Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Polvelta toiselle –messut20.2.2016 Joensuu

Seppo Niskanen

Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä?

• Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa olla hankalaa

• Tasapuolisesti suoritettu jako auttaa säilyttämään osakkaiden hyvät välit

• Tilanne monimutkaistuu entisestään, jos kuolinpesään syntyy sisäkkäinen kuolinpesä

• Järjestelyt olisi helpointa tehdä melko pian perunkirjoituksen jälkeen

23.2.2016 Suomen metsäkeskus 2

Vaihtoehtoja:• Pidetään ennallaan • Jaetaan jokaiselle oma palsta • Puretaan kuolinpesä yhtymäksi

› Jälkeenpäin voidaan tehdä osuuksien kauppoja

• Jaetaan pesä eri omaisuuslajien perusteella • Perustetaan/liitytään yhteismetsään • Myydään metsätila vieraalle

23.2.2016 Suomen metsäkeskus 3

Mitä on huomioitava mm.:› Testamentti, hallintaoikeus, ennakkoperinnöt› Metsävähennys› Luovutusvoittovero› Omaisuuksien arvot› Lesken asema› Perillisten toiveet

23.2.2016

Suomen metsäkeskus 4

Kuolinpesä

• Itsenäinen verotusobjekti• Puukauppatulot, kulut ja verot kuuluvat kuolinpesälle

• Osakkaille jaettava ylijäämä on verovapaata• Mielletään usein passiiviseksi metsänomistajaksi

5

Yhtymä

• Kyseessä silloin, kun esim. vanhemmat ja lapset tai sisarukset omistavat yhdessä tilan

• Määräosainen (murtoluku) omistus, tila on maastossa yksi kokonaisuus

• Tulot ja verot jaetaan osakkaille yhtymäosuuksien suhteessa

• Vähennykset palautuvat kaikkien osakkaiden verohyödyksi

6

23.2.2016 Suomen metsäkeskus 7

METSÄTILA

JAKAMATON KUOLINPESÄ

OSAKAS

OSAKAS OSAKASOSAKAS

OSAKAS

OSAKAS

Perin

nönj

ako

METSÄNOMISTAJA

LAINHUUTO

Esimerkki siitä, miten paljon perinnönjako selkiyttää kuolinpesän metsänomistusta ja lisäksi ajantasaistaa lainhuudot.

Termejä• Perinnönjako = pesän varallisuuden (osittainen)

jakaminen eri henkilöille tai esim. yhtymäksi• Jakosopimus = yhtymän jakaminen osakkaiden kesken

(toimii ainoastaan, jos yhtymällä on yksi kiinteistö)• Ositus = pesän varallisuuden laskeminen ja toteaminen,

mitä kuuluu leskelle ja mitä perillisille• Lohkominen ja halkominen = kiinteistön jakaminen

useaksi uudeksi kiinteistöksi

Toimenpiteet aloitetaan tutustumalla perukirjaan

• Omistusjärjestelyissä on kyse perukirjasta löytyvän omaisuuden jakamisesta

• Jos jaetaan molempien vanhempien kuolinpesät, tarkastellaan kahta perukirjaa

• Perukirjassa käytettyjä arvoja joudutaan usein päivittämään

• Jos kuolinpesää ei jaeta kokonaan, puhutaan osittaisesta perinnönjaosta

23.2.2016 Suomen metsäkeskus 9

Tila-arvio on usein tarpeen

• Tila-arvio on verotuksen ohella tärkeä dokumentti perhesovun kannalta

• Perinnönjakoa suunniteltaessa on oleellista tietää, minkä suuruista omaisuutta ollaan siirtämässä

• Yleensä tila-arvio tarkoittaa myös ajantasaista metsäsuunnitelmaa, josta on hyötyä jatkajalle

• Myös rakennukset ja pellot on arvioitava

23.2.2016

Suomen metsäkeskus 10

Avio-oikeus• Puolisoilla on yleensä avio-oikeus toistensa

omaisuuteen• Avio-oikeutta voidaan rajata avioehdolla tai lahja- ja

testamenttimääräyksellä• Avio-oikeudella on merkitystä lähinnä avioliiton

päättyessä• Avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta ei oteta mukaan

osituslaskelmaan• Avio-oikeuden nojalla tuleva omaisuus ei ole perintöä• Lapsettoman avioparin leski tosin voi periä puolisonsa

Testamentti• On määrätty esimerkiksi metsätilan hallintaoikeus leskelle› Tällöin hallintaoikeuden arvo vähennetään

perillisten perintöveroa laskettaessa

• Tai haluttu määrätä avio-oikeudesta

• Omistusoikeustestamentti› Puolisoiden kesken ei yleensä järkevä› Perintökaaresta poikkeaminen

› Lakiosaoikeus silti

Kuolinpesät• Vaihtoehto 1, leski ja lapset

› lapset ovat perillisiä› leskelle kuuluu avio-oikeuden nojalla yleensä

puolet pesän säästöstä (jos ei avioehtoa)› pesän säästö = vainajan varat+lesken

varat+yhteiset varat - velat› jos pesässä on leski, on aina ensimmäiseksi

tehtävä ositus, eli laskelma mitä kuuluu leskelle/perillisille

Kuolinpesät• Varakkaampi leski

› Lesken ei ole pakko luovuttaa omaisuutta vainajan perillisille (eli yleensä omille lapsilleen!)

› Vastaavasti lesken ei ole pakko ottaa vastaan varakkaammalta vainajalta avio-oikeuden perusteella tulevaa omaisuutta

› Nämä asiat pitää ilmoittaa kirjallisesti riittävän ajoissa (muuten jatkossa saatetaan tulkita esim. lahjaksi)

Kuolinpesät• Vaihtoehto 2, ei leskeä

› kun jakoa lähdetään tekemään, perusteena on perukirjat tai –kirja

› perinnönjako ei tarkoita sitä, että metsätila välttämättä pilkottaisiin, vaan se voidaan jakaa määräosiin, esim. 1/3, 1/3, 1/3.

› määräosia voidaan käyttää myös tasauserinä ja tehdä sen jälkeen yhtymäosuuden kauppoja

Esimerkki› Metsän arvo 100 000› Kesämökin arvo 20 000› 3 perillistä

• Se joka saa kesämökin, saa metsästä 2/10, toiset saavat metsästä 4/10

• Metsän osalta muodostuu siis yhtymä

Kuolinpesät• Pesän ulkopuoliset/sisäiset varat

› Aina, kun jaetaan omaisuutta, joka kuuluu pesään, eikä kukaan osakas tuo ”omaa” rahaa tasauseräksi, on ainoa seuraus perintövero (joka yleensä on jo maksettu)

› Kun lähdetään käyttämään pesän ulkopuolisia varoja, kyseeseen tulee yleensä varainsiirtovero ja usein luovutusvoittovero

› Luovutusvoittoveroa voi minimoida sukulaishuojennuksella, kunhan perinnönjako on tehty, eli pesä ensin purettu yhtymäksi

Luovutusvoittoveron vapaus=tämän piiriin olisi tärkeä päästä

• Koskee lähisukulaisten kauppoja

› ostajana yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa lapsi tai tämän jälkeläinen, sisar(puoli) tai veli(puoli)

› luovuttaja harjoittanut metsätaloutta› 10 vuotta taaksepäin ei saa olla kaupalla tehtyjä tilan

luovutuksia

Tällöin veroa ei tule.

Jatkajan/ostajan ei kannata myydä tilaa seuraavan 5 vuoden aikana.

18

Kuolinpesät• Osittainen ositus- ja/tai perinnönjako

› Voidaan muodostaa esim. metsäomaisuudesta yhtymä

› Muilta osin pesän omaisuus voi jäädä jakamatta› Soveltuu hyvin, jos esim. halutaan tehdä metsän

osalta yhtymäosuuskauppoja, mutta muutoin pitää vielä pesä jakamatta

Yhtymä voi olla välivaihe• Yhtymäosuuksilla eli määräosilla voidaan helposti

jatkaa perinnönjaossa tehtyjä omistusjärjestelyjä• Määräosien kauppa on normaalia

kiinteistökauppaa• Määräosat ilmoitetaan aina murtolukuna• Verotarkastelut ovat samat, kuin koko tilankin

kaupassa• Yhtymä on hyvä omistusmuoto perheen sisällä

Metsävähennys keventää tilan ostajan verotusta

• Laskennallinen lisävähennys metsätalouteen

• 60% hankintamenosta (kauppahinta+varainsiirtovero+muut kulut)

• Syntyy myös yhtymäosuuden kaupasta• Vähennys tehdään metsätalouden tuloista

21

Metsävähennys

• Metsävähennyspohja ei synny kuolinpesäosuuksien kaupassa

• Metsävähennyspohja ei synny lahjassa tai perinnössä

• Metsävähennystä ei voi hyödyntää, jos omistus- ja hallintaoikeus on eri henkilöillä

22

Perinnöstä luopuminen• Perinnöstä luopuminen

› Melko kevyt ja huomaamaton tapa ylittää sukupolvi

› Tehtävä kirjallisesti› Kokonaan ja ilman ehtoja

›pahimmassa tapauksessa perintövero+lahjavero

› Usein verotus kevenee› Ongelma: päätöksenteko kuolintapauksen

yhteydessä

Jos joku osakkaista ei halua metsää

• Hänelle jaetaan pesästä muuta omaisuuttaTAI

• Ennen osuuksien kauppoja tehdään perinnönjako, pidetään hetki yhtymänä ja sen jälkeen yhtymäosuuden kauppa

• Miksi?› tällöin syntyy metsävähennys› tällöin ei yleensä tule myyjälle luovutusvoittoa (jos

he ovat lähisukulaisia)

Askelmerkit lyhyen kaavan mukaan

• Tutustutaan perukirjaan › Selvitetään testamenttiasiat, lesken asema jne.

• Keskustellaan osakkaiden kesken kunkin toiveista• Arvostetaan omaisuus tarvittaessa uudelleen

› Mahdollisesti voidaan hyödyntää perukirjan arvoja• Laaditaan perinnönjakokirja verotusseikat ja osakkaiden

toiveet huomioiden• Hoidetaan jälkityöt

› Verot, lainhuuto jne.

23.2.2016 Suomen metsäkeskus 25

Kiitos!

Seppo Niskanenseppo.niskanen@metsakeskus.fi

0500 498 397

23.2.2016 Suomen metsäkeskus 26