Maakunnan Lapin metsäosaaja metsäohjelma - … · Lapin metsäohjelma 2012 - 2015 Metsäkeskus...

Lapinmetsäohjelma

2012 - 2015

Metsäkeskus rakentaa maa-kunnan taloudellista ja henkistä hyvinvointia edistämällä metsi-en kestävää käyttöä yhdessä metsänomistajien ja alueen muiden asukkaiden kanssa. Ympäristöasioissa metsäkes-kus on maakunnan metsätalo-uden tiennäyttäjä.

Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Lappi, Hallituskatu 22, PL 8053, 96101 Rovaniemi, puh. 020 772 8600, faksi 020 772 8660, [email protected], www.metsakeskus.fi

Maakunnanmetsäosaaja

LAPIN metsäohjeLmA

2

© Metsäkeskus Lappi

Toimittajat: Ari Keskimölö ja Reijo Väisänen

Taitto: Mainostoimisto Grafu

Etukannen kuva: Risto Juopperi

Takakannen kuva: Mira Takalo

Painatus: Laatupaino Oy, Vihanti 2012

LAPIN metsäohjeLmA

�

1. johDANto .......................................................4�. metsäALAN toImINtAYmPäRIstÖ jA NYKYtILA ....................................................5 �.1 toimintaympäristö ....................................5 �.� Nykytila ....................................................6 �.�.1 metsävarat ............................................6 �.�.� hakkuut ja puuvarojen käyttö ................6 �.�.� metsien hoito ja metsänparannus .........8 �.�.4 metsien monikäyttö, virkistys ja kulttuuri .................................................9 �.�.5 metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt .................................10 �.�.6 Yritystoiminta ja työllisyys ................... 11 �.�.7 osaaminen .......................................... 11

�. ohjeLmAN VIsIo jA stRAteGIset LINjAUKset ...................................................1�

4. metsäALAN KehIttämIstAVoItteet jA toImeNPIteet .........................................14 4.1 tavoitteiden taustaa ...............................14 4.� metsäohjelman tavoitteet .......................16 4.� toimenpiteet ...........................................�0

5. RAhoItUstARVe jA ResURssIeN KohDeNtAmINeN .........................................�4 5.1 Puuntuotannon kestävyyden turvaaminen ...........................................�4 5.� metso-ohjelman toteutus .....................�4 5.� eU-hankkeina toteutettava kehittäminen ...........................................�5

6. ohjeLmAYhteIstYÖ ...................................�5

7. ohjeLmAN VAIKUtUKset ...........................�6 7.1 Arvioinnin periaatteet .............................�6 7.� taloudelliset vaikutukset ........................�6 7.� sosiaaliset vaikutukset ...........................�7 7.4 Kulttuuriset vaikutukset ..........................�8 7.5 Ympäristövaikutukset .............................�8 7.6 Yhteenveto aluevaikutuksista ................�8

8. ohjeLmAN toImeeNPANo jA seURANtA ................................................�9

9. seURAAVAN ohjeLmAKAUDeN �016-�0�0 sUUNtAVIIVAt .............................�9 Liite 1. osa-alueiden nykytilan kuvaus. ........�0 Liite �. tärkeimmät yksityismetsien tavoitteet osa-alueittain. ....................�1 Liite �. osa-alueiden yhteenveto. ................�1 Lounais-Lappi ..............................................�1 Länsi-Lappi ..................................................�� Kaakkois-Lappi ............................................�� Rovaniemi ....................................................�4 Keski-Lappi ..................................................�5 Itä-Lappi .......................................................�5 Ylä-Lappi ......................................................�6

sIsäLLYsLUetteLo

LAPIN metsäohjeLmA

4 johDANto

1. johdantoTausTaa

Vuoden 1997 alussa voimaan tulleen metsälain (109�/1996) mukaan metsäkeskusten tehtävänä on laatia toiminta-alueelleen metsätalouden alueellinen tavoiteohjelma ja seurata sen toteutumista. ohjel-man sisällöstä ja tavoitteista säädetään tarkemmin metsäasetuksella (1�00/1996). ohjelmaa päivite-tään enintään viiden vuoden välein. edellinen Lapin metsäohjelma laadittiin vuosille �006-�010. ohjel-maa päivitettiin vuonna �008.

Päätynyt metsäohjelmakausi jää historiaan ajanjak-sona, jolloin saavutettiin ääripäät metsäsektorin toi-meliaisuudessa. Vuosi �007 jäi historiaan voimak-kaasti kohonneiden puun hintojen ja ennätyksellis-ten hakkuiden vuotena. markkinahakkuiden määrä ylitti myös selvästi pitemmän ajan keskiarvon niin Lapissa kuin koko maassakin. Vuoden �008 lopulla suomi vaipui muiden maiden tapaan lamaan. ta-louden syöksykierre oli ennätyksellisen nopeaa. sa-malla tieto Venäjän uusista puutulleista lisäsi met-säteollisuuden muutospaineita. Nämä tekijät joh-tivat poikkeuksellisiin toimiin, joita olivat tehtaiden lakkauttamiset, tuotannon supistukset, puunkorjuu-seisokit ja henkilöstön vähennykset. Vuosi �009 oli koko suomen kansantaloudessa syvän taantuman vuosi. Viennin arvo supistui kolmanneksen ja brut-tokansantuote seitsemän prosenttia. Lama kiihdytti jo aiemmin alkanutta metsäteollisuuden rakenne-muutosta: teollisuuden tuotantomäärät ja yritysten kannattavuudet laskivat. Käänne parempaan tapah-tui kuitenkin jo vuoden �009 lopulla. Vuonna �010 palattiin taas keskimääräiselle tasolle.

Nyt käsillä olevan Lapin metsäohjelman �01�-�015 taustalla on Kansallinen metsäohjelma �015, joka visioi suomen metsäalan biotalouden edelläkä-vijäksi. Kokonaisuus kattaa ilmastokysymykset, energiapuuliiketoiminnan kasvun, biojalostamojen kehittymisen ja kaiken kaikkiaan puuraaka-aineen laajenevat käyttömahdollisuudet.

Lapin metsävarat tarjoavat raaka-ainetta metsä- ja puuteollisuudelle ja biovoimaloille sekä myös uusille puujalosteille. toisaalta suuret taimikonhoito- ja en-siharvennustarpeet ovat myös haaste metsänomis-tajille. oikea-aikainen taimikonhoito ja ensiharven-nus luovat perustan metsän arvokasvulle ja samalla teollisuuden raakapuun hankinnalle.

osallisTaminEn

Lapin metsäkeskus sai euroopan aluekehitysra-haston osarahoituksen (eAKR) Lapin metsäohjel-man laatimiseen. saadulla rahoituksella palkattiin projektityöntekijä vuoden ajaksi metsäohjelmaa valmistelemaan. Aiemmin Lapissa laadintaan ovat osallistuneet lähinnä maakuntatason sidosryhmät. Nyt työtä tehtiin myös osa-alueittain.

Lapin metsäohjelman laadinta jalkautettiin seitsemäl-le osa-alueelle (kuva 1) paikallisten suunnitteluryh-mien kautta. suunnitteluryhmiin kutsuttiin edustajat kaikista metsien käyttöön liittyvistä sidosryhmistä. osallistuvia organisaatioita olivat mm. Lapin met-sänhoitoyhdistykset, Lapin Koneyrittäjät ry, suomen riistakeskus, Lapin luonnonsuojelupiiri ry, Lapin mat-kailuyrittäjät, stora enso oyj, metsäliitto osuuskunta, metsähallitus, meto - metsäalan Asiantuntijat ry, Paliskuntain yhdistys, Puu- ja erityisalojen liitto ry, Lapin kunnat, Lapin 4h-yhdistykset ja saamelaiskä-räjät. osallistumisaktiivisuus vaihteli kokouksittain ja organisaatioittain. Vuoden �011 aikana järjestettiin neljä kokouskierrosta (yhteensä �� kokousta). Koko-uksiin osallistui keskimäärin 7 osallistujaa, ja kaiken kaikkiaan 10� eri henkilöä. metsäohjelman tärkeimmistä linjauksista järjestettiin myös internet-kysely, jossa yleisöllä oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä Lapin metsien käytöstä. Linkki internet-kyselyyn julkaistiin kesällä �011 Lapin Kan-sassa julkaistussa lehtijutussa. Kyselyyn vastasi yhteensä �9 kansalaista. Kansalaisten näkemykset olivat samansuuntaiset kuin osa-alueiden toimijoil-la.

joiltain osin projektin ohjausryhmä ja Lapin met-säneuvosto tarkisti osa-alueilta tulleita esityksiä. Valtaosa ohjelmassa esitetyistä metsien käytön tavoitteista ja toimenpiteistä perustuu kuitenkin

ylä-lappi

Keski-lappi

itä-lappi

Kakkois-lappi

rovaniemi

lounais-lappi

länsi-lappi

Kuva 1. Lapin metsäohjelman laadinnassa käytetty osa-aluejako.

LAPIN metsäohjeLmA

5

suoraan osa-alueiden esityksiin. Projektiin sisältyy vielä vuoden �01� alkupuolella ohjelman esitte-ly toimijakohtaisissa tilaisuuksissa. osa-alueiden nykytilan numeeriset kuvaukset ja tavoitteet sekä tekstiyhteenvedot on esitetty liitteissä.

Lapin metsäohjelman �01�-�015 koostamisesta vas-tasivat Ari Keskimölö ja Reijo Väisänen (osa-alueita koskeva työ) Lapin metsäkeskuksesta. ohjelman valmistelleen eAKR-projektin ohjausryhmään kuu-luivat: mikko hyppönen (puheenjohtaja, metsäntut-kimuslaitos), jukka Ylimartimo (Lapin metsäkeskus), juhani Karjalainen (metsähallitus), Kimmo Karjalai-nen (metsänomistajien liitto Pohjois-suomi), Kyösti Palojärvi/jouni Rauhala (Lapin eLY-keskus), jarkko Parpala (metsäliitto) sekä Paula Alho (rahoittajan edustaja, Lapin eLY-keskus).

ohjausryhmän työtä ohjasi vuonna �010 kautensa aloittanut Lapin metsäneuvosto, jonka jäseninä oli-vat mikko sarajärvi (pj. Lapin metsäkeskus), jukka Ylimartimo (Lapin metsäkeskus), martti Varmola, (metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen yksikkö), hannu Välikangas (metsänomistajien liitto Pohjois-suomi), Veijo ekonoja (metsänhoitoyhdistykset), Kari oittinen (Lapin eLY-keskus), Päivi Lundvall (Lapin eLY-kes-kus), maiju hyry (Lapin liitto), juhani Karjalainen (metsähallitus), eero törmänen (suomen riistakes-kus), sirkka jokela (Rovaniemen ammattikorkea-koulu), jarkko Parpala (metsäliitto osuuskunta), Arto tuisku (Puu- ja erityisalojen liitto ry), jukka Knuuti (Paliskuntain yhdistys ry), matti Kantola (Lapin Ko-neyrittäjät ry), olli-Pekka Ahonen (storaenso oyj), Petra magga-Varsin (saamelaiskäräjät), tapani Niemimuukko (meto-metsäalan Asiantuntijat ry) ja erkki Lehtoniemi (Rovaniemen kaupunki).

Lapin metsäkeskuksen johtokunta vahvisti metsäoh-jelman kokouksessaan 15.1�.�011.

metsäALAN toImINtAYmPäRIstÖ jA NYKYtILA

2.1 ToiminTaymPärisTö

Lapin elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti kahden viime vuosikymmenen aikana. metsäsektori on menettänyt työpaikkoja, mutta matkailussa ja muil-la teollisuuden aloilla ne ovat lisääntyneet. erityisesti Lapin kaivannaisteollisuus on kasvanut voimakkaas-

�. metsäalan toiminta-ympäristö ja nykytila

ti. Lapin elinkeinorakenne on monipuolistunut, mikä on ollut myönteistä.

metsätalous ja metsä- ja puuteollisuus työllistävät edelleen suoraan noin ��00 lappilaista. Lapin alueta-loudessa metsäsektorin osuus on ollut muuta maata huomattavasti suurempi vaihdellen viime vuosina 10 ja 17 %:n välillä. Valtakunnallisesti metsäsektorin tuotannon osuus bruttokansantuotteesta on vähen-tynyt 5 %:iin.

maailmantalouden integraatio jatkuu edelleen, minkä myötä metsäteollisuuskin on hakeutumassa edulli-sempien tuotantotekijöiden ja toisaalta kasvavien markkinoiden ääreen etelä-Amerikkaan ja Aasiaan. samalla Venäjän puutullit ovat vähentäneet tuonti-puun käyttöä olennaisesti. suomessa metsäteolli-suuden tuotantoa on leikattu ja samalla puunkäyttöä vähennetty 10 milj. m³/v verran vuosien �005 ja �009 välisenä aikana.

Pohjois-suomessa stora enson Kemijärven sel-lutehdas ja UPm:n Kajaanin tehdas lakkautettiin. Niiden vaikutus teollisuuden kuitupuun käyttöön Pohjois-suomen alueella on yli � milj. kuutiomet-riä. sahateollisuudessa on tapahtunut muutoksia Pölkky oy:n ostettua Ruukki Groupin Lappipanelin Kuusamon sahan. Lisäksi Lapin PK-sahoilla on tehty investointeja. Rovaniemelle rakennetaan uusi suuri lämpövoimala, joka käynnistyttyään käyttää satoja tuhansia kuutiometrejä puupolttoainetta. Kemin suu-ren biodieselhankkeen lopullista investointipäätöstä ei vielä ole tehty.

Puunhankinnan haasteita jatkossa tulevat olemaan puuntarjonnan painottuminen pienen runkokoon harvennusmetsiin ja turvemaiden talvikorjuukohtei-siin. jatkuvat taimikonhoitorästit yksityismetsissä tulevat jatkossa edelleen nostamaan puunkorjuun yksikkökustannuksia. metsätilojen tilusrakenne ja omistajarakenteen muuttuminen tuovat puunhankin-taan lisähaasteita myös jatkossa. metsien eri käyt-tömuotojen rinnakkainelo tulee jatkossa vaatimaan vähintään nykyisenkaltaista yhteensovittamista.

metsäteollisuus panostaa voimakkaasti tutkimuk-seen, mutta valtaosa metsäteollisuuden kannatta-vuudesta ja tuotannosta tulee perustumaan vielä pitkään nykyisiin tuotteisiin. Bioenergian käyttö sähkön ja lämmön tuotantoon on ollut jatkuvasti kasvavaa. seuraava merkittävä uusi aluevaltaus tulee olemaan liikennepolttoaineet. Biokemikaalit,

LAPIN metsäohjeLmA

6

0

1000000

�000000

�000000

4000000

5000000

6000000

7000000

metsäma

Pinta-ala, ha

Yksityis-luontoiset

Kaikki mo-ryhmät

Yksityis-luontoiset

Kaikki mo-ryhmät

joutomaaKituma Yhteensätiet, varastot jne

1770800 417600

�9��100 1007600

�14�00 8500

946800 �5600

�511100

591�100

Kuva 2. metsätalouskäytössä olevan metsätalousmaan jakautuminen Lapissa (Lähde: metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi).

0

�000

4000

6000

8000

10000

1�000

m 0001�

Poistumakeskimäärin

Kasvu 11411

Kuusi Lehtipuu Yhteensämänty

911 1116 5607�581

18��7556 �0��

Kuva 3. Puuston kasvu ja poistuma keskimäärin Lapissa vuosina �006-�010 (Lähde: metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inven-tointi ja metsätilastollinen tietopalvelu).


biomateriaalit sekä lääkkeet ja kosmetiikka tarjonne-vat jatkossa mahdollisuuksia metsien taloudelliseen hyödyntämiseen.

Kansainvälisten ilmastosopimusten uusiutuvien polt-toaineiden käyttötavoitteet ja metsien hiilensidonta tulevat jatkossa vaikuttamaan entistä enemmän myös suomen metsien käyttöön. Puuta kasvaa suomessa enemmän kuin sitä vuosittain hakataan, jolloin hiiltä sitoutuu jatkuvasti metsiin. metsien hiilensidonta voi jatkossa olla uusi tulonlähde metsänomistajalle.

2.2 nyKyTila

tässä luvussa on esitetty nykytilan kuvaus koko metsäkeskusaluetta koskien. osa-alueiden nykyti-lan kuvaukset on esitetty liitteissä. Lisätietoja Lapin metsistä on julkaistu internetissä metsäohjelman seuranta - ja tilastotietoa metsistä –esityksissä (www.metsakeskus.fi).

2.2.1 mETsävaraT

Lapin metsien kokonaistilavuus on �58 milj. m³, josta taloustoiminnan käytössä olevalla metsä- ja kitumaalla on �6� milj. m³. metsätalousmaan ko-konaispinta-ala on noin 9,1 milj. ha. tästä �,9 milj. ha on metsätalouden käytössä olevaa metsämaata (kuva �).

Noin 60 % Lapin metsätalouden käytössä olevasta metsätalousmaa-alasta on kankaita ja loput soita. Kolmen pohjoisimman kunnan (Ylä-Lappi) alueella

olevat suot ovat luonnontilaisia, eikä niiden luonnon-tilalle ole näköpiirissä muutosta. Ilman talouskäyt-törajoituksia olevien suoalueiden kokonaispinta-ala on �,� milj. ha (metsämaata 740 000 ha). soiden kokonaispinta-alasta on ojitettu noin �7 %.

Valtion omistamien metsien määrä on Lapissa suuri. Yksityisluontoisessa (yksityiset, kunnat ja seurakun-nat) omistuksessa on vain noin 4� % metsätalouden käytössä olevan metsätalousmaan ja 45 % met-sämaan pinta-alasta (kuva �). Yksityisluontoisten metsien osuus metsien hakkuumahdollisuuksista on kuitenkin yli puolet, mikä johtuu yksityismaiden sijoittumisesta metsänkasvua ajatellen parhaimmille alueille.

suuren valtion omistuksen lisäksi Lapin metsätalo-uden erityispiirre on yhteismetsien suuri määrä (46 kpl). Yhteismetsien kokonaispinta-ala on �86 000 ha. Yksityisiä metsälöitä oli vuonna �010 kaikkiaan �� 900 kpl, joista metsänhoitomaksua maksoi 19 400 metsälöä. Lapin yksityismetsistä perheet omistavat 71 %, verotusyhtymät 15 % ja perikunnat 14 %.

2.2.2 HaKKuuT ja PuuvarojEn KäyTTö

Lapin metsien vuotuinen kokonaiskasvu metsätalo-uskäytössä olevalla metsä- ja kitumaalla on 11,4 milj. m³ (VmI10). suojelualueilla oleva puuston kasvu on 1,5 milj. m³. Lapin metsien vuotuinen kokonaiskasvu on noussut selvästi viime vuosikymmeninä, mikä perustuu nuorten hyvin kasvavien metsien osuuden lisääntymiseen.

LAPIN metsäohjeLmA

7

0

1000

�000

�000

4000

5000

6000

1000

m /

vuos

i

tavoite 1005

tulos�006

tulos�007

tulos�008

tulos�009

tulos�010

mänty-tukki

Lehti-kuitupuu

hakkuu-määrä

yhteensä

�1� �� 66� 6�6 4847

845 140 1808 490 �7� �656

105� 195 �1�1 5�5 445 4�48

10�� 160 ��48 465 459 4465

711 91 158� �40 ��8 �05�

881 144 1987 461 4�1 �894

mänty-kuitupuu

Kuusi-tukki

Kuusi-kuitupuu

tavoitetulos �006tulos �007tulos �008tulos �009tulos �010

Poltto-puu

tuonti-hake

Lehtipuu-kuitu

Kuusi-kuitu

mänty-kuitu

Lehtipuu-tukki

Kuusi-tukki

mänty-tukki

0

1000

�000

�000

4000

5000

6000

7000

8000

1000

m�

�006 �007 �008 �009 �010

�18 �� 76 �99 �99

�489 �181 �67� �015 �468

188 176 16� 194 0

164� 17�6 16�9 14�1 1614

515 519 �85 �48 46�

1 1 1 1 1

16� ��1 178 1�4 895

71� 906 84� 477 566

Polttopuutuontihake

LehtipuukuituKuusikuitumäntykuitu

LehtipuutukkiKuusitukkimäntytukki

0

�0

40

60

80

100

1�0

1000

ha

/ vuo

si


tavoite

tulos�006

tulos�007

tulos�008

tulos�009

tulos�010

ensi-harven-nukset

muutharven-nukset

Ylis-puidenpoisto

Luontai-sen uudis-tamisenhakkuut

Avo-hakkuut

hakkuu-pinta-alayhteensä

muuthakkuut

�5 14 10 1� �0 90

�� 19 15 7 17 8�1

�4 �� 17 9 14 99�

�8 �4 �1 10 �1 10�1

�9 �6 16 9 14 941

�0 16 1� 7 10 661

Kuva 5. hakkuupinta-alat Lapissa (Lähde: metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu).

Kuva 6. Raakapuun kokonaiskäyttö Lapissa (Lähde: metsäntutkimus- laitos, metsätilastollinen tietopalvelu).

Kuva 4. markkinahakkuut Lapissa (Lähde: metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu).

Viime ohjelmakauden �006-�010 kokonaispoistuma oli keskimäärin noin 5,6 milj. m³ vuodessa (kuva �). Kokonaiskasvu on ollut koko tarkastelujakson pois-tumaa huomattavasti suurempi, joten Lapin puusto-pääoma on kasvanut vuosittain lähes 6 milj. m³.

hakkuukertymä oli viime ohjelmakaudella keski-määrin 4,� milj. m³ vuodessa. Valtaosa (yli 90 %)

oli teollisuuden käyttämää markkinapuuta (kuva 4). männyn osuus hakkuukertymästä (74 %) kasvoi edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. mäntytukin ja –kuidun korjuumäärät ylsivät ohjelmakaudelle asetettuihin tavoitteisiin huippusuhdanteen vuosina �007 ja �008.

metsien hakkuupinta-alat olivat viime ohjelmakaudel-la keskimäärin 89 000 ha vuodessa (kuva 5). Niistä yksityisluontoisiin metsiin kohdistui keskimäärin 50 000 ha. Yli puolet ohjelmakauden hakkuista oli harvennushakkuita. muita harvennuksia kuin en-siharvennuksia tehtiin selvästi yli metsäohjelman tavoitteen.

Lapin metsäteollisuuden vuotuinen raakapuun koko-naiskäyttö lisääntyi 1990-luvun alun noin 5,0 milj. m³:stä vuoteen �007 mennessä yli 7 milj. m³:iin (kuva 6). tämän jälkeen puunkäyttö väheni matalasuhdanteen vuonna �009. Kemijärven sellutehtaan lakkautus vuonna �008 siirsi tuotantoa metsäteollisuuden Ke-min ja oulun yksiköihin. Vuoden �010 puunkäyttö Lapissa jäi noin miljoona kuutiometriä vuoden �007 tasosta.

LAPIN metsäohjeLmA

8

0

�00

400

600

800

1000

1�00

1400

1600

1000

m�

Pientalojenpolttopuu

muu

Kuori

sahanpuru jamuut puru

teollisuudenpuutähdehake

metsähake

Pientalojenpolttopuumuu

Kuorisahanpurut ja muut purut

teollisuudenpuutähdehakemetsähake

�006 �007 �008 �009 �010

��0 ��0 ��0 ��0 ��0

10 � �0 �4 4�

745 811 7�7 654 70�

57 �� 115 �9 114

�8 61 �9 �1 �9

6� 65 107 �60 ��7

0

5000

10000

15000

�0000

�5000

�0000

�5000

40000

heht

aaria

/ vu

osi

tavoite

tulos�006

tulos�007

tulos�008

tulos�009

tulos�010

metsän-viljely

ha

taimikon-hoitoha

ensi-harvennus

ha

Kunnostus-ojitus

ha

terveys-lannoitus

ha

Kasvatus-lannoitus

ha


19950 �4500 �4500 1�650 500 1000

157�5 1�458 ��781 6557 18 0

15056 1459� �7680 6558 1�9 0

15806 1807� �88�0 68�5 1�4 198

16097 17660 �0017 6�� 45 �8

15�6� 14�58 �4�6� 546� 1�6 110

Puupohjaisten polttoaineiden käyttö energiantuo-tannossa on lisääntynyt koko �000-luvun (kuva 7). Kuva ei sisällä teollisuuden nestemäisiä polttoaineita (mm. mustalipeä) eikä jäteliemistä saatuja lietteitä tai kuituja. Pientalot käyttivät neljänneksen kaikista puupohjaisista polttoaineista. Viime ohjelmakauden loppuosassa valtion tuella korjattiin energiapuuta noin 1�0 000 m³.

2.2.3 mETsiEn HoiTo ja mETsänParannus

taimikonhoitoa tehtiin yksityisluontoisissa metsis-sä vuosittain vain noin puolet (kuva 8 a) aiemman metsäohjelman tavoitteesta (1� 000 ha). Valtion tukemien nuoren metsän kunnostusten määrä oli keskimäärin taimikonhoitoa suurempi. Vaikka hyvä energiapuun kysyntä lisää nuoren metsän kunnostus-ten määrää, taimikonhoidon viivästyminen niin, että työ tehdään vasta nuoren metsän kunnostuksena, ei ole metsänhoidollisesti perusteltua. ensiharven-nustavoitteesta saavutettiin noin kaksi kolmasosaa. Valtion metsissä taimikoita hoidettiin vuodesta �008 lähtien lähes metsäohjelman tavoitteen mukainen määrä (kuvat 8a ja 8 b).

Kunnostusojitusten kokonaismäärissä jäätiin noin puoleen metsäohjelman tavoitteesta. tilanne oli

sama sekä yksityisluontoisissa että valtion metsissä. Aiempien vuosien yli 6000 hehtaarin määrä alitettiin selvästi (5500 ha). saavutettu osuus on sama niin yksityis- kuin valtionmetsissä.

metsäteitä perusparannettiin ja rakennettiin edel-lisellä ohjelmakaudella lähes tavoitteen mukainen

Kuva 7. Puupohjaisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa (Lähde: metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu).

Kuva 8a. metsänhoitotöiden toteutusmäärät kaikkien omistajaryhmien metsissä (Lähde: metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu).

0

�000

4000

6000

8000

10000

1�000

14000

16000

heht

aaria

/ vu

osi

metsän-viljely

ha

taimikon-hoitoha

Nuorenmetsän

kunnostus(�. khlk) ha

Kunnostus-ojitus

ha

terveys-lannoitus

ha

Kasvatus-lannoitus

ha


tavoite

tulos�006

tulos�007

tulos�008

tulos�009

tulos�010

11500 1�000 15000 7000 500 1000

89�9 69�8 6�18 �840 18 0

69�0 59�� 7660 �91� 1�9 0

7577 7175 8068 �5�4 �7 90

795� 7177 84�0 �704 �� 8

7641 6�77 676� �800 7� 110

Kuva 8b. metsänhoitotöiden toteutusmäärät yksityismetsissä vuosina (Lähde: metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu).


LAPIN metsäohjeLmA

9

määrä. Valtion mailla tehtävien teiden osuus työn alla olleista teistä oli 80 %. osuus on ollut suuri koko oh-jelmakauden ajan. metsäteiden perusparannustöitä yksityismetsissä tehtiin vain noin kolmannes metsä-ohjelman tavoitteesta. Uusia teitä yksityismetsissä on tehty vuosittain noin �0 kilometriä.

2.2.4 mETsiEn moniKäyTTö, virKisTys ja KulTTuuri

Matkailu

Luontoon perustuvan matkailun arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava matkailun osa-alue. sen vetovoima-alueina toimivat suojelu-alueet sekä valtion ulkoilu- ja virkistyspalvelut. Lapin laajat suojelualueet ja metsähallituksen luontopal-veluiden luomat puitteet antavat hyvän perustan luontomatkailun kehittymiselle.

Lappi on suomen tärkein matkailualue helsingin jälkeen. Rekisteröityjen yöpymisten määrä vuonna �010 oli �,� miljoonaa. Lapin matkailu perustuu pää-asiassa muusta maasta ja euroopasta poikkeavaan luontoon. Kahden viime vuosikymmenen aikana sekä ulkomaisten että kotimaisten yöpyjien määrät ovat kasvaneet selvästi. Ulkomaisten yöpyjien määrä on �,7-kertaistunut, kun samaan aikaan kotimaisten yöpyjien määrä on kasvanut runsaat 40 %. Välitön matkailutulo on kasvanut samassa suhteessa. Vuon-na �009 se oli Lapissa noin 600 milj. euroa.

Porotalous

matkailun lisäksi toinen merkittävä lappilainen omi-naispiirre metsien käytössä on porotalous. suomen poronhoitoalue käsittää lähes koko Lapin maakun-nan ja osan Pohjois-Pohjanmaasta ja Kainuusta. maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa kullekin paliskunnalle suurimmat sallitut eloporomäärät vuo-sikymmenittäin.

Paliskuntia Lapissa on 41 kpl. teurasporojen määrä Lapissa on ollut viime ohjelmakaudella laskeva (kuva 9). eloporoja (talven �009-�010 yli eläneitä poroja) laidunsi noin 17� 400 kpl. teuraita kertyi noin 94 700 kpl. Poronhoitovuonna �009/�010 Lapissa oli � 6�5 poronomistajaa. Poronlihaa tuotettiin �,4 milj. kg (koko poronhoitoalueella), jonka arvo tuottajille oli 14,�5 milj. euroa. Päätoimisia porotalousyrittäjäper-heitä on 900-1000 kpl ja sivutoimisena porotaloutta harjoittaa noin 500-600 perhettä.

Porotaloudella ja sen kulttuuritaustalla on erittäin suuri merkitys Lapin matkailuelinkeinon vetovoimate-kijänä. sen taloudellista arvoa ei ole vielä määritelty. sen on arvioitu olevan jopa kymmeniä miljoonia euroja. Poronhoidolla on myös huomattava merkitys äärialueiden asuttuna pitämisessä, ja se muodostaa saamelaisen alkuperäiskansan kulttuurin ja suoma-laisen porokulttuurin perustan.

Metsästys

Lappilaisten metsästäjien lukumäärä oli vuonna �010 noin �5 600. Lisäksi maakunnan alueella metsästää useita tuhansia vieraspaikkakuntalaisia. metsäs-tysseuroja on luetteloitu noin 450. Lapin läänissä paikallisilla asukkailla on oikeus metsästää maksutta kotikuntansa valtion mailla (ns. vapaa metsästysoike-us). tärkeimmät riistaeläimet ovat hirvi, metsäjänis, metsäkanalinnut, metsähanhi ja muut vesilinnut.

0

50

100

150

�00

�50

�00

�50

luku

mää

rä, 1

000

poro

a

teuras-porot

elo-porot

suurin sallittu poromäärä

�005-06 �006-07 �007-08 �008-09 �009-10

111 105 9� 9� 95

175 17� 174 17� 17�

Kuva 9. elo- ja teurasporojen määrät Lapissa (Lähde: Paliskuntain yhdistys).

01000�000�000

400050006000700080009000

10000

110001�0001�00014000

hirv

isaa

lis,k

plvu

odes

sa

�001 �00� �00� �004 �005 �006 �007 �008 �009 �010

Kuva 10. hirvisaalis vuosina �001-�010 (Lähde: suomen riistakeskus).

LAPIN metsäohjeLmA

10

tiukasti suojeltuihin metsiin, luokkaan 1, kuuluvat lakisääteiset luonnonsuojelualueet sekä metsähal-lituksen ja metsäntutkimuslaitoksen päätöksillään suojelemat alueet tai niiden osat. Luokkaan � si-sältyvät metsät, joita ei ole suojeltu hallinnollisesti yhtä voimakkaasti kuin luokkaan 1 kuuluvia metsiä. Luokka � jakautuu kahteen osaan: luokkaan �a kuuluvat suojelualueet, joilla varovaiset hakkuut ovat mahdollisia, ja luokkaan �b kuuluvat rajoitetussa metsätalouskäytössä olevat metsät.

Valtioneuvosto hyväksyi vuonna �008 etelä-suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman, jos-sa uusien yksityismetsien luonnonsuojelualueiden perustaminen perustuu metsänomistajan vapaaeh-toisuuteen. Lapissa toimintaohjelman toteutus pääsi täyteen vauhtiin vuonna �010, jolloin yksityismetsien luonnonsuojelualueita perustettiin 611 hehtaaria. Yksityisiä suojelualueita perustettiin �87 hehtaaria, määräaikaisia suojelualueita 17 hehtaaria ja loput ostettiin valtiolle. Uusia metsälakikohteiden ja met-so-kohteiden ympäristötukipäätöksiä tehtiin 14� hehtaarin alalle.

Vuotuinen hirvisaalis on kasvanut 7000 hirvestä 1� 000 hirveen vuodesta �001 vuoteen �010 (kuva 10). hirvisaaliin lihamäärä vuonna �010 oli 1,7 milj. kiloa. metsäkanalintujen saalismäärä on keskimäärin noin 100 000 yksilöä vuodessa. Vesilintujen saalis-määrä on laskenut 1990-luvun alun huippuvuosien 100 000 yksilöstä alle 50 000 yksilöön. Pienriistani-säkkäitä on pyydetty vuosittain alle 50 000 kpl, josta jäniksen osuus on noin puolet.

Riistasaaliin kokonaisarvo on 5–10 milj. euroa vuo-dessa. suuri vaihtelu johtuu muutoksista hirvikiinti-össä. metsästyksen taloudellinen merkitys perustuu saaliin arvon lisäksi muihin aineellisiin ja aineettomiin arvoihin. metsästys on muuttunut elinkeinotyyppises-tä eränkäynnistä suosituksi vapaa-ajan harrastuksek-si, mutta se on silti paljolti säilyttänyt kotitarvemet-sästyksen luonteen. Pohjoisimmassa Lapissa (Inari, Utsjoki ja enontekiö) noin 10 % kotitalouksista myi osan tai kokonaan saamansa riekkosaaliin.

Metsän keräilytuotteet

Lapin metsien vuotuiseksi kokonaismarjasadoksi on arvioitu noin �50 milj. kg. Lapissa poimittiin vuonna �009 marjoja myyntiin �,1 milj. kg. Vähintään sama määrä poimittiin omaan käyttöön. marjoista eniten kerätään puolukkaa, mus-tikkaa ja hillaa. sienisato on myös runsas, arviolta �00 milj. kg vuodessa, mutta vähän hyödynnetty. esimerkiksi vuonna �009 sieniä kerättiin myyntiin 11 000 kg. omaan käyttöön poimittu määrä oli noin �0-kertainen. marjojen ja sienten keruumäärissä on suurta vuosittaista vaihtelua. metsiin jäävät marjat ja sienet muodostavat tärkeän ravintolähteen talveen varustautuville eläimille.

Kausiluonteisuuden takia keräilyn työllisyysvaikutuk-sia on vaikea määrittää. marjoilla on kuitenkin tärkeä merkitys pohjoisimpien ja syrjäisimpien seutujen asukkaiden toimeentulon lisänä. työllisyysvaiku-tusten lisäksi keräilyllä on virkistysarvojen ohella taloudellista ja kulttuurista merkitystä.

2.2.5 mETsiEn monimuoToisuus ja ymPärisTöHyödyT

Laajat luonnonsuojelualueet muodostavat hyvän pohjan Lapin luonnon monimuotoisuuden säilymisel-le. Lapissa on mm. seitsemän kansallispuistoa, seit-

semän luonnonpuistoa ja 1� laajaa erämaa-aluetta. Kansallispuistojen ja erämaa-alueiden hoidosta vas-taa metsähallitus. erämaa-alueet on poistettu metsä-talouskäytöstä metsähallituksen omalla päätöksellä. eri tavoin suojeltujen alueiden osuudet metsä- ja kitumaan pinta-alasta on esitetty kuvassa 11.

0

500

1000

1500

�000

�500

1000

ha

0

5

10

15

�0

�5

�0

�5

% m

etsä

- ja

kitu

maa

n pi

nta-

alas

ta

pinta-ala,1000 ha

osuus metsä-ja kitumaanalasta, %

tiukastisuojellutmetsät(luokka 1)

suojellutmetsät,joissa varo-vaiset hak-kuut ovat

suojellutmetsät(luokat 1 ja �a )

Rajoitetus-sa metsäta-louskäytös-sä olevat metsät

suojellut ja rajoitetussametsä-talous-käytössä

pinta-ala, 1000 haosuus metsä- ja kitumaan alasta, %

15�� 4 1547 460 �007

�� 0 �� 7 �0

Kuva 11. suojeluluokittaiset metsien suojelupinta-alat Lapissa �1.1�.�008 (Lähde: metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu).


LAPIN metsäohjeLmA

11

2.2.6 yriTysToiminTa ja Työllisyys

metsäsektorin työpaikkojen määrä on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana puunkorjuun koneel-listumisen sekä työmenetelmien ja puunjalostuksen teknisen kehityksen takia. metsäsektorin suorat työpaikat ovat vähentyneet viime ohjelmakaudella noin 4000 työpaikasta noin ��00 työpaikkaan. ti-lastokeskuksen mukaan metsätalouden työpaikat ovat vähentyneet vuoden 1995 runsaasta 1900 työpaikasta vuoteen �009 mennessä noin 1�00 työpaikkaan. edellä esitetyissä luvuissa ovat mukana vain metsäsektorin suorat työpaikat tilastokeskuksen luokitteluperusteilla. Luvuista puuttuvat puutavaran maantiekuljetuksen työllisyysvaikutukset sekä met-säsektorin välillisesti tuottamat työpaikat.

Vaikka metsätalous tarjoaakin pääasiallisen toimeen-tulon vain kohtalaisen harvalukuiselle metsänomista-jajoukolle, se antaa kuitenkin lisäansioita monille niin tilalla kuin sen ulkopuolella asuville metsänomistajille. Usein metsä toimii metsänomistajan pankkina, jota hyödynnetään suurempien investointien tarpeisiin.

Yksityismetsätalouden liiketulos vaihteli päättyneellä ohjelmakaudella puun myyntimäärien ja kantohinto-jen mukaan. Liiketulos oli paras huippusuhdanteen aikana vuonna �007 ja matalin vuonna �009. Vuonna �007 liiketulos (65 milj. euroa) oli kolminkertainen vuoden �009 tulokseen verrattuna (kuva 1�). met-sänhoidon kokonaiskustannukset ovat nousseet ta-saisesti koko ohjelmakauden. Liiketuloksen vaihtelu vuosittain kuvastaa hyvin sitä, että metsätalouden harjoittaminen on hyvin pitkäjänteistä toimintaa, jossa paras liiketulos saavutetaan turvallisimmin myymällä puuta ja tekemällä metsänhoitotöitä tasaisesti.

2.2.7 osaaminEn

metsänomistajien neuvontaa kehitetään jatkuvasti. tavoitteena on, että neuvonta on helposti saavutetta-vissa niin kasvokkain kuin internetin välityksellä. met-sänomistajien neuvonnalla ja koulutuksella tuetaan heidän päätöksentekoaan niin, että metsätalouden kestävyyden eri näkökulmat tulevat huomioiduiksi. henkilökohtaisia neuvontatilaisuuksia ovat mm. tilakohtainen maastokäynti tai metsänhoitotöiden suunnittelu metsäammattilaisen kanssa sekä ammat-tihenkilöltä saatu opastus metsätalouteen liittyvien töiden tekemiseen. metsänomistajille järjestetään vuosittain myös erilaisia retkeilyjä ym. koulutusta-pahtumia. metsäneuvontaa antavat metsänhoitoyh-distysten ja metsäkeskuksen lisäksi puuta ostavat organisaatiot.

�006 �007 �008 �009 �010

4��415�0�17167858959801v/äölh atnovuen aj sutuluok neijatsimonästemLasten ja nuorten osallistuminen metsätapahtumiin hlöä/v 6000 6000 6000 6000 6000

osaavan työvoiman saatavuus 1) �7 mti

�6 lao �)

�4 mti

�7 lao �)

�5 mti

44 lao �)

�7 mti

46 lao �)

�6 mti

56 lao �)

1) Valmistuu metsäammattilaista/metsäkoneen kuljettajaa 2) Lapin ammattiopiston metsäalalta valmistuneet

Taulukko 1. metsäosaamisen kehittäminen Lapissa vuosina �006-�010 (Lähde: Lapin metsäkeskus).

0

10

�0

�0

40

50

60

70

80

90

milj

. eur

oa

Bruttokanto-rahatulotKokonais-kustannukset

Valtion tuki

Liiketulos

BruttokantorahatulotKokonaiskustannuksetValtion tukiLiiketulos

�006 �007 �008 �009 �010

49 81 76 �9 54

�0 �� 5 �5 �0

7 7 7 8 8

�6 65 59 ��

Kuva 12. Yksityismetsätalouden liiketulos (Lähde: metsäntutkimus- laitos, metsätilastollinen tietopalvelu).

LAPIN metsäohjeLmA

1�

• töiden osittainen kausiluontoisuus• metsätalouden heikko kannattavuus• tilakoon pieneneminen• bioenergiayrittäjyyden heikko kannattavuus• Lapin puun ristiriitainen "brändi" puun jatko- jalostuksessa

maHdollisuudET• talousmetsien ja kansallispuistojen hyödyn- täminen matkailussa • energiapuuta käyttävien laitosten määrän kasvu • metsissä riittää töitä kasvavassa määrin• kuitupuun kilpailukyky energiapuun rinnalla • metsien kasvu• sahateollisuuden kannattavuus/investoinnit• metsänhoitosuositukset• vesiensuojelun parantaminen• puutuotealalla kehitysmahdollisuuksia

uHaT• tiestön ja rataverkon kunto/purkaminen• metsien hoitamattomuus • muuttoliike maaseudulta keskuksiin• tuontipolttoaineen hinta• valtion metsätalouteen suuntaaman rahoituksen väheneminen• raakapuun kansainvälinen hintakehitys• kansainvälinen painostus• puun tuonti

TulEvaisuudEnKuvaT

ohjelmatyössä muodostettiin neljä vaihtoehtoista tulevaisuudenkuvaa yksityismetsien käytölle (su-luissa yksityismetsien ainespuuhakkuiden mitoitus). Alla olevat vaihtoehdot perustuvat osa-alueiden yhteenlaskettuihin hakkuuvaihtoehtoihin. Valtion metsien käyttö mitoitettiin Itä- ja Länsi-Lapin luon-nonvarasuunnitelmien välitarkastusten �010-�015 sekä Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman �006-�010 mukaisesti (metsähallitus). metsähallitus aloitti Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman päivityksen syksyllä �011.

Paikalliset suunnitteluryhmät saivat tilata alla esitet-tyjen vaihtoehtojen lisäksi yhden laskelman oman tahtonsa mukaisesti. hakkuiden mitoituksen vaihto-ehdot perustuvat metsäntutkimuslaitoksen tuottamiin osa-aluekohtaisiin mela-laskelmiin sekä metsäkes-kuksen yksityismetsien metsävaratietoon.

ohjelmakaudella neuvottujen ja koulutettujen met-sänomistajien määrä vaihteli 8 000 ja 14 000 välillä. todellisuudessa neuvonta ei tavoita näin suurta joukkoa, sillä osa metsänomistajista käy useammas-sa tilaisuudessa vuoden aikana. Lisäksi metsänhoi-toyhdistyksen ja metsäkeskuksen tarjoama neuvonta rekisteröityy joissakin tapauksissa kahteen kertaan. metsäneuvontaa annetaan myös arviolta noin 8000 puukaupan yhteydessä.

ohjelmakaudella koulutettujen metsätalousinsinöö-rien määrä on vaihdellut kolmenkymmenen molem-min puolin. Lapin ammattiopistosta on vuosittain valmistunut �6-56 metsäkoneen kuljettajaa. osa valmistuneista työllistyy maanrakennusalalle ja Lapin laajenevan kaivostoiminnan piiriin.

�. ohjelman visio ja strategiset linjauksetsWoT-analyysi

Alla esitetyn sWot-analyysin tulokset saatiin met-säneuvoston ja paikallisten suunnitteluryhmien mie-lipiteiden perusteella (Webrobol-kysely). Kyselyyn vastanneilla oli mahdollisuus pisteyttää mielipiteen-sä. Listalla mustalla kirjoitetut asiat ovat kyselyyn vastanneiden mielestä merkityksellisimpiä.

vaHvuudET• tiedon taso toimijoilla• monimuotoisuuden (säästöpuut, luontokohteet, suojakaistat) ja monikäytön huomioiva metsien käsittely • metsää ja luontoa asukasta kohden on paljon, hyvät virkistysmahdollisuudet • vapaa metsästysoikeus • nuoret metsät kasvavat hyvin; harvennushak- kuut• poron vapaa laidunnusoikeus• luontomatkailu• valtion maiden suuri määrä

HEiKKoudET• metsänomistajakunnan ikääntyminen • vähän keskisuuria puunjalostusyrityksiä Lapissa• metsänomistajien vieraantuminen metsänhoi- dosta

ohjeLmAN VIsIo jA stRAteGIset LINjAUKset

LAPIN metsäohjeLmA

1�

1. Vaihtoehto laskettu neljän prosentin korkokannalla (�,1 milj. m³)�. Vaihtoehto laskettu kolmen prosentin korkokannalla (�,5 milj. m³)�. Vaihtoehto toteutuneiden hakkuiden taso (�,6 milj. m³)4. Vaihtoehto monimuotoisuuden korostaminen (�,� milj. m³)

tulevaisuudenkuvissa metsätalouden mitoituksen ohella vaihtuvia tekijöitä olivat mm. monimuotoisuus, vesiensuojelu, hiilensidonta, metsien monikäyttö ja PK-yritysten määrä.

osa-alueet asettivat markkinahakkuutavoitteet omien lähtökohtiensa perusteella. Lopputuloksena oli se, että koko Lappia koskeva markkinahakkuutavoite lisättynä kotitarve- ja ainespuukokoisen polttopuun hakkuilla vastasi vaihtoehdon 1 hakkuumäärää �,1 milj. m³.

vaiHToEHTo 1

tässä vaihtoehdossa Lapin yksityismetsiä hakataan suurimman kestävän hakkuukertymän mukaisesti. Laskelmassa otettiin huomioon sekä taloudellinen että puuntuotannollinen kestävyys neljän prosentin korkokannalla. metsien hakkuumahdollisuudet hyö-dynnetään täysimääräisesti. Kokonaishakkuuker-tymä ja nettotulojen nykyarvo ovat aina vähintään edellisen kymmenvuotiskauden tasolla. Vuotuinen hakkuukertymä on 0,6 milj. m³ suurempi kuin jaksolla �006-�010 toteutuneiden hakkuiden keskimääräinen taso. Yksityismetsien puuvarat kasvavat ohjelma-kaudella 1,5 milj.m³ vuodessa. tämä vaihtoehto turvaa parhaiten PK-yritysten ja metsäteollisuuden raaka-aineen saannin. Vaihtoehto 1 mahdollistaa metsänhoitotavoitteiden toteutumisen metsänhoito-tarpeiden mukaisesti.

vaiHToEHTo 2

hakkuumääränä on yksityismetsien suurin kestävä hakkuukertymä, joka on laskettu kolmen prosentin korkokannalla. hakkuukertymä vastaa suunnilleen viime ohjelmakaudella toteutuneiden hakkuiden ta-soa. Kuitupuun osuus hakkuukertymästä on suurem-pi kuin muissa vaihtoehdoissa ja tukkipuun pienempi. metsänhoitotöitä toteutetaan enemmän kuin nyky-tasolla, mutta ei kuitenkaan metsänhoitotarpeiden

mukaisesti. hiilensidonta on vaihtoehtojen toiseksi korkein ja tarjoaa monimuotoisuuden huomioinnille on hyvät puitteet.

vaiHToEHTo 3

hakkuukertymät ovat vuosien �006-�010 keskimää-räisellä tasolla. metsänhoitotöitä ja metso-ohjelmaa toteutetaan �006-�010 toteutuneella tasolla. Yksityis-metsien puuvarat kasvavat ohjelmakaudella noin �,� milj.m³ vuodessa.

vaiHToEHTo 4

Vuotuinen hakkuukertymä on 0,� milj. m³ pienempi kuin toteutuneet hakkuut. Vaihtoehto tarjoaa moni-muotoisuuden kehittämiselle ja metso-ohjelman toteutukselle parhaimmat puitteet. Vaihtoehdossa metsänhoitotöihin on panostettu nykytasoa enem-män. hiilensidonta on puuston vuotuisen kasvun takia suurin tässä vaihtoehdossa.

oHjElman visio

Lisää hyvinvointia Lapin metsistä

Taloudellinen kestävyys

Lapin metsiä hoidetaan ja käytetään metsäsektorin muuttavassa toimintaympäristössä siten, että metsiin perustuva elinkeinotoiminta vahvistuu ja metsätalou-den hehtaarikohtainen nettotulos nousee.

Ekologinen kestävyys

metsiä hoidetaan ja käytetään siten, että metsien ja soiden biologinen monimuotoisuus, vesistöjen hyvä ekologinen tila ja metsien hiilensidontakyky turvataan.

sosiaalinen kestävyys

metsiä hoidetaan ja käytetään siten, että otetaan huomioon eri käyttömuotojen työ- ja toimintamah-dollisuudet sekä säilytetään kulttuuriarvot.

oHjElman sTraTEgisET linjauKsET:

• Yksityismetsien hakkuumahdollisuuksien täysi- määräinen hyödyntäminen• energiapuun korjuun ja käytön lisääminen

LAPIN metsäohjeLmA

14

erityisenä haasteena ohjelmakauden loppuosassa tulee olemaan kasvavaan metsähakkeen kysyntään vastaaminen. metsähakkeen raaka-aine löytynee pääasiassa nuorten kasvatusmetsien harvennuksis-ta, joissa valtion tuella on merkittävä osuus hakkui-den vauhdittajana.

taimikonhoitotavoitetta on alennettu. Aiemmin ai-neistona tavoitteen asettamiselle käytettiin vain valtakunnan metsien inventointitietoa. tällä kertaa rinnalle otettiin myös metsäkeskuksen metsävara-aineisto, jonka mukaan tarpeet ovat VmI-aineistoon verrattuna pienemmät. metsänhoito- ja metsänparan-nustavoitteissa riittää edelleen haastetta metsäalan toimijoille ja metsänomistajille. erityisen haastavat tavoitteet on asetettu metsäteiden perusparannuk-selle. toimivat kulkuyhteydet varmistavat osaltaan teollisuuden puunsaantia.

metso-toimintaohjelma on tuonut tarkistukseen oman leimansa. Vapaaehtoinen metsien suojelu koros-tuu entisestään. Vuonna �010 metso-ohjelman edistämiseksi laadittiin sidosryhmien yhteistyönä Lapin metso-toteuttamisohjelma, jonka toteutusta edistetään eLY-keskuksen ja kaikkien metsätalouden toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä. Vuonna �011 saatiin myönteinen rahoituspäätös NAtNet-Life-hank-keelle, joka lisäresursseineen tehostaa metson toteuttamista merkittävästi.

eU:n vesipuitedirektiivin mukaiset suurvaluma-aluekohtaiset vesienhoitosuunnitelmat valmistuivat Lappiin vuonna �009. tavoitteena on jokien, järvien,

• metsiin perustuvan liiketoiminnan monipuolista- minen ja volyymin kasvattaminen: mm. metsä- alan yrittäjyyden edistäminen• metsänuudistamistöistä, taimikonhoidosta sekä ensiharvennusmetsien ja kunnostusojitusaluei- den hoidosta huolehtiminen• metsäteiden perusparannusten lisääminen sekä liikenneverkkojen kehittäminen tarpeita vastaavaksi• Valtion metsätalouteen myöntämän tuen säilyt- täminen vähintään ennallaan• osaavan työvoiman riittävä kouluttaminen• Vapaaehtoiseen suojeluun pohjautuvan metso-monimuotoisuusohjelman toteutumi sen edistäminen sekä luonnonhoidon tehostaminen talousmetsissä• Vesiensuojelun tehostaminen metsätaloudessa• Puutuote-alan kehittäminen Lapin teollisuusstrategian mukaisesti• metsäalan sidosryhmien keskinäisen yhteistyön lisääminen• metsien hiilinieluvaikutusten edistäminen• Virkistysarvokauppamenettelyn kehittäminen ja käyttöönotto

4. metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet4.1 TavoiTTEidEn TausTaa

Lapissa metsätalouden käytössä olevalla metsä-maalla puuston kasvu on 11,4 milj. m³ ja tilavuus �6� milj. m³. suurin kestävä hakkuumäärä (korkokanta 4 %) on kuitenkin vain 6,0 milj. m³. metsien kasvun ja suurimman kestävän hakkuumäärän välillä oleva ero johtuu metsien rakenteesta. suuri osa kasvusta on sellaisissa puuston ikä- ja läpimittaluokissa, jois-sa ei vielä tällä hetkellä ole hakkuumahdollisuuksia (kuva 1�).

hakkuutavoitteita ei juurikaan nostettu. Yksityismet-sien tavoite on suurimman kestävän hakkuumäärän tasolla, mutta valtion mailla tavoite jää selvästi sen alapuolelle johtuen muiden metsänkäyttömuotojen huomioon ottamisesta. hakkuiden painopistettä siir-rettiin varttuneiden kasvatusmetsien harvennuksiin.

VmI7

VmI8

VmI9

VmI10

0

0,5

1

1,5

�

�,5

�

�,5

4

4,5

m/h

a/v

1- �0 �1-40 41-60 61-80

Kuva 13. Ikäluokittainen kasvu Lapissa poislukien Ylä-Lappi. (Lähde: metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi).

metsäALAN KehIttämIstAVoItteet jA toImeNPIteet

LAPIN metsäohjeLmA

15

rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen �015 mennessä. Vesiensuojelussa koko vesiensuojelun keinovalikoiman tulee olla kattavasti toimijoiden käytössä tavoitteiden saavuttamiseksi.

metsäsektorin työllisyyden parantaminen on haas-teellinen tavoite. Rovaniemen mustikkamaan voi-malaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto lisäävät olennaisesti energiapuun kysyntää ohjelmakauden aikana. energiapuun korjuu ja maantiekuljetus työl-listävät jatkossa aiempaa suuremman määrän lappi-laisia. Kemin biodiesel -hanke odottaa vielä lopullisia päätöksiä. toteutuessaan sen vaikutukset ajoittuvat vuosikymmenen jälkimmäiselle puoliskolle. toisaalta nyt asetetut metsähoitotavoitteetkin vaativat selvästi aiempaa enemmän työvoimaa.

Luontomatkailun tavoite toteutunee, jos matkailun pitkän aikavälin kasvutrendi jatkuu. samoin käynee kansallispuistojen kävijämäärille. talousnäkymien yleinen heikkeneminen vuoden �011 aikana sekä kohonneet polttoaineen hinnat voivat kuitenkin taittaa kasvutrendiä.

Luonnontuoteala on kasvamassa oleva metsien käyttömuoto. Lapin puhdas luonto kaikkine mahdol-lisuuksineen on vielä tällä hetkellä vajaasti hyödyn-netty luonnontuotteina. Luonnontuoteala tarjonnee ohjelmakaudella kasvavat mahdollisuudet metsien entistä monipuolisempaan hyödyntämiseen.

metsäomistajien neuvonta on lakisääteisesti metsä-keskuksen ja metsänhoitoyhdistysten tehtävä. Näiden lisäksi neuvontaa annetaan joka vuosi mm. tuhansien puukauppojen yhteydessä. Lukumääräinen tavoite metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten neuvon-nalle ei ole juurikaan kasvanut, mutta haastetta riittää parhaan mahdollisimman vaikuttavuuden tuottavien neuvontatapojen hakemisessa. myös ohjelmaan kirjatut eU-osarahoitteiset projektit neuvonnassa ja puuenergian käytön ja korjuun edistämisessä tuovat lisäresursseja tähän tärkeään työhön.

metsäsektorin työvoiman riittävyyttä edistetään kaikkien toimijoiden yhteistyössä erilaisissa lasten ja nuorten metsäaiheisissa tapaamissa sekä myös toimijoiden omilla toimenpiteillä.

Lapin metsäohjelman �01�-�015 laatiminen oli tarpeellinen metsäsektorin toimintaympäristön muu-

tosten takia. ohjelma tarjoaa runsaasti haasteita niin toimijoille kuin metsänomistajillekin. ohjelman toteutumisen edellytyksenä on kaikkien metsäalan toimijoiden saumaton yhteistyö.

LAPIN metsäohjeLmA

16

Taulukko 2. metsäohjelman tavoitteet.

Tavoite 2008 Toteuma 2010 tai tuorein mahdollinen

uusi tavoite

Puuvarojen käyttömarkkinahakkuutavoitteethakkuutavoittain ja puutavaralajeittain taulukossa �

* Katso luku � *

Yksityismetsien voimassa olevien metsäsuunnitelmien kattavuus, % (sisältää tässä myös kunnat, seurakunnat ja yhteismetsät)

50 �7 50

Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha

�5 18 �5

Yksityismetsien metsätilakokonaisuudet, ha metsämaata 1)

4� 49 (�009) 50

metsien hoito ja perusparannusmetsänhoito- ja perusparannustöiden määrät taulukossa 4

* Katso luku � *

hyvien tai tyydyttävien taimikoiden osuus, % (pienet ja varttuneet taimikot, kaikki omistajat)

60 58,� 61

hyvien ja tyydyttävien nuorten kasvatusmetsien osuus, % (kaikki omistajat)

54 54,6 55

Kunnoltaan huonojen ja erittäin huonojen (painorajoitusalttiit/runkokelirikkoalttiit)sorateiden pituus, km

- 7 (�011) 0

metsien ilmasto- ja energiahyödythiilinielu, milj. tn Co� –ekv. (kaikki omistajat)

- -10,4 (keskiarvo �005-08)

-10

metsähakkeen käyttö, kiintokuutiometriä/v (kaikki omistajat)

400 000 ��0 000 600 000(100 000 kuitupuu)

metsien monikäyttö, virkistys ja kulttuuriKansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijämäärä, hlöä/v

700 000 886 000 950 000

metsästyskortin lunastaneiden määrä, hlöä

- �5 600 �6 100

metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödytYmpäristöhallinnon maanosto, ha/v �50 �07 �00Yksityismaiden luonnonsuojelualueet, ha/v

1�5 17� 700

Ympäristöhallinnon määräaikaiset sopimukset, ha/v

1�5 5 100

metsätalouden ympäristötuki, ha/v 500 �� 800Luonnonhoitohankkeet, kpl/v �) 4/6 �/8 4/4ennallistaminen, yksityismetsät, ha/v �75 (kaikki

omistajat)0 150

säästö- ja lahopuut, m /ha �) (kaikki 5 ,5 9 ,9 10,5)irattim ire()tajatsimo

4.2 mETsäoHjElman TavoiTTEET

tässä luvussa esitetään koko metsäkeskusaluetta koskevat tavoitteet (taulukot �,� ja 4) ja toimenpiteet. tärkeimmät yksityismetsien tavoitteet on esitetty osa-alueittain liitteessä �.


LAPIN metsäohjeLmA

17

1) metsätilastollinen vuosikirja �010 (metsäntutkimuslaitos), taulukko 1.9.�) Käynnissä olevat hankkeet, monimuotoisuus/vesiensuojelu�) metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi; metsä- ja kitumaa4) metsäkeskuksen luonnonhoidon laadun seuranta5) henkilökohtainen ja ryhmäneuvonta, mhy:t ja metsäkeskus6) Lapissa valmistuu 40 metsäammattilaista ammattikorkeakoulusta ja 50 peruskoulutettua metsäkoneen- kuljettajaa vuosittain

Arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen, % 4) (yksityismetsät)

100 100 100

Vesien suojelun laatu puunkorjuussa erinomainen tai hyvä, % 4)

(yksityismetsät)

100 100 100

Vesien suojelun laatu maanmuokkauksessa erinomainen tai hyvä, % 4) (yksityismetsät)

100 100 100

yritystoiminta ja työllisyysmetsäsektorin työllisyys, htv 4500 �400 (�009) 4000

91)800�( 6191 % ,aisian atsoj . Puuta jalostavien yritysten tuotannon bruttoarvo, milj. euroa

1�50 1�80 1400

Luontomatkailuyritysten liikevaihto, milj. euroa/v

77 7� (�009) 80

osaaminen ja innovaatiotmetsänomistajien koulutus ja neuvonta, hlöä/v 5)

14 000 14�00 14 000

Lasten ja nuorten osallistuminen metsätapahtumiin, hlöä/v

6�00 6000 6�00

osaavan työvoiman saatavuus 6) 40/50 �6/56 40/50

Tavoite 2008 Toteuma 2010 tai tuorein mahdollinen

uusi tavoite

Taulukko 2. metsäohjelman tavoitteet.

LAPIN metsäohjeLmA

18

Yksityis- Valtio Yhtiöt Yhteensä tavoite800�tesiotnoul

ensiharvennus �5 000 7 �00 1 150 �� 450 �4 650muu harvennus 1� 500 9 000 700 �� 00 1� 700Ylispuuhakkuu 8 000 5 000 �50 1� �50 9 750Luont. uud. hakkuu 4 500 6 000 �00 10 800 11 800Avohakkuu 9 000 8 000 450 17 450 19 950yhteensä 59 000 35 300 2 850 97 150 89 850

mäntytukki 570 4�0 �0 1 0�0 1 005Kuusitukki 190 �0 7 �17 �1�mäntykuitu 1 100 1 080 60 � �40 � ��

Kuusikuitu �) 4�0 ��0 �5 685 66�Lehtikuitu 590 150 �� 76� 6�6yhteensä 2 880 1 900 144 4 924 4 847

hakkuutapa

Pinta-alatavoitteet

määrätavoitteet 1) �)

hehtaaria

1000 kuutiometriä

1) markkinahakkuiden lisäksi yksityismetsänomistajat hakkaavat noin 65 000 m³ kotitarvesahapuuta ja 180 000 m³ ainespuun mitat täyttävää polttopuukoivua eli yksityisluontoisten metsien ainespuuhakkuu- tavoite on yhteensä �,1�5 milj. m³. �) tavoitteet sisältävät 100 000 m³ ainespuun mitat täyttävää kuitupuuta, joka käytetään metsähakkeena lämmön ja sähkön tuottamiseen�) Kuusikuituun luettiin kaikki kuitupuun mitat täyttävä kuusi, eli kuusikuitu sisältää hiokekuusen ja sellun- keittoon menevän kuusen.

Taulukko 3. markkinahakkuutavoitteet.


LAPIN metsäohjeLmA

19

taulukko 4. metsien hoidon ja metsänparannuksen tavoitteet.

.

omistaja

metsänviljely, hatavoite �01�-�015 9 000 � 500 8 000 450 17 450

tavoite �008 tarkistus 11 500 8 500 8 000 450 19 950Luontainen uudistaminen, ha

tavoite �01�-�015 4 500 600 6 000 �00 10 800tavoite �008 tarkistus 4 500 1 000 7 000 �00 11 800

taimikonhoito, hatavoite �01�-�015 10 000 8 800 10 000 1 500 �1 500

tavoite �008 tarkistus 1� 000 11 000 10 000 1 500 �4 500ensiharvennus, ha

tavoite �01�-�015 �5 000 16 �00 7 �00 1 150 �� 450tavoite �008 tarkistus �5 000 15 000 8 500 1 000 �4 500

Kunnostusojitus, hatavoite �01�-�015 7 000 7 000 � 000 150 10 150

tavoite �008 tarkistus 7 000 7 000 5 500 150 1� 650Uudet metsätiet, km

tavoite �01�-�015 75 75 115 1 191tavoite �008 tarkistus 60 60 100 1 161

metsäteiden perusparannus, kmtavoite �01�-�015 �00 �00 ��0 � 6��

tavoite �008 tarkistus �00 �00 �00 � 60�terveyslannoitus

tavoite �01�-�015 �00 150 0 �00tavoite �008 tarkistus 500 100 0 500

Kasvatuslannoitustavoite �01�-�015 �00 0 �00

tavoite �008 tarkistus 1 000 0 1 000

yhteensäyksityis-luontoiset

jostaKemera

valtio yhtiöt

LAPIN metsäohjeLmA

�0

4.3 ToimEnPiTEET

toimenpide-esityksen jälkeen on esitetty isoilla kirjaimilla hahmotelma mahdollisista vastuutahoista.

PuuvarojEn KäyTTö ja mETsänHoiTo

• Panostetaan metsänomistajien koulutukseen ja neuvontaan: o OtetaantäysimääräisestikäyttöönSuomenmetsäkeskuksenuusiMetsään.fi-asiointipal- velu. sUomeN metsäKesKUs o MetsätaloudentoimijatkannustavatmetsänomistajiaMetsään.fi-palvelunkäyttöönottoon. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt o metsätalouden toimijat neuvovat metsänomistajia kaikissa metsätalouden toimenpiteissä organisaatiosta riippumatta. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt o Lisätään metsänomistajakohtaista hakkuumahdollisuuksista ja metsänhoitotarpeista tiedotta mistaMetsään.fi-palvelunjaMetsään.fi-tiedotteidenavulla.SUOMENMETSÄKESKUS o Toteutetaanmetsäsertifioinninedellyttämiäensiharvennustenjaomatoimistenhankintahakkui- den edistämisen sekä lasten ja nuorten metsäosaamisen toimenpideohjelmia. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt o Kohdennetaan metsänomistajien neuvontaa kohderyhmittäin mm. uusiin metsänomistajiin ja sijaintipaikkakunnan/maakunnan ulkopuolella asuviin metsänomistajiin. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt o metsänomistajille tarjotaan neuvontaa ja koulutusta tila- ja omistusrakenteen kehittämiseksi. Perustetaan maakunnallinen eU-osarahoitteinen hanke metsätilakoon kasvattamiseksi. Keinoina mm. tilusjärjestelyt, sukupolven vaihdokset, yhteismetsät ja yhtymät. sUomeN metsäKesKUs o Perustetaan eU-osarahoitteinen hanke metsänomistajien verkko-opiskelumahdollisuuksien kehittämiseksi. sUomeN metsäKesKUs o Lisätään neuvontaa metsänuudistamisesta, taimikonhoidosta, ensiharvennuksesta, bioenergi- asta, metsäteiden perusparannuksesta, suometsien hoidosta, ennakkoraivauksesta, lannoituksesta etelä-Lapissa (myös omatoimisten työt: sis. hankintahakkuut) ja jokamiehen oikeuk- sista. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt o hankitaan tietoa uusista metsänhoitomenetelmistä ja tiedotetaan niistä. sUomeN metsäKesKUs jA KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt o metsänhoitotöiden edistämiseksi pyritään kytkemään hoitotyöt puunmyyntien yhteyteen. PUUNostAjAt o Kunnostusojitusten yhteydessä tarjotaan kokonaispalvelua, johon kuuluvat hakkuut, metsän- hoitotyöt ja kunnostusojitus sekä mahdollisesti etelä-Lapissa myös lannoitus. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt o Varmistetaan riittävän metsänviljelymateriaalin saatavuus. (metsänviljelymateriaalin tuottajat) o metsätalouden palvelutuotantoa lisätään. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt • Kaikki toimijat pyrkivät vaikuttamaan Kestävän metsätalouden rahoituslain tukivarojen säilymiseen nykytasolla (myös pienpuun energiatuki) sekä tukivarojen aiempaa tehokkaampaan kohdentami- seen. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt • Korjuu- ja kuljetuskustannuksia pyritään alentamaan. osallistutaan puunkorjuu- ja maantiekuljetus- kaluston sekä metsänhoidon koneiden kehittämiseen. PUUNostAjAt jA metsähALLItUs • Ylläpidetään ja kehitetään puun kulkuyhteyksiä: o Pyritään vaikuttamaan rataosuuksien kunnostamiseen, sähköistämiseen ja kehittämiseen. Puunkuljetustarpeet huomioidaan uusien rataosuuksien perustamisessa. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt


LAPIN metsäohjeLmA

�1

o Panostetaan yksityismetsien sekä metsähallituksen metsäautotieverkoston kunnossapitoon sekä turvemaiden kulkuyhteyksiin. metsäPALVeLUjeN tARjoAjAt o Lisätään tiekuntien palvelua (mm. hallinnointi). metsäPALVeLUjeN tARjoAjAt o Pyritään vaikuttamaan puutavaran kuljetuksen huomioimiseen tasoylikäytävien (korvaavien tieyhteyksien) rakentamisessa. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt o Kehitetään terminaaliverkostoa puunkuljetusten tehostamiseksi. PUUNostAjAt • hirvikannan aiheuttamat haitat minimoidaan. hirvikanta pidetään suositusten mukaisella tasolla. sUomeN RIIstAKesKUs • metsänomistajat otetaan aiempaa laajemmin mukaan maakunta- ja yleiskaavoitukseen. LAPIN LIItto jA KUNNAt

mETsiEn ilmasTo- ja EnErgiaHyödyT

• Pidetään huolta metsien hiilensidontakyvystä hakkaamalla ja hoitamalla metsiä ohjelmassa ilmoitet- tujen tavoitteiden mukaisesti. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt • edistetään laajana sidosryhmäyhteistyönä laaditun Lapin energiastrategiaan perustuvan Lapin bio- energiaohjelman tavoitteiden toteutumista. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt • Perustetaan maakunnallinen eU-osarahoitteinen bioenergian kehittämishanke uuden ohjelmakauden alkaessa �014. sUomeN metsäKesKUs • Vastataan metsähakkeen lisääntyvään kysyntään tulevina vuosina. metsähakkeen korjuuseen tarvi - taan olemassa olevien yritysten laajentumista ja uusia yrittäjiä sekä kone- ja laitekehitystä. PUUNostAjAt jA metsähALLItUs • edistetään suurten käyttöpisteiden lisäksi myös pienten kunnallisten metsähakkeen käyttäjien energiapuun saantia. PUUNostAjAt jA metsähALLItUs • edistetään pienten kylä- ja taloryhmäkohtaisten lämpölaitosten perustamista ja markkinoidaan raaka-aineen käyttäjille hoidon tarpeessa olevia kohteita. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt

mETsiEn moniKäyTTö, virKisTys ja KulTTuuri

• Luonnontuotealaa kehitetään LAPPI LUo –hankkeen tavoitteiden mukaisesti, mAA- jA eLINtAR VIKetALoUDeN tUtKImUsKesKUs: o Luonnontuotealan neuvontapalvelut tuotteistetaan. o sidosryhmäsuhteita vahvistetaan. o Uusia tuotteita, palveluja ja toimintatapoja etsitään. o Luonnontuotealan yrittäjyyttä edistetään: tuotekehitys, tutkimus ja osaaminen; aloittavien tai yritystoimintaa suunnittelevien ohjaus ja tukeminen. • Lisätään neuvontaa metsänomistajille ja metsäalan toimijoille tavoitteena saada metsän monipuoli- sesta hyödyntämisestä (mm. luonnontuotteista) lisätuloja. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt • Virkistysarvokauppamenettelyn käyttöönottoa ja kehittämistä edistetään erityisesti tärkeillä matkailu- alueilla. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt • metsäteiden perusparantamisen ja rakentamisen neuvonnassa tuodaan esille hyödyt myös muille metsänkäyttömuodoille. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt • Internetiin viedään tietoa porotaloudelle tärkeistä alueista/hirvenmetsästysalueista. PALIsKUNtAIN YhDIstYs/sUomeN RIIstAKesKUs • Varmistetaan, että poronhoito huomioidaan metsätaloudessa Poro ja poronhoito talousmetsissä –oppaan (�008) linjausten mukaisesti. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt • metsän hakkuissa huomioidaan poronhoidon ja matkailun painopistealueet. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt

LAPIN metsäohjeLmA

��

• Lisätään tutkimusta poronhoitoalueille soveltuvista maanmuokkausmenetelmistä. (metsäntutkimuslaitos) • Varmistetaan, että saamelaiskulttuuri huomioidaan metsätaloudessa saamelaisalueella. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt • tehostetaan metsäsektorin ja sidosryhmien välistä yhteistyötä, KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt: o hyödynnetään erilaiset yhteistyöprojektit (mm. eU-hankkeet). o osallistutaan yhteisiin tilaisuuksiin, mm. Lapin metsätalouspäivät, Poroparlamentti ym. • Lisätään metsätalouden toimijoiden tietoisuutta valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista (�4 kpl) Lapissa. sUomeN metsäKesKUs • ehkäistään liikenneonnettomuuksia lisäämällä riista-aitoja sekä nauhoja. eLY-KesKUs • Käytetään metsien tarjoamia monipuolisia ekosysteemipalveluja (tuotanto-, säätely-, kulttuuri- ja tukipalvelut) kestävästi. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt

mETsiEn monimuoToisuus ja ymPärisTöHyödyT

• toteutetaan metso-yhteistyöryhmän laatimaa Lapin metso-toteuttamisohjelmaa vuosille �010-�016: o metso-painopistealuetta laajennetaan ns. Keski-Lapin vyöhykkeellä, jolloin aiempaa suu- remmalla joukolla metsänomistajia on mahdollista tarjota kohteitaan vapaaehtoiseen suojeluun. samalla kohteiden monimuotoisuusarvot nousevat verrattuna toteutukseen vain varsi naisella painopistealueella. o Lapin eLY-keskus, suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyrittäjät ja puuta ostavat yhtiöt neuvovat metsänomistajia metso-asioissa, jolloin metsänomistaja saa toimijasta riippumatta perustiedot omien metsiensä metso-suojelumahdollisuudesta. o Vuonna �01�-�01� metso-kohteita markkinoidaan metsänomistajille perustuen tuoreimpaan metsäkeskuksen metsävaratietoaineistoon (huom. metsävaratiedon keruutavan muutos). sUomeN metsäKesKUs • toteutetaan vesienhoitolain mukaisissa vesienhoitosuunnitelmissa (Kemijoen vhs, tornionjoen vhs, tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vhs) metsäsektorille esitetyt toimenpiteet, KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt. suunnitelmissa esitettyjä lisätoimenpiteitä ovat mm: o Vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta kehitetään. o järjestetään vesiensuojelukoulutusta metsäammattilaisille ja koneurakoitsijoille (ks. seuraava toimenpide). o Luonnonhoitomomentilta rahoitettavina ns. luonnonhoitohankkeina toteutetaan pääasiassa vesiensuojeluhankkeita. o Pohjavesialueilla pidättäydytään voimakkaasta maanmuokkauksesta ja lannoituksesta. • Perustetaan eU-osarahoitteinen hanke, jossa selvitetään valuma-alueittain vesiensuojelutilanne ja laaditaan eri valuma-alueille kunnostustarpeiden kiireellisyysjärjestys. eLY-KesKUs/sUomeN metsäKesKUs • Perustetaan eU-osarahoitteinen metsäammattilaisten/koneurakoitsijoiden koulutushanke, jonka pääteemat ovat vesiensuojelu, luonnonhoito, metso-suojelu ja maisemasuunnittelu. sUomeN metsäKesKUs • Luonnonhoidon suositukset otetaan aiempaa paremmin huomioon metsätalouden toiminnoissa: kiinnitetään erityistä huomioita vesiensuojelusuunnitelmien toteutuskelpoisuuteen (valvonta ja ohjeistus). KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt • Urakoita kilpailutettaessa huomioidaan aiempaa paremmin luonnonhoidon osaaminen. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt


LAPIN metsäohjeLmA

��

• Lisätään luonnonhoidon neuvontaa metsänomistajien itse toteuttamissa töissä. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt

yriTysToiminTa ja Työllisyys

• Kehitetään metsätalouden yrittäjyyttä: o metsätalouden työvoimaa koulutetaan riittävästi. RoVANIemeN AmmAttIKoRKeAKoULU, LAPIN AmmAttIoPIsto o metsätalouden toimijat ja metsäteollisuus tarjoavat työharjoittelupaikkoja metsäalalla opiskele- ville. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt o metsätaloudessa toimijoita kannustetaan metsäpalveluyrittämiseen madaltamalla yrittäjäksi alkamisen kynnystä. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt o Perustetaan eU-osarahoitteinen hanke, jonka avulla tasataan työn kausiluonteisuutta (metsä, matkailu, luonto, maatalous ym.). sUomeN metsäKesKUs • Puutuotealaa kehitetään Lapin teollisuusstrategian ja puutuoteasiakkaiden tarpeiden mukaisesti. hyödynnetään pohjoisen männyn hyvät tekniset ominaisuudet lopputuotteiden markkinoinnissa. PUUtUoteALAN YRIttäjät • Varmistetaan laadukkaan ja hinnaltaan kilpailukykyisen raaka-aineen tuottaminen puuteollisuudelle. PUUNostAjAt jA metsähALLItUs • metsäsuunnitelmien kuviotietoihin kirjataan metsänomistajan niin halutessa mahdolliset lisätuloläh- teet (esim. pihka, mahla, koristekasvit, jne.). metsäPALVeLUjeN tARjoAjAt • Kehitetään metsätilamatkailua (vrt. maatilamatkailu) osana metsätalouden harjoittamista.

osaaminEn

• Parannetaan metsäsektorin imagoa ja houkuttelevuutta nuorisolle, KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt: o Profiloidaanmetsäalaanuorilleuutenamahdollisuutena(sisältösuunniteltuerityisestinuorille). o jatketaan metsävisa-kilpailuja ja haetaan uusia kouluja toiminnan piiriin sekä tehdään metsä- visa-kouluista kummikouluja. o Lisätään nuorille (7-8 lk.) kohdennettua metsäalan tietoutta yhteistyössä metsätalouden organisaatioiden ja yläasteiden kanssa järjestämällä luentoja, vierailuja ja yhteisiä metsätapahtu- mia. osallistutaan metsä puhuu –tulevaisuushankkeeseen. o otetaan käyttöön uudet Lapin ja Pohjois-Karjalan 4h-piirien kehittämät nuorten netti- ja mobii- lipelit, joissa on mukana taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat. o Lisätään yhteistyötä matkailualan kanssa. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt o Lisätään lasten ja nuorten ympäristökasvatusta. • huomioidaan metsänomistajien lapset neuvonnassa: o järjestetään metsänhoitokursseja metsänomistajien lapsille. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt o sukupolvenvaihdoksessa otetaan myös lapset ja nuoret huomioon. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt o Pyritään vaikuttamaan siihen, että lukiolaisille tarjotaan mahdollisuus valinnaiseen metsätalo- uskurssiin. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt • tarjotaan opinnäytetyöaiheita metsäalan opiskelijoille. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt • Ylläpidetään ja kehitetään korkeakoulutasoista metsäalan opetusta Lapissa. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt • huolehditaan riittävästä metsäkonealan opetuksesta Lapissa. KAIKKI metsätALoUDeN toImIjAt

LAPIN metsäohjeLmA

�4

5.2 mETso-oHjElman ToTEuTus

Luonnonsuojelulain mukaisen metsien suojelun vuo-tuinen rahoitustarve on noin 1,7 milj. euroa (taulukko 6). Ympäristötuen vuotuinen tarve metso-ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen on noin 0,8 milj. euroa. Valtion rahoituksen riittäminen Kemera-lain mukaisiin tavoitteisiin on tällä hetkellä epätodennäköistä. edellä esitetyn summan lisäksi ympäristötukea myönnetään niin uusille kuin toiseen kertaan maksatukseen tule-ville metsälakikohteille.

Taulukko 5. Kestävän metsätalouden rahoituslain resurssitarve vuosittain..

tijalöyt avoite 1000 /v

057 1005 �v/ah ,ylejlivnästemLuontainen uudistaminen, ha/v 600 60

�76 1008 8v/ah ,otiohnokimiatNuoren metsän kunnostus, ha/v 16 �00 4 564

048000 7v/ah ,sutijosutsonnuK4�051v/ah ,sutionnalsyevret005 100�v/mk ,sunnarapsurep neitästem04�06v/mk ,nenimatnekar neitästem

energiapuun korjuu, k-m�/v 4�0 000 � 940

energiapuun haketus, i-m�/v 1 050 000 1 78557� 51äsneethy ikutöyt004 �ikutulettinnuus

Kaikki yhteensä 18 775

Taulukko 6. metso-ohjelman toteutuksen resurssitarve vuosittain.

metso-suojelu Pinta-ala,ha 1000 /v

00400�otsonaam nonnillahötsiräpmY5�� 1007teeulaulejousnonnoul nediamsiytiskY07001teskumipos tesiakiaärääm nonnillahötsiräpmY008008ikutötsiräpmy neduolatästem594 �0081äsneethY

5. Rahoitustarve ja resurssien kohdentaminen 5.1 PuunTuoTannon KEsTävyydEn TurvaaminEn

Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) ra-hoituksen vuotuinen tarve �011 – �015 on 18,8 milj. euroa (taulukko 5). esitys perustuu vuonna �011 voimassa olevaan lainsäädäntöön. Yksityismetsien Kemera-rahoitteisten töiden kokonaiskustannus on noin �5,0 milj. euroa, josta metsänomistajien oma osuus on noin 6,� milj. euroa.

RAhoItUstARVe jA ResURssIeN KohDeNtAmINeN

LAPIN metsäohjeLmA

�5

5.3 Eu-HanKKEina ToTEuTETTava KEHiTTäminEn

eU-osarahoitteisena hankkeina toteutettavan ke-hittämisen eU-rahoituksen tarve on �,5 milj. euroa (taulukko 7). Rahoituksen saatavuus riippuu uuden vuonna �014 alkavan ohjelmakauden sisällöstä. eU:n kokonaisrahoitus suomelle tulee pienenemään kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna.

6. ohjelmayhteistyömetsäalan toimintaan vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset linjaukset sekä ohjelmat niitä toteuttavien organisaatioiden ohjauksen ja rahoituksen kautta. tämän ohjelman teossa on otettu huomioon alla luetellut ohjelmat.

eU-rahoitusta on hyödynnetty edellisen metsä-ohjelman toteutuksessa mm. bioenergian käytön edistämisessä, metsänomistajien neuvonnassa ja metsätilojen rakenteen parantamiseen pyrkivissä hankkeissa. Kuluvalla ohjelmakaudella hanketoimin-nan painopiste on ollut bioenergian käytön lisäämi-seen tähtäävissä hankkeissa. Kehittämishankkeita ovat toteuttaneet metsäalan organisaatiot, oppilai-tokset ja kunnat.

KEsKEisiä valTaKunnallisia oHjElmia:

• Kansallinen metsäohjelma �015 (maa- ja metsätalousministeriö)• metsäalan strateginen ohjelma (työvoima- ja elinkeinoministeriö)

Taulukko 7. ohjelmassa esitettyjen eU-osarahoitteisten hankkeiden kokonaisrahoitustarve (eU:n osuus).

000 1eknah-Ue

005nenimättihek neetnekarsutsimo aj -alit05�tonnipo-okkrev najatsimonästem

työn kausiluontoisuuden tasaaminen �50Valuma-alueittainen vesiensuojelutilanne jatoimenpiteiden priorisointi

�00

metsäammattilaisten k oulutushanke(vesiensuojelu, metso-suojelu jamaisemasuunnittelu)

400

Bioenergian kehittämishanke 800Yhteensä �500

• etelä-suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma �008-�016• suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma �006-�016, toimintasuunnitelma uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi • ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vas tuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strate- giaksi• manner-suomen maaseudun kehittämisohjelma

maaKunnallisia oHjElmia:

• Lapin maakuntasuunnitelma �0�0 ja maakunta- ohjelma �011 – �014

muiTa oHjElmia ovaT mm.:

• Itä- ja Länsi-Lapin luonnonvarasuunnitelmien välitarkastukset �010-�015 sekä Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma �006-�010 (metsähallitus)• Lapin maaseudun alueellinen maaseutusuunni- telma �007-�01�

ohjeLmAYhteIstYÖ

LAPIN metsäohjeLmA

�6

milj.m

�5��17

�89�61

0

50

100

150

�00

�50

�00

�50

400

�007 �017 �0�7 �0�7

metsäntutkimuslaitoksen meLA-ohjelmiston avulla voidaan ennustaa puuvarojen kehitystä (kuva 14). jos metsistä hakattaisiin vuosittain suurimman puuntuotannollisesti kestävän hakkuumäärän mu-kainen määrä puuta, puuston määrä talouskäytössä olevalla metsä- ja kitumaalla lisääntyisi vuosien �007-�0�7 aikana noin kolmanneksen. metsäohjelman tavoitteen mukaisella hakkuumäärällä puuvaranto lisääntyisi ohjelmakaudella vuosittain 1,1 milj. m³ enemmän. suurin kestävä hakkuumäärä kasvaa noin neljänneksellä. samaan aikaan puuston kasvu on lähes kaksinkertainen suurimpaan kestävään hakkuumäärään verrattuna.

metsäntutkimuslaitos on laskenut arvioita metsä-ohjelman aluetaloudellisista vaikutuksista tuotan-toon ja arvonlisäykseen. Alla esitetyt lukemat ovat näiden tulosten avulla interpoloituja arvioita. jos hakkuutavoite toteutuu, metsätalouden tuotanto ja arvonlisäys kasvaisivat noin viidenneksen (taulukko 8). Kemijärven sellutehtaan sulkeminen vuonna �008 siirsi tuotantoa Kemiin ja ouluun. Kemijärven tehtaan sulkemisen vaikutuksia tuotantoon ja arvon-lisäykseen ei ole metsäntutkimuslaitoksella raportoitu tietosuojasyistä.

Kuva 14. Lapin talousmetsien puuvarannon kehitys metsä- ja kitumaalla, jos metsistä hakattaisiin suurin puuntuotannollisesti kestävä hakkuumäärä (korkokanta 4 %, lähde: metsäntutkimuslaitos, valtakun-nan metsien inventointi).

• metson elinympäristökohtainen toteuttamisohjelma Lapissa• Kemijoen, tornionjoen sekä - teno-, Näätämö- ja Paatsjoen vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen �015• Lapin bioenergiaohjelma �009-�01�• Lapin ilmastostrategia �0�0 (Luonnos)• Lapin teollisuusstrategia �0�0• Lapin matkailustrategia �011-�014• Lapin energiastrategia• Lapin hyvinvointiohjelma �010-�015

7. ohjelman vaikutukset

7.1 arvioinnin PEriaaTTEET

Lapin metsäohjelman toteuttamisen vaikutuksia on pyritty arvioimaan soVA-määräyksiä soveltaen. Vaikutukset on ryhmitelty taloudellisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ympäristövaikutuksiin. Ryhmittelyssä on tukeuduttu Kansallisen metsäohjelman �015 vaikutusten arvioinnin kuvaukseen.

7.2 TaloudEllisET vaiKuTuKsET

Luonnonvarojen hyödyntäminen

monipuoliset talousmetsät ja maan laajimmat luon-nonsuojelualueet ovat Lapin metsien vahvuus. met-siä hyödyntävät Lapissa metsäsektorin lisäksi te-hokkaasti mm. matkailu ja porotalous. maakunnan puuvarojen käyttöä ja hyödynnettävän biomassan määrää (metsähake) voidaan hieman aiempaan ohjelmaan verrattuna lisätä. samalla metsiin perus-tuvaa elinkeinotoimintaa voidaan nostaa ohjelman toimenpiteillä.

tämän ohjelman hakkuukertymätavoite 5,� milj. m³ vuodessa on selvästi suurinta puuntuotannollisesti kestävää hakkuumäärää (6,0 milj. m³) pienempi. Yksityismetsien tavoite on suurimman kestävän hakkuumäärän tasolla, mutta valtion mailla tavoite jää selvästi suurimman puuntuotannollisesti kestävän hakkuumäärän alapuolelle.

ohjeLmAN VAIKUtUKset

LAPIN metsäohjeLmA

�7

metsien virkistyskäyttö perustuu merkittävältä osalta jokamiehen oikeuteen, joka tarjoaa tasa-arvoisen mahdollisuuden kaikille liikkua ja hankkia sekä fyy-sisiä että henkisiä voimavaroja luonnosta. marjojen ja sienten keruu mahdollistaa myös taloudellisen hyödyn hankkimisen. metsissä liikkumista edistä-vät tieverkon ylläpitäminen ja erikseen rakennetut retkeilyreitit.

maakunnassa on muutamia kaupunkikeskuksia, mut-ta pääosin yhdyskuntarakenne on väljää ja talous-metsät muodostavat myös rakennettujen alueiden lähiympäristön. talousmetsien hoidossa asutuksen

ympäristössä pyritään huomioimaan metsäisen mai-seman säilyminen ja kulkuyhteydet.

metsäalan suorista ja välillisistä työpaikoista merkit-tävä osa sijoittuu maaseudulle, mikä pitää yllä elä-vää maaseutua ja sen palvelurakennetta. jatkossa osittain hajautetun energiatuotannon synnyttämät työpaikat sekä mahdolliset pienimuotoisen puunja-lostuksen ja luonnontuotealan työpaikat parantavat maaseutualueiden työllisyyttä.hyvien tieyhteyksien tarve on suuri sekä metsäalan toiminnan että maakunnan toimivuuden kannalta. Yh-teiskunnan ja metsäalan tarpeet yhdistyvät tieverkon kunnossapidossa.

ohjelman toimenpiteillä pyritään parantamaan met-säalan houkuttelevuutta osaavan työvoiman varmis-

metsähakkeen korjuun ja käytön tuotannon arvon ja työllisyyden vaikutuksille ei ole vielä olemassa malleja. Karkeasti arvioiden ohjelmassa metsähak-keen tavoitteen saavuttaminen toisi alalle alle sata työpaikkaa.

ohjelman toimenpiteissä on aiempaa enemmän korostettu puuntuotannon ohella metsien virkis-tyskäyttöä, metsäluontoon perustuvaa matkailua ja luonnontuotealaa. metsä- ja luontoympäristöön tukeutuvia kasvuhakuisia matkailukeskuksia on erityisesti Pohjois- ja tunturi-Lapissa. myös Rovanie-melle kohdistuvaa matkailua voidaan pitää luontoon tukeutuvana. matkailun ja myös Lapille tärkeän poro-talouden myönteiseen kehitykseen voidaan vaikuttaa hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä metsäalan ja elinkeinojen välillä.

Taulukko 8. tuotannon ja arvonlisäyksen muutos (Lähde: metsäntutkimuslaitos)..

tuotanto, milj Arvonlisäys, milj

metsäteollisuus metsätalous metsäteollisuus metsätalous

tilanne v. �008 1�56 460 �09 �19

07+09+510�-800� teskotuum

7.3 sosiaalisET vaiKuTuKsET

hakkuiden sekä metsänhoito- ja perusparannustöi-den suoritemäärien kasvun vaikutukset työllisyyteen ovat myönteisiä. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole suuria. syynä vuosien �008-�015 välisen työllisyy-den heikentymiseen ovat työn tuottavuuden kasvu ja Kemijärven sellutehtaan lakkautus (taulukko 9). metsäteollisuuden työvoima vähenee viidenneksen ja metsätalouden alle 10 prosenttia. metsäteollisuu-den välillinen työllisyys vähenee samassa suhteessa. metsätalouden välillinen työllisyys vähenee hieman vähemmän.

Taulukko 9. työllisyysvaikutukset (Lähde: metsäntutkimuslaitos).

työlliset Välillinen työllisyys ulkopuolella

metsäteollisuus metsätalous metsäteollisuus metsätalous

07�000�00�1000�800� v ennalit

muutokset �008-�015 -5�4 -�00 -579 -10

LAPIN metsäohjeLmA

�8

tamiseksi. Lapin asukkaiden ja erityisten nuorten metsätietoisuus ja kiinnostus alan kehittämiseen lisääntyy.

7.4 KulTTuurisET vaiKuTuKsET

Lapissa luontoon perustuvat elinkeinot muodostavat keskeisen pohjan kulttuurille. Uusien sukupolvien metsätiedon ja metsiin kohdistuvan kiinnostuksen lisääminen vahvistaa tämän kulttuuriperinnön säi-lymistä.

maakunnan metsissä on runsaasti sekä muinais-muistokohteita että historiallisen ajan kohteita, joiden tunnistaminen on perusta niiden säilymiselle. Valtion metsissä kartoitetaan muinaismuistokohteita parhail-laan, mikä edistää niiden säilymistä metsätalouden toimenpiteissä. Lapin matkailu perustuu luontoon, jonka kulttuuriar-vot ovat voimavara ja siten myös osa tuotteiden ja palveluiden arvoa.

7.5 ymPärisTövaiKuTuKsET

metsien suojelutilanne on Lapin pohjoisosissa hyvä. metso-ohjelman toteuttamisella sitä voidaan pa-rantaa vapaaehtoisin keinoin Lounais-Lapissa ja Keski-Lapin vyöhykkeellä. tavoitteena oleva suo-jeltu maapinta-ala kasvaa ohjelmakaudella 4000 hehtaarilla (luonnonsuojelulain keinot). Lisäksi mo-nimuotoisuutta turvataan ��00 hehtaarilla kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) keinoin. Valtion rahoituksen riittäminen Kemera-lain mukaisten ta-voitteiden saavuttamiseen on tällä hetkellä epäto-dennäköistä.

talousmetsien hoidossa ja hakkuissa metsänhoito-suositusten mukaiset toimenpiteet ylläpitävät met-säluonnon monimuotoisuutta lisääntyvistä käsittely-pinta-aloista huolimatta. talousmetsien pienialaisten luonnonhoitotöiden, metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja muiden suojelukohteiden verkot-tamisella edistetään harvinaisten eliölajien säilymistä. Vuonna �01� alkaneessa NAtNet-Life-projektissa voidaan kehittää ekologisia yhteyksiä tärkeällä met-so-painopistealueella Lounais-Lapissa.

metsätalouden suurimmat vesistövaikutukset aiheu-tuvat kunnostusojituksesta ja maanmuokkauksesta.

ohjelmassa ei esitetä kunnostusojitusten lisäämistä verrattuna aiempaan tavoitteeseen. Vesiensuoje-lutoimet ovat keskeisiä suometsien käsittelyssä ja maanmuokkauksessa. Vesistökuormitusta vähen-netään ottamalla käyttöön uudet vesienhoito-ohjeet ja vesiensuojelun suunnitteluvälineet sekä toteutta-malla vesiensuojelutoimenpiteet kattavasti.

Lapin metsät ovat suuri hiilensitoja. tämä johtuu metsien ikäluokkarakenteesta ja nuorten metsien voimakkaasta kasvusta. Kasvavien metsien ja puu-tuotteiden hyödyntämisen lisäämisen myönteinen merkitys hiilen sitomiseen on huomattava. jos metsiä hakataan tavoitteen mukainen määrä, puuston määrä kasvaa runsaalla 5 milj. m³:llä vuodessa. samalla sen sitoma hiilimäärä kasvaa merkittävästi.

Pitkät puunkuljetusmatkat aiheuttavat liikennettä ja lii-kennepäästöjä. ohjelman esityksillä puun kulkuyhte-yksien parantamiseksi tavoitellaan tehokasta ja myös vähemmän päästöjä aiheuttavaa liikennöintiä.

7.6 yHTEEnvETo aluEvaiKuTuKsisTa

toteutuessaan Lapin metsäohjelmalla �01�-�015 on paljon myönteisiä vaikutuksia. ohjelman esittämät tavoitteet ovat osin haasteellisia.

tällä hetkellä maailman ja euroopan epävakaa ta-louskehitys sisältää uhkakuvia, joiden toteutuessa metsäteollisuuden toimintaedellytykset joutuvat tar-kastelun kohteiksi. myös julkisen talouden säästötoi-met voivat heikentää metsätalouden eU- ja suomen valtion tukia, koulutus-, tutkimus- ja kehittämisrahoi-tusta ja siten heikentää metsätalouden harjoittamisen kannattavuutta ja julkiseen rahoitukseen perustuvaa edistämis- ja kehittämistoimintaa.

ohjelman toimenpiteillä saavutettava elinkeinotoimin-nan kasvu turvaa työpaikkoja ja alueen hyvinvointia. Biotalouden aikaisempaa laaja-alaisempi tarkastelu avaa uusia mahdollisuuksia.

ohjeLmAN VAIKUtUKset

LAPIN metsäohjeLmA

�9

vielä pitkään nykyisiin tuotteisiin ja tuotantolaitoksiin. Lähimpänä toteutumista Lapissa on täyden mittakaa-van biodieselin tuotanto Kemissä. on mahdollista, että laitos rakennetaan ja se käynnistyy seuraa-van ohjelmakauden aikana. tällä olisi erittäin suuri vaikutus Lapin metsäteollisuuden puunkäyttöön ja ennen kaikkea nuorten kasvatusmetsien tarjoaman potentiaalin hyödyntämiseen. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat myös biokemikaalit ja –materiaalit. tällä hetkellä ei vielä ole näköpiirissä niiden laajamittaista tuotantoa Lapissa.

eU:n luoma merenkulun rikkidirektiivi toisi toteu-tuessaan merkittävät lisäkustannukset Itämeren laivaliikenteelle. toteutuessaan direktiivi rankaisisi nimenomaan pohjoisen metsäteollisuutta, koska metsäteollisuuden tuotteiden merikuljetus maksaisi huomattavasti aiempaa enemmän. jopa pohjoisten tuotantolaitosten olemassaolo voi olla uhattuna. tällä taas olisi huomattava vaikutus metsien talous-käyttöön.

maailman- ja valtiontalouden kiristyminen edelleen voi luoda tarpeen uudistaa valtion metsätalouden tukipolitiikka perusteellisesti. tämä voi tapahtua jo alkavan ohjelmakauden aikana. Valtion tukien merkitys metsien hoitoon kannustavana tekijänä voi vähentyä, mikä luo tarpeen tehostaa metsänomis-tajien neuvontaa käyttämällä uusia menettelytapoja ja teknologiaa.

Lapin matkailu on ollut hyvällä kasvu-uralla koko viime vuosikymmenen alkupuolen. Vuosikymmenen lopussa taloudellinen taantuma leikkasi myös mat-kailijamääriä ja tuloja. seuraavalla ohjelmakaudella taantuma lienee ohitettu ja matkailu palannut kasvu-uralle. Kasvava matkailu lisää yhteensovittamisen tarvetta metsien käytössä.

Lapissa on menossa 1800-luvun lopun vuosikym-menten kultakuumeeseen verrattava ryntäys mal-mikentille. toiminnassa olevia uusia kaivoksia ovat Kittilän suurikuusikko ja sodankylän Pahtavaara (kulta). Käynnistymässä on Kevitsan (kupari ja nikkeli) kaivos. Lisäksi savukosken soklin, Kolarin hannukaisen sekä Ranuan ja Rovaniemen raja-mailla sijaitseva suhangon kaivokset avattanevat lähivuosina. Viiankiaavalta (sakatti) sodankylästä on lisäksi löydetty erittäin lupaava esiintymä kuparia ja nikkeliä.

8. ohjelman toimeenpano ja seurantaVuoden �01� alusta aloittavan suomen metsäkes-kuksen alueyksikön tehtävänä on alueellisen met-säohjelman seuranta ja toteuttamisen edistäminen. Alueellista seurantaa ja arviointia tehdään myös metsäneuvostoissa. metsäkeskusorganisaatiossa tarkemmat ohjeet toimintamenettelyistä annetaan uuden organisaation rakennuttua.

ohjelman toteutumisen riskeinä ovat valtion talousar-viosta tuleva rahoitus, eU-kehittämisohjelmien rahoi-tus sekä metsänomistajien oma panostus metsään tehtäviin investointeihin. myös metsäteollisuuden suhdanteet ja investoinnit puunkäytön lisäämiseen vaikuttavat ohjelman toteutumiseen.

metsäohjelman seurannassa hyödynnetään valta-kunnallista raportointijärjestelmää, jossa metsäntutki-muslaitos ja metsäkeskus kokoavat tietoa toimijoilta. seurantatiedot julkaistaan vuosittain metsäkeskuk-sen verkkosivuilla.

9. seuraavan ohjelmakauden �016 - �0�0 suuntaviivatseuraavalla ohjelmakaudella Lapin metsien puuston tilavuus kasvaa metsäohjelman tavoitteen mukai-sella hakkuumäärällä runsaat �0 milj. m³ vuoteen �017 mennessä. metsien hyvin kasvavat nuoret ikäluokat kasvavat osin ensiharvennusvaiheeseen ja lisäävät suurinta puuntuotannollisesti kestävää vuotuista hakkuumäärää, joka kasvaa yli miljoonalla kuutiometrillä. metsävarat tarjoavat siten aiempaa paremmat lähtökohdat puuraaka-aineen monipuoli-selle hyödyntämiselle.

metsäteollisuus panostaa tällä hetkellä voimak-kaasti tutkimukseen, mutta valtaosa teollisuuden kannattavuudesta ja tuotannosta tulee perustumaan

ohjeLmAN toImeeNPANo jA seURANtA

LAPIN metsäohjeLmA

�0

lounais-lappi

länsi-lappi

Kaakkois-lappi

rova-niemi

Keski-lappi

itä-lappi ylä-lappi yhteensä

Pinta-alat, 1 000 ha 1)

1��7�0��)� tesiotnoulsiytisky ,aamästem �1� �5� 445 1�1 1775metsämaa, kaikki omistajat yhteensä ��7 585 4�� 546 1058 11�6 817 4891Puuntuotannon metsämaa, yksityisluontoiset ��8 �7� ��8 �1� �50 445 1�1 1768Puuntuotannon metsämaa, kaikki yhteensä �06 507 �68 470 78� 957 5�9 �9�9

Puuston tilavuus, 1 000 m3 3)186511�0918��91tesiotnoulsiytiskY 15588 17779 �9�04 6�74 1��9857094�715��7�5�äsneethy tajatsimo ikkiaK �4�06 50568 579�1 �48�0 �61��

Puuston kasvu 1 000 m3/v , kaikki omistajat yhteensä 4)

11�8409814ytnäm 180 1444 17�5 6�� 71�41��04�75�5�165�454isuuK 1665

Koivu 5�1�0467�7911�197�86� 17780�10�5�8818�uupithel uum 1��

98601847�64�089195615011754187�1äsneethy uvsaKHakkuupinta-alat 2006-2010 keskimäärin, ha, yksityisluontoiset 5)

916�0591866�teskunnevrahisne �09� �717 51�� 1 17�00596�6961��teskunnevrah tuum 1706 160� �656 111 1�800005��1954otsiop nediupsilY 897 14�5 1��7 969 680060�7�780�tuukkah nesimatsiduu nesiatnouL 7�8 681 608 11�� 4400806111114941tuukkahovA 1018 1000 ��8 40 8600

�57�1099517�17�171�tuukkah tuum 10000080571��871�1615711665587�4860847äsneethy ala-atnipuukkah

Hakkuupinta-alat 2006-2010 keskimäärin, ha, kaikki omistajat yhteensä 5)�7��4�4��09�teskunnevrahisne �0�� 471� 8190 175 �480056046��957�teskunnevrah tuum 4709 4516 �7�8 �87 ��4001�951��1�6otsiop nediupsilY �1�1 �614 ��94 ��94 1640085466�18��tuukkah nesimatsiduu nesiatnouL 1�84 15�� 1606 �0�5 8400�48159815�61tuukkahovA 191� �180 4706 40 15�00

�67�18911��1��16��tuukkah tuum 1�001�648äsneethy ala-atnipuukkah 1�69 1080� 14�70 1764� �1761 499� 89400

ainespuun vuotuiset hakkuut keskimäärin 2006-2010, 1000 m3/v , yksityisluontoiset 6)

716�157�7701�88�ikkutytnäm 51709�1�615�6147ikkutisuuK 181�950�4414�176161176uuputiukytnäm 101509895�4�58�4�1uuputiukisuuK 405�87459445569��uuputiukitheL 541

956�1117�6�5��0�60470��45äsneethYainespuun vuotuiset hakkuut keskimäärin 2006-2010, 1000 m3/v, kaikki omistajat yhteensä 6)

�567�84�141��1�419�ikkutytnäm 10�1�44�17�9�9�76ikkutisuuK �10

74�54��61uuputiukytnäm �66 4�9 575 176 �111�594�586647761uuputiukisuuK 5��5�754�78456061uuputiukitheL 468

��47��601877195�15655695äsneethYKokonaispoistuma keskimäärin 2006-2010, 1 000 m3/v 7)

880 85� 646 8�9 1070 1�67 �78 60��metsänhoito- ja parannustyöt keskimäärin 2006-2010, yksityiset 8)

6�8�89��9isouv/ah ,ylejlivnästem 655 1176 146� 1�� 6148515846104)9 aremeK ,isouv/ah ,ylejlivnästem �94 1069 10�7 114 4179

Nuoren metsän kunnostus, ha/vuosi, Kem. 9�4 898 9�9 769 1148 1�0� �� 60��taimikonhoito, ha/vuosi, Kemera 41�6�8569 461 857 1047 59 45�9

0�668450�1aremeK ,v/ah ,sutijosutsonnuK 470 �9 518 0 �448metsäteiden perusparannus, km/v, Kemera �0 �8 16 19 5 �0 �4 14�

081aremeK ,v/mk ,sunnekar nedietästem � 1 9 0 ��metsien monimuotoisuus

5,746 �5,998 14,40�9,9144,78,��,�5�,1�)01 ah 0001 ,ala-atnipulejousmetsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, ha 11) �41 1069 1�79 816 11�1 �170 679 7485

metsäalan työllisten määrä 12) 164 176 96 �81 �49 �4� 81 1�91

Kaivannaisteollisuudella on erittäin suuri merkitys Lapin asuttuna pitämiselle ja kuntien elinkeinoraken-teelle. se työllistää jo tällä hetkellä noin kaksi tuhatta lappilaista ja määrä on lähivuosina kaksinkertaistu-massa. Puunkuljetusten kannalta on tärkeää, että kaivosteollisuuden kuljetusyhteyksiä suunniteltaessa

otetaan huomioon myös metsäsektorin tarpeet. Kaivannaisteollisuus asettaa myös uusia haasteita metsäsektorille. Kaivokset kilpailevat omalta osaltaan koneellisen puunkorjuun tarvitsemista koneenkuljet-tajista.

liiTE 1. osa-aluEidEn nyKyTilan Kuvaus.

seURAAVAN ohjeLmAKAUDeN �016-�0�0 sUUNtAVIIVAt

LAPIN metsäohjeLmA

�1

liiTE 2. TärKEimmäT yKsiTyismETsiEn TavoiTTEET osa-aluEiTTain.

liiTE 3. osa-aluEidEn yHTEEnvETo.

Lapin metsäohjelman laadinnassa Lappi jaettiin seitsemään osa-alueeseen metsien rakenteen sekä metsätalouden harjoittamisen edellytysten perusteel-la. tämä liite on jaettu osa-alueittain kahteen osaan: nykytilan ja metsäohjelman tavoitteiden kuvauksiin. tarkemmat numeeriset tiedot nykytilasta löytyvät liitteestä 1 ja tavoitteet liitteestä �.

Kuvauksissa metsämaa tarkoittaa talouskäytössä olevaa metsämaata. se sisältää omistajien omalla päätöksellä talouskäytön ulkopuolelle siirretyn tai rajoitetussa käytössä olevan pinta-alan. Yksityis-

luontoisilla metsillä tarkoitetaan yksityisten, kuntien ja seurakuntien omistamia metsiä. toteutumatietojen vertailu kohdistuu edelliseen metsäohjelmakauteen �006-�010.

lounais-laPPi

Nykytila

Lounais-Lapin osa-alue muodostuu Kemin, Kemin-maan, tervolan, tornion ja simon kunnista. metsä-maan pinta-ala on ��7 000 ha, josta yksityisluon-toisten maiden osuus on 70 %. talouskäytössä on 99 % metsämaan pinta-alasta. Valtion omistamissa

Viitteet:1) metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi�) Yksityiset, kunnat ja seurakunnat�) metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi; puuntuotannon metsä- ja kitumaa4) metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi; puuntuotannon metsä- ja kitumaa5) Lapin metsäkeskus, masto-aineisto �006-�0106) metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi, mela-laskelmat �011 puuntuotannon metsämaa7) metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi8) Pohjois-suomen metsänomistajaliitto: viljelyala, muut: Lapin metsäkeskus, Kemera9) Vain valtion tuella toteutetut työt10) Lapin eLY-keskus, maa- ja vesialueet ilman merialueita11) Lapin metsäkeskus1�) työllisten määrä metsätaloudessa �1.1�.�008, Lapin liitto (tol �008 ), pois lukien puuvaran kaukokuljetus

lounais-lappi

länsi-lappi

Kaakkois-lappi

rova-niemi

Keski-lappi

itä-lappi ylä-lappi yhteensä

Hakkuutavoitteet 2012 - 2015, ha/vuosi

09440�0�046�teskunnevrahisne �9�5 40�0 6790 95 �5000

0�51017107��teskunnevrah tuum 1900 17�0 �1�5 1�5 1�500

0040051055otsiop nediupsilY 1660 1490 1500 900 8000

08451901�tuukkah nesimatsiduu nesiatnouL 4�5 680 6�5 1155 4500

5�7158010861tuukkahovA 1�55 975 �115 55 9000

005540�115�41105�75846014604�60656äsneethy tuukkahsutavsaK

005�101�1047�5561097151��000�0981äsneethy tuukkahsutsiduU

0009504��56141509857�85�6804�80548äsneethy ala-atnipuukkahmetsähakkeen korjuu 2012 - 2015, 1000 k-m3/v, 150 1� �0 1�5 �9 69 415

markkinahakkuut 2012 - 2015, 1000 m3/v 580 �90 4�0 �50 �6� 6�7 116 �865

metsänhoito- ja parannustöiden tavoitteet 2012 - 2015

metsän viljely, ha/v 1680 1085 17�5 1�55 975 �115 160 9105

0081000�000�v/ah ,sutsonnuk nästem nerouN �650 ��0 ��00 �00 16�70

taimikonhoito, 0�6051�0171v/ah 1800 1860 1700 160 10000

Nuoren metsän hoito yhteensä, ha/v 4710 4150 �4�0 4450 5180 5000 �60 �6�70

Kunnostusojitus , ha/v �5�0 1140 8�0 1140 100 1�70 0 7000

metsäteiden perusparannus, km/v 0�0604 �0 40 70 �0 �00

metsäteiden rakennus, km/v 50�5 10 15 10 10 75

metsätiet yhteensä, km/v 57�040855045�0854 metso-ohjelman tavoitteet 2012-2020, ha/v

Ympäristöhallinnon maan osto 00�0�1�1158�0�66

Yksityismaiden luonnonsuojelualueet ��1 104 98 178 4� 47 0 700

Ympäristöhallinnon määräaikaiset sopimukset �� 15 14 �6 6 6 0 100

metsätalouden ympäristötuki �1181156� �04 48 5� 0 800

008 10911801954�5�76�595äsneethY

LAPIN metsäohjeLmA

��

metsissä metsätaloutta harjoitetaan 80 %:lla metsä-maan pinta-alasta.

Kaikkien omistajaryhmien metsissä puuston tilavuus on �5,� milj. m³. Vuotuinen kasvu on 1,�8 milj. m³ ja kokonaispoistuma 0,88 milj. m³. Kasvatushakkuita tehtiin 6�00 ha/v, joka on 74 % koko hakkuupinta-alasta. Vuosittain on jäänyt hakkaamatta 0,� milj. m³ suurimmasta puuntuotannollisesti kestävästä neljän prosentin korkokannalla lasketusta hakkuu-määrästä.

Yksityisluontoisissa metsissä nuorten ja varttuneiden kasvatusmetsien osuus metsämaalla on suuri (6� %). Lounais-Lappi on Lapin soisinta seutua. soiden osuus on yksityisluontoisesta metsämaasta lähes 47 % (valtio ja yhtiöt 5� %). Lounais-Lapin yksityisluon-toisten metsien metsämaan soista on ojitettu 8� % ja vastaavasti koko Lapin soista 7� %. Nuoren metsän kunnostusta tehtiin edellisellä metsäohjelmakaudella yksityismailla runsaat 900 ha/v ja kunnostusojituksia 1�00 ha/v (koko Lappi �400 ha/v).

metso-ohjelman mukaisesta yksityismetsien suo-jelupinta-alatavoitteesta (�008-�010) 60 % toteutui Lounais-Lapissa (luonnonsuojelulain mukainen suojelu). metso-ohjelmaan liittyvä laaja NAtNet-Life -hanke vuosille �01�-�016 tehostaa metso-ohjelman toteuttamista ja edistää monimuotoisuuden kehittämistä monin eri keinoin Lounais-Lapissa. Lehtojen ja lehtometsien osuus on suurempi kuin keskimäärin Pohjois-suomessa. Lounais-Lapissa on 1,� % Lapin lakisääteisistä suojelualueista (maa- ja vesipinta-ala). Lounais-Lapin maa- ja vesialueista on eritasoisen suojelun piirissä 6,� %. suurimmat alueen suojelualueet sijaitsevat simossa (marti-moaavan-Lumiaavan soidensuojelualue). simon pohjois-osassa sijaitsee vuonna 1956 perustetun ja vuonna 1981 laajennetun kaksiosaisen Runkauksen luonnonpuiston eteläosa sekä Ahma-aavan puisto (4400 ha). Lounais-Lapin pohjois-osassa sijaitsee Pisavaaran luonnonpuisto joka on tervolan kunnan ja Rovaniemen kaupungin alueella.

Lounais-Lapissa sijaitsevat Lapin merkittävimmät teollisuuslaitokset kuten metsäliitto-konsernin sel-lu- ja kartonkitehdas sekä stora enson sellu- ja paperitehtaat. Lisäksi Kemiin on suunnitteilla bio-dieseltehdas metsäliiton ja Vapon yhteishankkeena. Lapin merkittävimmät sahateollisuusyritykset ovat myös sijoittuneet Lounais-Lappiin.

matkailuyritykset ovat keskittyneet pääosin vesistöjen ääreen, mutta myös metsiin tukeutuvia ohjelmapal-veluyrityksiä on olemassa. meri-Lapin osuus Lapin matkailuyritysten yöpymisistä on 5 %.

Metsäohjelman Lounais-Lapin yksityismetsien tavoitteet

tavoitteista taimikonhoito- ja nuoren metsän kunnos-tustöiden tavoitteet ovat liki kaksinkertaiset edelliseen kauden toteutumaan verrattuna. hakkuupinta-alojen tavoitellaan olevan 8 % korkeammat kuin edellisellä kaudella. Lounais-Lapin alueella soita on ojitettu 1�5 000 ha, mikä on parantanut metsien kasvua. tulevalla ohjelmakaudella on tavoite kunnostaa ojitusalueita �500 ha/v. Kunnostusojituksessa ja maanmuokkauksessa otetaan huomioon Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman esityk-set. Alueella korostuu tarkka puunkorjuun ajoitus.

ennakkokyselyn mukaan Lounais-Lapissa nähtiin mahdollisuuksina sahateollisuuden kehittäminen, osaaminen sekä kuitupuun hinnan kilpailukyky ener-giapuuhun verrattuna. Uhkina olivat muuttoliike maaseudulta keskuksiin, metsien käytön ylimitoitus ja metsien pirstoutuminen sekä liikenneverkkojen kunnon heikentyminen.

länsi-laPPi

Nykytila

Länsi-Lapin alue muodostuu Ylitornion, Pellon, Kolarin sekä muonion kunnista. metsämaan (585 000 ha) osuus kuntien maa-alasta on 71 %. tästä yksityisluontoisten maiden osuus on 47 %, joka on kokonaan talouskäytössä. Valtion ja yhtiöiden omis-tamissa metsämaasta talouskäytön ulkopuolella on �5 %. Länsi-Lapin soiden osuus on metsämaasta �7 %, josta on ojitettu 78 %.

Kaikkien omistajaryhmien metsissä puuston tilavuus on ��,5 milj. m³. Vuotuinen kasvu on 1,5 milj. m³. Ainespuuhakkuut olivat ohjelmakaudella 0,56 milj. m³/v ja kokonaispoistuma 0,85 milj. m³/v. Kasvatus-hakkuiden osuus oli 71 % hakkuupinta-alasta.

Länsi-Lapin yksityisluontoiset metsät ovat iältään La-pin keskitasoa. Nuorten ja varttuneiden kasvatusmet-


LAPIN metsäohjeLmA

��

vähäisyys Lapissa sekä metsänomistajien ikäänty-minen ja metsäalan töiden kausiluonteisuus.

KaaKKois-laPPi

Nykytila

Kaakkois-Lapin osa-alue muodostuu Ranuan ja Posion kunnista. metsämaan (4�� 000 ha) osuus kuntien maa-alasta on 65 %. Yksityisluontoisten mai-den osuus on 55 %, joka on lähes sataprosenttisesti talouskäytössä. Valtion ja yhtiöiden omistamasta metsämaasta talouskäytön ulkopuolella on �7 %. Kaakkois-Lappi on Lapin toiseksi soisinta aluetta. soiden osuus metsämaasta on �9,� % (koko Lappi 19 %). metsämaaksi luokitelluista soista on ojitettu 78 % (koko Lappi 7� %).

Kaikkien omistajaryhmien metsissä puuston tilavuus on �4,9 milj.m³. Vuotuinen kasvu on 1,11 milj.m³ ja kokonaispoistuma 0,65 milj.m³/v.

Kaakkois-Lapin yksityisluontoiset metsät ovat iältään Lapin nuorimpia. Nuorten ja varttuneiden kasva-tusmetsien osuus metsämaasta on 68 %, joka on selvästi yli Lapin keskiarvon (59 %). Kaakkois-Lapin metsistä uudistuskypsien metsiä osuus on 7,7 %, joka on Lapin alhaisin. Valtion ja yhtiöiden metsämaasta on kasvatusmetsien osuus 80 %. Yksityisluontoisten metsien ainespuuhakkuut olivat viime ohjelmakau-della 0,41 milj.m³/v. Kasvatushakkuiden osuus oli ollut 77 % hakkuupinta-alasta. taimikonhoitoa tehtiin yksityismailla edellisellä metsäohjelmakaudella �14 ha/v ja kunnostusojituksia 6�0 ha /v (koko Lappi �400 ha/v).

metso-ohjelman mukaisesta yksityismetsien suo-jelupinta-alatavoitteesta (�008-�010) 14 % toteutui Kaakkois-Lapissa (luonnonsuojelulain mukainen suojelu). Lapin lakisääteisistä suojelualueista Kaak-kois-Lapissa on 1,� % (maa- ja vesipinta-ala). eri-tasoisen suojelun piirissä on kaiken kaikkiaan 4,5 % maa- ja vesialueista. Kaakkois-Lapin suurimpia suojelualueita ovat simojoen ja simojärven vesistöt sekä Pudasjärvenkin puolella sijaitseva Litokairan Natura-alue ja Riisitunturin kansallispuisto sekä Korouoma-jäniskairan Natura-alue.

Kaakkois-Lapissa hakattu puutavara kuljetetaan pääosin Lounais-Lapissa sijaitsevien metsäteolli-

sien osuus talouskäytössä olevasta metsämaasta on 5� %. Uudistuskypsien metsien osuus on 14 %, joka on Lapin toiseksi korkein. taimikonhoitoa tehtiin edellisellä metsäohjelmakaudella yksityismailla 8�0 ha/v. Kunnostusojituksia tehtiin alle 500 ha/v.

metso-ohjelman mukaisesta yksityismetsien suo-jelupinta-alatavoitteesta (�008-�010) 15 % toteutui Länsi-Lapissa (luonnonsuojelulain mukainen suoje-lu). Lakisääteisistä Lapin suojelualueista on Länsi-La-pissa � % (maa- ja vesipinta-ala). maa- ja vesialueista on eritasoisen suojelun piirissä kaiken kaikkiaan 6 %. Länsi-Lapin suurimpia suojelualueita ovat Kolarin ja muonion kuntien alueelle ulottuva Pallas-Yllästuntu-rin kansallispuisto. Kolarin kunnan alueella sijaitseva teuravuoma-Kivijärven soidensuojelualue ja Ylitor-nion kuntaa sivuavat Kilsiaapa-Ristivuoman sekä mustiaapa-Kaattasjärven soidensuojelualueet.

Länsi-Lapin erityispiirteenä ovat pitkiä perinteitä noudattava rajakauppa Ruotsin metsä- ja sahate-ollisuuden kanssa sekä Länsi-Lapin pohjoisosis-sa luontomatkailu ja porotalous. Lounais-Lapin metsäteollisuusyritykset vaikuttavat eniten alueen puukauppaan.

matkailuyritykset ovat keskittyneet pääosin Ylläs-, Pallas- ja olos-tunturien alueille. järvialueita on kehitetty erityisesti kesäaikaiseen matkailuun. Länsi-Lapin tunturialueiden osuus Lapin matkailuyritysten yöpymisistä on 18 %.

Metsäohjelman Länsi-Lapin yksityismetsien tavoitteet

Nuoren metsän hoito- sekä kunnostusojitustavoit-teet ovat lähes kaksinkertaiset verrattuna edellisen kauden toteutumiin. energiapuun kasvava kysyntä ohjelmakauden aikana on otettu huomioon. Alueen yksityismetsien markkinahakkutavoite on �90 000 m³/v, joka on n. 80 000 m³/v suurempi kuin �006-�010 ohjelman keskimääräinen toteutuma.

tavoitteiden toteutumisen haasteina ovat puukaupan toimivuus, metsänomistajien aktiivisuus sekä Keme-ra-varojen riittävyys metsänhoitotöihin. ennakko-kyselyn mukaan vahvuutena nähtiin talousmetsien hyödyntäminen matkailussa sekä metsien kasvu ja energiapuuta käyttävien laitosten määrä. heik-kouksina nähtiin metsätalouden kannattavuuden heikkeneminen, keskisuurten puunjalostusyritysten

LAPIN metsäohjeLmA

�4

suusyritysten sekä Koillismaan ja Lounais-Lapin sahojen jalostettaviksi. osa-alueen suurimpana yh-teismetsänä on Posion yhteismetsä, jonka pinta-ala on �9 000 ha ja osakastiloja noin 900.

matkailuyrityksistä alueella toimivat mm. Ranuan eläinpuisto ja Posiolla Kirintövaara sekä himmerkin lomakeskus.

Metsäohjelman Kaakkois-Lapin yksityismetsien tavoitteet

haasteellisimpia tavoitteita ovat Kemera-varoin toteutettavat metsänhoitotyöt. metsänomistajien omatoimisen työn vähentyessä tarvitaan metsänhoi-totöihin entistä enemmän koulutettuja ammattilaisia. Yksityismetsien markkinahakkuiden tavoitellaan kas-vavan 6 % päättyneen ohjelmakauden toteutumaan verrattuna. haasteena on myös metsänomistajien osallistuminen metsäautoteiden perusparannus- ja kunnostusojitushankkeisiin. erityispiirteenä Kaak-kois-Lapissa ovat Ranuan suometsien hoitotarpeet ja vesistöjen rantametsien huomioon ottaminen Posiolla.

ennakkokyselyn mukaan mahdollisuuksina Kaak-kois-Lapin alueella osallistujat näkevät lisääntyvän energiapuun korjuun, vesiensuojelun parantamisen sekä metsien kasvun. Panostusta sen sijaan vaa-tivat metsien hoito, tiestön kunnostaminen sekä maaseudun asuttuna pitämisen ja metsänomistajien ikääntymisen tuomat haasteet.

rovaniEmi

Nykytila

metsämaan (546 000 ha) osuus kunnan maa-alasta on 7� %. tästä yksityisluontoisten maiden osuus on �9 %, joka on kokonaan talouskäytössä. Valtion ja yhtiöiden omistamasta metsämaasta talouskäytön ulkopuolella on �� %. soiden osuus Rovaniemen osa-alueen metsämaasta on �� % (koko Lappi �5 %), josta on ojitettu 67 % (koko Lappi 7� %).

Kaikkien omistajaryhmien metsissä puuston tilavuus on �4,� milj.m³. Vuotuinen kasvu on 1,6 milj. m³ ja kokonaispoistuma 0,84 milj. m³/v.

Rovaniemen yksityisluontoisissa metsissä nuorten ja varttuneiden kasvatusmetsien osuus on 60 %

metsämaa-alasta (koko Lappi 59 %). Uudistuskyp-sien metsien osuus on 11 % (koko Lappi 1� %). Yksityisluontoisten metsien ainespuuhakkuut olivat ohjelmakaudella 0,�0 milj. m³/v. Kasvatushakkuiden osuus oli 71 % yksityismetsien hakkuupinta-alasta. edellisellä metsäohjelmakaudella taimikonhoitoa tehtiin metsissä 460 ha/v. taimikoiden osuus met-sämaan pinta-alasta �7 %, joka on Lapin suurimpia (koko Lappi �4 %). Kunnostusojituksia tehtiin 470 ha/v.

metso-ohjelman mukaisesta yksityismetsien suojelu-pinta-alatavoitteesta (�008-�010) 9 % toteutui Rova-niemellä (luonnonsuojelulain mukainen suojelu). La-kisääteisistä Lapin suojelualueista on Rovaniemellä 0,� % (maa- ja vesipinta-ala). Rovaniemen maa- ja vesialueista on eritasoisen suojelun piirissä kaiken kaikkiaan prosentti. Rovaniemen alueen suurimpia suojelualueita ovat vanhojen metsien suojeluohjel-maan kuuluvat Kutuselkä-Kiristäjäselkä ja Louevaara sekä Pisavaaran luonnonpuisto, joka sijaitsee osin myös tervolan kunnan alueella.

Uittokauden aikana Rovaniemen alue oli Kemi- ja ou-nasjoen puuvirtojen kokoaja. Nykyisin pohjoisempaa kuljetetut puut kootaan Rovaniemen puuterminaaliin junalla edelleen kuljetettaviksi. mustikkamaalle ra-kennettava puuhaketta käyttävä voimalaitos lisää Lapin metsähakkeen käytön lähes kolminkertaiseksi. Pohjois-suomen ainoa ammattikorkeakoulutasoista luonnonvara-alan opetusta antava oppilaitos sijaitsee Rovaniemellä.

matkailuyrityksistä merkittävimpiä ovat Lapin safa-rit, Lapland hotels, santa´s hotels santa Claus ja Wild North/Villi Pohjola. Rovaniemen osuus Lapin matkailuyritysten yöpymisistä on �1 %. merkittävin vuoden aika on joulu, jolloin suuri määrä ulkomaa-laisia matkailijoita tutustuu Rovaniemeen.

Metsäohjelman Rovaniemen yksityismetsien tavoitteet

Nuoren metsän hoito - ja kunnostusojitustavoitteet ovat noin kaksinkertaiset edellisen kauden toteu-tumiin verrattuna. tavoitetta asetettaessa on otettu huomioon energiapuun kysynnän lisääntyminen oh-jelmakauden aikana sekä nuorten metsien hoitotarve. Alueen yksityismetsien markkinahakkuutavoitteeksi ohjelmakaudella asetettiin �50 000 m³/v, joka on 16 % suurempi kuin päättyneen metsäohjelman toteutuma.


LAPIN metsäohjeLmA

�5

Lapissa on runsas suojelupinta-ala. sodankylän maa- ja vesipinta-alasta on suojeltu �0 %.

Keski-Lapin puu kuljetetaan pääsääntöisesti autolla Rovaniemen ja Kolarin puuterminaalien kautta junalla kuljetettavaksi Kemin seudun metsäteollisuuden jalostettavaksi.

matkailuyritykset ovat keskittyneet pääosin Levin, Luoston ja Kiilopään alueille. matkailun ja metsä-talouden toimijoilla on pitkät perinteet yhteistyön tekemisessä Keski-Lapissa.

Metsäohjelman Keski-Lapin yksityismetsien tavoitteet

Keski-Lapissa on panostettu nuorten metsien kun-nostukseen. Uuden ohjelmakauden tavoite ��00 ha/v on haasteellinen. markkinahakkuiden tavoitellaan olevan �60 000 m³/v. Rovaniemelle rakennettavan mustikkamaan voimalaitoksen raaka-aineen hankin-ta-alue ulottuu myös Keski-Lapin osa-alueelle. hak-kuut painottuvat alkavalla ohjelmakaudella entistä voimakkaammin kasvatushakkuisiin. Kasvatushak-kuupinta-alan osuus tavoitteesta on 81 %. metso-ohjelmaa toteutetaan Keski-Lapin eteläisessä osas-sa. ohjelman tavoitteena on saada vapaaehtoiseen metsien suojeluun 110 ha/v.

Keski-Lapissa pidetään tärkeänä, että kaikkien elinkeinojen toimintamahdollisuudet säilytetään ja kehitetään toimijoiden välistä yhteistyötä. Kasvava matkailu vaikuttaa metsien käsittelyyn tunturialueilla. haasteena onkin metsien käytön yhteensovittaminen. metsätaloudessa huomioidaan Kemijoen vesienhoi-toalueen vesienhoitosuunnitelma, jossa huomioidaan Kitisen ja Luiron sekä ounasjoen valuma-alueet.

iTä-laPPi

Nykytila

Itä-Lapin osa-alue muodostuu Kemijärven, Pelkosen-niemen, sallan ja savukosken kunnista. metsämaan (1,14 milj. ha) osuus kuntien maa-alasta on 65 %. tästä yksityisluontoisten maiden osuus on �9 %, joka on kokonaan talouskäytössä. Valtion ja yhtiöiden omistamaa metsämaasta talouskäytön ulkopuolella

metsätalouden toiminnoissa otetaan huomioon Kemi-joen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma.

Rovaniemellä ennakkokyselyn mukaan mahdollisuu-tena on talousmetsien hyödyntäminen matkailussa, energiapuun kysynnän kasvu ja lisääntyvät työmah-dollisuudet metsätaloudessa. haasteina tavoitteiden toteutumiselle ovat metsänomistajille tuotettujen palvelujen markkinoinnin onnistuminen, työvoiman saatavuus hakkuisiin ja Kemera-tuen saatavuus metsänhoitotöihin.

KEsKi-laPPi

Nykytila

Keski-Lapin osa-alue muodostuu Kittilän ja sodanky-län kunnista. metsämaan (1,1 milj. ha) osuus kuntien maa-alasta on 5� %. tästä yksityisluontoisten met-sien osuus on �4 %, joka on kokonaan talouskäy-tössä. Valtion ja yhtiöiden omistamaa metsämaata talouskäytön ulkopuolella on �4 %. soiden osuus on metsämaasta,1� %, on Lapin alhaisimpia (koko Lappi 19 %). soista on ojitettu 65 %.

Kaikkien omistajaryhmien metsissä puuston tilavuus Keski-Lapissa on 50,6 milj.m³ ja vuotuinen kasvu on n. �,0 milj. m³. Ainespuuhakkuut olivat ohjelmakau-della olleet 0,8 milj. m³/v ja kokonaispoistuma 1,1 milj. m³.

Nuorten ja varttuneiden kasvatusmetsien osuus yk-sityisluontoisten metsien metsämaa-alasta on 59 % (koko Lappi 59 %). Uudistuskypsien metsien osuus on 14 %, joka on yli Lapin keskiarvon (koko Lappi 1� %). Yksityisluontoisten metsien ainespuuhakkuut olivat 0,�5 milj. m³. Kasvatushakkuiden osuus oli 76 % yksityisten hakkuupinta-alasta. Painopiste met-sänhoitotöissä on ollut nuorten metsien hoidossa. Nuorten metsien hoitoala oli �000 ha/v. Kunnostusoji-tuksia Keski-Lapissa tehtiin 40 ha/v ja metsäautoteitä perusparannettiin 5 km/v.

Lakisääteisistä Lapin suojelualueista on Keski-Lapis-sa 16 % (maa- ja vesipinta-ala). maa- ja vesialueista on eritasoisen suojelun piirissä kaiken kaikkiaan �0 %. Keski-Lapin suurimpia suojelualueita ovat UKK-puisto-sompio-Kemihaara, Pomokairan aapa-suoalue, Koitelainen ja Puljun erämaa sekä Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. erityispiirteenä Keski-

LAPIN metsäohjeLmA

�6

on �6 %. Itä-Lapissa soiden osuus on metsämaasta 15 % (koko Lappi 19 %), josta on ojitettu 66 %.

Kaikkien omistajaryhmien metsissä puuston tilavuus on 57,9 milj.m³ ja vuotuinen kasvu on �,5 milj. m³. Ainespuuhakkuut olivat ohjelmakaudella 1,1 milj. m³/v ja kokonaispoistuma 1,4 milj. m³/v.

Itä-Lapin yksityisluontoiset metsät ovat nuoria, sillä nuorten ja varttuneiden kasvatusmetsien osuus on 64 % puuntuotannon metsämaasta (Lappi 59 %). Uudistuskypsien metsien osuus on 11 %, (Lappi 1� %). Yksityismetsien hakkuut ovat olleet 0,64 milj. m³/v. Yksityismetsien kasvatushakkuiden osuus hakkuupinta-alasta oli 75 %. taimikonhoitoa tehtiin edellisellä metsäohjelmakaudella yksityismetsissä 1050 ha/v ja kunnostusojituksia 5�0 ha/v.

metso-ohjelman vapaaehtoisen yksityismaiden suojelun tavoitteena on Itä-Lapissa 1�0 ha/v. Laki-sääteisistä Lapin suojelualueista on Itä-Lapissa 8 % (maa- ja vesipinta-ala). maa- ja vesialueista on eritasoisen suojelun piirissä kaiken kaikkiaan 11 %. Itä-Lapin suurimpia suojelualueita ovat UKK–puisto-sompio-Kemihaara, tuntsan erämaa sekä maltion ja Värriön luonnonpuistot.

Itä-Lapin erityispiirteenä on runsas suojelupinta-ala. erityisesti mainittakoon savukoski, jonka pinta-alasta on suojeltu kolmannes. Itä-Lapissa on porotaloudella vahva paikallinen merkitys, sillä osa metsätalouden työvoimasta on poromiehiä. Itä-Lapin puu kuljetetaan pääsääntöisesti junalla Kemin seudun metsäteolli-suuden jalostettavaksi. myös Koillismaan sahateol-lisuus vaikuttaa Itä-Lapissa.

Itä-lapissa sijaitsee suomen toiseksi suurin yhteis-metsä, sallan yhteismetsä, jonka pinta-ala on 58 000 ha ja osakkaita on 1500. muita merkittäviä yh-teismetsiä ovat Kemijärven, Värriön sekä Liesijoen yhteismetsät.

matkailuyritykset ovat keskittyneet pääosin salla-, suomu-, ja Pyhätunturien yhteyteen. matkailun ja metsätalouden toimijoilla on pitkät perinteet yh-teistyön tekemisessä Itä-Lapissa eikä paikallisia konfliktejaoleollut.

Metsäohjelman Itä-Lapin yksityismetsien tavoitteet

markkinahakkuiden odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla. energiapuun lisääntyvä käyttö mahdollistaa

nuorten metsien hoitomäärän kasvun. Kunnos-tusojitustavoitteet ovat yli kaksinkertaiset edellisen kauden toteutumaan verrattuna. hakkuut painottuvat alkavalla ohjelmakaudella entistä voimakkaammin kasvatushakkuisiin. Itä-Lapissa pidetään tärkeänä, että kaikkien elinkeinojen toimintamahdollisuudet säilytetään. haasteena tavoitteiden toteutumiselle ovat tie- ja rataverkon kunnon heikkeneminen, muut-toliike maaseudulta keskuksiin, metsänomistajien ikärakenne sekä Kemera-varojen riittävyys.

Itä-Lapin metsätaloudessa huomioidaan Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma. Kemi-haaran jokien, kuten Värriö- ja tenniöjokien alueella, tulee kiinnittää huomioita kiintoainekuormitukseen kunnostusojituksia tehtäessä.

ylä-laPPi

Nykytila

Ylä-Lapin osa-alue muodostuu Utsjoen, Inarin ja enontekiön kunnista. metsämaan (0,8� milj. ha) osuus kuntien maa-alasta on �6 %. Yksityisluontoisten maiden osuus on 16 %, joka on kokonaan talouskäytössä. Valtion ja yhtiöi-den metsämaasta talouskäytön ulkopuolella on 41 %. Ylä-Lapissa soiden osuus on Lapin alhaisimpia. soiden osuus on metsämaasta 1,0 % (koko Lappi 19 %), josta on ojitettu �4 %.

Ylä-Lapissa nuorten ja varttuneiden kasvatusmetsien osuus yksityisluontoisten talousmetsien metsämaa-alasta on �4 % (Lappi 6� %) ja uudistuskypsien met-sien �4 %, joka on Lapin korkein (koko Lappi 1� %). Yksityismetsien ainespuuhakkuut olivat 0,1 milj. m³. Kasvatushakkuiden osuus hakkuupinta-alasta oli 48 %. metsien uudistamismenetelmänä on luontainen uudistaminen.

Kaikkien omistajaryhmien metsissä puuston tilavuus on �4,8 milj.m³ (kaikki omistajat) ja vuotuinen kasvu on 0,75 milj. m³. Ainespuuhakkuut olivat ohjelma-kaudella 0,�4 milj. m³/v ja kokonaispoistuma 0,�8 milj. m³/v.

Ylä-Lapin puu kuljetetaan pääsääntöisesti autolla Rovaniemen ja Kolarin puuterminaalien kautta junalla kuljetettavaksi Kemin seudun metsäteollisuuden


LAPIN metsäohjeLmA

�7

enontekiön välille uusi tieyhteys, joka palvelisi myös matkailun tarpeita. metsätaloudessa huomioidaan tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma.

jalostettavaksi. erityispiirteenä on vientikaupan kehit-täminen sekä Ylä-Lapin porotalouden merkitys.

metsänhoitotöissä painopiste on ollut luontaisesti uudistuneiden taimikoiden hoidossa. Kunnostuso-jituksia Ylä-Lapissa ei ole tehty. metsäautoteitä on perusparannettu �4 km/v. Ylä-Lapissa on Lapin kaikista lakisääteisistä suo-jelualueista 7� % (maa- ja vesipinta-ala). maa- ja vesialueista on eritasoisen suojelun piirissä kaiken kaikkiaan 60 % . suojelualueista suurimmat ovat Lemmenjoen kansallispuisto, Käsivarren, muotka-tunturin, Kaldoaivin, hammastunturin ja Vätsärin erämaa-alueet sekä UKK puisto.

matkailuyritykset ovat keskittyneet pääosin saari-selän alueelle. Luonto- ja joulumatkailu ovat myös Ylä-Lapissa merkittävässä roolissa. saariselän ja enontekiön markkinaosuus Lapin matkailuyritysten yöpymisistä on 17 %.matkailun ja porotalouden paineet kohdistuvat pää-osin valtion maille. metsähallitus onkin käynyt aktiivis-ta keskustelua eri maankäyttömuotojen yhteensovit-tamisessa. Yksityisistä metsänomistajista merkittävä osa on poronomistajia.

Ylä-Lapin suurimpia yhteismetsiä ovat enontekiön yhteismetsä (�0 000 ha), jossa osakastiloja on 800 ja Inarin yhteismetsä (�� 900 ha), jossa osakastiloja on 1700.

Metsäohjelman Ylä-Lapin yksityismetsien tavoitteet

markkinahakkuiden tavoitellaan pysyvän entisellä 110 000 m³:n tasolla yksityismetsissä. metsänuudis-tamisessa painopiste on luontaisessa uudistamises-sa, jota varmistetaan kylvöllä tai istutuksella. hakkuut painottuvat alkavalla ohjelmakaudella kasvatus- ja luontaisen uudistamisen hakkuisiin.

Ylä-Lapissa pidetään tärkeänä, että kaikkien elin-keinojen toimintamahdollisuudet säilytetään ja ke-hitetään toimijoiden välistä yhteistyötä. haasteena hakkuu- ja metsänhoitotavoitteiden toteutumiselle on metsänomistajien vieraantuminen metsätaloudesta, pitkät etäisyydet puunjalostuslaitoksiin, paikallisen jatkojalostuksen jatkuvuus ja kansainvälinen painos-tus. metsänhoito- ja hakkuu- sekä metsänparannus-kaluston liikkumista varten olisi hyvä saada Inarin ja

Lapinmetsäohjelma

2012 - 2015

Metsäkeskus rakentaa maakun-

nan taloudellista ja henkistä hy-

vinvointia edistämällä metsien

kestävää käyttöä yhdessä met-

sänomistajien ja alueen mui-

den asukkaiden kanssa. Ym-

päristöasioissa metsäkeskus

on maakunnan metsätalouden

tiennäyttäjä.

Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Lappi, Hallituskatu 22, PL 8053, 96101 Rovaniemi, puh. 020 772 8600, faksi 020 772 8660, [email protected] , www.metsakeskus.fi

Maakunnanmetsäosaaja

Maakunnan Lapin metsäosaaja metsäohjelma - … · Lapin metsäohjelma 2012 - 2015 Metsäkeskus...

Documents

Transcript of Maakunnan Lapin metsäosaaja metsäohjelma - … · Lapin metsäohjelma 2012 - 2015 Metsäkeskus...