvenanmaalla ja se ryhtyymyymään kaikkia TNT:n globaaleja pikakuljetuspalveluita.

TNT liikennöi Helsingin ja Maarianhaminan väliä CessnaCaravan -rahtikoneella. Kone lähtee arkisin aamulla Maarian-haminaan ja palaa takaisin illalla. Lauantaisin lento kiertääMaarianhaminasta Ruotsin Nyköpingin kautta takaisin Helsin-kiin.Yhtiöt tutkivat myös sunnuntailentojen mahdollisuutta.

Ahvenanmaalta lähtevän postin määrää on viime aikoinalisännyt erityisesti e-business. Usealla internetissä tuotteitaanmyyvällä yrityksellä on toimipiste Ahvenanmaalla, koska sieltäEU-alueelle lähetetyt alle 44 euron arvoiset ns. low value-tuotteet eivät ole arvonlisäveron piirissä.

Kotka–Sillamäe -laivalinja kasvussa

Kotka–Sillamäe -laivalinjaa on liikennöity lähes vuoden ajan ja toiminnankannattavuuden parantamiseksi perustettiin Suomeen tytäryritys Narva LineFinland Oy.

– Päätavoitteemme on lisätä Kotka–Sillamäe -linjan tunnettavuutta Suomenmarkkinoilla ja kehittää siitä uusi nopeasti kasvava logistinen väylä, kertootoimitusjohtaja Leena Tuomaala-Kela.

Narva Line on Saarenmaan Laivanvarustamon (viroksi Saaremaa Laevakom-panii, SLK) tytäryhtiö. Kotka–Sillamäe -laivalinja on perustettu helmikuussa 2006.Varustamon muut tytäryhtiöt hoitavat Viron saarten ja mantereen välisiälauttalinjoja sekä kesäliikennettä Saarenmaalta Latvian Ventspilsiin.

Metso ulkoistimaailmanlaajuisenpalvelinhallintansa

HP on tehnyt globaalin sopimuksenpalvelinhallinnan ulkoistamisesta kan-sainvälisen teknologiakonsernin Metsonkanssa. Sopimuksen myötä HP:lle siirty-vät Metson palvelimet ja levyjärjestel-mät sekä niiden hallinta ympäri maail-maa. Sopimus on viisivuotinen eikä siitäaiheudu henkilöstösiirtoja osapuoltenvälillä.

Evergreen upgrades itsonline reportingservices

Evergreen has enhanced the ‘e-Report’ online services available onits ShipmentLink website(www.shipmentlink.com), making iteasier for customers to manage andmonitor their shipments.The EventNotification,Tracking Report andShipment Statistics functions have allbeen improved in response tocustomer feedback.

Raflatac-etätunnisteet Moskovan Metroon

RFID-etätunnisteiden valmistaja UPM Raflatac on valittu toi-mittamaan etätunnisteita Moskovan metron matkalippuihin.UPM Raflatac toimittaa metrolle kesän 2007 loppuun saakkakuukausittain viisi miljoonaa RFID-etätunnistetta. Syksyllä tar-ve kasvaa arviolta 30 miljoonaan etätunnisteeseen kuussa.UPM Raflatacin etätunnisteilla varustetut matkaliput korvaa-vat metron magneettiraidalliset liput, joita on tähän asti käy-tetty muun muassa kerta- ja sarjalipuissa. Kuukausilippujenosalta Moskovan metro on jo aiemmin siirtynyt käyttämäänRFID-matkalippuja, jotka nopeuttavat huomattavasti matkus-tajien pääsyä laiturialueelle sekä vähentävät lippuväärennök-siä.

– Joukkoliikenne on yksi merkittävimmistä RFID-sovellus-alueista. Se, että johtava maanalaisverkko valitsi toimittajaksiUPM Raflatacin, on selvä osoitus etätunnisteidemme kor-keasta laadusta ja suorituskyvystä, sanoo UPM RaflatacinRFID-liiketoiminta-alueen myyntijohtaja Marcus Vaenerberg.

Valtio tukee Talvivaaran kaivokseen liittyviä investointeja

Sotkamossa sijaitsevan Talvivaaran nikkeliesiintymä, jonkamalmivarat ovat noin 340 miljoonaa tonnia. Suunniteltu vuo-sittainen nikkelin tuotanto Talvivaarasta on noin 34 000 ton-nia, mikä on noin 2,5 prosenttia maailman vuosittaisesta nik-kelin tarpeesta. Sivutuotteina saadaan merkittäviä määriä ku-paria, sinkkiä ja kobolttia. Talvivaara-projektin tavoitteena onaloittaa tuotannollinen toiminta Talvivaarassa vuonna 2009,minkä jälkeen kaivoksen toiminta-ajaksi jo tunnetuin malmi-varoin on arvioitu vähintään 25 vuotta. Kaivoksen lopulliseninvestointipäätöksen edellytyksenä on ympäristölupa, jokaarvioidaan saatavan keväällä 2007.Talvivaaran kaivokselle ra-kennetaan rautatie, jonka kaivosyhtiö rakennuttaa itse. Rata-hallintokeskus maksaa radan investointikustannukset takaisinyhtiölle 20 vuoden aikana. Maksaminen keskeytetään, jos kai-vostoiminta päättyy tai yhtiö ei käytä rataa kuljetuksiin sovit-tua määrää.

Laatua sähköisesti KouvolanAikuiskoulutuskeskukselle

Kouvolan Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen laatujärjestelmä ulottuu kaikkiinosastoihin ja palveluihin.Auditoinnissa saatiin näytöt sertifioinnin vaatimuksista.Sertifikaatin myönsi KH FIN OY:n sertifiointiyksikkö Finlog Audit Oy ja ulkoisestaauditoinnista vastasi Jussi Lukkari..

Kouvolan Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen internetissä toimiva PKY-LAATU® -toimintajärjestelmä mahdollistaa myös palaute- ja reklamaatiokanavanavaamisen organisaation ja tämän asiakkaiden tai henkilökunnan välille.Automaattiset laskentatoiminnot helpottavat mm. asiakashallintaa, budjetointia,kuukausiseurantaa, laatupoikkeamien käsittelyä ja päästölaskentaa. Järjestelmävastaa ISO 9001:2000- ja ISO 14001:2004- sekä OHSAS 18001 -vaatimuksiin.Lisätietoa internet -pohjaisista laatujärjestelmistä löytyy: www.khfin.fi


makasiini

Verkkolaskujen välittämistä kansainvälisesti

Itella Information Logistics Oy ja BasWare Einvoices Oy ovat laajentaneetaiempaa yhteistyötään kansainväliseksi. Sopimus mahdollistaa verkkolaskujenlähettämisen ja vastaanottamisen Itellan ja BasWaren asiakkaiden välillämaarajoista riippumatta.

Itellan verkkolaskupalveluja käyttävä asiakaskunta koostuu etupäässä suurista,laskuja lähettävistä yrityksistä. Sähköinen laskutus on voimakkaassa kasvussaPohjois-Euroopassa.Tällä hetkellä arvioidaan, että kaikista 220 miljoonastavuosittain lähetettävästä yritysten välisestä laskusta noin 10 % on sähköisiä.

VTT kehittää kevyitäruostumattomia teräsrakenteitakuljetuskalustoille

VTT kehittää kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa uudenlai-sia kevyitä, lujia ja ruostumattomia teräsrakenteita, jotka so-veltuvat kuljetusvälineisiin, erityisesti juna- ja metrovaunuihin.Tutkimustulokset osoittavat, että kuljetuskaluston kevyemmil-lä rakenteilla saavutetaan monenlaisia hyötyjä.Välittömät vai-kutukset ovat osoitettavissa mm. vähentyneenä energiantar-peena, jolloin hyötyjä ovat sekä taloudelliset säästöt että pie-nentynyt ympäristönkuormitus vähentyneiden päästöjenvuoksi.

Kevyet teräsrakenteet ovat tutkimuksen perusteellaosoittautuneet erittäin kustannustehokkaiksi. Tutkimustulok-set osoittavat, että käyttämällä kevyitä lujasta ruostumatto-masta teräksestä valmistettuja metallikennorakenteita esi-merkiksi junanvaunujen lattioissa, voidaan saavuttaa yli 20 %painonsäästö nykyisiin rakenteisiin verrattuna. Ruostumatto-mat teräkset ovat tutkimustulosten perusteella myös kilpailu-kykyinen vaihtoehto alumiinirakenteille erityisesti niiden hy-vän törmäyskäyttäytymisen ja -kestävyyden ansiosta. Kiskoka-luston lisäksi keveitä teräsrakenteita voidaan käyttää myösraskaassa maantiekuljetuskalustossa ja rakentamisessa.

MAN aloittaa VW-hyötyajoneuvomyynninpääkaupunkiseudulla

Konekesko Oy on sopinut VV-Auto Group Oy:n kanssa jälleenmyyntiyhteistyöstäpääkaupunkiseudulla. Sopimus koskee kaikkia VW-hyötyajoneuvomalleja, jolloinVolkswagenin hyötyajoneuvot laajentavat Espoon MAN Centerin tuotevalikoi-maa alle 6 tonnin luokkaan.Volkswagen-hyötyautojen huolto aloitetaan MANCenterin nykyisissä huoltotiloissa kesäkuussa 2007 ja myynti Espoon MAN-pisteessä elokuussa 2007.

MAN Centerin tilat on ISO 9001–2000 standardin mukaan sertifioitu, jokakattaa MAN-kuorma-autojen maahantuonnin, myynnin, korjaamon ja varaosatoi-minnot.

Schenker uudistaa tietojärjestelmäänsä

Schenker uudistaa toiminnanohjausjärjestelmäänsä ja muiden ohjelmistojen sekäkuljetuskaluston välisiä rajapintoja IBS Integrator -ohjelmiston avulla. SuomenSchenker-yhtiöissä työskennellään useiden eri tietojärjestelmien ja alustojenparissa. Schenker edellytti valittavalta ohjelmistolta selkeitä ja riittävän laajojarajapintoja eri tietojärjestelmiin.

– Integroinnit ovat usein teknisesti haastavia ja työläitä. Hankimme IBSIntegrator -ohjelmiston vastaamaan integroinnin teknisiin haasteisiin ja nopeutta-maan kehitystyötä. Monessa tapauksessa kehitystyöhön käytettävä aika puolittuu,Schenkerin tietohallintojohtaja Risto Nuutinen kertoo.

RFID-etätunnistusteknologiaa Kiinan tietulleihin

VTT kehittää Kiinassa pitkän kantaman RFID-etätunnistus-teknologiaan perustuvaa liikenne- ja tietulliseurantajärjestel-mää, josta voi tulla pohja koko Kiinan liikenne- ja tietulliseu-rannalle. Ensimmäisenä teknologian ottaa käyttöön yli 7 mil-joonan asukkaan kaupunki Wuhan, jonka kaikille silloille asen-netaan lukulaitteet vielä tänä vuonna.

VTT:n tutkimusprofessori Heikki Seppä uskoo merkintä-teknologian olevan muutaman vuoden päästä käytössä mm.sähköisissä ajokorteissa ja autojen tunnistuksessa – ainakinKiinassa. RFID:tä voidaan hyödyntää esimerkiksi parkkeerauk-sessa, nopeusvalvonnassa, tietullauksessa, rajatullauksessa,varkaudenestossa ja liikenteen ohjauksessa, jossa etätunnis-tus helpottaa esimerkiksi ambulanssien ja paloautojen liikku-mista. Poliisi ja vakuutusyhtiöt ovat jo osoittaneet kiinnostu-neisuutensa RFID-teknologian hyötyihin. Oleellista on Sepänmukaan se, että lähinnä logistiikkaan kehitettyä etätunnistin-teknologiaa hyödynnetään myös liikenteessä ja maksamises-sa. Suuren volyymin ansiosta sekä etätunnistimien että luku-laitteiden kustannukset saadaan hyvin alhaiselle tasolle.

Länsimaissa tietulleissa käytetään joko aktiivisia etätunnis-teita tai GPS:ään pohjautuvaa paikannusjärjestelmää. Passiivi-nen pitkän lukuetäisyyden UHF RFID mahdollistaa kuitenkinerittäin edullisen teknologian tietulleihin tai muihin liikenne-sovellutuksiin. Uusi pitkän kantaman RFID-teknologia on Se-pän mukaan helpompi kaupallistaa ja viedä länteen Kiinankautta, jonka infrastruktuuri on avoin verrattuna Euroop-paan.


Idesco Oy

Idesco Oy:ssä on tehty seuraavatnimitykset:

Pekka Uusi-Autti BusinessUnit Manageriksi Access-liiketoi-mintayksikköön vastuullaan ku-lunvalvontaliiketoiminta

Michael Szücs Business UnitManageriksi OEM & ProximityRFID-liiketoimintayksikköön vas-tuullaan työajanseurantaan, mak-sujärjestelmiin, teollisiin sovelluk-siin ja räjähdysvaarallisiin ympä-ristöihin liittyvä liiketoiminta.

Anu-Leena Annala BusinessUnit Manageriksi Long Range ID-liiketoimintayksikköön vastuul-laan UHF- ja vastaaviin RFID-tek-nologioihin liittyvä liiketoiminta.

Jaana Saukko Supply ChainManageriksi vastuullaan yrityksenalihankinta, tuotanto ja toimituk-set

Juha Polvela Product Manage-riksi vastuullaan Access ja OEM& Proximity RFID-liiketoiminto-jen tuotesuunnittelun johto.

Veho Group Oy Ab,hyötyajoneuvot

Erkki Paavola on nimitetty Kot-kan toimipisteeseen 19.2.2007alkaen hyötyajoneuvomyyjäksivastuualueenaan Vito ja Sprinter-pakettiautojen, Mercedes-Benz -kuorma-autojen ja MitsubishiCantereiden myynti. Hän siirtyytehtävään KehäVehosta Espoos-ta.

Tehtävässään Paavola rapor-toi Itä-Suomen aluejohtaja Janne

Perheenmiehelle.

Combitrans Oy

Alkaen 1.3.2007 on nimitetty lo-gistiikkapäälliköksi KTM MarkusOrlo (29). Hänen vastuualuee-seensa kuuluu rakennusvarasto-liiketoimintojen sekä rakennuslo-gistiikan toimitusketjun kehittä-minen ja johtaminen.

Myynnin aluepäälliköksi on ni-mitetty Veikko Tonteri. Hänenvastuualueeseensa kuuluu myyn-nin operatiivinen kehittäminen jajohtaminen.

Itella Logistics Oy

Suomen Posti -konsernin ItellaLogistics Oy:ssä tuotannon joh-tajaksi on nimitetty Arto Purmola.

Tuotannon toiminta on orga-nisoitu viiteen yksikköön. Näidenoperatiivisina johtajina toimivat:Jukka Pyykkö(Vantaa/Logistiikk-akeskus; Kerava), Pentti Kankku-nen (Vantaa/Manttaalitie, Pakkala,Koivuvaara; Toijala), Timo Neno-nen (Tuusula) ja Tomi Honkanen(Muotilogistiikan liiketoimintajoh-taja, Lahti). Juvanmalmin ja Kot-kan yksikön operatiivisena pääl-likkönä toimii Harri Lind.

Timo Suominen on aloittanutTuusulan yksikön operatiivisenapäällikkönä.Tätä ennen hän työs-kenteli DSV Solutions Oy:ssä lo-gistiikkapäällikönä. Milla Suonojaon nimitetty 2.1. alkaen tuotan-non kehityspäälliköksi.

Toiseksi myyntijohtajaksi Rai-mo Kostamovaaran lisäksi on ni-mitetty 1.3. alkaen Antti Karjalai-nen, Suomen Posti Oyj:n Myynti

ja Markkinointi -yksikön myynti-ja asiakkuuspäällikkö. Muotilogis-tiikan myyntipäällikkönä toimiiHeli Vepsäläinen.

DHL Freight Nordic

Timo Jaakkola on nimitetty toimi-tusjohtajaksi vastuualueinaanSuomen, Norjan,Tanskan, Baltian,Venäjän ja IVY-maiden maakulje-tukset. Hänen asemapaikkansaon Tukholma.

Jukka Holm on nimitetty tie-tohallintojohtajaksi vastuualuei-naan Suomi, Norja,Tanska, Baltia,Venäjä ja IVY-maat. Hän toimiimyös DHL Freight (Finland)Oy:n tietohallintojohtajana jajohtoryhmän jäsenenä.

Ilari Aarikka on nimitetty ka-lustojohtajaksi vastuualueinaanPohjoismaat, Baltia ja IVY-maat.

DHL Freight(Finland) Oy

Markus Höglund on nimitetty toi-mitusjohtajaksi.

Perttu Kähäri on nimitetty ta-lousjohtajaksi.

Kim Peltonen on nimitettyFreightin tuotteista ja tuotannos-ta vastaavaksi johtajaksi.

Bertel Lund on nimitettyFreightin erikoistuotteista vastaa-vaksi johtajaksi.

Harri Helenius on nimitettymyynti- ja markkinointijohtajaksi.

Heli Nurminen on nimitettyhenkilöstöjohtajaksi.

Henric Bladh on nimitetty lii-ketoiminnan kehityksestä vastaa-vaksi johtajaksi. Edelliset johtajat

on nimitetty myös johtoryhmänjäseniksi.

Tapio Saarinen on nimitettyOperations-toiminnoista vastaa-vaksi johtajaksi.

Tomi Pesonen on nimitettyhankintajohtajaksi.

52

nimityksiä


Heli Nurminen

DHL Freight Finland

Henric Bladh

DHL Freight Finland

Bertel Lund

DHL Freight Finland

Harri Helenius

DHL Freight Finland

Perttu Kähäri

DHL Freight Finland

Kim Peltonen

DHL Freight Finland

Tapio Saarinen

DHL Freight Finland

Tomi Pesonen

DHL Freight Finland

Pekka Uusi-Autti

Idesco Oy

Michael Szücs

Idesco Oy

Tomi Honkanen

Itella Logistics Oy

Harri Lind

Itella Logistics Oy

Anu-Leena Annala

Idesco Oy

Jaana Saukko

Idesco Oy

Timo Suominen

Itella Logistics Oy

Milla Suonoja

Itella Logistics Oy

Juha Polvela

Idesco Oy

Erkki Paavola

Veho Group Oy

Antti Karjalainen

Itella Logistics Oy

Heli Vepsäläinen

Itella Logistics Oy

Arto Purmola

Itella Logistics Oy

Jukka Pyykkö

Itella Logistics Oy

Timo Jaakkola

DHL Freight Nord

Jukka Holm

DHL Freight Nord

Pentti Kankkunen

Itella Logistics Oy

Timo Nenonen

Itella Logistics Oy

Ilari Aarikka

DHL Freight Nord

Markus Höglund

DHL Freight Finland

53

yhdistys ja piirit


LOGYn jäsenkyselyn tulokset julkistettu

Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Suomen Logistiikkayhdistys kysyi jäse-niltään mielipiteitä alan yleisistä kehitysnäkymistä ja yhdistyksen toimin-nasta. Kysely toteutettiin nettikyselynä, joka lähetettiin 2 500 yhdistyk-sen 3 600 henkilöjäsenestä. Vastaukset saatiin 1099 jäseneltä. Nämätyöskentelevät erilaisissa logistiikkatehtävissä teollisuuden, kaupan, lo-gistiikkapalveluyritysten, koulutuksen ja tutkimuksen sekä julkisen sek-torin palveluksessa.

Tiedon saanti ja verkostoitumismahdollisuudet ovat tärkeitä liitty-missyitä. Lähes kaikki ovat lukeneet Logistiikka-lehteä ja huomattavaosa on käynyt Kuljetus – Logistiikka -näyttelyssä. Haluatte mm. alueelli-sen toiminnan vahvistamista ja uutispalvelujen lisäämistä.

Tiedon yhdistyksestä olette saaneet kollegoilta ja opettajilta, joillesuurkiitos. Suuri osa on ollut jäseninämme 4 vuotta tai kauemmin.

Viidesosa kaikista vastaajista on naisia, mutta nuorista 20 – 29 vuo-tiaista vastaajista naisia on 40 %. Reilu puolet kokee saaneensa hyvinvastinetta jäsenmaksulleen, mutta vastaavasti kymmenesosa kokee saa-neensa huonosti vastinetta jäsenmaksulleen.

Suurkiitokset kaikille jäsenkyselyymme vastanneille. Vastausten yh-teenveto on LOGYn nettisivuilla http://www.logy.fi.Vastaukset antavaterinomaisen pohjan kehittää LOGYn toimintaa yhdessä eteenpäin.

Palkinnot arvottiin ja navigaattorin saivat logistiikkapäällikkö HarriAmpuja (Vantaan kaupunki), kehityspäällikkö Ari Laamanen (SuomenPosti Oyj) ja myyntipäällikkö Jouko Lepistö (Suomen Euromaster Oy).Onnittelut voittajille.

LOGYn kevätkokous 19.4.2007

Suomen Logistiikkayhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetääntorstaina 19. 4. 2007 klo 17.00. Paikka on Wanha Satama, Sali F, Helsin-ki. Kokouskutsu, teemapäivän ohjelma ja toimintakertomus löytyvätLOGYn nettisivuilta http://www.logy.fi.

Wanhassa Satamassa on 19.4. myös Logistics 2007 -tapahtuma.LOGYn jäsenet pääsevät sisään teemailtapäivään ja kevätkokoukseensekä Logistics 2007 -tapahtumaan veloituksetta ilmoittautumalla en-nakkoon sähköpostitse: [email protected].

SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KEVÄTKOKOUKSEN ESITYSLISTA(LOGY:n sääntöjen 12 §)

1. Kokouksen avaus2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, joka ei sääntöjen mukaan voi

olla yhdistyksen puheenjohtaja3. Valitaan kokoukselle sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus5. Esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto

päättyneeltä tilikaudelta6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myön-

tämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille7. Hallituksen esitys LOGYn kunniapuheenjohtajaksi8. Muut mahdolliset asiat

SCOR jäsenilta 18.4.2007

Suomen Tuotannonohjusyhdistys ry(STO) ja LOGY ovat käynnistäneet yh-teistyön SCOR-kayttäjien jaoston osalta.Ensimmäinen toimenpide on yhteinen jä-senilta SCOR-mallista 18.4.2007. Lisätie-toja osoitteesta http://www.logy.fi/yhdistys/index.php?k=8122

Hämeen piiri Tallinnaan

Perinteinen Hämeen piirin Tallinnan seminaa-rimatka järjestetään perjantaina 11. – 12. 5. 2007. Tutustumiskoh-teena on Saku Ölletehas.

Ilmoittautuminen Pekka [email protected] 11.4.2007 mennessä.Paikkoja rajoitetusti (20) ja ne varataan il-moittautumisjärjestyksessä

Kuvassa Harri Ampuja (oikealla) vastaanottamassaLOGYn jäsenkyselyn arvonnassa voittamaansanavigaattoria. Onnittelijana on Mikko Melasniemi.

Pekk

a A

alto

nen

Pirkanmaan piiriin kevätkokous

Suomen Logistiikkayhdistyksen Pirkanmaan piirin sääntömääräinenkevätkokous pidetään torstaina 19.04.2007 kelo 18.00. Kokouspaikka-na Kalmar Industries Oy, osoitteessa Nuolialantie 62, 33900 Tampe-re. Kokouksen jälkeen on tutustuminen Kalmar Industries Oy Ab:ntoimintaan.

Sitovat ilmoittautumiset 13.4.07 mennessä PirjoViherlaaksolle [email protected] puh. 0201 611 741 tai 040 7330351.

... ja kevätretki

Pirkanmaan piiri järjestää kevätretken Helsinkiin 22.5. OhjelmassaVuosaaren satama, Finnlines ja Kaukokiito.

Sitovat ilmoittautumiset 15.5.07 mennessä PirjoViherlaaksolle [email protected] puh. 0201 611 741 tai 040 7330351.

Huom! Ensimmäiset 50 ilmoittautunutta mahtuu mukaan!!

Mukana tapahtumassa osastolla E144

54

kalenteri


Logyn piirit:

2007

Huhtikuu

Kymenlaakson piirin kevätkokous - päivämäärä tulossa.11. Hämeen piirin kevätkokous Tammertukun logistiikkakeskuksessa, Länsiportintie 7,

Hämeenlinna.12. Savo-Karjalan piiri järjestää jäsenille vierailun Normet Oy:lle Iisalmeen.13-14. Varsinais-Suomen piirin perinteinen laivaseminaari Viking Amorellalla.17. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Studia Professionalia

-luentosarja: Miten Kaakkois-Suomen logistinen kilpailukyky kestää? KTT Erkki Hämäläinen, tutkimusjohtaja.

19. Pirkanmaan piirin sääntömääräinen kevätkokous. Kokouspaikkana Kalmar Industries Oy,Nuolialantie 62, Tampere.Kokouksen jälkeen tutustuminen Kalmar Industries Oy Ab:n toimintaan.

26-28. Päijät-Hämeen piirin excursiomatka Riikaan.

Toukokuu

8-9. Kymenlaakson 13. Logistiikkapäivät, teema: Innovatiiviset ratkaisut logistiikan menestyste-kijöinä. Kymenlaakson Kauppakamari yhteistyössä Kymenlaakson Ammattikorkea-koulun ja Merikotkan kanssa.

11-12. Hämeen piirin perinteinen Tallinnan matka.22. Pirkanmaan piirin kevätretki Helsinkiin.Vuosaaren satama, MS Finnstar Sompasaaressa,

Kaukokiito Voutilassa.

Kesäkuu

12-13. Satakunnan piiri järjestää messumatkan Müncheniin.

2007Huhtikuu

16-20. Hannover Messe 2007, 13 teollisuuden alan ammattimessut,mm. Interkama+, Factory Automation, Industrial Building Automation, Motion, Drive &Automation, Digital Factory, Subcontracting, Energy, Pipeline Technology, MicroTechnology,Research & Technology. Hannover, Saksa. (www.messe.de)

19. Logistics 2007.Wanha Satama. Helsinki.20-21. Logistics 2007, Kansainvälinen logistiikkaseminaari, Pärnu,Viro. (www.logistikaseminar.ee)

Toukokuu

9-11. CSCMP Europe 2007,Aligning Functions and Firms to Enhance Profitability, Le Méridien Montparnasse Hotel; Pariisi, Ranska.9-12. Movint – Logistica, PromExpo, Bologna, Italia

(www.movintexpologistica.it)22-23. LogisticsLink live, The exhibition for all logistics solutions,

Stoneleigh Park, Coventry,Warks, UK (www.logisticslink.co.uk)24-25. BESTUFS Conference, supported by the European Commission,Warsaw Palace of Culture

and Science,Varsova, Puola (www.bestufs.net)27-29. Materials Handling + Logistics Middle East, Dubai International Convention and Exhibition

Centre,Yhdistyneet Arabiemiraatit.

Kesäkuu

12-15. Transport Logistic, Messe München, München, Saksa. (www.transportlogistic.de)18-20. ITS in Europe -konferenssi, Aalborg Congress & Culture Centre,Aalborg,Tanska.20-21. Euroalueellisten projektien i2TERN-konferenssi, jota VIKING isännöi. Aalborg Congress

& Culture Centre, Aalborg,Tanska.

Edustaja Suomessa: Suomen Messut/InterfairPl 21, 00521 Hkip. (09) 1509 227 e-mail: [email protected]

Maailma muuttuu – markkinat jatavaravirrat keskitetään. Ketjuuntuminen asettaa vaatimuksetnopeammille, joustavammille javähemmän virheettömille toimituksille.Münchenin Transport Logistic 2007 –messu tarjoaa paremmat strategiatja järkevimmät ratkaisut kaikkiinlogistiikan ongelmiin.

Globalisoitumisen edelläkävijä

www.transportlogistic.de

LOGISTIIKAN, TELEMATIIKAN JA KULJE-TUKSEN MESSUTAPAHTUMA NUMERO 1

12.-15.6.2007MÜNCHENIN MESSUKESKUS

K E H I T Ä A M M AT T I TA I T O A

KATSO LISÄTIEDOT:www.logy.f i /koulutus

PA R A N N A K I L PA I L U K Y K Y Ä

Loppukevät 2007:

KOULUTUKSELLA!

Kaikkien logistiikkaketjun osapuolten yhteistoiminta edistää parhaitenkilpailukykyä. Kurssilta kattava kuva logistisen prosessin toiminnoista ja vaikutuksistayritykseen sekä mm. kustannuksista, palveluista, joustavuudesta ja mittaamisesta.

Lakiasiat tuntemalla osaa pitää paremmin puoliaan ja välttyy moneltayllätykseltä. Kurssilla opitaan mm. mitä sopimukseen tulee kirjata, millaisia ovatosapuolten vastuut ja oikeudet sekä miten ristiriitatilanteissa kannattaa toimia.

OSTON LAKIASIAT 22.-24.5.

LOGISTI IKAN PERUSTEET 9.-10.5.

Hyvä suunnittelu on tehokkaan ja taloudellisen varaston edellytys. Kurssillaperehdytään varaston toimintaprosesseihin, ratkaisuvaihtoehtoihin ja -teknologioihinsekä mm. kustannuksiin, henkilöstöön ja toiminnan tehokkuuteen.

VARASTON SUUNNITTELU 21.-22.5.

Palvelujen ostamisen hallitseminen on entistä keskeisempää. Yhä enemmän jaentistä monimutkaisempia kokonaisuuksia ostetaan ulkopuolisilta toimittajilta. Tämäedellyttää ostajalta laajaa ja osittain täysin uudenlaista osaamista.

PALVELUJEN OSTO 8.-9.5.

Ammattitaitoinen ostaja on moniosaaja. Koulutuksessa perehdytään keskeisiinostotoiminnan osa-alueisiin: ostotekniikkaan, talousasioihin, logistiikkaan ja neuvottelu-taitoihin. Kurssi antaa hyvät eväät oston kokonaisvaltaiseen hallitsemiseen.

OSTON PERUSKURSSI 5.-7.6. & 27.-29.8.

Kansi 27.3.2007 15:40 Sivu 1

Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä SuomenLogistiikkayhdistys (LOGY) kysyijäseniltään mielipiteitä alan yleisistäkehitysnäkymistä ja yhdistyksentoiminnasta. Kysely toteutettiin nettiky-selynä, joka lähetettiin 2500 yhdistyksen3600 henkilöjäsenestä.Vastaukset saatiin1099 jäseneltä. Jäsenet työskenteleväterilaisissa logistiikkatehtävissä teollisuu-den, kaupan, logistiikkapalveluyritysten,koulutuksen ja tutkimuksen sekä julkisensektorin palveluksessa.

Tiedon saanti ja verkostoi-tumismahdollisuudet ovat tär-keitä liittymissyitä LOGYyn. Lähes kaik-ki vastaajat ovat lukeneet Logistiikka-

lehteä ja huomattava osa on käynytKuljetus – Logistiikka -näyttelyssä. Jäsenet haluavatmm. alueellisen toiminnan vahvistamista ja uutis-palvelujen lisäämistä.Tieto yhdistyksestä leviää kol-legoiden ja opettajien kautta. Suuri osa on ollut jä-seninämme 4 vuotta tai kauemmin. Viidesosa kai-kista vastaajista on naisia, mutta nuorista 20 – 29vuotiaista vastaajista naisia on 40 %. Reilu puoletkokee saaneensa hyvin vastinetta jäsenmaksulleen,mutta vastaavasti kymmenesosa kokee saaneensahuonosti vastinetta jäsenmaksulleen.

Osaamistaan haluaa kehittää lähes75 % logistiikkatehtävissä työskentelevistä voidak-seen siirtyä vaativampiin tehtäviin. Osaamisen lisää-mishaluja kuvastanee myös, että lähes 80 % vastaa-jista ilmoitti yhdistykseen liittymissyykseen halunsaada tietoa alasta. Kolme neljäsosaa vastaajista pitiuutispalvelua tarpeellisena uutena internet-palvelu-na. Erityisen kiinnostuneita uutispalvelusta olivat lo-gistiikkapalveluyrityksissä työskentelevät. Alan kirjal-lisuustarjonnan esittelyä, sopimusmalleja, termino-logiasanakirjaa ja alan koulutustarjontaa piti tarpeel-

lisena kaksi kolmasosaa vastanneista. Teollisuudenpalveluksessa työskentelevistä kaksi kolmasosaa jaerityisesti hankintatehtävissä työskentelevistä lähes80 % piti myös materiaalien hintakehityksen seu-rantaa tarpeellisena palveluna. Teollisuudessa työs-kentelevät ovat vastausten perusteella muita kiin-nostuneempia Itä-Euroopan maista.

Nykyisissä tehtävissä jatkaa 85 %vastanneista logistikoista ja 80 % kertoo olevansatyytyväinen nykyisiin tehtäviinsä.Tästä huolimatta yli40 % kaikista vastaajista ja 50 % teollisuuden palve-luksessa olevista vastaajista harkitsee työpaikanvaihtoa. Kaupan palveluksessa työskentelevistä vas-taajista vain 30 % ilmoitti harkitsevansa työpaikanvaihtoa. Ulkomaille töihin lähtöä suunnittelee reilut15 %, mutta eläkkeelle siirtymistä ennen varsinaistaeläkeikää suunnittelee peräti kolmasosa logistikoista.

Työvoimatarve työyksikössä nou-see. Näin arvelee lähes puolet vastanneista japuolet arvioi työvoimatarpeen pysyvän ennallaan.Vain alle 5 % uskoo työvoimatarpeen vähenevän.Kaikista vastaajista 40 % ja logistiikkapalveluyrityk-sissä työskentelevistä vastaajista yli puolet toteaatyövoimapulan vaikeuttaneen rekrytointeja.

Yleinen kysyntä kasvaa. Puolet vas-tanneista logistikoista, joiden tehtäviin kuuluu mer-kittävässä määrin ostamista, arvioi ostamiensatuotteiden ja/tai palveluiden yleisen kysynnän kas-vavan ja toinen puoli arvioi kysynnän säilyvän ny-kyisellään. Vain 1 % arvioi kysynnän laskevan. Sa-manlainen käsitys myymiensä tuotteiden ja/tai pal-veluiden yleisen kysynnän osalta on niillä logisti-koilla, joiden tehtäviin kuuluu merkittävässä määrinmyyntiä. Kysynnän laskuun uskoo 3 % myyjistä. Os-tajista lähes kaksi kolmasosaa arvioi hintatasonnousevan. Myyjistä 7 % uskoo hintatason laskevan.

Käsitys alan yleisestä arvostuk-sesta ja tyytyväisyys omaan palkkaan ovat kar-keasti samalla tasolla. Puolet vastanneista pitää alanyleistä arvostusta samoin kuin omaa palkkaansahyvänä.Alan yleiseen arvostukseen on tyytymättö-

miä 10 %, mutta palkkaansa tyytymättömiä on kui-tenkin lähes 20 %. Logistiikkapalveluyritysten pal-veluksessa työskentelevät pitävät alan yleistä ar-vostusta muita vastaajia alhaisempana, mutta ovatmuita tyytyväisempiä palkkaansa.

Ammattikorkeakoulu- taivanhan opistotutkinnon suorit-taneita on lähes 60 % vastaajista. Lähes30 % on suorittanut yliopistotason tut-

kinnon. 45 % vastaajista on ylempiä toimihenkilöitä javajaat 25 % työskentelevät johtavassa asemassa taiyrittäjinä. Opiskelijoita vastaajissa on alle 10 % ja elä-keläisiä 5 %.

Naisten enemmistö alan opiskelijoina eivielä näy työelämässä.Vastaajista on 20 % naisia ja80 % miehiä. Pääosa on ollut pitkään yhdistyksenjäsenenä. Suurimmat ikäryhmät ovat 40 – 49 sekä50 – 65 vuotiaat. Vastaajista 40 % työskenteleepääkaupunkiseudulla.

Teollisuus on työnantajanakolmasosalla vastaajista ja logistiikka-palveluyritys 30 prosentilla. Reilut 10 %on kaupan palveluksessa samoin kuin

oppi- ja tutkimuslaitosten ja konsulttitoimistojenpalveluksessa. Julkisen sektorin palveluksessa onvastaajista vajaat 10 %.Viidennes työskentelee lo-gistiikkapalveluiden parissa, vajaat 15 % vastaajistatyöskentelee toimitusketjun hallinnassa ja vajaat 15% hankintatehtävissä. Pääsääntöisesti maantiekulje-tusten parissa työskentelee 10 % vastaajista. Mark-kinointi ja myyntitehtävissä työskentelee vajaat 10%. Pääsääntöisesti varastoinnin parissa työskente-lee 5 % vastaajista.

Suurkiitokset kaikille (1099) jäsenkyse-lyymme vastanneille.Vastausten yhteenveto on si-vuillamme http://www.logy.fi. Vastaukset antavaterinomaisen pohjan kehittää toimintaamme yh-dessä eteenpäin.

Kari LitjaToimitusjohtaja

Jäsenkyselytulokset 20072

LOGYn jäsenkysely

12.3.2007

1099 vastausta

Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2Jäsenyysvuodet (kuva 1) . . . . . . . . . . . . . . . . . 3Ikä (kuva 2) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3Sukupuoli (kuva 3) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3Koulutus (kuva 4) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3Työnantajan toimiala (kuva 5) . . . . . . . . . . . . . 4Ensisijainen työ- tai opiskeluala (kuva 6) . . . . 4Ammattiasema (kuva 7) . . . . . . . . . . . . . . . . . 4Tulevaisuus työelämässä (kuva 8) . . . . . . . . . . 4Vastinetta jäsenmaksulle sekä alan ja omantyön arvostus (kuva 9). . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5LOGYyn liittymissyy (kuva 10) . . . . . . . . . . . . 5Sain tiedon LOGYstä (kuva 11) . . . . . . . . . . . 5Käyttämäni LOGYn palvelut (kuva 12) . . . . . 5Jäsenmaksun maksaja (kuva 13) . . . . . . . . . . . 6LOGYn tarjoamien lisäpalvelujen rahoitus (kuva 14). . . . . . . . . . . 6Arvio yhdistyksen osa-alueista (kuva 15) . . . 6Arvio eri aihealueiden käsittelystä LOGYssa (kuva 16) . . . . . . . . . . . 6Arvio piirien toiminnan osa-alueista (kuva 17). . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7Arvio koulutuksen osa-alueista kuva 18. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7Eri toimintamuotojen tarpeellisuus omalta kannalta (kuva 19). . . . . . . . . . . . . . . . 7Eri internet-palvelujen tarpeellisuus omalta kannalta (kuva 20). . . . . . . . . . . . . . . . 7

Kannen kuva: Merja HannikainenLogistiikkaseminaari, Finlandia-talo 1. 2. 2007

LOGYn jäsenkyselyn tulokset kertovat alan dynaamisuudesta

Tutkimus2 27.3.2007 15:41 Sivu 2

3

Jäsenyysvuodet

0 %5 %

10 %15 %20 %

25 %30 %35 %

40 %45 %

1-2 v all e 1 v 2-4 v 4-10 v Yli 10 v

Sukupuoli

0,00 %

20,00 %

40,00 %

60,00 %

80,00 %

Nainen mies

Ikä

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

alle20 20-29 30-39 40-49 50-65 yli 65

Koulutus

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

Perusk Ammkou Yliopp AMK, op i Y liopisto

kuva 1

kuva 2

kuva 3

kuva 4


Tutkimus2 27.3.2007 15:41 Sivu 3

4

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

Teol lis

uus

Logis

tpa

lvyr

itys

Ka uppa

Oppil t

utk.

kons

Ju lklai

t kaup

kunt

Julkin

enhal

linto

Pank

kivak

uutu

sMuu

Työnantajan toimiala

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

Joht

aja t a

i yritt

ä jä

Yl em

pito

imih

enk

Alempi

toim

ihen

k

Työnt

ekijä

Opisk

e lija

Eläk

eläi

nen

Mu u

Ammattiasema

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

Ensisijainen työ- tai opiskeluala

Toim

itusk

etjun

hallin

ta

Logis

tiikka

palve

lut

Hankin

ta

Maant

iekulj

etuk

set

Myynt

i ja m

arkk

inoint

i

Vara

sto/te

rmina

alit

Koulut

us

Hallint

oTu

tkim

us

Konsu

ltoint

i

Raut

atiek

uljet

ukse

tIC

TMer

enku

lkuSa

tama

Lent

okulj

etuk

set

Muu

Tulevaisuus työelämässä

0 % 20 % 4 0 % 60 % 8 0 % 100 %

Työvoimapula vaikeuttanut rekryt

Tavoittelen vaativampia työtehtäviäkehittämällä osaamista

Siirryn e läk. seur 2 vuoden aikana

Suunnitt eläk . siirtymistä ennen vars. eläkeikää

Suunnitt lähteväni ulkomaille töihin

Harkitsen työpaikan vaihtoa a

Jatkan nykyisessä työssäni

kyllä

ei

kuva 5

kuva 6

kuva 7

kuva 8


Tutkimus2 27.3.2007 15:41 Sivu 4

5

Vastinetta jäsenmaksulle sekä alan ja oman työn arvostus(5=erittäin hyvä … 1=erittäin huono)

Yksikön työvoima ja koulutustarve(5=nousee, 3=pysyy ennallaan, 1=laskee)

0 % 20 % 4 0 % 60 % 8 0 % 100 %

Yksikkönikoulutuspalveluiden tarve

Yksikkönityövoimatarve

Tyytyväisyyspalkkaan

Tyytyväisyystyötehtäviin

Alanyleinen arvostus

Vastine jäsenmaksulle

5

4

3

2

1

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

Ko ll eg , y

htku

mpp

Opet

tajal

ta

Log i

stiik

ka- l

e hd

Ko ulu t u

s tila i

s

LOG

Y ne s i

ttees

tä

Inte

rnet

istä

Mu ua

lta

Sain tiedon LOGYstä

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

Tietoaalasta

Logistiikka-lehti

Verkostoit

Koulutustilais

Esimieskehotti

Löytääksasiakk

Muustasyystä

LOGYyn liittymissyy

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Logi s

t iikk

a-leh

ti

Log-

Kulj-n

äytte

ly

Inte

rnet

-sivu

t

Semina

arit

Yritys

viera

i lut

Kirjat

Koulut

usto

im

Ma tkat

Huvitilai

suud

et

SCM-T

ulosk

ortt

LOGYn tav

oiteohj

SCO

R-toim

inta

Puup

akka

usjä r

j.

Tietot

ai toa

nal

Muu

Käyttämäni LOGYn palvelut

kuva 9

kuva 10

kuva 11

kuva 12


Tutkimus2 27.3.2007 15:41 Sivu 5

6

Jäsenmaksun maksaja

-20 %

0 %

20 %

40 %

60 %

Maksan itse Työnantajani maksaa Muu

Arvio yhdistyksen osa-alueista(5=erittäin hyvä … 1=erittäin huono)

0 % 20 % 4 0 % 60 % 8 0 % 100 %

SCM- Tu loskortti

Kansainv. toiminta ta

Vaikuttaminen

Internet-sivut

Koulutustoiminta a

Piiritoiminta

Jäsenkirjeet

Seminaarit

Log-Kulj-näyttely

Logistiikka-lehti i

5

4

3

2

1

LOGYn tarjoamien lisäpalvelujen rahoitus

0,00 %

10,00 %

20,00 %

30,00 %

40,00 %

50,00 %

60,00 %

70,00 %

Käyttäjä-maksaa Sisällytetään jäsenmaksuun

Arvio eri aihealueiden käsittelystä LOGYssa(5=erittäin hyvä … 1=erittäin huono)

0 % 20 % 4 0 % 60 % 8 0 % 100 %

Osaam. mitt ja anal.

Kestävä kehitys

Kansainv. kysym

Tietojärjestelmät

Laatu

Koulutus ja tutkim

Sopimukset ja lait

Hankinta

Varasto- ja term

SCM

Kuljetukset

5

4

32

1

.

kuva 13

kuva 14

kuva 15

kuva 16


Tutkimus2 27.3.2007 15:41 Sivu 6

7

Arvio piirien toiminnan osa-alueista(5=erittäin hyvä … 1=erittäin huono)

0 % 20 % 4 0 % 60 % 8 0 % 100 %

Kontaktit opiskel

Viihtyminen

Verkottumismahd

Esitelmätilaisuudet

Yritysvierailut

5

4

3

2

1

Eri toimintamuotojen tarpeellisuus omalta kannalta(5=erittäin tarpeellinen … 1=ei ollenkaan tarpeellinen)

0 % 20 % 4 0 % 60 % 8 0 % 100 %

Työkyky-tilaisuudet

Yhteistyö Itä-Euroopan anmaiden kanssa

Nuorten semiaarit jakummitoiminta

Rekrytointipalvelu

Hyöty ja huvitilaisuudet

Alueellisen toiminnanvahvistaminen

5

4

3

2

1

Arvio koulutuksen osa-alueista(5=erittäin hyvä … 1=erittäin huono)

0 % 20 % 4 0 % 60 % 8 0 % 100 %

Tietotaitoanalyysi

Ammattitaitosertif.

LOGY Comp kurssit

Muut sem

SCM Forum

Teemailtapäivät

Logistiikkapäivä

5

4

3

2

1

Eri internet -palvelujen tarpeellisuus omalta kannalta(5=erittäin tarpeellinen … 1=ei ollenkaan tarpeellinen)

0 % 20 % 4 0 % 60 % 8 0 % 100 %

Keskustelupalst a

Kalusto- ja ajonluettelo

Ohjelmistot arjonta a

Jäsenluettelo

Logistiikka-lehd nettivers

Materiaalien hintakehitys

Palvelutarjont a

Koulutustarjont a

Terminologian sanak

Sopimusmallit

Kirjallisuustarjont a

Uutispalvelu

5

4

3

2

1

kuva 17

kuva 18

kuva 19

kuva 20


Tutkimus2 27.3.2007 15:41 Sivu 7

8

1I 2007 • Intia ja Kiina pinnalla • Truili trukin ratissa • Supply Chain Memo -liite

SSI SCHÄFER FINLANDTeknobulevardi 3-5, PL 3501531 VantaaPuhelin 09 25178420S-posti [email protected]

K O K O N A I S U U SR A T K A I S E E

2I2007 • Seminaarissa palkitut • Toimitusketjun tarkastelua • Rauma valokeilassa

Myynnin ja markkinoinin ammattilaiset

ovat todenneet Logistiikka-lehden

tehokkaaksi mainosvälineeksi

Lisätietoja ilmoittelusta

www -sivulla: www.logy.fi/lehti/

tai puhelimitse 09-6963 751

Kehitä toimintaa koulutuksen avulla!

Tarjoamme maan laajimman valikoiman koulutusta aihealueesta:

� logistiikan ja oston kurssit

� ajankohtaisaiheiden seminaarit

� yrityskohtainen koulutus

� tietotaitoanalyysi

Katso l i sät ietoja:

www.logy.f i /koulutus

T E H O S TA A K I L PA I L U K Y K Y Ä

L O G I S T I I K A N JA O S TO N

K E H I T T Ä M I N E N


Tutkimus2 27.3.2007 15:41 Sivu 8

Logistiikka-lehti 3/2007

Documents

Transcript of Logistiikka-lehti 3/2007