Korkeakoulutus Suomessa ja maailmalla

Korkeakoulujen johtamismaiseman globaali muutos – samat ilmiöt kaikkialla

2

• Toteutuneet ja odotettavissa olevat leikkaukset korkeakoulujen julkiseen rahoitukseen

• Vaatimukset tehokkuuden lisäämisestä • Rahoitusmallin mittareiden suhde

strategiseen johtamiseen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseen

• Laadun varmistaminen ja parantaminen

28.8.2014 Korkeakoulutuksen

toimintaympäristökartoitus 2014 / Sinimaaria Ranki

Talouden kriisi näivettää korkeakouluja 34 korkeakoulua 29 eri maasta, kyselytutkimus 2012-13 • Talouden kriisiin reagoitu lähinnä selviytymisstrategioilla

• Leikkauksia tehty toivoen niiden olevan vain väliaikaisia, kunnes julkinen rahoitus taas palaa entiselle tasolle

• Yhteisvaikutus: koulutuksen ja tutkimuksen

laatu heikentynyt opetus- ja tutkimushenkilöstön työn koostumuksen muuttumisen myötä

Hazelkorn E (2013):”Impact of the Global Economic Crisis on Higher Education: The Leadership and Policy Challenges” teoksessa Glass A (toim.) (2013): The State of Higher Education 2013. OECD Higher Education Programme, OECD, Paris

3 28.8.2014 Korkeakoulutuksen


Kokemuksia muualta: korkeakoulu-uudistuksen onnistumisen edellytyksiä

28.8.2014 Korkeakoulutuksen toimintaympäristökartoitus 2014 / Sinimaaria Ranki

4

Sektoritasolla

Riittävät valtion taloudelliset panostukset korkeakoulutukseen Profilointi, erikoistuminen, työnjako Kansainvälistyminen

Koko korkeakoulusektorin laadun kilpailukyky

Korkeakoulutasolla

Liiketoimintaosaaminen Tulevaisuuden rakentaminen Globaali ajattelu Panostaminen strategisiin valintoihin Verkostoissa toiminen Vuorovaikutustaidot ihmisten johtamisessa Halu kehittyä johtamistyössä

Elinkeinoelämän osaamistarve korkeakouluista

EK:n jäsenyrityksissä tehdyt rekrytoinnit koulutusasteen mukaan 2013

43%

42%

91%

40%

20%

19%

7%

31%

16%

14%

2%

25%

2%

2%

19%

23%

4%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Koko EK

Palvelut

Rakentaminen

Teollisuus Ammatillinen koulutus

Ammattikorkeakoulu

Yliopisto

Akateeminenjatkotutkinto

Ei yleissivistävänkoulutuksen jälkeistätutkintoa

Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013, Jenni Ruokonen 28.8.2014

6

Yliopistokoulutuksen suorittaneiden osuudet EK:n jäsenyritysten rekrytoinneissa 2013 koulutusaloittain

Tekniikka 35 %

Liiketalous ja kauppa 21 %

Muu ala (mm. oikeustiede,

kemia) 17 %

Tietojenkäsittely 14 %

Sosiaali- ja terveysala

9 %

Rakennusala 2 %

Logistiikka 1 %

Kiinteistöpalv.- ja turvallisuus

1 %

Matkailu ja ravitsemisala

1 %

Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013, Jenni Ruokonen

7 28.8.2014

Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden osuudet EK:n jäsenyritysten rekrytoinneissa 2013 koulutusaloittain

Tekniikka 33 %

Liiketalous ja kauppa 26 %

Sosiaali- ja terveysala

12 %

Tietojenkäsittely 11 %

Matkailu ja ravitsemisala

6 %

Muu ala 5 %

Logistiikka 3 %

Rakennusala 2 %

Kiinteistöpalv. ja turvallisuus

2 %

Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013, Jenni Ruokonen

28.8.2014 8

Korkeakouluopinnot Suomessa

Lähde:

Ylemmän korkeakoulututkinnon keskisuoritusaika tutkinnoittain 2012


10

Tilastokeskus, Koulutustilastot

0123456789

Lähde:

Tutkinnon loppuun asti suorittavien osuus opintonsa aloittaneista 2011


11

OECD Education at a Glance 2013 * luvussa mukana yksittäisiä opintojaksoja suorittavia opiskelijoita, jotka eivät välttämättä tähtää tutkintoon

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

Lähde:

Ensimmäisestä korkeakoulututkinnosta valmistuvien keskimääräinen ikä 2011


12

OECD Education at a Glance 2013

15

20

25

30

35

40

Ikä

vuos

ina

Ensimmäinen korkeakoulututkinto 20% valmistuu tätä nuorempina 20% valmistuu tätä vanhempina

Lähde:

Korkeakoulutuksen ja tutkijankoulutuksen aloittavien ikä keskimäärin 2011


13


18 20 20 20 21 21 21 21 21 21 22 22 22 22 22 23 23 23 23 23 23 24 24 24 24 24 25 25

15

20

25

30

35

40Ja

pan

Fran

ce

Mex

ico

Italy

Net

herla

nds

Irela

nd

Turk

ey

Slov

enia

Pola

nd

Kore

a

Esto

nia

Ger

man

y

Spai

n

Uni

ted

King

dom

OEC

D a

vera

ge

Hun

gary

Slov

ak R

epub

lic

Uni

ted

Stat

es

Chi

le

Cze

ch R

epub

lic

Aust

ralia

Switz

erla

nd

Nor

way

Aust

ria

Finl

and

Den

mar

k

New

Zea

land

Swed

en

Korkeakoulutus Tutkijankoulutus

Lähde:

Korkeakoulutettujen osuus väestöstä vuonna 2011 (25–64-vuotiaat)


14


n

10

20

30

40

50

60C

anad

a

Japa

n

Isra

el

Uni

ted

Stat

es

Kore

a

Uni

ted

King

dom

New

Zea

land

Finl

and

Aust

ralia

Nor

way

Irela

nd

Luxe

mbo

urg

Esto

nia

Switz

erla

nd

Swed

en

Belg

ium

Icel

and

Den

mar

k

Net

herla

nds

Spai

n

Fran

ce

Chi

le

Ger

man

y

Gre

ece

Slov

enia

Pola

nd

Hun

gary

Aust

ria

Slov

ak R

epub

lic

Cze

ch R

epub

lic

Mex

ico

Portu

gal

Italy

Turk

ey

%

Lähde:

Korkeakoulutettujen osuus eri ikäluokissa 2011


15


n

10

20

30

40

50

60

70

%

25-34

35-44

45-54

55-64

Lähde:

Korkeakouluopiskelijat Suomessa 2012


16

2012 Uudet opiskelijat Opiskelijat Tutkinnon suorittaneet

Ammatti-korkeakoulut

42 546 146 408 23 829

- joista ulkomaalaisia

2 974 (7,0 %)

8 727 (6,0 %)

1 330 (5,6 %)

Yliopistot 19 853 168 204 29 225 - joista ulkomaalaisia

2 478 (12,5 %)

9 628 (5,7 %)

1 749 (6,0 %)

Vipunen.csc.fi

Lähde:

Korkeakouluopiskelijat Suomessa 2004–2012


17

Tilastokeskus, Koulutus A=ammattikorkeakoulut Y=yliopistot

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

160000

180000

200000

A Y A Y A Y A Y A Y A Y A Y A Y A Y

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lähde:

Korkeakouluopiskelijoiden määrä vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2005


18


0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

2005

= 1

00

Lähde:


19

Eurostat

Korkeakouluopiskelijat koulutusaloittain 2011

7 %

13 %

32 %

11 %

16 %

2 %

15 % 4 %

Euroalue

5 %

14 %

23 %

10 %

24 %

2 %

16 %

6 %

Suomi Teacher training andeducation science

Humanities and arts

Social sciences,business and law

Science, mathematicsand computing

Engineering,manufacturing andconstructionAgriculture andveterinary

Health and Welfare

Services

Lähde:

Koulutusalojen suhteellisten opiskelijamäärien muutos Suomessa


20

Eurostat

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Services

Health and Welfare

Agriculture and veterinary

Engineering, manufacturing and construction

Science, mathematics and computing

Social sciences, business and law

Humanities and arts

Teacher training and education science

Kansainvälinen kilpailu osaamisesta

Maailmanluokan yliopiston piirteitä


22

• Visionäärisesti johdettu - Rohkea visio yliopiston tavoitteista - Johtamisen ilmapiiri inspiroivaa ja erinomaisuuteen kannustavaa - Selkeä, konkreettinen suunnitelma tavoitteisiin pääsemiseksi

• Houkuttelee lahjakkuuksia – rajattu sisäänotto • Riittävät resurssit opetukseen ja tutkimukseen • Osaamista uudistetaan rekrytoinneilla oman talon kasvattien lisäksi • ulkopuolelta • Noin viidennes opiskelijoista tulee maan rajojen ulkopuolelta • Organisaatio oppii koko ajan ja on muuntautumiskykyinen • Valmistuneet työllistyvät hyvin • Uraauurtavaa tutkimusta

Salmi J (2009): The Challenges of Establishing World-Class Universities, The World Bank, Washington

Suomalaisten yliopistojen sijoittuminen kansainvälisissä vertailuissa

Quacquarelli Symonds Limited 2013/14

Times Higher Education World University Rankings 2013-14

Academic Ranking of World Universities 2013

Helsingin yliopisto 69 100 76 Aalto-yliopisto 196 301-350 Turun yliopisto 205 301-400 Oulun yliopisto 253 301-400 Itä-Suomen yliopisto 291 301-350 401-500 Jyväskylän yliopisto 299 351-400 401-500 Tampereen yliopisto 376 301-350 Tampereen teknillinen yliopisto

431-440



Pohjoismaisten yliopistojen sijoituksia (1–150) kansainvälisissä vertailuissa




Lund 67 Karolinska 36 Karolinska 44

Helsinki 69 Helsinki 100 Oslo 69

Uppsala 79 Stockholm 103 Uppsala 73

Oslo 89 Uppsala 111 Helsinki76

Århus 91 KTH 117 Århus 81

Kungliga tekniska högskolan (KTH) 118 Danmarks Tekniske Universitet 117 Stockholm 82

Lund 123

Lund 101-150

Århus 138

Köpenhavn 150



Lähde:

Naapuripohjoismaiden kärkiyliopistot kansainvälisissä vertailuissa


25




Ruotsi Lund 67 Karolinska 36 Karolinska 44

Uppsala 79 Stockholm 103 Uppsala 73

Kungliga tekniska högskolan (KTH) 118

Uppsala 111 Stockholm 82

KTH 117 Lund 101-150

Lund 123

Norja Oslo 89 Oslo 69

Tanska Århus 91 Danmarks Tekniske Universitet 117

Århus 81

Århus 138

Köpenhavn 150

Eri maiden yliopistojen määrä kansainvälisten vertailujen 10 / 20 kärjessä


26




USA 6 / 11 7 / 15 8 / 17 UK 4 / 6 3 / 3 2 / 2 Sveitsi - / 2 - / 1 - / 1 Kanada - / 1 - / 1 - / -

Lähde:

Ulkomaalaiset opiskelijat 2011 – kymmenen kärki sekä Suomi ja Ruotsi


27

OECD Education Statistics, Foreign/international students enrolled

0

100000

200000

300000

400000

500000

600000

700000

800000

UnitedStates

UnitedKingdom

Australia Germany France Canada Japan Spain Italy NewZealand

Sweden Finland

Mihin suomalaiset menivät vuonna 2011?

2 722

2 606

836 627

587

318 314

295 263

1 285

1 536 Sweden

United Kingdom

Germany

United States

Estonia

Norway

France

Netherlands

Denmark

Other OECD

Non-OECD




Mistä Suomeen tultiin vuonna 2011?

2 095

1 776

857

808

713 579

541 516 497 491

7 161

China

Russian Federation

Nigeria

Nepal

Estonia

Viet Nam

Sweden

Germany

India

Bangladesh

RoW




(Rest of the World)

Lähde:

Suomessa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden jakautuminen eri koulutusaloille vuonna 2011


30


n

5

10

15

20

25

30

35

Lähde:

Ulkomaille lähtevien opiskelijoiden ennustetut määrät vuonna 2020


31

British Council (2012): The shape of things to come: higher education global trends and emerging opportunities to 2020

0

100

200

300

400

500

600

700

Kiina Intia Korea Saksa Turkki Malesia Nigeria

tuha

nsia

Lähde:

Lähtevien opiskelijavirtojen ennustettu kasvu vuonna 2020


32


0

10

20

30

40

50

60

70

80

Intia Nigeria Malesia Nepal Pakistan Saudi-Arabia Turkki

tuha

nsia

Lähde:

Maahan tulevien opiskelijoiden ennustetut määrät vuonna 2020


33


0

100

200

300

400

500

600

700

Yhdysvallat Iso-Britannia Australia Kanada Saksa

tuha

nsia

Lähde:

Maahan tulevien opiskelijavirtojen ennustettu kasvu vuonna 2020


34


0

10

20

30

40

50

60

Australia Iso-Britannia Yhdysvallat Kanada

tuha

nsia

Koulutus on kasvava markkina

Koulutusviennin globaaleja trendejä

• Korkeakoulusektorin sääntelyn purku • Monikansalliset koulutusyritykset

- Pearson (UK): kirjat, digitaaliset aineistot ja teknologiat - Apollo Group (US): korkeakoulutusta työssä käyville aikuisille - Benesse Education (J): tuotteita ja palveluita koko elinikäisen

oppimisen kaarella • Valtioiden kansainvälisen koulutusviennin strategiat • Markkinoille tulon esteet • Laadunvarmistusjärjestelmät • Koulutusviennin rahoitusratkaisut

International Education – Global Growth and Prosperity: An Accompanying Analytical Narrative, July 2013, HM Government; UK



Lähde:

Markkinaosuudet kansainvälisillä korkeakoulu-markkinoilla 2011 – kymmenen kärki sekä Suomi ja Ruotsi


37

OECD

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

UnitedStates

UnitedKingdom

Germany France Australia Canada Japan Spain OECD -Average

Italy NewZealand

Sweden Finland

Syitä perustaa kampus ulkomaille


38

• Keskinäisen ymmärryksen lisääminen yli kulttuuristen, sosiaalisten ja poliittisten rajojen

• Rekrytoida osaavia valmistuneita kohdemaasta oman maan työ- markkinoille

• Rahoituksen lähde • Vastata korkeakoulutuksen kysyntään

ja vahvistaa kohdemaan osaamispohjaa

Kinser K & Lane J (2019: ”Managing the oversight of international branch campuses in higher education”, Higher Education Management and Policy, Vol. 24, Nr. 3

Lähde:

Korkeakoulujen ulkomaisten kampusten (204 kpl) sijaintimaat vuonna 2014

GHE Branch List

17 %

16 %

7 %

5 % 4 % 3 %

48 %

Arabiemiraatit

Kiina

Singapore

Qatar

Kanada

Malesia

Muut


39

Lähde:

Korkeakoulujen ulkomaisten kampusten (204 kpl) lähtömaat vuonna 2014


40

GHE Branch List

43 %

13 % 8 %

7 %

4 %

4 %

3 % 3 %

15 % Yhdysvallat

Iso-Britannia

Australia

Ranska

Intia

Venäjä

Malesia

Alankomaat

Muut

Korkeakoulutuksen rahoitus

Lähde:

Korkeakoulujen rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen

42


0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0U

nite

d St

ates

Can

ada

Kore

a

Finl

and

Den

mar

k

Swed

en

Net

herla

nds

Nor

way

Isra

el

Aust

ralia

Esto

nia

OEC

D a

vera

ge

Rus

sian

Fed

erat

ion

Irela

nd

Japa

n

Aust

ria

Fran

ce

Pola

nd

Portu

gal

Belg

ium

Mex

ico

Uni

ted

King

dom

Spai

n

Switz

erla

nd

Icel

and

Cze

ch R

epub

lic

Italy

Slov

ak R

epub

lic

Braz

il

Hun

gary

Ger

man

y

% B

KT:

sta

2010 2005

Korkeakoulutuksen toimintaympäristökartoitus 2014 / Sinimaaria Ranki

28.8.2014

Korkeakouluille suunnattu yksityinen ja julkinen rahoitus suhteessa bkt:een vuonna 2010

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0Su

omi

Tans

ka

Nor

ja

Ruo

tsi

Kana

da

Itäva

lta

Belg

ia

Irlan

ti

Ran

ska

viro

Alan

kom

aat

Isla

nti

OEC

D k

a

Slov

enia

Espa

nja

Uus

i-See

lant

i

Puol

a

Portu

gali

Yhdy

sval

lat

Isra

el

Mek

siko

Tsek

ki

Italia

Aust

ralia

Iso-

Brita

nnia

Kore

a

Chi

le

Slov

akia

Japa

ni

Yksityinen

Julkinen




Lähde:

Korkeakoulutuksen osuus julkisesta koulutukseen suunnatusta rahoituksesta

44

UNESCO Education Statistics

28.8.2014

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

40,0

Singapore Canada Finland Norway Sweden Austria Germany Australia Poland Belgium UnitedKingdom

2008

2009

2010

Korkeakoulutuksen toimintaympäristökartoitus 2014 / Sinimaaria Ranki

Lähde:

Korkeakoulujen perusrahoitus ja niiden opetukseen sekä tutkimukseen myönnettävä kokonaispanostus (OKM)


45

Valtiovarainministeriö *Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta tässä kuvattu valtion osuus on 41.89 % ja kuntien 58,11 %. Vuoden 2015 alusta rahoitus siirtyy kokonaan valtiolle. ** Sisältää lisäksi rahoituksen mm. Suomen Akatemialle ja tutkimusinfrahankkeille

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2200

2400

2600

2800

3000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 e 2014 e

milj

oona

a eu

roa

Yliopistot Ammattikorkeakoulut* Korkeakouluopetus ja tutkimus**

Lähde:

Korkeakoulujen bkt:een suhteutetun rahoituksen jakautuminen koulutuksen ja tutkimuksen välillä 2010


46


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

% B

KT:s

ta

Koulutuksen ydintominnot Tutkimus ja kehittäminen

Lähde:

Korkeakoulutukseen suunnatun julkisen rahoituksen jakautuminen Suomessa


47

World Bank, Educational Statistics

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Educational expenditure on salaries as a % of total educational expenditure

Educational expenditure on other current expenditures as a % of total educational expenditure

Educational expenditure on capital as a % of total educational expenditure

Lähde:

Julkinen rahoitus korkeakouluopiskelijaa kohden, osuus asukaskohtaisesta BKT:sta


48

World Bank, Education Statistics

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

% o

f GD

P pe

r cap

ita

Finland European Union OECD members

Korkeakoulutuksen muuttuvat työtavat

Internetin käyttö maailmassa 6/2012


50

Alue Väkiluku, miljoonaa(2012)

Internetin käyttäjiä, miljoonaa

Käyttäjien osuus väestöstä

Kasvu 2000-12 Tabletin käyttäjien osuus

Afrikka 1 073 4,5 15,6 % 3 607 % 7,0 %

Aasia 3 922 114 27,5 % 842 % 44,8 %

Eurooppa 820 105 63,2 % 393 % 21,5 %

Lähi-Itä 224 3,3 40,2 % 2 640 % 3,7 %

Pohjois-Amerikka 348 108 78,6 % 153 % 11,4 %

Latinalainen Amerikka

594 18 42,9 % 1 311 % 10,6 %

Australia ja Oseania

36 7,6 67,6 % 219 % 1,0 %

Maailma 7 018 361 34,3 % 566 % 100,0 %

www.internetworldstats.com

Massiivisten avointen verkkokurssien alustoja (MOOCs, massive online open education)


51

Alusta Kuvaus

edX MIT:n ja Harvardin yhteinen, ilmaisia kursseja, ei opintopisteitä mutta suoritustodistuksen antamista suunnitellaan

Code Academy Ilmaista oppia koodaamiseen

Coursera Ilmaisia opintojaksoja 33 yliopistosta eri puolilta maailmaa

iTunes U Ilmaisia yliopistojen, museoiden, kirjastojen ja muiden oppilaitosten luentoja

Khan Academy Ilmaisia opintojaksoja ja ohjausta, vapaaehtoisia toimijoita

Udemy Asiantuntijoiden laatimia kursseja, osa ilmaisia, osa maksullisia

Lisäksi yksittäisten yliopistojen kurssitarjontaa: Harvard, MIT, Yale, Duke, Standford, Carnegie Mellon, UC Berkeley, UCLA, …

Lähde:

Mobiilin oppimisen tuoteryhmittelyä (mEducation)


52

McKinsey & Co (2012): Transforming learning through mEducation

Elektroniset kirjat ja

opintojaksot

Valmen-nukset

standar-doituihin testeihin

Oppimisen hallinta-

järjestelmät

Pelit ja simulaatiot, yhteisölliset

ratkaisut

Arviointi-palvelut

Koulutuksen sisällöt

Palvelun rakenne

Osallista-minen ja

oppiminen

Muodol-linen

arviointi

Kokoava arviointi

Kiitos! Lisätietoja: Koulutuspolitiikka, Marita Aho, [email protected] Innovaatiopolitiikka, Jari Konttinen, [email protected] #korkeakoulutus

Korkeakoulutus Suomessa ja maailmalla

News & Politics

Transcript of Korkeakoulutus Suomessa ja maailmalla