1

Kapitaali3/10

2

Miten tätä maata pitäisi puolustaa?

Professori Kultti kommentoi parisuhdemarkkinoita

Pankkiiri kertoo kuulumisia Saksasta Haalarimerkkikilpailun satoa

3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan palsta 5 Opintosihteerin palsta 6 Edaripalsta 7 Paavo presidentiksi 8 Vieraskynä 9 Uutisbarometri 10 Kvartaalikatsastus12 Rakas tieteiden kuningatar 15 Numeroiden nujertamia vai lukujen lumoama 16 Kilpailun rajoittaminen 18 Rakastajatesti 22 Mitä vapaus maksaa 26 Provokaattori 28 Tyhjät Nobelit 30 Banker in Deutschland 33 Rakkausrunoja34 Haalarimerkkikilpailun satoa 35 Kapitaali-lifestyle 37 Doupeimmat superfoodit 38 Puuhanurkka

s. 22s. 18

s. 30 s. 34

s. 16

3

Kansantaloustieteen usein käytetty määritelmä on aiheeseen perehtyneel-le erityisen tuttu – tieteenhaara tutkii taloudellisten toimijoiden päätök-sentekoa niukkuuden vallitessa. Niukkuutta on kaikesta, mutta erityisen suurien ongelmien kanssa painitaan rakkausasioissa.

Kautta aikain rakkautta on yritetty ostaa rahalla. Nippu kylmää käteistä on livahtanut pöydän alitse kerran jos toisenkin järjestetyissä avioliitoissa, jotka ovat pitäneet pintansa arvostelusta huolimatta. Toisaalta kahisevalla saa ehkä houkuteltua ja voitettua unelmien poikamiestytön tai poikamie-hen puolelleen, mutta sitä tuskin voi vielä rakkaudeksi kutsua. Rakastu-misen tunteen synnyttävät biokemialliset reaktiot harvemmin käynnisty-vät kolikoiden kilinästä ja seteleiden havinasta, ja valuutan vahvistamassa parisuhteessa kyse on kaiketi ennen muuta taloudellisesta riippuvaisuu-desta.

Rakkaus on kiistatta niukoista niukin. Vaikka rahaa olisi kuinka paljon, se ei ole käypää valuuttaa oikeilla parisuhdemarkkinoilla. Kumppani saattaa kyllä löytyä, mutta tunteet eivät kuulune hintaan.

Talousajattelu sopii rakkauden pohtimiseen monella muullakin tapaa. Odotukset kannattaa pitää rationaalisina ja tietämys tulee maksimoida.

Koreimmankin ulkokuoren alle saattaa kätkeytyä jotain petollista, joten vajain tiedoin liikkeellä olevalle saat-taa käydä köpelösti. Parisuhteessa sijoituksen tuoton pitäisi olla vähintään yhtä suuri kuin sijoituksen: jos saat huomattavan pituisen periodin aikana osoittamaasi rakkautta vähemmän takaisin, peräänny. Pitkäaikaisissa romanttisissa suhteissa voitto on tietysti suurempi monopolin tapauksessa. Useamman rakastajan pitäminen kun tuppaa koitumaan turmioksi.

Joskus ehkä kohtaat parhaiten preferenssejäsi vastaavan henkilön, kun rajoitteena ovat hänen omat mielty-myksensä. Siitä voi alkaa jopa elon ehtooseen saakka jatkuva yhteinen taival – ja niin niukkuus on nujerrettu.

Rakkauden lisäksi suurta puutetta tuntuu nykyään olevan rauhasta. Syksyn ensimmäinen Kapitaali ottaa yliotteen rauhan ja rakkauden vähyydestä – niiden määrä olkoon ylitsevuotavaista niin kauan kuin joku tässä maailmassa näitä sivuja selaa.

Pääkirjoitus

Päätoimittaja: Jaakko Meriläinen

Sisältö: Jaakko Meriläinen, Nina Ahola, Mira Hoffström, Olli Hyytiäinen, Matti Mitrunen, Tapio Melgin, Eero Haapalehto, Urho F. Lehmäpoika, Klaus Kultti, Samuli Harala, Provo, Jani Valtonen, Julia Müller, Topi Hulkkonen

Taitto: Juhana Pihlajamaa

Julkaisija: KTTO ry

Paino: Picaset oy , Helsinki Painosmäärä: 100

Mutta niukin niistä on rakkaus

Jaakko Meriläinenpäätoimittaja 3/10

Kapitaali 3/10 verk

ossa: KTTO.fi

4

Puheenjohtajan palsta

Taas on syksy. Joillekin fuksisyksy, tuutorisyksy tai ihan vaan tavallinen opiskelusyksy. KTTO:n hallitus on lähtenyt syk-syyn taas järjestellen mo-nenlaista ohjelmaa. Fuk-sien ohjelmasta pitivät huolen tuutorit, mutta KTTO järjestää myös pal-jon ihan kaikille avointa ohjelmaa.

Kuten jo vaalikokouksessa viime vuonna lupasin, on tänä vuonna ollut tarkoituksena panostaa erityisen paljon suhteisiin muihin järjestöjen kanssa, sekä ur-heilu-, ja kulttuuritoiminnan lisäämiseen. Tässä on-kin tähän mennessä onnistuttu oikein hyvin! Kesäko-rista pelattiin kesäkuusta elokuuhun lähes viikottain, yhteensä yhdeksän kertaa. Osallistujia oli useam-masta ainejärjestöstä, ja kävipä paikalla kerran kan-santaloustieteilijä Arizonastakin! Tämän lisäksi on pelattu jalkapalloa, sekä yliopistoliikunnan sarjassa Median kanssa, että kesällä Yyterissä Beach futiksen SM-kisoissa. Todettakoon tähän vielä että Yyterissä naisvoittoinen joukkueemme ei edes hävinnyt kaik-kia pelejään, ja joukkueen henki oli koko turnauksen ajan mahtava!

Kultturitapahtumista ensimmäisiä olivat speksit. Näiden jälkeen keväällä käytiin katsomassa myös stand uppia, jota suuren suosion vuoksi pyritään järjestämään vielä syksylle. Tähän liittyy myös uusi yhteistyöprojekti, koska KTTO ei ainakaan hyvin pitkään aikaan ole järjestänyt mitään kehitysmaatut-kimuksen opiskelijoiden kanssa. Koska kulttuuria on monenlaista, on syksylle järjestetty myös excu Disco Ensemblen keikalle. Olemme siis pyrkineet järjestä-mään vähän jokaiselle jotakin.

Yhteistyö muiden valtsikan järjestöjen, sekä Kannun-valajien kanssa on ollut laajaa. Uusia yhteistyökump-paneita on löydetty kesäsitsien merkeissä tilastotietei-lijöistä, kulttuurin parissa kehitysmaatutkijoista, sekä KTTO-retoriikan myötä myös yhiksestä (talous- ja sosiaalihistorian opiskelijat, sekä poliittisen historian opiskelijat). Myös uusien kansantaloustieteilijöiden kannattaa pitää mielessä, että myös muut valtsikalai-set ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia!

Näin rauha ja rakkaus -teemaan liittyen täytyy-kin siis todeta, että KTTO:n hallitus on säilyttänyt rauhan järjestöjen välillä valtsikassa, mutta toisaalta pyrkinyt myös vaalimaan rakkautta sitä omaa pääai-netta kohtaan. Myös fukseilla on tänä syksynä mah-dollisuus panostaa järjestöjen väliseen yhteistyöhön. Kannunvalajien ensimmäistä kertaa perustama fuk-sitoimikunta koostuu lähes kaikkien ainejärjestöjen edustajista. Toivottavasti tämä auttaa tutustuttamaan fukseja toisiinsa yli ainejärjestörajojen. On myös hie-noa, että fuksit saavat itse olla hankkimassa niitä kau-niita punaisia haalareita itselleen! Näin kaikki toivot-tavasti saavat ne jo reilusti ennen laskiaista.

Marraskuun lopussa on taas vuosijuhlan vuoro. KTTO täyttää tänä vuonna 51. vuotta, ja synttäreitä juhlitaan Upseerikerhon tiloissa Suomenlinnassa lau-antaina 20.11. Jos näiden juhlien järjestäminen (esi-merkiksi fukseja) kiinnostaa, niin yhteyttä kannattaa ottaa vuosijuhlavastaava Jasminaan!

Fuksit ovat toki isossa roolissa myös KTTO:n syk-syssä. Perinteisesti legendaaristen pikkujoulujen jär-jestäjät löytyivät tälläkin kertaa fuksiaisten voittaja-joukkueesta. Odotamme innolla, mitä tänä vuonna on luvassa. Pikkujoulut järjestetään tänä vuonna jou-lukuun 9. päivä torstaina Alina-salissa.

Syksyisin ja jokseenkin flunssaisin terveisin,Nina AholaKTTO:n puheenjohtaja

PJ puhuu asiaa!

5

Opintosihteerin palsta

Sanotaan että pitäisi katsoa eteenpäin eikä jäädä mureh-timaan menneitä. Kuitenkin ajoittain, etenkin pimeinä syysiltoina, tämän toteutta-minen on hankalaa. On huo-mattavasti helpompi tarttua menneeseen ja pohtia miksi tähän tilanteeseen päädyttiin ja mitä oikeastaan tulikaan tehtyä. Jälkipyykki on paitsi hyödyllistä, myös hyvää tera-

piaa. On itse kullekin terveellistä pohtia miten asiat olisi pitänyt hoitaa ja miksei niin käynyt. Kuitenkaan menneisyyteen ei pidä jäädä, vaan virheet pitää ana-lysoida ja ottaa niistä opikseen.

Tulevina ekonomisteina meitä varmasti kiinnostavat menneet taloudelliset ja poliittiset kriisit sekä niiden yhteydessä tehdyt päätökset. Olisi silkkaa tyhmyyttä toistaa vanhoja virheitä, jolloin kehitys kiertäisi ym-pyrää ja sukupolvi toisensa jälkeen toistasi samoja kaavoja. Uudistaessamme yhteiskuntaa onkin tärkeää ensin ymmärtää, minkä takia tähän asti on toimittu näin ja onko muutos mahdollinen.

Syksy on alkanut vauhdikkaasti ja tapahtumat ovat täynnä uusia kasvoja. On suunnistettu, mökkeilty, pe-lattu ja vain ylipäätään vietetty (kosteaa) iltaa yhdessä käyden toinen toistaa mielenkiintoisempia keskustelui-ta opinnoista ja yhteiskunnasta. Kannattaa siis lähteä rohkeasti mukaan kaikenlaiseen toimintaan. Varsinkin ensimmäisenä vuonna. Myöhemmin kynnys kasvaa, kun halutaan miellyttää valtiota, ja ehkä vähän laitos-takin, ja yritetään valmistua 23-vuotiaina maistereina.

Viime vuonna KTTO:n hallitus järjesti ensimmäisen kerran Töitä ja Kaljaa -illan. Tämä ilta menestyksek-käästi elvytti jo hiukan kadonneita yhteyksiä laitok-semme ja oppiaineemme alumneihin. Tänä syksynä tapahtuma saa jatkoa. Tule kuulemaan, millaisiin teh-täviin laitokseltamme valmistuvat maisterit oikeastaan työllistyvät, ja selvittämään, mitä meistä oikeasti tulee isona. Tervetuloa Töitä ja Kaljaa -iltaan Mannerheim-saliin Uudelle ylioppilastalolle 11.11.

Muistakaa myös Kansisklinikka! Klinikalla on vastaan-otto 13.09.-13.12.2010 joka maanantai Economicumin neljännessä kerroksessa huoneessa B416 klo 15-18. Klinikka tarjoaa mahdollisuuden esittää taloustieteen opintoihin liittyviä kysymyksiä. Nämä voivat koskea esimerkiksi luennolla tai laskuharjoituksissa esitettyjä asioita (esimerkiksi kurssien KA1 ja KA4 asioita) tai joitain talouteen liittyviä asioita, jotka ovat muuten vain askarruttaneet mieltäsi. Tarkempia tietoja osoitteesta https://wiki.helsinki.fi/display/KatalKlinikka.

Kynttilät palamaan, punaviinit laseihin ja nauttimaan pimenevistä syysilloista!

Terveisin, Mira Hoffströmopintosihteeri

”Muistakaa myös Kansisklinikka! Klinikalla on vas-taanotto 13.09.-13.12.2010 joka maanantai!”

6

Syksy on tuonut vauhdikkuutensa myös politiikan maailmaan ja edustajiston ankara urakka on käyn-nistynyt. Tämä syksynä ajankohtaisia teemoja ovat organisaation kehittäminen sekä omistajastrategia. Asumiseen liittyvä linjapaperi hyväksyttiin jo aiem-min tänä vuonna. Organisaation kehittämisen po-hjana käytettiin Tommi Laition laatimaa raporttia, jossa säästöjä esitettiin rankalla kädellä toteutettaviksi. Edustajisto hyväksyi lopulliset organisaation kehit-tämistoimenpiteet kokouksessaan 30.9.2010. Tieten-kään leikkuri ei heilunut tarpeen edellyttämällä ta-valla. Kuitenkin paljon selvityslinjauksia mahdollisista säästökohteista saatiin aikaiseksi.

Asumisen linjapaperi linjaa HYYn kaupunkivaikut-tamista sekä HYYn edustajia HOASilla. Linjapaperi hyväksyttiin pitkälti hallituksen esityksen mukaiseksi ja oppositiota siitä jäi kaivertamaan erityisesti talon-valtauksen laillistamiseen pyrkiminen sekä täydellinen esteettömyys opiskelija-asunnoissa. Opposition edu-stajana täytyy vielä esteettömyyden vastustamista perustella sillä älyttömyydellä että osassa uusista opiskelija-asunnoissa kylpyhuone tulee olemaan puo-let asunnon kokonaispinta-alasta. Eikö yksi täysin esteetön WC joka käytävällä sekä tietty kiintiö täysin esteettömiä asuntoja olisi riittänyt?

HYYn surkea taloustilanne on pitkälti pohjana or-ganisaation kehittämisen tarpeisiin. Vaikka rahat eivät konkreettisesti kesken voikaan loppua, kertoo tilan-teen vakavuudesta varsin paljon 90-luvulla perustetun “puskurirahaston” noin 13 miljoonan kaventuminen noin 3 miljoonaan. Tämä liki kymmenen miljoonaa elettiin ylivarojen viimeisen viiden vuoden aikana. Koska leikkauksia ei osata tehdä, johtaa tämä melko varmasti jälleen tuleviin jäsenmaksukorotuksiin.

Edaripalsta

Omistajastrategia on sitten seuraava haaste, jossa pitäi-si löytää jonkinlainen yhteisymmärrys. Kuinka vapaat kädet Unicafelle pitää antaa toimintaansa? Tarkempaa valvontaa luomutuotteiden valinnassa? Tietynlaista omistajaohjausta HYYssä tullaan tarvitsemaan, sillä kyse on jäsenille palveluita tuottavista yrityksistä. Toisaalta HYY-Yhtymältä tarvitaan poikkeuksellisen vahvaa tulosta jotta HYYn talous saataisiin jotenkin raiteilleen. Erityisen haasteen omistajastrategiassa tuottaa Unicafe, sillä yliopiston tilat kilpailutetaan uuden yliopistolain mukaisesti ja suinkaan varmaa ei ole Unicafen voitto. Voikin olla että tulevaisuudessa mupellamme päärakennuksella Amican tai Sodexon hernaria.

Eero HaapalehtoHYY:n edustajiston varajäsen sekä KansY:n varapuheenjohtajaeero.haapalehto@kansy.fi

Terveisiä HYYstä ja edustajistosta

7

Paavo Väyrynen pyrki presidentin pallille ensimmäistä kertaa vuonna 1988 ja 1994. Tuolloin pyrkimys jäi yrityksen tasolle, mutta se johtui vain kansan tyh-myydestä. Nykysuomalainen on älykäs, ja ymmärtää, ketä kannattaa äänestää. Toisaalta vanha suomalainen sananlaskukin sen tietää: kolmas kerta toden sanoo. Keskustalaisen presidentin aika on nyt ja kansan oma Paavo saa tulla. Demareita on katseltu presidentinlin-nassa jo liian kauan, ja kokoomuslaisilla sinne ei ole asiaa. Jotkut ovat yrittäneet tuputtaa valtakunnanjo-htajan paikalle vihreää Pekka Haavistoa, mutta eihän kukaan edes tiedä, kuka Pekka Haavisto on! Muuten-kin vihreiden miesten paikka on avaruudessa, ei Suomen hallinnossa.

Vuoden 2012 vaaleissa Paavo saa – jos järki vie tällä kertaa voiton – valtakunnan omakseen. Silloin Suomi nousee Kekkosen ajan veroiseen kukoistukseen ja kan-sa ylistää ikiomaa suurmiestään, kultapoikaansa. On selvää, että vain yksi mies voi viedä Suomen oikeaan suuntaan, ja se mies on koko kansan presidenttisuosik-ki Paavo Väyrynen.

Urho F. Lehmäpoikavapaa toimittaja, politiikan asiantuntija

Paavosta koko kansan presidentti

Heti aluksi lienee syytä tarkentaa tämänkertaisen kir-joitukseni otsikointia: Paavo Lipponen, en tarkoita sinua, joten voit lopeta toki tämän tekstin lukeminen ja ajan joutava haaskaaminen. Vielä veistä haavassa pyöräyttääkseni ja vähän suolaa siihen heittääkseni tarkennan tarkoittavani sitä toista, parempaa Lapin miestä, Paavo Väyrystä.

Kertaan aluksi hieman Keskustan viimeaikaisia kään-teitä, jos ne jollekin ovat vielä epäselviä. Toisin kuin olisi ollut keskusta-aatteelle parasta, maalaisliittoväki ei nostanut sankari-Paavoa johtohahmokseen ja Suomen pääministeriksi. Keskustalaiset pyöräyttivät vettä la-sissa niin lujaa, että aallot löivät reunojen yli. Tunteet menivät järjen edelle, ja älykkään konkarin sijasta valittiin helsinkiläistynyt ja perikeskustalaisuudesta vieraantunut äkkityttö Mari Kiviniemi (tekivätpä kes-kustalaiset toisenkin ison virheen ministerivalinnois-saan – Kepun pitkospuut veivät luokse Töllin harmaan sen sijaan, että olisi sievästi nimetty alue- ja kuntamin-isteriksi Antti Rantakangas – mutta se on jo toinen tarina). Se oli hyvin epäkeskustalainen päätös, jota ei voi missään määrin kunnioittaa. Virheet on kuitenkin vielä mahdollista paikata tekemällä oikeita siirtoja.

Jos maailmassa on vähääkään oikeudenmukaisuutta, Keskustapuolueen tulisi nimetä Paavo Väyrynen presi-denttiehdokkaakseen. Mielellään näin hyvissä ajoin, jotta kansalaiset voisivat jo varhaisessa vaiheessa lyödä lukkoon äänestyspäätöksen Paavon hyväksi ja Suomen parhaaksi. On selvää, että esimerkiksi Sauli Niinistön kaltaiset pyrkyrit eivät tosisuomalaisia innosta. Johta-jaksi halutaan kokenut mies, joka tietää kaikesta kai-ken. Lisäksi Paavolla on työssään taivaallisen parla-mentin tuki: ”Jumala on valinnut minut johtamaan Suomen kansaa”, totesi Paavo erään kerran. Sanoissaan tuskin erehtyen.

8

Vieraskynä Riikka Leinonen

Arkkitehdit tuntevat kaikki. Kenellekään ei jää tässä yhteiskunnassa epäselväksi keitä ovat nuo linjakkaasti mustaan pukeutuneet, rakennustyömaalla työskentelevien ihmisten kiroamat yksilöt ovat. Selvää on, että ark-kitehdit suunnittelevat rakennuksia, mutta muuten sivistyneeltä olemukseltaan he ovat vähän kummajaisia, jotka eivät tiedä ollako taiteen vai tekniikan rakastajia.

Otaniemen arkkitehtuurin laitoksella parveilee toinenkin olemukseltaan epämääräinen, mutta hyvin rakas-tettava joukko: maisema-arkkitehdit. Toisinaan heitä on vaikea erottaa arkkitehtien joukosta, mutta kerran sellaisen tavattuaan tietää kyllä, kumman ammattikunnan edustajan kanssa juttelee.

Maisema-arkkitehdeilla – olennoilla, jotka parhaimmillaan luovat tilaa muuttuvasta vihreästä massasta – on havaittavissa useita erilaisia suuntauksia. Tiettyjä maailmallisesti yleispäteviä ominaisuuksia on kuitenkin löydettävissä. Maisema-arkkitehdit rakastavat valtavaa määrää erinäisiä asioita. Suorimman tien maisema-arkkitehdin sydämeen löydät tutkailemalla seuraavaa listaa.

Rakkauslista

1. Puiden essentia ja habitus2. Puut yleensä (etenkin riippajalava)3. Ilmaiset maksaruohomatot4. Vuodenajat (huom. pensaiden syysväritys)5. Polkupyörät6. Elokuvaillat7. Viski8. Oikea voi (ja kerma)9. Berliini10. Melonta

11. Kukkakummut12. Tove Jansson13. Sisäpihat14. Matala ja tiivis asuminen15. Interaktiivinen ympäristö16. Julkinen liikenne17. Luomumaito18. Akvarellit19. Kaupunkitilaa käyttävät ihmiset20. Pentti Alanko (löytyy kirjastosta)

Maisema-arkkitehtien TOP 20 rakkauden kohteet:

Tänä kylmänä, pimeänä rakkauden syksynä suositte-len maisema-arkkitehtina (eli maisuna), että sinäkin teet oman rakkauslistan. Kaiken kiireen ja päättömän menon keskellä on vaikea muistaa, miltä tuntui pri-orisoida asioita – tehdä sitä, mitä rakastaa ja nähdä ihmisiä, joita rakastaa!

Rakastettavaa syksyä toivottaen,

Riikka Leinonen

Kirjoittaja on maisema-arkkitehtiopiskelija Aalto-yliopistossa

9

Uutisbarometri

1) Ruotsin kielen asemasta kouluissa on puhjennut kova riita. Kapitaalin haastattelema asiantuntija eh-dottaa toisen kotimaisen korvaamista latinalla, joka ilman muuta on tulevaisuuden kieli. On vain ajan kysymys, milloin aikamatkailu keksitään, ja voi olla vaikea löytää muinaisten roomalaisten kanssa muu-ta yhteistä kieltä.

2) Taannoin kerrottiin selvityksestä, jonka mukaan iPhonen käyttäjät saavat eniten seksiä. Nimettömänä pysyttelevä tutkija moittii selvityksen tulosta täysin vääräksi vedoten siihen, että varsin moni kansanta-loustieteen opiskelija omistaa Applen älypuhelimen.

3) Joukko venäläisiä journalistiopiskelijoita Mosko-van yliopistosta julkaisi silmää kovin miellyttävän tyttökalenterin pääministeri Vladimir Putinin syn-tymäpäivän kunniaksi. Kapitaali rohkaisee Helsingin yliopiston viestintätyttöjä ottamaan mallia naapuri-maan kollegoistaan. Kalenterin julkaisun voisi ajoit-taa sopivasti vaikkapa ex-pääministerimme Matti Vanhasen syntymäpäivän tienoille (4. marraskuuta).

4) Laadukas uutisointi valtasi jälleen koko suomalais-median, kun Big Brother -sarjan kuudes tuotanto-kausi käynnistyi taannoin. Koska BB-kilpailijat eivät tunnu ymmärtävän mitään etiikasta, saati sitten talo-udesta, Kapitaali kannustaa Vesa Kanniaista muutta-maan BB-taloon.

10

Viime vuonna näytti siltä, että Kiinan kasvu vetää maailmantalouden pois taantumasta. Maailma kui-tenkin muuttuu nopeasti. Vuoden aikana idän uudessa ihmemaassa rahapolitiikka on kiristynyt ja teh-dasteollisuus notkahtanut. Vaikutukset näkyvät myös USA:ssa ja Euroopassa. Romahdusta Kiinassa tuskin päästään todistamaan, sillä hallitus pitää huolta lähes 10 prosentin BKT-kasvusta. Kehittyneet teollisuusmaat kasvavat hitaammin, joten katseita on käännettävä entistä enemmän kehittyville mark-kinoille. Maailmantalouden toipuminen edellyttää, että kehittyvien markkinoiden kotimainen kysyn-tä pysyy vahvana. Mutta kuinka käy Suomen ja miksi rajuja kasvulukuja voidaan pitää hämäävinä?

Aurinko nousee edelleen idästä

Kiinan vaikutus maailmantalouteen vahvistuu jat-kuvasti. Globaali toipumisprosessi on paljolti Kiinan finanssi- ja rahapoliittisten elvytysten ansiota. Mark-kinoiden aktiivisuus on kuitenkin laantunut sen jäl-keen, kun Kiinan keskuspankki loppuvuodesta 2009 ryhtyi painamaan jarrua. Samanlaisia aikoja koettiin 2004, jolloin keskuspankki ajoi aggressiivisella raha-politiikallaan talouden jyrkkään alamäkeen. Asunto-jen hintojen nousu katkesi toisella vuosineljänneksellä ja tuotantosektorin ostopäällikköindeksi putosi lähel-le kriittistä 50:n rajaa. Aasian kasvutalouksien tuonti kasvoi yli 60 prosenttia joulukuusta 2008 maaliskuu-hun 2010. Näissä olosuhteissa Japanin, Euroopan ja USA:n vientiteollisuus sai otollisen kasvupohjan. Toisen neljänneksen aikana Aasian kehittyvien mai-

den tuonti hiipui kuitenkin olemattomiin. Samaan aikaan metallin hinta ja rahtikustannukset romah-tivat.

USA:n tehdasteollisuuden viimeaikainen notkahdus noudattelee samaa kaavaa. Tarkasteltaessa Kiinan ja USA:n kehitystä viimeisten 15 vuoden aikana silmiin pistävää on, että Kiinan tehdasteollisuuden suhdan-ne ennakoi Yhdysvaltoja eikä toisinpäin. USA kulkee muutaman kuukauden Kiinan perässä. Euroalueella Kiinan vaikutus ei vielä näy niin vahvana, mikä nou-dattaa myös pitkän aikavälin kehitysmallia: Saksa seuraa Kiinaa noin 6–9 kuukauden viiveellä, joten kehittyvän Aasian tuotantonotkahdus tuntuu aika-naan myös Saksan vientiteollisuudessa. Ja Suomen.

KvartaaliOlli Hyytiäinen

Myös Suomi seuraa Kiinaa

USA:n viennissä ja kehittyvän Aasian tuonnissa korrelaatiotaLähteet: Reuters Ecowin, CPB Netherlands

11

Suomessa huikea vienti- ja teollisuusbuu-mi – vai onko?

Vienti. Sen merkitystä Suomen talouteen ei voida lii-oitella. Kysyntä on vahvistunut maailmalla ja luotta-mus sitä mukaa. Tämän seurauksena myös Suomen vienti on piristynyt huomattavasti pohjaluvuista. Matala korkotaso on lisännyt asuntokauppaa ja kes-tokulutushyödykkeiden myyntiä. Myös työttömyys on saavuttanut huippunsa ja kääntyy nyt laskuun. Kaikki ei ole kuitenkaan niin kuin uutiset antavat ymmärtää. Median kautta kuulee näinä päivinä hui-keita lukuja talouden ja erityisesti teollisuustuotan-non ja viennin elpymisestä. Näiden lukujen ei pidä antaa hämätä liikaa. Tilastoja tulkitaan useimmiten vuosimuutoksena, eli verrataan vuoden takaiseen.

Jos syöksyimme pohjalle viime vuonna, ja nyt nousu on ollut huikeaa, mutta emme itse asias-sa ole lähelläkään kahden vuoden takaista ta-soa, josta lasku alkoi. Esimerkkinä, viennin ja teollisuustuotannon kasvuennusteet Suomessa tänä vuonna ovat kummatkin olleet yli 10 pro-senttia. Huikeita lukuja, mutta 2009 lasku oli kummassakin noin 20 prosentin luokkaa! Sik-si mahtavasta kasvuvauhdista innostuneille pi-täisi laittaa jäitä hattuun. Sitä mukaa kun tämä pohjavaikutus tasaantuu, eli vuoden takaiset tasot ovat korkeammat, on suuria kasvupro-sentteja vaikeampi saada aikaan. Loppuvuo-desta ja ensi vuoden puolella tullaan jo näke-mään paljon vaatimattomia lukuja, eikä siis pelkästään Aasian notkahduksen seurauksena.

Teollisuustuotanto nousee pohjaltaLähde: Reuters Ecowin

- Kvartaalikatsastus ei halua olla bearish. Emme tavoittele tuomion tohtorin virkaa - Nouriel Roubini saa jatkaa tehtävässään.- Kvartaalikatsastus on vastuussa tästä raportista.- Väitteet on perusteltu mielestämme luotettavien lähteiden perusteella.- Sanoudumme irti kaikesta vastuusta, mikä liittyy alkuperäisaineiston luotettavuuteen.- Raportti ei sisällä sijoitussuosituksia.

Vastuuvapauslausekkeet

12

Rakas tieteiden kuningatar Jaakko Meriläinen

Ihmiskunnan kanssakäyminen matematiikan kanssa on ollut vihan ja rakkauden sävyttämää kautta lukujen pitkän historian. Matemaatikoista etevimmäksi kutsuttu Carl Friedrich Gauss nosti matematiikan 1700-luvulla tieteiden kuningattaren valtaistuimelle. Matematiikka on kiistatta säilyttänyt paikkansa tiedemaailman huipulla, ja mitä pidemmälle tieteenalalla on edetty, sitä suuremmaksi on rakkauden roihu käynyt. Ihan jokaiselle lukumaailma ei aukea, mutta moni heilastelee matematiikan kanssa mielellään. Kapitaali otti selvää muun muassa siitä, mikä matematiikassa niin kovin ihastuttaa.

13

Missään muualla ei ehkä näe niin laajalle levittynyt-tä ja suurta tunteen paloa omaa tieteenalaa kohtaan kuin Helsingin yliopiston matematiikan laitoksella Kumpulassa. Neljättä vuotta matematiikkaa opiske-leva Paula Kantola tietää, että useat matematiikan opiskelijat viihtyvät matemaattisessa ympäristössä aa-mukahdeksasta iltakahdeksaan – siihen saakka, että heidät häädetään tiloista ulos. Kuhertelu todistusten ja numerokiemuroiden kanssa jatkuu joskus tämän-kin jälkeen, ajoittain jopa yön pikkutunneille saakka. ”Tässä voi toki olla taustalla rakkauden sijasta myös pakokauhu kurssien läpäisemisestä”, Kantola lisää.

Erityislaatuista on monien opiskelijoiden intohimoi-nen suhtautuminen opinalaansa, mutta matematii-kan laitoksen opettajat ja tutkijat ovat oma lukunsa. Kantolalla on laitosväen innokkuudesta lukuisia mai-nioita esimerkkejä. ”Muistan ensimmäiseltä vuodel-tani, kun kandituutorimme tuli esittelemään itseään opettajatuutoritapaamiseen. Häntä pyydettiin kerto-maan lyhyesti, mitä hän sillä hetkellä tutkii. Siitä seu-rasi puolen tunnin, yhtään liioittelematta, mutinalu-ento, paljon taululle piirtelyä ja lopputulos oli se, että kukaan meistä ei ymmärtänyt sanaakaan, eikä aina-kaan tiennyt, mitä hän nyt tutkii. Jotain jännittäviä asioita kai”, Kantola mainitsee. ”Tutkijat tuntuvat siis olevan hyvin innostuneita tutkimusaiheistaan, mut-ta niinhän heidän pitääkin olla. Heistä tulee kyllä helposti sellainen vaikutelma, että päälaen kalju on tullut päätä jatkuvasti raavittaessa pohdittaessa. Ja matemaatikot ovat harvoin pulskia, mikä johtuu tie-tenkin siitä, että he syventyvät niin matemaattisiin ongelmiinsa, että unohtavat syödä.”

Kantola tietää kokemuksesta kertoa, kuinka useat matemaatikot voivat olla hyvinkin kiintyneitä tut-kimusaiheisiinsa. Luennoitsijat kertovat niistä kuu-lijoilleen mielellään, olivatpa nämä kiinnostuneita tai eivät. ”Eräs luennoitsija alkoi kerran kertoa aivan täpinöissään n-ulotteisista kuutioista ja niiden omi-naisuuksista. Kaikkein hauskintahan tässä on se, että n-ulotteisia kuutioita ei esiinny kolmeulotteisessa maailmassamme”, Kantola sanoo.

Mutta olipa aihe mikä hyvänsä, aina luentojen kuuli-jakunnasta löytyy niitä, jotka innostuvat maallikoille vaikeista aiheista. Kaunis teoria saattaa saada kars-

Rakkauden kampuksellakeimmankin matemaatikon sydämen sykähtämään pari ylimääräistä kertaa.

Toisaalta monet sitoutuvat matematiikkaan niin tiukasti, että elämässä ei juurikaan jää sijaa muulle. Aiheeseen sopii hyvin anekdootti matemaatikon ja hänen vaimonsa keskustelusta. Vaimo tiedustelee, rakastaako hänen miehensä häntä yhtä paljon kuin matematiikkaa. Matemaatikkopuoliso vakuuttelee vaimolleen suunnatonta rakkautta, jolloin vaimo vaatii siipaltaan todistusta. Matemaatikko suostuu ja aloittaa: ”Olkoon R kaikkien rakastettavien olioiden joukko...”

Matematiikan viehkeyttä kuulee usein kehuttavan. Todistukset saattavat jonkun mielestä olla silmää hivelevän hienoja tai ihan yksinkertaisten pulmien ratkaisut elegantisti muotoiltuja. Joskus ongelman-ratkaisusta tulee eksoottista seikkailua, toisinaan pelkkä tavanomaisuus saattaa olla jännittävää. ”Ma-tematiikassa viehättää minua se, että asiat joko ovat tai eivät ole. Mikään tältä väliltä ei siis ole mahdollis-ta. Mitään ei tarvitse arvailla, jolloin kaikki on yksin-kertaista, eikä virhearviointeja tule”, Kantola toteaa. Moni matematiikkaihminen on taatusti hänen kans-saan samoilla linjoilla. ”Tavallisten matemaatikkojen elämästä ja suhtautumisesta matematiikkaan en silti kovinkaan paljon tiedä, mutta heidän ajattelunsa täy-tyy kulkea jossain niin korkealla, etten osaa uneksia-kaan siitä.”

Parhaimmillaan matematiikka on onnistumisen iloa ja uusia ulottuvuuksia, Kantola arvelee. ”Se voi olla

Mikä matikassa viehättää?

14

hauskaa. Looginen päättely ja ongelmanratkaisu ovat arkipäivän parasta matematiikkaa.” Matematiikan laitoksen tarjonnassa yksi on hänen mielestään ylitse muiden: ”Oma suosikkini yliopistomatikassa on ol-lut logiikan kurssilla käytetty luonnollinen päättely -menetelmä. Se antoi minulle koko kolmivuotisen

opiskelijaurani parhaat onnistumisen riemut tähän mennessä. Logiikan kurssille vaan kaikki, se on ma-tematiikkaa parhaimmillaan ja kauneimmillaan.” Inhokkejakin löytyy. ”Ja kyllä, on olemassa matema-tiikan ala, jota en voi sietää: todennäköisyyslaskenta. Syy on ihan yksinkertainen. Heti, kun siirrytään klassisen todennäköisyyden ulkopuolelle, kaikki lau-seiden todistukset menevät niin hurjalle tasolle, että ne sivuutetaan oppikirjoissa. Usko siinä sitten, että ne pätevät”, Kantola lataa.

Myös käytännönläheisyys on Kantolalle tärkeä asia. Hän listaa käyttäneensä matematiikkaa apukeinona muun muassa kyljellään makaavan ympyrälieriön

muotoisen öljysäiliön sisältämän öljyn määrän sel-vittämiseen sekä erään tilan akustiikan tutkimiseen. Silloin tällöin hän ratkoo japanilaisia ristikkoja, met-sästää alkulukuja ja etsii tarkkaa ratkaisua erilaisille jännittäville ongelmille. ”Mutta älä kuvittele, että teen niitä aina, en todellakaan. Joskus harvoin vain, minulla on myös elämä.”

Sankka joukko Kumpulan matematiikanopiskelijois-ta on antanut matematiikalle pikkusormen ja menet-tänyt sen seurauksena koko kätensä. Joukossa on kui-tenkin myös niitä, jotka opiskelevat matematiikkaa olosuhteiden pakosta. Kantola opiskelee matematiikan laitoksella kuiten-kin puhtaasta mielenkiinnosta. Matematiikka häntä on kiinnostunut aina, ja isona hän haluaa yläasteen matematiikan opettajaksi. Lukiossa hänellä oli usei-ta uravaihtoehtoja takataskussa, mutta onnenpyö-rän viisari päätyi lopulta osoittamaan matematiikan suuntaan. Mikä sitten tarkalleen ottaen on Kantolan suhtautuminen matematiikkaan? ”Matematiikka on parhaimmillaan kaunista, kai minä sitä rakastankin ihan pikkuisen. Matematiikka on jännittävää ja eri-laista kuin kaikki muu. Se saa minut innostumaan ja rohkaisee käyttämään aivojani. Olen matikan kanssa vasta siinä kiinnostuneessa seurusteluvaiheessa, en ole korviani myöten rakastunut ja suunnittele naimisiin-menoa”, hän vastaa.

Tieteiden kuningatar on suuri ja mahtava, joten mal-tillinen eteneminen suhteessa lienee turvallinen rat-kaisu. Muidenkin kannattaa pitää pää kylmänä, jos ihastus matematiikkaan alkaa yltyä kovin suureksi.

Seurustelua matematiikan kanssa

15

Numeroiden nujertamia vai lukujen lumoamia

Jaakko Meriläinen

Tänä syksynä talousopintonsa aloittaneiden keskuu-dessa pakolliset matematiikan opinnot on otettu vas-taan vaihtelevin tuntein. Jotkut kansantaloustieteen tuoreista opiskelijoista ovat jääneet numeroiden nu-jertamiksi, joihinkin lukujen lumo taas tuntuu uppo-avan varsin mainiosti.

Aino Kalmbach myöntää olevansa innoissaan ma-tematiikan sivuaineopinnoista. ”Tuntuu, että vih-doinkin päästään asiaan”, Kalmbach toteaa ja jatkaa: ”Ongelma on vain se, että ainakin tähän mennessä analyysin kurssilla on menty aika hurjaa vauhtia eteenpäin ja ero lukion opetustyyliin ja lukiossa käy-tettyihin merkintöihin on aika valtava. Välillä on todella vaikeaa pysyä kärryillä. Liniksen kurssi taas on tuntunut helpommalta.” Kalmbach sanoo aina pi-täneensä matematiikasta, vaikka suhde numeroiden kanssa onkin silloin tällöin ollut vaarassa ajautua ka-rille. ”Välillä voisin sanoa rakastavani matematiikkaa ja välillä taas vihaan sitä, lähinnä silloin, kun hom-mat eivät onnistu enkä ymmärrä joitakin asioita.”

Kaikille matematiikka ei ole niin mieluista. Tuuli Tähtinen arvelee, että matematiikan perusopinnot ovat ”välttämätön paha” kansantaloustieteen opis-kelijoille. Hän itse aloitti yliopisto-opintonsa mate-matiikan parissa ja ehti suorittaa kansantaloustietei-lijöillekin pakolliset kurssit jo viime vuoden aikana. ”Jälkeenpäin voin sanoa, että ne olivat ihan jees”, Tähtinen toteaa, mutta painottaa, että täysin vaivatta opintopisteet eivät irronneet. ”Viime syksynä ana-lyysi oli aika lailla uskon asia, siihen piti suhtautua hartaudella.”

Analyysin peruskurssi on toiminut tänäkin syksynä mainiona yhteishengen nostattajana, Kalmbach ker-too. ”Kaikki stressaavat yhdessä laskuharjoituksia, joista kukaan ei tajua mitään. Yhdessä niitä sitten ratkotaan.”

Sarjakuva: Jaakko Meriläinen

Analyysin peruskurssin ja Lineaarialgebra ja matriisi-laskenta I -kurssin lisäksi kansantaloustieteen opiske-lijoiden on suoritettava jatkokurssi analyysissa, jotta kokoon kertyy tutkintoon vaadittava 25 opintopis-teen perusopintokokonaisuus. Useimmat jättävät tie-teistä eksakteimman opinnot tähän, ja vain muutama urhea lähtee tarpomaan syvemmälle matematiikan maailmaan, vaikka matematiikan laitoksen kurssiva-likoimassa olisikin tarjolla paljon taloustieteilijöille hyödyllisiä työkaluja.

16

Kilpailun rajoittaminen Klaus Kultti

Monopolivoiman hankkiminen on monesti vaivatto-minta pyrkimällä kilpailun rajoittamiseen joko lain-säädännön tai sopimuksenluontoisten normien avulla. Vaivalloisempi keino on kilpailijoita paremman tuot-teen kehittäminen ja tarjoaminen. Kilpailun rajoit-taminen johtaa kuluttajan, tai tuotteen käyttäjän, kokeman hyödyn alenemiseen tuotteen kehnouden tai korkean hinnan muodossa.

Yksi viime aikojen törkeimmistä ja kenties vähiten huomioiduista kilpailunrajoitustapauksista liittyy ker-jäämiseen. Alkusyksystä niin sanottuun pheissaukseen osallistuvat yhteisöt kertoivat valtakunnan päälehden sivuilla luoneensa järjestelmän, jossa voidaan sopia pheissausvuoroista suosituimmilla paikoilla ja jakaa paikat jonkinlaisen rotaatiojärjestelmän perusteella. Haastateltu kertoi, että suosituimmilla paikoilla on saattanut olla niin paljon pheissaajia, että ohikulkijat ovat voineet hyvillä mielin ja uskottavasti kävellä kaik-kien heidän ohitseen.

Tässä manifestoituu kilpailun suotuisa vaikutus. Mah-dolliset asiakkaat pääsevät käsiksi kaikkein korkeim-paan laatuun pheissaustuotteissa mahdollisimman alhaiseen hintaan, kun eivät joudu edes pysähtymään.

On varmaa, että kilpailun rajoittaminen johtaa usean asiakkaan osalta päinvastaiseen tulokseen. Lisäksi on varmaa, että huonolaatuisista tuotteista ja korkeista hinnoista joutuvat kärsimään yhteiskunnan vähäo-saiset; ne joiden itsetunto- ja muut ongelmat tekevät heistä alttiita kanssaihmisen lähestymispyrkimyksille.

Viranomaisten ja poliitikkojen passiivisuus pheis-sareiden kuluttajaa vahingoittavia kilpailunrajoitus-pyrkimyksiä kohtaan on hämmästyttävää, kun ver-taa sitä aktiivisuuteen, jota he ovat osoittaneet niin sanottua perinteistä kerjäämistä kohtaan. Perinteisen kerjäämisen harjoittajat näyttävät jakaneen parhaat paikat kollusiivisesti päätelleen siitä, että kerjäläisti-heys on perin vaatimaton. Kaunis tulkinta olisi, että juuri tämän haitallisen kolluusion takia poliitikot ja virkamiehet ovat aktiivisia. Mutta passiivinen suhtau-tuminen pheissareiden kolluusiopyrkimyksiin ei tue näkemystä, että poliitikot ja virkamiehet haluaisivat edistää kilpailullisuutta kerjäämisen saralla.

Yksi tärkeimpiä perusteita perinteisen kerjäämisen vastustamiselle on, että sitä harjoittavat muut kuin vakinaisesti Suomessa asuvat. Pelätään, että myöntein-en tai salliva suhtautuminen kerjäämiseen innostaa lisää ulkomaisia kerjäläisiä tulemaan Suomeen. He eivät tule yksin ja pelätään, että kerjäämisen myötä esimerkiksi ihmiskauppa ja prostituutio lisääntyvät. Erityisesti prostituutio on paha asia, koska ulkoma-alaiset prostituoidut tuppaavat olemaan naisia, mikä vähentää kantaväestöön kuuluvien naisten monopo-livoimaa pariutumis- ja avioliittomarkkinoilla. Ja kuten kilpailunrajoitustapauksissa tyypillistä on, asia on puettu muotoon, jossa kilpailusta ei puhuta mitään vaan jostain paljon ylevämmästä. Tässä tapauksessa mainitaan usein ihmisoikeudet ja tasa-arvo.

Kuten tasa-arvoon, suomalaiset on indoktrinoitu us-komaan yksiavioisuuteen. Yksiavioisuus on erittäin tehokas kilpailunrajoitus avioliitto- ja pariutumis-markkinoilla, joilla kullakin osallistujalla on yksikön kokoinen tarjonta ja vähintään yksikön kokoinen kysyntä. Kiinnostavaa on, onko kyseessä miesten

Helsingin kerjäläisongelma on ollut viime aikoina kuuma keskusteluaihe.

17

vai naisten edun mukainen kilpailunrajoitus. Su-oraviivaisin lähestymistapa on pohtia asiaa kysyntä-tarjonta-kehikossa. Kilpailun rajoittaminen on sen osapuolen edun mukaista, josta on ylitarjontaa. Lu-kumääräisesti pariutumisikäisiä miehiä ja naisia on suurin piirtein yhtä paljon, mutta kun biologisia pohjamutia kaavitaan, päädytään väistämättä siihen, että kiinnostava muuttuja on pariutumisvalmius- tai alttius.

Tässä suhteessa naiset ovat kyenneet erittäin uskot-tavasti sitoutumaan kilpailunrajoituksiin. Kenties hieman alakanttiin arvioiden lisääntymisikäiset nai-set ovat pariutumisvalmiusmielessä poissa pelistä noin yhdeksäsosan ajasta kuukautisten vuoksi. Näin tarjolla on koko ajan yli kymmenen prosenttia en-emmän miehiä kuin naisia. Kun mukaan otetaan naiset, jotka ennen ja jälkeen raskauden ovat poissa pelistä voidaan arvioida, että miehistä on noin 15% jatkuva ylitarjonta. Näin joudutaan päättelemään, että yksiavioisuus on miesten salaliitto ja kolluusio naisia vastaan. Tämän kanssa on konsistenttia se, että moniavioisuuskielto ei näytä yhteiskunnan poliittista ja virkamieseliittiä huolettavan; suurin osa siitä koos-tuu miehistä.

Moniavioisuuden salliminen johtaisi kenties siihen, että yhdellä naisella olisi useita aviomiehiä. Näkyvim-mät esimerkit moniavioisuudesta ovat kuitenkin sellaisia, jossa yhdellä miehellä on useita vaimoja. Edellisessä tapauksessa jotkut naiset jäisivät ilman miestä, kun taas jälkimmäisessä jotkut miehet ilman vaimoa. Koska miehistä on ylitarjontaa näyttäisi jäl-kimmäinen vaihtoehto, hieman paradoksaalisesti, olevan tasapainotulema moniavioisuuden sallivassa yhteiskunnassa. Miesten kolluusion tavoite on siis estää naisia lyöttäytymästä yhteen attraktiivisimpien miesten kanssa.

Kilpailulainsäädännön näkökulmasta suopeampi tulkinta on, että kyseessä on vakuutus. Miehet eivät tiedä nuorena ketkä heistä, eivätkä heidän isänsä tiedä ketkä heidän pojistaan, ovat loppujen lopuksi attraktiivisimpia. Laki yksiavioisuudesta takaa, että vahingon sattuessa (siis miehen ollessa epäattrak-tiivinen) miehelle silti riittää vaimo. Jos moniavio-isuuden sallivan lain tasapainotulema johtaisi siihen,

että naiset jäisivät ilman miestä, laki yksiavioisuudesta toimisi vakuutuksena naisille.

Kiinnostavaa olisi tutkia, miten voidaan empiirisesti selvittää onko laki yksiavioisuudesta pohjimmiltaan vakuutuksenomainen vai onko sen tarkoitus rajoittaa kilpailua. Minkälaisella empiiriseen aineistoon perus-tuvalla tutkimuksella saadaan selville, toimiiko vakuu-tus miesten vai naisten eduksi, tai jos kyseessä onkin kilpailunrajoitus rajoittaako se kilpailua miesten vai naisten eduksi.

Kerjääminen ja vastaava toiminta pariutumismark-kinoilla pitäisi kuitenkin kieltää, koska se on ihmisar-voa alentavaa.

18

RakastajatestiFacebookiin on perustettu ryhmä ”Miksi ekonomistia kannattaa deittailla”. Syitä sivustolla on

mainittu monia: meillä on kokemusta malleista ja teemme kaiken optimipisteessä.

Taloustieteilijät ovat yksinkertaisesti kuumia, sen olemme itsestämme jo todenneet. Se, mikä saa vastakkaisen (tai miksei samankin) sukupuolen edustajan haluamaan ja hikoilemaan vuoksemme, luonnollisesti vaihtelee. Jotkut meistä ovat kuumia puhtaasti kokeilunhaluisen luonteensa tähden. Jos hyppäät tällaisen avarakatseisen ekonomistin matkaan, et koskaan voi ennakoida mihin leik-kiin tällä kertaa ryhdytte. Toiset taas keräävät ihailijoita, koska ovat niin turvallisen tasapaksuja. Tältä pehmeältä nallekarhun ihmisversiolta tiedät saavasi rakkautta pidemmälläkin aikavälillä.

Toki joukostamme löytyy myös niitä, joiden huomio on pääosin muualla kuin pariutumisessa ja mikä onkaan sen kuumempaa kuin välinpitämättömyys?! Testaa, nuori ekonomisti, mihin kate-

goriaan itse kuulut.

1. Mitä näet kuvassa?a. Epämuodostuneesti piirretyn sydämen puolik-kaan.b. Ottolainauksen reaalisen BKT:n heilahtelua ku-vaavan käyrän vuosina 85–90.c. Pystyssä sojottavan miehen elimen.

2. Heräät Juha Partasen ja opiskelijaravintolan keittäjättären välistä. Mitä on tapahtunut?a. Laitosillalliset hieman venähtivät. Yksi asia johti toiseen, ja…b. Partanen uskoi ratkaisseensa yhden Clay-insti-tuutin seitsemästä Millenium-ongelmasta ja tahtoi esitellä vastaustaan juuri sinulle. Tapaaminen venyi pikkutunneille, mutta dosentti oli miettinyt kaiken valmiiksi. Keittäjätär oli palkattu huolehtimaan ruokapuolesta.c. Helsinkiä alettiin tulittaa ilmateitse. Väestönsuo-jassa Partasen ja keittäjättären välistä löytyi vapaa paikka.

3. Olet ensimmäistä kertaa uuden ihastuksesi kanssa kahden ja olette pääsemässä toiselle pe-sälle. Yhtäkkiä rakastajasi kaataa punaviinila-sin mustekynällä kirjoitetuille laskareillesi. Mi-ten reagoit?

a. Irrotat otteesi kullastasi ja huomiosi siirtyy välit-tömästi lemmenjuomassa lilluviin entisiin laskarei-hisi. ”Etkö osaa juoda lasiasi tyhjäksi”, tivaat syylli-seltä. Sinulta ei ainakaan heru enää tämän jälkeen.b. Katseesi kääntyy partneristasi märkiin koulupa-pereihin. Yritätte yhdessä kuivattaa papereita ja si-ten minimoida aikaansaadun tuhon. Konseptit ovat kuitenkin jo pilalla ja pohdit miten toimia. Päätät olla rationaalinen. Kausi on ollut niin kuiva, että se vaikuttaa jo koulutöihisi. Jatkatte siitä mihin alun perin jäittekin!c. Huomaat viinilasin kaatuvan vaivoin laskemiesi tehtävien päälle. Sinua ottaa päähän, muttet halua pilata tunnelmaa siirtämällä huomiosi toisaalle. Sitä paitsi silmäteräsi voisi ajatella, että välität enemmän laskareista kuin hänestä.

Pistee: 1. a = 2, b = 3, c = 1; 2. a = 1, b = 3, c = 2; 3. a = 3, b = 1, c = 2; 4. a= 2, b = 1, c = 3; 5. a = 2, b = 1, c = 3; 6. a = 1, b = 2, c = 3

Julia Müller

19

4. Olet Aleksandriassa opiskelemassa, muttet pystyä keskittymään, koska...a. ...pariskunta viereisessä pöydässä on niin ärsyttä-vän hellyttävä. He muistuttavat sinua siitä kuinka lemmenkipeä oletkaan.b. ...yksi vahtimestareista riitelee naisopiskelijan kanssa. Nainen ei suostu poistumaan kello kahdek-salta vaikkei omistakaan kulkukorttia. Vahtimes-tarin ylpeä olemus ja opiskelijan peräänantamatto-muus muistuttavat sinua eräästä fantasiastasi.c. ...kumppanisi lähettelee sinulle jatkuvasti tuhmia tekstiviestejä. Eikö hän ymmärrä, että opiskelulle on omistauduttava. Laitat kännykkäsi äänettömälle ja mietit hetken naapurin setää kylpytakissa saunan jälkeen. Olet selättänyt himosi.

5. Missä tekisit tai teet sen mieluiten?a. Vanhempiesi sängyssä.b. Economicumin isossa luentosalissa ennen oppi-tuntia.c. Et ole ajatellut asiaa näin syvällisesti.

6. Sinusta lemmessä parasta on:a. Kovat otteet. Jos sinua viedään, niin parasta olisi, että kunnolla!b. Läheisyys. Kivaa, kun toinen osaa puristaa par-haasta paikasta.c. No pitääkö tätä nyt eritellä. Eivät ihmisten pre-ferenssit loppujen lopuksi juurikaan eroa muista ni-säkkäistä tässä asiassa. Pääasia, että homma saadaan loppuun asti hoidettua.

6–10 pistettäKokeilunhaluinen rakastajaOlet selvästi hyvin varma seksuaalisuudestasi. Uskallat kokeilla uusia asioita lakanoiden välissä, pelkäämättä lei-matuksi tulemista. Sängyssä olet suorasanainen, etkä pelkää kertoa partnerillesi mitä haluat. Tämä on kiehtonut useimpia rakastajiasi, mutta jotkut ovat saattaneet kokea sinut liian dominoivaksi. Hyvä asia kuitenkin on, että teet toiselle varhaisessa vaiheessa selväksi pitäväsi villimmästä menosta. Näin konservatiivisemmat ihailijasi ovat menettäneet kiinnostuksensa jo varhaisessa vaiheessa. Sinulle seksuaalisuus on asia, josta tulee voida puhua avoi-mesti. Kannatat muutenkin liberaalia seksikulttuuria ja mielestäsi on tärkeää, että kaikki voivat nauttia kehostaan omalla tavallaan. Olet myös aina ollut niitä, jotka haluavat bileissä ensimmäisinä mennä alasti saunaan. Koet olosi ilkosillaan vapautuneeksi eikä siinä sinusta välttämättä ole mitään seksististä.

11–15 pistettäHellä hempeilijäKuulut selvästi niihin, jotka ihastuvat ja sitten harrastavat seksiä, eikä toisinpäin. Tarvitset tunteen ennen kuin voit nauttia. Tämä ei tarkoita sitä, että hyppäisit sänkyyn ainoastaan ollessasi jo parisuhteessa. Sinussa elää romantikko, joka saattaa päästä valloilleen myös kosteana baari-iltana. Yhden illan säädöt eivät kuitenkaan ole sinun juttusi, koska jos homma todella lässähtää ensimmäiseen yöhön, otat sen niin raskaasti. Sinua pidetään kuumana, sillä ra-kastajasi tietävät, että olet huomioon ottava sängyssä. Toisen nautinto ja kemia ovat sinulle äärimmäisen tärkeitä. Tämän hyveen ansiosta ympärilläsi pörrää ihailijoita, jotka ensisijaisesti kaipaavat läheisyyttä. Joskus sinua saate-taan kuitenkin käyttää hyväksi, koska sinut on helppo valloittaa kauniilla sanoilla. Muista, että lemmenleikit ovat aina kahden kauppa ja on tärkeää, että kerrot kumppanillesi mitä haluat. Jos se on läheisyyttä ja rakkautta pitkällä aikavälillä, vaadi sitä. Näin saat sitoutumiskammoiset juoksemaan häntä koipien välissä pakoon jo alkuvaiheessa. Kaikki säästyvät suuremmalta draamalta ja jäljelle jäävät vain ne kaltaisesi kultajyvät.

16–18 pistettäMatemaattinen neroMikäli kuulut tähän kategoriaan, pidät todennäköisesti hyvin paljon matematiikasta. Erilaiset yhtälöt saattavat pyöriä mielessäsi niin päivin kuin öisinkin. Kärsit jonkinlaisesta taiteilijasyndroomasta. Olet niin innoissasi omasta kiinnostuksen kohteestasi, että läheisesi kokevat joskus kilpailevansa tuon abstraktin intohimosi kanssa. Jos elät pa-risuhteessa, pidät mahdollisesti kultaasi itsestäänselvyytenä ja suhteenne on tasapaksu. Rakkaimpasi ei kuitenkaan vaadi muutosta, sillä intohimosi johonkin niin käsittämättömään kuin matematiikka on yksi syy siihen, miksi hän sinuun alun perin ihastui. Joskus sinun sietäisi kuitenkin palata älyllisen rikkaista sfääreistäsi maan pinnalle. Jos sinulle on suotu tuollaiset aivot, niin jatka sukua, hyvä ihminen!

20

Jassu

21

22

Mitä vapaus maksaa? Matti Mitrunen

Risto Siilasmaan johtama työryhmä palautti taan-noin paljon puhutun raporttinsa, joka suosittaa ylei-sen asevelvollisuuden säilyttämistä kustannussyistä. Kyseisessä raportissa lasketaan puhtaalla lyhyellä matematiikalla kuinka paljon nykyistä järjestelmää kalliimpi palkka-armeija olisi ja miksi Suomella ei ole siihen varaa.

Asiat kuitenkin harvoin ovat näin yksinkertaisia. Kustannuksia on muuallakin kuin budjetissa. Vaikka yleinen asevelvollisuus maksaakin vähemmän rahaa veronmaksajille, usein unohtuu, että onhan armeija-kin veroa – veroa joka veloitetaan aikana. Armeija on verona myös äärimmäisen epäoikeudenmukainen: se kerätään vain nuorilta miehiltä.

Entinen professorimme Panu Poutvaara on yksi ase-velvollisuuden ankarista kriitikoista. Hän on usein tuonut esiin armeijan piilotetut kustannukset, jotka näkyvät työurien lyhentymisenä ja menetettyinä an-sioina. Jos nämä piilotetut kustannukset lasketaan mukaan, nykyinen pakkoon perustuva maanpuo-lustusjärjestelmä ei välttämättä olekaan se kaikkein halvin.

Tällainen kulujen kartoittaminen on syy sille, miksi kansantaloustiedettä opiskellaan ja rakastetaan. Täs-sä asiassa kysymys ei kuitenkaan todellisuudessa ole siitä mikä tulee halvemmaksi – eikä edes siitä mikä vaihtoehto on parempi – vaan siitä, mikä on oikein.

Nykyään monissa hyvinvoinnin mittareissa koros-tetaan ihmisen vapautta. Vapautta puhua, vapautta ajatella ja vapautta nälästä. Ehkä vapaus on juuri se asia jolle hyvinvointivaltio perustuu. Talouskasvu on tärkeää juuri siksi, että se lisää vapauttamme. Vapaus sodista on esimerkiksi Euroopan taloudellisen integ-raation ja kasvun tärkein saavutus. Mielestäni Suo-men kaltaisessa hyvinvointivaltiossa tulisi olla myös vapaus pakkotyöstä. Jos maa on puolustuksensa ansainnut se sen myös saa.

23

Kansalaisen tulisi vain saada valita, että maa on puo-lustamisen arvoinen.

Maanpuolustus on yksi tärkeimmistä kansalaisvelvol-lisuuksista, sitä ei käy kieltäminen. Nykyisen puolus-tuksen uskottavuudesta voi olla montaa mieltä, mutta selvää on, että vahva armeija on hyvä rauhan tae. Suo-men puolustus tulisi kuitenkin perustaa vapaaehtoi-suudelle. Uskon, että tässä maassa armeijakulttuuri on niin vahva, että luotettavia ja motivoituneita va-paaehtoisia löytyy aina tarpeeksi.

Adam Smithin mielestä valtion tehtävät ovat maan-puolustus, sisäisen turvallisuuden takaaminen ja sel-laisten hyödykkeiden tuottaminen, joita markkinat eivät tuota tehokkaasti. Ihmisten turvallisuuden ta-kaaminen on tärkeä valtion tehtävä, mutta mielestäni valtion tärkein tehtävä on kuitenkin kansalaisten hy-vinvoinnin lisääminen.

Selvää on, että jos valtiolla on mahdollisuus näin oleellisesti parantaa kansalaistensa oloja ja perusva-pauksia, kyse ei ole kustannuksista. Maanpuolustus pitäisi järjestää uskottavasti, mutta myös kansalaisille toimivalla tavalla.

Aina kyse ei ole rahasta, ei edes taloustieteessä.

Kapitaali haastatteli aiheesta julkistalouden professori-na toiminutta Panu Poutvaaraa.

Miten Suomen puolustus tulisi järjestää?

Tehokas ratkaisu olisi, että armeijaan hakeutuisi va-paaehtoispohjalta se osa miehistä ja naisista, joille armeijan antamista valmiuksista on eniten hyötyä, ja jotka ovat palvelukseen parhaiten motivoituneita. Heille on oikeudenmukaista maksaa tästä kohtuul-linen korvaus, joka rahoitetaan kaikilta kansalaisilta perittävillä veroilla. Samalla tehottomasta ja suku-puolisyrjivästä siviilipalveluksesta voitaisiin luopua. Asepalvelusta suorittamattomat nuoret saataisiin nopeammin työelämään ja maksamaan veroja, joista myös maanpuolustus rahoitetaan. Armeijaan vapaa-ehtoispohjalta hakeutuvat sitoutuisivat samalla reser-viin, eli vapaaehtoisuus ei sulje pois reservejä.

Mikä on halvin tapa rahallisesti ja piilotettuina kuluina?

Budjetissa näkyvät kulut ovat pienempiä pakkoon pe-rustuvassa järjestelmässä, koska silloin osa kuluista jää palvelukseen määrättyjen kannettavaksi ilman, että se näkyy budjetissa. Jos tarkastellaan kansantaloudel-lisia kokonaiskuluja, vapaaehtoisuus on edullisempaa. Yleisen asepalveluksen piilotetut kulut voidaan jakaa staattisiin ja dynaamisiin. Staattisia rahallisia piilo-tettuja kuluja ovat palvelusaikana menetetyt ansiot, ja ei-rahallisia kuluja epämukavuus siitä, että joutuu olemaan palveluksessa, jos sitä ei ole halunnut. Dy-naamisia piilotettuja kuluja ovat opintojen ja työko-kemuksen karttumisen viivästyminen ja siitä tulevina vuosina seuraava matalampi ansiotaso.

Millaisin menetelmin tällaisia piilotettuja kuluja pystytään tutkimaan ja mittaamaan?

Imbens ja van der Klaauw (Journal of Business and Economic Statistics, 1995) tarkastelivat asevelvolli-suuden vaikutuksia Alankomaissa 1980- ja 1990-lu-vuilla poikkeuksellisen hyvässä koeasetelmassa. Siellä osa ikäluokasta joutui palveluun aika sattumanvarai-sesti, osa vapautui siitä. He vertasivat palvelukseen joutuneiden ja siitä vapautettujen myöhempiä ansioi-ta. Heidän arvionsa mukaan asevelvollisuuden suo-rittaminen voi laskea keskimääräisiä elinkaariansioita jopa viidellä prosentilla.

Uskotko, että asepalvelukseen olisi vielä hakijoita jos se olisi vapaaehtoinen?

Kyllä, jos siitä maksettava korvaus on kohdallaan.

Mitä mieltä olet jonkinlaisesta arvontajärjestel-mästä kutsunnoissa?

Tämä olisi yhtä epäeettistä kuin verotaakan jakami-nen arpomalla. Se ei myöskään huomioi suhteellista etua. Eli en kannata.

24

Onko palkka-armeija mielestäsi yhtä luotettava kuin kutsunnoilla saatu?

Kyllä, jos rekrytointi tehdään järkevästi. Jo nyt up-seerit rekrytoidaan vapaaehtoispohjalta. Vapaaehtois-armeijan luotettavuutta epäileviltä voi kysyä: ovatko suomalaiset upseerit ja rauhanturvaajat mielestäsi vä-hemmän luotettavia kuin suomalaiset miehet keski-määrin?

Pystyykö yksilön hyötyä arvioimaan luotettavasti tässä asiassa?Mitä jos armeija on ihmisille hyväk-si, mutta he eivät ymmärrä sitä?

Läntisissä demokratioissa lähtökohtana on, että ih-miset valitsevat itse minne haluavat opiskelemaan ja mistä etsivät työtä tai asuntoa. Toki ihmiset tekevät virheitä, mutta siitä ei seuraa, että tilanne olisi parem-pi jos ihmiset eivät voisi itse tehdä valintojaan.

Voisiko sanoa, että yleinen asepalvelus on veroa miehenä olemisesta? Onko muita samankaltaisia veroja?

On perusteltua sanoa, että asepalvelus on vero miehe-nä olemisesta. Muuten verotuksessa pyritään vahvasti sukupuolineutraalisuuteen.

Onko yleinen asepalvelus mielestäsi orjuutta?

Ehkä orjuus on liian vahva sana ainakin demokrati-oissa, koska asevelvollisilla on kuitenkin rajatut kan-salaisoikeudet jäljellä, ja palvelus on kestoltaan rajat-tu, kun taas orjuus ei ole. Mutta asevelvollisuuden voi perustellusti tulkita pakkotyöksi.

Uskotko, että piilotettujen kustannusten lisäksi armeijalla on jonkinlaisia piilotettuja yhteiskun-nallisia hyötyjä? Voivatko nämä hyödyt kääntää kokonaisuuden plussan puolelle?

Osalle miehistä ja naisista armeijan antamista val-miuksista on hyötyä työelämässä, eli heille vaikutus on positiivinen. Osalle vaikutus on negatiivinen. Im-bensin ja van der Klaauwin tutkimukseen viitaten, keskimääräinen kokonaisvaikutus näyttää olevan negatiivinen.

Panu Poutvaara toimi Helsingin yliopiston julkistalou-den professorina. 1. lokakuuta hän aloitti Münchenin yliopiston professorina ja Ifo Institute for Economic Re-search. Poutvaara haluaa kiittää kansantaloustieteen opiskelijoita kuluneista vuosista ja toivottaa hyvää jat-koa opintoihin.

25

26

PROVOKAATTORIPROVOKAATTORIPROVOKAATTORI

Panu Poutvaara argumentoi asevelvollisuutta vastaan aina yhtä vakuuttavasti, mutta eiväthän upseerit tai poliitikot meidän kansantalousjargonia kovin hyvin ymmärrä. Jotta asevelvollisuudesta luovuttaisiin, on kiinnitettävä huomiota aivan toisenlaisiin näkökul-miin.

Puolustusvoimien yksinkertainen ja idioottivarma lo-giikka on tämä: Meille annetaan tehtävä ja budjetti sen toteuttamiseen. Tehtävä on luoda uskottavat puo-lustusvoimat koko Suomen puolustamiseen. Itsestään selvä viitekehys tälle on, että ainoa uhka tulee idästä. Tämän tehtävän puolustusvoimat hoitaa erinomaises-ti annettujen rahojen puitteissa ja asevelvollisuus lie-nee tehokkain keino tämän tehtävän toteuttamiseen. Ongelma siinä, että koko Suomen puolustaminen on vanhentunut ja idioottimainen oletus.

Tapaamani Ruotsin armeijan majuri kertoi minulle kokemuksistaan Tshadin rauhanturvaoperaatiossa näin: ”Näen tumman miehen aavikolla kilometrien päästä. Voin ampua häntä kun hän on neljänsadan metrin päässä. Hän voi ampua minua vasta sadanvii-denkymmenen metrin päästä. Aavikkosodankäynti riippuu nykyään niin paljon teknologiasta, että italia-laisillakin on mahdollisuus pärjätä.” Tarina on help-po soveltaa myös Suomen olosuhteisiin. Suomen so-tilasdoktriini perustuu jatkosotaan. Otetaan 350000 sotilaan armeija ja laitetaan ne poteroihin itärajalle. Sitten toivotaan että nämä neljän metrin välein olevat miehet ja suomalainen sisu riittävät. Ryssän ei kuiten-kaan enää tarvitse iskeä päätään Karjalan mäntyyn kun hänellä on välineet niiden ylittämiseen.

Venäjällä on tälläkin hetkellä neljä maahanlasku-

tai laskuvarjodivisioonaa toimintavalmiudessa. Eli 40000-60000 sotilasta, panssariajoneuvoja ja tyk-kejä, jotka tiputetaan minne tahansa lentokoneista. Kun näitä joukkoja jahdataan ja motitetaan Etelä- ja Länsi-Suomessa, loput maajoukot saapuvat itära-jalle. Vaikka Suomen puolustus on semi-uskottava, maamme ilmavoimat ja ilmatorjunta eivät ole. Edel-lä mainitut vaativat valtavia investointeja ja vain vä-hän koulutettua työvoimaa niiden ylläpitämiseen. Puoli vuosisataa sitten sotilaalle riitti kun hän osasi ampua kiväärillä ja kaivaa poteron. Sotilasteknologi-an kehityksen myötä sotiminen, tai kansataloustie-teen jargonilla maanpuolustuksen julkishyödykkeen tuottaminen, on muuttunut työvoimaintensiivisestä pääomaintensiiviseksi. Tarvitsemme yhä kalliimpia laitteita, joiden käyttäjien pitää olla korkeasti koulu-tettuja ja työtään jatkuvasti harjoittavia, jotta puolus-tus olisi uskottava. Suomella ei ole tarvittavia rahalli-sia tai väestöresursseja koko alueensa puolustamiseen. Kukaan ei havittele alueita Lapista, eikä kukaan tule sinne hyökkäämään. Ainoat syyt Suomen valloitta-miseen olisivat geopoliittiset ja tätä ei tultaisi toteutta-maan koko maata miehittämällä, vaan valloittamalla suuret väestökeskukset ja asettamalla nukkehallitus. Väestökeskusten puolustaminen onnistuu paremmin hyvinvarustetulla palkka-armeijalla.

Toinen Suomen puolustukseen liittyvä, toisesta maa-ilmansodasta opittu oletus, on että sodan uhatessa Suomella on aikaa mobilisoida asevelvollisuuden avulla tuotettu reservi, jakaa varusteet, järjestää ker-tauskoulutus ja asettaa miehet puolustusasemiin sillä välin kun poliitikot neuvottelevat ja vaihtavat nootte-ja. Georgian sodassa 2008 molemmat osapuolet oli-vat täydessä taistelukosketuksessa alle vuorokauden

Näkökulma maanpuolustukseen

27

PROVOKAATTORIPROVOKAATTORIPROVOKAATTORI

PROVOKAATTORPROVOKAATTORI

PROVOKAATTORI

puolustus tarkoittaa samaa mitä se tarkoitti Talviso-dassa: Suomen puolustus piti pintansa tarpeeksi kau-an, jolloin Iso-Britannia suunnitteli omien joukkojen lähettämistä ja Neuvostoliiton öljykenttien pommit-tamista Mustaltamereltä käsin. Suomella on EU:n perustuslain turvallisuustakuut ja se on osallistunut useampaan sotaharjoitukseen ja kriisinhallintaope-raation NATO-maiden kanssa. Voimme huijata vain itseämme sanomalla, että olemme puoluettomia. Tai sitten voimme liittyä NATO:on ja siirtyä tehokkaa-sen palkka-armeijaan näin hankkien oikeasti uskot-tavan puolustuksen halvemmalla.

konfliktin eskaloitumisesta. Vaikka yhteenotto olikin todennäköisesti Venäjän puolesta suunniteltu, antaa se paremman kuvan konfliktien nykyisestä kehitty-misvauhdista kun Euroopan tilanteen kiristyminen 1936-1939. Asevelvollisuusarmeija on liian hidasliik-keinen nykyajan kriiseihin.

Lopuksi on vielä ymmärrettävä, mitä ”uskottava puo-lustus” tarkoittaa. Se ei tarkoita sitä, että Suomi pys-tyisi yksin puolustamaan itseään ylivoimaista vihol-lista vastaan ja sotilaalisen menestyksen seurauksena sopimaan hyväksyttävät rauhan ehdot. Uskottava

28

Rauhan ritarit ja tyhjät Nobelit Samuli Harala

Kapitaalin neliosaisessa sarjassa tarkastellaan ihmisiä, joille on myönnetty yhteisöllisyyden kor-kein tunnustus, Nobelin rauhanpalkinto. Sarjan toinen rakkauden ja rauhan lähettiläs yritti ensin lahdata kiistakumppaninsa keinoja kaihtamatta, jonka jälkeen hän teki parhaansa tukahduttaak-

seen tulitauon palestiinalaishuivilla. Palkinnoksi hän sai mitalin Alfred Nobelin muistoksi.

Vuonna 1994 Brasilia voitti totutusti jalkapallon maailmanmestaruuden ja Norjan suurkäräjien ni-mittämä Nobel-komitea arpoi yhtä totutusti ky-seenalaisen rauhannobelistin. Mitali ja kunniakirja ilmestyivät ruudintuoksuisen Palestiinan vapautus-järjestön PLO:n johtajan Jasser Arafatin bunkkerin nurkkaan pyytämättä ja heppoisin perustein. Pal-kintojenjakotilaisuudessa Oslossa Arafat hymyili kohteliaasti Israelin pääministerin Yitzhak Rabinin ja ulkoministeri Shimon Peresin rinnalla. Osittain harmaantunut parta peitti virnistyksen luomat hy-mykuopat ja huulet pysyivät tiukasti yhdessä. Ara-fat jos kuka tiesi, että mitalin ja kolmasosan pal-kintopotista tuonut rauhanprosessi terrorisoitaisiin ennalta tunnistamattomaan kuntoon muutamassa vuodessa.

Egyptiläissyntyinen maa- ja vesirakennusinsinööri osasi koulutuksensa puolesta laskea ja rakentaa mel-keinpä mitä vain. Laskelmointi meni kuitenkin jos-sain määrin yli, sillä Lähi-idän rauhan harjakaisia ei harrastuksenomaisesta nikkaroinnista huolimatta ole vieläkään päästy juhlimaan.

Mohammed Yasser Abdel Rahman Abdel Raouf Ara-fat al-Qudwa al-Husseini jakoi rauhan ja rakkauden tunnuspalkinnon elinikäisten vihollistensa kanssa. Israelilais-palestiinalainen kolmikko sai mitalit työs-tään rauhan paaluttamiseksi Lähi-itään. Arafatilla oli neuvotteluissa miesalivoima, mutta käsitteellinen yliote. Kolmikko neuvotteli rauhasta, joka Arafatin omien sanojen mukaan vielä jokunen vuosi aikaisem-min tarkoitti Israelin tuhoamista. Neuvottelut alkoi-vat eteläiseen tyyliin lämpimissä tunnelmissa. Olihan PLO:n nokkamies tovi sitten julistanut varautuvansa täydelliseen sotaan, joka kestää useita sukupolvia.

Ihan sodaksi Palestiinan ja Israelin nujakointia ei voi enää nykyisin kutsua. Perusteelliset erimielisyydet ja väkivalta tulevat kuitenkin jatkumaan - Arafatin en-nustusta mukaillen - todella kauan. Eikä vähiten her-ran itsensä tekemän pohjatyön ansiosta.

Kaikin keinoin Palestiinalaisvaltion puolesta

Virallisten tietojen mukaan haikara toi rauhasta haa-veilevalle maailmalle lahjaksi Jasser Arafatin kahta kuukautta ennen Wall Streetin pikimustaa torstaita 24.8.1929. Rauhanneuvottelijan uransa alussa Arafat hankki tarvittavaa kenttäkokemusta käymällä sissiso-taa Britanniaa, Ranskaa ja tietysti Israelia vastaan Sue-zin kriisin aikana. Herra innostui tussaridiplomatiasta siinä määrin, että perusti Palestiinan kansallisen va-pautusliikkeen Fatahin vielä ennen 50- ja 60-lukujen taitetta. Fatahin sovittelevat järjestöaktiivit nojasivat kiväärinpiippuihin ja organisaatio vannoi aseelliseen voimaan Israelin kysymyksen ratkaisukeinona. Fatah oli alusta alkaen valmis toimimaan ainoastaan pales-tiinalaisvoimin, ilman ympäröivien arabivaltioiden tukea (toisin sanoen muiden neuvoja kuuntelematta). Ja niin se tekikin.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana vapautusliik-keen päämaja vaihtoi paikkaa tiuhaan tahtiin. Isra-

Jasser Arafat - rauhan mies vai terroristi?

29

elissa Fatahia ei luonnollisesti suvaittu, joten järjestö piti tulisadetta ensin Kuwaitissa ja sitten Jordanias-sa, jossa Arafatista möyhennettiin myös Palestiinan vapautusjärjestö PLO:n johtaja. Palestiinan joukko-jen ylipäällikkö Arafatista tuli vuonna 1971, jolloin juoksuhautoja kaivettiin jo Libanonissa. Vuosikym-menen jälkeen pesäpaikka vaihtui taas. Tällä kerralla Arafatin, Fatahin ja PLO:n uudet osoitteet löytyivät Tunisiasta.

Arafat johti vuosikymmenten mittaista kainostele-matonta ”rauhanprosessia” ulkopuolelta käsin. Is-raelilaisten ja palestiinalaisten ystävyyttä hierottiin raketein ja tienvarsipommein. Siviileitä meni siinä sivussa. Kun Israelkaan ei länsimaiden pönkittämää voimaansa säästellyt, Arafatin rauhantiellä taivaalta satoi tulta.

PLO:n ja Arafatin tavoitteena oli tuhota Israel ja pe-rustaa Palestiinalaisille oma valtio. Israelin pyyhki-minen osoittautui kuitenkin ennakkokaavailuja vai-keammaksi tehtäväksi. Siispä Arafat jousti päämäärän aikataulusta ja toteuttamisjärjestyksestä. PLO julisti vuonna 1988, että se on perustanut itsenäisen Pales-tiinan valtion. Järjestön oli tarkoitus hoidella Israel joskus myöhemmin. Tavoitteet kuitenkin lykkääntyi-vät, sillä Arafat hyppäsi tietämättään liukuportaisiin

kohti Oslon mitalipallia. Reaalimaailman laivanupo-tus loppui hetkeksi ja Jasser istui neuvottelupöytiin. Huivi pysyi suunnanmuutoksesta huolimatta sentään päässä.

Salaiset tunnustelut PLO:n ja Israelin välillä käy-tiin kuin sattumalta Norjassa. Lähi-idän riitapukarit väänsivät kättä oslolaisen tutkimuslaitoksen Fafon tiloissa. Palkinnoksi siitä, että Arafatin, Rabinin ja Peresin nimet komeilivat samassa vuonojen maassa työstetyssä paperissa, objektiiviset norjalaistuomarit ojensivat herroille Alfred Nobelin diplomit vuotta myöhemmin. Rauhaa rakastavat ystävykset lähtivät kotimatkalle samaan suuntaan - Israelin valtion rajo-jen sisäpuolelle - mitalit kaulassa, tarkasti vartioituina ja eri reittejä pitkin. Ei ihme, sillä pommit pamahteli-vat samoilla seuduilla vielä samana vuonna.

Arafat kuoli sairauden uuvuttamana Pariisissa vuon-na 2004.

Palestiinalaiset pitävät Jasser Arafatia esimerkillise-nä vapaustaistelijana. Israelilaiset sanovat, että hän oli kylmäverinen terroristi. Norjan Nobel-komitean mukaan Arafat oli paras valinta rauhanpalkinnon saajaksi vuonna 1994.

30

Pankkiiri yliarvostelee in Deutschland Jani Valtonen

Saksa, tuo tehokkuuden ja jämptiyden perikuva, on nyt kotini. Kesän rahoitusalan tehtävät ovat jäämäs-sä taaksepäin ja uusi opiskeluvuosi sarastaa. Matka-ni tänne Kieliin Itämeren rannalle kulki koko maan halki. Autobahn-reissun aikana juhlimme Münchenin Oktoberfesteillä, uimme itävaltalaisessa alppijärvessä, kävimme katsastamassa Frankfurtin pääkonttorit sekä nautimme lukuisista oluista ja schnitzeleistä. Perintei-nen palstani jatkuukin nyt siis musta-puna-keltaisin aihein jakaessani kokemuksiani ja mielipiteitä täältä Keski-Euroopasta.

Saksa on Euroopan talouden veturi, puuskuttaa eteen-päin vaikka väkisin. Vientivetoinen talous on säilyttä-nyt kilpailukykynsä maailmantaloudessa tiukan talou-dellisen kurin sekä ammattitaidon avulla. Tämä myös näkyy arjen elämässä. Infrastruktuuri on kunnossa: Autobahneilla saa ajaa kovaa ja teiden varsilla on sa-vuttavia piippuja sekä jättimäisiä tuulimyllypuistoja. Eritasoliittymät ovat navigaattorin näytöllä kauniin symmetrisiä sekä rautatiet luotisuoria. Ennen kaikkea kuitenkin ihmiset ovat mukavia, sosiaalisia ja siistejä keskieurooppalaisia.

Saksa on myös ennen kaikkea oluiden maa. Tääl-lä oluita arvostetaan ja niitä nautitaan sivistyneesti. Maan noin 1300 panimoa pitävät huolen kilpailusta; oluita ei ylihinnoitella ja laatu pysyy hyvänä. Paikal-liset panimot ajavat suvereenisti globaalien jättien ohi. Juomakulttuurin tutustuessa ymmärtää myös, että täällä alkoholijuomia voidaan myydä kaupoissa paljon vapaammin, sillä niihin suhtaudutaan kuin muihin-kin elintarvikkeisiin. Niiden yletön nauttiminen ei ole itseisarvo. Olutkulttuurin huippu on syksyiset elon-korjuujuhlat, joista suurin on Münchenin Oktoberfest tämän vuoden seitsemän miljoonan juodun litran maa-ilmanennätyksellään.

Oluita on monenlaisia aina Oktoberfestien juhlaoluista dobbelbockeihin, pilsneristä weißbieriin. Kuten monet jo tietänevätkin, ovat weißbieret omia suosikkejani. Nämä vehnäoluet ovat pääsääntöisesti täyteläisiä, ma-keita ja mukavia. Muut oluttyypit jäävät suoraan alem-

Weißbier

31

mille hyötykäyrille, sillä henkilökohtaisesti en pidä katkerista runsaasti humaloiduista oluista. Anek-doottina lisättäköön tosin, että kaikki paikalliset oluet lyövät kaikki kotimaiset mennen tullen. Vaikka Alkosta muutamia hyviä weisseja löytyykin, on nii-den hintataso täältä katsoen karmiva. Näitä kuiten-kin tuli esimerkiksi nautittua viime kesänä jokaisen Nationalmannschaftin tekemän bühren (ks. Studio Julmahuvin Ratkaisijat) jälkeen. Mikään ei kuiten-kaan voita paikanpäällä nautittua olutta, sillä usein maistellessa miljöö, sää ja seura vaikuttavat merkittä-västi kokonaisuuteen.

Pari viikkoa sitten Münchenissä oli täysi Oktoberfest-humu päällä. Kaupunkiin saapui mukanamme vii-meisiä helleaaltoja ja joka puolella oli karnevaalimais-ta hilpeyttä ilmassa. Tämä ei selittyne pelkästään sillä, että baijerilaiset muutenkin ovat lupsakoita. Katukuvan lukuisat dirndlit ja lederhosenit puhuivat omaa kieltään. Ensimmäisen päivän harjoituskierros johti siihen, että seuraava päivä meni asianmukais-ten asujen hankintaan. Lederhosenien shoppailu on yllättävän janottavaa puuhaa, joten päädyimmekin tuopille raatihuoneen aukiolle. Oktoberfestien juh-laoluita pari päivää nauttineena tilaamamme litran Hacker-Pschorrin weißbier oli uskomattoman vir-

kistävää vaihtelua. Tuopin äärellä nautimme vilkkaas-ta katukuvasta, iloisesta il-mapiiristä ja kävimme läpi kulttuurien eroja. Olut oli pehmeää ja tarjoiltiin ihanan viileänä, niin kuin ne kuu-luu.

Weißbieret eivät ole tyypilli-siä pelkästään Saksassa, vaan myös saksankielisissä Alp-pimaissa. Edellispääsiäisenä ollessani Söldenin jäätiköil-lä laskettelemassa kohtasin yhden konkreettisimmista eroista . Siellä paikallinen Edelweissen puolenlitran tuoppi maksoi 3,70€ kahden ja puolen kilometrin korke-udessa olevassa ravintolassa

jäätikön reunalla, saman siis mitä ”alhaalla” itse ky-lässä. Nauttiessani tuoppia paitasillani auringonpais-teessa mietin, että tuoppi Levin alarinteillä sesongin ulkopuolella maksanee sen 7€. Kotimaista litkua, muovituopista. Tähän benchmarkkiin verrattuna oli olut skaalan toisesta päästä. Tämä oli niitä tuoppeja, joka sai minut pysyvästi tykästymään weißbiereihin, vaikka itse olut ei ehkä ollut kaikkein täyteläisimpiä nauttimiani weisseja.

Kaikkein paras weißbier löytyi kuitenkin Füsse-nin historiallisesta ky-lästä, joka on samassa laaksossa Ludvigin satu-linnojen Neuschwans-teinin ja Hohenschwan-gaun kanssa. Brauhaus Allgräuerin Hefeweizen oli täyteläinen kokonai-suus, jonka jokainen osa-alue täytti kaikki kritee-

Aitoa baijerilaista juhlatunnelmaa Paulanerin olutteltassa.

32

rit ja toiveet. Pehmeä ja tuhti olut sopi täydellisesti tilaamani puolikkaan siankyljen kanssa. Otin toisen jälkiruuaksi ja se maistui ehkä jopa vielä paremmalta. Lisäksi pääsimme taas ihastelemaan paikallista hin-tatasoa. Vanhan kaupungin keskellä olevassa laaduk-kaassa ravintolassa reilujen tippien kanssa tämä koko-naisuus kustansi vain sen 16€.

Flensburger Weizen on maan pohjoisin weisse: Plopf-risch und prickelnd. Tanskan rajalta tuleva olut on raikas, ohuehko ja kesäisen kevyt. Olut tarjoillaan somissa kolmanneslitran pulloissa, joissa on popau-tettavat korkit. Ääni, joka lähtee tuosta mummon-mehumaisesta korkista, on vähintään yhtä vangitseva kuin kotimaan vastaavat. Olut on kätevä nauttia mu-kavasta pullostaan, mikä sinänsä on iso ero verrattu-na kotimaisiin tölkkeihin, jotka pilaavat maun kuin maun. Kevyempänä weissena tämä olut toiminee ke-sän kuumina hellepäivinä mainiosti. On kuitenkin huomioitava, että tämä keveys ei näy oluen vahvuu-dessa: 5,1 %.

Yleisesti ottaen täällä ollaan oluiden kanssa paljon korkeammalla tasolla kuin Suomessa. Kaikki vertai-lussa mukana olleet oluet ovat olleet erittäin hyviä ja ikimuistoisia kokemuksia, lähes täydellisiä oluita, mutta kyllä Allgäuerin olut maistui jo ensimmäisel-lä siemaisulta siltä, että suosikki oli löytynyt. Anek-doottina vielä mainittakoon, että vaikka olut onkin

Tekstin tarkoituksena ei ole aiheuttaa kenellekään alkoholiongelmaa, vaan kannustaa lukijoita ja pals-tan faneja vastuulliseen keskieurooppalaisempaan juomakulttuuriin. Jos otat, ota tyylillä.

Vastuuvapauslauseke

Viele Grüße!

täällä verrattain naurettavan halpaa, kolmen euron sijasta pullo maksaa 80 senttiä, niin ihmiset juovat kohtuullisemmin. Lisäksi esimerkiksi vessatkin ovat kokoajan siistejä. Täällä ei sikailla läheskään niin paljon kuin Suomessa. Keskieurooppalaista tapaa kuvaakin hyvin müncheniläisen ystäväni kommentti: ”On aivan normaalia, että päivän päätteeksi juodaan muutama tuoppi hyvässä seurassa, kunnes alkaa vä-syttämään ja lähdetään kotiin.”

Hacker-Pschorr

Edelweiss

Allgräuer

Flensburger

Tyyli

3

3

5

3

Hinta/laatu

2

2

1

2

Hyöty

4

4

5

3

33

RakkausrunojaTämän vuoden fuksiaisissa nuoret kansantaloustieteilijänalut pääsivät muun muassa vuodatta-maan paperille kauniita rakkauden sanoja runomuodossa. Mietinnän tuloksena syntyi lukuisia hienoja suomenkielisiä runoja ja jopa pari kiinaksi rustattua haikua. Tuutorit auttoivat runopoi-kia ja -tyttöjä keksimällä muutamia sanoja, jotka värssyihin oli piilotettava. Kapitaali julkaisee

rakkausteeman kunniaksi runoista kaksi parasta. Loput runot olivat julkaisukelvottomia.

Olet kurvikas kuin tangentti.Tahdon hyväillä piisi desimaaleja.Huulesi kuin heksagoni.Haluan olla sun.

Olet nimittäjäni nolla,sinua en jaa.Joten tuleja ruoski minua kuin Indiana Jones.

Oi Tauno Palo,sä oot mun elämäni valo.Meidän suhde on kuin hyperbelieli ylös, alas ja välillä takas.Avioliitto sun kaa on kuinnegatiivinen äärettömyyspositiivisessa mielessä,mutta jokin on pielessä.

Eilen avaruusolio rakasteli minua27 kielellä.Nyt olen yksinkuin jakojäännös.

34

Kapitaali pyöräytti viime numerossaan käyntiin haalarimerkkikilpailun, joka keräsi runsaan osal-listujajoukon. Arvostetuista asiantuntijoista koostuva raati valitsi kilpailuun osallistuneista kolme parasta merkkiä jatkoon. Nyt on teidän vuoronne vaikuttaa ja äänestää, minkä haalarimerkin Ka-pitaali tuottaa. Äänestää voit 1.12.2010 saakka postikortilla (Economicum/Arkku, Arkadiankatu 7, 00100 Helsinki). Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan äänestyksen voittanut haalarimerkki.

Merkkikandidaatit:

1) RiistäjäsikaKTTO:n viime vuoden puheenjohtaja Paul Stenbäck totesi, että kansantalous-tieteen opiskelijat eivät halua samaistua riistäjäsioiksi. Ex-puheenjohtajan totea-mus innoitti haalarimerkin tekoon, ker-too porsasmerkin suunnittelija.

2) PoutvaaraJulkistalouden professori Panu Poutvaara on vanhempien opiskelijoiden keskuudessa tuttu ja suosittu luennoitsi-ja. Tänä syksynä hän lähtee professoriksi Saksanmaalle Münchenin yliopistoon. Poutvaara-merkin kehittäjä ha-lusi haalarimerkillään muistaa professorin työtä Helsin-gin yliopiston kansantaloustieteen oppiaineen parissa.

4) Pursimo presidentiksiMonessa kansantaloustieteenopiskelijassa on president-tiainesta. Tämän merkin suunnittelija haluaisi, että tuu-torinakin mainetta niittänyt Juho Pursimo nostettaisiin tasavallan presidentin pallille – tai ainakin KTTO:n puheenjohtajaksi.

Merkit värillisinä Kapitaalin nettiversiossa!

3) I<3KTTOPerinteinen NY-henkinen merkki, jota käytetty jo lukuisissa asiayhteyksissä. Sisällöstä huokuu se, minkä me kaikki itseämme kunnioittavat valtsikkalaiset haluamme sanoa.

Haalarimerkkikilpailun satoa

35

Kapitaali-lifestyle

Jaakon ja Matin keittiössä

Nämä muffinssit maistuvat erinomaiselta lämpimänä

vaniljajäätelön kanssa nautittuna!

Syksyiset omenamuffinsit4¾ dl vehnäjauhoja2¾ dl sokeria3 tl leivinjauhetta1½ tl kanelia½ tl kardemummaa80 g voita2 kpl kananmunia1¾ dl maitoa

Sekoita rasva, munat ja maito keskenään. Lisää joukkoon kuivat aineet. Kuori ja kuutioi omenat pieniksi kuutioiksi ja lisää taikinaan. Annostele taikina muffinssivuokiin ja paista 175 asteessa noin 20-25 minuuttia. Anna jäähtyä hetki, ja koristele sen jälkeen esimerkiksi tomusokerikuorrutteella ja karkeilla. Ohjeen taikina riittää noin kahteentoista muffinssiin.

Wikipedia: ”A lifestyle is a characteristic bundle ofbehaviors that makes sense to both others and oneself in a given time and place,

including social relations, consumption, entertainment, and dress. The behaviors andpractices within lifestyles are a mixture of habits, conventional ways of doing things,

and reasoned actions.”

36

”Opin tänään, että hassu hattu voi viedä pitkälle sosiaalisessa kanssakäymi-sessä - mutta empiirisesti todettuna vain vastakkaisen sukupuolen suhteen.”-(Nimettömän henkilön tilapäivitys Facebookissa)

Hassu hattu

37

Superfoodeille vihkiytyneiltä sivustoilta löytyy väit-teitä muun muassa paremmasta muistista, lisäänty-neestä stressinsietokyvystä, paremmasta libidosta ja kasvaneesta immuniteetista. Voisiko opintojaan ja hyvinvointiaan siis doupata ruoka-ainella?

Skeptisimmät leimaavat koko ilmiön hippien hype-tykseksi, ja harvalle väitteelle löytyy kattavaa tie-teellistä tutkimusta. Ravintoarvot ovat kuitenkin tuotteissa hyvät, ja Jani monesti mainostaakin niitä kavereilleen: “Esimerkiksi gojissa on appelsiiniin ver-rattuna 500 kertainen C-vitamiinimäärä, 14 prossaa proteniinia ja kymmenen kertaa enemmän antiok-sidantteja kuin mustikkassa.” Vaikka luvut eivät olekaan kohdallaan, voi superfoodeilla selvästi täy-dentää ruokavaliotaan. Alla on listattuna muutamia superfoodeja, ja väitteitä niiden vaikutuksista.

Tehotuotannon, torjunta-aineiden ja kemikaalien vastustus ruoantuotannossa on synnyttänyt viime vuosina Suomeenkin rantautuneen trendi-ilmiön – superfoodit. Mahdollisesti koomiselta kuulostava ni-mitys on kuitenkin vain brändätty nimitys kaikelle ruokatuotteille, joiden ravintoarvot ovat poikkeuksel-lisen korkeat ja jotka voidaan usein myös määritellä luomuksi.

Ruokavalioltaan lähes yksinomaan luomuun ja su-perfoodeihin siirtynyt Jani kertoo superfoodeista: “Niistä saa vaan ihan älyttömän hyvän olon ja posi-tiivista energiaa. Kaikki antioksidantit, adaptogeenit, mineraalit, vitamiinit ja muut pitää kropan kunnossa, enkä ole saanut flunssaakaan pariin vuoteen”.

Doupeimmat superfoodit Tapio Melgin

Maca-kasvin juuresta jauhettu kellertävä jauhe-korkea proteiini- ja aminohappopitoisuus-lisää suorituskykyä, keskittymiskykyä, libidoa, ja lievit-tää stressiä

Maca:

Mikroskooppinen pieneliö, kuivattuna vihreää jauhetta-auttaa poistamaan haitallisia myrkkyjä kehosta-mahdollisesti maailman proteiinipitoisin organismi (65-71% painosta)-muun muassa NASA käyttää spirulinaa astronauttien ravinnossa

Spirulina:

Kuivattu, usein Aasiassa kasvava punainen marja-vähentää väsymystä ja uniongelmia-lisää vastustuskykyä, stimuloi kantasolutuotantoa-korkea aminohappo-, kivennäisaine-, ja C-vitamiinipitoisuus

Goji-marja:

Myydään esimerkiksi kaakaomassana, kaakaovoina ja kokonaisina papuina-ei ole käynyt läpi ravintoaineita tuhoavaa teollista prosessia-kuusi kertaa enemmän antioksidantteja, kuin normaalissa tummassa suklaassa-myös muut ravintoarvot huomattavasti tavallista kaakaota korkeammat

Raakakaakao:

38

1. Mikä paikkakunta?5 pistettä: Tässä kunnassa asuu 8461 ihmistä ja väestöntiheys on 10,3 asukasta/km².3 pistettä: Suomen pääministeri ja entinen KTTO:lainen Mari Kiviniemi on täältä kotoisin.1 piste: Kunnan nimi on kaksiosainen. Ensimmäinen osa viittaa kenkämerkkiin, toinen vesistöön.

2. Mikä luku?5 pistettä: Juutalaisen mystiikan mukaan tämä luku on pyhä.3 pistettä: Luku on jaollinen luonnollisista luvuista vain itsellään, mutta ei kuitenkaan alkuluku.1 piste: Päättymätön jaksollinen desimaaliluku 0,999... vastaa tätä lukua.

3. Mikä juoma?5 pistettä: Kuuluisa pianisti Vladimir de Pachmann tapasi kastaa sormensa tähän juomaan ennen konserttia.3 pistettä: Tämän juoman alatyyppejä ovat muun muassa armanjakki ja calvados.1 piste: Juoman nimi tulee hollannin kielen sanasta brandewijn, joka tarkoittaa poltettua viiniä.

4. Mikä valuutta?5 pistettä: Vuodesta 1976 tämän valuutan arvo on ollut kiinnitetty siten, että yhdellä Yhdysvaltain dollarilla saa 2,7 yksikköä tätä rahaa.3 pistettä: Tämä raha kelpaa kaupoissa muun muassa Antigualla ja Barbudalla sekä Saint Lucialla.1 piste: Valuuttaa merkitään joko symbolilla $ tai EC$. Tällä rahalla maksetaan useissa Itä-Karibian maissa.

5. Mikä ammattikunta?5 pistettä: Monet tätä ammattia harjoittavat työskentelevät virtausyhtälöiden ja termodynamiikan ongelmien parissa.3 pistettä: Anekdootissa kerrotaan ekonomistien ammattikunnan syntyneen, jotta tämän ammatin edustajil-la olisi edes jonkinlainen ammattiylpeys.1 piste: Muun muassa Pekka Pouta on tunnettu ammattikunnan edustaja.

6. Mikä vuosiluku?Oikea vuosi: 5 pistettä± 1 vuosi: 3 pistettä± 2 vuotta: 1 piste1. tammikuuta – Suomen traktorit oli rekisteröitävä.21. elokuuta – Yhdysvaltain lippuun lisättiin yksi tähti, kun Havaiji liittyi osavaltioiden joukkoon.9. joulukuuta – Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö, eversti Kalle Lehmus tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa veronkavalluksesta neljän kuukauden vankeuteen.

Vastaukset: 1. Jalasjärvi, 2. 1, 3. brandy, 4. Itä-Karibian dollari, 5. meteorologit, 6. 1959

PuuhaNurkka5+1 kysymystä

39

Broaden your perspective

To learn more about our work, people, and career options visit www.mckinsey.fi. With any questions, please contact

Merja Kolehmainen, merja@mckinsey.com or +358 40 508 1094.

To apply, please visit www.mckinsey.fi and select Helsinki Recruiting

This is not practice – it’s real. Join an international consulting team for 8-12 weeks. Work with exceptional people and learn from them. McKinsey’s International Internship gives you the chance to challenge yourself. This is not just another internship – it’s the start of your career!

The program is intended for students with more than 150 credits and the application period ends on October 22, 2010.

Ent

rust

ed (d

etai

l). V

esa

Pes

onen

.

Apply for International Internship in Spring and Summer 2011!

40