KIELEN KEHITYS JA

LASTEN

PUHETERAPIA

Puheterapeutti Krista Rönkkö

Coronaria Contextia

20.9.2017

Kielen kehitys ennen kouluikää:

7-9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti

10-15 kk Vauva osaa käyttää eleitä ilmaisun tukena

1v 6 kk Lapsella on 10–60 merkityksellistä sanaa

• lapsi ymmärtää useampia sanoja kuin pystyy

tuottamaan

• lapsi noudattaa lyhyitä toimintaohjeita ja

kehotuksia

• lapsella on symbolisia leikkitoimintoja

2 v Lapsi tuntee yli 250 merkityksellistä sanaa (yksilöllinen

vaihtelu 0–600 sanaa)

• lapsi käyttää sanayhdistelmiä, joissa sanat

taipuvat

• ilmaisujen keskipituus on 5–6 morfeemia

2 v 6 kk Lapsi oppii noin 10 uutta sanaa päivässä (reilut 3000

sanaa vuodessa)

• substantiivien ja verbien osuus on määrällisesti

suurin

• adjektiivit, pronominit ja partikkelit yleistyvät

• preesens- ja imperfektimuotoja

• monikon tunnusta, genetiiviä

• partitiivia, sisä- ja ulkopaikallissijoja

Puheessa esiintyy taivutusmuotoja

Lapsi käyttää myös "omatekoisia" muotoja ja

taivutuksia

3 v Lapsen puhe on lähes kokonaan ymmärrettävää

Lapsi käyttää apunaan apuverbejä ja eri aikamuotoja ja

taivuttaa verbejä eri persoonamuodoissa

Lapsen puheessa on käsky-, kielto- ja kysymyslauseita

Lapsi osaa ilmaista esineiden paikan ja sijainnin

Adjektiivien vertailuasteet ovat käytössä

Kielellinen tietoisuus alkaa: sana- ja loruleikit

4-5 v Eri sanaluokan sanoja esiintyy lapsen puheessa samassa

suhteessa kuin aikuisten arkipuheessa

Lapsi hallitsee sanojen taivuttamisen ja lauseiden

muodostamisen perussäännöt

Omatekoiset taivutusmuodot vähenevät. Ilmaisujen

tarkentuminen tulee esille

-ajan ilmaisussa

-paikan ja sijainnin kuvauksessa

-esineiden ja asioiden laadullisessa tarkastelussa (koko, määrä,

väri, muoto)

-tarinankerrontataidossa

6 v Lapsi hallitsee noin 14 000 sanaa ja sanojen ääntäminen on

yleiskielen mukaista

Lapsi nimeää sujuvasti esineitä ja symboleja

Foneeminen tietoisuus kehittyy

•Lapsi oivaltaa vähitellen, että sanat muodostuvat erilaisista

äänteistä

•Lapsi havaitsee sanojen äänne-eroja

•Lapsi oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan

äänteitä

•Lapsi omaksuu vuorovaikutuksen perustaidot

•Lapsi keskittyy kuuntelemaan puhetta

•Hän esittää kysymyksiä kuulemastaan

•Hän vastaa kysymyksiin, puhuu vuorotellen

•Hän toimii annettujen ohjeiden mukaisesti

Piirteitä, jotka antavat aihetta

seurantaan tai tutkimuksiin:

1-vuotiaat

Lapsi ei seuraa ympäristöään eikä pyri vaikuttamaan siihen.

Lapseen on vaikeaa saada kontaktia.

Lapsella on vähän kommunikatiivisia eleitä.

Lapsen jokeltelu on vähäistä tai yksipuolista tai sisältää niukasti

konsonantteja.

Erityisesti vastavuoroisuuden puute sekä ääntelyn ja jokeltelun

vähäisyys ja yksipuolisuus ovat syitä tarkempaan seurantaan

1,5-vuotiaat

Lapsella on vähän kommunikatiivisia eleitä.

Lapsella ei ole lainkaan sanoja.

Lapsi ei osaa noudattaa lyhyitä käskyjä.

Lapsen leikki ei sisällä symbolisia toimintoja.

Erityisesti ymmärtämisen vaikeudet yhdistyneenä suvussa esiintyviin

kielellisiin vaikeuksiin ovat syy tarkempaan seurantaan.

2-vuotiaat

Lapsella on alle 10 sanan sanasto.

Lapsi ei muodosta kahden sanan lauseita.

Lapsi ei noudata lyhyitä ohjeita tai ymmärtää ne väärin.

Erityisesti suppea sanavarasto ja puutteet ymmärtämisessä

antavat aihetta jatkotutkimuksiin.

3-vuotiaat

Sanojen äänneasu on selvästi puutteellinen.

Lapsella on suppea tuottava sanasto (tulisi olla satoja sanoja

useista sanaluokista).

Lapsi ei taivuta sanoja.

Lapsi ei noudata kaksiosaisia ohjeita tai hän ymmärtää niitä

väärin.

4 - 6-vuotiaat

Lapsella on suppea tuottava sanasto (tulisi olla satoja sanoja useista

sanaluokista).

Esineiden ja asioiden laadun (koko, määrä, muoto, väri) kuvaus on

epätarkkaa tai virheellistä.

Lapsen käyttämät lauserakenteet ovat yksinkertaisia.

Lapsella on vaikeuksia taivutusmuotojen hallinnassa.

Lapsi ei osaa kertoa näytetystä kuvasta.

Lapsella on puutteita vuorovaikutus- ja keskustelutaidoissa.

Tyypillisiä puutteita ovat:

-puhe kehittyy ja käyttösanasto lisääntyy selvästi ikäodotuksia

hitaammin

-lausepuhe alkaa normaalia myöhemmin

-puhe on ikäodotuksiin nähden epäselvää

-virheelliset sanahahmot

-puuttuvat tai virheelliset taivutuspäätteet

-virheellinen tai käänteinen sanajärjestys, vajaat lauseet

-sanavarasto ja käsitteistö ovat ikään nähden suppeita

-sananlöytämisvaikeus

-kiertoilmaisut, ”omat” sanat

-kuullun ymmärtämisvaikeus

Puheterapia on:

Lääkinnällistä kuntoutusta

kuuluu sekä perusterveydenhuollon, että erikoissairaanhoidon palveluihin

Aikuisten ja lasten puheen-, kielen ja kommunikaation häiriöiden, sekä syömis- ja nielemistoimintojen

Arviointia, ennaltaehkäisyä, tutkimusta ja kuntoutusta

Vanhempien, omaisten ja lähiympäristön ohjaus ja konsultointi

Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen suunnittelu ja ohjaus

Kommunikaation apuvälinepalvelut ja niihin liittyvä ohjaus

Voi olla yksilö- ja /tai ryhmäterapiaa

Asiakkaat voivat iältään olla kirjaimellisesti vauvasta vaariin

Lasten puheterapia:

arvioidaan, onko kyseessä normaali, viivästynyt vai poikkeava

puheen ja kielenkehitys.

lievimmillään jokin äännevirhe

puhe voi olla saman ikäisiin verrattuna hyvin vähäistä tai epäselvää

ja/tai voi olla puheen ymmärtämisen vaikeuksia.

lapsella saattaa kielellisen häiriön lisäksi olla kontaktihäiriö tai

poikkeavuutta vuorovaikutuksessa.

lapsella voi myös olla esimerkiksi kielen kehityksen erityisvaikeus (SLI,

dysfasia), autismi, kuulo- tai kehitysvamma.

lapsella voi ilmetä äänihäiriöitä, änkytystä tai ongelmia syömisessä ja

nielemisessä.

Jos lapsen vaikeudet ovat suuret tai muillakin kuin puheen tai kielen osa-alueella,

tarvitaan usein moniammatilliset tutkimukset diagnoosin ja riittävien

tukitoimenpiteiden järjestämiseksi.

Arvioinnin ja kuntoutuksen

osa-alueita

PUHE

artikulaatio, ääntely

KIELI

ymmärtäminen, ilmaisu, kerronta

KOMMUNIKAATIO

vuorovaikutus, nonverbaali, apuvälineet

ÄÄNI

toiminnallinen/elimellinen häiriö, prosodia

LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN

SYÖMINEN JA NIELEMINEN

SUUN MOTORINEN TOIMINTA

Tapaus Viivi

4-vuotias tyttö

Ensimmäiset sanat vasta 2,5-vuotiaana

Erittäin epäselvä puhe, paljon omia sanoja

Esim. ”Ako oo´a!” (Kato koira!)

Mistä liikkeelle?

Koti/päiväkoti/neuvola lähete puheterapeutille

Kunnan puheterapeutti arvioi

Jatkotutkimusten tarve?

Puheterapeutin arvio

Vanhempien haastattelu

Varhaisvaiheet, kehityskulku, sukurasitteet, arjen

sujuminen

Päiväkodin henkilökunnan haastattelu

Ryhmässä toimiminen, arjen sujuminen

Lapsen havainnointi

Vuorovaikutustaidot

Puheen tuottaminen

Puheen ymmärtäminen

Standardoidut testit

Tapaus Viivi – Missä vika?

Puheen viivästyminen

Kunpa tietäisimme!

Ympäristön virikkeellisyys – kuuleeko puhetta kotona?

Hidas kypsyminen (aivoperäinen, motorinen, molemmat?)

Perinnölliset tekijät

Epäselvä puhe

Puheäänteitä on vaikea tuottaa motorisesti

Kuulonvaraisen hahmottamisen/erottelun vaikeus

Lapsen äännejärjestelmä on kehittymätön

”Lässytys” jäänyt päälle, kun ymmärretään muutenkin

Tapaus Viivi – Missä vika?

Usein ongelmien taustalla useita syitä päällekkäin, eikä

niitä läheskään aina voida tarkasti määrittää

puheen ja kielen kehitys on monimutkainen ja

monitasoinen prosessi (yksilö vs. ympäristötekijät)

Tapaus Viivi – Mitä tehdään?

Puheterapia KELAN kustantamana 2 krt/vko.

Puheterapeutti käy kotona ja päiväkodissa

Harjoittelu leikkien ja pelien kautta

Suun alueen motoriikka

Kuulonvarainen hahmottaminen/erottelu

Sanavaraston ja käsitteistön laajentaminen

Tukiviittomat tukemaan puheen ja kielen kehitystä

Riittääkö puheterapia 2h viikossa?

Tapaus Viivi – Mitä tehdään?

Vanhempien ohjaus

Kotiharjoittelun tärkeys

Tukiviittomien ohjaus

Päiväkodin henkilökunnan ohjaus

Lapsi omassa ympäristössään

Yhteistyö muiden kuntouttavien tahojen kanssa

Toimintaterapeutti

Fysioterapeutti

Mallittamisen merkitys

Puhe Puhe

Puhe AAC

Puhe + kuvat Kuvat

Tyypillinen puheen kehitys:

Tyypillinen AAC-keinojen käytön kehitys:

Ainoa keino oppia käyttämään kuvia:

Tukiviittomat

Käytetään pienten lasten puheen ja kielen kehityksen

tukemiseen

Myös kehitysvammaisilla paljon käytössä

vrt. viittomakieli

Lauseen tärkeimmät sanat (yleensä substantiivit ja verbit)

viitotaan

Esim. ”Hae siniset lapaset”.

Viittomia www.papunet.net

Coronaria ContextiaKäsityökatu 41

70100 KUOPIO

www.coronaria.fi

Krista Rönkkö

Krista.ronkko@coronaria.fi

p. 050 36 88 772